Kauppapolitiikka 1/2015

Page 1

MCI

CECILIA MALMSTRÖM:

Tyynellämerellä tiikerijahdissa

Kehitysmaiden markkinat odottavat

Vapaakauppa on hyvän kierre ja vastaus EU:n talousahdinkoon.

KAUPPAPOLITIIKKA nro 1 | 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN AIKAKAUSLEHTI | @kauppapol

KAAKKOIS-AASIA KUTSUU

Tilaa lehti ta i tee osoitteen muutos www.kaupp apolitiikka.fi /tilaus

›› Luotsina Kazakstanin WTO-neuvotteluissa

›› Hanoi Rocks


Yritykset ovat heränneet Kaakkois-Aasian mahdollisuuksiin. Kilpajuoksu on käynnissä.

2

Kauppapolitiikka  nro 1|2015


VILLE CANTELL

”Kehitysyhteistyö tukee Suomi-kuvan rakentamista maailmalla.”

päätoimittaja

M

itä sinulle tulee mieleen, kun Yhdysvallat mainitaan? Entä Ruotsi? Tai Turkki? Jokainen maa herättää meissä tiettyjä mielleyhtymiä ja ajatuksia. Usein nämä ovat sitä hatarampia, mitä kaukaisemmasta ja vähemmän tutusta maasta on kyse. Maakuvalla on merkitystä, koska se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin. Onko maa sellainen, johon haluaisin matkustaa, olisinko valmis sijoittamaan siihen tai voisinko ajatella tekeväni työtä siellä? Maailmanlaajuisen kilpailun koventuessa myös kilpailu valinnoista kiristyy. Kuten markkinoinnissa, on kielteistä mielikuvaakin huonompi vaihtoehto. Nimittäin se, ettei herätä lainkaan ajatuksia tai intohimoja. Kuva maasta muuttuu äärettömän hitaasti. Vuonna 2013 Suomen sijoitus Nation Brand Index -tutkimuksessa oli 50 maan joukossa 17. Sijoitus nousi viidessä vuodessa yhdellä pykälällä. Tähänkin selitys löytyy siitä, ettei aiemmin edellä ollut Norja enää tilannut tutkimusta. Olemme muita pohjoismaita jäljessä myös maakuvatyöhön panostettavissa resursseissa. Köydellä on paha työntää. Suomessa on viimeaikoina puhuttu varsin paljon kehitysyhteistyöstä. Sen hyödyistä tai hyödyttömyydestä. Keskustelussa olisi hyvä muistaa, että kehitysyhteistyö tukee Suomi-kuvan rakentamista maailmalla, avaa kaupallisia mahdollisuuksia yrityksillemme ja sitä kautta luo edellytyksiä maamme menestykselle. Kun viime syksynä osallistuin elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren johtamalle Team Finland -matkalle Vietnamiin, näin omin silmin, mitä Suomen 40 vuotta kestänyt kehitys­yhteistyö oli saanut aikaiseksi. Suomen maine Vietnamissa on erinomainen. Vesiprojektien seurauksena käsitettä ”suomalainen vesi” käytetään lähes synonyymina puhtaalle vedelle. Suomea ei tarvitse erikseen myydä. Tämä antaa yrityksillemme etulyöntiaseman suhteessa kilpailijoihin. Tämän numeron teemana on Kaakkois-Aasia. Vietnamin lisäksi valokeilassa on alueen muita nousevia maita: Indonesia, Filippiinit ja Myanmar (s. 22). Konecranesin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo puolestaan, miten tiikerijahdissa menestytään (s. 31). Olethan jo tutustunut Kauppapolitiikan uudistettuun verkkomaailmaan (kauppapolitiikka.fi)? Myös käsissä pitämäsi lehti on kokenut kasvojenkohotuksen. Tavoitteena on ajassa pysymisen lisäksi entisestään parantaa lehden tarjoamaa lukukokemusta. Kerro mielipiteesi vastaamalla sivun 38 lukijatutkimukseen. ›‹

pääkirjoitus

Maineella on merkitystä

nro 1|2015  Kaup Kauppapolitiikka

3


sisältö

›› LUE LISÄÄ www.kauppapolitiikka.fi facebook.com/kauppapolitiikka twitter.com/kauppapol

14 ”Kyseessä on kaikkien aikojen laajin vapaakauppasopimus.” CECILIA MALMSTRÖM

nro 1 | 2015

3

Pääkirjoitus

6

Kansainvälistymään kehitysmaihin

Kehitysmaiden markkinoilla olisi tilaa uusille toimijoille.

9 Anttonen

Afrikassa taloutta oppimassa

10 Lyhyesti 14

18

18

Suomi luotsina Kazakstanin WTO-matkalla

4

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

VIP-vieras

EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström ponnistelee EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelujen onnistumiseksi.

Suomi on luotsannut Kazakstania WTO:n jäseneksi 19 vuotta.

30


22

KAUPPAPOLITIIKKA JULKAISIJA Ulkoasiainministeriö PÄÄTOIMITTAJA Ville Cantell puh. 0295 351847 ville.cantell@formin.fi TOIMITUSSIHTEERI Riikka Harju puh. 0295 351832 riikka.harju@formin.fi TOIMITUSNEUVOSTO Ilkka Saarinen (pj.), UM Matti Anttonen, UM Ville Cantell, UM Simo Karetie, EK Severi Keinälä, TEM

”Myanmar tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja, uutta teknologiaa, osaamista, palvelutarjontaa ja erikoistuotteita.” JARMO KUUTTILA

nro 1 | 2015

Jouni Mölsä, UM Kari Hietanen, Wärtsilä Outi Torniainen, Finpro

22

Kaakkois-Aasia kutsuu

Myanmar, Indonesia ja Filippiinit kuuluvat kiinnostaviin Aasian kasvutalouksiin.

TOIMITUS, ULKOASU JA TAITTO MCI Press Oy ILMOITUKSET Anu Liukkonen

30 Tyynellämerellä tiikerijahdissa

Konecranes näkee Aasiassa merkkejä markkinoiden uusjaosta.

34

Kentän ääni

Annina Barbosa Suomen suurlähetystö, Hanoi

36

Lue

37

Kolumni

Simo Karetie: Vapaakauppa on elinehtomme

38

Ajassa

39

Q&A

puh. 044 313 0397 amu.liukkonen@mcipress.fi TILAAJAPALVELU JA OSOITTEENMUUTOKSET www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

34

PAINOPAIKKA Forssa Print PAINOS 10 200 kpl PAPERI UPM Fine 90/170g/m2 Irtonumero 9 €

Saumaton yhteispeli avainasemassa

441 760

VASTAA LUKIJAKYSELYYN s. 38 ja voit voittaa iPhone 6 -puhelimen!

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

5


Kansainvälistymään kehitysmaihin YHTEENVETO FINNPARTNERSHIPIN MYÖNTÄMISTÄ LIIKEKUMPPANUUSTUISTA VUOSILTA 2006–2014

PK-yritykset

589 kpl

Yhteensä tukia myönnettiin

732 kpl

Suuryritykset

143 kpl

TUEN KESKIKOKO, € 2006

82 259

2007

49 251

2008

52 818

2009

53 953

2010

38 829

2011

34 116

2012

31 237

2013

37 350

2014

47 981

Tuen keskikoko vuonna 2014

47 981 € G AT E D E S T IN

EMAA KOHD N E N IJAI ENSIS

1. KIIN

17 %

A

4. KEN

IA

7. BRA

6

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

2

5%

SILIA

13 % . INTIA 5. THA

3%

IMAA

NA 3. VIET

4%

% M 10

6 . TA

% A 4 NSANI

21

AT IO N

KIINA D AT E

5.3.20 OPEN R

15

ETURN


”Kaikki asiakkaamme eivät edes tiedosta olevansa tekemisissä kehitysmaiden kanssa”, sanoo ohjelmajohtaja Siv Ahlberg Finnpartnershipiltä. Yritysten kasvumahdollisuudet lähialueilla ovat rajalliset. Nyt olisi aika löytää uusia toimijoita myös kehitysmaiden markkinoille. TEKSTI RIIKKA HARJU

K

MYÖNNETTYJEN TUKIEN TOIMIALAT

Tieto- ja viestintä­ teknologia

17 %

Energia­ teollisuus

8%

Tekstiili­ teollisuus

4%

Muu

3%

Palveluala

8%

Metalli­ teollisuus

6%

Käsityöt

Tuotanto­ tekniikka ja -laitteisto

8%

Maatalous- ja elintarvike­ teollisuus

Ympäristöala

8%

Rakennusala

6%

6%

Koulutus­ palvelut

Sähkö­ tekniikka

3%

3%

Terveysja lääke­ teollisuus

Metsä-, puuja paperi­ teollisuus

Elektroniikka

3%

2%

4%

2%

ehitysmaat kasvavat monen prosentin vuosivauhtia ja parantavat liiketoimintaedellytyksiään jatkuvasti. Yksityisyrittäjille avataan sektoreita, jotka ovat aiemmin olleet valtion monopoliasemassa. Myös suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita kehitysmaista ja lähdössä hakemaan jalansijaa markkinoilta. Kehitysmaat tarjoavat hyvän mahdollisuuden kansainvälistyä, sillä markkinoille on mahdollista päästä ilman valtavaa taistelua markkinaosuuksista. Kansainvälistymisponnisteluihin liittyen olisi Suomessa vielä parannettavaa. – Finnpartnershipin 120 asiakasta vuodessa ei ole vielä paljon suomalaisista yrityksistä, kertoo Finnpartnershipin Siv Ahlberg. – Me puhumme kasvusta, emme pelkästään viennistä. Tarkoitus on vahvistaa yritysten voimavaroja kansainvälistymisen suhteen ja annamme yrityksille resursseja siihen, mitä ne eivät ehkä muuten pystyisi saavuttamaan omin voimin. Tuemme pitkäaikaisia liike­ kumppanuuksia, hän tarkentaa. Tukea saaneista noin puolet päättää lopulta lähteä. – Lähtijöistä taas noin puolet toteuttaa onnistuneesti sen, mitä alun perin oli suunniteltu kansainvälistymisen suhteen. Finnfund tekee investointeja ja Finnpartnership auttaa yritystä ennen investointivaiheeseen pääsyä. Investointeja ei voi saada ilman liiketoimintasuunnitelmaa. – Siinä me olemme mukana auttamassa ihan alusta alkaen. Meiltä saa myös tukea työntekijöiden tarvitsemaan koulutukseen kohdemaasta riippuen, Ahlberg sanoo. PERÄVAUNUJA VIETNAMISTA Mikkeliläinen konepaja Siimet Oy, joka on toiminut vuodesta 1946, tarvitsi kumppania Vietnamista alihankkijaksi. Yritys löysi Finnpartnershipin tukeman hankkeen avulla Vietnamista hyvän ja kustannustehokkaan alihankkijan erikoiskuljetusperävaunujen rungoille ja -osille. Yhteistyön myötä työpaikat ovat lisääntyneet niin Mikkelissä kuin Vietnamissakin. Onnistuneen pilottihankkeen jatkoksi yritys on nyt syventämässä yhteistyötä alihankkijan kanssa ja muun muassa kouluttaa kumppanin henkilökuntaa Vietnamissa lisää. Siimet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Häkkisen mielestä mahdollisuudet pitkäkestoiseen liikekumppanuuteen näyttävät nyt hyviltä. MATCHMAKING YHDISTÄÄ BISNEKSET Finnpartnershipin myöntämä liikekumppanuustuki on ensisijaisesti suomalaisille yrityksille tarkoitettua.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

7


– Siksi olemme kehittäneet myös Match­ making-palvelun, joka on suunniteltu kehitysmaayrityksille, jotka etsivät puolestaan kumppaneita täältä meiltä, Ahlberg jatkaa. Näin saadaan kaikki mahdollisuudet hyödynnettyä. Matchmaking-palvelun kriteerejä on kuitenkin tiukennettu vuosi vuodelta. – Halukkuutta näyttää olevan enemmän kuin todellisia mahdollisuuksia toimia. Viime vuonna

helpottuvan Finnfundin myöntämän rahoituksen avulla. Monissa Finnfundin hankkeissa paine kansainvälistymiseen tulee asiakkailta, jotka jo toimivat globaalisti ja edellyttävät sitä myös alihankkijoiltaan. – Finnfund on investoija. Suuruusluokka meidän toiminnassamme on erilainen kuin Finnpartnershipin toiminnassa. Finnfundin investointipäätökset ovat tyypillisesti muutamia miljoonia.

”Suomessa ollaan yhä hiukan arkoja.” vastaanotimme 222 hakemusta. Näistä seulotaan noin puolet, jotka pääsevät jatkotyöstöön ja joilla on realistiset mahdollisuudet onnistua, Ahlberg sanoo. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee kolumbialaisyrityksen, joka tuo nykyisin kesäkenkiä Kolumbiasta Suomeen. Yhteistyötä syntyi erään helsinkiläisen pienyrittäjän kanssa, joka teetättää nyt Kolumbiassa omaa mallistoaan. Mallistoa jälleenmyydään sitten ympäri Suomen. – Hollannissa on vastaavaa kumppanuus­ toimintaa, ja yritykset suorastaan tappelevat näistä kumppaneista. Meillä Suomessa ollaan yhä hiukan arkoja ja suhtaudutaan varovasti kumppanuusehdotuksiin, Ahlberg kertoo. Yhteydenotot tulevat pääasiassa lähetystöjen ja paikallisten ”bongareiden” kautta. – Paikallisella toiminnalla on suuri merkitys. Kun siellä on aktiivinen henkilö, joka markkinoi, niin se poikii tietysti yhteydenottoja meille. VALMISTA MENESTYSMALLIA EI OLE Yritykset raportoivat vaikutuksista kohdemaissa, mutta tähän voi mennä vuosia, sillä vaikutukset eivät usein näy nopeasti käytännössä. – Sellaista rajausta emme kuitenkaan tee, että tukisimme esimerkiksi vain tiettyä toimialaa, koska se työllistää parhaiten. Tällaista tietoa emme tällä hetkellä edes kerää, koska sellaista evidenssiä ei ole, että vain jokin tietty ala tai alue olisi menestyksekäs ja jokin toinen sitten taas ei, Ahlberg muistuttaa ja jatkaa, että jos menestys tiedettäisiin ennalta, toiminta olisi todennäköisesti jo valmiiksi markkinavetoista. – Me olemme tukemassa sellaista toimintaa, joka ei välttämättä muuten pääsisi alkuun. Myöskään suuryritysten ja pk-yritysten välillä Ahlberg ei näe eroa. KAUEMMAS KALAAN Toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi Finn­ fundilta (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) kertoo asiakkaiden palvelun laajemmilla markkinoilla

8

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

Asiakkaillamme investointisuunnitelmat ovat jo pitkällä ja hankkeeseen tarvitaan riskinjakajaa. Vuonna 2013 Finnfundin salkussa oli 149 investointia. Vuosittain tehdään noin 20 uutta sijoituspäätöstä, yhteensä noin 100 miljoonan euron edestä. ›‹

›› Finnpartnershipin tavoitteena on lisätä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten ja toimijoiden kaupallista yhteistyötä. Tavoitteena on saada aikaan myönteisiä kehitysvaikutuksia kohdemaissa. Liikekumppanuustukea voi hakea kehitysmaihin suuntautuvaan, pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän ja liiketaloudellisesti kannattavaksi suunnitellun toiminnan suunnittelu-, kehitysja koulutusvaiheisiin. Lisätietoja: Finnpartnership.fi

›› Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaista riskirahoitusta kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Rahoitus on tarkoitettu yksityisille hankkeille, joihin liittyy suomalainen intressi. Tavoitteena on kohdemaiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen. Lisätietoja: Finnfund.fi


”Mosambikista ennakoidaan tulevan yksi suurimpia nesteytetyn maakaasun viejiä.” MATTI ANTTONEN alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Afrikassa taloutta oppimassa

V

nitteilla on rautatie länteen Namibiaan Walvis bay’n satamaan. Toteutuessaan rata tekisi satamasta alueen logistisen keskuksen. Teiden ja ratojen lisäksi tarvitaan lisää sähkön­ tuotantoa ja siirtoverkkoja. Nämä asiat olivat vahvasti esillä jokaisessa kolmessa maassa. Mosambik on henkeä kohti laskettuna huomattavasti Botswanaa ja Namibiaa köyhempi maa. Myönteinen uutinen on se, että talouskasvun odotetaan jatkuvan 7–8 prosentin tasolla myös lähivuosina. Rannikolta löydettyjen suurien kaasuesiintymien hyödyntäminen on pääsemässä liikkeelle, ja maasta ennakoidaan tulevan kymmenen vuoden kuluessa yksi suurimpia nesteytetyn maakaasun viejiä maailmassa. Myös hiilivarojen hyödyntäminen on alkanut, mutta ennen nykyistä parempien ratayhteyksien valmistumista vientimäärät eivät voi merkittävästi kasvaa. Metsäteollisuuden saralla Mosambikissa on lähdössä liikkeelle suurisuuntainen metsän­ istutushanke, jonka tavoitteena on kasvattaa riittävästi puuta suuren sellutehtaan tarpeisiin. Namibia ja Botswana pyrkivät kehittämään naudanlihan tuotantoaan ja vientiään. Namibian rannikkovesien kalantuotantoa voisi kasvattaa merkittävästi. Afrikka ei ole mikään taloudellisesti yhtenäinen manner. Sieltä löytyy kehitystasoltaan hyvin erilaisia kansantalouksia, joiden markkinat ja kysyntä poikkeavat toisistaan. Monilla aloilla Afrikassa on nähty valtavaa edistystä, mistä hyvänä esimerkkinä käy matkapuhelinten yleistyminen ja niiden rooli esimerkiksi pankkipalveluiden levittäjänä. Samoin meneillään oleva nopea kaupungistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Paikalla olevat suomalaisfirmat suhtautuivat näkymiinsä optimistisesti. Afrikan dynaaminen kasvu antaisi monelle muullekin toimijalle mahdollisuuksia. Aloittaa voisi vaikka käymällä Afrikassa. ›‹

anttonen

iikon matka reitillä WindhoekGaborone-Maputo ei tee kenestäkään Afrikan tuntijaa. Mutta silmiä se avaa. Namibiassa Suomi on varmaan tunnetumpi maa kuin monin paikoin Euroopassa. 150 vuotta vanha yhteistyösuhde oli esillä tapaamisissa. Moni koulutetusta väestä oli käynyt Suomessa. Hotellin siivoojakin tiesi Martti Ahtisaaren roolin maan itsenäistymisessä. Lähetystyö ja kehitysyhteistyö ovat luoneet kuvaa Suomesta luotettavana maana, joka välittää. Tämä on hyvä pohja myös talouden yhteyk­ siä rakennettaessa. Eikä haittaa sekään, että Namibiasta on tullut henkeä kohti laskettuna yksi Afrikan vauraimmista maista. Maan talouden selkärankana on kaivostoiminta, joka tuottaa muun muassa korutimantteja. Lähivuosina Namibiasta on tulossa maailman toiseksi suurin uraanin tuottaja. Kaivossektorin osaajille löytyy markkinoita. Namibian yliopistossa on aloitettu lääkäri­ koulutus, ja ensimmäiset kotimaassa koulutetut lääkärit valmistuvat vuoden kuluessa. Parhaillaan suunnitellaan hammaslääkärikoulutuksen aloittamista. Suomen kanssa pyritään yhteistyöhön tälläkin saralla. Botswanassa pääsimme katsomaan muutamaa viikkoa aiemmin valmistunutta uutta yliopistollista sairaalaa. Vaikka aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, hyvin eristetyt seinät pitivät rakennuksen lämpötilan siedettävänä. Sairaalan toiminnasta tulee vastaamaan kansainvälisinen sairaalaoperaattori. Myös hankittavat laitteet tulevat olemaan kansainvälistä tasoa. Botswana on Namibiaakin vauraampi maa. Se on maailman toiseksi suurin timanttien tuottaja, ja muutakin kaivostoimintaa kehitetään. Meille kerrottiin maasta löytyvän muun muassa 200 miljardin tonnin hiilivarat. Suurin ongelma on se, miten hiili saadaan markkinoille. Alkuvaiheessa kuljetus hoituu Etelä-Afrikan kautta, mutta suun-

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

9


lyhyesti ”Tasapainoinen TTIP-sopimus hyödyttää koko EU:ta: jäsenvaltioita, eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin.” JYRKI KATAINEN JA CECILIA MALMSTRÖM 5.2.2015 HS Vieraskynä Finnish Internet Forum 2015

KAUPPAPOLITIIKKA.FI UUDISTUI KAUPPAPOLITIIKKA-lehden verkkosivusto on uudistunut. Tuoreen, raikkaan ilmeen lisäksi tavoitteena on palvella verkkolukijoita entistä paremmin. Sivuston selkeyteen on panostettu ja aineisto ryhmitelty teemoittain. Sivustolta pääsee myös kätevästi ulkoministeriön blogisivustolla julkaistavaan Vapaasti kaupasta -blogiin. Myös lehden sosiaalisen median kanavat on uudistettu. Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa Twitterissä. Muista myös viittaus @kauppapol-tunnukseen Twitterissä käytävissä keskusteluissa. Jatkossa osa lehden haastatteluista videoidaan, ja ne ovat nähtävissä lehden verkkosivuilla ja Youtube-kanavalla.

SUOMI Järjestyksessään kuudes Suomen kansallinen internetin hallintofoorumi, Finnish Internet Forum, järjestettiin 25. helmikuuta eduskunnan Pikkuparlamentissa. Tapahtuman järjesti kansallinen monitoimijaryhmä yhteistyössä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Tämän vuoden foorumilla keskusteltiin digitalisaatiosta, teollisesta internetistä ja pankkeihin kohdistuneista palvelunestohyökkäyksistä. Teollisella internetillä tarkoitetaan koneiden ja laitteiden älyratkaisuja sekä niiden pohjalta kehitettyä globaalia liiketoimintaa. Teollinen internet on tämän hetken suurimpia murroksia niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin ja sitä on kuvattu kolmanneksi teolliseksi vallankumoukseksi.

›› Twitter: www.twitter.com/kauppapol ›› Facebook: www.facebook.com/Kauppapolitiikka

Suomalainen koulutusosaaminen esillä Dubaissa Suomalainen koulutusosaaminen oli esillä helmikuun lopussa Dubain GESS -messuilla, Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa. Mukana olivat Finpro ja viisi Future Learning Finland -verkoston jäsenyritystä. www.gessdubai.com

10

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

Katja Anttila @KatjaAnttila

#FocusOnFinland 2015 is ready! Get a print / focus.finland.fi


Kuva: Irene Leino

Edustustojen raportteja luettavissa SUOMI Ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistaan suurlähetystöjen laatimia talousraportteja. Raporteissa löytyy tietoa eri maiden taloustilanteesta, markkinoista ja kauppa­ politiikasta.

Finpro @FinproRy

Suomalaisen ruoan viennillä hyvät näkymät Kiinassa. HKScan, Lignell & Piispanen, Pekan Leipä mukana #FoodfromFinland

Pohjoismainen profilointi ensi vuonna Suomen käsissä Pohjoismaisen ministerineuvoston puitteissa kehitetään parhaillaan yhteistä strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jonka avulla pyritään viestimään Pohjoismaista aiempaa määrätietoisemmin. Suomi on ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2016, ja nyt mietitään ulkoministeriössä sijaitsevan Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön johdolla, mitä teemoja Suomen kaudella nostetaan esiin ja minkälaisia yhteispohjoismaisia profilointihankkeita toteutettaisiin.

formin.finland.fi Etusivu->Ajankohtaista ->Edustustojen raportit

Biolan vierailulla Tonnet Agro –yrityksessä, joka on yksi kuudesta ugandalaisesta kumppaniyrityksestä UNICEFin vetämässä UniWASH-hankkeessa.

UUDENLAISET KUMPPANUUDET PK-YRITYSTEN TUKENA KEHITYSMAISSA AASIA JA AFRIKKA Suomalaiset pk-yritykset ovat aiempaa rohkeampia kansainvälistymään. Valtaosa pk-yrityksistämme on kuitenkin edelleen arkoja lähtemään uusille markkinoille toisin kuin pohjoismaiset kilpailijansa. Yrityksiltä puuttuu rohkeuden lisäksi tarvittava kokemus, tieto ja ymmärrys paikallisesta kontekstista esimerkiksi Aasian tai Afrikan markkinoilla. Tämän vuoksi mahdollisuudet jäävät käyttämättä esimerkiksi IT-, ympäristö-, opetus-, vesi- ja sanitaatiosektoreilla. Yritykset voisivat hyödyntää myös kehitysyhteistyöjärjestöjen kokemusta. Moni suomalainen järjestö on toiminut vuosikymmeniä niillä samoilla alueilla, joihin yritykset ovat vasta menossa. Järjestöille on kertynyt hyvä tuntemus paikallisista oloista ja tarpeista sekä laajat yhteistyöverkostot. Järjestöt tekevät yhä enemmän työtä innovaatioiden, uusien teknologisten mahdollisuuksien ja köyhiä ihmisiä hyödyttävän liiketoiminnan rajapinnassa. Yrityksiä ja järjestöjä on erilaisia. Kokemus osoittaa, että toimiva kumppanuus syntyy, kun arvopohjat kohtaavat ja avoin keskustelu kumppanuuteen liittyvistä odotuksista ja riskeistä toimii. Luottamusta pitää rakentaa, jotta yhteistyö voi onnistua. Järjestöt odottavat kumppaneiltaan vastuullisuutta ja halua parantaa paikallisten ihmisten elämänlaatua liiketoiminnan kautta. UNICEF vetää esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteishanketta Ugandassa kehittääkseen uudenlaisia vesi-, saniteetti- ja hygieniaratkaisuja kouluihin. Yhteistyössä on mukana Biolan, ugandalaisia pk-yrityksiä, Aalto- ja Helsingin yliopisto sekä Makereren yliopisto Ugandasta. Järjestöjen ja yritysten yhteishankkeilla voidaan edistää positiivista kehitystä, hyödyntää osapuolten vahvuuksia sekä luoda pitkän aikavälin kestävää liiketoimintaa. Lisätietoja: Irene Leino, Suomen UNICEF ry, irene.leino@unicef.fi

Palvelujen kasvava merkitys Suomen taloudelle – seminaari 5. maaliskuuta SUOMI Suomi on palvelujen sääntelyssä monia OECDmaita suljetumpi talous. Tämä vaikuttaa palveluelinkeinon toimintaedellytyksiin, kansainväliseen kilpailukykyyn ja Suomen kansantalouteen. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat myös kansainvälisen kaupan palveluvaltaistuminen, työvoiman kansainvälinen saatavuus ja sille asetetut rajoitukset sekä uuden teknologian, kuten teollisen internetin ja robotisaation vaikutus suomalaiselle elinkeinoelämälle. Ulkoministeriön ja Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämässä seminaarissa 5.3. puhujina olivat muun muassa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka sekä OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi.

Chinese takeaway kertoo Kiinasta Ulkoministeriön blogisivustolla Suomen Kiinan edustustot kirjoittavat yhteisessä Chinese takeaway -blogissaan Kiinan ajankohtaisista ilmiöistä. Arto Haapea Shanghain pääkonsulaatista kertoi helmikuussa, kuinka kiinalaiset ovat hurahtaneet ulkomaanmatkailuun ja miten Suomi voisi saada osansa kiinalaisturistien törsäyksestä. blogit.ulkoministerio.fi/kiina

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

11


lyhyesti F I NL A ND

Finnvera @FinnveraFi

Ota yhteyttä Team Finlandiin

Vientikauppojen rahoitusratkaisut tutuiksi. Haku Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan on käynnissä. finnvera.fi

TEAM FINLAND Yritykset voivat nyt lähestyä Team Finland -toimijoita entistä helpommin Tekesin ylläpitämän yhteydenottolomakkeen avulla. Yritykselle luvataan etsiä parhaiten sopivat rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ja yhteistyöverkostot Team Finland -verkoston sisältä. Yhteystiedot jättäneisiin luvataan olla yhteydessä viikon sisällä lomakkeen täyttämisestä. Linkki lomakkeeseen löytyy Team Finlandin kansainvälistymispalveluita esittelevältä verkkosivulta osoitteesta palvelut. team. finland.fi.

UUSIA KASVUOHJELMIA TEAM FINLAND Team Finlandin piirissä on lanseerattu kaksi uutta kasvuohjelmaa. Finland Maritime and Offshore -hanke pyrkii lisäämään meriteollisuusalan kansainvälistä liiketoimintaa 500 miljoonalla eurolla kahdessa vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tukema hanke on Finpron vientiohjelma. Kaivosalan kasvuohjelma pyrkii puolestaan auttamaan suomalaisyrityksiä tarttumaan kaivosteollisuuden kasvun avaamiin mahdollisuuksiin. Ohjelman takana ovat Export Finland ja Invest in Finland. Lisätietoa ohjelmista: www.exportfinland.fi/finland-maritime-andoffshore www.exportfinland.fi/kaivosteollisuudenkasvuohjelma

TTIP-sopimus ei ole mörkö #EU @KauppalehtiFi Kaikkein kipeimmin talouden piristysruisketta kaipaavat EU-maat!

Yritykset voivat lähettää omia projektejaan korkeakoulukursseille ja hyödyntää korkeakouluopiskelijoiden osaamista, kielitaitoa ja verkostoa omien palveluidensa ja tuotteidensa kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Lisätietoa palvelusta: Petri Tuomela, petri.tuomela@me2we.fi

Tilaa Kauppapolitiikan uutiskirje ja maksuton lehti Oletko jo tilaaja? Onko tuttavasi kiinnostunut tilaamaan oman lehden? Tilauksen voit tehdä vaivattomasti internetissä osoitteessa kauppapolitiikka.fi/ tilaus.

MCI

Lenita Toivakka @toivakka

Me2We tarjoaa yrityksille kanavan korkeakouluihin

ceciLia maLmsTRöm:

Tyynellämerellä tiikerijahdissa

Kehitysmaiden markkinat odottavat

Vapaakauppa on hyvän kierre ja vastaus EU:n talousahdinkoon.

Kauppapo litiiKKa nro 1 | 2015

TALOUDELL

ISTEN ULKOSUHTE

KAAKKOIS-AASIA KutSuu

IDEN AIKAKAUSLE

HTI | @kauppapol

Tilaa lehti www.kaup tai tee osoit papolitiik teenmuutos ka.fi/tilaus

›› Luotsina Kazakstan

in WTO-neuvotteluissa ›› Hanoi Rocks

12

Kauppapolitiikka  nro 1|2015


JOONA SELIN Executive Director Nordic Business Council of the Philippines Inc.

”Suomalaisissa yrityksissä on valtavasti potentiaalia.” TOIMITUSJOHTAJA LARS LÖNNQVIST, PRO FASHION OY 16.2.2015 Suomen Yrittäjät, verkkouutiset

Filippiinit – Aasian nouseva tiikeri

F SUOMELLA EDELLYTYKSET EUROOPAN DIGITAALISEKSI KESKUKSEKSI SUOMI Google julkaisi helmikuun alussa raportin ”Finland’s Giant Data Center Opportunity - From the Industrial Heartland to Digital Age”, jonka mukaan Suomella olisi mahdollisuus kehittyä Euroopan digitaaliseksi keskukseksi muun muassa osaavien suomalaisten, tehokkaiden nettiyhteyksien ja infrastruktuurimme ansiosta. Globaalien datakeskusten määrän uskotaan kasvavan niin, että läntiseen Eurooppaan rakennetaan 60 uutta datakeskusta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa dataklusterin ympärille voisi syntyä tarve jopa 32–50 000 henkilötyövuodelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Raportti suosittelee Suomea laatimaan toimintasuunnitelman, jolla datakeskusten ympärille synnytetään laaja klusteri. Suomen pitäisi houkutella investointeja, erityisesti datakeskuksia, aiempaa huomattavasti tehokkaammin. Raportti julkistettiin Haminassa Googlen datakeskuksessa pääministeri Alexander Stubbin ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan vierailun yhteydessä.

Arctic Business Forum Rovaniemellä Maaliskuun 10. päivä starttaa järjestyksessään kuudes Arctic Business Forum Rovaniemellä. Foorumi on tarkoitettu arktisten alueiden liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. www.arcticbusinessforum.com

ilippiinit on tällä hetkellä eräs mielenkiintoisimmista nousevista talouksista Kaakkois-Aasiassa. Viime vuonna BKT kasvoi 6,1 prosenttia, toiseksi nopeimmin Aasiassa Kiinan jälkeen. Presidentti Benigno Aquinon ajama talouskasvuohjelma ja kansainvälisiltä luottoluokittajilta saavutetut investointiluokitukset ovat lisänneet ulkomaisten sijoittajien luottamusta Filippiinien talouteen. Ulkomaiset investoinnit saavuttivat viiden miljardin USD:n rajan viime vuonna. Talouden näkymä on positiivinen, Filippiineille ennustetaan 6–7 prosenttia kasvua lähivuosien ajan, ja HSBC:n ennusteen mukaan saarivaltio tulee olemaan maailman 16:nneksi suurin talous 2050 mennessä. Kasvava, keskiiältään nuori (23,5 vuotta) 100 miljoonainen väestö luo vahvan pohjan kasvulle työvoiman ja kuluttajamarkkinan muodossa. Suomalaisille yrityksille Filippiinien kasvu avaa liiketoimintamahdollisuuksia useilla toimialoilla. Infrastruktuurihankkeita on vireillä runsaasti: teitä, satamia, lentokenttiä sekä julkista liikennettä kehitetään hallinnon public-private partnership -ohjelman voimin. Näissä hankkeissa suomalaisyrityksille on tarjolla mahdollisuuksia teknologian toimittajina. Sama pätee rakentamiseen yksityissektorilla, toimisto- ja asuinrakennuksia nousee Manilassa ja alueellisissa kasvukeskuksissa kovaan tahtiin. Filippiinien talouden kasvu luo mahdollisuuksia myös energia-alalla, erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden saralla. Kasvava energian tarve edellyttää innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi kotitalous- ja maatalousjätteen hyödyntämisessä energiantuotantoon. Tässä yhteydessä suomalaisille cleantech-yrityksille on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia. ICT-alalla on tarve kehittyneille tietojärjestelmille ja ohjelmistoille vertikaalisissa toimialoissa: terveydenhuollossa, koulutuksessa, tietoliikenteessä sekä julkishallinnossa. Lisäksi Filippiinit on Intian jälkeen maailman toiseksi suosituin kohdemaa IT- ja asiakaspalvelukeskuksille, joiden avulla palvellaan yrityksen sisäisiä ja ulkoisia toimintoja. Osaavan ja runsaslukuisen työvoiman ansiosta Filippiinit toimii myös alueellisena tuotanto- ja palvelukeskuksena, jonka kautta on mahdollista avata uusia markkinoita. Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) integraatio luo 600 miljoonan ihmisen yhteismarkkinan ensi vuonna. Tämä on maailman seitsemänneksi suurin talous, jonka mahdollisuuksien hyödyntämisessä Filippiinit toimii tärkeänä väylänä. Hyvänä esimerkkinä suomalaisen elinkeinoelämän kiinnostuksesta Filippiinejä kohtaan toimi elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vierailu Manilaan 13 yrityksen delegaation kanssa 9–10. helmikuuta. Yritysvaltuuskuntaan osallistui pitkään Filippiineillä toimineita yrityksiä, kuten Eltel Networks, Kone, Nokia, Pöyry, Sandvik ja Wärtsilä. Mukana oli myös yrityksiä, joka ovat hiljattain etabloituneet markkinoille: Comptel, Konecranes ja Outotec. Pk-yrityksistä matkassa olivat Gigamare, Nocart Oy, Opteam Yhtiöt Oy ja Pajat Solutions Oy. Valtuuskuntaan osallistuneiden yritysten kirjo osoittaa, että kiinnostus Filippiinejä kohtaan on kasvavaa ja laaja-alaista. Vierailun innoittamana rohkaisen lisää suomalaisyrityksiä tarkastelemaan Filippiinien liiketoimintamahdollisuuksia, huomioiden samalla, että mahdollisuuksien avaaminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista kohdemarkkinaan. Avainasemassa ovat vahvan paikallistuntemuksen sekä luotettavan sidosryhmäverkoston rakentaminen. Oikea yhteistyökumppani on tässä prosessissa usein menestyksen edellytys.›‹

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

13


Vapaakauppa takaa todistetusti kehitysmaiden ja miljoonien köyhien ihmisten pääsemisen globaalin kaupan piiriin, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström.

14

Kauppapolitiikka  nro 1|2015


TEKSTI ANNIKA NURMIRANTA KUVAT ERIK CRONBERG

Euroopan unionin tuore kauppakomissaari Cecilia Malmström tekee kaikkensa, jotta vapaakauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä johtavat maaliin.

TUHANNEN TAALAN PAIKKA nro 1|2015  Kauppapolitiikka

15


Tulevaisuudessa

90 %

kysynnästä syntyy Euroopan ulkopuolella.

K

un Euroopan unionin kauppa­ komissaari Cecilia Malmström neljä kuukautta sitten siirtyi unionin sisäasioista vastaavan komissaarin pestiltä nykyiseen tehtäväänsä, hän tiesi joutuvansa melko tuuliseen paikkaan. Kysymys kun on EU:n ja Yhdysvaltojen neuvottelemasta TTIP- kauppa- ja investointisopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership). Euroopan taloutta kuvaavat luvut, millä mittarilla tahansa mitattuna, ovat olleet lattianraossa jo kahdeksatta vuotta. Nyt olisi mahdollisuus nousta suosta ja päästä kiinni kasvuun. Tällä asenteella Malmström on tehtävä­ kenttäänsä sitoutunut. Silti hänellä riittää ymmärrystä niille, jotka marssivat jäsenmaissa vastustamassa sopimusta. – Onhan kysymyksessä kaikkien aikojen laajin vapaakauppasopimus. Globalisaatio herättää edelleen pelkoja, kuittaa Malmström. Monet selvitykset lukuineen puhuvat sopimuksen puolesta. On laskettu, että EU:n talous voisi kasvaa jopa 0,48 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2027 asti. Vuositasolla tämä tekisi 86 miljardia euroa. Tätä ei ole varaa menettää. Malmström pelkää, että Euroopan vaikutus­ valta murenee, jos se menettää kilpailukykyään suhteessa esimerkiksi Kiinaan ja Brasiliaan. Kaupan painopiste on väistämättömästi siirtymässä nouseviin talouksiin. Tulevaisuudessa jopa 90 prosenttia kysynnästä syntyy Euroopan ulkopuolella. Tähän on herätty, ja kauppapolitiikka on palautunut politiikan keskiöön. Lukuisat maat neuvottelevat kahdenvälisistä sopimuksista saadakseen kilpailuedun suhteessa muihin. – Jos EU ei nyt ota ohjaksia, muut tekevät sen. On syytä luoda kumppanuudet niiden kanssa, joilla on samanlaiset arvot demokratiassa, lainsäädännössä ja ihmisoikeuksissa. Malmström ajattelee vapaakauppaa hyvän kierteenä ja vastauksena EU-maiden talous-

16

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

ahdinkoon. Oman kortensa kekoon on antanut myös Euroopan komissio julkistamalla 315 miljardin euron investointisuunnitelman seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. TTIP-SOPIMUS ANTAISI MAAILMALLE vahvan signaalin siitä, että kasvu ja vaurastuminen ovat saavutettavissa vapaalla kaupalla ja investoinneilla. Se lisäisi Malmströmin mukaan myös uskottavuutta euroäänestäjien silmissä. – Korkea työttömyys euroalueella on vienyt monelta uskoa politiikkaan. Transatlanttinen vapaakauppasopimus sitoisi toteutuessaan piiriinsä puolet maailman bruttokansantuotteesta ja kolmanneksen kaupasta. Takarajana neuvotteluille on alun perin pidetty tämän vuoden loppua. – Tarkkaa aikataulua neuvottelujen kulusta on vaikea ennustaa, sanoo Malmström. Edessä on työntäyteisiä päiviä jo sen vuoksi, että sopimuksen runko pyritään lyömään lukkoon kuluvan vuoden aikana. Sisältö menee aikataulun edelle. – Hyvä ja huolella tehty sopimus voittaa kiireessä kasatun, sanoo kauppakomissaari. TTIP:n Brysselissä pidetty kahdeksas neuvottelukierros oli helmikuussa, ja ennen kesälomia on suunnitteilla vielä kaksi lisää. Seuraavat kuukaudet on varattu neuvottelun piiriin kuuluvien asioiden edistämiselle. Tämä pitää sisällään myös väärien mielikuvien oikomista. Nykyisessä tehtävässään Malmström on ehtinyt käydä Washingtonissa jo kolme kertaa. Tapaamisia Yhdysvaltojen kauppa­edustaja Michael Fromanin kanssa hän kuvaa hedelmällisiksi. – Pidän tätä hyvänä merkkinä sille, että TTIP-sopimus saadaan tehtyä vielä presidentti Barack Obaman kauden aikana. EU-KOMISSIO ON KOKO vapaakauppa­ neuvottelujen ajan ollut muun muassa eri kansalaisjärjestöjen ryöpytyksen kohteena. Omansa siitä on saanut myös Malmström. Keskeisiä kysymyksiä, jotka täyttävät kauppakomissaarin lähikuukaudet ovat investointi-

HELPOTUSTA PK-YRITYKSILLE ›› Standardien ja erilaisten lupakäytäntöjen yhtenäistäminen hyödyttäisi erityisesti pk-yritysten pääsyä uusille markkinoille. – Investointisuojaa ei olla poistamassa neuvottelupöydältä, mutta sen mallia pitää parantaa, sanoo kauppakomissaari Cecilia Malmström. Arvostetun CSIS-tutkimuslaitoksen mukaan investointisuoja­ sopimukset riitojenratkaisumenettelyineen eivät suosi monikansallisia yrityksiä, vaan ovat toimivia myös valtioiden näkökulmasta.


suoja sekä siihen liittyvä sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisumenettely ISDS (Investor–State Dispute Settlement). Sopimuksen vastustajat pelkäävät, että kansallinen lain­ säädäntö ja oikeuslaitos alistetaan ylikansalliseen välimiesmenettelyyn. Pahimmillaan yhtiöt voisivat vetää valtion oikeuteen. Komissio järjesti viime vuoden keväällä avoimen verkkokuulemisen ja on julkaissut siitä nyt raportin. Vastauksia tuli valtava määrä, yhteensä yli 150 000. Suurin osa oli Malmströmin mukaan odotetusti kielteisiä, mutta seassa oli myös rakentavia ehdotuksia. – Kuuleminen osoitti, että vallalla on syvä epäluulo riitojenratkaisumenetelmää kohtaan. Ennen kuin mistään päätetään, on käytävä avointa ja suoraa vuoropuhelua eri tahojen kanssa, sanoo Malmström. Hän on Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin tavoin epäileväinen nykymallin suhteen. – Välimiesmenettely kaipaa uudistamista, jotta se olisi kaikkien etujen mukainen. Mutta investointisuoja riitamenettelyineen on osa normaalia kansainvälistä kauppasopimusta, ja EU:lla on jo ennestään kokemusta 1 400 kahdenvälisestä investointisuojasopimuksesta. Mallia voisi Malmströmin mukaan ottaa esimerkiksi kunnianhimoisesta CETA-sopimuksesta EU:n ja Kanadan välillä (Comprehensive Economic and Trade Agreement). Se sisältää välimiesmenettelyn valvonnan ja täyden läpinäkyvyyden asiakirjoissa. Toteutuessaan se kasvattaisi EU:n bruttokansantuotetta 12 miljardilla vuodessa. Sopimusluonnos on nyt juridisessa tarkastuksessa. – EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on löydyttävä vastaavanlainen tasapaino investointi­ suojan ja valtion oikeuksien välillä kuin CETA-sopimuksessa. Se ei saa heikentää elintarviketeollisuuteen, ympäristönsuojeluun tai kansanterveyteen liittyviä normejamme tai horjuttaa lainsäädäntöjärjestelmäämme. Malmström vannoo avoimuuden nimiin. Komissio on järjestämässä lukuisia kuulemisia ja tilaisuuksia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana eri osapuolten kanssa. VAIKKA KÄRKI ON TÄLLÄ HETKELLÄ kahdenvälisissä sopimuksissa, ihanteena neuvotteluissa on monenvälisyys. Balin onnistunut kierros toissa joulukuussa on luonut uutta uskoa Maailman kauppajärjestö WTO:n Dohakierroksen loppuun viemiseksi. Nämä neuvottelut olivat Malmströmin mukaan läpimurto. Vuonna 2001 alkanut Dohan neuvottelukierros on tuottanut monta pettymystä, joten saavutusta on pidetty jopa historiallisena. 160 valtiota onnistui neuvottelemaan ja sopimaan joistakin kierroksen aiheista. Helmenä on sopimus kauppamenettelyjen helpottamisesta. Vihreää valoa on muutenkin näkyvissä, sillä runsas kuukausi sitten Davosin neuvottelu­

CECILIA MALMSTRÖM • Euroopan unionin kauppakomissaari vuodesta 2014 • Koulutus: politiikan tutkimuksen tohtori • Kansanpuolue liberaali • Syntynyt vuonna 1968 • Työura: EU:n sisäasioista vastaava komissaari vuosina 2010–2014 • Ruotsin eurooppaministeri vuosina 2006–2010 • Euroopan parlamentin jäsen vuosina 1999–2006 • Perhe: aviomies ja kaksi tytärtä

pöydässä olivat koolla kaikki jäsenmaat ”nyt tai ei koskaan” -asenteella. Tästä Malmström on selvästi tyytyväinen. VAIKKA TALOUDEN ALAVIRE saattaa näyttää lopulliselta, se ei sitä tilastojenkaan valossa ole: laskua seuraa aina nousu. Sen sijaan digitalisoituminen on pysyvä ilmiö, ja sitä on pidetty myös teollisuuden uutena vallan­kumouksena. Digitalisointi on pienentänyt ja yhdistänyt maailmaa. Tuotteita ja palveluita ei enää valmisteta yhdessä paikassa eikä edes yhdessä yhtiössä. – Tuotanto on organisoitunut globaalien arvoketjujen avulla. Tämä asettaa paineita EU:lle ja sen kauppakumppaneille siitä, miten näitä ketjuja pitäisi tukea. Tullien ja muiden esteiden karsiminen ja kaupan ja investointien helpottaminen on Malmströmin mukaan oikea vastaus uudelle globaalille kauppaympäristölle. Digitaalinen sisämarkkina on yksi komission avainpainopisteistä, jotta yritykset pääsisivät mutkattomammin EU:n ulkopuolisille markkinoille. Kauppakomissaari vertaa yrityksiä joukkue­ urheilijoihin. – Yhteispeli on tulosta jokaisen osallistujan suorituksesta. Parhaan tuloksen saavuttaa joukkue, joka on karsinut pelikentältä kaikki esteet. Tämä on myös kauppapolitiikan tehtävä, sanoo Malmström. ›‹

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

17


SUOMI LUOTSINA KAZAKSTANIN WTO-MATKALLA 18

Kauppapolitiikka  nro 1|2015


Kyse on pääsystä osaksi monenvälistä kauppajärjestelmää.

Suomi on luotsannut Kazakstania maailman kauppajärjestön jäseneksi 19 vuotta. Vesa Himanen kuvaa kokemuksiaan Geneven ”Suomiprojektista”. TEKSTI VESA HIMANEN KUVITUS SUSANNA TUONONEN

T

oimin edustuston WTO-sektorin vanhimpana virkamiehenä kun Suomen Geneven suurlähettiläs Björn Ekblom valittiin 29.1.1996 Kazakstanin WTO-liittymistyöryhmän ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Uuden EU-maan pysyvällä edustajalla oli sopiva tausta ja tehtävä vaikutti rutiinilta. Kazakstan oli tuolloin melko tuntematon, vastikään itsenäistynyt maa. En osannut aavistaa, että olen projektissa mukana vielä 19 vuoden päästä. Neuvotteluprosessi on vasta nyt loppumetreillä ja virallinen liittymispäätös tehtäneen loppukeväästä. JÄSENMAKSU EI RIITÄ WTO-JÄSENYYTEEN Jäsenyyttä valmistelevan työryhmän tehtävä on paljon laajempi kuin ensi kuulemalta vaikuttaa. Sen tehtävänä on valmistella jäsenyyssopimus; lopullisen päätöksen jäsenyydestä tekee järjestön ministerikokous tai yleisneuvosto. Jäsenyysprosessi muistuttaa EU-jäsenyysneuvotteluja. Liittyvän maan kanssa on sovittava siitä, miten se toimeenpanee kymmenet eri alojen WTO-sopimukset. Samoin on neuvoteltava siitä, millä ehdoilla tuonti tapahtuu. Tuhansia nimikkeitä käsittävän tullitariffin neuvottelu tai palvelujen tuontiehtojen täsmentäminen eivät ole rutiiniasioita. WTO:hon liittyminen ei normaalisti ole etusivun juttu ulkopuolisille, mutta liittyvälle maalle se on sitä.

Kyse on Team Finland -työstä, joka alkoi ennen käsitteen keksimistä.

PUHEENJOHTAJUUS TEAM FINLAND -TYÖTÄ WTO on jäsenvetoinen organisaatio, jossa päätökset tehdään konsensuksella. Puheenjohtajan merkitystä ei sen vuoksi pidä liioitella. Hän on kuitenkin koko jäsenistöä edustava hahmo, jonka rooli on tärkeä erityisesti liittyvälle maalle. Ei ole merkityksetöntä, että puheenjohtajan paikalla on koko prosessin ajan ollut suomalainen. Kymmenet Kazakstanin valtuuskunnan jäsenet, ministerit ja eri hallinnonalojen edustajat ovat vuosien varrella panneet merkille, että heidän jäsenyysprojektinsa on suomivetoinen. Kyse on Team Finland -työstä joka alkoi paljon ennen tämän käsitteen keksimistä. Puheenjohtajuuksia ei ole etukäteen allokoitu millekään maalle eikä Suomi ole ennen vuotta 2012 aktiivisesti esittänyt edustajiaan tälle paikalle. Aloite on tullut EU-komissiolta joka hoitaa puheenjohtajien valintaneuvotteluja unionin puolesta. Oli kuitenkin luontevaa että Pekka Huhtaniemi, allekirjoittanut ja Hannu Himanen ottivat vuorollaan tämän tehtävän hoitaakseen tullessaan pysyväksi edustajaksi Geneveen. Palatessani Puolasta kesällä 2012 Kazakstanin WTO-neuvottelut olivat juuri aktivoituneet muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ja tavoitteeksi oli asetettu sen päättäminen vuoden loppuun mennessä. Hannu Himanen oli siirtymässä Moskovaan, jolloin joku keksi, että ryhtyisin uudestaan työryhmän puheenjohtajaksi. Tiiviissä loppuvaiheessa olisi eduksi, että olin aiemmin toiminut viisi vuotta puheenjohtajana ja tunsin ”failin” ennestään. Olin EU:n ehdokas ja tulin valituksi, vaikka puheenjohtajia ei aiemmin ole valittu Geneven ulkopuolelta. Kazakstanin kauppaministerin mielestä ”hevosta ei kannattanut vaihtaa kärryn eteen kesken virranylityksen”. Näin tulimme turvanneeksi Geneven Suomi-projektin jatkuvuuden. MIKSI JÄSENYYSNEUVOTTELU ON NÄIN MUTKIKAS? Voi kysyä, miksi tällainen jäsenyysprosessi on niin mutkikas ja kestää näin kauan. Perussyy on se, että jäsenyys edellyttää paljon muutoksia liittyvän maan lainsäädäntöön eri aloilla mikä merkitsee vaikeita poliittisia päätöksiä. Kazakstan joutuu esimerkiksi luopumaan maatalouden vientituista ja rajoittamaan maataloudelle annettavia kansallisia tukia. Monet myönnytykset ovat hinta siitä, että maa pääsee globaalin vapaakaupan ja sääntöjärjestelmän piiriin. Etujen ja myönnytysten tasapainoon tähtäävä neuvottelu lukuisten vastapuolten kanssa on hakijamaalle työläs ja monimutkainen prosessi.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

19


Kazakstan joutui Ukrainan kriisin synnyttämän turbulenssin pelinappulaksi. Mitä se saa vastineeksi? WTO-jäsenyys vakiinnuttaa maan aseman kauppakumppanina. Viejät tietävät, ettei jäsenmaa voi muuttaa tuonnin ehtoja miten tahtoo. WTOsopimukset ovat juridisesti sitovia ja sopimusrikkomukset voidaan viedä järjestön ratkaistavaksi. WTO-maa on myös luotettavampi investointikohde kuin ”villi” toimija. Myös jäsenmaan viejillä on turvatumpi asema ja ne saavat esimerkiksi saman tullikohtelun kuin muutkin WTO-jäsenet. Osallistumisoikeus kauppaneuvotteluihin ei sekään ole pikkuasia ja jäsenyys takaa maalle pääsyn monenlaisen informaation lähteille.

VESA HIMANEN ›› Ulkoasiainneuvos Vesa Himanen tuli ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1978. Hän on toiminut useissa kauppapolitiikan tehtävissä ministeriössä, viimeksi Kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä vuoteen 2003. Siirryttyään pysyväksi edustajaksi Geneveen (2003– 2008) hän toimi muun muassa Maailman kauppajärjestön (WTO) tavarakauppaneuvoston ja kauppapolitiikan maatutkintaelimen puheenjohtajana. Hän oli myös viisi vuotta Kazakstanin WTO-liittymistyöryhmän puheenjohtaja. Palattuaan Varsovan suurlähettilään tehtävästä vuonna 2012 ulkoministeriöön hänet valittiin uudestaan Kazakstan-työryhmän puheenjohtajaksi. Prosessi oli määrä saada päätökseen pikaisesti mutta se mutkistui Euraasian integraation ja Ukrainan kriisin vuoksi ja siitä tuli osa geopoliittista turbulenssia. Neuvottelut ovat tällä hetkellä vasta loppuvaiheessaan.

20

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

ERITYISTAPAUS JA GEOPOLIITTISEN TURBULENSSIN UHRI Kazakstanista tuli erityistapaus sen vuoksi, että se liittyi kesken WTO-neuvottelujen Euraasian tulliliittoon, jonka muina jäseninä ovat Venäjä, Valko-Venäjä ja Armenia. Tulliliitto on vuoden alusta osa laajempaa Euraasian talousliittoa. Asian teki ainutlaatuiseksi se, että kauppajärjestön säädökset ja menettelyt perustuvat siihen, että tulliliittoon liittyvä maa on jo WTO:n jäsen eikä ole olemassa ennakkotapauksia päinvastaisesta marssijärjestyksestä. Kukaan ei kyennyt arvioimaan, mitä poikkeavasta järjestyksestä seuraa. Jos vaikeudet olisi osattu ennakoida, jäsenyys olisi neuvoteltu ennen tulliliittoon menoa. Kun neuvottelujen loppuvaihe käynnistyi kesällä 2012, todettiin varsin pian, että Kazakstan oli ennen tulliliittoon menoa ehtinyt tehdä paljon tuontitulleja koskevia sitoumuksia, jotka poikkesivat Venäjän vastikään WTO:ssa tekemistä sitoumuksista. Ja tulliliitollahan tulee olla yhteinen tullitariffi. Erityisongelmana oli se, että Kazakstan oli noin 3 000 nimikkeen osalta sitoutunut alhaisempiin tulleihin kuin Venäjä. Tullien sopeuttaminen samaan tasoon olisi edellyttänyt myös Venäjän sitoumusten muuttamista, mihin se ei ollut valmis. Vastaavia ongelmia tuli vastaan muillakin tulliliiton toimivaltaan kuuluvilla alueilla. Näytti jopa siltä, ettei tästä ongelmasta päästä yli ja Kazakstanin jäsenyys lykkääntyy epämääräiseen aikaan. Mutta kauppajärjestö ei


KOMMENTTI ole niin dogmaattinen kuin luulisi. Jos jäsenistö on yksimielinen, voidaan tehdä innovatiivisiakin ratkaisuja. Lopulta päädyttiin siihen, että osa ongelmien ratkaisusta siirrettiin jäsenyyden jälkeiseen aikaan. Tämä merkitsee sitä, ettei Euraasian tulliliitolla ole Kazakstanin jäsenyyden alussa täysin yhtenäistä, WTO:hon sidottua tullitariffia. Kaiken kukkuraksi Kazakstan joutui Ukrainan kriisin synnyttämän geopoliittisen turbulenssin pelinappulaksi, ikään kuin tikun nokkaan laajemmassa kriisissä. Venäjän suhteet EU:hun ja Yhdysvaltoihin viilenivät ja pakotteet otettiin käyttöön, mikä ei tietenkään edesauttanut liberalisointiin tähtäävää jäsenyysneuvottelua. Venäjän edustajat eivät myöskään enää voineet osallistua Washingtonissa tai Brysselissä pidettyihin neuvotteluihin yhdessä Kazakstanin kanssa. Mutkikas sukkulointi vei aikaa ja aina oli ilmassa epäilys siitä, että ”isompi kuvio” on pelissä mukana. Oli kuitenkin ratkaisevaa, että kaikki osapuolet haluavat saada Kazakstanin WTO:n jäseneksi. Tällä hetkellä ollaan siis aivan kalkkiviivoilla – mutta ei vielä maalissa. PITKÄN PROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖKSET Rutiinilta tuntuvasta tehtävästä tulikin siis kaikkea muuta kuin rutiinijuttu. Kazakstanin WTO-jäsenyysneuvottelu on esimerkki siitä, että kauppapoliittiset neuvottelut ovat entistä enemmän osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Neuvotteluja ei ole pitkään aikaan voitu käydä erillisenä kauppapoliittisena prosessina, vaan Euraasian talousliiton poliittiset tavoitteet ovat olleet tärkeä osatekijä. Ukrainan kriisi tuli myös huonoon aikaan neuvottelujen kannalta. Kiristynyt kansainvälispoliittinen tilanne mutkisti ja pitkitti niitä. Neuvottelu on kuitenkin ollut esimerkki myös siitä, että multilateraalisia neuvotteluja voidaan käydä epäsuotuisissakin oloissa, jos intressit ovat yhteiset. Venäjä on halunnut Kazakstanin WTO:n jäseneksi vahvistaakseen Euraasian talousliittoa, jonka priimusmoottori se on. EU ja Yhdysvallat ovat puolestaan halunneet tukea Kazakstanin pyrkimyksiä monipuolistaa talouttaan ja kasvattaa riippumattomuuttaan WTO-jäsenyyden avulla. Kazakstan nähdään myös tärkeänä tulevaisuuden kauppakumppanina. Kazakstanin WTO-jäsenyydellä tulee olemaan myös seurausvaikutuksia. Euraasian talousliitto on vajavainen toimija kauppajärjestössä ilman Valko-Venäjää, jonka jäsenyysprosessi on jo nyt saanut uutta vauhtia. Vuonna 1993 alkanut neuvottelu ei toistaiseksi ole edennyt poliittisista syistä. Poliittinen ympäristö on nyt suotuisampi Valko-Venäjälle ja sille on aukeamassa parempi mahdollisuus WTO-jäsenyyteen. Tätä helpottaa se, että monet vaikeat tulliliittojäsenyyteen liittyvät ongelmat on ennakkotapauksena ratkaistu Kazakstanin neuvottelujen yhteydessä. ›‹

Euraasian talousliitto: ei aivan menestystarinan luokkaa ›› Euraasian talousliiton (jäljempänä ’talousliitto’) perustamissopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Siihen kuuluu nyt Venäjän lisäksi Armenia, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Kirgisian on määrä liittyä myöhemmin tänä vuonna. Pintapuolisesti tarkastellen talousliiton luominen näyttää suurelta läpimurrolta Neuvostoliiton jälkeisen ajan integraatioprosessissa, jonka keskiössä on Venäjä. Analysoitaessa tilannetta kuitenkin paljastuu, että osapuolten välisten suhteiden helpot ajat saattavat olla jo menneisyyttä. Jatko ei tule olemaan ollenkaan mutkatonta ja lukuisat ongelmat tulevat vähentämään – eivät lisäämään – maiden halukkuutta lähentyä toisiaan. Venäjän kumppanien ensisijainen intressi on taloudellinen. Mutta nyky-Venäjä, joka itse on vajoamassa kriisiin, tuskin kykenee toimimaan alueen taloudellisen kehityksen moottorina. Se voi silti tuottaa halpaa energiaa ja muutamia muita tukia, mutta tämä ei korvaa yleistä talouden kasvun hidastumista. Lisäksi Venäjän ruplan heikkeneminen on jo nyt vähentänyt kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen arvoa ja samalla alentanut niiden väestön elintasoa ja tehnyt työllistymisestä Venäjällä paljon vähemmän houkuttelevaa. Mutta vaikka ei olisi olemassa mitään kriisiä, talousliiton rakenteellinen heikkous olisi itsestään selvä. Yli 85 prosenttia koko alueen taloudesta tapahtuu Venäjällä. Tämän takia muut valtiot pelkäävät Venäjän valta-asemaa omilla markkinoillaan; toisaalta Venäjälle vastavuoroisesta markkinoiden avautumisesta talousliiton sisällä koituvat edut tulevat aina olemaan marginaalisia. Tämän takia sisäiset esteet poistuvat hyvin hitaasti. Tällä hetkellä vain työvoima voi liikkua vapaasti. Yhteiset energiamarkkinat tulisi luoda vasta 2025 eikä palveluja vapauteta sittenkään. Ei ole yllättävää, että vuonna 2013 talousliiton jäsenvaltioiden välinen kauppa laski lähes viisi prosenttia ja tammi–marraskuussa 2014 edelleen 10 prosentilla. Toisaalta on jo selvää, että talousliitosta ei tule Venäjälle geopoliittista välinettä, kuten jotkut läntiset huomioitsijat pelkäsivät ja Kreml ehkä toivoi. Ei Astana eikä edes Minsk seurannut Moskovaa sen konfliktissa Ukrainan ja lännen kanssa. Päinvastoin – sekä Valko-Venäjä että Kazakstan yrittivät toimia konfliktissa välittäjinä. Ne eivät liittyneet Venäjän kauppasaartoon lännen tuotteita kohtaan. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka vieraili Kiovassa joulukuussa ja ilmaisi solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, mitä ei varmasti odotettu Venäjän lähimmältä liittolaiselta. Talousliiton laajentuminen ei ole myöskään suunnitelmissa. Mahdollisten ehdokkaiden lista rajoittuu ainoastaan Tadžikistaniin, mutta avoin raja tämän maan kanssa muodostaisi pikemminkin turvallisuusriskin muille. Läntiset yritykset voivat satunnaisesti hyötyä talousliiton yhteisestä tullimenettelystä. Olisi ehdottoman ennenaikaista odottaa, että se – nimestään huolimatta – kasvaisi pian itsenäiseksi talousliitoksi toimivine ja selkeine ylikansallisine sääntöineen. ARKADY MOSHES ohjelmajohtaja, EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelma Ulkopoliittinen instituutti

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

21


Kaakkois-Aasia kutsuu Myanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä talous kasvaa nopeasti. Mailla on suuri tarve kehittää esimerkiksi infrastruktuuria ja koulutusta. Suomalaiselle osaamiselle on kysyntää, vaikka markkinoille pääsy ei aina olekaan yksinkertaista. TEKSTI MATTI VÄLIMÄKI KUVAT ISTOCKPHOTO

M

yanmaria pitkään hallinnut sotilasjuntta luopui vallastaan vuonna 2011. Myanmarin nykyhallitus on alkanut määrätietoisesti modernisoida maan taloutta, purkaa sotilasvallan aikaista säädösviidakkoa sekä helpottaa ulkomaisten yritysten ja investoijien toimintaa. Suomen Bangkokin suurlähetystön alaisen Myanmarin konsulaatin johtava virkamies Jarmo Kuuttila kertoo, että Myanmarilla on valtava tarve kehittää infrastruktuuriaan. Tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille: – Kehityksen keskeisiksi alueiksi ovat nousemassa esimerkiksi liikenne- ja kuljetus, tietoliikenne, energia ja sen siirtotekniikka, rakennussektori, koneet ja laitteet sekä moderni- ja vihreä teknologia. Myanmar on maailman köyhimpiä valtioita. Sen yli 53 miljoonaisesta väestöstä reilut 70 prosenttia on edelleen vailla sähköä. Liikenneolot ovat päätietä lukuun ottamatta surkeita. Terveyssektorillakin on edessään suuren kehityksen kausi.

22

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

– Oikeastaan listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Infra, joka maassa oli entuudestaan, raunioitui pahoin pitkän sotilasvallan aikana. Mutta jos tarpeet ovat suuret, niin suuret ovat luonnonvarat ja resurssitkin. – Energiavarantojen lisäksi maassa on runsaasti mineraaleja, metsiä sekä melkoinen maaseutu­ kehityksen ja maatalouden potentiaali. Myanmar, silloinen Burma, oli aikoinaan maailman riisiaitta. Se pyrkii samaan nytkin. EU on tällä hetkellä yksi Myanmarin suurimmista vientikohteista. Vienti muodostuu pääasiassa tekstiileistä ja vaatteista, puutavarasta, kalatuotteista ja vihanneksista. KILPAJUOKSU MYANMARIIN Ulkomaalaisten toimijoiden kilpajuoksu Myanmariin on täydessä vauhdissa. Maan vanhat aasialaiskumppanit ovat muita edellä. – Kiina on ollut perinteisesti merkittävin investoija Myanmarissa ja se tullee sellaisena pysymään.


Yangon

Manila

1

Jakarta

1. FILIPPIINIT Bkt per capita 4 700 USD Bkt:n kasvu 6,8 % Valtion velka: 50,2% bkt:sta Työttömyysaste 7,4 %

2. INDONESIA Bkt per capita 5 200 USD Bkt:n kasvu 5,3% Valtion velka 24,2% bkt:sta Työttömyysaste 6,6%

3. MYANMAR Bkt per capita 1 700 USD Bkt:n kasvu 6,8% Valtion velka 42,7% (?) Työttömyysaste 5,2% Lähde: CIA World factbook

Bagan temppelitorneineen on Myanmarin kuuluisin nähtävyys.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

23


Riisi on tärkein viljelyskasvi Myanmarissa.

Aamuliikennettä Myanmarissa.

MYANMAR TARVITSEE INNOVATIIVISIA RATKAISUJA.

24

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

Seuraavina, kaukana takana, tulevat Japani ja Korea. Länsimaat ovat olleet Myanmarin markkinoilla aasialaisia selvästi varovaisempia ja maltillisempia. – Länsimaat ovat odottaneet kaupan ja investointien edellytysten kohenemista. Riskejä on pidetty suurina. Kuuttila arvioi, että suomalaisten on vaikea kilpailla Aasian jättien kanssa perusteollisuuden tai suurten sarjojen tuotteilla. – Mutta täällä riittää markkinoita joustavalle muuntautumiskykyiselle huippuosaamiselle. Myanmar tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja, uutta teknologiaa, osaamista, palvelutarjontaa ja erikoistuotteita. Näkyvissä on myös merkkejä siitä, että Myanmarista on tulossa kansainvälisen yhteisön suosikkiavustettava. Tämä saattaa avata osaltaan myös kaupallisia mahdollisuuksia. Paljon riippuu myös ADB:n eli Aasian kehityspankin sekä Maailmanpankin ratkaisuista. Ulkomaalaisten mielenkiintoa Myanmaria kohtaan lisää myös maan hyvä sijainti Kiinan ja Intian välissä.

– Talouden pyörät pyörivät vielä pitkälti vanhaan malliin. Yritystoiminta on keskitettyä; vanha talouseliitti ja vakavaraiset suuret yritykset dominoivat markkinoita. Rahoitusvaikeuksien vuoksi moni kasvuyritys joutuu yhä odottamaan suunnitelmiensa kanssa. – Esimerkiksi ulkomaiset pankit eivät saa vielä toimia Myanmarissa, Kuuttila huomauttaa.

RAHOITUSSEKTORI EI TOIMI Kuuttila kertoo, että ulkomaisten yritysten toimintaa helpottava lainsäädäntötyö edistyy kohtuullisen ripeästi. Ongelmia aiheuttaa muun muassa maan kehittymätön pankki- ja rahoitussektori.

YRITYSVASTUU KOROSTUU Myanmar on kansainvälisessä vertailussa yksi maailman korruptoituneimmista maista. – Korruptioon törmää säännöllisesti niin hallinnossa kuin liike-elämässäkin. Se on ollut vallitseva tapa toimia erittäin vaikeissa olosuh-


teissa eikä muista menettelytavoista ole välttämättä edes tiedetty. Korruptio pystytään kitkemään vain määrätietoisella työllä, juurruttamalla hyviä menettelytapoja yhteiskunnan kaikille tasoille. Kuuttila arvioi, että myanmarilaiset haluavat irtautua vanhoista käytännöistä ja oppia länsimaisia kauppa- ja yrityshallintotapoja. – Yritykset voivat tuoda mukanaan sellaista uutta, jota täällä onkin jo toivottu. On kuitenkin selvää, että kulttuurin muuttuminen ei tapahdu hetkessä. Hän huomauttaa, että myös länsimaisten yritysten näkökulmasta on elintärkeää, että niillä ja niiden myanmarilaisilla yhteistyökumppaneilla on yhteinen arvopohja:

70% Myanmarin väestöstä on vailla sähköä.

– Yritysvastuu ulottuu Suomesta Myanmariin. Taustatyö tulee tehdä huolellisesti. Koulutuksen ja yhteisten mekanismien avulla voidaan päästä pitkälle, varmistaa esimerkiksi se, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty lapsityövoimaa. KOULUTUS RETUPERÄLLÄ Myanmarissa on viime aikoina, taloudellisen kasvun myötä, herätty myös osaamisongelmiin. Poliittisia opiskelijaliikkeitä pelännyt sotilashallitus vaikeutti aikoinaan rajoituksillaan monin tavoin maan yliopistolaitoksen toimintaa. Lisäksi Myanmarin keskiasteen ammattikoulutus on ollut varsin vaatimatonta ja vanhanaikaista.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

25


Nykyhallitus onkin kertonut panostavansa erityisesti koulutuksen kehittämiseen. Opetus on esillä myös monissa kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa. Myanmarin lainsäädännön mukaan maassa toimivien ulkomaalaisten yritysten pitää hyödyntää paikallista työvoimaa. Halpaa, nuorta – mutta kouluttamatonta – työvoimaa on tarjolla yllin kyllin. – Yritysten on syytä varautua kouluttamaan itse henkilökuntansa. Myanmarilla ei ole tähän tarvittavia resursseja. VUOKRATASO KUIN NEW YORKISSA Kiinnostus Myanmaria kohtaan on johtanut myös siihen, että asuntojen ja toimitilojen vuokrat ovat kivunneet suurin piirtein Hong Kongin tai New Yorkin tasolle. – Myanmar on kustannustasoltaan poikkeuksellisen kallis. Tänne asettuminen ja toiminnan aloittaminen on muuta Aasiaa kalliimpaa. Muutosta ei ole odotettavissa ainakaan lähivuosina. Myanmarin pankkisektori ei kykene vastaamaan tilanteeseen. Rahaa ei ole saatavilla laajamittaiseen uudisrakentamiseen.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MYANMARISSA ON KALLIIMPAA KUIN MUUALLA AASIASSA. Suurten monikansallisten aasialaisten rakennus­yritysten rinnalle tarvittaisiin uusia pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä moni­ puolistamaan alaa. – Tornitaloja nousee pikku hiljaa sinne tänne. Kiinteistöalan arvioiden mukaan hinnat kyllä tasaantuvat, mutta pysyvät korkeina vielä vuosia. INDONESIA – NOUSEVA JÄTTILÄINEN Indonesia on valtavan kokoinen maa, monellakin mittarilla tarkasteltuna. Valtion väkiluku on yli 250 miljoonaa. Se koostuu yli 17 500 saaresta. Indonesia on myös maailman suurin muslimienemmistöinen maa ja väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin demokratia Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Vuonna 2014 maassa järjestettiin onnistuneesti sekä parlamentti- että presidenttivaalit. Lähetystöneuvos Janne Heiskanen Suomen Jakartan suurlähetystöstä kertoo, että Indonesian vaalivoittajat lupailivat kehittää erityisesti taloutta ja julkisia palveluja sekä auttaa ulkomaisten yritysten maahantuloa.

26

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

SIMULAATTOREILLA MERENKULKUOPPIA ›› Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori vieraili liikemiesvaltuuskunnan kanssa Myanmarissa, Indonesiassa ja Filippiineillä helmikuussa. Suomalaisyritykset Nocart Oy ja ImageSoft Oy osallistuivat matkalle. Imagesoft valmistaa merenkulkualan koulutussimulaattoreita. Yrityksellä on jo jonkin verran vientiä Filippiineille. – Filippiinit on merenkulun alalla merkittävä tekijä, sillä peräti 6,5 prosenttia maailman laivojen merimiehistä on filippiiniläisiä. Maassa on pitkät merimiesperinteet ja toisaalta varsin alhainen palkkataso, toimitusjohtaja Matti Suuronen kertoo. Hänen mukaansa koulutussimulaattorien kysyntää maailmalla nostaa esimerkiksi se, että merenkulkusäännökset tiukkenevat koko ajan. Opetusvälineiden pitää olla ajan tasalla. – Me kilpailemme ennen kaikkea laadulla ja innovatiivisuudella. Suuronen toivoo, että Imagesoft löytää alueelta hyviä paikallisia kumppaneita. – Myös esimerkiksi Myanmar on tässä mielessä erittäin kiinnostava kohde. Sieltäkin tulee paljon merimiehiä.

JÄTTEISTÄ SÄHKÖÄ Nocart Oy on erikoistunut pienvoimalaitosten sähköntuotantoratkaisuihin; sen järjestelmissä käytetään voimalähteenä etenkin uusiutuvaa energiaa. – Alun perin toiminta-ajatuksenamme oli ”musta laatikko”, joka tekisi laadukasta käyttösähköä melkein mistä vaan. Nyt olemme kuitenkin toimittaneet esimerkiksi Afrikkaan kokonaisia aurinkosähkölaitoksia ja biokaasulaitoksia. Aasian suunnassa olemme toimineet aikaisemmin jo Nepalissa ja meillä on neuvottelut pitkällä myös Malesiassa, toimitusjohtaja Vesa Korhonen kertoo. Hän näkee, että yhtiön ratkaisuilla voisi olla runsaasti kysyntää myös matkakohteena olevissa maissa, joilla on kaikilla tarvetta infrastruktuurinsa kehittämiseen. – Alueella on tarjolla paljon aurinkoenergiaa. Mutta KaakkoisAasiassa on myös valtavasti esimerkiksi muovia, orgaanista jätettä ja ruokajätettä, jonka käsittelyä ja keräämistä voitaisiin huomattavasti tehostaa ja hyödyntää sitä sähköntuotannossa. Korhonen näkee, että vaikeuksia voivat aiheuttaa rahoitus ja kaupankäynnin tielle tulevat rakenteelliset ongelmat. Nyt työn alla ovat uudet kontaktit alueella.


– Toisaalta ilmassa on kuitenkin henkeä, että iso maa hoitaa itse asiansa. Indonesia ei ole ollut kovin innokas avaamaan oviaan vapaakaupalle. Kansainvälisten sijoittajien mielenkiintoa Indonesiaa kohtaan on lisännyt muun muassa se, että kustannustaso Kiinassa on noussut. – Indonesiassa tuotantokustannukset ovat edullisemmat kuin monessa muussa Kaakkois-Aasian maassa. Indonesian talouskasvu on ollut kovaa, pari viime vuotta tosin hieman maltillisempaa 5–6 prosentin tasoa. – Maan suurkaupungeissa rakennetaan tornitaloja seitsemän päivää viikossa kellon ympäri, Heiskanen kuvailee. Indonesialla on myös huomattavat luonnonvarat, joihin kuuluu esimerkiksi metsää, raakaöljyä, maakaasua, tinaa ja kultaa.

6,5% maailman laivojen merimiehistä on filippiiniläisiä.

INFRASTRUKTUURIA MAALLE JA MERELLE Indonesia tarvitsee ennen kaikkea infrastruktuurinsa kehittämistä. – Tarpeiden kirjo on valtava, alkaen vaikkapa teiden kunnostamisesta ja joukko­ liikenteen kehittämisestä. Keskeinen alue on myös yhteiskuntasuunnittelu, se miten suuret kaupungit ja esimerkiksi niiden jätehuolto saataisiin toimimaan paremmin. Indonesiassa on puhuttu viime aikoina paljon myös käsitteestä nimeltä Maritime Highway. – Indonesia haluaa hyödyntää entistä paremmin merellistä potentiaaliaan. Tähän liittyy esimerkiksi saarten välisen liikenteen, kaupankäynnin ja logistiikan kehittäminen. Keskeiseen rooliin nousevat myös muun muassa satamat ja tiet.
Internet on leviämässä Indonesiassa, mutta suurkaupunkien ulkopuolella nopeudet ovat vielä vaatimattomia. – Mobiilinetti saattaa olla Indonesian ratkaisu. Heiskanen arvioi, että suomalaiselle osaamiselle voisi olla kysyntää erilaisissa infrastruktuuri-hankkeissa, muun muassa Maritime Highway -projekteissa. – Ehkäpä yksi potentiaalinen alue olisi myös koulutus, jonka kehittäminen kuuluu uuden hallituksen päätavoitteisiin. Suurin osa lapsista aloittaa täällä koulun, mutta ei käy sitä loppuun asti. Voisi olla hyvinkin hyödyllistä tarkastella koko koulutusjärjestelmää uudella tavalla, ja tässä opettajakoulutus on keskeisessä asemassa. VAKIINTUUKO DEMOKRATIA? Suuriin kysymyksiin kuuluu se, kuinka vakaa ja ennustettava Indonesia on jatkossa. – Siitä on vaikea sanoa mitään varmaa. Viime vuoden vaalit antoivat kuiten-

Yllä: Jakartan yksi suurimmista perinteisistä markkinoista Etelä-Jakartassa. Alla: Indonesialaiset satamatyöntekijät purkavat sementtilastia Sunda Kelapan satamassa Jakartassa.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

27


Historiallisella Intramuroksen alueella Manilassa katukuva on vilkas.

FILIPPIINIEN KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY ON KEHITTYNYT HUIMASTI.

kin uskoa, että demokratia olisi vakiintumassa maahan. Indonesian haasteisiin kuuluu myös huomattava byrokratia. Toimintamallit eivät ole vakiintuneita ja korruptiotakin löytyy yhteiskunnan eri tasoilta. Uutisia seuranneet saattavat muistaa myös Indonesian separatistiset liikkeet. Maassa on koettu takavuosina myös terrori-iskuja. – Valtavan kokoisessa maassa on pari levotonta kolkkaa. Terroriuhkiakin on ollut, mutta viime aikoina on ollut hiljaista. Heiskanen korostaa jälleen, että suureen maahan mahtuu paljon moninaisuutta ja erilaisia ilmiöitä. – Täällä puhutaan esimerkiksi satoja eri kieliä. Indonesian kieli toimii keskinäisenä kielenä, mutta kaikki eivät osaa sitäkään. Koulutetut ihmiset puhuvat englantia, mutta sillä ei aina pärjää, kun lähdetään syrjemmälle. – Ihmiset korostavat myös paikallista taustaansa, sitä, ovatko he jaavalaisia tai vaikkapa sumatralaisia. Ja muslimien lisäksi maassa asuu paljon myös esimerkiksi kristittyjä ja hinduja. SUOMALAISILLA HYVÄ MAINE Suomalaiset ovat olleet Indonesiassa läsnä jo kymmeniä vuosia, esimerkiksi metsä- ja kaivosteollisuusprojekteissa. Myös Nokia on luonut osaltaan suomalaisille hyvää mainetta. – Suomalaisyritysten markkinoille tuloa helpottaa, että maamme ja yrityksemme tunnetaan yllättävänkin hyvin. Meitä pidetään luotettavina ja asiallisina toimijoina. Suomen suurlähetystö ja Finpron toimisto avustavat osaltaan markkinoille tulossa, ne

28

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

tarjoavat esimerkiksi neuvontaa ja kontakteja viranomaisiin. Heiskanen muistuttaa, että Indonesiaa koskee sama kuin Aasiaa yleensäkin: – Markkinoille tulijoilta vaaditaan ennen kaikkea valmiutta sitoutua ja kykyä toimia pitkäjänteisesti. Heidän on ymmärrettävä, että kauppoja ei synny päivissä eikä ehkä kuukausissakaan, vaan se voi vaatia vuosia. Tärkeää on läsnäolo ja henkilökohtaiset kontaktit. FILIPPIINIEN KILPAILUKYKY KOHENTUNUT Filippiineillä väkiluku on suuri, yli 100 miljoonaa. Maan kansantalous on silti pienehkö, samaa luokkaa kuin Suomen. Suomen kauppavaihto Filippiinien kanssa on pysynyt toistaiseksi varsin vaatimattomalla tasolla. Kasvuennusteet Filippiineillä näyttävät kuitenkin erittäin lupaavilta. Matti Pullinen, Suomen suurlähettiläs Kuala Lumpurissa, kertoo, että tänä ja ensi vuonna Filippiinien bruttokansantuotteen odotetaan nousevan jopa yli kuudella prosentilla. Pullinen toimii paitsi Filippiinien myös Malesian ja Brunein suurlähettiläänä. – Filippiinien kansainvälinen kilpailukyky on kehittynyt huimasti: vuoden 2010 sijalta 85 vuoden 2014 sijalle 52 maailmanlaajuisessa vertailussa. Muutos on ollut alueen nopeinta, vaikka kehittyneemmät ASEAN-kumppanit Malesia (20), Thaimaa (31) ja Indonesia (34) ovatkin pysyneet edellä, puhumattakaan maailman kärjessä olevasta Singaporesta. – Maksutase on vahva ja valuutan arvo on pysynyt vakaana. Kansantalouden kaikki olennaiset tunnusluvut näyttävät hyviltä. Filippii-


nien luottoluokitus on noussut tasolle BBB jo viime vuonna, ja maa säilyttänee tämän tason ainakin toistaiseksi. YES, WE SPEAK ENGLISH Filippiinien valtteihin kuuluu kielitaito: suuri osa väestöstä osaa englantia. Kansainvälisessä kielitaitovertailussa Filippiinit sijoittuu sijalle 35 yhdessä Malesian kanssa. Filippiiniläisiä työskenteleekin paljon ympäri maailmaa. Maa kouluttaa runsaasti esimerkiksi sairaanhoitajia sekä merimiehiä. – Filippiiniläiset vierastyöntekijät kotiuttavat vuosittain summan, joka vastaa noin 10 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, Pullinen mainitsee. Filippiiniläisten hyvällä englannin kielen taidolla ja toisaalta maan alhaisella palkkatasolla lienee vaikutusta siihenkin, että monet ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet sinne puhelinpalvelukeskuksiaan. Palvelualan työpaikkojen lisäksi Filippiineillä on myös runsaasti elektroniikkatuotteiden kokoonpanoa ja testausta. Yli 30 prosenttia filippiiniläisistä saa kuitenkin edelleen elantonsa maanviljelyksestä. Filippiiniläisten englanninkielen taito ja lisäksi uskonto ovat länsimaalaisesta näkökulmasta tuttuja elementtejä, jotka helpottavat esimerkiksi tapakulttuuriin sopeutumista. Noin 90 prosenttia filippiiniläisistä on kristittyjä ja viisi prosenttia muslimeja. MITÄ TAPAHTUU BENIGNO AQUINO III:N JÄLKEEN? Filippiinit on tällä hetkellä poliittisesti melko vakaa. Se, että tilanne jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa, ei ole Pullisen mielestä kirkossa kuulutettua. – Presidentti Benigno Aquino III on vuodesta 2010 alkaneella kaudellaan onnistunut hyvin monella alueella: talouskehitys, Mindanaon rauhanprosessi ja hallinnon puhdistaminen pahimmasta korruptiosta ovat kaikki edenneet lupaavasti. Suuri kysymysmerkki on myönteisen ja vakaan kehityksen jatkuminen Aquinon toimikauden päättyessä toukokuussa 2016. Presidentin toimikaudet on Filippiinien perustuslaissa rajattu yhteen. – Näyttää jokseenkin varmalta, ettei Aquino jatka, vaikka spekulaatioita siitäkin on liikkunut. Ne ovat nyt vaimenneet. Presidentti Aquino tunnetaan myös muun mussa Public-Private-Partnership -ohjelman isänä. Siinä ideana on houkutella ulkomaista pääomaa laajojen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi, niin, että sijoittajille annetaan valtiolliset takuut siitä, että pelisäännöt eivät muutu kesken sopimuskauden. KÖYHYYTTÄ JA KORRUPTIOTA Muitakin haasteita on. Esimerkiksi Filippiinien infrastruktuurin kehittäminen on jo usean

vuosikymmenen ajan ollut ponnetonta – tärkeimpinä syinä heikot hallitukset ja korruptio. Liike-elämän alueista kaivos- ja metsäsektorin on arvioitu olevan erityisen korruptoituneita sektoreita. – Hallinnon korruptio on edelleen merkittävä ongelma, vaikka Aquinon hallitus onkin asiassa ryhdistäytynyt. Filippiinien köyhyys ei ole talouskehityksestä huolimatta helpottanut useaan vuosikymmeneen. Kolmasosa filippiiniläisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

KAUPPOJA EI SYNNY PÄIVISSÄ EIKÄ EHKÄ KUUKAUSISSAKAAN. – Maan alueelliset erot ovat suuria ja todellista nälänhätääkin esiintyy. Filippiinien koulutustasoa voidaan pitää kaakkois-aasialaisittain melko hyvänä, mutta Pullinen näkee koulutuksen alalla myös hälyttäviä merkkejä: – Köyhyys ja hallitsematon väestönkasvu ovat johtaneet romahduksen peruskoulutukseen pääsevien määrissä: vuoden 1990 varsin hyvästä 98 prosentin peruskoulun suorittamisen tasosta on tultu alas noin 85 prosenttiin vuonna 2010. Yläasteen koulutukseen yltää noin 60 prosenttia. Oppilaiden suoritustaso on eri mittauksissa todettu heikoksi. – Tässä on todella merkittävä kehityskohde. TAIFUUNIEN RIEPOTELTAVANA Pullisen mukaan Filippiinien ainoa merkittävä ulkopoliittinen haaste on aluekiista Etelä-Kiinan merestä, vastapuolena etenkin voimaansa näyttävä Kiina. Ratkaisua ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Mutta kun voimannäytöistä puhutaan, ei sovi unohtaa myöskään luontoa. Säännönmukaisesti joka syksy Filippiineihin iskeytyy kymmenkunta taifuunia. Hirmumyrskyt aiheuttavat kuolonuhrien lisäksi huomattavia taloudellisia menetyksiä. Filippiinit kuuluu myös alueeseen, jossa maanjäristyksiä on usein. Maassa on myös parikymmentä aktiivista tulivuorta. Filippiinit onkin luokiteltu luonnontuhojen suhteen maailman toiseksi haavoittuvimmaksi maaksi – sen edelle kirii vain lounaisen Tyynenmeren piskuinen Vanuatu, jota uhkaa merenpinnan nouseminen ilmastonmuutoksen myötä. 
Myös Suomi ja Suomen Punainen Risti ovat osallistuneet Filippiinien taifuunien uhrien auttamiseen sekä maan katastrofivalmiuden kehittämiseen.

7 000 saarellaan Filippiinit ei yllä aivan Indonesian saarimäärään, mutta on joka tapauksessa mahtava saarivaltio. Teiden lisäksi maa tarvitsee siis paljon merikuljetuksia ja merialan logistiikkaa. SUOMALAISOSAAMISELLE KYSYNTÄÄ Pullinen arvioi, että Filippiineillä on kysyntää monellekin Suomen vahvalle osaamisalueelle. – Tärkeimpiä ovat infrastruktuuri ja etenkin tietoliikenne, koulutus useilla eri tasoilla: peruskoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulut, energiasektori laajasti ymmärrettynä mukaan lukien uusiutuva energia, cleantech, kaivosteknologia, rakentaminen ja satamat. Filippiineille etabloituneita suomalaisia yrityksiä on vain kymmenkunta, joukossa globaalisti vahvat toimijamme Nokia, Wärtsilä, Kone, Outotec, Tieto, Pöyry, Eltel, Comptel, Opteam, Lemcon, Kemwater. – Suomesta on aina viety Filippiineille paperia ja viedään nytkin. Nokia oli aikanaan matkapuhelimissa hyvin vahva, verkoissa se on sitä edelleen. Suomalaisilla on vanhastaan hyvä maine ja Suomea pidetään jopa jonkinlaisena esikuvana, etenkin koulutussektorilla. Matti Pullinen huomauttaa, että Filippiineihin pätee sama kuin alueen muihinkin maihin. – Paikan päälle pitää mennä riittävällä ajalla. Paikallisen kumppanin valintaan pitää kiinnittää aivan erityistä huomiota. Henkilösuhteilla on suuri merkitys. ›‹

Filippiinien pääkaupungin Manilan asukasluku on Metro-Manilassa noin 12 miljoonaa.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

29


Tyynellämerellä tiikerijahdissa TEKSTI HANNA RUSILA KUVAT VESA TYNI

Kun lännen puhti hiipuu, idässä vasta valmistaudutaan suureen loikkaan. Nostolaiteyhtiö Konecranes kasvattaa pala palalta reviiriään Aasian–Tyynenmeren markkinoilla.

I

so teollisuusnosturitilaus Singaporeen, täysautomatisoitu konttipiha indonesialaiseen rahtisatamaan, voimalaitosnosturikauppa Filippiineille, tukku uusia huoltosopimuksia. Moni Konecranesin viime vuosien hyvistä uutisista on tullut idästä. Jo viidennes konsernin 2,1 miljardin euron liikevaihdosta syntyy AasianTyynenmeren liiketoiminta-alueella. Henkilöstöstä sinne sijoittuu neljännes, reilut 2 900 työntekijää. Toistaiseksi Konecranesilla on paikallista toimintaa yhdessätoista alueen maassa Australiasta Japaniin ja Bangladeshiin. Tuorein jalansija on Filippiinit, jonne yhtiö avasi toimipisteen toissa vuonna. Seuraavana saattaa tulla idän eldoradoksi kutsuttu Myanmar. – Vientimme Myanmariin on aukeamassa nyt, kun kansainväliset pakotteet väistyvät. Maa kiinnostaa meitä kovasti, vaikka päätöstä paikallisesta läsnäolosta ei vielä ole, kertoo toimitusjohtaja Pekka Lundmark. MUUTTUVAT MARKKINAT Kehittyviin markkinoihin voimakkaasti panostava Konecranes seurailee globaalia kehitystä. Lundmark näkee Aasian elintasokirissä merkkejä myös jonkinasteisesta markkinoiden uusjaosta. – On erittäin kiintoisaa nähdä, ketkä nousevat menestyjiksi. Elintason ja tuottavuuden koheneminen idässä tuo luultavasti uusia pelureita markki-

30

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

noille ja heittää vanhojen osuuksia ylösalaisin, Lundmark povaa. Yhtiön taival Aasiassa juontaa juurensa vuoteen 1976, jolloin Kone Oy perusti toimipisteen Singaporeen. Tuohon aikaan länsimaat pyrkivät tyypillisesti Aasian-markkinoille edistyksellisen pikkuvaltion kautta. Nostolaiteliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen 1990-luvun alkupuoliskolla. Jossain vaiheessa konecranesilaiset huomasivat, että itäinen fokus kannatti siirtää Kiinaan. – Kiinan valloitus omasta toimipisteestämme käsin alkoi vuonna 2002. Aasian-pääkonttorikin siirtyi pian Singaporesta Shanghaihin, Lundmark kertaa. Samana vuonna Konecranes sai jalansijan Japaniin. Jo aiemmin konttoreita oli perustettu muihin alueen maihin, esimerkiksi Malesiaan vuonna 1986 ja Thaimaahan vuonna 1993. Sittemmin vaakakupit ovat jälleen heilahdelleet. Nykyisin yhtiön Aasian-Tyynenmeren alue on jaettu kahtia: Kiina on oma kokonaisuutensa, loput kymmenen maata omansa. INDONESIA INVESTOI Kiina on yhä Konecranesin päämarkkina idässä. Lundmark kuitenkin korostaa, että Aasia on myös paljon muuta. – Useat maat ovat parhaillaan nosteessa. Esimerkiksi Intiassa vallan vaihtuminen on tuonut intoa ja


Aasian markkinoille on odotettavissa uusia pelureita, pohtii Pekka Lundmark.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

31


toiveita siitä, että talouden jähmeys helpottaisi, hän mainitsee. Konecranesille keskeisiä ovat myös niin sanotut tiikerimaat, Indonesia etunenässä. Indonesialaisten kanssa on syntynyt merkittäviä kauppoja satamanostureiden ja -automaatiojärjestelmien saralla. – Odotamme uteliaana, mihin täysautomaatioon perustuva satamainvestointi vielä johtaakaan. Indonesia on yksi kiinnostavimmista kehittyvistä markkinoista 250-miljoonaisen väestönsä ansiosta. Väki on nuorta ja työvoima edullista, Lundmark summaa. Taloustiikerit saivat nimensä siitä, että ne kehittyivät hurjaa vauhtia etenkin 1990-luvun alkuvuosina. Vuosikymmenen lopulla tuli romahdus, joka muistetaan Aasian talouskriisinä. Tiikerit ovat nousseet kukin omaa tahtiaan. Useimmissa talous on kasvanut viime vuosina, vaikka länsimaat ovat rämpineet suossa. Kehitystaso vaihtelee Singaporen ja Etelä-Korean vauraudesta Filippiinien vaatimattomuuteen. – Monen kehittyvän maan infrastruktuuri on vielä alkeellista. Pikkuhiljaa investoiminen niihin alkaa kannattaa, Lundmark toteaa. IHMISTYÖSTÄ TUOTTAVUUTEEN Aasian talouskasvu on pitkään perustunut juuri halpaan työvoimaan. Merkkejä ilmiön taittumisesta on kuitenkin ilmassa. Kiinassa yhden lapsen politiikka on jo johtanut siihen, ettei työtä etsiviä köyhiä valu kaupunkeihin entiseen tapaan. Työvoiman kallistuminen merkitsee, että teollisuuden on alettava panostaa tuottavuuteen.

”Paikallinen tapakulttuuri pitää ottaa tosissaan.” Tässä Lundmark näkee markkinaraon. – Tilanne luo kysyntää moderneille, automaatioon ja digitaalisuuteen perustuville ratkaisuille. Intiassa ja Bangladeshissakin näkyy orastavia merkkejä tästä. Paikalliset yritykset heräilevät hiljalleen vastuulliseen toimintaan, kuten työturvallisuuteen. Enää ei päde nyrkkisääntö, jonka mukaan länsimaihin kaupataan hienoja laitteita ja köyhempiin riisuttuja halpaversioita. – Molemmilla markkinoilla kysytään nykyisin molempia, Lundmark kertoo. Konecranesin asiakastoimialoista suurin Aasian-Tyynenmeren alueella on konepaja­ teollisuus. Kakkosena tulevat satamat, kolmosena prosessiteollisuus. Laitemyynnistä alkujaan ponnistanut yhtiö on laajentanut voimakkaasti huoltotoimin-

32

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

Lundmarkin mukaan suomalainen vaatimattomuus on Aasiassa eduksi.

taansa. Konsernin liikevaihdosta kunnossapidon osuus on noussut 40 prosenttiin. Aasiassa osuus on vasta 15, mutta sen uskotaan kipuavan nopeasti. SINGAPORE AVASI SILMIÄ Lundmarkin puheessa vilahtelee usein pikkuinen Singapore. Eikä ihme, sillä mies vietti maassa vastikään kaksi vuotta. Konecranes siirsi toimitusjohtajansa asemapaikan väliaikaisesti maailmalle, tukemaan kehittyvien markkinoiden strategiaa. Lundmark on kokemukseen silmin nähden tyytyväinen. – Vastuualueeni pysyi samana, eikä yksi ihminen voi tehdä ihmeitä. Mutta koskaan ennen en ollut tavannut niin paljon asiakkaita kasvotusten. Hän suosittelee kokeilua lämpimästi muillekin yrityksille. Asemapaikkaa voi vaihtaa muukin avainhenkilö kuin toimitusjohtaja. – Kentältä näkee asiat eri tavalla kuin pääkonttorista, eikä henkilökohtaisten asiakaskontaktien merkitystä voi korostaa liikaa, varsinkaan Aasiassa. Lundmark vinkkaa Aasiaan mieliviä yrityksiä keskittymään ennen kaikkea asiakkaaseen. Idässä kauppa perustuu kaupallisia faktoja enemmän henkilökohtaisiin kontakteihin. – Asiakkaan rooli korostuu vielä selvemmin kuin muualla. Kasvokkain kohtaamisiin on panostettava työaikaa. Niitä ei voi korvata sähköpostilla tai puhelimella, hän painottaa. VAATIMATTOMUUS TOIMII Vaikka Aasian markkinoista puhutaan usein yhtenä, Lundmark muistuttaa jokaisen maan

olevan omanlainen. Kulttuureja ja bisnestapoja on yhtä monta kuin markkinoita. Siksi kannattaa keskittyä ensin yhteen maahan ja pohjustaa sillanpääasema kunnolla. – Vaikka taloudelliset rahkeet riittäisivät moneen suuntaan kerralla, inhimilliset eivät välttämättä riitä, Lundmark huomauttaa. Suomalaisten mahdollisuudet menestyä idässä hän arvioi hyviksi. Kotimaan maineella ei tosin pääse ratsastamaan, sillä harva aasialainen tietää mitään Suomesta. Neutraaliksi koetusta maasta tulevan on kuitenkin helpompi saavuttaa aasialaisten hyväksyntä kuin suurvaltaa edustavan. – Myös suomalainen vaatimattomuus toimii. Meitä ei koeta niin päällekäyviksi kuin vaikkapa amerikkalaisia, Lundmark tietää. TÄRKEÄ TAPAKULTTUURI Hyvistä lähtöasemista huolimatta toimitusjohtaja kehottaa suomalaisia tekemään huolella kotiläksynsä ennen Aasiaan lähtöä. – Paikallinen tapakulttuuri pitää ottaa tosissaan. Asiakasta, kollegaa tai yhteistyökumppania ei saa koskaan arvostella julkisesti, jotta tämä ei menettäisi kasvojaan. Muuten kaupat voi unohtaa. Toinen muistisääntö on hierarkioiden kunnioittaminen. Korkean tason kontakteista on Lundmarkin mukaan Aasiassa paljon hyötyä. – Konecranesin kokemukset Team Finlandista ja suurlähetystöjen palveluista ovat erittäin myönteisiä. Etenkin Indonesiassa teimme taannoin läheistä yhteistyötä suurlähettilään kanssa. Näistä palveluista valtion pitäisi pitää kiinni, hän painottaa. ›‹


Teollisuus muuntuu palveluksi

T

alouden megatrendeistä ylivertaisesti merkittävin on Pekka Lundmarkin mukaan digitalisaatio – ja sen myötä teollisuuden jalostuminen yhä enemmän palveluksi. Pankit, matkailu, media ja monet muut toimialat siirtyivät hyvissä ajoin verkkoon. Automaation myötä valmistava teollisuus ottaa nyt samoja askeleita. – Digivallankumous on tälläkin saralla väistämätön. Koneista ja laitteista tulee verkottuneita, älykkäitä sekä tietoisia omasta tilastaan ja vioistaan, Lundmark uskoo. Kun ihmisen ei enää tarvitse valvoa laitteita, esimerkiksi materiaalinkäsittely voi toimia turvallisesti vuorokauden ympäri. Tämä tuo tuntuvia parannuksia tuottavuuteen. KUNNOSSAPITO ULKOA Konecranesille teollinen internet onkin yksi keskeisistä strategioista. Tulevaisuuden visioissa miljoonat sen valmistamat tai huoltamat nosturit ja työstökoneet valvovat itse itseään. Näin toiminnan painopiste siirtyy valmistuksesta palveluun. Ennakoiva kunnossapito on jo nyt yksi yhtiön myyntivalteista. – Modernien laitteiden huolto on yleensä järkevää ostaa ulkoa. Suuntaus voimistuu myös kehittyvillä markkinoilla, kun laitekanta uusiutuu. Osissa Aasiaa teollisuus hyödyntää digitaalisuutta jo paljon. Lisäksi 1990-luvun talousbuumissa hankitut laitteet ovat parhaillaan tulossa käyttöikänsä päähän, Lundmark kuvaa. Siirtyminen täysautomaatioon ei välttämättä tapahdu Aasiassa paljon länsimaita myöhemmin. Esimerkiksi Kiina saattaa hypätä joidenkin kehitysvaiheiden yli.

– Niin tapahtui puhelinverkkojen kohdalla, miksei siis teollisuudessa. Kiinalaiset alkavat ehkä panostaa esimerkiksi työturvallisuuteen ja tuottavuuteen suoraan digitaalisin ratkaisuin, Lundmark uumoilee.

Painopiste siirtyy valmistuksesta palveluun. OIKEA HETKI ON NYT Palvelullistumisessa piilee Lundmarkin mukaan runsaasti mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Digitaalisuus sulattaa yhteen koneenrakennus- ja it-teollisuuden, ja markkinat vasta hakevat muotoaan. – Digivallankumous ei koske pelkästään nostureita vaan yhtä lailla kaivos-, paperi- ja metsäkoneita tai hissejä. Samalla se madaltaa pienten yritysten kynnystä päästä markkinoille. Aasian-Tyynenmeren alueella etenkin Singapore kulkee kehityksen kärjessä huippumoderneine laitoksineen. Markkina on kuitenkin pieni. Niinpä Konecranes suuntaa alkuvaiheen suurimmat paukkunsa Kiinaan. – Täysautomaatio lyö ensin läpi siellä. Kiinasta käsin lähdemme laajentumaan muualle, toimitusjohtaja ennakoi. ›‹

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

33


ANNINA BARBOSA

ulkoasiainsihteeri Suomen suurlähetystö, Hanoi Vietnam

Hanoin suurlähetystön työviikkoon mahtuu turvallisuuspolitiikkaa, vapaakauppaneuvotteluja, ihmisoikeuksia ja jopa James Bondia! Team Finlandin puitteissa tehtävä vienninedistämistyö on kuitenkin pääroolissa, ja yritysten asialla ollaan laajalla rintamalla.

Perinteisessä maanantaiaamun viikko­kokouksessa näkyy selvästi, että vuosi 2015 on tammikuun puolessa välissä lähtenyt vauhdilla käyntiin. Kalenterit ovat pullollaan kokouksia ja reissuja, prioriteetteja pohditaan, tehtäviä jaetaan. Tehtävälistalla on tänään muun muassa ulkoministeri Tuomiojan tulevan Kambodzhan matkaan liittyvien taustojen viimeistely. Hanoin pöydällä on Etelä-Kiinan meren turvallisuuspoliittinen tilanne sekä Mekongin alueellisia kysymyksiä, kuten kehitysyhteistyö ja ilmastonmuutos. Vastuu Mekongin alueen kehitysyhteistyöstä on vasta hiljattain siirtynyt Bangkokin edustustosta Hanoihin. Kehitysyhteistyötiimi on myös vahvasti mukana niin kutsutussa transitiotyössä, joka on edustuston kaiken tekemisen punainen lanka. Se tarkoittaa, että Vietnamissa pyritään varmistamaan, että maiden välinen yhteistyö jatkuu ja vahvistuu myös sen jälkeen, kun kehitysyhteistyö lähivuosina päättyy. Halutaan luoda mahdollisimman hyvät edellytyk-

MA

set sille, että Suomi, suomalaiset toimijat ja suomalaiset yritykset pystyisivät hyödyntämään vuosikymmenten aikana luotua Suomen hyvää mainetta Vietnamissa.

Tiistain Team Finland -kokouksessa käydään läpi ajankohtaiset asiat ja suunnitellaan vuoden 2015 aktiviteetteja. Team Finland Vietnamia on viime vuosien aikana kehitetty toimivaksi verkostoksi.

TI

Tiimissämme ovat edustuston ja Finpron lisäksi vahvassa roolissa myös kolmen kehitysyhteistyöohjelman asiantuntijat, ja heidän kauttaan vesi-, metsä- ja innovaatio­sektorit pysyvät erikoistarkastuksessa. Esimerkiksi innovaatiokumppanuusohjelma IPP:n kautta Suomi tukee vietnamilaisia start-up-yrityksiä ja on mukana luomassa Vietnamiin pohjaa innovaatioyhteiskunnan kasvulle. IPP:n avulla Team Finland Vietnamille syntyy vahva linkki TEKES:iin sekä Vietnamin tiede- ja teknologia­ sektoriin. Päivän aikana meille käy kertomassa kuulumisiaan myös WSP Finland. Yritys tekee yhä aktiivisemmin töitä Vietnamissa muun muassa suunnitellen siltoja. Team Finlandille on tärkeää, että yritykset haluavat pitää meihin suoraa yhteyttä. Yritykset löytävät tiimimme entistä paremmin, ja edustuston perusleipätyöhön kuuluvat nykyään vahvasti erilaiset viranomaisvierailut yritysten kanssa.

Uusi vuosi Tet on vuoden tärkein juhla.

34

Kauppapolitiikka  nro 1|2015


KENTÄN ÄÄNI

Hanoi 21°01’27˝N, 105°51’17˝E Asukkaita 7 100 000 Asukastiheys 2 100/km2 työryhmä. Ihmisoikeustilannetta seurataan Vietnamissa tarkalla silmällä, ja valitettavasti kehitys on huolestuttavaa. Esimerkiksi vääriä mielipiteitä ilmaisevia bloggareita heitetään helposti vankilaan.

Energia-asiat ovat nousseet alkuvuonna keskeiseksi keskusteluaiheeksi Vietnamissa. Torstaipäivä alkaakin viikon jo toisella energiakeskustelulla kauppakamari Eurochamin järjestämässä aamiais­ tilaisuudessa. Paikalla on asiantuntijoita, yritysedustajia ja muita asiasta kiinnostuneita tahoja. Vietnamissa kansallinen sähköyhtiö EVN kontrolloi sähkön hintaa ja pitää sitä keino­ tekoisen alhaisena. EVN tekee vuosittain satojen miljoonien eurojen tappioita ja sähköä myydään 25–30 prosenttia tuotantokustannuksia halvemmalla. Hallituksen mukaan hintoja ei voi inflaatiopaineen takia nostaa, mutta sähkön hinnan kontrollointi on tapa pitää kansa tyytyväisenä ja hiljaisena. Samaan aikaan sähkönkulutus kasvaa yli kymmenen prosenttia vuodessa, eikä maa mitenkään pysty lisäämään kapasiteettia samassa tahdissa. Ainakin tulevan 5–7 vuoden aikavälillä sähkön riittämättömyys tulee olemaan Vietnamissa varteenotettava ongelma, ja tästä syystä energia-asiat ovat nyt vahvasti ulkomaisten investoijien agendalla. Tällä keskipitkällä aikavälillä vain uusiutuvien energiamuotojen käyttö voisi tuoda riittävän nopeasti lisäkapasiteettia. Hallitus ei kuitenkaan ole ollut valmis tekemään riittäviä päätöksiä tähän suuntaan, ja investoinnit sektorille jäävät uupumaan.

TO

EU-kollegojen kanssa keskustellaan kuukausittaisessa kaupallisten neuvosten kokouksessa EU:n ja Vietnamin välisistä vapaakauppasopimusneuvotteluista. Neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen kevään kuluessa, mutta ratkaisemattomia kysymyksiä riittää vielä. Vietnam neuvottelee samaan aikaan Tyynenmeren maiden kanssa TPP-vapaakauppasopimusta, joka tuo peliin lisämaustetta. Edistystahti myös hidastuu, kun Vietnamissa samat pääneuvottelijat hoitavat molempia prosesseja. Keskiviikkoon sopii vielä toinen EU-kokous. EU-delegaation tiloissa meidän onkin nykyään helppo kokoustaa, kun Suomen suurlähetystö ja EUD muuttivat viime syksynä yhteen! Upouuden Lotte-pilvenpiirtäjän 24. kerroksesta kolme neljäsosaa on EU-delegaatiolla ja neljäsosa edustustolla. Edustustilaisuuksiin sopiva, kaunis Sky Garden, vastaanotto ja sisäänkäynti sekä kokoushuoneet ovat yhteisiä. Tänään suureen kokoushuoneeseen kokoontuu poliittisten neuvosten ihmisoikeus­

KE

Energia-asioiden ajankohtaisuudesta muistuttavat myös sähköjohdot katukuvassa.

Edustuston uusissa tiloissa kahvipöydässä voi ihailla kotoista koivikkoa.

Energiasektorille kaivataan vuoteen 2020 mennessä yli 50 miljardin investoinnit, josta puolet toivotaan tulevan ulkomailta. Investointeja tarvitaan sekä energian tuotantoon että kipeästi myös siirtoverkkoihin, mutta tällä hetkellä Vietnam ei kuitenkaan pysty tarjoamaan ulkomaisille investoijille mitään järkeviä tuottonäkymiä.

Perjantaiaamun perinteisillä henkilö­ kunnan aamukahveilla puhutaan tänään James Bondista! Kyseessä on työhyvinvointitapahtuma, jossa saamme kuulla, miksi James Bond ei stressaavasta työstään huolimatta koe työuupumusta. Luennoitsijana on Norjan suurlähetystön kakkosvirkamies, joka on koulutukseltaan psykologian tohtori. Hän on itse kehittänyt James Bond -teorian ja soveltaa Bondilta opitut niksit edustustotyöympäristöön. Ragnhild muistutti meitä tänä aamuna muun muassa siitä, että kollegoilta kannattaa aina pyytää apua – eihän sen James Bondinkaan tekemisistä tulisi yhtään mitään ilman Ms. Moneypennyn ja Q:n tukea. Illalla onkin sitten vuorossa lisää työuupumusta torjuvaa toimintaa eli mukavaa vapaaajanviettoa kollegojen kesken, pikku Tet-juhlat. Myöhemmin Vietnamissa vietetään vuoden tärkeintä juhlaa, uutta vuotta Tet’iä. Tänä vuonna varsinainen Tet-päivä oli 19.2., jonka yhteydessä Vietnam hiljeni miltei pariksi viikoksi. ›‹

PE

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

35


Lue Team Finlandin vuosikooste 2014 Team Finland -verkoston toiminta kehittyi viime vuoden aikana vauhdikkaasti. Yksi verkoston edistysaskeleista oli yrityksille suunnattujen kansainvälistymis­ palvelujen selkeyttäminen ja kokoaminen yhteen sivustolle palvelut.team. finland.fi. Vuoden aikana syvennettiin myös yhteistyötä esimerkiksi viestinnässä sekä tapahtumien ja matkojen toteutuksessa. Loppuvuodesta saatiin maaliin kotimaan alueellista palvelumallia ja verkoston yhteistä Team Finland -taloa koskevat valmistelut.

Hallinnonalojen rajat ylittävä vuosisuunnittelu on osoittautunut toimivaksi työkaluksi, joka on tuonut järjestelmällisyyttä ja yhdenmukaisuutta Suomen toimintaan eri puolilla maailmaa. Myös monissa maissa eri organisaatioiden työntekijät ovat hioutuneet yhtenäisimmiksi tiimeiksi, ja esimerkiksi ulkoasiainhallinnon ja Finpron yhteistyö on tiivistynyt ulkomailla. Vuosikooste on ladattavissa verkkosivuilta ja saatavilla myös englanniksi. ›› team.finland.fi

Matti Kääriäinen: Kehitysavun kirous Ulkoministeriöstä eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen kirjoittaa kehitysapubisneksen todellisuudesta tammikuussa julkaistussa kirjassaan Kehitysavun kirous. Urallaan Kääriäinen työskenteli 40 vuotta ulkominis­ teriössä kehitysavun parissa. Kääriäisen mielestä kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, jotka sille alun perin asetettiin. Kirjassa Kääriäinen toteaa, että kiitos köyhyyden vähenemisestä maailmassa kuuluu melkein kokonaan Kiinalle, joka on onnistunut nostamaan satoja miljoonia omia kansalaisiaan köyhyydestä. Tästä ei kuitenkaan juuri puhuta. Hän kirjoittaa myös siitä, kuinka edes kehitysavun ammattilai-

set eivät tiedä, kuka kehitysapulaivaa lopulta ohjaa ja mihin suuntaan. Kirjassa annetaan kuva siitä, että rikkaat maat ovat antavinaan apua ja kehitysmaiden eliitti on ottavinaan sitä vastaan. Osansa kritiikistä saavat myös suomalaispoliitikot. Kirja sisältää myös katkelman Kääriäisen Mosambikin-komennuksensa jälkeen laatimasta loppuraportista, jossa hän ehdottaa oman asemapaikkansa lakkauttamista. ›› Into Kustannus, 2015

”Edes kehitysavun ammattilaiset eivät tiedä, kuka laivaa lopulta ohjaa.”

Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri 1/2015 Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toiminta­ ympäristöä. Kevään 2015 pk-yritysbarometri julkaistiin helmikuussa sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Barometri perustuu yli 4 400 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutok-

36

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

sista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Tänä vuonna pk-yritysten odotukset lähiajan suhdanne­kehityksestä ovat selkeästi aiempaa heikompia. Lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana, ja vain viidennes uskoo niiden paranevan. Yritysten kasvuhalukkuus on kuitenkin edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009. ›› www.yrittajat.fi


”Kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyyttä vasta tarvitaankin.” SIMO KARETIE johtava asiantuntija, EK

Vapaakauppa on elinehtomme Talouden kehityskulut edellyttävät myös kauppapolitiikan uusiutumista. Sääntely-yhteistyö nousee entistä tärkeämmäksi sen varmistamiseksi, ettei sääntely tarpeettomasti hankaloita kauppaa. Talouden palveluistuminen ja digitalisoituminen, liiketoiminnan kansainväliset arvoketjut, ympäristöteknologian kasvumahdollisuudet sekä julkisten hankintojen avaaminen vaativat uusiutumista. Kotimaiseen sääntelyyn monissa maissa levinnyt protektionismi on täysin epäonnistunut valinta näissä olosuhteissa. Euroopan unionin jäsenmaiden ja Yhdysvaltojen on aika edetä kauppa- ja investointineuvotteluissa. Yritykset odottavat sopimuksen avaavan uusia mahdollisuuksia, alentavan keskinäisen kaupan kustannuksia ja luovan uusia työpaikkoja. Sopimuksen hyödyt riippuvat viime kädessä siitä, kuinka tehokkaasti yritykset pystyvät sitä hyödyntämään. Avauksia tarvitaan varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden vientiä vaikeuttavat tällä hetkellä erilaiset standardit ja hyväksyntämenettelyt sekä rajoitukset julkisissa hankinnoissa. Sopimuksen tulee karsia päällekkäisen sääntelyn aiheuttamaa tarpeetonta kustannustaakkaa sekä taata mahdollisuus kilpailla Yhdysvaltojen palvelumarkkinoilla ja julkisissa hankinnoissa. TTIP on herättänyt laajasti kriittistäkin keskustelua. On tärkeätä varmistaa, että keskustelu perustuu faktoihin. Esimerkiksi paljon keskustelua herättäneeseen investointisuojaan ja välimiesmenettelyyn voidaan löytää ratkaisut, joilla samanaikaisesti aiempaa paremmin turvataan suomalaisten yritysten etu sekä valtion ja kansalaisten intressit. Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa kauppapolitiikkaa. Laaja-alaiset ja kunnianhimoiset vapaakauppasopimukset, etunenässä TTIP, ovat tärkein väline tämän politiikan toimeenpanossa. Nyt on aika tarttua näihin mahdollisuuksiin, sillä vapaakauppa on hyvinvoinnin, kasvun ja työllisyyden edellytys. ›‹

kolumni

Suomi tarvitsee avointa ja aktiivista kauppapolitiikkaa. Yhteisymmärrys tällä politiikanlohkolla, hallituskokoonpanosta riippumatta, on Suomessa vahva. Linjamme on vuosikymmeniä tähdännyt maamme ja yritystemme kansainväliseen menestykseen vahvistamalla avointa ja tasapuolista, yhteisiin pelisääntöihin pohjautuvaa kilpailua kansainvälisillä markkinoilla. Vapaakauppa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa tehdään selkeät peruslinjaukset, joiden nojalla hallitus ja kaikki ministeriöt hallinnonaloillaan voivat aktiivisesti puolustaa ja viedä eteenpäin intressejämme kansallisesti, EU:ssa ja maailmalla. Kansainvälisen kaupan hyödyt voivat kuitenkin jäädä toteutumatta, jos emme samalla pidä huolta kilpailukyvystämme. Toimintaympäristömme tulee tarjota yrityksille nykyistä parempi pohja ponnistaa kauppasopimusten myötä avautuville markkinoille. Pakkovoiton paikkoja ovat muun muassa joustavat työmarkkinat, ennakoitava ja kannustava verotus, sujuvampi sääntely ja kevennetyt lupamenettelyt sekä tutkimus- ja koulutuspanoksista huolehtiminen. Laajapohjainen yhteis­ ymmärrys yrittäjyyden ja omistajuuden merkityksestä on koko hyvinvointimme perustana. Jokaiselle vientiyritykselle on itsestään selvää, että kansainvälisillä markkinoilla yrittäjyyttä vasta tarvitaankin. Kauppapoliittisissa ratkaisuissa on katsottava ennakkoluulottomasti eteenpäin. Vapaakauppasopimukset, erityisesti TTIP Yhdysvaltojen kanssa, avaavat markkinoita, tuovat meille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistavat yhteistä sääntöpohjaa. Venäjän naapuruus on käännettävä eduksi myös tulevaisuudessa. On Suomen etu edetä kohti vapaakauppasopimusta myös Kiinan kanssa. Valtion taustatuki toimivien Team Finland -kansainvälistymispalveluiden ja vientirahoituksen muodossa ratkaisee paljon. Kehitysyhteistyön keskeiseksi tavoitteeksi tulee asettaa yritysvetoisen talouskasvun vahvistaminen satsaamalla avoimiin markkinoihin, yritys­ yhteistyöhön ja kehitysrahoitusinstrumentteihin.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

37


Ajassa MCI

Team Finland @teamfinlandfi

m:

ceciLia maLmsTRö

Kuva-albumi #cleantech & #biotalous -vientimatkasta Turkkiin nyt @teamfinlandfi -flickr-tilillä

Kehitysmaiden at markkinat odottav

Tyynellämerellä tiikerijahdissa

hyvän Vapaakauppa on EU:n kierre ja vastaus talousahdinkoon.

itiiKKa Kauppapol TALOUD ELLISTEN

ULKOSUH TEIDEN

AIKAKAU SLEHTI

| @kauppapol

nro 1 | 2015

KAAKKOIS-AASIA KutSuu

Lenita Toivakka @toivakka

Vienti EU:n ulkopuolelle kasvoi 13 prosenttia – ekonomistikin melkein innostuu verkkouutiset.fi

Tilaa lehti tai tee osoitteenmuutos www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

issa

tanin WTO-neuvottelu

›› Luotsina Kazaks

›› Hanoi Rocks

Suomen Yrittäjät @suomenyrittajat

Pk-yritysbarometri: Kasvuhalukkuus on edelleen korkeampi kuin rahoituskriisin aikana vuonna 2009. #yrittäjät #työn_tekijä

@kauppapol

Tutustu Kauppapolitiikan uuteen verkkosivustoon. Tilaa myös maksuton lehti ja uutiskirje. kauppapolitiikka.fi

80 vuotta sitten

Kauppapolitiikan seuraavassa numerossa 2/2015: Teemamaana Meksiko

38

Kauppapolitiikka  nro 1|2015

Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua

Arvottava palkinto on noin 800 euron arvoinen Applen iPhone 6 -puhelin.

Suomen Joutsen valtiovierailulla Libanonin ranskankielisessä pää­ lehdessä L’Orient le Jourissa julkaistiin 19. tammikuuta 2015 artikkeli Suomen Joutsenen vierailusta Beirutiin 80 vuotta sitten tammikuussa 1935. Kyse oli vienninedistämismatkasta, jolla oli edustettuina monia suomalaisyrityksiä, jotka ovat nykyisinkin Liba-

Anna palautetta lehdestä ja voita Applen iPhone 6!

nonin markkinoilla, kuten Valio, UPM ja Stora Enso. Laivaan oli koottu näyttely suomalaisista vientituotteista. Mukana oli esimerkiksi paperia, huonekaluja sekä maitotuotteita ja kalaa. Tuotteet kiinnostivat 80 vuotta sitten, ja osaa saa edelleenkin Beirutista tuolloin luotujen suhteiden ansiosta. ›‹

Seuraava lehti ilmestyy 4.6.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/kauppapolitiikka 2. Merkitse tunnus KP. 3. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2015. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.


Saumaton yhteispeli avainasemassa Team Finland -palveluiden tarjontaa on uudistettu ja yrityksille suunnattuja palveluja kehitetään edelleen. Viestintäpäällikkö Mari-Kaisa Brander kertoo verkoston tuoreet kuulumiset. TEKSTI VILLE CANTELL KUVA VESA TYNI

Mitkä ovat Team Finland -verkoston suurimmat saavutukset tähän asti? Verkostossa tapahtui hurjasti vuoden 2014 aikana. Yksi tärkeimmistä saavutuksista on valtiorahoitteisten kansainvälistymispalveluiden kokoaminen yhteen. Ne koottiin yhteen, jotta yrittäjät löytäisivät palvelut ja helpommin saisivat käsityksen kokonaisuudesta. Team Finland -organisaatioiden on myös helpompi uudistaa palveluita, kun niitä käsitellään kokonaisuutena: näin mahdollisia päällekkäisyyksiä pystytään karsimaan ja paikkaamaan puuttuvia. Palveluiden uudistaminen oli tärkeää, koska vuosien saatossa alan palveluista oli kehittynyt monimutkainen ja hajanaisesti ohjattu kokonaisuus, joka on ollut yritysten näkökulmasta vaikeaselkoinen. Myös verkoston sisäisesti tapahtui paljon – Team Finlandin koneistoa pantiin kuntoon ja toimintoja selkiytettiin. Sisäisesti merkittävää on myös se, että ennen joulua päätettiin Team Finland -talosta, joka kokoaa suuren osan verkoston toimijoista saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Kasvotusten työskentelemällä yhteinen toiminta tehostuu, ja se varmasti näkyy myös asiakkaiden suuntaan. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että Team Finlandin perustaminen on Suomelle merkittävää. Eri tahojen saumaton yhteispeli on erityisen tärkeää Suomessa. Olemme riippuvaisia viennistä eikä meillä ole varaa toimia koordinoimattomasti. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Mitä on odotettavissa tästä eteenpäin? Yrityksille suunnattuja palveluja kehitetään edelleen. Vuonna 2015 parannetaan

myös palvelua – tavoitteena on, että palvelu on niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sujuvaa ja tieto yrityksen tarpeista siirtyy jouhevasti toimijalta toiselle. Tätä varten on perustettu alueelliset palvelutiimit, jotka aloittavat työnsä alkuvuoden aikana. Yrityspalveluiden kehittämisen lisäksi yksi vuoden 2015 painopisteistä on tehostaa investointien edistämistä Suomeen. Suomi tarvitsee investointeja ja mahdollisuuksia pitää tutkia maailmalla järjestelmällisesti. Tämän vuoden aikana kehitetään työkalut siihen, miten ja millaisia investointeja Suomeen houkutellaan. Myös viestintää Suomesta houkuttelevana maana kehitettiin. Suomen maine tehokkaana ja luotettavana maana auttaa omalta osaltaan yrityksiä kansainvälistymispyrkimyksissä ja investointien houkuttelussa Suomeen. Tarkoituksena on tuottaa työvälineitä Suomea työssään esitteleville ihmisille, esimerkiksi videoita ja muuta materiaalia Suomesta yleisesti ja Suomen vahvuuksista. Lisäksi teemme muutamia pienempiä ja kohdistettuja viestintäkampanjoita ulkomailla. Tekemistä siis riittää.

Katso video haastattelusta osoitteessa kauppapolitiikka.fi

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää suomalaisille p&k-yrittäjille? Hyödyntäkää rohkeasti Team Finlandin palveluja (palvelut.team.finland.fi). Ne on tehty teitä varten ja Team Finland on olemassa, jotta yritysten kansainvälistyminen olisi helpompaa. ›‹ team.finland.fi palvelut.team.finland.fi

viestintäpäällikkö, Team Finland Mari-Kaisa Brander Mari-Kaisa Brander (40) on toiminut syyskuun 2014 alusta Team Finland -viestintäpäällikkönä valtioneuvoston kansliassa.

nro 1|2015  Kauppapolitiikka

39


Kauppapolitiikka on ulkoministeriön julkaisema taloudellisten ulkosuhteiden aikakauslehti Seuraamme Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta tärkeitä kansainvälisen kaupan ja talouden tapahtumia ja muutosprosesseja. Avaamme niitä sekä maantieteellisten alueiden että kauppapolitiikan eri sektoreiden kautta. Lehtemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sen tilaaminen on maksutonta. www.kauppapolitiikka.fi/tilaus

Seuraava ti litiikka-leh Kauppapo .6.2015 ilmestyy 4

www.kauppapolitiikka.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.