Issuu on Google+

PR SS

in

1/2013

MCI PRESSIN LEHTI SINULLE, JOKA HALUAT TAVOITTAA JÄSENESI JA ASIAKKAASI

Onnistunut uutiskirje

Tehdään TABLETTI

Astu sisään

LEHTITALOON

Vaikuttavan tekstin

SALAISUUS

Tuotamme asiakkaillemme yli 30 omaa mediaa – ehkä jatkossa myös sinulle?

A flyer

Citycon

Diacor

Crux

Evli

Vinkkejä matkailijalle suoraan sähköpostiin

Tietoa kaupoista, keskuksista ja kauppakeskuksista

Vastauksia moneen vaivaan

Kirkollisten oma ammattilehti

Oman tiensä tekijöille

Foods& Functionals

Impulse

Kauppapolitiikka

Lakimiesuutiset

Maatilan Pirkka

Taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti

Ainoa juridinen aikakauslehti

Tulevaisuuden maatilayrittäjän päämedia

Hima

Ilmailu

Impulssi

Tietoa kodista ja asumisesta Helsingin kaupungin vuokralaisille

Ilmailun erikois­ aikakauslehti 10 kertaa vuodessa

Lehti tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

A magazine on science, technology and business

The latest developments in Valio’s technologies

Gasetti Puhtaita luonnonkaasuratkaisuja

Min Skog

Metsään

Monitori

Muisti

Pressin

PsyconViews

Saldo

Tietoa yli 200 000 metsänomistajalle

Maahanmuuttajan asialla.

Välitä, innostu, huolehdi, muista

Sinulle, joka haluat tavoittaa jäsenesi ja asiakkaasi

Lehti henkilöstö­ osaamisen kehittäjille

Tilitoimistojen jäsentiedote

Information för mer än 200 000 skogsägare

tuu

uudis Summa Lehti tilitoimistojen asiakkaille

Suunta

Tammenlastuja

TEK

Tesso

Tilisanomat

Taloushallinnon tulevaisuuden suunnannäyttäjä

Suomen kulttuurielämän tueksi

Teknikan Akateemisten edunvalvontaa

Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti

Yritystalouden ja laskennan ammattilehti

Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen asiakaslehti

Printtimedia Verkkomedia Uutiskirje Ura Lehti yhteiskunta-alan korkeakoulutetuille

Vakuutus­­ kuntoutus Lehti kuntoutusalan ammattilaisille

Verso

Åker Birka

Sosiaalinen media

Lehti kansakuntamme puutarhureille

Framtidens jordbrukföretagares huvudmedia

Mobiili ja tabletti

Lukijan odotukset ylittävää, tuloksellista ja mitattua viestintää jo 26 vuoden ajan! www.mcipress.fi

S tapaaomvi inen

Soita M ialle mia.leh 09 2525 0 25 to@mc ipress.fi 0,

pääkirjoitus PYSY MATKASSA! Pressin saapuu painettuna suoraan työpöydällesi. Tilaa lehti pressin.fi/tilaus Pressin iPad Hae Pressin App Storesta ja lataa lehtikioskiisi.

Pressin uutiskirje Varmista uutiskirjeen saanti tilaamalla se osoitteesta pressin.fi/uutiskirje Pressin verkkomedia Kaikki artikkelimme luettavana silloin kun sinulle sopii. www.pressin.fi Pressin Facebook Löydät meidät facebookista facebook.com/pressin.fi Olethan sinäkin jo siellä? Pressin Twitter Seuraa meitä Twitterissä twitter.com/pressinfi Pressin YouTube Liikkuvaa kuvaa ja asiaa omalla äänellä. Käy katsomassa youtube.com/pressinfi Pressin Issuu Saat tilattua näköislehden osoitteesta issuu.com/pressin/ docs/pressin0113 subscribe-painikkeella. Pressin RSS Lisää Pressin RSS-syötteeksi tai tilaa osoitteesta pressin.fi/rss.xml Pressin Pinterest Kuva­galleriamme sijaitsee osoitteessa pinterest.com/pressinfi Pressin Flipboard Lisää pressinfi-tili Flipboardiisi.

Laadukkaammin ja laajemmalle OLET JUURI AVANNUT uusimman Pressinin. Uusi numero on kokenut myös muodonmuutoksen edeltäjiinsä verrattuna. Vuonna 2010 luotu konsepti ei enää tuntunut tuoreelta. Samalla uudistimme myös verkkosivustomme www.mcipress.fi ja otimme Pressinin julkaisuperheeseen yhä enemmän kanavia mukaan. Nyt Pressinin sisältöä voi lukea 11 eri kanavasta, jotka näet vasemmalla. Kuinka monikanavaisuutta voi käyttää hyväksi lukijoita hyödyttäen ilman massiivisia lisäresursseja, on kysymys, johon etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja päivittäin. Tämä kehitystyö on mielenkiintoista ja jännittävääkin. Toteutuskeinoja esittelemme tässä numerossa useammassa artikkelissa. Yksi on kuitenkin yhteistä kaikille kanaville, nimittäin laadukas sisältö. Se ei tarkoita pelkästään kirjoitettua tekstiä, vaan myös videoita, kuvia ja grafiikkaa. Vaikuttavasta viestinnästä kerromme sivuilla 18–23. Jatkuva uudistuminen on elinehto myös mediassa. Vai onko? Jos lukijoidenkin mielestä julkaisu on jo hyvä, onko muutos turha riski? Meistä hyvä ei ole riittävä, pitää olla erinomainen ja tehdä jatkuvasti töitä laadun parantamiseksi. Aina sen ei tarvitse tarkoittaa kaiken myllertämistä uusiksi, joskus hienoinenkin ilmeen raikastaminen ja sisällön viilaaminen voi riittää. Verkkosisällön kohdalla se voi tarkoittaa esimerkiksi juttujen löydettävyyden parantamista (sivut 50–53) tai viestien tarkempaa kohdentamista uutiskirjeiden avulla (sivut 16–17). Lukija haluaa tietää, mitä saa, ja samalla yllättyä positiivisesti. Onnistummeko me yllättämään sinut?

”Hyvä ei ole riittävä, pitää olla erinomainen.”

Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

Seuraa meitä niissä kanavissa, jotka sopivat sinulle parhaiten!

p.s. Käy uusituilla sivuillamme www.mcipress.fi

  MCI PRESSIN 1/2013  3

sisältö 1/2013 APUA JA NEUVOJA Mistä tiedät, onko uutiskirje onnistunut?...........................16 Painavaa tekstiä viestin vaikuttavuudesta................................18 Materiaalipankki kaikkien saatavilla............ 24 iPad-lehti: näin se tehdään...........................40 Tehokas hakukoneoptimointi....................... 50 Näin viestit somessa....................................... 54

40

iPad yhdistää sähköisen käytettävyyden ja painetun lehden visuaalisuuden.

18

Viesti vaikuttavasti! Retoriikan oppeja maailmalta.

54

Yrityksen tavoite ei ole kerätä faneja vaan edistää liiketoimintaa. 1

VISUAALISTA VIESTINTÄÄ Oma fontti myös verkossa...............................9 Kuvien käyttöoikeudet................................... 25 Hyvä taitto vielä paremmaksi......................44 Valitut palat ...................................................... 58 Astu sisään lehtitaloon..................................64 Puusta paperiksi............................................... 26

50

Verkossa viesti katoaa helposti. Lukijan tavoittamiseen on kuitenkin pari kikkaa.

12 LYHYET Meidän media: Diacor teki iPad-lehden........6 Täällä me olemme..............................................8 Monikanavaisuudesta kasvua.......................10 Sisältötiimi numeroin......................................12 Hän: Mediamoguli Dietrich Mateschitz......15

4  MCI PRESSIN 1/2013

PR SS

in

MCI Press Oy:n asiakaslehti 1/2013 Suomen johtava asiakasmedian riippumaton suunnittelutoimisto. Julkaisija MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki puh. 09 2525 0250 faksi 09 2525 0251 www.mcipress.fi

26

Tarvitaan vähintään seitsemän veljestä, että puusta saadaan paperia ja edelleen painettu lehti.

VIDEOT

Pressinin jutut löytyvät myös videoina!

➜ youtube.com/ pressinfi

Päätoimittaja Jyrki Lehto jyrki.lehto@mcipress.fi

16

Uutiskirjeessä ajoituksella on väliä.

58 Kasvoja, kuvituksia ja infografiikkaa. Niistä on parhaat taitot tehty.

Toimitusneuvosto Leena Elomaa, Kati Jalagin, Satu Karppinen, Taru Kinnunen, Nora Kolari, Essi Kuula, Mia Lehto, Laura Lähdevuori, Javier Mansilla, Päivi Paatsalo, Tiina Parikka, Minna Rinne, Maiju Ristkari, Hannele Tavi, Selja Tiilikainen, Vesa Tyni ja Suvi Virta Painatus Libris Oy, Helsinki Painos 3 900 kpl Paperit Sisäsivut: MultiArt Silk 130 g/m2, ja Multi Offset 120 g/m2 Kansi: MultiArt Silk 200 g/m2 Paperimyynti: Papyrus Tilaukset ja osoitteenmuutokset www.pressin.fi/tilaus puhelin 09 2525 0250 ISSN-tunnus 1799-1102 Tarjouspyynnöt mia.lehto@mcipress.fi Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen lupaa. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta MCI Pressin kantaa.

SOKERINA POHJALLA

64

Julkaisussa jokaisella jutulla on oma tehtävä ja paikka. Astu sisään!

6 lyyn s. 6 kjakyse lu u t is Osall hjaksi aa la mäistä s imen 25 ensim uistiava m b s u in s s MCI Pre

  MCI PRESSIN 1/2013  5

Lyhyet

Kuva Vesa Tyni

Mobiilit nousussa

VIDEO

Katso miltä Diacorin iPad-lehti näyttää

➜ pressin.fi/ ipad001

Meidän media: Diacor teki iPad-lehden DIACOR TERVEYSPALVELUT OY toteutti MCI Pressin kanssa yhteistyössä asiakas­ lehden, joka ilmestyi helmikuussa. Diacorin sairaalan palvelutarjontaan keskittyvä lehti jaettiin pääkaupunkiseudun talouksiin Helsingin Sanomien välissä. Tämän lisäksi lehti julkaistiin iPad-versiona, jonka voi ladata Apple Storesta. Asiakaslehti tehtiin nyt ensimmäistä kertaa noin viiden vuoden tauon jälkeen. – Lehteä tuntuivat kaipaavan sekä asiakkaamme että lääkärimme. Koska emme halunneet tehdä pelkkää paluuta vanhaan, otimme mukaan myös iPadin, kertoo Diacorin viestintäjohtaja Esko Heikkinen. Sekä painettu että iPad-lehti on otettu hyvin vastaan. – Palaute lehdestä on ollut erittäin positiivista, ja iPad-julkaisuun ovat olleet hevijuuseritkin tyytyväisiä, Heikkinen summaa. IPad-lehden tekemisen taustalla on myös eteenpäin katsominen. – Nuorempi väestö lukee lehtiä varmasti sähköisenä, Heikkinen uskoo. Asiakaslehden voi myös lukea sähköisenä versiona Diacorin verkkosivuilta, ja se on lisäksi jaossa kaikilla Diacorin lääkäriasemilla. > Lue lisää iPad-lehden toteuttamisesta sivulta 40.

6  MCI PRESSIN 1/2013

Vuoden 2012 syksyllä ­ 94 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista luki edelleen viikoittain painettua sanoma- tai aikakausilehteä. Tieto käy ilmi uusimmasta Kansallisesta Mediatutkimuksesta. Tietokoneella digitaalista lehteä lukee 59 prosenttia kuluttajista. Suurimmat nousijat vuodesta 2011 lähtien kerätyssä tutkimuksessa ovat matkapuhelimet ja tabletit: matkapuhelimensa kautta mediaa käyttää nyt viidennes kuluttajista, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli kahdeksan prosenttia.

Sisällöntuottajilla valoisa tulevaisuus Professional Publisher Associationin (PPA) teettämän tutkimuksen mukaan sisällöntuottajayritysten tulevaisuudessa näkyy valoa tunnelin päässä. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä raportoi liikevaihtonsa kasvaneen. PPA:n toimitusjohtaja Barry McIllheneyn mukaan tutkimus osoittaa, kuinka yritykset ovat onnistuneet tasapainottelemaan mediakanavien muutoksessa.

56 lehteä jokaiselle

Metsään Metsään side

Itella jakoi vuonna 2012 aikakauslehtiä yhteensä 304 miljoonaa kappaletta.

Metsäkeskuksen JULKISTEN PALVELUJEN asiakaslehti 2012

(Aikkarit-uutiskirje 1/2013)

palvelu Metsään.fiverkkoon tuo metsäsi

Sukupolvi vaihtuu,

Mets äkes kuks JULK en ISTEN PALV asia ELUJ kasl EN ehti

1 | 2013

metsään säilyy Tavoitteena lisätä metsäenergiaa am atöö ri ja ko 4 nkar Rallim i ieh Metsään. tuo mets fi-palvelu äsi verkkoon

www.lakimiesuutiset.fi

Lastensuojelulaki on jälleen syynissä

Pankkilakimiehen työn parhaat puolet

Verkos ta saa ap ua

5

projektia jäsenten hyväksi

www.lakimiesuutiset.

fi

metsä estä tilallis e

Talouskriisi loi EU:n yhteisen pankkivalvojan

ksi

vink kiä taim en istutu ksee

ICC:n uuteen äjään pääsyytt 3 Fatou Bensoudaan kohdistuu kovia odotuksia. Muutosta on tapahduttava. Serge Brammertz on ICTY:n viimeinen pääsyyttäjä. Hän lupaa, ettei aika lopu kesken. JURISTNYTT | 3’201

n

UUDI

STUV A METS ÄLAK

I koko

perh

een me

tsäh ar

rast us

2,3

Verkosto on tärkeä nuorelle juristille

LUONNOSTA HYÖTYÄ JA HUVIA

mci

HIDAS KASVU, VARMA TUOTTO

TIESITKÖ?

83

JURISTNYTT | 1’2013

vinkkiä taimen parhaaksi

46

Perintäala n palkat

PAINEEN ALLA

Lehtiä ulos uusin ilmein

miljoonaa

ti ridinen AikAkAusleh AinoA todellinen ju

Suomessa oli 2 287 960 Facebookin käyttäjää vuoden 2012 lopulla.

OIKEUTTA BALKANILLE AinoA tode lline

n juridine n

AikAkAusl

ehti

Metsäkeskuksen asiakaslehti Metsään (ja Min Skog) pantiin uuteen ­uskoon viime syksynä. Toinen uudella ilmeellä toteutettu lehti tuli ulos huhtikuussa. Myös perinteikäs Lakimiesuutiset sai vuoden vaihteessa face­liftin ja modernimman ilmeen. Helsingin kaupungin työterveyslaitoksen asiakaslehti sen sijaan tulee uudella ilmeellä ulos ensi syksynä.

www.internetworldstats.com/ stats9.htm

Teksti Maiju Ristkari   Kuva Vesa Tyni

Toimittajasta jumppamaikaksi SAIN VIIME SYKSYNÄ uuden vastuu­ tehtävän: työpaikan taukojumpan vetämisen. MCI Pressin virallinen taukojumppahetki on iltapäivisin, mielellään vasta hyvän aikaa lounaan jälkeen. Tavoitteena on verrytellä joka ikinen työpäivä, mutta todellisuudessa voimistelulle saadaan raivattua aikaa muutaman kerran viikossa. On mukamas aivan liian vaikeaa irrottaa päivittäin viisi minuuttia käsien pyörittelyyn ja kyykistelyyn. Muutaman minuutin jumppaan osallistuu yleensä noin puolet toimituksen

Kuvassa ei ol

e kyse taukoj

väestä. Voivottelu ja päivittely on yleistä: – Aijaijai! Miten onkin paikat näin jumissa? – Mulla alkoi veri kiertää päässä! – Mun housut repesivät just. Liikkeet on poimittu taannoisesta Helsingin Sanomista, ja niitä on muokkailtu oman väen mieltymysten mukaan.

umpasta.

Ajan mittaan liikesarjat ovat saaneet omia lempinimiä. Toimituksen suosikkeja ovat muun muassa ”Fröbelin palikat”, ”Riikka” ja ”Kaksoisleuka”. Motivaatiotekijät ovat meillä kaksoisleukailijoilla kohdallaan – jumpan jälkeen voi nimittäin virkistynein mielin ottaa jäätelöä pakastimesta.

  MCI PRESSIN 1/2013  7

Lyhyet

Lehdet järjestyksessä Viimeisimmät numerot löytyvät toimitustilan takaseinältä.

Hyvä tehdä työtä TOIMITUSTYÖ ON TIIMITYÖTÄ. Siksi MCI Pressikin muuttaessaan uusiin tiloihin keväällä 2012 sisusti laajan tilan avoimeksi työtilaksi, jossa sisällöntuotanto, visutiimi ja verkkopuoli tekevät työtä yhdessä. Nuorekkaassa työyhteisössä omaa rauhaa haetaan lähinnä kuulokkeilla. Viime syksynä toimistossa kävi työfysioterapeutti asentamassa kunkin työntekijän tuolin ja työpisteen oikeaan asentoon. Istumatyötä tekeville oikea ergonomia on tärkeää. Sosiaalitiloista löytyy myös suihku, sillä haluamme kannustaa toimistotyöläisiä esimerkiksi työmatkapyöräilyyn. Keskeinen sijanti mahdollistaa monien asiakaskäyntien yhteydessä pienen virkistävän ulkoilun, sillä nopein tapa liikkua lyhyitä välimatkoja on monesti kulkea jalan. Avokonttorin lisäksi toimistosta löytyy kolme neuvotteluhuonetta, joita voi hyödyntää palavereiden lisäksi vaikkapa haastattelujen tekemiseen. Pieni studiomme palvelee tuote- ja kasvokuvauksissa. Avarassa aulassa on vietetty jo muutamia onnistuneita tilaisuuksia julkaisujen uudistusta tai vaikka oman väen kesken pikkujouluja juhlistaessa. Yhteinen tekeminen on muutoinkin tärkeää. Lounaspaikkoja lähiympäristössä on useita, mutta usein kokoonnumme myös eväiden kanssa syömään yhdessä. Keittiöstä löytyy myös harva se päivä juhlapäivänherkkuja tai matkatuliaisia. Meille on tärkeää, että töihin on joka päivä kiva tulla.

VIDEO

Katso miten meille pääsee.

➜ pressin.fi/meille001

8  MCI PRESSIN 1/2013

Oma kassi MCI Pressin uusi yritysilme näkyy myös kasseissa, joissa kuljetetaan muun muassa näytelehtiä ideointimateriaalina palavereihin.

Ateneumin takana Aikatalo valmistui 1961. Sen rakennutti Aikalan Kello ja Kulta Oy:n toimitusjohtaja Olga Aikala (1883–1962) ja suunnitteli Eliel Muoniovaara. Jäniksen korttelissa sijaitsevan AIkatalon 8. kerroksesta löytää myös MCI Pressin.

Kuvat Vesa tyni

Viherseinä Viherkasvit eivät ole toimistossamme vain tuomassa viihtyvyyttä, vaan niillä on myös toinen tehtävä. Sisältötiimin työpisteissä pieni viherseinä työpöytien välissä toimii äänieristeenä.

Luonnonvaloa Koko toimisto remontoitiin ennen MCI Pressin muuttoa keväällä 2012. Valaistukseen on käytetty luonnonvalolamppuja, jotka ovat keinovaloja miellyttävämpi työskentelyvalaistus.

Jaksa paremmin syyshämärillä Työpisteissä voi pitää myös kirkasvalolamppua, joka auttaa etenkin syksyn ja talven pimeinä aamuina käynnistämään päivän.

MCI PRESSIN YRITYSILME uudistui syksyllä 2012 ja samalla yrityksen omaksi fontiksi valikoitui Interstate. Fontin on suunnitellut Tobias Frere-Jones 1990-luvun alussa. Tähän mennessä Interstaten on voinut bongata muun muassa MCI Pressin nettisivuilta, Pressin-lehdestä, kangaskasseista, käyntikorteista sekä toimistomme seinän opasteista. – Valitsimme Interstaten, sillä se toimii hyvin eri kanavissa. Luonteeltaan kirjaintyyppi sopii myös hyvin MCI Pressille, se on lämminhenkinen mutta informatiivinen, helposti lähestyttävä mutta vakaa, summaa luova johtajamme Satu Karppinen. Aiemmin verkkosivut ovat hakeneet fontin käyttäjän omalta ­koneelta, joten fontit ja niiden ulkoasut ovat vaihdelleet tietokoneesta ja selaimesta riippuen. – Nyt fontti latautuu lisenssillä suoraan valmistajan palvelimelta samaan tapaan kuin valokuvat. Siten palvelinfontit näkyvät kaikilla selaimilla samanlaisena, teknologiajohtajamme Javier Mansilla opastaa. Fontti perustuu Yhdysvaltain liikenneministeriön valtatieliikennehallinnon (Federal Highway Administration) opasteissa käyttämään ­kirjasintyyliin. Esi-isästään se eroaa kuitenkin erityisesti välimerkkien osalta: Interstaten välimerkit ovat kulmikkaita, kun taas FHWA-sarjassa välimerkeillä on pyöreät reunat. Maailmalla Interstateen voi törmätä monessa: Yhdysvaltain armeijan mainoksissa, Golden­Eye 007 -konsolipelissä sekä Global TV:n uutislähetyksissä. 1

dd v.in n _co

> Tässä jutussa on käytetty Interstate-fonttia. Kurkkaa kotisivuiltamme www.mcipress.fi, miltä Interstate tuntuu digitaalisena.

2 tit_

yn Ka

tik

or

_ ortit ntik Kay

2 201

4 dd .in nv co 2_ 01

. 16

. 11

20

12

.4 10

3

16.1

012 1.2

10.4

3

Liikennekylteistä digitaaliseen mediaan

  MCI PRESSIN 1/2013  9

Lyhyet Monikanavaisuus kasvattanut liikevaihtoa 2013 2012 2011 2010

Liikevaihto 2010–2013 2, 17 milj. € KASVU­PROSENTTI 30 %

2, 18 milj. € 2, 85 milj. €

3, 3 milj. € (ennuste)

MCI PRESSIN LIIKEVAIHTO kasvoi viime vuonna lähes kolmanneksella. Kasvun taustalla on uusien asiakkuuksien ohella sekä uusien että aikaisempien asiakkuuksien laajeneminen perinteisestä printti­lehden tuotannosta monikanavaiseen sisällön­ tuotantoon. Huhtikuussa 2013 MCI Press tuotti yhteensä 34 julkaisua, joiden joukossa on printtilehtien ohella useita monikanavaisia julkaisuperheitä sekä pelkästään verkkoon suunnattua sisällöntuotantoa. Myös yrityksen oma media hyödyntää laajaa jakelukanavavalikoimaa. Pressinin ­sisältö on luettavissa yhteensä 11 kanavassa.

Verkkosisältöjen rooli kasvaa PELKÄSTÄÄN VERKKOMEDIAAN tuotettujen sisältöjen osuus on kasvussa. MCI Press on aloittanut yhteistyön sisäasiainministeriön kanssa mininsteriön Monitoriverkkolehden videontuotannon osalta. MCI Press tuottaa maahanmuuttajille suunnattuun lehteen videohaastatteluja kolmesti vuodessa. Ensimmäinen video tuli ulos toukokuun puolivälissä. Arean julkaisemassa uutiskirje Aflyerissa nähtiin huhtikuussa MCI Pressin tuottamia artikkeleita. Seuraavan kerran MCI Press osallistuu Aflyerin sisällöntuotantoon ensi syksynä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema Tesso laajeni niin ikään viime syksynä verkkoon. Verkolla tavoitellaan vuorovaikutteisuutta ja toisaalta jo nyt ollaan saatu hyviä kokemuksia siitä, että viestit ovat verkon kautta lähteneet leviämään sosiaalisessa mediassa.

10  MCI PRESSIN 1/2013

Printin parissa, yhä vielä Painettu sanoma- ja aikakauslehti näyttäisi kiinnostavan suomalaisia myös tulevaisuudessa. Yhteisöllistyvä Media -tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kuluttajista uskoo lukevansa viiden vuoden päästä yhä printtimediaa enemmän kuin digitaalista. Digilehden ensisijaisuutta painottaa vain noin kymmenesosa lukijoista. Osana Median Tulevaisuus -hanketta tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin tuhatta kuluttajaa, 400 media-alan ja ­ 89 mainosalan henkilöä.

Muutoksia visutiimissä Luovan johtajamme Riikka Sippolan muutettua ulko­ maille ohjat on ottanut käsiinsä Satu Karppinen (TaM). Satu aloitti työt MCI Pressissä graafisena suunnittelijana tammikuussa 2012. Sadun tilalle graafiseksi suunnittelijaksi palkattiin maaliskuun alusta Nora Kolari.

hyvä valinta Tilisanomat kolmen parhaan joukossa TALOUSHALLINTOLIITON julkaisema ammattilehti Tilisanomat valittiin kolmen parhaan järjestö- ja ammatti­ lehden joukkoon. Aikakausmedian järjestämässä Aikakauslehtikilpailu Edit 2012 -tilaisuudessa huhtikuun alkupuolella voittajaksi valittiin SAK:n nuorten lehti Arvo. Tilisanomat on taloushallinnon ammattilaisten ykköslehti, jonka tuottamisessa MCI Press on ollut mukana vuodesta 2001.

Citycon 25 vuotta KAUPPAKESKUKSIEN hallinnointiin ja kehittämiseen keskittynyt Citycon viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuotta. Sen kunniaksi yhtiö on teettänyt MCI Pressillä juhlajulkaisun, joka ilmestyy kesäkuussa suomen- ja englanninkielisenä. Raikas, täynnä tunnelmaa ja shoppailumeininkiä oleva lehti kertoo kauppakeskusten roolista kaupunkien sydämessä.

Paras kokonaisuus ratkaisi VTT:N TEKNOLOGIAJULKAISUN Impulssin tuottaminen kilpailutettiin alkuvuodesta. ­Valintakriteereinä käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta, joka tässä tapauksessa muodostui laadusta (60 %) ja hinnasta­­(40 %). Laatua arvioitiin kahden tekijän kautta. Toimintamallin arvioinnissa arvostettiin yksityiskohtaista kuvausta siitä, miten ja millä resursseilla tarjoaja tulisi julkaisua toteuttamaan. Yksityiskohtaiset kuvaukset sisälsivät myös selvityksen vastuiden jakamisesta ja esittelivät asiakastyytyväisyyden seurannan työkalut. Toinen laadukkuuden arviontikohta koski julkaisun kehittämistä. Arvostusta saivat tuoreet ja toteutuskelpoisina pidetyt kehitysideat, jotka parhaimmillaan ulottuivat sisältöaiheisiin ja julkaisun sähköistämisratkaisuihin. MCI Press valittiin kahdeksan kilpailutukseen osallistuneen tarjoajan joukosta VTT Impulssin tuottajaksi. Yhteistyö ei ole aivan uutta, sillä MCI Press on aiemminkin vastannut lehden taitosta. Painetun lehden uudistuksen lisäksi uusi VTT ­Impulssi tulee valtaamaan myös sähköiset kanavat.

Osallistuvasta tuottoisaksi ASIAKKAIDEN SOSIAALISEEN MEDIAAN osallistuminen, ostoskoriin lisätyt tuotteet ja ostotapahtuma korreloivat keskenään, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Sosiaalisen median kautta yritykseen sitoutuvat asiakkaat ovat yritykselle tuottoisampia kuin ne asiakkaat, jotka eivät ole yritykseen yhteydessä somen kautta. Tuoton kasvu perustuu siihen, että osallistuvat asiakkaat ovat sitoutuneempia kuin asiakkaat, jotka eivät esimerkiksi kommentoi yrityksen sivuilla Facebookissa. Yrityksen tekemät investoinnit sosiaaliseen mediaan siis kannattavat. Aalto-yliopiston, Teksasin A&M-yliopiston ja Buffalon yliopiston yhteistyössä tekemän tutkimuksen perusteella menestyksen avaimia ovat käyttäjäystävällisen sivuston ylläpitäminen, tapahtumien päivittäminen ja asiakkaiden rohkaiseminen vuorovaikutukseen.

  MCI PRESSIN 1/2013  11

Lyhyet

34

a n i u k u l i Sisältötiim

0 0 0 5 2

6 2 1 7

Mistä on sisällöntuottajat tehty? Post-it-lapuista, sähköposteista ja terävistä punakynistä. Kuuden henkilön tiimistä löytyy kielilläpuhujia, muusikoita ja urheilijoita.

Yli 100 000 merkkiä Sisältötiimi käsittelee toimittajien ja asiakkaiden tekstejä, kirjoittaa itse artikkeleita ja oikolukee taitetut tekstit. Päivässä tiimin silmien läpi kulkee arviolta 116 000 merkkiä.

Takarivissä keskellä sisältöjohtaja Tiina Parikka. Tiinan vasemmalla puolella Selja Tiilikainen ja Hannele Tavi, oikealla Minna Rinne ja Laura Lähdevuori. Edessä Maiju Ristkari.

12  MCI PRESSIN 1/2013

9 kieltä

Content?

3 soitinta

Sisältötiimi voi tarvittaessa asioida suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi. Tiukan paikan tullen voidaan venäjää ja viroakin yrittää. Ja suomi taipuu stadin slangista Oulun murteeseen.

suomeksi tyytyväinen, tyydyttää, tehdä joku tyytyväiseksi, tyytyä johonkin, tyytyväisyys, jaa-ääni, sisällys, sisältö, pitoisuus, sisällysluettelo, asiasisältö

Musikaalisesta joukosta löytyy viulisti (alttoviulu), huilisti (poikkihuilu) ja pianisti. Urheilulajeista porukalle ovat tuttuja muun muassa jalkapallo, tankotanssi, roller derby, kilpavoimistelu ja ratsastus.

”Jätte kiva!” Kun stressitasot nousevat, alkaa sisältötiimistä kuulua ruotsia.

Vain kolmannes 73 % eurooppalaisista käyttää internetiä. Koko maailmassa internetyhteyden äärellä on 34 % väestöstä. Suomessa vastaava luku on 89 % (kesäkuu 2012). (ww.internetworldstats.com/stats9.htm)

”Hopee ei oo häpee” KUVAAJA VESA TYNI voitti hopeaa Vuoden Muotokuvaaja 2013 -kisassa maaliskuun alussa. Tyni sai myös kakkossijan sekä muotokuva- että lemmikki­kuvasarjassa ja kunniamaininnan muotokuvasarjassa, jossa hänellä oli yhteensä kolme kuvaa kisassa mukana. Kokonaiskilpailussa arvioitiin vähintään kolmeen sarjaan osallistuneiden kuvaajien kuvat. Voiton kokonaiskisassa vei Antti Karppinen Kuopiosta.

Vesa Tynin muotokuvasarjassa oli myös Lakimiesuutisissa julkaistu kuva Urpo Kekkosesta.

Käy aktiivisilla sivuillamme WWW.MCIPRESS.FI-sivustolla aukeavat nyt uudenlaiset verkkosivumme, jotka ovat yhdistelmä mediasisältöä ja yritystietoa. Sivut on suunniteltu niin, että ne toimivat hyvin myös kosketusnäyttölaitteilla. Muutenkin sivusto vastaa tämän päivän monikanavaiseen verkkomaailmaan. Verkkosivu on esimerkiksi integroitu Facebook- ja Twitter-sivustojen kanssa niin, että sinne tulevat kaikki Facebookin ja Twitterin toiminnat näkyviin. Muutokset eivät ole vain teknisiä tai visuaalisia. Olemme myös halunneet tulla lähemmäksi kävijöitämme. ­Sivuiltamme löytyy nyt koko henkilöstö kasvokuvineen, ajo-ohjeet toimitiloihimme Mikonkadulle ja tarinoita myös meistä. Ennen kaikkea sivut kuitenkin kertovat, mitä kaikkea teemme. Käy katsomassa!

Suunnittelu- ja kehitystyötä YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ja Suomen Ympäristökeskus käynnistivät lehtiuudistustyön yhdessä Aalto-yliopiston kanssa viime vuonna. Aalto-yliopiston tekemän selvitystyön tuloksena päädyttiin aiempien Ympäristö ja Asu ja Rakenna -lehtien sijasta yhteen, entistä kattavampaan julkaisuun. Syyskuussa 2013 tulee ulos uudistunut, moderni ja lukijalähtöisempi Ympäristö-lehti, joka kattaa kaikki ympäristöhallinnon aihe­ alueet. Vakuuttavuutta ja tyylikkyyttä on haettu muun muassa liimasidonnalla. Kehitystyössä Aallon alustavista selvityksistä konkreettiseksi lehtikonseptiksi on ollut mukana MCI Pressin sisältö­ johtaja Tiina Parikka. MCI Press on toiminut myös suunnittelijana Tampereen Kirkkosanomien lehtiuudistuksessa. Ensi vuoden alusta tamperelaisia palvelee uusi, nykyaikaisempi lehti, jonka visuaalinen ilme on parhaillaan työn alla. Lehden muodonmuutos tulee olemaan kattava nimeä myöten.

  MCI PRESSIN 1/2013  13

Lyhyet GALLUP

ALEKSANTERINKATU, HELSINKI 15.3.2013

sanomalehti TV verkkolehti ulkomainen lehti tai televisio

”Mistä luet uutisia?”

Pekka, 60 Luen lähes kaikki uutiseni Helsingin Sanomista. Satunnaisesti seuraan myös Ylen TV-uutisia. Minulle paras keino ovat painetut lehdet, myös kansainväliset julkaisut kuten New York Times.

Laura, 25 Luen uutisia paperi­ lehdestä. Seuraan verkosta Helsingin Sanomia ja lisäksi lööppi­sivustoja otsikko­kohtaisesti. Netti on paras keino ­uutisten seuraamiseen, koska se on nopein. Kun jotain merkittävää tapahtuu, sieltä löytyy tietoa ensimmäisenä.

Jussi, 20 Enimmäkseen seuraan uutisia netistä, Helsingin Sanomien ja Iltasanomien sivuilta. Sen lisäksi seuraan MTV3:n verkko- ja tv-uutisia. Netistä voi seurata parhaiten maailman tapahtumia. Se on nopein ja helppo, ja se tavoittaa kaikkialla.

Teksti Selja Tiilikainen   Kuvat Vesa Tyni

Kävimme kysymässä kadun kulkijoilta, mitä medioita he seuraavat ja mistä kanavista. Maailman tapahtumien seuraamiseen netti osoittautui suosituimmaksi.

Monikanavainen verkkoratkaisu GASUMIN ASIAKASJULKAISU Gasetti laajeni verkkoon tänä keväänä. Gasetti.fi-sivusto on rakennettu responsiiviseksi, eli se mukautuu automaattisesti sen laitteen mittasuhteiden mukaan, mitä sivuston lukija kulloinkin käyttää. Sivustoa älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneruudulla katsovat näkevät siis asettelultaan erilaisen sivun selaini­kkunan koosta riippuen.

14  MCI PRESSIN 1/2013

Sari, 48 Olen lehtien suur­ kuluttaja. Päiväni käynnistyy aina Helsingin Sanomien printti­lehdellä. Päivittäin seuraan verkossa Ampparia, Ilta­ lehteä ja Iltasanomia. Lounasaikaan suosin Turun Sano­mien ­mobiili­sovellusta, sillä se on todella laadukas. TV5Monde on uusi löytöni, luen sen englanninkielisiä ­uutisia. Nykyään paras tapa pysyä mukana maailman tapahtumissa on verkko, sillä se on reaaliaikaisin.

TIESITKÖ?

Yksi ihminen kuluttaa median parissa keskimäärin 10 tuntia 41 minuuttia päivässä. GLOBALWEBINDEXIN DIGITAL 2013 -TUTKIMUS YLI 32 000 VASTAAJAA 23 MAASTA

Teksti Maiju Ristkari Kuva Lehtikuva/Jussi Nukari

Punainen härkä puskee päin PAITSI ENERGIAJUOMA, Red Bull on myös media­ yhtiö, jolla on vaikutusvaltaa vaikka muille jakaa. Hyvänä esimerkkinä on Felix Baumgartnerin ennätyshyppy. Viimeistään silloin, kun mies teki – no, baumgartnerit yrityksen sponsoroimana, viestimet olivat yhtä red­ bullia ja extreme-buumi räjähti maailmalla käsiin. Red Bull Media Housella on aikakauslehtiä lööppi­ aviisista tiede- ja luontolehteen sekä kolme tv-kanavaa. Red Bullilla on kattava nettitarjonta ja tarkkaan mietityt sosiaalisen median strategiat, elokuvastudio, musiikkistudioita, levy-yhtiö, radiokanava ja lukuisia mobiili- ja tablettisovelluksia. Se tuottaa elokuvia ja tv-ohjelmia esimerkiksi National Geographicille ja toimii kännykkäoperaattorina kuudessa eri maassa. Firma on kaukana perinteisestä media-alan ­yrityksestä. Se tarjoaa niin sanotulle tavismedialle omia sisältöjään ilmaiseksi – niin valokuvia, videoita kuin tekstejäkin – ja luo siinä samalla uusia urheilulajeja, kuten alamäkiluistelun, sekä yli neljän miljardin liikevaihdon. Yritys myllertää mediakenttää. Kukapa olisi uskonut, että energiajuomabrändistä on moiseen. Red Bull on saanut ainakin itse siivet selkäänsä. ­Tämän perusteella ei kannata pyöritellä päätään mahdottomiltakaan vaikuttaville tulevaisuudenkuville. Niin. Milloin maailmalla aloittaa Jaffa-tv? ­Tai Kabanossi-päivälehti?

RED BULL MYLLERTÄÄ MEDIA­ KENTTÄÄ. KUKAPA OLISI USKONUT, ETTÄ ENERGIAJUOMABRÄNDISTÄ ON MOISEEN?

KUKA

• Henkilö Red Bullin takana on Dietrich Mateschitz (s. 1944), Itävaltalainen liikemies. Tarina alkaa 1980-luvulta, jolloin Matechitz kehitti Red Bull -energiajuoman. Itse yrityksen hän perusti vuonna 1984 yhteistyössä thaimaalaisen, vuonna 2012 menehtyneen Chaleo Yoovidhyan kanssa. Nykyään Mateschitz omistaa 49 % yhtiöstä ja hänen omaisuutensa arvioidaan olevan yli 7 miljardia dollaria.

  MCI PRESSIN 1/2013  15

Teksti Tiina Parikka Infografiikka Taru Kinnunen

uutiskirjeen tuloksia Uutiskirje on tehokas tapa tavoittaa lukija kohdennetulla sisällöllä. Harkitun rytmityksen kautta uutiskirje tukee muuta viestintää. Palautteen ja tavoittavuuden aktiivinen seuranta ovat hyviä työkaluja lähettäjälle.

VERTAA TULOKSIA Jos 32 prosenttia kirjeen saajista on avannut viestin, onko tulos hyvä vai huono? Tärkeintä on verrata tulosta edellisiin kirjeisiin – eikä vain omiin, vaan myös muiden alan toimijoiden lähettämiin. Toimialan seurantajärjestelmää hyödyntävä taho voi määritellä itse, joten verrokkitahot ovat melko suuntaa-antavia.

5126

Klikkauksia

532

Vastaanottajaa 10,2%

8,0%

12,7%

Tämän esimerkin mukaan 5 126:sta kirjeen saajasta 532 on klikannut uutiskirjeen linkkiä. Klikkausten kokonaismäärä, joka laskee myös yhden vastaanottajan useammat klikkaukset, kerrotaan raportissa erikseen.

Kyseinen lähetys Saman kirjeen aiempien lähetysten keskiarvo

Tilauksen peruutuksia

Toimialan uutiskirjeiden keskiarvo. Toimialan kukin lähettäjä voi määritellä itse.

Avattu

1 628

31,8%

28,0%

16  MCI PRESSIN 1/2013

0,4%

0,3%

Peruuttaneiden osalta kannattaa aina tarkistaa peruuttajan tiedot ja selvittää peruutuksen syy.

21,5%

Kirje katsotaan avatuksi, vaikka lukija ei aktiivisesti olisikaan klikannut viestiä auki, kunhan viesti on auennut edes sähköpostin esikatselunäkymässä.

16

0,1%

7

ressin Tilaa P irje uutisk fi/ sin. ➜ pres rje i uutisk

ÄLÄ TUPUTA Vastaanottajalle on hyvä tarjota mahdollisuus kirjeen peruuttamiseen. Tarpeettomaksi koettu viesti voi herättää negatiivisen mielikuvan lähettäjästä. Valituksia kirjeestä ei sen sijaan saisi tulla lainkaan, sillä roskapostiksi koettu viesti on aina epäonnistunut. Varmimmin viesti tavoittaa lukijat ja on haluttu, jos lukija itse on sen tilannut!

UUTISKIRJE

LEHTI Uutiset kirjeitse 5/2013

Joustava ja yksilöllinen

HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ Iqui tesequae labore, tem quam dolut duscient excearumque reicien ienditibus. Ut assum faccusant voluptat re, occum faciatem aliquia, dolut duscient excearumque reicien. 17,3%

EKOLOGINEN?

Suunnittelemme ja toteutamme uutiskirjeitä teknisestä toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä sisällön­ tuotantoon. Jos kohderyhmäsi on heterogeenistä, uutiskirje on helppo ja tehokas tapa kohdentaa viesti lukijalle yksilöllisesti. Uutiskirje voi olla osa omaa mediaa tai toimia itsenäisenä uutisointikanavana. Mietitään yhdessä, mikä sinulle sopii parhaiten. Kysy lisää Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/uutiskirje Iqui tesequae labore, tem quam dolut duscient 9,3% excearumque reicien ienditibus. Ut assum faccusant voluptat re, occum faciatem aliquia, dolut duscient excearumque reicien.

KANSAINVÄLINEN

8,7%

Iqui tesequae labore, tem quam dolut duscient excearumque 5,6% reicien ienditibus. Ut assum faccusant voluptat re, occum faciatem aliquia, dolut 3,3% duscient excearumque reicien.

100 80

Av a

ttu

60 40 20 0 % Klo 14:00

Klikkau

ksia

18:00

02:00

08:00

TÄRKEIN VIESTI KÄRKEEN Jos kirje sisältää linkin pidempään artikkeliin, voidaan seurata myös, mitkä yksittäiset aiheet lukijoita kiinnostavat. Tietyt suosikit, vaikkapa tarjoukset, löytävät lukijansa paikasta riippumatta. Parhaiten lukijan tavoittavat kirjeen pari ensimmäistä otsikkoa. Mitä pidempi kirje, sitä vaikeampi on saada lukijoita kiinnostumaan koko sisällöstä.

OIKEA AJOITUS Aikataulutus on tärkeää etenkin, jos vastaanottajat saavat muutoinkin paljon sähkö­postia. Suurin osa kirjeen avaajista lukee viestin muutaman ensimmäisen tunnin aikana. Jos kirje jää makaamaan postiin seuraavaksi päiväksi, se tulee vain harvoin enää avatuksi.

  MCI PRESSIN 1/2013  17

Painava sana Törmäämme kieleen ja kirjaimiin koko ajan, mutta jättävätkö luetut viestit meihin merkkinsä? Miten teksti vaikuttaa lukijaan? Teksti Hannele Tavi Kuvat Thinkstock, iStockphoto ja MCI Press

18

18  MCI PRESSIN 1/2013

  MCI PRESSIN 1/2013  19

Exordium – johdanto, lukijoiden huomion kiinnittäminen.

20  MCI PRESSIN 1/2013

O

letko joskus lukenut artikkelin, joka on saanut sinut muuttamaan mieltäsi 180 astetta? Onnittelut, se on hyvin harvinaista. Yleensä ihmiset hakevat vain vahvistusta omille mielipiteilleen eivätkä muuta niitä herkästi. Siten omien mielipiteiden mukaisesta kirjoittelusta puhutaan ”hyvin argumentoituna” ja väärää poliittista näkökulmaa edustavasta vain ”taitavana reettorina”. Mutta miten voisin vakuuttaa sinut, hyvä lukijani, siitä, että vakuuttavaa kirjoittamista ja puhumista todella on olemassa, ja kirjoittajan on mahdollista vedota vastaanottajansa tunteisiin ja järkeen? Ensiksikin teksti, oli se sitten puhe, artikkeli, video tai Facebook-päivitys, täytyy rakentaa niin, että lukija varmasti kiinnostuu aiheesta, pysyy mukana ja tekee lopulta tarvittavat johtopäätökset.

Kaikki alkaa johdannosta, joka herättää lukijan kiinnostuksen, saa hänet tarttumaan tekstiin. Lehdessä lukijan tajuntaan iskevät varsinaisen leipätekstin lisäksi kuvat, otsikot ja ingressit. Kiinnostavan alun jälkeen lukijalle esitellään tausta aivan lyhyesti, minkä jälkeen käydään itse asiaan eli pääargumentteihin. Tässä tapauks­essa siis kysymykseen, miten lukijan voi vakuuttaa. Lopuksi tekstissä esitetään ja tietysti kumotaan vasta-argumentit ja päätetään se tunteita kohottavaan nostatukseen. Helppoa, eikö vain?

Sana ja miekka Perinteisessä uutiskirjoittamisessa retoriikan lait ovat kumoutuneet. Aikana, jolloin uutispalstat taitettiin käsin leikkaamalla ja liimaamalla, uutisen lopun täytyi olla sellainen, jonka saattoi pätkäistä helposti pois. Siksi tärkein, kärki, kirjoitettiin alkuun ja loppuun ängettiin hännät. Tällainen teksti ei kuitenkaan ole kai-

”ÄLKÄÄ KYSYKÖ, MITÄ MAANNE VOI TEHDÄ TEILLE – KYSYKÄÄ, MITÄ TE VOITTE TEHDÄ MAALLENNE.”

kista vakuuttavinta, toteavat retoriikan asiantuntijat antiikista nykyaikaan. Antiikin kaupungeissa kaikki kansalaiset osallistuivat politiikkaan. He ajoivat omaa asiaansa toreilla, he puolustivat itseään oikeudessa ja he juhlistivat tapahtumia puheilla. Aseiden ja rahan sijaan kieli oli kovaa valuuttaa, jolla omia oikeuksia sai ajettua. Retoriikan ympärille syntyi kouluja, joissa puhe­ taitoa kehitettiin huippuunsa. Suomessa retoriikan opetus kuihtui yliopistoista 1900-luvun alussa. Usko painetun sanan ylivoimaan vei pohjan puhetaidon opetukselta. Jäljelle jäivät vain kaunopuheisuuteen liittyneet kielikuvat, joita käsiteltiin runousopin alla. 1900-luku keksintöineen iski takaisin.

JOHN F. KENNEDY VIRKAANASTUJAISPUHE WASHINGTONISSA 20.1.1961

Näköradion valta On 1960-luvun alku. Kylmä sota on kiristymässä, ja selkkaukset esimerkiksi Vietnamissa luovat jännitteitä maailman­politiikkaan. Kisassa avaruuden herruudesta Neuvostoliitto on kaulan verran edellä, kun Laika-koira käy avaruudessa vuonna 1957. Yhdysvalloissa musta väestö on alkanut vaatia itselleen kansalaisoikeuksia. Television voittokulku Yhdysvalloissa on hyvällä mallilla. Vuonna 1955 puolet amerikkalaisista kotitalouksista omistaa television. Vuonna 1961 yli 70-vuotias Dwight D. Eisenhower on hallinnut Yhdysvaltoja presidenttinä jo kahdeksan vuotta. On presidentinvaalien aika. On syyskuun loppu vuonna 1960. 70 miljoonaa yhdysvaltalaista televisio­ katsojaa kerääntyy katsomaan, kun senaattori John Kennedy Massachusettsista ja varapresidentti Richard Nixon esiintyvät ensimmäisessä televisioidussa presidentinvaaliväittelyssä. Kennedy näyttää televisiossa komealta ja rennolta, hän hurmaa katsojat lupaamalla lujaa puolustuspolitiikkaa ja edistyksellisiä terveys-, asunto- ja kansalaisoikeus-

Narratio – tausta, pieni kertomus. Narration on tarkoitus olla totuudenkaltainen, mutta ei välttämättä totta.

  MCI PRESSIN 1/2013  21

”VALKOISESSA TALOSSA EI VOI PIILOTELLA LIKAPYYKKIÄ.” RICHARD M. NIXON PUHE KANSAKUNNALLE 30.4.1973

Argumentatio – vahvimmat ja sopivimmat argumentit teesin puolesta (confirmatio).

Artikkelin kirjoittaja, ­ MCI Pressin editoiva toimittaja Hannele Tavi on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi. Vuonna 2006 hän lähti Uppsalan yliopistoon vaihto-opiskelijaksi opiskelemaan retoriikkaa ruotsiksi. Yhä edelleen hän ihailee ruotsalaista puheja keskustelukulttuuria ja etsii epätoivoisesti retoriikasta kiinnostuneita keskustelukumppaneita Suomesta.

22  MCI PRESSIN 1/2013

ohjelmia. Nixon taas kieltäytyy meikistä ennen väittelyä, hänen kalpeasta leuastaan puskee sänki ja hän näyttää kireältä ja levottomalta. Kontrasti ruskettuneen Kennedyn ja huonossa paidassa puhuvan Nixonin välillä on huomattava. Televisiokatsojat nimeävät Kennedyn väittelyn voittajaksi, mutta ne, jotka vain kuuntelivat väittelyn radiosta, pitävät Nixonia parempana. Kuten tunnettua on, Kennedy voittaa vaalit niukalla marginaalilla, ja hänet valitaan Yhdysvaltain nuorimmaksi presidentiksi 43-vuotiaana. Kennedyn vaalivoitosta alkaa myös retoriikan valtakausi. Nykyään Yhdysvalloissa opetetaan retoriikkaa kaikille ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille. Joissain tapauksissa jopa osavaltio määrää, mitä kursseissa täytyy käydä läpi. – Lainsäätäjien keskuudessa retoriikka on hyvin arvostettua, kertoo Iowan yliopiston retoriikan professori Steve Duck. – Samaan aikaan yliopistossa opiskelijat yrittävät vain kiirehtiä kurssit läpi – he eivät näe, miten oppeja voisi hyödyntää tosielämässä. Suomalaisissa yliopistoissa reto­riikan opetus on alkutekijöissään. Maasta ei löydy opettajia eivätkä opiskelijatkaan

tiedä kyseisestä oppiaineesta. Mutta ei tarvitse mennä kuin lahden yli Ruotsiin, niin löytää kiihtyvään tahtiin perustettuja retoriikan professuureja.

Argumentit pöytään

Mihin vakuuttava esiintyminen perustuu? Miksi jotkut tekstit vakuuttavat ja toiset eivät? Karkeasti sanottuna vakuuttavuus perustuu kolmeen asiaan: faktoihin, tunteeseen ja puhujan persoonaan. Jos omat väitteet halutaan uskottavaksi, tulisi kaikkiin kolmeen kiinnittää huomiota. Logos eli järki ja faktat ovat arkiajattelussa helpoiten ajateltavissa vakuuttavaksi puheeksi. Jos teksti viittailee ahkerasti tutkimustietoihin, numeroihin ja kylmiin lukuihin, on siihen helpompi uskoa kuin löperöihin argumentteihin. Jos jokin fakta taas on pielessä, menee koko tekstiltä helposti uskottavuus. Mutta faktat eivät ole koko elämä. Lukuja täynnä oleva teksti käy tylsäksi, lukija ei jaksa keskittyä eikä hänellä synny tunnesidettä väitteeseen. Siksi tarvitaan myös pathosta eli tunteita. Tunteikas puhe ei tarkoita sitä, että puhuja itkee ja kertoo kuolleesta mummostaan. Ideana on synnyttää lukijassa tai kuulijassa tunnereaktio, joka saadaan

aikaiseksi paitsi sisällöllä myös muodolla. Lukija vakuutetaan korrektilla, konkreettisella ja kirkkaalla kielellä, joka käyttää julkaisuun tai tilaisuuteen sopivia tyylikeinoja. Numerofaktojen lisäksi puhuja hakee argumentteja omasta elämästään ja vetoaa kuulijan sydämeen järjen lisäksi. Kennedyn esimerkissä puhujan persoona, ethos, tulee selkeästi esiin, mutta miten kirjoitetussa tekstissä kirjoittajan persoonalla voi vakuuttaa? Lehtitekstissä puhujan vakuuttavuus perustuu kolmeen asiaan: julkaisun maineeseen, juttutyyppiin ja jutussa lainattujen haastateltavien ethokseen. Tärkeintä on, että lukijalle tulee sellainen olo, että hän voi luottaa puhujaan. Lukija haluaa luottaa puhujaan, jolla on hyvä arvostelukyky, hänellä on hyveitä ja hän tahtoo yleisölleen hyvää. Siksi lehtiteksteissä halutaan haastatella asiantuntijoita tai tuoda tavallisia ihmisiä esiin – toimittajan oma ethos on harvoin niin säkenöivä, että lukija uskoisi kasvotonta kirjoittajaa.

Mitä m tästä ieltä ole t l Vasta ehdestä? a kysel lukija­ yymm (ks. o e sivul hjeet ta 66 ).

SISÄLLÖNTUOTANTO

Kysy lukijalta

Vastaan ja puolesta

Mutta voiko talousjulkaisussa herättää tunteita lukijassa? Eikö julkaisun uskottavuus mene? Pathoksella ei tarkoiteta, että tekstin pitäisi mässäillä tunteilla, päinvastoin. Sen pitää olla foorumiin ja julkaisuun sopiva, muuten se herättää lukijassa kummastusta luotettavuuden sijaan. Mutta tunteita voi herättää käyttämällä kieltä, joka on käsinkosketeltavaa ja ymmärrettävää. Pathos voi syntyä myös kuvamaailmalla, joka tulee katsojaa lähelle. Vakuuttamisen keinot on mietittävä aina erikseen. Se, mikä vakuutti eilen, ei ehkä huomenna kiinnosta ketään. Mutta taitava puhuja ja taitava kirjoittaja osaa ottaa yleisönsä huomioon, puhua heille heidän kieltään. Taitava kirjoittaja on uskottava ja luotettava. Taitava kirjoittaja käyttää kaunista kieltä. Taitava kirjoittaja ei aliarvioi lukijaansa, ankarinta kriitikkoaan.

Confutatio – mitä korkeammin koulutettu yleisö, sitä vahvemmin myös vasta-argumentit täytyy tuoda esiin. Peroratio / Conclusio – lopetus, huipennus. Sisältää recapitulation, eli tärkeimpien argumenttien toistamisen.

Lähteet: Johanneson, Kurt: Retorik eller konsten att övertyga (1998)

Kirjoitamme, kuvaamme ja videoimme sisältöä kaikkiin julkaisukanaviin julkaisijan tarpeet ja lukijan odotukset huomioon ottaen. Huolehdimme myös lyhyiden uutisten tuottamisesta sekä asiakkaankin tuottaman sisällön editoinnista ja oikoluvusta konseptin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestinnän vaikuttavuuden mittausjärjestelmämme INTO kerää numerokohtaisesti tietoa, miten painetun median viestintä on onnistunut. Artikkelikohtaisten lukuarvojen lisäksi kysely kartoittaa julkaisijan tavoitteiden, kuten toivottujen mielikuvien välittymisen onnistuneisuutta. Vain luettu viesti vaikuttaa. Kysy lisää Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/sisallontuotanto

Karlberg, Maria, Mral Brigitte: Heder och påverkan (2003) Montefiore, Simon Sebag: Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa (2008)

Kuuntele suuret puheet www.pressin.fi/painava_sana

  MCI PRESSIN 1/2013  23

MATERIAALIPANKKI

HELPOTTAA

AINEISTON KÄSITTELYÄ Teksti Tiina Parikka 

Fiksu materiaalipankki ei ainoastaan säilö kaikkea aineistoa vaan antaa kaikille osapuolille mahdollisuuden lisätä ja hakea aineistoa vapaasti.

SISÄLLÖNTUOTANTO

Läpinäkyvyyttä ja sujuvuutta MCI Pressin käyttämä Smarttijärjestelmä mahdollistaa lehden tekemisen reaaliaikaisen seurannan. Asiakas voi halutessaan myös osallistua lehdentekoon verkon kautta toimivan järjestelmän kautta. Näin helpotetaan prosessia ja minimoidaan virheet, kun kaikki osapuolet pääsevät kiinni samaan näkymään. Smartin kautta hoidetaan kaikki: sisällöntuotanto, verkkomedia-aineistot, konseptit... Sinä voit hyödyntää sitä haluamassasi määrin ja tarvitsemiesi palvelujen osalta. Kysy lisää Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/palvelut

24

24  MCI PRESSIN 1/2013

V

ielä viime vuosituhannen loppupuolella digitalisoituminen oli vasta osittaista. Jutut ehkä kirjoitettiin tieto­koneella, mutta ne tallennettiin levykkeille ja tulostettiin oikealla typografialla paperille. Taitto tehtiin monesti vielä leikkaa–liimaa-systeemillä. Myös kuvat teetettiin yhä paperi­ vedoksiksi, vaikka ne sitten skannattiin paperille taittoa varten. Nelivärisyys oli luksusta, jota ei ainakaan pienissä julkaisuissa ollut joka sivulla käytettävissä. Toimituksesta löytyi siis juttu- ja kuvalaatikoita, eikä se ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun kadonnutta aineistoa etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Seuraavassa vaiheessa laatikot muuttuivat sähköisiksi. Lehden numerolla varustettu kansio löytyi, toivottavasti, tietystä paikasta, sen alla oli ala­kansio

Kuvahaulla voi helposti ladata myös alkuperäisen tiedoston omalle koneelle.

kesken­eräisille jutuille ja valmiille ju­tuil­le, aloitetuille taitoille ja valmiille taitoille. Otetuille kuville ja valituiksi tulleille käsitellyille kuville oli omansa. Ja auta armias, jos juttu tai kuva pääsi livahtamaan väärään kansioon. Onneksi on etsi-komento.

Kaikkien osapuolten saatavilla Hyvinkin suunniteltu arkisto on usein vain yhdellä palvelimella – siis korkeintaan samassa toimistossa työskentelevien saatavilla. Verkon yli toimivat pilvi­ palvelut mahdollistavat materiaalin jaon eri toimijoiden välillä. MCI Press otti ensimmäisenä asiakaslehtitalona Suomessa käyttöön Woodwing-järjestelmän, joka on suunniteltu erityisesti julkaisujen käyttöön. – Kyseessä on kokonaisvaltainen järjestelmä, joka on yhteensopiva Adoben taitto- ja tekstinkäsittelyohjelmien

Materiaalipankin kautta pääsee tarvittaessa muokkaamaan tekstejä.

kanssa. Arkistojen lisäksi kaikki julkaisua tekevät osapuolet voivat siis seurata työn etenemistä reaaliajassa, MCI Pressin toimitusjohtaja Jyrki Lehto selittää. Smarttiin tallentuvat niin kuvat, tekstit kuin taitotkin. Sisältöä voi etsiä helposti hakusanojen avulla ja tallentaa omalle työpöydälle. Kaikesta aineistosta on nähtävissä myös aiemmat käsittelyvaiheet, mikäli halutaan palata vaikkapa alkuperäiseen tekstiin tai käsittelemättömään kuvaan.

Vähemmän sähköpostia Materiaalipankki ei ainoastaan toimi käytetyn aineiston arkistona, vaan vähentää myös turhaa sähköposti­rumbaa siinä vaiheessa, kun painettu lehti tai verkkosisällön tuottaminen on akuutissa vaiheessa. Kaikki henkilöt, joilla on tunnukset, voivat nimittäin myös pudottaa aineistoa suoraan järjestelmään ja seurata sen avulla esimerkiksi lehden taiton etenemistä. Vain yksi palvelu uupuu: Smarttikaan ei ole niin fiksu, että nimeäisi kuvat ja tekstit puolestasi oikeilla nimillä tai etsisi oikean kansion. Se tosin jo ehdottaa sillä hetkellä aktiivisena olevaa numeroa oletusarvoksi. Jotain siis tarvitsee yhä tehdä itse.

Kuvaaja myy käyttöoikeutta VALOKUVIEN KÄYTTÖÄ määrittää tekijänoikeuslaki. Valokuvaajalle syntyy tekijänoikeus kuvan ottamisen hetkellä eikä muuta ”rekisteröintiä” tarvita. ­Valokuvaajalta ostetaan kuviin käyttöoikeutta. Jos halutaan toimia kustannus­tehokkaasti, ennen kuvaamista kannattaa määritellä tarkkaan, mihin kuvaa tullaan käyttämään ja sopia hinnasta. Kuvan käyttötarpeen voi määritellä sitä kautta, tarvitaanko ­kuvaa esimerkiksi vain kerran lehdessä ja sen sähköisessä versiossa, vai tarvitaanko kuvaa myös julkaisijan muussa käytössä uudelleen tai tuleeko kuva myös mainoskäyttöön. Nämä asiat vaikuttavat kuvituksen hintaan. Harvoin on tarvetta ostaa kaikkia oikeuksia valokuvaan, mikä on myös kallis vaihtoehto. Sama pätee kertajulkaisuoikeuksilla ostetun kuvan uudelleenkäyttöön. Helpointa ja kustannustehokkainta onkin miettiä kuvan­ käyttötarpeet ennakkoon ja sopia molempia osapuolia palvelevasta käytännöstä.

Sanahaku etsii kaikki aiheeseen liittyvät artikkelit.

  MCI PRESSIN 1/2013  25

Reportaasi

Seurasimme, miten puu päätyy paperiksi ja lehdeksi.

tarina Lehti,

jota pitelet käsissäsi, on lähtöisin suomalaisesta sielunmaisemasta. Metsästä. Puu on päätynyt paperiksi kulinaristisella pieteetillä ja paperi lehdeksi seitsemän veljeksen voimin. Teksti Maiju Ristkari ja JP Honkanen Kuvat Vesa Tyni, JP Honkanen, Stora Enso, iStockphoto, Thinkstock

Suomen pinta-alasta yli kaksi kolmasosaa on metsää.

26

26  MCI PRESSIN 1/2013

Huomasitko, että paperi vaihtui päällystämättömäksi Multi Offsetiksi.

Paperin

pitkä matka   MCI PRESSIN 1/2013  27

M

MÄNNYN PINTA ON KARHEA. Se on kasvanut rauhassa ainakin seitsemän vuosikymmentä. Viereltä on siivottu muita puita pois, jotta runko saisi tilaa ja valoa. Sitten se kaadetaan. Suomi tarvitsee paperia, lukijat tarvitsevat lehtensä. Kun metsää istutetaan, taimikon annetaan kasvaa kymmenkunta vuotta. Sen jälkeen sitä aletaan siistiä raivaussahalla. Ensimmäisen harvennushakkuun aika on noin 30 vuoden kuluttua. Päätehakkuu tehdään, kun metsä on 70–100 vuoden ikäinen. – Metsää ei hoideta vain omaa elinkeinoa mielessä pitäen, vaan sitä hoidetaan lapsille ja lapsenlapsille, toteaa metsänomistaja Pekka Törmälä keskellä hakkuuaukeaa ja tankkaa oranssia Husqvarna-moottorisahaansa. Törmälän metsätilalla Siikajoen Karinkannassa Pohjois-Pohjanmaalla on mittaa komeat 300 hehtaaria. Puista kolme neljäsosaa on mäntyä. Loput ovat kuusta ja lehtipuita. Vaikkei sitä maan tasalta näe, tila on vain lyhyen matkan päässä Perämerestä. Etenkin mänty kasvaa maassa, jossa turvekerroksen alta löytyy rantahietaa. Palsta, jolla Törmälä sahaansa tankkaa, on luontaisesti uudistettu. Hakkuissa pystyyn jätettiin muutamia salskeita mäntyjä ja maan pinta muokattiin kaivurilla. Renkaanjäljissä itäneet siemenet ovat nyt muutamassa vuodessa kas-

28  MCI PRESSIN 1/2013

METSÄÄ EI HOIDETA VAIN OMAA ELINKEINOA AJATELLEN VAAN MYÖS LAPSILLE JA LAPSENLAPSILLE.

Pekka Törmälän kotitilan tuloista puolet tulee puun myynnistä. Hän kuitenkin toppuuttelee, että suureltakin alalta tulee puuta myyntiin harvakseltaan ja uutta kasvaa hitaasti. Järeiden mäntyjen kasvuun menee 70 vuotta. – Päätehakkasimme 2007 yhden palstan, jonka naapurissa asuva mummo muisteli, miten he leikkivät lapsena paikalla sijaitsevalla aukealla napakelkalla.

vaneet kolmen, neljän sentin mittaisiksi taimiksi, jotka nähdäkseen on polvistuttava maahan. – Viisi vuotta, ja tässä on tiheä taimikko, Törmälä sanoo. Siispä aukea saa odottaa vielä yli parikymmentä vuotta seuraavia hakkuita. Törmälä tekee taimikoiden siistimiset ja harvennushakkuut itse. Suuret motot tilataan paikalle vasta päätehakkuisiin ja laajoihin harvennuksiin. Isojen tukkirekkojen moottorit murisevat, kun ne kuskaavat painavaa las­ tiaan metsätietä pitkin. Renkaat jättävät jälkensä – ja ne johtavat suoraan sellu­ tehtaalle. Törmälän tilan kuitupuun suurin ostaja on Stora Enso, jonka tehtaalle Oulun Nuottasaareen kertyy Karinkannasta matkaa viitisenkymmentä kilometriä. Puunkorjuun ja sen kyöräämisen tehtaalle hoitavat Stora Enson sopimusyrittäjät. SELLUTEHTAAN PIHASSA ei käy rekkaralli. Vaikka puurekkoja käy aukiolla pyörähtämässä arkisin sata vuorokaudessa, niiden aikataulut on tehty niin tarkoiksi, että pihassa on vain yksi täysperävaunuyhdistelmä kerrallaan. Sellun valmistukseen liittyvä mädän kananmunan haju on vieno. Rikkivedyn

  MCI PRESSIN 1/2013  29

30  MCI PRESSIN 1/2013

HAKEKASOJEN KORKEUS VAIHTELEE AINA VIIDESTÄ METRISTÄ KAHTEENKYMMENEEN METRIIN ASTI. sijaan pihassa tuoksuu puu. Sitä siellä nimittäin piisaa. Päivässä sellutehtaalle päätyy yhteensä 5 000 kuutiometriä puuta, pääasiassa suomalaista mäntyä. Jonkin verran kuusipöllejäkin näkyy matkassa. Rekkojen lisäksi oman osuutensa puukuormasta kantavat junat, jotka tuovat tehtaalle materiaalia kaksi vaunuletkallista vuorokaudessa. Pyöräkuormaajan näköiset trukit nostelevat pöristen puunippuja ja pudottelevat niitä kuorimon syöttökuljettimelle, joka on kuin suuri liukuhihna. Koska Ouluun tulevat puut ovat puolet vuodesta jäisiä ja lumisia, kuljetin myös sulattaa puita. Jäistä kuorta kun on hankala irrottaa. Kuorimarummun sisässä käy ryminä ja pauke, kun puut hakkaavat toi­siaan vasten. Rummun jälkeen puu pilkkoutuu palasiksi kiekkohakulla. Kuulosuojaimet on pakko pitää päässä, niin kovaan ääneen hakku rouskuttaa puuta hakkeeksi. Sellutehdas käsittää useita eri kokoisia rakennuksia. Oman lisänsä tuovat pihassa komeilevat neljä hakekasaa. Niiden korkeus vaihtelee viidestä metristä aina kahteenkymmeneen metriin asti. Lähimmät naapurit asuvat alle sadan metrin päässä tehtaalta. – Tuulesta riippuen mäntyhakkeen tuoksu kantaa sinne asti, kertoo tuotantojohtaja Raimo Suominen. HAKE JATKAA MATKAANSA talon kokoisista kasoista sisätilojen koneiden jylinään. Ja tehtaan sisällä, siellä tuok-

sahtelee jokin aivan muu kuin puu. Rikkiyhdisteiden odööri ei ole paras mahdollinen. Raha haisee, kuten kansanviisaus toteaa. Melkein kymmenen miehen mittaisessa pöntössä hakkeeseen imeytetään kemiallinen keittoliuos. Sen jälkeen hake syötetään korkeapainekattilaan eli sellukeittimeen. Keitin on yli 50 metriä korkea lieriö, ja se on seissyt paikoillaan 70-luvulta asti. – Yksi hakepalanen lilluu keittimessä viitisen tuntia, Suominen laskeskelee. Hake menee lieriöön sisään sen yläpäästä, keittyy kemikaalien kanssa noin 170-asteisessa lämpötilassa, painuu painovoiman myötä alaspäin ja purkautuu keittimen alapäästä ulos. Tummanruskeaa kuitumössöä, selluloosaa, valutetaan keittotornista ulos jatkuvalla tahdilla. Sellutehdas ei koskaan pysähdy. Tosin itse sellua ei missään vaiheessa pääse näkemään. Eipä siinä, ei missään näy työntekijöitäkään. Koneet ovat täysin automatisoituja, ja henkilökuntaa tapaa lähinnä vain ohjaamossa. Keittimen jälkeen on pesun ja valkaisun vuoro, ja nekin vaiheet tapahtuvat katseilta piilossa. Pesulaitteiden ja valkaisureaktoreiden välissä on lajitin. – Hake ei ole kovin tasalaatuista. Siellä on aina oksia sun muuta, jotka keittyvät hitaammin, Suominen selventää. Lajittimen tehtävänä on erotella oksat, jotka sitten palautuvat takaisin keittimeen uudelleen muussattaviksi. Lajitinta seuraa hienolajittelu. Sen jälkeen sellu on tasaista, ruskeaa massaa.

  MCI PRESSIN 1/2013  31

Vuorokaudessa

5 000

kuutiota puuta

2 000 tonnia sellua

3 000

tonnia paperia

32  MCI PRESSIN 1/2013

Vielä siitä pitäisi saada valkoista. Ensimmäinen valkaisu tapahtuu kahdessa happireaktorissa. Niitä seuraa kolmivaiheinen valkaisu voimakkaasti hapettavalla kemikaalilla, ja niin ruskeus on tiessään. Lopuksi sellu pumpataan isoon varastosäiliöön, 10 000 kuutiota imaisevaan tolkuttomaan tankkiin. Sieltä se jatkaa matkaansa putkea pitkin.

on yli puoli kilometriä pitkä, ja koneet jyskyttävät siellä yötä päivää, kolmessa vuorossa. Valtavien masiinoiden keskellä sellusta tehdään paperia lähestulkoon kulinaristisin periaattein. – Tämä on vähän kuin ruuanlaittoa. Siinä on tarkat ohjeet, paljonko kutakin ainetta pannaan, miten aineksia pitää käsitellä ja missä järjestyksessä, tuumii paperitehtaan tuotantojohtaja Mauri Koivu­ranta.

PELKÄSTÄ PUTKESTA puhuminen on oikeastaan vähättelyä. Yli kilometrin mittainen putkisilta kulkee 15 metrin korkeu­dessa sellutehtaalta paperitehtaan puolelle. Putkia siinä risteilee parikymmentä. Isoimmat ovat halkaisijaltaan metrin, pienimmät kymmensenttisiä. Sellua varten on ihan oma putkensa, ja muita putkia pitkin kulkee erilaisia vesijakeita ja höyryä. Niitäkin tarvitaan paperin teossa. Päivässä putkistoon pumpataan sellua lähes 2 000 tonnia. Putkisillan päätepysäkki on vaikuttava rakennus. Kirkkaansininen paperitehdas

Parikymmentä metriä korkea tehdashalli on yksi avoin tila, jossa kaikki koneet jylisevät peräkanaa. Kuulosuojaimet tulevat tarpeeseen. Kun pikkutarkasti koostettu selluseos on valmis, se syötetään paperikoneeseen. Niitä hallissa on kaksin kappalein. Yksinkertaistettuna homma menee niin, että seos levitetään märkäviiraksi kutsutulle, muovilangoista tehdylle tiheäsilmäiselle kudokselle koko paperikoneen leveydeltä. Aivan kuin valelisi pellille kääretorttupohjaa – jäljen on oltava mahdollisimman tasaista. Tosin erona on se, että seosta levitetään märkäviiralle tasaisena virtana ja vain millin kymmenesosan paksuudelta. Niin lättänästä paistoksesta ei kovin mehevää kääretorttua tulisi. Suurin osa lähes parisataa metriä pitkistä paperikoneista on varattu paperin kuivaamiseen. Tässä kohdin putki­ sillalla kulkenut höyry astuu toden teolla kuvio­ihin mukaan. Höyryllä lämmitetään sylintereitä, joiden pinnalla paperimassa kulkee ja siinä samalla kuivuu aina vain paperisemmaksi.

NIIN LÄTTÄNÄSTÄ PAISTOKSESTA EI KOVIN MEHEVÄÄ KÄÄRETORTTUA TULISI.

Merkitty lehti Useissa lehdissä näkyy nykyisin erilaisia sertifikaatteja. Vaihtoehtoja on viljalti, ja jokainen sertifikaatti kertoo hieman eri asiasta. Joutsenmerkki Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki Joutsenmerkki viestii siitä, että tuotteen ympäristövaikutukset on huomioitu koko sen elinkaaren ajalta. Joutsenmerkin voi saada niin painopaperi kuin painolaitoskin. EU-ympäristömerkki EU-kukka on käytössä kaikissa EU- ja ETA-maissa. Painotuotteessa oleva merkki tarkoittaa, että tuote on kierrätettävä, painopaperin ympäristövaikutukset ovat vähäiset sekä ympäristölle vaarallisten kemikaalien käyttöä on rajoitettu. Myös painovärejä, liimoja ja lakkoja sekä jätehuoltoa kohtaan on tietyt vaatimukset. Painotalo voi hakea merkkiä palvelulle tai tuotteelle. PEFC Kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes on luotu edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Sertifikaatti edellyttää muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamista sekä niiden kasvusta ja terveydestä huolehtimista. Lisäksi puuraaka-aineen ja puutuotteiden toimitusketjun seurannalle on tiettyjä vaatimuksia. Painopaperi voi saada PEFC-sertifikaatin. FSC Forest Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto pyrkii vastuuntuntoiseen metsänhoidon edistämiseen maailmanlaajuisesti. Sertifikaatti edellyttää ympäristön kannalta hyvää, sosiaalisesti hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa metsänhoitoa. Se voidaan myöntää painopaperille.

  MCI PRESSIN 1/2013  33

1 I Pitkälle automatisoidussa paperitehtaassa voi kuljeskella pitkiäkin aikoja törmäämättä työntekijöihin. 2 I Rekkakuski Jarmo Sivonen purkaa Stora Ensolta tullutta kuormaa Papyrus-paperitukussa. 3 I Olli Vekki leikkaa tukussa paperin tarvittaessa oikeaan kokoon. 4 I Logistiikkapäällikkö Jukka Räisänen käyskentelee tukkuhallin käytävällä.

1 2

TAVALLINEN REKKA EI PYSTY KULJETTAMAAN 60 TONNIN PAPERIRULLAA. PRINTTIMEDIA

Konsepti haltuun Huolehdimme siitä, että painettu lehti on sekä lukijalähtöinen että julkaisijansa tavoitteita palveleva. Huolellisesti tehty konsepti auttaa valvomaan näiden tavoitteiden saavuttamista ja laadun ylläpitoa numero toisensa jälkeen. Yksi konseptointivaiheen ratkaisuista on juuri paperin valinta. Paperi määrittelee pitkälti sen, miltä lehti tuntuu. Kysy tarjousta: Mia Lehto 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/printtimedia

34  MCI PRESSIN 1/2013

Höyrylämmitteisistä sylintereistä huolimatta paperitehdas ei pihise ja puhise, sillä höyry on koko ajan suljetussa tilassa. Sylintereitä on kuitenkin yli viisikymmentä, joten aina on mahdollista, että jokin tiiviste vuotaa. Silloin saattaa sihinää kuulua. Tosin niin kaino ääni ei kantaudu kuulosuojaimien alle kätkettyihin korviin. Tehtaan toiminnot ovat suurimmaksi osaksi automatisoituja. Yhdessä vuorossa on kerrallaan parikymmentä henkeä, joten hallin voi hyvinkin kulkea päästä päähän ilman, että kohtaa ristinsielua. – Sitähän meidän vieraat usein ihmettelee. Ei niitä työntekijöitä huomaa, jos ei osaa katsoa, Koivuranta naureskelee. PAPERIKONEEN LOPPUPÄÄSSÄ työntekijät saavat käsiinsä lämpimäistä. Päättymätön paperiliuska nimittäin lämpenee koneen käsittelyssä 50–60-asteiseksi. Ei se käsiä polta, mutta tuntuu kuumalta. Lopuksi liuska keritään jättiläismäisiksi rulliksi. Halkaisijaltaan kolmimetriset ja pituudeltaan vajaa yhdeksänmetriset rullat painavat kukin 60 tonnia. Ne ovat niin isoja, ettei tavallinen rekka pysty niitä kuljettamaan. Niinpä tarvitaan vielä kone, jolla isoista rullista tehdään pienempiä rullia.

Leikkuuteristä selvittyään rullat menevät arkittamoon. Siellä tehdään mitäpä muuta kuin paperiarkkeja tukkureille lähetettäviksi. Rotaatiopainoja varten osa paperista säilytetään rullina. Arkittamo on erillisessä hallissa paperi­ tehtaan vieressä. Ryhdikkäinä seisovat arkki­leikkurit hotkivat paperia kitaansa. Sata metriä pitkään ja 80 metriä leveään halliin niitä mahtuu viisi. Sen lisäksi arkittamon tiloissa on muitakin masiinoita, kuten riisinkäärintä- ja pakka-koneita. Vaikka arkittamo on paperitehdasta hiljaisempi paikka, mekaanisesta työstä lähtevä kalke on niin kova, että kuulosuojaimia on pakko käyttää. Täälläkö siis painoarkkeja tehdään kuin A4:sia, tietyllä kaavalla tiettyä kokoa ja aina samaan pinoon? Koivuranta huokaisee. – Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään perusstandardeja. Koot tehdään aina tilauk­sen mukaan. Sen vuoksi paperia ei ikinä tehdä varastoon. Kaikki, mitä koneet sylkevät ulos, on valmistettu tilauksesta. MITTATILAUSARKIT LASTATAAN puu­ lavan päälle. Muoviin kääritty paperipino on suurin piirtein metrin korkuinen. ­ Jos jokainen arkki on noin kymmenesosa-

4

3

millin paksuinen, arkkeja ladotaan lavalle keskimäärin 10 000 kappaletta. Sen jälkeen palletti, eli puulavan ja sen päällä lepäävän paperilastin kombinaatio, jatkaa matkaansa kohti paperitukkua. Paperia lähtee tehtaasta maailmalle 3 000 tonnia päivässä. Liukuhihnalla, kirjaimellisesti. Liukuhihnamainen kuljetin kulkee Stora Enson paperitehtaan arkkilasta Oulun satamaan 15 metriä maan pinnasta. Kolmensadan metrin matkalla se ylittää yhden maantien ja yhden rautatien. Hihna rullaa palletteja isossa putkessa, jonka halkaisija on viiden metrin luokkaa. Satamassa palletit lastataan laivaan, junaan tai rekkaan. Matka kohti paperitukkua alkaa. Rekka taittaa kilometrejä 600 ennen kuin se pääsee Oulun satamasta Vantaalle. Siellä sijaitsee Papyrus Finland Oy, yksi Suomen muutamista paperitukuista. Tavaraa tulee tukkuun kolmesta ovesta sisään kahdeksan tuntia päivässä, jokaisena arkipäivänä. SISÄLLÄ HAISEE PAPERI ja puu. Palletteja siirrellään trukeilla korkeahylly­ varastoon. Tukkuhalli on pinta-alaltaan 7 600 neliötä, eli rakennus on varsin­

  MCI PRESSIN 1/2013  35

PAINOPAIKALLA

Reportaasin voi tehdä myös toisin. Katso ja kuuntele, miltä painotalossa näyttää.

➜ pressin.fi/ lehtipaino001

ILMAN ILMASTOINTIA PAINOTILOISSA OLISI TUKALAT PAIKAT.

1

1 I Jussi Simonen työskentelee Libriksessä harjoittelijana. 2 I Moniin painokoneisiin väri menee putkistoa pitkin, mutta Eeroon sitä täytyy lisätä käsin. 3 I Markku Laitinen tekee painotuotteen laaduntarkkailua.

mittava. Tosin paperitehtaan 30 000 neliöön verrattuna sen tilat ovat pelkkää nappikauppaa. Yhdeksän metriä korkea halli on lat­ tiasta kattoon täynnä paperia. – Hyllyille mahtuu 12 000 lavallista tavaraa ja lattialle vielä 2 000 lavaa lisää, kertoo ostopäällikkö Petra Jääskeläinen. Siisteissä riveissä seisoo kaikkea mahdollista paperimateriaalia aina kopiopaperista ulkomainosmateriaalirulliin. Katonrajassa suhisevat ilmankostuttimet. Paperin laadun säilymisen kannalta on olennaista, että ilmankosteus pysyy tietyllä tasolla. Siinä täytyy olla tarkkana. Jos paperi pääsee kuivumaan liikaa, sen kuidut kutistuvat. Tällöin arkki käpristyy ja sen reunat alkavat kurotella kohti taivaita. Liian kosteassa kuidut taas venyvät, jolloin reunat menevät aalloille. Painokone ei kiitä kummastakaan. Kun paino haluaa paperia, sen pitää tilata se tukusta. Yleensä toimitukset saadaan paperitehtaalta perille alle parissa viikossa, ja joskus tukun kautta kulkee pelkkä paperityö. Esimerkiksi tietyt sertifioidut paperit saattavat mennä suoraan tehtaalta painopaikkaan, mutta silloinkaan paino ei itse asioi tehtaan kanssa missään vaiheessa.

2

3

36  MCI PRESSIN 1/2013

Paperia tulee tukkuun sen verran kuin sitä sieltä lähteekin. Lähtevälle rahdille lastauspaikkoja on pihassa seitsemän. Sieltä kuskataan vuoden mittaan 25 000 tonnia paperia eri kohteisiin. Papyrus toimittaa paperia noin 500 eri asiakkaalle. Eräs niistä on Libris Oy Itä-Helsingissä, metroradan varrella. Samaan aikaan, kun Libriksen yläkerran toimistotiloissa nakuttaa hiljakseen käkikello, alakerran sinisen palo-oven takaa kuulu jyske. Seitsemästä veljeksestä osa on päässyt taas kerran työn touhuun. TYÖNTEKIJÄN PÄIVÄ alkaa paino­ talossa varhain. Aamuvuoro tarttuu toimeen seitsemältä, ja iltavuoro loppuu puoli yhdeltätoista. Kiireisimpinä aikoina töitä paiskitaan kolmessa vuorossa, ja painokoneet pauhaavat vuorokauden läpeensä. Libriksen painokoneet on nimetty seitsemän veljeksen mukaan. Simeoni ei ole enää käytössä, mutta muut veljekset löytyvät edelleen tiloista, samoin Venla. PikkuEero säksättää nurkassa. Tai pikku ja pikku, pituutta sillä on yli kymmenen metriä. Ennen kuin paperi pääsee painokoneeseen asti, se tukusta tultuaan seisoo muutaman päivän varastossa, aset-

Metsään Metsäkesk uksen JULKISTEN PALVELUJE N asiakasle hti

1 | 2013

Metsään.fi-palvelu tuo metsäsi verkkoon

tumassa. Jälleen katossa pöhisee ilmankostutin. Riittävällä kosteudella ja lämpötilalla varmistetaan se, että paperi pysyy stabiilina eikä esimerkiksi veny kesken painoprosessin. Painettaessa täytyy tietää, mitä oikein painetaan, millaiselle paperille ja miten paljon. Se kerrotaan painotilauksessa. Samalla painolle toimitetaan paino-pdf. Tosin painon pitää saada alustava tieto painomääristä jo huomattavasti aiemmin, sillä paperi pitää tilata – painosmäärästä ja paperityypistä riippuen – joko paria päivää tai jopa viikkoja ennen painatusajankohtaa. Painotalossa ei paperia pyöriskele tyhjän panttina, koska kaikki painomateriaali on tilattu tarpeeseen. Painotilaus tulee Libriksessä yläkerrassa sijaitsevaan pyöreään huoneeseen, jonka seiniä kiertävät tietokoneet. Piuhoja punoutuu joka puolella. Huoneessa standardoidaan ja kalibroidaan aineisto sekä tehdään arkkiasemointi. Pienessä ikkunattomassa tilassa, luonnonvaloputkien alla, tapahtuu kuvankäsittely. Kaiken elektroniikan keskellä arvokkainta on asiakkaalta tullut, Libriksessä jalostettu painomateriaali. Sitä säilytetään jykevässä, kermanvärisessä kassakaapissa. Vaikka kaappi on kuin Aku Ankasta konsanaan, kyseessä ei ole leikin asia. Mahdollisen tulipalon sattuessa datakaappi kestää hyvin kuumuutta. – Lisäksi varmuuskopiot ovat elektronisesti tallessa pilvipalvelussa, kertoo kehitysjohtaja Juha Laukkarinen. KUN MATERIAALI ON VALMIS painettavaksi, alkaa työ alakerrassa. Painossa on aina töitä jonossa. – Näin valmistetaan tehokas tuotanto, Laukkarinen selventää. Useimmiten lehtityön sivut painetaan Timolla ja kannet Eerolla. Timo saa painovärin katossa kulkevia putkia pitkin, mutta Eerossa sitä täytyy käsin lisätä painoyksiköihin. Kukin painoyksikkö painaa paperiin yhden värin. Timossa on kymmenen painoyksikköä, Eerossa kuusi. Lehden kansia tehtäessä paperi kuljetetaan Eeron toiseen päähän, josta

Teksti Maiju Ristkari

Verkosta saa apua

amatöö i ja konkr ari

Rallimiehest ä metsätilallise

Paperi koskettaa

5

ksi

vinkkiä taimen istutuks een

UUDISTUVA METSÄ

LAKI

koko perhe

en metsä

harrastus

Käsituntuma on tärkeä. Pitelen painotuoretta Metsäänlehteä, jota hioin koko talven suunnittelupalaverista painotilaukseen saakka yhdessä päätoimittajan ja monen muun lehdentekoon osallistuneen kanssa. Sen kar­heat sivut ovat täynnä puuta ja metsää, tietoa ja vinkkejä suomalaisille metsänomistajille. Lehden paperista tulee lukijalle metsän tuntu, luonto on lähellä. Mikä siinä muka on niin ihmeellistä? Paperi tehdään puusta, puu tulee metsästä. Kaikki lehdet ovat luonnosta. Todellisuudessa asia ei ole aivan niin simppeli. Jotta päästään metsässä humisevasta hongasta nenäni edessä olevaan lehteen asti – jonka kannessa hongat jälleen komeilevat – väliin mahtuu monta palasta. On rekkaa ja sellua, tehdasta ja tukkua, pdf:ää ja painoa. Lopputuloksena voi olla melkein mitä tahansa tervantuoksuisesta, paksupaperista lehdestä kevyeen, kahisevaan julkaisuun. Kaikki riippuu valinnoista. Yksi printtimedian eduista on se, että se konkreettisesti tuntuu joltakin. Siinä on tunnetta ihan eri lailla kuin sähköisessä julkaisussa. Suuri merkitys on paperilla. Ottaako kiiltävää ja sileää, mattaa ja karheaa vai jotain siltä väliltä? Materiaali tuntuu, tuoksuu ja näkyy. Se viestii lukijalle siinä missä itse sisältökin. Paperin valintaan kannattaa keskittyä varhaisessa vaiheessa lehden suunnittelua. Kun ensimmäinen tekemämme Metsään-lehti ilmestyi lokakuussa 2012, paperi oli mietitty valmiiksi jo ennen juhannusta. Pohdintojen jälkeen konseptissa päädyttiin UPM Fine 90 g/m2:een. Valinnalla haluttiin ilmentää kotimaisuutta, asiantuntemusta, laadukkuutta sekä näppituntumaa alaan. Suuren painosmäärän, lähes 200 000 kappaletta, takia kansipaperi on samaa laatua ja paksuutta. Pienemmissä painoksissa kanteen kannattaa harkita sisältösivuja jämäkämpää materiaalia. Metsään-lehti on edelleen näpeissäni. Katson sen kannessa seisovaa puurivistöä. Nuo rungot saattavat hyvinkin vielä jonain päivänä kaatua rymisten maahan, maata limittäin tukkirekan syleilyssä ja päätyä sellusammion, paperitehtaan melun ja tukkuhallin kosteutinpihinän kautta painokoneen puristukseen. Ehkä ne jonain päivänä ovat painotuotteena kädessäni. Lehti tuntuu yhtäkkiä painavammalta ja sen paperi karheammalta kuin koskaan ennen. Niin suuri urakka, niin pieneen kokoon mahtuva lopputulos. Lahja lukijalle.

  MCI PRESSIN 1/2013  37

LEHDET ROIKKUVAT VIHREÄN MASIINAN HIHNALLA KUIN PYYKKINARULLA.

laite poimii sen arkki kerrallaan koneen uumeniin. Painoyksiköiden jälkeen seuraa lakkayksikkö, jolla voi tehdä kanteen lakkapinnan. Lakkaus voi olla vaikkapa kiiltävä tai matta, ja se tekee paperin pinnasta sileän tuntuisen. Lakkauksen jälkeen on uunin vuoro. Siellä painoarkki kuivatetaan. Ilmastointi hurisee, sillä ilman sitä painotiloissa olisi tukalat paikat. Luovutuspää, josta valmiit arkit tulevat maailmaan, näyttää aivan leipomon pullauunilta. Pian on valmista, enää tarvitaan vain jälkikäsittely. Ensin taittokone taittelee arkit oikein niin, että sivut valmiissa lehdessä todella menevät numerojärjestyksessä. Sen jälkeen arkit asetellaan päällekkäin. Nyt lehti kaikkine sivuineen on kasassa. Arkkiniput menevät stiftauskoneeseen. Niitä on Libriksessä kaksi, lyhyt ja pitkä. Vihreä masiina, jonka hihnalla lehdet roikkuvat kuin pyykkinarulla, nitoo lehden kokoon. Suojakannen alla lymyilevä kolmikantaleikkuri napsaisee leikkuuvarat pois. Stiftauskoneesta puskee ulos vastapainettua aviisia valmiina eteenpäin lähetettäväksi. Puu on päätynyt lehdeksi. Enää tarvitsee hoitaa rahdit, jakelu ja – se kaikkein olennaisin – lukeminen.

38  MCI PRESSIN 1/2013

Tarkista takakannesta, että lehti on saapunut sinulle omalla nimelläsi. Jos ei, voit varmistaa lehden saannin jatkossakin osoitteessa www.pressin.fi/tilaus

MultiArt - visuaaliseen viestintään Kun visuaalisuus on tärkeintä painotyössäsi, valintasi on

häikäiseviä kohteita, joissa visuaalinen vaikutelma on oleellisinta

MultiArt. Se on erittäin valkoinen, päällystetty hiokkeeton

ja missä MultiArtin ominaisuudet todella tulevat esille. MultiArt

paperi, jolla on erityisen sileä pinta. MultiArtilla saat esiin

on jalokivi papereiden keskuudessa, kun haluat varmistaa, että

kuvistasi luonnolliset värit, erittäin tarkat yksityiskohdat ja

tarkimmatkin valokuvasi näyttävät upeilta. Olipa sitten kyseessä

vahvan kontrastin. Laitoimme äskettäin MultiArtin koetukselle

kuvateos, kalenteri tai korkeatasoinen esite.

Antwerpenissä, timanttien kaupungissa. Valitsimme valoa

Lue lisää MultiArtista kotisivuiltamme www.papyrus.com.

supporting you   MCI PRESSIN 1/2013  39

TABLETTI JA MOBIILI Apps-muotoinen tablettilehti on sähköinen lehti, jossa voidaan hyödyntää printtilehden visuaalisuutta ja sähköisen median sisällön monipuolisuutta, kuten videoita. Tablettilehti tehdään aina erikseen kustakin lehden numerosta ja kuhunkin alustaan. Verkkomedia voidaan myös optimoida toimimaan tabletissa ja muissa mobiililaitteissa kuten älypuhelimissa, jolloin viestisi kulkee mukana lukijan taskussa tai laukussa. MCI Press toteuttaa asiakkailleen sekä molempia teknisiä ratkaisuja että niiden sisältöjä. Kysy lisää tabletti- ja mobiiliratkaisuista Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/tabletti_mobiili

40

40    MCI PRESSIN 1/2013

Tabletin aika Tablettiversio lehdestä voi avata lukijalle uusia sisältöjä tutusta lehdestä. Tablettijulkaisun, kuten iPad-lehden, tekninen toteutus on monivaiheinen työ. Tärkeintä on varata riittävästi aikaa. Teksti Laura Lähdevuori Kuvat Thinkstock

  MCI PRESSIN 1/2013  41

T

ablettijulkaisun tekeminen on ihan yksinkertaista ja helppoa, väittää freelance-graafikko ja kouluttaja Sampo Korkeila. Ohjenivaska iPad-lehden tekemiseksi on kuitenkin epäilyttävän pitkä ja vilisee termejä kuten D-U-N-Skoodi ja App ID. Tablettiversion tekeminen julkaisusta starttaa siis byrokratialla. On hankittava oikeuksia ja rekisteröidyttävä julkaisu­ järjestelmiin. Kuin hoitaisi pinon paperitöitä. – Tärkeintä on varata riittävästi aikaa, Korkeila lohduttaa. Riittävän väljä aikataulu pätee sekä silloin, kun tablettijulkaisun toteuttaa itse, että silloin, kun sen teettää muualla. Realistinen aika toteuttamiselle on noin kuukausi, jos lähdetään niin sanotusti nollasta eli alkubyrokratiasta. Silloinkin voi vielä tulla kiire.

iPad-julkaisun aikataulu: Kuukausi ennen julkaisua: jos kohtia 1–5 ei ole luotu valmiiksi odottamaan, varaa noin viikko alkubyrokratialle, joka sisältää:

1.

Applen App ID:n luominen, jokaisella julkaisijalla on oma ID.

2.

Adobe ID:n luominen, jolla rekisteröidytään Adoben Digital Publishing -julkaisu­ järjestelmän käyttäjäksi ja luodaan julkaisulle oma ID. Tätä varten kannattaa luoda myös oma sähköposti julkaisulle.

1. viikko

42  MCI PRESSIN 1/2013

3.

4.

D-U-N-S-koodin hakeminen, tähän kannattaa varata muutamia päiviä. Koodi on digitaalisen julkaisun niin sanottu y-tunnus, ja kullakin organisaatiolla on oma tunnus.

5.

”Realistinen aika toteuttamiselle on noin kuukausi. Silloinkin voi vielä tulla kiire.” – Alkurumban voi hoitaa myös valmiiksi hyllylle odottamaan, jos tabletille julkaisu on suunnitelmissa, Korkeila neuvoo.

Mihin aikaa kuluu? Hyvässä toteutuksessa tabletti on huo­ mioitu jo sisällön suunnittelussa, jotta tablettiversioon saadaan luonnollisesti toimivaa sisältöä. Kun alkukoreografiat julkaisutyökalujen hankkimiseksi on käyty läpi, lehti täytyy taittaa uudestaan ja lisätä mukaan haluttuja sisältöjä, kuten esimerkiksi kuvia ja videota.

Rekisteröityminen Applelle julkaisijaksi, ”Apple developeriksi” Apple iOS Developer Program -ohjelmaan. Tähän voi kulua muutama päivä. Rekisteröityminen tapahtuu julkaisijan nimissä, joten julkaisija rekisteröityy itse tai konsultin avustuksella. Samalla maksetaan 99 dollarin vuosimaksu. Aikaa kuluu, koska Apple tarkistaa esimerkiksi kaupparekisteritiedot.

6. Sertifikaattien luominen, tällä todennetaan, kuka julkaisija on. Sertifikaatit on luotava Macilla, koska julkaisu tehdään Applen ekosysteemiin.

2. viikko

Juttujen valmistelu ja taitto, aika riippuu halutun materiaalin määrästä, taittoon kuluu aikaa samalla logiikalla muutamasta päivästä pariin viikkoon. Viikossa ehditään saada mukaan mukavasti lisämateriaalia, kaksi viikkoa tarkoittaa merkittävää määrää työtä lisäominaisuuksien kanssa. Toivotun julkaisupäivän ja aineiston hyväksyttäväksi lähettämisen väliin vähintään viikko aikaa.

– Toimintoja olisi hyvä olla muutamia, niin paperilehden staattisuus poistuu, Korkeila neuvoo. Se ei silti tarkoita, että julkaisu pitäisi tuupata täyteen lisämateriaalia. Yksikin video tuo jo modernia tuntua ja lisäarvoa lukijalle. – Merkityksettömiä ”multimedia­ rikasteita” ei kannata kyhätä, vaan laittaa tarjolle sisältöä, joka oikeasti palvelee lukijaa. Tablettijulkaisu antaa laajat mahdollisuudet tarinoiden kerroksellisuudelle. Yhden tai kahden pääkuvan sijasta artikkelin tablettiversioon voidaan tuoda kokonainen kuvasarja, joka tuo artikkeliin oman tarinansa. Sisältöä mahtuu mukaan korkeintaan gigatavu. – Koko illan elokuvia ei siis mahdu mukaan, Korkeila hymyilee. Ajankäytölle on myös laadullinen peruste. – Tablettilaitteet ovat kalliita, ja lukija

7.

odottaa laadukkaaseen laitteeseen laadukasta sisältöä, joten siihen kannattaa panostaa, Korkeila sanoo. Ylivoimaisesti yleisin tablettilaite, jolle julkaisuja tehdään, on vielä iPad. Taustalla on teknisiä asioita, kuten se, että tarvittavia taitto- ja julkaisuohjelmia tarjoavalla Adobella on tällä erää paras tuki juuri iPadille.

Helppo alku tabletille Diacor aloitti MCI Pressin kanssa iPadprojektin samalla, kun asiakas­lehteä ryhdyttiin pitkän tauon jälkeen julkaisemaan. Alkubyrokratiat hoidettiin muutamassa päivässä, taitto tablettiin vajaassa viikossa ja julkaisu sai Applelta puhtaat paperit julkaisuun hieman alle kahdessa viikossa. Tablettijulkaisun tekeminen hoidettiin MCI:n konsultoinnilla. Se tarkoitti, että Diacorin päässä enimmäkseen tarvittiin ”forward”-nappia välitettäessä jul-

Appsin rakentaminen Adobe App Builderilla, single editionin saa heti, mutta professional lisenssin hankintaan menee kaksi viikkoa. Tosin tästä ei tarvitse huolehtia jos ”toimittajalla” on lisenssi. Appsin rakentaminen on noin päivän työ.

8.

Julkaisu ladataan Applen App Storeen eli lähetetään hyväksyttäväksi.

10.

Hyväksynnän jälkeen julkaisu joko heti tai määriteltynä ajankohtana, lehti löytyy App Storesta.

9.

Hyväksynnän odottaminen. Tässä vaiheessa voi tulla yllätyksiä ja mahdollisia viime hetken viivästyksiä, jos tulee hylkäys. Hylkääminen voi johtua myös ulkoisista seikoista, jotka ovat korjattavissa. Hyvällä suunnittelulla ja asiantuntemuksella tämä vaihe sujuu ongelmitta. Apple ei lupaa hyväksymisille mitään aikarajoja. Aikaa on hyvä varata viikon verran. 3. viikko

kaisun etenemistä koskevia sähköposteja MCI Pressille. – Luottamuksellisessa asiakas­ suhteessa projekti voidaan konsultoida alusta loppuun, sanoo Korkeila. Tablettilehden julkaisija on yritys, jonka lehdestä on kyse, siksi rekisteröitymiset on tehtävä julkaisijan nimissä. Diacorilla julkaisuprosessi tuntui mutkattomalta. – Kaikki sujui todella helposti, kun ostimme sen avaimet käteen -periaatteella, eli meidän ei oikeastaan tarvinnut tehdä mitään, sanoo Diacorin viestintäjohtaja Esko Heikkinen. – Ainoa yllätys on ollut se, että i­Padin näytöllä kuvat ovat niin laadukkaita. Tämä­ kin yllätti positiivisesti. Palaute tablettilehteä lukeneilta asiakkailta on ollut positiivista. Diacor aikoo jatkaa ja lisätä panostusta iPad-lehteen.

VAIHTOEHTOJA toteutukselle on. Julkaisijan kannattaa joko hoitaa byrokratiaosuuden eli kohdat 1–5 itse, tai luottamuksellisessa asiakassuhteessa tämäkin osuus voidaan tehdä myös konsultoituna. Julkaisulle kannattaa luoda oma sähköpostiosoite, jonne Applen ja Adoben lähettämät sähköpostit voi ohjata. Viestit koskevat esimerkiksi tunnuksia. Tällä tavalla saadaan myös julkaisulle oma pysyvä postilaatikko. Adoben iPadille sopiva julkaisu­ ohjelma on rakennettu siten, että sivuttais­pyyhkäisyllä ilmestyy seuraava artikkeli ja artikkelin sisällä ­kelaussuunta on pysty. Tämä pidetään mielessä, kun julkaisua rakennetaan.

Lataa iPadiis Pressin i 14.6 App St . alkaen oresta !

4. viikko

  MCI PRESSIN 1/2013  43

Visu

hyvästä

paremmaksi Lehden ilme hioutuu pala palalta. Kyse on pienistä asioista, joilla on kuitenkin suuri merkitys. Teksti Nora Kolari Kuvat Vesa Tyni

L

ehden visuaalisella ilmeellä on iso merkitys luettavuuden kannalta. Visuaaliset elementit houkuttelevat lukemaan. Toisaalta elementtejä ei saa olla liikaa eikä kikkailemaan pidä lähteä luettavuuden kustannuksella. Asiaan vihkiytymättömän voi olla vaikea huomata eroa hyvän ja erinomaisen taiton välillä, koska kyse on usein pienistä asioista. Pari pistettä isompi kirjasinkoko tai värimaailman muokkaaminen yhteneväiseksi voivat muuttaa koko ilmeen. Esimerkkitaitossamme on keskitytty visuaalisten perusasioiden kuten sommittelun ja värin­ käytön merkityksen havainnollistamiseen. Artikkelin teksti on viitteellinen.

44

  MCI PRESSIN 1/2013

PRINTTIMEDIA

Visuaalisuus on painetun median valtti Painettu lehti on parhaimmillaan lukijalleen lahja. Autamme mielellämme myös sinua saamaan viestisi perille houkuttelevassa paketissa. Huolehdimme niin sisällöntuotannosta, taitosta, painatuksesta kuin jakelustakin – joko avaimet käteen -periaatteella tai hyvässä yhteistyössä kanssasi. Mietitään yhdessä, millaiseen pakettiin sinun viestisi kannattaa sidotaan. Ota yhteyttä Mia Lehtoon 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi.

www.mcipress.fi/printtimedia

  MCI PRESSIN 1/2013  45

1.

46  MCI PRESSIN 1/2013

Lähtötilanne ”Ihan hyvältähän tuo näyttää. Jotenkin palaset jäävät irrallisiksi.”

2.

Ihan musteessa Seepian salainen ase oli koitua koko lajin kohtaloksi. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä. Teksti Kiva Kirjoittaja Kuvat Thinkstock

104

Ihan musteessa Seepian salainen ase oli koitua koko lajin kohtaloksi. Teksti Kiva Kirjoittaja Kuvat Thinkstock

VIDEO pressin.fi/visu001

IPAD lataa Pressin iPadiisi App Storesta 14.6. alkaen!

Asiantuntija Salla Mustemaa Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta.

MCI PRESSIN 1/2013

3.

106

tyisesti sille varattuun, laboratorion koeputkea muistuttavaan putkiloon. Pienimmät, vain muutaman sentin mittaiset mustekalat olivat saalistajille arvottomia. Toisinaan niitä kuitenkin poimittiin saalisverkkoon ja tuotiin koteihin lemmikeiksi sekä koe-eläimiksi. Tutkimus ei kuitenkaan edennyt, ja lopulta keskityttiin tutkimaan musteen koostumusta ja kehittämään sen teollista tuotantoa, joka on perustana tämän päivänkin musteille. Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta. Veren runsaan kuparipitoisuuden ansiosta siniverisiin luetun mustekalan veri toi mustaan nesteeseen oman, sinisen sävynsä. Veren käyttö oli ainoa pelastus musteen kuivumisen estämiseksi, mutta se myös vaikeutti kuivumista ja nesteen leviämisen säätelyä paperilla. Ensimmäinen aste teollisen painomusteen kehityksessä olikin liiman lisääminen musteveriseokseen. Aluksi liima sekoitettiin juoksevaan nesteeseen vasta painossa juuri ennen musteen käyttöönottoa. Ilmatiiviiden putkiloiden ansiosta voitiin kuitenkin siirtyä valmiin painomusteen massatuotantoon. Kun vesiliukoinen liima keksittiin värjätä varsinaisen musteen ja veren sekoituksen sijasta nokimustalla pigmentillä, painojälki muuttui sinertävästä väristä täysin mustaksi. Muiden värien käyttö oli kuitenkin huomattavasti mustaa kalliimpaa vielä viime vuosituhannen loppupuolellakin, koska ne valmistettiin pitkään lisäämällä mustaan painoväriin tarvittavia väriaineita. Mustekalan pyynti siis jatkuu, mutta nykyisin seepioiden avulla tehdään taidetta vain ruokalautasille.

MCI PRESSIN 1/2013

Otsikon pistekokoa suurentamalla saa taittoon tasapainoa.

Katso miten tämä juttu toteutettiin eri medioissa:

Aluksen perässä, isossa altaassa lilluu saaliimme. Lohdutan itseäni sillä, että nämä yksilöt tekivät jo muutenkin kuolemaa. Nyt on nimittäin seepioiden kutemisaika ja naarasseepia kuolee pian munat laskettuaan. Juuri sitä hetkeä saalistajat ovat olleet täällä vahtimassa jo päiväkausia. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, ennen kuin nappaamme nämä herkkupalat ansaamme. Alkujaankin pääjalkaista saalistettiin ruuaksi, mutta sitten siitä löytyi jotain arvokkaampaa, jonka tähden koko laji oltiin vähällä saalistaa sukupuuttoon. Jokaisessa seepiassa on nimittäin 8–10 lonkeroa mutta vain yksi rauhaspussi, josta tätä yhdenlaista mustaa kultaa saa, nimittäin musterauhanen. Sen mukaan tämä nykyisin lähinnä ruokapöydän herkkuna tunnettu eläin on saanut nimensäkin: mustekala. Musteen saalistaminen oli tarkkaan suunniteltua toimintaa, sillä musterauhanen supistuu hyvin nopeasti eläimen kuoltua ja arvokas neste saattoi kuivahtaa jo ennen kuin se saatiin talteen. Myös rauhasen todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä – uhatun eläimen suojaverhoksi puhallettu mustepilvi todella pelasti kyseisen yksilön saalistajilta, sillä musterauhasen neste tyhjentyi suojapilveen ja mustekala oli sen jälkeen saalistajilleen arvoton. Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta. Jos haaviin tarttui oikea saalis, piti toimia rivakasti. Ensin pääjalkainen kolkattiin tainnuksiin aluksen laitaa vasten, jotta se ei ehtinyt suihkauttaa arvokasta nestettä savuna ilmaan. Sitten se tapettiin nopealla iskulla, viillettiin varovasti vatsa auki ja poimittiin esiin tuo himoittu rauhaspussi. Pussin kalvoon tehtiin pieni pisto, josta muste valui eri-

MCI PRESSIN 1/2013

Alkuperäisessä taitossa kaikki kuvat oli sijoitettu toiselle sivulle ja tekstit toiselle. Siirtämällä asiantuntijan infolaatikon, otsikon, ingressin ja tekijätiedot, ovat teksti ja kuvat paremmin tasapainossa.

Aluksen perässä, isossa altaassa lilluu saaliimme. Lohdutan itseäni sillä, että nämä yksilöt tekivät jo muutenkin kuolemaa. Nyt on nimittäin seepioiden kutemisaika ja naarasseepia kuolee pian munat laskettuaan. Juuri sitä hetkeä saalistajat ovat olleet täällä vahtimassa jo päiväkausia. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, ennen kuin nappaamme nämä herkkupalat ansaamme. Alkujaankin pääjalkaista saalistettiin ruuaksi, mutta sitten siitä löytyi jotain arvokkaampaa, jonka tähden koko laji oltiin vähällä saalistaa sukupuuttoon. Jokaisessa seepiassa on nimittäin 8–10 lonkeroa mutta vain yksi rauhaspussi, josta tätä yhdenlaista mustaa kultaa saa, nimittäin musterauhanen. Sen mukaan tämä nykyisin lähinnä ruokapöydän herkkuna tunnettu eläin on saanut nimensäkin: mustekala. Musteen saalistaminen oli tarkkaan suunniteltua toimintaa, sillä musterauhanen supistuu hyvin nopeasti eläimen kuoltua ja arvokas neste saattoi kuivahtaa jo ennen kuin se saatiin talteen. Myös rauhasen todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä – uhatun eläimen suojaverhoksi puhallettu mustepilvi todella pelasti kyseisen yksilön saalistajilta, sillä musterauhasen neste tyhjentyi suojapilveen ja mustekala oli sen jälkeen saalistajilleen arvoton. Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta. Jos haaviin tarttui oikea saalis, piti toimia rivakasti. Ensin pääjalkainen kolkattiin tainnuksiin aluksen laitaa vasten, jotta se ei ehtinyt suihkauttaa arvokasta nestettä savuna ilmaan. Sitten se tapettiin nopealla iskulla, viillettiin varovasti vatsa auki ja poimittiin esiin tuo himoittu rauhaspussi. Pussin kalvoon tehtiin pieni pisto, josta muste valui erityisesti sille varattuun, laboratorion koeputkea muistuttavaan putkiloon. Pienimmät, vain muutaman sentin mittaiset mustekalat olivat saalistajille arvottomia. Toisinaan niitä kuitenkin poimittiin saalisverkkoon ja tuotiin koteihin lemmikeiksi sekä koe-eläimiksi. Tutkimus ei kuitenkaan edennyt, ja lopulta keskityttiin tutkimaan musteen koostumusta ja kehittämään sen teollista tuotantoa, joka on perustana tämän päi-

vänkin musteille. Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta. Veren runsaan kuparipitoisuuden ansiosta siniverisiin luetun mustekalan veri toi mustaan nesteeseen oman, sinisen sävynsä. Veren käyttö oli ainoa pelastus musteen kuivumisen estämiseksi, mutta se myös vaikeutti kuivumista ja nesteen leviämisen säätelyä paperilla. Ensimmäinen aste teollisen painomusteen kehityksessä olikin liiman lisääminen muste-veriseokseen. Aluksi liima sekoitettiin juoksevaan nesteeseen vasta painossa juuri ennen musteen käyttöönottoa. Ilmatiiviiden putkiloiden ansiosta voitiin kuitenkin siirtyä valmiin painomusteen massatuotantoon. Kun vesiliukoinen liima keksittiin värjätä varsinaisen musteen ja veren sekoituksen sijasta nokimustalla pigmentillä, painojälki muuttui sinertävästä väristä täysin mustaksi. Muiden värien käyttö oli kuitenkin huomattavasti mustaa kalliimpaa vielä viime vuosituhannen loppupuolellakin, koska ne valmistettiin pitkään lisäämällä mustaan painoväriin tarvittavia väriaineita. Mustekalan pyynti siis jatkuu, mutta nykyisin seepioiden avulla tehdään taidetta vain ruokalautasille. •

Asiantuntija Salla Mustemaa Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta.

MCI PRESSIN 1/2013

Taittoon saa helposti dynaamisuutta skaalaamalla kuvaa taitteen ja sivun reunan yli. Ylipitkä ingressi kannattaa editoida, jotta tasapainoinen suhde otsikon kanssa säilyy.

105

107

Usein pienten kainalojuttujen kuvat ovat kännykällä otettuja nopeita räpsyjä. Kuvaan saa ryhtiä, kun sen taustan poistaa ja käsittelee valot ja värit kuntoon.

  MCI PRESSIN 1/2013  47

4. ”Muutaman sentin mittaisia mustekaloja tuotiin koteihin lemmikeiksi.”

Ihan musteessa Seepian salainen ase oli koitua koko lajin kohtaloksi. Teksti Kiva Kirjoittaja Kuvat Thinkstock

108

A

luksen perässä, isossa altaassa lilluu saaliimme. Lohdutan itseäni sillä, että nämä yksilöt tekivät jo muutenkin kuolemaa. Nyt on nimittäin seepioiden kutemisaika ja naarasseepia kuolee pian munat laskettuaan. Juuri sitä hetkeä saalistajat ovat olleet täällä vahtimassa jo päiväkausia. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, ennen kuin nappaamme nämä herkkupalat ansaamme. Alkujaankin pääjalkaista saalistettiin ruuaksi, mutta sitten siitä löytyi jotain arvokkaampaa, jonka tähden koko laji oltiin vähällä saalistaa sukupuuttoon. Jokaisessa seepiassa on nimittäin 8–10 lonkeroa mutta vain yksi rauhaspussi, josta tätä yhdenlaista mustaa kultaa saa, nimittäin musterauhanen. Sen mukaan tämä nykyisin lähinnä

ruokapöydän herkkuna tunnettu eläin on saanut nimensäkin: mustekala. Musteen saalistaminen oli tarkkaan suunniteltua toimintaa, sillä musterauhanen supistuu hyvin nopeasti eläimen kuoltua ja arvokas neste saattoi kuivahtaa jo ennen kuin se saatiin talteen. Myös rauhasen todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä – uhatun eläimen suojaverhoksi puhallettu mustepilvi todella pelasti kyseisen yksilön saalistajilta, sillä musterauhasen neste tyhjentyi suojapilveen ja mustekala oli sen jälkeen saalistajilleen arvoton. Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta. Jos haaviin tarttui oikea saalis, piti toimia rivakasti. Ensin pääjalkainen kolkattiin tainnuksiin aluksen laitaa vasten, jotta se ei ehtinyt suihkauttaa arvokasta nestettä savuna ilmaan. Sitten se tapettiin nopealla iskulla, viillettiin varovasti vatsa auki ja poimittiin esiin tuo himoittu rauhaspussi. Pussin kalvoon tehtiin pieni pisto, josta muste valui erityisesti sille varattuun, laboratorion koeputkea muistuttavaan putkiloon. Pienimmät, vain muutaman sentin mittaiset mustekalat olivat saalistajille arvottomia. Toisinaan niitä kuitenkin poimittiin saalisverkkoon ja tuotiin koteihin lemmikeiksi sekä koe-eläimiksi. Tutkimus ei kuitenkaan edennyt, ja lopulta keskityttiin tutkimaan musteen koostumusta ja kehittämään sen teollista tuotantoa, joka on perustana tämän päivänkin musteille. Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta. Veren runsaan kuparipitoisuuden ansiosta siniverisiin luetun mustekalan veri toi mustaan nesteeseen

Asiantuntijana Salla Mustemaa, VMT • • •

Syntynyt 1972 Avioliitossa, kaksi lasta Harrastaa maalaamista, pianon soittoa ja lenkkeilyä

Tästä syystä mustekaloja ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta.

MCI PRESSIN 1/2013

MCI PRESSIN 1/2013

Kun muita osia siirtämällä sai avaussivulle lisää tilaa, voi leipäteksti alkaa sieltä. Näin viereiselle sivulle tulee lisää tilaa ja ilmavuutta.

Kainalojutussa on ilmettä, jos sen kirjasintyypit eroavat normaalista leipätekstistä.

saa, nimittäin musterauhanen. Sen mukaan tämä nykyisin lähinnä ruokapöydän herkkuna tunnettu eläin on saanut nimensäkin: mustekala. Musteen saalistaminen oli tarkkaan suunniteltua toimintaa, sillä musterauhanen supistuu hyvin nopeasti eläimen kuoltua ja arvokas neste saattoi kuivahtaa jo ennen kuin se saatiin talteen. Myös rauhasen todellinen merkitys korostui musteenmetsästyksessä – uhatun eläimen suojaverhoksi puhallettu mustepilvi todella pelasti kyseisen yksilön saalistajilta, sillä musterauhasen neste tyhjentyi suojapilveen ja mustekala oli sen jälkeen saalistajilleen arvoton.

Ihan musteessa Seepian salainen ase oli koitua koko lajin kohtaloksi. Teksti Kiva Kirjoittaja Kuvat Thinkstock

A

luksen perässä, isossa altaassa lilluu saaliimme. Lohdutan itseäni sillä, että nämä yksilöt tekivät jo muutenkin kuolemaa. Nyt on nimittäin seepioiden kutemisaika ja naarasseepia kuolee pian munat laskettuaan. Juuri sitä hetkeä saalistajat ovat olleet täällä vahtimassa jo päiväkausia. Lajin säilyvyyden kannalta on tärkeää, että uusi parvi on laskettu kasvamaan, ennen kuin nappaamme nämä herkkupalat ansaamme. Alkujaankin pääjalkaista saalistettiin ruuaksi, mutta sitten siitä löytyi jotain arvokkaampaa, jonka tähden koko laji oltiin vähällä saalistaa sukupuuttoon. Jokaisessa seepiassa on nimittäin 8–10 lonkeroa mutta vain yksi rauhaspussi, josta tätä yhdenlaista mustaa kultaa

TÄSTÄ SYYSTÄ MUSTEKALOJA ei voitukaan suoraan tappaa saalistusvaiheessa, vaan sukeltajat pyydystivät ne haaveilla – tai isompien lajien kohdalla verkoilla. Suurimmat mustekalat voivat painaa jopa 500 kilogrammaa ja niiden musterauhasessa saattoi parhaimmillaan olla jopa litran verran mustetta. Jos haaviin tarttui oikea saalis, piti toimia rivakasti. Ensin pääjalkainen kolkattiin tainnuksiin aluksen laitaa vasten, jotta se ei ehtinyt suihkauttaa arvokasta nestettä savuna ilmaan. Sitten se tapettiin nopealla iskulla, viillettiin varovasti vatsa auki ja poimittiin esiin tuo himoittu rauhaspussi. Pussin kalvoon tehtiin pieni pisto, josta muste valui erityisesti sille varattuun, laboratorion koeputkea muistuttavaan putkiloon. Pienimmät, vain muutaman sentin mittaiset mustekalat olivat saalistajille arvottomia. Toisinaan niitä kuitenkin poimittiin saalisverkkoon ja tuotiin koteihin lemmikeiksi sekä koe-eläimiksi. Tutkimus ei kuitenkaan edennyt, ja lopulta keskityttiin tutkimaan musteen koostumusta ja kehittämään sen teollista tuotantoa, joka on perustana tämän päivänkin musteille. Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta. Veren runsaan kuparipitoisuuden ansiosta siniverisiin luetun mustekalan veri toi mustaan nesteeseen oman, sinisen sävynsä. VEREN KÄYTTÖ OLI ainoa pelastus musteen kui-

vumisen estämiseksi, mutta se myös vaikeutti kuivumista ja nesteen leviämisen säätelyä paperilla.

MCI PRESSIN 1/2013

Leipätekstin luettavuus paranee, kun sen jakaa kappaleisiin. Kappaleiden alkuja voi korostaa eri kirjasintyypillä ja värillä.

48  MCI PRESSIN 1/2013

109

Nostot ja anfangit tuovat taittoon kiinnostavuutta ja tarttumapintaa.

5.

110

oman, sinisen sävynsä. Veren käyttö oli ainoa pelastus musteen kuivumisen estämiseksi, mutta se myös vaikeutti kuivumista ja nesteen leviämisen säätelyä paperilla. Ensimmäinen aste teollisen painomusteen kehityksessä olikin liiman lisääminen muste-veriseokseen. Aluksi liima sekoitettiin juoksevaan nesteeseen vasta painossa juuri ennen musteen käyttöönottoa. Ilmatiiviiden putkiloiden ansiosta voitiin kuitenkin siirtyä valmiin painomusteen massatuotantoon. Kun vesiliukoinen liima keksittiin värjätä varsinaisen musteen ja veren sekoituksen sijasta nokimustalla pigmentillä, painojälki muuttui sinertävästä väristä täysin mustaksi. Muiden värien käyttö oli kuitenkin huomattavasti mustaa kalliimpaa vielä viime vuosituhannen loppupuolellakin, koska ne valmistettiin pitkään lisäämällä mustaan painoväriin tarvittavia väriaineita. Mustekalan pyynti siis jatkuu, mutta nykyisin seepioiden avulla tehdään taidetta vain ruokalautasille. •

”Muutaman sentin mittaisia mustekaloja tuotiin koteihin lemmikeiksi.”

Ensimmäinen aste teollisen painomusteen kehityksessä olikin liiman lisääminen muste-veriseokseen. Aluksi liima sekoitettiin juoksevaan nesteeseen vasta painossa juuri ennen musteen käyttöönottoa. Ilmatiiviiden putkiloiden ansiosta voitiin kuitenkin siirtyä valmiin painomusteen massatuotantoon. Kun vesiliukoinen liima keksittiin värjätä varsinaisen musteen ja veren sekoituksen sijasta nokimustalla pigmentillä, painojälki muuttui sinertävästä väristä täysin mustaksi. Muiden värien käyttö oli kuitenkin huomattavasti mustaa kalliimpaa vielä viime vuosituhannen loppupuolellakin, koska ne valmistettiin pitkään lisäämällä mustaan painoväriin tarvittavia väriaineita. Mustekalan pyynti siis jatkuu, mutta nykyisin seepioiden avulla tehdään taidetta vain ruokalautasille. •

Asiantuntijana Salla Mustemaa, VTM • • •

Syntynyt 1972 Avioliitossa, kaksi lasta Harrastaa maalaamista, pianon soittoa ja lenkkeilyä

”Vanhojen lehtien ja muiden painotuotteiden sinertävänmusta painoväri juontaa juurensa nimenomaan musterauhasen nesteestä. Koska neste kuivui nopeasti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa, siihen sekoitettiin mustekalan verta.”

MCI PRESSIN 1/2013

Taiton väripalettia kannattaa hyödyntää myös kainalojutussa, jolloin se on yhtenäinen muun sisällön kanssa. Taustalle voi laittaa esimerkiksi kuosin tai logon.

111

Viimeisen silauksen taittoon tuo juttu- tai lehtikohtaisesti mietityt nostot ja anfangit. Taiton väripaletti kannattaa kuitenkin pitää hillittynä, jotta lopputulos on harmoninen.

-lehti Lue Pressin sähköisenä .com/ www.issuu pressin!

6.

Lopputulos ”Värikäs, tasapainoinen ja houkutteleva taitto koostuu monesta tekijästä.”

Artikkelin kirjoittaja, MCI Pressin graafinen suunnittelija Nora Kolari on valmistunut Pekka Halosen akatemiasta. Vuodesta 2006 lehtiä taittanut Nora inspiroituu saadessaan käteen kauniin painetun julkaisun. Hän uskoo, että printtilehti ei median murroksessa katoa, vaan sen merkitys ja tarkoitus muuttuu.

  MCI PRESSIN 1/2013  49

HAKUKONEET SUOSIVAT SISÄLTÖPOHJAISIA VERKKOSIVUJA KUTEN VERKKOMEDIOITA. PELKKÄ RUNSAS SISÄLTÖ EI RIITÄ OHJAAMAAN LUKIJOITA VIESTIN PARIIN, VAAN TARVITAAN hakukoneoptimointia.

50

50  MCI PRESSIN 1/2013

Hakukoneoptimointi ohjaa lukijat viestin äärelle Teksti Kati Jalagin Kuvat iStockphoto

V

erkkokäyttäjät päätyvät lukemaan artikkeleita useimmiten hakukoneiden kautta. Jotta lukijat löytäisivät tiensä määrättyyn verkkoartikkeliin, sen tulee olla korkealla sijalla hakukoneen hakutulosluettelossa. Hakukoneoptimointi tarkoittaa verkkosivuston ja sen sisällön suunnittelua ja toteutusta hakukoneita ajatellen.

Tavoitteena top 10

VERKKOMEDIA

Älä päästä viestejä karkuun MCI Press suunnittelee ja toteuttaa sekä teknisesti että visuaalisesti toimivia verkkomediaratkaisuja. Sisältö voi olla joko nimenomaan verkkoon tuotettua tai samaa sisältöä kuin printti­mediassa. Oleellista on hakukoneoptimoinnin avulla varmistaa, että viesti löytää verkossa lukijansa. Huolehdimme myös sisällön haku­ koneystävällisyydestä. Kysy lisää Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/verkkomedia

Hakukoneoptimoinnilla pyritään kymmenen parhaan joukkoon ensimmäiselle hakutulossivulle. Vain pieni osa hakijoista selaa hakutuloksia toisella hakutulossivulla (sijat 11.–20.). Eniten klikkauksia keräävät hakukonelistan kolme ensimmäistä linkkiä. Sivuston sijoitus hakutulosluettelossa voi vaihdella huomattavasti, sillä hakukoneet muuttavat jatkuvasti tapaansa järjestää hakutuloksia. Lisäksi tulokset voivat muuttua esimerkiksi kilpailijoiden tekemien optimointien ja verkkosivujen päivityksien vuoksi. Google on Suomen suosituin hakukone. Se arvottaa verkkosivustot muun muassa sen mukaan, millainen sivuston tekniikka on, miten hakutermit on osattu kohdentaa sivuston sisältöön ja millainen maine sivustolla on. Sivuston maineeseen vaikuttavat esimerkiksi verkkosivuston ikä ja sivustolle osoittavien ulkoisten linkkien laadukkuus. Ulkoisilla linkeillä tarkoitetaan muiden sivustojen linkityksiä kyseiselle sivustolle. Myös käyttäjän oma selainkäytös vaikuttaa. Suosittuun aihepiiriin liittyvät linkit nousevat haussa kärkeen. Jokaisella hakijalla siis linkkihakemisto on erilainen.

  MCI PRESSIN 1/2013  51

5

OPTIMAALINEN AVAINSANATIHEYS JÄÄ ALLE VIITEEN PROSENTTIIN KAIKISTA SANOISTA.

Viisi askelta hakukoneystävällisempään sisällöntuotantoon

1) Kartoita ja valitse avainsanat Hakukoneoptimoinnin ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan ja valitaan avainsanat, joilla hakijoiden oletetaan etsivän haku­koneella verkkosivuston aihealueeseen liittyvää sisältöä. Tämän jälkeen avainsanat sijoitetaan tekstiin. 2) Huomioi sivujen otsikointi Hakukoneet arvostavat otsikon sisällön korkealle. Kiinnitä huomiota siihen, että verkko­ sisällön otsikko kuvaa sivuston sisältöä tai tarkoitusta sekä sisältää valittuja tärkeimpiä hakutermejä. Otsikon olisi hyvä olla käyttäjiin vetoava, sillä otsikko on esillä hakukoneen tuloksissa sivun otsikkona. 3) Käytä avainsanoja maltillisesti leipätekstissä Hakukoneiden sisällön arviointi painottuu sivun alkuosaan. Parhaita avainsanojen sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi ingressi, väliotsikot ja kappaleiden alut. Hakukoneet ymmärtävät helpoiten perusmuodossa olevia sanoja, tosin ne tunnistavat nykyään myös taivutettuja sanoja vaihtelevalla menestyksellä. Liiallinen hakutermien käyttö on epäedullista sivuston näkyvyydelle. Hakukonerobotti

52  MCI PRESSIN 1/2013

on älykäs: se tunnistaa heti, jos hakusanoja on levitetty liikaa tekstiin. Optimaalinen avainsanatiheys jää alle viiteen prosenttiin kaikista sanoista. Hakukoneet arvioivat sivustoja inhimilliseen tapaan, joten tekstin tulee olla mahdollisimman selkeää ja helppolukuista. 4) Hanki linkkejä sivustoon Ulkoiset linkit ovat yksi olennaisimmista tekijöistä, jotka vaikuttavat hakukonelöydettävyyteen positiivisella tavalla. Hakukoneet ovat tarkkanäköisiä: ne eivät salli ylläpitäjän itse tuottamia keinotekoisia linkityksiä. Linkkien laadukkuutta voi parantaa esimerkiksi lisäämällä sivusto web-hakemistoihin tai panostamaan sisällön laadukkuuteen, jolloin kiinnostava sisältö houkuttelee muita sivustoja linkittämään sivuston sisältöön. 5) Kärsivällisyys palkitaan Hakukoneoptimoinnin aikaansaamat tulokset eivät välttämättä näy heti, kannattaa siis varautua muutaman kuukauden odotteluun. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja hakukonelöydettävyyden jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä pidemmällä tähtäimellä.

Testi

❶ Muutimme alkuperäisen otsikon ”Viisi vinkkiä sisältömarkkinointiin” muotoon ”Sisältömarkkinointi – avain menestykseen”. Valitsimme avainsanaksi perusmuodossa olevan ”sisältömarkkinointi”-sanan, sillä oletimme hakukoneen käyttäjän etsivän kyseisellä hakusanalla sisältömarkkinointiin liittyviä artikkeleita verkosta. Hakukone oli samaa mieltä: verkkosivu nousi muutamassa päivässä hakutulosluettelossa sijalta 25. sijalle 19.

Kaikki Pressinin jutut löytyvät verkosta www.mcipress.fi/ pressin

❸ Vaihdoimme artikkelin url-osoitteen selkokielisemmäksi, jolloin osoite sisälsi jälleen kerran ”sisältömarkkinointi”sanan. Url-osoitteeseen sijoitettu avainsana vie hakukoneen huomion ja parantaa sivun löydettävyyttä. Artikkeli kuitenkin laski sijalle 19. Sijamuutos saattoi johtua testistä riippumattomista tekijöistä eli hakukoneiden alati vaihtuvista toimintatavoista. Kun tarkistimme artikkelin näkyvyyden kaksi viikkoa myöhemmin, artikkeli oli jälleen noussut sijalle 13. Lisäksi artikkeliin liitetty pdf-tiedosto oli löydettävissä sijalta 14.

➍ Muokkasimme artikkelin väliotsikoita ja tekstiä ripotellen mukaan valitsemiamme avainsanoja. Avainsanat olivat eri muotoja sanasta ”sisältömarkkinointi”. Kahdessa viikossa artikkeli oli noussut hakukoneluettelossa sijalle 3!

❷ Lisäsimme sivulle pdf-tiedoston, jonka nimessä oli myös sana ”sisältömarkkinointi”. Tällaisella tiedostolla on hakukoneen silmissä samankaltainen arvo kuin artikkelin otsikolla. Uskoimme lisäyksen parantavan artikkelin laadukkuutta hakukonerobotin näkökulmasta. Artikkeli nousi heti sijalle 13.

HUOM: Testin tekemisen jälkeen artikkeli oli 17.5. noussut edelleen sijalle 1!

  MCI PRESSIN 1/2013  53

Teksti Laura Lähdevuori Kuva Vesa Tyni Kuvitus Essi Kuula

1

e m S

VAATII STRATEGIAA

M

icrotask-yrityksen toimitusjohtaja Ville Miettinen, 37, puhuu soljuen sosiaalisen median hyödyntämisestä. Miettisen yhtiö luo teknologiaa, jonka avulla rutiini­työt voidaan pilkkoa pieniksi työtehtäviksi ja siirtää nettiin. Käytännössä se tarkoittaa, että työsuoritteen voi tilata vaikka Kiinasta lankoja pitkin. Miettinen on mukana myös eurooppalaisen varhaisen vaiheen sijoittajan HackFwc:n toiminnassa ja sparraa aloittelevia yrityksiä Start Up Saunassa. Sosiaalisessa mediassa Miettinen toimii muun muassa LinkedInissä, Facebookissa ja kirjoittaa Microtaskin blogia. Miettisellä on erikseen omat ja firman profiilit Facebookissa ja Twitterissä. Twitterissä Miettisellä on noin 50 000 seuraajaa. – Tällä hetkellä viestin paljolti Facebookissa, aiemmin twiittasin aktiivisesti, hän toteaa. Miettinen kertoo käyttäneensä Twitteriä jo hyvin varhaisesta vaiheesta. Hänen kirjoittamansa firman

54

54  MCI PRESSIN 1/2013

Suomen tykätyimpiä henkilöitä Facebookissa: • Antero Mertaranta – 244 091 • Heikki Kovalainen – 222 062 • Petri Nygård – 173 857 • Sauli Niinistö – 122 060 • Tarja Turunen – 120 752

Suomen seuratuimpia Twitterissä: • Heikki Kovalainen – 234 668 • Tarja Turunen – 74 314 • Alexander Stubb – 67 864 • Ville Miettinen – 49 797 • Mikko Hyppönen – 47 327

SOSIAALISESSA MEDIASSA VIESTIMINEN ON VILLE MIETTISELLE ARKIPÄIVÄÄ. HÄN KOROSTAA SOMEVIESTINNÄSSÄ SUUNNITELMALLISUUDEN MERKITYSTÄ.

Läsnäolo sosiaalisessa mediassa vaatii jonkin verran ajankäyttöä päivittäin, sanoo Ville Miettinen. Kanava on kaksisuuntainen, joten kysymyksiin ja palautteisiin täytyy vastata ihmisten odotusaikojen puitteissa. Facebook voi antaa päivänkin aikaa, mutta Twitterissä odotusajat mitataan minuuteissa. – Twitter on aika rankka viestintäkanava, Miettinen sanoo.

  MCI PRESSIN 1/2013  55

”SOSIAALISESSA MEDIASSA TOIMIMINEN ON HYVÄ TAPA LISÄTÄ NÄKYVYYTTÄ JA TUNNETTUUTTA.”

1

SOSIAALINEN MEDIA

Viestit jakoon Sosiaalinen media toimii julkaisu- ja keskustelukanavana. Se on helppo tapa jakaa sisältöä lukijoille siellä, missä he kulloinkin ovat. Sosiaalisen median kautta lukijat voivat myös jakaa eteenpäin haluamiaan viestejä. Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutteisuus voidaan viedä uudelle tasolle, kun lukijat voivat ottaa sisältöön kantaa ja käydä siitä avointa keskustelua. Anna meidän luoda sosiaalista verkostoa ympärillenne. Kysy lisää Mia Lehdolta 09 2525 0250, mia.lehto@mcipress.fi

www.mcipress.fi/ sosiaalinen_media

56  MCI PRESSIN 1/2013

5

blogi on herättänyt kiinnostusta, mikä on tuonut merkittävän osan seuraajista hänen omalle Twitter-sivulleen. Hän on rakentanut laajan verkoston myös LinkedInissä, ja sitä kautta vielä useampi on kiinnostunut seuraamaan Miettistä. Miettisen some-viestintä on ollut hyvin suunnitelmallista. – Olen blogannut paljon ja käyttänyt Facebookia paljon blogipostausten jakamiseen, ja sitä kautta tavoittanut taas lisää porukkaa kuin vain firman blogi­ sivun kautta, Miettinen kertoo. Sosiaalisen median tiedot kannattaa lisätä kaikkiin yhteystietoihin, kuten sähköpostien allekirjoituksiin, käyntikortteihin ja muihin painettuihin materiaaleihin. Sosiaalisessa mediassa viestiminen on Miettisen mukaan hyvä tapa lisätä näkyvyyttä ja tunnettuutta. – Tyypillisiä tarkoituksia yrityksen läsnäololle sosiaalisessa mediassa ovat myynnin lisääminen ja näkyvyyden saaminen, hän sanoo. Miettinen kehottaa silti pohtimaan tavoitteita tarkkaan. Edelleen yritysten ongelmana kun on usein se, että vaikka päivityksiä sosiaalisessa mediassa julkais-

taisiinkin, niiden sisällön taustalta puuttuu strategiaa: kuinka usein sivua päivitet��än, mitä julkaistaan ja minkä vuoksi, miten nopeasti tulleisiin viesteihin vastataan? Pahimmassa tapauksessa tulleisiin viesteihin ei vastata lainkaan. – Monet yritykset tuntuvat pitävän sosiaalista mediaa vielä yksisuuntaisena kanavana, vaikka se on nimenomaan kaksisuuntaista viestintää, Miettinen sanoo. Strategiatyön voi aloittaa miettimällä, miksi Facebook-sivu ylipäätään halutaan. Siksi, että kaikilla muillakin jo on, vai siksi, että ymmärretään arvo, joka syntyy pääsemällä kontaktiin asiakkaiden kanssa? On myös pohdittava, mikä tavoiteltavia kävijöitä aidosti kiinnostaa. – Pelkkiä omia tiedotteita ei kannata työntää ulos, vaan kiinnostavia, keskustelua herättäviä juttuja, Miettinen neuvoo. Kaiken ei tarvitse eikä pidä liittyä itse yritykseen tai tuotteisiin, vaan tasapaino hyödyn ja huvin välillä kannattaa säilyttää. Sosiaalinen media on sekoitus firman viestintää ja keskustelua asiakaskunnan ja yrityksen yhteisistä kiinnostuksen

10

issa: book fi e c a F ssin. eitä aa m .com/pre r u e S book face erissä Twitt ressinfi n i s s e /p Pr r.com twitte

Vinkkejä some-suosioon

VIDEO

Katso Ville Miettisen haastattelu videolta

➜ pressin.fi/ some001

kohteista. Linkit kiinnostaviin yhteisen aihepiirin artikkeleihin, videot, kuvat ja keskustelut ovat elementtejä, jotka ovat avainasemassa. Facebook on Miettisen mukaan ­Suomessa edelleen ylivoimaisesti paras sosiaa­lisen median kanava suurta yleisöä ajatellen. Twitter tekee vielä osittain tuloaan, mutta sitäkin kannattaa tiirailla liiketoiminnan ja asiantuntijuuden näkökulmasta. – Twitter voi auttaa asiantuntijan imagon rakentamisessa ja medianäkyvyyden saamisessa, Miettinen kertoo Twitter-kokemuksestaan. Laji vaatii kuitenkin tiheämpää seuraamista ja päivittämistä kuin Facebook. Some-sivuja täytyy yleensä myös vähän mainostaa, jotta kävijät löytävät ne. – Facebookissa maksullisilla promoted-viesteillä saa parempaa näkyvyyttä ja tavoittaa relevanttia yleisöä varsin hyvin, Miettinen sanoo. Myös kampanja, kuten esimerkiksi kilpailu ja palkinnon arvonta, on hyvä keino ohjata kävijöitä sivuille.

KUN SOME-SIVUT esimerkiksi Facebookissa on saatu pystyyn, työ sosiaalisessa mediassa on vasta alussa. Seuraavaksi täytyy saada aikaan vuorovaikutusta yleisön sekä vanhojen että mahdollisten uusien asiakkaiden kanssa. Vuorovaikutuksen aikaansaaminen taas vaatii sitä, että uutta sisältöä julkaistaan jatkuvasti. Seuraavilla vinkeillä kanssakäyminen ja viestintä sosiaalisessa mediassa paranee: • Jaa monipuolista sisältöä. Sivustolla kannattaa julkaista kysymyksiä, linkkejä, statuspäivityksiä, kuvia ja videoita. Mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää mahdollisimman laaja-alaisesti. • Viesti lyhyesti. Mitä tiiviimmin ja lyhyen ytimekkäästi somessa viestit, sitä parempi. Pitkät tekstit saavat hyvin todennäköisesti aikaan vähemmän vuorovaikutusta kuin lyhyet, tiiviit päivitykset, jotka ovat nopeasti silmäiltävissä. • Luo julkaisurytmi. Uusia päivityksiä olisi hyvä julkaista päivittäin, usein sopiva määrä on korke


Pressin 1/2013