I Love Rauma 2012 by Marva Group

ILMAINEN KESÄLEHTI KAUPUNKILAISTEN JA MATKAILIJOIDEN ILOKSI

NÄILLÄ SELVIÄT RAUMAN KESÄSSÄ

PERINTÖPRINSESSA VIIVI SUOMINEN:

RAUMALAINEN TOP CHEF TEEMU LAURELL:

Rauman kielen minisanakirja

“Outoa, kun ihmiset tunnistavat”

Grillaus ei saa olla hienostelua

TÄYSIN REMONTOITU SINISOIHTU TARJOILEE ELÄVÄÄ MUSIIKKIA AINA PERJANTAISIN JA LAUANTAISIN. KATSO ARTISTIT OSOITTEESTA WWW.SINISOIHTU.FI RAVINTOLA SINISOIHTU, AITTAKARINKATU 14 - (02) 823 5950 - INFO@RAVINTOLAPUTKA.FI AVOINNA: PE - LA 22 - 04 FACEBOOK.COM/PUTKARAUMA

KARAOKEA JOKA PÄIVÄ RAUMAN SUURIMMALLA LEVYVALIKOIMALLA. LISÄTIEDOT WWW.RAVINTOLAPUTKA.FI RAVINTOLA PUTKA, AITTAKARINKATU 14 - (02) 823 5950 - INFO@RAVINTOLAPUTKA.FI AVOINNA: MA 21 - 03 TI - TO 18 - 03 KE 18 - 04 PE - SU 22 - 04 FACEBOOK.COM/PUTKARAUMA

Pääkirjoitus

Rauma, Rooma, Pariisi Viimevuotisessa lehdessä paikallinen yrittäjä ja kotikaupunkinsa kovana puolestapuhujana tunnettu Riku Räsänen otsikoi esipuheensa: Rauma – Suomen Ibiza. Ajattelin, että kautta aikain toisessa I Love Rauma -lehdessä pitää jatkaa suuruudenhulluutta. Rauma, Rooma, Pariisi – siinä kolme tosi kovaa. Tokaisu tuli tutuksi Raumalla, kun edesmennyt raumalainen muusikko Rauno Tuuna kirjoitti sanat paikalliseksi hitiksi nousseeseen lauluunsa 80-luvulla. On hienoa, miten lausahdus on jäänyt elämään pikkukaupungissamme. Tuunan hittiä kunnioitetaan myös tänä kesänä uudistuvan Raumalainen.fi-verkkosivuston sääpalvelussa, josta kävijöiden on samalla silmäyksellä helppo tarkistaa säätila kolmesta kovasta kohteesta. Vaikka Rauma poikkeaa Roomasta ja Pariisista ainakin asukasmäärältään, on kaupungeissa ihan oikeasti jotain samaa. Tunnelmaa voi jokainen verrata itsekseen, mutta fakta on, että Vanha Rauma, Rooman historiallinen keskusta ja Seinen jokivarsi löytyvät samalta listalta – nimittäin Unescon maailmanperintökohdeluettelosta. Ja mikä hienointa, Raumalla maailmanperintökohteita on kaksin kappalein – ainoana Suomessa. Kahden maailmanperintökohteen kaupungin Raumasta tekee Lapin Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue, joka hyväksyttiin listalle 1999. I Love Rauma -lehti on tänäkin vuonna rakkaan pikkukaupunkimme kehumista. Turhan usein paikkakuntalaiset vähättelevät kotikaupunkiaan, joten eiköhän kerran vuodessa ole pieni omakehu paikallaan! Hyvää kesää ja leppoisia lukuhetkiä I Love Rauman parissa!

Lauri Tuomola lauri.tuomola@raumalainen.fi

ESA URHONEN

I LOVE RAUMA on kesällä 2012 toista kertaa ilmestyvä ilmaisjakelussa oleva kesälehti. PÄÄTOIMITTAJA Lauri Tuomola lauri.tuomola@raumalainen.fi ART DIRECTOR Lauri-Matti Parppei lauri-matti@kapitan.fi

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Heli Sirén KANSI KAPITAN! / Lauri-Matti Parppei KANNEN KUVAT Juha Sinisalo, Mikko Uussaari, Juho Ruohola, Ari Lehtimäki

TOIMITTAJAT Kristina Haavisto, Elina Helkelä, Asko Tanhuanpää Lauri Tuomola

PAINOSMÄÄRÄ 20 000 kpl PAINOPAIKKA Westpoint Oy, Rauma

JULKAISIJA Sanomalehti Oy Länsi-Suomi PL 5, 26101 RAUMA www.raumalainen.fi

Rauman musiikkikesässä perinteitä ja ripaus aivan uutta

Here comes the sun – and it´s all right! 10

ämä Beatlesin kuolemattomat sanat kuullaan taatusti Rauman kesän tuoreimmassa festaritapahtumassa, Rock, runo & rakkaus. Raumanmeren rantakalliolle kokoontuvien festarivieraiden kannattaakin pujottaa kukka hiuksiinsa ja lähteä fiilistelemään runoilijoiden ja rocktähtien esityksistä nauttien. Fåfängan Paviljongin alueella heinäkuussa järjestettävässä Rock, runo & rakkaus -festivaalissa ovat mukana Heli Laaksonen, Anna Puu, Anssi Kela, Jonna Tervomaa, TJ Saarinen, Tapio Koivukari sekä Jiri Nikkinen & The Beatles Tribute Band. Kesän hyväntuulisin tapahtuma suojelee ympäristöä monin tavoin myös festivaalivieraiden avulla, lahjoittamalla esimerkiksi pullovesien myynnistä voiton Puhdas Itämeri -hankkeelle. Viikkoa ennen Fåfängan festivaalia kaupungissa jytisee tuhti blues. Rauma Blues 2012 tuo yleisön eteen jo legendoiksi muodostuneita alan taitajia sekä nuoria juurimusiikin uudistajia. Raumalla viimeksi vuonna 2007 esiintynyt huippuyhtye North Mississippi All Stars saapuu jälleen yleisön suureksi iloksi kaupunkiin. Rauman kesä ei ole mitään ilman Pitsiviikkoa, joka tarjoaa lukuisten pitsinäyttelyiden lisäksi myös paljon konsertteja ja muita musiikkituokioita. Mustan Pitsin Yönä Savilanpuiston päälavalla esiintyvät muiden muassa legendaarinen Pihasoittajat, Olavi Uusivirta ja Maarit & Sami Hurmerinta Band. Lapsille on alkuillasta luvassa kauppatorin Karkelot, jossa esiintyvät Gommi & Pommi sekä Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu! Pitsilauantaina kauppatorilla tanssitaan iskelmämusiikin tahdissa, kun lavalle nousevat raumalaiset Sirpa ja Kari, uuden iskelmän tienraivaaja Juha Metsäperä ja Tanssiorkesteri Veikko Nieminen. Kaupunki tarjoaa 570-juhlavuotensa kunniaksi ilmaiskonsertin pitsilauantaina Savilanpuistossa. Lavalle nousee itse iso D eli Danny Lipsanen yhtyeineen.

Heinäkuun vaihtuessa elokuuksi kaupungin valtaa klassinen musiikki. Rauman Festivo on värikäs kamarimusiikkifestivaali, joka soi vanhan kaupungin ainutlaatuisessa miljöössä, kaduilla, pihoilla, saleissa ja kirkoissa. Monipuolisesta musiikillisesta tarjonnasta vastaavat klassisen musiikin parhaat suomalaiset ja kansainväliset taitajat. Jan Söderblomin johtama musiikkifestivaali levittäytyy aikaisempien vuosien tapaan myös Eurajoen puolelle. Katkitaiteelliseksi tapahtumaksi muodostunut Blue Sea Film Festival on Rauman loppukesän kruununjalokivi. Musiikkia, sanataidetta ja elokuvaa upeasti yhdistävä tapahtuma tarjoaa Vanhassa Raumassa taas silakkaoskareita, laatuleffoja ja elokuvataivaan tähtiä. Sinisen Meren Elokuvajuhlilla nähdään kotimaiset uutuusleffat, pohjoiset helmet, Baltic Herring -lyhytelokuvakilpailun satoa, mykkäsäestys, keskustelua ja poikkitaidetta moneen suuntaan.

Raumanmeren rantakalliolle kokoontuvien festarivieraiden kannattaakin pujottaa kukka hiuksiinsa ja lähteä fiilistelemään runoilijoiden ja rocktähtien esityksistä nauttien.

Rauman kesän musiikkitapahtumia 13.-14.7.2012 | Rauma Blues mm. North Mississippi All Stars, Lou Ann Barton, Erja Lyytinen, Reverend John Wilkins ja Ruby Jane Smith. Lisätiedot: www.raumablues.com

21.7.2012 | Rock, Runo ja Rakkaus

mm. Anna Puu, Anssi Kela, Jonna Tervomaa, Jiri Nikkinen & The Beatles Tribute Band sekä Heli Laaksonen.

27.7.2012 | Mustan Pitsin Yö

mm. Pihasoittajat, Olavi Uusivirta sekä Maarit & Sami Hurmerinta Band. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

28.7.2012 | Pitsilauantai mm. Juha Metsäperä ja Danny. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

5.-11.8.2012 | Rauman Festivo

mm. Artende-kvartetti, Baccano-barokkiyhtye, Arto Satukangas, Tuulia Ylönen, Marko Ylönen ja Jan Söderblom. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

17.-19.8.2012 | Blue Sea Film Festival mm. musiikkia ja laaja kattaus elokuvia. Lisätiedot: www.blueseafilmfestival.net

BLUE SEA FILM FESTIVAL 2012

17.–19.8.2012 RAUMA FINLAND www.blueseafilmfestival.net

Kirsi-Kaisa Sinisalo hehkuttaa:

Rauma on IHANA! TEKSTI | KRISTINA HAAVISTO

KUVAT | ARI LEHTIMÄKI

auman kaupunginteatteria luotsaava KirsiKaisa Sinisalo on hurahtanut Raumaan: – Tämä on ihana, sopivan kokoinen kaupunki. Meidän koko perhe tykkää Raumasta. – Se oli hirmu ihme, että löydettiin pikkukoti Vanhasta Raumasta. Pikkukoti, koska toinen koti on Ylöjärvellä vanhassa kansakoulussa. – Se on pelastus, että mies on enemmän kotona. Minä voin sitten reissata. Teen myös paljon etätyötä, noin yhden päivän viikossa. – Mutta heti, kun kesäloma alkaa poikani tulee Raumalle. Yksin Raumalla ollessaan perheen äiti paiskii töitä: – Olen tyytyväinen, paljon on tullut opittua ja lisää on opittavaa. – Työn eri puolet ruokkivat toisiaan, se antaa voimaa, kun lähestyy asioita eri näkökulmista.

– Rauman minulle avasi kirjailija Tapio Koivukari, kun teimme teatteriin näytelmää hänen kirjastaan Luodetuulen maa. Tapio on ollut oppaani Rauman menneisyyteen, teatterinjohtaja kertoo ja on yhä innoissaan teatterilaisten retkestä majakkasaareen. – Kylmäpihlajassa on jo niin ulkomerellä, että siellä havaitsee, että maapallo on pyöreä. Yhtä lailla Kirsi-Kaisa Sinisalo innostuu kesäteatterin alueesta: – Fåfänga on aivan upea paikka. Siellä on meri, maauimala ja uimaranta. – Kävimme viime kesänä näytösten välissä uimassa. Se oli ihanaa! Koiran kanssa lenkit suuntautuvat Fåfängaan ja lyhyemmät kävelyt Vanhan Rauman kaduille, torille, ganalin varteen tai Äyhönjärvelle. – Rauma on omanlainen kaupunki, sillä on oma luonne. Täällä tapaa hyvin persoonallisia ihmisiä.

” Pikkuhiljaa olen alkanut huomata, kuinka hieno meri on. Ehkä minusta on kehittymässä meri-ihminen purjehdustaidon kasvamisen myötä.”

Meri vai järvi? Mutta virtaako suonissa suolainen veri. Se selviää kysymällä: Meri vai järvi? Kirsi-Kaisa Sinisalo vetää välistä: – Olen mitä suurimmassa määrin vesi-ihminen. Sääksjärvessä, Tampereen ja Pirkkalan rajalla, lapsuuden kesänsä plutannut Rauman kaupunginteatterin johtaja rentoutuu veden ääressä ja miettii, että saunominen ja uiminen on meditaatiota. – Olen ollut järvi-ihminen, ja se elää minussa voimakkaasti. – Pikkuhiljaa olen alkanut huomata, kuinka hieno meri on. Ehkä minusta on kehittymässä meri-ihminen purjehdustaidon kasvamisen myötä.

Kipinä purjehdukseen Rajallisen järven jälkeen meri on tehnyt vaikutuksen Kirsi-Kaisa Sinisaloon. – Merellä pääsee mihin vaan. Meri on pelottavampi kuin järvi. Kun purjevene kuusi kesää sitten tuli kuvioihin, alkoi meri kiehtoa: – Purjehduksesta tulee intohimo, kun omat taidot kehittyvät. Koulunpenkilläkin on istuttu, sillä plakkarissa on saaristolaivuri ja competent crew -kurssien suoritukset. – Purjehtimassa pääsen irti arjesta ja odotan sitä, se on perheen omaa aikaa.

Kuka?

Rauman kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalolle työ on elämäntapa. Hän harrastaa ihmettelemistä, lukemista ja purjehtimista sekä arvelee, että on tipahtanut pienenä energiajuomapataan.

The 27th Traditional

Finnish Summer Blues Festival Rauma • Finland

13.-14.7.2012

North Mississippi All Stars Lou Ann Barton Denny Freeman Derek O’Brien Erja Lyytinen Reverend John Wilkins Ruby Jane Show

www.raumablues.com

Koe taidemuseon pihapiirissä reilun 200 vuoden tunnelmaa:

Pinnala on pala parasta Raumaa! TEKSTI | KRISTINA HAAVISTO

KUVAT | HELI SIRÉN

os Pinnalan pihamaalla seisoo silmät kiinni ja antaa ajatuksen lentää, voi haistaa vastapaistetun leivän, kuulla navetalta tulevan palvelusväen puhelevan sekä säikähtää apupoikaa komentavaa kauppiasta. Ja tietysti sitä seisoo pihalla rengasta kepillä pyörittävien lasten tiellä. Pinnalan eli nykyisen Rauman taidemuseon pihalla on läsnä yli 200 vuoden muistot. – Pinnala on mielettömän hieno paikka taidemuseolle, amanuenssi Henna Paunu tiivistää. – Työmiljöönä tämä on ainutlaatuinen. On juhlavaa tulla töihin Vanhan Rauman läpi. Pinnalan kiinteistö pihapiireineen on kokonaisuus, josta ei voi muuta kuin miettiä: Voiko tämä olla totta? Niin monta kulttuurihistoriallisesti merkittävää elementtiä on yhdessä. – Mielestäni kyse on Rauman kolmanneksi arvokkaimmasta rakennuksesta. Kirkko on vanhin ja ensimmäinen. Se edustaa hengellistä valtaa. Raatihuone on toinen edustaen maallista valtaa. Pinnala on kauppiaan talo ja edustaa yhteiskunnan yksityistä puolta. Näistä osatekijöistä ovat kaupungit muodostuneet.

Arvoteoksia arvotiloissa Pinnalan kivinen päärakennus on vuodelta 1795. Se on kaksikerroksinen. – Paloturvallisuussyistä vain kivestä sai rakentaa kaksikerroksisen talon, Paunu muistuttaa. Talon arvokkaimmat sisätilat ovat kiviosan toisessa kerroksessa, johon nykyään on sijoitettu Eino Valtosen taidekokoelma. Joukossa on monia Suomen kuvataiteen kulta-ajan teoksia, joten ei niitä olisi muualle voitu sijoittaa kuin Pinnalan saliin ja huoneisiin, joissa kauppias itse on asunut.

”Koskelan flikkojen leipomo toimi täällä. Muistan äitini kertoneen, että Koskelan kovaa, orrella kuivatettua ruisleipää, lähetettiin taiteilijasedälle Helsinkiin.”

Näissä huoneissa paljastuu sekin, että kirjailijana ja lääkärinä tunnetun H.J. Nortamon kädessä pysyi myös sivellin. Siitä kertoo tulisijan muuriin Nortamon huvilasta siirretty vekkuli eläinmaalaus. Myös talon vintti palvelee näyttelytilana pitäen sisällään monihormisen savupiipun, joka näyttää suuren puun juuristolta. – Verotus laskettiin savupiippujen mukaan. Oli siis järkevää, ettei ollut paljon piippuja.

Portti on aina auki

Pinnalan ulkorakennukset muodostavat päätalon kanssa perinteisen umpipihan.

Vuonna 1827 kivitaloon rakennettiin puinen lisäosa. Se on kuin tuulahdus palon jälkeistä Turkua tai Helsingin tuon ajan rakennuskulttuuria: empireä. – Puuosa edustaa raumalaista empireä leveine vaakalaudoituksineen ja kulmalautoineen. Eivätkä Pinnalan ihmeet tähän lopu. Kiviosan toisella puolella on puinen rakennus Einola ja talojen välissä on portti. – Pinnala on julkinen rakennus, joten portti on aina auki. Täällä ihmiset pääsevät kulissien taakse. Pihapiiri on harvinaisen iso, ulkorakennukset sijaitsevat tontin reunoilla muodostaen perinteisen umpipihan. Valtava leivinuuni hallitsee yhtä suurta huonetta. – Koskelan flikkojen leipomo toimi täällä. Muistan äitini kertoneen, että Koskelan kovaa, orrella kuivatettua ruisleipää, lähetettiin taiteilijasedälle Helsinkiin. Isä puolestaan kertoi, että Koskelan kovaa pehmitettiin merivedellä, Henna Paunu muistelee. Pihan perällä ovat talli ja navetta, joiden välissä toisessa kerroksessa, on ihan omanlainen nähtävyytensä eli monireikäinen huussi. Sinne päästäkseen pitää kiivetä jyrkät portaat. – Myös huussi on meillä näyttelytilana, Paunu toteaa ja palaa vielä menneeseen: – Kuinkahan monta asuntoa täällä on parhaimmillaan ollut? Pinnalassa on asunut niin omistajan perhe kuin vuokralaisia.

Taiteilijat innostuvat tiloista Taidemuseo Pinnalasta tuli 1970-luvulla. – Taidenäyttelyiden kannalta tilat ovat hyvät ja käytännölliset. Meillä on pienessä koossa tosi keskeiset elementit, Henna Paunu pohtii. – Taiteilijat haluavat tehdä erilaisia juttuja, ja niihin hyödynnetään rakennuksen ominaisuuksia. Tietenkin rajat tulevat vastaan eikä ihan kaikkea pystytä tekemään. Ja onhan kaikissa paikoissa heikot kohdat: – Ongelmina ovat lämmitys, jäähdytys ja kosteus. Talvella on kylmä ja kesällä kuuma. Kiinteistön omistavat Rauman kaupunki ja Rauman Taideyhdistys. – Koko ajan tehdään korjaustöitä, nyt juuri kunnostetaan pinkopahvikattoja. Paljon on työtä tehty, mutta sitä ei aina huomata.

Hannele Rantala Sininen huivi 1.7.–31.8.2012

Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Syväraumankatu 41, AVOINNA 1.7.–31.8. ke, su 12–16, Pitsiviikolla ke–su 12–16 www.lonnstromintaidemuseo.fi

Katja Tukiainen Paradis L (Love)

2.6.–26.8.2012 1.–2. krs

Daisy in the Shimmering Woods (2011–12)

Anni Rapinoja

Luonnon garderobi ja muita tarinoita 2.6.–26.8.2012 3. krs

Espanjalaiset kengät (2011)

Lönnströmin taidemuseo, Valtakatu 7 avoinna ti–to 12–17, pe–su 12–16 www.lonnstromintaidemuseo.fi

T E K R A M I N I M N T! EIRINTÄAL UEE MÄT AUKIOLOAJA IN SIWA JA PIDEM - LÄHEMPÄNÄ, KU

RMIES AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 08-00

RMIES RU JOLL A: R A

MINIMARKET • BAR & CAFE

P O R OIGHOLO L M A

SLICET • PIZZAKAHVIT • ERIKOIS ET YTUOTTE IL E K T E R ISKI • MYYNTIT A J A A L LÄN O• KIVIKY A ASUNT IM O IK L VA EITA • HYVÄ TARVIKK O T U A ! VAUNU/ N MUUTA O J L A P ...JA

POROHOLMA

AINOA RAUMAN -RATA LF MINIGO IEHEN M R O RU SSÄ YHTEYDE TERASSIN AKSU RATAM KILÖ 5 €/HEN

MINIMARKET • BAR

POROHOLMANTIE 8, 26100 RAUMA PUH. 0400 895 914 I INFO@BROYHTIOT.FI WWW.POROHOLMA.FI

Päivisin tarjolla runsas lounasbuffet ja iltaisin juhlabuffet Buffet sisältää: - päivittäin vaihtuvan lämpimän ruoan lisukkeineen, - runsaan salaattibufeen, - ruokajuomat (mehu/vesi/kotikalja), - kahvin/teen

Poroholma | puh. 0400 895914 | www.augustinpaviljonki.fi | Avoinna 11.6. - 14.8. 2012 Lounasbuffet ma-pe klo 11-15, juhlabuffet ma-pe klo16-20, viikonloppusin juhlabuffet klo 12-18

Lounasb uffet:

1290€ 590€ (alle 7-v

aik. lapset

uotiaat)

Juhlabu ffet:

aik.

2000€

Koe ainutlaatuinen purjehdusseikkailu Raumanmerellä aidolla purjelaivalla

Kathrina M/AUX

Aito perinnepurjelaiva, kuunari Kathrina, muuttaa loppukesällä Raumalle. Syyskuun aikana kuunari tekee yleisö- ja yritysristeilyjä Rauman saaristossa. Risteilyn kesto noin 3 tuntia. Aluksen sisätiloissa mm. kahvio. Katso risteilyaikataulut

Risteilyliput

www.poroholma.fi/kathrina osoitteesta.

Aikuiset 50 eur, lapset alle 13v 30 eur. Liput elokuvateatteri Iso-Hannusta. Huom! Lippuja saatavilla ainoastaan 65 kpl per risteily.

Yritys- ja yksityisristeilyt

Alkaen 3200 eur + tarjoilut / enintään 60 hlöä. Huom! Aluksessa on myös aito puusauna tilausristeilyille. Kuunari voi myös jäädä risteilyn jälkeen laituriin, jossa tilaisuutta voi jatkaa. Lisätiedot ja varaukset kathrina@poroholma.fi. Marraskuun alusta laiva on pysyvästi Raumalla ankkurissa ja toimii tilausravintolana pikkujouluihin, yritystilaisuuksiin, synttäreihin jne... Tilaisuudet anniskelulla tai ilman, jolloin omat juomingit mahdollisia. Ruokatarjoulut helposti kaikkien yhteistyöravintoloiden ruokalistoilta.

Loppuvuoden päivät nyt myynnissä! Puh. 040 181 6706 tai kathrina@poroholma.fi

TERVETULOA VIETTÄMÄÄN KESÄPÄIVIÄ KUUSKAJASKARIIN! KUUSKAJASKARI ON ENTINEN PUOLUSTUSVOIMIEN VARTIOLINNAKESAARI RAUMAN EDUSTALLA Linnakesaarella on armeijan tunnelma yhä vahvasti aistittavissa. Saarelta löytyy monia mielenkiintoisia puolustusvoimien tutustumiskohteita, kuten esimerkiksi neljä armeijan käytöstä poistamaa rannikkotykkiä (malliltaan 152/50 T), joista yksi on edelleen toimintakuntoinen. Oppaan johdolla on mahdollista tutustua tykkiluoliin ja tykkien toimintaperiaatteeseen. Saarelta löytyy myös kaksi merivalvontatornia, runsaasti juoksuhautoja, ampuma-asemia sekä muita entisen linnakkeen välttämättömyyksiä. Nykyisin saari on matkailukäytössä. Saarelta löytyy majoitus-, kahvila- ja ravintolapalvelut sekä kokous- ja saunapalvelut. Kuuskajaskari-polku opastaa saaren historiaan ja geologiaan. Tarjolla on myös opastettuja kierroksia ja lapsia ilahduttavat saarella olevat kotieläimet. Rauman saariston yksi suurimmista saarista on myös erinomainen kohde ryhmille. Kuuskajaskari on avoinna 1.6-15.8. Muulloin tilauksesta ryhmille. Kuuskajaskarin linnakesaarelle on kesäisin päivittäiset vesibussiyhteydet mantereelta. Merimatkan kesto on noin 30 min/suunta. Tarkista aikataulut osoitteesta: www.raumansaaristokuljetus.fi. Omalla veneellä liikkujille saarella on retkisatama, jossa kaikkiaan 40 venepaikkaa.

MEILTÄ SAAT MONIPUOLISET PALVELUT: • majoitukset 2-10 hlö:n hyvin varustetuissa huoneistoissa, majoitustilat 150 henkilölle • räätälöidyt, opastetut retkipaketit Rau manmeren saaristoon, 15-150 hlö:lle • ruokailut päivittäisistä lounaista, herkullisiin tilaus menuihin • saunaillat / tilaisuudet, saunatilat jopa 30 henkilölle

• • • • • •

kokoustilat isoille ja pienille ryhmille erilaisia, mielenkiintoisia aktiviteetteja vierasvenesatamassa noin 40 paikkaa snorkkeli sukellukset ”hylky rantaan” kesäteatteri heinäkuussa veneilijöille / mökkeilijöille peruselintarvikkeet • kalastusluvat Raumanmerelle • kesäkirjasto vierailijoille

“ELÄMYKSIÄ SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON SYDÄMESSÄ”

Kuvat: M.Pajulahti 2011

WWW.KUUSKAJASKARI.FI

Misseys muutti Viivi Suomisen elämää:

”Outoa, kun ihmiset tunnistavat kadulla” TEKSTI | ASKO TANHUANPÄÄ KUVAT | HANS LEHTINEN

Kuka? Viivi Suominen on vuoden 2012 Miss Suomen 2. perintöprinsessa. Raumalta maailmalle ponnistanut kaunotar on avoliitossa raumalaisen kilpa-autoilija Markus Niemelän kanssa. Lisätietoja: www.viivisuominen.fi

iss Suomi -kisojen toinen perintöprinsessa, raumalainen Viivi Suominen on saanut totutella elämään julkisuudessa. Raumalaiset antavat 25-vuotiaan kaunottaren olla suhteellisen rauhassa, mutta muualla tullaan tavan takaa vetämään hihasta ja pyytämään esimerkiksi mahdollisuutta päästä samaan valokuvaan julkkiksen kanssa. – Olen ollut julkisuudessa viime aikoina suhteellisen paljon ja kyllä ihmiset tunnistavat minut jo Helsingissäkin. Kokemus on toisaalta aika outo, mutta toisaalta se kuuluu tähän hommaan. Viivi Suomisen elämä on kokenut muutenkin melkoisen muutoksen, sillä hän muutti kesän kynnyksellä opiskelukaupungistaan Turusta työn perässä Helsinkiin. Kosmetologiksi ja estenomiksi kouluttautunut kaunotar sai vakiotyöpaikan Stockmannin tavaratalon selektiivisen kosmetiikan osastolta. – Pakko myöntää, että elämä hymyilee tavallistakin enemmän. Työpaikka on upea asia ja niin on myös Töölöstä aivan eduskuntatalon takaa löytynyt ihana asunto. – Keikkahommaakin on ollut ihan kiitettävästi ulkomaita myöten, toukokuussa viikon Turkin Alanyassa kuvauksissa viettänyt Suominen selvittää. Kuvauksesta Turkissa vastasi Miss Suomi -kiertueen viralliseksi kuvaajaksi noussut raumalainen Hans Lehtinen, jonka käsialaa tämänkin jutun kuvat ovat.

Lokakuussa Japaniin kisaamaan Lokakuussa Viivi Suominen on lähdössä uransa ensimmäiseen kansainväliseen kauneuskilpailuun, Japanin Okinawalla järjestettävään Miss International Beauty -kisaan. – Se ei ole todellakaan mikään lomamatka, vaan tiukkaa työtä parin viikon ajan aamusta iltaan. Olen jo alkanut suunnitella Japaniin pukujakin, ensimmäiset tarjoukset sain heti Miss Suomi -kisan jälkeen. Raumalle Suominen ehtii oman luonnehdintansa mukaan nykyisin hävettävän harvoin. Työ Helsingissä tietää sitä, että häntä ei enää nähdä edes juontajana Rauman Lukon kotiotteluissa. – Pikkusiskoa ja vanhempia täytyy tietysti käydä tapaamassa aina kuin vain suinkin mahdollista. Veli asuu Porissa, joten tapaamiset hänen kanssaan hoitunevat varmaan aika pitkälti Helsingissä. – Helsingin kämppäni tulee varmaan olemaan suosittu vierailukohde myös ystävieni keskuudessa, sijaitseehan se ihan keskustassa. Ensimmäiset buukkaukset vierasvuoteeseen on jo tehty hyvissä ajoin, Suominen naurahtaa.

Pitsimissikisat hyvä ponnahduslauta Raumalla Viivi Suominen yrittää ehtiä myös perinteistä Pitsimissikilpailua seuraamaan. Tapahtuma on Viiville rakas, sillä juuri sieltä hänen omakin uransa kauneuskuningattarena alkoi. – Pitsimissikisa on hyvä ponnahduslauta isompiin kisoihin, hän tietää. Sen isompia kesänviettosuunnitelmia Suomisella ei sitten olekaan, sillä vasta uudessa työpaikassa aloittaneena hänellä ei ole päivääkään varsinaista kesälomaa. – Missiorganisaation Sunneva Kantola, Linda Ahonen ja Jori Himberg pitävät minut varmasti kiireisenä. Keväällä

olin menossa harva se ilta, sillä Helsingin kokoisessa kaupungissa riittää jo ties mitä avajaispippaloa ja kutsuvierastilaisuutta.

Grilliin kanaa, maissia ja paprikaa Jos ja kun aikaa sattuisi jäämään grillaamiseen kavereiden kanssa, kypsyy Viivi Suomisen ja suurimman osan vuodestaan Kaliforniassa viettävän poikaystävän, kilpa-autoilija Markus Niemelän grillissä yleensä kana. – Ei lihaa, eikä makkaraa, mutta maissia ja paprikaa pitää aina olla kanan kaverina, Suominen ilmoittaa.

M I N N A PA A N A N E N

Mikä? Pitsimissikilpailu on raumalainen perinne, jonka kautta Viivi Suominenkin on noussut koko kansan missitähdeksi. Pitsimissikilpailu 2012 järjestetään Pitsiviikon tiistaina 24.7. kello 18 Rauman kaupunginteatterin edustalla. Lisätietoja: www.pitsimissi.fi

Rauman MERIMUSEO

Avoinna kesĂ¤llĂ¤ joka pĂ¤ivĂ¤ klo 11 - 17 Kalliokatu 34 02 - 8224911 www.rmm.fi

KesĂ¤n 2012 uutuutena lasten omatoiminen â&#x20AC;?Saa koskeaâ&#x20AC;? â&#x20AC;&#x201C; kierros, jossa jungmanni Julius kertoo ja opastaa purjelaivakaudesta

12 13 14

Tallbo -ravintolat Laadukkaita ravintolapalveluita idyllisissä ja persoonallisissa Tallbo-ravintoloissa

Ravintola Villa Tallbo Petäjäksentie 178, 26100 RAUMA (Käyntiosoite Leppäläntie 45) p. (02) 822 0733

Pitsihuvilan idyllisissä saleissa nautittu ruhtinaallisen monipuolinen noutopöytälounas on retken ehdoton kohokohta. Mahdollisuus ryhmä- ja edustusruokailuihin myös iltaisin sopimuksen mukaan. Kysy lisää: maila.sinervaara@tallbo-ravintolat.com

Ravintola Wähä-Tallbo Vanhankirkonkatu 3, 26100 Rauma p. (02) 822 6610

FresCo Ravintolat

HYVÄÄ RAUMALAISTA RUOKAA Tullessasi Raumalle teatteriin FresCo Ravintoloiden palvelut ovat käytössäsi ennen ja jälkeen esityksen. Etappi*22* - tilaa kaiken kokoisille ryhmille - hyvä parkkipaikka - Satamakatu 22 Teatteriravintola Ankkuri - kanaalin mutkassa Rauman kaupunginteatterin yhteydessä - aurinkoinen terassi - Alfredinkatu 2 Kesäteatteriravintola Skanssi - herkulliset tarjoilut kruunaavat elämyksen - Suvitie, Fåfänga

Ota yhteyttä ja kysy myös muista palveluistamme ja tiloistamme: puh. 040-5161206 Viihtyisä ruokaravintola Vanhan Rauman sydämessä. Monipuolinen lounas ja à la carte. Myös iltaisin sopimuksen mukaan.

www.tallbo-ravintolat.com 30

Älä usemppa kaad, ann menns siutt suu, sill muuton gäy nii, ett se ryypp kaata snuu!

Tuunattu Puksprööt vie melkein jalat alta

asan 20 vuotta sitten, Rauman kaupungin juhliessa 550-vuotissyntymäpäivää, julkistettiin kilpailu raumalaisen ryypyn kehittämiseksi. Kilpailun voitti tuolloin pihviravintolaa Vanhassa Raumassa pitävä, nyt jo edesmennyt Hannu Koskela, joka kertoi eräässä lehtihaastattelussa Puksprööt-ryypyn lähtökohtana olleen pahanmakuisen kataja-pihlajanmarjaliköörin. – Mnää ajattli niingo raumlaise muija otost: paha oteta vähä ja hyvä pali, kertoi Koskela Rauma Stevedoringin julkaisemassa Hakuni-lehdessä vuonna 2005. Alkuperäisessä Puksprööt-ryypyssä ainesosina olivat kataja-pihlajanmarjaliköörin lisäksi Calvet Select-valkoviini sekä 7up. Tärkeänä tarjoiluun liittyvänä yksityiskohtana oli lasin ympärille kiedottu tervanarun pätkä.

Kataja-pihlajanmarjalikööriä ei enää saa Alkosta, joten Raumalainen.fi kehitti Rauman Alkon henkilökunnan kanssa nykyaikaan tuunatun uuden juomareseptin. Näillä ainesosilla ja –määrillä ryypyn alkoholipitoisuus nousee 16,2 prosenttiin, joten muista: Älä usemppa kaad, ann menns siutt suu, sill muuton gäy nii, ett se ryypp kaata snuu! 2 cl Giniä (38%) 2 cl Karpalo-likööriä

4 cl Valkoviiniä 2 cl 7Up:ia

Viilennä juoma-ainekset, sekoita yhteen ja tarjoa laseista, joiden ympärille on kiedottu vahvasti tervalta tuoksuvaa narua. Bumbuihim boja!

Mikä? puksprööt on vanhaa merimieskieltä ja se tarkoittaa purjelaivan keulapuuta.

Tiesitkö, että… raumalaisia perinneruokaohjeita löydät Mimmien FB-sivuilta: www.facebook.com/Mimmit.Rauma

LIPUNMYYNTI

Alfredinkatu 2 puh. (02) 8376 9900 ma-pe klo 10-17 KESÄTEATTERILLA: 2h ennen esitystä

RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI www.raumanteatteri.fi

RAUMAN KESÄTEATTERISSA

HETKI LYÖ

Elämänmakuinen ja hauska kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy lähes mystisellä tavalla. ROOLEISSA: Ria Kataja, Petja Lähde ja Tatu Siivonen RAUMAN KESÄTEATTERI sijaitsee merenrannan välittömässä läheisyydessä luonnonkauniissa Fåfängassa, Suvitiellä. Katsomo on katettu.

ESITYSPÄIVÄT: TO 14.06. klo 18 PE 15.06. klo 18 LA 16.06. klo 14 LA 16.06. klo 18 SU 17.06. klo 14 TI 26.06. klo 18 KE 27.06. klo 14 KE 27.06. klo 18 TO 28.06. klo 18 PE 29.06. klo 18

LA 30.06. klo 14 LA 30.06. klo 18 SU 01.07. klo 14 TI 03.07. klo 18 KE 04.07. klo 14 KE 04.07. klo 18 TO 05.07. klo 18 PE 06.07. klo 18 LA 07.07. klo 14 LA 07.07. klo 18

SU 08.07. klo 14 TI 10.07. klo 18 KE 11.07. klo 14 KE 11.07. klo 18 TO 12.07. klo 18 PE 13.07. klo 18 LA 14.07. klo 14 LA 14.07. klo 18 SU 15.07. klo 14 SU 15.07. klo 18

LIPUT 28e/25e/22e

Vihreällä merkittyihin näytöksiin S-etukortilla 2 euron alennus/lipputyyppi. Max. 2 lippua/kortti. Ei koske ryhmävarauksia, laskutusmyyntiä tai verkkokauppaa.

SYKSYN 2012 ESITYKSET JO MYYNNISSÄ:

LIPUT 10e/9e/8e

Pieni Nyyti asuu aivan yksin pienessä talossaan. Hän pelkää. Ulkona tallustelevat hemulit ja Mörkö ulisee. Lastenkirjallisuuden rakastettu klassikko saa ensi-iltansa jo loppukesällä Rauman Kaupunginteatterissa. 32 RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

LIPUT 20e/18e/10e

Pienen maalaiskylän elämä menee sekaisin elokuvaryhmän touhuista, mutta ystävyys ja haaveet kantavat vaikeissakin tilanteissa. Kaksi näyttelijää (Timo Julkunen ja Jerry Mikkelinen) ja 15 roolia! RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

LIPUT 25e/22e/15e

Iltatähti on asukkaidensa tapaan parhaat päivänsä nähnyt vanhainkoti. Tämä musiikkikomedia sisältää 22 tuttua musiikkinumeroa 1930-1980-luvuilta. RAUMAN KAUPUNGINTEATTERI

Rauma Blues on iskulauseensa veroinen

Traditional Blues Happening

auma Blues on julisteissaan tottunut käyttämään slogania Traditional Blues Happening. Se ei ole tuulesta temmattu, sillä tänä kesänä raumalainen musiikkitapahtuma järjestetään jo 27. kerran. Perinteet alkavat siis jo kesästä 1986, jolloin lavalla nähtiin mm. J. Karjalainen ja hänen Mustat lasit -yhtyeensä. Monet pitkään Rauma Bluesin tunnelmista nauttineet muistavat elävästi vuodet, jolloin tapahtuma järjestettiin telttamiljöössä merenrantapuitteissa Rauman Otanlahdessa. 1990 Rauma Blues liitettiin Pitsiviikon ohjelmistoon ja tapahtumasta tehtiin yksipäiväinen telttafestari. Kyseisen vuoden Rauma Bluesista tuli menestys ja täpötäysi teltta sai kuulla mm. Honey B & The T-Bonesia. Rauma Bluesin historiasta useimpien mieliin on jäänyt erityisesti vuosi 1993. Silloin edes paikkakuntaa koko päivän piiskannut rankkasade ja bluesteltan maapohjan päällä vellonut vesimatto eivät pystyneet hukuttamaan alleen tapahtuman ainutlaatuista tunnelmaa. Southside Johnny & The Ashbury Jukes otti luonnovoimien asettaman haasteen vastaan, eikä antanut onnettomien olosuhteiden pilata performanssiaan. Vuonna 2000 Rauma Blues siirtyi nykyiseen miljööseen Äijänsuolle, tosin ensin harjoitusjäähalliin ja vasta 2006 nykyiseen paikkaansa Äijänsuon talviharjoitteluhalliin, josta ehkä parhaita muistoja on vuodelta 2007. Kukko Areenaan ahtautui tuolloin lähes 3000 ihmistä ja yleisön ottivat energisillä esiintymisillään mm. North Mississippi All Stars ja Erja Lyytinen. Kuin sattuman kauppaa, samat bändit nähdään areenalla tänäkin vuonna. 27. Rauma Blues järjestetään tutussa paikassa Äijänsuolla heinäkuun puolivälissä. Rauma Blues -kokonaisuuteen kuuluu tänäkin vuonna pääkonsertin lisäksi niin sanottuna klubi-iltoja. North Mississippi All Starsin ja Erja Lyytisen lisäksi kesätapahtumaa tähdittävät mm. Lou Ann Barton, Denny Freeman ja Ruby Jane Smith.

Rauma Blues on perinteinen kesätapahtuma, joka järjestetään jo 27. kerran 13.-14.7.2012. Tapahtuman tarkemmat tiedot voi tsekata netistä: www.raumablues.com

MIKKO HARMA

Mikä?

Suvitien alue ja Fåfänga ovat Rauman merellisiä keitaita, mutta kaipaavat kehittämistä

Mahdollisuuksia on vaikka mihin JUHA SINISALO

os legendaaristen RMJ-juhannusjuhlien isä Riku Räsänen saisi vapaat kädet, muuttaisi Otanlahden urheilukentältä kohti merta johtava Fäfängan nimi ja sitä kiertävä Suvitie luonnettaan ratkaisevasti ny kyisestä. Räsäsen visioissa alueesta kokonaisuutena tulisi keskus, joka parantaisi raumalaisten viihtyvyyttä, toisi kaupunkiin matkailijoita ja pidemmän päälle myös uusia asukkaita. – Minun tavoitteeni on tehdä Raumasta Suomen paras paikka asua ja olla, Räsänen tiivistää.

Riku Räsänen perustaisi ihan ensimmäiseksi yhdistyksen, jonka tehtävänä olisi Rauman kehittäminen. Hän sanoo suoraan, että kaupunki organisaationa ei nykyisellään ole tähän paras mahdollinen. – Yksi ongelma on siinä, että useampi eri hallinnonala toimii samoilla alueilla ja toiminnot ovat usein päällekkäisiä. – Esimerkiksi Otanlahdessa on samaan aikaan liikunta-, kulttuuri ja matkailupuolen toimintoja, jotka voisi aivan hyvin yhdistää.

Kentän keskelle liikennepuisto

Kaupungille edullinen ratkaisu

Räsänen piirtää paperille suunnitelman Otanlahden virkistyspuistoista. – Nyt tyhjänpanttina olevalle urheilukentän keskiosan nurmelle voisi tehdä lasten liikennepuiston, käyttämättä jääneeseen paviljonkiin saisi monipuolisen välinevuokraamon ja maauimalan kupeessa sijaitsevaan rakennukseen rakennettaisiin julkinen sauna. – Maauimala saisi jäädä paikalleen, mutta sen syvä pää täytettäisiin ja korvattaisiin lapsille sopivilla altailla ja enemmän vesipuistotyyppisillä ratkaisuilla. Matalampana allas olisi helposti myös lämmitettävissä, Räsänen ehdottaa. Maauimalan hyppytorni jäisi paikalleen Otanlahden maamerkkinä. Uusi hyppypaikka rakennettaisiin keskelle merenlahtea. – Fåfängan kärjen saunat saisivat jäädä paikalleen, mutta alueen yleisilmettä pitäisi muuten kohentaa. Kävelytien pohjat alueen ympäri ovat jo olemassa.

Osana Riku Räsäsen suunnitelmaa on myös Otanlahden hiekkarannan viereisen rantatien katkaiseminen niin, että urheilukenttä ja uimaranta olisivat nykyistä selvemmin yhtä aluetta. – Jos uudistukset hoidetaan oikein, ei kaupungille tule kustannuksia kuin korkeintaan parisataatuhatta euroa. Tämä edellyttää erillisen kehitysyhdistyksen perustamista ja yritysmaailman tuloa mukaan. Kaupunki pääsisi riesoista ja riippakivistä ja kaupunkilaiset saisivat uusia aktiviteetteja, tiivistää Räsänen. – Tässä vaiheessa moni raumalainen varmasti ajattelee, että Räsänen ajattelee taas omaa bisnestään, mutta näin ei tosiaankaan ole. Minun perimmäinen ajatukseni on todellakin Rauman rakentaminen entistä paremmaksi paikaksi elää ja tulla, hän jatkaa. Räsänen lisää, että sama kehitysyhdistys voisi huolehtia pidemmän päälle esimerkiksi myös Rauma-salin toiminnasta ja jopa museoiden pyörittämisestä.

A S K O T A N H U A N PÄ Ä

Kuka? Riku Räsänen on itseään paikalliseksi kylähulluksi tituleeraava liikemies, joka tykkää kotikaupunkinsa kehittämisestä. Räsäsen tavoitteena on tehdä Raumasta Suomen viihtyisin kaupunki. ”Kylähullu” tunnetaan parhaiten Raumanmeren Juhannus -festarin keksijänä, mutta RMJ:n jälkeen toimenkuviin on kuulunut mm. Lomakeskus Poroholman, elokuvateatteri Iso-Hannun ja useiden ravintoloiden pyörittäminen. Rauman kaupunginhallituksessa istuva kunnallisvaalien ääniharava tempaisi jälleen alkukesästä, kun hän tiedotti hankkineensa Raumalle perinnepurjelaivan. Lisää Kuunari Kathrinasta tämän lehden sivulla 81.

”Suvitie on kuin Kitukränni” Fåfängan alueen kehittäminen on muiden kuin vain Riku Räsäsen ajatuksissa. Erinomaisia kehitysideoita tulee esimerkiksi ”Suvitien parlamentilta” eli Syväraumanlahden rannassa sijaitsevan R-kioskin kahviringiltä. – Suvitie on nykyisellään kuin Kitukränni, viittaa ryhmän puhemies Kari Renvall Vanhasta Raumasta löytyvään erityisen kapeaan katuun. R-kioskin parlamentilla on selvät sapluunat siihen, mitä Suvitielle ja sen ympäristölle pitäisi tehdä. – Tie leveämmäksi, valaistus nykyaikaiseksi, nopeudet valvontaan ja laiturit viimeinkin kuntoon, miehet ehdottavat. – Ratkaisu ongelmiin on yksinkertainen eli levennetään

tietä rannan puolelta kaatamalla kaikki puut pois. Eikä penkeröintiin tarvita tosiaankaan mitään kalliita navetankiviä, vähempikin riittää. Tien leventämisen myötä tilaa tulisi niin pyöräilijöille kuin nykyisellään henkensä kaupalla tienreunasta tilaa etsiville kävelijöillekin. – Puut kaatamalla ja tietä leventämällä Suvitiestä saataisiin näyttävä rantabulevardi, jolle kelpaisi tulla niin kaupunkijunalla kuin turistibusseillakin. – Nykyisellään bussit välttävät aluetta, kun täällä ei ole parkkipaikkoja ja oksat hakkaavat ikkunoihin, Kari Renvall näkee.

L A U R I - M AT T I PA R P P E I

Raumalla oli parhaimmillaan kolme elokuvateatteria

Vain Iso-Hannu on uhmannut aikaa Varttuneemmat raumalaiset muistavat hyvin elävän kuvan kultaisen ajan, jolloin kaupungissa toimi samaan aikaan kolme elokuvateatteria. Nykyisin niistä on jäljellä enää Iso-Hannu, jonka tekniikka on uusittu edustamaan alan viimeisintä kehitystä. – Formia eli entinen Fennia suljettiin vuonna 1990 ja Minervan toiminta oli loppunut jo 1970-luvun lopulla. Videoiden yleistyminen johti siihen, ettei asiakkaita yksinkertaisesti enää riittänyt niin moneen paikkaan, pitkän päivätyön raumalaisissa elokuvateattereissa tehnyt Raimo Pyhältö selvittää.

”Mikä tärkeintä pystymme jatkamaan toimintaa edelleenkin Vanhassa Raumassa” Raumalaisten elokuvateattereiden historia juontaa Pyhällön mukaan 1920-luvulle, jolloin porilainen Väinö Mäkelä perusti kaupunkiin kaksi teatteria, Titanian ja Fennian. Talvisodan pommituksissa tuhoutuneen Titanian

toimintaa Hannun tontilla jatkaa Iso-Hannu ja Formian talossa toimii nykyisin ravintola La Bamba. – Väinö Mäkelä pyöritti kolmen poikansa eli Veikon, Tuukan ja Ilmon kanssa Kinostoa, jonka pääpaikka oli Tampereella. Mäkelän elokuvasuku hallitsi aikanaan myös Fennada-Filmiä, muistaa Pyhältö.

Titanicilla 15 000 katsojaa Parhaimmillaan Iso-Hannussa on käynyt vuositasolla reilut 50 000 elokuvan ystävää. Teatterin kaikkien aikojen kovin kassamagneetti oli Titanic, joka veti katsomoon yli 15 000 ihmistä. – Titanic lähti liikkeelle heikosti, mutta aika pian tahti muuttui. Sitä esitettiin ilta toisensa jälkeen aina täysille saleille, Raimo Pyhältö ihastelee. – Titanicia ennen ykköspaikkaa piti hallussaan ET, joka nousi myös reilusti yli 10 000 katsojan. – Ajattelin sen loppuessa, että yksikään elokuva ei tule sitä ennätystä rikkomaan, mutta niin vain Titanic rikkoi, hän jatkaa.

ESA URHONEN

Mikä? Iso-Hannu on Vanhassa Raumassa sijaitseva raumalainen elokuvateatteri, jota on uusittu runsaasti viime vuosina. Iso-Hannun aulassa voit vaikka ihastella nimikirjoituksilla varustettuja maailmantähtien julisteita.

Kesän ensi-iltoja Iso-Hannussa Pe 29.06. | Ice Age 4 Pe 29.06. | Rock of Ages

Pe 03.08. | Abraham Lincoln: Vampire Hunter

Pe 06.07. | The Amazing Spider-Man

Pe 03.08. | Miss Farkku-Suomi

Pe 20.07. | Get the Gringo

Pe 10.08. | Total Recal

Pe 20.07. | Piranha

Pe 17.08. | The Expendables 2

Ke 25.07. | Yön Ritarin Paluu

Pe 24.08. | Tie pohjoiseen

Pe 03.08. | Madagascar 3

Pe 24.08. | Urhea

Filmifestivaali uuteen paikkaan Elokuvateatteri Iso-Hannu ympäristöineen on tänä kesänä Rauman perinteisen Blue Sea Film Festivalin päänäyttämönä. Aiemmilta kesiltä tuttu taidemuseo Pinnalan piha on jäänyt tapahtuman keskuspaikkana historiaan ja karkelot pidetään jatkossa Iso-Hannun sisäpihalla. - Pinnalan pihaa on hallinnut Nätsi Rosvallin sirkusteltta, mutta Nätsin eläköitymisen myötä siitä jouduttiin luopumaan. Ratkaisu löytyi onneksi läheltä eli Iso-Hannun pihalta, minne mahtuu yhtä paljon ihmisiä kuin Pinnalan pihallekin, festivaalijohtaja Antti Kalin kertoo. - Mikä tärkeintä pystymme jatkamaan toimintaa edelleenkin Vanhassa Raumassa, jonka miljööstä on muodos-

BLUE SEA FILM FESTIVAL 2011

tunut elimillinen osa festivaalia, hän jatkaa. Antti Kalinin mukaan festivaalin linja säilyy muuten tuttuna ja turvallisena eli pääpaino on edelleenkin menneen vuoden aikana valmistuneissa kotimaisissa pitkissä elokuvissa. - Edellisten vuosien tapaan festivaalille tulee taas vieraaksi harvinaisen edustava joukko suomalaisen elokuvan huipputekijöitä. Muun muassa Vares-elokuvien tähti Antti Reini on varmistanut osanottonsa, paljastaa Kalin.

Rantaudu Höyhensaareen sisustajan unelmapaikkaan...

KAUPUNGIN PARHAAT CROCS-VALIKOIMAT! Tule ja löydä oma tyylisi. Classic

Jayna

Baya

Crocband

Hello Kitty

Disney Cars

Hover Slip-on

02 822 6624

Kauppakatu 5, 26100 Rauma

Palvelemme: ark. 10-17.30, la 10-14.00

KauppaKatu 8, Rauma puh. (02) 822 9323 ma-pe 10 - 17.30 la 9.30 - 14

w w w. h oy h e n s a a r i . f i

Asuja arkeen ja juhlaan Kauppakatu 7, Rauma 045 319 5977 • Yrjönkatu 13, Pori 045 319 4242

www.cameoboutique.fi

2012 n o j l a P lleja! a m s u uutu I U.F PORTAS WWW.S

YKSINMYYNTI RAUMALLA: KUNINKAANKATU 7, RAUMA 02-822 44 24 AVOINNA: ARK. 9.30-17.00 LA 9.30-14.00

Kauniina elämäsi juhlaan • kampaukset • meikit • ripsien pidennykset • kynnet

Kesän juhliin

Tillanderin ja Aurian sormukset

0,16+4 x 0,02 w/vs 11 x 0,02 w/vs 1852 € 0,16+6 x 0,015 w/vs 9 x 0,02 w/vs 0,12+8 x 0,016 w/vs 10 x 0,025 w/vs

1658 €

1568 €

1803 €

1658 €

1322 €

0,03 tw/si

871 € / 1030€ 821 € / 896€ 0,02 tw/si 866 € / 961€ 0,02 tw/si 1191 € /1266€ 0,015 tw/si

-Raumalla vain meiltä

0,015 tw/si

1018€ / 1210€ TUTUSTU, IHASTU JA VARAA: WWW.SARINTUKKAPAJA.FI Savilankatu 6, p. 823 5897, Kynsistudio Kaili, p. 044 730 4830 Sokos/Nortamonkatu 1, p. 823 5089

Kuninkaankatu 12, Rauma

P. 822 1211, 040 535 9147

Kuinka Raumalla sanotaan? Lukijoiden toivomuksesta julkaisemme tämänkin vuoden I Love Rauma -lehdessä sanakirjan Rauman kesään. Nämä sanat ja sanonnat opettelemalla on helppo tulla toimeen Raumalla!

JUHA SINISALO

Juho Nikander o yks Nortamo-Seoram besätningi nuarimist äijist. Raumam boik vaali vanhoi traditsuunei ja tykkä praakkaskell raumangiälell.

Tarjoilua

Trahteeraust

rosolli

sallatti

nakkimakkara

knakkmakkar

mansikkahillo

mansikassyltti

iltapäiväkahvit

ehtopualiskaffe

pitojen päätarjoilija

edeskäyp

jälkiruoka

efterräät, peräruak

Juovuksissa

kaffes, krääsäs, piänes, seilis, pöffis…

• Raumangiäline

> Hernekeittoko se vatsan sekoitti?

> Misä kaikke likemälttä on drahtöör? > Tarjoillaanko siellä väkeviä? > Saakost siäll lailist troppi?

2012 • 27. vuaskert • Tasita ilmattek s joka taloho • www.ur.fi

Kokk Teemu Laure ll:

”Kyll köökis järk ki kans tarvita”

> Papuruakakost se ruumi rikott? > Missä on lähin ravintola?

ekstra-aviis

Matruus Mäkine flakutta Raumam bualest

Suvi o Viivillk kiiruloist aikka

Fakta Rauman kieli kuuluu lounaismurteisiin, mutta aidoimmillaan sitä kuulee vain Rauman alueella. Rauman kielestä on helppo poimia runsaasti viitteitä englantiin

> Ojennahan se lautasesi.

ja ruotsiin. Tämä lienee peruja merimiehiltä, jotka ovat

> Annast tänns se taltrikkis.

muutenkin tuoneet vaikutteita kaupunkiin. Rauman

>Tuletko aamiaiselle?

kielelle ominaisia piirteitä ovat mm. sanojen pätkiminen ja ”jaarittelu”.

>Tleekkost syämä suurust?

Viime vuonna lehtemme sanakirjan koosti NortamoSeoran kapteeni Markku Toivonen. Tämän sanaston laati raumalainen murremiekkonen, Nortamo-Seora

Eläimistä

Elukoist

redar Hannu Heino, joka vastaa mm. kaupunkilehti

västäräkki

riukhänt

Uuden Rauman raumankielisen erikoisnumeron kään-

varpunen

hakomolkone, moto

kalalokki

kalakaija

> Nortamo-Seoran gotopladi ova osottes:

talitiainen

talitölkö

www.wakkanet.fi/nortamo-seor

nöksistä. Uus Raum -lehti on kesän ajan noutojakelussa ympäri Raumaa.

kyyhkynen (pulu)

duuva

katkarapu

häpskräps

> Katso, kissa juoksee puuhun! > Kat, katt kara puuhu!

Vaatteista

Roiteist

lippalakki

klapplakk

vaateparsi

mundeering

hakaneula

sääkertneol

housunkaulus

housungrai

kesäpäällystakki

frekka

kengän kärjessä

patini nirkos

vaatekappale

parsel

pusero

pluus

nenäliina

räkäroitt

Kodin ympärillä

Kodo ymbrill

emaloitu pesuvati

emaljeeratt pesofati

taskukello

plakkarkell

kondomi

sääkkerkumm

katuopas

trottvalluuts

tervetuloa viihtymään kaupungin kuumimmalle kesäterassille!

> Meidän poika soittaa viulua. > Meijäm boik krahna fioli. > Tulin juosten kotiin. > Mnää tliin garaten gotti. > Kaikki tavarat aivan sekaisin. > Kaikk kronu iha riipi raapi. > Aiotko ruokalevolle? > Meinaks menn ruam bääll maat?

Pelejä ja leikkejä

Pelei ja leikei

rajatuomari

flakumiäs

takaa-ajoleikki

höökkö

heitellä (kopitella)

lyyryttä, lyyrytell

kampittaa

krämbät

kaukalon laita

plankk

laukaista rystypuolelta

ruapat

saada selkäänsä, kärsiä tappio

saad fliiteihis, saad flakuihi

> Pelataanko piiloa? > Pelatangost lymytyst? > Jarmo Kuusisto oli kova taklaaja. > Kuusisto Maukka ol kova poik trumffama.

Kellarista kesän parhaat pihvit, tuoretta kalaa ja reilut salaatit

Vanhan Rauman ytimessä jo vuodesta 1967 vanhan rauman ytimessä Anundilankatu 8 Avoinna joka päivä! Puh. (02) 866 6700 www.wanhanraumankellari.fi

A S K O TA N H U A N PÄ Ä

Teemu Laurell grillaamassa Syväraumanlahden rantakalliolla. Grillinä krouvi ja konstailematon hiiliversio.

Top Chef Teemu Laurell:

Grillaus ei saa olla hienostelua Television Top Chef -kilpailun voittanut raumalainen Teemu Laurell tunnustautuu perinteisen grilliruoan ystäväksi. Nykyisessä asuinpaikassaan Helsingissä Laurell ei tosin pääse kovinkaan usein grillaustaitojaan esittelemään, sillä hänen 25 neliön yksiössään ei ole edes parveketta. – Vanhempieni pihapiirissä Raumalla on onneksi sekä perinteinen pallogrilli että kaasugrilli. Itse olen enemmänkin hiiligrillin ystävä, siitä tulee yksinkertaisesti vain parempi maku, Laurell selvittää. Haastattelun lomassa Suomi-grilliä rantakalliolla kootessaan huippukokki selvästikin innostuu. – Grillaus ei saa missään nimessä olla mitään hienostelua, joten tällainen perusgrilli käy mainiosti. Krouvi grilli krouviin hommaan.

Per-Erik Silverin opissa Raumalla

Paljasjalkaraumalainen Teemu Laurell naurahtaa olevansa ainakin jossain mielessä parempi kuin isosiskonsa Jenni. Sisko jäi nimittäin aikanaan kakkoseksi Tenavatähti-kilpailussa.

Top Chef-voittaja Teemu Laurell pääsi todellisen huippukokin oppiin jo ennen lähtöään Raumalta Helsinkiin. Paikka oli nyt jo lopetettu Ravintola Vanha Teatteri ja kyseinen opettaja Per-Erik Silver. – Pärrellä on erittäin iso merkitys siihen, että olen ylipäätään alalla. Häneltä opin sen, miten keittiössä toimitaan, miten asiat tehdään järkevästi ja samalla nopeasti. – Häneltä saamani työtodistus avasi oven ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaani eli Ravintola Töölönrantaan. Keittiömestari Mikael Kyyhkynen sattui olemaan Pärren vanha kaveri jo kokkimaajoukkueen ajoilta. Sittemmin Teemu Laurell on työskennellyt sellaisissa huippupaikoissa kuin FishMarket, Sipuli, Demo ja G.W. Sundmans. Keväällä urallaan määrätietoisesti eteenpäin pyrkivä 27-vuotias tähtikokki kutsuttiin töihin uuteen Boulevard Social -ravintolaan, jonka toinen omistaja on teeveestä tuttu Tomi Björck. – Olen minä joskus haaveillut omastakin paikasta, mutta sen aika ei ole vielä. Opetellaan nyt vielä muutama vuosi hommia, Laurell naurahtaa.

Kalakin sopii hyvin grilliin

Lukko lahjoitti kausikortin

Teemu Laurell sanoo olevansa niin perinteisen grillimakkaran kuin lihankin ystävä, mutta jos valitsemaan pääsee, kallistuu mies usein kalan suuntaan. – Esimerkiksi rasvaisempi lohi sopii grilliin erittäin hyvin. Sen kanssa voi grillata esimerkiksi uusia perunoita tai vihanneksia. – Lihasuosikkini grilliin on härän entrecote. Huoneenlämpöisestä lihasta leikataan vajaan kolmen sentin paksuinen pihvi, jota grillataan molemmilta puolilta puolisentoista minuuttia. Se ei tarvitse mausteeksi mitään muuta kuin sormisuolaa ja mustaa pippuria. Laurellin makuun ovat myös erilaiset vartaat, joihin voi pistää melkein mitä tahansa. – Jotain pitkään haudutettua lihaa, esimerkiksi possun kylkeä, sipulia, munakoisoa ja kesäkurpitsaa, niin herkku on valmis, hän ehdottaa. – Lisukkeeksi käy esimerkiksi pannulla tai parilalla rapeaksi paistettu kevätkaali ja tietysti itse tehty barbequekastike, jossa on kanalientä, tomaattia ja pekonia.

Raumalle Laurell tulee aina, kun vain suinkin mahdollista ja hyvällä tuurilla hänen osaamisestaan pääsee nauttimaan myös paikallisissa ravintoloissa. Toukokuussa Laurell kokkasi Cafe Salissa ja elokuussa eli tarkalleen 17.-18.8. hänet voi bongata Kylmäpihlajan majakalta. – Talvella pitäisi sitten ehtiä katsomaan Lukon pelejäkin Äijänsuolle, Lukolta Top Chef -voittonsa kunniaksi kausikortin lahjaksi saanut Laurell suunnittelee.

Kuka? Teemu Laurell on raumalainen Top Chef -voittaja, joka olisi valmis vaihtamaan tittelinsä Rauman Lukon Suomen mestaruuteen.

t ta et a, joi lahjaidea si! t i o r a v & ä a T lm k asi itsev ät jätä ky v r a t yt eiv tienn et, jotka s i a i l ja tu

Kesäisin pihakahvilasta maankuulut vaniljamunkit!

Tsekkaa valikoimamme: www.valtavakaapio.com Kauppakatu 8, Rauma 044 - 704 4043 Q

Minna Parikka Samuji Muka va Swedish Hasbeens Terhi Pölkki Month of Sundays S.N.S. Herning Kaino R/H Ally Capellino Libertine-Libertine Saana ja Olli Universal Works Norse Projects Makia Carhartt Bobo Choses Småfolk Mini Rodini Aarrekid...

lifestyle womens mens kids

Ma-Pe 11-18 La 10-15 Kuninkaankatu 16 Rauma www.busstopclothing.net shop tel.044 3640920

Vanhan Rauman kahvila, Kuninkaankatu 9 Leipomon kahvila, Leikari 1

Kain o rantautuu

Rauma l le!

SHOP IN SHOP BUSSTOPISSA HEINÄKUUN AJAN!

Sielultaan ja silmukoiltaan laadukas suomalainen neuletuote! Neulomo ja tehtaanmyymälä, Köyliöntie 2, Köyliö Avoinna TO-PE klo 10-17, LA klo 10-14

www.kaino.fi

Raumanmeren pohjassa lukuisia tarinoita Osa raumalaisesta merenkulun historiasta makaa Raumanmeren pohjassa. Raumalainen sukellusharrastaja Pasi Rytkönen on vuodesta 1992 lähtien tutkinut hylkyjä, lähinnä ensimmäisen maailmansodan aikaisia saksalaisten sukellusveneiden Rauman edustalle upottamia laivoja. Yksi mielenkiintoisimmista löydöistä tapahtui noin kahdeksan vuotta sitten, kun Rytkösen aloittamasta tutkimustoiminnasta organisoitunut Raumanmeren Hylky-Team löysi S/S Drottin (kuvassa). Hylky sijaitsee ulkomerellä noin 22 kilometrin päässä Raumalta ja yli 30 metrin syvyydessä. – Laiva oli varsin huonossa kunnossa emmekä alkuvaiheessa tarkalleen tienneet, mitä siellä on ollut lastina. Oli vain tärkeintä löytää laiva. Jonkin ajan kuluttua nostimme laivasta harkkoja, jotka tutkimuksissa osoittautuivat tinaksi. Kyllä sitä jo ehdittiin ajatella, että varmaan se on vähintään hopeaa, mutta ei sentään, Rytkönen naurahtaa. Rytköselle tuli varsin nopeasti mieleen, että ennen van-

haan oli tapana napsia ryyppyjä tinakupeista. Niinpä hän alkoi tehdä Raumanmerestä nostetusta tinasta kuppeja omaan ja lähipiirin käyttöön. – Yhtäkkiä huomasin, että niistähän tuli kysytty raumalainen tuote, Rytkönen sanoo. Hylky-Teamin sukeltajat ovat käyneet vuoden 2004 jälkeen ahkerasti Drottin hylyllä. Aivan kesän kynnyksellä Rytkönen nosti päivänvaloon osia todennäköisesti 1800-luvun lasisesta kukka-asetelmasta (pikkukuvassa). – Hyvä löytö, kukat eivät olleet kuihtuneita, vaikka auringonvaloa ne eivät olleet saaneet lähes sataan vuoteen, vettä kylläkin, raumalaissukeltaja virnistää. Drottin tarinasta vielä sen verran, että elettiin tammikuuta 1915, kun Drott oli lähdössä Tukholmasta kohti Raumaa. Kapteenia varoitettiin Grundkallenin kohdalla havaituista ajomiinoista. Matka sujui mukavasti, kunnes eräänä aamuyönä tapahtui hirveä räjähdys. Drott ja osa sen miehistöstä vajosi syvyyksiin.

Mikä? Raumanmeren Hylky-Teamin tavoitteena on paikallistaa uponneita laivoja. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena ovat ensimmäisen maailmansodan aikana upotetut laivat. Hylky-Teamin toiminta pohjautuu Pasi Rytkösen (kuvassa) vuonna 1992 aloittamiin tutkimuksiin. Toimintaan voi tutustua netissä: kotisivu.dnainternet.net/pasirytk

UUSITT

KAUPUNGIN I! YKKÖSMEININK LMA NETISTÄ TSEKKAA OHJE I.FI WWW.BARHOV

AVOINNA: -04 23-04 // LA 23 TO 23-04 // PE

KALLIOKATU 25 I.FI WWW.BARHOV

RUOKARAVINTOLA JA KAHVILA. KLO 21 JÄLKEEN VIIHDERAVINTOLA!

KAHVILA AVOINNA ARKIsIN 08–18 ELLA AURINKOIs ILLA ss A ER T O T T KA iste oma myyntip

KARAOKEA ELÄVÄÄ IA K IK sI U JOKA ILTA M KLO 21 VIIKONLOPPUIsIN JÄLKEEN A-oikeudet

• Lounas-buffetti arkisin klo 11–15 Runsas kana-ateria, kebabateria sis. perunat, riisin, päivän keiton, salaatin, juoman, kahvin 8,50 € Runsas salaattibuffett sis. juoman, kahvin 7 € Päivän keittoateria: sis. juoman, kahvin 6 €

Pizzakiska toimii ulkoluukusta klo 11–22

Tehtaankatu 5, (linja-autoasema) info@pizzakiska.fi www.pizzakiska.fi

Ma–to 08.00–24 (02), pe 08.00–03, la 12–03, su 12–24 (02)

KESÄTARJOUS

GRILLIN SATSI 710 €

PITÄÄ ISOMMANKIN MIEHEN TIELLÄ! MA-PE KLO 10.30-23.30

LA-SU KLO 12.00-23.30

RAUMAN KOVIN KARAOKEPAIKKA! MÄKIKATU 1 PUH (02) 821 0215 AVOINNA MA-PE 12-02, LA-SU 10-02

Labskaus, lapskaus, lapskous, on alkujaan saksalainen, erityisesti merimiesten suosima ruoka, joka sisältää keitettyä lihaa ja juureksia. Tätä muusattua herkkua syötiin – ja syödään edelleen myös Pohjoismaissa.

Nyt kokataan raumalaista perinneruokaa Lapskoussi on muodostunut myös Rauman perinneruuaksi vahvan merimiessiteensä vuoksi. Täällä lapskoussia valmistetaan monin eri tavoin; kuka mitäkin lihaa ja mausteita käyttäen. Raumalainen ruokaharrastaja Kaisa Helkelä oli tunnettu maukkaasta lapskoussireseptistään: 1 kappa perunoita 2 kpl lanttuja 6 kpl porkkanoita 2 kpl sipulia 1/2 purjoa 1/2 selleriä 1-1,5 kg naudan etuselkää 1 kpl sian potka 1 rkl kokonaisia maustepippureita 1 tl kokonaisia valkopippureita Suolaa maun mukaan

vedessä, minkä jälkeen perunat muusataan kypsennettyjen lihojen ja juuresten kanssa. Muusauksen aikana joukkoon lisätään lihojen keitinlientä, kunnes seos on sopivan sakeaa. Varo, ettei muusista tule liian vetistä! Lopuksi tarkistetaan maku; suola ja muut mausteet. Lapskoussi syödään voisulan, etikkapunajuuren ja maustekurkun kera. Ripaus jauhettua valkopippuria antaa vielä mukavan säväyksen annokseen. Tästä reseptistä tulee iso satsi lapskoussia, mutta se on tarkoituskin, sillä lapskoussi sopii erinomaisesti pakastettavaksi. Vaikka lapskoussi ei ole päältä kovin kaunista katsottavaa, on sen maku mahtava! Kannattaa korvata lapskoussilla vaikkapa se saunaillan perinteinen kinkkukiusaus.

Esa Urh one n

Lihat keitetään vähän suolatussa vedessä, johon on lisätty pippurit. Keittoaika on vähintään 6 tuntia, minkä jälkeen samaan liemeen lisätään kuoritut juurekset. Niitä keitetään, kunnes ovat pehmeitä. Huom! Kuori lihojen keittämisen alussa pintaan syntyvä vaahto pois. Lihat erotellaan luista ja nahoista. Kuoritut perunat keitetään erikseen vähän suolatussa

Tiesitkö että... lapskoussi oli aikoinaan niin suosittua ja tavallista ruokaa, että New Yorkin Brooklynin Bay Ridgen halki kulkeva 8. Avenuen pätkä on nimetty “Lapskaus Boulevardiksi”. Alueella asui 1920-luvulla runsaasti norjalaisia siirtolaisia.

Kahvilakulttuuri kukoistaa

Raumalla kahvitaukosi on Nautinto TEKSTI | KRISTINA HAAVISTO

KUVAT | HELI SIRĂ&#x2030;N

anhan Rauman kaksi katua, Kauppakatu ja Kuninkaankatu, tarjoilevat kahvilakulttuurin, josta kohistaan ympäri maan. Valinnan varaa löytyy moneen makuun: Rosmariini, Kahvila Soppi, Tullin kaffe, Café Sali, Café Luwila sekä Kontion kahvila, ja sitten on vielä Öysti ja pystökaffe. Mutta miksi? – Paras vastaus on se, että kahvila on paikka, jossa voi viettää arkea tai olla hetken pois arjesta, Café Salin yrittäjä Iida Lampi tiivistää. – Kahvila käy kaikille ja kaikenlaisia ihmisiä käy kahvilassa. Lampi uskoo, että erilaiset kahvilat vahvistavat

kahvilakulttuuria: – Rauma on pieni metropoli ja täällä pitää olla kaikenlaisia juttuja, että ihmiset jaksavat olla Raumalla. – Ihmiset innostuvat uudesta ja saavat taas kipinän siihen vanhaankin.

Jokaisen olohuone Iida Lampi rakastaa matkustamista. Matkoillaan eri puolilla maapalloa hän hakeutuu pois turistialueilta ja etsii kahvilan, jossa paikalliset käyvät.

Café Salin yrittäjä Iida Lampi on ylpeä kahvilastaan: ”Olen voinut tuoda oman ideani vahvistamaan raumalaista kahvilakulttuuria.”

– Kahviloissa näet ihmisten arjen, ja se on kiinnostavaa. Café Salissa konkretisoituvat eri maiden kahviloissa syntyneet mielikuvat: – Café Sali on idea, ei matkamuisto. Kokonaisuus on muodostunut vuosien saatossa. Kahvila sijaitsee kivitalossa, kauppatorin laidalla. Heti ulko-ovesta astuttuaan aistii harmonisen tyylin. Café Salin sisustuksen perustana on vaalea yleisilme, mutta tunnelman voi valita sen mukaan, mihin osaan kahvilassa asettuu. – Jollei ole mahdollisuutta matkustaa vaikka Pariisiin, voi tulla tänne ikään kuin Pariisiin kahville, katsoa kellosta Pariisin aikaa ja istua Eiffel-tornin juurella sekä nauttia café au lait’en. Tai jos sattuu olemaan New York -fani, kuten Iida Lampi, voi istahtaa Manhattanin tunnetuimman rakennuksen The Empire State Buildingin juurelle. – Meillä käy ulkomailla asunut suomalainen, joka kokee Café Salin sellaiseksi, mitä kahvilakulttuuri maailmalla on. Se on upea palaute henkilöltä, joka nähnyt kahviloiden puitteet eri maiden kaupungeissa.

Kultainen Gruppo Café Salia pyörittää henkilökunta, tiimi, jolla on yhteinen intohimo: – Tehdä sydämellä hyvää, tasaista, laatua niin kahvin teossa kuin muutenkin, omistaja tiivistää ja kertoo urheiluajoiltaan ajatuksen, mikä sopii myös kahvilaan. – Paras, mitä valmentaja voi sanoa on, että kukaan muu ei usko meihin, jollemme itse usko. Tämä menestyksen halu on tarttunut myös henkilökuntaan. Siitä on muun muassa merkkinä Paulig Kultainen Gruppo -voitto. Raati toteaa arvioinnissaan: – Baristojen intohimo kahveihin on selkeästi nähtävissä. Jokainen asiakas otetaan vastaan yksilönä.

Kuka? Iida Lampi on raumalainen kahvilayrittäjä. Hän on entinen pesäpalloilija, joka satunnaisesti pelaa yhdessä entisten joukkuekavereidensa kanssa. Lampi on palkittu yrittäjä, mm. Vuoden raumalainen 2009.

Pakko saada vaniljamunkki! Kun äitini tulee Raumalle, mennään TV-mainoksen kahvilaan. – Hauskaa, että se tulee yhä esille. Meidän Vanhan Rauman kahvilassa tosiaan kuvattiin Mildan mainosta. Se oli vuonna 1985, yrittäjä Petri Laaksonen Kontion kahviloista naurahtaa. Kontion kahvila vetää puoleensa: idyllinen Vanhan Rauman puutalo ja iso sisäpiha. Pihakahvilassa voi nauttia auringosta tai hakeutua katoksen suojaan. Sisäpihan myyntipiste sekä paikan päällä juuri paistetut, lämpöiset, vaniljamunkit kuuluvat ehdottomasti kesäperinteisiin. – Vaniljamunkkeja on tehty parikymmentä vuotta, ja niitä tehdään vain kesällä, yrittäjä kertoo ja kehuu, että

munkit ovat tosi hyviä. Petri Laaksonen on toisen polven kahvilayrittäjä, joka siis yhä rakastaa pullaa: – On tosi hienoa, kun kesäaamuna tulee neljältä töihin, on valoisaa ja linnut laulavat. Kuudelta maistuu kahvi ja tuore sämpylä sekä siihen päälle lämmin wienermunkki. Kunnia-asia kahvilanpito on Laaksosen perheelle ollut jo lähes 40 vuotta. Siitä kertoo esimerkiksi Pauligin Kultakuppi -palkinto vuodelta 1985. Kultakuppi-palkinto annettiin tuolloin ensimmäistä kertaa. – Palkinto myönnettiin korkeatasoisesta palvelusta sekä hyvän ja oikeaoppisen kahvin valmistamisesta. – Vaalimme omalta osaltamme raumalaista kahvilakulttuuria sekä uudistumalla että pitämällä kunniassa perinteitä.

Kahviloita Vanhassa Raumassa: Café Luwila Kuninkaankatu 17

Kontion Kahvila Kuninkaankatu 9

Pystökaffe Kauppatori

Café Sali Kuninkaankatu 22

Lounaskahvila Tullin Kaffe Kuninkaankatu 50

Rosmariini Kauppakatu 11

Kahvila Soppi Kauppakatu 20

Lounaskahvila Wanha Hjalmar Kuninkaankatu 6

Öysti Kauppatori

Kaupungin parhaat pizzat ja suosituimmat buffetit

lounasbuffet

Tarjolla ma-pe klo 10.45-15 Aik. 9,20 eur, Alle 7 v. ilmaiseksi

herkkubuffet Tarjolla la-su klo 12-16

Aik. 12,90 eur, Alle 7 v. ilmaiseksi, 7-10 v. 5,90 eur

ti helpos an! u t s u t a Tu um an Ra Vanha

K aK e -KaupunKijuna

Koe kiertoajelu Vanhassa Raumassa kaupunkijunan kyydissä. Junan lähtöpaikka on keskustassa Ravintola La Bamban edessä. Kierroksen kesto on 50 min. Puolivälissä juna pysähtyy Poroholman lomakeskuksessa ja kyytiin pääsee lisää matkustajia, mikäli junassa on tilaa. Liput: aikuiset 5€, lapset 4€ (Paluu samalla lipulla, jos junassa on tilaa)

Lipunmyynti: Ravintola La Bamba Aikataulut: Kaupunkijuna liikennöi 25.6.-12.8. välisenä aikana. Lähdöt ovat tasatunnein, alkaen klo 11. Tarkat aikataulut nettisivuilta.

Aikataulut ja lisätiedot: www.kakekaupunkijuna.fi

KESÄN SUURET ENSI-ILLAT: PE 29.6.

PE 29.6.

PE 25.7.

PE 3.8.

AIKATAULUT JA LISÄTIEDOT: WWW.ISOHANNU.FI

SAVILANKATU 4 RAUMA INFO@ISOHANNU.FI / PUH. (02) 822 5054

Raumalla tänä vuonna 570-vuotisjuhlat

Vilkasta kaupunkielämää Raumalla – jo vuodesta 1442

e raumalaiset olemme olleet kaupunkilaisia jo 108 vuotta ennen helsinkiläisiä. Koko Suomen pääkaupunkia ei ehkä edes olisi, ellei Kustaa Vaasa olisi määrännyt raumalaisia Vantaanjoen suulle Helsinkiä rakentamaan. Raumam bojill ja flikoill oli kuitenkin koko ajan kova ikävä kotikonnuille, joten takaisin sieltä tultiin heti kun Juhana Herttua luvan siihen antoi. Raumalla on vahvat ”city”-perinteet. Alue oli kaupungin tavoin asuttu jo ennen vuotta 1442, jolloin kuningas Kristoffer antoi Rauman asukkaille ensimmäisen tunnetun privilegiokirjeen. Kirjeen päiväys, 17. huhtikuuta, on vakiintunut Rauman viralliseksi syntymäpäiväksi.

Rauman historiaa 1400-1500-luvuilla: Rauma sai ensimmäiset kaupunkioikeudet ja Rauman ja Lajon kylien tuntumaan perustettiin luostari, jonka kuningas Kustaa Vaasa 1527 kuitenkin väkivaltaisesti lakkautti. Kaksi kaupunkipaloa turmeli Raumaa 1500-luvulla,

raumalaiset määrättiin Helsinkiä perustamaan ja Juhana herttua lahjoitti Rauman kaupungin ympäristöineen sekä Lapin ja Laitilan pitäjät huomenlahjaksi puolisolleen Katariina Jagellonicalle.

1600-luvulla: Tätä vuosisataa voidaan Raumalla pitää koettelemusten aikana, koska tuolloin Raumaa tuhosivat kaupunkihistorian suurimmat tulipalot. Vuoden 1640 suurpalossa paloi kolmasosa kaupungista ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Kohtalokkain oli vuoden 1682 tulipalo, joka tuhosi koko kaupungin Ruotsinvallan ajan melko puutteellisen palontorjunnan vuoksi. Tulliaita pystytettiin 1626 kaupunkiin tulevan ja sieltä lähtevän tavaran tarkastamista ja verottamista varten. Ruotsi-Suomen hallitsijat palkitsivat 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneita lahjoittamalla verovapaita maaomaisuuksia. Rauman näkyvin aatelisherra oli Michel Jordan, joka rakennutti kaupunkiin kaksi kartanoa ja teki kirkolle merkittäviä lahjoituksia.

1700-luvulla Suuren Pohjan sodan, isovihan aikaan vuonna 1711 Raumalta lähti venäläismiehitystä pakoon suurin osa asukkaista ja miltei kaikki virkamiehet. Esimerkiksi vuonna 1713 kaupungissa ei kastettu yhtään lasta. Takaisin kotiinsa raumalaiset kuitenkin taas palasivat ja 1730-luvulle tultaessa kaupunki oli jälleen miltei ennallaan. Ulkomaankauppaoikeuksien puuttuminen kuitenkin harmitti raumalaisia ja se olikin suurin kaupungin vaurastumisen este.

1800-luvulla Raumasta kehittyi 1800-luvun kuluessa merkittävä koulukaupunki. Perustettiin kansakoulu, lyseo, merikoulu ja suomenkielinen seminaari. Teollistuminen pääsi kunnolla käyntiin kun Rauman kaukonäköiset päättäjät rakensivat itse kaupunkiin rautatien ja näin raumalaiset saivat merkittävän kilpailuedun porilaisiin nähden. Rautatien rakentaminen varmisti Raumalle menestyksen eväät, jotka ovat kantaneet nykypäivään saakka. Kaupungin meriliikenne vilkastui 1830 kun Rauma sai tapulikaupunkioikeudet ja vuosien 1892 - 98 Rauman purjelaivatonnisto oli maan suurin.

1900-luvulla Rauma muuttui pienestä idyllisestä pikkukaupungista moderniksi, vanhaa ja uutta yhdistäväksi paikkakunnaksi. Raumasta muodostui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä merkittävä teollisuuskaupunki. Satama, merenkulku ja laivanrakennus muodostivat edelleen kaupungin toimeentulon selkärangan. Kaupungin kasvaessa ja muuttuessa vanhaa osattiin - ja osataan edelleen vaalia ja arvostaa. Jos sata vuotta sitten elänyt raumalainen tulisi nyt tutustumaan kotikaupunkiinsa, löytäisi hän täältä vielä paljon tuttuja paikkoja ja rakennuksia. Jutun kuvat ovat Rauman museon kokoelmista.

Mikä? Rauman museo on koostanut kauppatorin komistukselle, vanhalle Raatihuoneelle kattavan ”Ol niingon gotonas – kaupunkielämää Raumalla 570 vuotta” -näyttelyn, joka on avoinna vuoden 2013 heinäkuun puoliväliin saakka. Rauman monivaiheinen ja rikas historia avautuu museokävijälle mielenkiintoisena matkana halki vuosisatojen.

Herkullinen

Nortamonkadulta Hesburger Rauma Nortamonkatu Nortamonkatu 3, 26100 Rauma Ma–to 10–23, pe–la 10–24 (sali 23 asti), su 11–23

Lumo palautti perinteisen ruokapuoti-ilmiön Vanhaan Raumaan PISARA PHOTOGRAPHY

Annemari Laine, Jaana Kivimäki ja Tero Suhonen palvelevat Ruokapuoti Lumossa.

Vanha Rauma on kaupungin lumoava keskus, mutta mitä olisikaan Vanha Rauma ilman sinne täydellisesti sopivaa, putiikkimaista elintarvikemyymälää. Ruokapuoti Lumo on valloittanut nopeasti sekä raumalaisten että ulkopaikkakuntalaisten sydämet. Lumon perustajat Annemari Laine ja Tero Suhonen eivät haikaile suurten asiakasmäärien perään suurempiin ympyröihin ja muihin houkutuksiin. – Rauma on Lumolle juuri sopivan kokoinen kaupunki. Haasteita täälläkin riittää. Tyytyväiset asiakkaat ovat meille elinehto ja Raumalla pidetään kaverista huolta eli Lumon puolestapuhujia on ollut liikuttavan paljon, Annemari kertoo kiitollisena. – On ollut hauska huomata raumalaisten tuovan ulkopaikkakuntalaisia tutustumaan Lumoon. Matkailijoilta saamme aina kuulla, miten kaunis paikka tämä Rauma on ja miten mielenkiintoisia puoteja Vanhasta Raumasta löytyy. On ilo pitää puotia Suomen kauneimmassa kauppakeskuksessa!

Ruuan alkuperä kiinnostaa Lumon suosituimpia tuotteita ovat luomutomaatit, kaikki leivät sekä lihapuoli, joka näin kesän grillikauden aikana korostuu entisestään. Ruokapuodin väki on kuin asiantuntijaroolissa käydessään keskusteluja asiakkaiden kanssa. – Asiakkaat kysyvät meiltä kaikkea mahdollista ruuasta ja käymme heidän kanssaan mielenkiintoisia keskusteluja muun muassa ruuan merkityksestä terveydelle, tuotantoeläinten kohtelusta, luomusta, tuottajien tilanteesta Suomessa sekä tietysti resepteistä. Asiakkaiden kanssa keskustelut ovat tämän työn ihanuutta, varsinkin silloin kun huomaa olleensa avuksi, Annemari kertoo tyytyväisenä.

”Ruokahype” on tullut jäädäkseen Lumolaiset uskovat, että ihmisten ruokainnostus ja kiinnostus ruuan alkuperästä ovat Suomessa pysyvä ilmiö eikä mikään ohimenevä muotijuttu. – Kuluttajatutkimukset puhuvat jo tämän asian puolesta. Lisäksi suuret ruokatuottajat ja -myyjät ovat viimeinkin halukkaita vastaamaan kuluttajien vaatimuksiin lähiruuan ja luomun lisäämiseksi valikoimaan. Vielä muutama vuosi sitten toiveet tyrmättiin kysynnän pienuudella, tietää Laine. – Ne, jotka ovat perehtyneet puhtaan ja mahdollisimman käsittelemättömän ruuan terveysvaikutuksiin, eivät enää peräänny, vaan vaativat ruokaa ilman torjunta-ainejäämiä ja lisäaineita. Tietoisuus maailman ruokatuotannon vääristymistä ja valtavista ekologisista haitoista lisäävät lähiruuan ja luomun käyttöä, Annemari lisää. Lumolaiset itse haluavat korostaa ruuanlaiton mukavuutta. Se ei ole vain pakollista arkikiireistä nälän poistamista, vaan ruuan valmistuksesta, ruokahetkistä ja makuelämyksistä nauttimista. Näin ruoka nousee ansaitsemaansa arvoon.

Mikä? Ruokapuoti Lumo perustettiin pari vuotta sitten Vanhan Rauman Kauppakadulle, mutta täksi kesäksi oli edessä muutto. Putiikin pinta-ala tuplaantui, kun uusi liikepaikka löytyi Kuninkaankadulta – edelleen Vanhasta Raumasta. Lisätietoja netissä: www.ruokapuotilumo.fi

Lukon tähtihyökkääjä viihtyy Raumalla

Tukoset rakastuivat Vanhaan Raumaan Rauman Lukon hyökkääjä Lauri Tukonen viihtyy mainiosti Vanhassa Raumassa vaimonsa Meri-Tuulian kanssa.

Kuka? Rauman Lukon laitahyökkääjä, joka ajaa tilanteisiin huimapään lailla – itseään säästelemättä. Todellinen joukkuepelaaja.

Rauman Lukon tähtilaitahyökkääjä, 25-vuotias Lauri Tukonen toteutti vaimonsa kanssa kesän korvilla yhden unelmansa ja osti asunnon Vanhasta Raumasta. Vuonna 1920 rakennetusta talosta puhuminen saa nuoren miehen innostumaan. – Kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asunto on todella sympaattinen lautalattioineen ja kakluuneineen. Alkuperäinen uuni oli yksi syy siihen, miksi kallistuimme juuri tämän talon puoleen, Tukonen selvittää.

- Olemme yksinkertaisesti rakastuneet Vanhaan Raumaan. Täältä löytyy useampia hienoja kahviloita ja jopa oma ruokakauppa eli Lumo, Tukonen hehkuttaa. – Toinen erityisen miellyttävä asia on rauhallinen pihapiiri, joka jaetaan parin naapurin kanssa. Siellä on yhteisöllisyys huipussaan, hän kehuu. Lauri Tukonen tunnustaa, ettei ole kovinkaan kätevä kaveri mitä remonttihommiin tulee. Apu löytyi kuitenkin läheltä, kun uutta asuntoa remontoitiin. – Se oli lähtökohtaisesti erittäin hyvässä kunnossa, mutta jotain pientä pintaremonttia sentään tehtiin. Vaimo on taitava tapetoija ja appiukko huolehtii isommista urakoista. Tyyliin sopivat kalusteet taloonsa Tukoset ovat löytäneet raumalaisilta kirpputoreilta ja myös Vanhan Rauman lukuisien sisustusliikkeiden ovet ovat auenneet tiheään.

Paatin hankintaakin on jo suunniteltu Raumalle keväällä 2009 muuttaneet Tukoset ovat tähän asti asuneet kerrostalossa, mistä pariskunta on lähtenyt koiriensa kanssa kävelylenkille usein juuri Vanhan Rauman suuntaan. – Olemme yksinkertaisesti rakastuneet Vanhaan Raumaan. Täältä löytyy useampia hienoja kahviloita ja jopa oma ruokakauppa eli Lumo, Tukonen hehkuttaa. – Toinen suosikkipaikkamme on Otanlahti ja merenrannat ylipäätään. Paattia ei ole vielä ostettu, mutta ehkä sekin tulee jossain vaiheessa vielä ajankohtaiseksi. Kuuskajaskariin ja Kylmäpihlajan majakalle lähdettäisiin varmaankin useamman kerran kesässä, hän miettii. Tukosen pariskunnalla on koti myös Vammalassa, mutta Vanhan Rauman talon ostamisen jälkeen auton nokka on kääntynyt entistä harvemmin kohti itää. – Taitaa käydä niin, että Vammalan talosta tulee kesämökki, Lauri Tukonen naurahtaa.

Selkävaivat ovat ohitse Urallaan jo 261 ottelua jääkiekon SM-liigassa pelannut ja viidesti NHL-tunnelmaakin Los Angeles Kingsin paidassa kokemaan päässyt Tukonen on kärsinyt kahden viimeisen Lukko-kauden aikana selkävaivoista, mutta sillä rintamalla uutiset ovat hyviä. – Kävin pienessä leikkauksessa kauden jälkeen, mutta selkään ei tarvinnut kajota, rämäpäinen laitahyökkääjä paljastaa. Teksti: Asko Tanhuanpää, Kuvat: Ari Lehtimäki

Merenrantaravintola on

Osa raumalaista merenkulun historiaa Raumalla on mahdollisuus nauttia vaikkapa maittavasta lounaasta historiallisesti arvokkaissa merenrantahuviloissa. Petäjäksessä toimiva Villa Tallbo on tulosta vuosisadan vaihteen purjelaivakauden kukoistuksesta Raumalla. 1901 valmistunut talo on harvinaislaatuinen muisto vuosisadanvaihteen raumalaisesta huvilakulttuurista. Arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnitteleman talon rakennutti laivanvarustaja Gabriel Granlundin perikunta suvun kesäasunnoksi. Sittemmin huvila on ollut muun muassa apteekkari Töttermanin ja konsuli Jalmari Penttilän omistuksessa. Penttilän suvun omistuksesta huvila siirtyi nykyiselle omistajapariskunnalle Maila ja Erkki Sinervaaralle vuonna 1991. Sinervaarat aloittivat heti mittavat entisöintityöt ja nyt pariskunnalla on takana juhlalliset 20 vuotta ravintolatoimintaa historiallisesti arvokkaassa kohteessa merenrantamaisemissa. Ravintola Villa Tallbo’n lisäksi Sinervaarat pyörittävät ravintola Wähä-Tallbo’ta Vanhan Rauman sydämessä. Lisätietoja: www.tallbo-ravintolat.com

Poroholmassa syödään pitsihuvilassa

Ruoka maistuu majakassa

Samaa tyyliä Villa Tallbo´n kanssa edustaa Poroholman yhteydessä toimiva kesäravintola Augustin Paviljonki, josta avautuu kaunis merenrantanäkymä. Kyseessä on August Heleniuksen 1895 suunnittelema pitsihuvila, joka on toiminut leirintäalueen keskuksena vuodesta 1950. Kolme vuotta sitten rakennus remontoitiin täysin, ja nykyinen ravintola avattiin. Lisätietoja: www.augustinpaviljonki.fi

60 vuotta sitten Rauman saariston uloimmalle luodolle rakennettu Kylmäpihlajan majakka palvelee nykyään tasokkaana ravintolana. Majakka palveli alkujaan luotsiasemana, mutta sittemmin Kylmäpihlajasta on tullut suosittu matkailukohde. Ravintola on tunnettu erityisesti saaristolaistyyppisestä ruoastaan. Majakan ravintola palvelee sekä lounasaikaan että ala carte -ravintolana. Lisätietoja: www.kylmapihlaja.com

HELI SIRÉN

JUHO RUOHOL A

Perinnetila Legendojen luistimenjäljillä - Satoja muistoja ja esineitä Rauman Lukon jääkiekkohistorian varrelta - Muistoja vuoden -63 mestaruustunnelmista nykypäiviin asti - Avoinna aina Foster’s-ravintolan aukioloaikoina - Vapaa pääsy

Ravintola Foster’s MAINOSTOIMISTO KRAMP

Monipuolinen buffet-lounas 62

Avoinna arkisin klo 10.30-13.30 Kaupungin maittavin ja runsain buffet-lounas A-oikeudet ja runsaat valikoimat Soveltuu suuremmillekin ryhmille Louna 8,50 s €

Nortamonkatu 23 26100 Rauma Avoinna ma-pe klo 10.30-13.30 (02) 822 2038 kari-matti.korsi@ raumanlukko.ﬁ

”Sain hetken olla musiikin virran vietävänä” Kysyimme Festivon entisiltä taiteellisilta johtajilta, mitkä ovat upeimpia muistoja raumalaisten musiikkipäivien historiassa. Nyt puhuvat Timo Katila, Festivon taiteellinen johtaja 1993-1994 – Jokunen vuosi sitten erään konsertin ohjelmassa oli klassisen perusohjelman joukossa sävellys, joka pääsi yllättämään minut. Se oli unkarilaisen Zoltan Kodalyn Serenadi kahdelle viululle ja alttoviululle. Teos oli ennestään tuntematon, enkä osannut odottaa siltä mitään ja kokoonpanokin vaikutti vähän tylsältä. Mutta yhtäkkiä huomasinkin musiikin imaisevan minut täysin mukaansa. Se oli niitä hetkiä, joista sanotaan, että aika pysähtyy ja maailma ympäriltä häviää jonnekin. En edes muista, keitä oli soittamassa, muistan vain kuinka sain hetken olla musiikin väkevän virran vietävänä. – Koin siis musiikillisen elämyksen. Elämyksen olemukseen kuuluu, että se tulee varoittamatta, suunnasta, josta sitä ei osaa odottaa. Siihen ei voi valmistautua. Sitä varten ei kannata yrittää etukäteen virittäytyä. Tästä seuraa yleensä vain pettymys. – Toinen elämyksen olemus on, ettei sitä voi monistaa. Sitä ei voi kokea sellaisenaan uudelleen, eikä sitä

voi siirtää toiselle ihmiselle. On vain minä, musiikki, ja oikea hetki. – Silti elämyksiä kannattaa etsiä. Ne ovat kuitenkin elämän hyviä hetkiä. Todennäköisimmin musiikillisille elämyksille altistuu paikoissa, joissa musiikkia kuulee elävänä. Ainoa asia, jolla elämykseen lankeamista ehkä vähän voisi edesauttaa, on kohtuullinen uteliaisuus ja rohkeus mennä mukaan mitä oudoimpien friikkien tai vastenmielisimpien snobienkin rientoihin. Eihän sitä koskaan voi tietää, missä jysähtää! Kaisa Hannula, Festivon taiteellinen johtaja 1995-1997 Festivo-aika oli todella mielenkiintoista ja antoisaa. Kun Timo Katila kysyi minua taiteelliseksi johtajaksi, suostuin heti. Rauma on upea paikka Festivolle. Poselli ja Pyhän Ristin kirkko ovat mitä mainioimpia konserttipaikkoja. Mielestäni Vanha Rauma sopii erityisesti vanhan musiikin esittämiseen. Mieleeni on jäänyt erityisen vahvasti se, kun kokeilin konserttia vanhan kirkon raunioilla. Konsertti onnistui mainiosti.

Mikä? Rauman Festivo-musiikkipäivät on kamarimusiikkifestivaali, joka soi Vanhan Rauman miljöössä perinteisesti elokuussa. Klassisen musiikin taitajia voi tänä kesänä kuulla 5.-11.8. Lisätiedot: www.raumanfestivo.fi

Rauma voi ylpeillä kahdella maailmanperintökohteella

Sammallahdenmäellä aika tuntuu pysähtyvän TEKSTI JA KUVAT | ASKO TANHUANPÄÄ

Fakta Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kaksi sijaitsee Raumalla. Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen seurana historiallisella listalla ovat Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.

Ulla Antola eli Kukurtaja tuntee Sammallahdenmäen röykkiöt kuin oman muinaispukunsa esiliinan taskut.

anhaa Raumaa on aiheesta men

kutsuttu

Suo-

– Olen rakastunut näihin kiviin, Antola nauraa heläyttää.

tunnetuimmaksi

Sammallahdenmäellä on kaikkiaan

Unescon maailmanpe-

36 erikokoista kivistä koottua hauta-

rintölistalle päässeeksi

röykkiötä, joista suurimman eli Huilun

kohteeksi, mutta Rauman toista maail-

pitkän röykkiön pituus on kokonaista 28

manperintökohdetta eli entisen Lapin

metriä.

rakennettiin, oli järven paikalla meren-

Ensimmäiset kaivaukset Sammallahdenmäellä tehtiin vuonna 1898 Rauman opettajankoulutusseminaarin lehtorina toimineen Volter Högmanin toimesta. Högman tutki neljä röykkiötä ja teki niistä myös tarkat piirustukset. – Högman selvitti muun muassa sen,

lahti, Ulla Antola kertoo.

miten Kirkonlaattia on tehty, selvittää

kunnan alueella sijaitsevaa Sammallah-

– Oma suosikkini on laivan mallinen

denmäkeä eivät tunne kunnolla kaikki

Spiraaliröykkiö, jonka keula osoittaa

raumalaisetkaan.

läheiselle Saarnijärvelle. Kun röykkiötä

– Sammallahdenmäellä kävi viime vuonna 10 000 vierasta yhteensä yli neljästäkymmenestä maasta, mutta paikal-

Spiraaliröykkiö on saanut nimensä

liset eivät kauhean innokkaasti tähän

sen keskellä olevasta spiraalin muotoi-

Sammallahdenmäen röykkiöt on

suuntaan lähde. Koululaisryhmiäkin nä-

sesta kuviosta, joka oli muinaisuskon-

koottu niin sanotulla kylmämuuraus-

kyy paikalla hävettävän harvoin, Sam-

noissa auringonjumalan vertauskuva.

tekniikalla. Entisajan ihmisten tarkkuut-

mallahdenmäen kuin oman esiliinansa taskut tunteva Ulla Antola harmittelee. Kaukaisimmat vieraat Sammallahdenmäelle ovat tulleet Japanista ja Yhdysvalloista asti, Euroopasta eniten kävijöitä on ollut Saksasta ja Italiasta.

– Unescon maailmanperintökohteita bongaavien määrä on viime vuosina selkeästi lisääntynyt. Tänä keväänäkin täällä kävi Liettuaan rekisteröity bussi täynnä japanilaisia turisteja. Matka jatkui Vanhaan Raumaan, kertoo Antola.

”Olen rakastunut näihin kiviin” Lapissa syntynyt ja siellä lähes koko ikänsä asunut Antola muistaa itse käyneensä Sammallahdenmäen pronssikautisella muinaisjäännösalueella isänsä kanssa jo pikkutyttönä. Sittemmin kiinnostus erikoista aluetta kohtaan on vain lisääntynyt.

Kylmämuuratut seinät suorassa

Antola.

ta ja tarmoa ei voi olla ihailematta, siksi

Rakensivatko hiidet Kirkonlaattian?

suoria seinämät ovat vuosituhansien jälkeenkin. Sammallahdenmäellä aika tuntuu pysähtyneen.

– Sammallahdenmäki on elävä osoi-

Sammallahdenmäki esiintyi kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1870-luvulla, jolloin kirjoitettiin Hiisien tarina. Vanhan uskomuksen mukaan Kirkonlaattia-nimisen röykkiön olivat rakentaneet hiidet, eivätkä suinkaan ihmiset. – Kaivaukset ovat paljastaneet, että

tus siitä, että lappilaiset ovat olleet tai-

tällä Kivikylän alueella on asuttu jo kivi-

nut Antola jätti vuonna 2003 työnsä sai-

kaudella, kertoo Antola.

raanhoidon opettajana ja ryhtyi päätoi-

Sammallahdenmäen

tavaa väkeä. Samalla se on paikallinen todiste siitä, että Lappi on hyvä paikka asua. Se on ollut ihmisen valinta jo pronssikaudella, vuodesta 2000 lähtien alueen virallisena oppaana toiminut Antola hehkuttaa. Terveydenhoitajan koulutuksen saa-

ensimmäiset

miseksi Sammallahdenmäen oppaaksi.

röykkiöt on radiohiilimäärityksen mu-

Palkanmaksusta huolehtivat vuorollaan

kaan tehty jo noin 1500 vuotta ennen

kunta ja erilaiset hankkeet.

Kristuksen syntymää. Nuorimmat ajoit-

– Kaiken muun ohessa olen järjestä-

tuvat puolestaan jo pronssikauden ulko-

nyt myös pronssikautisia elämyskeikko-

puolelle eli ajanlaskumme alkuun.

ja perinneyhdistys Kerityksen aktiivien

– Meren mukana on menty eteenpäin, Ulla Antola tietää.

kanssa, hän paljastaa. Kerityksessä Ulla Antola kantaa muinaisaikaista nimeä Kukurtaja.

Kesän parhaat kuponkiedut Potkurin liikkeistä!

Leikkaa irti ja tule edullisille ostoksille! 1 kuponki / asiakas

-10%

Kaikista ostoksista

Kaikista kesäostoista

-10%

Puh. (02) 549 4000, www.infokirjakaupat.fi info.palvelut.raumalainen.fi

Kaikista tuotteista

ma-pe 7.30-18, la 9.30-14, puh. 02 822 8878

-10%

Avaimista ja

-10%

-lukkojen sarjoituksista

Kaikista normaalihintaisista peleistä

www.pop-peli.com

2�

pop-peli@pop-peli.com

105-106g (14,15-14,29/kg)

yksittäin 1,89 kpl (17,83-18,00/kg)

MA–PE 10 – 18 LA 10–15

-10% p. 822 7860 MA-PE 10-18, LA 9-14, KESÄSU suljettu

Esittämällä tämän kupongin ostosi (väh. 100 €) yhteydessä, saat 10 €:n arvoisen ostokortin Nurmi Outletiin ark. 9.30 – 18.00 la 9.30 – 14.30

www.pyora-nurmi.com

ark. 7-21, la 8-18, su 12-18

KESÄN KUUMIMMAT KENGÄT & LAUKUT

1 peli/kuponki

Sidotut kimput

AvAin & SuutAri Valio Pingviini mixtuutit popcorn/kinuski ja hot & sour mix 2 kpl

:n alennus

www.tillander.fi

ALKUPERÄLLÄ O N M E R K I T Y S TÄ RAUMA: Kultavirta, Potkur, p. 044-740 3379, ark. 10-18, la 10-14, www.timanttiset.ﬁ

MA-PE 9.30–18 LA 9.30–14

Kauppakatu 3 www.clickshoes.fi

Kuka? Vanhassa Raumassa kotitalonsa välittömässä läheisyydessä työskentelevä raumalaistaiteilija, jonka rakas harrastus on puutarha vanhoine perennoineen ja sireenimajoineen. Lisätiedot: www.kerttuhorila.com

Kuvanveistäjä Kerttu Horila kuvaa mieluiten ihmistä

Hyvän mielen lähettiläs TEKSTI | ASKO TANHUANPÄÄ

KUVAT | HELI SIRÉN

anhan Rauman ytimessä asuvaa ja töitä tekevää kuvanveistäjä Kerttu Horilaa on vaikea bongata edes satunnaisesti suu mutrulla. Horila on sellainen kuin teoksensakin, hän suorastaan huokuu hyvää tuulta ympärilleen, ellei puheenaiheeksi sitten satu Rauman tori. – Teen sitä työtä, mikä minusta tuntuu milloinkin hauskimmalta. Uskon, että se henki välittyy helposti myös ulospäin. Minun taiteeni on sellaista, että se tekee ihmisille hyvän mielen, Horila miettii. Esimerkiksi hyvää mieltä ympärilleen levittävästä Horilan teoksesta käyköön vaikka Rauman Ganaliin aivan kaupungintalon eteen sijoitettu Sulottaret ja Sammakkoprinssi -veistosryhmä. – Se on ehdottomasti minun tunnetuin teokseni ainakin, mitä valokuvien määrään tulee. Muissa julkisissa paikoissa olevat veistokset eivät pääse suosiossa lähellekään Sulottaria, yllättää Horila. Paljon sanottu, sillä raumalaistaiteilijan käsistä on syntynyt muun muassa kolminkertaisen olympiavoittajan Pertti Karppisen kunniaksi Citius, Altius, Fortius -niminen monumentti Raisioon. Raumalle Horila on suunnitellut iki-ihanien Sulottarien

lisäksi muun muassa Äijänsuon jäähallin edustalla seisovan Timantteja, tähdenlentoja ja perinteitä monumentin. – Toivottavasti Lukon johto on ottanut onkeensa kehotuksistani ja pesettänyt veistokset kesäksi, Horila naurahtaa. Varkaudessa syntynyt ja Helsingissä opiskellut Kerttu Horila on asunut Raumalla vuodesta 1974 lähtien eli häntä voi jo kutsua millä tahansa kriteerillä oikeaksi raumalaiseksi. – Me rakastuimme mieheni Heikin kanssa Raumaan heti kättelyssä, eikä se rakkaus ole ainakaan laantunut. Vanhaan Raumaan pääsimme muuttamaan jo kolmantena Rauman vuotenamme ja nykyisessä paikassa on oltu kohta jo 30 vuotta. – Ensimmäiset merkinnät kodistamme, Sorrin talosta ovat jo 1700-luvulta, tietää Horila. Kuvanveistäjän työhuone nousi Sorrin pihapiiriin 20 vuotta sitten. – Vanhassa Raumassa minua kiehtoo erityisesti siellä asuvien ihmisten sielunsukulaisuus. Täällä on ainutkertainen lähiötunnelma, hän kuvailee. Haastatteluhetkellä Kerttu Horilan työhuoneen katseenvangitsijat olivat suurikokoiset naisaiheiset taulut, jotka odottivat siirtämistä näyttelyyn.

– En ole koskaan oikein osannut tehdä mitään pientä, se tuntuu jotenkin väkinäiseltä. Pieniä ovat oikeastaan vain uniikit pienoistangoparit, jotka ovat samalla myös ainut kaupallinen puoleni. Horilan maalauksissa samoin kuin hänen veistoksissaan pääosassa on yleensä nainen. Taiteilijan mukaan aihevalintaan on hyvinkin yksinkertainen selitys. – Naista on helppo kuvata, kun on itsekin nainen. Aihepiiri on koko ajan lähellä. – Tarkkailen koko ajan ihmisiä ja ihmisiä minä tosiaankin myös kuvaan, olen kuvannut pikkutytöstä asti. Viime syksynä sain tosin päähäni tehdä muutamia kukkataulujakin, intohimoiseksi puutarhaihmiseksi Raumalla tiedetty Horila selvittää. Kesällä Kerttu Horilan voi tavata hänen työhuoneellaan Pitsiviikon ajan päivittäin kello 11-17, jona aikana myös portit hänen veistospuutarhaansa ovat avoinna. Muina aikoina Horilan töihin pääsee tutustumaan sopimuksen mukaan tai sitten, kun taiteilija sattuu olemaan paikalla. – Minulla on aikomuksena mummuilla koko kesän. Tyttäreni mies on mukana Turun kesäteatterin musikaalissa ja kuusivuotias Lasse sekä puolentoista vuoden ikäinen Juho ovat varmasti paljon täällä Raumalla. Lasse ja Juho ovat teatteriohjaajaksi valmistuneen Olga

Horilan lapsia. Kertun ja Heikin toinen tytär Heidi tekee toimittajan hommia. Hänen perheeseensä kuuluu puolitoistavuotias mummin silmäterä Maija-Kerttu. Loppuun lienee vielä paikallaan kirjoittaa selitys sille, miksi Rauman tori saa Kerttu Horilan hyvän mielen kaikkoamaan. – Tori ja erityisesti Raatihuoneen edustalla oleva Öysti hävettävät minua ihan hirveästi. Missään nimessä en edes halua viedä vieraitani sinne, Horila ilmoittaa.

SUOMEN LAAJIN VALIKOIMA, MAAN EDULLISIMMAT HINNAT!

okem

loa k erveTu

mme!

nTTä aan ke

Ajanvaraus: 02-8230324

w w w. r a u m a g o l f. f i SUNNUNTAI 5.8.2012 AIKOJEN ALUSSA KLO 19 KULTTUURITALO POSELLI

MAANANTAI 6.8.2012 JUNIORIEN AIKA, LASTENKONSERTTI KLO 10 KULTTUURITALO POSELLI

SENIORIEN AIKA KLO 13 SAGA SENIORIKESKUS

JÄRKI JA TUNTEET KLO 19 KUSTAA AADOLFIN KIRKKO

TIISTAI 7.8.2012

Sofia pöytä + 6 kpl 7-as. säädettäviä tuoleja. Pöytä 200 x 91 cm. väri cappucino 995,-. Valkoisena 1295,-. Pehmusteet myydään erikseen.

KESÄ

USTA

MASK

995,-

LUONTOKONSERTTO KLO 14 KULTTUURITALO POSELLI

VANHOJA UUTISIA KLO 19 KULTTUURITALO POSELLI

KESKIVIIKKO 8.8.2012 GRANDE TOUR HALKI BAROKIN EUROOPAN

Norrlandin tiheäsyinen mänty takaa parhaan säänkestävyyden.

KLO 15 KULTTUURITALO POSELLI

MUINOIN TULEVAISUUDESSA KLO 19 PYHÄN RISTIN KIRKKO

TORSTAI 9.8.2012 CARPE DIEM MUSIIKKIA VANHASSA RAUMASSA

RAUMALAISIA HETKIÄ KLO 21 KULTTUURITALO POSELLI

PERJANTAI 10.8.2012 AIKOJEN LOPPU

Rauma, Kairakatu 10,

puh. 0207 890590* ark 10-18, la 10-15, su 12-16 *Puhelun hinta: -lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min -matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

myynti@maskurauma.com 72

www.masku.com

KLO 19 KULTTUURITALO POSELLI

LIPUT

LAUANTAI 11.8.2012

LIPPUPISTE – www.lippu.fi / 0600 900 900 (1,97€/min + pvm) KAUPUNGIN PALVELUPISTE PYYRMAN – Valtakatu 2

JOUSISOITINLEIRIN PÄÄTÖSKONSERTTI KLO 14 KULTTUURITALO POSELLI

KELLOPELIKALEIDOSKOOPPI KLO 19 PYHÄN RISTIN KIRKKO

www.raumanfestivo.fi

Toimitus vinkkaa: osa 1

Poimintoja Rauman tapahtumista ja ilmiöistä

Tiedä mitä kaupungissa tapahtuu Paikallinen verkkosivusto Raumalainen.fi auttaa tulemaan toimeen Raumalla. Sivustolta löytyy mm. tapahtumakalenteri, leffa-aikataulut, tuoreimmat paikallissähkeet sekä paljon muuta luettavaa, ravintoloiden lounaslistat ja vaikka mitä. Sivusto uudistuu kesän 2012 aikana. Kannattaa muistaa myös paikallinen ilmaisjakelulehti Uusi Rauma, joka ilmestyy kaksi kertaa viikossa. Tuoreimman lehden voit hakea käsiisi vaikka Kauppakeskus Potkurista Kauppakadulta tai lukea diginä osoitteessa www.ur.fi. Raumalaisen tilattavan sanomalehden LänsiSuomen kesäspesiaalin, Suvi-Messin saat käsiisi niin ikään kauppakeskuksista. Lisätiedot: www.raumalainen.fi

Kesäkaraokea Poroholmassa

Merimuseon tornissa merimaalarin teoksia

Poroholman vierasvenesataman tuntumassa voit olla tähti terassikaraokessa. 2010 kesällä aloitettu Onden terassikaraoke on saanut raumalaisten ja matkailijoiden hurjan suosion. Tunnelma Poroholman kesäilloissa nousee kattoon – tai siis pilviin. Karaokea voi lauleskella 22.6. alkaen aina elokuun alkuun asti. Laulu raikaa joka viikko keskiviikosta lauantaihin kello 19 alkaen.

Rauman merimuseon torni toimii kesänäyttelytilana taiteilija TH Norlingin meriaiheisille teoksille. TH Norling on arvostettu suomalainen merimaalari, jonka öljyväritöitä on ollut esillä kaikissa johtavissa merimuseoissa Skandinaviassa, Saksassa ja Englannissa. Näyttelyyn voi tutustua 19.8.2012 asti joka päivä klo 11-17. Taidenäyttelyyn on vapaa pääsy.

Lisätiedot: www.poroholma.fi

Lisätiedot: www.rmm.fi

L S-ARKISTO/KAI JALONEN

PEKKA LEHMUSKALLIO

Lapin Löylypäivät jo 33. kerran

Poroholma on kuin Suomen Monaco

Lapin Löylypäivät on perinteinen kesätapahtuma, joka ajoittuu tänä vuonna elokuun alkuun 3.–5.8. Perinteinen kotiseututapahtuma kokoaa lappilaiset ja lähiseudun ihmiset kuuntelemaan musiikkia, katselemaan esityksiä ja mm. valitsemaan löylyemännän ja -isännän.

Leirintä- ja lomakeskus Poroholmasta tulee syyskuun alussa Suomen Monaco, kun alueella järjestetään kartingkilpailu Poroholma Gp. Kilpailussa yritysjoukkueet ottavat mittaa upealla radalla merenrantapuitteissa. Kisa käydään 1.9.

Lisätiedot: www.raumalainen.fi/tapahtumakalenteri

Lisätiedot: www.poroholma.fi

Vanhan Rauman viihtyisä sisäpihan kahvila-oluttupa A-oikeuksin. Avoinna joka päivä aamusta iltaan! Vietä rauhallinen lounashetki tai nauti À la Carte -listan antimista. Lounas: klo 11-15 À la Carte: klo 15-21 Meillä myös live-esiintyjiä! Seuraa ilmoittelua paikallisessa lehdessä.

Kauppakatu 11, p. 02 8220550 www.rosmariini.fi

Toimitus vinkkaa: osa 2

Poimintoja kesän tapahtumista ja ilmiöistä

Hetki lyö kesäteatterissa Rauman kesäteatterissa Fåfängassa raikaa tänä suvena Kirkan musiikki. Hetki lyö on Esko Janhusen kirjoittama kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy. Otto Kanervan ohjaama musiikkinäytelmä sai ensi-iltansa jo kesäkuun alussa. Esityskausi päättyy 15. heinäkuuta. Raumalla kesäteatterinälkää voi tyydyttää myös Lapin Patolampi-teatterissa ja Kuuskajaskarin kesäteatterissa. Mikä parasta, kesäteatteriviihdettä löytyy lisää aivan lähitienoilta: Pyhärannassa on Santtion kesäteatteri, Eurassa Pyhäjärvi-teatteri, Säkylässä Katismaan kesäteatteri, Köyliössä Tuiskulan kesäteatteri, Eurajoella Kuivalahden kesäteatteri ja Laitilassa Kaivolan kesäteatteri. Lisätiedot: www.raumanteatteri.fi www.kuuskajaskari.fi www.patolampiteatteri.fi

HELI SIRÉN

Vanhan Rauman pihoille avoimet ovet Pitsiviikolla on mahdollisuus tutustua ihastuttaviin Vanhan Rauman sisäpihoihin. Osaan Vanhan Rauman pihoista pääsee tutustumaan Pihakirppikset ja avoimet pihat -tapahtumassa. Vanhan Rauman asukkaat pitävät pihoillaan kirppiksiä ja kertovat mieluusti elämästä Vanhassa Raumassa. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

JUHA SINISALO

Juhannuksena tanssitaan

Iloista iltatorimeininkiä

Poroholmassa järjestetään juhannuksena 2012 kesäiset tanssit. Livemusiikin tahdissa pääsee pyörähtelemään ilman pääsymaksua. Musiikista merenrantapuitteissa vastaa K. Juva & Haavekuva.

Raumalla järjestetään kesäisiä iltatoreja, joista voi löytää mukaansa monenmoista tavaraa tai herkkuja. Iltatorit järjestetään tiistaisin ja torstaisin kello 16-20 aikavälillä 28.6.–2.8. Pitsiviikolla noudatetaan poikkeusaikoja. Silloin iltatorit on maanantaina, keskiviikkona ja torstaina. Iltatoreilla on myös ohjelmaa eri teemoin kello 17-19, tarjolla mm. yhteislauluilta, kansantanssia, rokkia, puhallinmusiikkia ja Lukon liigajoukkueen esittely.

Lisätiedot: www.poroholma.fi

Vaivattomasti vesille! Vietä unohtumaton päivä Raumanmeren saaristossa

Rauman s on S a a r is to k u lj et u n m er el lä auma k u m p p a n in n e R n s a ll is p u is to n s el k ä m er en k a es s ä . sydäm ungin Rauman kaup iin, ar Voit risteillä sk ja iin Kuuska matkailusaar aikataulun en re aa ks an ja Re oroilla Kylmäpihlaja ittiliikennevu mukaisilla re ehdoilla än hm ry tai oman tilausyksityisellä risteilyllä.

Varaa matkasi kätevästi netissä: www.raumansaaristokuljetus.fi/online Lisätiedot: www.raumansaaristokuljetus.fi Lippupalvelu: 050 349 8104 27

OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle tai Helsingin OP:n asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 €/kk.

Keskittäminen? Kun juttelimme ihmisten kanssa keskittämisestä, harva tiesi sen helppoudesta. Tosiasia on, että se on paitsi helppoa, se voi myös tuoda sinulle rahanarvoisia etuja. Laske omien etujesi määrä bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri tai soita meille numeroon 0100 0500.

Toimitus vinkkaa: osa 3

Poimintoja kesän tapahtumista ja ilmiöistä

Jäähalli täyttyy ääriään myöten kesähelteellä!

L S-ARKISTO/KAI JALONEN

Raumalainen erikoisuus on kotimaisen kiekkokauden avaustapahtuma Pitsiturnaus, jota on pelattu jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Paikallinen SM-liigaseura Rauman Lukko saa tänä vuonna turnauksessa vastaansa kevään finaalijoukkue Pelicansin, rakkaat naapurinsa Ässät ja TPS:n sekä Tampereen Ilveksen ja Vaasan Sportin. Turnauksen voittoa puolustaa Pelicans. Pitsiturnaukseen kehkeytyy vuosittain aivan omanlaisensa tunnelma, sillä ulkona on lämmin ja hallissa sisällä väki tuijottaa jään tapahtumia. Väkeä Rauman jäähalliin pakkautuu noin 5 000. Pitsiturnaus pelataan 3. elokuuta. Ottelut jäähallissa alkavat jo aamulla kello 9. Finaali käynnistyy illalla kello 20. Lukon pelaajakoordinaattorina nykyään työskentelevän Hannu Vanhatalon ideasta alkanut turnaus pelattiin ensimmäisen kerran vuonna 1993, minkä jälkeen turnaus on jäänyt väliin yhden kerran vuonna 2006 hallilaajennuksen takia. Lisätiedot: www.raumanlukko.fi HELI SIRÉN

Kaken kyydissä Rauma tutuksi Rauman maisemiin on helppo tutustua Kake Kaupunkijunan kyydissä. Kaupunkijuna liikkuu pitkin Raumaa 25.6.–12.8. Kaken reitti on helppo tarkistaa tämän lehden takaosan kartasta. Pysäkit sijaitsevat Kuninkaankadulla ravintola LaBamban edessä ja Poroholman lomakeskuksessa. Lipunmyynti huviajelulle tapahtuu LaBambassa. Lisätiedot: www.kakekaupunkijuna.fi

Ti-Ti Nalle viihdyttää

Tiedenäyttely paikan päällä tai virtuaalisesti

Poroholman kesä tarjoaa viihdettä lapsilla 26. heinäkuuta. Lomakeskuksen maisemiin saapuu esiintymään Ti-Ti Nalle. Mukana konsertissa ovat myös Tau Nalle, TiRi Vauva ja Riitta. Koko perheen tapahtumaan myydään ennakkoon lippuja elokuvateatteri Iso-Hannussa.

Rauman välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Olkiluodon ydinvoimalan yhteydessä on mahdollisuus tutustua laitoksen toimintaperiaatteeseen ja uraanipolttoaineen matkaan kalliosta kallioon. TVO:n ja Tiedekeskus Heurekan yhdessä toteuttama Sähköa uraanista -näyttely on vierailijoiden ilona TVO:n vierailukeskuksessa Eurajoella. Tiedenäyttelyssä pääsee itse painelemaan nappeja, polkemaan pyörää ja ihmettelemään monenmoisia tietopaketteja. Esityskielinä näyttelyssä on suomi ja englanti. Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti TVO:n nettisivuilla.

Lisätiedot: www.titinalle.fi

T I - T I T U O TA N T O

Lisätiedot: www.tvo.fi

TULOSSA PIAN

I F . A N E E R A O K KIEK Tykkää Kiekkoareenasta Facebookissa ja pysy ajan tasalla kiekkoasioissa! www.facebook.com/kiekkoareena

SUPERPESISTÄ RAUMALLA! KESÄN 2012 OTTELUT LÄNSI-SUOMI AREENALLA OTANLAHDESSA

Vain n kivenheito päässä sta! a m l o h o r o P

Su 13.5 Ke 23.5 Ti 5.6 Su 10.6 Ti 26.6 Ke 4.7 Su 8.7 Ke 18.7 Ke 25.7 Ke 1.8 Ke 8.8

OTTELUTAPAHTUMAN JÄRJESTÄÄ FERA RY TARKEMMAT TIEDOT: WWW.FERA.FI

14.00 18.00 18.00 16.00 18.00 18.00 16.00 18.00 18.00 18.00 18.00

Lukko Viinijärvi Lukko - Pori Lukko - Petojussit Lukko - Turku Lukko - Ylihärmä Lukko - Pori Lukko - Jyväskylä Lukko - Vihti Lukko - Kempele Lukko - Lappeenranta Lukko - Lapua

Toimitus vinkkaa: osa 4

Poimintoja kesän tapahtumista ja ilmiöistä

Yötä vastaanottamaan Viime vuonna 30-vuotisjuhlia viettänyt Yö-yhtye heittää kesäkeikan 25.7. Rauman Poroholmassa. Bändin nokkamies Olli Lindholm on viime aikoina työstänyt soololevyä Nukku-Matti ja Herra Kuu ja seuraavaksi on aika paneutua tulevaan Yö-albumiin, jonka kipaleet tulevat kuultavaksi kesäkeikkojen jälkeen livenä. Pelko ja rakkaus -levy julkaistaan marraskuussa. Kesäkeikka Poroholmassa on samalla Yön paluu tuttuihin maisemiin, että bändi nähtiin 2000-luvulla lähes joka juhannus viereisellä Otanlahden hiekkarannalla Raumanmeren Juhannuksesta. Vuosi 2006 on jäänyt erityisesti mieleen, sillä silloin Yö tempaisi RMJ:ssä kolme keikkaa kolmen päivän aikana. Tästä spektaakkelista yhtye koosti Kolmen illan varietee -dvd:n.

HARRI HINKKA

Lisätiedot: www.likaisetlegendat.com

Raumalaista kiekkohistoriaa Raumalaisuuteen kuuluu vahvasti jääkiekko, jolla on Raumalla vaiherikkaat perinteet. Moni tuntee nykyisen Rauman Lukon liigajoukkueen ja muistaa leijonalegenda Matti ”Mölli” Keinosen, mutta raumalaisen jääurheilun historiassa on paljon muutakin. Rauman jäähallin ylimmässä kerroksessa sijaitsee raumalaisen jääurheilun perinnetila, jossa voi ihastella ainutlaatuisia esineitä ja muistoja raumalaisen jääurheilun alkuvaiheista. Perinnetila on auki aina, kun viereinen Foster´s-ravintola palvelee lounasasiakkaita. Ravintola on auki arkisin 10.30-13.30. Perinnetilaa voi kysellä avattavaksi myös tilauksesta. Lisätiedot: www.raumanlukko.fi

Mitä Pitsiviikolla tapahtuu? Rauman Pitsiviikko on heinäkuussa järjestettävä koko perheen kaupunkitapahtuma, jonka ydin on Vanhassa Raumassa. Alun perin pitsinäyttelyiden ympärille muodostunut tapahtuma on kasvanut yli viikon mittaiseksi kaupunkifestivaaliksi, joka tarjoaa nykyään paljon muitakin elämyksiä kuin upeita kädentaitoja. Pitsiviikon ohjelmassa on myös paljon musiikkia. Kätevä tapa aikataulujen tarkistamiseen on internet. Rauman kaupungin ylläpitämiltä Pitsiviikko-sivuilta löytyy tietoa esiintyjistä ja ajankohtaiset tiedotteet. Lisätiedot: www.pitsiviikko.fi

Rauman Pyh채n Ristin kirkolla juhlavuosi

500 vuotta TEKSTI | LAURI TUOMOLA

KUVAT | PEKKA LEHMUSKALLIO

Mik채? Rauman Pyh채n Ristin kirkon 500-vuotisjuhlavuosi huipentuu juhlaviikkoon 9.9.-16.9. Lis채tietoja kirkosta, mm. aukioloajat voi lukea netist채: www.rauma.seurakunta.net

aumalaisten oma kirkko, kaupungin tärkeä nähtävyys Rauman Pyhän Ristin kirkko on kaupungin 570-vuotisjuhlavuoden yksi keskipisteistä. Kirkko täyttää kaupungin juhlavuotena tasan 500 vuotta. Itse asiassa Raumalle rakennettiin jo ennen Pyhän Ristin kirkkoa pieni seutukirkko Vanhaan Raumaan, mutta 1400-luvun alkupuolella rakennetusta Pyhän Kolminaisuuden kirkosta on enää jäljellä vain rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1640. Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1512, kun Harmaiden veljesten fransiskaaniluostarin yhteyteen rakennettiin kirkko. Näin ollen Raumalla juhlitaan 500-vuotiasta kirkkoa syyskuussa 2012.

Aina paikalla. Kerttu Horilan veistos koristaa kirkkoa.

Rauman Pyhän Ristin kirkko on matkailukohde, joka kiinnostaa vuodesta toiseen. Mielenkiintoinen historia ja kaunis rakennus upeassa miljöössä houkuttelevat matkailijoita tänäkin kesänä, kun kirkko juhlii 500-vuotista taivaltaan. Pyhän Ristin kirkko on täynnä mitä upeimpia yksityiskohtia. Kirkonpenkistä voi vaikka bongata kuvanveistäjä Kerttu Horilan keramiikkatyön Kirkonpenkissä istuva nainen (2008), kuva ohessa. Komeat urut ovat nähtävyys sinänsä. Alkuperäiset urut on valmistanut urkurakentaja Nils Strömbäck vuonna 1783. Kirkon kuori-ikkunan lasimaalaus on valmistettu Berliinissä. Kristuksen kirkastus Taborvuorella -aiheisen lasimaalauksen on lahjoittanut kirkkoon vuonna 1891 kunnallisneuvos J.W. Söderlund. Edeltävän aukeaman kuvassa näkyvä kirkon keskikäytävän messinkikruunu on raumalaisen Johannes Weilanuksen lahjoittama. Nämä vain muutamina mainintoina kirkon upeista yksityiskohdista, joihin pääsee kesän aikana kätevästi tutustumaan. Muistamisen arvoista on myös Annette Juuselan Rauha tälle huoneelle -näyttely kirkon kellarissa.

Juhlaviikolla ohjelmaa kaikenikäisille Rauman Pyhän Ristin kirkon juhlavuotta juhlitaan erityisen näkyvästi juhlaviikolla syyskuussa. Juhlaviikko alkaa Westin messulla, jossa vietetään sadonkorjuujuhlaa ja kerrotaan Matias Westin taustasta ja hänen suhteestaan maaseurakuntaan. Juhlien aloituksen jälkeen kirkko tarjoaa ohjelmaa myös perheen pienimmille. Arkiaamuisin Kirkonrotta Gabriel -esitykset viihdyttävät päiväkotiryhmiä kirkon tornissa. Aamupäivisin tarjoillaan valokuvasuunnistusta alakoululaisille. Iltapäivisin koululaiset saavat oppitunteja kirkon historiasta. Koko juhlaviikon ajan on seurakuntatalolla esillä Kirkkotekstiili-näyttely, jossa on esillä historiallista esineistöä. Juhlaviikko huipentuu viikonlopun monipuoliseen ohjelmaan, mm. kirkonmäen juhlaan ruokailuineen ja ohjelmineen.

Raumalaista laivanrakennusta vuodesta 1918

HAE KESÄLLÄ SAMKIIN Aloittaisitko tammikuussa 2013 opinnot liiketalouden ylempään AMK -tutkintoon? Onko sinulla kolme vuotta työkokemusta AMK-tutkinnon jälkeen?

BUSINESS MANAGEMENT AND ENTREPRENEURSHIP (BME)

STX Finland Oy kuuluu kansainväliseen STX Europe -konserniin, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat matkustajalaivojen lisäksi kauppa-, erikois- ja offshorealukset sekä jäätämurtavat erikoisalukset. STX Finlandin Rauman telakalla on rakennettu jo 650 laivaa vuodesta 1918 lähtien. Viimeisin laiva, antarktinen tutkimus- ja huoltoalus S.A. Agulhas II, luovutettiin telakalta Etelä-Afrikan ympäristöministeriölle huhtikuussa 2012. Rauman telakka on yksi Satakunnan suurimmista yksityisistä työnantajista ja henkilöstöllämme on maailman edistyksellisintä laivanrakennustekniikan asiantuntemusta ja osaamista.

Master of Business Administration | Rauma Master’s studies take 2,5 years to complete as part-time multiform studies together with a normal day job. E-Learning is used over 90 per cent of the time.

Next application period is in August–September 2012 More information: www.samk.fi/bme

Katso nuorten ajankohtaiset haut osoitteesta

www.samk.fi/haku Satakunnan ammattikorkeakoulu hakutoimisto@samk.fi | p. (02) 620 3033

KOKO PERHEEN

LÄÄKÄRIKESKUS

Löydä oma väyläsi meriteollisuuteen

Ajanvaraus: puh. 838 0800 KALLIOKATU 4, RAUMA

ma-pe 8.00-18.00, la 10.00-13.00 • juhlapyhinä ei vastaanottoa

www.stxfinland.com

Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Näe ja koe miten sähköä syntyy! Avoinna joka päivä klo 10-20. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi

Kolmimastokuunari Kathrina muuttaa Helsingistä Raumalle Kuten tämän lehden sivulla 31 kerrotaan, raumalainen Riku Räsänen pyrkii erilaisilla ideoillaan kehittämään kotikaupunkiaan entistä viihtyisämmäksi. Räsäsen tuorein keksintö on, että Rauma tarvitsee oman perinnepurjelaivansa. Räsänen tarttui haasteeseen ja teki hankinnan Helsingistä, josta kolmimastokuunari M/aux Kathrina muuttaa Raumalle loppukesästä 2012. – Halusin Raumalle koristeen. Ei perinnepurjelaivan hankkiminen mitään järkevää bisnestä ole. Hankinta ja ylläpito ovat kallista puuhaa, mutta josko ympärille saataisiin sen verran toimintaa, että saisi joskus omiaan pois, Räsänen toteaa. Kathrina on rakennettu vuosina 1947-1949 Sarvisalossa Pernajan kunnassa. Rakennusmestarina tuolloin toimi porvoolainen laivanrakentaja Albin Gustafsson ja työnjohtajana Walter Forsell. Sittemmin täysin entisöity perinnepurjelaiva on toiminut kesäisin tilausristeilykäytössä ja talvisin kahvilana sekä lounasravintolana Helsingin kauppatorilla. Räsäsen suunnitelmat ovat osittain vielä auki. – Syyskuussa raumalaisilla on mahdollisuus risteillä ja loppuvuoden Kathrina toimii laiturissa tilausravintolana. Vuoden 2013 osalta suunnitelmat ovat vielä auki. Kathrinassa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia, sillä sieltä löytyvät asialliset kokous- ja saunatilat. Kyytiin mahtuu noin 60-70 henkilöä, Räsänen sanoo. Kathrinan mittavat kunnostustyöt on tehty pääosin 90-luvun puolivälissä, jolloin alus sai mm. uudet kannet, tankit, sähköt, vesijärjestelmän ja mastot. Kunnostuksesta tehtiin tuolloin radio- ja tv-ohjelmia.

Mikä? Kathrina on 3-mastoinen kuunari: 31,75 metriä pitkä ja 7,34 metriä leveä. Aluksen syväys lastattuna on noin 2,5 metriä. Arne Lindberg on Kathrinan ensimmäinen päällikkö. Hän purjehti muutaman hengen miehistöllä Itämerta Suomen, Ruotsin ja Tanskan välillä kuljettaen mm. kahvia, polkupyöriä, terästä, hiiltä, puutavaraa ja kalkkia. Lisätietoja netissä: www.kathrina.fi

Kake-kaupunkijunan kyydissä

METSÄN PARAATI K U VA T: A R I A H L F O R S

ellutehdas ja monimuotoinen luonto. Mielenkiintoinen yhdistelmä, johon jokainen voi tänä kesänä Raumalla tutustua. Kaikilla halukkailla on nimittäin heinä-elokuussa mahdollisuus tehdä kaupunkijunaretki Metsä Fibren Rauman sellutehtaalle tutustumaan tehtaan toimintaan ja ympäröivään luontoon, jota valokuvaaja Ari Ahlfors on kamerallaan ansiokkaasti ikuistanut. Opastettu kierros on nimeltään Metsän paraati. Puolitoistatuntisen tietopaketin lisäksi vierailijat saavat muistoksi Luontoa lähellä -julkaisun. Juna lähtee maksuttomalle kierrokselle Poroholmasta, josta myös varaukset ja liput kierrokselle hoituvat. Junakierroksella kerrotaan muun muassa tehdasta ympäröivästä luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä siitä, mitä Metsä Groupissa valmistetaan suomalaisten metsänomistajien toimittamasta puusta. Metsä Fibre on maailman johtavia havusellun tuottajia korkealaatuisen paperin, kartongin ja pehmopaperin valmistajille Euroopassa ja Kaukoidässä. Rauman tehdas käynnistyi vuonna 1996. Lisätiedot aikatauluista ja varauksista netissä www.poroholma.fi ja www.metsafibre.com tai puhelimitse (02) 533 5522

TUTUSTU UUSIUTUVAN ENERGIAN VAIHTOEHTOIHIN NETTISIVUILLAMME: WWW.LANNENOMAVOIMA.FI Ny mää t myös räaik ai 24 k sena k sopi muk sena ! PAIKALLISTEN ENERGIAYHTIÖIDEN OMISTAMA RAUMAN ENERGIA | VAKKA-SUOMEN VOIMA

Pilvenpiirtäjiä Raumalta ei löydy, mutta näkyviä maamerkkejä kylläkin Esittelemme kolme korkeuksiin kurottavaa rakennusta seuraavalla sivulla TEKSTI | ELINA HELKELÄ

KUVAT | JAMI JOKINEN, ESA URHONEN, LS-ARKISTO/KAI JALONEN

PEKKA LEHMUSKALLIO

Rauman vesitorni Upean näköalan yli kaupungin, sataman perukoille ja saaristoon voi kokea vuosina 1963-64 rakennetun vesitornin näköalatasanteelta. Alkuperäisen vesitornin suunnitteli Lars Sonck ja rakennus valmistui 1934. Uudessa, Bertel Saarnion suunnittelemassa tornissa on edelleen käytössä vanha 400 m3:n säiliö. Lisäksi tornissa on vielä kaksi noin 1000 m3:n vesisäiliötä. Raumalaisten yövesi, noin kaksi miljoonaa litraa, lähtee korkeuksista kotien hanoihin puolen yön aikaan. Päivällä kaupunkilaisten vesi pumpataan suoraan vesilaitokselta, ilman vesitornikierrosta. Rauma-kyltillä varustettu vesitorni on korkeudeltaan noin 40 metriä.

Kiikartorn

ESA URHONEN

Syväraumanlahden rantakalliolla komeilee kaunis puinen tornirakennus, jonka alkuperäinen, vuonna 1892 valmistunut edeltäjä sijaitsi satamassa Suojan kalliolla, lähellä nykyistä merikoulua. Raumalaisen purjelaivakauden huippuaikoihin yhteydenpitokeinot ja -välineet olivat varsin vaatimattomat. Kiikartorni rakennettiin palvelemaan sataman ja merellä liikkujien välistä tiedotustoimintaa. Säätietoja tornista viestitettiin vielä 1940-luvulla. Satamasta vuonna 1956 tarpeettomana puretun vanhan kiikartornin tarkka kopio rakennettiin Syväraumanlahden rannalle 1992. Tornista näkee Rauman kaunista saaristomaisemaa ja sieltä voi tarkkailla vilkkaan pienvenesataman menoa ja meininkiä. ELSA HELKEL Ä

Sataman viljasiilot Rauman saaristossa liikkuva ei voi olla huomaamatta näitä 80-metrisiä jättiläisiä satamassa Petäjäksen kalliolla. Suomen Viljavan Rauman-siiloissa on kymmeniä, kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia kiloja pääasiassa kauraa. Siiloista vuokrataan viljanmyyjille varastointipalvelua. Vilja tulee siiloihin yleensä rekkakyydillä ja lähtee laivalla – 90-prosenttisesti ulkomaille. Sataman siilovarastoista vanhimmat rakennettiin vuonna 1982 ja loput pari vuotta myöhemmin. Vanhan ja uuden puolen yhdistää verkkopohjainen käytävä, jota pitkin eivät kaikki kuulemma uskalla edes kulkea. Lähteet: Jami Jokisen juttusarja Kurkistus kolossiin, julk. Länsi-Suomessa 2012 sekä Rauman museo

LÄHELLÄ. Metsä Group on reilusti metsäteollisuusyhtiö. Toimintamme keskittyy pehmo- ja ruoanlaittopapereiden, kartongin ja sellun tuotantoon sekä monipuolisten puutuotteiden valmistukseen ja puunhankintaan. Monet tuotemerkkimme ovat tuttuja kotien jokapäiväisestä arjesta. Kaikki tuotteemme ovat kestävän kehityksen kärjessä. Niiden pääraaka-aine on pohjoisissa metsissä vastuullisesti kasvatettu uusiutuva puu. Tuotteemme ovat täysin kierrätettäviä. Lisää vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia arkeesi osoitteessa metsagroup.fi

ELÄMÄ ON TÄYNNÄ HETKIÄ LÄHELLÄ METSÄÄ.

Yhdessä Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood ja Metsäliitto Puunhankinta ovat Metsä Group

World-leading integrated marine systems

Rolls-Royce has brought together the stars of marine technology to provide customers with a single focus for integrated marine systems. The marine products in our extensive range are designed to work perfectly together, enabling us to combine them in a variety of

www.rolls-royce.com 92

systems that deliver optimum performance with outstanding reliability. Rolls-Royce azimuth thrusters manufactured in Rauma, on the west coast Finland are deeply rooted in the global marine world. Trusted to deliver excellence

Viisi kysymystä Rauman uudelle kaupunginjohtajalle Kari Koskelle

”Pidän raumalaisuudesta!”

Kuka?

1. Oletko kesä- vai talvi-ihminen? Ehdottomasti kesä! Pidän lämmöstä enemmän kuin pakkasesta. Harrastan luonnontarkkailua ja kesä antaa siihen paljon paremmat mahdollisuudet kuin talvi. Meillä on pyrkimyksenä asua aina puolisen vuotta Kalannin vapaaajankodissamme, jossa on kaikki mukavuudet. 2. Onk sul paatti? Tällä hetkellä ei ole. Toki minulla veneitä on ollut useitakin, muistaakseni viisi kappaletta, mutta omasta paatista on aina työtä ja murhetta. Nykyisessä elämänvaiheessani minulla ei ole aikaa huolehtia veneestä. Onneksi tutuillani on paatteja, joilla pääsen tarpeen vaatiessa merelle. 3. Teillä on asunto Raumalla jo valmiina, joten varmasti tunnet kaupungin hyvin. Mistä sinä Raumalla erityisesti pidät? Pidän raumalaisuudesta. Siitä hyvästä hengestä, joka kaupungissa vallitsee, niin kaupunkilaisten kuin virkamiesten ja poliitikkojenkin keskuudessa. Päättäjien toimintatavat saavat minulta kiitosta. Raumalla pystytään ennakoimaan yritysten hankkeita ja käsittelemään niitä fiksusti ilman popularisointia. Raumalla ymmärretään, että mikäli kaupungissa ei ole yrityksiä, ei ole koko kaupunkiakaan. Erityisen hyvin Rauma-hengen pystyy aistimaan jäähallis-

Kari Koski aloittaa työt Rauman uutena kaupunginjohtajana 1.9.2012. Koski on kotoisin Uudestakaupungista, jossa hän on viimeksi toiminut kaupunginjohtajana. Kosken perheeseen kuuluvat Merja-vaimo sekä kolme lasta. Kaupunginjohtajan lempiharrastuksiin kuuluvat luonnontarkkailu ja luonnossa liikkuminen sekä lukeminen. Suosikkijääkiekkojoukkue on luontevasti Rauman Lukko.

sa, jossa melkein hirvittää kuunnella vierestä, kun ukot ja pikkupojat kannustavat yksissä tuumin Lukkoa raivoisasti ja pitävät omiensa puolta. 4. Mitä ottaisit Raumalle mukaasi Uudestakaupungista? Toivoisin meren ja merellisyyden näkyvän paremmin Rauman keskustassa. Odotan paljon esimerkiksi Fåfängan alueen kehittämishankkeelta. Uudessakaupungissa on pitkään vallinnut hyvä yhteishenki yrittäjien keskuudessa, ja samaa toivon näkeväni myös Raumalla. 5. Minkälaisia kesäterveisiä lähetät lukijoille? Kesästä pitää nauttia, sillä se on niin kovin lyhyt. Rauma on fiksu ja kaunis kaupunki monipuolisine palveluineen. Raumalaisia kehottaisin viemään vieraansa ostoksille keskustan liikkeisiin ja osallistumaan kaupungin lukuisiin kesätapahtumiin.

Raumalainen teollisuus on vahvasti vientivetoista TEKSTI |ASKO TANHUANPÄÄ

KUVAT |PENTTI VALMUNEN, ESA URHONEN

Jaakko Hirvonsalon mukaan Rauman talous on tällä hetkellä vähintäänkin hyvissä kantimissa. A S K O T A N H U A N PÄ Ä

un puhutaan Raumasta ja teollisuudesta, puhutaan yleensä niin sanotusta pitkien piippujen teollisuudesta, jota edustavat ensisijaisesti UPM:n paperitehdas, Metsä Fibren sellutehdas, STX Finlandin telakka ja Oraksen hanatehdas. Raumalainen teollisuus on tänä päivänä kuitenkin paljon muutakin kuin vain pitkiä piippuja. Tiivistettynä voi sanoa, että Rauman teollisuus ja samalla Rauman talouden hyvinvointi on pitkälti kiinni vientimarkkinoista. Vientiyrityksillä riittää töitä ja vienti myös vetää. – Monen raumalaisen yrityksen päämarkkinat ovat kaukana Suomesta ja kaukana jopa Euroopasta. Markkinat löytyvät Aasiasta ja Etelä-Amerikasta eli kasvavien talouksien alueelta, Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo sanoo. – Hyviä esimerkkejä ovat muun muassa ympäristöteknologiaan ja energiatekniikkaan erikoistuneet yritykset, hän jatkaa. Ympäristöteknologia-alalla Rauma pystyy heittämään kovenevaan kansainväliseen kilpailuun kaksi kovaa yritystä eli Raumasterin ja BMH Technologyn. Molemmat ovat oman alansa ehdottomia huippuosaajia, jotka elävät niin sanotusta bioenergiasta. – Raumaster on vahva kansainvälinen kasvuyritys, jonka markkinat ovat täysin globaalit. Se on huikeassa kasvussa samoin kuin BMH, Jaakko Hirvonsalo tiivistää. Energiatalouteen panostaa myös Alfa Laval Aalborg, joka on edelläkävijä savukaasujen hiilidioksidin poistojärjestelmien kehittäjänä ja valmistajana. – Energiapuolen huippuosaaja on myös Innosuomi-palkinnollakin palkittu Tuomikoskien perheyritys Finnchain, joka tekee lietettä kierrättäviä jätevesialtaiden kaavintaketjuja, selvittää Hirvonsalo.

Snow how´n keskus Rauman Kauppakamarin toimitusjohtaja naurahtaa, että Raumalta löytyy kansainvälisen know how´n ohella myös erikoista snow how´ta. Rauma on nimittäin valtakunnan ja samalla koko maailman ykkönen, mitä muovisten lumityökalujen valmistamiseen tulee. – Suurin osa suomalaisista lumityökaluista tulee Raumalta. Motoseal Components ja Hakkarainen tekevät valmiita tuotteita ja Lokari puolestaan toimittaa muoviosat Fiskarsin lumikoliin ja lapioihin, tietää Hirvonsalo. Raumalla legendaarista mainetta nauttivan Leo ”Lokari” Laineen perustamasta Lokari-yhtiöstä on helppo hypätä hänen veljensä Muisto Laineen perustamaan LaiMuyhtiöön. Taajamakoneistaan tunnettu LaiMu elää sekin tavallaan pitkälti lumesta. Yrityksen suurin markkina-alue on yllättäen Hollanti. Raumalta löytyy myös merkittävää it-alan osaamista, mikä tosiasia on pysynyt salassa raumalaisilta itseltäänkin. Kansainvälistä huippuosaamista alalla edustaa muun muassa Progman, joka on erikoistunut lvi-alan suunnittelujärjestelmiin. Enerpoint puolestaan valmistaa elektroniikka-alan ohjausjärjestelmiä, joihin voi törmätä esimerkiksi saunoissa ja valaistuksen säätimissä. – Oman alansa markkinajohtajia ovat myös Lapissa toimivat perheyritykset Leimet ja Euracon, Jaakko Hirvonsalo muistuttaa.

Vanhan Rauman sisustusliikkeet Paitsi teollisuudestaan tunnetaan Rauma myös palvelualan yrityksistään. Vanhan Rauman alueelle keskittyneet sisustusliikkeet ovat käsite koko maatakin ajatellen ja kaupungista löytyy myös monia yksittäisiä oman alansa huippufirmoja. – Veli-Matti Paulasaaren VMP-Interior on ykkönen apteekkien sisustussuunnittelussa. Moto-Rauma on yksi valtakunnan johtavista moottoripyöräliikkeistä ja Sissos nauttii vastaavasta asemasta metsästyksen ja eränkäynnin alalla, tietää Hirvonsalo.

LÄNSI-SUOMI | UUSI RAUMA | WESTPOINT SATATUOTE | RAMONA | RAUMALAINEN.FI

–

Luxusta ja laatua ar k.

–

Palvellen

Ka u

miellyttävän palvelun erikoisliike

ak at u

alusasuliike

Va n

SI NK OK IE

ÄRA

SYV

UMA NK A TU

PID ES LU OD ON

POR

OHO

TU ERE

NK A LMA

NT IE

R AU

KAL ASTAJANTIE

OTAN TIE

KA TU

URH

SAA

R AU

EIL

RIS

HAN

TOK

K AT

PE TÄ JÄ KS EN TIE

HAK

UNI

NTI

SA TA MA KA TU

nA in o Av

S ne

12 20 7. 1. -3 5. 1.

Kartan avulla on helppo suunnistaa:

o kl k. Ar

Sininen numerosymboli mainoksessa tarkoittaa, että kohde löytyy tämän aukeaman kartasta.

A ,l 30 7. -1 10

4 -1 10

pä n

u At Ak lt vA

e ke

ri o nt o rv tA 1,

Keltainen kirjainsymboli mainoksessa tarkoittaa, että kohde löytyy seuraavalla sivulla olevasta Vanhan Rauman kartasta.

UK A

AT U

Rauman kartta 2012

KA TU

PYY

N PÄ

VÄ

ÄNK

1 | Sinisoihtu & Ravintola Putka

12 | Ravintola Etappi *22*

23 | Lukon (jääkiekko) kotihalli

2 | Kapteeninhuone

13 | Teatteriravintola Ankkuri

24 | Maskun Kalustetalo

3 | Ravintola Byssa

14 | Kesäteatteriravintola Skanssi

25 | Ravintola Buena Vista

4 | Hotelli Kallionhovi

15 | Rauman Teatteri

26 | Vesibussi

5 | Hotelli Raumanlinna

16 | Kontion Kahvila (Leikari)

27 | Länsi-Suomen Osuuspankki

6 | Rauman Kesähotelli

17 | Bar Hovi

28 | Lukon (pesäpallo) kotistadion

7 | Rauma Blues (Äijänsuo)

18 | Puuhakeskus Hauskis

29 | SAMK

8 | Lönnströmin Taidemuseo

19 | Ravintola Kiska

30 | Lääkärikeskus Minerva

9 | Poroholman Leirintäalue

20 | Santun Autogrilli

10 | Merimuseo

21 | Syvärauman Pub

11 | Villa Tallbo

22 | Hesburger

KAKE KAUPUNKIJUNAN REITTI

AT U

24 UM

250 m

TU HAK

NTI

E K A R JA L

LÄ

UNI

ÄY

AT U

VENK

AT U

10 K AN AVAK

ISJÄR

NAA

5 KA

O N K AT U

K AL LI O K

LT A

AT U

K U N IN K

AA N K AT

KAUPPAKATU

AIT TAKARIN KATU

O N K AT U

15 13

ET EL ÄK AT

Vanhan tan kar Raumanuraavalta e s t ä d y lö sivulta!

N O RT AM

18 M

16 A N K AT U

N O RT AM

S AT

TU AK A

I SEM

PO RI NT IE

U K AT

RIN

KAR

KA L AN

NTI

K AU N

HAK

UNI

C Rauman kaupunki 2012

500 m

J S

A L O G

F H

V W

Vanha Rauma

A | Blue Sea Film Festival

I | Silmäoptikot Palmu

Q | Busstop & Kaino

B | Ruokapuoti Lumo

J | Kultasepänliike Helkelä

R | La Bamba

C | Rauman museo: Vanha Raatihuone

K | Julkkisgalleria

S | Elokuvateatteri Iso-Hannu

D | Rauman taidemuseo

L | Sarin Tukkapaja

T | Kauppakeskus Potkur

E | Wähä Tallbo

M | Kultaseppä Laiho

U | Ravintola Rosmariini

F | Höyhensaari

N | Wanhan Rauman Kellari

V | Alusasuliike Helmi

G | Sport-Asu

O | Valtava Kääpiö

W | Hotelli Vanha Rauma / S.J. Nyyper

H | Cameo Boutique

P | Kontion Kahvila

Y | Cafe Sali

KOE VANHAN RAUMAN AITO TUNNELMA HOTELLI VANHA RAUMA

RAVINTOLA S.J. NYYPER

– idyllistä viihtyisyyttä

– maistuvaa ruokaa tuoreista raaka-aineista

Tervetuloa majoittumaan Vanhan Rauman sydämessä. Aidon funkisrakennuksen levollinen tunnelma, mukavat huoneet ja välittävä palvelu tarjoavat erilaisen elämyksen niin lomalla kuin työmatkallakin. Huonevaraukset kätevästi kotisivultamme: www.hotelvanharauma.fi

Kattavan à la carte-listamme ohella tarjolla ovat kausittain vaihtuva keittiömestarin suosituslista sekä päivittäisiä sesongin herkkuja. Tervetuloa nauttimaan herkullisemmasta ruoasta ja paremmasta palvelusta.

Vanhankirkonkatu 26, 26100 Rauma, Puh./Tel. +358 2 8376 2200, www.hotelvanharauma.fi, info@hotelvanharauma.fi

“Kansainvälisyyttä huokuva, kaunis ja monipuolinen kahvila” “Baristojen intohimo näkyy, laadukkaat erikoiskahvit ja opastus” “Rento ja iloinen palvelu” ★★★★★

Te e m m e k a hvistasi ka uniin. O l e m m e ke sällä avoinna 8-22. S y k s y l l ä , t a l ve l l a sekä keväällä 9-21. Kuninkaankatu 22,Vanha Rauma Myyntipalvelun puh. 010 4233 160 Kahvilan puh. 010 4233 161 myyntipalvelu@cafesali.fi www.cafesali.fi