TEK 6/2012

Page 1

TEKNIIKAN AKATEEMISTEN JÄSENLEHTI

6

26.10.2012

2012

Tyytyväinen isä jaksaa painaa töitä Teekkarin työkirja tulee taas Lakitieto: Taukoa töistä

Startup-yrittäjä Niclas Jern ei anna helposti periksi

Läpilyöntiä paikantamassa


Kalle Kari

5 Pääkirjoitus

Liian pätevä töihin

6

Menestystä paikantamassa

11 Korkeakoulutuksessa yrittäjyys on määriteltävä laajasti 12 Teknologiayrittäjät, tarttukaa Suomen megahaasteisiin AJASSA

Muun muassa:

16 Matematiikan oppikirja yhdessä viikonlopussa 17 Jäsenet rakensivat TEKin strategiaa verkkoaivoriihessä 19 Havuja!

Osataanko Suomessa johtaa?

20 TEKin urapalveluille kiitosta 23 TEK-vaikuttaja Kimmo Leveelahti

Ketterää yrittäjyyttä

24 Lakitieto

TYÖELÄMÄ

48

26 Tyytyväinen isä jaksaa painaa töitä ja hoitaa lapsia 29 TEKin uraillat

Mistä syntyy teekkarihenki? Emma Tähtinen ja muut teekkarit eri puolilta Suomea kertovat.

30 Osaava esimies pidentää työuria

uni? o akk ksi? k n i s i Lata kö hetke isin Höllä s. 24

Kalenteri lehden

2

Jari Härkönen

S.

Höllää hetkeksi!

mukana

Tämän lehden mu kana on lähetetty TEKin tasku- tai se inäkalenteri kaikille kalenterin tilanneil le. Niille, jotka ovat tilanneet mo lemmat kalenterit, seinäkalenteri läh etetään erikseen seitsemän euron las kun kera. TEKin tasku- tai seinäkalen teri kuuluu jäsenetuna kaikille jäsenille, mutta se lähetetään vain se n tilanneille. Tilau s jatkuu automaattis esti seuraavina vuosina, ellet peruu ta sitä tai vaihda kalenterivalintaasi.

S.

26

Aki Koivunen (vas.) ja Mikko Alppivuori työskentelevät isämyönteisessä työpaikassa.

TEK 6/2012


Mari Lehto

6/12 VAIN VERKOSSA lehti.tek.fi

Pitäisikö yliopistojohtamista uudistaa?

S.

Tekniikan tohtori, professori Markku Mattila arvioi Pirjo Ståhlen ja Antti Ainamon kirjaa Innostava yliopisto – kohti uudistavaa yliopisto­johtamista. Teos on puheenvuoro yliopistojohtamisen ja tutkimusjohtamisen ajankohtaiseen keskusteluun.

6

Turkulaiset Tuomas Wuoti (vas.) ja Björn Sjölund tietävät, että startupyrittäjä tarvitsee oivaltavia ideoita, rutkasti sinnikkyyttä ja työhön intohimoisesti suhtautuvaa asennetta.

Kenkää harmaalle taloudelle Jokainen meistä voi nitistää harmaata taloutta arkisilla valinnoillaan. Tiesitkö, että myös palkaton ylityö on harmaata t­ aloutta?

KOLUMNI

45 Pylväiden välistä:

Annetaan lasten kiipeillä puissa

KOULUTUS

36 Oppirahat omalta koulutustililtä OPISKELIJAT

38 Viisi syytä lukea Teekkarin työkirjaa 48 Yhteistä innostusta teekkarihengessä TYÖHYVINVOINTI

46 Ensimmäinen askel muutti meitä TEKNIIKKA

40 DI:stä tohtoriksi:

Kaupallistamisen käytäntö tunnetaan, teoria puuttuu

53 Tekniikan ihmeitä Valheenpaljastin

55 Teekkarilaulu

Tuuli se tuiversi tunturin rintaa

lehti.tek.fi

Teekkarin työkirja esittelee yli 100 yritystä, jotka aikovat palkata teekkareita.

S.

38

Työpaikan kehittäjä Tekkiläisiä motivoi työn haasteellisuus ja kiinnostavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön, paljastaa T-Median työnantajakuvatutkimus.

3


ILMOITUS


PÄÄKIRJOITUS

Liian pätevä töihin Taantuma on tuonut taas korostuneesti esille vanhan ongelman kokeneiden tekniikan akateemisten työllistymisessä. Kaikesta työurien pidentämispuheesta huolimatta on nimittäin edelleen niin, että jos viidenkymmenen korvissa oleva ylempi toimihenkilö joutuu suhdanteen takia saneeratuksi pois työpaikaltaan, uuden työn löytyminen on useimmiten kiven alla. Jos saneerattuna on asiantuntija, epäillään, että hänen asiantuntemuksensa on vanhentunut tai ei kumminkaan ole juuri sitä, mitä meidän firmassa tarvittaisiin. Mahtaako tuollainen olla enää halukas tai edes kykenevä oppimaan mitään uutta? Taitaa olla leipääntynyt ja virkamiehistynytkin. Esimiestehtävään sitä nyt ei voi mitenkään ajatella, kun ei ole tähänkään mennessä niihin hommiin ryhtynyt. Huomiotta jää, että työelämä ei ole tähänkään asti ollut staattinen ja­ 20–25 vuodessa asiantuntija on jo ehtinyt olla monen asian tuntija. Esimiestehtävässä toimineella ei ole yhtään helpompaa. Jos hän hakee saman tason tehtävää, hänen on vakuutettava rekrytoija siitä, että hän on paljon parempi valinta kuin joku talon omista lupaavista kasvateista, jotka ovat jo pitkään halunneet edetä urallaan. Hakufokuksen muuttaminen ei useinkaan auta. Jos esimerkiksi teknillisenä johtajana toiminut ihminen

lehti.tek.fi

hakee oman alansa asiantuntijatehtävää, on varsin yleistä, että hän ei pääse edes haastatteluun, koska häntä pidetään tehtävään liian kokeneena. Neuvoni ja toiveeni rekrytoijille onkin tämä: ottakaa viidenkympin molemmin puolin olevat työnhakijat vakavasti. Heillä on sen verran elämän- ja työkokemusta, että he tuskin hakevat tehtävää, jota eivät halua hoitaa. Ottakaa edes huomioon se mahdollisuus, että kokenut hakija saattaa olla vakavalla mielellä liikkeellä. Asenteiden muutos on tärkeää myös kansantaloudellisesti tuiki tärkeän työurien pidentämistavoitteen näkökulmasta. Työurat nimittäin eivät pitene ennen kuin voidaan oikeasti sanoa, että yli kuusikymppiset ovat haluttua työvoimaa.

Heikki Kauppi heikki.kauppi@tek.fi

Ottakaa viidenkympin molemmin puolin olevat työnhakijat vakavasti.

TEK

5


Menestystä paikantamassa

Teksti Aku Karjalainen Kuvat Mari Lehto

Niclas Jern on tehnyt yrityksensä kanssa suunnanmuutoksen kolme kertaa. Myös tällä kertaa palkintona saattaa olla läpimurto.

Niclas Jern nauttii tilanteista, joissa ei tiedä, mitä tulee vastaan. Hän ei heitä hanskoja tiskiin helpolla.

6

TEK 6/2012


Värit paljastavat, missä ihmiset ovat liikkuneet. Walkbase kehittää koko ajan paikannustekniikkaa eteenpäin. Samalla myös patenttisalkku kasvaa.

T

Niclas Jern (vas.) esittelee reititintä, joka poimii älypuhelinten signaalit. Gabriel Nyman ohjelmoi.

uomas Wuoti esittelee innostuneena koneen näytöltä rakennuksen pohjapiirustusta. Vaaleansiniset täplät ja suuri sinikeltainen möykky saavat sen näyttämään kuin maalitaululta. Wuotille värimaailma kertoo kuitenkin jotain aivan muuta. – Tämä kuvio on eilisestä tapahtumasta. Se osoittaa, missä ihmiset ovat liikkuneet. Puhujat ja yleisö olivat tällä alueella, ja jos katsoo tilannetta tuntia myöhemmin, ihmiset ovat siirtyneet ruokailualueelle, Wuoti opastaa. Samassa Niclas Jern nykäisee seinästä pienen valkoisen mötikän. – Huoneessa oli monia tällaisia reitittimiä. Vaikka älypuhelin tai tablettilaite ei olisikaan yhdistettynä verkkoon, se etsii puolen minuutin välein yhdistymis­pisteitä.

lehti.tek.fi

Laitteemme nappaavat nämä viestit talteen, ja sen perusteella näemme ihmisten liikkeet, Jern paljastaa. Turkulaisella Walkbase-startupilla saattaakin olla käsissään rahasampo. Käyttömahdollisuuksia on nimittäin rutkasti. – Kauppakeskuksissa tilojen vuokrat perustuvat siihen, kuinka paljon ihmisiä liikkuu eri paikoissa. Kaupat taas voivat esimerkiksi selvittää, kuinka paljon alennusmyynnit tuovat lisää asiakkaita ja minkä hyllyjen äärellä ihmiset liikkuvat. Näitä tietoja voi verrata päivän myyntiin, Jern havainnollistaa. – Järjestelmää voi hyödyntää kaikkialla, missä halutaan analysoida ihmisvirtojen liikkumista, kuten rakentamisessa ja liikenteen suunnittelussa. Olemme aloit-

7


Työn ja vapaa-ajan erottaminen on kuin veteen piirretty viiva. Tuomas Wuoti (vas.), Gabriel Nyman, Björn Sjölund, Tobias Zetter ja Niclas Jern ovat hyviä kavereita keskenään, ja välillä iltaa istutaan porukalla jonkun luona.

taneet pilottiprojektit parin suomalaisen kauppakeskuksen kanssa ja tavoitteena on laajentaa nopeasti ulkomaille, esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Lähi-itään, Wuoti luettelee. – Ihmiset saattavat pelätä yksityisyytensä puolesta, mutta tämä on täysin anonyymia, vakuuttaa puolestaan Björn Sjölund.

Aina joku tsemppaa

Lounaalla keskitytään vain syömiseen. Se, joka tarttuu puhelimeen kesken lounaan, joutuu maksumieheksi.

8

Jernille hetki on tuttu. Hän on ollut samassa tilanteessa monesti aiemminkin. Vielä markkinoilta ei ole kuitenkaan löytynyt sopivan kokoista aukkoa läpilyönnille. – Tämä on neljäs lähestymistapa, jolla yritämme päästä kunnolla markkinoille. Ei pidä pelätä epäonnistumista. Jos pää lyödään seinään, otamme siitä oppia ja yritämme löytää uuden tien. Aina joku meistä jaksaa olla positiivinen. – Ihmiset haluavat tehdä työuransa aikana monia asioita, ja yrityksen perus-

taminen on hyvä keino siihen. En viihtyisi kauan työpaikassa, jossa tekisin samaa projektia viisi vuotta, mutta siitä ei välttämättä tehtäisikään ikinä tuotetta, ja työ valuisi hukkaan.

Uusi tuote kahdessa viikossa Kaikki sai alkunsa Åbo Akademin projekti­ kurssilta ja sisätilojen paikannuksesta. Opiskelijakaverukset Niclas Jern, Björn Sjölund ja Gabriel Nyman kehittivät tekniikan, jonka avulla esimerkiksi ensimmäistä kertaa rakennukseen astuva älypuhelimen ­käyttäjä voisi saada ruudulleen tarvitsemansa koordinaatit ja faktat rakennuksesta. Kun yrittäjyyttä opiskellut Tuomas Wuoti astui myöhemmin teekkareiden remmiin, syntyi vuoden 2010 lopussa Mobio-niminen yritys. – Seikkailimme ensimmäisen idean parissa pari kuukautta ja olimme lähellä saada diilin risteilylaivateollisuudesta. Mutta ostopäätösten tekeminen laiva­

TEK 6/2012


Niclas Jernin ja Tuomas Wuotin mukaan Turku on startup-kulttuurissa muita Suomen kaupunkeja jäljessä. Ongelmana on, että sektoria ei tunnusteta potentiaaliseksi tulevaisuuden työllistäjäksi.

Koska kaikki omistavat osan yrityksestä, jokaisella on valtava draivi viedä asioita eteenpäin.

teollisuudessa oli meidän liiketoiminnan kannalta liian hidasta, Jern summaa. Sen jälkeen nelikko päätti keskittyä sisätilanpaikannukseen, olihan se heidän kehittämänsä tekniikan ydin. Lisäksi se oli huomattavasti nopeampaa kuin gps-paikannus. Uusi suunta löytyi Piilaaksosta Yhdysvalloista, jossa Wuoti ja Sjölund vierailivat sarjayrittäjä Mikko Alasaarelan opastuksella. Samalla yritys muutti nimensä Walkbaseksi. Samaan aikaan myös työntekijöiden määrä lisääntyi. Kesäkuussa 2011 remmiin astui Tobias Zetter. – Tuotteeseen ei löytynyt kuitenkaan tarpeeksi kiinnostusta. Päätimme ryhtyä palveluntuottajiksi ja tarjota sovelluksenkehittäjille mahdollisuutta ottaa meidän tekniikkamme käyttöön sisätilojen paikannukseen. Tuotetta oli kuitenkin vaikea myydä, Jern muistelee. Neljäs uusi tuleminen löytyi sen sijaan varsin ketterästi. Tämän vuoden heinäkuussa miehet päättivät kokeilla, miten heidän tekniikkansa soveltuisi ihmisvirtojen paikantamiseen. Ensimmäinen demo valmistui vain kahdessa viikossa. – Tuomas lähti heti kartoittamaan asiakkaiden kiinnostusta ja kysymään, mitä ominaisuuksia he haluavat tuotteeseen, Jern kertoo.

lehti.tek.fi

Myöhästelijä joutuu hikoilemaan Kello lähestyy puoltapäivää ja toimistolla on alkamassa lounastauko. Ravintolan pöytään istuvat miehet pistävät vuorotellen kännykkänsä pinoon keskelle pöytää. – Se, jonka puhelin soi ensimmäisenä tai joka näprää sitä, joutuu tarjoamaan lounaat kaikille. Pojat yrittävät psyykata, että joutuisin maksamaan ruoat, Jern naurahtaa. Kun wieninleikkeet on syöty, viisikko marssii peräkkäin kohti kassaa. Tällä kertaa kaikki joutuvat kaivamaan kuvettaan itse. Lounaan jälkeen työnteko jatkuu Kupittaan aseman vieressä sijaitsevan toimiston uumenissa. Kun muut istahtavat koneidensa ääreen, Nyman laittaa espressokeittimen päälle. Kaikki vaihtavat jalkineensa tottuneesti identtisiin ruudullisiin tohveleihin, joita koristaa Walkbasen logo. Jern, Sjölund, Nyman ja Zetter ahertavat päivät tekniikan parissa. Wuoti vastaa myyntipuolesta ja toimii tulkkina asiakkaiden ja teknisen tiimin välillä. – Koodaamme kaiken itse. Meillä on erittäin fiksu porukka, ja kaikki tuuppaavat toisiaan eteenpäin, Jern kehuu.

Walkbasessa tossut tunnustavat väriä.

9


Aamupalaverissa ei häiriötekijöitä sallita. Vain perinteiset muistiinpanovälineet ovat sallittuja, eikä kannettavia tietokoneita tai tablettilaitteita saa ottaa mukaan kokouksiin.

Maanantaisin koko porukka kokoontuu yhteiseen viikkokokoukseen, jossa käydään läpi mennyttä ja suunnitellaan alkavan viikon kuvioita. Välillä tarvitaan myös etäyhteyttä. Esimerkiksi viime vuonna Wuoti vietti viisi kuukautta myyntitöissä Piilaaksossa, ja Nyman on lähdössä muutamaksi kuukaudeksi Kanadaan. Kokouksesta ei kannata myöhästyä. – Jokainen myöhästynyt minuutti tietää yhtä punnerrusta. Punnerruksia ja kyykkyhyppyjä joutuu tekemään myös, jos tekee typerän koodausvirheen. Aamuisin tekniikkatiimi pitää nopean palaverin, ja sen jälkeen alamme tehdä hommia, Jern selittää seinällä olevan tussitaulun merkintöjä.

Välillä on pakko hellittää. Kello kolme yhtiötoverukset pelaavat pelikonsolilla erän tennistä ennen työpäivän viimeistä rutistusta.

Intohimona työ Yleensä työnteko lopetetaan noin viiden aikaan – ainakin hetkeksi. Pienen tauon jälkeen kaikki palaavat töiden ääreen vielä kotisohvallaan. – Monesti jokin juttu menee rikki juuri, kun olen esimerkiksi Yhdysvalloissa esittelemässä tuotetta asiakkaille. Silloin hommat pitää saada valmiiksi aamuun mennessä. Viikonloppuisin taas teemme enemmän omia juttujamme, Wuoti naurahtaa. – Koska kaikki meistä omistavat osan yrityksestä, jokaisella on valtava draivi viedä asioita eteenpäin. Tärkeintä eivät ole työtunnit, vaan se, että saamme hommat tehtyä, Jern korostaa. Mutta nyt on kuitenkin hyvä syy laittaa koneet hetkeksi syrjään. Kun kello on lyönyt kolme, toimiston nurkassa alkaa huitominen. – Pelaamme joka päivä muutaman minuutin tennistä pelikonsolilla. Se antaa sopivasti voimia

Töiden jälkeen mieli tarvitsee taukoa ajatustyöstä. Kolme kertaa viikossa matka suuntautuu kuntosalille.

10

TEK 6/2012


Korkeakoulutuksessa yrittäjyys on määriteltävä laajasti

päivän viimeiseen rutistukseen, Wuoti huikkaa pelin lomasta.

Mies ja rauta vastakkain Walkbase on onnistunut keräämään toimintansa kehittämiseen sievoisen pesämunan. Takana on ensimmäinen sijoittaja­kierros, jossa sijoittajia löytyi Suomesta ja Venäjältä. Lisäksi Walkbase on saanut tukea Tekesiltä ja Keksintösäätiöltä. Yhteensä rahoitus­ pottiin on kertynyt puoli miljoonaa dollaria. Lisäksi myyntitulot kasvavat hiljalleen. – Olemme onnekkaita, kun meillä on hallituksen puheenjohtajana henkilö, joka osaa toimia Tekesin kanssa. Sellaista taitoa pitäisi opettaa jo koulussa. Myös ilman Tuomasta meillä olisi ollut valtava päänsärky papereiden kanssa, Jern kiittelee. Walkbasen yhtiökumppaneista Jern, Nyman ja Zetter ovat vielä virallisesti opiskelijoita. Jern on TFiF-TEKaktiivi, ja hän on toiminut aiemmin myös TEKin teekkari­yhdysmiehenä. Jern sanoo oppineensa yrittäjänä valtavasti. Hän on myös pistänyt

lehti.tek.fi

oppinsa jakoon ja käynyt vetämässä Åbo Aka­demissa mobiilisovellusten kehittämiseen liittyvää kurssia. – Tarvitsemme koulussa opittuja asioi­ta joka päivä, mutta it-alalla käytännön taitoja oppii parhaiten tekemällä itse. Meitä kaikkia on yritetty rekrytoida myös muual­le, mikä kertoo, että meillä on selvästi relevanttia työkokemusta. Muualla voisimme tienata varmasti enemmän kuin nyt, mutta uskomme, että onnistumme tässä. Töiden jälkeen suuntana ei ole kuitenkaan Åbo Akademin luentosali, vaan tie vie kohti ylioppilaskunnan rakennuksen kellaria. Kuntosalilla Jern lappaa lisää painoja tankoon. Hän treenaa täällä kolme kertaa viikossa yhdessä Nymanin kanssa. – Tavoitteena on kasvattaa lihas­ voimaa. Tästä saa vastapainoa työlle. Mutta illalla ehtii vielä hoitamaan muutaman työasian. – Haluamme olla tulevaisuudessa merkittävä tekijä sisätilojen paikannuksessa. Toivottavasti pystymme myös työllistämään kymmeniä ihmisiä, Jern visioi. n

Tuoreen diplomityön mukaan yrittäjyyden määritteleminen ainoastaan yrityksen perustamiseksi rajoittaa korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä. – Opiskelijoiden tulisi käsittää yrittäjyys yrittäjämäisenä asenteena ja toimintana, jota voi harjoittaa muutenkin kuin perinteisesti yrittäjänä, teknillisissä yliopistoissa opiskelevien yrittäjyysvalmiuksien oppimista selvittänyt tekniikan ylioppilas Marko Oksanen sanoo. – Korkeakoulutuksessa tulisi myös tarjota monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella yrittäjämäistä toimintaa. Tätä varten yliopistojen, niiden johdon, opettajien, opiskelijoiden, yritysten sekä muiden sidosryhmien olisi tehtävä yhteistyötä oppimisympäristöjen kehittämiseksi. Oksanen tutki yrittäjyyskoulutuksen nykytilaa ja kehittämiskohteita diplomityössään tapaustutkimuksena. Kohteina olivat Aalto-­ yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yrittäjyyskoulutus. – Aalto-yliopisto on sitoutunut laajaan yrittäjyysnäkökulmaan ja yrittäjyyskoulutuksella on selkeät tavoitteet. Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan Aallossa tavoita vielä kaikkia opiskelijoita. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa yrittäjyyskasvatukseen panostetaan, mutta perusopiskelijoille tarjottu opetus lähtee yrityksen perustamisen näkökulmasta. Lisäksi opetusta tarjotaan käytännössä vain teknologiayrittäjyyden pääaineopiskelijoille. Tampereella yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten perustama Demola on puolestaan onnistunut esimerkki yrittäjyyskoulutukseen liittyvän yritysyhteistyön rakentamisesta. Oksanen teki opinnäytetyönsä TEKin ­tilauksesta. TEK pitää tärkeänä yrittäjämäisen asenteen kehittämistä tekniikan korkeakoulutuksessa sekä sitä, että diplomi-insinöörit koulutetaan uuden toimeentulon luojiksi eikä vain työnhakijoiksi.Diplomityö on julkaistu TEKin kotisivuilla www. tek.fi/yrittäjyys­ koulutus. n 11


TEKin yrittäjyys­ valiokunnan teesit teknologiayrittäjyyden edistämiseen

12

1

Pääomasijoitustoimintaa pitää kehittää. Yksityishenkilöiden pääomasijoitukset on saatava verovähennyskelpoisiksi.

2

Alkuvaiheen yritysten rahoitusta on helpotettava.

3

Yritysverotus on muutettava kasvua tukevaksi. Verot on voitava maksaa vasta, kun asiakas on maksanut laskunsa.

4

Yrittäjän ja palkansaajan aseman välistä raja-aitaa on madallettava.

5

Yrittäjästatus on määriteltävä yksiselitteisesti.

6

Yrittäjyysvalmiuksia on parannettava. Koulutuksen on valmennettava yrittäjyyteen nykyistä tehokkaammin.

TEK 6/2012


Teksti Kirsti Levander Kuvat Juha M. Kinnunen

Oulun kaupunginteatterin lavalla julistettiin syyskuussa yrittäjyyden ilosanomaa. Pääministeri Jyrki Katainen kannusti teknologiaosaajia tarttumaan väestön ikääntymisen ja talouden rakennemuutoksen tuomiin haasteisiin.

Teknologiayrittäjät, tarttukaa Suomen megahaasteisiin

T

eknologiayrittäjyydelle on kysyntää niin älykkäiden terveyspalveluiden, kaupunkiympäristöjen ja liikenneratkaisujen kehittämisessä kuin myös ikäihmisille kehitettävien älykkäiden palvelujen tuottamisessa, pääministeri Jyrki Katainen totesi. – Talouden luovan tuhon -käsitteessä pitää nyt painottaa luovuutta ja kannustaa yrityksiä kehitysinnovaatioihin, yleisölle videolla puhunut pääministeri sanoi. Kataisen mukaan myös maan hallitus tavoittelee samaa ensi vuoden budjetissaan. Työkalupakissa on verokannustimia, joilla tuetaan startup-yrittäjyyttä ja kannustetaan t&k-investointeihin. Pakissa on myös bisnesenkeleiden verovähennysoikeus, jolla pyritään saamaan pääomia alkavien ja kasvavien yritysten tarpeisiin. – Innovaatiovetoisessa yrittäjyydessä tärkeintä on osaaminen. Sitä meiltä ei puutu, mutta nyt tarvitsemme lisäksi edistysuskoisuutta, yrittäjähenkeä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Se mitä tehdään yrittäjyyden hyväksi, koituu kaikkien hyväksi.

lehti.tek.fi

Millä lyömme kilpailijan? Käytännön neuvoja teatterin lavalta yrittäjyyttä suunnitteleville jakoi Tore Teir. Taloushallinnon palveluja tarjoavan Greenstep Oy:n hallituksen puheenjohtaja, niputti yhteen sen, millä edellytyksillä yritystoimintaan kannattaa lähteä. – On osattava kuvata liikeidean koko ekosysteemi ja se, miten teknologia siihen istuu. Tuommeko asiakkaalle säästöjä? Mikä on lisäarvomme? Millainen on kilpailuasema ja millä päihitämme muut? Teir kehotti miettimään liiketoimintasuunnitelmassa, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa, mikä se ratkaisu on ja onko se jotain, mitä tarvitaan. On ymmärrettävä, millainen on markkina ja millainen on ­asiakas. Teir vannoi tiimin nimeen. – Ilman hyvää tiimiä ei synny mitään. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitaan ammattimaista johtamista sekä guruja myyntiin ja markkinointiin. Teir kehotti yrittäjää etsimään itselleen parhaat kumppanit, sillä työn on oltava laadukasta ja johdonmukaista. Pitää olla myös rohkea.

13


Teknologiayrittäjyyspäivien yleisöltä kysyttyä

Mikä pelottaa/mietityttää eniten yrityksen perustamisessa tai kasvattamisessa?

40%

– On uskallettava tehdä päätöksiä, ja otettava riski, että joskus tulee tehtyä vääriäkin ratkaisuja. – Jos uskot ideaasi, tartu siihen, Teir kannusti.

– Yhteistyö maailman huippuasiakkaiden kanssa on antoisaa, Heidi Jaara sanoo.

14

Limingalta luksusta saudeille Wheslyn Groupin toimitusjohtaja Heidi Jaara uskoi ideaansa. – Liikevaihto on tuplattu joka vuosi. Tämän vuoden kasvu on 50 prosenttia. Tavoitteena on kymmenkertaistaa liikevaihto! Limingalla kotipaikkaansa pitävän Wheslyn Groupin menestys on osoitus Jaaran rohkeasta yrittäjäotteesta. Balmuir-nimellä markkinoitavia luonnonmateriaaleista valmistettavia muoti- ja sisustustuotteita – huiveja, shaaleja, liinavaatteita, huonekaluja, valaisimia, lippaita

Laadukkaan liikeidean puuttuminen

Epäonnistuminen ja taloudelliset menetykset

25%

20%

Alkupääoman puute

– viedään maailmalle huimaa vauhtia. Pariisin, Frankfurtin ja Milanon messuilla esitellyt tuotteet lähtevät luksusliikkeisiin Yhdysvaltoihin, Saksaan, Sveitsiin ja Ranskaan. Asiakkaita löytyy myös SaudiArabiasta, Etelä-Koreasta, Ecuadorista ja Ukrainasta. Skandinavian markkina on vielä valloittamatta, mutta Ruotsin kuninkaanlinnaan on jo toimitettu nahkaiset työpöytä­setit. Tuotannosta vastaavat alihankkijat Suomessa ja ulkomailla. Balmuir-tuotteiden leima on laatu. – Materiaaleina käytetään muun muassa vesipuhvelin nahkaa ja cashmerelankaa. Käsityö tehdään perheyrityksissä: kaiken on oltava viimeisen päälle jokaista saumaa myöten. Jaaran mukaan Balmuir on rakennettu fiilispohjalta ja läheisten tuella.

TEK 6/2012


– Yrityksen syntyyn vaikutti vahvasti nyt jo edesmennyt käsityötaitoihin uskonut äitini. Kannustajana ja yhteistyökumppanina on puoliso, yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Juha Jaara. Taustalla vaikuttaa myös Jaaran vankka kansainvälinen työkokemus. Kymmenen vuotta Nokian palveluksessa opetti nuorelle ekonomille bisneksen salat ja kansainväliset kuviot. – Idea yrittäjyydestä iti kuusi vuotta. Liiketoiminta­ suunnitelman laatiminen vei yhdeksän kuukautta. Balmuir-tuotenimen keksi aviomies.

Tahto tehdä tulosta Rivi- ja kerrostaloja sekä hoivatiloja rakentavan LapTin menestysreseptin kärkeen yrittäjä, toimitusjohtaja Timo Pekkarinen nostaa kolme asiaa. – Vahva tahtotila, riskinottokyky ja -halu sekä pyrkimys tehdä menestyvää bisnestä. Rakennusalan osaamisen lisäksi Pekkarinen painottaa myynnin ja markkinoinnin osaamista. – Myös vastuun jakaminen ja huippukavereiden rekrytoiminen ovat olleet vuonna 1990 perustetun ja nyt 200 henkeä työllistävän LapTin menestys­tekijöitä. Rakennusalalla painaa erityisesti maine. Tunnuslauseeksi valittu Rakennamme huolella välittää kuvaa LapTin vastuun­tunnosta. LapTi on valittu Pohjois-Suomen kasvuyrittäjäksi 2012.

Menestys kasvaa rennosta ilmapiiristä Leikkipaikkavälinevalmistaja Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo korostaa menestyksen rakentamisessa puolestaan rentoa ja kivaa työilmapiiriä. – Onnistumisista pitää kiittää ja menestystä juhlia. Mutta myös epäonnistuminen pitää sallia: virheistä opitaan. Vuoden 2012 liikemieheksi valittu Ikäheimo ei pistä Lappsetin työntekijöitä organisaatiokaavion laatikoihin, vaan piirtää joukostaan vehreän puun, jonka lehvistöön henkilöstö sijoittuu kasvamaan ja kukoistamaan. Ikäheimo on myös sitä mieltä, että mahdollisuuksiin pitää uskaltaa syöksyä. – Kasvu on intohimomme. Viime vuonna Lappsetin liikevaihto oli vajaat 47 miljoonaa euroa, ennuste tälle vuodelle on 56 miljoonaa. – Ja niinä vuosina kun liikevaihto ei ole kasvanut, talo kasvoi henkisesti. TEK ja Oulun teknillinen seura järjestivät Teknologiayrittäjyyspäivät yhdessä SEFEn ja Business­Oulun kanssa. n

lehti.tek.fi

Yrittäjämääritelmä selkeytettävä TEKin yrittäjyysvaliokunnan puheen­ johtaja Mika Uusi-Pietilä uskoo yrittämisen lisääntyvän myös palkkatyön rinnalla tai lomassa. Ilmiö näkyy jo nyt. Ja syytkin siihen löytyvät helposti. – Hypererikoistuminen valtaa alaa. Maailma on nopeassa liikkeessä, joten kaiken pitää olla fleksiibeliä. Tiimejä kootaan ja puretaan toimeksianto­kohtaisesti. Erityisosaajia ei palkata vakinaisiksi, vaan osaamista ostetaan vain juuri sen verran kuin sitä kulloinkin tarvitaan. Yritykset keskittyvät myös yhä enemmän omaan ydinosaamiseensa. – Toisaalta työntekijätkin arvostavat yhä enemmän omaa elämäntapaansa ja vapauttaan. Tehdään puoli vuotta töitä ja vietetään toinen puoli maailmalla laskettelemassa tai sukeltelemassa. Tässä kuvassa selviäminen vaatii helposti asettumista palkansaaja-aseman ja yrittäjyyden välimaastoon. Ongelmana on kuitenkin nykyinen lainsäädäntö, joka vetää Uusi-Pietilän mielestä liian korkean raja-aidan näiden väliin. – Yrittäjyys on määriteltävä kokonaan uudelleen. Määritelmän on oltava yksi­ selitteinen ja toistuttava samanlaisena kaikissa pykälissä. Nythän määritelmät eroavat toisistaan, esimerkiksi verotuksessa ja sosiaaliturvassa ihminen luokitellaan yrittäjäksi täysin eri kriteerein. Sekava käytäntö pelottaa: yrittäjäksi ei ryhdytä, kun pelätään esimerkiksi työttömyysturvan menettämistä. TEKin yrittäjyysvaliokunnassa asiaa on pohdittu moneenkin kertaan. – Sitäkin on mietitty, miksei itse saisi päättää, mitä milloinkin on.

15


AJASSA

Matematiikan oppikirja yhdessä viikonlopussa sestä. Taustatyötä oli tehty sähköpostitse, ja teokselle oli olemassa alustava runko jo kirjoitusmaratonia aloitettaessa. Pöntöllä istuessa syntynyt idea lähti siitä, että tietokoneohjelmien tuottamisja kehittämismenetelmänä käytetään avointa lähdekoodia. – Miksei oppikirjaa voisi tuottaa Linuxasenteella? Näin syntyneestä oppikirjasta voisi myös kuka tahansa tehdä halutessaan oman versionsa, Linja-aho kertoo miettineensä.

Entisiä parempi opus Loistoajatuksesta lähti heti sähköpostia viidelle kaverille, jotka kaikki olivat oitis mukana hankkeessa. Kun tieto projektista STT:n kautta levisi mediaan, mukaan tuli muitakin innostuneita. Ensimmäisenä kirjoittajamaratoniin saapunut, matematiikkaa Helsingin yliopistossa opiskeleva Topi Talvitie lähti hankkeeseen, koska haluaa olla mukana kaikenlaisissa kokeiluissa.

– Ei yhtään pöllömpi idea, Talvitie tuumasi. – Olen itsekin harkinnut oppikirjan tekemistä, matematiikan yksityisopetusta antava Sampo Tiensuu puolestaan kertoo. Tavoitteena oli myös tehdä entisiä oppikirjoja parempi opus. – Tästä tuli käytännönläheinen, enemmän konkreettisia esimerkkejä ja perustehtäviä sisältävä oppikirja, Linja-aho kuvailee tulosta. Teos on lukion pitkän matematiikan ykköskurssin kirja, mutta soveltuu myös lyhyen matikan lukijoille. Kirjakaupassa vastaava maksaisi ehkä 15 euroa. Netistä sen saa nyt ilmaiseksi. TEK tuki projektia maksamalla pitkämatkalaisten matkakulut. (KL) Vapaa matikka 1 pdf:nä osoitteesta www.avoinoppikirja.fi

Helena Hagberg

Lukion pitkän matematiikan oppikirjan voi kirjoittaa yhdessä viikonlopussa! Lehtori Vesa Linja-ahon ideoima Metropolia-ammatti­ korkeakoulussa syyskuun viimeisenä viikon­loppuna toteutettu tempaus osoitti, ettei matikan kirjan tekeminen vie välttämättä kuukausia. Parikymmentä matematiikan osaajaa saa kirjan aikaiseksi kolmessa päivässä ja kahdessa yössä. – Kyllä, ja nuorimmat kirjoitusmaratoniin osallistuvat värkkäsivät kirjaa tosiaan yötä myöten, Vesa Linja-aho kertoo. Blogiinsa mies linjasi lopputuloksesta näin: – Ihan painovalmista ei tullut, mutta tätä kehtaa esitellä. Vapaa matikka 1 -oppikirjan 0,9 versio on netistä ladattavissa. Kirjoittajajoukko oli asiantuntevaa, mukana oli matematiikan opiskelijoita ja opettajia professoritasolle saakka. Osalla oli myös kokemusta oppikirjan työstämi-

16

TEK 6/2012


Markus Sommers

AJASSA

Jäsenet rakensivat TEKin uutta strategiaa verkkoaivoriihessä Reilut 3 700 tekkiläistä osallistui aktiivisesti TEKin strategiatyöhön verkon välityksellä. Nettisessio tuotti yli 13 000 ideaa, joista lopputulokseksi hiottiin 17 pääteemaa. Verkossa käyty keskustelu osoitti, että globaali työnjako, epätyypilliset työsuhteet ja kiristyvä kilpailu työpaikoista huolestuttavat tekkiläisiä. Vain parhaat menestyvät -mentaliteetin uskotaan valtaavan alaa. Erityisesti nuorten usko siihen, että työelämä kantaa, näyttää horjuvan. ”Tulevaisuudessa myös korkeasti koulutetut työntekijät joutuvat taistelemaan oikeuksistaan ja riittävästä palkkauksesta.” Mutta toki globaali meno nähtiin joissakin kommenteissa myös toisin: tulevaisuudessa arvokkaana ei pidetäkään enää nopeita voittoja, vaan globaalia ­vastuunkantoa.

Tukea urakehitykseen ja työhyvinvointiin TEKin tukea kaivataan tulevaisuudessakin. Työttömyystilanteisiin tarvitaan työttömyysturvaa ja neuvontaa. Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen TEKiltä kaivataan erityisesti edelläkävijyyttä – erilaisia malleja ja uuden kokeilemista. ”Tarvitsen TEKiä turvaksi riidoissa ja työttömyystilanteissa.” TEKin apua tarvitaan myös palkka­ kehityksen turvaamisessa ja työelämän pelisääntöjen rakentamisessa. Lisäksi edunvalvonnan odotetaan olevan tulevaisuudessa myös entistä kansainvälisempää. Liiton halutaan puolustavan myös yksittäistä työntekijää ja tarjoavan muun muassa lakitukea esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteissa. Tukea toivottiin ura-

lehti.tek.fi

kehityksen kaikkiin vaiheisiin: opiskelijasta eläkeläiseen. Yrittäjiksi siirtyville toivottiin neuvontaa, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuksia. Yrittäjyys nähtiinkin tulevaisuudessa realistisena vaihtoehtona yhä useammalle, ja TEKiltä toivottiin apua tekno­logiayrittäjien aseman parantamiseen sekä rohkaisua innovaatioihin. Yrittä­jyys näytti olevan relevantti ura­ vaihtoehto erityisesti nuorille, työuransa alkupuolella oleville.

Pekka Soini Tekesin pääjohtajaksi

Arvostusta ja verkostoja TEKiltä odotetaan myös vahvaa roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelijana sekä teknologian puolesta­ puhujana. Koulutuspolitiikassa TEKin tehtäväksi nähdään tekniikan alan korkeakoulutuksen laadun ja arvostuksen varmistaminen. Lisäksi halutaan liiton tukea, jotta tekkiläisillä on myös työelämässä mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen ja hyvän uran tekemiseen. Kestävää kehitystä painottavissa kommenteissa nostettiin hyvinvoinnin kannalta keskeisiksi asioiksi ympäristö- ja energiaasiat, mutta myös ammattikunnan imago: ”DI:stä ei saa tulla mieleen luontoa ryöstävä kaivosmoguli, valtakunnan terveysjärjestelmät vuodesta toiseen sössivä it-jannu tai Nokiastaan nesteen päähänsä kerännyt mukamanageri.” TEK nähtiin myös yhteistyön ja verkostojen kantavaksi voimaksi niin järjestötyössä kuin tekniikan akateemisten varsinaisilla työmaillakin. Jäsenistöllä on halu kehittää ja jakaa osaamistaan. Verkostoitumiseen kaivataan TEKin tukea.

Valtuusto päättää TEKin valtuusto käsittelee luonnosta liiton strategiaksi marraskuun kokouksessa. Päätös uudesta strategiasta tehdään valtuuston kevätko­kouksessa maaliskuussa. (KL)

DI Pekka Soini (52) aloitti Tekesin pääjohtajana syyskuun alussa. Nokia Siemens Networksin Suomen maajohtajan ja globaalin kehitysjohtajan tehtävistä Tekesiin siirtynyt Soini tuo mukanaan näkökulmaa yritysmaailmasta ja kokemusta kansainvälisyydestä. – Kansainvälistymisen edistämiseksi Tekes voi esimerkiksi laajentaa Global Access -ohjelmaa, jossa ulkomaille laajentumista tavoitteleville yrityksille tarjotaan täsmävalmennusta ulkomaisten huippujen avulla, Soini kuvailee. Kansainvälistymisen rinnalle hän haluaa Tekesin toimintaan lisää asiakas­ lähtöisyyttä ja nopeutta. – Asiakaslähtöinen ajattelu merkitsee yrityksen tilanteen ja tarpeiden kokonaisvaltaista tarkastelua. Vaikka Tekes on projektirahoittaja, on tärkeää keskustella yrityksen tutkimus- ja kehitysjohdon kanssa yrityksen kokonaistarpeista. Tekes onkin jo edennyt hyvän matkaa tähän suuntaan, joten tästä on hyvä jatkaa, Soini sanoo. – Haluan saada rahoitushakemusten käsittelyajat lyhyemmiksi, raportoinnin tehokkaammaksi ja kaikki palvelut sähköisiksi. Tässäkin asiassa Tekes on jo edennyt hyvään suuntaan ja esi­merkiksi tämän vuoden alkupuoliskolla käsittelyaikoja on saatu lyhennettyä. Tekesin aiempi pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara jäi eläkkeelle syyskuun alusta. (KL)

17


AJASSA

YTN: Yt-neuvottelut hätiköityjä Lukuisat suuryritykset ovat ilmoittaneet viime viikkoina henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yt-neuvotteluista. Syys- ja lokakuun aikana uusista suuremmista henkilöstövähennyksistä ovat ilmoittaneet muun muassa Nokia Siemens Networks, Digia, Lociga, Pöyry, Metso, Cargotec, Rautaruukki ja TeliaSonera. Jo aiemmin tänä vuonna esimerkiksi Puolustusvoimat, FNsteel, Finnair, Nokia, Nokia Siemens Networks ja Tieto ovat ilmoittaneet vähentävänsä tuntuvasti työvoimaansa.

puolestaan vähentää 700 työpaikkaa ja ulkoistaa yli 200 henkilöä. YTN muistuttaa, että ohjelmointityön hakeminen halvan työvoiman maista on tullut monelle yritykselle kalliiksi, kun mukaan on laskettu virheiden ja alhaisemman tuottavuuden aiheuttamat lisäkustannukset. Nokia Siemens Networks aikoo puolestaan vähentää uusimmalla yt-kierroksellaan 400 henkilöä tukipaketeilla, joilla henkilökuntaa houkutellaan jättämään yritys vapaaehtoisesti. YTN kehottaa selvittämään tukipaketin sisällön joko työpaikan luottamusmiehen tai ammattiliiton kanssa.

TEK auttaa jäseniään

K U 9 4 7 3 4 2 7 5 4

Vaikeusaste:

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone! Jokainen numero on

UUSI MAHDOLLISUUS OSALLISTUA

www.aisudoku.com

S U D O 2 3 1 1 2 6 8 7 9 5 1 2 1 9 8 5 7 2 8

TEKin jäsenistön työllisyystilanne on IAETkassan tietojen mukaan pysynyt toistaiseksi kohtuullisella tasolla, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti. Yhteensä IAET-kassaan saapui elokuussa 828 ensi­hakemusta kaikilta jäseniltä. Ensihakemusten määrä nousi heinäkuusta lähes kahdellasadalla. Elo-

(C) Arto Inkala

Ylemmät toimihenkilöt YTN tuomitsee erityisesti runsaasti voittoa tekevien Metson ja OP-Pohjolan aloittamat yt-neuvottelut. Metson neuvottelut koskevat 630 henkilöä, joista 480 on tarkoitus irtisanoa ja 150 työntekijää ulkoistaa. OP-Pohjola aikoo

AI13844

Halpa voi käydä kalliiksi

kuussa tekkiläisiä tuensaajia ­­oli 1 312, kun vastaava luku vuosi sitten oli 1 247. Yli 80 prosenttia tuensaajista oli kokonaan työttömiä ja lomautettuja oli alle 10 prosenttia. TEK tukee jäseniään kaikissa muutostilanteissa. Yritysten edellytyksiä työllistää nyt vapautuvia osaajia joko uusissa tai jo olemassa olevissa yrityksissä on pyritty tukemaan onnistuneesti elinkeinopolitiikan keinoin. TEK on edustettuna esimerkiksi valtioneuvoston asettamassa ICTrakennemuutostyöryhmässä, joka esitti parinkymmenen nopean toimen­piteen sisällyttämistä valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen. Hallitus sopi näistä ehdotuksista muun muassa tämän vuoden kolmannessa lisätalousarvioesityksessään. TEK tarjoaa jäsenten tueksi muun muassa ura- ja lakipalveluja. Asiamiehet kiertävät tarvittaessa niillä työpaikoilla, joissa käydään yt-neuvotteluja. Myös YTN:n luottamusmiehet auttavat työ­ paikoilla. Lue lisää TEKin palveluista www.tek.fi/muutostilanteet. (AK)

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen Applen iPhone.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /tek. 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon MacBook Air kannettavan tietokoneen voitti Polemiikki-lehden lukija Martti Wallasvaara Turusta.

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: http://lehti.tek.fi

6 4 7 5 2 3 8 9 1 8 5 3 6 1 9 4 2 7

18

TEK 6/2012


AJASSA HAVUJA!

Tekniikan Akatemia ja Spinverse jakavat ensi tammikuussa kolmatta kertaa Vuoden CTO -palkinnon teknologiajohtajalle, joka on työllään parantanut suomalaisen yrityksen kilpailukykyä. Palkinnolla halutaan kiinnittää huomiota teknologiajohtajien merkittävään rooliin, joka jää usein vähälle huomiolle. Palkittavan teknologiajohtajan pitää luoda yhtiölleen merkittävää lisäarvoa teknologian avulla. Lisäksi hänen pitää olla inspiroiva yhteishengen luoja ja ihmisjohtaja. Palkittavan yrityksellä on oltava myös muun muassa toimiva innovaatio­ prosessi, joka kannustaa sen työntekijöitä osallistumaan prosessiin läpi organisaation. (AK) Vuoden 2013 teknologiajohtajaa voi ehdottaa 15.12. asti osoitteessa www.vuodencto.fi.

Videopelit vaikuttavat aivoissa kuin seksi Videopelin pelaaminen toista pelaajaa vastaan saa aivojen mielihyväkeskuksen kiihtymään. – Pelit tempaavat mukaansa osittain juuri siksi, että niissä menestyminen tuottaa aivoissa voimakkaita mieli­ hyvän kokemuksia samaan tapaan kuin vaikkapa syöminen tai seksi, kertovat tutkijat Jari Kätsyri ja Lauri Nummenmaa Aalto-yliopistosta. Tutkijoiden mukaan aivovasteet ovat entistä voimakkaampia toista ihmistä vastaan pelatessa. – Voittamiseen liittyy vuorovaikutuksellinen ulottuvuus. Toisen ihmisen tappiosta voidaan kokea esimerkiksi vahingon­iloa, tutkijat kiteyttävät. Tutkimus auttaa osaltaan ymmärtämään peliriippuvuuden taustalla olevia hermostollisia mekanismeja. (AK)

NIMITYKSIÄ VTM Arttu Piri aloitti TEKissä ­analyytikon tehtävässä 22.10. Piri tuottaa ja analysoi tutkimus­ tietoa TEKin palveluita, edun­ valvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista varten.

lehti.tek.fi

Varatuomari Anna ­Pitkänen aloitti TEKissä laki­miehen tehtävässä 28.9. ­Pitkänen toimii työvapaalla olevan ­Kaarina Ylösen sijaisena maaliskuun 2013 loppuun.

iStockphoto

Vuoden teknologiajohtajaa etsitään jälleen

Osataanko Suomessa johtaa?

E

nsimmäisen sairaslomapäivän palkattomuus laukaisi kiivaan keskustelun lintsaajista, sairaiden rankaisemisesta ja suomalaisten työmoraalista. Keskustelu on aina paikallaan. Tärkeää on kuitenkin välttää eipäs-juupas asetelmia ja mieluummin lähteä etsimään ilmiön syitä ja ennen kaikkea pyrkiä ratkaisemaan syiden taustalla olevia ongelmia. Miten selitetään esimerkiksi se, että lyhyitä sairaslomia esiintyy suurin piirtein saman verran kaikissa ammateissa, sen sijaan eri yritysten välillä on suuriakin eroja? Olisiko työilmapiirissä, työviihtyvyydessä ja ­johtamiskulttuurissa eroja? Jos maanantaisin on runsaasti poissaoloja, sairaspäivän palkan pidätystä tehokkaampaa ja inhimillisempää olisi ehkä hoitoonohjaus. Monet ovat viitanneet Ruotsissa jo pitkään voimassa olleeseen karenssipäiväkäytäntöön. Tosin kokemuksia etsiessä ei tarvitse mennä rajan taa; meilläkin on aloja, joiden tesissä säädetään karenssipäivä. Toistaiseksi mikään tutkimus ei näytä tukevan karenssipäiväkäytäntöä ainakaan laajemmin, pikemminkin päinvastoin. Lopulta sairaspäivien käytön herkkyyteen tuntuu vaikuttavan eniten työpaikan ilmapiiri: onko minusta kiva käydä töissä, voinko itse vaikuttaa työhöni, kuunteleeko pomo minua ja ehdotuksiani, saanko apua ja tukea sitä tarvitessani. Osataanko Suomessa oikeasti johtaa? Pitäisikö opetella?

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström

19


AJASSA

TEKin urapalveluille kiitosta ”Neuvontaa kannatti käyttää” Osaavaa, ystävällistä, kannustavaa ja ripeää. Muun muassa näillä sanoilla kuvailtiin TEKin urapalveluiden tarjoamaa ohjausta ja neuvontaa viime kesänä tehdyssä tutkimuksessa. Palvelua käyttäneet jäsenet totesivat sen olleen asiantuntevaa ja keskittyneen oikeisiin asioihin. Peräti 80 prosenttia vastanneista piti palvelun laatua erittäin hyvänä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja kannattikin vastanneiden mielestä käyttää, ja he olivat valmiita suosittelemaan niitä muillekin.

CV-klinikka ja työnhakuneuvonta suosittua Lähes 70 prosenttia palautekyselyyn vastanneista oli käyttänyt hyväkseen CV-klinikkaa ja/tai työnhakuneuvontaa. Neljännes oli kysynyt neuvoja ulkomaan työsopimuksiin liittyviin kysymyksiin ja viidennes kaipasi uraohjausta. Urapalveluista neuvoja saa sähkö­ postilla, puhelimitse tai henkilökohtaisissa tapaamisissa. – Henkilökohtaista neuvontaa ja oh­jausta on annettu jo yli kymmenen vuotta. TEKin urapalvelun vahvuutena onkin se, että asiakkaiden tarpeet tunnetaan todella hyvin. Tietoa on kertynyt siitä, millaisissa tilanteissa tekkiläiset saattavat urallaan olla ja miten heitä voidaan näissä tilanteissa tukea, urapalveluista vastaava yksikön­johtaja Sari Taukojärvi kertoo. TEKin urapalveluissa asiakas ja hänen tilanteensa on keskiössä. – Me annamme hänelle täyden tukemme, mutta emme esimerkiksi kirjoita jäsenen työhakemusta. Jäsenen puolesta ei myöskään tehdä päätöksiä: vaihtoehdoista voidaan keskustella, mutta varsinaisen valinnan tekee jokainen itse. Keskusteluissa yritetään löytää tilanteen kannalta oleellisimmat seikat ja tuoda esiin jotain sellaista, mitä asiakas ei ole huomannut vielä ajatella.

20

Vastaajat yhtä mieltä: palvelu asiantuntevaa, kannattaa käyttää, suosittelee palvelua Urapalveluiden neuvonta/ohjauspalveluun liittyvät väittämät (N=80)

Saamani palvelu oli asiantuntevaa

8%

46%

Neuvontaa/ohjausta kannatti käyttää

4%

Neuvonta/ohjaus keskittyi olennaisiin asioihin

14%

Ensimmäinen yhteydenotto oli sujuva

5%

Suosittelisin palvelua muillekin TEKin jäsenille

4%

Käytetyt työskentelytavat ja työkalut olivat toimivia Ajanvaraus henkilökohtaiseen tapaamiseen oli sujuvaa

34%

43%

54%

45%

35%

49%

61%

29%

10%

43%

5% 9%

40%

26%

30%

13%

56%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

täysin eri mieltä

ei eri eikä samaa mieltä

täysin samaa mieltä

jossain määrin eri mieltä

jossain määrin samaa mieltä

en osaa sanoa

Taukojärvi korostaa myös palvelun luottamuksellisuutta. – Täydellinen luottamus on toimintamme lähtökohta. Taukojärvi muistuttaa, että työnhaku ja urasuunnittelu vaativat tänä päivänä melkoisesti perehtymistä. – Kun tilanne on niin sanotusti päällä, moni tarvitsee ohjausta ja hyviä neuvoja.­ Me täällä urapalveluissa seuraamme kehitystä, kouluttaudumme ja olemme mukana verkostoissa, joissa tieto näistä asioista liikkuu.

Palvelu esille entistä selkeämmin Vaikka palaute oli erinomaista, hyvää voi vielä parantaa. Palveluista aiotaan muun muassa kertoa entistä selkeämmin. Myös

urapalveluiden verkkosivuja selkeytetään, jotta tieto löytyy sieltä mahdollisimman helposti. Uraohjauksen nimi vaihtuu uravalmennukseksi. Ulkomaan työsopimusten kommentointi siirtyy oikeudelliset palvelut -yksikköön, ja kansainvälistymispalveluiden alla ollut tieto löytyy uusituilla verkkosivuilla osasta ”Töissä ulkomailla”. Jäseniä opastetaan myös entistä selkeämmin ottamaan yhteyttä riittävän ajoissa. – On hyvä varautua siihen, että verkossa toimivalla CV-klinikalla voi olla ruuhkaa. Kannattaa myös muistaa, että CV:n muokkaaminen annetun palautteen perusteella vie aina jonkin verran aikaa. Aika henkilökohtaiseen tapaamiseen järjestyy asiakkaalle kiireisinäkin aikoina yleensä parin viikon kuluessa.

TEK 6/2012


AJASSA

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut järjestivät yhteisen juhlallisen tohtoripromootion 12. lokakuuta Otaniemessä. Promovoitavana oli 290 tohtoria ja kymmenen kunniatohtoria. Tekniikan promootioperinne jatkuu, vaikka Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu jaettiin 2011 neljäksi itsenäiseksi tekniikan korkeakouluksi. – Perinteen merkitys korostuu nykyisessä murrosvaiheessa. Tekniikan korkeakoulujen professorikunta ottaa promootioaktissa uudet tohtorit ja kunniatohtorit tiedeyhteisönsä jäseniksi. Promootio ylläpitää ja luo tekniikan tiedeyhteisöä edelleen, yhteisin voimin, totesi juhlamenojen ohjaaja, professori Riitta Smeds.

Markku Ojala

Aalto-yliopistossa tekniikan korkeakoulujen tohtoripromootio

Promootioon saapumassa dekaani Tuija Pulkkisen johdolla Aalto-yliopiston johto: rehtori Tuula Teeri, vararehtori Ilkka Niemelä, vararehtori Martti Raevaara, kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Outi Krause sekä perustieteiden korkeakoulun dekaani Kimmo Kaski.

Mobiilisovellusten kiihdyttämö jakanut ensimmäisen miljoonansa Aalto-yliopistossa toimiva maailman suurin mobiili­sovellusten kiihdyttämö AppCampus on investoinut ensimmäisen miljoonansa. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana tuli 900 hakemusta 60:stä eri maasta. Rahoitusta myönnettiin 36 parhaalle sovellukselle. – Suomalaisten hakemusten taso on ollut todella kova. Kolmasosa kaikista hakemuksista tuli Suomesta, ja rahoitusta sai 17 suomalaista hakemusta, summaa ohjelman vetäjä Pekka Sihvonen Aalto-yliopistosta. Kiihdyttämö aloitti toimintansa toukokuussa, ja Microsoft ja Nokia sijoittavat molemmat kolmen vuoden aikana enimmillään yhdeksän miljoonaa euroa Windows-puhelinten ja muiden Nokia-käyttöjärjestelmien innovatiivisiin mobiilisovelluksiin. (AK)

lehti.tek.fi

ILMOITUS

21


AJASSA

Ota lapsellesi edullinen tapaturmavakuutus TEKin jäsenenä voit ottaa lapsellesi urheilun ja muun vapaa-ajan varalle Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutuksen. Se on edullisempi ja kattavampi kuin yhden urheilulajin kattavat vakuutukset. Lasten Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus on voimassa urheiluharrastuksen lisäksi myös muulla vapaa-ajalla ja kaikkialla maailmassa. Sen noin kahdenkymmenen euron vuosimaksu on markkinoiden edullisin. Lapsen Ryhmäsampo Primus -vakuutus on myynnissä ainoastaan Ifin ja Kalevan sopimusjärjestöjen jäsenten lapsille. Tapaturmavakuutusta voi täydentää tarvittaessa sairauksia ja sairaanhoitokuluja kattavalla lapsi­vakuutuksella, joka kattaa myös esimerkiksi rasitus­vammoja. Edullisen tapaturmavakuutuksen voi hankkia osoitteesta www.henkivakuutuskuntoon.fi, Ifin konttoreista tai puhelimitse numerosta ­ 010 19 19 19. Vakuutuksen tarjoaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

Tekkiläiselle henkivakuutus kuudella eurolla kuukaudessa Mitä saa kuudella eurolla? Tuopillisen olutta. Puoli kiloa juustoa. Kolme ja puoli litraa bensaa. Kuudella eurolla kuukaudessa saa myös vakuutettua henkensä! Suomen edullisin henkivakuutus on Ifin tarjoama Ryhmäsampo Primus, joka on tarjolla tekkiläisille ja heidän perheilleen. Turvan myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Lisätietoja: www.henkivakuutuskuntoon.fi

Eurooppalainen insinööri­ koulutuksen verkosto, European Society of Engineering Education (SEFI), järjesti 40. vuosikonferenssinsa syyskuussa Thessa­ lonikissa. Engineering Education 2020: Meet the Future -konferenssissa julkistettiin myös tulokset kansainvälisestä opiskelijakilpailusta, jossa suomalaisjoukkueet nappasivat sekä ykkös- että kakkossijat. Voittoisassa Team Bridgeway tjsp -joukkeessa kisasivat Aaro Kauppinen, Antti Hiekkanen, Nadja Kiiskinen ja Joel Tirkkonen (Tampereen teknillinen yliopisto), Arjo Laukia, Teemu Peltokallio (Aalto-yliopisto) ja Elina Luttunen (Lappeenrannan teknillinen yliopisto). Kakkoseksi tulleen Team BioPojat -joukkueen muodostivat Antti Rautiainen ja Paula Räisänen, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta.

22

Kilvan tavoitteena oli innostaa opiskelijoita insinöörikoulutuksen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen, opetusmenetelmien ja -sisältöjen parantamiseen tähtääviä ideoi­ta tuli 17 joukkueelta, aina Meksikosta ja Iranista saakka.

Helena Hagberg

Suomi loisti SEFIssä

Korhonen-Yrjänheikille tunnustusta SEFIn konferenssissa TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtaja TkT Kati Korhonen-Yrjänheikki sai arvostetun SEFI Fellowship Awardin työstään insinööri­opetuksen edistäjänä. Hän on toiminut kahdeksan vuotta SEFIn hallituksen jäsenenä, joista 2009–2010 puheenjohtajistossa. SEFIn Presidentti professori Wim Van Petegem totesi perusteluissaan, että Korhonen-Yrjänheikki on vaikuttanut merkittävästi järjestön vaikuttavuuden ja opiskelijatoiminnan kehittymiseen. Lisätietoa SEFIn opiskelijakilpailusta: www.sefistudentcontest.com

Kati Korhonen-Yrjänheikki on yksi harvoista naisista, joille SEFI Fellowship Award on myönnetty.

TEK 6/2012


TEK-VAIKUTTAJA

1995–96

1999–2006

2008

2011

TEKin teekkarivaliokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi

TFiFin Turun osaston jäsen ja puheenjohtaja

varajäseneksi TEKin valtuustoon

TEKin hallituksen ja yrittäjyysvaliokunnan jäseneksi

T

EKin hallituksen jäsen Kimmo Leveelahti haluaa tuoda vaihto­ ehtoja tavanomaiselle insinööri­ putkelle. – Opiskeluaikana parhaalta vaihtoehdolta tuntui mennä perinteiseen insinööriputkeen: töihin isoon korporaatioon ja yleneminen siellä tuotepäälliköksi, hän muistelee. Pikku hiljaa putken ulkopuolinen vapaus kiehtoi yhä enemmän. – Törmäsin yritysmaailmassa toiminnan rajallisuuteen. Lähtökohdat asetetaan tilanteessa, johon ei voi itse vaikuttaa. Tuli ajatus, että voisiko tuotetta kehittämällä saada enemmän lisäarvoa kuin vain myymällä sitä. Lisäksi kasvoi halu luoda jotain omilla käsillä. Leveelahti on työskennellyt täysipäiväisenä yrittäjänä vuoden 2010 alusta alkaen, jolloin hän perusti yhtiökumppaninsa kanssa LJS Partners -nimisen yrityksen, johon kuuluu kolme startup-yritystä. – Riski ja vastuu ovat kova motivaattori ja tavoitteiden kirkastaja, ei mikään epämiellyttävä tunne. Leveelahden mukaan ennen kaikkea oikeanlainen asenneilmasto edistää yrittäjyyttä. Sen perusta valetaan korkeakouluissa. Yrittäjyyden pitäisi olla vähintään yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin palkka­ työn. Tämä vaatisi sekä rakenteiden että opetustapojen uudistamista. – Esimerkiksi Yhdysvalloissa reilusti yli puolet valmistumisen kynnyksellä olevista pitää yrittäjyyttä ensimmäisenä vaihto­

lehti.tek.fi

Helena Hagberg

Ketterää yrittäjyyttä ehtona. Jos Suomessa saataisiin luotua vastaavanlainen asenneilmasto, koko yhteiskunta hyötyisi siitä. Yrittäjähenkeä kaivataan kipeästi myös yritysten sisällä. – Puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Se tarkoittaa mentaliteettia, että kannetaan rohkeasti vastuu vaikeistakin asioista. Leveelahti näkisi samanlaista yrittäjyydestä kumpuavaa ketteryyttä mielellään myös TEKin toiminnassa. Hän arvioi, että jatkuva muutos tulee olemaan pysyvä ilmiö. – TEKin pitäisi pystyä olemaan koko ajan liikkeessä ja vastaamaan ketterästi jäsenistön tarpeisiin. Muutoksen ja epämukavuusalueiden hallitseminen tulevat olemaan järjestö­kentässä asioita, jotka houkuttelevat uusia jäseniä. Leveelahti edustaa hallituksessa Tekniska Föreningen i Finland TFiFiä. Hän painottaa, että myös TEKin monikulttuurista roolia kannattaa vahvistaa. – Suomen pitää olla hereillä, sillä muuten meillä loppuvat kädet ja jalat. Meidän tulee miettiä, miten saamme tänne lisää osaajia ja ulkomaalaisia jäseniksi. (AK) n

23


LAKITIETO

Höllää hetkeksi! ulkisen talouden kestävyysvaje edellyttää työurien pidentämistä. Väestö vanhenee ja samalla odotettavissa oleva elinikä nousee. Samaan aikaan yritykset parantavat tuottavuuttaan massairtisanomisilla, mutta työn määrä pysyy useimmiten ennallaan. Väsyneellä työntekijällä seinä saattaa tulla nopeasti vastaan. Työntekijällä on kuitenkin monia mahdollisuuksia ladata akkujaan tai täydentää osaamistaan, jotta töissä jaksaisi entistä paremmin ja pidempään.

Vuorotteluvapaasta pitää sopia Vuorotteluvapaa perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen vuorottelusopimukseen. Koska kyseessä on sopimus, ei toinen osapuoli voi velvoittaa toista vuorotteluvapaan antamiseen tai sen käyttämiseen. Vuorotteluvapaan saadakseen työntekijällä pitää olla vähintään kymmenen vuoden eläkettä kerryttänyt työhistoria. Lisäksi työsuhteen on pitänyt kestää yhtäjaksoisesti vuorottelu­vapaan myöntävään työnantajaan vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantajan tulee puolestaan palkata vuorotteli-

24

jan sijaiseksi työ- ja elinkeino­ toimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija. Sijaiseksi tulee ensisijaisesti palkata nuori, pitkä­aikaistyötön tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorottelija saa edellytysten täyttyessä vuorottelukorvausta omasta työttömyyskassastaan. Korvauksen määrä on noin 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon hänellä olisi oikeus työttömäksi jäätyään. Esimerkiksi 4 500 euron kuukausipalkalla vuorottelukorvaus olisi bruttona noin­ 1 440 euroa kuukaudessa. Kun työhistoriaa on takana yli 25 vuotta, vuorottelukorvaus nousee 80 prosenttiin. Tällöin esimerkkihenkilön kohdalla vuorottelukorvaus olisi 1 646 euroa kuukaudessa. Vuorotteluvapaan aikana vuorottelija voi tehdä vähäisissä määrin muita töitä, mutta ansiotulo vähentää vuorottelukorvauksen määrää. Vuorottelijan on kuitenkin syytä muistaa, että työnantajan kanssa kilpailevan toiminnan harjoittaminen on lain mukaan kiellettyä myös vuorotteluvapaan aikana. Työnantajat ovat suhtautuneet vuorotteluvapaisiin yleisesti ottaen myöntei-

iStockphoto

Oletko koskaan ajatellut määräaikaisen vapaan ottamista toteuttaaksesi jonkun unelmistasi tai vain jaksaaksesi työssä paremmin? Työelämästä on mahdollista saada taukoa muutoinkin kuin irtisanoutumalla.

sesti, vaikka sijaisen löytäminen asiantuntijatehtäviin voi olla haastavaa rekrytoinnille asetettujen edellytysten vuoksi. Työnantajat ovat pitäneet arvokkaana asiana uusien työntekijöiden sisäänajoa ikään kuin etukäteen tulevaisuuden rekrytointeja silmällä pitäen. Positiiviseksi on koettu myös uusien työntekijöiden mukanaan tuomat uudistukset.

Opintovapaa on lakisääteinen oikeus Opintovapaa on työntekijän lakisääteinen oikeus, joten

vapaan pitäminen ei edellytä työnantajan suostumusta. Työntekijällä on oikeus saada vuoden päätoimisen työsuhteen jälkeen yhteensä enintään kaksi vuotta opintovapaata, jonka hän saa käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa viiden vuoden aikana. Opintovapaaseen oikeuttaa kaikki julkisen valvonnan alainen opiskelu tai koulutus. Työntekijän tulee hakea opintovapaata työnantajalta kirjallisesti vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista, jos opintovapaa kestää yli viisi

TEK 6/2012


LAKITIETO

työpäivää. Lyhyempää opinto­ vapaata pitää hakea vähintään 15 päivää ennen opintojen alkamista. Työnantajalla ei ole oikeutta kieltää opintovapaan käyttämistä. Mikäli vapaasta aiheutuu työnantajan toiminnalle huomattavaa haittaa, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa. Esimerkiksi sijaisen etsimisestä aiheutuva hankaluus ei ole laissa tarkoitettu huomattava haitta.

Työntekijällä on sekä lakisääteisiä että sopimukseen perustuvia mahdollisuuksia ladata akkuja. Opintovapaan rahoittamiseen voi hakea aikuiskoulutustukea Koulutusrahastolta. Tuen saaminen edellyttää, että opiskelija on ollut eläkettä kerryttäneessä työssä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta, ja että hän on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä vähintään vuoden ennen opintojen alkua. Lisäksi edellytetään, että opiskelija jää palkattomalle opintovapaalle tutkintoon johtavan tai ammatillisen lisä- tai täydennyskoulutuksen vuoksi eikä saa opintoihinsa muita tukia. Palkaton vapaa voidaan toteuttaa joko kokoaikaisesti tai osaaikaisesti esimerkiksi lyhennettynä työaikana. Tukea maksetaan enintään 18 kuukauden ajan, mikäli

lehti.tek.fi

aikuisopiskelijalla on vähintään kahdeksan vuoden työhistoria. Esimerkiksi 4 500 euron kuukausipalkalla laskettuna aikuiskoulutustuki olisi noin­ 2 058 euroa bruttona. Mahdolliset palkkatulot vähentävät maksettavan tuen määrää.

saamatta jääneitä palkkasaatavia voidaan maksaa palkkaturvasta enintään 15 200 euroa ja työaikapankkisaatavia enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Säästövapaa ei vanhene

Mikäli vuorottelu-, opinto- tai säästövapaa eivät ole sopiva vaihtoehto työstä erkaantumiselle, työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä sopia vapaan pitämisestä ja sen suhteen noudatettavista pelisäännöistä. Palkaton vapaa on paras vaihto­ehto silloin, kun työntekijä haluaa mahdollisuuden tehdä toista työtä esimerkiksi hakeakseen vaihtelua tai uutta osaamista. Myös oman yritysidean testaamiseen on matalampi kynnys, jos paluu palkkatöihin on mahdollista määräaikaisen vapaan päätyttyä. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta palkattomaan vapaaseen, vaan se on aina sopimusasia. Mikään ei rajoita tällaisen sopimuksen tekemistä, ja osapuolet voivat

Työntekijällä on lainmukainen oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomaoikeudestaan pidettäväksi myöhemmin. Hän voi kuitenkin sopia työnantajan kanssa erikseen, että säästää lomaoikeudestaan 18 päivää ylittävän osan. Toisin kuin vuosiloma­ saatavat, säästövapaat eivät vanhene työsuhteen kestäessä. Näin ollen työntekijä voi rauhassa kerryttää säästövapaa­ saldoaan useiden vuosien ajan vaikkapa pidempää yhden­ jaksoista vapaata varten. Toinen ero vuosilomaan verrattuna on se, että säästövapaan pitämisajankohdan määrää viime kädessä työntekijä. Työntekijän tulee kuitenkin ilmoittaa työnantajalle vapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaan ajalta työntekijä on oikeutettu samaan kuukausipalkkaan, jota hän saa vapaan alkamishetkellä. Palkan maksaa työnantaja. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada lomakorvauksen, työaikapankin saldon ja liukumasaldon lisäksi korvaus myös säästövapaan saldosta. Näiden saatavien yhteenlaskettua summaa ei ole suositeltavaa päästää liian suureksi. Työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi

Sovi myös palkattomasta vapaasta

sopia vapaan ehdoista haluamallaan tavalla. Palkattomasta vapaasta sovittaessa on syytä sopia ainakin vapaan alkamisajankohta ja sen kesto, tehtävät, joihin työntekijä palaa vapaan jälkeen sekä säännöt työnantajan omaisuuden käyttämisestä vapaan aikana. Jos työntekijä haluaa harjoittaa vapaan aikana työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, asiasta täytyy sopia kirjallisesti. Tarvittaessa sopimuksen voi lähettää TEKin lakimiehelle tarkistettavaksi. n

Artikkelin kirjoittaja Kaarina Ylönen työskentelee TEKin lakimiehenä. TEKin lakimiehet auttavat jäseniä työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä asioissa. Yhteyden lakimiehiin saa varmimmin kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakitieto. Sen kautta voi jättää myös soittopyynnön.

Vapaalla olevan muistilista • Työsuhde on voimassa. • Työntekijällä on lojaalisuusvelvollisuus työnantajaa kohtaan. • Työntekijä ei saa harjoittaa kilpailevaa toimintaa. • Työntekijällä on salassapitovelvollisuus. • Vapaan pitäminen ei anna erityistä irtisanomissuojaa. Se ei myöskään vaikuta työntekijän oikeuteen irti­ sanoa työsopimus irtisanomisaikaa noudattaen. • Kun työntekijä sopii määräaikaisesta vapaasta, on syytä myös sopia, mihin työpisteeseen ja työtehtäviin hän palaa vapaan jälkeen.

25


jaksaa painaa töitä ja hoitaa lapsia Teksti Aku Karjalainen Kuvat Jari Härkönen ja Helena Hagberg

Markus Forsell korostaa, että isäystävällisyydestä hyötyy koko työyhteisö.

26

arkus Forsell uskoo vankasti, että myös miesvaltaisessa työyhteisössä voi olla hyvä isä ja kivenkova asiantuntija samanaikaisesti. Hän vetää Lahden ammattikorkeakoulun Isänä työelämässä -projektia, joka esittelee keinoja, miten työnantajat voivat huomioida paremmin perheellisiä työntekijöitä. – Isäystävällisyys näkyy muun muassa siinä, miten johto ja lähiesimies puhuvat isyydestä ja perhevapaista. Se näkyy myös työtehtävien määräajoissa: pitääkö esimerkiksi joku tehtävä saada valmiiksi seuraavaan päivään mennessä työtunneista välittämättä. – Myös etätyömahdollisuudet, liukuva työaika ja lomajärjestelyt ovat isäystävällisiä käytäntöjä. Eräässä miesvaltaisessa yrityksessä työpaikan tarjoamassa sairasvakuutuksessa on mahdollisuus hoidattaa alle 18-vuotiaat lapset yksityisessä terveydenhuollossa. Isämyönteisessä työyhteisössä perhe­vapaat ja sairaan lapsen hoitaminen eivät torppaa uralla etenemis­haaveita. – Kun firma ja esimies tukevat isää, hektinen pikkulapsivaihe ja vaativat työtehtävät voivat mennä käsi kädessä, Forsell vakuuttaa.

Aki Koivunen (vas.) ja Mikko Alppivuori ovat jäämässä isäkuukaudelle. Vapaat eivät ole herättäneet työkavereissa eripuraa, ja sijaisjärjestelyt ovat onnistuneet.

Jari Härkönen

Helena Hagberg

Isäystävällisessä työpaikassa myös miehet pitävät perhevapaita ja hoitavat lapsia, mutta etenevät samalla urallaan ja tekevät parempaa jälkeä kuin aiemmin.

TEK 6/2012


Jari Härkönen

Isyysvapaa pitenee vuodenvaihteessa Tällä hetkellä isä voi pitää isyysvapaata yhteensä 18 arkipäivää. Isä voi pitää myös isäkuukauden. Tällöin äiti jättää isälle vähintään 12 vanhempainrahapäivää, minkä lisäksi isä saa 1–24 lisäpäivää. Uusi laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2013.

• Isille tarkoitettu 54 päivän vapaa ja siltä ajalta maksettava päiväraha korvaisivat nykyisen isyysvapaan ja isäkuukauden.

• Isän pidempi vapaa ei enää edellyt-

Myös äiti hyötyy Isämyönteisyys on Forsellin mukaan tehokas rekrytointivaltti. – Työilmapiiri on työpaikalla varmasti parempi, jos siellä otetaan huomioon, miten työt tehdään hyvin ja miten siihen voi yhdistää perhe-elämän. Yhdysvalloissa isämyönteisyydestä on ollut taloudellista etua ja siitä on hyötynyt myös yrityksen brändi. Isäystävällisestä työkulttuurista voittavat myös naiset. Kun miehet pitävät enemmän perhevapaita, naisten ura- ja palkkakehitys paranevat ja asema rekrytoinnissa kohenee.

lehti.tek.fi

täisi 12 vanhempainrahapäivän säästämistä isälle.

Isäystävällisestä työkulttuurista hyötyvät myös naiset.

• Jatkossakin isä voisi pitää 18 isyys­ vapaapäivää enintään neljässä jaksossa äidin vapaan kanssa. Loput 36 päivää voitaisiin jakaa enintään kahteen jaksoon.

• Koko isyysvapaa pitäisi pitää ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

• Laki koskisi perheitä, joissa ensimmäisen lapsen perusteella maksettava vanhempainetuus alkaisi 1.1.2013 tai sen jälkeen.

27


ne n

Isien pidettävä vapaansa Viime vuonna Suomessa syntyi noin 60 000 lasta, ja isyysvapaan piti 48 000 isää. Sen sijaan vain reilut 16 000 miestä käytti oikeutensa isäkuukauteen. Vanhempainvapaata tai hoitovapaata viettävä isä onkin jo varsinainen harvinaisuus. Vanhempien kesken jaettavista vanhempainraha­päivistä isät pitivät vain 3,5 prosenttia. Vuonna 2008 päättyneissä vanhempainvapaissa hoitovapaalla oli noin 3 000 isää. – Tilastot perustuvat Kelan päivärahatilastoihin, joten niissä eivät näy kaikki pidetyt vapaat. THL:n arvion mukaan noin 90 prosenttia isistä jää pois työstä, kun lapsi syntyy, Forsell arvioi. Forsell korostaa, että vain isät itse voivat muuttaa pinttyneet käytännöt työpaikallaan. Mallia otetaan usein työkaverista tai esimiehestä. Tällä hetkellä suhtautuminen miesten pitämiin perhevapaisiin vaihtelee kahden ääripään välillä. – Työnantaja ei ole piru, vaan miehet itse ovat keskeisessä asemassa. Isien pitämät perhevapaat voivat lisääntyä, kun isät tietävät omat vaihtoehtonsa. Forsell kannustaa isiä jäämään rohkeasti kotiin. – Jo kuusi viikkoa saa aikaan isässä muutoksia, jotka näkyvät vielä vuosien päästä. Silloin tajuaa, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen kannattaa. n

28

Ixonos on tyypillinen suomalainen it-firma. Ixonosissa työskentelee yhteensä noin 900 työntekijää, joista 443 Suomessa. Heistä 90 prosenttia on miehiä, ja monet ovat myös isiä. – Tulin tänään hieman myöhemmin töihin, kun vein pojan kerhoon, kertoo Mikko Alppivuori, joka on jäämässä kahden viikon päästä isäkuukaudelle. – Teen tänään töitä etänä kotitoimistolla. Joustomahdollisuudet helpottavat elämää, sillä muuten tänäänkin olisi pitänyt hälyttää isovanhemmat apuun lasten hakemiseen, toteaa puolestaan Mikko Sjöblom etäyhteyden välityksellä. Molemmat heistä toimivat esimiestehtävissä. Asiakaspalvelussa työskentelevä Aki Koivunen puolestaan odottaa joulun jälkeen alkavaa isäkuukautta. – Nyt tuntuu ettei ole mahdollisuutta viettää tarpeeksi aikaa kotona. Isyysvapaat antavat mahdollisuuden viettää ylimääräistä, yhteistä aikaa perheen kanssa, Koivunen summaa. Myös esimiestehtävissä työskentelevä Risto Nuutinen kuuntelee kolmikkoa tyytyväisenä. Hän haluaa olla luomassa Ixonosista isäystävällistä työpaikkaa. Noin neljän viime vuoden aikana isyysvapaalla tai isäkuukaudella on ollut 32 työntekijää ja määrä on ollut kasvussa. – Vapaista tiedotetaan kaikille tuleville isille ja niiden pitämiseen jopa kannustetaan. Tavoitteena on, että jaksaa olla töissä ja samalla myös

hyvä isä, sanoo Nuutinen, joka toimii myös Isänä työelämässä -projektin ohjausryhmän puheenjohtajana.

Roolit toisinpäin Alppivuoren, Sjöblomin ja Koivusen mukaan perhevapaista ja etätyöstä on ollut helppo sopia työnantajan kanssa. – Olen saanut itse määrittää vapaasti, milloin jään isäkuukaudelle, Alppivuori kertoo. Jo odotusaikana kolmikolle oli selvää, että he haluavat pitää isyysvapaan ja isäkuukauden. Sjöblomilla on takanaan myös neljän kuukauden hoitovapaa. – Hoitovapaalla oli helpompi rakentaa suhdetta lapseen tämän ollessa jo hieman imeväisikäistä vanhempi. Pystyimme touhuamaan yhdessä leikkipuistossa tai telmimään lasten seikkailupuistossa vaikka koko päivän. Myös Koivusen ja Alpivuoren mielestä perhevapaat syventävät suhdetta lapsiin ja perheeseen. – Isyysvapaa on hyödyllinen myös vanhemmille sisaruksille. Vauva vie paljon huomiota, ja vanhemmat lapset jäävät helposti yhtäkkiä vähemmälle huomiolle. Kun molemmat vanhemmat ovat kotona, myös vanhemmille lapsille pystytään antamaan kaivattua huomiota, Koivunen sanoo. – Sain olla esikoisen kanssa enemmän, sillä nuorempi lapsi tarvitsi silloin paljon äitiään, Alppivuori vahvistaa.

Risto Nuutisen mukaan isämyönteisyys lisää työssäjaksamista.

TEK 6/2012

Jari Härkönen

Jar iH ärk ö

– Samat käytännöt ja työaikajoustot pitäisi olla kaikkien, myös lapsettomien, työntekijöiden saatavilla, Forsell huomauttaa.

Suhde perheeseen syventyy


URAILLAT

TULEVAT URAILLAT SYKSYLLÄ 2012

TEKrekry

– tie tulevaisuuteen.

www.tek.fi/uraillat Työlle on aikansa ja ajalle lakinsa Turku 5.11.2012 klo 17.00 Ilmoittaudu viimeistään 29.10.

Tehokkaasti työelämään! ­Urasuunnittelua ja työnhakua vastavalmistuneille Lappeenranta 8.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 31.10.

Startup ­– tie kansainväliseen menestykseen? Espoo 12.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 5.11.

TEKin jäsen – katso uusimmat työpaikat www.tekrekry.fi

Muutokset työsuhteessa –­tunne oikeutesi Lahti 15.11.2012 klo 17.00 Ilmoittautuminen viimeistään 7.11.

Ilmoittaudu! Tilaisuudet täyttyvät nopeasti, joten toimi pian: Ilmoittaudu verkko­sivuilla (www.tek.fi/uraillat) tilaisuuden kohdalta löytyvällä lomakkeella tai sähköpostitse uraillat@tek.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimesi, syntymäaikasi sekä mahdollinen erityisruokavaliosi. Uraillat on tarkoitettu kaikille TEKin jäsenille. Etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi.

Suomen Suurin

ammattikuntamatrikkeli Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011 -matrikkelissa on mukana yli 70 000 tekniikan osaajaa painettuna tai sähköisesti. Matrikkelin jäsenhinta kaksiniteisenä kirjana tai DVD:nä on 150 euroa. Molemmat saat pakettihintaan 170 euroa. Tilaa omasi: www.tek.fi/matrikkeli

Lisätietoja tilaisuuksien sisällöstä: Pauliina Taipalus (09) 2291 2207, pauliina.taipalus@tek.fi, Timo Tapola (09) 2291 2272, timo.tapola@tek.fi ja ulkomaan työsuhteisiin liittyvät tilaisuudet Jukka Arppe (09) 2291 2248, jukka.arppe@tek.fi.

Urailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt: www.tek.fi/uraillat.

lehti.tek.fi

29


iStockphoto

Osaava esimies

pidentää työuria

Taitava esimies on työpaikan voimavara. Työpöydän takana istuu työhönsä tyytyväinen työntekijä ja töissä jaksetaan aiempaa pidempään. Teksti Aku Karjalainen Kuvat iStockphoto ja Aku Karjalainen

30

E

simiehen johtamisella on merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työtyytyväisyyteen, tiivistää Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen. Kauhasen mukaan työntekijä, joka arvioi esimiehen johtamisen hyväksi, on jopa 25 prosenttia todennäköisemmin erittäin tyytyväinen työhönsä kuin huonosta esimiestyöstä kärsinyt kollega. Kauhanen käytti tutkimusaineistonaan laajoja Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 1990, 1997, 2003 ja 2008. Hän vakioi tarkastelussaan muiden tekijöiden vaikutuksen työtyytyväisyyteen. – Erot eivät olleet huomattavia valtion, kunnan tai yksityisen sektorin palveluksessa työskentelevien välillä. Esimiehen

johtamisella on suuri vaikutus koettuun työtyytyväisyyteen myös kaikilla koulutus­ tasoilla.

Johtaminen kehittynyt Kauhasen mielestä työpaikalla ahertaa tyytyväinen ja tehokas työntekijä, kun esimies muun muassa tukee alaisiaan, luottaa heihin, antaa riittävästi palautetta ja keskustelee avoimesti asioista. Kauhanen uskoo, että erilaiset esimiesten koulutusta sisältäneet työelämän kehittämis­ohjelmat näkyvät johtamistaitojen kehittymisessä. – Tarkasteluajanjaksona työntekijöiden arviot lähiesimiehen johtamisesta olivat parantuneet. Jokainen yksittäinen esimiehen johtamista kuvaava ulottuvuus oli joko pysynyt samalla tasolla tai noussut. Kauhanen korostaa, että johtamiseen kannattaa panostaa.

TEK 6/2012


Merja Kauhanen korostaa, että työtyytyväisyyttä pitää mitata ja kehittää jatkuvasti.

– Työtyytyväisyydellä on vaikutusta sekä yksilön että yrityksen kannalta. Se vaikuttaa muun muassa työmotivaatioon, sairauspoissaoloihin, työpaikan vaihtoaikeisiin, eläköitymissuunnitelmiin ja yritysten tuottavuuteen.

Huono johtaminen lisää varhaiseläkkeitä Kauhanen tarkasteli tutkimuksessaan myös, millä tavalla esimiehen johtaminen vaikuttaa yli 45-vuotiaiden eläköitymisaikeisiin. Pidemmistä työurista on turha haaveilla, jos lähiesimiehen johtaminen ei ole kunnossa. – Aikaisemmin on eniten tutkittu henkilökohtaisten tekijöiden, kuten terveydentilan tai

Työtyytyväisyydellä on vaikutusta sekä yksilön että yrityksen kannalta.

taloudellisen tilanteen, vaikutusta eläköitymisaikeisiin ja työhön. Työyhteisöön liittyviin tekijöihin on kiinnitetty vähemmän huomiota, vaikka aiemman tutkimuksen mukaan myös niillä on suuri vaikutus eläkeaikeisiin ja -päätöksiin. Jos lähiesimiehen johtaminen on huonoa, eläke­aikeiden todennäköisyys kasvaa Kauhasen tutkimuksen mukaan 5–6 prosenttiyksiköllä verrattuna vastakkaiseen tilanteeseen. Tarkastelujakson aikana 1990–2008 yli 45-vuotiaiden eläkkeellelähtöaikeet ovat vähentyneet. – Yhtenä syynä taustalla on myös se, että poliittisilla päätöksillä on tukittu varhaisen eläköitymisen reittejä. Lähiesimiehen johtamisen yhteys toimipaikkojen tuottavuuteen oli myös positiivinen. Tosin tämä suhde oli tilastollisesti merkitsevä ainoastaan, kun tuottavuuden mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti kaikkia toimialoja koskevassa analyysissä. Yhteys oli heikosti merkitsevä. n

lehti.tek.fi

Tiina Saarelma-Thielin mukaan toimivasta ikäjohtamisesta on hyötyä liiketoiminnassa. Se muun muassa parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Ikäjohtaminen murskaa ennakkoluulot Ikäjohtaminen antaa kyytiä pinttyneille ennakkoluuloille. – Jokaisen työntekijän elämänkulkuun liittyy kriittisiä siirtymiä. Työpaikan tulisi tunnistaa nämä vaiheet ja miettiä johtamisessa, miten työntekijöiden potentiaali pystytään hyödyntämään työuran jokaisessa vaiheessa, kiteyttää koulutuspäällikkö Tiina Saarelma-Thiel Työterveyslaitokselta. Kaikki alkaa jo työpaikan kynnyksellä. Johdon tulee huolehtia, että työelämän ja oppilaitosten yhteistyö on saumatonta ja työntekijöiden perehdytys on kunnossa. Sen sijaan urasuunnittelu ja lisäkoulutus helpottavat, kun työtehtävät muuttuvat, uralla edetään esimiestehtäviin tai uudenlaiset haasteet kiinnostavat. Joustoja tarvitaan myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. – Työuran keskivaiheeseen kannattaisi satsata enemmän kuin nyt on tehty. Silloin ihmisillä on velvollisuuksia moniin eri suuntiin, Saarelma-Thiel kehottaa. Lisäksi omia työkaluja kaivataan, jos tapaturmat tai vakavat sairaudet yllättävät ja joudutaan olemaan pitkiä aikoja poissa töistä. Uhka työkyvylle on tunnistettava ajoissa ja työhön paluuta on tuettava. Muutosjohtamista puolestaan edellytetään esimerkiksi henkilöstön vähentämistilanteissa. Myös työuran viimeinen rutistus vaatii johtamista. SaarelmaThiel ehdottaa uran viimeisiksi vuosiksi työntekijöille yksilöllistä kehittämissuunnitelmaa. Asiantuntijuus ei saa hävitä samalla, kun työntekijä eläköityy. – Tämä on kuin henkilöstön riskianalyysi. Jos putoaa näissä vaiheista, on riski, että työurasta ei tule eheä.

Räätälöintiä tarvitaan Saarelma-Thiel korostaa, että työpaikan ikäasiat pitää huomioida niin strategisella tasolla kuin päivittäisessä arjessa. – Esimiehellä on keskeinen tehtävä rakentaa sukupolvien välistä yhteistyötä ja nähdä se etuna. Se pitää ottaa huomioon, kun töitä jaetaan ja päätetään, ketkä tekevät töitä yhdessä. Myös innovointivaiheessa on hyvä, että on erilaista porukkaa ideoimassa. Saarelma-Thiel huomauttaa, että hyvät käytännöt eivät ole täysin kopioitavissa, vaan työpaikkojen pitää kehittää toimenpiteensä omista tarpeistaan. Tällä hetkellä asenteet ja teot eivät täysin kohtaa. – Erään eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaisilla esimiehillä on hyvin myönteiset ikäasenteet tutkimuksen muihin maihin verrattuna. Toisaalta johtamistoimenpiteet ovat samanlaisia kuin vertailumaissa. – Tästä huolimatta Suomi on edelläkävijä ikäjohtamisessa, ja hyviä ikäkäytäntöjä on kehitetty eri ohjelmissa.

31


Äänestä asiantuntemusta kotikuntasi valtuustoon! Tekkiläisiä ehdokkaita lokakuun kuntavaaleissa: AKAA Kokoomus 37

Koistinen Tomi, FM, ohjelmisto­ suunnittelija, Elektrobit www.facebook.com/tomi.p.koistinen

ASIKKALA Keskusta

11 Järvinen Seppo, tekn. yo, Aaltoyliopisto, www.facebook.com/ SeppoJarvinenValtuustoon

AURA Kokoomus

60 Mäkelä Mika, DI, myyntijohtaja, www.facebook.com/mika.makela.kokoomus

ESPOO Kokoomus

147 Kemppi-Virtanen Pirjo, DI, projektin­ johtaja, Genpro Solutions Oy, www.kemppivirtanen.net 148 Kiijärvi Laura, arkkit., kaupunki­ suunnittelija, Sito Oy, www.kiijarvi.fi 153 Koskinen Jussi, DI, www.jussikoskinen.kotisivukone.com 164 Lehtola Ville, TkT, tutkijatohtori, Aalto-yliopisto, villelehtola.fi 171 Markkula Markku, DI, Advisor to the Aalto Presidents, Aalto-yliopisto, www.facebook.com/markku.markkula, www.markkumarkkula.palvelee.fi 172 Mattila Veli-Pekka, DI, eläkkeellä, kunnallisvaalit.tek.fi 186 Nieminen Jarmo, DI, Portfolio Manager, Efore Oyj, koti.mbnet.fi/jniemine/ 199 Ruutiainen Marketta, tekn. yo, www.facebook.com/RuutiainenValtuustoon 210 Särkijärvi Jouni J, arkkit., Arkkit.ja insinööritoimisto Särkijärvi Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 217 Tähtikunnas Janne, DI, liiketoimintajohtaja, Rejlers Oy, www.tahtikunnas.fi 215 Tuisku Tuomas, DI, Safety Office Manager, Flybe Finland Oy, tuomastuisku.com

Perussuomalaiset 93

Uotila Juuso, tekn. yo, toimihenkilö, Kansaneläkelaitos, kunnallisvaalit.tek.fi

RKP

314 Lönnqvist Bo, DI, bolonnqvist.sfpval.fi

SDP

594 Ahonen Eetu, tekn. yo, tutkimusapulainen, Aalto-yliopisto, kunnallisvaalit.tek.fi 636 Lehtonen Sami, DI, erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT, samilehtonen.blogspot.fi 693 Waltari Harri, FM, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, www.harriwaltari.fi

Vihreät

369 Hyrkkö Saara, tekn. yo, Aalto-yliopisto, projektipääll., Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta, www.saarahyrkko.fi 371 Inkala Arto, TkT, erikoistutkija, Suomen Ympäristövaikutusten Arviointikeskus (YVA) Oy, yrittäjä, www.aisudoku.com/ ArtoInkala.html

32

374 Jensen Patrick, tekn. yo, nuorempi rata­ suunnittelija, SITO Oy, www.patrickjensen.fi 378 Karimäki Johanna, DI, kansanedustaja, www.johannakarimaki.fi 420 Niiranen Seppo K., arkkit. SAFA, projektivastaava, Rakennustieto, www.facebook.com/seppokniiranen 435 Raudasoja Satu, tekn. kand., UX Specialist, Nokia, www.saturaudasoja.fi 449 Surakka Kimmo, DI, ohjelmistosuunnittelija, Nokia, www.facebook.com/surakkakimmo

HATTULA Vihreät 67

Monto Mari, DI, laatuinsinööri, NSN, vihreatehdokkaat.fi/mari.monto

1022 Särelä Mikko, TkT, tutkijatohtori, Aalto- yliopisto, www.sarela.fi

HYVINKÄÄ Kristillisdemokraatit

242 Huusko Ari, DI, Controller, www.huusko.net

HÄMEENLINNA Perussuomalaiset 5

Vihreät 73

HELSINKI Kokoomus

207 Koskinen Kauko, DI, KTM, toimitusjohtaja, LKV Kauko Koskinen Oy, www.kaukokoskinen.fi

Liberaalisen puolueen yhteislista

1060 Sjöström Kim, DI, puheenjohtaja, Suomen Sosiaaliliberaalinen Yhdistys, liberaalinen.nettisivu.org/sjostrom/

Perussuomalaiset

599 Ekqvist Marko, DI, systeemisuunnittelija, THL, tinyurl.com/9sc6tyg 616 Jantunen Markku, TkL, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu, markkujantunen.blogspot.fi 633 Kokkila Kimmo, DI, myyntipäällikkö, ABB Oy, www.facebook.com/k.kokkila 662 Mäkinen Mauri, DI, specialist (Fiber Optics, Optical Transmission), www.maurimakinen-wow.fi

SDP

446 Nehri Welat, DI, suunnittelupäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry, www.nehri.fi

Vasemmistoliitto 86 98

Poikela Jani, DI, työtön, kuntavaaliehdokas.fi/janipoikela Risberg Pasi, fil. yo, kuntavaaliehdokas.fi/pasirisberg

Vihreät

935 Hartikainen Ernesto, DI, kauppat. yo, eXecutive Advisor, Managing Director, eXacta, www.ernestohartikainen.net 951 Karhu Jessica, DI, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, www.jessicakarhu.fi 954 Kivekäs Otso, FM (tietojenkäs.tiede), ohjelmistoarkkit., Codento, www.otsokivekas.fi 970 Lehtipuu Otto, DI, www.facebook.com/lehtipuuotto 984 Nordin Maria, arkkit., tuottaja, Rakennetaan kaupunki!, www.facebook.com/marianordinhelsinki 994 Paalimäki Tuula, arkkit., asiamies, Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö, www.tuulapaalimaki.fi 998 Puoskari Mari, DI, johtaja, kestävän kehityksen palvelut, Logica, www.maripuoskari.fi

Kaakinen Antti, FM, ylitarkastaja, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus, www.anttikaakinen.fi

IISALMI Kokoomus (sitoutumaton) 53

Kristillisdemokraatit

752 Kuikanmäki Kimmo, DI, tuotekehityskemisti, CPS Color Oy, www.facebook.com/kimmo.kuikanmaki

Ilonen Janne, DI, suunnittelija, Tullilaitos, Tietohallinto, janneilonen.ehdolla.fi

Rautio Markku, DI, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto, kunnallisvaalit.tek.fi

IITTI SDP 41

Luoma-aho Maria, DI, KTM, vesistöinsinööri, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, marianmietteet.vuodatus.net

IMATRA Kokoomus

106 Helminen Anna, DI, YTK, myyntipäällikkö, Teknosafe Oy, www.annahelminen.fi 113 Johansson Jarmo, DI, kunnossapitopäällikkö, Ovako Imatra Oy Ab, kunnallisvaalit.tek.fi

INKOO Vihreät 5

Ahde Elina, DI, ohjelmistosuunnittelija, HUS, kunnallisvaalit.tek.fi

JANAKKALA Kokoomus

172 Ryynänen Tapani, DI, erikoistutkija, VTT, kunnallisvaalit.tek.fi

JYVÄSKYLÄ Kokoomus

159 Nyberg Petri, DI, kehitysjohtaja, www.facebook.com/#!/petri.e.nyberg 168 Rouhiainen Eeva-Kaisa, FL (tietotekn.) kehityspäällikkö, Numerola Oy, www.eevakaisarouhiainen.fi

Vihreät

267 Kettunen Joni, FM (tietotekn.), ohjelmistosuunnittelija, Axiell Nordic Oy, jonikettunen.wordpress.com 268 Kilpala Minna, FM, Project Manager, Tieto, www.minnakilpala.fi 288 Poikola Antti, DI, yrittäjä, HILA Open Oy, poikola.fi 296 Taskinen Timo, FT, ryhmäpäällikkö, Keski-Suomen ELY-keskus, kunnallisvaalit.tek.fi 303 Yli-Tainio Antti, opiskelija, www.valitseantti.fi TEK 6/2012


JÄRVENPÄÄ Kokoomus

219 Horelli Juhani, DI, MBA, eläkk., kunnallisvaalit.tek.fi 232 Kuusisto Tuija, TkT, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö, www.saunalahti.fi/~tuikuusi 236 Manninen Anneli, DI, KM, kehitysjohtaja, Keuda, www.facebook.com/edustajaManninen

KAARINA Vihreät 96

Kiuru Aaro, FT, lääketiet. fysiikan dos.,eläkkeellä ylifyysikon virasta, TYKS, ehdokkaat.vihreat.fi/aaro.kiuru

KAJAANI Vihreät

7 Keränen Silja, DI, Regional Project Manager, Kainuun Etu Oy, www.siljakeranen.fi

KANGASALA Kristillisdemokraatit

182 Hagqvist Jari, DI, Principal Researcher, Nokia Oyj, www.koodee.fi

KARKKILA Vihreät 64

Reikko Laila, DI, opettaja, Otalammen koulu, Vihdin kunta, www.facebook.com/laila.reikko

KEMI SKP

26 Siirilä Tapio, DI, koneturvallisuuden asiantuntija, Sundcon Oy, www.tapiosiirila.wordpress.com

SDP 7

59

LAPPEENRANTA Kokoomus

88 Grönlund Joonas, tekn.yo, palvelupäällikkö, LOAS, www.jonttu.info 94 Heino Juhani, eläkeputkessa, kunnallisvaalit.tek.fi 97 Holtari Jami, DI, tuotantopäällikkö, EP-Asennus Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 107 Kasurinen Jussi, TkT, tutkija, projektipäällikkö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tinyurl.com/kasurinen2012 126 Luttunen Elina, tekn. kand, tutkimusapulainen, Lappeenrannan teknilli­ nen yliopisto, kunnallisvaalit.tek.fi 135 Mäkelä Jerkko Juhani, DI, tuotantopäällikkö, Plannja Oy Ab, kunnallisvaalit.tek.fi 143 Päiväläinen Aleksi, DI, projektipäällikkö, Puolustusvoimat, www.aleksipaivalainen.fi 148 Räsänen Erkki, DI, HHJ, yritystalouden lehtori, Saimaan Ammattikorkeakoulu Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 149 Räsänen Esa-Pekka, tekn. yo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, www.esa-pekkarasanen.fi 158 Telkkä Tuomas, DI, elinkeinopoliittinen asiamies, Suomen Yrittäjät, www.tuomastelkka.fi

Perussuomalaiset 56 62

KEMPELE Kokoomus

102 Okkonen Jaakko, DI, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari, kunnallisvaalit.tek.fi, www.oulu.chamber.fi

KERAVA Kokoomus 82

Ahti Olli, HSL, joukkoliikennesuunnittelija, kunnallisvaalit.tek.fi

SDP

197 Makkonen Toni, DI, tutkija, Aalto-yliopisto, tonimakkonen.fi

KIRKKONUMMI Kokoomus

129 Mättö, Raimo, konsultti, Zap Perspective Oy, DI, kunnallisvaalit.tek.fi

Ahonen Timo, DI, eläkkeellä, kunnallisvaalit.tek.fi Rahkala Hannele Jaana, KTM, tekn. yo, hankinta-asiantuntija, Helsingin kaupunki, diskurssejajohtamisesta.blogspot.fi

Papinniemi Markku, DI, yrittäjä, Papinniemi-kiinteistöt Ky, markkupapinniemi.nettisivut.fi Renkonen Harri, tekn. yo, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, www.facebook.com/Renkonen

Vihreät

180 Junttila Virpi, TkT, tutkijatohtori, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, www.vihreatehdokkaat.fi/virpi.junttila 181 Jääskeläinen Marja, DI, Lappeenrannan kaupunki, kunnallisvaalit.tek.fi 188 Lampela Hannele, TkT, tutkijaopettaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kunnallisvaalit.tek.fi

LEMI Kokoomus

17 Lehtimäki Lasse, DI, ohjelmistokehityspäällikkö, Mediamaestro Oy, kunnallisvaalit.tek.fi

LEMPÄÄLÄ

RKP

Keskusta

KOTKA

Kokoomus

184 Kämpe Jerri, laboratorioinsinööri, Aaltoyliopisto, DI, jerrikampe.sfpval.fi

Kokoomus

27 Länsimies Anna-Maria, DI, FM, tiedottaja, Fortum Power and Heat Oy, www.anna-marialansimies.net

LAHTI Kokoomus

291 Lahtinen Ville, DI, tarkastusinsinööri, Inspecta Tarkastus Oy, www.lahtisenville.fi

lehti.tek.fi

175 Matintupa Annele, DI (rak.), farmaseutti, konsultti, Roadscanners Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 91

Laurila Marko, DI, hankintapäällikkö, Glaston Finland Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 112 Suojanen Jukka, DI, kehityspäällikkö, Tampereen kaupunki, www.jukkasuojanen.net

SDP 58

Koivuluoma Mikko, DI, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, www.facebook.com/KoivuluomaMikko

LOHJA Vasemmistoliitto

280 Sarlin Johanna, DI, eläkeläinen, johanna.vas.fi

Vihreät 20

Junno Leo, DI, koulutussuunnittelija, TJS Opintokeskus, www.leojunno.ehdolla.fi 38 Nordström Markku, DI, Industry Intelligence Manager, Fortum Power and Heat Oy, kunnallisvaalit.tek.fi

MASKU Kokoomus 93

Moisio Päivi, DI, EHS-asiantuntija, Sandvik Mining and Construction Oy Turku, kunnallisvaalit.tek.fi

MIKKELI Vihreät

348 Jouhkimo Panu, DI (tuot.tal.), tuotesuunnittelija, Aikawa Fiber Technologies, www.misevi.fi/panujouhkimo/

MÄNTSÄLÄ Kristillisdemokraatit 3

Lempola Heikki, DI, lehtori, Laurea AMK, kunnallisvaalit.tek.fi

MÄNTTÄ-VILPPULA Keskusta 92

Väisänen Sirpa, rak.ins. AMK, tekn.yo, myynti-insinööri, Jita Oy, kunnallisvaalit.tek.fi

NASTOLA Keskusta 81

Tiusanen Ari-Pekka, DI, Product Manager, Raute Oyj, kunnallisvaalit.tek.fi

NOKIA Kokoomus

203 Soininen Riku, TkL (tietotekn.), toimitusjohtaja, Advant Games Oy, kunnallisvaalit.tek.fi

Perussuomalaiset

116 Kallio Leena, DI, eMBA, leena.kallio.kotisivukone.com

NURMIJÄRVI Kokoomus

190 Lompolo Kirsi, DI (tuot.tal.), www.kirsilompolo.kotisivukone.com

OULU Keskusta

243 Jaako Juha, TkT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, juha.jaako.kotisivukone.com 286 Oikarainen Matti, tekn. yo, www.oikarainen.fi

Kokoomus

350 Kangas Olavi, DI, yrittäjä, OK Konsultointi, www.olavikangas.fi 374 Luhtaanmäki Sami, DI, toimitusjohtaja, Oucons Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 375 Lukkarila Anne, DI, Product Availability Specialist, Nokia Siemens Networks, www.annelukkarila.com 381 Merihaara Mikko, DI (tuot.tal.), luottamusmies, Team Manager, Nokia, 386 Orava Jukka, DI, alueasiamies, Tekniikan akateemiset TEK, kunnallisvaalit.tek.fi

33


393 Pihlajamaa Heli, DI (sähkötekn.), tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto, www.facebook.com/helitelle 408 Savola Tiina, DI, asiantuntija, Nokia Siemens Networks, kunnallisvaalit.tek.fi

Perussuomalaiset

589 Vuorio Juha, DI, tuotekehitysinsinööri, Nokia Corporation, www.juha.vuorio.kotisivukone.com

SDP

468 Kunnari Sanna, FM, työsuojeluvaltuutettu, Technical Security Lead, Nokia, www.facebook.com/KunnariSanna

Vihreät 89

Pitko Jenni, arkkit.yo, Oulun yliopisto, www.jennipitko.fi

PIEKSÄMÄKI Keskusta 38

Sepponen Arto, toimitusjohtaja, Documtec Oy, www.sepponen.fi

RUSKO Kokoomus 35

Hellgren Sisko, DI, toiminnansuunnittelupäällikkö, STX Finland, www.siskohellgren.fi

SAARIJÄRVI Vihreät 37

Elo Erna, DI, matemaattisten aineiden opettaja, Kyyjärven kunta, erna_elo.elot.net

SALO Vihreät

317 Ylönen Otso, DI, Lead Product Manager, Nokia Oyj, otsoylonen.fi

SASTAMALA Kokoomus

139 Rantonen Olli, DI, ins, Strategic sourcing and material manager, GS Hydro corp., kunnallisvaalit.tek.fi

PIRKKALA

SAVONLINNA

Vihreät

Vihreät

60 Ellä Ville, TkT, tutkijatohtori, TTY, kunnallisvaalit.tek.fi 71 Merikoski Mikko, tekn. yo, kunnallisvaalit.tek.fi 72 Merikoski Riku, DI, analyytikko, Tampereen Sähkölaitos, www.rikumerikoski.net

PORI Kokoomus

260 Saari Ilkka, DI, www.facebook.com/groups/219782741065/

159 Nyrhinen Sari H., DI, opiskelija, Itä-Suomen Yliopisto, www.sarinyrhinen.fi

SIUNTIO Vihreä vastuu

36 Haanpää Harri, TkT, ohjelmistoasiantuntija, Stonesoft, www.iki.fi/haha

SÄKYLÄ Vasemmistoliitto 26

PORVOO Kokoomus 38 60 67

80

Fiskari Juha, TkT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, Kemian laitos, kunnallisvaalit.tek.fi Mokka Reijo, DI, ekonomi, eläkeläinen, kunnallisvaalit.tek.fi Palmqvist Pontus, yrittäjä, företagare, Insinööritoimisto Kiinteistövelho, www.facebook.com/ PontusPalmqvistPorvoonParhaaksi67 Tuomaala Perttu, DI, myyntijohtaja, Metso Automation Oy, perttutuomaala.kokoomus.info/

RAAHE Kokoomus

16 Selkälä Jouko, DI, projektipäällikkö, Oulun Yliopisto Raahe, kunnallisvaalit.tek.fi

RAUMA

34

Puisto Timo, DI (sähkövoimatekn.), kunnossapitoinsinööri, Teollisuuden Voima Oyj, kunnallisvaalit.tek.fi

Talvitie Jarmo, DI, ohjelmisto- ja mitta­ laiteasiantuntija, tekninen hyväksyjä, luottamushenkilö, Nokia Oyj, kunnallisvaalit.tek.fi

Kristillisdemokraatit

285 Auli Peltola, DI, Solution Architect, Atos, www.aulipeltola.com

Vihreät

579 Kallio Sami, DI, ohjelmistoarkkitehti, Gofore Oy, samikallio.net 601 Nisumaa-Saarela Katja, DI, ehdokkaat.vihreat.fi/katja.nisumaa-saarela 633 Stenhäll Jaakko, DI, Controller, Tampereen teknillinen yliopisto, jaakkostenhall.fi

TURKU Kokoomus

132 Paatero Jaakko, TkT hall.pj, Gasera Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 167 Viljanen Vesa, FM (fys.),johtava asian­ tuntija, Promethor Oy, vesaviljanen.fi

SDP

281 Valtakari Daniel, TkL, asiamies/ ombudsman, TEK, http://tiny.cc/vfj0lw

ULVILA Kokoomus

43 Jyrkönen Satu, TkT, tutkimusjohtaja, Outotec (Finland) Oy, kunnallisvaalit.tek.fi

VAASA Kokoomus

299 Raatikainen Ilkka, TkT, yrittäjä, DesNetti Oy, www.desnetti.fi/raatikainen

Vihreät

340 Lehtonen Tapani, DI, tuotekehitys­ insinööri, VEO Oy, www.tapanilehtonen.fi

TAIPALSAARI

VANTAA

Keskusta

Perussuomalaiset

26 Kylämies Kimmo, DI, tuotepäällikkö, Outotec Filters Oy, kunnallisvaalit.tek.fi 40 Turunen-Saaresti Teemu, TkT, akatemiatutkija, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, www.teemuturunen-saaresti.fi

TAMPERE Keskusta

421 Niinistö Jaakko, TkT, tutkija, Helsingin yliopisto, dosentti, www.jaakkoniinisto.net

RKP

495 Rehnström Kristian, DI, johtaja, Fortum, kristianrehnstrom.sfpval.fi

SDP

219 Juva Antti, DI, kehityspäällikkö, Measurepolis Development Oy, www.anttijuva.net

43

Kokoomus

45

8

25 37

Kokoomus

160 Latokartano Saku, TkL (tekn. fys.), jaospäällikkö, Teollisuuden Voima Oyj, kunnallisvaalit.tek.fi 184 Starck Antti, DI, projektipäällikkö, kunnallisvaalit.tek.fi

89

58 75

Arvonen Tero, DI, kouluttaja, Nokia Siemens Networks, www.facebook.com/tero.arvonen2012 Ivanoff Antti, DI, start-up tiimipäällikkö, Fastems Oy Ab, www.anttiivanoff.com Kauppi Juho, tekn. yo, insinööri, yhteiskunnallinen yrittäjä, Somea Oy, juuhoo.org Marku Teemu, tekn. yo, kunnallisvaalit.tek.fi Ristolainen Juha, tekn. yo, ohjelmisto­ arkkitehti, Futurice Oy, Tj, Codemancers Oy, www.juharistolainen.fi/ehdokas

65

Kähkönen Osmo, DI, toimitusjohtaja (eläkk.), Keravan Energia Oy, osmokahkonen.fi Salminen Helvi, LuK, tietoturvapäällikkö, Gemalto Oy, www.helvisalminen.fi Stark Seppo, DI, vientipäällikkö, Heureka Overseas Productions Ltd, kunnallisvaalit.tek.fi

YLÖJÄRVI Kristillisdemokraatit 55

Kortesmaa Markku, DI projektipäällikkö, (konetekn.), datarmo.fi/markku_kortesmaa/

Perussuomalaiset

212 Savio Sami, DI, tutkija, Pirkanmaan sairaan­ hoitopiiri, www.samisavio.kotisivukone.com

Tässä julkaistaan tiedot kaikista tekkiläisistä ehdokkaista, jotka ilmoittivat ehdokastietonsa toimitukseen määräpäivään mennessä.

TEK 6/2012


ILMOITUS


Oppirahat omalta koulutustililtä Teksti Kaisa Harmaala Kuva iStockphoto

Tulevaisuudessa sinullakin saattaa olla oma koulutustili. Tilille kerrytetyin varoin voisit hankkia tarvitsemaasi koulutusta työnantajasta riippumatta.

M

ahdollisuuksia syventää, laajentaa tai uudistaa omaa osaamista tarvitaan kaikkiin työuran vaiheisiin, sillä työtehtävät muuttuvat, uralla pitää jaksaa yhä pidempään ja työttömyyskin voi yllättää. Koulutustilien avulla aikuiskoulutuksen rahoitusta voitaisiin suunnata yksilöiden ja heidän koulutusvalintojensa kautta. Korkeatasoinen osaaminen on myös yhteiskunnan ja työnantajien etu: työpaikkoja syntyy sinne, missä on tarjolla osaavia työntekijöitä. Tällä hetkellä julkinen rahoitus aikuiskoulutukseen ohjataan valtionosuuksilla koulutuksen tarjoajien kautta. Kataisen hallitus asettikin ohjelmassaan tavoitteeksi uudistaa aikuiskoulutusta ja sen rahoitusta. Tätä tavoitetta varten hallitus antoi toimeksiannon selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit. Selvitystyö on ollut opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnissä vuoden 2012 ajan. Selvitystä tekevät Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen ja Turun yliopiston professori Erno Lehtinen. Toukokuussa ilmestyneessä väliraportissa kartoitettiin koulutustilin mahdol-

36

lisuuksia, riskejä ja erilaisia tilimallivaihtoehtoja. Loppuraportin odotetaan valmistuvan marraskuun puolivälissä.

Keitä tilit koskevat? Koulutustilien toivotaan lisäävän koulutuksellista tasa-arvoa. Selvitystyössä on pohdittu yhtenä vaihtoehtona sitä, että tilit suunnattaisiin heikosti koulutetuille ryhmille. Tästä Akava on kuitenkin vahvasti eri mieltä, sillä vaativissa työtehtävissä työskentelevät korkeakoulutetut tarvitsevat jatkuvaa osaamisen kehittämistä vähintään yhtä paljon kuin muutkin ryhmät. Akavan näkemyksen mukaan tileillä pitäisi tukea laajasti työntekijöiden ammatillista osaamisen kehittämistä, jotta ne lisäisivät työurien kestävyyttä. On todennäköistä, että loppuraportissa tehdään toimenpide-ehdotuksia sekä erityisen heikosti koulutettujen ryhmien kouluttautumisen edistämiseksi että koko työvoiman elinikäisen osaamisen varmistamiseksi.

Kuka maksaa? Selvitystyön toimeksiannossa keskityttiin julkisten varojen uudelleen ohjaamiseen. Akavan näkemys on, että aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa on välttämätöntä laajentaa sekä työnan-

TEK 6/2012


tajien että työntekijöiden rahoituksella, koska pelkkä julkinen raha ei riitä kasvaviin koulutustarpeisiin. Mikäli koulutustilille sijoitettu summa jää pieneksi, se ei kannusta kouluttautumaan. Rahoitusta tarvitaan sekä muutaman päivän koulutuksiin että pidempikestoiseen tutkintojen suorittamiseen esimerkiksi kokonaan uudelle alalle.

Kuka ohjaisi? Monimutkaisessa aikuiskoulutusviidakossa ei ole helppoa löytää itselle sopivinta koulutusta. Jotta koulutustilit omaksuttaisiin käyttöön, tarvitaan myös helposti saatavilla olevia ohjaus- ja neuvontapalveluita. Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden puutteet ovatkin haaste koulutustilien kehittämiselle. Kansalaisten ohjaus- ja neuvontapalveluita kehitetään jo nyt muun muassa valtionvarainministeriön mittavassa sähköistä asiointia ja demokratiaa vauhdittavassa SADe-

hankkeessa. SADeen saattaisi olla mahdollista luoda käyttöliittymä koulutustileille, jonka avulla voisi esimerkiksi nähdä yhdestä paikasta kaiken julkisen valvonnan alaisen koulutustarjonnan, johon tilin saldoa olisi mahdollisuus käyttää.

Miten työ etenee? Hankkeen ohjausryhmässä Akavaa edustaa TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki. Hän muistuttaa, että aikuiskoulutuksen rahoituksen varmistamisessa keskeistä on, että työntekijä- ja työnantajajärjestöt sitoutuvat tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen rahoittamiseen. – Toivottavasti tästä keskustellaan neuvottelupöydissä viimeistään ensi keväänä. Ensin pitäisi kuitenkin saada toteutukseen nykyisen raamisopimuksen osaamisen kehittämistä koskevat toimenpiteet: kolmen päivän koulutus­ oikeus sekä aikuiskoulutustuen ja opinto­ vapaalain kehittäminen. n

Koulutustilien toivotaan innoittavan kansalaisia kehittämään omaa osaamistaan.

lehti.tek.fi

Koulutusti liä koskeva selvityshen kilöiden laatima lop puraportti valmistuu marra Se ja välira skuussa. portti on luettavissa opetus- ja kulttuurim inisteriön verkkosivu ilta.

37


5

syytä

lukea Teekkarin työkirjaa Teksti Salla Koivu Kuvitus Maria Laisi

Hei, sinä teekkari! Jokaisen teekkarin työnhakua avustava opas, Teekkarin työkirja, ilmestyy jälleen joulukuussa kaikille Suomen teknillisten yliopistojen kampuksille. Miksi juuri sinun kannattaisi etsiä opus käsiisi?

1. opit, miten töitä haetaan Miten CV tehdään? Millainen on hyvä työhakemus? Entä miten ihmeessä työhaastatteluun pitäisi valmistautua? Teekkarin työkirjasta löydät erityisesti teekkareille suunnitellut CV-mallit, step by step -ohjeen työhakemuksen kirjoittamiseen, vinkit työhaastattelussa pärjäämiseen ja toki paljon kaikkea muutakin.

2.tiedät, mistä töitä saa Mitä on verkostoituminen? Miten rekry­ messuilla tulisi toimia? Mitkä ovat teekkarille parhaat työnhakusivut? Teekkarin työkirjassa rekrytoinnin asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin työnhausta.

38

TEK 6/2012


3. koet, millaista kesätöissä on

Teekkarin työkirja on Suomen suurin työnhakuopas kaikille teekkareille. Se toteutetaan Tekniikan akateemiset TEKin sekä teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien yhteistyönä. Sen 11 000 kappaleen painos on jaossa teknillisten yliopistojen kampuksilla kautta maan joulukuussa 2012. Tänä vuonna teekkarin työkirja täyttää 20 vuotta.

Timo Idänheimo

Millainen on kesä tehtaalla? Entä ulkomailla? Kannattaako kesällä opiskelella? Esittelemme tänä vuonna peräti kolmentoista teekkarin erilaiset kesät. Avaa Teekkarin työkirja ja koe kesä töissä muiden teekkareiden silmin.

mikä ihmeen teekkarin työkirja

4. saat ohjausta uralla etenemiseen Miten uraa tulisi suunnitella? Millaisia teekkareiden työelämän polut ovat? Teekkarin työkirjassa neljä urallaan jo edennyttä diplomi-insinööriä kertoo omasta työurastaan.

Teekkarin työkirjan päätoimitti tänä vuonna arkkitehtuurin ja kauppa­ tieteiden ylioppilas Salla Koivu.

teekkareilta teekkareille 5. löydät yli 100 potentiaalista työpaikkaa Tänäkin vuonna Teekkarin työkirja esittelee yli 100 yritystä, jotka aikovat palkata teekkareita harjoitteluun, diplomityön tekoon tai kesä­ töihin ensi vuonna.

lehti.tek.fi

Miten teekkarin työkirja oikein syntyy? Teekkarin työkirjaan valitaan joka vuosi päätoimittaja, joka on vastuussa lehden taitosta, toimittamisesta ja budjetista. Tänä vuonna päätoimittajana on arkkitehtuurin ja kauppatieteiden ylioppilas Salla Koivu. Teekkarin työkirjan tekemiseen osallistuu myös lukuisia toimittajia, valokuvaajia ja kuvittajia, joista valtaosa on teekkareita. TEK ja yliopistojen urapalvelut tarjoavat työnhakuvinkit.

39


Yhteen tutkimuskohteistaan, KONEen konehuoneettomaan Monospace –hissiin, Simula törmää työpaikallaan päivittäin.

Aalto-yliopiston tutkija Henri Simula tutki väitöstyössään kuuden suomalaisen menestystuotteen kaupallistamista ideasta maailmanmarkkinoille. Selvisi, että temppu kyllä osataan käytännössä. Vain teoria puuttuu. Teksti Petja Partanen Kuvat Helena Hagberg

Kaupallistamisen käytäntö tunnetaan,

teoria puuttuu

40

TEK 6/2012


M

iten teollisuustuote tuodaan menestyksekkäästi markkinoille? Tätä pohti tutkija Henri Simula 300-sivuisen väitös-

kirjan verran. Yhteen tutkimuskohteistaan Simula törmää työpaikallaan päivittäin. KONEen konehuoneeton Monospace -hissi kuljettaa väkeä Aalto-yliopiston TUAS-talon aulasta ylempiin kerroksiin. Simula kertoo, että vuonna 1996 esitellystä hissikonseptista on tullut maailmanlaajuinen menestys. Väitöskirjan case-tarina Mono­spacen kaupallistamisesta suorastaan imaisee mukaansa. Kalliita rakennusneliöitä säästävä insinöörioivallus kiinnosti rakennuttajia, mutta kaupallinen menestys oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Kilpailijat huomauttivat potentiaalisille asiakkaille, että KONEen uutuus tuskin täyttää viranomaismääräyksiä: puuttuuhan siitä koko konehuone. Jo sisäinen lanseeraus, uutuustuotteen myynti oman talon myyntitykeille, oli iso ponnistus. Radikaali tuote­ uutuus herättää aina muutosvastarintaa. Simula tutki, mitä toimenpiteitä kaupallistamiseen kuuluu, ja miten temppu ­tehdään. – Kyllä siihen vastauksia löytyi, mutta ne eivät ole normatiivisia: tee näin, niin tapahtuu näin, hän nauraa.

Kaupallistaminen ei tapahdu itsestään Tutkija Simula miettii pitkään kysymystä, mikä oli työn tärkein tulos. – Kyllä se on se, että kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii toimenpiteitä, jotka pitää hanskata. Työn edetessä kävi pian ilmi, ettei tuotteen kaupallistaminen ole suurissakaan yrityksissä mikään tuotekehityksen kaltainen hyvin määritelty prosessi. Akateemisessa maailmassa tilanne oli vielä huonompi: tuotekehityksestä on olemassa teoriakirjallisuutta hyllymetreittäin, kaupallistamisesta ei juuri mitään. – Organisaation ymmärrys kaupallistamisesta on usein vähäinen. Siitä puhutaan paljon, mutta sitä ei ole otettu käsitteellisesti haltuun, tutkija toteaa.

lehti.tek.fi

Monospace-hissin lisäksi Simula tutki Exact Toolsin putkenkatkaisutyökalun, Beneqin ohutkalvopinnoituslaitteen, Marioffin HI-FOG-sammutuslaitteiston, Martelan Combo-kaappijärjestelmän ja Vaisalan WRM200 -säätutkan matkaa markkinoille. B-to-B-tuotteiden kaupallistamisvaihe on bisneksen kannalta ratkaisevan tärkeä. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, se ei välttämättä tahkoa euroja kassaan. – Kaupallistamisessa voi mennä moni asia pieleen. Tuote voi olla hinnoiteltu väärin. Toisaalta joskus taas teknisesti huonompi tuote pärjää markkinoilla vaikkapa onnistuneen muotoilun ansiosta. Kaupallistamisessa voi käyttää lukemattomia työkaluja: asiakasreferenssejä, 3D-animaatioita, lehtiartikkeleita. Suunnitelmiakin tarvitaan useita: tuotannon käynnistämiseen, hinnoitteluun ja riskien hallintaan.

Kaupallistaminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii toimenpiteitä, jotka pitää hanskata. Monta menestysreseptiä Yksittäistä kaupallistamisen menestys­ reseptiä on mahdotonta löytää. Simula ottaa esimerkiksi Marioffin, joka tuskin kelpaa oppikirjaesimerkiksi uuden tuotteen tuomisesta markkinoille. Huolto­ bisneksessä tuolloin toiminut yhtiö teki vuonna 1991 töitä ruotsalaisvarustamolle. Asiakasyrityksen tekninen johtaja paljasti, että uudet säännökset laivoihin vaadituista sammutusjärjestelmistä aiheuttavat ongelmia. Jälkikäteen asennettu perinteinen sprinklerijärjestelmä painaa niin paljon, että laivojen vakavuus heikkenee. – Marioff lupasi ratkaista ongelman, vaikka tuotetta ei ollut olemassa. Yrityksen perustaja Göran Sundholm lähti rohkeasti kehittämään ratkaisua asiakas­ tarpeeseen, Simula kertoo.

HI-FOG-järjestelmä kehitettiin kuudessa kuukaudessa. Korkeapaineinen vesisumu sammutti laivapalon perinteisiä sprinklereitä tehokkaammin – ja ilman vesivahinkoja. Suurin este kaupallistamisen tiellä olivat viranomaismääräykset. Esimerkiksi Ruotsissa edellytettiin sammutusjärjestelmän suihkuttavan vähintään viisi litraa vettä minuutissa neliömetrille. Marioffin tehokkaampi sammutusjärjestelmä suihkutti vain kymmenesosan tästä. Aluksi laitteita asennettiin poikkeusluvin. Sinnikkään työn tuloksena International Maritime Organization IMO hyväksyi uuden sammutusteknologian standardeihinsa vuonna 1995. Vähitellen myös kansalliset viranomaiset hyväksyivät uutuuden.

Asiakasreferenssit tärkeä työkalu Simulan tapaustutkimusten perusteella B-to-B-tuotteiden kaupallistamisessa on yksi työkalu yli muiden: asiakasreferenssit. Näin oli myös Marioffin tapauksessa. Risteilyvarustamo Caribbean Cruise Linesin aluksella syttyi vuonna 2001 tulipalo, eikä perinteistä sprinklerijärjestelmää uskallettu vesivahingon pelossa aluksi aktivoida. Vahingot olivat 8 miljoonaa dollaria. Seuraavana vuonna sama tapahtui HI-FOGjärjestelmällä varustetun aluksen konehuoneessa. Palo sammui ilman vesivahinkoja, ja vain 500 taalan anturi jouduttiin uusimaan.

41


DI:STÄ TOHTORIKSI

– Marioff sai varustamon onnettomuuksista tekemän koulutus-DVD:n markkinointikäyttöönsä. Se oli ihan mielettömän vakuuttavaa. Marioffin myyntimiehen sijasta iso asiakas kehuu heidän tuotettaan. Kuluttajatuotteista tutut kalliit tuotelanseeraukset eivät ole muodissa Simulan tutkimissa yrityksissä. – Teollisella puolella toimitaan hyvin kohdennetusti. Tärkeämpiä ovat pilotti- ja asiakasprojektit. Käsitystä tukee sekin, että vain harva tutkituista yrityksistä käytti esimerkiksi lehti-ilmoittelua tuotelanseerauksessa. Henkilökohtainen myyntityö oli sen sijaan tärkeä työkalu kaikille. Sen sijaan isoissa yrityksissä tuotteen myyminen omalle väelle on suuri haaste. – Sisäinen lanseeraus on ainakin yhtä tärkeä kuin ulkoinen lanseeraus, Simula kertoo. Kauppa käy vain, jos organisaation jäsenet ymmärtävät, miksi korvaava tuote tulee markkinoille, tai miksi vanha tuote tapetaan. Tutkijalla on hyviä uutisia myös pienille B-toB-yrityksille. – Kaupallistamistiimi ei välttämättä ole iso, eikä rahaa tarvita välttämättä paljon, hän kertoo havainnoistaan. – Marioffissa muutama kaveri lähti ratkaisemaan asiakastarvetta, ja he onnistuivat kehittämään teknologian ja viemään sen markkinoille. Jättiyhtiö KONE kehitti sekin Monospace-hissiä melko vaatimattomin panoksin. Vaisalassa on paljon insinööriosaamista, mutta säätutkan kaupallistamisesta vastanneeseen ydintiimiin kuului vain muutama henkilö.

Kaupallistaminen mukana alusta alkaen On tärkeää, että kaupallistamista mietitään jo varhain. – Minua häiritsee tällainen akateemisessa maailmassa vallitseva lineaarinen ajattelu: ensin ideoidaan peijakkaasti, sitten tulokset heitetään tuotekehitysprojektille, joka lopulta sanoo että menkää ja kaupallistakaa. Simula kehottaa ottamaan mallia autoteollisuudesta, jossa tehdään montaa palikkaa yhtä aikaa. Lopuksi osat kootaan valmiiksi autoksi. – Projektit menevät rinnakkain. Markkinointi­ materiaalia suunnitellaan jo, vaikka lopullinen tuote ei ole valmis, Simula havainnollistaa. Kaikki tutkitut yritykset olivat hyviä tässä. – Yrityselämässä se menee niin, mutta liikkeenjohdon kirjallisuudessa ajatellaan vielä vaihe kerrallaan.

42

Löysä innovaatiopuhe sai väittelemään Innovaatio-käsitteen vuonna 1934 lanseerannut taloustieteilijä Joseph Schumpeter 1934 saattaisi kääntyä haudassaan, jos kuulisi nykypäivän innovaatioseminaareista, -johtajista, -keskuksista ja -päivistä. Tämä oli kimmokkeena myös Henri Simulan väitöskirjan tekoon. Hän halusi selvittää, mistä puhutaan kun puhutaan innovaatioista. Väitöskirjassa sanalle on listattu 25 eri määritelmää. – Kuulin viimeksi tänään puhuttavan innovaatioiden kaupallistamisesta, hän kertoo. Innovaation kaupallistaminen on oikeastaan käsitteellinen mahdottomuus, tutkija selittää. Innovaatio syntyy vasta, jos tuotteen tai palvelun kaupallistaminen onnistuu. – Markkinoille tuotavia keksintöjä voisi kutsua innovaatioyritelmiksi – kaikista ei valitettavasti tule innovaatioita, Simula ehdottaa. Vasta myöhemmin selviää, onko yritelmästä innovaatioksi, kaupallisesti menestyneeksi uutuustuotteeksi. Moni voi pitää mokomaa käsitekikkailua turhana, mutta se on tutkijan arkea. – Management-tutkimus on lähellä filo­ sofiaa, Simula pohtii.

Jokainen Simulan tutkimista kaupallistamiskohteista on menestynyt markkinoilla. Työn esitarkastaja huomauttikin, että myös epäonnistumisia voisi olla hyvä pohtia. – Hyvä jatkotutkimuksen aihe, Simula toteaa. Väitöskirjassa luotu tuoteinnovaation viitekehys paikkaa kaupallistamisen akateemista tutkimusvajetta. Pitäisikö yrityksiin perustaa kaupallistamisosasto tuotekehitysosaston ja markkinointiosaston rinnalle? – Ei. Kaupallistamisessa ei ole kyse organisaatiosta, vaan ajattelutavasta. Insinöörien pitää ymmärtää bisnestä, markkinoinnin puolestaan tuotteen tekniikkaa, Simula toteaa. n

TEK 6/2012


Helena Hgaberg

– Innovaation kaupallistaminen on käsitteellinen mahdottomuus. Innovaatio syntyy vasta, jos kaupallistaminen onnistuu, Henri Simula sanoo.

Mitä haluaisit saada aikaan insinöörinä/ tohtorina? ”Maailmaa muutetaan pienin askelin. Esimerkiksi tuotteiden kaupallistaminen on puurtamista, ei se ole suuria Heureka!-hetkiä.” Suosikkileikkikalu? Legot. ”Juuri nyt avaruuslegot on kova juttu. Pian siirrytään viisivuotiaan pojan kanssa tekniikka-legoihin.” Lempiharrastus? Lenkkeily ja purjehdus.

Uusia luonnonlakeja on vaikea löytää, mutta käsitteitä määritellään sitäkin ahkerammin. Liikkeenjohdon konsulttina Simula saattoi vetää räväkämpiä tulkintoja, mutta tutkijanhattu päässä saa varovaiseksi.

– Konsulttina voi väittää, että jos X, niin siitä seuraa Y. Tutkijana pitää todeta, että voi kenties olla näin, mutta että se riippuu siitä ja tästä. En voi sanoa, että jos teet näin, kaupallistaminen onnistuu varmasti.

HENRI SIMULAN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI TKK:lle opiskelemaan. ”Sekä talous että tekniikka kiinnostivat.”

Henri Simula syntyy Forssassa.

Ylioppilaaksi Forssan Linikkalan lukiosta.

1973 lehti.tek.fi

1991

TKK:lle TEKEShankkeen projektipäälliköksi, jatko-opintojen pariin.

Diplomityö Nokia Mobile Phonesille, DI:n paperit kouraan. ”IT-huuma oli kuumimmillaan. Lähdin Nokian sijasta pienempään yritykseen, tietoturvayritys SSH:lle.”

1994

2000

Tietokirja Uuden B2Btuotteen menestyksekäs kaupallistaminen ilmestyy. Henri Simula on yksi kirjoittajista. Mukana RFID-alan start-upissa Voyantic Oy:ssä vuoteen 2008.

Valmistuu kauppatieteen maisteriksi.

2002

2006

Liikkeenjohdon k­ onsulttina Inno­ tiimissä vuoteen 2011.

2006

2010

Väitöskirja Management of Commercialization – Case Studies of Industrial, Business-to-Business Product Innovations valmistuu.

Väitöskirjan otsikko lyödään lukkoon. ”Tutkimus laajeni vuosien varrella tuotelanseerauksesta tuotteen kaupallistamiseen.”

2010

2012

2011 43


ILMOITUS


PYLVÄIDEN VÄLISTÄ

Annetaan lasten kiipeillä puissa DI Johanna Karimäki Kirjoittaja on kansanedustaja ja TEKin valtuuston jäsen.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä voisi olla avuksi, että jokainen nuori ihminen löytäisi sen oman juttunsa. Vaikka koulu ei innostaisi, pitäisi nuorella olla edes yksi kiinnostuksen kohde, jonka hän kokee tärkeäksi. Silloin hänen tulevaisuutensa olisi valoisampi. Tiedän esimerkin, jossa koulussa häiriköinyt, turhautunut ja lintsannut nuori löysi innostuksen lähteen tietokoneella näpertelystä. Tänä päivänä hän on menestynyt tietotekniikkayrittäjä. Tukeeko maailmamme, koulumme ja kasvatuksemme yritteliäisyyttä ja luovuutta? Luovuutta ei ole pelkästään ongelmien ratkaisu, vaan myös aktiivinen ongelmien havaitseminen. Se antaa mahdollisuuden soveltaa täysin uusia ratkaisuja etunojassa, ennen muita. Nykynuorilla voi olla esteitä omien mielenkiinnon kohteiden löytämiselle, sillä sekä koulu että kotikasvatus kontrolloivat liikaa. Koulussa annetaan liian valmiita malleja, oppikirjat eivät tarjoa haastetta. Kun koulun tuntijakoa uudistetaan, opetusohjelmaan on lisättävä luovuutta ja toisten huomioon ottamista edistäviä tiimitöitä sekä omaa tiedonhakua vaativia tehtäviä. Jos koulusta ei löydä kiinnostuksen kohdetta, edes yksi hyvä harrastus voi turvata syrjäytymi-

lehti.tek.fi

seltä. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus harrastaa, ja kunnan on tarjottava siihen edullisia vaihtoehtoja. Kotona lapsille ostetaan leluja, jopa isoja lelusarjoja, joissa kaikki on valmiina. Lelut leikkivät lasten puolesta. Jos tavaraa ja roinaa on joka lähtöön, voi olla vaikea tehdä niillä mitään mielekästä. Lapsi vain odottaa uutta lelua hetkeksi ihmeteltäväksi. Rakkaita lapsia valvotaan pienestä pitäen. Puissa kiipeilyssä nähdään vaaroja, ja lapsi on joka hetki tavoitettava kännykällä. Jos muistelee 80-lukua, niin kyllä sitä pörrättiin pitkin kylää ja lähimetsiä, ilman kännykkää, eikä kukaan tiennyt missä oltiin. Lapsia oli taloyhtiössä riittävästi yhteisiin pihaleikkeihin, kirkonrottaan ja purkkikseen. 50-luvun sukupolven lapsilta vaadittiin leikkien ohessa myös suurempaa työpanosta perheissä. Varsinkin maaseudulla kasvaneet muistelevat porkkanamaan harvennusta ja heinätöitä ankarana raadantana. Monella menestyneellä yritysjohtajalla on tällainen lapsuuden tausta. Tänä päivänäkin kotitöiden edellyttäminen lapselta on välittämistä. Lapsikulttuurin muutos on niin ilmeinen. Sen myötä lisääntyvät uusavuttomuus ja hukassa olevien nuorten määrä. Hellitetään hieman: nuoremme ja lapsemme ansaitsevat luottamusta ja vapautta. Heidän on itse löydettävä omat mielenkiinnon kohteensa. n

Opetusohjelmaan on lisättävä tiimitöitä ja omaa tiedonhakua tukevia tehtäviä.

45


Ensimmäinen askel muutti meitä Teksti Outi Moilanen Kuva Anni Kinnunen

Useat meistä muistelevat kauhulla koululiikuntaa ja jäävät sohvansa vangiksi. Voisivatko uudet kokemukset päihittää vanhat muistikuvat?

L

eevi and the Leavings lauloi aikanaan: ”Minä lähden Pohjois-Karjalaan. Vaihdan farkut verkkarihousuun. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Juon kaljaa auringon nousuun.” Tälläkin kertaa vaihdettiin farkut verkkareihin, mutta jätettiin kaljan lipittäminen ­sikseen. Liminkalainen DI Jaakko Savola lähti kotiseudun sijasta hakemaan uutta motivaatiota liikkumiseen Arja-vaimonsa kanssa. – Ilmoitus pääsystä 1.askel-hyvinvointijaksollle oli mieleinen ja innostus lähteä jaksolle oli kova. Perämeren rannikolla asuvalle Pohjois-Karjalan Nurmeksessa järjestettävä hyvinvointijakso vaikutti kiinnostavalta. Kesälomalla oli myös mukava lähteä hieman kauemmaksi tutuista maisemista, sanoo Jaakko.

Kroppa herätti Istumatyötä Rautaruukilla tekevä Jaakko kertoo, että kehon tuntemukset herättivät huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. – Huomasin, että aiempaa pienemmät fyysiset ponnistelut johtivatkin aiempaa suurempiin jälkituntemuksiin. Tuttu istuma-

46

asento alkoi puuduttaa selkää ja kenkien jalkaan laittokaan ei aina suju kuin vettä vaan.

Leppoisasti liikkeelle Jaakon ja Arjan mielestä 1.askel oli hyvin suunniteltu ja toteutettu. ”Leppoisasti liikkeelle” -teemalla laadittu ohjelma sisälsi sopivassa suhteessa terveysaiheisia tieto­ iskuja, kuntotestejä, ohjattua liikuntaa ja kylpylässä pulikointia. Ohjelmasta jäi myös vapaa-aikaa, jonka pariskunta käytti henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen. – Kävimme läheisessä kesäteatterissa katsomassa mainion Harmaat pantterit -huumorinäytelmän. Toisena iltana syvennyimme karjalaiseen kulttuuriin ja Bomban talon historiaan, mikä oli erityisen mielenkiintoista kuultavaa. Sääkin suosi pariskunnan aktiivista ­viikkoa. – Ilmatkin sattuivat olemaan lämpimät, vaikka muuten mennyt kesä jätti toisenlaisen kuvan itsestään. Tosin ei pieni sade estänyt suunniteltua ohjelmaa.

Tutuiksi tulivat geokätkeily, kahvakuula ja Asahiterveysliikunta.

Elämyksiä patikkaretkeltä Pariskunta kertoo oppineensa jaksolla, että liikunnan tulee olla monimuotoista. Koska se jos mikä edistää sopivassa suhteessa lihas- ja

TEK 6/2012


1. askel-hyvinvointi­ ohjelmassa oli myös vapaaaikaa, jonka Arja ja Jaakko Savola käyttivät henkisen hyvinvointinsa vaalimiseen.

kestävyyskuntoa. Jaksolla tutustuttiin myös uusiin liikuntalajeihin. – Uusina liikuntalajeina tulivat tutuksi muun muassa geokätkeily, kahvakuula ja Asahi-terveysliikunta. Aika jaksolla hujahti vauhdilla ja tunnelma oli rento. Jokainen osallistui harjoitteisiin omien tuntemustensa mukaan. – Kouluaikojen voimisteluopettajamaista painostusta tai kilpailuttamista ei ollut. Liikunta tuntui oikeasti kivalta niin vesijumpassa kuin lähialueelle suuntautuneella patikkaretkellä, jolla maistelimme yhdessä polunvarrelta löytyneitä metsämansikoita ja mesimarjoja.

mitattua tietoa muun muassa kehonkoostumuksesta, lihasvoimasta ja peruskunnosta. – Seurantajaksolla olisi mukava nähdä kuntoraportin arvojen kehittyneen – siihen toivottuun suuntaan.

Kuntotestit motivoivat muutokseen

Jaksojen välillä ei ole yksin

Kotiin viemisinä pariskunnalla oli viiden päivän jälkeen uutta intoa ja tietoa. Jakson päätteeksi ryhmäläiset saivat kotiin mukaan kuntotestiraportin, jossa oli päivien aikana

Seurantajaksoa odotellessa ei ole tarvinnut jäädä yksin elämäntapamuutoksen kanssa. Jakson järjestäjältä on tullut tasaisesti tsemppiviestejä sosiaalisen median

lehti.tek.fi

Tehtävä taskussa kotimatkalle Ennen syksyn kakkosjaksoa pitäisi tehdä vielä kotitehtävä. – Saimme kotitehtäväksi kokeilla jotain uutta liikuntalajia ja tehdä jotain muuta uutta, mitä emme ole aikaisemmin tehneet. Vielä emme ole näitä läksyjä tehneet, mutta toteutamme ne varmasti ennen seurantajaksoa.

ja sähköpostin kautta. Lisäksi ryhmäläiset ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa Facebookkiin perustetun Rämpijät-ryhmän välityksellä. – Viestit ohjaajalta sisältävät tieto­iskuja ja muistutuksia siitä, miten omaa hyvinvointia ja kuntoa voi parantaa monin menetelmin. Voimme myös esittää ohjaajalle mieltä painavia kysymyksiä.

Ei paluuta vanhaan Miten elämä on jatkunut jakson jälkeen? Onko vanhoihin tapoihin palattu vai muuttuivatko elämäntavat? – 1.askel todella muutti meitä. Liikkumisemme aktivoitui ja kirjaamme liikunta­ suoritukset Heiaheiaan. Kuntosalikortit on hankittu molemmille ja niitä on jopa käytettykin. Kotoa löytyy myös kahvakuula, jota tulee välillä nosteltua. Mietimme myös huolellisemmin, mitä suuhun laitamme. n

47


Thinkstock

Teksti Aku Karjalainen

Monet puhuvat yhteisöllisestä teekkarihengestä, mutta miten se oikein syntyy. Teekkarit kertovat.

YHTEISTÄ INNOSTUSTA teekkarihengessä RENNONLETKEÄ ORANKI

O k toc nks i h T

taniemen kerrostalojen keskellä on vaikea aavistaa, että jossain täällä voi harrastaa kiipeilyä. Lähempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että matalassakin huoneessa voi kavuta seinälle. Otso Sorvettula mallailee parhaillaan tukevaa otetta ja Olli Fredrikson roikkuu lähes 45 asteen kulmassa. – Meillä on kiipeilykerho Oranki ja tämä on meidän pieni harjoitustila eli pesä, toivottaa tervetulleeksi Orangin puheenjohtaja Otso Sorvettula. Sorvettulan mielestä Oranki on enemmänkin kiipeilystä viehättyneitä opiskelijoita yhdistävä foorumi kuin perinteinen harrastuskerho. Yhteensä jäseniä on sata, enemmistö Aalto-yliopiston opiskelijoita. – Ulkona kiipeileminen on jatkuvaa järkkäämistä säiden, autojen ja patjojen kanssa. Oranki tarjoaa yhden foorumin lisää, kuten Facebook-ryhmän ja sähköpostilistan, joissa voi sumplia asioita. Lisäksi Orangilla on pesällä kaksi kertaa viikossa avoimet ovet, jolloin kuka tahansa voi tutustua kiipeilyyn. Talvella jäsenet käyvät kiipeilemässä yhdessä Konalassa ja keväisin kerho järjestää kiipeilyreissun Ahvenanmaalle. Sorvettulan mukaan Oranki auttaa myös vaihtoopiskelijoita kotiutumaan uuteen kaupunkiin. – Esimerkiksi espanjalaiset vaihtarit ovat tulleet tänne Euroopan parhaimmilta kiipeilypaikoilta. He ovat lähettäneet hädissään sähköpostia ja kyselleet, missä täällä voi kiipeillä.

48

TEK 6/2012


Thinkstock

Helena Hagberg

Helena Hagberg

Simo Skogbergin mukaan Suomen ympäristökeskus haluaa asentaa ekoveneeseen omat mittauslaitteistonsa.

TEEKKARIPURJEHTIJAT RAKENSIVAT EKOVENEEN

A Oranki tarjoaa Otso Sorvettulan johdolla verkostoja ihmisille, jotka haluavat syventyä kiipeilyyn.

lehti.tek.fi

alto-yliopiston Teekkaripurjehtijoiden kommodori Simo Skogberg esittelee innostuneena purjehdusseuran uutta silmäterää, elokuun lopussa kastettua ekovenettä. Tuulisena päivänä vene halkoo aaltoja tuulen voimalla ja tyynellä kelillä sähkömoottorin avulla. Sähköä saadaan aurinkopaneeleista, ja pohjan eliöitä estetään myrkyllisten maalien sijaan ultraäänellä. – Halusimme asentaa ostamaamme veneeseen sähkömoottorin. Kun saimme käyttöön moottorin proto­ tyypin, päätimme tehdä tästä kokonaan ekoveneen. Haluamme kokeilla eko­ logisia ratkaisuja veneilyssä. Lukuisat sponsorit ovat avustaneet urakkaa. – Olemme asentaneet kaiken talkootyönä. Puolentoista vuoden aikana

kymmenen hengen aktiiviselle talkooporukalle on kertynyt noin kaksituhatta työtuntia. Teekkaripurjehtijoilla on yhteensä kolme purjevenettä, ja ne ovat kovassa käytössä. Esimerkiksi kesällä yksi veneistä purjehti Gotlantiin ja syksyllä uusia jäseniä on houkuteltu esittely­ purjehduksilla. Keväällä ja syksyllä seura järjestää purjehtija- ja navigointi­ kursseja. – Kesän purjehdusvuorot jaetaan talkootuntijärjestelmän mukaan. Mitä enemmän tekee talkoita, sitä enemmän saa purjehtia. Teekkaripurjehtijoihin kuuluu vajaat 200 jäsentä, joista aktiiveja on muutama kymmen. – Teemme kaikki huollot itse. On kiva tehdä asioita muiden hyväksi. Tämä kehittää myös ryhmätyötaitoja.

49


iStockphoto

Paavo Tawast

Juha Tiihosen mielestä teekkariyhteisöllisyys pitää syrjäytymisen loitolla.

YHDESSÄ SYNTYY HAUSKA PLÄJÄYS

J Thinkstock

uha Tiihonen muistaa sen tunteen, kun hän kipusi ensimmäisen kerran tamperelaisen teatterikerho NääsPeksin lavalle. – Odotin kulissien takana esiintymistä 500 ihmiselle. Jännitys ja onnistumisen jälkeen vapautunut riemu olivat uskomattomia kokemuksia. Ensi-iltaan 14.11. tulevassa NääsPeksissä hän on tiiviisti mukana ja toimii muun muassa produktion tuottajana sekä taustayhdistyksen tiedottajana. – NääsPeksistä löytyy uskomattoman paljon värikkäitä persoonia ja uskollisia ystäviä. Teekkarihengelle on tyypillistä, että joku keksii idean ja sitten yhdessä

50

suunnitellaan ennennäkemättömiä asioi­ta. Ei tule mieleen mitään teekkariprojektia, joka olisi ollut yhden henkilön soolo­ projekti. Tiihonen sanoo päätyneensä NääsPeksiin puolivahingossa kolme vuotta sitten. Paikka sanoittajatiimissä johti myöhemmin lukuisiin muihin pesteihin. Hänen mielestään spekseily on oivaa vastapainoa rationaaliselle opiskelulle. – Ihmissuhdetaidot kehittyvät. Lisäksi teemme asioita kiireisellä aikataululla. Kun kaikki on pidettävä kasassa, se on äärimmäisen hyödyllistä kokemusta. Tässä löytää helposti omat rajansa, ja sen miten voi kehittyä eri asioissa.

TEK 6/2012


stock Think

iStockphoto

AINA LÖYTYY SAMANHENKISTÄ SEURAA

Emma Tähtinen lakittaa syksyn fukseja.

M

Kalle Kari

onen teekkarin on helppo yhtyä Oulun yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskelevan Emma Tähtisen tarinaan. – Pikku hiljaa sitä vain huomasi, että on yhä useammin juomassa kahvia kiltahuoneen sohvalla. Kiltahuoneelle on mukava mennä, sillä sieltä löytyy aina kavereita ja saman­ henkistä porukkaa. Nyt hän toimii Ympäristörakentajakillassa renkinä ja pienryhmäohjaajana. Tähtisen mukaan kiltahuone ja erilaisten tapahtumien järjestäminen muodostavat kilta­toiminnan ytimen. Esimerkiksi syksyllä kilta oli järjestämässä Akateemisia Alkajaisia ja marraskuussa he organisoivat valtakunnalliset ympäristöteekkaripäivät Oulussa. Myös fukseille järjestetään syksyn aikana omaa ohjelmaa. Kiltahuoneella puolestaan vietetään erilaisia pienempiä illanviettoja, kuten pannari- ja peli-iltoja. – Kilta yhdistää meidän alan opiskelijoita ja sitä kautta löytyy uusia kavereita. Aina kun on porukka kasassa, niin keksimme kyllä tekemistä. – Kiltahuoneen opiskeluun tarkoitettu takahuone on auttanut ryhmätöiden ja matematiikan tehtävien tekemisessä. Aina on voinut kysyä apua muilta tai vanhemmilta opiskelijoilta. Lisäksi sieltä saa hyvät tärpit tenttejä varten.

lehti.tek.fi

51


Jäsenen palvelulomake TEKin JÄSEN­­MAKSUT 2012 Tekniikan Akateemisten Liiton jä­sen­mak­­su koko vuodelta 2012 on 345 euroa (28,75 euroa/kk). Kesken vuotta liittyviltä ja valmistuvilta jäsenmaksu laskutetaan ko­konaisilta jäljellä olevilta kalenterikuukausilta.   TEKin jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. TEK toimittaa tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.   Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua vain, jos hän haluaa jäsenetulehdet. Tällöin maksu kotimaahan on 90 euroa vuodessa (7,50 euroa/ kk). Pohjoismaiden ulkopuolella työskentelevä vuosijäsen maksaa ulkomaillaoloajalta jäsenmaksua 123 euroa vuodessa (10,25 euroa/kk). JÄSENMAKSU­ALENNUKSET TEKin jäsenmaksusta voi saada alennusta lomakkeessa mainituilla perusteilla. Vuosittainen jäsenmaksu ei saa laskea alle vähimmäisjäsenmaksun (vuonna 2012 IAET-kassaan kuuluvilta 123 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa). OSOITTEENMUUTOKSET Tee osoitteenmuutoksesi mieluiten netissä osoitteessa www.tek.fi/jasentiedot. Samasta osoitteesta näet muutkin jäsenrekisterissä olevat tietosi. Voit tehdä osoitteenmuutoksen viereisellä lomakkeella tai sähköpostitse: jasenrekisteri@tek.fi.   Huom! Samalla ilmoituksella vaihtuvat jäsen­etulehtien (valitsemasi Talentumin lehdet ja TEK-lehti) osoitteet. JÄSENMAKSUTAVAN VALINTA Jäsenmaksutavan voit valita kolmesta vaihtoehdosta: • Jäsen hoitaa maksun itse, jolloin toi­mi­tamme viite­pank­kisiirrot kotiin. • e-laskulla. Siirrä jäsenmaksusi verkkopankissa sähköiseen e-laskutukseen. • Työnantaja perii maksun pal­ kasta. Valtakirja löytyy osoitteesta www.tek.fi/jasenyys kohdasta Jäsenmaksut. LISÄTIETOJA JÄSENYYDESTÄ JA JÄSENMAKSUISTA Jäsenrekisteristä: puh. (09) 22912291 tai jasenrekisteri@tek.fi www.tek.fi/jasenyys

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteinen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella Info JÄSEN Tekniikan akateemiset TEK, 5005134, 00003 VASTAUSLÄHETYS. Voit lähettää lomakkeen tai vapaamuotoisen hakemuksen liitteineen sähköpostilla jasenrekisteri@tek.fi Tietojasi voit päivittää netissä: www.tek.fi/jasenyys. Ilmoitan yhteystietojen muutoksesta Sukunimi ja etunimet

Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite

Postinumero/Postitoimipaikka tai maa Sähköpostiosoite

TEK ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

TEK saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet). Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

Alennuksen saamiseksi alennusperusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. Alennushakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2012.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste) varusmiespalvelus/ siviilipalvelus työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika)

Alkamis- ja päättymisajankohta

Tarvittava liite Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

____/____ 201___–____/____ 201___

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

hoitovapaa vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa palkaton jatko-opiskelu pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoitteessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen­etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

____/____ 201___–____/____ 201___ ____/____ 201___–____/____ 201___

Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta tai TE-toimiston todistus työttömänä työnhakijana olosta Kopio Kelan ilmoituksesta äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä Työnantajan todistus hoitovapaasta tai kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms. Todistus sairausloma-ajalta

____/____ 201___–____/____ 201___ Puolison nimi

Siirryn eläkkeelle alkaen

____/____ 201___

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Jäsenmaksuvelvoite päättyy tätä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Samalla päättyy TEKin kautta voimassa ollut IAETkassan jäsenyys.

Eläkeläisen lehtimaksu kotimaahan 90 €/v eli 7,50 €/kk. Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet. Paikka ja aika

En halua jäsenetulehtiä. Allekirjoitus


TEKNIIKAN IHMEITÄ

Kuvan lähde: (c) PNAS, doi: 10.1073/pnas.1210722109

Kuvaajan vaaka-akselilla on äänestysaktiivisuus, pystyakselilla vaalien voittajapuolueen saama osuus äänistä. Rehellisissä vaaleissa eri äänestyspaikkojen tulokset kerääntyvät yhtenäiseksi kuvioksi lähelle toisiaan. Ugandan ja Venäjän vaalivilppi oli tilastoanalyysin valossa selvää, mutta jotain kummaa on myös Suomen ja Kanadan tuloksissa.

Vaalivalheenpaljastin Teksti Petja Partanen

T

overi Josef Stalinin väitetään sanoneen, että vaalituloksen ratkaisevat ääntenlaskijat. Perinne elää, sillä vuoden 2011 parlamentti­ vaalien jälkeen levinneellä Youtube-videolla venäläinen vaalivirkailija istuu pöytänsä takana – tyhjiä äänestyslippuja täytellen. Ei ihme, että itävaltalaistutkijoiden kehittämä vaalivilpin paljastin hälytti Venäjän vaalituloksen kohdalla. He vertailivat tilastollisesti äänestysprosentin ja ehdokkaiden saamien äänien jakaumia. Analyysimenetelmää testattiin viime­aikaisilla vaalituloksilla ympäri maailmaa. Jos äänestysalueen äänestysprosentti oli poikkeuksellisen korkea, ja keskiarvoa suurempi osa äänistä meni tietylle ehdokkaalle tai puolueelle, heräsi epäilys vaalivilpistä. Suosituimmat keinot ovat uurnien täyttäminen ”oikean” ehdokkaan äänillä, tai ”väärien” äänien mystinen katoaminen. Äänestysluetteloa täytyy tietenkin myös peukaloida uutta äänimäärää vastaavaksi. Tutkijoiden mukaan tuloksen peukaloinnista jää tilastollinen sormenjälki, jonka he pystyvät menetelmällään paljastamaan. Systemaattinen vaalivilppi paitsi muuttaa vaalituloksen ja äänestysaktiivisuuden jakaumia, mutta myös aiheuttaa vahvaa korrelaatiota niiden välille. Venäjän ja Ugandan äänestystulosten toinen huippu, lähes 100 prosentin äänestysaktiivisuus ja kaikki äänet voittajalle tietyillä äänestyspaikoilla, herättää epäilyksiä. Mutta onhan myös Kanadan tuloksissa kaksi huippua? Kyllä, mutta ranskan- ja englanninkieliset alueet äänestävät eri puolueita. Mutta miksi Suomen eduskuntavaalien jakauma leviää oudosti? Perussuomalaisten onnistuneen kampanjoinnin vuoksi, selittävät tutkijat. Lähde: Tutkimuspaperi Statistical detection of systematic election irregularities, doi: 10.1073/ pnas.1210722109

lehti.tek.fi

53


TEKin henkilökunta palvelee Sähköposti tyyppiä: etunimi.sukunimi@tek.fi * TEK:s personal till din tjänst på svenska

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Ratavartijankatu 2, 00520 HELSINKI Vaihde (09) 229 121, fax: (09) 2291 2911, www.tek.fi

Jäsenrekisteri

Tekniikka ja yhteiskunta

Sähköposti ..................................... jasenrekisteri@tek.fi Palvelunumero.........................................(09) 2291 2291

Pekka Pellinen, yksikönjohtaja................... 2291 2259 Martti Kivioja, asiamies ................................. 2291 2206 Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso­projektit............................................... 2291 2281 Riitta Kärki, assistentti ................................... 2291 2258

Omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot/

Oikeudelliset palvelut

Sähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakiposti/

Ralf Forsén * , yksikönjohtaja...................... 2291 2210 Maritta Jalo, lakimies...................................... 2291 2211 Mikaela Karavokyros*, lakimies..................2291 2243 Anu Kuokkanen, lakimies............................. 2291 2228 Anna Pitkänen.................................................. 2291 2225 Riikka Tella, lakimies....................................... 2291 2221 Katri Vainio, lakimies....................................... 2291 2262 Jukka Arppe *, lakimies, työskentely ulkomailla ................................. 2291 2248 Marjo Hirvonen (vanhempainvapaalla) Kaarina Ylönen (työvapaalla)

Tutkimus

TMT: www.tek.fi/palkat

sähköposti ...............................................tutkimus@tek.fi Susanna Bairoh, vastaava tutkija .............. 2291 2563 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Arttu Piri, analyytikko..................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255

Viestintä Helena Andersson, viestintäjohtaja ......... 2291 2244 Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja..... 2291 2247 Kirsti Levander, toimittaja-tiedottaja....... 2291 2257 Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja.......... 2291 2246 Maisa Nissinen, viestintäassistentti ......... 2291 2245 Helena Hagberg, viestintäassistentti........ 2291 2265

Hallinto Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja .............. 2291 2200 Ari Åberg, YTN:n ja TP:n viestintä.............. 2291 2227 Kati Johansson, henkilöstöpäällikkö..........2291 2226 Pirkko Karlsson, johdon assistentti........... 2291 2201 Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri ........ 2291 2202 Juha Fagerström, toimistoassistentti....... 2291 2566

Jari Mellas, yksikönjohtaja ........................... 2291 2238 (sihteeri 201) Arto Leskinen, it-asiantuntija...................... 2291 2242 Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija.................................................... 2291 2283 Mika Virtala, it-asiantuntija.......................... 2291 2232 Anne Wikman *, kirjanpitäjä ....................... 2291 2205 Heidi Helin, vaihde.......................................... 2291 2261 Jäsenrekisteri .................................... (09) 2291 2291 Ira Enckell, jäsensihteeri Tuija Toikkanen, jäsensihteeri Salla Lindholm, jäsensihteeri

Neuvottelu Yrjö Taivainen, neuvottelujohtaja.............. 2291 2213 Teemu Hankamäki, asiamies....................... 2291 2219 Pia Hiltunen, asiamies.................................... 2291 2223 Henna Laasonen, tutkimusasiamies ........ 2291 2215 Tapani Wahlberg, asiamies........................... 2291 2208 Daniel Valtakari *, asiamies.......................... 2291 2237 Sirkku Pohja, asiamies.................................... 2291 2216 Maritta Rantala, assistentti .......................... 2291 2212

Kenttä ja järjestö Joel Salminen, yksikönjohtaja .................... 2291 2217 Seppo Järvenpää, asiamies ......................... 2291 2222 Björn Wiemers, asiamies...............................2291 2220 Juuso Kuusinen, teekkariasiamies............. 2291 2218 Jaana Sääksberg, assistentti ....................... 2291 2260

Lappeenrannan aluetoimisto Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta puh. (05) 6243 065, fax (05) 4120 949 lappeenranta@tek.fi Saku Laapio, alueasiamies Pete Hyrkäs, teekkariyhdysmies

Koulutus ja työvoimapolitiikka

Oulun aluetoimisto

Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja.................................................. 2291 2203 Susanna Bairoh, vastaava tutkija............... 2291 2563 Kaisa Harmaala, asiamies aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka....... 2291 2235 Pirre Hyötynen, asiamies, korkeakoulupolitiikka.................................... 2291 2236 Juhani Nokela, asiamies, korkeakoulupolitiikka ................................... 2291 2204 Arttu Piri, analyytikko..................................... 2291 2269 Tiina Länkelin, assistentti.............................. 2291 2255 Sanna Allt (opintovapaalla)

Teknologiantie 1,90570 Oulu puh. (08) 5515 555, fax (08) 5515 556 oulu@tek.fi Jukka Orava, alueasiamies Kalle Kari, teekkariyhdysmies

Tampereen aluetoimisto

Urapalvelut

Turun aluetoimisto

www.tek.fi/urapalvelut www.tek.fi/cv-klinikka www.tek.fi/kv-palvelut www.tekrekry.fi www.teekkarintyokirja.fi Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja....................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, ura- ja rekryasiamies ......................................2291 2274 Arja Lindfors, ura- ja rekryasiamies.......................................2291 2230 Satu Myller, ura- ja rekryasiamies...............2291 2249 Pauliina Taipalus, ura- ja rekryasiamies... 2291 2207 Timo Tapola*, ura- ja rekryasiamies.......... 2291 2272 Salla Koivu, Teekkarin työkirja .................... 2291 2271

54

Talous ja toimistopalvelut

Hermiankatu 6-8 A, 33720 Tampere puh. (03) 3184 440, fax (03) 3184 405 tampere@tek.fi Petri Partanen, alueasiamies Hannu Rehn, teekkariyhdysmies 040 1926409

DataCity, Lemminkäisenk.14–18 A 20520 Turku, puh. (02) 2515 242 fax (02) 2515 420, turku@tek.fi Mia Adolfsson *, alueasiamies, regionombudsman Zacharias Aarnio, teekkariyhdysmies 040 730 6403 Minna Jalkanen (perhevapaalla)

Uudenmaan aluetoimisto Otakaari 20, 02150 Espoo, otaniemi@tek.fi Jorma Louhelainen, alueasiamies 040 487 3150 Jaska Viherkari, opiskelijakenttäasiamies 040 168 6661 Anni Suomalainen, teekkariyhdysmies 045 677 7153

Vaasa Nora Möttönen, teekkariyhdysmies 040 195 9790

6 JULKAISIJA Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. (09) 229 121, fax (09) 2291 2911 www.tek.fi, tek-lehti@tek.fi, lehti.tek.fi Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@tek.fi PÄÄTOIMITTAJA Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ, ILMOITUSMYYNTI Helena Andersson puh. (09) 2291 2244 TOIMITTAJAT Aku Karjalainen puh. (09) 2291 2247 Kirsti Levander puh. (09) 2291 2257 Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 VALOKUVAAJA Helena Hagberg puh. 2291 2265 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI ILMOITUSTRAFIIKKI, TILAUKSET Maisa Nissinen puh. (09) 2291 2245 ILMOITUSHINNAT VUONNA 2012 1/1 sivua 3 400 euroa 1/2 sivua 2 300 euroa 1/4 sivua 1 600 euroa ILMESTYMISAIKATAULU 2012: 14.12. Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti TARKASTETTU LEVIKKI 67 261 (LT 2010, -/-/100/-) OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, jasenrekisteri@tek.fi tai puh. (09) 2291 2292 Muut tilaajat: maisa.nissinen@tek.fi puh. (09) 2291 2245 TOTEUTUS JA TAITTO MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA Mari Lehto PAINOPAIKKA: ScanWeb Oy puh. (05) 884 040 JAKELU Itella Oyj Painos: 71 600 kpl Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 32. vuosikerta ISSN 1459-1898

TEK 6/2012


Teksti Ilkka Aaltonen

ilkka.aaltonen@hummeripojat.fi

Teekkarilaulun alkulähteillä

Tuuli se tuiversi tunturin rintaa Tuuli se tuiversi

trad. / trad. muk. M. Isomäki & P. Penttilä Hm

  Em              

Tuu - li se tui - ver - si

tun - tu - rin rin - taa,

              G

A7

Kos - su se kip - ris - te - li

D7

H7

ki - ta - ri - san pin - taa...

Laulu on syntynyt Niet ry:n talviretkellä 1970-luvulla Lapin maisemissa, luonnollisesti. Paikalla olivat ainakin Markku ”Roope” Isomäki, Klaus Kilpi, Tuulikki ”Tuuti” Terho ja Pentti ”August” Penttilä. Pohjalla on uusimpien tutkimusten mukaan kappale pohjalaista kansanlaulua Tuuli se taivutti koivunlarvaa.

Kuuntele teekkarilaulu lehti.tek.fi lehti.tek.fi

TEK 55


ILMOITUS


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.