Paula Myöhänen
Mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina? ”Haluan ehdottomasti jatkaa akateemista uraa ja tutkia ALD:n materiaaliteknologisia hyötyjä.” Suosikkileikkikalu? Samsung Galaxy -tabletti. ”Koko perheen joululahja.” Lempiharrastus? Laulaminen. ”Opiskelen yksinlaulua Mikkelin musiikkiopistossa.”
Elektroniikkateollisuudessa ALD-pinnoitus on jo ahkerassa käytössä. Tutkija Tommi Kääriäisen kädessä nanometrien paksuisella kalvolla pinnoitettu piikiekko.
linnan toimipisteiden välillä kävi työlääksi. Perhettäkin karttui. Ratkaisu löytyi paljon parjatusta hajasijoituksesta. Entinen opinahjo LUT laajensi tuolloin aluetoimintojaan ja aloitti materiaalitekniikan professuurin sadan kilometrin päässä Mikkelissä. Tommi Kääriäinen sai kunnian olla tutkimusyksikön ensimmäinen työntekijä. Professoriksi Dublinista palkattu David Cameron saapui kaupunkiin vasta puoli vuotta myöhemmin. Nyt ASTRaL-laboratoriossa on jo seitsemän
tutkijaa, ja ryhmää vetävä David Cameron on kysytty puhuja ympäri maailmaa. – Kyllä uuden tutkimusalan käynnistäminen on mahdollista, mutta aikaa se vie, Kääriäinen pohtii. Sijainnilla on tutkijoille entistä vähemmän väliä, kunhan tietoliikenne toimii. Omassa väitöskirjaprojektissaan Kääriäinen sai mittausapua niin Turun yliopiston kuin hollantilaisen Gröningenin yliopiston tutkijoilta. Hän taas jakoi tietämystään espanjalaiselle tutkijaryhmälle, jonka teollisuusasiakkaalla oli ongelma
Kääriäisen tutkiman PMMApolymeerimateriaalin kanssa. – Ehkä jossakin isossa yliopistossa olisi nurkan takana laboratoriossa juuri se kemisti, jota tarvitset. Mutta kyllä edellytykset ovat yhtä hyvät kuin muuallakin, Kääriäinen pohtii. Kääriäinen sai väitöksensä valmiiksi parahiksi ennen joulua, keväällä 2012 väittelyvuorossa on tutkijapariskunnan parempi puolisko. – Atomikerroskasvatusta tutkimme molemmat, minä sovelluksia ja prosessia, Marja-Leena materiaaleja. n
TOMMI KÄÄRIÄISEN TIE TEKNIIKAN TOHTORIKSI Tommi Kääriäinen syntyy Porvoon maalaiskunnassa.
Lukioon Mikkeliin.
Kääriäinen saa Spectravideo 328 -kotitietokoneen. “Jonkun pelinkin sillä tein, mutta en sitten innostunut siitä alasta.”
1973 lehti.tek.fi
1983
Viimeinen opiskeluvuosi vaihdossa Michigan Tech -yliopistossa.
Opinnot LTTK:ssa alkavat. “Armeijassa oli kavereita, jotka olivat lähdössä tekniikkaa opiskelemaan. Menin Lappeenrantaan heidän imussaan.”
1989
1994
Huoltoinsinööriksi Andritzille.
Diplomityöntekijänä insinööritoimisto Entop Oy:ssä.
1999
2000
Väitöskirja “Polymer surface modification by atomic layer deposition” valmistuu.
Tutkijana ja jatkoopiskelijana LUT:n Mikkelin yksikössä. “Vaimo oli Mikkelin AMK:ssa projektipäällikkönä, halusin samalle paikkakunnalle töihin.”
2002
2004
2011 TEK 39