MAAILMAN ÄÄRIIN VUOSIKERTOMUS 2012
1
15.571 kotikäyntiä tehtiin Egyptissä Fidan kyläkehityshankkeeseen kuuluvissa kyläyhteisöissä.
5.000 Kummien määrä ylitti 5 000 rajan kesäkuussa. Fida on Suomen kolmanneksi suurin kummilapsityötä tekevä järjestö.
1
uusi seurakunta perustettiin Itä-Thaimaan khmerien pariin. Khmerit ovat Thaimaan saavuttamattomimpia kansanryhmiä.
10.000
kongolaista pakolaisperhettä sai Fidan kautta humanitaarista apua LänsiUgandassa kahdella pakolaisleirillä.
6.000 nuorta sai työllistymistä edistävää koulutusta Fidan ja FPCT-helluntaikirkon nuorisokeskuksissa Tansaniassa. 2
292
14
henkilöä osallistui kotimaassa Kairos-kursseille. Kairos on intensiivikurssi, joka kouluttaa ja haastaa etenkin saavuttamattomien ihmisryhmien saavuttamiseen.
56.700 henkilöä 53 kylässä sai terveys-, hygienia-, sanitaatio- ja maatalous-koulutusta Fidan kyläkehityshankkeessa Kambodžassa.
Eino Ahonen, Tor
sti Nordman: Ma
tti maailmalla. Jul
kaistu kustantajan
luvalla.
näin monessa Euroopan maassa helluntaiseurakunnat ja Fida tekivät lähetystyötä.
100
vuotta sitten Emil Danielsson lähti ensimmäisenä helluntailähetystyöntekijänä maailmalle.
2.320 seurakuntajohtajaa lähes 20 maasta osallistui Fidan lähetyskoulutuksiin tavoitteena lähetystyön aloittaminen.
980
henkilöä osallistui uudistettuun Tellus-lähetyskonferenssiin maaliskuussa.
22
henkilöä osallistui PapuaUudessa-Guineassa ALChelluntaikirkon ja Fidan järjestämälle ensimmäiselle lähetyskurssille.
3
U
1912 2012
L
Ä
T H E T YS
Ö
URAK
IEN
HELLUN
ISE
NT
TA
Y
Sata vuotta helluntailähetystyötä
V
uonna 2012 tuli täyteen sata vuotta siitä, kun ensimmäinen Suomen helluntailainen lähetystyöntekijä Emil Danielsson lähti maailmalle. Sadan vuoden lähetyshistoria on värikäs. Siihen on mahtunut niin vaikeita vaiheita kuin suuria onnistumisia. Suomalaisen lähetystyön kulmakivi on ollut paikallisten seurakuntien lähetysinnostus. Helluntaiseurakunnat ovat onnistuneet organisoimaan lähetystyönsä niin, että siinä yhdistyvät paikallisseurakuntien vahva omistajuus ja vahva lähetysorganisaatio. Lähetystehtävää hoidetaan yhdessä. Suomalaista mallia on ihailtu laajasti. Eikä turhaan: sen ansiosta lähetysinnostus ja sitoutuminen lähetystyöhön ovat säilyneet vahvoina seurakunnissa. Fida International ry:n historia on 15 vuotta nuorempaa. Yhdistys perustettiin vuonna 1927 palvelemaan seurakuntien lähetystyötä. Parin vuoden jälkeen yhdistyksen toiminta kuitenkin lopetettiin, kunnes se käynnistettiin uudelleen vuonna 1950. Sadan vuoden merkkipaalua juhlistettiin vuonna 2012 Tellus-lähetyskonferenssissa Vantaalla yhdessä Avainmedian ja kahdeksan pääkaupunkiseudun seurakunnan kanssa. Tellukseen osallistui noin tuhat osanottajaa. Myös helluntaiherätyksen kesäkonferenssissa pidettiin Sata lasissa -lähetysjuhla. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin helluntaiseurakuntien lähetystyön satavuotishistoriikki.
4
Tammikuussa 2012 hyväksyttiin Talvipäivillä seurakuntien ja lähetysyhdistysten lähetystyötä ohjaavaksi asiakirjaksi Uudistuva näky -lähetysstrategia vuosille 2012–2017. Asiakirjassa korostuu sadan vuoden kokemuksen tuoma asiantuntijuus. Jo 1930-luvulla omaksutussa lähetysstrategisessa ajattelussa korostettiin työn tuloksena syntyvien seurakuntien itsenäisyyttä. Tämä näky haluttiin uudistaa. Siksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että yhteistyömaihin syntyy taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisiä seurakuntia, joiden työ jatkuu ja laajentuu itsenäisesti ja jotka myös kykenevät tulkitsemaan Raamattua omasta kulttuuristaan käsin. Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyö on ollut menestyksekästä. Sen tuloksena on syntynyt vahvoja seurakuntia. Vuosien myötä Fidasta on tullut haluttu kumppani Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Maaliskuussa pidettiin kumppanuuskonsultaatio 23:lle yhteistyömaiden kumppanille. Kumppaneiden edustajat toivat puheenvuoroissaan esille arvostuksensa suomalaista lähetystyötä kohtaan. Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyö on voimaannuttanut kumppaneita ja toimii heille esimerkkinä lähetystyölle omistautumisesta. Kiitosta sai myös kokonaisvaltainen ajattelu. Helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyö on innostanut useissa maissa seurakuntia toimimaan vahvoina vaikuttajina omissa yhteiskunnissaan. Fidalle on etuoikeus saada palvella Suomen helluntaiseurakuntien lähetystyötä. Haluamme kiittää kaikkia niitä tahoja, jotka tekevät työmme mahdollisiksi, erityisesti helluntaiseurakuntia ja ulkoasiainministeriötä. Seurakuntien tekemä työ on toimintamme perustus. Ulkoministeriö on mahdollistanut laajamittaisen ja vaikuttavan kehitysyhteistyön, joka erottamattomasti kuuluu Suomen helluntailaisten lähetystyön tehtävään. Kiitämme myös kymmenien tuhansien yksityisten ja satojen yritysten tukea. Kristittyinä haluamme aina antaa suurimman kiitoksen taivaalliselle Isällemme.
Harri Hakola toiminnanjohtaja
5
Kutsu on yh채 voimassa.
6
[LÄHETYSTYÖ]
Fidan ja helluntaiseurakuntien lähetystyö Lähetystyö innostaa edelleen
H
elluntaiseurakuntien ja Fidan erinomainen yhteistyö mahdollisti voimakkaan ja monimuotoisen lähetystyön. Kymmenet seurakunnat osallistuivat rohkeasti uusien lähettien lähettämiseen. Seurakuntien innostus näkyi myös lähetysaiheisten tilaisuuksien ja koulutusten kasvavissa osallistujamäärissä. Jatkuva rukous on vaikuttanut siihen, että uuden sukupolven kiinnostus lähetystyöhön on edelleen korkealla tasolla. Uusia työntekijöitä tarvitaan vähiten saavutettujen ihmisryhmien tavoittamiseksi etenkin niin sanotun 10/40-ikkunan alueella. Lähetystoimintojen lähettejä oli 148 kaikkiaan 246 lähetistä. Yksitoista heistä toimi kotimaasta käsin konsultteina tai koordinaattoreina. Uusia lähettejä lähti 21, ja kotimaahan palasi yhtä moni työntekijä.
Monia tapoja lähteä
Fida tarjosi sadoille nuorille mahdollisuuden tutustua eri kulttuureihin lyhytaikaisissa lähetystehtävissä. Ulkomaille lähti noin 40 aktioryhmää ja 41 harjoittelijaa. Teltantekijöitä lähti viisi. Lähetyslinjalta valmistui 2012 keväällä 31 opiskelijaa. Kairos-kurssin uudistettu materiaali valmistui syyskuussa, ja vuoden aikana järjestettiin 23 kurssia 17 paikkakunnalla. TAE-kursseille osallistui 44 henkilöä. Fida järjesti kumppanikirkkojen ja raamattukoulujen johdolle johtajuuskoulutusta ja lähetystyön käynnistämiseen tähtäävää koulutusta neljässä maanosassa. Raamattu- ja lähetyskoulutusta tuettiin taloudellisesti ja lähettien opetuspanoksella yhdeksässä maassa. Perinteisten raamattukoulujen rinnalle on noussut joustavia ja liikkuvia koulutusyksiköitä sekä paikallisia opintokeskuksia.
Maaliskuussa avattiin Addis Abebassa etiopialaissuomalaisin voimin rakennettu ja rahoitettu koulutuskeskus. Nairobissa tuettiin Ruirin raamattukoulun saneerausta. Mombasassa hankittiin tontti koulutuskeskukselle kenialais-suomalaisin ponnistuksin. Myös Bangkokin opiskelijakeskuksen perustamista tuettiin.
Uusia lähettämistapoja tarvitaan
Lähetystoimintojen johtamisjärjestelmä täydentyi, kun Itä-Aasian ja Venäjän työlle nimettiin vapaaehtoisina kotimaasta käsin palvelevat koordinaattorit. KaakkoisAasiassa vaihtui aluepäällikkö tammikuussa. Uudistettu Lähtijän ja lähettäjän käsikirja otettiin käyttöön. Ulkomaantyöntekijöiden jaksamista tuettiin virkistys- ja koulutuspäivillä sekä työnohjaus-, terapiaja mentoripalveluilla. Kotimaahan palaaville järjestettiin paluuryhmiä. Työn keskeisiä rahoituskanavia olivat seurakuntien tuki- ja koulumaksut sekä yksityishenkilöiden lahjoitukset. Perinteisten lähettämistapojen rinnalle tarvitaan uusia. Rukoillaan monille uusille lähtijöille johdatusta ja rohkeutta tarttua teltantekijöinä ja yrittäjinä mahdollisuuksiin levittää evankeliumia kaikkeen maailmaan! n
Rauno Mikkonen lähetystoimintojen johtaja
7
[LÄHETYSTYÖ]
Aisha laittoi kaiken yhden kortin varaan
K
un kenialainen Aisha syntyi 18 vuotta sitten, vastasyntynyt tyttövauva oli äidin mielestä ”suurikokoinen ja karvainen, kissan lapsi”. – Äiti jätti minut metsään kuolemaan. Mummo haki minut sieltä ja otti hoitoonsa, kertoo Aisha. Aisha on kuullut jälkikäteen tarinoita äidistään. Kerran kun Aisha istui sohvalla, äiti kaatoi siihen petrolia ja halusi polttaa tyttärensä. Täti kuitenkin tuli huoneeseen ja pelasti lapsen. Kun Aisha oli kouluikäinen, äiti kävi kerran tapaamassa häntä, toi lahjan, kehotti käymään koulua ja sanoi lähtevänsä matkoille. Jonkin ajan kuluttua Aisha kuuli, että äiti on kuollut.
Verenvuoto ja kivut loppuivat
Isän uusi vaimo ei sietänyt Aishaa ja uhkaili miestään avioerolla, ellei Aishaa ajeta pois talosta. Isosisko otti kodittoman tytön luokseen asumaan. Aisha alkoi kärsiä vatsakivuista ja verenvuodosta ja laihtui nopeasti. Imaami-isä kehotti tyttöä hakemaan apua islamista ja sen parantavista rukouksista. Aisha pääsi sairaalatutkimuksiin, joissa vatsan alueelta löytyi kasvaimia. Hänet leikattiin, mutta puolen vuoden päästä oireet palasivat. Aisha ei enää suostunut uuteen leikkaukseen. Eräänä päivänä Aisha kuuli naapurista kristittyjen pastorien rukousta. Hän tunsi sisäisen äänen kehottavan pyytämään pastoreilta esirukousta, jotta ”saisi terveyden Jeesuksen nimessä”. Aisha kauhistui, olihan hän muslimi. – Mietin, mikä paholainen saastuttaa mieltäni ja rukoilin kolme islamilaista rukousta. Epätoivoinen Aisha rohkaisi kuitenkin itsensä ja pyysi pastoreilta rukousapua – hämmästyttävin seurauksin. – Tunsin ruumiissani terveyttä, verenvuoto ja kivut
8
loppuivat. Tunsin rauhaa, jollaista en ollut tuntenut muslimina.
Uskon kova hinta
Aisha alkoi kertoa ihmeestä läheisilleen. Siskokin sai tietää asiasta, mutta isälleen Aisha ei uskaltanut puhua. Luettuaan Raamattua ja käytyään jonkin aikaa salaa kirkossa Aisha päätti lopulta kertoa tarinansa koko suvulle. Kun Aisha tapasi isänsä, tämä sanoi palauttavansa tytön islamiin. Kun Aisha kieltäytyi, isä otti puuparrun ja alkoi lyödä sillä Aishaa. – Hän löi minua päähän niin, että tunsin maailman pyörivän ja lensin päin seinää. Kaaduin maahan, ja kun heräsin, nenästäni ja kasvoistani valui verta. Isä pyysi veljensä paikalle päättämään, surmataanko tyttö vai ajetaanko hänet pois. Aisha valvoi ja rukoili koko yön. Kun veljet saapuivat, he kehottivat isää olemaan lyömättä sairauksien vuoksi kärsinyttä tytärtään ja päästämään hänet vapauteen. Vaikka Aisha on uskonsa vuoksi jatkuvasti vaarassa, hänen sydämensä palaa halusta kertoa muille Jeesuksen rakkaudesta. – Jeesus on elämäni Herra, pelastaja ja parantaja. Sen jälkeen, mitä olen kokenut, olen laittanut kaiken uskoni Häneen. n
Kenian rannikkoalueilla on hengellistä herätystä, minkä seurauksena on syntynyt jo kymmeniä uusia seurakuntia. Seurakuntakasvun keskellä tarvitaan tervettä raamatunopetusta. Tue sinäkin raamatunopetusta siellä, missä sille on suurin tarve. Ryhdy Aasiksi – kanna Sanaa! www.oleaasi.fi
”Jeesus on elämäni pelastaja ja parantaja.”
9
Erilaisesta kulttuuritaustasta tulevien saavuttamiseksi toimintatapojenkin on muututtava.
10
[LÄHETYSTYÖ]
Koraanikoululaisesta kristityksi
A
ngolassa syntyneen Christophen isä oli muslimi ja äiti katolilainen. Kotona ja koraanikoulussa hänet kasvatettiin islamiin. Kun perhe myöhemmin muutti Ranskaan, Christophe vakuuttui siitä, etteivät islamin opetukset olleet oikeita ja hylkäsi uskonnon kokonaan. – Sydämessäni käännyin katolisen uskon suuntaan, mutta en liittynyt tuolloin vielä mihinkään kirkkoon, Christophe kertoo. Eräänä iltana Christophe sai surullisia uutisia. Hänen veljensä oli saanut sairaskohtauksen konsertissa ja kuollut välittömästi. Veljen kohtalo puhutteli Christophea. – Erityisesti minua mietitytti se, missä hän nyt oli. En tiennyt, mitä konsertin jälkeen oli tapahtunut ja mikä oli aiheuttanut veljeni kuoleman. Olin hyvin levoton.
”Jumala kutsuu henkilökohtaisesti”
Kolme päivää myöhemmin Christophe käveli Lyonin
helluntaiseurakunnan kirjakaupan ohi ja pistäytyi sisään kysymään tarvitsemaansa muovipussia. Myyjä ojensi pussin ja kutsui parhaillaan meneillä olleeseen tilaisuuteen. Christophe saapui kokoukseen puhujan juuri lopettaessa saarnaansa. Puhuja oli Fidan lähetystyöntekijä Mikko Haakana, joka oli kertomassa seurakunnalle siitä, kuinka israelilaiset halusivat jäädä erämaahan, eivätkä siksi päässeet Jumalan lepoon. – Kerroin seurakunnalle, että lepoon on mahdollista päästä, mikäli käy sisään avoimesta Jeesus-ovesta, Haakana muistelee. Christophe tarttui puheen viimeisiin sanoihin ja vastasi Jumalan kutsuun. Kokouksen jälkeen hän pyysi päästä kasteelle. – Christophen tarina on mielestäni hieno osoitus siitä, että Jumala kutsuu ihmistä hyvin henkilökohtaisesti, oli tämä mistä taustasta tahansa, Haakana iloitsee. n
Eurooppa uuden haasteen edessä Samalla kun Euroopan alkuperäisväestö irtaantuu kristillisiltä juuriltaan, maanosaan saapuu miljoonittain maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa. Ranskassa tämä kehitys näkyy erityisen selvästi. Esimerkiksi puolen miljoonan asukkaan Lyonissa koululaisista arviolta 40 prosenttia on muslimeja. Evankeliointi kouluissa on täysin kielletty.
– Ranskan hengellinen tilanne on hyvin sekava. On paljon erilaisia käsityksiä, ja jokainen kokoaa itselleen omat uskomuksensa, joita sekoittaa mielensä mukaan, Mikko Haakana kertoo. Maahanmuuttaja- ja muslimityön parissa toimiva lähettipariskunta on aitiopaikalla seuraamassa Euroopan muutosta. – Seurakuntalaisistamme yli
puolet on maahanmuuttajataustaisia. Isoimpia haasteita ovat opiskelijatyö ja muslimien tavoittaminen. Erilaisesta kulttuuritaustasta tulevien saavuttamiseksi toimintatapojenkin on muututtava. – Me lähestymme maahanmuuttajia tavoilla, jotka ovat heille luontaisia: käymme keskusteluja toreilla ja kodeissa. Silloin ihmiset ovat myös avoimempia.
11
[LÄHETYSTYÖ]
Evankeliumi eheyttää romanikyliä
M
issä maassa olen? Keitä nämä ihmiset ovat? Kysymykset moukaroivat sisintä, kun kulkee itäisen Euroopan köyhien maaseutukylien vieläkin köyhemmillä laitamilla ja katselee niiden elämänmenoa. Kuraisilla ja kuoppaisilla teillä parveilee riemusta kiljuvia lapsia, joiden vaatteet ovat jo kauan sitten repeytyneet palasiksi. Nuorimmat nuokkuvat äitien rinnoilla tietämättä mitään ympäröivän yhteiskunnan jäätävistä asenteista romanilapsia kohtaan. Luhistumaisillaan olevien talojen seinät peittävät monta surullista tarinaa: hyiset talvet, riittämätön ruoka, jokapäiväinen taistelu toimeentulosta, viinaan menevien miesten karkea väkivalta ja valtaväestön sammumaton inho. Mutta toisenlaisiakin tarinoita löytyy.
Nadja näyttää mallia
Uzhgorodin kaupungissa Länsi-Ukrainassa, viiden valtion rajalla, asuva Nadja on romaniäiti, jonka elämä kulkee erilaista rataa. Nadjan József-isä kulki aikoinaan ryyppyporukoissa, rötösteli ja istui vankilassa. Sitten József tapasi Jeesuksen. Usko nosti elämän uusille raiteille, vaikka kylän pilkkakirveet torjuivat ”hurahtaneen” miehen tylysti. Perheeseen syntyi viisi lasta, Nadja heistä keskimmäisenä. Nadja kulki suorempia teitä kuin isänsä ja tuli uskoon jo nuorena tyttönä. Nadja kävi loppuun koko peruskoulun ja sen jälkeen kolmivuotisen ompelukoulun. Hänen päättötyönsä oli koko koulun paras. Koulumenestystäkin tärkeämpää Nadjalle on tehdä työtä romanilasten parissa.
12
Nadja on pistänyt töpinäksi ja muuttanut seurakunnan käsityksiä lapsityöstä. Hän on pitänyt romanilapsille esikoulua ja pyhäkouluja ja järjestänyt kesäleirejä. Onpa hän opettanut kirjoitus- ja lukutaitoa aikuisillekin. – Toivon, että romaniperheet voisivat elää normaalia elämää ja lapset voisivat ja haluaisivat käydä koulua ja päästä aikuisena työhön, pohtii Nadja. – Haluan, että oma lapseni pienestä asti oppii elämään normaalia ja oikeaa elämää ja ennen kaikkea oppii tuntemaan Jeesuksen pelastajanaan. Nadja on hyvä esikuva romanilapsille: Jeesus rakastaa vaikka kaikki muut hylkäisivät, koulunkäynti avaa ovet tulevaisuuteen – ja omaan elämäänsä voi vaikuttaa. n
Yhdelle vähimmistä Yhdelle vähimmistä -työ välittää toivon sanomaa ja rakkauden tekoja köyhille ja unohdetuille romaniyhteisöille Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Baltiassa. Romanilapsille on tarjolla seurakuntien pyhäkouluja ja kesäleirejä sekä esikouluja. Opetukseen kuuluvat muun muassa terveys-, hygienia- ja ravitsemusasiat. Lapset saavat kuulla myös rakastavasta Jumalasta, joka antaa toivon ja tulevaisuuden. Esikouluille olisi kasvava tarve romanikylissä. Työpaikkojen luominen elinkeino- ja yritystoiminnan kautta nuorille ja aikuisille on myös suuri haaste. Fida ja helluntaiseurakunnat tekevät kokonaisvaltaista työtä romaniyhteisöjen auttamiseksi kuudessa maassa Itä- ja Kaakkois-Euroopassa.
Romanilapsille on tarjolla seurakuntien pyh채kouluja ja kes채leirej채 sek채 esikouluja. Opetukseen kuuluvat muun muassa terveys-, hygienia- ja ravitsemusasiat. 13
”Lähetyskäsky sai pohtimaan omaa lähtöä maailmalle.”
14
[LÄHETYSTYÖ]
Kurssi kohti lähetystyötä
S
einäjokelainen Aleksi Kirsilä pyhitti heinä-elokuussa kaksi viikkoa opinnoille. Miestä houkutteli lähetystyöaiheinen TAEkurssi, joka järjestettiin Iso Kirja -opistolla Keuruulla. – Kurssilla saa hyvän käsityksen siitä, millä tavoin voi lähteä maailmalle ja mitä siellä voi tehdä. Kuva lähetystyöstä ja kehitysyhteistyöstä selkenee, maalailee Kirsilä TAEkurssin antia. Markkinoinnin tradenomiksi valmistunut Kirsilä kuuli kurssista Juhannuskonferenssissa. Hän on ollut jo pitkään kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja lähetystyöstä. – Ajatus lähetystyöhön lähtemisestä syntyi kun tajusin, kuinka paljon maailmassa on ihmisiä, jotka eivät ole saaneet kuulla evankeliumia. Myös lähetyskäsky nousi jatkuvasti esiin Raamatusta ja sai pohtimaan omaa lähtöä maailmalle. Aleksin sydämellä on erityisesti Etelä-Amerikka, jonne hän aikoo lähteä jossain vaiheessa kehitysyhteistyöhön. TAE-kurssille voi osallistua, vaikkei kohdemaa tai näky olisi vielä selvillä. – Tärkeintä on se, että tietää omat motiivinsa. Jumala ei välttämättä anna vain yhtä kohdetta, vaan Hän voi laskea sydämelle uusia paikkoja. Yhtenä päivänä voit olla Intiassa ja toisena päivänä Jumala voi johdattaa Ugandaan.
Hyvä yhteishenki vahvistaa
Aleksi Kirsilä rohkaisee osallistumaan kurssille, vaikkei kokisi erityistä lähetyskutsua. Laajan tietopaketin
lisäksi kurssilta saa uusia ystäviä ja oivalluksia. – Meidän kurssillamme rakentui todella vahva yhteishenki. Syntyi hyviä keskusteluja, ja saimme jakaa erilaisia näkemyksiä. Olen alkanut pohtia asioita paljon syvällisemmin. – Kurssin anti oli kaikin puolin laadukas. Opettajat ovat todella osaavia. Kurssilaisia pyritään rohkaisemaan ja vahvistetaan henkilökohtaista kutsua. TAE-kurssilta saa mittaamattoman arvokasta tietoa, joka auttaa välttämään mahdolliset kompastuskivet lähetyskentällä, Kirsilä tiivistää. TAE-kurssi maksaa reilut 400 euroa, mutta on Aleksin mukaan hintansa väärti. – Kyllähän se kotona asuminenkin maksaisi, eikä hengelliselle kasvulle voi määrittää hintaa, Aleksi summaa. n
Lähetystyön ABC TAE-kurssi on lähetystyöhön perehdyttävä intensiivikurssi. Se antaa eväitä ja käytännön valmiuksia lyhytaikaisiin lähetystehtäviin ja teltantekijätyöhön lähteville. Kaksiviikkoisella kurssilla käsitellään muun muassa uuden kulttuurin ja erilaisten maailmankatsomusten kohtaamista, apologetiikkaa sekä Fidan ja helluntaiseurakuntien lähetystyön periaatteita. Fida järjestää kurssin yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa. Lisätietoja: nuoret@fida.info
15
[LÄHETYSTYÖ]
Fida kohentaa lähetystulta
M
onissa kumppanimaissa ja -kirkoissa kristityillä on into lähetystyöhön. Toisaalta se, miksi ja miten lähetystyötä tehdään, ei ole aina läheskään selvää eikä lähetystyö kuulu olennaisena osana kaikkien kirkkojen elämään. Fidaa pyydetään antamaan lähetyskoulutusta kumppanikirkoille. Järjestön kokeneet johtajat ja työntekijät jakavat lyhytaikaisissa tehokoulutuksissa kokemusta, näkemyksiään ja tietämystä kirkon lähetystehtävästä. Näin suomalainen vuosikymmenten kokemus lähetystyöstä moninkertaistuu.
Tarjolla toimivia työkaluja
Päämääränä on herättää kristityt ymmärtämään, että lähetystyö kuuluu Jumalan suunnitelman mukaan seurakunnan elämään. Samalla lähetyskoulutus tarjoaa
koeteltuja työkaluja, joiden avulla seurakunnat voivat itse edetä lähetystyön organisoimisessa. Joissakin maissa on edettävä pastori kerrallaan, kunnes opetus sytyttää laajemman kirkkokunnan. Toisaalla koulutusta toteutetaan myös alueellisten lähetysverkostojen puitteissa. Fidan toiminnanjohtaja emeritus Arto Hämäläisen tiivis opetuskirjanen lähetystyön käynnistämisestä on käännetty useille kielille ja kuuluu opetusmateriaaliin. Vuonna 2012 Fida järjesti lähetyskoulutuksia Alankomaissa, Belgiassa, Boliviassa, Brasiliassa, Espanjassa, Indonesiassa, Itä-Afrikassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Aasian helluntaikirkkojen lähetysyhteisön (PAM) tapaamisessa. Niihin osallistui yli 2 300 hengellisen työn tekijää, opiskelijaa ja johtajaa. n
”Löysin seurakunnan tarkoituksen” ”Rehellisesti puhuen lähetys ei ollut aikaisemmin hengellisen työni keskiössä. Kurssi haastoi minut ajattelemaan lähetystyöstä uudella tavalla ja tekemään siitä ensisijaisen asian työssäni ja elämässäni. Herkistyin ja löysin tuoreella tavalla seurakunnan olemassaolon tarkoituksen. Olen ottanut lähetystyökurssin mukaan myös raamattukoulumme ohjelmaan. Kurssi ei ollut vain tiedon siirtämistä, vaan opimme, miten voimme mobilisoida paikalliset henkilö- ja taloudelliset resurssimme. Opimme myös arvioi-
16
maan, missä seurakuntamme ovat menossa kirkon lähetystehtävän täyttämisessä. Monet seurakuntamme ovat pikemminkin sisäänpäin kääntyneitä eivätkä koe vastuuta lähetystyöstä. Tarvitsemme suuren muutoksen kokoaikaisten hengellisten johtajien ja pastorien kouluttamisessa lähetystyöstä herättääksemme heidät.” Solomon Getachew, Etiopian Guenet-helluntaikirkon hengellinen johtaja ja kahden raamattukoulun opettaja
Joissakin maissa on edett채v채 pastori kerrallaan, kunnes opetus sytytt채채 laajemman kirkkokunnan.
17
Kumppanuus tuo tyรถlle jatkuvuutta.
18
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Fidan ja helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyö Ihmisarvoisen ja paremman elämän puolesta
T
oimintavuosi sujui nelivuotisen ”Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt” -kehitysyhteistyöohjelman mukaisesti. Ulkoministeriön tukema ohjelma sisältää 70 kehitysyhteistyöhanketta ja -ohjelmaa 35 maassa. Fida toteuttaa kehitysyhteistyötoimintojen kautta raamatullista ihmisten auttamista. Näemme kaikki ihmiset arvokkaina, Jumalan kuvaksi luotuina, ja kunnioitamme heidän oikeuttaan hyvään elämään. Fida tekee työtä kumppanuuksien kautta. Kumppaneita ovat pääasiallisesti helluntaikirkkoja, muita kristillisiä yhteisöjä tai kansalaisjärjestöjä. Voimaantuneen ja osaavan kansallisen kumppanin kautta varmistetaan tulosten ja saavutusten kestävyys – työ voi jatkua vaikka hankkeemme päättyy.
Uusia näköaloja tarvitaan
Itäisessä Afrikassa Fidalla on hyvin vahvat kumppanit, joilla on kykyä ja resursseja toimia vahvoina yhteiskunnallisina vaikuttajina. Monilla helluntaikirkoilla on satoja tuhansia jäseniä ja niiden paikallisseurakuntaverkko kattaa maat varsin kattavasti. Suhteet Burundin ja Ruandan kirkkoihin vahvistuivat. Etiopiassa ulkomaisten järjestöjen toimintaa koskeva lainsäädäntö on tiukentunut ja monimutkaistunut viime vuosina, mikä haittaa ja jopa uhkaa Fidan hankkeita maassa. Kaakkois-Euroopassa oli edelleen monia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia haasteita. Monissa tämän alueen maissa nuorisoa leimasi toivottomuus ja näköalattomuus tulevaisuuden suhteen. Fidan hankkeilla pyritään vaikuttamaan tällaisen apaattisen kehityskulun muuttamiseen.
Lapset ja nuoret etusijalla
Etelä-Aasiassa Fida toimii vahvasti lasten ja nuorten pa-
rissa. Monissa maissa toimii myös kummilapsiohjelma. Alue on laaja ulottuen etelässä Malediiveille ja pohjoisessa Pakistaniin. Kaakkois-Aasiassa vahva toiminta jatkui. Kambodžassa toiminta laajeni uusien työntekijöiden kautta. Laosissa ja Vietnamissa toiminta jatkui aiemman mukaisena. Myanmar valtiona on aukenemassa ulkomaille, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaa. Toimintavuonna Keski-Aasia sisällytettiin samaan alueeseen Lähi-idän kanssa.
Kummitoiminta kasvussa
Humanitaarisen avun toiminnot keskittyivät edelleenkin ensisijaisesti Afrikkaan. Siellä kohdemaina olivat Burundi, Kenia, Kongo, Ruanda ja Uganda. Keskeisiä hyödynsaajia olivat pitkittyneen pakolaisongelman ja Keniassa nälkäkriisin keskellä eläneet ihmiset. Kummilapsitoiminta oli edelleen suosittu tapa auttaa maailman kärsiviä lapsia. Toiminnan kautta kummit saavat konkreettisen kontaktin kehitysmaiden arkeen ja sen haasteisiin. Vuoden lopussa suomalaisia kummeja oli jo yli 5 100, mikä teki Fidasta Suomen kolmanneksi suurimman kummijärjestön. n
Eero Horstia kehitysyhteistyöjohtaja
19
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Nainen, joka nujersi köyhyyden
T
ansanialaisella Regina Shembilulla, 30, on aihetta hymyyn. Hänellä on oma toimistotarvikeliike ja hyvin toimeentuleva perhe. Toisin oli Reginan lapsuudessa. Hän kasvoi Lushoton alueella, noin 250 kilometriä Tangasta pohjoiseen sijaitsevassa kylässä. Vanhemmat olivat pienviljelijöitä, eikä isällä ollut muita töitä. Elämä oli hyvin köyhää. Lapsilla ei ollut aina syötävää. – Menimme välillä nälkäisinä nukkumaan. Aamulla saimme velliä. Sitten lähdimme pellolle etsimään hedelmiä, Regina kertoo. Toisinaan perhe teki peltotöitä saadakseen rahaa ruokaan. – Saimme siitä tuhat shillinkiä, jolla ostimme suolaa ja jauhoja. Regina kävi kyläkoulua. Hänellä ei ollut koulupukua eikä edes kirjoitusvihkoa. Ammattiopinnoista nuori tyttö sai vain haaveilla, sillä vanhemmilla ei ollut varaa lähettää häntä kouluun.
Koulutuksella yrittäjäksi
Vuonna 2003 20-vuotiaan Reginan onni kääntyi: täti kutsui hänet opiskelemaan Novelty-nuorisokeskukseen Tangaan. Regina opiskeli keskuksessa englantia ja tietokoneen käyttöä, ja kävi ompelu- ja sihteerikurssin. – En ollut koskaan aiemmin nähnyt tietokonetta. Naureskelin itsekseni, koska se oli niin ihmeellinen esine, Regina muistelee. Kolmen vuoden opintojen jälkeen Regina pääsi sihteeriksi Songan yläasteelle. Vuonna 2008 hän siirtyi töihin vakuutusyhtiöön Tangaan. Siellä hän tapasi nykyisen miehensä, joka työskentelee lakimiehenä. Tammikuussa 2010 Regina perusti oman kopiointi- ja toimistotarvikeliikkeen. – Haluan, että lapseni saavat hyvän koulutuksen. Toivon, että he pärjäävät elämässään, eivätkä kohtaa samoja vaikeuksia kuin minä. n
Nostetta nuorisokeskuksista Fidan ja Tansanian FPCT-helluntaikirkon perustamat nuorisokeskukset ovat tuoneet monille köyhien perheiden nuorille tulevaisuuden ja toivon. Ensimmäinen nuorisokeskus avattiin Dar es Salamiin vuonna 1997. Nuoret saivat opiskella muun muassa atk-taitoja ja viettää vapaaaikaa vaikkapa jalkapalloa pelaamalla. Heille annettiin tietoa hiv- ja
20
aids-kysymyksistä ja päihteistä. Nuorisokeskus menestyi niin hyvin, että jo vuoden päästä avattiin uudet keskukset Tangaan ja Sansibariin. Seuraavina vuosina hanke laajeni yhä uusiin kaupunkeihin ja myös ulkomaille. Nykyään Tansaniassa on yhdeksän keskusta. Nuorisokeskuksien toiminnasta vastaavat paikalliset seurakunnat. Fida on antanut seurakunnille kou-
lutusta nuorisokeskustoimintaan, mutta muuten keskukset toimivat taloudellisesti omavaraisesti. Vuosittain toimintaan osallistuu 50–60 000 tansanialaisnuorta, heistä arviolta 5 000–6 000 saa työllistymistä edistävää koulutusta. Tulokset rohkaisevat: monet nuoret ovat perustaneet uusia yrityksiä, ja jopa rikostilastoissa on näkynyt vähentymistä.
”Haluan, että lapseni saavat hyvän koulutuksen.”
21
”Nyt juomme puhdasta vettä.” 22
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Puhdas vesi toi terveyden
V
ielä muutama vuosi sitten kambodžalaisen Doung Sarangin, 28, kotikylässä sairasteltiin paljon. Köyhässä kylässä ei ollut tietoa hygienian ja puhtaan veden tärkeydestä. – Emme pesseet käsiämme saippualla ja joimme likaista vettä. Niinpä täällä oli paljon tauteja, kuten loisia ja ripulia, joiden vuoksi monet kärsivät aliravitsemuksesta, kertoo kahden lapsen äiti Sarang ja jatkaa: – Lapset olivat usein sairaana. Perheemme köyhtyi entisestään, koska jouduimme käyttämään paljon rahaa lääkkeisiin. Sarangin tapaan kaksi kolmasosaa 14 miljoonasta kambodžalaisesta elää maanviljelystä. Pääelinkeinoja ovat riisinviljely, kalastus ja kotieläinten kasvatus. Kambodžan maaseudun elinolosuhteet ovat köyhät ja karut. Likainen juomavesi aiheuttaa ripulia, lavantautia ja koleraa. Vessojen puute ja huono hygienia pahentavat ongelmaa.
Terveys ja talous kuntoon
Fidan kyläkehityshanke pureutui Sarangin kotikylän asukkaiden terveysongelmiin. Kyläläisille opetettiin tautien ehkäisyä, hygieniaa ja vedensuodatinten käyttöä. Ihmisten terveydentila koheni, ja vaikutukset näkyvät myös köyhien perheiden taloudessa. – Nyt juomme puhdasta vettä, käytämme vedellä huuhdeltavia käymälöitä ja pesemme kätemme ennen ruokailua. Olemme saaneet hankkeen kautta monta vedensuodatinta, joista olemme todella iloisia. – Elintasomme on jo noussut, sillä meidän ei tarvitse enää käyttää niin paljon rahaa lääkäreihin ja lääkkeisiin. Haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat tukeneet yhteisömme kehittymistä, iloitsee Sarang. n
Kansanmurha jätti syvät jäljet Kambodža on yksi maailman köyhimmistä maista. Se toipuu edelleen 1970-luvun kansanmurhasta ja sitä seuranneista sodista, joissa kuoli arviolta 1,2–3 miljoonaa ihmistä. Fidan ja paikallisen kumppanin kyläkehitystyö parantaa köyhien maaseutukylien elinoloja, ruokaturvaa ja toimeentuloa. Lähtökohtana ovat kyläläisten omat tarpeet. Kambodžassa toivottiin koulutusta erityisesti puhtaasta ruoasta ja hygieniasta sekä keinoja kotiväkivallan vähentämiseksi ja ihmiskaupan estämiseksi. Vuonna 2012 tehdyn hankearvioinnin mukaan kaikkiaan 175 kylässä on tapahtunut kokonaisvaltaista muutosta parempaan. Tuhansilla kyläläisillä on nyt puhtaampaa juomavettä ja paremmat käymälät. He syövät terveellisempää ruokaa ja ovat tietoisia kestävästä kehityksestä. Kyläkehitystyöhön on osallistunut suuri joukko vapaaehtoisia. Paikallisten oma työpanos ja vahva sitoutuminen viittaavat siihen, että hyvä ja tuloksekas työ voi jatkua hankkeen päätyttyäkin.
23
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Kehitysyhteistyön avulla syntyy kestäviä tuloksia
E
sikoulu kymmenilletuhansille, työelämäkoulutusta nuorille, tukea pienyrittäjille, hiv-positiivisiin kohdistuvien ennakkoluulojen vähentämistä ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Nämä kaikki ovat Fidan kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksia, jotka ilmenevät vuoden 2012 aikana tehdyistä hankearvioinneista. Evaluoinnit eli arvioinnit kuuluvat osana Fidan laadunseurantaan. Niiden tarkoituksena on selvittää muun muassa, millaista muutosta Fidan ja sen kumppaneiden työn tuloksena on syntynyt. Jatkuvan sisäisen arvioinnin lisäksi vuonna 2012 valmistui kymmenen ulkoista arviointia.
Oma apu paras apu
Evaluointien mukaan Fidan kehitysyhteistyöhankkeet ovat saavuttaneet tavoitteensa tehokkaasti ja saaneet aikaan näkyviä muutoksia kohdemaissa. Erityisen positiivista vuoden aikana arvioiduissa hankkeissa on paikallisten ihmisten aktivoituminen huolehtimaan omista yhteisöistään. Yhteistyökumppaneiden voimaannuttaminen onkin yksi Fidan hankkeiden keskeisistä teemoista ja myös yksi kestävän muutoksen takeista. Yksi itsenäistyneistä hankkeista on Fidan ja Tansanian FPCT-helluntaikirkon esikouluprojekti, joka toimii nykyään täysin tansanialaisvoimin. Hankkeen kautta köyhimpienkin perheiden lapsilla on mahdollisuus koulutukseen alueilla, joissa julkista opetusta ei juurikaan ole saatavilla. Paikalliset kirkot ovat perustaneet yli 230 esikoulua, joissa käy vuosittain yli 11 500 lasta. Hankearvioinnin
24
mukaan esikoulut edistävät tasa-arvoa, koska myös tyttöjen koulunkäyntiä on tuettu ja opettajiksi on koulutettu myös naisia.
Yrittäjyys ja naiset kunniaan
Yksi kehitysyhteistyöohjelman painopisteistä on pienyrittäjyyden tukeminen ja turvaaminen. Monissa hankkeissa myönnetään korottomia mikrolainoja, joiden avulla tuetaan erityisesti naisten ja heikossa asemassa olevien elinkeinoja. Hankearvioinnit osoittavat, että pienyrittäjyyttä tukemalla köyhyyttä voidaan vähentää kestävällä tavalla. Yksi mikrolainan kautta apua saaneista on työttömyyden runtelemassa Albaniassa asuva pienviljelijä. – Minulla oli omaa maata, muttei rahaa muokata sitä. Sain hankkeelta 500 dollarin lainan persikkapuiden istuttamista varten. Persikoista saamillani varoilla pystyin hankkimaan porakaivon, jossa on pumppu ja sprinkleri. Nyt viljelykset menestyvät, ja perheemme tilanne on parempi, pienviljelijä iloitsee. Naisten elinkeinonharjoittamista estää monissa maissa koulutuksen puute. Egyptissä hankkeen kautta opetetaan naisille luku- ja kirjoitustaitoa sekä matematiikkaa. El Amodeen kylässä 22:sta kurssille osallistuneesta 20–45-vuotiaasta naisesta vain yksi oli käynyt koulua aiemmin. Eräs kurssilaisista iloitsi siitä, että kurssilla opittu luku- ja laskutaito ovat hänelle päivittäin hyödyksi: ammatikseen vihanneksia ostava ja myyvä nainen ei enää joudu huijatuksi kaupanteossa. n
25
”Nyt voimme nukkua yömme rauhassa.”
26
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Perheenäiti sai uutta toivoa
M
wavita Nawaya (42) on perheenäiti, joka on menettänyt kolme lastaan Kongon (DRC) kriisissä. Perhettä kohtasi myös sairaus eikä terveydenhoitoa ollut saatavilla. Koti tuhottiin, omaisuus ja karja katosivat ja lasten koulunkäynti keskeytyi. Perhe pakeni vaarallisia olosuhteita viideksi vuodeksi Tansaniaan. Elämä pakolaisleirillä ei ollut helppoa, mutta turvallisempaa kuin entisillä kotiseuduilla. – Fidan ja CEPAC-kirkon ansiosta saimme välttämättömän avun, jota en uskaltanut toivoakaan, ja voimme nukkua yömme rauhassa. Rukoilemme lasten kanssa auttajiemme turvallisuuden puolesta, kiittelee Mwavita. – Haluan opettaa lapseni kunnioittamaan Jumalaa. Haluaisin heidän myös jatkavan keskeytynyttä koulunkäyntiä ja saavan ammattikoulutuksen. Toivon heidän myös voivan harrastaa eri asioita kuten kitaran- tai pianonsoittoa seurakunnan musiikkiryhmässä.
Siviilien kärsimys jatkuu
Syksyllä 2012 Kongon demokraattisen tasavallan (DRC) sisällissodista seurannut kriisi leimahti uudelleen. Yli miljoonan asukkaan Goman kaupunki piiritettiin marraskuussa. Tilanne ratkesi hallituksen ja M23-kapinallisliikkeen neuvottelujen jatkuttua. Osa Fidan kongolaistyöntekijöistä jäi perheineen mottiin kaupunkiin, ja heidän evakuointiaan selvitettiin. Itä- ja Koillis-Kongossa kaksi vuosikymmentä jatkuneet yhteenotot maasta ja vallasta armeijan ja aseellisten ryhmien välillä ovat johtaneet väestön jatkuviin
kärsimyksiin. Julmuudet kuten raiskaukset ja aseelliset ryöstöt ovat arkipäiväinen sodankäynnin muoto. YK:n arvion mukaan maan sisäisiä pakolaisia on noin 2,2 miljoonaa, ja naapurimaissa oleskelee 70 000 kongolaista. Lukemattomat lapset ovat joutuneet eroon perheistään ja vanhemmistaan äkillisen ja kaoottisen pakomatkan seurauksena. Näin he altistuvat myös hyväksikäytölle. Nuoria myös siepataan aseellisiin joukkoihin.
Fida antoi hätäapua pakolaisille
Fida auttoi noin 3 300 Kongon pakolaisperhettä yhteistyössä CEPAC- ja CEP-helluntaikirkkojen kanssa tarjoamalla hätäapua kuten ruokaa ja tarvikkeita. Pakolaiset saivat myös psykososiaalista tukea, väliaikaissuojia ja tukea lasten koulunkäyntiin ja pienimuotoiseen harrastustoimintaan. Pakolaisia autettiin myös naapurimaissa. Ugandassa noin 8 000 perheen ruokaturva parani Oruchingan ja Rwanwanjan alueilla. Ruandassa avustettiin 2 000 pakolaista jakamalla heille ruokaa Kigemen pakolaisleirillä. Avunannossa huomioitiin erityisesti haavoittuvat ryhmät kuten lapset, raskaana olevat naiset ja pienten lasten äidit. Maan sisäisten pakolaisten auttaminen Afrikan Suurten järvien alueella oli yksi Fidan humanitaarisen työn pääkohteista. Järjestö vastasi vuonna 2012 muihin haasteisiin myös Burundissa, Keniassa, Sri Lankassa ja Ugandassa. n
27
[KEHITYSYHTEISTYÖ]
Mark tietää koulutuksen tärkeyden
Y
hdeksänvuotias Mark on yksi Fidan srilankalaisista kummilapsista. Hän asuu Suhadpuran asuinalueella lähellä maan suurinta kaupunkia Colomboa sijaitsevassa Ratmanalassa. Perheen pienessä puutalossa asuvat Markin lisäksi hänen isoäitinsä, vanhempansa ja isosiskonsa. – Haluaisimme rakentaa uuden talon, sillä nykyinen kotimme saattaa romahtaa milloin tahansa, Mark kertoo. Kuten kaikki Ratmanalan kummikohteen lapsista, Mark osallistuu Fidan ja sen paikallisen yhteistyökumppanin Change Makers -kerhoon. Kerhon tavoitteena on tukea lasten kehitystä sekä auttaa heitä tunnistamaan ja ratkaisemaan heitä koskettavia ongelmia omassa ympäristössään. Kerhossa lapset oppivat terveyteen, hygieniaan ja elämänarvoihin liittyviä asioita. He ovat muun muassa auttaneet vanhuksia ja siivonneet yhteisiä alueita. – Käyn kerhossa joka viikko. Olen oppinut siellä veden tärkeydestä. Meidän ei pitäisi tuhlata vettä!
Haaveena lentäjän ammatti
Sri Lankassa valtio tarjoaa ilmaisen peruskoulutuksen kaikille. Mark käy neljättä luokkaa läheisessä koulussa. – Lempiaineeni on ympäristöoppi. Pidän taivaasta ja puista. Haluan oppia lisää ympäristön saastumisesta ja tehdä jotakin tilanteen parantamiseksi. Pelaan koulussa myös rugbya. Paras ystäväni Pahan ei pidä rugbystä, mutta minä pidän! Voitin koulun turnauksessa kunniamaininnan. Saan pelaamisesta iloa. Aika parhaan ystävän kanssa kuluu usein piirtäessä. – Olen hyvä piirtämään, Mark toteaa ylpeänä. Tavalliset asiat tekevät Markin onnelliseksi.
28
– Kun perheeni on onnellinen, minäkin olen. Iloitsen myös silloin kun pärjään kokeissa. Kun kasvan isoksi, haluaisin olla lentäjä, sillä haluan nähdä toisia maita ja kuljettaa ihmisiä kaikkialle. Ennen sitä käyn koulun loppuun. – Lasten täytyy käydä koulua. Vain siten heille voi tulla hyvä tulevaisuus. n
Kummityö tuo kokonaisvaltaisen muutoksen Fida aloitti työn Sri Lankassa vuonna 2005 tsunamin jälkeen humanitaarisena apuna. Luonnonkatastrofin lisäksi maata on runnellut lähes 30 vuotta kestänyt sisällissota, joka päättyi vuonna 2009. Kummityö Sri Lankassa aloitettiin yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin Alliance Development Trust -järjestön kanssa vuonna 2010 Ratmanalassa ja seuraavana vuonna Etelä-Sri Lankan Ahangamassa. Vuoden 2013 alkaessa työ on laajentumassa kahteen uuteen kohteeseen Keski- ja Itä-Sri Lankaan. Vuoden 2012 lopussa Fidan kummitoiminnassa oli mukana 5 165 kummia, jotka tukivat yhteensä noin 10 000 lasta ja heidän perheitään ja yhteisöjään neljässätoista maassa. Fidan kummiohjelmassa on tällä hetkellä 26 kummikohdetta Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.
”Haluan nähdä toisia maita ja kuljettaa ihmisiä kaikkialle.” 29
[FIDA PALVELEE]
Seurakunta siirtyy kadulle
V
arma kevään merkki: helluntaiseurakuntien ja Fidan yhteinen Eväät elämään -kampanja. Pienestä kokeilusta on kasvanut muutamassa vuodessa koko helluntailiikkeen yhteinen esiinmarssi. Eväät elämään on kannanotto kristillisen lähimmäisenrakkauden ja yhteisvastuun puolesta. Seurakunnille kampanja tarjoaa luontevan mahdollisuuden päästä kohtaamaan paikkakuntansa ihmisiä. Alku oli vaatimaton. Vuonna 2008 tehtiin pieni koekampanja Keuruulla. Seuraavana vuonna kampanja laajeni Keski-Suomen alueelle, sitten Pirkanmaalle ja Päijät-Hämeeseen. Vuosi vuodelta kampanjaan on liittynyt uusia seurakuntia. Vuonna 2012 Eväät elämään -kampanjaan osallistui 116 helluntaiseurakuntaa ja lähes tuhat lipaskeräjää. Keräystulos oli 197 000 euroa, josta hieman yli puolet tuli seurakuntien lipaskeräyksistä. Seurakunnat saivat näkyvyyttä paikkakuntiensa mediassa: kampanjasta kirjoitettiin arviolta 50–60 juttua.
Koulutyö koskettaa lapsia ja nuoria
Eväät elämään on myös Fidan kansainvälisyyskasvatuskampanja. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun koulutyöntekijät tavoittivat kouluvierailuillaan vuonna 2012 arviolta 4 000–5 000 lasta ja nuorta. – Tämä on kasvatustyötä, jossa me pyrimme olemaan kouluille hyvä ja luotettava kumppani. Tuomme elämyksiä opetukseen. Tahdomme tukea kristilliseltä pohjalta ja kristillisten ohjelmien avulla kouluja ja niiden opetusta, summaa koulutyötä koordinoiva Leevi Ahopelto. Eväät elämään -kampanja nostaa esiin maailman nälkäongelman, mikä on saanut monet nuoret pohtimaan omia elämänarvojaan ja hyvinvoinnin epätasaista jakautumista.
Nälkää on vaikea ymmärtää
Yksi vuoden 2012 keräykseen osallistuneista oli kiimin-
30
kiläinen Esa Koskela. Hänen mukaansa ”vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen”, mutta into osallistua kumpuaa vielä syvempää, lähimmäisenrakkaudesta. – Mielestäni kristittyjen tehtävä on pyrkiä auttamaan hädässä olevia. On hyvä muistaa Jeesuksen sanat siitä, että kaikki, mitä teemme yhdelle vähimmistä, teemme hänelle. Koskela muistuttaa, että nyky-Suomen hyvinvoinnin keskellä on vaikea ymmärtää, että joka seitsemäs ihminen maailmassa näkee nälkää. – Meillä ei ole omaa kokemusta nälästä. Emme tiedä, miltä tuntuu, kun oma lapsi sylissämme kuolee sen seurauksena. n
2008–09: turvapaikka Kenian maasaitytöille. Tukea turvakodille, jossa asuu ympärileikkausta ja pakkoavioliittoa paenneita maasaityttöjä. 2010: ihmisarvo vammaisille lapsille. Tukea vammaisten lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön Tansaniassa ja Vietnamissa. 2011: slummilapset kouluun. Tukea Dhakan slummihankkeelle ja -koululle, jotta slummilapset pääsisivät kouluun, pois vaarallisista töistä. 2012: taistelu nälkää vastaan. Tukea ruokaturvatyöhön Kenian ja Pohjois-Korean maaseudulla nälän voittamiseksi pysyvästi.
Turvapaikka Kenian maasaitytöille.
Ihmisarvo vammaisille lapsille.
Slummilapset kouluun.
Taistelu nälkää vastaan.
31
[FIDA LÄHETYSTORIT]
Arjen aarteilla apua lähimmäisille
F
ida lähetystorit ilahduttivat satojatuhansia asiakkaita kierrätysaarteilla ja kantoivat kortensa kekoon kierrätyksen ja kestävän kehityksen puolesta. Ennen muuta Fida lähetystorit olivat mukana kehitysmaiden lähimmäisten kokonaisvaltaisessa auttamisessa.
Huippumallit Keniassa
Kenialainen Kivaan kylä kohahti, kun Suomen Huippumalli haussa -kilpailun kolme finalistia kävivät visiitillä. Mallifinalistien viikkotehtävänä oli valita Fida lähetystorilta asukokonaisuus. Tämän jälkeen heidät vietiin yllätysmatkalle Keniaan tutustumaan Fidan ruokaturvaja ympäristöhankkeeseen ja kummilapsityöhön. Fida lähetystorien ja Nelosen ohjelmayhteistyöstä tuli paljon myönteistä palautetta. Kivaassa kuvatut mallikuvat loistivat Fida lähetystorien elokuva- ja ulkomainoskampanjassa. Ohjelma osoitti, miten Fida lähetystorien asiakkaana voi tehdä jotain konkreettista maailman muuttamiseksi.
Uutta tyyliä myymälöihin
Fida lähetystorit on Suomen suurin kirpputoriketju, ja yksi vanhimmista toimialallaan. Helsingin Malmille avattiin ensimmäistä kertaa Fida lähetystori kauppakeskukseen. Myös Lönnrotinkadulle avattiin uusi mymälä. Myymäläverkoston uudistaminen jatkui. Järvenpään ja Joensuun Fida lähetystorit muuttivat uusiin tiloihin. Samalla tavaroiden sijoittelu ja myymäläilme muuttuivat ilmavammaksi ja asiakkaita paremmin palvelevaksi.
Käytetty kelpaa design-muotiin
Ekomuodin lähettiläs, muotiblogisti Outi Pyy keräsi 32
marraskuussa 50 tyylitietoista kirpparifania trashioniltaan Iso Roobertinkadun Fida lähetystorille. Tilaisuudessa esiteltiin Pyyn esikoiskirja Trashion – tee itse oma huippumuotisi. Outi Pyy suunnittelee kierrätysmuotia tyylistä tinkimättä. Hänen luomuksissaan vetoketjut taipuvat koruiksi ja kravatit röyhelöiksi. Vanhojen nahkatakkien suikaleista voi syntyä vaikka upea iltapuku. Materiaalia löytyy paitsi Fida lähetystoreilta, myös lajittelukeskuksesta, joka käsitteli noin 850 000 kiloa vaatteita.
Yhteistyötä ja auttamisen iloa
Yhteistyössä askarteluliike Sinellin kanssa järjestettiin kesäinen tuunauskampanja. Asiakkaat hankkivat Fida lähetystoreilta tavaroita ja tuunasivat niille uuden ilmeen Sinellin tuotteilla. Paras tuote palkittiin. Fida lähetystorit olivat mukana iloisen auttamisen Nenäpäivä-kampanjassa. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen Fida lähetystoreilla myytiin kampanjaviikolla kaikki punaiset tuotteet Nenäpäivän hyväksi. Fida lähetystorit tekivät kierrätysyhteistyötä IKEA tavaratalojen kanssa. Tuttuja sinisiä ostoskasseja hyödynnettiin vaatteiden lajittelussa. Sängyn- ja sohvanvaihtoviikoilla IKEA tavaratalojen asiakkaat saivat uuden sängyn tai sohvan ostaessaan tuoda vanhan kierrätykseen ja lahjoittaa sen hyväntekeväisyyteen. Kiitos uskollisille talkoolaisille, jotka antoivat merkittävän työpanoksen Fida lähetystorien toimintaan! www.lahetystorit.fi n
33
[VARAINHANKINTA]
Aasien tallista Nepalin vuoristoon
F
idan varainhankinnalle vuosi 2012 oli monipuolinen, myönteinen ja työntäyteinen. Yhä uudet ihmiset syttyivät tukemaan Fidan työtä niin vapaaehtoisena, yksityislahjoittajana kuin yrityslahjoittajana. Samalla uskolliset tukijat jatkoivat vahvaa kannatustaan. Lehtien ja ystäväkirjeiden lukijat kannattivat aktiivisesti lähetystyötä rukouksin ja varoin. Tukea lähetystyölle toivat myös Tellus-lähetyskonferenssi ja Juhannuskonferenssi. Lisäksi useat seurakunnat järjestivät innostavia tapahtumia. Aasit auttoivat varustamaan pastoreita noin kymmenessä maassa. Raamattukoulutyön tukirinki kasvoi 55 uudella Aasilla, mutta tallissa on vielä tilaa. Merkittävän panoksensa lähetystyölle lahjoittivat myös Pioneerityön, Bisnestiimin, Yhdelle vähimmistä -työn, Israel- ja juutalaistyön sekä lapsityönkoulutuksen tukijat – unohtamatta lähetystyöstä innostuneita lapsia, jotka lahjoittivat FidaKids-toiminnan kautta. Seurakunnat kannattivat Fidaa vahvasti ja uskollisesti tuki- ja koulukassamaksujen kautta.
Hesburger slummilasten asialla
Fidan kummilapsityö jatkoi vahvaa kasvuaan: toimintavuonna ohitettiin 5 000 kummin raja. Tuottoja kertyi noin 1,5 miljoonaa euroa, ja kummien määrä kasvoi 390:llä. Viides Eväät elämään -kampanja laajeni valtakunnalliseksi. Kaikkiaan 116 helluntaiseurakunnan vahvan panostuksen ja tehoja tuoneen mainoskampanjan myötä saavutettiin upea lähes 200 000 euron tuotto, jolla vahvistettiin yli 50 000 ihmisen ruokaturvaa.
34
Kehitysyhteistyön ystäväkirjeiden kautta tukijat saivat kuulla avun perille menosta, ajankohtaisista haasteista ja rukouspyynnöistä. Keväällä toteutettu Hesburger-kampanja toi Dhakan slummilapsille tukea yhdessä kohteen kummien kanssa. Yritysyhteistyössä Presson Oy jatkoi tukeaan Sansibarin jalkapallokouluille ja Bank4Hope innosti mukaan uusia yrityslahjoittajia. Fidan työtä tukivat merkittävin panostuksin myös kansainväliset kristilliset toimijat, kuten World Challenge ja Erikshjälpen.
Nenäpäivä vieraili Keniassa
Nenäpäivä sai suomalaiset liikkeelle marraskuussa. Iloisen antamisen illassa Fida erottui edukseen Elastisen ja Axl Smithin kertoessa vierailustaan Fidan kohteeseen Keniassa. Taivaan lahjoja pakattiin joulupaketteihin reilulla 40 000 eurolla. Eniten paketteihin valikoitui turvapaikkoja maasaitytöille, pyörätuoleja ja lahjoja vainotuille uskovaisille. Myös kuntoutus entisille lapsisotilaille kävi kaupaksi. Yksi vuoden adrenaliinipitoisimpia ja ainutlaatuisimpia tapahtumia oli vapaaehtoisvoimin toteutettu Autolla Nepaliin -tempaus, joka sai kymmenentuhatta ihmistä seuraamaan herkeämättä nuorten seikkailua vanhalla postiautolla läpi eksoottisten maiden. Sosiaalisen median lisäksi tempaus kiinnitti Radio Novan ja useiden uutismedioiden huomion. Matkan kruunasi Soneran tytäryhtiön Ncellin sitoutuminen Nepalin hankkeiden tukijaksi. n
35
[FAKTAA FIDASTA 2012]
Talous
Kokonaistuotot (= liikevaihtoa vastaavat tuotot) olivat 20,6 miljoonaa euroa (edellinen tilikausi 20,5 milj. €). Kokonaiskulut olivat 20,6 miljoonaa euroa (ed. tilikausi 20,3 milj. €). Tilikauden tulos oli 28 000 euroa (ed. tilikausi 220 000 €), ja tilinpäätössiirtojen jälkeen ylijäämä oli 33 000 euroa (ed. tilikausi 220 000 €). Talousarvion tulostavoite oli 30 000 euroa. Yhdistys osti kesäkuussa Helsingin Roihupellossa Tulppatie 20:ssä sijaitsevan tuotanto-/toimistokiinteistön 1,3 miljoonalla eurolla. Kauppahinta rahoitettiin nostamalla 1,5 miljoonan euron toimitilalaina. Kiinteistössä aloitettiin syyskuussa saneerauksen I-vaihe, jonka kustannusarvio oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Saneerausta rahoitettiin pankkilainalla ja kassavaroilla. Saneerauksen I-vaiheen valmistuttua maaliskuussa 2013 kiinteistöön siirtyivät vuokratiloista Fida lähetystorien lajittelukeskus ja torihallinto. Fidan toimisto siirtyy uusiin tiloihin saneerauksen II-vaiheen valmistuttua. Omavaraisuusaste laski toimitilalainan myötä 29 prosenttiin (ed. tilikausi 40%) ja maksuvalmius (Quick Ratio) 1,0:aan (ed. tilikausi 1,3). Toiminnan kulut Toiminnan kulut, 13,7 miljoonaa euroa (ed. tilikausi
Fidan varsinaisen toiminnan (pois lukien Fida lähetystorit) kulut vuonna 2012 Yleishallinto: 9 % Viestintä ja varainhankinta: 6 %
13,9 milj. €), käytettiin ulkomaan työhön, viestintään ja varainhankintaan sekä yleiskuluihin. Ulkomaantyön osuus oli 11,6 miljoonaa euroa, viestinnän ja varainhankinnan 0,8 miljoonaa euroa ja yleiskulujen 1,3 miljoonaa euroa. Ulkomaantyöstä noin 90 % kohdistui kehitysyhteistyötoimintoihin ja noin 10 % lähetystoimintoihin. Lähetystoimintojen suhteellisen osuuden pienuutta selittää se, että suurin osa lähetystoimintojen kuluista kirjautuu suoraan työnantajina toimivien seurakuntien kirjanpitoon, jolloin nämä kulut eivät näy Fidan kirjanpidon luvuissa. Ulkomaantyön suhteellinen osuus varsinaisesta toiminnasta oli 85 % (ed. tilikausi 85 %). Toiminnan rahoitus Yleishallinto: 9 % Avustusten (valtionapu yhteismäärä Viestintäjaja EU-hanketuki) varainhankinta: 6 % oli 8,3 miljoonaa euroa (ed. tilikausi 8,8 milj. €). Vuodelle 2013 siirrettiin avustuksia yhteensä 224 000 euroa. Fida lähetystorien myynti kasvoi 8,0 miljoonaan euroon (ed. tilikausi 7,7 milj. €), jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 4 %. Lähetystoritoiminnan kokonaistuottojen määrä oli 8,1 miljoonaa euroa (ed. tilikausi 7,8 milj. €). Lähetystoritoiminnan tulos laski hieman: tulos ennen sisäisiä eriä oli 1,24 miljoonaa euroa Ulkomaan työ: (ed. tilikausi 1,39 milj. €).85 %
yhteensä 13,7 milj. €rahoitus vuonna 2012 FidanKulut varsinaisen toiminnan
Lähetystorit: 9 % Seurakunnat: 12 % Lahjoitukset: 10 % Kummimaksut: 6 % Muut tuotot: 3 %
Ulkomaan työ: 85 %
Kulut yhteensä 13,7 milj. €
36
Lähetystorit: 9 %
Avustukset: 60 %
Tuotot yhteensä 13,7 milj. €
Kummimaksuja kertyi 1,53 miljoonaa euroa (ed. tilikausi 1,42 milj. €), jossa kasvua noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodelta 2011 siirtyi kummimaksuja 298 000 euroa. Kummimaksuista siirrettiin 229 000 euroa vuodelle 2013. Lahjoitus- ja testamenttituottoja kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa euroa tilikauden aikana (ed. tilikausi 1,61 milj. €), ja edelliseltä vuodelta siirtyi lahjoitustuottoja 680 000 euroa. Lahjoitus- ja testamenttituotoista siirrettiin 667 000 euroa vuodelle 2013 Seurakuntien tuki- ja koulukassamaksuja kertyi 489 000 euroa (ed. tilikausi 482 000 €). Lisäksi seurakunnat osallistuivat 300 000 eurolla ulkomaan henkilöstökulujen rahoittamiseen (ed. tilikausi 319 000 €).
Henkilöstö
Yhdistyksen palveluksessa oli tilikauden päättyessä 308 henkilöä (ed. tilikausi 294). Lukuun sisältyy myös tarvittaessa töihin kutsuttavat henkilöt (ns. ekstrat). Koti-
maassa henkilöistä työskenteli 243 ja ulkomailla 65 henkilöä. Henkilöstökulut sisältäen varsinaisen toiminnan ja Fida lähetystorit olivat 7,0 miljoonaa euroa (ed. tilikausi 6,6 milj. €).
Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat vuonna 2012 Timo Martiskainen (puheenjohtaja), Markku Tossavainen (varapuheenjohtaja), Kyösti Havukainen, Matti Karvinen, Tuomo Kauhanen, Tapani Kauppinen, Timo Konttinen, Sirpa Korhonen, Kalevi Kulonpää, Lasse Salokangas, Taisto Toivola ja Usko Katto. Hallitustyöskentelyyn osallistuivat toimensa puolesta myös johtoryhmän jäsenet Harri Hakola (toiminnanjohtaja), Rauno Mikkonen (lähetystoimintojen johtaja), Eero Horstia (kehitysyhteistyöjohtaja), Janne Jokisalo (hallintojohtaja, hallituksen sihteeri) ja Aki Turunen (markkinointijohtaja). n
37
[FAKTAA FIDASTA 2012]
Lähetystyön johtaminen ja kansainväliset suhteet. Fida johtaa Suomen helluntailiikkeen lähetystyötä yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Fidan palveleva johtajuus toteutuu kentillä aluepäälliköiden kautta. Fida hoitaa myös Suomen helluntailiikkeen lähetystyön kansainvälisiä suhteita. Lähetystyö erityisryhmien parissa. Fida koordinoi erityisryhmien, kuten juutalaisten, muslimien ja romanien parissa tehtävää työtä ja hankkii siihen varoja. Lähetys- ja raamattukoulutus yhteistyömaissa. Fida voimaannuttaa ja varustaa paikallisia kumppaneita oman lähetystyön aloittamiseen. Koulutus vastaa myös kansallisten seurakuntien työntekijätarpeeseen. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Fida vastaa helluntaiseurakuntien kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta. Valtion tuella tehdystä työstä Fida raportoi ulkoasiainministeriölle. Henkinen huolto ja lähettituki. Fida järjestää lähettipäiviä kentillä ja kotimaassa sekä paluukeskustelut ja lähettien paluuryhmiä kotimaahan palatessa. Fida koordinoi työnohjaus- ja terapiapalveluita. Lähetysvalmennus. Fida huolehtii yhteistyössä Iso Kirja -opiston kanssa lähetysvalmennuksesta. Erilaisiin ja eripituisiin lähetystehtäviin valmentavat Lähetyslinja, Team Action -koulutus ja TAE-kurssi. Lyhytaikainen lähetystyö. Fida koordinoi ulkomaille suuntautuvaa aktiotoimintaa sekä lähetystyöharjoittelijoiden valmennusta ja lähettämistä kentille. Konsultointi lupa- ja työsuhdeasioissa. Fida antaa neuvontaa mm. sosiaaliturva-, verotus-, työlupa- ja viisumiasioissa. Fida antaa juridiset takuut ja todistukset viranomaisia varten ja ylläpitää lähettirekisteriä.
Kriisivalmius. Fida ylläpitää turvallisuusohjeistoa ja kouluttaa lähtijöitä, lähettäjäseurakuntia ja kotimaan henkilöstöä (Fida lähetystorit, toimisto) turvallisuusasioissa. Viestintä ja varainhankinta lähetys- ja kehitysyhteistyön hyväksi. Fida hoitaa Fida lähetystoreja, järjestää varainkeruukampanjoja, tuottaa sisältöjä viestimiin, hoitaa mediasuhteita ja järjestää lähetystapahtumia. Lähetyslasten kouluasiat. Fida hoitaa lähetystyöntekijäperheiden lasten koulunkäyntiasioita esiopetuksesta keskiasteen opintoihin asti. Kuluja katetaan koulukassasta, jota seurakunnat rahoittavat koulumaksuilla.
”
Koulukassa kannattaa
Perheemme on kohta vuoden verran ihmetellyt elämää Suomen ulkopuolella. Koska meillä on kolme kouluikäistä lasta, muutos ei ollut aivan pieni. Lapset siirtyivät ihan uuteen koulusysteemiin opiskelemaan vieraalla kielellä, nuorimmat täysin kielitaidottomina. Kaiken uuden keskellä olemme olleet äärimmäisen kiitollisia siitä, että seurakuntanne on tehnyt päätöksen olla mukana maksamassa lasten koulumaksuja. Tuon avun turvin meillä on mahdollisuus laittaa lapsemme täällä kouluun. Koulumaksujakin tärkeämpää on ollut se, että olette muistaneet pieniä koululaisiamme rukouksin. Nuo rukoukset ovat olleet tarpeen liikenteessä, uuden kielen opettelussa ja kavereita etsiessä. Muistathan, että tehtäväsi on suuri!
Toimituskunta: Elina Haavisto, Lassi Mäkinen, Päivi Simi-Kim, Joanna Valtari. Taustatoimittajat: Veikko Hekkala, Saaramaria Kuittinen, Sirkku Lepojärvi, Erkki Salo, Tania Soundaram Graafinen suunnittelu: Eero Antturi Valokuvaajat: Mikko Haakana, Elina Haavisto, Veikko Hekkala, Anneli Karras, Arto Karvonen, Mirja Keskinen, Sami Konttinen, Emilie Kristersson, Noah Kyotha, Lea Kärnän arkisto, Prakash Lal, Sirkku Lepojärvi, Juho Leppänen, Pirjo Metsäaho, Lassi Mäkinen, Mika Pakarinen, Olli Pitkänen, Sakari Röyskö, Jani Salokangas, Tania Soundaram, Päivi Tuokkola, Sam Tuokkola, Volume Tuotanto/ Janne Ainesmaa, Volume Tuotanto/Ville Nuoraho, Samuel Yrjölän arkisto sekä internet-kuvapankki www.sxc.hu. KTMP kirjapaino, Mustasaari 2013.
38
”
Lähetetyt työntekijät ja yhteistyömaat vuonna 2012 Työntekijöitä
AASIA Bangladesh Bhutan Indonesia Intia Irak/Kurdistan Israel Israel/palestiinalaisalueet Japani Jordania Kambodža Kiina Laos Malediivit Myanmar Nepal Pakistan Pohjois-Korea Sri Lanka Tadžikistan Thaimaa Turkki Vietnam AFRIKKA Burkina Faso Burundi Egypti Etiopia Kenia Kongon dem. tasavalta Malawi Marokko Ruanda Sudan Tansania Uganda AUSTRALIA JA OSEANIA Papua-Uusi-Guinea ETELÄ-AMERIKKA Bolivia Brasilia Ecuador Kolumbia Paraguay Peru Uruguay POHJOIS-AMERIKKA Meksiko EUROOPPA Albania Belgia Bosnia ja Hertsegovina Bulgaria Englanti Espanja Itävalta Kosovo Malta Montenegro Ranska Saksa Ukraina Unkari Valko-Venäjä Venäjä
9 2 4 8 4 9
6 21 2 1
Työ alkanut
1975 2010 1971 1949 2010 1947 2002 1950 1983 1998 1929 1995 2005 1997 1988 2007 1998 1950 2005 1946 1992 2001
10 8
1992 2007 2000 1951 1949 1970 1997 2001 2007 1997 1934 1987
8
6 16 2 4
Evankeliointi, seurakuntien perustaminen
Raamattu- ja lähetyskoulutusyhteistyö
Kehitysyhteistyö
X X
X X
X X
X
X
X
X
X X
X
X X X X X X X X X X X X X X X
X
Humanitaarinen apu
Kummilapsityö ja lapsityö
Muu
X
X
X
Raamattutyö
X X X X
X
X
Turistityö Turistityö
Raamatun kääntäminen X X
X X X
X X X X X X
X X X
X X
Lähetyslentäminen
X X
X
X X
X X
1968
X
X
X
Raamatun kääntäminen
2
1979
X
X
X
4
1987 2001
X
X X X X
X
Koulutusyhteistyö
1943
X
X
Koulutusyhteistyö Koulutusyhteistyö
2
1958
4 4 2 2 1 14 7 7 2 2 2 7 2 2
1992 1947 1995 1981 2010 1967 1974 2000 2010 2003 2009 1985
X X X X
X X
X X
X X X
X X X X X X X
X X X
X
X
Maahanmuuttajatyö Turistityö Alkoholisti- ja narkomaanityö
X
X
X
X
2010 1997
MAAILMA Turistityössä Erityistehtävissä Konsultit
5 43 11
YHTEENSÄ
246
X
Raamatun kääntäminen
Romanityö/Elämä ja Valo Juutalaistyö Romanityö/Elämä ja Valo Fida Health Promotion, Raamatun kääntäminen
39
Ota yhteytt채! Fida International ry PL 50, 00421 Helsinki (09) 5660 040 fida@fida.info www.fida.info www.facebook.com/fidainternational