Saldo 5/2014 by Otavamedia OMA

5/14 Liitto mukana modernissa taloushallinnossa Millainen on tulevaisuuden ammattilainen? Asiantuntijaryhmät apuna muutoksissa

Taloushallinto

sähköistyy

SALDO-LEHDEN ERIKOISNUMERO SIDOSRYHMILLE

TALOUSHALLINTOLIITON TILI- JA VEROPÄIVÄT FINL ANDIA-TALO 19. – 20.1.2015

ALAMME SUURIN TAPAHTUMA KOKOAA YHTEEN SUOMEN PARHAAT OSAAJAT!

Nimensä mukaisesti Tili- ja veropäivät keskittyy entistä tarkemmin tilinpäätöksen ja verotuksen konkreettisiin kysymyksiin. Kuulet käytännönläheiset ajankohtaisluennot parhaiden asiantuntijoiden esittäminä. Tapaat kollegat ja saat uutta energiaa työhösi.

MODERNI TALOUSHALLINTO

sisältö

O.FI LINTOLIITT

USHAL WWW.TALO

nro 5 / 2014

Koulutuskalenteri

Pääkirjoitus

Liitto mukana modernissa taloushallinnossa

Asiantuntijaryhmät apuna työn muutoksissa

Suunta kohti uudistumista Juha Ahvenniemi

Vuokko Mäkinen

Missä mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

New strategy to meet the future needs of the accounting industry 14 Finland, Sweden and Norway face the same challenges.

Taloushallinto sähköistyy

Tulevaisuuden taloushallinnon ammattilainen

Digitalisointi lisääntyy taloushallinnossakin

Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa myös taloushallinnossa.

Miten taloushallinnon alan työ muuttuu?

Asiakasyritysten odotukset määrittävät talousammattilaisen roolin. Vuokko Mäkinen

Avaintietoa

Tapahtumia

Taloushallintoliiton toimisto

Liiton edustukset

Vieraskynä

Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä? Mikko Akselin

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! s.33 SALDO 5/2014 3

KOULUTUSTARJONTA VALITSE ITSELLESI PARAS KOULUTUS

PERUSTASO

SYVENTÄVÄ TASO

Kirjanpitäjän peruskurssi Palkanlaskennan peruskurssi tilitoimistoille TAL–AT Taloushallinnon ammattitutkinto Tilinpäätöksen laatiminen

YLEISTASO Kassavirrat – rahoituksen riittävyys KLT-tentti – Kysymykset ja vastaukset Lisäarvopalveluja asiakkaalle katelaskennan avulla Palkkahallinnon ajankohtaiskatsaus Rakennusalan ilmoitusvelvollisuus TAL–EAT Taloushallinnon erikoisammattitutkinto TAL–Palkkapäivä TAL–PHT Palkkahallinto tilitoimistoissa -koulutusohjelma TAL–Tilitoimistopäivä Tilinpäätössuunnittelu Tilinpäätös – Konsernit Tilitoimistojohdon sparrauspäivä – Palkkahallinnon asiantuntijapalvelu kannattavaksi liiketoiminnaksi

KOULUTUSVAIHTOEHDOT Kirjanpito ja tilinpäätös

Verkkokoulutus

Verotus

Palkkahallinto

Yrityksen tulosohjaus ja konsultointi

Oman tilitoimiston johtaminen

at tiedot rssien tuoreimm ku ä st ti ne so Kat fi shallintoliitto. koulutus.talou 4 SALDO 5/2014

Arvonlisäverotuksen erityiskysymykset käytännössä Englannin kielimatka Kesäpäivät Taloushallintoliiton jäsenille KLT-risteily Perustajaurakointi – Kirjanpito, tilinpäätös ja tuloverotus sekä ajankohtaiset rakentamisen alv-kysymykset PHT–risteily TAL–JET -päivä TAL–Taloushallinnon verotutkinto TAL–Summit TAL–Valmennus TAL–YJET Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Tili- ja veropäivät Tilitoimiston rooli omistajanvaihdoksessa Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille I Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille II Tuloverotuksen erityiskysymyksiä asiantuntijoille III

VERKKOKURSSIT Arvonlisäverotuksen perusteet käytännössä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotus käytännössä Koulutusvähennys ja -korvaus käytännössä – Koulutussuunnitelmasta osaamisen kehittämiseen Tase-erien käsittely tilinpäätöksessä Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana perusteet Toiminimi ja henkilöyhtiö asiakkaana jatkokurssi Urakka- ja työntekijätietojen raportointi Yrityksen tuloverotuksen peruskurssi

JU H A LTA

Osa hyvää laatua on osaamisen kehittäminen.

Suunta kohti uudistumista

JULKAISIJA Taloushallintoliitto viestinta@taloushallintoliitto.fi

TOIMITUS JA ULKOASU MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puhelin 09 2525 0250 faksi 09 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi KANSIKUVA MCI Press Oy PAINATUS ScanWeb Oy ISSN 0782-9078 PAINOS 3000 Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

ILMESTYMISPÄIVÄT: 1/2015 19.3. 2/2015 21.5. 3/2015 20.8. 4/2015 22.10. 5/2015 7.1.2016 Saldo-lehti 5/2014 on Saldo-lehden erikoisnumero.

aloushallintoliiton toimintakausi 2013–2014 oli poikkeuksellisen laaja-alainen. Liiton asiantuntemuksen voimakas kysyntä ja oma halu vaikuttaa alan tulevaisuuteen ovat pitäneet henkilöstön ja luottamushenkilöt kiireisinä. Päättyneellä toimintakaudella olimme mukana lukuisissa niin yksityisissä kuin julkisissa modernin taloushallinnon kehittämisen hankkeissa. Nämä hankkeet keskittyivät erityisesti taloushallinnon prosessien ja talousraportoinnin digitalisointiin ja standardointiin. Tuottamiemme peruspalveluiden ohella kautta 2013-2014 leimasivat erityisesti seuraavat painopistealueet: 1) Jäsenten osaamisen ja laadun kehittäminen Alan toimialastandardi TAL-STA ja sen toteuttamista tukevien TAL-laatu -työkalujen kehittäminen on yksi toimintamme painopiste. Laadunvalvonnan osa-alueita ovat jatkuva seuranta, jäsenten kirjallinen raportointi sekä jäsentarkastukset. Osana hyvää laatua on tilitoimistojen osaamisen kehittäminen. Tarjoamme monipuolisia koulutuksia, jotta erityisesti jäsentoimistoilla olisi hyvät edellytykset tarjota laadukasta ja asiakkaiden tarpeet huomioivaa palvelua. Keskeiset koulutus- ja valmennusalueet olivat kirjanpito, tilinpäätös, verotus, palkkahallinto, yrityksen tulosohjaus ja konsultointi sekä tilitoimiston johtaminen. 2) Toimialan toimintaedellytysten parantaminen Yhtenä toimintamme painopisteenä oli toimialan vetovoiman ja osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen. Teimme oppi-

laitosyhteistyötä ja toteutimme Vuoden kirjanpitäjä -kilpailun yhteistyökumppaneiden kanssa jo toisen kerran. Olemme tehneet aktiivisesti edunvalvontatyötä alan toimintaympäristön edistämiseksi ja osallistuneet muun muassa toimialaan merkittävästi vaikuttaviin ICT-hankkeisiin, kansalliseen kirjanpitolain uudistamishankkeeseen sekä kehittäneet rakentamispalveluiden raportointivelvoitteita koskevia palveluita. Panostamme myös kansainväliseen yhteistyöhön ja edunvalvontaan. Tiivistimme pohjoismaisen alan yhteistyöjärjestön NAF:n (Nordic Accountant Federation) yhteistyötä muun muassa järjestämällä jäsenjärjestöjen hallitusten yhteisen keskustelun alan tulevaisuuden kehityksestä. 3) Taloushallintoliiton sisäisen toiminnan ja toimintaresurssien kehittäminen Tietojärjestelmillä on suuri merkitys meidän toiminnassamme. Päättyneen toimintakauden aikana valmistelimme pitkän tähtäimen projektisuunnitelmaa omien tietojärjestelmiemme kehittämisessä. Toteuttamme merkittävän sähköisen palvelukanavauudistuksen, jonka avulla pystymme parantamaan palvelutasoamme sekä viestintäämme. Paljon olemme saaneet aikaan. Monet näistä hankkeista jatkuvat myös kuluvalla kaudella 2014–2015 ja mukana on myös paljon uutta. Taloushallinnon ala on murroksessa ja me liitossa teemme töitä sen eteen, että jäsenemme tulevat menestymään myös tulevaisuudessa. ◍

juha.ahvenniemi@taloushallintoliitto.fi SALDO 5/2014 5

Liitto mukana

modernissa taloushallinnossa Mistä on talousammattilaisten tulevaisuus tehty? TEKSTI VUOKKO MÄKINEN │KUVA SAMI TIRKKONEN

VUOKKO MÄKINEN • Suomen Taloushallintoliiton puheenjohtaja • KLT, PHT, yo-merkonomi • Hawcon Oy:n toimitusjohtaja

6 SALDO 5/2014

itä me ymmärrämme modernilla? Yleisesti kai ajatellaan, että moderni tarkoittaa jotain nyky aikaista. Vanhat toi mintatavat muuttuvat tai korvautuvat kokonaan uusilla. Näinhän on talous hallinnossakin tapahtumassa. Muu tos tuntuu hitaalta tässä hetkessä, mutta taaksepäin katsottaessa todella nope alta. Ja vauhti on vain kiihtynyt. Inno vaatiot ja tekniikan kehittyminen tuovat kokonaan uusia mahdollisuuksia myös taloushallinnon alalle.

Automaatio on lisääntynyt talous hallinnossa, mutta käytännössä tämä on tarkoittanut pääsääntöisesti tallennus työn korvaamista tekniikalla. Yhä edel leen taloushallinnon järjestelmien ydin on vanhakantaista. Tietojärjestelmät on rakennettu tuottamaan raportointia pää sääntöisesti kuukausijaksoilla, siis tuotta maan viranomaisraportointia ja kirjan pitolain mukaista tulos- ja taseraporttia. Toki on mahdollista käyttää kustannusja projektiseurantaa, mutta raportointi tapahtuu edelleen jaksoissa ja on pää sääntöisesti historian kirjaamista. Kirjatusta historiasta voidaan jälki käteen arvioida, miten yritys menestyi liiketoiminnassaan menneellä kuukau della tai vuodella. Tämä riittää mainiosti ulkoiseen raportointiin ja viranomaisille, mutta ei toimivalle ja tulevaisuuteen kat sovalle yritykselle.

Asiakasyritys tarvitsee talousammattilaisen palvelua

Tämän päivän liike-elämä on erittäin hektistä. Kauppaa tehdään joka päivä, ja joka päivä myös onnistutaan tai epäon nistutaan. Oli yritys sitten iso tai pieni, toiminnan on oltava kannattavaa. Yrittäjä on ammattilainen varsinai sessa liiketoiminnassa, mutta talouden lainalaisuuksiin hän tarvitsee ammatti laisen tuen. Talousammattilainen hallit see numerot ja kannattavuuden raa’an totuuden. Jälkikäteen näillä taidoilla ei ole mitään käyttöä, vaan niitä tarvitaan aina, kun tehdään tai tapahtuu jotain poikkea vaa. Moderni taloushallinto on yrittäjän ja talousammattilaisen yhteistoimintaa.

Tietojärjestelmät ja reaaliaikainen tieto

Tilitoimistolla on nykyisin monia mah dollisuuksia käyttää asiakasyrityksen

kanssa yhteistä tietojärjestelmää, jolloin molemmilla on pääsy myös reaaliaikai seen tietoon. Pystytään näkemään vaikka joka päivä, miten yritys pärjää liiketoi missaan tai missä mahdollisesti on huo len tai hälytyksen paikka. Mitä nopeammin päästään häiriöihin kiinni, sitä nopeammin voidaan tilanteita korjata tai pelastaa. Yhteisen tietojärjes telmän käyttö mahdollistaa myös hyvin monipuolisen tehtävien jaon.

Moderni talousammattilainen tuntee asiakkaansa

Asiakasyrityksen odotukset määrittä vät talousammattilaisen roolin. Asian tuntijan ammattitaito sekä asiakkaan lii ketoiminnan tuntemus mahdollistavat odotuksiin vastaamisen. Asiakasyrityk set ovat erilaisia kooltaan, toimialoiltaan ja henkilöiltään. Kaikkien odotuksiin ei pystytä tai voida vastata, eikä yhteistyö suju kaikkien henkilöidenkään kanssa. Myös näiden tilanteiden tunnistaminen etukäteen on tärkeää, sillä kumpikaan ei voi näissä olosuhteissa voittaa. Parhaim millaan hyvä ja toimiva yhteistyö palkit see molemmat osapuolet menestykselli senä liiketoimintana.

Liiton missio

Liiton tehtävä on auttaa jäsenistöään menestymään muuttuvassa toiminta ympäristössä. Liiton toiminnassa moder nin taloushallinnon tulo näkyy useina toimenpiteinä ja kehityshankkeina. Viranomaiset ovat aktivoituneet kehittämään omia järjestelmiään ja sen myötä mahdollistuu uusia toimintatapoja asiakas-tilitoimisto-viranomainen-akse lille. Kansallinen tulorekisteri mullistaa palkkahallinnon, sähköinen tilinpäätös siirtää paperitasekirjat historiaan ja kir janpitolain uudistus voi muuttaa radikaa

listi varsinaista kirjanpitopalvelua. Liitto on vahvasti mukana näissä hankkeissa joko osallistuen varsinaiseen kehitystyö hön tai omalla asiantuntemuksellaan vai kuttamassa lopulliseen lain säätämiseen. Liiton koulutustoiminta on aina ollut erittäin korkealaatuista ja suunniteltu täsmäkoulutukseksi juuri meidän toimi alalle, jolloin se vastaa kaikkein parhaiten jäsenten tarpeisiin. Modernin talous hallinnon tarpeet on huomioitu kurssi tarjonnassa joko erillisinä kursseina tai muun kurssiohjelman osana juuri kysei seen aiheeseen liittyviltä osin. Taloushallinnon tietojärjestelmät ja niiden kehitys on liitossa suurennuslasin alla. Seuraamme tietojärjestelmien tilan netta jatkuvasti erilaisin toimittaja- tai käyttäjäyritystutkimuksin.

Totuuden hetki kohtaamisessa

Kohtaamisten onnistuminen on monesta ja välillä pienestä kiinni. Talousammatti laisesta tuntuu joskus, etteivät asiakkaat ymmärrä tuloslaskelmasta mitään ja toi saalta yrittäjä voi ajatella, ettei talous ammattilainen ymmärrä heidän liike toimintaansa lainkaan. Kysymys lienee kommunikoinnista: kumpikaan ei ole ajatellut, miksi tämä tieto on tärkeää. Ja toisinaan yrittäjä ei tohdi vaivata kirjan pitäjää omilla toiveillaan liittyen talous raportointiin, kun ei ehkä oikein osaa selittää, mitä tietoa haluaisi. Kaiken ytimessä on kuitenkin ihmi nen, joka toimii toisten ihmisten kanssa. Kirjanpito on luottamusbisnestä. Oletko miettinyt, miksi nämä toiset ihmiset haluavat toimia kanssasi? Tai mitä tie toa toinen oikeasti tarvitsee? Mikä tieto on asiakkaan toiminnassaan hyödyllistä ja turvaisi menestystä? Tästä on talous ammattilaisen tulevaisuus, moderni tule vaisuus tehty. ◍

SALDO 5/2014 7

asiantuntijar

8â&#x20AC;&#x201A; SALDO 5/2014

ryhmät

apuna työn muutoksissa

Taloushallintoliitossa toimii asiantuntijaryhmiä, joista kukin työskentelee oman aihepiirinsä osaamisen kehittämiseksi. Työryhmät ottavat kantaa esimerkiksi lainsäädännöllisiin kysymyksiin. Missä nyt mennään kirjanpidon, liiketoiminnan, verotuksen ja henkilöstöhallinnon saralla?

SALDO 5/2014 9

kirjanpitolaki uudistuu

Yhdenkertainen kirjanpito ei ole sama asia kuin kevennys. TEKSTI MARKKU OJALA, TALOUSHALLINTOLIITTO

irjanpitolainsäädäntömme uudis tuu, kun EU:n uuden tilinpäätös direktiivin (2013/34/EU) velvoit teet sisällytetään kansalliseen lainsäädäntöömme. Täysin purjein uudistuvaa lakia ryhdy tään soveltamaan 1.1.2016 alkavalla tilikau della. Sen tieltä väistyy vuonna 1998 käyt töönotettu ja näin aikuisuuden kynnykselle ehtivä kirjanpitolakimme nykymuodossaan. Uudistuvan lain tieltä saa väistyä myös nykyiseen lakiin sisältyvä periaate yhtenäi sistä säännöistä, jotka eivät katso yrityksen juridista muotoa vaan kokoa. Periaate valittiin nykyisen lain lähtö kohdaksi, vaikka EU-direktiivi ei tuol loinkaan asettunut velvoitteita muille kuin yhteisömuotoisille yrityksille. Nyt yksityisiltä liikkeenharjoittajilta ehdotetaan poistettavaksi velvollisuus tilinpäätöksen laatimiseen. Lisäksi ehdo tuksiin sisältyy, että yksityinen liikkeen harjoittaja voisi pitää yhdenkertaista mak superusteista kirjanpitoa.

Yhdenkertainen yksinkertaisempaa?

Sanoista syntyy mielikuvia. Yhdenkertai nen tuntuu yksinkertaiselta ja helpom malta kuin kahdenkertainen. Ei siis kak 10 SALDO 5/2014

sinkertaiselta. Taloushallintoliitto toivoo, että nämä helposti syntyvät mielikuvat eivät ohjaisi poliittista keskustelua, kun kirjanpitolainsäädäntöämme uudistetaan. Kahdenkertainen kirjanpito on ollut taloushallinnon ja sen palvelujen tuottami sen vallitseva käytäntö jo pitkään. Yksin omaan osto- ja myyntitapahtumien ja niitä vastaavien laskujen ja maksusuoritusten ajantasainen seuranta sekä ostovelkojen ja myyntisaamisten jatkuva selvittäminen vaatii järjestelmällisyyttä ja käytännössä kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhdenkertai nen ns. muistiinpanotyyppinen kirjanpito soveltuu vain hyvin pienimuotoista yritys toimintaa harjoittaville, ja sellaiseen käyt töön se liiton näkemyksen mukaan tulee rajata uudessa laissakin.

Raportointivelvoite ei väisty

Tilinpäätösvelvoitteen poistaminen ei poista yksityiseltä liikkeenharjoittajalta raportointivelvoitteita eri sidosryhmiä kuten veroviranomaisia tai rahoittajia koh taan. Verotusta varten yrittäjän pitää vas taisuudessakin laatia nykyistä tilinpäätöstä vastaava raportti tuloksesta ja nettovaralli suudesta. Myös monet muut tahot, kuten rahoittajat ja vakuutuslaitokset, edellyt tävät yrittäjältä tietoa yrityksen talou

dellisesta tilanteesta. Tulevaisuudessa se tapahtuisi ilman yhtenäistä peruskiveä – tilinpäätöstä. Kirjanpitolakia uudistetaan ehkä seu raavaa pariakymmentä vuotta varten. 2000-luvulla syntyneet yrittäjät ehtivät 2020-luvulla aikuisikään ja 1970-luvulla syntyneet yrittäjät viettävät viisikymppisi ään. Teemme lakia heille ja nuoremmille. Yrittämisen hallinnollinen taakka ei vähene yhdenkertaisen kirjanpidon avulla, vaan yhdenkertaisuus on jäänne paperin makuisesta taloushallinnon ympäristöstä. Taloushallinto digitalisoituu ja auto matisoituu – se on totta jo tänään, ja tule vaisuudessa vielä vahvemmin. Pitää luoda standardit, jotta digitaaliset järjestelmät toimivat yhteen ja aineistot säilyvät. Lain säädännölläkin pitäisi ajaa tätä tavoitetta. Kirjoittaja on Taloushallintoliiton johtava asiantuntija ja kirjanpidon asiantuntijaryhmän jäsen. Kirjanpidon asiantuntijaryhmän muut jäsenet ovat Sirpa Koponen, Jouko Karttunen, Tapani Kykkänen ja Vuokko Mäkinen. Ryhmän puheenjohtajana toimii Leena Rekola-Nieminen.

Turinoita

liiketoiminnan kehittämisestä TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie: tiivis kuvaus toimistosta. TEKSTI TAPIO HANNUS, TIETOKAUHA OY

irveän pitkä nimi meidän ryhmällä: Suomen Talous hallintoliitto ry:n tilitoimis ton liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmä. Siinä on yhteensä 87 merkkiä välilyönnit mukaan lukien. Tässä jutussa olemme lyhyesti LTryhmä. Tehtävänämme on tuottaa välineitä ja osaamista jäsentoimistojen oman bisnes osaamisen kehittämiseen sekä innostaa jäseniä muutenkin toimintansa jatkuvaan kehittämiseen.

TAL-mittarit

LT-ryhmän ensimmäinen aikaansaannos oli Kesäpäivillä 2014 julkistettu TAL-mit taristo, joka koostuu tilitoimiston toimintaa kuvaavista 22 eri mittarista. Mittarit on valittu tasapainotetun mitta riston (BSC) perusperiaatteilla seuraavista näkökulmista: omistaja, henkilöstö, asia kas, osaamiskyky ja prosessit. TAL-mitta rit soveltuvat erikokoisille toimistoille. Mit tarien laskentasäännöt ja -työkalut löytyvät Taloushallintoliiton jäsensivuilta. Mittarei den laskenta ja analysointi kannattaa ottaa tavaksi tilitoimiston jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä.

Taloushallintoliiton jäsentarkastuksiin tullaan jatkossa sisällyttämään TAL-mitta reiden analysointi. TAL-mittaristo on ikään kuin tilitoimistoselfie, tiivis kuvaus, mil laisesta toimistosta on kyse, millä sekto reilla ovat toimiston vahvuudet ja missä on ehkä kehitettävää. Jäsentoimistojen mitta riarvoista syntyy liittoon tietopankki, josta jokainen omien mittaritietojensa antaja saa vastineeksi mittariarvojen keskiarvo-, mediaani- ja muita tietoja. Myös Taloushallintoliiton sisarjärjestöt Ruotsissa ja Norjassa ovat olleet kiinnostu neita TAL-mittaristostamme. Olisihan se aika vänkää saada vertailutietoa myös poh joismaisten kollegojen bisneksistä. Toivomme, että TAL-mittaristo innos taisi jäsentoimistoja kehittämään johta mista myös tavoitejohtamisen keinoin. Toivottavasti mittaristo antaa potkua myös jäsentoimistojen toiminnanohjaus järjestelmien kehittämiseen.

Hinnoittelun ongelmat

LT-ryhmä otti kopin liiton hallitukselta tulleesta esityksestä, että ryhmä paneu tuisi tilitoimistoalan hinnoittelumenetel miin ja hinnoittelun ongelmiin. Toiminto jen sähköistyminen pakottaa muuttamaan

toimintojen organisointi- ja hinnoittelu tapoja. Ryhmällä on nyt työn alla erilai sissa tilitoimistopalveluissa käytössä ole vien hinnoittelujärjestelmien analysointi SWOT-menetelmällä. Toisena hinnoitteluteeman projek tina meillä on sellaisen nopean ja helppo käyttöisen excel-sovelluksen kehittämi nen, joka tilitoimiston omien perustietojen (tunnit, kustannukset ym) tallentamisen jälkeen kertoo tilitoimiston omakustan nushinnan €/h ja tulostavoitteen mukaisen minimilaskutushinnan €/h. Toimistokohtainen keskituntilaskutus tavoite on tärkeä kannattavuuden osatekijä riippumatta siitä, perustuuko toimiston hinnoittelujärjestelmä tuntilaskutukseen, transaktiopohjaiseen järjestelmään, kiin teiden sopimushintojen järjestelmään vai näiden yhdistelmään. Tapio Hannus toimii tilitoimiston liiketoimintaosaamisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Ryhmän muut jäsenet ovat Mikael Donner, Arto Marttila, Carita Orlando, Tapio Peltomäki ja Kristiina Timperi. Toimiston edustajana ryhmässä on mukana Sirpa Airola. SALDO 5/2014 11

vaikuttamisen paikkoja verotuksen saralla Tällä hetkellä tärkeimpiin verotuksen vaikuttamisen kohteisiin kuuluu Verohallinnon syvennetty tilitoimistoyhteistyö. TEKSTI KARI ALHOLA, ALHOLA CONSULTING OY

erotuksen asiantuntijaryhmä tukee nimensä mukaisesti Taloushallintoliiton ja eri tyisesti sen jäsenten liike toimintaa verotukseen liit tyvissä asioissa. Haluamme auttaa jäseniä onnistumaan entistä paremmin asiakas palvelussa ja lisäarvon tuottamisessa asi akkaille verotukseen liittyvissä asiakoko naisuuksissa. Asiantuntijaryhmän tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää jäsenten monialaista osaamista niin vero-oikeuden kuin sii hen tiiviisti kytkeytyvissä laskentatoimen ja yritysjuridiikan kysymyksissä. Tärkeää on myös, että jäsenillä on aina saatavilla ajankohtaisin tieto verotuksen muutok sista niin lainsäädäntö- kuin sen tulkinta tasollakin. Toimialaliittona haluamme myös itse olla muutosvoima ja vaikuttaa sekä lain säädännön muotoutumiseen että uusien toimintatapojen arviointiin ja kehittämi seen. Lainsäädännölliseen kehitykseen osallistumista toteutetaan muun muassa antamalla lausuntoja ja tapaamalla lain säädäntömuutoksia suunnittelevia ja päät täviä tahoja. Vaikutukset näkyvät sekä kansallisella tasolla että kansainvälisessä kehityksessä. Uusiin toimintatapoihin vai kuttaminen tarkoittaa muun muassa aktii vista toimimista Verohallinnon erilaisissa kehittämistyöryhmissä.

Syvennetty yhteistyö

Tämän hetken tärkeimmiksi vaikuttamisen paikoiksi voidaan mainita Verohallinnon 12 SALDO 5/2014

syvennetyn tilitoimistoyhteistyön toimin tamallin kehittäminen sekä tulevan halli tusohjelman verolinjaukset. Verohallinnon syvennetyn tilitoimistoyhteistyön yksityis kohtia ei ole hakattu kiveen, vaikka pilo tin linjaukset onkin hankkeen aloittami seksi tehty. Peruskysymyksiin on kuulunut yhteistyön muodoista ja toimintamalleista sopiminen. Tässä työssä Taloushallintolii tolla on merkittävä rooli. Pilotti alkaa huh tikuussa 2015 ja kestää syyskuun loppuun 2016. Tavoite on selvä: alan toimijoiden laa dun varmistaminen ja sen pohjalta uskotta vuuden lisääminen siten, että jäsentoimisto jen asiakkaiden verotarkastuksista voitaisiin parhaassa tapauksessa luopua kokonaan. Asialla on monta puolta, ja lopullisen toi mintamallin kehittäminen tarvitsee erittäin hyvin paalutetun pilottivaiheen ennen vii meisen sanan sanomista.

Mukana veropolitiikassa

Näinä aikoina kukin puolue ja erityisesti pääministeriehdokas puolueet ovat aloittamassa vaalioh jelma- ja hallitusohjelmaluonnosten valmistelun. Myös tässä työssä halu amme olla osallisena. Taloushallintoliiton jäsenyritys ten ja heidän asiakkaidensa vero tukseen vaikuttavien merkittä vien asioiden esille tuominen näihin foorumeihin juuri tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Viime kierroksella monien pääministeriehdokkaiden eri

tyisavustajien kanssa käydyt keskustelut johtivat siihen, että tärkeiksi katsomiamme asioita sisältyi myös hallitusohjelmaan. Sen jälkeen nykyhallituksen ohjelma ei tosin ole kyennyt pitämään kiinni lupauksista kaikilta osin. Tästä huolimatta usko tule vasta on olemassa, ja hallitusohjelmaan vaikuttaminen on yksi tärkeä tehtävä kenttä. Kari Alhola toimii Taloushallintoliiton verotuksen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana. Muut asiantuntijajäsenet ovat Arto Korpi, Jyrki Santala ja Tuomas Tahvanainen. Liiton toimistoa ryhmässä edustaa Markku Ojala.

Palkkahallintopalvelu

kannattavaksi liiketoiminnaksi Moni tilitoimisto keskittää nyt osaamistaan erityisesti palkkahallinnon palvelutuotantoon. TEKSTI JARI RÄTTYÄ, LEMONSOFT OY

alkkahallintopalveluiden kysyn tä on ollut viime vuosina voima kasta, ja sama trendi jatkuu edel leen. Yhä isommat organisaatiot ovat ulkoistaneet tai ulkoista massa palkkahallinnon rutiinejaan. Tilitoi mistoille tämä on ollut mahdollisuus kehittää palveluita ja samalla kasvattaa liiketoimintaa kannattavasti. Moni tilitoimisto onkin tart tunut tähän mahdollisuuteen ja tehnyt stra tegisen linjauksen keskittää osaamista ja työ voimaa palkkahallinnon palvelutuotantoon. Jos palkkahallinnon palveluita halutaan tuottaa laadukkaasti ja luotettavasti kaik kein isoimmille ja vaativimmillekin orga nisaatioille, tulee panoksia vielä kasvattaa. Palkkahallinto ei ole enää oheispalvelua muun taloushallinnon rinnalla, vaan eri tyisosaamista vaativaa asiantuntijapalvelua.

Kannattavaa palvelutuotantoa

Moni palkkahallinnon palvelutuotantoon erikoistunut tilitoimistoyrittäjä tai -johtaja on todennut, että näiden palveluiden tuot taminen on erittäin kannattavaa. Hinnoit telussa tulee huomioida, miten asiakas yrityksen muuttuva palkkatietoaineisto toimitetaan palkanlaskentaan. Mitä säh köisempi prosessi on, sitä kannattavampaa on palvelutuotanto tilitoimistolle. Vaikka digitaalista tiedonsiirtoa hyö dynnetään tehokkaasti, palkkahallinnon asiantuntija on kuitenkin viime kädessä se, joka vastaa, kuinka palkat lasketaan, mitä maksetaan ja mitä tietoja sidosryhmille tulee milloinkin toimittaa. Jo tarjouksen liitteenä on hyvä antaa asiakkaalle kuvaus koko palveluprosessista ja sen sisällöstä. Kuvaus on hyvä käydä läpi asiakkaan kanssa, jotta kaikille osapuolille on selvää, mistä kokonaisuudessa on kai ken kaikkiaan kysymys.

Hinnoittelun erityispiirteitä

Palkkahallinnon palveluiden hinnoitte lussa voidaan käyttää erilaisia elementtejä: palvelutuotannon alkaessa voidaan siihen liittyvät tietojen siirrot, konversiot, tieto kantojen perustamiset ja testaukset sopia erikseen ns. palvelun aloitus maksuna. Nämä voidaan sisällyttää myös palvelun aikana jatkuviin veloituksiin. Silloin on kuitenkin hyvä huomioida palvelusopi muksen vähimmäiskesto. Jatkuvaan kuukausiveloitukseen voivat sisältyä lakisääteiset sidosryhmäilmoituk set, mahdollinen muu asiakaskohtainen raportointi sekä mahdolliset muut asia kaskohtaiset sähköiset palvelut, jotka tili toimisto asiakkaalle toimittaa. Volyymiin perustuvaa hinnoittelua (transaktiohinnoittelua) voi käyttää lasket tuihin palkkoihin, matkalaskuihin, palkka todistuksiin, Kela-korvaushakemuksiin jne. Osan edellä mainituista voi toki sisällyt tää myös jatkuvaan kuukausiveloitukseen, mikäli niiden volyymit voidaan riittävän tarkasti ennakoida jo tarjousta tehtäessä. Vuosiveloituksena veloitetaan yleensä lakisääteiset vuosi-ilmoitukset sidosryh mille ja muut vuosittain tehtävät työt. Näi den osalta on kuitenkin hyvä ennakoida hyvissä ajoin se, että kansallinen tulorekis teri tulee muuttamaan mainittujen vuosiilmoitusten tekemisen lähivuosina.

PHT hyvä pohja

Yhteenvetona voidaankin todeta, että palkkahallinnon palvelutuotanto on pal velua isolla P:llä, ja asiantuntijan osaa minen on kaiken ytimessä. Silloin kun a) palkkahallinnon prosessi on tarkkaan kuvattu, b) palvelutuotannossa käytetään ohjelmistoja, jotka tukevat tehokkuutta parhaalla mahdollisella tavalla ja c) hen

kilöt, jotka tätä palvelua antavat, omaavat hyvän asiantuntemuksen, on palkkahal lintopalvelu tilitoimistossa hyvin kannat tavaa liiketoimintaa. Taloushallintoliiton PHT-koulutusoh jelma tarjoaa hyvän pohjan palkkahallinto palveluita tuottavien tilitoimistojen asian tuntijoille. Tätä koulutusohjelmaa halutaan jatkossa täydentää, jotta se vastaisi niitä tar peita, joita tilitoimistojen palkkahallinto palveluiden kasvava kysyntä luo. Henkilös töhallinnon asiantuntijaryhmän tavoitteena on kasvattaa henkilöstöhallinnon osaamista tilitoimistoissa ja tukea liiton jäsentoimisto jen liiketoimintaa tällä osa-alueella. Kirjoittaja on Taloushallintoliiton henkilöstöhallinnon asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Ryhmässä ovat jäseninä Riikka Lehtinen, Tarja Lindroth, Eija Männistö, Leena Rekola-Nieminen ja Elina Witt sekä toimiston edustajana Päivi Nuolioja.

LIIKETOIMINTANÄKYMÄT HYVÄT TALOUSHALLINTOLIITTO haastatteli jäsentoimistoja heidän palkkahallinnon liiketoimintaansa liittyen. Palkkahallinnon liiketoiminnan kasvu vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna on ollut vaihtelevaa jäsentoimistoissa. Osa kertoi palkkahallinnon liiketoiminnan kasvaneen ja osa pienentyneen. Kaikki haastateltavat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden näkymät palkkahallinnon puolella ovat erittäin hyvät. Yritykset hakevat säästöjä ja tehostusta ulkoistuksen kautta, mikä lisää palkkahallinnon palveluiden kysyntää.

SALDO 5/2014 13

New strategy

to meet the future needs of the accounting industry NARF • The Norwegian Association of Accountants, NARF (Norges Autoriserte Regnskapsføreres Forening) • Located in Oslo, 31 employees • 7 500 personal members, of whom 7 100 are authorized accountants (public authorization). Others are either students or people working in the accounting business sector to achieve the public claim of 2 years of practice. • Service agreement with 2 500 accounting businesses, which perform more than 80 % of the industry`s total turnover (12,5 billion NOK, 1,56 billion Euros in 2013). • NARF`s subsidiary, NARF Ekstra AS, has a commercial aim to promote services and products. • Concern turnover in 2013: 108 billion NOK (13,5 billion Euros).

14 SALDO 5/2014

TEKSTI SANDRA RIISE, CEO OF NARF

Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are experiencing the same challenges and are confronting many of the same future crossroads as we are in Norway.

he accounting industry faces major changes that affect our a s s o c i a t i o n’s customers and administration. Therefore, on January 2014 we started a comprehensive strategy pro ject for NARF. Our impression is that both our Finnish and Swedish friends are expe riencing the same challenges and are con fronting many of the same future cross roads as we are in Norway. This article discusses those challenges.

Our challenges

The changes in our business and the whole environment have triggered a need for an extensive and future oriented strategy for the whole accounting industry. The role of an accountant is facing major changes driven by the technological development, authorities, legislation and general eco nomic development. The major driver for the change is technological development. It creates both opportunities and challenges. New players are entering the industry and businesses are consolidating while basic and routi nized tasks are digitized and automated. Customer’s demand for accounting ser vices increases as new competence areas such as advisory services, payroll, HRM and ICT are expected to play a more cent ral role.

New strategy

During our strategy project we developed three alternative future scenarios for our members’ customers, which we use to ana lyze future customer and member needs. In addition we utilized the results from explorations, analyses and interviews. The management group elaborated the strat egy in collaboration with the board and the employees. Also we actively invited mem bers, their customers and targeted external partners to give their opinions. In order to serve our customers, we defined NARF to as “a trade- and compe

tence organization for authorized accoun tants, managers of accounting compa nies and persons who satisfy qualification requirements defined by NARF”. The com mercial part of NARF, NARF Ekstra, will be for “all of those who take special inter est in buying competence products”. Four focus areas were developed to cla rify and target NARF’s role: 1. Active work for solid framework conditions 2. Contribution to enhanced market orientation and attractiveness of the accounting industry 3. Promoting technological opportunities 4. Ensuring and further developing necessary competence

As a central part of the new strategy we introduce the membership also for pro fessionals outside the group of author ized accountants. Therefore it is important to define who can be a member of NARF. This creates a need for renaming the asso ciation and creating a new profile. We also have to assure that our competences and the way we are organized match the new target image. Also a clear communication strategy is needed.

Strategic actions

In each of the four focus areas, we have identified strategic actions. The manage ment group has elaborated a full overview and prioritized further steps. These actions will be carried throughout the strat egy cycle until the end of 2017. Every six months the management group will exam ine in collaboration with the board the sta tus of the strategic activities and further priorities for the next six-month period. Even though we are putting the new strategy into action, we will continue to pursue most of our existing activities. We will still have a strong focus on market orientation, innovation and the work with public authorities. We will also continue our R&D efforts and collaborate with busi ness schools and universities. We have had a very good dialogue with the public authorities, and it is impor tant for us to strengthen this relationship

even further. Until now our main focus has been on the accounting industry’s core competence, but we have also worked for improving framework conditions of the micro companies in Norway. In addition, we will concentrate on the industry’s cor porate social responsibility (CSR).

Focus areas

When it comes to the strategy, the most challenging thing is to pursue the new technology. NARF focuses on improving the industry’s technological comprehen sion and competence, and aims to high light both the opportunities and challenges the new technology brings along (such as data security, ETF, and data quality). It is important for us to secure accountants’ key role in the future value chain. Due to the changes, we expect that the future accountants must possess a broad spectrum of competences and qualities. In addition to basic skills in account ing, we expect enhanced competences on areas such as payroll, HRM, ICT, taxation and business advising. We further expect new skills and competences in commu nication, customer care and leadership to manage accounting businesses. We shall promote and sell modern services for com petence development within the business sector. Our courses shall be further devel oped and will continue to be the commer cial mainstay for NARF and NARF Ekstra.

Closure

It is promising and exciting to engage in improvements and development. This involves all employees in NARF. We have good experiences from the Nordic collabo ration and we enjoy sharing our experien ces with our Nordic colleagues. In Norway we find that Finland has taken better use of the technology com pared to Norway. It will be exciting for us to know if you have managed to release time and achieve improved turnover within business advisory services. Our ambition is that our customers (members) shall become an even more important contributor to their customers’ increased value. ◍ SALDO 5/2014 15

Taloushallinto

sähköistyy Digitalisointi ja automatisointi valtaavat alaa taloushallinnossakin. Ihmisiäkin tarvitaan silti myös jatkossa. TEKSTI ELINA KOSKENTALO │KUVAT ISTOCKPHOTO

16 SALDO 5/2014

Järjestelmät eivät oletusarvoisesti puhu samaa kieltä.

iedon digitalisointi ja pro sessien automatisointi. Näitä tavoitellaan yhä enenevässä määrin liiketoimintaa tehos tettaessa. Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä lisääntyy eksponentiaa lisesti, ja sen hallinnointi sekä oikeanlainen hyödyntäminen ja analysointi kehittyvät avaintekijöiksi useimmilla toimialoilla. Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa, mikäli haluaa pysyä kil pailussa mukana. Ihmisiä tullaan toki tar vitsemaan jatkossakin. Työtehtävät vain muuttuvat siten, että tarvitaan enemmän analyyttista pohdintaa ja asiantuntemuk seen perustuvaa arviointia ja päätöksen tekokykyä saatavilla olevan tiedon pohjalta. Taloushallinto on hyvä esimerkki toimi alasta, jolla digitalisointi ja prosessien auto matisointi kasvattavat merkitystään. Suomi on päässyt jo hyvään alkuun verkkolasku tuksen yleistyttyä tasolle, jossa jo noin 60 prosenttia Suomen yrityksistä hyödyntää 1

verkkolaskutusta 1. Verkkolaskulla tiedot esitetään rakenteellisessa muodossa siten, että sen pohjalta voidaan automatisoidusti viedä tietoja taloushallinnon järjestelmään. Ongelmana on edelleen se, että järjes telmien sisällä tieto talletetaan erinäisissä muodoissa järjestelmästä riippuen, ja myös tilikarttojen käyttö vaihtelee paljon yritys ten välillä.

Yhteentoimivuus on nro. 1

Mikäli kaikkiin taloushallinnon toimin toihin käytetään samaa järjestelmää, sen sisäisellä tiedostomuodolla on vähäinen merkitys, mutta useamman järjestelmän käytön yhdistäminen voi olla hankalaa. Järjestelmät eivät oletusarvoisesti ”puhu samaa kieltä”, ja tässä yhteydessä käyttäjä joutuu usein manuaalisesti siirtämään tie toja järjestelmästä toiseen. Tämän asian ratkaisemiseksi on kehi tetty TALTIO-tapahtumatiedosto, jota käytetään liiketapahtuman esittämiseksi

kirjanpitojärjestelmissä. TALTIO on avoi meen lähdekoodiin perustuvan kansainvä lisen tietuekuvauksen (XBRL Global Led ger) laajennus. Suomenkieliset nimikkeet ja selitteet on määritelty olennaisimmille kirjanpidon tapahtuman eli kirjanpitoviennin sisältä mille osatiedoille, kuten esimerkiksi tilille ja tilin nimelle. Liiketapahtuman kirjaus TALTIO-tapahtumatiedostomuotoon voi daan helposti automatisoida hyödyntäen Raportointikoodistoa ja verkkolaskulta saa tavia tietoja. Standardoitu kirjanpidon TALTIOtapahtumatiedosto helpottaa järjestelmien yhteentoimivuutta esimerkiksi silloin, kun tiedon jatkojalostus tapahtuu toisessa ohjel mistossa. Kun kaikki taloushallinnon jär jestelmät osaavat hyödyntää ja tuottaakir janpidon aineistoja TALTIO-muodossa, yhteentoimivuus on taattu. Niin ikään järjestelmän vaihto toi seen helpottuu huomattavasti, kun koko

Tilastokeskus 2013. http://www.stat.fi/til/icte/2013/icte_2013_2013-11-26_kat_005_fi.html

SALDO 5/2014 17

Pääkirja (Raportointikoodisto)

TALTIO-tapahtumatiedosto

Sähköisen taloushallinnon tavoitetila • Liiketapahtuman koodauksessa vienti yhdistetään oikeisiin Raportointikoodiston koodeihin. Koodaus voidaan tehdä automatisoidusti, jos tiedot saadaan esimerkiksi suoraan verkkolaskulta. • TALTIO-tapahtumatiedostossa vienneillä on yhteinen määritelmä, ja tiedon jatkojalostus useammassa ohjelmistossa helpottuu • TALTIO-tapahtumatiedostojen pohjalta tuotetaan automatisoidusti eri viranomaisraportit • Tilikauden vakiomuotoiset tapahtumat mahdollistavat automatisoidun tilintarkastuksen ja verotarkastuksen • Jäljitettävyys suoraan raportista alkuperäisen liiketapahtuman tietoihin Tulevaisuudessa TALTIO mahdollistaa myös sähköiseen raporttiin perustuvan oma-aloitteisen tuloveroennakoiden ilmoittamisen ja maksamisen.

18 SALDO 5/2014

Liiketapahtuman koodaus

Viranomaisraportointi

Tilintarkastus ja verotarkastus

kirjanpidon aineiston saa nykyisestä järjestel mästä helposti ulos standardoidussa muodossa, minkä jälkeen se vain siirretään uuteen ohjel mistoon.

Lisää tehokkuutta

Laajamittaisen käytön myötä myös vero- ja tilintarkastus tehostuisi huomattavasti, kun kir janpidon aineisto olisi aina saatavissa TALTIOmuodossa. Nykyisin näissä toiminnoissa pyri tään jo hyödyntämään automatiikkaa, mutta järjestelmien eriävien käytäntöjen johdosta pal jon aikaa kuluu juuri aineiston esitystavan tul kintaan. TALTIO-muotoista aineistoa pystyisi vät ymmärtämään kaikki osapuolet.

Turhaan manuaaliseen työhön ei vain ole enää varaa.

Automatisoituun raportointiin

Vuonna 2009 Real Time Economy -hankkeessa kehitetty Raportointikoodisto keräsi yhteen tilin päätöstietojen raportit eri viranomaisille yhdeksi tietosisältömääritykseksi. Raportointikoodisto on tilikartanomainen listaus, jota käyttämälläyritys voi helposti koostaa tietoja eri viranomaisraport teihin. Standardoidun talousraportoinnin (SBR, Standard Business Reporting) XBRL-takso nomia taas määrittelee teknisen rakenteen Raportointikoodistossa esitetylle tietosisällölle. Näiden avulla voidaan muodostaa eri viran omaisraportteja (tilinpäätös, vuosiveroilmoitus, tilastoerittelyt) yhdessä ja erikseen. Tässä yhteydessä TALTIO helpottaa suu resti raporttien muodostusta, koska liiketapah tumaan voidaan yhdistää jo kirjausvaiheessa tarvittavan viranomaisraportin oikean koh dan osoite. Mikäli Raportointikoodistoa käyte tään myös tilikarttana, jo pelkkä tiliviittaus riit tää summaamaan viennit oikeisiin kohtiin eri raporteissa. ◍

SALDO 5/2014 19

20 SALDO 5/2014

TEKSTI RIIKKA HIRSIMÄKI │KUVITUS HANS EISKONEN

Taloushallinnon ala on murroksessa. Miten työ muuttuu ja mitä tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan?

Tulevaisuuden

taloushallinnon ammattilainen

uoden 2014 alussa Elinkeino elämän tutkimuslaitos (ETLA) julkaisi tutkimuksen, jossa ennustettiin monien ammat tien katoavan kehittyvän tek nologian myötä. Kirjanpidon, laskentatoi men sekä palkan laskennan asiantuntijat olivat mukana katoavien ammattien listalla. Keskustelu aiheesta on tämän raportin jäl keen ollut jatkuvaa. Taloushallinnon ala on murroksessa. Miten työ tulee muuttu maan ja mitä ominaisuuksia tulevaisuuden taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan? ETLA:n mukaan autonomisesti toi mivat, kontekstiaan hyvin ymmärtävät ja ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa olevat ohjelmistot ja koneet tulevat mul listamaan työelämää merkittävästi seuraa van 10–20 vuoden aikana. Korvautuvaksi tulevat myös aivotyötä vaativat rutiinit, kuten kirjanpidon perustehtävät. Vaikka teknologia korvaa työtä, ihmisen hoidetta vaksi jää laaja kirjo keskeisiä tehtäviä. Kun koneet helpottavat rutiineissa, ihmisille jäävät tehtävät liittyvät erityisesti konei den heikkouksiin: ajatteluun, luovuuteen ja sosiaalisiin taitoihin.

Koneen tekemän perustyön jälkeen ihmisille jää ison kuvan hahmottaminen sekä mahdollisuuksien ja ongelmien tun nistaminen. Kone ja ihminen täydentävät näin ollen toinen toisiaan. ETLA:n teke män Uudet teknologiat ja työ -raportin mukaan ihmisten ja koneiden yhdistelmät ovat usein laadullisesti yksinään ihmistä tai konetta parempia.

Tilitoimisto lähemmäs asiakasta

Taloushallinnon ammattilainen ei tule katoamaan, mutta työ tulee muuttumaan. Taloushallintoliiton toimitusjohtajan Juha Ahvenniemen mukaan tulevaisuudessa menestymisen avainsanoja ovat rohkeus ja innostus. Tärkeää on se, että kohtaamme mahdollisuudet ennakkoluulottomasti, haemme uusia toimintatapoja ja kehi tämme palveluita. Taloushallinnon työ tulee Taloushallin toliiton puheenjohtajan Vuokko Mäkisen mukaan painottumaan jatkossa historian kirjaamisesta tietojen analysointiin ja asia kastyöhön. Tilitoimisto tulee lähemmäksi asiakasta, kun uuden teknologian myötä työskennellään yhdessä asiakkaan kanssa SALDO 5/2014 21

Toimistojen pitää tarjota muutakin kuin mitä lakiteksti sanoo.

nikointikykyisen taloushallinnon ammat tilaisen kanssa, joka tarkastelee asioita eri puolilta ja viestii ne ymmärrettävästi ja selkeästi. Tärkeitä lukuja on pohdit tava yhdessä asiakkaan kanssa. Seppo Lai neen sanoin, kone tuottaa tietoa, mutta minkään lainen tietoportaali ei pysty aidosti selvittämään sitä, mikä on vastaan ottajan taso omaksua taloudellista tietoa. Taloushallinnon ammattilaisen roolista tulee enemmän niin sanotusti valmentajan ja jopa vanhemman rooli, joka auttaa asia kasta alkuun ja kehittymään.

Paini vanhojen mielikuvien kanssa reaaliaikaisen aineiston avulla. Parhaim millaan tilitoimistot ja sen työntekijät ovat asiakkaiden kumppaneita, jotka keskuste levat liiketoimintaprosesseista. Vuokko Mäkisen mukaan tilitoimis tojen on menestyäkseen erikoistuttava ja tuotettava asiakkaille lakisääteisen perus kirjanpidon lisäksi lisäarvoa tuottavia pal veluita. Isommissa toimistoissa tehtäviä voidaan jakaa niin, että on erikseen esi merkiksi verotukseen tai palkkahallintoon perehtyneitä asiantuntijoita. Erikoistumi nen ei kuitenkaan ole vain isoja toimistoja varten. Mitä pienempi toimisto on, sitä tär keämpää erikoistuminen on. Kun tilinpää tösmääräykset ja peruspalvelut ovat kaikille samat, vaarana on, että toimistot kilpailevat keskenään vain hinnalla. Tämän asian kor jaaminen saattaa merkitä sitä, että on men tävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Ihmis- ja viestintätaidot korostuvat

Seppo Laine kirjoittaa Tilisanomien vie raskynässä (5/2014), että kun kone on hoitanut kirjanpidon perusosuuden, las kentahenkilön kohdalla nousee suureen kehittämistarpeeseen kaksi asiaa: ihmisen kohtaamisen kyky ja viestinnälliset taidot. Kone ei voi korvata sosiaalista vuorovaiku tusta. Asiakkaat ovat toisia ihmisiä kaik kine inhimillisine piirteineen. Teknologian kehittyminen ei yksin selitä sosiaalisten taitojen korostumista. Liiton asiakastutkimuksista pomppaakin selkeästi esille se, että asiakkaat kaipaavat enemmän neuvoja ja ovat valmiita maksa maan hyödyllisestä tiedosta. Yrittäjälle on tärkeää asioida kommu 22 SALDO 5/2014

Perinteiset arvot istuvat kuitenkin vielä tiukassa. Laskentatoimen opiskelijan Arto Järvelän tekeillä olevan pro gradun tutki mustulosten mukaan niin sanotuista peh meistä arvoista ja tunneälyyn liittyvistä taidoista tärkeimmiksi taloushallinnon ammattilaiset kokivat työmoraalin, ajan hallinnan ja itsenäisen työkyvyn. Luo vuutta koskevat ominaisuudet, kuten kyky ideoida, nähtiin vain melko tärkeinä työssä menestymisen kannalta. Vuokko Mäkisen mukaan me taiste lemmekin monien turhien ja aikaa vie vien asioiden kanssa. Muun muassa jär jestelmämme on vieläkin rakennettu enemmän dokumentaatiota kuin yritys toiminnan kehittämistä varten. Mäkinen pohtiikin Tilisanomissa (4/2014), johtuuko tämä muuntautumiskyvyn vaikeus koulu tuksesta. Kouluissa luetaan teoriaa, tilin päätöksiä ja tehdään tilinpäätösanalyysejä. Bisnesprosesseja ei mietitä. Jos asiakas yrityksessä on strategia ja toiminnan mit tareita, pitää myös taloushallinnon olla mukana niitä kehittämässä ja seuraamassa. Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) teettämän Kun koulu loppuu -tutkimuk sen perusteella nuorten mielikuvat talous hallinnosta liittyvät konttorissa istumiseen ja tylsään paperityöhön. Nuoria kiinnos taa työ, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja auttaa. Uravalinnassa nuorille merkitsevät eniten mahdollisuus tehdä tärkeiksi koettuja asioita sekä hyvä palk kaus. Taloushallinnon ala voi sisältää kaik kea tätä. Täytyy vain karistaa pölyttynyt viitta harteilta ja nostaa alan ammattilais ten arvostusta. Vuokko Mäkisen sanoin: mitä enemmän lähestytään bisnestä ja työ välineet kehittyvät, sitä enemmän ala kiin nostaa.

Moderni taloushallinto koulutukseen

Taloushallintoliiton Sirpa Airola on samaa mieltä siitä, että sähköisten järjestelmien hyödyntäminen ja automaatio ei korvaa ihmistä tiedon tulkinnassa ja johtopäätösten tekemisessä. Taloushallinnon koulutusta on kehitettävä niin, että tämä modernin talous hallinnon näkökulma otetaan huomioon. Taloushallintoliitto jätti elokuussa 2014 opetusministeriölle lausunnon talous hallinnon erityisammattitutkintoon liit tyen. Moderni taloushallinto tarvitsee ammattilaisia, jotka ohjaavat automaati oita, tulkitsevat järjestelmissä tuotettavaa taloustietoa ja toimivat yritysten neuvon antajina. Taloushallinnon ja tilitoimiston asian tuntijatehtävissä painottuvat liiketoiminnan ymmärtäminen ja taloustiedon jalostami nen liiketoiminnan käyttöön ja yrittäjän päätöksenteon tueksi. Myös koulutuksessa on siirryttävä tapahtuneen toteamisesta kohti numeroiden tulkintaa ja jalostamista liiketoiminnan käyttöön. ◍

Koulutustyöryhmä mukana muutoksissa TALOUSHALLINTOLIITON koulutustyöryhmä koostuu niin asiantuntijoista kuin koulutukseen osallistuvien toimistojen edustajista. Koulutustyöryhmä kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa suunnittelemaan uusia koulutuksia tilitoimistoalan ja taloushallinnon ammattilaisten muuttuviin tarpeisiin. Tällä kaudella Taloushallintoliitto järjestää jo perinteisten kurssien lisäksi yli kymmenen uutta kurssia, jotka on suunniteltu nimenomaan tilitoimistojen tarpeet sekä tulevaisuuden muutokset huomioon ottaen.

Koulutustyöryhmä: Kari Alhola (puheenjohtaja) Leena Rekola-Nieminen Sari Sinkkonen Tuomas Tahvanainen Risto Walden Paula Kurki

2015 EHDOTA

parasta kirjanpitäjää!

www.vuodenkirjanpitaja.fi

TUNN U SLUVUT

AVAINTIETOA TILITOIMISTOALA SUOMESSA Alalla työskentelee

12 153 henkilöä

• Yrityksiä 4 294 * • Alan liikevaihto 890 Me * • Alalla työskentelee 12 153 henkilöä * • Alan yritykset tarjoavat muun muassa talousjohtamisen, verotuksen, palkkahallinnon, rahoituksen ja yrityskauppakonsultoinnin sekä tietotekniikan palveluja erityisesti pk-yrityksille • Alan palveluja käyttää 90 prosenttia kaikista pk-yrityksistä • Alan asiantuntijatutkinto on KLT • Toimipaikkakoko vaihtelee 1–2 henkilön toimistoista yli 50 henkilön toimistoihin, isoimmat alan toimijat ovat tuhansia henkilöitä työllistäviä kansainvälisiä konserneja • Arvioitu alan henkilöstömäärän muutos vuosina

KLT:n suorittaneita

2 779

2013–2015 on +15 prosenttia valtakunnallisesti ** • 5–9 henkilön tilitoimisto hoitaa keskimäärin 174 yrityksen asioita **

Pk-yrityksistä

90 %

käyttää alan palveluja.

Lähde: * Tilastokeskus, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2013 ** Taloushallintoliiton jäsentutkimus 2013

joista 2 130 työskentelee tilitoimistoissa Arvio henkilömäärän muutoksesta elokuu 2013 - elokuu 2015 Muutos 2016

Läntinen Suomi

2203

890

miljoonaa euroa

2105

Henkilökunnan kokonaislukumäärä yhteensä 1.7.2013 (hlöä) Arvio tilitoimiston koosta henkilökunnan kokonaislukumäärän mukaan 1.7.2015

Eteläinen Suomi

972 1005

Pohjoinen Suomi

872 1053

21%

540 549

Itäinen Suomi 0

24 SALDO 5/2014

32%

1599

Helsinki-Espoo-Vantaa

Alan liikevaihto

1000

10% 2000

3000

T U N N U S LUVUT

Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden liikevaihto vuonna 2014 kasvoi edellisvuodesta. LIIKEVAIHDON MUUTOKSET Liikevaihdon vuosimuutokset neljännesvuosittain

PHT:n suorittaneita

2005=100 16

-2

-2 2000

2001

2002

2002 2003

Vuosimuutos %

2004

2005

2005 2006

2007

2008 2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

342

joista 291 työskentelee tilitoimistoissa

Jäsenyrityksissä lasketaan

250 000 palkkapussia / kk

Yrityksiä

4 294 Liiton jäsenet: • Hoitavat lähes 130 000 yrityksen ja yhteisön, pääosin pk-yrityksen, taloushallintoa • Jäsenyrityksissä lasketaan 250 000 palkkapussia kuukaudessa • Jäsentoimistojen keskimääräinen toimipaikkakoko on 7,9 henkilöä (Jäsentutkimus 2013) • Liiton jäsentoimistoissa noin 30 prosenttia on suorittanut KLT:n (Jäsentutkimus 2013) • Yhdellä tilinpäätöstaitoisella kirjanpitäjällä on keskimäärin 25 asiakasta

Jos nämä poiminnat tutki muksesta herättivät toiveen tutkimuksen lisätarkasteluun joltakin osin, kommentteja voi lähettää osoitteeseen viestinta@taloushallintoliitto.fi. Heräsikö tähän tai muuhun liittyviä ajatelmia, joita haluat jakaa muiden Saldoa lukevien kanssa? Lähetä meille postia, otamme mielellämme vastaan kirjoituksia julkaistavaksi seuraavassa numerossa.

SALDO 5/2014 25

TUNN U SLUVUT

AVAINTIETOA TALOUSHALLINTOLIITTO LUKUINA

• Auktorisoitujen tilitoimistojen ja taloushallinnon konsulttiyritysten valtakunnallinen toimialaliitto

Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin

800

• Auktorisoituja jäsentoimipaikkoja noin 800 • Taloushallintoliiton konsernin liikevaihdosta suurin osa tulee koulutustoiminnasta, julkaisutoiminnasta ja jäsentoiminnasta • Koulutuksen liikevaihto noin 1,6 miljoonaa euroa vuodessa • Koulutustilaisuuksia 73 vuodessa • Osallistuminen koulutustapahtumiin: yhteensä noin 8 180 päivää vuodessa • Julkaisujen liikevaihto noin 900 000 euroa vuodessa • Henkilöstöä 15 • Tili-instituuttisäätiö hoitaa tilitoimistojen auktorisointijärjestelmää ja raportointikoodistoa sekä vastaa KLT-tutkinnosta • Liiton piirissä toimii 42 tilitoimistotarkastajaa. Tarkastuksia

Liiton julkaisujen liikevaihto

900 000 euroa vuodessa

toimeenpanee ja kehittää liitossa tarkastusvaliokunta. Tarkastustoimintaa ohjeistaa hyvä tilitoimistotarkastustapa. • Tilisanomat, alan johtavaa ammattilehti, jota julkaisee Taloushallintoliiton Julkaisut Oy. Levikki 11 227 (LT 2013), lukijamäärä 22 000 (Taloustutkimus Oy 2014), verkkolehden kävijämäärä 16 000 kuukausittain, keskimäärin yli 700 kävijää joka arkipäivä. • Liitto on jäsenenä Pohjoismaisessa alan järjestössä, The Nordic Accountant Federation, NAF

Varojenjako osakeyhtiössä

tilitoimistotarkastajaa

T il is a n o m a JA LASKENNAN YRITYSTALOUDEN

+ +

35. VUOSIKERTA AMMATTILEHTI

www.tilisanomat.fi

RAVINTOETU MAKSUKORTILLA Y VELKAJÄRJESTEL AVAUTUU YRITTÄJÄLLE

irikauotpat Sisäpipää töstied ja tilin

26 SALDO 5/2014

set Bonukset ja alennuk ja verotuksessa kirjanpidossa

3/2014

Liiton piirissä on

nan ja Yhdistystoimin rajanveto liiketoiminnan ksessa arvonlisäverotu

Tilisanomien lukijoita on

22 000

T U N N U S LUVUT

TILISTOIMISTOJEN KOKOJAKAUMA JA LIIKEVAIHTO 2013 Tilitoimistotoimipaikkojen jakauma koon mukaan 2013 (suluissa tilanne v. 2011)

yli 9 henk. 19% (19%)

1-2 henk. 24% (23%)

5-9 henk. 32% (29%)

koulutustilaisuutta vuodessa

3-4 henk. 25% (29%)

Koulutuksen liikevaihto

1,6

Liikevaihto/henkilö (koko maa ja pääkaupunkiseutu) Koko maa

Pääkaupunkiseutu

90 000 € 84 633 €

miljoonaa euroa

80 000 € 71 017 €

70 000 € 60 000 € 50 000 € 40 000 €

Vuodessa noin

30 000 €

8 180

20 000 € 10 000 €

päivää osallistumisia koulutustapahtumiin 13 20

11 20

09 20

07 20

05 20

03 20

01 20

99 19

97 19

95 19

€ / henkilö

0€

SALDO 5/2014 27

TAPAHTUMIA

SRF:n kongressipäivät Liiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen ja toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi vierailivat Tukholmassa ruotsalaisen sisaryhdistyksen SRF:n (Sveriges Redovisningskonsulters Förbund) kongressipäivillä 23.–25.9.2014. Yritysten verkkolaskutus on Mäkisen ja Ahvenniemen mukaan Ruotsissa hyvin vähäistä (vain 10–20 % laskutuksesta).

Ruotsin lain mukaan laskut on arkistoitava siinä muodossa kun ne on vastaanotettu. Paperilaskut on säilytettävä kymmenen vuoden ajan ja ja sähköpostit, joiden liitteenä lähetetään esimerkiksi pdflaskuja, on arkistoitava. Kongressipäivien messuilla oli esillä useita arkistointiratkaisuja.

KLT-tentti järjestettiin Messukeskuksessa 6.10.2014. Tällä hetkellä Suomessa on 2 779 KLT-tutkinnon suorittanutta henkilöä. KLT-kirjat luovutetaan uusille tutkinnon suorittaneille henkilöille tammikuussa Tili- ja veropäivien yhteydessä. Vuonna 2015 tentti järjestetään tutusta tavasta poiketen Finlandia-talossa. Myös hakuaikaa aikaistetaan. Hakuaika päättyy jo 31.3.2015 klo 16.00.

28 SALDO 5/2014

Lähetä omia tapahtumavalokuvia: viestinta@taloushallintoliitto.fi

Juhlat talvipuutarhassa Liitto ja liiton puheenjohtaja Vuokko Mäkinen kutsuivat yhteistyökumppaneitaan ja sidosryhmiään juhlimaan uuden puheenjohtajan alkanutta toimintakautta. Juhlat pidettiin Ravintola Sipulin talvipuutarhassa 8.10.2014.

SALDO 5/2014 29

LIITON TOIMISTO Salomonkatu 17 A 11. krs, 00100 Helsinki Puh. 09 6850 570

Juha Ahvenniemi p. 09 6850 5725, 040 766 9291 Toimitusjohtaja Tilisanomien päätoimittaja Tili-instituuttisäätiön asiamies

www.taloushallintoliitto.fi liitto@taloushallintoliitto.fi etunimi.sukunimi@ taloushallintoliitto.fi.

Paula Kurki p. 09 6850 5724 Koulutusvastaava

Marianne Nurminen p. 09 6850 5730 Laskutus Tilisanomien tilaukset ja osoitteenmuutokset

Sirpa Airola p. 09 6850 5727, 040 753 2378 Johtaja Tilitoimistoalan osaaminen, koulutus ja laatu

Päivi Laukkanen Verkko-oppimisprojekti

Markku Ojala p. 09 6850 5734, 050 586 7973 Johtava asiantuntija Edunvalvonta, verotuksen jäsenneuvonta

Riikka Hirsimäki p. 09 6850 5721 Tiedotus- ja julkaisuvastaava

Eeva Lyytinen p. 09 6850 5735 Asiantuntija Tilitoimiston tietotekniikka ja laatu

Elina Panula p. 09 6850 5733 Koulutussihteeri

Tuija Hämäläinen p. 09 6850 5728 Toimitusjohtajan sihteeri Kokoushallinto, KLT-tentti

Outi Mäkiniemi p. 09 6850 5736, 040 560 1742 Viestintä- ja markkinointipäällikkö

Kati Stenman p. 09 6850 5729 Jäsen- ja auktorisointivastaava KLT-ylläpito

Satu Korpela p. 09 6850 5723 Markkinointivastaava

Päivi Nuolioja p. 09 6850 5726, 040 940 1186 Talousvastaava PHT-koulutusohjelma

Hanna Virta p. 09 6850 5737 Koulutussuunnittelija PHT-koulutusohjelma

Liiton hallitus

Toimikausi 1.7.2014 – 30.6.2015

Vuokko Mäkinen, pj, Loviisa Hawcon Oy Puh. 0500 811 590 vuokko.makinen@hawcon.fi

Marja Mustapää, Mikkeli Mikkelin Tilikeskus Oy Puh. 050 321 7260 marja.hokkanen@mikkelintilikeskus.fi

Kari Alhola, Helsinki Alhola Consulting Oy Puh. 050 552 3168 kari@alhola.com

Arto Korpi, Tampere Accotilit Ky Puh. 040 558 1130 arto@accotilit.fi

Aarto Hirvi, Helsinki Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Puh. 050 337 6822 aarto@kirjanpidot.fi

Arto Marttila, Oulu Rätinki-Yhtiöt Oy Puh. 040 548 1001 arto.marttila@tiliama.fi

30 SALDO 5/2014

Toimistossa palvellaan maanantaista perjantaihin klo 8.30–16.00.

Tuomas Tahvanainen, Espoo Leppävaaran Laskenta Oy 050 356 3892 tuomas.tahvanainen@ leppavaaranlaskenta.fi Kristiina Timperi, Lappeenranta Visma Services Oy Puh. 040 540 5249 kristiina.timperi@visma.com Matti Rantala, Espoo Paikallispankkien PP-Laskenta Oy Puh. 0400 411 451 matti.rantala@samlink.fi

LAUTAKUNNAT

KLT-Lautakunta 2015 Tili-instituuttisäätiön KLT-lautakunta toimii auktorisointi- ja KLT-järjestelmien ylläpidon asiantuntijaelimenä. KLT-lautakunta takaa järjestelmien arvostuksen ja luotettavuuden säilymisen sekä laadun kehittymisen. Pekka Ruuhonen, pj. Verohallinto

Marja-Liisa Kananen Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Karri Nieminen Fiscales Oy

Jarmo Leppiniemi, vpj. Tili-instituuttisäätiön Tutkintovaliokunnan pj.

Hanna Kattainen Keskuskauppakamari

Vuokko Mäkinen Hawcon Oy

Mika Björklund Työ- ja elinkeinoministeriö

Tapani Kykkänen Aalto-yliopiston Helsingin kauppakorkeakoulu

Leena Rekola-Nieminen Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy

Aarto Hirvi Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy

Anna Lundén Suomen Yrittäjät ry

Hannu Ylänen Elinkeinoelämän keskusliitto

Raportointilautakunnan kokoonpano 2015 Raportointilautakunta toimii Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa ja pitää huolta raportointikoodiston vakaudesta. Hannu Ojala, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Hannu Ylönen, Elinkeinoelämän keskusliitto Hanna Kattainen, Keskuskauppakamari Marja-Liisa Ylitalo, Suomen Kuntaliitto

Kirsi Lahtinen, Patentti- ja rekisterihallitus

Pekka Ruuhonen (pj.), Verohallinto

Leena Rekola-Nieminen (vpj.), Suomen Taloushallintoliitto

Ari Toivio, Yritystutkimusneuvottelukunta

Sari Kuisma, Tilastokeskus

Esko Penttinen, XBRL Suomi

Mika Björklund, Työ- ja elinkeinoministeriö

SALDO 5/2014 31

LIITON EDUSTUKSET ELÄKETURVAKESKUS, YRITTÄJIEN NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunta tekee esityksiä ja antaa lausuntoja yrittäjien eläketurvaa ja sen kehittämistä koskevissa asioissa. Jäsenistö koostuu eri alojen yrittäjäjärjestöjen sekä eläkelaitosten edustajista.

PRH, KAUPPAREKISTERI- JA TAVARAMERKKINEUVOTTELUKUNTA Kaupparekisterin toimintaan vaikuttaminen ja asiantuntemuksen tuominen, tavoitteena toimivat järjestelmät ja näin ollen tilitoimistojen roolin huomioiminen palveluprosesseissa ja järjestelmissä.

IF VASTUUVAKUUTUSFOORUMI Liiton ja IF:n perustaman yhteisen foorumin tehtävänä on huolehtia mahdollisimman toimivasta, jäsenten riskit huomioivasta varallisuusvastuuvakuutuksesta ja sen kehittymisestä toimialan muutokset jatkuvasti huomioiden.

SUOMEN PANKIN SEPA-YDINRYHMÄ SEPA-ydinryhmä on perustettu tukemaan Suomen kansalaisia SEPA-maksamisen käyttöönotossa. Maksamiseen liittyvät tietovirrat ja raportit ovat yrityksen taloushallinnon ytimessä; viimeisimpänä SEPAkäyttöönoton prosessissa ovat edessä kansallisen suoraveloituksen muuttuminen SEPA-suoraveloitukseksi tai SEPA-suoramaksuksi sekä tapahtumaraportoinnin eli tiliotteen uudistaminen.

ILMARISEN ASIAKKAIDEN NEUVOTTELUKUNTA Jäsenten ja yritystoiminnan asiantuntemus eläkevakuutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen, tavoitteena entistä toimivampi ja jäsentoimistot huomioiva järjestelmä ja palvelu. KELA/eSARA eSARA on Kelan tarjoama palvelu, jolla voidaan ilmoittaa työnantajan poissaolon ajalta maksamat palkat ja tehdä työnantajan korvaushakemuksia vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetusta palkasta tiedostomuodossa. Liitto osallistuu palvelun kehittämiseen yhdessä KELA:n ja ohjelmistotalojen kanssa. KELA / TYÖNANTAJA-YRITTÄJÄ-ASIAKKAAN ASIAKASRAATI Asiakasraati kokoaa tietoa, joilla on tarkoitus parantaa työnantajien KELA-palveluita. Raadissa on 11 varsinaista jäsentä, jotka edustavat pienyrityksiä ja suuria yrityksiä sekä kuntatyönantajaa. Liitto on ollut mukana raadissa syksystä 2012. KIRJANPITOLAUTAKUNTA KILA (TEM) Liiton asiantuntemus KILAn työhön sen tehtävien laadukkaaksi hoitamiseksi tuomalla alan käytännön asiantuntemus Kilan työhön. OPETUSHALLITUS / TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINTOTOIMIKUNTA Käytännön kirjanpitotyön ja alan asiantuntemus taloushallinnon ammattitutkintoihin ja niiden sisältöihin, tavoitteena entistä osaavampi työvoima alalle. OPETUSHALLITUS / LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI Tarkoituksenmukainen ja oikean sisältöinen koulutus taloushallinnon ja jäsentoimistojen näkökulmasta.

32 SALDO 5/2014

SADE, SÄHKÖISEN ASIOINNIN JA DEMOKRATIAN VAUHDITTAMISOHJELMA 2010–2015 – YRITYKSEN PALVELUKOKONAISUUS (TEM) Ohjelman tavoitteena on sähköistää laajasti viranomaispalvelut yksityisten ja yritysten asiointia varten. Työnantajan palvelukokonaisuus ja Yrityksen perustajan palvelukokonaisuudet yhdistettiin 1.1.2013 Yrityksen palvelukokonaisuudeksi. Liiton tavoitteena on vaikuttaa palveluiden kehittämiseen siten, että tilitoimiston ja muun ulkoistettua taloushallinnon palveluita tarjoavan yrityksen tarpeet otetaan huomioon. SUOMEN TILAAJAVASTUU Suomen Tilaajavastuun Veronumero.fi-ohjausryhmän jäsen. Veronumero.fi-palvelu on suunnattu rakennustoimialalla toimivalle yritykselle 1.7.2014 voimaan astuneiden verotusmenettely- ja työturvallisuuslakien velvoitteiden hoitamiseen. SUOMEN YRITTÄJÄT Hallitus Yrittäjien ja auktorisoitujen jäsentoimistojen yhteistyön kehittäminen, liiton asiantuntemuksen tuominen yrittäjäjärjestön vaikuttamis- ja muuhun työhön. SUOMEN YRITTÄJÄT Vero- ja rahoitusvaliokunta Valiokunta on osaltaan muodostamassa yrittäjien linjauksia erityisesti verotuksen substanssi- ja menettelysääntöjen kehittämisessä. Liitolla on hyvä edustus valiokunnassa – jäsenistöön kuuluu useampi taloushallinnon ulkoistettuja palveluita tarjoava liittomme jäsenyrittäjä.

verottaja, tilastokeskus, luottotietoyhtiöt yms. tilitoimiston tarpeiden huomiointi kehitystyössä.

TEM / PALKKAHALLINNON YHTEENTOIMIVUUDEN INTRESSIRYHMÄ Tavoitteena yhdenmukaistaa palkkahallinnon terminologiaa ja edistää tehokkaampien palkkahallinnon järjestelmien luomista. Tieken Verkkolaskufoorumi käsittelee verkkolaskutukseen liittyviä kysymyksiä. Foorumin jäsenet ovat pääasiassa operaattoreita ja ohjelmistotaloja.

TALOUSHALLINNON RUNKOVERKKO (TARU) TEKES-RAHOITTEINEN PROJEKTI 1.1.2014-31.12.2015. Neljä yritystä pureutuu yhä syvemmälle taloushallintopalveluiden ja viranomaisraportoinnin sähköistämiseen ja automatisointiin. TARU-projekti edistää tietoja viestintäteknologioiden hyödyntämistä tuottavuutta parantavalla tavalla ja on linjassa ICT 2015 -tavoitteiden kanssa sekä edistää tulevan palveluväylän hyödyntämistä. Tekesin rahoitus lisää projektin laaja-alaista verkottumista, tulosten julkisuutta sekä edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Hankkeen omistaja on konsortio, joka muodostuu neljästä yrityksestä: Tikon Oy, Administer Oy, Kunnan Taitoa Oy ja Tieto Finland Oy. Näistä Administer ja Kunnan Taitoa tuovat hankkeeseen taloushallintopalveluosaamisen, Tikon taloushallinto-ohjelmistoihin liittyvän osaamisen ja Tieto alusta- ja integraatioosaamisen. Projektissa tehdään läheistä yhteistyötä akateemisten oppilaitosten, julkishallinnon ja merkittävien sidosryhmien, esimerkiksi Aalto-yliopiston, Haaga-Helian, palveluväylä-hankkeen, Taloushallintoliiton ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

VEROHALLINTO/TITO-RYHMÄ Ryhmä toimii linkkinä liiton, jäsenten – taloushallinnon ammattilaisten – ja Verohallinnon välillä. Ryhmän tavoitteena on suunnitelmallisen yhteistyön lisääminen, palvelujen ja asiointimahdollisuuksien kehittäminen sekä tilitoimistoille suunnatun viestinnän ja ohjauksen kehittäminen. Ryhmä koordinoi seitsemän taloushallinnon ammattilaisista koostuvan alueellisen asiakasraadin toimintaa. VEROHALLINNON SYVENNETTY YHTEISTYÖ Tavoitteena määritellä syvennetyn yhteistyön edellytykset sekä toimintatavat ja malli. Luottamuukseen ja avoimuuteen perustuvassa mallissa osapuolina olisivat Verohallinto, tilitoimistot ja niiden asiakasyritykset. SUOMEN XBRL KONSORTIO (EXTENSIBLE BUSINESS REPORTING LANGUAGE) XBRL on taloushallinnon raportoinnissa käytettävä kieli, jonka käyttöönotto tulee mahdollistamaan taloustiedon nopean ja halutun sisältöisen toimittamisen tilitoimistoilta ja muilta tiedon tuottajatahoilta sähköisesti eri tiedon käyttäjätahoille, kuten

YRITYSVEROTOIMISTON ASIAKASRAATI, UUSIMAA Verottajan ja jäsentoimistojen yhteistyösuhteiden sekä verotusmenettelyn kehittäminen tilitoimistojen käytännön kokemusten kautta.

5/14

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone 6 Plus! Liitto muka na modernissa taloushallin nossa Millainen on tulevaisuud ammattilain en en? Asiantuntij aryhmät apuna muut oksissa

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/saldo 2. Merkitse numerosarja 785362. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen iPhone 6 Plus.

Taloushalli

nto

sähköistyy

saldo-lehde n eRIKoIsnUMe Ro sIdosRyhMIl le

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 37.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

SALDO 5/2014 33

YHTEISTYÖKUMPPANIT

TALOUSHALLINNON SOVELLUSPALVELUT

34 SALDO 5/2014

VI ER A S KYNÄ

Turhaa vai hyödyllistä sääntelyä?

uomuporoja ei luonnosta tapaa. Tämä perustuu EU:n elintarvikeviraston ohjeeseen luomusanan käytöstä elintarvikkeiden mainonnan yhteydessä. Perusteluna on se, että poroa ei pystytä valvomaan, eikä tiedetä, mitä se laiduntaessaan luonnossa suuhunsa saa. Kirjanpitolain uudistamista pohtiva komitea on mietinnössään esittänyt liikkeenharjoittajan vapauttamista tilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta. Jos liikkeenharjoittaja ei laadi tilinpäätöstä, ei liikkeenharjoittaja voi hakea rahoitusta, osallistua julkisiin kilpailutuksiin tai muihinkaan yhteiskunnan hankkeisiin, mistä muodostuu kasvun este. Kun liikkeenharjoittajan täytyy asioida Kelan kanssa tai antaa todistus tuloistaan päivähoitomaksun määräämistä varten, täytyy liikkeenharjoittajan saada näitä varten erillinen lausunto. Tilitoimisto ei pysty auttamaan, koska liikkeenharjoittaja ei laadi tilinpäätöstä, jonka perusteella kirjanpitäjä voisi tarvittavan todistuksen antaa. Tilintarkastajakaan ei todistusta pysty antamaan, koska lausunnon pohjaksi tarvittavaa tilinpäätöstä ei ole. Komitean välimietinnössä osakeyhtiölain ja osuuskuntalain tarkoittama pääomalaina oli esitetty käsiteltävän omana eränään omassa pääomassa. Lopullisessa mietinnössä tätä ei kuitenkaan enää löydy. Perusteluna pääomalainan vieraan pääoman luonteisuus on ontuva. Yhtälailla pääomalaina on oman pääoman luonteinen, ja esimerkiksi yrityssaneerauksessa pääomalainan varallisuudensuoja on omaakin pääomaa heikompi. Sen pääoma menetetään yleensä aina, mutta oman pääoman arvo palautuu saneerauksen onnistuessa. Pääomalainan käsittelyllä oman pääoman eränä on erityisen suuri merkitys suomalaisille ulkomaankauppaa käyville pk-yrityksille. Monissa tilanteissa ulkomainen päämies on tulkinnut kauppakumppaninsa selvitystilassa olevaksi, koska eivät ole ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää vieraan pää-

oman eränä olevan pääomalainan luonnetta ja suhdetta omaan pääomaan. Onko oikein, että omalla kansallisella lainsäädännöllämme hankaloitamme omien yritystemme mahdollisuuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla? Tarvitsemme kuitenkin yhä enemmän vientiä harjoittavia pk-yrityksiä kattamaan sitä vajetta, jota vientiimme on syntynyt. Vanhaa viisautta ei saa unohtaa. Lakikirjan alkulehdiltä löytyvät1530-luvulla Olaus Petrin kokoamat tuomarinohjeet. Ohjeissa lausutaan esimerkiksi seuraavasti: ”Kaikki lait pitää olla sellaiset, että ne ovat yhteiseksi hyödyksi, ja sen tähden, kun laki tulee vahingolliseksi, ei se enää ole laki, vaan vääryys, ja on hylättävä”.

Mikko Akselin Jyväskyläläinen tilitoimistoyrittäjä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja sekä Taloushallintoliiton entinen hallituksen varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

KAIKKI LAIT PITÄÄ OLLA SELLAISET, ETTÄ NE OVAT YHTEISEKSI HYÖDYKSI. TURHAA: Olen ymmärtänyt Luomu-termin luonnonmukaisesti kasvaneena. Riistaeläintä ei pitäisi tuomita sen johdosta, että sillä on mahdollisuus löytää ravinnokseen luonnosta myös ihmisen hylkäämiä eineksiä. TARPEELLISTA: Tilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ei pitäisi luopua vaan säilyttää yhdet kevyet pelisäännöt sen estämiseksi, ettei tilalle syntyisi useita eri pelisääntöjä. HYÖDYLLISTÄ: Pääomalaina tulisi käsitellä omana eränään oman pääoman ryhmässä. Nykysääntely vaikeuttaa vientiä harjoittavien pk-yritysten toimintaa turhaan. Kansallisen lainsäädäntömme tulee kaikin mahdollisin keinoin rakentua sen käyttäjien edun mukaiseksi. ◍ SALDO 5/2014 35