Kauppapolitiikka 3/2012

MATTI ANTTONEN:

Vienti vetää Venäjälle

Moskova haluaa trendikkäintä ja uusinta

Venäjän WTO-jäsenyys pakottaa maan yritykset kilpailuun.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 3 | 2012 irtonumero 9 €

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI

VIHDOIN WTO:SSA Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestöön on vuoden parhaita talousuutisia Suomelle.

www.kauppapolitiik

ka.fi

›› Suomalaista laaturuokaa Venäjälle

›› Vaalit rytmittävät Washingtonin syksyä

Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi

Suomalainen design on tuttu näky niin tunisialaisessa kahvilassa kuin New Yorkin MoMa:ssa. Edistääksemme vientiyritystemme kilpailukykyä teimme viime vuonnakin 20 000 remburssia ja kotiutimme 477 000 000 000 euroa.

Maailma on täynnä mahdollisuuksia niin Golla Oy:lle kuin muillekin suomalaisille kansainvälistyjille. Siksi vientiyrityksillämme on oikeus vaatia parasta kansainvälistä pankkiosaamista.

Danske Bank -konsernin 4 000 yhteistyöpankkia 160 maassa ja oman pankkimme läsnäolo 15 markkinalla mahdollistavat

sujuvat ratkaisut riskeiltä suojautumiseen ja yrityksenne rahojen kotiutumiseen ilman ylimääräisiä kommervenkkejä.

Haasta meidät ratkaisemaan vientiin liittyvät haasteenne. Sovi tapaaminen: sampopankki.fi/vienti

Golla toi värit ja kuviot osaksi mobiilielektroniikan vallankumousta.

Yhtiön koteloihin ja laukkuihin voi törmätä kaikkialla maailmassa.

Tänä päivänä tuotteita myydään yli sadassa maassa ja niillä on jo yli 40 miljoonaa trenditietoista käyttäjää.

”Eikö Venäjästä ole puhuttu Suomessa jo tarpeeksi?”

ANNA-KAISA HEIKKINEN

Uusin silmin

A

kista, ja me Kauppapolitiikka-lehden toimituksessa pyrimme tuomaan noita raportteja sivustollemme mahdollisimman tuoreina, useita kertoja viikossa. Olemme aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa – löydymme Facebookista nimellä Kauppapolitiikka ja Twitteristä @Kauppapol.

Mutta sitten tähän lehteen, kuluvan vuoden kolmanteen, jonka pääteemana on Venäjä. Ai miksikö Venäjä? Eikö Venäjästä ole puhuttu Suomessa jo tarpeeksi?

Historiallisesta Venäjästä ehkä on, mutta nykypäivän Venäjästä ei. Kovin suuri osa suomalaisista ei ole edelleenkään koskaan käynyt Venäjällä, ei tunne henkilökohtaisesti yhtään venäläistä ja hoitaa Venäjä-suhdettaan katsomalla kerran vuodessa Tuntemattoman sotilaan. Puhumattakaan siitä venäjän kielen taidosta. Näistä lähtökohdista monien suomalaisten mielikuvat Venäjästä eivät vastaa esimerkiksi tässä numerossa esiteltävän SuurMoskovan alueen todellisuutta.

Naapurit ovat aina tärkeitä, ja meidän suureksi onneksemme tämä tärkeä naapuri on myös taloudellisesti alati vaurastuva: me viemme sinne paljon, tuotamme siellä paljon, ja naapurit puolestaan kansoittavat ostoskeskuksemme ja majoitusliikkeemme. Ja nyt Venäjä on vihdoin liittynyt myös Maailman kauppajärjestöön. Se on juhlan aihe, sillä Venäjän jäsenyys oli ”vuoden paras talousuutinen Suomelle”, kuten osastopäällikkö Matti Anttonen haastattelussaan tässä lehdessä toteaa.

Ehdotan, että juhlan kunniaksi kaikki nykypäivän Venäjällä vielä käymättömät suomalaiset rohkaistuvat ostamaan itselleen viikonloppumatkan Pietariin, yhteen Euroopan hienoimmista kaupungeista. Matkustustaseen tasoittaminen on ruohonjuuritason taloudellisten ulkosuhteiden edistämistä. ›‹

pääkirjoitus

loitin Kauppapolitiikkalehden päätoimittajana elokuun alussa. On kunnia-asia saada luotsata ensi vuonna 80 vuotta täyttävää, kesällä täydellisen kasvojenkohotuksen läpikäynyttä lehteä kohti uutta vuosikymmentä.

Ajat ovat muuttuneet lehden syntyajoilta 1930-luvulta, mutta niin ne ovat muuttuneet myös 1990-luvulta, jolloin opiskelin Tampereen yliopistossa kansainvälistä politiikkaa.

Maisteriopintoihimme sisältyi silloin vain yksi ainokainen kirja aiheesta international political economy, ja luimme sitä pitkin hampain ihmetellen, miten talous muka liittyi kansainväliseen politiikkaan.

Nyt työskentelen ulkoministeriössä, missä ennen vanhaan miekkailua, ratsastusta ja ranskan kieltä harrastaneiden diplomaattien toimenkuva on muuttumassa yhä enemmän jalkatyöksi Suomen ja suomalaisten yritysten kansainvälisen menestyksen edistämiseksi – yhteistyössä monien muiden kumppanien kanssa. Eikä enää riitä, että puhutaan vain vienninedistämisestä – on alettava puhua myös tuonninedistämisestä. Kauppapolitiikasta on tullut monitahoisia taloudellisia ulkosuhteita.

Taloudellisen tiedon räjähdysmäisesti kasvaneesta tarpeesta puhutaan paljon, ja me pyrimme osaltamme vastaamaan siihen.

Teemme sen paitsi tämän neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehtemme välityksellä, myös verkkosivuillamme www.kauppapolitiikka.fi.

Ulkoministeriön edustustot maailmalla muodostavat Suomen laajimman ”kirjeenvaihtajaverkoston”, joka raportoi säännöllisesti talous- ja kauppapoliittisista asioista.

Suuri osa tuosta raportoinnista on täysin jul-

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

3

sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi

6 ”WTO-jäsenyys on hieno juttu Venäjälle ja sen kauppakumppaneille.”

MATTI ANTTONEN

nro 3 | 2012

3

Pääkirjoitus

6

VIP-vieras

Matti Anttonen uskoo, että Venäjän

WTO-jäsenyys piristää myös Suomen taloutta.

14

Vihdoin WTO:ssa

18 vuoden odotus päättyi, mikä muuttui Venäjällä?

20

Oma koulu kullan kallis

Suomalainen koulutusvienti vetää Saudi-Arabiassa.

24

Oltermanni vs. blinit

Suomen elintarvikeviennissä Venäjälle on vielä kasvunvaraa.

28

Valot Moskovan

Venäjän pääkaupunki on haastava bisnesalue.

24 4

Kauppapolitiikka nro 3|2012

20

KAUPPAPOLITIIKKA

JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Anna-Kaisa Heikkinen puh. 09 160 56350 anna-kaisa.heikkinen@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riia Järvenpää puh. 09 160 55814 riia.jarvenpaa@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO

28

Matti Anttonen (pj), UM/KPO Jukka Ahtela, EK Esko Hamilo, UM/KPO Severi Keinälä, TEM Outi Torniainen, Finpro Jukka Seppälä, Metso Anna-Kaisa Heikkinen, UM

”Kiteytettynä Moskovaa voisi verrata Amerikkaan ja Pietaria Eurooppaan.”

PALSTAT

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO MCI Press Oy ILMOITUKSET

10

Lyhyesti

MCI Press Oy puh. 09 2525 0250

MIRJA TIRI

17

ilmoitukset@mcipress.fi

Kolumni Matti Anttonen

TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET

18

Kentän ääni

Sannamaaria Vanamo Washington

Riia Järvenpää riia.jarvenpaa@formin.fi PAINOPAIKKA Scanweb Oy

36

Kirjat

37

Q&A

PAINOS 10 000 kpl

Standardisointi ja sertifiointityöryhmä

18

38

25 vuotta sitten

Perestroika – mahdollisuus Suomelle

39

Gustafsson

Aasiassa, muttei aasialainen

PAPERI UPM Fine 90/170g/m2

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPhonen! nro 3|2012 Kauppapolitiikka

5

– WTO-jäsenyys on piristysruiske Venäjän taloudelle. On hienoa, että maailmaa tehdään paremmaksi joka päivä, Matti Anttonen sanoo.

6

Kauppapolitiikka nro 3|2012

TEKSTI SALLA PELTONEN KUVAT MATTI IMMONEN

Matti Anttonen on tehnyt pitkän uran Venäjän parissa.

Kuinka pian itänaapurimme sulautuu WTOjäsenyyden myötä osaksi globaalia talousjärjestelmää?

25 VUOTTA VENÄJÄÄ nro 3|2012 Kauppapolitiikka

7

jän talouden ongelmana on pikemminkin ollut kilpailun puute.

– On selvää, että kilpailussa toiset pärjäävät paremmin kuin toiset. Venäjän tapauksessa rajasuojan laskeminen on kuitenkin niin maltillista, etten usko kovinkaan monille yrityksille tulevan vaikeuksia, Anttonen sanoo.

– Joka tapauksessa tämä on ainoa tapa parantaa Venäjän taloutta, kokenut idäntuntija summaa.

S

e oli hieno hetki! Ehdottomasti vuoden 2011 paras talousuutinen Suomelle, ulkoministeriön kauppapoliittisen osaston tuore päällikkö, ulkoasiainneuvos Matti Anttonen muistaa todenneensa viime joulukuussa, kun WTO hyväksyi Venäjän jäsenekseen.

Kesäkuussa Moskovan-suurlähettilään tehtävistä nykyiseen pestiinsä siirtynyt Anttonen on ollut lähes koko 25-vuotisen uransa ajan tavalla tai toisella tekemisissä Venäjän ja idänkaupan kanssa. WTO-neuvotteluihin hän pääsi mukaan jo alkumetreillä.

– WTO-JÄSENYYS ON HIENO JUTTU Venäjälle ja sen kauppakumppaneille. Sopimuksen myötä se sitoutuu vahvemmin globaaliin talousjärjestelmään, Anttonen kuvailee.

Venäjä sitoutuu laskemaan tuonti- ja vientitullejaan nykyisestä keskimäärin kymmenestä prosentista noin 7,9 prosenttiin ja pitämään tullit sovituilla tasoilla.

Tullien prosenttiosuudet vaihtelevat jatkossakin sektoreittain ja tuotteittain, mutta Venäjän-kauppaa käyneille yrityksille aiemmin päänvaivaa aiheuttaneiden yllätyksellisten ja ailahtelevien tullauspäätösten pitäisi sopimuksen myötä jäädä historiaan.

– Muiden maiden kokemuksen perusteella WTO-jäsenyys on ollut voittoisa resepti ja piristysruiske taloudelle, Anttonen sanoo. Se lisää kilpailua, mutta Anttosen mukaan Venä-

8

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Venäjä ja Kaukoitä ovat integroitumassa yhä enemmän Tyynenmeren kauppa-alueeseen.

KILPAILUKYVYN VAHVISTUMINEN, markkinoiden läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden lisääntyminen sekä palvelusektorin kehittyminen tekevät Venäjästä myös aiempaa houkuttelevamman investointikohteen ulkomaisille yrityksille.

Investoinnit edellyttävät kuitenkin myös tehokasta logistiikkaa. Anttonen uskoo, että Euroopan ja Aasian välissä sijaitsevalle Venäjälle juuri liikenteestä voi tulla jatkossa suuri kilpailuvaltti.

– Talouden piristyminen parantaa luonnollisesti myös venäläisten kuluttajien ostovoimaa, jolloin he esimerkiksi matkustavat enem-

PALJON MELUA AUTOISTA ›› Venäjällä asuessaan Matti Anttonen törmäsi moniin tilanteisiin, joiden muistelu jälkikäteen hymyilyttää. Venäläisen yhteiskunnan ja toimintakulttuurin tuntemus auttaa ymmärtämään, ettei muutos dynaamiseksi länsitaloudeksi tapahdu käden käänteessä.

– Puolisoni oli pysäköinyt autonsa yliopiston eteen. Kun hän palasi, auton katossa oli suuri kuoppa. Katolta oli pudotettu lunta auton päälle. Menin puolisoni avuksi selvittämään tilannetta, koska tarvitsimme tullia varten virallisen todistuksen siitä, ettemme olleet aiheuttaneet autollamme vahinkoa sivullisille. Yliopiston henkilökunnan mukaan autoa ei ollut pysäköity viralliselle parkkipaikalle, joten vastuu ei ollut heidän. Virallinen pysäköintialue sijaitsi rakennuksen toisella puolella, missä oli puoli metriä lunta.

– Kutsuimme paikalle poliisin, joka ei kuitenkaan suostunut auttamaan meitä, koska vain liikenneonnettomuudet eli liikkuvat autot kuuluivat hänen vastuulleen. Soitimme uudelleen poliisiasemalle, mutta pysäköityjä autoja hoitavilla poliiseilla ei itsellään ollut autoa, jolla he olisivat päässeet katsomaan meidän omaamme. No, haimme poliisit autollamme paikalle ja saimme kuin saimmekin tarvittavan paperin.

– Vuoden 1991 vallankaappausyritystä edeltäneenä viikkona tullasin autoa pois maasta ja jonotin miliisiasemalla viimeistä leimaa. Takanani jonossa seisoi tuskastunut mies, joka oli hakemassa lupaa auton tuontiin Bulgariasta Venäjälle. Luvan saadakseen hänen olisi pitänyt esittää auto viranomaisille kyseisen poliisiaseman edessä. Jäin miettimään, miten hän mahtoi ongelman ratkaista.

män. Se taas on erityisen positiivista meille suomalaisille, Anttonen muistuttaa.

EUROOPAN UNIONI ON Venäjän suurin kauppakumppani. Sen osuus on noin puolet Venäjän kaupan kokonaisvaihdosta. Yksittäisistä maista suurin kauppakumppani on Kiina, joka ostaa Venäjältä öljyä ja raaka-aineita.

Anttosen mukaan Venäjä ja Kaukoitä ovat integroitumassa yhä enemmän Tyynenmeren kauppa-alueeseen, jonka ympärillä sijaitsevat tällä hetkellä maailman dynaamisimmat markkinat.

Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutukset ovat merkittäviä myös Suomelle, jonka tavaraviennistä Venäjän osuus on lähes kymmenen prosenttia ja palveluviennissä jopa 25 prosenttia kokonaisviennistä. Jäsenyyden myötä myös palvelukauppa, kuten liikenne-, pankki-, rahoitus-, vakuutus-, matkailu- ja suunnittelupalvelut vapautuvat. Anttonen uskoo, että suomalaisella osaamisella onkin kaikkein paras asema juuri asiantuntijuuteen perustuvalla palvelukaupan sektorilla.

Hänen mukaansa viime vuosikymmeninä Suomesta ei juuri ole viety Venäjälle suuria investointitavaroita. Maahan ei esimerkiksi ole rakennettu yhtään uutta paperitehdasta yli 30 vuoteen.

– Toivotaan, että WTO-jäsenyys loisi uusia mahdollisuuksia myös suomalaiselle metsä­ teollisuudelle.

VENÄJÄ ON KERTONUT AVOIMESTI suosivansa kotimaista tuotantoa kaikin keinoin WTO-jäsenyydestä huolimatta. Tämän voisi olettaa enteilevän kapuloita Maailman kauppajärjestön rattaisiin.

– On päivänselvää, ettei sitoutuminen uusiin tavarakauppaa, palveluja ja investointeja koskeviin säännöksiin Venäjän kokoisessa maassa ole ihan helppo tehtävä, Anttonen sanoo.

Myös venäläismediassa WTO-jäsenyys esitetään edelleen vahvasti kielteisenä. Anttonen arvelee sen perustuvan neuvostoaikaan, jolloin ulkomaankaupalla oli yhteiskunnassa täysin toissijainen rooli. Rajojen avautuminen ja ulkomaankauppa nähtiin pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena.

Anttonen muistuttaa, että Venäjä oli vuosikymmeniä erillään muusta maailmasta ja maassa vallitsi täysin erilainen tuotantofilosofia.

– Tärkeintä on, että Venäjä on nyt sitoutunut yhteisiin sääntöihin, vaikkei kaikki muutukaan auvoiseksi yhdessä yössä, Anttonen tarkentaa. Hän uskoo Venäjän silti pystyvän noudattamaan suurinta osaa sopimusvelvoitteista.

– Venäjä mukaan luettuna WTO:ssa on 156 jäsentä, eikä yhdenkään talous tai maailmantalous ole romahtanut jäsenyyden myötä. Periaatteessa on kyse vain siitä, että jokainen tekee, mitä parhaiten osaa, ja kaikki saavat tuotteet halvemmalla, Anttonen sanoo.

MATTI ANTTONEN • Kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö.

• Aloitti ulkoministeriössä toukokuun alussa 1986, työskennellyt lähes koko työhistoriansa itäasioiden parissa.

• Ensimmäinen työjakso Moskovassa loppui elokuun 1991 vallankaappausyrityksen aikaan, jolloin yksi aikakausi Venäjän historiassa kirjaimellisesti päättyi.

• Venäjä-komennustensa väleissä Anttonen on työskennellyt muun muassa ulkoministeriön Venäjäyksikön päällikkönä. Washingtoninsuurlähetystössä hän toimi vajaat viisi vuotta.

• Asuu puolisonsa kanssa Helsingissä ja heillä on neljä lasta. Vapaa-aika kuluu metsänhoidon, sienten ja marjojen poimimisen ja ruuanlaiton parissa.

• Entä tulevaisuudessa, aikooko Anttonen vielä palata Venäjälle? – Varmasti Venäjä pysyy aina jollain lailla mukana kuvioissa, mutta nyt olen oikein tyytyväinen täällä, Anttonen kertoo.

– Jossain kohdin kiistoja voi toki tulla.

Liike­toimintaympäristöä on suhteellisen helppo parantaa noudattamalla sopimuksia, mutta kulttuuriin liittyvien syvärakenteiden muuttaminen ei tapahdu käden käänteessä, Anttonen huomauttaa.

VAIKKA VENÄJÄN kauppapoliittiset linjauk­ set avautuvat merkittävästi WTO-jäsenyyden seurauksena, sen ihmisoikeus- ja sanan­ vapaustilanne on viime aikoina kiristynyt.

– WTO-jäsenyys ei ole takuu siitä, että sen myötä kaikki asiat tapahtuisivat länsimaiden ihanteiden mukaisesti, Anttonen sanoo ja vertaa Venäjää Kiinaan, joka niin ikään on WTO:n jäsen, vaikka länsimailla on paljonkin sanottavaa maan ihmisoikeustilanteesta.

– On silti todella tärkeää, että joillakin alueilla pyritään oikeusvaltiota kohti. Se vie kehitysprosessia eteenpäin. WTO-jäsenyyden myötä Venäjä lähentyy muuta maailmaa, ja mielestäni se on sekä venäläisen yhteiskunnan että talouden etu, sanoo Anttonen. ›‹

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

9

lyhyesti ”Lähialue on myös Suomen talouden perustaa: ulkomaankaupasta miltei puolet tapahtuu Itämeren piirissä olevien maiden kanssa.”

Kuva: Eero Kuosmanen UM

TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ puhe suurlähettiläspäivillä 21.8.2012

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin tulevat vienninedistämismatkat 2012 lokakuu: Kazakstan (yritys­ valtuuskuntaa koordinoi Finpro) marraskuu: Etelä-Afrikan tasa­ valta ja Namibia (Finpro) marraskuu: Kazan (SVKK) joulukuu: Algeria ja Libya (Finpro) 2013 Meksiko ja Kolumbia (Finpro) Etelä-Korea (Finpro) Intia ja Sri Lanka (Finpro) Jekaterinburg (SVKK) Tansania ja Sambia (Finpro) Norja (Finpro)

TEAM FINLAND STARTTASI SUOMI Finlandia-talolla järjestettiin 10.9. pk-sektorin yritysten Team Finland -kansainvälistymispäivä. Tilaisuuteen osallistui noin 1 400 pk-sektorin yritystä ja liike-elämän organisaatiota.

Tapahtuman työpajoista saatiin yrityksiltä konkreettisia ehdotuksia vienninedistämis- ja kansainvälistämispalveluiden tehostamiseksi. Lue lisää tapahtumasta netistä: www.kauppapolitiikka.fi. Team Finland -teemaa ja pk-yritysten kansainvälistymistä käsitellään laajemmin seuraavassa Kauppapolitiikka-lehdessä.

Team Finland -konseptilla tarkoitetaan uutta, verkostomaista tapaa hoitaa yritysten viennin­edistämis- ja kansainvälistämispalvelut. Eri palveluntarjoajien yhteistyötä tiivistetään ja tehostetaan.

Toiminnan strategisesta ohjauksesta vastaa pääministeri Jyrki Kataisen johtama ohjausryhmä. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat Matti Alahuhta, Kim Gran, Mika Ihamuotila, Johanna Ikäheimo, Piritta Mikkanen, Maisa Romanainen, Pertti Korhonen, Mikael Hed, Liisa Hurme, Jussi Pesonen, Kai Seikku, Päivi Leiwo ja Sari Baldauf.

Kauppapoliittisen alivaltio­sihteeri Esko Hamilon tulevat vienninedistämismatkat 2012 lokakuu: Myanmar (Finpro) loka–marraskuu: Malesia ja Singapore (Finpro)

Team Finland on myös sosiaalisessa mediassa: Facebook: www.facebook.com/businessteamfinland Twitter: www.twitter.com/bizteamfinland

Maailman markkinat Maailman markkinat 2012 on julkaistu. Vuosittain ilmestyvä kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Julkaisun voi lukea sähköisenä sivulla formin.finland.fi /Kauppapolitiikka.

10

Kauppapolitiikka nro 3|2012

500

venäläisvetoista tai -omisteista yritystä on etabloitunut Lappeenrantaan.

Rikkidirektiivi puhuttaa myös Ruotsissa

6,4% Kuva: Raino Heinonen/UM

Indonesian talous kasvoi vuoden 2012 toisella neljänneksellä 6,4 prosenttia.

Kauppapolitiikka paperilla ja verkossa

KASSAVIRTAA LATTARIMARKKINOILTA

SUOMI Uudistunut Kauppa­ politiikka-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jos haluat sen jakelulistalle, lähetä meille sähköpostia osoittee­ seen kauppapolitiikka.um@ formin.fi.

Voit seurata Kauppapoli­ tiikkaa myös verkossa osoit­ teessa www.kauppapoli­ tiikka.fi. Päivitämme sinne useita kertoja viikossa tuo­ retta kauppa- ja talousrapor­ tointia Suomen ulkomaan­ edustustoista eri puolilta maailmaa. Sivustolta löydät myös muita ajankohtaisia kauppapolitiikkaan liittyviä ulkoministeriön tiedotteita.

MEKSIKO Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin kansantalous. Julkinen velka 43 prosenttia BKT:stä. Talouden vuosikasvu tasaista 3–5 prosentin tahtia.

Vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Kasvava, kulutusvoimainen keskiluokka.

– Ja silti asemamaani Suomessa saama julkisuus keskittyy yleensä turvallisuusongelmiin, harmitteli Suomen Meksikon-suurlähettiläs Anne Lammila avatessaan Kauppaa ja kassavirtaa Latinalaisen Amerikan kasvumarkkinoilta -seminaarisarjan elokuun lopulla. Suomen Meksikon-suurlähetystön ja Finpron Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevien vientikeskusten järjestämä seminaarisarja keräsi elo–syyskuun vaihteessa runsaasti kiinnostuneita kuulijoita Jyväskylässä, Tampereella, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa ja Joensuussa.

– Viime vuodet on puhuttu paljon BRICistä – nyt sen rinnalle on nousemassa MIST, totesi Lammila. Meksiko, Indonesia, Etelä-Korea ja Turkki ovat alkaneet lunastaa suurta potentiaaliaan.

– Monet perinteiset vientimarkkinamme eivät vedä entiseen tapaan; meidän on löydettävä uusia avauksia kasvumarkkinoilta, täydensi Finpron Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Matti Landin. Meksikon ohella kiinnostavia maita ovat muun muassa Peru, Kolumbia ja Chile. Esimerkiksi Perun talous on viime vuodet kasvanut yli viiden prosentin vauhtia, ja kaivosmaana se on menossa jo Chilen ohi.

– Perun ja Chilen kaltaiset pienet maat voivat olla etenkin pk-yrityksille helpompi astinlauta uudelle markkina-alueelle, Landin summasi.

Kauppapolitiikka on myös sosiaalisessa mediassa: Facebook: www.facebook.com/ kauppapolitiikka Twitter: www.twitter.com/ kauppapol

Intiassa on enemmän kännyköitä kuin käymälöitä. Vedestä ja sähköstä on pulaa etenkin maas­eudulla. Siis maailman suurimmat kuiva­ käymälämarkkinat!

RUOTSI EU:n uusi rikkidirek­ tiivi on herättänyt vilkasta keskustelua myös Ruotsissa.

Maan elinkeinoelämä pitää sen aikataulua liian kireänä.

Uudet määräykset laivo­ jen polttoaineen 0,1 prosen­ tin rikkipitoisuudesta ovat tulossa voimaan Itämerellä vuonna 2015.

Ruotsin elinkeinoelämä pitää todennäköisenä, että teollisuuden kuljetuskustan­ nukset nousevat rikkidirek­ tiivin myötä merkittävästi, ja että Ruotsin elinkeinoelä­ män kilpailukyky sitä kautta heikentyy. Etenkin perus­ teollisuuden, kuten metsä­ teollisuuden, pelätään kär­ sivän, koska valtaosa sen tuotannosta menee globaa­ leille markkinoille. Ruot­ sin merenkulkulaitoksen arvion mukaan rikkidirektiivi aiheut­taisi merikuljetuksiin 1,5–3,3 miljardin euron vuo­ tuiset lisäkustannukset.

Kuljetusten siirtymi­ nen rautateille olisi yksi vaihtoehto, koska kyse on raskaista ja isoista kul­ jetuksista. Ruotsin rautatie­ verkoston kapasiteetti on kuitenkin rajallinen. Toden­ näköisempää olisi kuormaautoliikenteen lisääntymi­ nen, mikä puolestaan lisäisi ympäristövaikutuksia.

Ruotsin elinkeinoelä­ män ensisijainen vaatimus on lisäajan saaminen direk­ tiivin toimeenpanoon vuo­ teen 2020 saakka. Valtion tukitoimien käyttöönottoa teollisuudelle on Ruotsissa pidetty epätodennäköisenä.

Wired on listannut brittiversiossaan Euroopan kuumimmat startupit kymmenestä kaupungista. Helsingistä listalle pääsivät Ovelin, Kiosked, Tinkercad, Audiodraft, Grand Cru, Mendor, Powerkiss, Steam Republic, Third­presence ja Grey Area. Kaikki Wiredin listaamat suomalaisyritykset ovat saaneet Tekesin rahoitusta tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaansa.

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

11

lyhyesti ”Myös yritysten itsensä on mietittävä sitä, minkälaisen jäljen he jättävät vienninedistämismatkoilla.” JOHANNA IKÄHEIMO 10.9.2012, Team Finland -päivä

3.

Maailman talousfoorumin mukaan Suomi on maailman kolmanneksi kilpailukykyisin talous.

Kiina- ja Venäjäverkkoihin

Korruptiota vastaan SUOMI Ulkoministeriö jul­ kaisi syyskuun alussa kor­ ruption vastaisen käsikir­ jan. Käsikirja laadittiin osana Suomen kehityspoliittisen ohjelman toiminnallista­ mista, ja sen tavoitteena on tarjota konkreettisia välineitä estää korruptiota kehitysyh­ teistyössä. Kehitys kulkee kuitenkin yhä enenevässä määrin käsi kädessä kaupan kanssa, minkä vuoksi kor­ ruption vastainen taistelu on myös tärkeä yritysten yhteis­ kuntavastuuseen liittyvä kysymys.

Tutustu tähän ja mui­ hin ulkoministeriön kehitys­ politiikkalinjauksiin myös netissä sivulla global.finland.fi.

RADIKAALIA! KIINA Shanghaissa 26.10.–4.11. järjestettävä Radical Design Week esittelee Suomea innovatiivisuuden, design- ja kulttuuriosaamisen sekä koulutuksen kärkimaana maailmassa. Monipuolinen ohjelma tuo yhteen kulttuurin ja bisneksen, ja se muodostuu yli 40 näyttelystä, asiantuntijafoorumista, symposiumista, korkean tason tapaamisesta ja verkostoitumistapahtumasta.

RDW on osa World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmaa.

RDW:n tavoitteena on vahvistaa suomalaisten luovien alojen osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia Kiinassa ja varmistaa, että Shanghain vuoden 2010 maailmannäyttelyn saavutukset muuttuvat kasvavaksi ja pysyväksi vuorovaikutukseksi ja liiketoiminnaksi. RDW luo verkostoja myös tuleville kulttuurivientihankkeille.

T3 näyttää tietä Espoon T3 – eli tieteen Otaniemi, talouden Keilaniemi ja taiteen Tapiola – porisee tekemisen tunnelmaa. Nopeasti kasvava innovaatiokeskittymä on jo nyt kotipesä 5 000 tutkijalle, 16 000 opiskelijalle, 110 eri kansallisuudelle ja 800 yritykselle.

12

Kauppapolitiikka nro 3|2012

EK:n Kiina- ja Venäjä-ver­ kot edistävät suomalaisten yritysten liiketoimintoja Kii­ nassa ja Venäjällä, välittävät tietoa liiketoimintaympäris­ töstä sekä toimivat infor­ maatiokanavana yritysten ja viranomaisten välillä. Verk­ kojen toiminta toteutetaan yhteistyössä EK:n, Tekno­ logiateollisuus ry:n, TEMin, Finpron ja muiden yritysten kansainvälistymistä edis­ tävien organisaatioiden kanssa.

Kiina- ja Venäjä-verkko­ jen jäsenyys on maksuton.

Kiina-verkon jakelulistalle voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kiina@ek.fi, Venäjä-verk­ koon venaja@ek.fi. Viestissä tulee mainita henkilön nimi, titteli, sähköpostisoite ja yri­ tyksen nimi.

Finnpartnership Ulkoministeriön rahoittama Finnpartnershipliikekumppanuusohjelma tarjoaa taloudellista tukea suomalaisyrityksille liiketoimintaan kehitysmaissa. Liikekumppanuustukea voi hakea ympärivuotisesti. Vuosi on jaettu kahden kuukauden mittaisiin hakuaikoihin.

Lisätietoja: www.finnpartnership.fi.

KUNNIAKONSULIEN KUULUMISET

MURAT RAMAZANOV kunniakonsuli Suomen kunniakonsulaatti: Almaty, Kazakstan

Kazakstanin kalleudet

K KATSE AFRIKKAAN: VIENTI SAMBIAAN VAUHDITTUU SAMBIA Sambian talous kasvaa voimakkaasti. BKT:n reaalikasvu oli vuosina 2005–2011 yli kuusi prosenttia vuodessa. Myös Suomen ja Sambian taloussuhteet ovat muutos­vaiheessa. Maat haluavat kehittää pitkäaikaisesta kehityskumppanuudesta molempia osapuolia hyödyttävää kauppakumppanuutta.

Suomen vienti Sambiaan on kasvussa, mutta kaupan volyymi on edelleen pientä ja yksittäisistä kaupoista johtuva vuositason vaihtelu suurta. Vuonna 2011 viennin arvo oli ­ 39 miljoonaa euroa, mikä teki Sambiasta Suomen kahdeksanneksi tärkeimmän vientimarkkinan Afrikassa.

Sambian talouden kannalta keskeinen kaivannaisteollisuus elää huippusuhdannetta ennen kaikkea kuparin kysynnän vahvistumisen ansiosta. Outotec ilmoitti maaliskuussa 2012 toimittavansa sambialaisen kuparintuotantolaitoksen yhteyteen maailman suurimman rikkihappotehtaan ja kaasunpuhdistusjärjestelmän. Kaivosteollisuuden lisäksi investointimahdollisuuksia nähdään erityisesti kulutustavaroiden valmistuksessa, maanviljelyssä ja ympäristöteknologioissa.

Ministeri Stubb tekee vienninedistämismatkan Sambiaan ja Tansaniaan vuonna 2013.

25

miljoonaa tonnia

on arvio sadonkorjuun jälkeisestä viljantuotannon vuosittaisesta hävikistä Kiinassa.

azakstan on maailman johtavia kaivos- ja metalliteollisuuden maita. Sillä on suuret perusmetalli-, kromimalmi- ja uraanivarannot. Kaivos- ja metalliteollisuus on öljy- ja kaasuteollisuuden jälkeen maan talouden toiseksi suurin sektori. Sen keskeisestä asemasta huolimatta näiden avainsektoreiden on valmistauduttava moniin suuriin tulevaisuuden haasteisiin.

Monet suuret kaivokset ja metallitehtaat ovat auttamatta vanhentuneita. Useimmat laitokset kärsivät alhaisesta energiahyötysuhteesta ja käyttävät erittäin paljon työvoimaa. Automaation ja prosessiohjauksen käyttö on heikkoa eikä vastaa nykyajan vaatimuksia. Laitteistojen modernisoinnista aiheutuisi suuria pääomakustannuksia. WTO-jäsenyys siintää näköpiirissä, joten kilpailukyky muuttuu tulee koko ajan tärkeämmäksi.

Kazakstan on maailman johtava uraanintuottaja, ja sieltä saadaan kolmanneksi eniten titaania, seitsemänneksi eniten sinkkiä ja 15. eniten kuparia. Lisäksi maalla on hyvät edellytykset lisätä kullan tuotantoaan. Kolme merkittävää paikallista kaivosja metalliteollisuuden toimijaa on hyväksynyt huomattavat tuotantoa laajentavat ja monipuolistavat investointiohjelmat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Joitain suuria hankkeita on jo toteutettu.

Edustamani Outotec/Outokumpu on toteuttanut useita merkittäviä hankkeita Kazakstanissa vuodesta 1997 lähtien.

Ympäristöön kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota.

Alan lainsäädäntöä on ajantasaistettu ja päästöjen raja-arvoja tiukennettu. Monet metallinkäsittelylaitokset eivät täytä uusia vaatimuksia. Niiden on välillä joko pysäytettävä toimintansa tai vähennettävä kapasiteettiaan. Tämän takia yritysten tuotanto on pienentynyt. Esimerkiksi Kazakhmys on vuodesta 2005 lähtien vähentänyt omien sulattamoidensa kuparintuotantoa 25 prosenttia 400 000 tonnista vuodessa 300 000 tonniin vuodessa.

Kazakstanissa on jäljellä paljon perusmetallien esiintymiä.

Maaperän miljoonien tonnien hyödyntämättömät varannot vaikuttavat valtavilta. Monet jäljellä olevista esiintymistä ovat kuitenkin heikkolaatuisia, eivätkä ne sovellu helposti teollisuuskäyttöön.

Tarvitaan uusia tekniikoita ja moderneja laitteita. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi vaaditaan usein asiakkaalle räätälöityjä teknisiä ratkaisuja. Jotkut projektit ovat epäonnistuneet, kun ratkaisut on valittu väärin. Jotkut laitokset on otettu käyttöön huomattavasti aikataulusta jäljessä.

Myös nykyaikaisia laitteita ja huipputason automaatiota käyttäviin laitoksiin on vaikea saada palkatuksi koulutettua käyttö- ja kunnossapitohenkilöstöä. Muiden IVY-maiden tapaan Kazakstanissa on historiallisista syistä johtuen suuri pula insinööri- ja teknisestä henkilöstöstä. Tulevina vuosina maassa keskitytään nopeutetun teollisen ja innovatiivisen kehittämisen ohjelmaan. Valtiollisen ohjelman tavoitteena on teollisuuden modernisointi ja uusien teknisten ratkaisujen luominen. Ohjelman puitteissa kaivos- ja metalliteollisuudessa toteutetaan yli 40 hanketta. Jos ala selviää mainituista haasteistaan, hankkeet voivat hyvinkin onnistua. ›‹

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

13

Vihdoinkin WTO:ssa!

TU

Viennin arvo 2011 miljoonaa euroa

Tullitariffimuutoksen hyöty miljoonaa euroa

Elintarvikkeet

368

Paperi ja pahvi

490

25

Koneet ja laitteet

1058

45

Sähkökoneet ja laitteet

589

25

Kuljetusvälineet

237

11

Öljytuotteet

256

13

Kemialliset tuotteet

860

40

Metallituotteet

422

21

1053

50

Muut tuotteet

20

Lähde: Suomen tulli www.tulli.fi ja Venäjän WTOliittymissopimus www.wto.org

SUOMEN VENÄJÄN-VIENTI JA WTO-HYÖTY *

* ”WTO-hyöty” on laskettu nykyisen ja WTO-jäsenyyden lopullisten tuontitullitariffien erotuksena suhteessa viennin arvoon 2011. Tariffimuutos on laskettu tuoteryhmittäin, joten tulos ei ole tarkka, vaan suuntaa antava.

VIENTI VENÄJÄLLE TAVARARYHMITTÄIN 2011 Osuus viennistä ja arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (%)

Kemialliset aineet ja tuotteet

Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet

Muut tavarat

Sähkökoneet ja -laitteet

Paperi ja pahvi

22,3 %

17,8 %

15,8 %

13,2 %

9,2 %

(+ 13 %)

(+ 28 %)

5,3 mrd. euroa Viennin arvo Venäjälle v. 2011 (+ 13 %)

14

Kauppapolitiikka nro 3|2012

(+ 45 %)

(+ 15 %)

(+ 8 %)

Elintarvikkeet ja juomat

6,9 % (+ 13 %)

Metallit ja metallituotteet

Öljytuotteet

Kuljetusvälineet

5,7 %

4,8 %

4,4 %

( - 41 %)

(+ 16 %)

VIENTI

(+ 9 %)

Venäläiset tunnetaan vaativina neuvottelukumppaneina – mutta WTO:n jäsenyys­ neuvotteluissa he löivät kaikkien aikojen ennätyksen: tie sopimukseen kesti 18 vuotta.

Venäjän matka WTO:n jäseneksi alkoi huhtikuussa 1994 ja päättyi 22.8.2012, kun Venäjän WTO-jäsenyys astui voimaan.

UONTI

11,25 mrd. euroa

Tuonnin arvo Venäjältä v. 2011 (+ 22 %)

TUONTI VENÄJÄLTÄ TAVARARYHMITTÄIN 2011 Osuus tuonnista ja arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon (%)

Öljy

Kaasu

63,3 %

10,9 %

(+ 27 %)

(+ 11 %)

Kemialliset aineet ja -tuotteet

5,5 %

(+ 30 %)

Sähkö

4,4 % (- 4 %)

Metallit

Kivihiili

Muut tavarat

Puutavara

4,4 %

4,4 %

4,0 %

3,2 %

(+ 2 %)

(+ 79 %)

(+ 11 %)

(- 4 %)

M

ikä muuttui tuona elokuisena keskiviikkona, kun Venäjästä tuli WTO:n jäsen? Silloin muuttui aika moni asia, mutta monia muutoksia saadaan vielä odottaa. Pitkien jäsenyysneuvottelujen tuloksena Venäjälle myönnettiin ennätyspitkät siirtymäajat – viimeiset sitoumukset toteutuvat vasta vuoteen 2020 mennessä. Suojatakseen omaa teollisuuttaan ulkopuoliselta kilpailulta Venäjä vaati erityisen pitkää siirtymäaikaa kolmelle sektorille: maataloudelle, vakuutus- ja pankkisektorille sekä autoteollisuudelle.

Kaiken kaikkiaan Venäjän WTO-sopimuksessa on 164 erilaista sitoumusta. Suurin osa koskee ulkomaankaupan säädöksiä: tuonti- ja vientitulleja, määrärajoituksia, tuontilisenssejä ja muita kaupan asiakirjoja. Eli tavara kulkee jatkossa meidänkin itärajamme yli helpommin – ja toivottavasti myös nopeammin.

WTO:n yleisten kaupan vapauttamisvaatimusten lisäksi Venäjä on sitoutunut myös palvelu­alan liberalisointiin, teollis- ja tekijänoikeuk­sien suojan parantamiseen sekä kotimaisen teollisuuden ja maatalouden suoran subventoinnin rajoittamiseen. Sen sijaan Venäjä ei tässä vaiheessa liity julkisten hankintojen sopimukseen, eikä WTO poista Venäjän strategisten sektoreiden rajoituksia.

SUOMI HYÖTYY Suomi hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä kahdella tavalla: yhtäältä viennin kasvumahdollisuuksien, toisaalta Venäjän investointiilmapiirin parantumisen kautta. Nykyisellä vientirakenteella Suomi voi hyötyä Venäjän alennetuista tuontitulleista yli 250 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa lähes viittä prosenttia Suomen Venäjän-viennin arvosta.

Osa hyödystä siirtyy kaupalle ja kuluttajalle, ja kokonaisuutena kilpailuetu on merkittävä. Suomen tavaraviennissä Venäjän tuontitullien taso on tällä hetkellä keskimäärin 9,6 prosenttia. Uusien WTO-sitoumusten toteuduttua tulli­taso laskee nykyisen vientirakenteen perusteella noin viiteen prosenttiin.

Siirtymäajat vaihtelevat, mutta suurin osa Suomen vientiä koskevista tullitariffimuutoksista toteutuu kolmen–viiden vuoden sisällä.

Suurimman hyödyn saavat kemian-, paperi- ja elintarviketeollisuus, joiden tuontitullitariffit laskevat suhteellisesti eniten. Koneiden ja laitteiden tullitariffimuutokset ovat pienempiä, mutta hyöty on silti merkittävä.

Tuonnissa euromääräinen hyöty on pienempi, tuonnin nykyrakenteella noin 25 mil-

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

15

joonaa euroa vuodessa. Suurin osa Suomen tuonnista Venäjältä on energiatuotteita, joiden tullit eivät WTO-jäsenyyden myötä käytännössä muutu. Tuonnissa merkittävimmät säästöt tulevat raakapuun tuonnista. Raakapuun vientitullit putoavat noin puoleen nykyisestä, eikä Venäjä voi niitä enää yksipuolisesti nostaa.

VENÄJÄN PUUNVIENTITULLITARIFFIN MUUTOKSET Puulaji

Vanha tulli

Uusi tulli

Lehtikuitupuu

minimi 15 € / m3 (yli 15 cm) (0 % alle 15 cm kuitupuusta)

koivu 7 % arvosta haapa 5 % arvosta

• Metsäteollisuus hyötyy sekä tuonti- että

Koivutukki

minimi 15 € / m3 tai 25 % arvosta

koivutukki 7 %

vientitullien muutoksista. WTO-jäsenyyden myötä loppui pitkä kiista raakapuun vientitulleista. Havupuun tullimaksut laskivat euromääräisesti puoleen ja lehtipuun tullimaksut noin neljännekseen nykyisestä.

Kuusikuitu

minimi 15 € / m3 tai 25 % arvosta

kuusikuitu 13 %

Kuusitukki

minimi 15 €/ m3 tai 25 % arvosta

kuusitukki 13 %

Mäntykuitu

minimi 15 € / m3 tai 25 % arvosta

mäntykuitu 15 %

Mäntytukki

minimi 15 € / m3 tai 25 % arvosta

mäntytukki 15 %

• Teollisuuden koneiden ja laitteiden osalta

Lähde: Venäjän WTO-liittymissopimus www.wto.org

Suomelle tärkeiden vientituotteiden suurimmat tullinalennukset koskevat koneiden puolella esimerkiksi lämpökattiloita ja osaa maatalouskoneista.

• Rakennussektorilla alenevat merkittävästi muun muassa Suomelle tärkeiden villaeristeiden ja valmistalojen tuontitullit. puolustamiseen. Venäjällä WTO:n sääntöjä ja

• Elintarvikkeissa maitotuotteiden ja viljatuot- toimintaa tunnetaan heikosti ja jäsenyyden seuteiden tuontitullit alenevat. Lisäksi terveysja kasvinsuojelusääntöjen selkeyttäminen helpottaa elintarvikevientiä kokonaisuudessaan.

rauksia pelätään. Toinen toistaan pahempia uhka­kuvia on tuotu esille. Erityisen huolissaan ovat olleet maatalouden ja elintarviketuotannon etujärjestöt. Lisääntyvästä kilpailusta hyötyvät venäläiset kuluttajat, mutta kuluttajien puoles-

WTO-jäsenyys lisää johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Tullitariffimuutosten hyödyt ovat kuitenkin vain osa Venäjän WTO-jäsenyyden mukanaan tuomista hyödyistä. Vientiyrityksiä ovat vaivanneet myös Venäjän byrokratia, hankalat tekniset ja terveyssäännökset sekä virastojen mielivaltaiset päätökset. WTO-jäsenyys ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta lisää johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä kaupan menettelytavoissa.

Venäjä on osana WTO-sopimusta sitoutunut avaamaan palvelusektoriaan ulkomaisille sijoittajille. WTO-jäsenyyden myötä parannuksia odotetaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan.

MILLAINEN JÄSEN VENÄJÄSTÄ TULEE? Venäjän johto on todennut, että Venäjä tulee olemaan WTO:n aktiivinen jäsen, joka osallistuu sekä järjestön kehitystyöhön että omien etujensa

16

Kauppapolitiikka nro 3|2012

tapuhujia on Venäjällä vähän, teollisuuden lobbaajia paljon.

Suomi ja EU aikovat tarkasti seurata, miten Venäjä soveltaa sopimuksen sääntöjä. WTOjäsenyys on kuitenkin jo itsessään merkittävä osoitus siitä, että Venäjä on selkeämmin sitoutunut kansainväliseen kauppajärjestelmään.

WTO-jäsenyys raottaa ovea myös Venäjän OECD-jäsenyydelle, jonka Venäjän johto toivoo voivan toteutua jo vuonna 2013, kun Venäjästä tulee G-20:n puheenjohtajamaa.

LENA SJÖBLOM, erityisasiantuntija Suomen Moskovan-suurlähetystö Lue laajempi versio Lena Sjöblomin WTO-artikkelista osoitteessa www.kauppapolitiikka.fi.

“Venäjän kielen oppikirjoissa isä ei enää ole sorvari tai hitsari.”

MATTI ANTTONEN Kauppapoliittisen osaston päällikkö

Muuttuvia suuntia

K

Esimerkiksi venäläisten henkilöautojen osuus markkinoiden ruplilla mitatusta myynnistä on laskenut alle kymmenen prosentin.

Loput ovat ulkomaisten yhtiöiden joko Venäjällä kokoamia tai ulkoa tuomia autoja.

Kun vielä Ladankin enemmistöomistuksen myynnistä ulkomaille neuvotellaan, Venäjän autoteollisuus alkaa muistuttaa Britannian autoteollisuutta. Siihenkään ei kuulu yhtään kotimaisessa omistuksessa olevaa kokoonpano­tehdasta. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt autoteollisuuden kasvua ja kehitystä.

Uskon, että näin käy myös Venäjällä.

Harva autonvalmistaja haluaa jäädä sivuun liki kolmen miljoonan auton markkinoilta.

Tämän varmistaa myös muutama viikko sitten voimaan astunut Venäjän WTO-jäsenyys, joka mahdollistaa ulkomaisille autojen kokoajille myönnettyjen tullietujen säilymisen vuosikymmenen loppuun.

Vaikka alkuvaiheessa monien ulkomaisten investoijien tavoitteena on Venäjän kotimarkkinoiden täyttäminen, menestyneistä toimijoista tulee ajan myötä myös viejiä; ensimmäiseksi ehkä tulliunionin ja IVY-alueen vapaakauppakumppaneiden markkinoille, mutta myös muualle. Meille suomalaisille tunnetuin esimerkki on Nokian renkaat, joka vie Venäjällä sijaitsevalta tehtaaltaan kymmeniin maihin.

Suomalaisille yrityksille Venäjä tarjoaa suuria mahdollisuuksia. Menestys edellyttää Venäjän investointi- ja toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Tärkein kysymys Venäjälläkään ei suinkaan ole usein kuulemani ”Voiko Venäjällä toimia?” vaan yleismaailmallinen ”Miten toimimme Venäjällä kannattavasti?”. Erityisesti tämä koskee niitä, joiden liiketoiminta vaatii investointeja itärajan toiselle puolelle. Viejälle riittää maksukykyisen ja -haluisen asiakkaan löytäminen. Mutta ei sekään ilman aktiivista myyntityötä onnistu. ›‹

anttonen

un muutin Moskovasta Suomeen huhtikuun lopussa, kaupungista ulosajo kesti neljä tuntia. Tunnelma ei olisi voinut olla erilaisempi 25 vuotta sitten, kun ensimmäistä kertaa Moskovaan siirtyessäni selvittelin autoni tuontipapereita Torfjanovkan tullissa ainoana henkilöauton kuljettajana parin rekkakuskin joukossa.

Suomen ja Venäjän kanssakäymisessä tapahtuneen vallankumouksen tiedämme, mutta Venäjä on muuttunut myös globaalissa kontekstissa.

Venäjä on muuttunut ulkomaankaupan suhteellisella koolla mitattuna yhtä avoimeksi taloudeksi kuin suuret EU-maat. Tähän osasyynä on yleisesti tunnettu riippuvuus nopeasti kallistuneiden kaasun ja öljyn viennistä.

Niiden osuus viennistä on kaksi kolmasosaa ja valtion tuloistakin puolet.

Vähemmän tuttua on se, miten talouden rakenteet ovat muuttuneet. Venäjästä on viime vuosina tullut palvelutalous, jossa kauppa työllistää yhtä paljon ihmisiä kuin valmistava teollisuus. Palvelusektorin osuus BKT:sta on reilusti yli puolet. Moderneissa venäjän kielen oppikirjoissa isä ei enää ole sorvari tai hitsari.

En epäile hetkeäkään, etteivätkö Venäjän pankki-, vähittäiskauppa- ja telekommunikaatiosektori kehittyisi jatkossakin. Valmistava teollisuus ja sen kilpailukyky sen sijaan ovat talouden suuri haaste. Syitä on monia.

Ammatillisen koulutuksen arvostus on heikkoa; jokainen kynnelle kykenevä pääsee korkeakouluun. Koulutuksen akateemisesta orientaatiosta on hyötyä ohjelmistotuotteiden valmistuksessa ja viennissä, mutta yritykset eivät kuitenkaan panosta tutkimukseen tai tuote­kehitykseen. Valtio rahoittaa lähinnä puolustusteollisuuden tutkimusta, mutta siitä ei ole apua uusien autojen tai muiden kulutustavaroiden laadun parantamisessa.

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

17

SANNAMAARIA VANAMO

Kirjoittaja toimii lähetystöneuvoksena Suomen Washingtoninsuurlähetystössä.

Yhdysvalloissa kaikki ei ole politiikkaa vaalivuonnakaan.

Sannamaaria Vanamo pohtii Washingtonista käsin maailman menoa eri suurvalloissa.

Suurvallasta toiseen

18

maanantai

tiistai

Palaan kesälomalta ja tunnen olevani etu­ oikeutettu saatuani ladata akkuja kuukauden.

Täkäläiset kollegat pitävät kesälomaa viikon, hyvässä lykyssä kaksi.

Käyn läpi postini ja syvennyn paikalliseen keskusteluun. Pääasia ei ole muuttunut sitten viime syksyn, jolloin täällä aloitin: marraskuussa lähestyvät vaalit. Presidentinvaalien ohella on tärkeää seurata kongressissa vaihtuvaa väkeä, sillä samaan aikaan pidetään edustajainhuoneen ja senaatin vaalit.

Kongressin valtasuhteet vaikuttavat olennaisesti siihen, miten asiat etenevät – tai eivät etene. Yhdysvaltojen presidentin valta on paljon rajatumpi kuin Euroopasta katsottuna näyttää. Useimmissa hankkeissa presidentti tarvitsee taakseen kongressin tuen. Yhteisymmärryksen hakeminen presidentti Obaman hallinnon, republikaanienemmistöisen edustajainhuoneen ja demokraattienemmistöisen senaatin välillä on ollut haastavaa. Aikajänne tuntuu olevan lyhyt ja vaalien rytmittämä.

En voi olla ajattelematta, että yritykset tarvitsisivat pitkäjänteisempää politiikkaa kaupan ja investointien tueksi. Samalla huomaan, että ”checks and balances” -järjestelmällä on hyvätkin puolensa, tai ainakin toiminnassa on oma dynamiikkansa.

Valmistelen syksyn eduskuntavierailuja; odotamme myös elinkeinoministeri Häkämiestä kylään.

Kirjoitamme kollegoiden kanssa vaali­ katsauksen. Republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney on valinnut aisaparikseen varapresidenttiehdokkaaksi nelikymppisen talousekspertin Paul Ryanin. Päätös sähköistää kisaa, mutta vaaleihin on vielä aikaa.

Talous ja työllisyys ovat ratkaisevia. Tämän vuoksi Eurooppaa ja euroaluetta katsotaan erityisen tarkkaan ja huolestuneena. Suomi

Kauppapolitiikka nro 3|2012

kiinnostaa. Yhdysvaltojen omassakin talou­ dessa riittää tekemistä: keskuspankki ja kongressin budjettitoimisto antoivat juuri vakavan varoituksen julkisen talouden kestävyydestä.

Siinä, missä Euroopassa painotetaan valvonnan ja yhteisten pelisääntöjen merkitystä, halutaan täällä minimoida valtion ja viranomaisten rooli taloudessa ja yhteiskunnassa, etenkin konservatiivien piirissä. Kyse on myös arvoista ja ennen muuta vapaudesta. Tämä tulee ilmi esimerkiksi terveydenhuoltokysymyksissä, joilla on keskeinen osa vaaleissa.

Kauppapolitiikassa sekä Obama että Romney ovat kaupan vapauttamisen kannalla, tietyin sävyeroin. Samaan aikaan molempien puheissa korostuu tuotanto ja työpaikkojen luominen Yhdysvalloissa, vastapainona etenkin Kiinalle.

keskiviikko Tämä on kolmas postini Moskovan ja Brysselin jälkeen. En malta olla tekemättä vertailevaa havainnointia. Ensiksikin olen suurvallassa, joka edelleen on johtava, globaalitasolla toimiva suurvalta ja jolla on keinoja toteuttaa politiikkaansa käytännössä. Toiseksi ymmärrän entistä paremmin, että Suomelle Venäjä on aina suurvalta – rajanaapuruutemme

KENTÄN ÄÄNI

Presidentinvaalit ovat sähköistäneet Yhdysvaltojen politiikan.

Capitol Hill Washingtonissa.

meen verrattuna kolminkertainen). Välillisesti Yhdysvaltojen merkitys korostuu globaali­ talouden ja -arvoketjujen, EU:n ja transatlanttisen yhteistyön kautta.

Yhdysvaltojen toimintaympäristöä ei voi verrata Venäjään. Sen sijaan Washington muistuttaa Brysseliä instituutioiden välisine kiistoineen ja lobbareineen.

Suurin ero liittyy valtion ja viranomaisten rooliin: Venäjällä meitä tarvitaan monessa, täällä toiminta on toisenlaista ja sitä on mietittävä tarkkaan yhdessä suomalaisyritysten tai heidän paikallisten edustajiensa kanssa.

Päivän päätteeksi käyn ostamassa kahvipaketin. Tuotteen ostamista markkinoidaan ”isänmaallisena” tekona: samalla tulen tukeneeksi työpaikkojen luomista. Täällä on helppo muuttua hyväntekijäksi, sillä lahjoituksia kysellään kaupan kassoilla, radiossa, kirkoissa, kouluissa, you name it. Merkittävä osa yhteiskunnan ja järjestöjen toiminnasta perustuu avustuksiin ja vapaaehtoistyöhön.

Se tuo mukanaan yhteisöllisyyttä – ja paikkaa samalla toimintaa, mikä meillä kuuluisi valtiolle tai kunnille. Verovaikutuksiakin on, sillä osa lahjoituksista on verovähennyskelpoisia.

torstai tuoma kanssakäyminen on omaa luokkaansa eikä vähiten kaupan johdosta.

Taloussuhteemme ja kontaktipintamme Yhdysvaltojen kanssa ovat Venäjään verrattuina kapeita. Yhdysvallat on silti kuudenneksi suurin kauppakumppanimme reilun viiden miljardin euron kauppavaihdolla (Venäjä 16 mrd., Kiina 7 mrd. – vrt. Ruotsi, jonka kauppa­vaihto Yhdysvaltojen kanssa ylsi viime vuonna 13 miljardiin viennin ollessa Suo-

Työnkuvaani kuuluu Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden seuraaminen. Aamupäivän aikana luen, soitan pari puhelua ja tapaan yhden kollegan.

Venäjä liittyi juuri WTO:n jäseneksi ja Yhdysvallat tuki prosessia voimakkaasti. Amerikkalaiset yritykset eivät kuitenkaan pääse vielä hyötymään Venäjän jäsenyyden eduista.

Kuinka tässä näin kävi? Kongressi näytti voimansa ja eriävät mielipiteensä, eikä myöntänyt Venäjälle pysyviä normaaleja kauppasuhteita ennen kesätaukoa. Taustalla vaikuttivat Venäjän demokratia- ja ihmisoikeuskehitys, ulkopolitiikkaan liittyvät tekijät sekä Yhdys-

Talous ja työllisyys ovat vaalien ratkaisevia kysymyksiä.

valtojen oma sisäpolitiikka. Uusi tähtäin on syyskuussa, mutta äänestys voi venyä yli vaalien.

Istumme iltapäivällä alas puolustusasia­ miehemme kanssa. Tavoitteenamme on tiivistää arktista yhteistyötä (kauppaa ja tutkimusta) jo järjestämämme arktista merenkulkua käsitelleen seminaarin lisäksi.

perjantai Kokoonnumme suurlähettiläs Ritva KoukkuRonden johdolla ”House of Finland” -kokoukseen. Mukana ovat kaikki lähetystörakennuksessa työskentelevät eli ulkoasiainhallinnon, puolustushallinnon, Finpron, FinNoden, Tekesin ja VTT:n kollegat.

Yhtenä teemana on, kuinka voimme Team Finlandina edistää suomalaisten menestymistä globaaleilla markkinoilla sekä houkutella investointeja Suomeen. Tahtotila on yhteinen, mutta käytäntöjä on hiottava.

Suomi on aivan liian pieni toimimaan sirpaloituneesti etenkään näillä markkinoilla, eikä meillä ole siihen varaakaan. Panokset pitää kohdentaa entistä suunnitellummin. ICT-sektorin ohella kysyntää on muun muassa cleantechille vesiosaaminen mukaan lukien. Mallia voisimme ottaa Hollannista ja Ruotsista, jotka jo toimivat ympäri maata organisaatiorajoja rikkoen. ›‹

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

19

Teklab vie opetusteknologiaa muun muassa Saudi-Arabiaan. Toimitusjohtaja Esko Horelli esittelee integroitua sähkötyöpistettä.

20

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Oma koulu kullan kallis TEKSTI NINA BJÖRKLUND KUVAT VESA TYNI

Suomalaista koulutusosaamista arvostetaan Saudi-Arabiassa, ja kiinnostus sitä kohtaan on yhä kasvussa. Teklab Oy on vienyt maahan koulutusteknologiaa jo kymmenisen vuotta.

S

audi-Arabia käyttää tällä hetkellä noin neljänneksen valtion budjetista koulutukseen. Summat ovat valtavia, niitä tarvitaan uusien koulujen ja yliopistojen perustamiseen sekä pätevien opettajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen. Tietotaidon ja koulutusteknologian tarve on suuri. Koska oma valtio ei pysty näitä tarpeeksi tuottamaan, käännytään ulkomaiden puoleen.

Saudiarabialaiset arvostavat Pohjois-Euroopan korkeaa osaamista, luotettavuutta ja laajaa teknistä osaamista. Suomella on pohjoisena maana hyvä maine. Hyvin hoidetut kontaktit lisäävät kiinnostusta suomalaiseen osaamiseen ja tekniseen taitoon.

Lisäksi Suomella on yksi valttikortti koulutussaralla, PISA-menestys.

– Suomalaisella koulumenestyksellä on oikeasti merkitystä. Meillä on asiat todella hyvin. Voimme olla ylpeitä ja selkä suorana esitellä osaamistamme, toimitusjohtaja Esko Horelli Teklab Oy:stä sanoo.

Teklab on tehnyt kauppaa Saudi-Arabiaan jo kymmenisen vuoden ajan. Yritys vie maahan kumppaneidensa kautta sekä teollisuus- että opetuspuolen tuotteita ja ratkaisuja.

Kyseessä ovat esimerkiksi yliopistojen opetuslaboratorioihin toimitettavat työpisteet.

– Meidän erikoistumisemme on sitä, että tuotteemme ovat nimenomaan integroituja sähkötyö­

pisteitä. Eli kokoamme työpisteeseen ne moduulit, jotka tarvitaan kulloisenkin aineen opettamiseen.

Koulutusaine voi olla vaikka elektroniikka tai kalibrointi. Asiakas saa meiltä avaimet käteen -periaatteella kaiken valmiina ja voi itse keskittyä opetukseen, Horelli sanoo.

Teklabin asiakkaita ovat esimerkiksi Saudi-Arabian suurimmat yliopistot. Lisäksi se on toimittanut kokonaisen opetuslaboratorion kalibrointikoulutusta varten maailman suurimmalle vedenjalostusyhtiölle, Saline Water Conversion Corporationille. Yritys jalostaa merivedestä juomavettä ja on elintärkeä toimija Saudi-Arabiassa 30 yksiköllään. Teklab on hiljattain saanut myös jatkotilauksia näihin yksiköihin.

HAASTAVA KOHDE Koulutusvientimahdollisuudet Saudi-Arabiaan ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja kuten Horelli sanoo, näyttäisi siltä, että investoinnit alkavat päästä kunnolla vauhtiin.

Saudi-Arabia ei ole kuitenkaan mikä tahansa vienti­maa. Maa eroaa omallakin alueellaan muista valtioista yhteiskuntajärjestelmänsä, uskonnon vaikutuksen ja kulttuurierojen vuoksi. Tämä kaikki tuo omat haasteensa suomalaisille kauppakumppaneille ja sopimusten teolle.

Teklab on hoitanut asian niin, että heillä on maassa omat kontaktihenkilönsä, jotka ovat ­y htey­d essä

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

21

­asiak­kaisiin. Paikalliset tavat ja tyylit pitää tuntea.

Lisähaasteensa kaupan tekoon tuovat erilainen aikakäsitys ja suhtautuminen rahaan.

Myös viisumien hankkiminen voi olla työlästä ja aikaa vievää.

– Onneksi viisumin voi nykyään hankkia myös Suomesta, ennen asia piti hoitaa Tukholman lähetystön kautta, Horelli mainitsee.

– Viisumin hankkiminen ottaa kuitenkin edelleen aikansa, prosessi on läpinäkymätön ja lähes poikkeuksetta eteen tulee jokin hidaste.

Minkäänlaisia suuria ongelmia tai turvallisuusuhkia eivät Teklabin työntekijät kuitenkaan ole maassa koskaan kohdanneet.

Teklab Oy on nykyisin Finpron käynnistämän Future Learning Finland -ohjelman jäsen.

Ohjelma kokoaa yhteen eri alojen suomalaistoimijoita koulutusviennin kehittämiseksi.

YHTEISTYÖLLE TILAUSTA Saudi-Arabiaan suuntautuvassa kaupankäynnissä ja koulutusviennissä on kysyntää erilaisille yhteistyömuodoille. Isommassa mittakaavassa on helpompi toimia. Näin ajattelee myös johtaja Jari Poikonen FCG Educationista, joka on osa FCG Finnish Consulting Group Oy:tä. Hänen mielestään koulutusvienti tarvitsisi integraattoreita, jotka alihankkijoiden kanssa johtaisivat projekteja sen sijaan, että jokainen yritys tai muu taho hoitaisi itse omaa asiaansa eteenpäin.

– Koulutusvienti hyötyisi suuremmista kokonaisuuksista. Näin saisimme lisää uskottavuutta, Poikonen sanoo.

FCG Finnish Consulting Group Oy on alkusyksystä solminut mittavan koulutusvienti­ sopimuksen saudiarabialaisen sijoittaja­ ryhmän kanssa. Kyseessä on Riadiin rakennettava yksityinen, kansainvälinen koulu, joka hyvin pitkälle hyödyntää suomalaista mallia ja sen parhaita käytäntöjä. Koulu käsittää niin esikoulun, peruskouluasteet kuin lukionkin.

Oppilaita kouluun tulee noin 3 000.

Sukupuolijakauman on suunniteltu noudattavan suhdetta 55/45 – tyttöjen hyväksi.

Saudi-Arabian oloissa poikkeuksellisen koulun tästä tekee se, että kyseessä on kaikki kouluasteet kattava kansainvälinen oppilaitos sekä se, että koulu on suunnattu pääasiassa saudiarabialaisille lapsille. Tämä on mahdollista vastikään tapahtuneen kansainvälisiä kouluja koskevan lainsäädännön muutoksen vuoksi. Koulun rahoitus on tarkoitus hoitaa lukukausimaksujen muodossa, ja opetus aloittaa jo kaudella 2013–2014.

FCG Oy:n rooli kouluprojektissa on toimittaa asiakkaalle kaikki ne palvelut, joilla koulu saadaan toimivaksi. Yritys hoitaa suunnitelmat arkkitehtuurikonseptista ja rakennussuunnittelusta aina ICT-strategiaan, henkilöstön rekrytointeihin ja kouluttamiseen sekä koulun johtamiseen. Eli yritys käytännössä suunnittelee, miten koulu saadaan toimimaan sen

22

Kauppapolitiikka nro 3|2012

– Paikalliset tavat ja tyyli pitää tuntea, Esko Horelli tuumaa.

jälkeen, kun rakennus on valmis. Pääyhteistyökumppanina tässä työssä on Helsingin yliopisto.

Suomalainen koulumenestys on tässäkin projektissa ollut avainasemassa. Saudi-Arabiassa on valtava kysyntä korkealaatuiselle, kansainväliselle opetukselle.

– Suomen PISA-menestys on kiinnittänyt huomiota ja voi hyvin sanoa, että ilman suomalaista koulumenestystä ei tätä meidänkään hankettamme olisi koskaan ollut olemassa, Poikonen toteaa.

MYÖS OPETTAJAT OPPIIN Suomalaiseen koulutusvientiin uskotaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Koululla on yhteistyösopimus saudiarabialaisen opetusviranomaisen Technical and Vocational Training Corporationin kanssa. Viime keväänä Jyväskylässä oli kolmen kuukauden mittaisessa täydennyskoulutuksessa 20 teknisen oppilaitoksen opettajaa Saudi-Arabiasta.

Tulokset ovat lupaavia.

Tänä syksynä koulutusvienti tapahtuu Saudi-Arabian päässä, minne Jyväskylän ammattikorkeakoulusta lähtee matkaan kouluttajia.

– Koulutusyhteistyön jatkamisesta TVTC:n kanssa keskustellaan tälläkin hetkellä, ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Ulla Mutka Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

Ammattikorkeakoulussa ollaan tyytyväisiä jo tapahtuneeseen koulutusvientiin ja uskotaan, että suomalainen osaaminen ja asenne ovat viennin arvoisia asioita.

– Saudi-Arabiassa ihaillaan sitä, miten

arvostettua opettajan työ Suomessa on. Paljon on vastuuta, mutta myös itsenäisyyttä tehdä töitä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Leena Kaikkonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta sanoo.

– Meidän ammatilliselle koulutuksellemme, myös opettajakoulutukselle, on kysyntää.

Vaikka korjaamisen varaa aina on, niin tällä osaamisella ja kokemuksella voimme rinta rottingilla olla sitä Suomesta viemässä.

Suomalaisella koulumenestyksellä on oikeasti merkitystä.

Kansallista yhteistyötä kannatetaan myös Jyväskylässä.

– Tarvitsemme ammattikorkeakoulujen kesken verkoston muodostamista ja yhteistyötä.

Nimenomaan isojen asiakkaiden kanssa toimiessamme voisimme uskottavasti tarjota sellaisia palveluja, joita asiakas haluaa, ja myös niitä suuremmassa mittakaavassa toteuttaa, kiteyttää asiantuntija Timo Juntunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. ›‹ Kaikki artikkelissa haastatellut tahot ovat Future Learning Finland -ohjelman jäseniä.

Kansallinen koulutusvientiohjelma

F

uture Learning Finland (FLF) on Finpron koordinoima kansallinen koulutusvientiohjelma. Kolmivuotisen ohjelman tavoitteena on kasvattaa suomalaisen koulutusosaamisen vientiä ja luoda uudelle vientitoiminnalle vahva pohja tulevaisuutta varten.

FLF-verkkosivusto on ohjelman jäsenten yhteinen myynti- ja markkinointikanava, jonka avulla haetaan kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta koko suomalaiselle koulutusklusterille. Mukana jäsentoiminnassa on yritysten lisäksi korkeakouluja ja ammattioppilaitoksia, yhteensä lähes 70 organisaatiota. Päämarkkinoiksi on valittu Venäjä, Saudi-Arabia ja Kiina. Ohjelma päättyy vuonna 2014.

– FLF:n keskeisiä palveluita ovat markkinaseuranta, kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, myyntiseminaarit sekä muut ryhmämarkkinointitapahtumat kohdemarkkinoilla. Kotimaassa järjestetään muun muassa tuotteistus- ja liiketoimintatyöpajoja sekä myyntipuhekoulutusta.

Lisäksi yhdessä Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman kanssa autetaan suomalaisia toimijoita kehittämään uudenlaisia arvoverkkopalveluita vastaamaan avautuviin kansainvälisiin markkinamahdollisuuksiin, kertoo projektipäällikkö Eeva Nuutinen Finprosta.

Ohjelman päärahoittaja on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Sen ohella ohjelman ohjauksesta vastaavat ulkoministeriö (UM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

suurlähetystön ja Finpron yhteistyö oli korvaamatonta teemamaa-statusta haettaessa, kertoo FLF-ohjelman projektipäällikkö Niko Lindholm Finprosta.

IEFE 2013 tulee olemaan FLF-ohjelman päätapahtuma vuonna 2013, ja se luo yhä uusia mahdollisuuksia suomalaisille koulutusvientiä tekeville yrityksille ja organisaatioille.

SAUDI-ARABIA Koulutusvienti Saudi-Arabiaan sai lähtölaukauksen opetusministeri Henna Virkkusen virallisesta vierailusta maahan vuonna 2010. Tämän jälkeen FLF-ohjelma, sen yksittäiset jäsenet sekä OKM, UM ja Finpro ovat tehneet vahvaa työtä markkinan avaamiseksi.

Työn tuloksena FLF-brändi on noussut uskottavaksi laadun takeeksi, ja Suomi on valittu helmikuussa 2013 Riadissa järjestettävien IEFE 2013 -koulutusalan messujen ja -konferenssin teemamaaksi. Kyseessä ovat Lähi-idän suurimmat yleisen opetusalan messut, mikä tuo suomalaiselle koulutusosaamiselle laajan näkyvyyden alueella.

– Näin näkyvää roolia olisi ollut mahdotonta saada ilman Team Finland -yhteistyötä. Ministeriöiden, Suomen Riadin-

– Eikä kyse ole vain Saudi-Arabiasta, vaan lähtökohta on sama myös monissa muissa Persianlahden maissa. Riadin-suurlähetystön vastuualueelle kuuluvista maista kiinnostusta suomalaista osaamista kohtaan on myös Omanissa ja Kuwaitissa.

Opetusalan yhteistyön edistäminen on siis jatkossakin yksi suurlähetystön keskeisistä tehtävistä, hän jatkaa.

Saudi-Arabiassa ministeriöiden ja muiden viranomaistahojen rooli opetussektorilla ja sen kehittämisessä on keskeinen.

Viranomaispuolella suurlähetystö on pohjustanut opetusalan yhteistyötä luomalla ja vahvistamalla viranomaiskontakteja sekä tukemalla tarvittavien sopimusten ja yhteistyöjärjestelyjen aikaansaamista. Suurlähetystö tarjoaa eri toimijoille tieto- ja neuvontapalvelujen lisäksi niin kutsuttuja arvovaltapalveluita eli avaa ovia ja edesauttaa yhteyksien luomista. ›‹

KIINNOSTUSTA MYÖS MUISSA MAISSA – Suomi tunnetaan Saudi-Arabiassa todellakin nimenomaan opetuksen ja koulutuksen korkean laadun sekä teknologisen osaamisen ansiosta, joten panostaminen tähän sektoriin on luonnollista juuri nyt, kertoo Suomen Riadin-suurlähettiläs Jarno Syrjälä.

Suomi on valittu Lähi-idän suurimpien koulutusalan messujen teemamaaksi.

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

23

Keskustelu jatkuu Facebookissa ja Twitterissä: www.facebook.com/kauppapolitiikka www.twitter.com/kauppapol

Venäjä on pitkään ollut Suomen elintarvikeviennin suurin kohdemaa.

Markkinoilla on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta myös kilpailu kiristyy.

TEKSTI TIMO LEINONEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

KOHTI ITÄNAAPURIN MARKETTEJA 24

Kauppapolitiikka nro 3|2012

aikaan esimerkiksi Norjan kalanviennin arvo Venäjälle oli selvästi suurempi kuin Suomen koko elintarvikeviennin. Kasvun varaa Venäjän-viennissämme siis vielä on.

V

enäjä on perinteisesti ollut Suomen elintarvikeviennin suurin kohdemaa. Vuonna 2011 Venäjänelintarvikeviennin arvo oli yli 420 miljoonaa euroa, mikä oli reilu neljännes Suomen koko elintarvikeviennin arvosta. Elintarvikevienti Venäjälle kasvoi silloin 11 prosenttia edellisvuodesta.

Ylivoimaisesti tärkein Suomesta Venäjälle vietävä tuoteryhmä ovat maitovalmisteet, joiden osuus Venäjän-viennin arvosta vuonna 2010 oli melkein kaksi kolmasosaa. Seuraavina tulivat paahdettu kahvi, liha ja lihavalmisteet sekä rehut. Suomalaisten ”syömähampaita” Venäjän elintarvikemarkkinoilla ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan pitkälle jalostetut, laadukkaat maito-, liha- ja kalatuotteet, joita venäläiset tuottajat eivät vielä valmista.

Venäläiset arvostavat ja vaativat laatua ja ovat valmiita siitä myös maksamaan – vaikka on myös arvioitu, että kuluttajien käyttäytyminen on muuttumassa ja keskihintaisten ja halpojen tuotteiden suosio kasvamassa. Kilpailu on siis kiristymässä.

Venäjä on Euroopan kolmanneksi suurin elintarvikemarkkina ja siksi suuri elintarvikkeiden tuontimarkkina. Suomen osuus Venäjän elintarviketuonnista oli vuonna 2011 kuitenkin vain noin prosentin luokkaa. Samaan

Oltermannia venäläiset kuluttavat jo enemmän kuin suomalaiset!

VIENNIN VETUREITA Suomalaisia Venäjän-viennin vetureita ja veteraaneja ovat olleet Valio ja Atria, jotka ovat toimineet Venäjän markkinoilla yli sata vuotta.

Ne ovat kuitenkin saaneet sittemmin seurakseen myös muita menestystarinoita.

Voi on edelleen yksi Valion merkittävimmistä Venäjän-kaupan vientituotteista. Myös juustot vetävät Venäjällä, joka on maailman suurin juustojen tuoja. Viola-sulatejuusto pääsi kuluttajien sydämiin jo neuvostoaikoina, Oltermannia venäläiset kuluttavat jo enemmän kuin suomalaiset! Kaikkiaan Valion myynti Venäjällä on lähes 300 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää maassa lähes 400 työntekijää.

Atria-konserni on suurin ulkomainen teollinen toimija Venäjän lihavalmistemarkkinoilla.

Kaikkiaan Atrian investointien arvo Venäjälle on noin 200 miljoonaa euroa, ja se työllistää Pietarissa ja Moskovassa noin 1 800 työntekijää.

Fazerin omistama Hlebnyj Dom (jonka nimi muutettiin Fazeriksi heinäkuussa 2012) työllistää 3 700 työntekijää ja on Luoteis-Venäjän suurin leipomoalan yritys. Fazer nousi vuonna 2011 myös Moskovan ja Moskovan alueen leipomoalan suurimmaksi toimijaksi.

Venäläiset ovat olleet perinteisesti teenjuojia, ja kahvi on juotu murukahvina. Mutta jos aitoa, paahdettua kahvia on tarjolla, sitä juodaan erityisesti suurissa kaupungeissa. Tähän kysyntään on vastannut myös Paulig. Se avasi syyskuussa 2011 Tveriin kahvipaahtimon, jossa valmistetaan sen kaikki Venäjän ja muiden IVY-maiden markkinoille myytävät kahvituotteet.

KAUPAN KASVATTAJIA Suomalaiset ovat olleet läsnä myös Venäjän päivittäistavarakaupassa jo pitkään. Stockmann avasi ensimmäisen myymälänsä vuonna 1989 ja ensimmäisen tavaratalonsa vuonna 1998. Tällä hetkellä Stockmannilla on Moskovassa viisi tavarataloa, Pietarissa marraskuussa 2010 avattu Venäjän-lippulaiva Stockmann Nevski Center sekä pienempi myymälä, ja Jekaterinburgissa maaliskuussa 2011 avattu tavaratalo.

SOK-yhtymällä (S-ryhmällä) oli vuoden 2011 lopussa Pietarissa yhdeksän Prismamarkettia, ja niitä aiotaan perustaa Suomen lähialueille lisää kolmesta neljään kappaletta vuosittain. Ruokakesko perustaa vuosina 2012–2013 kaksi suurta päivittäistavarakauppaa Moskovaan ja kaksi Pietariin. Kaikkiaan Ruokakesko suunnittelee noin kymmenen kaupan avaamista Venäjälle vuoteen 2015 mennessä. S- ja K-ryhmät ovat siis tulossa Venäjän päivittäistavaramarkkinoille ryminällä. Uudet

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

25

Maito-, vilja- ja kalatuotteiden tuontitullitariffit laskevat yli viisi prosenttia. päivittäistavaramyymälät tarjoavat oivan mahdollisuuden lisätä myös suomalaisten elintarvikkeiden myyntiä Venäjällä.

Suomalaisen elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan investoinnit ovat toistaiseksi keskittyneet Pietarin ja Moskovan alueille. On kuitenkin muistettava, että Venäjällä on kymmenen muuta miljoonakaupunkia, ja yli puolen miljoonan (alle miljoonan) kaupunkeja on 25. Uusia valloitettavia, kasvavia ja vähemmän kilpailtuja markkinoita siis löytyy vielä Moskovasta itään ja etelään.

MISTÄ LISÄÄ VIENTIÄ?

Isot toimijat pystyvät hoitamaan vienti­ toimintansa normaalioloissa omin voimin.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimitusjohtaja Heikki Juutisen mukaan elintarvike­

Artikkelin on kirjoittanut Timo Leinonen

Timo Leinonen toimi 9/2009– 8/2012 metsä-, maaja elintarviketalouden erityisasiantuntijana Suomen Moskovan-suurlähetystössä.

Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa Joensuussa.

26

Kauppapolitiikka nro 3|2012

LUKSUSHILLOJA ITÄNAAPURIIN ›› Roberts on Turussa sijaitseva, elintarvikkeita valmistava ja välittävä satavuotias perheyritys.

Se valmistaa muun muassa hilloja, marmeladeja ja marjajuomia sekä toimittaa raaka-aineita ja puolivalmisteita ravitsemusalan ammattilaisille.

Robertsin toimitusjohtaja Mikko Roberts kertoo, että yritys oli jo pitkään katsastellut B2Bkauppaa Venäjälle. Eteenpäin ei kuitenkaan päästy. Viennin aloittaminen itänaapuriin oli vaikeaa. Näytteitä läheteltiin moneen otteeseen, mutta kauppoihin ne eivät johtaneet.

– Eikä erkkikään ottanut selvää raja- ja muista muodollisuuksista, Roberts toteaa.

Viime vuoden Gastromessuilla kuitenkin lykästi. Venäläinen yritys otti Robertsiin yhteyttä ja tuli maistamaan tuotteita. Nyt Robertsilta on lähdössä jo toinen tilaus itään.

Venäjälle on lähdetty viemään kuluttajille suunnattuja marjavalmisteita. Asiakas on supermarketketju ja jakelija. Luomu on jo käsite Venäjällä ja se tuo tuotteelle lisäarvoa. Kuitenkaan luomu edellä ei Venäjälle ajateltu mennä.

Maaseudun ja maaseutuelinkeinojen neuvonta- ja kehitystoimintaa tekevän ProAgrian

kautta Roberts on saanut apua tullimuodollisuuksien hoitamiseen.

– Tämän kokoluokan yrityksen ei kannata koettaa mennä Venäjälle omin voimin, Roberts kertoo.

– ProAgrian kautta moni pk-yritys on saanut tavaraa liikkumaan.

Julkisen sektorin palveluita Roberts ei ole Venäjän suunnalla käyttänyt.

– Olemme käyneet joissain maissa VKE-matkoilla ja saaneet kontakteja. Ne ovat kuitenkin tupanneet jäämään teoreettisiksi ja pinnallisiksi.

Kaupanteko kun on konkreettista ja raakaa.

– Ei tässä ole vielä aika hurraahuudoille, mutta hyvä mahdollisuus tämä kuitenkin on. Suurin ongelma on löytää luotettava kumppani. Rahan ja maksun pyytäjiä on paljon – pitäisi löytää kumppani, joka toimii pitkäjänteisesti länsimaisella tyylillä ja on uskottava, Roberts jatkaa.

– Venäläisen oman tuotannon kanssa ei kannata lähteä kilpailemaan. Venäläiset haluavat ostaa hyvää ja kallista, omaa ja halpaa on jo. Kallista ja huonoa ei osta kukaan.

VASTAKOMMENTTI viennissä kehitystarpeet kohdistuvat erityisesti pienimpiin yrityksiin – joita on jo lukuisia, sillä Venäjän eläinlääkintä- ja kasviterveyslaitos Rosselhosnadzorin hyväksymiä suomalaisia vientilaitoksia on tällä hetkellä yhteensä 170.

ETL:n mukaan viennin kehittäminen edellyttää viennin tämän hetken rakenteen, haasteiden ja kehittämistarpeiden kartoitusta. Selvityksen tulisi sisältää suosituksia ja ehdotuksia toimenpide­ ohjelmaksi sekä Venäjän että muiden viennin kohde­alueiden osalta. MMM:ssä on tartuttu jo toimeen ja valmistumassa on kartoitus elintarvike­ viennin rahoittajista ja edistäjistä.

Myös muita vienninedistämisen toimia on tulossa. ETL suunnittelee käynnistävänsä VKE (viennin ja kansainvälistymisen edistäminen) -verkoston toimintamallia, johon halukkaita yrityksiä on jo suunnitteluvaiheessa ilmoittautunut noin 30. Finpron ja Fennopromon yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa viime vuonna käynnistämä FoodRus-vientivalmennusohjelma Venäjän ja Ukrainan markkinoille suuntaaville yrityksille saanee jatkoa. Ensimmäisessä vaiheessa valmennettiin 20 yritystä Venäjän-kauppaan.

Pk-yritysten Venäjän-vienti sai uuden piristysruiskeen ProAgria Kymenlaakson ja Fenno Consultingin yhteistyöstä pietarilaisen Lend-kauppa­ huoneen kanssa. Lend avasi lokakuussa 2011 Kouvolaan logistiikkatilat, joiden kautta vienti Venäjälle ohjautuu. ProAgria Kymenlaakson kehitys­johtajan Tuula Revon mukaan jo noin 150 yritystä on osoittanut kiinnostuksensa Lend-yhteistyöhön ja uusia yhteydenottoja tulee edelleen. Suomalaisia tuotteita myydäänkin Lendin kautta jo 20 kaupungissa eri puolilla Venäjää.

Venäjän-viennissä tarvitaan yhä edelleen, ja jopa aiempaa enemmän, valtion ja viranomaisten apua. Ostajamaalla, kuten Venäjällä ja laajemmin tulliliitolla (Venäjä, Valko-Venäjä, Kazakstan) on omat tuontivaatimuksensa. Venäjän maatalouden ja elintarviketeollisuuden vahtikoiraksikin nimetty Rossel­hoznadzor ja Venäjän kuluttajasuojeluvirasto Rospotrebnadzor ovat osoittaneet kykynsä pysäyttää elintarvikkeiden tuonti tarvittaessa maasta kuin maasta. Muun muassa Eviralla onkin tärkeä rooli selvitellä byrokratiaa, jota viennin toteutuminen edellyttää. Viennin lisääminen ei onnistu, ellei myös näitä vientiä tukevia resursseja vahvisteta.

Venäjän WTO-jäsenyys on elintarvikeviennin ja päivittäistavarakaupan kannalta eittämättä hyvä asia. Maito-, vilja- ja kalatuotteiden tuontitullitariffit laskevat yli viisi prosenttia. Lisäksi WTO-liittymisprosessin aikana Venäjä on harmonisoinut teknisiä ja sanitäärisiä säännöksiään kansainvälisten normien mukaisiksi, minkä pitäisi helpottaa maatalouden tuotteiden ja elintarvikkeiden vientiä Venäjälle. Venäjän toimintaympäristön vakaus ja parempi ennustettavuus lisäävät Venäjän houkuttelevuutta investointikohteena. Venäjä tullee kuitenkin myös WTO:n jäsenenä jatkamaan oman maataloustuotantonsa suojelemista ulkomaiselta kilpailulta. ›‹

Hyvinvointia mausta tinkimättä? ›› Venäläiset kuluttajat suhtautuvat elintarvikkeiden laatuun ja alkuperään lähtökohtaisesti suurella epäluottamuksella. Tavaramerkit, tavaramerkkien esilläolo ja niiden tunnistaminen on Venäjällä elin­ tarvikekaupassa oleellista.

Keskeinen trendi Venäjällä on funktionaalisen eli terveysvaikutteisen ruuan kulutuksen lisääntyminen. Terveellisyys, luonnollisuus ja hyvinvointi ovat vahvassa nousussa. Ulkonäkö, terveys ja laihduttaminen ovat Venäjällä jopa vielä arvostetumpia kuin Suomessa – erityisesti naisten keskuudessa.

Elintason nousu ja terveystietoisuuden lisääntyminen luovat markkinoita lisäarvotuotteille ja terveyttä edistäville elintarvikkeille. Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Hyvinvointi-teema on toimialan vetäjä Venäjällä.

Suomalaisten kannattaa tarttua näihin trendeihin. Terveysvaikutteisten tuotteiden tarjonta voisi olla Venäjällä tuntuvasti nykyistä laajempaa ja järjestelmällisempää. Hyvinvointialan kasvuluvut ovat tällä hetkellä erittäin korkeat.

On muistettava, että suomalaisilla tuotteilla on erityisesti LuoteisVenäjällä puhdas ja luotettava maine. Suomesta tuotu elintarvike on venäläisille myös ”lähiruokaa”; käsite tunnetaan hyvin Venäjällä.

Puhtaana pidetty suomalainen elintarvike voi olla jopa arvostetumpi kuin kansainväliset brändit. Suomalaisia elintarvikkeita voidaan lanseerata melko perinteisillä brändimielikuvilla suomalaisuutta korostaen ja osin alkuperäiset pakkaukset säilyttäen.

Suomella on mahdollisuus pyrkiä merkittäväksi tekijäksi Venäjällä terveysvaikutteisissa ja korkealaatuisissa elintarvikkeissa. Laatuvaatimukset sekä terveys- ja turvallisuusstandardit ovat Suomessa kohdallaan.

Ponnistukset on parasta kohdistaa lisäarvoa tarjoaviin ja high-endtuoteryhmiin. Hintasensitiiviset tuoteryhmät ja ehkä myös volyymikategoriat kannattaa jättää muille. Funktionaalisten elintarvikkeiden vahvan vedon Venäjälle voi todeta jo Suomen puolella Lappeenrannassa.

Oikeita myyntipaikkoja premium-tuotteille ovat kansainväliset high-end-ketjut, erikoismyymälät ja luksusmyymälät, kuten Globus Gourmet, Azbuka Vkusa, Prisma, Auchan, Metro, Tvoi Dom, HZ ja MaksMiks.

Terveystrendeistä huolimatta venäläinen ei suostu syömään puisevaa ruokaa. Ruoka on Venäjällä voimakkaasti maustettua, ja makua arvostetaan. Tuotteessa pitää olla riittävästi suolaa, sokeria ja rasvaa, jotta se maistuu venäläiselle kuluttajalle. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa funktionaalisuuden kanssa. Tavoiteltava tuoteprofiili voikin olla sekä maistuva että terveysvaikutteinen.

Premium-tuotteille on maksukykyinen ostajakuntansa. Nämä kuluttajat haluavat laadukkainta, uusinta ja brändejä. Eliitti syö erittäin hienoa ruokaa, joka voi olla hintaluokaltaan mitä vain. Tutkimusten mukaan terveysvaikutteisissakin kategorioissa hinnoittelu kuitenkin vaikuttaa tuntuvasti keskituloisten kuluttajien kysyntään. ›‹ ILMARI LARJAVAARA Valt. tri, BBA ilmari.larjavaara@marcory.fi

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

27

Moskovan kansainvälinen bisneskeskus pilvenpiirtäjineen kasvaa koko ajan.

28

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Valot Moskovan Suur-Moskova on hektisesti kasvava kansainvälinen metropolialue. Suomalaisille yrityksille alue tarjoaa noin 15 miljoonaa kuluttajaa ja monimutkaisen byrokratiaviidakon.

TEKSTI ANNA-KAISA HEIKKINEN & HANNELE TAVI KUVAT ISTOCKPHOTO, THINKSTOCK

M

oskovan asema Venäjän poliittisena ja taloudellisena keskuksena on hyvin tunnettu. Venäjän 20 suurimmalla yhtiöllä on kaikilla pääkonttorit Moskovassa, ja Venäjän kaikista yrityksistä peräti joka neljäs pitää siellä päämajaansa. Kaupungissa työskentelee toista miljoonaa erilaisista asioista vastaavaa virkamiestä.

Moskovan virallinen asukasluku on 11,5 miljoonaa, mutta laittoman vierastyövoiman ja muut väliaikaiset asukkaat huomioiden tässä Venäjän vetovoimaisimmassa kaupungissa asuu tosiasiassa ainakin 15 miljoonaa ihmistä. Jos Venäjällä haluaa menestyä, on oltava läsnä Moskovassa.

Voimakkaasti kasvava ja vaurastuva kaupunki on alkanut yhä enenevässä määrin levittäytyä myös ympäröiville alueille, Moskovan alueen, oblastin, puolelle.

Varakas väki on rakennuttanut itselleen eliittiasuinalueita Moskovan länsipuolelle; muuten Moskovan oblastin puolella on lähinnä pikkukaupunkien ja kesämökki- ja pientalokeskittymien täplittämiä alueita, joi-

hin yksittäisiä ulkomaalaisia investointeja lukuun ottamatta läheisen megapoliksen vetovoima ei ole vielä ulottunut.

LAAJENEVA KAUPUNKI Moskovan kaupungin ja Moskovan oblastin suhde ei kuitenkaan ole vain orgaaninen kasvutarina, vaan myös rajoja on jo siirrelty.

Silloinen Venäjän presidentti Dmitri Medvedev ehdotti kesäkuun 2011 Pietarin talousfoorumissa, että Moskovan kaupunkia laajennettaisiin ripeässä tahdissa oblastin puolelle. Suunnitelman päämääränä oli paitsi laajentaa kaupungin aluetta, myös hajasijoittaa federaation ja kaupungin hallintolaitoksia liitosalueille.

Uudelle Suur-Moskovan alueelle sanottiin suunniteltavan merkittävää uudisasutusta: asuintaloja, toimistoja, kauppakeskuksia ja valtion virastoja, joita haluttiin siirtää pois kaupungin keskusta-alueelta liikenneruuhkien helpottamiseksi.

Medvedevin suunnitelmasta tuli todellisuutta kuluvan vuoden heinäkuussa, jolloin Moskovan kaupunkiin liitettiin sen etelä- ja lounaispuolisia Moskovan

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

29

Voimakkaasti laajenevassa Moskovassa liikenneruuhkat ovat tulleet jäädäkseen.

oblastin alueita. Alueliitoksen myötä kaupungin pinta-ala peräti 2,5-kertaistui. Lounaisreunalleen Moskova sai myös uuden, ei lainkaan merkityksettömän naapurin – Kalugan alueen. Kaluga on ollut yksi Venäjän eniten ulkomaisia investointeja houkutelleista alueista, ja se on jo ennen rajansiirtojakin hyötynyt suuresti Moskovan läheisyydestä.

Moskovan uusien alueiden tulevaisuudensuunnitelmissa on puhuttu kahdesta miljoonasta uudesta asunnosta ja miljoonasta uudesta työpaikasta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen, samoin kuin infrastruktuurin rakentaminen, tulee nielemään valtavasti rahaa. Mutta yksi on varmaa – näillä kulmilla syntyy uutta bisnestä.

LUKSUSTUOTTEITA VAATIVILLE KULUTTAJILLE Palataan kuitenkin vielä emo-Moskovaan – laajemman Moskovan rakennustöitä odotellessa.

Pääkaupunki on keskeisessä roolissa paitsi kotimaisille, myös ulkomaalaisille yrityksille.

Erittäin monet Venäjällä toimivat ulkomaalaiset yritykset ovat perustaneet vähintään edustuston Moskovaan. Suur-Moskova on Venäjän suurin markkina-alue. Se kattaa neljänneksen koko maan vähittäiskaupasta. Kaksi kolmasosaa tuonnin kulutustavaroista kulkee Moskovan kautta muualle Venäjälle. Merkittävä määrä tavara­ varastoja ja logistiikkakeskuksia sijaitsee Moskovan ympäristössä. Tavaraliikenne kulkee yötä päivää. Koulutettua työvoimaa on tarjolla.

Vaikka kaikki moskovalaiset eivät ole varakkaita, kulutusvoimaa kaupungissa totisesti riittää. Moskovan keskustassa on useita luksus­tason ostospaikkoja, mukaan luettuna maailman kalleimpiin kauppakatuihin kuuluva Tverskaja. Sen hintataso vastaa Lontoon Old Bond Streetiä, Milanon Via Montenapoleonea ja Münchenin

30

Kauppapolitiikka nro 3|2012

KILPAILU ON MONILLA ALOILLA VÄHÄISEMPÄÄ KUIN LÄNNESSÄ.

Moskovalan luksusliikkeistä saa sellaisia merkkejä, joita ei edes myydä juurikaan muualla Euroopassa.

Kaufingerstrassea. Tverskaja ja sen lähialueet ovat täynnä maailman tunnetuimpia merkkiliikkeitä ja korkeatasoisia ravintoloita, ja sieltä saa myös tuotteita ja merkkejä, joita ei edes myydä juurikaan muualla Euroopassa.

Monet moskovalaiset ovat merkkitietoisia ja vaativia kuluttajia. Kaiken on oltava uusinta mallia ja viimeistä muotia. Kasvavan keskiluokan kulutuskysynnän tyydyttämiseksi keskustaa ympäröivän kolmannen kehätien (joka tunnetaan nimellä MKAD) ja pääväylien varrelle sekä tärkeimpien metroasemien viereen avataan joka vuosi uusia kauppakeskuksia, jättikokoisia hypermarketteja ja ketjumyymälöitä.

15

miljoonaa asukasta asuu Venäjän pääk­aupungissa Moskovassa.

Lopputulos: liikenneruuhkat ovat Moskovassa omaa luokkansa. Autojen määrä on kymmenessä vuodessa nelinkertaistunut, mikä näkyy ja kuuluu.

EUROOPPA VAI AMERIKKA? Suomalaisille Pietari ja muu Luoteis-Venäjä ovat – hyvin luonnollisista syistä – Moskovaa tutumpi alue. Tämä pätee niin tavallisiin kansalaisiin kuin yrityksiinkin.

Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla (SVKK) on Moskovassa kymmenen hengen toimisto, joka tuottaa asiakkailleen bisnes­ palveluita kuten markkinatutkimuksia ja

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

31

KAIKEN ON OLTAVA UUSINTA MALLIA JA VIIMEISTÄ MUOTIA.

– Moskova on jättikaupunki, kun taas Pietari on noin viiden miljoonan asukkaan pienempi ja siksi kotoisampi kaupunki. Suomalaiset eivät Moskovassa erotu muista ulkomaalaisista, eikä Moskovassa Suomen profiili ole kovin korkea, Tiri taustoittaa.

– Pietarissa suomalaisilla on erityinen asema ja suomalaiset ovat läheinen ja tuttu naapurikansa.

Tirin mukaan Moskova on hyvin hektinen ja dynaaminen kaupunki, kun taas Pietari on leppoisampi ja rennompi.

– Kiteytettynä Moskovaa voi verrata Amerikkaan ja Pietaria Eurooppaan.

PÄÄKONTTORIEN KESKITTYMÄ Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta Moskovaa ei voi ohittaa, sillä suurin osa rahoista ja päätöksenteosta on Moskovassa. Vaikka yrityksen Venäjän pääkonttori olisi Pietarissa, on sillä useimmiten myös toimipiste Moskovassa.

– Tietyillä aloilla Moskova on ainoa paikka, johon asettautua, niin päätöksenteon keskitty-

32

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Kuva: Reima

asiakas­tietokantoja, vienninedistämishankkeita, markkinointiohjelmia ja seminaareja.

SVKK toimii tiiviissä yhteistyössä suurlähetystön kanssa.

SVKK:n tietojen mukaan Moskovan alueel­la toimii reilu 230 suomalaisyritystä.

Lisäksi kymmenkunta yritystä toimii Kalugan alueella. Pietarissa suomalaisyrityksiä toimii kauppakamarin rekisterien mukaan vähän yli 380.

Lähes kaikki Venäjällä toimivat suomalais­ yritykset toimivat Luoteis-Venäjällä, mutta huomattavasti harvemmalla on toimintaa Moskovassa. Moni syy pidättelee yrityksiä loikassa kohti itää.

– Yksi syistä on kustannustaso, sillä Moskova on lähes kaksi kertaa niin kallis kuin Pietari, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.

LIIKKEELLE MOSKOVASTA Reima Oy:llä on pitkä historia lastenvaatteiden viennistä Venäjälle.

Neljässä vuosikymmenessä maasta on tullut yrityksen merkittävin vientimarkkina-alue, ja menestys jatkaa kasvuaan. Huomionarvoista Reiman tapauksessa on se, että liiketoiminta lähti liikkeelle Moskovan alueelta, kun yleensä suomalaisyritykset asettuvat ensin Pietariin.

– Reiman noin 60 miljoonan euron liikevaihdosta 65 prosenttia tulee viennistä, ja kun Venäjä on suurin vientimaa, saa näistä luvuista selkeän käsityksen Venäjän-viennin tärkeydestä, kertoo toimitusjohtaja Elina Björklund.

Reiman lastenvaatteita myydään pääasiassa isojen kauppaketjujen ja jakelukanavien kautta. Omaa liikettä yrityksellä ei vielä ole. Myynti­ verkosto on kuitenkin vaikuttava – yrityksen venäjänkielisillä kotisivuilla on listattu lähes 100 venäläiskaupunkia, joista Reiman tuotteita voi ostaa.

Venäläiset arvostavat vaatteiden hyväksi todettujen ominaisuuksien lisäksi näyttävyyttä. Käytännöllisten pihavaatteiden lisäksi lapsille menevät kaupaksi myös koristeellisemmat tuotteet siinä kuin aikuisillekin.

Elokuussa Reiman toimitusjohtajana aloittanut Björklund kertoo, että hänen toimitusjohtajakaudellaan Venäjälle lähdetään strategialla, jossa Moskovan ja Pietarin lisäksi yritys kasvaa vauhdilla muihinkin suurimpiin kaupunkeihin. Tulevaisuudennäkymiä Björklund pitää hyvinä.

– Venäjällä on tilaa kasvaa, tärkeintä on saada töihin hyviä ihmisiä ja pitää heidät yrityksessä.

Reima luottaa omiin voimiin ja paikallisiin ihmisiin. Venäjän WTOjäsenyyden kautta markkinat avautuvat ja kauppakäytännöt länsimaistuvat. Byrokratian keventymistä odotetaan.

– Venäjällä on byrokratiansa ja aina tulee uusia asioita, joihin pitää etsiä ratkaisua, Björklund toteaa.

– Monessa asiassa tulee olla terveen skeptinen, mutta kun luottaa paikallisen yritysjohdon kykyyn palkata parhaat ihmiset, jotka tuntevat paikalliset käytännöt, asioilla on tapana selkiytyä.

Venäjälle suuntaavalle yritykselle Björklund suosittelee rohkeasti paikallisen asiantuntemuksen hyväksikäyttöä. Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit, on kysymys, johon vastauksia voi hakea esimerkiksi ulkoministeriön kautta, Suomalais-Venäläiseltä kauppakamarilta tai Finprolta.

– Meitä ilahduttavat ministeriötason toimet, joilla puretaan kaupan esteitä tai parannetaan liikenneyhteyksiä sekä tietenkin arvovalta­ palvelut. Esimerkiksi korkean tason päättäjä uuden liikkeen avajaisissa olisi tietenkin iso asia Reiman kaltaiselle kasvuyritykselle.

neisyyden takia kuin sen takia, että kaikki uusi tulee ensimmäiseksi Moskovaan.

Jos yritys haluaa laajentua Venäjällä kauem­maksi itään tai etelään, helpottaa laajentumista ainakin jonkinlainen läsnäolo Moskovassa.

– Laajentuminen voidaan käytännössä suorittaa Pietarista, mutta yleensä on varmistettava, että Moskovassa on yksikkö, joka hoitaa sikäläiset suhteet päättäjiin ja asiakkaisiin, Tiri sanoo.

Samoilla linjoilla on it-palveluja yrityksille tarjoavan Tiedon Venäjän operatiivinen johtaja Veli Pirttiaho.

–Jos yrityksellä on kokemusta esimerkiksi Pietarin alueesta, auttaa se laajentumisessa muualle Venäjälle.

Tieto on toiminut Venäjällä jo noin 15 vuotta, ensimmäinen toimisto perustettiin Moskovaan vuonna 1998. Viisi vuotta sitten yritys päätti laajentaa toimintaa pankkibisneksestä it-palveluihin ja -projekteihin. Laajentuminen alkoi Pietarista. Kolmisen vuotta sitten

230

suomalaisyritystä toimii Moskovan alueella.

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

33

MOSKOVALAISET SUOMESSA Suomessa moskovalaisia matkailijoita on selvästi luoteisvenäläisiä vähemmän. Vain reilu kymmenen prosenttia venäläisistä matkailijoista tulee Moskovasta. Sesonkivaihteluja on kuitenkin paljon.

– Uudenvuoden sesonkina Suomi nousee moskovalaisten yhdeksi suosituimmaksi matkakohteeksi ja tällöin prosentuaalinen osuus kasvaa reilusti, kertoo aluepäällikkö Arto Asikainen Matkailun edistämiskeskus MEKistä.

Suomi on profiloitunut Moskovassa joulun ja uudenvuoden kohteeksi. Sydäntalvella Moskovasta laskeutuu charter-lentoja suomalaisille lentokentille ja charter-junat kiitävät kiskoja pitkin Moskovasta Suomeen ja takaisin.

– Valitettavasti moskovalaissesonki on hirveän lyhyt. Uudenvuoden jälkeen Suomi jää unholaan moskovalaisten mielissä, Asikainen harmittelee.

Moskovalainen matkailija poikkeaa peruspietarilaisesta matkailijasta.

– Pietarilaisille Suomi on lähikohde, helppo tuttu vaihtoehto. Moskovalaisille Suomi on edelleen lähikohde, mutta ei enää samalla tavalla kuin pietarilaisille, Asikainen taustoittaa.

Suomi kilpailee Moskovassa huomattavasti tasaväkisemmin muiden matkakohteiden rinnalla.

– Pietarilaiset eivät edes saata harkita muita matkakohteita, jos on aikaa lähteä Suomeen. Silti Suomi on ehdottomasti moskovalaisille kiinnostava kohde.

Toisin kuin pietarilaiset, moskovalaiset eivät tule vain shoppailemaan Suomeen.

– Moskovalaiset tulevat oikeasti lomalle Suomeen ja ostosten teko on vain yksi osa lomaa, Asikainen korostaa.

– Suomi tunnetaan loistavana perhekohteena, joka ottaa lapset huomioon. Näitä valttikortteja yritämme tuoda esiin markkinoinnissamme.

SYDÄNTALVELLA MOSKOVASTA LASKEUTUU CHARTER-LENTOJA SUOMALAISILLE LENTOKENTILLE.

34

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Tieto Oyj:n Venäjän pääkonttori perustettiin Moskovaan, josta tulee myös tällä hetkellä 80 prosenttia liiketoiminnasta. Pietarissa yrityksellä on edelleen sivukonttori. Tällä hetkellä Tiedolla on Venäjällä yhteensä sata työntekijää. Kun Pietarissa palvellaan myös suomalaisia yrityksiä, on Moskovassa asiakaskunta lähes täysin venäläistä.

– On kuitenkin nähtävissä, että suomalaiset yritykset ovat laajentamassa tänne Moskovaan, Pirttiaho kertoo.

UUTTA SUUNTAA KASVULLE Tiedolla oli merkittävä Venäjän kasvustrategia muutama vuosi sitten. Nyt Tiedon Venäjän strategiaa on päivitetty, osana Tiedon globaalia strategiaa, jossa yhtenä keskeisenä teemana on fokusointi. Tämä näkyy Venäjän osalta siten, että tulevaisuudessa Venäjältä haetaan kasvua ensisijaisesti pankkisektorilta ja energiatoimialalta, erityisesti öljysektorilta. Lisäksi yritys pyrkii palvelemaan toimialasta riippumatta niitä pohjoismaisia yrityksiä, jotka ovat laajentumassa Venäjälle.

Kasvua onkin tullut. It-markkinat kasvavat Venäjällä 20 prosenttia vuodessa.

– Sitä vauhtia mekin olemme kasvaneet myös viime vuosina, Pirttiaho paljastaa.

– Jos yritys haluaa kasvaa Venäjällä, Moskova on merkittävä paikka olla. Kaikkien suurimpien yritysten pääkonttorit ovat täällä ja jos taas miettii turvallisuuskysymyksiä, en näe eroja Pietarin ja Moskovan välillä.

RAKENTAVAA LÄSNÄOLOA Rakennusalan yritys YIT toimii Venäjällä sekä Moskovassa että Pietarissa. Yrityksellä on Moskovan alueella yhteensä viisi yhtiötä:

Moskova kasvaa, Moskova rakentaa.

kolme rakentavaa yksikköä, talotekniikan huolto- ja asennuspalveluita tarjoava yhtiö sekä taloyhtiöiden huoltoon erikoistunut yhtiö. Näiden yh­tiöiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2011 oli noin 180 miljoonaa euroa.

Pietarissa selvitään helpommalla. Pienemmän maantieteellisen alueen vuoksi yrityksellä on siellä vain kolme yhtiötä: yksi rakentava, yksi talotekniikan huolto- ja asennus­ palveluja sekä yksi talotekniikan huoltopalveluja tarjoava yhtiö. Näiden liikevaihto vuonna 2011 oli noin 250 miljoonaa euroa.

YIT:n varatoimitusjohtaja, kansainvälisistä rakennusasioista vastaava Kari Kauniskangas pitää Pietaria hieman Moskovaa helpompana toimintaympäristönä yritykselle.

– Pietarissa on yksi kaupunki, jonka kanssa voi toimia eri yhteyksissä. Moskovassa ympäristöineen on kaksi organisaatiota, city ja oblasti, sekä lukuisia satelliittikaupunkien organisaatioita, joiden kanssa tulee menestyä, Kauniskangas kuvailee.

– Nykynäkemyksen mukaan Pietari on hieman helpompi ja suoraviivaisempi ympäristö, joka kuitenkin markkina-­ alueena on selvästi Moskovaa ympäristöineen pienempi.

Tulevaisuudessa YIT aikoo keskittyä asuntotuotannossa Moskovan oblastiin varsinaisen kaupungin sijaan. Varsinaisessa kaupungissa tonttien hinnat ovat huomattavasti kalliimpia.

– Oblastissa sitoutuvan pääoman määrä pysyy kohtuullisena, Kauniskangas perustelee yrityksen politiikkaa.

Kauniskankaan on vaikea keksiä syytä, miksi yritys laajentuisi muualle Venäjälle ennen maan pääkaupungin valloitusta.

– Muiden alueiden markkinat ovat alalla kuin alalla hyvin pienet verrattuna Moskovaan. Moskovasta on suorat lentoyhteyden kaikkiin kaupunkeihin, joita ainakin itse olemme pitäneet tärkeänä hallitun kehityksen varmistamiseksi. ›‹

BJL

BERGMANN

Asianajotoimisto

Kansainvälisille markkinoille räätälöityjä juridisia asiantuntijapalveluja BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9 00130 Helsinki p. +358 9 696207 0 f. +358 9 696207 10 helsinki@bjl-legal.com

www.bjl-legal.com

“...rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin” “Huomio asiakkaan liiketoimintaideassa ja päämäärissä”

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

35

Kirjat

Haapametsässä

Kompassina some

Innovaatiomenestyjät

Digitaaliteknologia on mullistanut maailman, mutta yhteiskunnalliset rakenteet, organisaatioiden toiminta­ tavat ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet perässä. Elämme “suuren hämmennyksen” leimaamaa murrosaikaa.

Lehti, Rouvinen ja Ylä-Anttila toteavat maailman olevan siirtymässä kohti digitaalista palveluyhteiskuntaa. Vanhan talouden rinnalle kehittyy parhaillaan toinen talous, “piilotalous”. Sen infrastruktuuria kirjoittajat kuvaavat haapametsikön älykkääksi juuristoksi, joka ei näy meille mutta jota ilman metsä ei voisi elää.

Suuressa hämmennyksessä piilee myös suuri mahdollisuus. Digitaaliteknologia on yleiskäyttöinen teknologia, joka voi pitkällä aikavälillä hyödyttää globaalisti kaikkia. Silti myös tässä muutoksessa on voittajia ja häviäjiä.

Suomen kannalta ongelmallista on se, että olemme lipeämässä yhä kauemmas maailman kärjestä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että maassamme on tuhansia alan potentiaalisia huippuosaajia.

Humaaneja arvoja arvostavaa lukijaa lämmittää kirjoittajien toteamus: “Ihmisen alueina pysyvät jatkossakin keksiminen, intuitio, moraali ja etiikka.”

Tämä kirjaesittely on kirjoitettu hyödyntämällä sosiaalista mediaa eli kansankielisesti ”somea”. Elina Hiltunen nimittäin kertoo itse kirjastaan niin YouTubessa kuin Facebookissakin. Hiltusen teos käsittelee strategista ennakointia. YouTube-videossaan hän toteaa: – Tulevaisuudelle on useita erilaisia vaihtoehtoja. Innovoimalla voimme kuitenkin myös itse tehdä tulevaisuutta. Ja meidän on tärkeää kommunikoida tulevaisuudesta.

– Sosiaalinen media ei ole vain keskeinen kommunikaation väline vaan myös erittäin tärkeä väylä heikkojen signaalien havaitsemiseen; tulevaisuuden ensimmäiset merkit löytyvät sieltä, Hiltunen kertoo.

Matkaopas tulevaisuuteen kertoo hyvästä ennakoinnista usein yritysesimerkein: mukana ovat muun muassa Google, Finnair ja Wärtsilä.

– Pienen yrityksen on tulevaisuutta tehdessään erittäin tärkeää verkottua, Hiltunen jatkaa.

Tulevaisuutta pohdittaessa meidän on kyettävä huomioimaan myös kaikkein epätodennäköisimpinä pidetyt tilanteet – jopa se, ettei sosiaalista mediaa enää olisikaan olemassa.

Matti Lehti, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila: Suuri hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa.

Taloustieto Oy (2012)

Elina Hiltunen: Matkaopas tulevaisuuteen.

Talentum (2012)

Mikä erottaa maailman johtavat innovaatiokeskittymät muista? Suomalaiset innovaatioekosysteemiasiantuntijat Martti Launonen ja Jukka Viitanen tutustuivat lukemattomiin tiede- ja teknologiapuistoihin ja yrityshautomoihin eri puolilla maailmaa ja havaitsivat, että parhailla niistä on tiettyjä yhteneväisiä piirteitä.

Kirjoittajat toteavat, että on ratkaisevan tärkeää ymmärtää tulevaisuuden innovaatioekosysteemien toimivan entistäkin globaalimmassa keskinäisriippuvuuden maailmassa, missä tieto, resurssit, lahjakkuus ja ratkaisut voivat liikkua vapaasti. Päätöksentekijöiden tulee olla varautuneita jatkuvaan kilpailuun parhaista toimijoista.

Kirjassa käsitellään innovaatiomenestyjiä niin teoreettisella kuin käytännönkin tasolla. Menestystarinoina esitellään seitsemän huippukeskittymää eri puolilta maailmaa: Daedeok Innopolis (Daejeon, Etelä-Korea), Zhangjiang Hi-Tech Park (Shanghai, Kiina), Kanagawa Science Park (Kawasaki, Japani), Silicon Valley (Kalifornia, USA), Research Triangle Park (Pohjois-Carolina, USA), Sophia Antipolis (Ranska) ja Cambridge (Iso-Britannia). Kirjan johtopäätöksiä kannattaa tutkia tarkkaan tulevia menestystarinoita rakennet­ taessa.

”Suuressa hämmennyksessä piilee myös suuri mahdollisuus.”

36

Kauppapolitiikka nro 3|2012

Martti Launonen & Jukka Viitanen: Hubconcepts. The Global Best Practice for Managing Innovation Eco­ systems and Hubs.

Hubconcepts Inc. (2011)

Normiviidakon raivaajat TEKSTI RIIA JÄRVENPÄÄ

Venäläinen säädösviidakko on tuttua kaikille maassa toimiville yrityksille. Standardisointi- ja sertifiointityöryhmässä pyritään lähentämään venäläisiä standardeja eurooppalaisiin, kertoo ulkoasiainneuvos Pekka Säilä.

Mitä standardisointi- ja sertifiointi­ työryhmässä tehdään?

Meillä on kokouksia ja seminaareja, mutta teemme myös hyvinkin teknistä työtä sen eteen, että Venäjä yhdenmukaistaisi normejaan ja standardejaan läntisten kanssa. Samaa tekee heidän kanssaan myös Euroopan komissio.

Olen huomannut, että venäläisistä on mukavaa puhua tutun naapurin kanssa, jonka kanssa heillä on paljon yhteistyötä. Meiltä he voivat kysyä, miten olemme panneet täytäntöön EU-määräyksiä ja miten asiat käytännössä toimivat. Työryhmässä saa maanläheisempää tietoa kuin Brysselissä.

Kun Neuvostoliitto romahti, ajateltiin, ettei tällaista elintä enää tarvittaisikaan. Kun Suomi liittyi EU:hun, olisi voinut ajatella, että kahdenvälistä työtä tarvittaisiin vielä vähemmän; suuri osa näistä tehtävistä kuuluu periaatteessa Euroopan komission toimialaan.

Talouskomissio ja sen työryhmät ovat kuitenkin osoittaneet elinvoimaisuutensa ja tarpeellisuutensa. Esimerkiksi Suomella on Venäjän kanssa valtava rajaliikenne, minkä vuoksi meillä on EU-maista ehkä eniten ongelmia rajamääräysten ja teknisten standardien suhteen. On molemminpuolinen intressi, että niitä käsitellään täällä.

Venäläisillä tuotteilla on siis samanlaisia ongelmia tulla EU:n markkinoille kuin eurooppalaisilla päästä Venäjän markkinoille? ”Samanlaisia” on ehkä hiukan vahva sana.

Venäläinen byrokratia on kunnioitettavan laajaa ja monimutkaista. On jonkin verran haastavampaa mennä täältäpäin Venäjälle – myös sen takia, että Venäjällä on monia, suhteelli-

sen suvereenisti toimivia viranomaisia. Jos ministeriö päättää jotain Moskovassa, ei välttämättä ole selvää, että tulli rajalla on samaa mieltä siitä, mikä tämän päätöksen sisältö on.

Keitä työryhmän kokouksissa on läsnä?

UM:stä mukana on ennen kaikkea kauppapoliittisen osaston markkinoillepääsyasioiden yksikön asiantuntijoita. Keskeisin vastuuministeriö sisällön kannalta on TEM. Mukana on myös tulli, turvallisuus- ja kemikaalivirasto, toimialaliittoja kuten Kemianliitto ja EK sekä yrityksiä – sen mukaan, mitä agendalla on.

Venäjän puolelta delegaatio on viranomaisvoittoinen, ministeriöiden ja standardisointilaitosten edustajia. Heille on vielä aika vierasta, että yritykset ovat mukana. Mutta Venäjän valtuuskunta on tottunut tähän ja yhteistyö on sujunut hyvin.

Asiantuntijana ulkoasiain­neuvos, apulaisosasto­ päällikkö Pekka Säilä

Ulkoasiain­neuvos Pekka Säilä toimii ulkoministeriös­sä kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä. Aiemmin Säilä on toiminut mm. suomalaisena jäsenenä (”ETA-komissaarina”) EFTAn valvontaviranomaisen johtokollegiossa Brysselissä 1993–1995, pääkonsulina Hampurissa 1996–2001 ja suur­lähettiläänä Alankomaissa 2001–2005.

Millaisia konkreettisia asioita työ­ryhmässä käsitellään?

Suomi on kiinnostunut kehittämään muun muassa rakennus- ja energiatehokkuusalan yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäläisillä on monenlaisia teknisiä säännöksiä, jotka lisäävät kustannuksia.

Kemian sektorilla on viime vuosina ollut pinnalla kemikaalien rekisteröintiasetus REACH, se on aiheuttanut venäläisille suurta päänvaivaa. Sitten on laaja skaala vientiin liittyviä asioita, muun muassa ICT-alalta.

Uutena ja vaikeuttavana asiana on kuvaan tullut Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän tulliliitto, jossa kokemuksia hankitaan kokeilun ja yllätysten kautta. Kun tulliliitto saadaan kunnolla toimimaan, se tuo helpotuksia kolmansienkin maiden paperisotaan. ›‹

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

37

25 vuotta sitten MATTI ANTTONEN:

Moskova haluaa trendikkäintä ja uusinta

nyys Venäjän WTO-jäse yritykset pakottaa maan kilpailuun.

Vienti vetää Venäjälle

TIIKKA KAUPPAPOLI TALOUDE LLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

ro 9 € nro 3 | 2012 irtonume

VIHDOIN WTO:SSA

järjestöön en Maailman kauppa lle.

Venäjän liittymin a talousuutisia Suome on vuoden parhait

kaa Venäjälle

›› Suomalaista laaturuo

www.kauppapolitiikka.fi

vät Washingtonin

›› Vaalit rytmittä

syksyä

Anna palautetta lehdestä ja voita iPhone!

Perestroika – mahdollisuus Suomelle

S

yksyllä 1987 Kauppapolitiikassa käsiteltiin myös idänkaupan uusia tuulia. Huomio kiinnittyi erityisesti Neuvostoliiton uuteen poliittiseen linjaan, perestroikaan, jonka vaikutuksia Suomen idänkaupalle arvioi ministerineuvos Pekka Oinonen. Otsikossa perestroika oli lainausmerkeissä, mikä viesti osaltaan siitä, ettei käsite vielä ollut kaikkien tuntema.

Oinosen mukaan perestroika ilmeni Neuvostoliiton ulkomaankaupassa sekä henkilöstön että rakenteiden muutoksena. Henkilöstön kohdalla muutos oli melkoinen.

Suomen Moskovan-suurlähetystön kauppaosasto piti luetteloa Neuvostoliiton ulkomaankauppaa hoitaneista reilusta neljästäsadasta korkean tason virkamiehistä. Heistä yli kolmasosa oli noussut tehtäväänsä vuosien 1986–87 aikana.

Perestroikan tavoitteena ulkomaankaupassa oli ”Neuvostoliiton merkityksen lisääminen maailmankaupassa ja ulkomaankaupan roolin korostuminen Neuvostoliiton teknologisessa kehityksessä”. Taloudelli-

38

Kauppapolitiikka nro 3|2012

selle yhteistyölle läntisten teollisuusmaiden kanssa oli erilliset tavoitteet. Oinonen tiivisti ne seuraavasti: – Varsinaisen tavarakaupan tilalle enemmän teknologiayhteistyötä; – Neuvostoliiton viennissä raaka-aineiden osuus pienemmäksi ja valmiiden tavaroiden suuremmaksi; – Neuvostoliiton tuonnista pois tarpeettomat tavarat.

Tavoitteissa on jotain tuttua myös tämän päivän näkökulmasta.

Kaiken kaikkiaan perestroika nähtiin Suomelle enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Tämä näkyi jutun pääotsikossa ”Muutos helpompi meille kuin kilpailijoillemme”. Suomen eduiksi Oinonen luki kaupan suuruuden ja siihen kytkeytyvän laajan henkilömäärän. Hän muistutti perestroikan painopisteen olevan taloudellisen yhteistyön tehostamisessa, jossa Suomella oli ”pitkän kokemuksen ansiosta varmasti keskimääräistä länsimaata paremmat edellytykset kehittää kauppaansa Neuvostoliiton kanssa perestroikan hengessä”. ›‹

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Arvottava palkinto on noin 850 euron arvoinen iPhone.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse numerosarja 764287.

3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2013.

Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

”Vladivostokiin tehdyt miljardi-investoinnit ovat osoitus Venäjän halusta olla läsnä Aasiassa.”

JARI GUSTAFSSON suurlähettiläs Suomen Tokion-suurlähetystö

Aasiassa, muttei aasialainen Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vakuutti äskeisellä vierailullaan Helsingissä, että Venäjä on eurooppalainen valtio ja Vladivostok eurooppalainen kaupunki.

Kun Venäjä tuli mukaan ASEM-yhteistyöhön vuonna 2010, kysyttiin, kummalla puolella pöytää Venäjän kuuluu istua, Aasian vai Euroopan? Venäjä on eurooppalainen valtio, mutta entä Vladivostok?

Käynti Vladivostokissa vahvistaa Lavrovin sanat.

Kyllä, Vladivostok on eurooppalainen ja mitä suurimmassa määrin venäläinen kaupunki. Ihmiset, kaupunkikuva, liikenne, mikään Vladivostokin ilmiasussa ei erota sitä Venäjän Euroopan puoleisissa osissa sijaitsevista kaupungeista. Vladivostokissa ei ole mitään aasialaista, ei pienintäkään vihjettä, että ollaan Aasiassa, Kiinan kyljessä, lähellä maailman uutta keskusta.

Venäjän Kaukoidän suuret asutuskeskukset Vladivostok ja Habarovsk sijaitsevat keskellä maailman dynaamisinta ja nopeimmin kasvavaa talousaluetta. Nämä kaksi kaupunkia voisivat olla Venäjän portit itään. ***

*** Vladivostok oli syyskuun alussa kansainvälisen huomion keskipisteenä, kun Venäjä isännöi siellä APEChuippukokouksen. Aasian ja Tyynenmeren johtajat kokoontuivat yhdeksi viikonlopuksi Russki-saarelle Vladivostokin edustalla.

APEC-projekti oli Sotšin olympiahankkeen kaltainen megalomaaninen, arvioiden mukaan yli 30 miljardin euron kertainvestointi. Saarelle rakennettiin konferenssikeskus, majoitustilat, sillat ja muut liikenne­ yhteydet mantereelta. Vladivostokiin tehdyt miljardiinvestoinnit ovat osoitus Venäjän halusta olla läsnä Aasiassa. Se halu on aitoa, eikä sitä pidä aliarvioida.

Vladivostok on Venäjän käyntikortti Kaukoidässä, mutta ”eurooppalaisena” kaupunkina se ainakin toistaiseksi kuvaa nyky-Venäjän marginaalista asemaa ItäAasiassa.

Kaukoitä on kaukana myös Moskovasta. On mahdollista, että Venäjän Kaukoitä jää myös Venäjän sisällä marginaaliin, raaka-aineiden ja energian toimittajaksi, joka ei elä ja hengitä ilman Moskovasta suunnattavia tulonsiirtoja ja yksittäisiä miljoonainvestointeja.

Elleivät poliittiset realiteetit estäisi, vaihtoehtoinen tie olisi kytkeä Vladivostok muuhun Itä-Aasiaan talou­ dellisesti ja poliittisesti eikä pelkästään kaasuputkilla.

Tiiviimpi integroituminen alueen muihin talouksiin olisi kaikkien kannalta edullista. Ensimmäinen askel tällä tiellä voisi olla junaradan rakentaminen Vladivostokista Kiinaan. Muutaman kymmenen kilometrin puuttuva ratayhteys symboloi nykytilannetta sen kaikkine ongelmineen, sillä Kiinan puolelta rata Venäjän rajaan saakka on jo valmiina. ›‹

kolumni

Venäjän Kaukoitä on muuttotappioaluetta. Sen väestö on supistunut kuuteen miljoonaan. Venäjän osuus ItäAasian keskinäisestä vaihdannasta on vain muutaman prosentin luokkaa, kun Kiinan osuus on yli kolmanneksen ja Japanin yli neljänneksen.

Siperian halki kulkeva junarata ei ole kehittynyt todelliseksi logistiseksi vaihtoehdoksi Aasian ja Euroopan välille. Maataloustuotanto on vähäisempää kuin neuvostoaikana, vaikka isot riisin, soijapavun ja maissin markkinat ovat naapurissa. On todellinen riski, ettei Venäjän Kaukoitä saa otetta Itä-Aasian talouskehityksestä.

Energiajätti Venäjä on toki myös Aasiassa. Sahalinin merkittävien öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on kuitenkin edennyt vaivalloisesti. Projektit ovat toistuvasti saaneet kielteistä julkisuutta tavasta, jolla venäläiset ovat kohdelleet länsimaisia partnereitaan. Fukushiman

ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Sahalinista on tullut japanilaisille entistä tärkeämpi energianlähde. Japanilaisten mielentyyneys näyttää nyt tulevan palkituksi, kun Vladivostokiin suunnitellaan isoa LNG-terminaalia, joka kytkee Siperian kaasuputken Itä-Aasiaan.

nro 3|2012 Kauppapolitiikka

39

kauppapolitiikka.fi Eurooppa Venäjä ja Itä-Eurooppa Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Aasia Afrikka ja Lähi-itä ikka auppapoliti ssa Seuraava K muun mua a in e ih A 1. .1 9 sten ilmestyy 2 d ja pk-yrity n la in F m a Te . listyminen kansainvä

facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol