YritysForum Satakunta by Media Potentia Oy

Täyttä asiaa alueellisesti yrittämisestä ja liiketoiminnasta.

Numerossa 2/2014 Harhauttavat huijarilaskut Nopeammin, korkeammalle, työelämään? Yrittäjä liikkuu hyvinvoinnin parhaaksi Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Siikainen, Säkylä Ja Ulvila

4 14 19

www.yritysforum.com

Tämänkin lehden painoi Manu. Kumppanisi paino- ja jakelupalveluissa www.almamanu.fi

Ikkuna- ja oviremontti

• Viimeisintä tekniikkaa olevat ikkunat ja ovet • Omat koulutetut asentajat • Asennus jopa päivässä • Joustava rahoitus, remontit alk. 50 eur/kk www.tiimi-ikkuna.fi

“Laitettihin kerralla kunnon katto!” Juha Mieto, ex-mestarihiihtäjä

Täyden kympin tuotteet ja asennus

JALO TERÄSKATTO – PARASTA KATOLLESI!

• Alan parhaat materiaalit • Asennuksen hoitavat aina omat koulutetut asentajat • Asennus jopa 5 päivässä • Ulkoverhousremontit kätevästi kattoremontin yhteydessä • Joustava rahoitus, remontit www.kymppi-katto.fi

Jalo-teräskaton suosio perustuu edistykselliseen kiinnitysmenetelmään. Suorassa teräsproﬁilissa yhdistyvät kaunis ulkonäkö ja helppohoitoisuus. Jalo asennetaan viimeisen päälle mittojen mukaan kodin ilmeeseen räätälöitynä. Innovatiivinen kiinnitysmenetelmä lisää laadukkaan materiaalin käyttöikää huomattavasti.

Soita ja tilaa ilmainen esittely kotiisi! Tutustu Jaloon www.kymppi-katto.fi

Kesän parhaat asennusviikot varataan juuri nyt: Markku Koistinen p. 0400 670 397 | Kalle Hannuksela p. 0400 228 472 Janne Lempinen p. 040 584 8913 | Jari Tuomainen p. 0400 240 845 | Jussi Hannuksela p. 0400 169 823

Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys? Nettisivut alkaen:

290€ - Kysy tarjous!

Tutustu hinnastoon:

www.magentia.fi

Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat

magentia info@magentia.fi | 0400 770 203

samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

Tilaa uusi ilme meiltä.

2/2014 YritysForum

www.yritysforum.com facebook.com/yritysforum

Yrittäjän työvireen puolesta

Ilmestyminen Nro Nro Nro Nro

1/2014 2/2014 3/2014 4/2014

vko vko vko vko

15 24 39 47

Petri Kaukonen päätoimittaja

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21 33210 Tampere Puh 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Liike-elämässä toimivalle yrittäjälle tärkeitä asioita, hyvän yleisterveysti-

Petri Kaukonen petri@mediapotentia.fi p. 0400 770 203

lan lisäksi, ovat työ- ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan, ruokavalion laadukkuus sekä liikunta. Yrittäjät luonnehtivat työnkuvastaan toisinaan niin,

Toimitus

että käytännössä he ovat aina töissä. Jos eivät fyysisesti, niin kuitenkin

Jari Hemmilä p. 045 276 6021 toimitus@yritysforum.com

henkisesti. Jatkuva työasioiden pohtiminen, myös vapaa-ajalla, ei kuitenkaan ole

Milja Mansukoski p. 03 273 0061

kestävä ratkaisu suhteessa yrittäjän kokonaisviretilaan. Yrittäjälle pitäisi olla työstä vapaata aikaa riittävässä määrin, sillä yrityksen toiminnallisiin

Sähkö on yritystoiminnan moottori

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@yritysforum.com

haasteisiin kohdentuva vapaa-ajan murehtiminen heikentää sekä fyysistä että henkistä vireystilaa. Mainitussa tilanteessa yrittäjä ajaa itsensä vähitellen ahdinkoon jaksavuutensa suhteen.

Jakelu Alma Manun varhaisjakelu yrityksiin 11 900 kpl.

Paino Alma Manu, Tampere www.almamanu.fi

Mediamyynti Media Potentia Oy Mervi Kuosmanen p. 0400 524 167 mervi@mediapotentia.fi

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisusääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdollinen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä

Jari Hemmilä

käyttöönsä muutamia tässä lehdessä esitetyistä asioista. Työpäivän su-

Tässä lehdessä

tusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä. Ilmoituksesta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan. Peruutukset

jumista voidaan helpottaa terveellisillä ruokailutottumuksilla sekä muutamien minuuttien mittaisilla liikuntatuokioilla. Hyvin valittu ja kiireettömästi nautittu ateria antaa yrittäjälle ravinnon lisäksi myös tilaisuuden lyhyeen maiseman vaihtoon pois arkisesta työympäristöstä. Liikunta puolestaan

3 4 6 8 10 12 14 16 18 19 20

Pääkirjoitus

puhelinyhteys

kalenteri helpottamaan työhön liittyviä paineita ja lisäämään työlle tärkeää

21 22

Tuoteideoita yrittäjälle

vireystilaa.

tai poisjäämisestä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoi-

Työelämän vaatimusten lisääntymisen vastapainoksi yrittäjä voi ottaa

ilmiö Harhauttavat huijarilaskut

laittaa lihakset ja jänteet liikkeelle ainakin vähäksi aikaa. Sen seurauksena

Playta painamalla puhtia yrittämiseen

istumisesta johtuvat lihasjännitteet pääsevät purkautumaan ja mieli virkis-

Sähkö on yritystoiminnan näkymätön moottori

tyy. Esimerkiksi kaksi kertaa päivässä tapahtuva venyttely tai lyhyt 5-10

Työelämässä tarvitaan liikettä, luovuutta ja muutosta

minuutin mittainen kävelylenkki on lopulta varsin pieni hinta työkestävyy-

Kansainvälinen liiketoiminta hyötyy valmennuksesta

den parantamisesta.

Nopeammin, korkeammalle, työelämään? Suunniteltu ruokaileminen on itsestä huolehtimista

kirja-arvostelu Yrittäjä liikkuu hyvinvoinnin parhaaksi

kriittinen tekijä Ensimmäisen tärkeysluokan

Vapaa-aikana yrittäjän kannattaa panostaa kesäiseen kulttuuritarjontaan, jossa mahdollisuudet ovat mittavat. Kesäteatterit, taidenäyttelyt ja alueelliset kesätapahtumat kannattaa kerätä talteen sopivassa mittakaavassa. Yrittäjän kannattaisi suunnitella itselleen kesäinen kulttuurikierros-

yrittäjämme ulkomailla Suomalaista huipputekno-

logiaa Espanjaan

YritysForum-lehti toivottaa lukijoilleen miellyttävää kesää.

viimeistään aineistopäivänä. Jos ilmoitus on ehditty valmistaa ennen peruutusta, veloitetaan siitä 50 % ilmoituksen hinnasta.

YRITYSTONTTEJA HARJAVALLASSA Sievarissa on

• edullista rakentaa hiekkakankaalle • hyvä logistinen sijainti -Vt2/Kt43 risteyksessä -Suurteollisuuspuiston lähellä www.harjavalta.fi p.02-5359 011

YritysForum

2/2014

ILMIÖ

Jari Hemmilä

Harhauttavat huijarilaskut

Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jukka Moilanen kertoo huijarilaskuihin liittyvän keskitetyn tutkinnan kestävän viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia.

Perusteettomat laskut ovat viime vuosien aikana muodostaneet näkyvän vaivan sadoille toimintaansa käynnistäville yrityksille.

Kun määritellään perusteetonta laskua, niin yritykseen lähetettynä se voi olla millainen vain, mutta siitä puuttuu asiaperuste. – Vaikka purkua saatetaan kohdistaa johonkin asiaperusteeseen, ei sen kohdalla voi aina tietää, onko kyseessä huijaus vai sopimusriita. Eräästä purkulaskuna lähetetystä perusteettomasta laskusta saimme satoja ilmoituksia ympäri Suomen yrittäjiltä, jotka eivät ole maksaneet perusteetonta purkulaskua. Vain muutamalta perusteettoman purkulaskun maksaneelta yrittäjältä on tullut vasta ilmoitus, kertoo asiasta Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Jukka Moilanen. Nuorista yrityksistä perusteettomia laskuja lähet-

tävä yritys saa perustietoja asiakastiedostoista. Kun yrittäjälle soitetaan, niin häneltä kysytään sekä lisätietoja että tarjotaan käyttöön puhelimessa esiteltävää näkyvyyspalvelua. – Eräässä vanhassa esimerkkitapauksessa yrittäjille lähetettiin tilausvahvistus ja lasku, ja tässä vaiheessa monet kokivat tulleensa harhaanjohdetuiksi ainakin markkinoinnin osalta. Kuuntelimme palveluntarjoajan äänittämiä puheluita asiantuntijan kanssa, joka arvioi puhelinkeskustelun aikana syntyvää sopimusta. Tässä tapauksessa puhe oli valmisteltu, ja suhteessa puutteellisesti esitettyihin tilausehtoihin asiantuntija arvioi, että sopimusta ei ole syntynyt. Tässä tapauksessa näyttö rikoksesta ei

riittänyt syytteen nostamiseen törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta.

”En ota tarjousta vastaan” Kun huijauslaskuihin kohdentuva juttu lähtee SisäSuomen poliisilaitoksella eteenpäin, niin silloin tilanne voi edetä seuraavasti Jukka Moilasen sanoin. – Kun yrittäjä saa tällaisen laskun, ja hän ei sitä maksa, niin hän voi kuitenkin tehdä asiasta rikosilmoituksen Internetin kautta ja useimmiten tekeekin. Tällöin ilmoitus koskee yksittäistä laskua laskuttajan ja yrittäjän välillä, ja erikoisyksikkömme tekevät il-

2/2014 YritysForum

moituksista yhteenvetoja ja arviointeja. Asiakokonaisuus ohjataan keskitettyyn tutkintaan, missä selvitetään esimerkiksi sitä, liittyykö laskutukseen sopimusriita, yksittäisiä petoksia tai onko koko laskutussarja kokonaisuutena arvioiden törkeä petos tai markkinoinnin osalta markkinarikos. – Kun poliisihallitus määrää keskitetyn tutkinnan, on ensimmäisestä laskusta saattanut jo kulua aikaa, ja laskujen lähettäjät ovat saaneet etumatkaa. Tutkinta voi kestää viikkoja, kuukausia ja jopa vuosia, sillä kyseessä voi olla satoja ilmoituksen tekijöitä, ja epäillyt henkilöt ovat pakosalla, osa jopa ulkomailla. Jos kysymyksessä havaitaan olevan sopimusasia, tehdään syyttäjän kanssa päätös tutkinnan lopettamisesta, tai sitten tapaus menee syyteharkintaan. Ystävällisyys, avoimuus ja rehellisyys ovat kaikille ihmisille tuiki tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia, mutta puhelimessa näitä ominaisuuksia saatetaan mahdollisten huijareiden toimesta hyödyntää rankalla tavalla. – Nuoret yrittäjät ovat kokemattomia, ja suomalaiset ylipäätään ovat rehellisiä ja luottavat toisiin ihmisiin. Ja puhelimessa kun ollaan, niin ei pysty tarkastamaan vastapuolen tietoja. Yrittäjien kannattaisi harjoitella sanomaan saamiinsa soittoihin, että ”en ota tarjousta vastaan”.

Reklamaatio sähköpostilla Kun yrittäjä saa laskun, niin hänen pitää tarkistaa se ja miettiä, mihin aiheeseen lasku liittyy. Googlen ja kaupparekisteritietojen avulla voi löytää jo taustatietoa laskun lähettävästä yhtiöstä ja henkilöistä. Nettisivustoilla voi olla jo varoituksia palvelujen tarjoajista. – Jos laskulle ei ole asiapohjaa ja on täysin perusteeton, niin sitä ei saa maksaa. Sopimusoikeudellisesti laskuun ei kannata reagoida, mutta siitä voi tehdä viranomaisille sähköisen ilmoituksen. Yrittäjälle laskun saaminen voi tulla yllätyksenä, ja hän voi aloittaa sen purkamisen erilaisilla tavoilla. Reklamaation kohdalla sähköposti on hyvä ja halpa tapa, opastaa Jukka Moilanen. Huijauksen kohteeksi vuosittain maassamme joutuvien yritysten tai huijaussummien euromäärää on vaikea arvioida, mutta tällä hetkellä käynnissä olevaa SisäSuomen poliisilaitoksen tutkintaa Moilanen luonnehtii seuraavasti. – Tutkittavana olevassa tapauksessa on muutamassa kuukaudessa kertynyt rahaa pienistä laskuista noin sadantuhannen euron kokonaissumma, ja maksaneita asianomistajia on arviolta satoja ja yrityksiä, jotka eivät ole maksaneet laskuja, tuhansia. Tutkinnallisesti huijarilaskut muodostavat tapauskohtaisesti omia kokonaisuuksiaan, ja tämän lisäksi sijoituspuoli muodostaa oman maailmansa. Vaikka kyseessä olisikin erikoisempi ja ulkomaille tehtävä sijoitusmuoto, niin suuren tuoton toiveessa oleva sijoittaja saattaa lähteä siihen mukaan. Sijoituksien kohdalla pienimmät

summat ovat kymmeniä ja suurimmat satoja tuhansia euroa, ja huijauksia tekevät henkilöt ovat Moilasen mukaan lajissaan lahjakkaita, joskin kyseenalaisella tavalla. – He pystyvät manipuloimaan toisen ihmisen hyvin nopeasti. Jos uhri kokee, että häntä on petetty, ja hän soittaa huijarille, niin jo lyhyen keskustelun jälkeen asianomistaja menee epävarmaksi ja voi jopa pyydellä soittoaan anteeksi. Suomalaisen liike-elämän vapaa säännöstö mahdollistaa yritysten nopean perustamisen tai valmiin yrityksen ostamisen. Voidaan toimia yhdellä yrityksellä jonkin aikaa ja sitten seuraavalla, ja rahan nopea liike mahdollistaa huijatun rahan häivyttämisen kotimaassa tai ulkomaille. Samat taustahenkilöt saattavat tarjota jopa samoille yrittäjille yritysnäkyvyyttä, edunvalvontaa ja lakipalvelua. – Alalla palvelua tuottavat henkilöt ja yritykset voivat verkostoitua, ja toinen voi olla toiselle välikäsi. Vapaassa markkinayhteiskunnassa on lisäksi helppo ostaa yrityksiä, ja toimia niiden kautta innovatiivisesti ja pienellä rahoituspanostuksella.

TERVETULOA POHJANHOVIIN Vietä työpaikan koulutus-, kurssi-, kokous- tai virkistäytymispäivä merellisessä maalaismaisemassa. Saunatiloja ja kylpytynnyriä vuokraamme myös erikseen. Mikäli haluatte, valmistamme myös tarjoilut toiveidenne mukaan.

Juhlatila Pohjanhovi

Tiedustelut & Varaukset

Maija Peltonen | p. 040 595 6463 maijapeltonen@hotmail.com

Tarjous sähköpostilla Kun yrittäjä epäilee joutuneensa huijauslaskuksen kohteeksi, on hänellä käytössään lain mukainen tarkastusoikeus suhteessa palveluntarjoajan kanssa käymäänsä keskusteluun. Yrittäjä voisi myös itse nauhoittaa saamansa puhelut, mutta tätä vaihtoehtoa Jukka Moilanen pitää hankalana. – Normaalissa liike-elämässä ei voida mennä siihen, että puhelun tullessa pelättäisiin aina pahinta. Mutta jos nauhoittamiseen olisi mahdollisuus, niin voisihan yrittäjä sitä halutessaan käyttää mahdollisen riita-asian näkökulmasta. Äänityksestä tulisi ilmoittaa vastapuolelle esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tapaan. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tutkimassa esimerkkitapauksessa näkyvyyspalvelusta tuli tilausvahvistus ja lasku nopeasti sille henkilölle, jolle on soitettu. – Yleensä palvelun tarjoajalla on ollut olemassa jonkinlainen palvelu tai Internetsivusto, ja se vaikeuttaa rikosoikeudellista puolen arviointia. Sivusto itsessään voi olla olematon, mutta kun ei ole myyty ihan tyhjää, voivat esiin nousevia kysymyksiä petoksen lisäksi olla ostajan mahdollinen harhauttaminen tuotteen markkinoinnin osalta totuudenvastaisilla tai harhaanjohtavilla tiedoilla, selventää Moilanen. Itselleen epäselvään tai epäilyttävään soittoon vastaava yrittäjä saattaa tehdä itselleen parhaan palveluksen kieltäytymällä kohteliaasti hänelle esitettyyn tarjoukseen, mutta kaupan tekemistä voi esittää myös tapahtuvaksi kasvokkain tai että ostaja voisi itse palata aiheeseen. – Jos tarjous edes jollain tavalla kiinnostaa, niin yrittäjä voi pyytää lähettämään tarjouksesta sähköpostin, ja samalla hän saa aikaa selvittää yrityksen taustoja ja pohtia tarjousta.

teksti Jari Hemmilä

Kaikki maalaus- ja remonttityöt 25 vuoden ammattitaidolla

Maalaus-AMI Oy • Pelti-, tiili- ja varttilevykattojen maalaukset

Ami Granö

P. 0400 590 295

amig@kolumbus.ﬁ | Kaijalantie 16, 28300 Pori

Suojax Oy p. 050 552 1623 Tiedepuisto 4, PORI www.suojax.com

Paloilmoitin | Kameravalvonta Rikosilmoitin | Kulunvalvonta TUKESIN ja Vakuutusyhtiöiden hyväksymä turvaurakointiliike

YritysForum

2/2014

Heikki Tuuli

Playta painamalla puhtia yrittämiseen Kehittymisen tarve on loputon yrittäjän uralla. Kiireiselle naisyrittäjälle mahdollisuus saada käytännönläheistä koulutusta videoiden muodossa lienee mieluinen uutinen.

Naisyrittäjien Akilleen kantapäitä on Yrittäjänaisten toimitusjohtajan Heli Järvisen mukaan se, että omaa toimintaa suunnitellaan kovin vähän. – Liian harvoin pysähdytään pohtimaan, miten yritystä haluttaisiin kehittää, miltä yrityksen halutaisiin näyttävän viiden vuoden päästä, ja millä keinoin yrittäjä voisi edetä kohti unelmaansa. Naisyrittäjä ennemminkin vain puurtaa arjessa ja yrittää yhdistää perheen ja yrittämisen. Suomen Yrittäjänaiset pyrkii vastaamaan yrittäjien kautta esiin tulleeseen koulutustarpeeseen koostamalla jäsensivuilleen videomuotoisia koulutuspaketteja, joissa käsitellään teemoja yrityksen elinkaaren eri vaiheista. – Paketti alkaa siitä, minkälainen yritysmuoto olisi alkavalle yrittäjälle hyvä ja jatkuu muilla aiheilla, kuten mitä työntekijän palkkaaminen edellyttää, ja mistä rahoitusta voisi saada. Myös työttömyyteen varautuminen, työhyvinvointi, sosiaalinen media, esiintymiskoulutus ja eläkkeen turvaaminen ovat tulevia videokoulutusten teemoja, Järvinen luettelee. Videot ovat aidoissa koulutustilanteissa kuvattuja parinkymmenen minuutin mittaisia napakoita paketteja, joten niillä ei pyritäkään kertomaan tyhjentävästi kaikkea. – Tarkoitus on saada yrittäjä pohtimaan, onko hän hoitanut tietyn asian kuntoon, vai

pitäisikö hänen miettiä aihealuetta syvällisemmin. Kerromme myös, mistä lisätietoa voi löytää itseä kiinnostavissa kysymyksissä.

Kiireinenkin ehtii nettikoulutukseen Yrittäjänaiset järjestää myös valtakunnallisia koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään niin liiketoimintaosaamista kuin sosiaaliturva-asioita. – Mielellämme järjestämme näitä tilaisuuksia, mutta haasteena perinteisissä koulutuksissa on se, että tietty päivä ja kellonaika sopivat vain osalle kiinnostuneista. Yrittäjien on vaikea irtaantua työstään ja myös yrittäjän vapaa-ajasta taistelee moni asia. – Verkosta löytyvä videokoulutus on paljon joustavampi tapa saada tietoa. Olemme lähteneet kehittämään systemaattisesti koulutuspakettia, jota voi hyödyntää juuri sellaisena ajankohtana, joka itselle sopii. Menetämme samalla mahdollisuuden interaktiivisuuteen, mutta uskomme, että naisyrittäjät saavat nauhoitetuista tietopaketeista paljon ideoita ja hyötyä. Niistä pyritään tekemään käytännönläheisten esimerkkien avulla hyvin konkreettisia, kannustavia ja sellaisia, että ne laittavat yrittäjän liikkeelle, Järvinen esittelee.

Heli Järvinen tietää, että monelle alkavalle yrittäjälle ei ole lainkaan itsestään selvää, mikä yritysmuoto olisi itselle paras vaihtoehto.

Verkosta löytyvä videokoulutus on joustava tapa saada tietoa.

Tietoa ja ohjausta tiedon lähteille Neuvontaa ja koulutusta yrittäjille tarjoavat yrittäjärjestöjen lisäksi monet tahot, kuten julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama Yritys-Suomi, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintajärjestön alaiset Uusyrityskeskukset ja samaan verkostoon kuuluva Naisyrittäjyyskeskus, joka tarjoaa muun muassa mentorointia alkaville yrittäjille. Onko koulutusta jo liikaakin tarjolla? Ei missään tapauksessa, Järvinen vastaa ja jatkaa yhteistyön tärkeydestä: – Toivoisin, että kaikki tahot kertoisivat muistakin tahoista, joilta voi saada apua.

Näinhän se menee aina elämässä, että se joka kaikkein kiihkeimmin kaipaa apua, osaa sitä kaikkein huonoimmin hakea. Yrittäjyyteen liittyy vähän sama juttu, että pulassa omien asioidensa kanssa olevalla ihmisellä ei ehkä riitä paukkuja kysymään, mistä apua voisi saada. Suosittelen aina henkilökontaktia, koska on erilaista puhua jonkun kanssa kuin lukea pelkkää tekstiä. Eikä se ole meiltä pois, jos joku yrittäjä saa apua jostain muualta, Järvinen korostaa.

teksti Milja Mansukoski

2/2014 YritysForum

Hatanpää & Erkkilä Oy (02) 639 2821 Jari Hemmilä

Kun vahinko yllättää! • Alan erikoisosaamista

• Vahinkopalvelut

Kyösti Erkkilä Puh. 0400 721 969

Palo - ja vesivahinkosaneerauksiin, jälkivahinkojen torjuntaan, erikoispuhdistuksiin ja hajunpoistoihin keskittyvä yritys

vuotta

• Kiinteistön ja irtaimiston savuhajun poisto erikoiskoneilla • Kiinteistön ja irtaimiston nokijälkien puhdistukset erikoiskemikaaleilla • Irtaimiston luetteloinnit/hinnoittelu • Nokijälkien puhdistukset • Vesien imuroinnit • Purku-, raivaus- ja suojaustyöt • Painepesut • Vesivahingot: veden poistot • Kokonaisvaltaiset saneeraukset • Töherrysten poistot • Korroosiokäsittelyt • Laitesuojaukset • Pesulapalvelut • Vesivahinkotyöt • Öljy- ym. erikoisvahinkotyöt • Elektroniikan puhdistukset/suojaukset • Kalusteiden pesut • Maalaukset, kirvesmiehentyöt, laatoitustyöt ym. rakennusalan työt • Tekstiilipintojen pesut • Erikoissiivoukset • Autojen sisäpesut • Irtaimiston varastointi / muuttolaatikot • Urakkatarjouslaskelmat • Työselvitykset • Vahinkojen kartoitukset, ym.

Pörstiläntie 14, 28760 PORI

Puh. (02) 639 2821

Fax. (02) 639 2801

Kokousmatka - matkalippu yrityksesi tuloksellisiin päätöksiin Netistä on tullut Kristiina Soini-Koivulalle yhä tutumpi tiedonhakukanava.

”Koko ajan tulee uutta” Kosmetologi- ja hierontapalveluita tarjoava yrittäjä Kristiina SoiniKoivula perusti kauneushoitolansa vuonna 1986. Silloin ei ollut liiemmin neuvojia. – Tiedot täytyi kaivaa itse ja kysellä muilta yrittäjiltä, miten pitäisi toimia. Johonkin soitin starttirahasta, ja sain vastauksen, että ei kannata edes hakea. Siihen aikaan starttirahaa ei annettu yksinyrittäville. Vaikka oppaita, infoja ja palvelupisteitä ei ollut nykypäivän malliin olemassa, yrityksen perustaminen oli myös paljon yksinkertaisempaa. – Tein aloitusilmoituksen, hain tavarat ja aloin yrittää, Soini-Koivula napauttaa. Jatkokoulutusta kauneudenhoitoalalla on nykyään tarjolla jatkuvasti. – Koko ajan tulee kaikkea uutta. Käyn usein oman alan koulutuksissa, kuten hiljattain oppimassa ulkomailta tuotua bambukeppihierontaa. – Myös yrittäjärjestöt ovat hyviä koulutusten järjestämisessä. On ihan itsestä kiinni, lähteekö mukaan. Käyn myös oman alan messuilla ja Yrittäjänaisten liittokokous- ja kevätpäivillä. Yrittäjille suunnattuihin kirjoihin, kuten markkinointioppaisiin, Soini-Koivula ei ole tutustunut. – Enemmän sinä saat toisilta yrittäjiltä. Yrittäjäjärjestöstä saa aina kysymällä apua, ja hyvä verkosto kertoo, mitä kannattaa tehdä. Ja hyvä kirjanpitäjä on tärkeä asia, koska hän osaa neuvoa talous- ja hallintakysymyksissä. Vaikka aika olisi kortilla, oman yrityksen kehittämiselle täytyy Soini-Koivulan mukaan riittää työn ohessa koko ajan aikaa. – Aikaisemmin olin tässä yksin, mutta nyt minulla on ollut vuoden verran työntekijä, mikä on mahdollistanut paremman keskittymisen yrityksen tulevaisuuden pohtimiseen. Pienyrittäjän arki on työlästä, mutta miten aikaa saisi lisää? – Alvia pitäisi laskea vähän alemmas, koska se vie meiltä niin suuren osan tuloista. Ei riitä kahdeksan tunnin työpäivä monesti, jos meinaa saada itsekin palkkaa. Soini-Koivulan työpäivä saattaa alkaa yhdeksältä ja loppua seitsemän jälkeen. – Se on normaali pituus pienyrittäjälle, koska tämä on kuitenkin elämäntapa, ei mikään rasite, Soini-Koivula määrittelee.

HALLITUSPAKETTI - Tee matka parempaan bisnekseen Uudistunut Silja Serenade tarjoaa upeat ja inspiroivat puitteet yrityksesi hallituksen kokoukselle. Kahden vuorokauden risteily mahdollistaa tiiviin kokoustamisen, jonka lomassa on mahdollisuus nauttia myös laivan hyvästä ruuasta ja rentoutua kauneushoitolassa tai saunan lämmössä.

PIKKUJOULURISTEILY - Siljan laivoilla Hauska tapa viettää pikkujouluja on lähteä työkavereiden kanssa Tallinnan tai Tukholman risteilylle. Varaa yrityksesi risteilypaketti ajoissa ja varmista paikkasi!

Kerro meille yrityksesi kokoustarpeet, järjestetään yhdessä tuloksellinen kokous! 03 45 800 / ryhmat@ikaalistenmatkatoimisto.fi / yritysmatkat.ikaalistenmatkatoimisto.fi

TYKKÄÄ!

facebook.com/yritysforum

YritysForum

2/2014

Jari Hemmilä

Sähkö on yritystoiminnan näkymätön moottori Sähkön rooli yhteiskunnallisessa elämässä on keskeinen. Jo pienetkin sähkökatkokset aiheuttavat ongelmia sekä yksittäisten kansalaisten että yritysten toimintaan.

2/2014 YritysForum

Vuonna 2012 teollisuuden osuus sähkönkulutuksesta oli 46 prosenttia, ja palvelujen, yritysten sekä rakentamisen osuudeksi kirjattiin 23 prosentin suuruus. Sähköalalla monissa töissä on henkilöitä tuhatmäärin. – Energiateollisuus ry:n jäsenyritysten parissa työskentelee noin 15 000 henkilöä, joiden työllistäjinä on toistasataa yritystä. Mutta kun ajattelemme välillisten työntekijöiden määrää, niin lukumäärä on moninkertainen, aloittaa Tampereen Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Tapio Salonen. Maassamme keskustellaan ajoittain sähkön hinnasta. Yksittäiset kuluttajat saattavat pitää hintaa korkeana, mutta esimerkiksi kotitaloussähkön hinta ei ole kallis. – Energiateollisuuden sivuilla kerrotaan kotitaloussähkön hinnasta vuoden 2013 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta, ja hinta on eurooppalaisittain alle keskiarvon. Kun hinta suhteutetaan kansalaisten ostovoimaan, niin se on ollut Euroopan kolmanneksi edullisinta. Sähkölasku itsessään muodostuu kolmesta tekijästä Tapio Salosen sanoin. – Keskimäärin 30 prosenttia tulee sähkön siirrosta eli käytännössä sähköverkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Noin 40 prosenttia tulee sähkön myynnistä, jossa merkittävintä osuutta edustaa sähkön hankinta. Verojen osuus on siirtomaksuja suurempi eli yli 30 prosenttia, ja ne peritään siirtolaskun yhteydessä. Esimerkiksi vuodenvaihteessa sähköverojen osuus nousi, ja samalla asiakkailta perittävät sähkömaksut.

Keskeiset viestintäjärjestelmät Sähkökatkoksen sattuessa tietoverkkojen ja viestintäjärjestelmien toiminta on keskeistä. – Poikkeustilanteissa ihmiset kaipaavat tietoa ja sitä pitää antaa. Toimintoja pyritään enenevässä määrin koordinoimaan yhteistyössä. Käytännössä se tarkoittaa yhteisen tilannekuvan luomista, jossa viranomaisten sekä sähkö- ja televerkkojen tietoja kerätään yhteen pisteeseen. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluessa poikkeustilanteista voitaisiin saada tietoa yhdestä osoitteesta, luonnehtii Tapio Salonen. Matkapuhelinverkon luotettavuuden puolesta on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä. – Matkapuhelinverkon toiminta edellyttää sähkön saantia tukiasemille. Vastaavasti sähköverkon ohjaus- ja valvonta edellyttävät toimivia viestiliikenneyhteyksiä. Matkapuhelinverkkoa on varmistettu akuilla ja isommissa keskittymisissä myös varavoimakoneilla. Jo pienemmät sähkökatkokset tuovat mukanaan ongelmia puhelinliikenteen ruuhkautumisen muodossa.

Sähkön katkeaminen ja liikenne Liikenteen sujuvuus on yrityksille elintärkeää, sillä ilman sujuvaa logistiikkaa esimerkiksi kaupan ala kohtaa nopeasti hankaluuksia. – On hyvä muistaa, että sähkökatkoksessa myös suurin osa huoltoasemista ei pysty jakamaan polttoainetta. Huoltovarmuusorganisaatioon kuulu-

Tietokoneiden kanssa tulisi nopeasti ongelmia, ja modeemit pimenisivät, mutta esimerkiksi patteriradiosta voisi edelleen saada tietoa poikkeustilanteesta.

vassa voimatalouspoolissa on tällä hetkellä menossa hanke, jossa polttoaineyhtiöiden kanssa pyritään varmistamaan polttoainejakelua poikkeustilanteissa verkkoon liitettävien aggregaattien avulla. Sähkökatkosten osalta haavoittuvia ovat myös metrot ja muut sähköllä toimivat liikennemuodot, kommentoi Tapio Salonen. Monista sähkön saannin vaikutuspiiriin liittyvistä asioista ruoka on eräs tärkeistä kansalaisten elämään vaikuttavista aiheista. – Sähkökatkoksessa ihmisten arkielämä vaikeutuisi välittömästi. Elintarvikkeet lämpenevät jääkaapissa jo tunneissa, pakasteessa tuotteet saattavat säilyä yli kymmenenkin tuntia. Tietokoneiden kanssa tulisi nopeasti ongelmia, ja modeemit pimenisivät, mutta esimerkiksi patteriradiosta voisi edelleen saada tietoa poikkeustilanteesta. Sähköjakelun suhteen erikoiskohtelua saavat sairaalat. – Pyrimme varmistamaan, että sairaaloiden käytössä olisi mahdollisimman hyvin varmistettu verkko. Isojen ja poikkeuksellisten katkosten osalta meillä on olemassa myös rajoitussuunnitelmat, ja tällöin priorisoituja kohteita ovat esimerkiksi ydinkeskustat ja sairaalat. Monilla sairaaloilla on myös omat varavoimajärjestelmänsä, jotka käynnistyvät sähkökatkossa.

Kauppaliikkeet lopettaisivat toimintansa Kansalaisen arjessa sähkökatkos näkyisi hyvin nopeasti kauppaliikkeiden ja pankkien toiminnassa, kertoo Tapio Salonen. – Jos esimerkiksi kaupungin ydinkeskustassa tulee kaapelivika, niin iso joukko kauppaliikkeitä ja pankkeja joutuu välittömästi keskeyttämään toimintansa. Yritysten pitäisi toiminnassaan ottaa huomioon se, että jossain vaiheessa sähkökatkos voi kumminkin tulla. Tässä asiassa annamme yrityksille neuvoa, mutta niiden pitäisi itsekin mieltää mahdollisten sähkökatkosten rooli toimintaansa kohtaan. Vesihuollon suhteen sähköllä ja sähkökatkoksella on myös isot vaikutukset kaikkeen toimintaan. – Veden tulo lakkaa nopeasti, sillä vedenjakelu tarvitsee sähköä. Kyse on myös jätevedestä, sillä sähkökatkoksen sattuessa jäteveden pumppaus ei myöskään toimi. Sähköyhtiöt ja paikalliset vesiyhtiöt ovat järjestäneet yhteisiä harjoituksia poikkeustilanteiden varalta, ja erääksi haastavuudeksi on osoittautunut toimialueiden maantieteellinen erilaisuus. Artikkelin päätteeksi tietoa Tampereen Sähköverkko Oy:n työntekijämäärästä. – Verkkoyhtiössä on työssä 52 henkilöä, ja käytämme paljon myös palveluntuottajia. Meillä on käytössä varallaolojärjestelyt, ja verkon toimintaa valvotaan yötä päivää. Jos jotain sattuu, niin viankorjausryhmä lähtee nopeasti liikkeelle selkeän suunnitelman mukaan.

Sähkökatkoksen merkitys yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle Keskeytysaika Vaikutus 1 sekunti Teollisuuden herkkiä prosesseja voi pysähtyä Tietojärjestelmien tietoja voi kadota 1 minuutti

Teollisuuden prosesseja pysähtyy

15 minuuttia Kauppojen toiminta keskeytyy Katkos haittaa ihmisten jokapäiväistä toimintaa Liikenteessä viivästymisiä 2-3 tuntia

Teollisuusprosesseille voi syntyä mittavia vahinkoja Kännykkäliikenteen toimivuudessa ongelmia

12…24 tuntia

Rakennukset alkavat jäähtyä pakkasella Veden tulo koteihin ja toimistoihin lakkaa Pakasteet alkavat sulaa

Useita vuorokausia Yhteiskunnan toiminta häiriytyy vakavasti Teollisuus ja palvelut eivät toimi Työpaikat ja koulut suljetaan Rakennuksissa jäätymisvaurioita Lähde: Tampereen Sähkölaitos

teksti Jari Hemmilä

YritysForum

2/2014

Jari Hemmilä

”Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti luovuutta maailmassa uutena kohdattaviin asioihin, sillä yhä enemmän tulee vastaan ennalta arvaamattomia tilanteita”, pohtii Henrik Dettmann tulevaisuuden asettamista haasteista.

Työelämässä tarvitaan liikettä, luovuutta ja muutosta Suomen koripallomaajoukkueen, Susijengin, päävalmentaja Henrik Dettmann palkittiin tammikuussa Suomen Urheilugaalassa vuoden valmentajana, ja Susijengi puolestaan vuoden 2013 parhaana joukkueena.

H e n r i k Det t m a n n i n valmennusfilosofia on jalostunut vuosikymmenten aikana. Maajoukkueen menestymisen myötä hänen näkemyksensä ihmisten johtamisesta on saavuttanut kiinnostusta myös liike-elämässä, sillä urheiluvalmennuksesta voidaan osoittaa työelämään kohdennettavina aiheina esimerkiksi ihmisten kontrollointi, luottamus ja epäily. - Jo noin kaksikymmentä vuotta sitten luin Francis Fukuyaman kirjan luottamuk-

sesta, ja siinä yhtenä perusviestinä oli se, että työelämään syntyy koko ajan lisää kontrollivälineitä. Yksittäisen henkilön tekemisen kannalta kontrolli on vaikea asia, sillä ihminen on vapaana parhaimmillaan. Kun ihminen löytää työssä oman roolinsa, kuten pelaajat koripallossa, niin silloin hän pystyy hyödyntämään ominaisuuksiaan parhaiten, luonnehtii Dettmann. Erääksi keskeiseksi työelämän perusongelmaksi saattaa osoittautua henkilöiden

mukanaan kantama ihmiskäsitys, siis se, millaisella maailmankuvalla ihmiset elävät elämäänsä itseään ja muita kohtaan. - Monet saattavat tietämättään ajautua tilanteeseen, jossa he eivät joudu pohtimaan tätä asiaa. Työelämässä ihminen palkataan täyttämään jokin rooli työpaikalle, mutta sitten käsityksiä hänestä ihmisenä aletaan verrata toisiin ihmisiin. Esimerkiksi koripallossa ei koskaan saa verrata kahta pelaajaa toisiinsa. Se olisi epäreilua, sillä jokainen

henkilö on ainutlaatuinen. Aikaisemmin elämä oli enemmän ihmisten omassa hallussa, mutta nykyään hallintaa ei siinä määrin enää ole. - Nyt olemme koko ajan riippuvaisempia toisista ihmisistä. Tässä aiheessa näen koripallon loistavana elementtinä. Koripallossa kenenkään ei tarvitse kontrolloida tekemisiään, niin silloin syntyy uusia kokemuksia leikillisyyden ympäristössä. Valmentamisen näkökulmasta katsottuna olisi tyhmää pois-

2/2014 YritysForum

Kun ihminen tekee ja arvostaa omaa osaamistaan, niin silloin tämä heijastuu aidosti ympäristöön.

taa leikin elementti, jota kuitenkin silloin tällöin tehdään johtuen vallan tarpeesta.

Urheilu ja elämä ovat matkalla olemista Suomen nykyinen sosiaalijärjestelmä on rakennettu nousevan talouselämän periaatteille. Nykyinen epävakaan globaalitalouden aika ei kuitenkaan puolla esimerkiksi saavutettujen etujen ylläpitoa, ja tässä suhteessa työelämässä olevien ihmisten pitäisi suunnata katseensa talousajattelun sijasta elämän sisältöön ja matkalla olemiseen. - Tässä asiassa urheilu on loistava vertauskohde, sillä urheilussa ollaan koko ajan matkalla. Itsekin olen valmentajana matkalla, ja minulla ei ole mitään aikomusta lopettaa matkaa, vaikka olenkin valmentanut maajoukkuetta yhtäjaksoisesti jo lähes 350 ottelun mittaisesti. Työelämässä ja yhteiskunnassa ongelmana on se, että meidän arvomme mitataan lähes pelkästään rahassa. Lisäksi ihmiset korvaavat tunnepuolen köyhyyttä epävarmuudella ja materialla, pohtii Henrik Dettmann. Ihmisistä työssä enemmän irti saaminen on eräs tällä hetkellä maassamme pinnalla olevista asioista. Yksittäiselle työntekijälle yrityksen talousvaikeudet saattavat tarkoittaa suurempaa työmäärää, mutta menestyäkseen sen kannattaisi kääntää katseensa kohti työntekijöiden arvomaailmaa. - Pitäisi miettiä ja ymmärtää ihmisillä olevan erilaisia maailmankuvia, ja että he tulevat onnelliseksi saadessaan tehdä arvokkaina pitämiään asioita ja huomaavat kehittyvänsä niissä. Mutta jos johtaja ei ymmärrä ihmisten erilaisia kehittymistapoja, niin silloin hänellä ei pitäisi olla oikeutta johtaa. ”Miksi olet täällä töissä” on ratkaiseva kysymys, ja silloin palkka ei voi olla vastaus, vaan elämän mielekkääksi tekevän toiminnan sisältö.

Liike päämäärää tärkeämpi Suorituksessa valmentajan pitää antaa urheilijoille vapauksia, jotka perustuvat heidän osaamiseensa ja intuitiiviseen kykyyn tehdä oivallisia ratkaisuja suorituksen aikana. Tätä näkemystä voitaisiin soveltaa myös työelämään, ja samalla rohkaistaisiin ihmisiä tekemään uskaliaampia päätöksiä. - Olisiko yrityksissä aika palauttaa konttoripäälliköt töihin, tai voisi heitä myös kutsua valmentajiksi. Kuitenkin kyseessä olisivat sellaiset henkilöt, jotka aidosti välittävät ihmisistä työpaikalla, kertoo Henrik Dett-

mann. Arkielämässään ihmiset tekevät päätöksiä taloudellisten mittareiden kautta. Työpaikka saatetaan nähdä ainoastaan palkkapussin tarjoavana paikkana, ja tämä puolestaan saattaa lisätä elämän yleistä tuskatilaa. - Jos ihminen ei pidä tekemästään tehtävästä, niin silloin hänen ei pitäisi tehdä sitä työtä. Sen sijaan hänen pitää jaksaa etsiä uusia ratkaisuja, ja joillakin ihmisillä yhä uusien ratkaisujen etsiminen voi myös olla elämän tarkoitus.

Tarvitaan luovuutta Yritysetiikassa on kyse yrityksen päivittäin tekemistä toiminnallisista asioista. Etiikasta tehdään yrityksissä päätöksiä, ja niiden käytännöllistäminen työtekijöiden toimintatapoihin on varsin haasteellista. Eräs etiikkaan kuuluvista asioista on yhteisten työaiheiden jakaminen. - Kyseessä on äärimmäisen vaikea alue, sillä etiikka tulee ihmisestä niin syvältä. Jos henkilön omiin arvoihin yritetään tuputtaa yhteisön sääntöjä, niin siitä saattaa tulla myös vallankäytön väline samalla tavalla kuin ihmiskäsitysten kohdalla. Työpaikan muodostavat sekä yksilö että yhteisö, ja kun henkilö antaa muiden käyttöön yhden oman kokemuksensa, niin hän saa kaksi takaisin, luonnehtii Henrik Dettmann. Näkemyksenä mukaisesti Dettmann pitää tärkeänä sitä, että ihmisten tulisi antaa elää omaa elämäänsä. - Jos näin ei ole, niin silloin ihmiset ja heidän mielikuvituksensa suljetaan tekemisen ulkopuolelle. Tulevaisuudessa tarvitaan erityisesti luovuutta maailmassa uutena kohdattaviin asioihin, sillä yhä enemmän tulee vastaan ennalta arvaamattomia tilanteita. Tämän takia suosittelemme lähes kaikille nuorille koripalloilijoille koulun loppuun käymistä, koska se on paras asia minäkuvan vahvistamiseksi - kypsä ihminen on kypsä urheilija.

Muutos on mahdollisuus Työtehtävissään ihmiset kohtaavat tilanteita, joissa sisäinen motiivi työn tekemistä kohtaan vaihtelee. Silloin voisi olla oikea aika esittää itselle mielenrakenteita avaavia kysymyksiä. - Oleellinen kysymys työntekijälle on ”miksi minä olen täällä töissä” ja johtaja kysyy itseltään ”miksi minulla on oikeus johtaa sinua”. Nämä ovat hyviä apukysymyk-

siä, joiden tehtävänä on herättää ihmisiä auttamaan itseään. Johtajien kohdalla aika moni varmasti onkin sitä mieltä, että heidän tulisikin esittää itselleen mainittu kysymys, vaikka tämän mielipiteen esittämistä ei katsottaisikaan hyvällä, analysoi Henrik Dettmann. Liike-elämässä kasvuyrittäjyys on äärimmäisen hyvä termi, sillä siihen sisältyy paljon myönteisiä odotuksia. Mutta voisivatko myös työntekijät asettaa itsensä kasvuyrityksen asemaan, ja tällöin haasteiksi voitaisiin osoittaa esimerkiksi ajankäyttö, oivallukset ja voimavaroja syövien aiheiden sivuuttaminen. - Totta ihmeessä voisivat, ja esimerkiksi urheilussa se suurin voimavara on tulla paremmaksi. Jokaisen yksin tai yhdessä tehdyn harjoitteen tarkoituksena on tehdä urheilijasta parempi. Sen takia urheilu on ympäristönä niin hieno ja kasvattava. Ja sen

takia urheilu on jopa uudistuvassa koulumaailmassa yksi tärkeimmistä oppiaineista luovien oppiaineiden kanssa, sillä se opettaa ihmisiä toimimaan kehittyäkseen. Tähän aiheeseen osoittaa myös muutoksen tervehtiminen suurena kehityksen mahdollisuutena suomalaisessa työelämässä. - Muutoksessa on aina mahdollisuus parempaan, ja se on myös välttämättömyys. Jos koripallossa pelaan tänään yhtä hyvin kuin eilen, niin ei hyvin mene. Täytyy muistaa se, että tämän päivän harjoitus on elämän toistaiseksi tärkein harjoitus ja että kehitystä kannattaa hakea kerrallaan vain yhdessä asiassa. Ja kun ihminen tekee ja arvostaa omaa osaamistaan, niin silloin tämä heijastuu aidosti ympäristöön, päättää Henrik Dettmann.

teksti Jari Hemmilä

Suomen Koripalloliitto

Henrik Dettmann Susijengin päävalmentaja Suomen koripallomaajoukkue pelaa koripallon MM-kisoissa Espanjassa 30.8.-14.9.2014 SM-kulta: 1987, 1989 ja 1992 (Helsingin NMKY) MM-pronssi Saksan joukkueen päävalmentajana 2002 EuroCup Challenge mestaruus 2004 (Mitteldeutscher BC, Saksa)

YritysForum

Kansainvälinen liiketoiminta hyötyy valmennuksesta

2/2014

Jari Hemmilä

Kun suomalaiset pk-yritykset haluavat kehittää valmiuksiaan kansainvälistymiseen ja hakea kasvua uusilta markkinoilta, niin valmentautuminen vaativaan aiheeseen on enemmän kuin tarpeellista.

Tässä haasteessa yritysten omistajat sekä markkinoinnista ja viennistä vastaavat henkilöt voivat hakeutua maamme yritysten kilpailukykyä edistäviin ohjelmiin, joista loppusuoralla olevat Finpron Go Global – ohjelmat ovat hyvä esimerkki. - Ohjelman fokus painottuu kansainvälistymisen alkuvaiheisiin, jolloin tyypillisesti tehdään kansainvälisen kasvun suunnitteluun ja markkinoille menemisen valmisteluun liittyvää selvitystyötä, kuten esimerkiksi idean testausta potentiaalisilla markkinoinoilla sekä oikean markkinaalueen systemaattista valintaa Finpron globaalin verkoston avulla, aloittaa aiheesta Finpron aluepäällikkö Seppo Kaikkonen. Toiseksi merkittäväksi ryhmäksi hän nimeää sellaiset yritykset, joita autetaan etabloitumaan valituille markkinoille esimerkiksi partnerihaun tai myyntiyhtiön perustamisen myötä. - Osallistujien keskuudessa yritysten edustamat teollisuuden toimialat ovat laajasti edustettuina. Yli puolet yrityksistä on valmistavan teollisuuden piiristä, joista esimerkkeinä rakennusteollisuus, logistiikka ja koneenrakennus.

Valmennus osana käytäntöä Go Global ohjelmassa avainhenkilöitä val-

Yli puolet yrityksistä on valmistavan teollisuuden piiristä.

mennetaan systemaattisesti osaamaan kansainvälistyminen, ja valmennuksen jälkeen henkilöillä on paremmat edellytykset tehdä sekä strategisen tason linjauksia että operatiivisen tason päätöksiä. - Käytännönläheinen valmennus toteutuu osana yrityksen kansainvälistyminen suunnittelua ja päivittäistoimintaa. Osana valmennusta ratkaistaan myös yrityksen akuuteimpia haasteita, kertoo Seppo Kaikkonen. Erään tärkeän osakokonaisuuden ohjelmassa muodostaa kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, joka tapahtuu monimuotoisesti. - Räätälöidyt kohdealueselvitykset tehdään paikallisten asiantuntijoiden toimesta tai tuella, mutta myös yritykset itse tekevät selvitystyötä, ja tässä tehtävässä Finpro

toimii katalysaattorina. Avautuneisiin mahdollisuuksiin yrityksiä autetaan tarttumaan jakamalla heidän käyttöönsä tietoa sekä julkisesti, mutta myös valikoiden tiedoista eniten hyötyville yrityksille.

Valmistautumisen tärkeys Seppo Kaikkosen mukaan suomalaisten yritysten ylipäätään tulisi avartaa näkemyksiään kansainvälisille markkinoille tarjoamistaan kilpailueduista. - Valmennusyritysten kohdalla perusasiana tulee muistaa se, että kun yrityksen kertoma arvolupaus kirkastuu asiakkaan liiketoiminnalleen tapahtuvana hyötynä, niin vasta silloin siitä tulee kilpailuetu. Tästä syystä jo ennen tuotekehitystä tai markkinoille menemistä kannattaa selvittää kohdemaan toimiala-asiantuntijoilta sekä potentiaalisilta asiakkailta tuotteen todellisen kysynnän mahdollisuudet. Riittämättömän kysynnän markkina-alue kannattaa jättää väliin, ja aloittaa uusien markkinoiden kartoitus. Väliin jääneeltä markkina-alueelta saatuja kokemuksia tulee käyttää tuotekehityksessä, jonka tulisi tapahtua läheisessä vuorovaikutuksessa asiakaskohderyhmän kanssa. - Yleisellä tasolla suomalaisten yritysten

perisynti on viimeistellä tuotetta omassa kammiossa, ja viedä se markkinoille huonosti valmistautuneena asiakkaan näkökulmasta katsoen. Myös käytettävien tukimateriaalinen rooli on tärkeä, sillä niiden avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvä ensivaikutelma asiakaskohderyhmän ja yksittäisten asiakkaiden keskuudessa, analysoi Kaikkonen.

Muiden kokemuksista opitaan 6-12 kuukauden kestoinen Go Global ohjelma sopeututaan yrityksen normaaliin liiketoimintaan. Ohjelmassa varataan riittävästi aikaa esimerkiksi markkinoilla tehtäviin toimenpiteisiin ja haastatteluihin sekä yritysten työpajoihin. - Ohjelman läpimenoajat vaihtelevat, mutta käytännössä aktiivisen ajan osuus on 2-3 kuukautta riippuen tehtävistä selvityksistä ja operaatioista kohdemarkkinoilla, sekä yrityksen kyvystä sopeuttaa oman henkilöstönsä resursseja vaativat toimenpiteet yrityksen muuhun toimintaan. Merkittävimmät haastattelut asiantuntijoiden ja vaikutusvaltaisten henkilöiden osalta tehdään pääsääntöisesti henkilökohtaisesti, ja laajempien asioiden kohdalla käytetään puhelinhaastatteluja, luonnehtii Seppo Kaikkonen.

2/2014 YritysForum

Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys? Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

Tilaa uusi ilme meiltä.

Finpron aluepäällikkö Seppo Kaikkonen kertoo, että Go Global ohjelmassa yritysten avainhenkilöitä valmennetaan systemaattisesti osaamaan kansainvälistyminen.

Nettisivut alkaen:

290€ - Kysy tarjous!

Oppiva yritys ei tee samaa virhettä kahta kertaa, ja Go Global-ohjelmassa huolellisuus mahdollisia riskejä kohtaan ilmenee oppimisena muiden kokemuksista. - Menestyneet yritykset käyttävät liiketoimintansa tukena ulkopuolista asiantuntemusta, eli tavallaan oppivat myös muiden tekemistä virheistä. Yhteistyöhön lähtevät yritykset sitoutuvat lähes poikkeuksetta riskit minivoimaan huolelliseen suunnitteluun. Pieni tai suuri suomalainen isoille kansainvälisille markkinoille pyrkivä yritys ei voi tehdä samoja asioita moneen kertaan.

Räätälöintiä arvostetaan Go Global-ohjelmien rahoitus maassamme on tapahtunut työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten hallinnoimana. Pirkanmaan ELY-keskuksella on ollut keskeinen rooli kilpailuttamalla osan ohjelmista myös oman alueensa ulkupuolella. - Suomessa ja kohdemarkkinoilla eri puolilla maailmaa Finpro on toiminut palvelun tarjoajana tuottamassa sisältöä, selventää Seppo Kaikkonen. Toteutustavaltaan muutaman kuukauden mittainen palvelu noudattelee mallia, jossa aloituspalaverissa keskitytään

projektisuunnitelmaan, välipalaverissa tehdään tilannepäivitys, ja loppupalaverissa tarkennetaan tuloksiin ja niiden tulkintaa ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Vuodesta 2008 alkaen valmennusohjelmaan on osallistunut yli 400 yritystä ja moninkertainen määrä avainhenkilöitä. Seppo Kaikkosen muutamat havainnot toteutuneista kansainvälistymisohjelmista kuuluvat seuraavaan tapaan. - Yleensä kansainvälistymistä aloittavilta pk-yrityksiltä puuttuu kärsivällisyys ja osaaminen systemattiseen työskentelyyn, ja esimerkiksi tuotekehityksessä tulisi saada kansainvälisen loppuasiakkaan palaute ennen merkittäviä kehityssatsauksia. Ja vaikka tekninen innovointi ja osaaminen ovatkin tärkeitä asioita, tulisi markkinainnovoinnin ja –osaamisen merkitys nostaa niiden rinnalle. Huomionarvoista on ollut huomata ohjelmiin osallistuneiden yritysten arvostavan räätälöityä käytännönläheistä valmennusta kohti nopeaa ja konkreettista kilpailukyvyn testaamista ja markkinoille pääsyä.

Tutustu hinnastoon:

www.magentia.fi

magentia ||

teksti Jari Hemmilä

info@magentia.fi | 0400 770 203

YritysForum

2/2014

Nopeammin, korkeammalle, työelämään? Korkeakouluopiskelijat halutaan nopeammin työelämään työurien pidentämiseksi ja valtiontalouden kestävyysvajeen korjaamiseksi. Haasteena on arvaamattomuus, joka koskee sekä opiskelijoiden valintoja, elämäntilanteita, tukitoimien toimivuutta että työllistymismahdollisuuksia.

Opiskelijavalintoja ja opintotukijärjestelmää halutaan kehittää siihen suuntaan, että korkeakouluopinnot aloitettaisiin aikaisemmin ja valmistuttaisiin useammin tavoiteajassa. Toisin kuin esimerkiksi suurten ikäluokkien nuoruusaikoina, nyky-Suomessa on vaikea saada töitä ilman koulutusta. Opiskelupaikoista kilpailee tuhansien nuorten aikuisten joukko, joka koostuu sekä ensikertalaisista, useamman kerran sisäänpääsyä yrittävistä että alanvaihtajista. Opetusministeriön mukaan 75 prosenttia hakee korkeakouluun heti valmistuttuaan, mutta heistä vain 40 prosenttia saa opiskelupaikan. Aloituspaikkoja on vähän suhteessa hakijamääriin, mutta Tampereen ammattikorkeakoulun vararehtori Marja Sutela muistuttaa, että ongelma koskee lähinnä suosituimpia aloja. – Korkeakouluja on paljon ympäri Suomen. Jonnekin on aika helppokin päästä sisälle, ja joissakin paikoissa on enemmän aloituspaikkoja suhteessa hakijoihin. Eri asia on, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta. Toisen asteen tutkinnon, kuten lukion ja ammattikoulun suorittaneille ollaan antamassa oma kiintiönsä korkeakouluihin valittavien joukosta. – Koulut ovat ilmoittaneet ottavansa kiintiön käyttöön vasta vuonna 2016, kun se on pakollista. Uusi yhteishakujärjestelmä,

jossa kaikkiin paikkoihin haetaan samassa haussa, on jo niin suuri muutos, että lykkääminen on perusteltua, Sutela valaisee.

Pääsykokeet mittarina Ylioppilaskokeista ja pääsykokeista keskusteltaessa on väläytelty toisesta luopumista tai toisen painoarvon korostamista. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittinen sihteeri Joachim Kratochvil pohtii, onko järkevää käyttää lukioaika ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen ja aloittaa heti sen jälkeen pääsykoerumba. – Pääsykokeiden tarkoituksena on mitata motivaatiota opiskella jotakin tiettyä oppialaa. Toisen asteen opinto-ohjaukselle tämä aiheuttaa paineita, sillä hakijan olisi hyvä tietää, mitä eri tieteenalat tutkivat. Vuoden 2013 opiskelijabarometrissa selvisi, että jopa 10 prosenttia ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijoista teki mielestään epäonnistuneen koulutusalavalinnan. – Yliopistojen pitäisi osata paremmin viestiä sitä, mikä heidän fokuksensa on. Esimerkiksi valtio-opin opiskelu Jyväskylässä on erilaista Turun yliopiston tarjontaan verrattuna, vaikka nimellisesti kyse on samasta oppialasta, Kratochvil kertoo. Pääsykokeet mittaavat paitsi motivaatiota, mutta erityisesti ammattikorkeapuolella

myös soveltuvuutta. – Me olemme työelämälähtöinen korkeakoulu. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla pääsykokeilla ja soveltuvuustesteillä on todella suuri merkitys. Kokeet ovat tarpeellisia, ja niitä voi aina kehittää. Sellaista lukuurakkaa kuin vaikka oikeustieteissä on, ei meillä vaadita pääsykokeisiin, Marja Sutela sanoo.

Tavoite-ajat ja todellisuus törmäyskurssilla Yliopistojen perustutkintojen seitsemän vuoden läpäisyaste on opetusministeriön mukaan 49 prosenttia, ja ammattikorkeakoulututkintojen viiden vuoden läpäisyaste 60 prosenttia. Luvut kuulostavat äkkiseltään matalilta. – Opiskelijat ovat aika heterogeeninen joukko, ja elämäntilanteita on monenlaisia. Osa on perheellisiä, tekee työharjoitteluita tai käy ulkomailla vaihto-oppilaana. Monet käyvät myös töissä, mikä lisää joissakin tapauksissa opintojen kestoa, mutta parantaa työllistymistä jatkossa, Kratochvil toteaa. – Eri alojen kohdalla on eroja valmistumisajoissa, sillä joillakin terveysaloilla läpäisyprosentti on 80. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistui vuoden 2014 alussa siten, että opiskelijan tulee suorittaa 55 opintopistettä lukuvuosittain. Opintoja

pyritään tehostamaan, koska meillä ei Suomessa ole varaa siihen, että korkeakoulussa viihdytään pitkään, Sutela kommentoi.

Kesällä itsenäistä, ohjausta muulloin Sekä yliopisto- että ammattikorkeapuolella voitaisiin haastateltavien mielestä lisätä kesäopintojen tarjontaa. – Verkko-opinnot olisivat helposti järjestettävissä. Tampereella on myös käytössä sähköinen tenttijärjestelmä, joten tenttejä ei ole sidottu tiettyihin päivämääriin. Tässä olisi parannettavaa monella koulutusalalla, Kratochvil huomauttaa. Yliopistomaailmankin tunteva Sutela lisäisi mielellään kirjatenttejä ammattikorkeakoulussa. – Ne ovat olleet aika tuntematon käsite meillä. Jouduimme supistamaan leikkausten takia kesäopintoja, mutta kirjatenttejä voi tehdä kesälläkin. Osalla opiskelijoista kesäaika kuluu harjoittelussa. Mitä tulee opintojen ohjaukseen, se on Kratochvilin mielestä parantunut vuosien saatossa. Myös Tampereen ammattikorkeakoulussa ohjaukseen on panostettu erityisen paljon. – Meillä on opinto-ohjaaja jokaisella koulutusohjelmalla ja opettajatuutorijärjestelmä vuosikursseilla. Tuutori käy kehityskes-

2/2014 YritysForum

Milja Mansukoski

Joachim Kratochvilin mukaan on vaikea tietää, lyhentääkö opintotukiuudistus opiskeluaikoja. Niille, joiden opiskelukyky on heikompi, voi lyhyempi opintotukiaika aiheuttaa ongelmia.

Milja Mansukoski

Välivuodet eivät Marja Sutelan mielestä mene aina hukkaan, sillä opiskelumotivaatio voi kasvaa, ja työn ohessa voi myös opiskella avoimella puolella.

Suhdannetilanteen ollessa heikko, voi yksilön kannalta olla jopa fiksumpaa täydentää osaamistaan vastaamaan paremmin työvoimakysyntää. kusteluja oman ryhmänsä kanssa. Meillä on paljon kontaktiopetusta yliopistoihin verrattuna. Kesällä 2014 annamme ensimmäistä kertaa sparrausapua opinnäytetyöpajan muodossa, Sutela listaa.

Työkokemus tukee opintoja Opiskelu ja työssäkäynti tukevat Kratochvilin perusteluissa toinen toistaan. Hän viittaa vuoden 2013 opiskelijabarometriin, johon vastanneiden opiskelijoiden mielestä työkokemuksella on hyvin suuri merkitys. – Taloudellisen hyödyn lisäksi töitä teke-

mällä saa onnistumisen tunteita ja uskoa työllistymiseen. Ammattitaitoaan voi hyödyntää konkreettisesti, ja teoreettista osaamista voi peilata työhön. Yliopistossa kaikki eivät pääse työharjoitteluun, eivätkä ne Kratochvilin mukaan vastaa aina tarkoitustaan. – Kehittämisen varaa on siinä, että harjoittelu tarjoaisi väylän sekä ammatilliseen että tieteelliseen kasvuun. Ammattikorkeakouluissa harjoittelut ovat sen sijaan pakollisia. – Harjoittelupaikat pyritään ohjaamaan niin, että ne liittyvät opintoihin. Terveysalalla ei makseta harjoittelusta palkkaa, mutta

esimerkiksi insinööriopiskelija voi kesätöillä tienata lukuvuoden elantoaan. Meillä on TAMK:ssa myös osuuskuntia, joiden kautta saa kokemusta ja voi löytää harjoittelupaikkoja, Sutela esittelee. Valmistuminen tavoiteaikataulussa ei toki tarkoita, että opiskelija työllistyy valmistuttuaan. – Se ei ole niin yksioikoista, että olisi yhtäläisyysmerkki opintojen nopeuttamisen ja työllistymisen välissä. Suhdannetilanteen ollessa heikko, voi yksilön kannalta olla jopa fiksumpaa täydentää osaamistaan vastaamaan paremmin työvoimakysyntää, Kratochvil tuumaa.

Sutela peräänkuuluttaa toimivaa koulutuspolitiikkaa. – Nämä ovat vaikeita kysymyksiä. Voidaan kysyä, onko arvo sinänsä, että ihminen on sivistynyt, jos työllisyysmahdollisuudet ovat heikot. Toisaalta kuinka moni on 15 vuoden kuluttua valmistumisesta juuri niissä tehtävissä, joihin opiskeli. Elinikäinen oppiminen on tärkeää, mutta olisi hyvä, että ei tarvitsisi sen vuoksi tehdä toista kokonaista tutkintoa. Korkeakoulut voisivat aktiivisemmin tuoda esiin sitä, että avoimen puolen kautta voi aina pätevöityä lisää, Sutela summaa.

teksti Milja Mansukoski

YritysForum

2/2014

Suunniteltu ruokaileminen on itsestä huolehtimista Hyvin hoidettu ruokavalio vaikuttaa myönteisellä tavalla yrittäjän työpäivään ja tuo lisää laatua myös vapaa-ajan viettoon.

Toisinaan kuulee pohdintoja, joiden mukaan yrittäjä on aina töissä. Pohdinnossa lienee toinen puoli totta, sillä fyysisellä puolella työpäivän pituus saattaa ulottua aina 10-12 tuntiin asti. On selvää, että jos yrittäjä ei huolehdi sekä fyysisestä että henkisestä kunnostaan, niin silloin saattaa iskeä jopa pitkäkestoiseen ylirasitustilaan johtava väsymys. – Ravinnolla on erittäin merkittävä rooli jokapäiväisissä toiminnoissa, ja näin myös pitkiä työpäiviä tekevien yrittäjien kohdalla. Helposti juuri ravitsemusvalinnoista ja

Jari Hemmilä

myös omasta hyvinvoinnista nipistetään ensimmäisenä. Samalla myös henkinen hyvinvointi on suuremmalla koetuksella vastuiden ja ajanhallinnan vuoksi, aloittaa aiheesta yrittäjä ja ravintoasiantuntija Petteri Avola. Oikeaan suuntaan osoittavista ravintoohjeita myös personal trainerina toimiva mies kertoo seuraavalla tavalla. – Yrittäjän jaksaminen ja vireystila säilyvät parempina, kun hän saa riittävästi hyvälaatuista energiaa. Tasaisen ruokailurytmin avulla puolestaan voidaan tasoittaa

verensokerin huippuja ja laskuja. Sen sijaan nälän kautta esiin nousevia tunnetiloja ovat esimerkiksi ärtyneisyys ja uneliaisuus.

Suunnitelemalla ruokavalioon Kaikki työtä tekevät ovat huomanneet ravintovalintojen vaikutukset työpäivän aikaiseen keskittymiskykyyn, asiakaspalvelutehtävien sujumiseen sekä ylipäätään ottaen fyysiseen olotilaan. – Hyväkuntoinen työntekijä jaksaa ja pys-

tyy suoriutumaan työtehtävistä tehokkaasti myös paineen alla. Hyvällä ravitsemuksella on vastaavia vaikutuksia, ja fyysinen toimintakyky seuraa ravitsemuksellisia valintoja. Kehno ravinto ei ainoastaan laske työtehoa ja työssä jaksamista, mutta vaikeuttaa kielteisesti myös vapaa-ajalla harrastamiseen, analysoi Petteri Avola. Yrittäjien päivittäinen ruokailurytmi ei kuitenaan olennaisesti eroa normikansalaisen ylläpitämästä ruokailurytmistä. – Yrittäjät eivät ole yksin ruokailurytmiin liittyvän ongelman kanssa. Ruokailuvälit

2/2014 YritysForum

Yrittäjän jaksaminen ja vireystila säilyvät parempana, kun hän saa riittävästi hyvälaatuista energiaa.

saattavat helposti venyä turhan suuriksi, mutta 4-5 hyvälaatuista ateriaa päivittäin riittää niin isolle kuin pienelle aikuiselle. Parasta olisi satsata ruoan laatuun, eli kun syön, niin syön omalle hyvinvoinnille tärkeitä ruoka-aineita, joista esimerkkejä voisivat olla marjat, salaatit, kasvikset sekä hyvälaatuiset proteiinit ja rasvat. Eräänä ruokavalion perusedellytyksenä on huolellinen suunnittelutyö, ja Petteri Avola vahvistaa aiheesta seuraavasti. – Tärkeintä on löytää itselle sopiva rytmi ruokailujen sovittamiseen päivään. Yhtä tiettyä kaavaa ei ole olemassa, mutta sen sijaan on olemassa monta hyvää tapaa. Oikean tavan löytäminen vaatii ensin suunnittelua ja sitten suunnitelmassa pysymistä.

”Petolliset ystävät”

Tärppejä virkeämmälle päivälle: 1. Juo vettä aamulla herätessäsi pari lasillista. 2. Huolehdi päivän aikana juomisesta. Kaksi

litraa vettä päivässä on ehdoton minimi- määrä. Mikäli työ on on fyysistä tai harras- tetaan liikuntaa, nestettä päivässä tarvitaan 3-4 litraa. 3. Ravinnon laatuun tulee kiinnittää huomio- ta. Viljatuotteiden käyttöä voi vähentää ja syödä lisää kasviksia ja marjoja jokaisella ate- rialla. 4. Syömisestä kannattaa tehdä suunnitelma jo edellisenä päivänä. 5. Tulee huolehtia riittävästä proteiinien (noin 2 g/painokilo) ja rasvojen saannista (1 g/ painokilo). Kana ja kala ovat hyviä valintoja verrattuna esimerkiksi pekoniin ja makka- raan. 6. Vihreä tee piristää siinä missä kahvikin ja on erinomainen antioksidanttien lähde. 7. Päivään kuuluu vähintään kaksi lämmintä ateriaa. 8. Lepoon pitää kiinnittää riittävä huomio. Hyvälaatuista unta ei korvaa edes huolellinen ravitsemus.

Joidenkin arkikiireisten ihmisten ruokailutapoja määrittelee väite, jonka mukaan ”on niin kova kiire, että en ennätä syödä”. Esimerkiksi tämän ajattelumallin mukaan eläminen voidaan osoittaa kohti elämän yleisiä arvoja ja terveyden vaalimista Petteri Avolan sanoin. – Mainittu asia kertoo stressistä, kiireestä ja suunnitelmallisuuden puutteesta. Myös omien arvojen pohtiminen olisi tällöin paikallaan suhteessa työhön, kotiin, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisin sanoen, miten ihminen arvottaa omaa terveyttään, ja minkä toisen asian hän asettaa terveyden edelle. Ravintoasiassa itsestä huolehtisen voisi aloittaa esimerkiksi huolehtimalla ruokailun tasapainoisuudesta sekä päivittäisistä ravintovalinnoista. – Päivittäisiä aterioita ei suoranaisesti voi laittaa arvojärjestykseen, sillä tasapainoinen ruokailu ohjaa itse itseään. Kun yrittäjä seuraa omaa nälän ja kylläisyyden tunnettaan, hän löytää varmasti hyviä tapoja selvitä kiireisessä arjessa eteenpäin. Itsekin teen yrittäjänä tietoisesti kaksi kertaa viikossa 1415 tunnin mittaisia työpäiviä, mutta näinäkin päivinä huolehdin riittävästä energia saamisesta, että sitten jaksan ja pystyn tekemään työtäni. Kahvin ja tupakan Petteri Avola määrittelee ”petollisiksi ystäviksi” jo valmiiksi epäsäännöllisessä ravitsemuksessa. – Monesti kuulen ja näenkin, kuinka ruokailua lykätään eteenpäin kupillisella kahvia ja tupakan tupruttamisella. Kun nälän tunne siirtyy, niin silloin kuvitellaan, että voidaan hoitaa tämä ja tuo juttu ensin alta pois. Kahvi vie näläntunnetta, koska se sisältää piristeitä, kuten kofeiini. Keho tunnistaa tämän aineen virtaa antavaksi lähteeksi ja on jälleen hetken tyytyväinen.

Kiireetön lounas kannattaa Jos yrittäjä ei jostain syystä lähtenyt aamulla kohti työmaata aamiaisen antamalla energialla, niin

eikö tällöin olisi perusteltua syödä lounaalla vatsa täyteen koko rahan edestä? – Ehdottomasti ei. Erittäin raskas lounas ilman aamupalaa vaikuttaa vireystilaan todella negatiivisesti. Jos kirittävää löytyy, sen voi tehdä tukevammilla väliaterioilla, kuten esimerkiksi salaattia ja kasviksia, pähkinöitä tai ravitseva smoothie, neuvoo Petteri Avola. Lounaan pitäisikin olla rauhallinen hetki työpäivän lomassa, ja samalla työasiat saadaan hetkeksi pois ajatuksista. – Lounaan pitäisi olla kiireetön. Se voi olla 2030 minuutin kestoinen, kunhan vain saa selkeän tauon työstä. Ja mielellään pois työpaikalta ilman puhelinta tai kannettavaa tietokonetta. Perustana lounaalla kannattaa suosia kasviksia ja salaatteja, mutta ei liian raskasta ruokaa tai einesruokaa. Hyvälaatuisten proteiinien saamisesta kannattaa myös huolehtia ja lisäksi pieni määrä kevyitä rasvoja. Ruokailemattoman yrittäjän kannattaisi suhtautua ruokailuun jossain määrin jopa kalenterin kautta. – Mikäli ruokailut eivät tahdo luonnistua, niin voi laittaa itselleen vaikka herätyksen puhelimesta ruoka-aikana soimaan. Harva yrittäjä seilaa tekemiensä asioiden kanssa ilman suunnitelmaa, ja ruokailussakin ennakkoon tehty suunnitelma toimii paremmin kuin soitellen sotaan lähteminen.

Ravinto edesauttaa terveyttä Ihmisen kokonaisterveydentilaa rakentuu monista asioista, kuten fyysinen kunto, valoisa henkinen elämän asenne, mutta myös ruokailu. Ravitsemuksen laiminlyövä yrittäjä saattaa johdattaa itseään asteittain kohti koko kehossa vaikuttavaa ylirasitusta ja sairastumista. – Ravinnolla on äärimmäisen keskeinen rooli, kun puhutaan vastustuskyvystä. Tekemämme ravitsemusvalinnan vaikuttavat suoraan esimerkiksi suoliston toimintaan, suojaravinteiden saantiin ja koko päivän aikaiseen ravintoainejakautumaan. Eihän autoakaan käytetä huoltamatta sitä lainkaan, aprikoi Petteri Avola. Artikkelin päätteeksi vielä asiaa dieeteistä, joiden kohdalla Avola kertoo niiden edustavan ratkaisuja painopudotukselle, vaikka ne yleensä rajoittavatkin ruokavalintoja. – Rajoitettu ruokailu ei ole pitkäkestoinen ratkaisu, koska silloin saattaa menettää jotain ravinnollisesti tärkeää. Tietoiset, hyvät ratkaisut ovat mielestäni paras tie kohti parempaa työkykyä, terveyttä ja jaksamista. Kun yrittäjä huoltaa omaa koneistoaan hyvillä ruoka-aineilla, niin silloin hän voi myös nauttia hyvän vireystilan mukanaan tuomista onnistumisista sekä työssä että vapaa-ajalla.

teksti Jari Hemmilä

YritysForum

2/2014

kirja-arvostelu

Asenne ja asiakas edellä Markkinoinnin käsikirja yrittäjälle Juha Wikström Myllylahti 2013 Tässä on markkinointiopas, joka teroittaa niin kiireisen ja kokeneen yrittäjän, kuin maallikonkin mieleen ytimekkäästi, mistä toimivassa ja ajan hermolla olevassa markkinoinnissa on kysymys. Wikströmin tyyli on rohkaiseva. Hänen ohjeensa ja ajankohtaiset esimerkkinsä kansainvälisistä menestystarinoista herättävät esittämään itselle kysymyksiä omista ajattelu- ja toimintatavoista. Kirjoittaja kannustaa edistämään muutoksen luomista. Oikea asenne on tärkeintä ja, pienikin tekijä voi olla innovaattori. Yksityiskohdat ovat onnistuneessa myynnissä tärkeintä, mutta perfektionismin sijaan tuotteen ei tarvitse olla heti valmis. Asiakaslähtöisyys ja arvon tuottaminen asiakkaalle tulisi olla yritystoiminnan lähtökohtana. Ulkoasu on käsikirjalle sopivan kevyt ja tyylikäs, ja siinä aineellistuu esimerkki sisällön sanomasta: houkutteleva brändi myy. Aistikokemusten merkitys

brändin kehittämisessä lienee hyvä muistutus henkilölle, jolle itselleen esimerkiksi visuaalisuus ei ole niin tärkeä arvo. Ostajille kun se monesti on. Ainoa epäuskottavuutta herättänyt kohta oli kysymys ”Kuka enää haluaisi ostaa yritykseltä, joka ei toimi vastuullisesti?”. Vaikka asiakkaiden ostoskäyttäytymistä voidaan seurata reaaliaikaisesti ja jatkossa yhä ennakoivammin, sama valvonta ei vielä toimi toiseen suuntaan. Globaalissa toimintaympäristössä kaukana tapahtuvat vääryydet on helppo unohtaa. Ehkä Wikström on oikeassa siinä, että vastuullisen yritystoiminnan merkitys kasvaa. Kirjaa täydentää blogi osoitteessa markkinoinninkäsikirja.fi, joka on toinen esimerkki sisällön sanomasta: verkkonäkyvyys, erottuminen ja fanien suosittelut ovat olennaisia asioita markkinoinnissa. Milja Mansukoski

Luottamuksen monet määritteet Mikael Pentikäinen: Luottamus Kustannusosakeyhtiö Otava 2014 Mikael Pentikäinen työskenteli Helsingin Sanomien päätoimittajana vuosina 2010-13. Jäljemmän vuoden toukokuussa hänet irtisanottiin tehtävästään luottamuspulan vuoksi. Kuluvan vuoden helmikuussa ilmestyi Pentikäisen kirjoittama teos Luottamus. Kirjan alussa sijaitsevan, luottamuksen olemusta käsittelevän, luvun jälkeen kirjassa pohditaan luottamuksen roolia viiden yläotsikon avulla. Itseluottamuksen Pentikäinen kuvaa olevan luottamuksen lähtökohta, ja sillä hän tarkoittaa henkilön kykyä hallita omaa elämäänsä. Seuraavina luottamusaaltoina Pentikäinen mainitsee suhde-, organisaatio-, markkina- ja yhteiskuntaluottamukset. Luottamukselle ylipäätään on aina olemassa kysyntää sekä henkilökohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Mikael Pentikäinen käsittelee aihettaan laajalla tavalla, ja teeman käsittelyssä hän käyttää apunaan sanallisia työkaluja, kuten uskottavuus, palaute, etiikka ja arvot, median mahti sekä luottamuskriisi. Jos kirjaa ei halua lukea yhtenä kokonaisuutena, voi lukija valita kirjasta, ehkäpä omaan tilanteeseen, tärkeäksi kokemansa luvun. Tästä esimerkkinä kappale ”Arvot ovat peruskallio”, joka aloitetaan määritteellä, jonka mukaan yksilö, yritys ja yhteisö tarvitsevat menestyäkseen arvot. Kappaleessa arvojen olemusta nostetaan esiin yhteisölle jopa vahvimpana luottamuksen lähteenä, mutta myös sisäisen yhtenäisyyden ylläpitäjänä. Kirjan kappaleissa Mikael Pentikäinen käsittelee valitsemaansa asiaa oman kokemusperäisen tietämyksensä kautta. Tämän lisäksi aiheisiin liitetään sekä yleismaailmallinen, yhteiskunnallinen että

henkilökohtainen taso. Yleismaailmallisuuteen kirjan keskeinen sanoma kohdentuu maineikkaiden henkilöiden, kuten poliitikot, liikemiehet, kirjailijat, urheilijat, sitaateilla tai elämäntapahtumilla, mutta myös yritysten ja niiden taustoilla vaikuttavien henkilöiden tekemien päätösten kertomisella ja vaikutusten analysoinneilla. Kaksi jäljempää tasoa kohtaavat jossain määrin Pentikäisen omassa työhistoriassa tapahtuneissa asioissa, joista tilanteista lukija pystyy paikoitellen löytämään kaikupohjaa omaan elämäänsä. Kirjan merkittävimmät haasteet lukijaa kohtaan avautuvat luottamusaiheen käsittelyn laajuudesta sekä kirjan henkilögalleriasta. Kirjassa on 384 sivua, ja kokonaisuuden kärsimättä sivumäärästä olisi voinut pudottaa pois kymmeniä sivuja. Kirjan sivuilla mainitaan noin kahdensadan merkkihenkilön nimi, ja nimiä tietämätön lukija saattaa joutua pohtimaan mainittujen identiteettiä suhteessa kirjan keskeiseen sanomaan. Lukemistossa puolestaan nostetaan esiin 70 vaikuttavaa teosta, ja jo pelkästään kirjojen ja kirjailijoiden nimet ja keskeisen teemat, ainakin jossain määrin, tunteva lukija voi onnitella itseään. Luottamuksesta yhteiskunnassa ei ole ylitarjontaa, joten siinä suhteessa kirjaa voi suositella kaikille eräänlaisena henkisenä herättäjänä. Kirjasta voi myös löytää kosketuspintaa lisää luottamusarvoa elämäänsä tarvitseva henkilö. Laajasisältöisen kirjan sisäinen sanoma olisi saattanut avautua lukijalle paremmin hieman painavammalla aihekohtaisella kynänkäytöllä verrattuna yksittäisen sanan ympärille koottuihin mielipiteisiin, kokemuksiin ja ajatuksiin. Jari Hemmilä

Jari Hemmilä

Juho Nousiainen (vas.) valmentaa Pekka Yli–Houhalaa kohti parempaa elämänlaatua ja korkeaa fyysistä kuntoa.

Yrittäjä liikkuu hyvinvoinnin parhaaksi Hyvä fyysinen ja henkinen kunto lisäävät yrittäjän vireystilaa monilla tavoilla. Suunniteltu ja halki elämän jatkuva liikunta kasvattaa työtehoa, tuo valoisuutta elämään ja ehkäisee sairauksia.

Liikunnan aloittamista pohtivan yrittäjän kannattaa jo ennen ensimmäisiä suorituksia miettiä lähtökohtiaan, sillä kuntoliikunnan käynnistämisessä voi olla kyse jopa elämäntapamuutoksesta. – Ensimmäinen kysymys syntyy siitä, mistä löytyy sisäinen palo muutoksen tekemiseen. Monesti on niin, että lääkäri tai liikunnan asiantuntija pystyy herättämään tunteen tai ajatuksen siitä, että nyt olisi korkea aika tehdä jotain fyysisen kunnon hyväksi. Heidän roolinsa onkin aloitusvaiheessa suuri, ja erityisesti silloin, kun henkilö joutuu ottamaan ison harppauksen pois mukavuusalueeltaan, syventää asiasta kunto– ja hyvinvointivalmentaja Juho Nousiainen. Käynnistämiseen tulisi liittää lähtökohtaisesti henkilön perusominaisuuksien kartoitus, jonka perimmäisenä tarkoituksena on liikkujan turvallisuus Nousiaisen sanoin. – Jos taustalla ei ole aktiivisuutta, niin silloin pitää tarkasti kartoittaa, mitä lähdetään tekemään. Tutkitaan esimerkiksi henkilön päiväkohtaista kokonaisrasitusta, ravintotottumuksia ja harjoituksista palautumista. Kysymyspatteriston avulla tutkitaan persoonaa ja mieltymyksiä sekä tuki– ja liikuntaelimistön tilaa. Muuttujien yhteenlaittamisen jälkeen voidaan lähteä liikkeelle turvallisesti.

Yrittäjälle hyvinvointisuunnitelma Kiireistä työpäivää tekevän yrittäjän vastuut ovat merkittävät, ja esimerkiksi ajan puute saattaa olla hidasteena omasta itsestä huolehtimiselle. Sisäisen tahtotilan ja motiivin löytämisen jälkeen aikaa kuitenkin alkaa Juho Nousiaisen kokemusperäisen näkemyksen mukaan löytymään aina hyvinvointisuunnitelmaan asti. – Käytännössä siinä lähdetään yhteistuumin luomaan suunnitelmaa, johon sekä valmentaja että valmennettava voivat sitoutua.

Se on myös eteenpäin menevä, ja suunnitelman toteuttamisen myötä voidaan havaita kehittymien tavoitelluissa asioissa. Täytyy pystyä vaihtamaan elämässä aikaisemmin vaikuttaneet rutiinit uusiin muutosta tavoitteen mukaan tuoviin rutiineihin. Kyseessä on liikunnallinen polku, jossa opitaan helpommin pitämään tehtävistä harjoituksista ja sovituista asioista kiinni. Varsinkin alkuvaiheissa myös maltti on valttia, sillä alkuinnostus saattaa johtaa epäonnistumisiin, ja tämän jälkeen paluu liikuntaan voi olla vaikeaa. – Henkilö pystyy omin neuvoin liikkumaan tiettyyn pisteeseen asti. Jos aloitetaan tietyn lajin harrastaminen, ja henkilö ei pysty siitä innostumaan alkua pidemmälle tai tulee epäonnistumisia, niin silloin hän kokee dramaattisen pettymyksen. Kun jonkin lajin havaitaan olevan pitkästyttävää, on tärkeää esittää kysymys siitä, että miten tämän lajin jälkeen liikutaan, analysoi Nousiainen. Mainitussa aiheessa eräänä innostuksen ja oikean lajin löytämisen lähteenä on rauhallisuus. – Sopivan lajin löytymisen jälkeen on rauhallisuuden merkitys huomattavan suuri. Tässä tapauksessa liikuntaa aletaan jalostamaan oikeaan suuntaan, ja liikuntaa ohjaava henkilö löytää oikean lajivalikoiman kautta liikuntaan pitkäjänteisyyttä.

”Yritykset tarvitsevat kipinän” Myös yritykset yleisellä tasolla hyötyisivät suuresti liikunnan aloittamisesta yhteistoimenpiteiden muodossa. Tässä yritysjohdon taholta tuleva kannustus muodostaisi parhaan lähtökohdan. – Alussa tarvitaan vahva henkilö, joka ottaa tehtäväkseen viedä liikunta–asiaa eteenpäin. Asiaa voisivat helpottaa tietotäsmäiskujen tyylisten tilaisuuksien järjestämiset,

sillä kun niiden avulla saataisiin synnytettyä pieni kipinä, niin silloin pitkäaikaisen liikunnan aloittaminen voisi olla mahdollista, pohtii Juho Nousiainen. Liikunnan esillenosto ja esilläpito kertovat myös yrityksen ulkopuoliselle maailmalle halusta huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. – Tällöin asiasta tulee kilpailuetu, ja sillä voisi olla myös merkitystä uusia työntekijöitä palkattaessa. Eri henkilöryhmien kohdalla tärkeää olisi saada ne liikkumattomat liikkeelle, ja heille voitaisiin yrityksissä järjestää tilaisuuksia tärkeimmiltä tuntuvien hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kunnostamiseksi olipa sitten kyseessä liikunta tai ravinto.

”En halua luovuttaa” Pekka Yli–Houhala aloitti nousujohteisesti kehittyvään harjoitussuunnitelmaan perustuvan liikunnan kuluvan vuoden alussa. Ravintola Siipiweikkojen yrittäjä ja ravimaailman hyvin tuntema mies pelaa vuosittain satakunta kierrosta golfia, mutta siitä huolimatta hän huomasi painon nousevan huolestuttavalla tavalla. – Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana, sen jälkeen kun täytin 50 vuotta, painoa on tullut vuodessa kilo lisää. Mutta nyt Juhon suunnitteleman ohjelman aloittamisen jälkeen paino on tippunut hyvin, ja jo tästäkin syystä liikkuminen on kevyempää, kertoo Yli–Houhala. Eräänä päivittäisenä havaintona hän mainitsee esimerkin rappujen kiipeämisen helppoudesta verrattuna aikaisempaan. – Asun kerrostalon kuudennessa kerroksessa, ja nykyään pystyn menemään 94 rappusta kotiovelle asti huomattavasti aikaisempaa helpommin. Kyllä se pulssi rappusissa edelleenkin nousee korkealle, mutta harjoittelun ansiosta se laskee aikaisempaa

nopeammin. Pekka Yli–Houhala on mukana Juho Nousiaisen luotsaamassa liikuntaryhmässä, ja ryhmän puitteissa kokoonnutaan kolme kertaa viikossa kello 6.30 tunnin mittaiseen harjoitukseen. – Aamuharjoituksissa teemme perusharjoitteita, ja tämän lisäksi käyn lenkillä, pelaan golfia, ja nyt kesällä on suunnitelmissa aloittaa polkupyöräily. Muissa harjoituksissa olen oppinut Juholta sopivan tavan harjoitella, joten niissä en aja itseäni liian tiukalle.

Liikunta lisää elämänhalua Pekka Yli–Houhala osoittaa liikunnallisuudellaan hyvän esimerkiksi myös muille yrittäjille, ja liikuntapäätöksiä pohtiville hän antaa hyvältä kuulostavan neuvon. – Jos on mahdollisuus lähteä liikkumaan, niin ilman muuta, jos ei halua vielä luovuttaa. Liikunnasta ei ole koskaan kenellekään mitään haittaa. Monien ikäisteni olen havainnut olevan sitä mieltä, että elämä on ohi. Ja jos elämänhalua ei ole, niin ehkäpä se onkin sitten siinä. Laajemmalti ajateltuna liikunnan lisäämisen osoittaa ihmisen välittävän itsestään, mutta päinvastaisessa tilanteessa kokonaiselämänlaatu heikkenee vuodesta seuraavaan. Merkittävistä haasteistaan ja liikuntaa ylläpitävistä havainnoistaan Yli–Houhala mainitsee seuraavaa. – Vanhetessani fyysisesti en silti haluaisi menettää suorituskykyäni. Golf on tällä hetkellä vapaa–ajallani tärkein liikuntamuoto, ja kun kierros kestää 5–6 tuntia, niin siinä tarvitaan hyvää fysiikkaa. Aamuliikunnan vaikutuksista olen lisäksi huomannut sen, että kun päivä aloitetaan treenaamalla, niin työpäivän alussa hymy irtoo huomattavasti aikaisempaa helpommin.

teksti Jari Hemmilä

Tapakouluttaja AnjaKristina Wind suosittelee puhelinkäyttäytymisen liittämistä osaksi yrityskulttuuria.

kriittinen tekijä 1/5 Tässä artikkelisarjassa käsitellään yrityksille tärkeitä liiketoimintatekijöitä.

Anja Ojanen

Puhelinyhteys –

ensimmäinen yhteys yritykseen Useissa tapauksissa asiakkaan ensimmäinen kosketus yritykseen tapahtuu puhelimitse. Tästä syystä yritysten pitäisi kannustaa henkilökuntansa puhelinkäyttäytymiseen kiitettävällä tavalla.

Tapakouluttaja Anja-Kristina Windin laaja työkenttä muodostuu hyvien tapojen kouluttamisesta, olipa kyseessä sitten tervehtiminen, pöytätavat, taloyhtiön puheenjohtajuus, arvomaailma, kulttuurien kohtaaminen, mutta myös puhelintyöskentely. - On totta, että asiakkaan ensimmäinen kontakti otetaan useimmiten puhelimitse. Tämä huomioiden on erittäin tärkeää, että yrityksessä on mietitty “talon tavat” ja huomataan, että puhelimen kautta viestittyy yrityksen toimintakulttuurista hyvin paljon, luonnehtii Wind tärkeästä aiheesta. Eräänä huomionarvoisena asiana puhelinkäyttäytymisen epävakaisuuteen vaikuttaa huomion kiinnittämättömyys. Ajattelumallina saattaa olla oletus, että ”kyllähän puhelimeen osaa kuka vain vastata”, vaikka näin ei kuitenkaan ole. Puhelimeen vastaaminen pitäisikin liittää kiinteäksi osaksi yrityksen toimintakulttuuria. - Puhelinkäyttäytyminen luo ensivaikutelman yrityksestä, joten puhelinkäyttäytymiselle tulee sopia yhteiset talon pelisäännöt, ja kaikki sitoutuvat niitä noudattamaan, vahvistaa Anja-Kristina Wind kulttuuriasiasta.

Pakeneminen on turhaa Sekä yksityis- että yrityshenkilöiden puhe-

lintyöskentelyyn liittyy myös soittopyyntöihin vastaaminen. Tämän aiheen kohdalla henkilö saattaa vastaajassaan luvata ”palaavansa asiaan soittopyynnön kuultuaan” tai ”jätä viesti, niin otan sitten yhteyttä”. - On ensiarvoisen tärkeää, että vastaajaan jätettyihin työpuheluihin vastataan jollakin aikavälillä, sillä se on hyvää asiakaspalvelu, neuvoo Anja-Kristina Wind ja jatkaa sitten aiheesta sellaiset soittoja pakenevat henkilöt, jotka oppivat tunnistamaan heitä tavoitelleiden henkilöiden puhelinnumerot. - Ihmiset toimivat joskus aika erikoisesti. Esimerkiksi linja-autossa kyllä kerrotaan kaikki ja vastaillaan kännyköihin, mutta sitten, kun huomataan epäsuotuisa puhelinnumero, niin jätetään vastaamatta. Kohteliasta on aina mahdollisuuksien mukaan vastata, ja torjua kohteliaasti tarjous, jos se ei kiinnosta.

Voiko vastata ”haloo” tai ”mitä” Parhaissa tapauksissa yritysten liiketoimintakulttuuri on jalostunut koskemaan myös puhelimen käyttötapoja. Jos näin ei kuitenkaan ole, niin kyseessä saattaa olla puhelinliikenteen ”villi länsi”, jossa asiakkaille saatetaan vastata kehnonlaista luovuutta osoittavilla tavoilla kuten ”haloo” tai ”mitä”.

- Puhelimeen tulee vastata aina koko nimellään ja tarpeen mukaan yrityksen nimi. Jo pienet lapsetkin pitäisi opettaa puhelinkulttuuriin. Vapaa-ajallakin voisi miettiä kuinka vastaa, jos soittaja on joku muu kuin se tuttu henkilö, sanoo Anja-Kristina Wind. Yrityksissä opeteltavien puhelinkäytöstapojen joukkoon kuuluvia asioita edustaa myös puhelinluurin pöydälle jättäminen. Tällöin asiakaspalvelua yrityksestä etsinyt asiakas saattaa kuulla, miten kaksi yritystä edustavaa henkilöä juttelevat sanankääntein ”joku henkilö täällä kyselee jostakin aiheesta”, ja toinen vastaa ”en tiedä siitä mitään, pyydä sitä soittamaan uudestaan”. - Tilannetaju auttaa tässäkin eteenpäin. Asiakasta ei saa koskaan jättää ”pöydälle”, eli ei luuria pöydälle, vaan luvataan palata asiaan.

Tietääkö keskus paluuaikasi Suomalaiset ovat totunnaisempia konstailemattomaan, mutta ystävälliseen puhelinkäyttäytymiseen verrattuna esimerkiksi ylimakeuteen, jolloin puhelimeen vastaava henkilö saattaa ohjautua jopa liiallisen maireuden vietäväksi. - Sellaista ei kannata opetella, sillä ihmiset aistivat hyvin nopeasti tällaisen käy-

töksen ja haluavat lopettaa puhelun hyvin nopeasti. Ja sehän ei ole soittajan tarkoitus, ja yritystä edustava ei tyylillään pääse haluttuun tavoitteeseen, tuumailee Anja-Kristina Wind. Kenttätyössä olevien henkilöiden osavastuualueisiin puhelimen käytön kohdalla kuuluvat sekä aikatauluistaan kertominen työyhteisössä että liikenneturvallisuus. - Työntekijän on aina ilmoitettava työpisteestä poistuessaan keskukselle tai työnantajalle poistumis- ja tuloajat, sekä kuinka hänet tavoittaa. Jos yrityshenkilön puolestaan tavoittaa ohjaamassa autoa, olisi silloin syytä sopia paremmasta soittoajankohdasta, ja huolehtia myös sen pitävyydestä. Elämässä, sosiaalisissa suhteissa ja viestinnässä kaiken kaikkiaan on lopulta kysymys hyvästä käytöksestä Anja-Kristina Windin sanoin. - Hyvä käyttäytyminen heijastuu koko elämän alueelle niin arjessa, työssä kuin juhlassakin. Viestinnässä on hyvä muistaa hyvät käytöstavat, jotka siivittävät elämässä eteenpäin. Viestintä toimii molempiin suuntiin.

teksti Jari Hemmilä

2/2014 YritysForum

Tuoteideoita yrittäjälle Teimme yrittäjänäkökulmasta koosteen erilaisista tuote- ja palvelumahdollisuuksista.

Löydä tekijä tarjouspyyntöpalvelulla

Lisää virtaa kiireessä

Nerot.fi-palvelun kautta voi etsiä tekijää esimerkiksi kotisivuille, verkkokaupalle tai logolle jättämällä maksutta tarjouspyynnön sivuille. Tarjouspyyntö ei velvoita ostamaan, mutta tarjouksista voi halutessaan valita parhaan ja maksaa ammattilaiselle vain tehdystä työstä. Ostopäätöstä helpottaa mahdollisuus viestinvaihtoon tilaajan ja tekijöiden välillä. Palveluun on rekisteröitynyt satoja suomalaisia freelancereita ja mainostoimistoja.

Varavirtalähde on kätevä liikkuvassa työssä ja reissatessa paikoissa, joissa pistorasia ei ole käden ulottuvilla. Verbatimin Dual USB Power Packilla voi ladata kahta laitetta, kuten iPadia ja kännykkää samanaikaisesti. Myös kamerat ja langattomat kuulokkeet latautuvat näppärästi. Kevyt laite on helppo kuljettaa mukana, ja 12 000 mAh:n litiumpolymeeriakku kestää useita latauksia.

www.nerot.fi

www.verbatim.fi Verbatim

Nerot.fi

Facebook-tykkäyslaskuri suosionosoittajana

Smiirl

Fliike on fyysinen ja reaaliaikainen Facebook-tykkäyslaskuri, jonka voi laittaa näyteikkunaa tai palvelutiskille kertomaan yrityksen suosiosta, tai esille yrityksen markkinointiosastolle. Ranskalaisen tuotekehitystiimin lanseeraama ensimmäinen 500 kappaleen erä laskuria on juuri loppuunmyyty, mutta seuraavasta erästä kiinnostuneet voivat jättää yhteystietonsa Smiirlin verkkosivuille. Erikoistilauksesta voi saada myös omaan yritysilmeeseen sopivan version Fliikestä.

www.smiirl.com

Brändin kohotusta laatukahvilla Mikä olisikaan parempi tapa erottua kilpailijoista kuin tarjota sekä asiakkaille että henkilökunnalle laadukasta kahvia? Sveitsissä valmistetuissa tyylikkäissä ja kompakteissa Jura-kahviautomaateissa on sisäänrakennettu kahvimylly ja automaattiset puhdistusohjelmat. Halutessaan automaatissa voi käyttää myös valmiiksi jauhettua espressoa. Esimerkiksi Jura Impressa Z9:ssä on valittavissa 11 juomavaihtoehtoa espressosta maitokahveihin, ja tarvittaessa laite valmistaa kaksi annosta kerralla. Jura-kahviautomaattien kuumavesitoiminto huomioi myös teenjuojat, ja erilaisia laatukahveja ja teelaatuja voi tilata myös verkosta.

Jura

www.crema.fi

YritysForum

yrittäjämme ulkomailla

2/2014

Suomalaista huipputekno Espanjaan Inseltrade perustettiin edistämään kauppaa Suomen ja Espanjan välillä. Yrityksen takana on joukko suomalaisia, joilla on maasta vuosien kokemus. Suomalaisilla on Espanjassa erittäin hyvä maine, mutta kielen ja kulttuurin tunteminen auttaa kontaktien luomisessa.

Asuinpaikkana Madrid on kiehtova, monipuolinen ja kulttuurillinen.

2/2014 YritysForum

Karoliina Kemppainen

logiaa Sami Auvinen (vas.) ja Jyrki Konola ovat osakkaita viiden espanjansuomalaisen perustamassa Inseltradessa.

– Se on yksinkertaisesti mielenkiintoisempaa ja mielekkäämpää, koska markkinat ovat niin paljon isommat. Espanja voi toimia porttina latinalaiseen Amerikkaan, eli siellä avautuu periaatteessa kokonainen toinen manner, Sami Auvinen pohtii.

Byrokraattinen maa

Karoliina Kemppainen

Heti alkuun on hyvä selvittää eräs asia: espanjalaisten kliseisen kuuluisa mañana-mentaliteetti ei päde ainakaan Madridissa. – Olen asunut täällä viitisentoista vuotta, ja yleensä asiat ovat hoituneet niin kuin on sovittu. Osa ihmisistä on luotettavia ja osa ei, ihan niin kuin Suomessakin, sanoo Sami Auvinen. Madridilaisen katukahvilan patiolla istuu kaksi suomalaismiestä, jotka tietävät mistä puhuvat. Vaikka Jyrki Konola on asunut Espanjassa vasta muutaman vuoden, espanjalaisen vaimonsa myötä hän on viettänyt maassa paljon aikaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Vajaa vuosi sitten Konola, Auvinen ja ryhmä muita espanjansuomalaisia päättivät alkaa hyödyntää kokemuksiaan yritystoiminnan muodossa. Syntyi Inseltrade, joka keskittyy huipputeknologian vienti- ja tuontiprojekteihin Suomen ja Espanjan välillä. – Yrityksellä on viisi osakasta, lisäksi mukana on pari muuta henkilöä. Monilla on taustaa Nokiasta tai Nokia Siemens Networksista, joten huipputeknologia oli luonteva valinta, miehet kertovat. Projekteja tehdään molempiin suuntiin, mutta keskeisenä ajatuksena on auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa Espanjan markkinoilta.

Inseltraden perustajilla on yhteensä noin sadan vuoden työkokemus Espanjasta. Silti yrityksen perustaminen oli oma seikkailunsa. – Madridin maakunnalla on hyvä yrityspalvelu, joka hoitaa kaiken byrokratian. Me menimme kuitenkin hankkimaan itse yritysnumeron verotoimistosta, jolloin yrityspalvelussa ei enää voitu hoitaa asiaamme. Yrityksen perustaminen on siis periaatteessa helppoa, mutta me teimme siitä hankalaa, Auvinen ja Konola naureskelevat. Byrokratia on Espanjassa raskasta, mikä tekee järjestelmästä hitaan. Tilinumeroa odoteltiin viikon verran Inseltraden muuten valmiisiin perustamisasiakirjoihin. Notaarin palveluita tarvitaan joka käänteessä, sillä kaikkiin virallisiin asiakirjoihin vaaditaan notaarin leima. Notaarin ohella myös hyvä kirjanpitäjä on välttämätön. – Näiden valinnassa saa olla tarkkana ja tukeutua suosituksiin. Ensimmäinen notaarimme palveli hyvin ystävällisesti, mutta asiantuntemus ei sitten ollut ihan kohdillaan, Konola kertoo. Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta prosessin sujuvuus oli kokonaisuudessaan positiivinen yllätys. Myös itse yritystoiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin, ja ensimmäiset laskutukset tehtiin heti perustamisen jälkeen. – Toki nyt tarvitaan lisää vettä myllyyn ja enemmän volyymia, mutta olemme tyytyväisiä alkuun, Konola miettii.

Kieli avaa ovia Vankan Espanjan-kokemuksensa ansiosta tuoreet yrittäjät ovat voineet hyödyntää valmiita verkostoja. Toistaiseksi suuri osa työajasta on kulunut asiakastapaamisissa toiminnan esittelyn merkeissä. Inseltrade on myös saanut runsaasti yhteydenottoja erityisesti espanjalaisilta yrityksiltä, mutta ryhmä harkitsee tarkoin, mihin projekteihin lähtee mukaan. – Ei ole järkeä vain ampua haulikolla ja katsoa mihin osuu. Tuotteelle täytyy oikeasti olla markkinoita, Auvinen toteaa. Suomalaisten yritysten markkinoiminen on

Espanjassa lähtökohtaisesti helppoa, sillä suomalaisilla on erittäin hyvä maine. Myös tuotteet ovat valmista kauraa – joskus jopa liiankin valmista. – Monet yritykset ovat niin keskittyneitä tuotteeseen, että myynti ja markkinointi on jäänyt vähemmälle huomiolle. Inseltraden rooli on aina tapauskohtainen. Joillekin yrityksille he voivat toimia väylän avaajana, toisissa tapauksissa he ottavat hoitaakseen koko prosessin aina tuotteen jakeluun asti. Tapauksesta riippumatta kulttuurin ja kielen tuntevasta välikädestä on hyötyä, miehet uskovat. – Espanjalaisilla on varsin vaatimaton kielitaito, ja englanniksi täällä pärjää vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos puhuu espanjaa, pääsee paljon läheisempään kontaktiin, ja asiat helpottuvat huomattavasti. – Finprossa Visit Finland –toimeksiantoa tehdessäni huomasin, että espanjaa taitavat korjasivat aina isoimman potin, Auvinen muistelee.

Parempia aikoja kohti Espanjan talouskriisiä maan sisältä seuranneet miehet uskovat, että pohjakosketus on nyt nähty, ja paremmat ajat ovat edessä, joskin nousu on hyvin hidasta. Maan sisäisen devalvaation myötä palkkoja on leikattu, ja vienti vetää aiempaa paremmin. – Täällä on tehty jopa vientiennätyksiä. Toki lähtökohta oli matala, mutta positiivista kehitystä joka tapauksessa, Auvinen pohtii. – Täytyy muistaa, että tämä on lamasta huolimatta yksi maailman suurimmista kansantalouksista. Vaikka työttömiä on paljon, työssäkäyviä on silti valtavasti suhteessa vaikkapa Pohjoismaihin. Espanja on myös maailman suosituimpia matkailumaita, ja turisteilla on valtavasti ostovoimaa, Konola luettelee. Vaikka maiden välillä on eroja, Espanja on silti suomalaisille varsin mutkaton toimintakenttä: molemmat ovat länsieurooppalaisia maita, ja tietty käsitys asioista on samanlainen. Jyrki Konolan ja Sami Auvisen mielestä maa on mainio myös asuinpaikkana. Ilmasto on lempeä, ja Madrid ympäristönä kiehtova. – Täällä on niin paljon elämää. Helsingissä saa arki-iltana pyöriä suunnilleen yksin, mitä täällä ei tapahdu koskaan. Hulinapäivinä haluaisi välillä johonkin hiljaisempaan paikkaan, mutta en minä valita, Auvinen nauraa.

teksti Karoliina Kemppainen

w.m

Markkinointi Jari Nummela

jn.

Laadukkaat liikelahjat & mainostekstiilit Toteutamme yksilölliset mainos- ja liikelahjat toiveidenne mukaisesti laajasta ja laadukkaasta valikoimasta. Mainos-, ja liikelahjatuotteet | maahantuonti ja tukkumyynti (esim. pehmolelut, silkkihuppu, ym.) karkkikonevuokraus | silkkipainatukset ja brodeeraukset tarraleikkuri (siirtokirjaimet) | tulostuspalvelu, myös isot julisteet

Ota yhteyttä, niin toteutetaan lahjatoiveesi! Ratakaari 7, Kauttua | Puh. 050 569 8314 | jari@mjn.fi Avoinna torstaisin 10-17 tai sopimuksen mukaan.

Korkealaatuisia veitsisettejä, tyylikkäitä vuodevaatteita, perinteisiä jakotuotteita…

Vaativiin olosuhteisiin soveltuvia ulkoilutakkeja, laajan mitoituksen t-paitoja, miellyttäviä ja kestäviä bambusukkia…

Yksilölliset liikelahjat ovat loistava tapa kiittää asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja henkilökuntaa. Kymmenientuhansien tuotteiden valikoimamme takaa mahdollisuuden erikoisempienkin liikelahjojen antamiselle.

Valikoimaamme kuuluu laadukkaiden tuotemerkkien laaja kattaus mitä erilaisimpia tekstiilejä.

Jokasään housuja, kokin hattuja, työkaluliivejä huomioväreissä… Työvaatevalikoimamme takaa asianmukaisen pukeutumisen niin rakennustyömaalle, keittiöön kuin huoltohommiinkin. Myymämme vaatteet ovat kestäviä, erilaisiin työtehtäviin yksilöllisesti suunniteltuja ja niissä on laaja mitoitus.

Pelipaitoja, tuulitakkeja, urheilukasseja… Kattavan valikoimamme ensiluokkaisilla urheilutekstiileillä voi vaatettaa vaikka koko joukkueen halutulla tavalla - päästä varpaisiin ja tyylistä tinkimättä! Tuotteita myydään myös yksitellen.

Brodeeraukset, tarratyöt, tulostuspalvelu… Käytössämme on viisi eri painomenetelmää, jotka tarjoavat laajat painatusmahdolli-suudet eri materiaaleille. Teemme lisäksi tarratöitä, julisteita kankaalle ja paperille (myös uv-valosuojattuja ja sateen kestäviä) sekä otamme erikokoisia tulosteita ja kopioita.