Vapaaehtoistoiminnan käsikirja by Tomi Kauhajärvi

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA Etelä-Pohjanmaa ry

Toimitus Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry Ulkoasu ja taitto

Tomi Kauhajärvi / Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy, Seinäjoki

Kuvat

Yhdistyksen kuva-arkisto, kannen kuva: Vainö Palokoski

Painopaikka

I-Print, Seinäjoki

Painomäärä

100 kpl

1. painos 2013

Etelä-Pohjanmaa ry

Sis채llysluettelo 1. Johdanto.......................................................................................................................................................................4 2. Vapaaehtoistoiminnan vaiheet...........................................................................................................................................6 2.1. Vapaaehtoiseksi tuleminen yhdistykseen......................................................................................................................6 2.2. Vapaaehtoistoimijan perehdytys ja koulutus..................................................................................................................9 2.3. Vapaaehtoisena toimiminen....................................................................................................................................10 2.4. Vapaaehtoistoimijan ohjaus....................................................................................................................................10 3. Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan muodot........................................................................................................................12 3.1. Vertaisryhm채toiminta.............................................................................................................................................12 3.2. PROSPECT- vertaisryhm채malli..................................................................................................................................13 3.3. VETURI- toiminta...................................................................................................................................................14 3.4. Muu vapaaehtoistoiminta.......................................................................................................................................16 4. Vapaaehtoistoiminnan seuranta.......................................................................................................................................16 5. Vapaaehtoistoiminnan arviointi ja kehitt채minen...................................................................................................................17 Liite 1: Vertaisohjaajan opas Liite 2: Vapaaehtoistoimijan haastattelulomake Liite 3: Vapaaehtoistoimijan perustietolomake Liite 4: Sopimus vapaaehtoistoiminnasta

1. Johdanto Tämä vapaaehtoistoiminnan käsikirja on laadittu osana Omai-

vertaisohjaajan opas.

set mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry:n hallinnoimaa ”Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämis-

Tämän käsikirjan työstäminen on vaatinut projektin aikana kehitet-

projektia (2011-2013)”. Käsikirja on tarkoitettu vapaaehtoistoimin-

tyä ja toteutunutta vapaaehtoistoimintaa. Sen kautta on muodos-

nan työkaluksi yhdistyksessä sekä työntekijöille että vapaaehtois-

tunut kokonaiskäsitys siitä, mitä vapaaehtoistoiminta juuri meidän

toimijoille. Käsikirjaa päivitetään tarpeen ja yhdistyksen toiminnan

yhdistyksessä on. Haluamme kiittää kaikkia vapaaehtoistoimijoita,

kehittymisen mukaan.

projektin ohjausryhmän jäseniä sekä vertaisryhmiin osallistuneita omaisia ja läheisiä. He ovat olleet luomassa yhdistyksen vapaaeh-

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry on perus-

toistoimintaa ja vaikuttaneet tämän käsikirjan luomiseen.

tettu vuonna 2001. Toiminnan laajenemisen ja kehittymisen myötä vapaaehtoistoimijoiden rooli on noussut yhä merkittävämmäksi yhdistyksen toiminnassa. Vertaistuki eri muodoissaan on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten tärkeimpiä tukimuotoja. Vapaaehtoistoiminnan kautta pystytään tarjoamaan entistä enemmän vertaistuellista toimintaa yhdistyksen toimialueella. Tässä käsikirjassa tuodaan esille yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan vaiheita, vapaaehtoistoiminnan muotoja sekä toiminnan seuranta, arviointi- ja kehittämismenetelmiä. Käsikirjan liitteenä ovat vapaaehtoistoimintaan liittyvät lomakkeet ja sopimukset sekä

Yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan naisia Hyvinvointimessuilla Soinissa

Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta lähtevää, tasa-arvoista toisen ihmisen tukemista ja auttamista elämän eri tilanteissa. Vapaaehtoisuuden perustana on toimiminen ilman rahallista palkkaa hyvän asian puolesta ihmiseltä ihmiselle. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta on henkisesti palkitsevaa kaikille osapuolille.

Vapaahtoistoiminnan periaatteet • Vapaaehtoisuus, oma halu osallistua toimintaan • Omana itsenä toimiminen, omin tiedoin ja taidoin • Yhteiset pelisäännöt • Suvaitsevaisuus, ihmisten välinen kunnioitus ja tasa-arvo • Yhdistyksen tuki ja ohjaus • Vaitiolovelvollisuus Kuusamon Rukalta yhdistyksen virkistysretkeltä syksyllä 2011. ”Omaisten kohdennetun tuen ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojektin” työntekijä Sarika Kivimäki johdattaa joukkoa

2. Vapaaehtoistoiminnan vaiheet Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä on eri vaiheista koostuva pro-

vapaaehtoinen tulee mukaan esimerkiksi yksittäiseen toimintaan tai

sessi. Näiden eri vaiheiden avaaminen selkiyttää toimintaa sekä

tapahtumaan ei tarvitse käydä varsinaista koulutusta, vaan henkilö

yhdistyksen työntekijöille että vapaaehtoisille.

perehdytetään tilanteen ja toiminnan vaatimalla tavalla.

Vaiheet:

Vapaaehtoistoimijoille ei makseta rahallista palkkaa, mutta heille

1. Vapaaehtoiseksi tuleminen yhdistykseen

voidaan korvata matka- ja toimintakuluja. Lisäksi vapaaehtoisia tu-

2. Vapaaehtoistoimijan perehdytys ja koulutus

etaan perehdytyksen ja koulutuksen ja koordinoinnin avulla sekä

3. Vapaaehtoisena toimiminen

virkistystoiminnalla.

4. Vapaaehtoistoimijan ohjaus 2.1. Vapaaehtoiseksi tuleminen yhdistykseen Vapaaehtoistoiminnan edellytys on vapaaehtoisten löytäminen ja perehdytys vapaaehtoistoimijaksi omaistyöntekijän koordinoimana. Vapaaehtoisena voi toimia täysi-ikäinen henkilö, jonka elämäntilanne mahdollistaa toisen ihmisen tukemisen. Vapaaehtoistoiminnan motiivina on aito kiinnostus antaa tukea toiselle ihmiselle tai olla muuten avuksi. Yhdistys tarjoaa vapaaehtoisille perehdytystä ja koulutusta. Mikäli

7 Vapaaehtoistoiminnasta tiedottaminen

• Motiivit ja voimavarat • Aikaisempi kokemus vapaaehtoistoiminnasta

• Suorat yhteydenotot mahdollisiin vapaaehtoistoimijoihin (puhelimitse tai sovittu tapaaminen)

• Ajankäyttö ja jaksaminen • Elämäntilanne, elämän käännekohdat ja kriisit

• Asiakaskontaktit

• Vuorovaikutus ja yhteistyökyky

• Esitteet ja mainokset

• Harrastukset

• Jäsenkirjeet yhdistyksen jäsenille

• Terveys

• Sähköposti • Yhdistyksen esittelytilaisuudet ym. tapahtumat

Yleensä vapaaehtoistoimijat ovat yhdistyksen pitkäaikaisia jäseniä

• Sosiaaliset verkostot

ja itse myös mielenterveyskuntoutujien omaisia ja läheisiä. Heillä

• Yhteistyötahojen kautta

on jo pidempään kokemusta omaisen roolista ja ovat valmiita tuke-

• Media (mm. lehtijutut ja -ilmoitukset)

maan toisia tai muutoin antamaan oman panoksensa yhdistyksen

• Internet (yhdistyksen kotisivut, facebook)

vapaaehtoistoimintaan.

Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut ottaa yhteyttä yhdistyksen työn-

Yhdistys pitää rekisteriä sekä yhdistyksessä jo toimivista että vapaa-

tekijään tai yhdistyksen työntekijä ottaa yhteyttä mahdolliseen va-

ehtoistoimijoiksi haluavista henkilöistä. Vapaaehtoisten rekisteriä

paaehtoistoimijaan. Sen jälkeen sovitaan yhteinen tapaamisaika.

päivitetään ja sitä säilytetään sähköisessä vapaaehtoistoiminnan

Yhteisen tapaamisen tavoitteena on keskustella yhdistyksen vapaa-

kansiossa, joka on vain yhdistyksen työntekijöiden käytettävissä

ehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja toiminnoista, joissa vapaaeh-

(Henkilötietolaki 523/99).

toinen haluaa olla mukana. Keskustelussa/haastattelussa voidaan käyttää vapaaehtoistoimijan haastattelulomaketta (LIITE 2). Siinä käydään läpi seuraavia asioita:

9 2.2. Vapaaehtoistoimijan perehdytys ja koulutus

ohjaamiseen.

Vapaaehtoisen perehdytys ja koulutus ovat osa vapaaehtoistoi-

Esimerkki vapaaehtoistoimijan perehdytyskoulutuksen sisällöstä

minnan prosessia ja ne ovat osallistujille ilmaisia. Perehdytyksen toteuttamisesta vastaa yhdistyksen työntekijä, jolla on työpari mah-

Orientaatio

dollisuuksien mukaan. Työparina voi olla oman yhdistyksen toinen

• Sisältö ja aikataulu

työntekijä, koulutettu vapaaehtoinen tai esimerkiksi toisen yhdistyk-

• Tutustuminen ja ryhmän yhteiset pelisäännöt

sen työntekijä.

• Odotukset ja tavoitteet

Tilanteesta riippuen yhdistys järjestää vapaaehtoistoiminnan pe-

Vapaaehtoistoiminta

ruskoulutusta yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa, jonka lisäksi

• Yhdistyksen esittely

järjestetään yhdistyksen omaa, kohdennetumpaa koulutusta ja pe-

• Vapaaehtoistoiminnan perusteet

rehdytystä. Koulutukset järjestetään ryhmätyöskentelyyn sopivissa,

• Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet, vaitiolovelvollisuus

rauhallisissa tiloissa. Järjestäjä huolehtii tarjoiluista.

• Vapaaehtoistoiminnan muodot

Perehdytys tai koulutus toteutetaan sovittuna ajankohtana ja sen kes-

Vapaaehtoistoiminta käytännössä

to riippuu tehtävän vaativuudesta ja sisällöstä. Perehdytyskoulutus

• Vapaaehtoinen osana tuettavan/tuettavien verkostoa

sisältää alustusten lisäksi erilaisia vuorovaikutuksellisia ja toiminnal-

• Vapaaehtoisen rooli, ammatillisuus ja vapaaehtoisuus

lisia menetelmiä.

• Vapaaehtoistoimijan ja yhdistyksen työntekijän yhteistyö

Perusperehdytyksen ja -koulutuksen lisäksi järjestetään tarvittaessa

Minä vapaaehtoistoimijana

kohdennettua koulutusta vertaisohjaajien toiveiden sekä järjestet-

• Arvot ja arvojen ristiriidat

tävän toiminnan mukaan. Esimerkiksi käytännön ideoita toiminnan

• Vuorovaikutustaidot, kuunteleminen ja palautteen antaminen

10 • Itsetuntemus

toinen lopettaa vapaaehtoistoiminnan, se kirjataan sopimukseen. Yksittäisistä toiminnoissa ja tapahtumissa kuten jäsenkirjeiden postit-

Vapaaehtoistoimijan haasteet ja jaksaminen

taminen vapaaehtoisvoimin, ei vaadita kirjallista sopimusta. Suulli-

• Haastavat tilanteet ja vapaaehtoistoimijan rajat

nen sopimus on yhtä pätevä.

• Jaksamisen tukeminen ja toiminnan ohjaus Vapaaehtoistoiminta alkaa sopimuksen mukaan. Yhdistyksen työntePerehdytyksen yhteydessä osallistuja täyttää perustietolomakkeen

kijä koordinoi toiminnan käynnistämistä ja antaa tarpeen mukaista

(LIITE 2), jossa ilmoitetaan omat yhteystiedot, työajat, toiminta-alue,

ohjausta vapaaehtoistoimijalle.

autonkäyttömahdollisuus, ajankäyttö, omat toiveet ja kiinnostuksen kohteet sekä muut tarpeelliset asiat. Vapaaehtoistoiminnan aloitta-

Yhdistys ei vakuuta vapaaehtoistoimijoita. Suositeltavaa on, että

misesta sovitaan yhdistyksen työntekijän kanssa.

vapaaehtoisilla ja tuettavilla henkilöillä olisi voimassa oleva vakuutus, esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Yhdistys ei vastaa

2.3. Vapaaehtoisena toimiminen

vapaaehtoisia kohdanneesta tapaturmasta ellei se aiheudu yhdistyksen toimesta.

Toimintaa aloitettaessa vapaaehtoinen allekirjoittaa yhdistyksen sopimuksen vapaaehtoistoiminnasta (LIITE 3), joka sisältää samalla

2.4. Vapaaehtoistoimijan ohjaus

vaitiolosopimuksen. Vapaaehtoistoimijan ohjaus tapahtuu yhdistyksen työntekijän koorVapaaehtoisen toiminta yhdistyksessä sovitaan määräajaksi tai tois-

dinoimana. Se koostuu toiminnanohjauksesta, täydennyskoulutuk-

taiseksi voimassa olevaksi. Vapaaehtoistoiminnan päättymisestä so-

sesta, vapaaehtoistoiminnan seurannasta, tiedottamisesta ja kiitok-

vitaan yhteisesti. Mikäli vapaaehtoinen ei syystä tai toisesta halua

sen antamisesta. Ohjaus sisältää rakentavan palautteen antamista,

jatkaa yhdistyksen toiminnassa tai haluaa esimerkiksi pitää taukoa

kannustamista sekä edellytysten luomista vertaistukeen ja uuden

toiminnasta, suullinen ilmoitus perusteluineen riittää. Kun vapaaeh-

oppimiseen.

11 Toiminnanohjauksen muotoja ovat yksilöohjaus ja ryhmäohjaus.

toimintaan liittyviä asioita ja tunteita luottamuksellisessa ilmapiirissä

Yksilöohjaus on vapaaehtoishenkilön ja yhdistyksen työntekijän

sekä saada tukea muilta vapaaehtoisilta ja yhdistyksen työntekijöil-

välinen keskustelu- ja ohjaustilanne. Yksilöohjausta voidaan antaa

tä. Ryhmässä käydään läpi onnistumisen kokemuksia ja haastavia

henkilökohtaisissa tapaamisissa, puhelimitse tai sähköpostitse. Yk-

tilanteita sekä pohditaan vapaaehtoishenkilön roolia ja rajoja. Ryh-

silöohjausta annetaan tarvittaessa jaksamisen tukemiseen, kannus-

mä tarjoaa myös mahdollisuuden yhteiseen kehittämiseen ja ideoin-

tamiseen, ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ja haastavien tilantei-

tiin sekä ajankohtaisista asioista tiedottamiseen.

den ohjaamiseen. Vapaaehtoisten täydennyskoulutusta järjestetään ennalta sovitun ohRyhmäohjausta järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Ryhmäohjauk-

jelman mukaan yksin tai järjestöjen yhteistyönä. Täydennyskoulutus

sissa vapaaehtoiset voivat käsitellä tukisuhteeseen tai vertaisryhmä-

on osallistujille vapaaehtoista ja ilmaista. Täydennyskoulutus tarjoaa vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua heitä kiinnostaviin, ajankohtaisiin koulutuksiin ja syventää tietämystä vapaaehtoistoimintaan liittyvistä asioista. Täydennyskoulutus tukee ja palkitsee vapaaehtoisia sekä tarjoaa mahdollisuuden näkökulmien laajentamiseen ja motivaation ylläpitoon. Täydennyskoulutus antaa mahdollisuuden vertaistukeen ja tutustumiseen muiden vapaaehtoisten kanssa. Koulutuksista kerättyä palautetta hyödynnetään tulevien koulutusten suunnittelussa.

Ryhmäohjausta yhdistyksen virkistysretken yhteydessä.

3. Vapaaehtoistoiminnan muodot Vapaaehtoistoiminta Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Poh-

Vertaisryhmätoiminta perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen.

janmaa ry:ssä on monimuotoista. Toiminnassa hyödynnetään ide-

Siinä korostuu arjen arvostus ja ryhmäläisten omat elämänhistoriat.

oita ja kokeillaan uusia toimintatapoja. Tärkeää on, että toiminta

Ryhmässä saatu ahaa-elämys, käytännön vinkki tai vahva tunneko-

vastaa omaisten ja yhdistyksen tarpeeseen ja että se on kaikille

kemus voivat olla merkityksellisiä ihmisen jokapäiväisessä elämäs-

osapuolille mielekästä. Vapaaehtoisen oma motivaatio ja intressit

sä.

ovat olennaisia vapaaehtoistoiminnan prosessin eri vaiheissa. Vertaistoiminnan arvopohjana ovat luottamuksellisuus, tasa-arvoiVapaaehtoinen voi itse valita, kuinka säännöllisesti osallistuu toimin-

suus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Ryhmätoiminnan perimmäi-

taan. Tarjolla on sekä kertaluonteisia tehtäviä, kuten tapahtumissa

nen idea on yhdenvertaisten kokemusten jakaminen keskinäisessä

avustaminen tai pidempi aikaisia vapaaehtoistehtäviä kuten ryhmi-

kanssakäymisessä. Keskeinen asia on ryhmään kuuluminen, arvos-

en ja kurssien ohjaaminen tai vertaistukihenkilönä toimiminen.

tetuksi ja kuulluksi tuleminen.

3.1. Vertaisryhmätoiminta

Vertaisryhmissä toimintatavat, tavoitteet, kesto ja kokoonpanot vaihtelevat. Ryhmät voivat toimia kaikille avoimina tai suljettuina,

Yhdistyksen vertaisryhmätoiminta on keskinäistä apua ja tukea, jos-

kohdennettuina ja määräaikaisina ryhminä esimerkiksi miesten tai

sa samankaltaisia elämänkokemuksia kokeneet ihmiset tukevat toi-

naisten omina ryhminä, ikäryhmittäin, omaissuhteeseen perustuen

siaan. Vertaisryhmässä korostuu yhteenkuuluvuuden tunne. Vertais-

(kuten puolisoryhmä) tai tiettyihin teemoihin liittyen.

ryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia ja arjessa jaksamista.

Yhdistyksen vertaisryhmiä ohjaa vapaaehtoinen itsenäisesti, yhdessä toisen vertaisohjaajan kanssa tai yhdessä yhdistyksen työnteki-

13 jän kanssa. Tämän käsikirjan liitteeksi on laadittu vertaisohjaajan

3.2. PROSPECT- vertaisryhmämalli

opas (LIITE 1). Yhdistyksessä on käytössä Euroopan laajuinen ja valtakunnallinen Yhdistyksessä toimii (v. 2013) viisi avointa mielenterveyskuntoutu-

Prospect- vertaisryhmämalli. Prospect on koulutuksellinen vertaistu-

jien omaisten ja läheisten vertaisryhmää. Jokaisessa on vähintään

en ja toiminnan malli, joka on suunnattu mielenterveyskuntoutujien

yksi vapaaehtoinen vertaisohjaaja. Vertaisryhmiä järjestetään yh-

omaisille ja läheisille. Prospect- vertaisryhmämalliin kuuluu kymme-

distyksen toimialueen jokaisella viidellä seutukunnalla: Härmän-

nen ryhmäkerran aihetta, joissa jokaisessa on oma, suunniteltu si-

maa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjoen seutu ja Suupohja.

sältönsä: tutustutaan toisiin, opitaan psyykkisistä sairauksista, tunnistetaan paineita ja stressiä, käsitellään menetyksiä ja surua, haetaan

Lisäksi yhdistyksellä on toiminnallisia vertaisryhmiä, joita ovat mies-

hyviä selviytymistaitoja, kartoitetaan tukiverkostoa ja katsellaan ta-

ten toiminnallinen ryhmä, käsityöryhmä, keilailuryhmä ja kuntosali-

voitteellisesti tulevaisuuteen.

ryhmä. Vertaisryhmiä järjestetään tarpeiden mukaan. Omaiset voivat vapaasti osallistua kaikkiin ryhmiin paikkakunnasta riippumatta.

Vertaisväkeä sauvakävelyllä

14 Vertaisryhmämallin tavoitteena on vaihtaa tietoja ja kokemuksia siitä, miten läheisen mielenterveyden häiriö vaikuttaa omaisen omaan elämään ja tehdään oivalluksia oman hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoisiksi Prospect- ryhmänohjaajiksi mielenterveyskuntoutujien omaisia, jotka itse ovat ensin käyneet läpi Prospect- ryhmän.

3.3. VETURI- toiminta Yhdistyksessä on kehitetty osaksi omaisneuvontaa yksilöllisen vertaistuen malli eli VETURI- toiminta. VETURI- toiminnassa yhdistyksen työntekijä ottaa yhteyttä vertaisomaiseen (VETURI- henkilö, jolla on mahdollisimman samankaltainen kokemus tai elämäntilanne), joka voi tulla mukaan uuden omaisen ensitapaamiseen. Tällä tavalla tavoitteena on helpottaa omaista vertaistuen hakemiseen ja saamiseen. VETURI- toimintamallia on kuvattu tarkemmin viereisellä sivulla olevassa kaaviossa. VERTTI- perhekurssilta löytyi uusia ystäviä.

15 VETURI-toiminta

Uusi omainen saa tiedon yhdistyksen työntekijältä, poliklinikalta, yhteistyötahoilta, netistä tms.

Omainen ottaa yhteyttä yhdistykseen puhelimitse, sähköpostilla tai tulemalla paikan päälle.

Työntekijä varaa ajan ja tiedustelee omaiselta halukkuutta vertaistukeen tapaamisessa tai puhelimitse.

Pyritään löytämään mahdollisimman samankaltaisessa tilanteessa oleva/ollut omainen.

Jos omainen ei halua vertaistukea, työntekijä tapaa omaista muutaman kerran, kartoittaa tilannetta ja etsii tukimuotoja.

Työntekijä tapaa omaista yhdessä vertaisomaisen (VETURI- henkilö) kanssa. Omainen saa riittävästi tukea, osallistuu omaisryhmään ja/tai virkistystoimintaan ja/tai virkistystoimintaan ja/tai jäseneksi tai poistuu toiminnasta. Omainen ja vertaisomainen tapaavat/ovat yhteydessä puhelimitse (myös työntekijä voi tavata omaista edelleen). Tapaamiset sopimuksen mukaan.

Vertaisomaisesta tulee tukihenkilö uudelle omaiselle.

Uusi omainen voimaantuu. Hän löytää yksilöllisen, oman paikkansa yhdistyksen toiminnassa tai muualla.

16 3.4. Muu vapaaehtoistoiminta

• talkoot (joulupaketointi yhdistyksen tukemiseen) • hallitustyöskentely

Vapaaehtoisena yhdistyksessä voi edellä mainittujen vapaaehtoistoimintojen lisäksi toimia monenlaisissa muissakin tehtävissä. Esimerkiksi kertaluonteiset vapaaehtoistehtävät ovat yhdistykselle yhtä arvokkaita kuin pidempiaikaiset tehtävät. Uusia toimintamuotoja kehitetään palautteiden ja kohderyhmän tarpeiden pohjalta. Esimerkkejä yhdistyksen tehtävistä, joihin on osallistunut vapaaehtoisia:

• työryhmätyöskentely (viestintä- ja edunvalvontatyöryhmät, projektien ohjausryhmät) • avustaminen kursseilla (voimavarakurssit, VERTTI- perhekurssit, ensitietoryhmät) • toiminnallisten tapahtumien tai ryhmien ohjaaminen (käsityöt, liikunta) • avustaminen tapahtumissa (messut, seminaarit, pikkujoulut) • avustaminen virkistysretkillä (kesäretket, patikkaretket)

• viestintätehtävät (jäsentiedotteiden postitus, lehtijutut, tiedotteiden jakaminen, mukana yhdistyksen infotilaisuuksissa) • siivousapu yhdistyksen toimitiloissa

• tukena omaisella tarpeen mukaan (kotiapu, arjen ystävä) • valokuvaus • kuljetusapu (yhteiskyyditys yhdistyksen tapahtumiin)

• ruuan laitto/leivonta (omaisten teemaillat, tapahtumat)

4. Vapaaehtoistoiminnan seuranta Yhdistys saa rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), joka

Yhdistyksen rekisteriin tallennetaan vain sellaisia tietoja, jotka ovat

vaatii jatkuvaa toiminnan seurantaa myös vapaaehtoistoiminnan

toiminnassa tarpeellisia. Yhdistyksen työntekijä vastaa tietojen säi-

osalta. Seuranta mahdollistaa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen.

lytyksestä. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille ja asiakkailla on oikeus

Vapaaehtoistoiminnan asiakastietoja käsitellään huolellisesti ja hy-

tarkistaa itseään koskevat tiedot. Tallennettavia asiakirjoja ovat

vää tietojenkäsittelytapaa noudattaen (Henkilötietolaki 523/99).

vapaaehtoisten perustieto- ja haastattelulomakkeet, vapaaehtoistoi-

17 minnan sopimukset sekä muut olennaiset vapaaehtoistoimintaan liit-

sä oma sähköinen vapaaehtoistoiminnan kansio, jota säilytetään

tyvät raportit ja lomakkeet. Kirjallisille dokumenteille on yhdistykses-

salasanan takana.

5. Vapaaehtoistoiminnan arviointi ja kehittäminen Vapaaehtoistoiminnassa toteutetaan jatkuvaa arviointia ja kehittä-

kyselyillä. Arvioinnit ja palautteet huomioidaan vapaaehtoistoimin-

mistä. Arvioinnin avulla selvitetään, miten toiminnalle asetetut ta-

nan kehittämisessä.

voitteet on saavutettu ja tunnistetaan kehittämistarpeet. Yhdistyksen työntekijä vastaa arviointitiedon keruusta ja dokumentoinnista. Arvikehittämiskohteet käsitellään säännöllisesti yhdistyksen työryhmissä.

Vapaaehtoisten kommentteja yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta:

Arviointi- ja seurantatietoa kerätään kaikissa vapaaehtoistoiminnan

”Tulee hyvä mieli kun voi auttaa toisia”

vaiheissa. Määrällisen tilastoinnin lisäksi yhteenvedot palautteista

”Monipuolisia mahdollisuuksia olla mukana toiminnassa”

ja toiminnan seurantatiedoista tehdään vuosittain ja esitetään yh-

”Olen saanut uusia ystäviä”

distyksen hallitukselle.

”Vertaistuki auttaa itseänikin”

ointitietoa kerätään monipuolisesti eri osapuolilta ja esiin nousseet

”Sopivaa ajankäyttöä vapaa-ajalla” Laadullista arviointia toteutetaan mm. yhdistyksen työntekijöiden,

”Vaikeiden aikojen keskellä on saanut paljon myös ilon hetkiä”

johtoryhmän tai hallituksen itsearviointina (esim. SWOT- analyysi),

”En halua ohjata ryhmää, mutta mielelläni leivon pullaa

vapaaehtoistoimijoiden palautteilla ja kohderyhmälle suunnatuilla

omaisryhmään”

Liite 1: Vertaisohjaajan opas Perussäännöt vertaisryhmälle

Ryhmää hajottavat tekijät

Ryhmä on vastavuoroiseen apuun perustuva vertaisryhmä – ei tera-

• Minun ongelmani on suurempi kuin sinun

piaryhmä. Seuraavat perussäännöt helpottavat luottamuksen kehitty-

• Neuvojen antaja, moralisoija - sinun täytyisi, pitäisi

mistä ryhmässä ja mahdollistavat tunteiden ja ajatusten jakamisen.

• Henkilö, joka tuo ryhmään jotakin tärkeää aivan viime hetkellä • Henkilö, joka haluaa jakaa jotakin vain ohjaajalle ryhmän

Ohjeita vertaisryhmään

jälkeen • Epäasialliset tunteiden ilmaisut tai kommentit, esim. nauraminen

Vertaisryhmän toimivuus ei ole itsestään selvää, eikä toimivuuden

sopimattomassa kohdassa

takaamiseksi ole olemassa mitään valmista kaavaa. Toimintaan vaikuttavien tekijöiden pohtiminen ja tiedostaminen edistävät kuitenkin

Hyvä keskusteluilmapiiri edellyttää

ryhmän toimivuutta ja yhteistyötä. • Keskustelun tulee saada sujua rauhassa Ryhmää vahvistavat tekijät

• Mahdollisuus katsekontaktiin • Ei taustamelua

• luottamuksellisuus

• Miellyttävät puitteet ja olosuhteet

• vaitiolovelvollisuus • toisia kunnioittava ilmapiiri

Jokainen vertaisryhmän jäsen vaikuttaa ryhmän toimintaan. Avain-

• samanlainen elämäntilanne tai yhteiset kiinnostuksen kohteet

henkilö on kuitenkin ryhmän ohjaaja.

Ryhmän ohjaajan tehtävät 1. Koska luottamuksellisuus on olennainen asia, edellytäm me että jokainen kunnioittaa ja säilyttää luottamuksellisuuden ryhmässä. Ryhmässä puhuttuja asioita ei toisteta tai haastella muualla. 2. Me olemme täällä jakamassa omia tunteitamme ja kokemuksiamme; emme yritä antaa neuvoja. 3. Kannamme yhdessä vastuun ryhmän toiminnasta. 4. Hyväksymme ihmiset sellaisina kuin he ovat ja vältämme tuomitsemista. 5. Yritämme antaa jokaiselle tilaisuuden jakamiseen. 6. Meillä on oikeus puhua ja oikeus vaieta. 7. Keskitymme kuuntelemaan sitä jolla on puheenvuoro. 8. Emme keskeytä puhujaa. Jos kommentoimme, puheenvuoro säilyy puhujalla. 9. Meillä on oikeus kysyä ja oikeus kieltäytyä vastaamasta. 10. Emme keskustele ryhmän jäsenistä, jotka eivät ole paikalla. 11. Aloitamme ja lopetamme tapaamisen sovitusti.

• Ryhmän ohjaajan tehtävä on ylläpitää vapautunutta ja luottamuksellista ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa puhua. • Ryhmän ohjaaja pitää huolta siitä, että kaikki saavat puhua - ohjaaja ymmärtää, että pelkkä kuunteleminenkin on osallistu mista ja se voi olla osallistujalle merkityksellistä. • Ohjaaja rohkaisee esittämään erilaisia näkökantoja, koska se pitää keskustelun elävänä. • Ryhmän ohjaaja pitää keskustelun aisoissa, tavoitteiden suun nassa. • Ohjaajan tehtävä on myös harjoitella aktiivista kuuntelua:

- Toista, mitä puhuja sanoi

- Tee kysymyksiä, osoita, että olet kiinnostunut

- Kokoa keskustelu osanottajien puheenvuoroista

(muistiinpanot ) - Kerro puheenvuoron herättämistä tunteista – tunnista ja nimeä tunteita

Ryhmän ohjaajan omien voimavarojen tunnistaminen Vertaisohjaajaksi ryhdytään yleensä halusta auttaa ja tukea muita

samassa elämäntilanteessa olevia. Pelkkä auttamisen halu ei kui-

• Huumorintajuttomuus

tenkaan takaa ohjaajan voimavarojen riittävyyttä. Ohjaajaksi ryh-

• Erilaiset fyysiset oireet

tyvällä tulisi olla oma selviytymisprosessi läpikäytynä ja näin ollen riittävä etäisyys omiin kokemuksiin. Hänen tulee voida miettiä tapahtumia ahdistumatta niistä itse. Ohjaajan jaksamiseen vaikuttaa koko hänen elämäntilanteensa.

Ohje, jota on syytä vilkaista silloin tällöin:

Kun ohjaaja on sinut itsensä kanssa ja tuntee oman jaksamisensa

Älä halua auttaa kaikkia kaikkialla!

ja osaamisensa rajat, hän pystyy luotsaamaan ryhmää haluttuun

Älä ajattele, että olet korvaamaton,

päämäärään. Jaksaminen ei kuitenkaan ole staattinen tila ja sik-

sinun käsiesi ei tarvitse kannatella koko maailmaa!

si ohjaajan on hyvä tarkkailla omia voimavarojaan säännöllisesti.

Vähän on riittävästi!

Omista fyysisistä, sosiaalisista ja emotionaalisista tarpeista on muistettava huolehtia. Uupumisen tunnistaminen

Ideoita, jotka helpottavat vertaisohjaajan työtä

Uupumisen oireita ovat mm:

1. Suunnitelkaa ryhmän ohjelma yhdessä koko vuodeksi tai sovituksi ajaksi (laatikaa kausisuunnitelma):

• Turhautuminen • Väsymys, ärtymys, masennus

• Normaalit tapaamiskerrat

• Välinpitämättömyys ryhmäläisiä kohtaan

• Ottakaa huomioon paikalliset tapahtumat: ilmaiskonsertit,

• Kärsimättömyys ja vihaisuus • Keskittymisvaikeudet

luennot, liikuntapäivät, museot… • Viettäkää juhlapäiviä: vuoden kulku ja osanottajien merkkipäivät

2. Keskustelun aiheita mm:

• Tehtävien jakaminen vahvuuksien ja sosiaalisten suhteiden mukaan – roolit ryhmässä

• Katsokaa elokuva tai diaesitys ja keskustelkaa siitä mitä ajatuksia heräsi

4. Vierailijat (esim. teemaluennot)

• Lukekaa kirja ja keskustelkaa sen herättämistä tunteista ja ajatuksista • Jokainen osanottaja kirjoittaa (10 min) ajatuksiaan valitusta

5. Retket tms. toiminnalliset vaihtoehdot osallistujien toiveet huomioiden

aiheesta ja sen jälkeen keskustellaan tai luetaan tuotoksia • Ryhmän jäsenet tuovat ryhmään omia tuotoksiaan; runoja, kirjoitelmia, tarinoita… • Puhe tai alustus omista oivalluksista • Valmiiksi kirjoitettuja otsikoita/aiheita kirjekuoriin kätkettyinä ja ne valitaan satunnaisesti 3. Vastuun jakaminen • Ryhmän ohjaaja voi ottaa itselleen ohjaajaparin tai apuohjaajan • Opintopiirin perustaminen; jokainen jäsen valitsee ryhmän teemaan liittyvän asian, josta ottaa selvää ja esittelee sen muille • Ryhmän jäsenet järjestävät vuoron perään ohjelmaa ryhmän kokoontumiseen, sovitaan jokaiselle kerralle ns. vastuuhenkilöt

6. Kysykää neuvoja ja apua tarvittaessa yhdistyksestä! Ideoita kokoontumisen alkuun; jään särkeminen, lämmittely 1. Kuulumiskierros: miltä sinusta tänään tuntuu? Millä mielellä tulit tänään tähän ryhmään? Mistä tuo tunnetila johtuu? 2. Kysy kenellä tänään on suurin tai polttavin tarve puhua ja anna hänen aloittaa. Sen jälkeen jokaisella on mahdollisuus puheenvuoroon – käytä tarvittaessa ajanottoa (tiimalasi, ajastin), että kaikki saavat yhtä paljon aikaa. 3. Kuvaile tunnetilaasi värien, numeroiden, (tunnesäätila)korttien tai eläinhahmojen avulla? Mikä väri kuvaa tämänhetkistä tunnetilaasi?

Arvioi sitä numeroin yhdestä kymmeneen – ykkönen ilmaiseen ala-

luonnon materiaaleista

kuloa ja kymppi huippufiiliksiä. Jos, olisin eläin niin olisin kuin… Ideoita tapaamisen lopuksi 4. Kerro yksi hyvä asia, joka sinulle on tapahtunut kokoontumisten välillä.

1. Lopettakaa kokoontuminen mukavissa merkeissä: loppulaulu, positiivinen palaute, mietelause.

5. Kerro yksi asia tai oivallus, minkä ryhmän teemaan liittyvä asia on sinulle opettanut.

2. Kannusta ryhmän jäseniä vaihtamaan yhteystietoja ja pitämään yhteyttä keskenään.

Ideoita kokoontumisiin 1. Harjoitelkaa rentoutumista: rentoutumis- ja mielikuvaharjoitukset CD-levyiltä 2. Tehkää yhteinen käsityö tai taideteos – virkattu peite, kollaasi, palapeli… 3. Tehkää yhteinen retki, vierailu tai käykää yhdessä syömässä. 4. Järjestäkää yhdessä nyyttikestit 5. Järjestäkää arpajaiset, jonkun teeman mukaan; palkintoina vanhat esineet, joihin liittyy joku tarina, itse tehdyt palkinnot, palkinnot

Ryhmän tiedot

Etelä-Pohjanmaa ry

Ryhmä Paikka

Aika

Ryhmän ohjaajan/vastuuhenkilön yhteystiedot

Ryhmän jäsenet ja yhteystiedot

Kausiohjelma/-suunnitelma

Osallistujamäärä

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry. Omaiskamari - Kauppakatu 11 A 4 - 60100 SEINÄJOKI - Puh. 06 4148 994 - toimisto.omaiset@netikka.fi - www.omaisetep.fi

Liite 2: Vapaaehtoistoimijan haastattelulomake Liite 3: Vapaaehtoistoimijan perustietolomake Liite 4: Sopimus vapaaehtoistoiminnasta

Etelä-Pohjanmaa ry

Vapaaehtoistoimijan haastattelulomake

1. Motiivit ja voimavarat

2. Aikaisempi kokemus vapaaehtoistoiminnasta

3. Ajankäyttö ja oma jaksaminen

4. Elämäntilanne, elämän käännekohdat, kriisit

5. Vuorovaikutus ja yhteistyökyky

6. Harrastukset

7. Terveys

Pvm. ja paikka Omaistyöntekijän allekirjoitus

Vapaaehtoistoimijan allekirjoitus

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry. Omaiskamari - Kauppakatu 11 A 4 - 60100 SEINÄJOKI - Puh. 06 4148 994 - toimisto.omaiset@netikka.fi - www.omaisetep.fi

Vapaaehtoistoimijan perustietolomake

Etelä-Pohjanmaa ry

Sopimus vapaaehtoistoiminnasta

Sopijaosapuoli / Yhdistyksen työntekijä

Nimi Lähiosoite

Postiosoite

Puh

Sähköposti

Synt. vuosi

Ammatti

Sopijaosapuoli / Vapaaehtoistoimijan nimi

2. Vapaaehtoistoiminnan sisältö (millaista toimintaa ja ajankohdat/kuinka usein)

Harrastukset

Minulla ei ole autoa

Minulla on auto

3. Vapaaehtoistoiminnan toteutuspaikka

Haluan toimia Nuoret

Lapset

Työikäiset

Ikäihmiset

Liikuntaystävätoiminta

Tukihenkilötoiminta

Ryhmäohjaus, millaiset ryhmät?

4. Sopimuksen voimassaoloaika

Toistaiseksi

Tapahtumat, millaiset tapahtumat?

Määräaikainen Sopimus voidaan purkaa kummankin sopijapuolen aloitteesta perustelluin syin.

Muu, mikä?

5. Vapaaehtoistoimijan etuudet

Matkakorvaukset Muut etuudet

Arvio ajankäytöstäni vapaaehtoistoimintaan Kerran viikossa

Kaksi kertaa kuukaudessa

Kerran kuukaudessa

Harvemmin

Minuun saa olla yhteydessä vapaaehtoiseen auttamistyöhön liittyen Pvm. ja paikka

Allekirjoitus

Yhdistyksen työntekijän nimi

Vapaaehtoistoimijan nimi

Sähköpostiosoite

Puh.nro

Tallenna täytetty lomake tietokoneellesi ja lähettä se meille sähköpostilla. Voit myös tulostaa lomakkeen ja lähettää perinteisenä kirjepostina tai tuoda toimistollemme. 7. Vapaaehtoistoimintaan osallistuva on salassapitovelvollinen toimiessaan yhdistyksen tehtävissä. 8. Vapaaehtoistoimija sitoutuu ilmoittamaan esteellisyydestään osallistua sovittuihin tehtäviin sairauden tai muun syyn vuoksi. Vapaaehtoistoimijalla on oikeus saada tarvittaessa perehdytystä ja ohjausta tehtäviinsä yhdistyksen työntekijältä. 9. Tätä sopimusta on allekirjoitettu kaksi ( 2 ) yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Pvm. ja paikka Yhdistyksen työntekijän allekirjoitus

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry. Omaiskamari - Kauppakatu 11 A 4 - 60100 SEINÄJOKI - Puh. 06 4148 994 - toimisto.omaiset@netikka.fi - www.omaisetep.fi

Vapaaehtoistoimijan allekirjoitus

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry. Omaiskamari - Kauppakatu 11 A 4 - 60100 SEINÄJOKI - Puh. 06 4148 994 - toimisto.omaiset@netikka.fi - www.omaisetep.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjan-

Yhteystiedot

maa ry on perustettu 5.4.2001. Yhdistys kuuluu Omaiset mielenterveystyön tukena Keskusliittoon. Toiminta-alueena on koko

Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa ry

Etelä-Pohjanmaa, joka sisältää viisi seutukuntaa ja 18 kuntaa.

Kauppakatu 11 A 4

Seutukunnat ovat Härmänmaa, Järviseutu, Kuusiokunnat, Seinäjo-

60100 Seinäjoki

en seutu ja Suupohja.

puh. 06 414 8994 toimisto.omaiset@netikka.fi

Toiminnan tavoitteena on psyykkisesti sairastuneen omaisten ja läheisten huomiointi sairastamisen eri vaiheissa. Yhdistys toimii omaisten edunvalvojana jakamalla tietoa ja vaikuttamalla yleiseen asennoitumiseen mielenterveysasioissa. Yhdistys tarjoaa omaisille tietoa mielenterveysasioista, sairauksista, niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta sekä kuntoutuksesta. Yhdistyksen toiminta koostuu yksilöllisestä tuesta sekä vertaistukeen perustuvasta ryhmä-, virkistys- ja vapaaehtoistoiminnasta. Yhteistyössä alueen muiden mielenterveysalan toimijoiden kanssa yhdistys kehittää toimintamuotoja omaisten hyvinvoinnin tukemiseksi.

www.omaisetep.fi

Etel채-Pohjanmaa ry