1990
Tekstit Olavi Saarinen
Aamupostin arkisto
Riihimäen kaupunginmuseo
12
PUHEENJOHTAJAT 1992–94 1995–99
TOIMITUSJOHTAJAT 1992–96 1996–2007
TEOLLISUUSNEUVOS JUHANI SYRJÄMÄKI TALOUSNEUVOS PENTTI SILVENNOINEN
Kolmosmoottoritien Riihimäen ja Hyvinkään välinen osuus valmistui loppuvuonna 1990 ja siitä Hämeenlinnaan asti 1992. Lempäälän Kuljuun saakka päästiin vuonna 2000. Tien valmistuminen oli iso asia elinkeinoelämälle.
RAINER WULFF HEIKKI KAUPPINEN
Nostureita valmistava KCI Konecranes alkoi toimia itsenäisenä 1994, kun Kone myi kaikki hisseihin kuulumattomat toimintonsa. Menestyneen kansainvälisen yrityksen pääkonttori on Hyvinkäällä.
1992
1996
1998
Laman kurjuus ravisteli myös kauppakamaria. Jäsenmaksut vähenivät, eivätkä yrityksille järjestetyt kurssit vetäneet väkeä. Vuoden 1991 talous jäi miinukselle. 1992 kauppakamari päätti ostaa palvelut Riihimäen Messut Oy:ltä. Toimisto siirtyi Riihimäelle, ja messuyhtiön toimitusjohtaja Rainer Wulff tuli myös kauppakamarin toimitusjohtajaksi Anja Eerikäisen tilalle. Kauppakamarin piti säästää. ”Johonkin oli ryhdyttävä, kun jäsenmaksujakaan ei voi nostaa”, puheenjohtaja Juhani Syrjämäki kommentoi tilannetta.
Vuonna 1996 kauppakamarin tilanne oli kohentunut, ja se saattoi palkata oman toimitusjohtajan, entisen pankinjohtajan Heikki Kauppisen.
Mäntsälän kunnan aloitteesta sen alue liittyi Helsingin kauppakamariin 1998. Uusi moottoritie oli olennainen syy muutokseen.
LAMASTA KOHTI PAREMPIA AIKOJA Talouslama koetteli Suomea kovin kourin vuosikymmenen alkupuolella. Lamaa oli hallituksessa taltuttamassa alueen oma, riihimäkeläinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Kone Oy myi kaikki hisseihin kuulumattomat toimintonsa. KCI Konecranes alkoi tehdä nostureita itsenäisenä 1994. Sen pääkonttori on edelleen Hyvinkäällä. Talouden taantuma pani vauhtia pitkään vain puheissa olleeseen talousalueen kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyön syventämiseen. EKES-kuntayhtymä, myöhemmin EKES-Yrityspalvelut, perustettiin 1996. Keravan ja Lahden oikoradan suunnittelu pelotteli kuntia ja elinkeinoelämää, jotka olivat markkinoineet aluetta hyvillä liikenneyhteyksillä. Kolmosmoottoritien Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Suomen liittyminen Euroopan unioniin 1995 toi uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Ensimmäisessä EU-projektissa kauppakamari esitteli yrityksille IT-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Se sai jatkoa ja johti seudullisen Hyrinet-tietoverkon perustamiseen vuosikymmenen lopulla. Matkailusta kauppakamari, talousalueen kunnat ja yrittäjät yrittivät kehittää kukoistavaa bisnestä muun muassa kesäpassin avulla. menest yksen tekijät
KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi hätkähdyttivät 1990-luvun puolivälissä muita hämäläisiä lausunnollaan sisäministeriön aluehallintouudistuksesta. Kunnat halusivat siirtyä samaan elinkeinokeskukseen, maakuntaan ja lääniin kuin Hyvinkää. Kahteen lääniin ja maakuntaan kuuluminen ja lääninraja olivat olleet monen yhteisen toiminnan esteenä. Häme pani hanttiin, koska maakunta olisi jäänyt tyngäksi. Tämän takia valtiovaltakaan ei lämmennyt siirtoanomuksille. Riihimäen kaupunginjohtaja Esko Hanninen kevensi asiaa lehtikolumnissaan: ”Jos Riihimäki on kohta uusmaalainen kaupunki, niin miten käy hämäläisyytemme? Tuskin käy sen huonommin kuin Nurmijärven kunnan Jukolan kylässäkään. Saamme olla kaupunki Etelä-Suomen läänissä, eteläisessä Hämeessä.” Uudistus 1997 toi yhteisen Etelä-Suomen läänin ja maakuntien merkitys korostui. Lääninraja poistui, mutta Hyvinkään ja Riihimäen seudun väliin tulivat tilalle työvoima- ja elinkeinokeskusten rajat.