2 10
Pirkkala – hyvinvointia ja laadukkuutta Särmää palvelua golffareille
2
Pirkkala Teema
Pirkkala – hyvinvoivat laadukkaat
6
Katot kuntoon kahdessa päivässä – Kimmo Riihimäki ja Hämeen Laaturemontti Oy
Pirkkalan pormestari Helena Rissanen on kuulunut kuntansa valtuuston yhtäjaksoisesti 28 vuoden ajan. Valtuuston puheenjohtajana hän on toiminut sekä vuosina 1989-1995 että 2009-2010, ja sittemmin pormestarina 2010-.
Jari Hemmilä
Tässä lehdessä 2 4 6 8 10 11
Pirkkala – hyvinvoivat ihmiset, laadukkaat palvelut Pirkkalassa yritetään yhteistyössä Katot kuntoon kahdessa päivässä Sorvin ääressä sukupolvelta toiselle Särmää palvelua golffareille Mitä kuuluu yrityselämään Pirkkalassa?
Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21 33210 Tampere Puh 0400 772 229 www.mediapotentia.fi
Päätoimittaja Petri Kaukonen petri@mediapotentia.fi p. 0400 770 203
Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@yritysforum.com
Paino Alma Manu, Tampere www.almamanu.fi
Kansikuva Pirkkalan kunta
Toimitus Jari Hemmilä p. 045 276 6021 toimitus@yritysforum.com Milja Mansukoski p. 03 273 0061
www.yritysforum.com facebook.com/yritysforum
Helena Rissasen mietteet Pirkkalan kehityksestä kolmelta vuosikymmeneltä koskettavat asukasmäärän kasvua ja palvelutason ylläpitoa. – Mainittuna aikana Pirkkalan kunta on kasvanut voimakkaasti, maan nopeimmin kasvavana kuntana useana vuonna. Asukasluku on kaksinkertaistunut noin 19.000 asukkaaseen, mutta samanaikaisesti olemme kuitenkin pystyneet kehittämään myös palveluita. Pirkkalan kunnan asukasmäärä kasvaa noin 300 henkilön vuosivauhdilla, ja tammikuussa toteutetun Epsi rating -tutkimuksen mukaan pirkkalalaiset ovat hyvin tyytyväisiä kuntaansa tarjoamiin palveluihin. – Tutkimustulos oli yllätys ja sillä tavalla tärkeä, että sen voidaan sanoa olevan henkilöstön aikaansaama. Tutkimuslaitoksen johtaja sanoi televisiossa, että jos kunnassa on hyvä poliittinen tilanne, niin se heijastuu myös kuntalaisten tyytyväisyyteen myönteisesti. Helena Rissanen määrittelee kuntansa henkilöstön olevan avaintekijänä hyvinvoinnin luomisessa kuntalaisten keskuuteen. – Tuloksia ei pysty tekemään, jos henkilöstö ei voi hyvin. Esimerkiksi syksyllä valmistuneeseen henkilöstön hyvinvointikyselyn palautteista ilmenneisiin kipukohteisiin puututaan heti. Vaikeat asiat pitää kohdata, tehdä tarvittavat päätökset ja toteuttaa ne. On välttämätöntä pitää sovituista asioista kiinni, se rakentaa luottamusta.
Päätösten vuorovaikutteisuus Politiikan sujuvuus Pirkkalassa on mai-
niota luokkaa, se on tullut todetuksi halki Suomen. – Valintani jälkeen lähdin tekemään poliittista ohjelmaa ja sitoutumista silloisen valtuustokauden tavoitteisiin. Olen ottanut mukaan kaikkien valtuustoryhmien neuvottelijat, jotka ovat olleet mukana tekemässä poliittista hallitusohjelmaa. Poliittisessa valiokunnassa meillä on säännölliset tapaamiset. Ryhmät saavat asioista tarvitsemansa tiedot ja tuovat kokoustensa jälkeen mielipiteensä takaisin. Heidän näkemykset voidaan ottaa huomioon päätöksenteon valmistelussa, syventää Helena Rissanen toimintamalliaan pormestarina. Poliittisten päätösten kohdalla Pirkkalassa on käytössä poliittinen vuosikello, jossa on poliittisten kokousten aikataulu. – Kokouksissa kerron sellaisiakin asioita, jotka ovat tulossa valmisteluun ja joita voidaan käsitellä omissa ryhmissä luottamuksellisesti. Tiedon antaminen on itselleni helppoa, kaikki ryhmät saavat tiedon yhtä aikaa. Edellisen valtuustokauden aikana valtuutetuille tehtiin kysely, ja se antoi näkemyksen poliittisen yhteistyön kasvusta. – Olemme lähempänä kuntalaisia ja kosketus kuntaan on parempi. Puolueiden yhteistyön kohdalla tulee muistaa, että keskeneräisiä asioita ei saa käyttää poliittisena aseena, jolloin ryhmät kertoisivat mielipiteensä käsiteltävänä olevasta aiheesta liian aikaisessa vaiheessa julkisuuteen. Pormestarimallin käytännöllisyys on tullut ilmeiseksi myös asioihin paneutumiseen tarvittavan ajan riittävyytenä.
3
Pirkkala Teema
ihmiset, palvelut Jari Hemmilä
– Järjestämistämme alueellisista asukasilloista on tullut hyvää palautetta. Myös jalkautumista kuntalaisten keskuuteen pidetään hyvänä. Tällöin ihmiset tulevat luokseni kertomaan hyvinkin monenlaisista asioista, alkaen naapuruston kuulumisista aina teiden tai pysäköintialueen rakentamiseen asti.
Kuntauudistukseen vapaaehtoisesti Kuluvalla hallituskaudella keskustelu kuntaliitoksista on toisinaan tapahtunut äänekkäällä tavalla. Vuoden 2013 alussa maassamme oli Suomen Kuntaliiton mukaan 320 kuntaa, joista kaupunkeja 107. Väestön ikääntyminen, asutuksen keskittymisen taajamiin, liikennereittien tärkeyden korostuminen sekä pienemmissä kunnissa tapahtuva työpaikkojen väheneminen pitävät yllä kriittistä keskustelua kuntaliitoksista. – Jos kunnat näkevät vapaaehtoiselta pohjalta liittymisen parhaaksi vaihtoehdoksi, niin silloin asia on ok. Tärkeä näkökanta on myös siinä, että uudistus pyritään tekemään puhtaalta pöydältä, analysoi Helena Rissanen. Kuntalaisten keskuudessa Pirkkalassa luotetaan demokratian toimivuuteen, ja tässä suhteessa kuntalaisten käytössä ovat esimerkiksi erilaiset foorumit. – Meillä on seniorifoorumi, työikäisten foorumi sekä lasten ja nuorten foorumi, joissa kaikissa on mukana myös lautakuntien edustajia. Foorumeihin haetaan asioita, joita voitaisiin hoitaa toisella tavalla tai ottaa paremmin huomioon käyttäjien näkemyksiä, kuten jo tapahtuikin muun muassa kunnan internet-sivujen uusimisen suhteen, luonnehtii Rissanen.
keissä Helena Rissasen kertomana. – Pirkkala on sen verran pieni kunta, että esimerkiksi käsitellessämme jonkun asuntoalueen asioita, voimme kuunnella heidän tekemiään ehdotuksia itselleen tärkeistä aiheista. Omakotiyhdistysten lisäksi yhteistyötä tehdään urheiluseurojen ja erilaisten yhdistysten kanssa. Tampereen kaupunkiseudun alueellisessa kehityksessä Rissanen on näköalapaikalla, sillä hän kuuluu Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n hallitukseen. – Yhteistyön kannalta Tredea on tärkeä tekijä, sillä kehitystyössä on paljon tekemistä. Tredea pystyy vaikuttamaan koko kaupunkialueen tunnetuksi tekemiseen sekä olemassa olevan elinkeinotoiminnan että alueelle toivottavan uuden yritystoiminnan osalta mukaan lukien näkemys yritysten menestymismahdollisuuksista Tampereen talousalueella. Yksittäisten kuntien voimavarat eivät ole riittävät viemään asioita eteenpäin verrattuna yhdessä Tredean kanssa toimimiseen. Eräs Pirkkalan kuntaan liitettävistä aiheista kohdentuu näkemykseen kunnan hyvästä taloustilanteesta, ja tässä yhteydessä on mediassa toisinaan käyty keskustelua Pirkkalan liittämisestä Tampereeseen. – Jos katsomme sitä, paljonko ovat kuntalaisten keskitulot, tuloveroprosentti ja valtionosuudet, niin Tampereeseen verrattuna ero ei ole merkittävä. Kuntalaisten ansiotulotaso on hyvä, mutta samanaikaisesti valtionosuudet putoavat. Pirkkalan kunnalla ei ole rahaa jemmassa yhtään, mutta kunnan keskeinen sijainti ja käsitys palveluiden korkeasta laadusta ylläpitävät tätä näkemystä.
Kehitysyhteistyön kannattavuus Jatketaan artikkelia vielä lähidemokratian mer-
||
teksti Jari Hemmilä
Olen ottanut mukaan kaikkien valtuustoryhmien neuvottelijat, jotka ovat olleet mukana tekemässä poliittista hallitusohjelmaa. Poliittisissa valiokunnassa meillä on säännölliset tapaamiset.
4
Pirkkala Teema
Pirkkalassa yritetään yhteistyössä Erkki Korkala on työskennellyt Pirkkalan
elinkeinojohtajana kokonaiset kolmekymmentä vuotta, hänen näkemyksillään on lähihistoriallista painoarvoa. Jari Hemmilä
Kysymykseen elinkeinotoiminnan kokonaistilanteesta Korkala vastaa seuraavasti. – Väestö- ja työpaikkojen osalta Pirkkala on ollut maamme kärkikuntia jo pitkään. Reilut 20 vuotta sitten, -90-luvun laman jäljiltä, kunnassa oli 2.300 työpaikkaa, ja nyt niitä on kuutisentuhatta. Pirkkalassa toimivilla yrityksillä on samat ongelmat kuin yrityksillä muuallakin Suomessa, mutta täällä on ollut hyvä investointivauhti. Kaiken aikaa rakennetaan uusia yritysten toimitiloja, tälläkin hetkellä on joko käynnissä tai käynnistymässä parisenkymmentä hanketta. Elinkeinotoiminnan linjakkuutta Pirkkalassa edesauttaa kunnassa pelattava joukkuepeli. – Jos ongelmia tulee, niin ne pyritään ratkaisemaan heti. Pirkkalassa on helppo toimia, sillä kuntaa kehitetään joukkueena. Ilmapiiri on hyvä, ja yhteistyö lisääntyy myös kunnan sisällä kaiken aikaa. Toiseksi edistykselliseksi asiaksi Korkala mainitsee kunnan kaukokatseisuuden, kuten maanhankinnan ja kaavoituksen kohdalla. – Tästä esimerkkejä ovat lentokenttävyöhykkeen ja kuntakeskuksen kehittämishankkeet. Kehittämisessä ajattelumalli on profiloitua sekä toimialoittain että alueittain. Rakennamme keskittymiä, kuten konekaupan, autokaupan, rautakaupan tai
nettikaupan keskusta. Yritysten kanssa tekemästään yhteistyöstä elinkeinojohtaja kertoo Hämeen Laaturemonttiin liittyvästi. – Olen ollut järjestämässä yritykselle useita tontteja, sillä toiminnan kasvaessa ovat seinät tulleet yhä uudelleen vastaan. Tässä on hyvä esimerkki kunnan ja yrityksen tekemästä yhteistyöstä monellakin tavalla, vaikka yleisellä tasolla paljon käsitelläänkin investointihankkeita..
Kunnan ja yritysten yhteistyö Investointi- ja tonttikysymysten lisäksi olennainen osa Erkki Korkalan työstä kohdentuu yritysten yhteistyöverkostojen synnyttämiseen ja kehittämiseen sekä niistä kehittyvien hankkeiden ylläpitämiseen. Yhteistyömahdollisuuksia Pirkkalassa järjestävät yhteistyössä kunta, yrittäjäjärjestö ja yritykset. – Aamukahvitilaisuuksien lisäksi yrittäjäjärjestö järjestää roadshow-tilaisuuksia, joissa yritysten ja kunnan edustajia kootaan yhteen tutustumaan valittujen yritysten toimintaan. Tällä tavalla etsitään tietoisesti verkostoitumismahdollisuuksia, ja tilaisuuksien aikana yritysten välille voi syntyä yhteistyöajatuksia, luonnehtii Erkki Korkala.
Kunnan ja yrittäjäjärjestön välinen, monimuotoinen sopimus kohdentuu myös muihin yhteistyöajatuksiin. – Näihin asioihin kuuluvat yrittäjätoiminnan lisäksi yhteiset hankinnat ja asiakkailta saatavat palautteet, mutta myös kunnan eri sektorien vastuuvirkamiesten tutuksi tekeminen antamalla tietoa heidän sektoriensa toiminnoista. Uusien liiketilojen avaamisessa Pirkkalassa toimitaan tilanteen mukaan suhteessa hankkeen laajuuteen. – Pienet toimitilahankkeet kypsyvät toteutukseen yleensä nopeammin. Nopeimmillaan yrityksen toiminta on käynnissä uusissa toimitiloissa jo puolen vuoden kuluttua tonttikaupan allekirjoituksen jälkeen. Suuret hankkeet saattavat viedä ensitapaamisesta neljäkin vuotta. Pyrimme kunnan päätöksissä notkeuteen ja nopeisiin päätöksiin, sanoo Korkala
Kuntakeskuksen tärkeä merkitys Pirkkalan kaupallisen keskuksen syntyminen Partolaan merkitsi kuntakeskuksen roolin pohtimista. – Keskustan kehittämiseksi järjestettiin korkeatasoinen arkkitehtikilpailu. Kiteytet-
tynä ajatus on sen tyylinen, että keskustaan tehdään viihtyisän asumisen ja vapaa-ajan keskus, jossa on riittävät päivittäispalvelut. Puretaan vanhaa keskustaa ja rakennetaan tehokkaammin ja korkeammin, kaavailee Erkki Korkala. Purettavien rakennusten joukkoon kuuluu jo lähitulevaisuudessa myös vanha virastotalo. – Virastotalon korttelin rakentamisessa lähdetään liikkeelle reilun vuoden kuluttua, ja viiden vuoden kuluttua alkaa olla valmista. Uuteen kokonaisuuteen tulee virastotilojen lisäksi sekä kaupallisia palveluita että asuntoja. Liiketoiminnallisesti tärkeä Partola on tällä hetkellä ensimmäisessä vaiheessa, mutta tulevaisuudessa alue kehittyy toisen ja kolmannen vaiheen myötä. – Partola on liikenteellinen solmukohta, ja käytännössä asutus lisääntyy kaiken aikaa. Tulevina vuosina alueelle haetaan lisää tehokkuutta rakentamisen kautta, esimerkiksi siirtämällä pysäköintitiloja maan alle ja kehittämällä kaupallisten palveluiden lisäksi myös asumista ja julkisia palveluita.
||
teksti Jari Hemmilä
5
Pirkkala Teema
Kiinteistöt, tontit, tulevaisuus www.clx.fi
Kattoremonttien ammattilainen Hämeen Kattokeskus toteuttaa Sinunkin vesikattoremonttisi 100%:lla laadulla!
Soita meille 010 2290 190 tai vieraile kotisivullamme www.kattokeskus.fi Hämeen Kattokeskus Oy Koivistontie 1, 33960 Pirkkala kattokeskus@kattokeskus.fi
AUTONOSAT R. AALTONEN MYYNTI: 03 368 4000
Pienet toimitilahankkeet kypsyvät toteutukseen yleensä nopeammin. Nopeimmillaan yrityksen toiminta on käynnissä uusissa toimitiloissa jo puolen vuoden kuluttua tonttikaupan allekirjoituksen jälkeen.
Teollisuustie 25, Pirkkala Avoinna ma–pe 8–17 la–su suljettu myynti@autonosat.fi www.autonosat.fi
Uusia ja käytettyjä varaosia!
Meiltä löydät uudet sekä käytetyt varaosat niin pakettiautoihin, maastureihin kuin henkilöautoihinkin. Tilaa kotiin tai poikkea myymälässämme Pirkkalassa. Tervetuloa!
Oikea väylä tavoittaa asiakkaasi. Ota yhteys mediamyyntiin:
050 462 7481 Reino Laapotti
6
Pirkkala Teema Jari Hemmilä
www.kaantokulma.net Käännökset englanti–suomi–englanti yrityksille
kaantokulma@kolumbus.fi / 045 2300 804
Pirkanmaan
Finanssi Oy 25v. 1989
Auktorisoitu tilitoimisto
Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala • P. 03 359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi
Kirvesmiestyöt | Laatoitustyöt Töiden valvonta | Konsultointi
Rakennusmoisio Oy Pirkkala | puh 0400 733 166 jukka.moisio@rakennusmoisio.com www.rakennusmoisio.com
UTKIALAN REMONTTIPALVELU Oy puh. (03) 367 1628 • PIRKKALA info@putkialanremonttipalvelu.fi www.putkialanremonttipalvelu.fi
Urakointi Seppo Willberg 041 534 6051 Remontti & huolto Matti Salo 041 534 6052
Katot kunto kahdessa päi Hämeen Laaturemontti Oy:n perustaja, toimitusjohtaja Kimmo Riihimäki on 21 vuoden aikana kasvattanut yrityksensä Suomen suurimmaksi kattoremontointialan toimijaksi.
TOTEUTAMME MM. ¬ Viemäreiden avaukset ¬ Viemäreiden kuvaukset ¬ LVI-urakoinnit ¬ Putkiurakoinnit
¬ Kaukolämpöasennukset ¬ LVI-asennukset ¬ LVI-huollot & -korjaukset ¬ Putkiasennukset
RAKKAUDESTA RAUTAAN
Timo Leuku 040 579 2124 | leukun.kipina-kuona@elisanet.fi
LIIKKUVA HITSAUSPALVELU KAIKKI MATERIAALIT AMMATTITAIDOLLA SAUMATONTA YHTEISTYÖTÄ!
www.hitsaaja.fi
Vuonna 1993 Kimmo Riihimäki oli tiukan paikan edessä. Työt kattoja- ja kouruja valmistavassa yrityksessä vähenivät, eikä työnantaja vuokrannut hänelle työssä tarvittavia laitteita omaan lukuun tehtävää työtä varten. – Yrityksen perustaminen oli tapauksena erikoinen, sillä kun töitä ei ollut, piti itse ruveta hankkimaan leipää, ja Hämeen Laaturemontti sai alkunsa. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana yritys ei mainostanut juuri missään, sillä sekä töitä että työporukkaa löytyi puskaradion kautta. Reilut 20 vuotta sitten otetussa valokuvassa Kimmo Riihimäki seisoo moottorisaha oikeassa kädessä veljeltään vuokraamansa pakettiauton vieressä. – Tuolloin otettu kuva kertoo elämän hymyilleen, nuori mies ei voinut tietää, mitä kaikkea yrittäminen voi tuoda mukanaan. Kuvasta näkee
myös sen, että miehellä on kova halu yrittää ja sukurasitteena työhulluus, tuumailee Riihimäki. Aloitusvaiheessa Riihimäellä oli halua, innostusta ja rohkeutta, mutta hän kertoo myös olleensa onnellisessa asemassa yrityksen perustamisessa tarvittavan pääoman suhteen. – Pekalta sain auton, ja toinen veljeni Heikki mahdollisti nuoren miehen onnellisuuden lainaamalla yritykselle osakepääoman, jonka summan takaisin maksusta ei tänä päivänäkään ole varmuutta, hymyilee Kimmo Riihimäki.
”Tunnen jokaisen työntekijän” Vuoden 2014 joulukuussa faktat Hämeen Laaturemontista kertovat puhuttelevalla tavalla liiketoiminnan onnistumisesta: tänä vuonna yli 2.500
7
Pirkkala Teema
Esimerkillä johtaminen on se salaisuus, ja henkilöstöjohtamista ei todellakaan tehdä sieltä tammipöydän toiselta puolelta.
on
vässä kattoremonttia, 96 prosentin suuruinen asiakasjoukko suosittelee Hämeen Laaturemonttia lähipiirilleen, yli 160 työntekijää, joista noin puolet työskentelee uusissa 6.400 neliön tiloissa Pirkkalassa. – En aina itsekään osaa ymmärtää kaikkea tapahtunutta todeksi. Kun esimerkiksi pistäydyn täällä tiloissamme viikonvaihteen aikana, niin ihmettelen voiko tämä kaikki olla totta. Alussa oli auto, terveet kädet, mutta tyhjä peräkontti, mutta sittemmin asiat ovat tapahtuneet ahkeruuden, avoimuuden, nöyryyden ja rehellisyyden ilmapiirissä, luonnehtii Kimmo Riihimäki. Eräässä kirjoituksessaan mies mainitsee, että ”pieni yritys ei voi pitää ketään tammipöydän takaa johtamassa, vaan konkreettista työtä on tehtävä kaikkien”.
– Esimerkillä johtaminen on se salaisuus, ja henkilöstöjohtamista ei todellakaan tehdä sieltä tammipöydän toiselta puolelta. Tunnen yritykseni jokaisen työntekijän, ja sanotaan vaikka niin, että olen pitänyt esimerkkinä olemisen kautta johtamisesta. Ihmisten välisissä asioissa olen välillä psykologi auttaessani heitä, ja kohtuuden rajoissa jokainen saa olla oma itsensä. Seuraava Riihimäen lause kertoo hienolla tavalla hänen kunnioituksestaan työntekijöitä kohtaan. – En ole koskaan yrityksen historian aikana lomauttanut ketään. Ja työntekijöille olen luvannut sen, että yhtiö ottaa tarvittaessa vaikka lainaa lomautusten välttämiseksi, ja itsekin lähden sitten muiden työntekijöiden kanssa.
Kallisarvoinen kulttuuri Hämeen Laaturemontti henkilöityy Kimmo Riihimäkeen. Levittäessä tuotekonseptia ”Katto kahdessa päivässä” eri puolille maatamme, kertoo Riihimäki työrupeamastaan seuraavaa. – Esimerkiksi nyt, kun Jyväskylän toimipisteen toimintoja nostetaan ylös, istutan sinne yrityksen kulttuurin olemalla itse paikalla juuri niin kauan, että huomaan asioiden toimivan oikealla tavalla. Tänä vuonna yrityksen palvelukseen on tullut kolmisenkymmentä henkilöä, ja teen heti alussa työntekijälle selväksi, miksi otan hänet töihin. Mutta jos henkilö ei viehäty tarjolla olevasta työstä, niin silloin ei kannata edes aloittaa. Artikkelin päätteeksi vielä Kimmo Riihi-
mäen näkemyksiä henkilöstön turvallisuuden ja hyvinvoinnin huolehtimisesta. – Työturvallisuusasioissa olen tarkka. Työautojen peruskalusteisiin kuuluvat kaikki tarvittavat työkalut, jokaiselle henkilökohtaiset suojaimet, ja ensisijaisesti käytämme työtä tehdessä kattokaiteita. 27 nosturiauton hankinta on eräs työturvallisuutta parantavista asioista, sillä työporukka ei voi viedä tiiliä ja puutavaraa katolle kantamalla. Terveyden parantamisen kohdalla monet ovat aloittaneet tupakkalakon, jossa he ansaitsevat tuhat euroa oltuaan lakossa yhden vuoden.
||
teksti Jari Hemmilä
8
Pirkkala Teema
Sorvin ääressä sukupolvelta toiselle Tampereen Verkatehtaan tiloissa Yrjö Kallion käsissä syntynsä saanut ja Pirkkalassa neljättä vuosikymmentä toimiva, Markus Kalliolle siirtynyt Koneistus Y. Kallio kuuluu metallinsorvausalan harvenevaan joukkoon. Yksittäisille, taidolla tehdyille sorvauskappaleille löytyy yhä ostajansa.
– Palataan sorvin ääreen, oli entisellä pomollani tapana sanoa kokousten päätteeksi. Viime viikolla näin ensimmäistä kertaa, miltä oikea sorvi näyttää, kun 50 vuotta metallisorvin ääressä seissyt Yrjö Kallio,73, esitteli perustamaansa hallia poikansa kanssa. Markus Kallio, 31, osti yrityksen omiin nimiinsä neljä vuotta sitten ja jatkaa isänsä työtä Pirkkalassa Huovin teollisuusalueella. Isä Kallio perusti yrityksen nelikymppisenä vuonna 1980, kun ammattitaitoa oli jo kertynyt rutkasti, kun taas Markus hyppäsi armeijan jälkeen täysin tuntemattomalle alalle. Kesätkin hän oli viettänyt ihan muissa töissä. – Minulla oli automaatioasentajan paperit, mutta armeijassa heräsi ajatus, että asentajia on liikaa kysyntään nähden, joten päätin opetella oppisopimuksella isän alaa, Markus Kallio kertoo. Verkatehtaan purkupäätöksen jälkeen Yrjö Kalliolle tuli kiire löytää uusi työtila. Töitä piisasi, mutta tiloja ei, joten hän rakensi hallin Pirkkalaan hyvien kulkuyhteyksien viereen ja jatkoi töitä vielä keskeneräisessä rakennuksessa. – Monta kertaa olen ajatellut, että tämä on enemmän ammatinharjoittamista kuin yrittäjyyttä. Kaikki perustuu ammattitaitoon. Montaa kertaa ei voi virhettä tehdä tai asiakas lähtee, Yrjö Kallio kertoo.
Iso tilaaja pitää leivässä Koneistus Y. Kallion asiakkaat sijaitsevat 20 kilometrin säteellä. Palvelun joustavuus ja nopeus ovat elinehto, ja suurin tilaaja on pitänyt pienyritystä pystyssä jo vuosia. – Teen yksittäisiä kappaleita ja pieniä sarjoja. Jos asiakkaalta tulee piirustus iltapäivällä, sen on oltava valmis seuraavana päivänä. Muuten joku iso laitos seisoo, Markus Kallio selittää. Yritykseltä tilataan osia, joista pienimmät mahtuvat kämmenelle ja suurimmat vaativat vähintään pakettiauton. – Viime keväänä tein Särkänniemen possujunaan pyörät, hän mainitsee esimerkkinä laitteesta, johon tarvitaan räätälöityjä osia. Metallin sorvaamista ei opita hetkessä eikä edes muutamassa vuodessa. Työskenneltyään ensin palkollisena, nuorempi Kallio perusti ensin toiminimen ja lopulta osakeyhtiön. Yrjö Kallio jäi virallisesti eläkkeelle kahdeksan vuotta sitten. – Minä tulin tarvittaessa kiireapulaiseksi, mutta viimeiset vuodet Markus on pärjännyt omillaan. Työ ei ole muuttunut vuosikymmenien aikana, mutta koneet ovat kehittyneet valtavasti Yrjö Kallion uran aikana. – Ennen kaikki piti säätää ja mitata
Tämä on enemmän ammatinharjoittamista kuin yrittäjyyttä. omin silmin ja käsin, mutta nykyään automatisoitu kone hoitaa rutiinityöt. Manuaalisiakin koneita tarvitaan silti työssä edelleen.
Aina saatavilla Sukupolvenvaihdoksen sijaan Markus astui isänsä saappaisiin helpommalta vaikuttaneen yrityskaupan kautta. – Joitakin verohelpotuksia olisi tullut sukupolvenvaihdoksella, mutta prosessina se tuntui vaikeammalta. Siinä olisi myös pitänyt sitoutua yritykseen pidemmäksi aikaa, mutta tällä alalla tietoa tulevista tilauksista on vain kahdeksi viikoksi eteenpäin, Markus Kallio selittää. – Arvioitutimme hallin ja koneiden arvon ulkopuolisella ja teimme kauppakirjat lakiasiaintoimistossa, Yrjö Kallio lisää. Alihankintana sorvauspalvelua tarjoava
yksinyrittäjä ei voi lähteä viikkokausiksi ulkomaille, koska hiljaisempinakin aikoina täytyy olla saatavilla, etteivät asiakkaat karkaa. – Työ on ollut sellaista, että välillä tilauksiin meinaa hukkua, ja välillä on taukoa. Sen takia laajentaminen ei ole ollut järkevää. Tätä on tehty omiksi tarpeiksi, Yrjö Kallio kertoo. Itselleen töiden tekemisessä on kuitenkin oma vapautensa. Työtilanteen salliessa voi joskus tulla sorvin ääreen vähän myöhemmin aamulla, kun ei kiinteitä menoja juuri ole. Yrjö-isää Markuksen puhe vapaudesta naurattaa. – Tosiasiassa toimitusaikoihin on tiukasti sidoksissa. Se on jännä juttu, että se vapaus on silti olemassa jossain tuolla päänupissa, hän hymyilee.
||
teksti Milja Mansukoski
9
Pirkkala Teema
Milja Mansukoski
Pirkkala on ollut hyvä sijainti alihankintana pitkän uran metallin sorvaamisen parissa tehneelle Yrjö Kalliolle ja hänen työtään jatkavalle Markus Kalliolle.
Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Sisäilmakorjaukset
Rakennustoimisto Hato Oy 0400 639 289 040 593 3050 www.hato.fi
Toimimme koko Pirkanmaalla!
Korkein luottoluokitus ©Bisnode
2014
Rakennusalan asiantuntijapalvelut Rakennussuunnittelu Rakennesuunnittelu Sisustussuunnittelu Energiatodistukset Konsultointi ja valvonta
10
Pirkkala Teema
Särmää palvelua golffareille Kaksi kautta Golf Pirkkalan ravintola Bufferia pyörittänyt Miikka Lindqvist on aina tehnyt töitä sillä asenteella, että hommat hoidetaan loppuun asti, mutta rennolla otteella.
Milja Mansukoski
Kymmenvuotisen työrupeaman ravintolaalalla tehneelle Miikka Lindqvistille, 28, golfkenttä oli ensin paikka, jossa viettää laatuaikaa kavereiden kanssa. Nykyään hän ”turisee” kavereiden sijaan lähes päivittäin Golf Pirkkalan asiakkaiden kanssa ja vastaa Bufferin keittiön antimista ja cateringpalveluista. – Oma kahvila tai ravintola oli haave, johon golf yhdistyi hienona lisänä, avovaimonsa ja tämän äidin ja veljen kanssa Bufferin puikkoihin lähtenyt Lindqvist kertoo. Bufferi-nimi tulee suoraan lajista, jossa omaan ihannetulokseen pääseminen on yhtä kuin bufferiin pelaamista. Asiakaspalvelu, tekemisen meininki ja rentous kuvaavat ravintolaa, josta ei haluttu tehdä elitististä. – Ei Golf Pirkkalassa ennenkään jäykistelty, mutta halusimme korostaa rentoa tunnelmaa ja sitä, että tänne on kaikkien helppo tulla.
Höyrymakkarasta à la carteen Golf Pirkkalaan tuli kaudella 2014 uusia jäseniä 321, enemmän kuin missään muualla. Juniorivalmennukseen panostetaan Lind-
qvistin mukaan paljon. – Se on kiistatta maan kärkeä. Tästä hienosti suoritetusta työstä Suomen Golfliitto myönsi Golf Pirkkalalle tunnustusta Suomen Golfgaalassa 27.11.2014, hän kehuu. Aktiivisuus näkyy kaikessa toiminnassa. Kesäkaudella Bufferissa tarjotaan kahvilatuotteita, lounasta ja à la carte -ruokaa ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. – Meihin luotetaan, ja olemme saaneet vetovastuuta tapahtumien järjestämisestä. Bändien lisäksi olemme hommanneet pihaan paljun ja pitäneet grillijuhlia. On kiva järjestää kaikkea, kun tietää, että väkeä tulee paikalle. Bufferin tiimillä on pitkä kokemus ravintola-alalta tai tapahtumien tuottamisesta ja hyvät kontaktit entuudestaan. Perheporukalla työskentelemisessä on omat etunsa. – Moni golfklubi sulkee ovensa kauden jälkeen tai kauden aikanakin kentän tyhjentyessä, mutta me voimme perheen voimin pitää ravintola auki iltamyöhään, vaikka kentällä olisi vain 20 golfaajaa, Lindqvist kertoo tyytyväisenä. Myös catering-palvelut tukevat toimintaa ja mahdollistavat pitkät aukioloajat kauden aikana. Ruokatarjoilua tilataan laidasta laitaan, syntymäpäivistä yritysjuhliin ja muistotilaisuuksiin.
Kun tehdään duunia, se tehdään täysillä.
– Näin talviaikaan tarjoamme cateringin lisäksi arkisin lounasta etenkin viereisen teollisuusalueen
Omannäköistä hyvällä fiiliksellä Yrittäjien poikana Miikka Lindqvist on aina tehnyt töitä täysillä ja ottanut paljon vastuuta muidenkin palveluksessa ollessaan. Ero palkkatöihin ei tunnu suurelta, koska hänellä oli niin vapaat kädet jo edellisessä työpaikassaan tamperelaisen ravintolan Klubin keittiössä. – Yrittäjyydestä ei kotona tehty numeroa, eikä sitä pidetty ainoana uravaihtoehtona, mutta työnteon mallin perin vanhemmilta-
ni. Kun tehdään duunia, se tehdään täysillä. Heittäydyn asiakkaan asemaan ja mietin, millaisia juttuja itse toivoisin tarjolle, Lindqvist kertoo. Parasta yrittäjyydessä on hänen mielestään se, että saa tehdä omannäköistä juttua rennolla fiiliksellä ja työllistää samalla hyviä tyyppejä. Voiton tahkoamisen sijaan Lindqvist on esimerkki yrittäjästä, jota motivoivat tyytyväisyys omaan kädenjälkeen ja tyytyväinen asiakas. – Olen huono markkinoinnissa, mutta meillä on käynyt hyvä tuuri ja paljon hyviä juttuja on tullut vastaan, hän sanoo vaatimattomasti.
||
teksti Milja Mansukoski
11
Pirkkala Teema
YritysForum kysyi elinkeinoelämästä
Mitä kuuluu yrityselämään Pirkkalassa? Pirkkalan Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Lammi on näköalapaikalla suhteessa kunnan elinkeinoelämään.
1. Millainen on yrityselämän tilanne sekä palvelu- että teollisuusalan yrityksien kohdalla. 2. Millaisia teollisuustontti- ja liiketilaratkaisuja tällä hetkellä on tarjolla tai suunnitteilla. 3. Millaisia ovat viime vuosina olleet yrittäjyyden näkökulmat suhteessa uusiin yrityksiin, toimivien yritysten investointeihin. 4. Millaisia yrittäjyyttä edesauttavia hankkeita on parhaillaan käynnissä tai suunnitteilla. 5. Millainen on palvelusektorilla olevien yritysten monipuolisuus, pitäisikö jollekin toimialalle tulla uutta tarjontaa. 6. Millainen on yritysten keskinäinen yhteistyön merkitys yritystoiminnalle, ja miten se toteutuu kohdallanne. 7. Millainen on viihtyisä ja elävän keskustaajaman rooli palvelualan yrityksille. Millaisia ovat toimenpiteet tämän asian osalta. 8. Millaisista asioista muodostuu kuntayhteistyönne.
Tarja Lammi puheenjohtaja Jari Hemmilä
1. Pirkkalassa yrityspuoli on edelleen voimakkaassa kasvussa. Uusia teollisuusyrityksiä on tullut ja on tulossa, ja palveluyritysten määrä on kasvanut. Esimerkiksi Partolan alueelle eli Kaupanalan keskittymään on juuri avautunut uusia liikkeitä. 2. Partolan alueella, Linnakalliossa, Lentokentän risteysalueella sekä Lentokentän yritysalueella on rakentaminen ja kysyntä vilkasta. Tonttikauppa on toimivaa ja tuloksellista. 3. Toimivat yrityksemme ovat tehneet investointeja. He ovat laajentaneet sekä rakentaneet uusia toimitiloja. 4. Toukokuussa Pirkkalan yrittäjät järjesti yhteistyössä Aito Säästöpankin kanssa Road shown vierailemalla seitsemässä pirkkalaisessa yrityksessä. Toivomme tämän tapahtuman muodostuvan perinteiseksi, sillä näkyvyys ja verkostoituminen edesauttavat yhteistyön ja menestymisen mahdollisuuksia. Panostamme Pirkkalan Yrittäjissä myös nuoriin, olemme viemässä kouluille tietoa yrittäjyydestä. 5. Palvelusektorimme on monipuolinen. En nyt heti osaa sanoa mikä palvelusektori tarvitsisi täydennystä. 6. Yhteistyön merkitys on suuri. Yrittäjille on tärkeää olla aktiivisia ja tulla mukaan näkymään. Panostamme verkostoitumiseen, ja sen onnistumiseksi järjestämme kaikkien kuukausien ensimmäisenä keskiviikkona aamukahvitilaisuuden. Näihin tilaisuuksiin yrittäjät voivat tulla esittelemään toimintaansa. 7. Tärkeänä osana on saada keskustaajamaan kooltaan ja hinnaltaan sopivia yritystiloja, joissa on kannattava toimia. Yritysten monipuolisuus alueella vetää puoleensa käyttäjiä, joka taas takaa kannattavuuden. Kulkumahdollisuudet ja paikoitustilat ovat oleellisia tekijöitä keskustan toimivuudessa, sillä kulkuetäisyydet eivät saa olla palvelun esteenä. Turvallisuus, valaistus ja istutukset tuovat viihtyisyyttä keskustakuvaan. 8. Yhteistyö Pirkkalan kunnan kanssa on hyvin tiivistä ja huomioon ottavaa. Teimme ainutlaatuisen yhteistyösopimuksen vuoden 2012 elokuussa, ja sopimusta tarkastellaan ja uusitaan säännöllisesti. Eri osa-alueille nimetyt vastuuhenkilöt edesauttavat yhteistyön selkeyttä ja nopeutta. 9. Hyvän kuntayhteistyön tulokset näkyvät myös juuri julkaistussa Pirkanmaa ELPO 2014 kyselyssä. Sijoituimme Valkeakosken kanssa jaetulle ensimmäiselle tilalle tarkasteltaessa kaikkien Pirkkalassa toimivien yrittäjien näkemystä, tässä kyselyssä on mukana myös ei jäsenet.
||
tekstit Jari Hemmilä
Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys? Nettisivut alkaen:
290€ - Kysy tarjous!
Tutustu hinnastoon:
www.magentia.fi
Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat
magentia info@magentia.fi | 0400 770 203
samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.
Tilaa uusi ilme meiltä.