Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 03/2010

Page 1

YRITTÄJÄLEHTI

Yrittäjävaihtoon nro 3/10 Eurooppaan

Päijät-Hämeen Yrittäjät ry:n julkaisu

Lakes

TÄSSÄ JA NY T

Henkilökuvassa Riikka Salokannel sivu 14 Suomen Yrittäjien valtakunnallinen mittaristokysely sivu 8

Matkailua Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeessä vieraili vuonna 2008 yli 260 000 matkailijaa. Mitä täältä haetaan ja miten matkailualan yrittäjät vastaavat haasteeseen. Lisää aiheesta sivulta 4.

Tukea ensimmäisen työntekijän työllistämiseen sivu 11

TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. TosiMuutos tekee yritykselle hyvää. Tehostamme yrityksesi myyntiä ja toimitusketjua. Terveytämme yrityksesi tuottavaksi. Me osaamme tehdä tulosta tuottavan muutoksen. Projektisi rahoitusvaihtoehdoissa ovat mukana ELYkeskukset, Tekes ja muut rahoittajat. Sinä päätät, koska aloitamme. Soita 050 910 9190.

www.tosimuutos.fi Lahti, Espoo ja Karkkila

JOHTAMINEN - MYYNTI - TUOTANTO - PALVELUT

POTENTIAALI KÄYT TÖÖN Uudelleenorganisoi mme yrityksesi sen ol emassa olevilla resursse illa.


2

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Koe Opel Insignia ecoFLEX. Pienet päästöt ja 30 hevosvoimaa kaupan päälle.

www.opel.fi

Näyttävä Opel Insignia ecoFLEX on todellinen järkivalinta. Kun ostat uuden Insignia ecoFLEXin 30.6.2010 mennessä, saat kaikkiin korimalleihin 160 hv:n moottorin, 130 hv:n hinnalla. Etusi on jopa 2 500 euroa. Tehoista huolimatta nerokkaat ecoFLEX-moottorit pitävät päästöt tiukasti kurissa. Tervetuloa innovatiivisiin ajoelämyksiin.

Opel Insignia ecoFLEX 160 hv

Tehoetu

€ 2 500

Yhdistetty polttoaineenkulutus 5,2–5,3 l/100 km. Yhdistetty CO2-päästöt 136 g/km. Opel Insignia 2.0 CDTI ecoFLEX 160 hv Business Line kokonaishinta alkaen 30 584 € (autoveroton hinta 24 350 €, arvioitu autovero 6 234 €). Insignia-mallisto kokonaishinta alkaen 26 120 € (autoveroton hinta 19 650 €, arvioitu autovero 6 470 €). Hintoihin lisätään paikalliset toimituskulut. Kuvan autot lisävarustein.

Uudet autot 046 7146 410 Vaihtoautokeskus 046 7146 440

LänsiAuto Oy Lahti Patometsänkatu 1 | 15610 Lahti käsityksesi. Avoinna ma-pe 9-18, la 10-14 | Puh 046 7146 456

Varaosat 046 7146 490 Pikahuolto 046 7146 475


3

Julkaisija: Päijät-Hämeen Yrittäjät Rautatienkatu 20 B 4 15110 Lahti puh. 010 322 4300 fax (03) 782 1718 Kustantaja: Y-Kustannus Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 Päätoimittaja: Outi Hongisto outi.hongisto@yrittajat.fi Toimitusneuvosto: Puheenjohtaja Outi Hongisto puh. 050 597 8802 Sane Keskiaho puh. 0440 711 722 Jyrki UImonen puh. 0400 844 073 Kati Töyrylä puh. 040 537 8627 Tuire Puolakka puh. 050 597 1989 Jussi Voutilainen puh. 0400 507 875 Toimitus: Mageena Oy Vesijärvenkatu 38 15140 Lahti puh. (03) 783 4353 sane.keskiaho@mageena.fi

phi cs

Ilmoitusmarkkinointi: Oy Pajucon Ab Jukka Hakulinen puh. (03) 752 3741, 040 060 0902 jukka.hakulinen@phnet.fi

Gra

Taitto: Mageena Oy Mia Peltola

Istuimme vastikään päijäthämäläisten kuntapäättäjien kanssa järjestömme valtakunnallisessa kunnallisjohdon seminaarissa. Yksi seminaariaiheista oli juuri valmistunut elinkeinopolitiikan mittaristo, jonka tuloksia Päijät-Hämeessäkin on odotettu muun muassa siitä syystä, että kyselyn osia on valittu seurantamittareiksi alueen elinkeinostrategiaan. Kyseessä on mielipidetiedustelu kuntien harjoittamasta elinkeinopolitiikasta. Sen pääasiallinen tavoite on toimia työkaluna keskustelun virittämiseen kunnan ja sen yrittäjien välille. Arvokasta on myös omien tulosten vertailu valtakunnalliseen aineistoon. Yhdeksi mittariston julkistamisen mielenkiintoisimmaksi asiaksi tuntuu kuitenkin nousevan kuntien asettaminen paremmuusjärjestykseen saamiensa kokonaispistemäärien perusteella. Tämä pistesija on valittu elinkeinostrategiankin arviointiin. Tässä suhteessa päällisin puolin katsoen tilanne näyttäisi hyvältä, Lahden sijoitus kymmenen suurimman kaupungin joukossa parani. Lahti on kuudes, kun se edelliskerralla kaksi vuotta sitten oli kahdeksas. Tästä voisivat strategian onnistumisen mittaajat olla varsin iloisia, mutta valitettavasti suunta ei kerro tasosta. Pisteluku nimittäin huononi edellisestä, sijoitus vain on korkeampi, kun muutaman suuren kaupungin saamat arviot heikkenivät vielä enemmän. Päijät-Hämeessä on kohtalaisen pienen kuntajoukon kesken hyvin suurta hajontaa saaduissa arvioissa. Skaalalla yhdestä sataan heikoimmin menestyneiden kuntien kokonaispisteet ovat vain päälle kahdenkymmenen, kun parhaiten menestynyt Sysmä keräsi 58 pistettä ja myös hyvin pärjännyt Hollola vain muutaman pisteen vähemmän. Valtakunnan paras pisteluku oli Uudenkaupungin 82. Edelliskertaan verrattuna Päijät-Hämeessä annettiin parantuneita arvioita elinkeinoyhtiön toiminnasta. Valtakunnan keskiarvoista ollaan niissäkin vielä hitusen jäljessä, mutta suunta on arvioinneissa myönteinen. Kritiikkiä kertyi niin koko maassa kuin omassa maakunnassa hankinta-asioista. Tämä teema keskustelutti meitä kunnallisjohdon seminaarilaisiakin aluepalaverissamme eniten. Miten parannamme osaamista julkisten hankintojen prosesseissa puolin ja toisin, miten voimme ottaa paikallisen yritystoiminnan hankintalähteenä paremmin huomioon, vaikka laki ei salli paikkakuntaa käytettäväksi valintaperusteena suoraan? Keskustelumme oli vilkasta ja sen parasta antia oli havaita, että tahtoa yrityslähtöiseen ajatteluun on paljonkin. Tuossa palaverissa elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely ainakin teki tehtävänsä debatin aikaansaamiseksi. Toivomme, että paikalliset yrittäjäyhdistykset ja kuntapäättäjät lähtevät yhdessä tarkastelemaan kyselyn kuntakohtaisia tuloksia ja avaavat yhteisen keskustelun elinkeinopolitiikan tavoitteista. Lisää elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tuloksista voi lukea lehden keskiaukeamalta.

a Lom

Sane Keskiaho Anna-Maija Ahokas Jarmo Mäkeläinen

Mitattua elinkeinopolitiikkaa

PÄÄKIRJOITUS

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Toivotan lukijoillemme rentouttavaa kesää!

Outi Hongisto toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Yrittäjät

Tmi Tuuli Lehtovaara puh. 040 506 2831 tuuli.lehtovaara@pp.inet.fi

Yrittäjien työterveyshuoltoa halutaan parantaa Päijät-Hämeessä

Aineiston toimitus: ilmoitus@mageena.fi Paino: Esa Print, Lahti 2010

Kunnon kate -hanke ja Työterveyslaitos toteuttavat työterveyshuoltomallin kokeilun, jonka kautta alueen yksinja pienyrittäjillä on mahdollisuus päästä entistä helpommin työterveyshuollon palveluiden käyttäjiksi.

Painos: 7000 kpl

YRITTÄJÄLEHTI Päijät-Hämeen Yrittäjät

nro 1/07

ry:n julkaisu

Yrittäjät Vesijärven puolesta

TÄSSÄ JA NY T

Avaa ovi kesätyöntekijälle sivu 8

Aktivointituki auttaa mikroyrityksiä kasvu-uralle sivu 12

Yrittäjyyttä eduskuntaan

e

a vaalikaudella. Päijät-Häm keskeinen asia seuraavall vaaleissa lisää sivulla 4. Yrittäjyyden tulisi olla Yrittäjien tavoitteista toivoo lisää omia edustajia.

EI KOOLLA OLE VÄLIÄ, KUNHAN SE VAIN ON...

A! URT

SU

EET, KANKAAT, JULIST ...BANDEROLLIT, DYT!!! SEINÄT, STAN TARRAT, MESSU MATERIAALIN LEVEYDESTÄ) (MAX. TULOSTUS

LEVEYS 150cm, RIIPPUEN

Kirkkokatu 6, 15140

LAHTI, p.03-875 520,

www.lahtikopio.fi

Uudet puheenjohtajat esittelyssä sivu 15

Kokeilun tarkoituksena on aktivoida yrittäjiä huolehtimaan entistä paremmin omasta työterveydestään, madaltaa yrittäjien kynnystä hyödyntää työterveyspalveluita sekä ohjata työnantajayrittäjiä pitämään huolta henkilöstönsä työterveydestä.

Lisäksi kokeilun kautta halutaan kehittää PäijätHämeen työterveyshuoltopalveluita vastaamaan yrittäjien ja pienten yritysten tarpeita. Kokeiluun osallistuvat yrittäjät voivat kokeilla työterveyshuoltopalvelua ilmoittautumalla työterveys-

huollon ammattihenkilön konsultaatioon. Konsultaatiossa arvioidaan yrittäjän työoloja ja -terveyttä sekä neuvotaan terveyden ja työkyvyn edistämisessä ja ylläpitämisessä. Yrittäjä saa henkilökohtaisen terveyssuunnitelman, joka sisältää suositeltavat toimenpiteet

työhyvinvoinnin tukemiseksi. Konsultaatio ei edellytä työterveyshuoltosopimuksen solmimista, mutta yrittäjä voi myös solmia sopimuksen, jolloin hän jatkaa työterveyshuollon asiakkaana. Kokeiluun osallistuvat työterveyshuollot ovat Vääksyn lääkärikeskus sekä Työterveys Wellamo Oy:n toimipisteet Lahdessa ja Nastolassa. Konsultaatioon ilmoittaudutaan Kunnon kate -hankkeen sivuilla osoit-

teessa www.kunnonkate.fi. Sivuilta löytyy itsearviointilomake, joka lähetetään täytettynä valitsemaansa työterveyhuoltoon. Konsultaatioajat varataan suoraan työterveyshuollon toimipisteestä. Työterveyshuoltomallin kokeilu jatkuu helmikuuhun 2011 asti ja mukaan mahtuu yhteensä 100 yrittäjää. Kokeilussa ovat yhteistyökumppaneina PäijätHämeen Yrittäjät ja Lahden Seudun Yrittäjänaiset.


4

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Päijät-Häme tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet matkailuun Kesä tulee! Ja matkailijat. Tilastokeskuksen mukaan Päijät-Hämeeseen saapui vuonna 2008 yhteensä 265 714 matkailijaa, joista ulkomaalaisia oli hieman yli 40 000. Luvut osoittavat, että matkailu on merkittävä elinkeino alueella sekä suoraan että välillisesti. Mutta miksi tänne tullaan? Mitkä ovat meidän vahvuutemme? Ja elättääkö matkailu? Näihin kysymyksiin vastasivat matkailualan ammattilaiset. Mia Peltola

Camping Messilä, Päivi Saarela ja Hannu Yrjölä: Yhteistä markkinointia

– Yhteisellä markkinoinnilla ulkomaalaisten turistien määrää voitaisiin kasvattaa, miettivät Päivi Saarela ja Hannu Yrjölä.

vuosi. Saarela uskoo, että tehokkaalla yhteismarkkinoinnilla ulkomaalaisten osuutta voitaisiin kasvattaa. Päijät-Hämeellä on paljon edellytyksiä, joita ei vielä osata hyödyntää oikein. – Esimerkiksi kalaisaa Vesijärveä ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Kalastus on etenkin venäläisille se in-juttu. Myös Saarela ja Yrjölä näkevät toimivan verkoston merkityksen matkailupalvelujen tuottajana tärkeäksi. – Asiakkaiden laatuvaatimukset kasvavat koko ajan. Aikaisemmin riitti pelkän paikan vuokraaminen. Ny-

seihin ja seminaareihin. – Vaikka esimerkiksi Vierumäki, Pajulahti ja monet muut kohteet tarjoavat koko perheelle tekemistä, puuttuu meiltä vahva perhematkailullinen vetonaula, kuten kylpylä tai huvipuisto. Siksi esimerkiksi Teivaanmäelle suunniteltu hotellikylpyläkonsepti toisi aluetta enemmän perhematkailun kartalle. Se toisi myös lisää korkeatasoista ja kaivattua majoituskapasiteettia. Laakso kritisoi sitä, että julkisuudessa erilaisia investointeja asetetaan liian usein vastakkain. – Matkailupuolen investoinnit, niin Messilässä kuin Vierumäelläkin,

tukevat toinen toistaan ja vahvistavat alueen matkailullista vahvuutta. Mitä enemmän matkailijalla on nähtävää ja koettavaa, niin sitä tyytyväisempi hän on matkaansa. Varsinkin kun erilaiset kohteet ovat PäijätHämeessä helposti ja nopeasti saavutettavissa lyhyenkin vierailun aikana. Perinteisen matkailun rinnalle on viime vuosina noussut vahvasti myös hyvinvointimatkailu. Se pyrkii kirjaimellisesti tuottamaan matkailijalle ruumiillista ja henkistä hyvää oloa ja irtautumista arjesta. – Panostamme tulevaisuudessa entistä enemmän muun muassa hyvinvoin-

Camping Messilän yrittäjät Päivi Saarela ja Hannu Yrjölä kaipaisivat enemmän yhteistyötä alan yrittäjien välille. Erityisesti markkinointi ulkomaille vaatisi yhteistyötä, sillä ulkomaalaisten matkailijoiden osuus on kasvanut koko ajan. – Keskimäärin kahdeksan prosenttia kävijöistä on ulkomaalaisia. Meillä vahvoina näkyvät Hollanti, Saksa ja Itävalta. Ja venäläisten määrä kasvaa joka

Lakes, Miika Laakso: Pitkäjänteistä työtä Päijät-Hämeen matkailustrategian mukaan alueen matkailun vahvuudet liittyvät maakunnan sijaintiin, luontoon ja pitkiin perinteisiin tapahtumien järjestäjänä. Myös Pietarin läheisyys etenkin uuden radan valmistuttua on vahvuus. Vaikka meillä on upeat resurssit matkailulle, on päijäthämäläinen matkailu Lakesin kehittämispäällikön Miika Laakson

mukaan vielä ”nuorta”. – Päijät-Hämeen ongelmana on, että aluetta ei oikein mielletä matkailulliseksi maakunnaksi. Tämän mielikuvan muuttamiseksi on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana pitkäjänteistä työtä. Tällä hetkellä Lahden alue on Laakson mukaan enimmäkseen työsidonnaisen matkailun maakunta. Tänne tullaan lähinnä messuille, kokouksiin, kongres-

kyisin oheispalveluita ja oheisohjelmaa vaaditaan yhä enemmän. Campingalueella on oltava toimintaa ja palveluita. Me räätälöimme jokaiselle asiakkaalle tarvittaessa oman ohjelmakokonaisuuden ja siihen tarvitsemme toimivaa verkostoa. Camping Messilässä oli viime vuonna noin 40 000 yöpymistä. Talvella alueella on 200 vaunua kausipaikoilla. Kesällä kausipaikkoja on 80 ja loput paikat on varattu matkailijoille. Saarela ja Yrjölä pyörittävät kesällä Camping Messilän lisäksi Enonsaarta. Päiväturistien lisäksi saaren palvelut on suunnattu

kokouksien ja juhlien pitopaikaksi. Saaressa on ravintolan, rantasaunan, terassin ja nuotiopaikan lisäksi kuusi leirintämökkiä. – Se on lisä tähän kokonaisuuteen. Messilän rannasta kulkee saareen päivittäin vesibussi. Yrittäjät myöntävät, että vaikka Enonsaari on oiva lisä Camping Messilän palvelutarjontaan, on saari aina saari eli haasteellinen. Ja ilmat ratkaisevat pitkälle, miten ja mihin turistit liikkuvat. – Tässä bisneksessä eletään pitkälle säiden varassa. Sane Keskiaho

Miikka Laakso timatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on synnyttää alueelle uusia palveluntuottajia. Väestö ikääntyy ja ihmisillä on aikaa panostaa omaan oloon ja hyvinvointiin. Laakson mukaan hy-

vinvointimatkailu pitää sisällään kaiken Tallukan hyvinvointikeskuksesta Pajulahteen, Vierumäkeen ja pieniin day spa-, hieronta- ja joogayrittäjiin.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

5

Tiivistelmä matkailustrategiasta Lahden Alueen Kehittämisyhtiön kokoama strategiatyöryhmä on luonut kehykset ja suuntaviivat alueen matkailuelinkeinon kehittämiselle vuoteen 2015 asti. Matkailuvision painopis-

teiksi on nostettu yhteiskuntavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu sekä pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen. Maakunnan matkailun vahvuudet liittyvät maakunnan

sijaintiin, luontoon, koulutukseen ja perinteisiin tapahtumien järjestäjänä. Aidon verkostoitumisen ja yhteisen tekemisen puute sekä kateus ovat taas PäijätHämeen matkailun heikkouksia, samoin kuin vetovoimaisen

Lehmonkärki, Ari Yrjölä: Asiakkaalle tarjottava elämyksiä Kun Lehmonkärjen yrittäjää Ari Yrjölää pyydettiin mukaan matkailustrategian työryhmään, ei mies miettinyt kieltäytymistä hetkeäkään. – Sain mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinkeinoon ja siihen, mihin suuntaan sitä kehitetään. Yrjölä korostaa, että matkailustrategia on monen tahon yhteinen näkemys alasta ja siitä, mihin se on menossa. Se, miksi strategia tulevaisuudessa muotoutuu, on kiinni alan yrittäjien toimista. – Strategiasta käy ilmi ne suuntalinjat, joita alueella kehitetään. Jos hanke ei ole strategiassa, sitä ei myöskään rahoiteta. Yrjölän mukaan alueelle tarvitaan uutta bisnestä, mutta sen pitää olla laadukasta ja vastata nykyihmisen tarpeisiin. – Ihmiset ovat laatutietoisia. Jotta kilpailussa pärjää, pitää olla tiukasti ajan hermolla. Liiketoiminnan pitää kehittyä ja uudistua koko ajan. Pitää myös

nähdä niitä tulevaisuuden trendejä, jotka koskettavat omaa bisnestä ja kiinnostavat asiakkaita. Tähän uskoen Yrjölä teki Lehmonkärkeen miljoonainvestoinnit ja rakensi muun muassa Villa Aurumin. Se on design-huvila, joka toimii hotelliperiaatteella. Huvilasta voi vuokrata huoneen vaikka vain yhdeksi yöksi. Kaupan päälle tulevat upeat maisemat ja korkeatasoiset tilat. – Jos mökkilomalle lähde-

– Asiakkaalle täytyy tarjota elämyksiä. Lehmonkärjessä löylyistä voi nauttia myös keinutuolissa istuen, Ari Yrjölä toteaa.

T2 Elämyspalvelut, Antti Inkinen: Uusia yrittäjiä alalle Elämyspalveluja markkinoiva Antti Inkinen haluaisi alalle uusia yrityksiä, jotka toisivat matkailupalveluihin lisää vaihtoehtoja ja toimisivat tärkeinä linkkeinä erilaisissa verkostoissa. Aloittavan yrityksen tie on kuitenkin kivinen ja Inkisen mukaan uusia yrityksiä pitäisikin tukea entistä enemmän. – Makkaran syöminen ja nokipannukahvien juominen metsässä on mukavaa, mutta se ei elätä ketään. Jotta meistä tulisi kiinnostava matkailukunta, meidän

tään design-kodista, vaaditaan mökiltäkin viihtyisyyttä. Asiakkaalle on tarjottava lisäarvoa tuottavia positiivisia yllätyksiä, jotta he palaavat uudestaan. – Ennen vanhaan riitti, että mökillä oltiin hiljaa ja kuunneltiin luonnon ääniä. Nykyisin valtaosa matkailijoista odottaa lomaltaan helppoutta ja valmiita mahdollisuuksia. Asiakkaille täytyy olla tarjolla paljon erilaista oheisohjelmaa.

pitäisi kehittää uusia matkailupaikkoja, mutta mitä? Meillä on järviä, upea luonto ja harjut ja niihin liittyviä yhtälöitä, mutta luonnosta on sellaisenaan vaikea saada elantoa. – Jos me haluamme alueel­le lisää matkailupalvelun tuottajia, pitäisi toimintaa tukea. Tällä hetkellä esimerkiksi liikuntapuolen aloitteleva yritys ei minun kokemukseni mukaan saa tukia toimintansa aloittamiseen. Inkinen on toiminut matkailualan yrittäjänä jo yli 10 vuotta. Inkisen yritys,

T2 Elämyspalvelut, on profiloitunut erilaisten virkistys-, illanvietto- ja kokouspalveluiden järjestämiseen. Kun hän aloitti yrittäjänä, oli Päijät-Hämeessä useita erilaisia projekteja, joissa matkailuun etsittiin uusia ideoita. Inkinen kiittelee silloista toimintaa. Projekteissa oppi tuntemaan alueen muita toimijoita ja muodostamaan verkostoja. – Pienen yrittäjän on mahdotonta toimia ilman hyvää ja toimivaa verkostoa, sillä itse on turha yrittää osata kaikkea. Asiakasta pystyy palvelemaan parhaiten, kun yhdistelee monen osaajan erityisosaamista aina tarpeen mukaan. Muuttuvat vuodenajat ovat vahvuutemme, mutta etenkin pienen yrittäjän

matkailukohteen puute. Strategian tavoitteina on lisätä tietoisuutta matkailun vaikutuksista talouteen ja hyvinvointiin, vahvistaa matkailuyritysten yhteiskuntavastuullista toimintatapaa sekä luoda

hyvinvointimatkailuklusteri ja saumaton palveluverkosto. Matkailun keihäänkärkinä ovat Teivaan liikunta- ja hyvinvointikeskus, nuorentava Päijänteen vesi, tarinat, messut ja tapahtumat. Matkailupalvelut

on suunnattu vaativille liikematkailijoille, laatua ja tunnelmaa arvostaville perheille, nautiskelijoille ja menestyneille eläkeläisille sekä turvallisuutta, puhtautta ja luonnonläheisyyttä arvostaville matkailijoille.

Lahti Travel Oy, Essi Alaluukas: Alueelle tarvitaan vetovoimainen matkailukohde Alueen matkailumarkkinoinnista, matkailupalveluiden myynnistä ja matkailuneuvonnasta vastaava Lahti Travel haluaa hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Siksi kärkituotteet ovat hyvinvoinnin ja tapahtumien puolella. Seudulle haetaan uusia tapahtumia ja hyvinvointikeskuksia kannustetaan kehittämään toimintaansa ja verkostoitumaan. Operatiivisessa työssä korostuu HelsinkiPietari-akseli. – Päijät-Hämeestä haetaan erityisesti hyvinvointia, ja tällä saralla alueen tarjonta on kiitettävästi vahvistunut. Meillä on useita hyvinvointikeskuksia, kuten Messilä, Tallukka, Vierumäki, Pajulahti ja Kumpeli. Päijät-Hämeellä onkin hyvä kaiku liikunnan ja hyvinvoinnin keskuksena, saoo Essi Alaluukas. Kilpailu kansainvälisistä tapahtumista on kovaa ja töitä pitää tehdä koko ajan. kannalta siinä piilee myös matkailun haasteellisuus. Lyhyt sesonki ei elätä. – Palvelu tai tuote pitää pystyä myymään seitsemänä päivänä viikossa vuoden jokaisena päivänä, ja se on aika haasteellista. Esimerkiksi melonta, kalastus, ja moottorikelkkailu ovat kaikki kausituotteita. Moni yrittäjä yrittääkin erikoistua toimintaan vuodenaikojen mukaan. Se taas tarkoittaa kovia investointeja kalustoon. Inkinen itse on ratkaissut ongelman perustamalla elämysmatkailuyrityksen kylkeen hot-joogaan ja kiipeilyyn keskittyneen YogaRocks-yrityksen. – Yritystoiminnat tukevat toisiaan, Inkinen toteaa.

Ei ole esimerkiksi enää itsestäänselvyys, että Lahti tunnetaan talviurheilukeskuksena. – Meidän olisi saatava alueelle vetovoimainen matkailukohde. Teivaalle kaavailtu liikunta- ja hyvinvointikeskus olisi loistava mahdollisuus. Se rakentuisi ainutlaatuiselle paikalle ja olisi riittävän houkutteleva kriittisen matkailijamassan saamiseksi alueelle. Lahti Travelin arkipäivän toiminta keskittyy pitkälti kokous- ja yritystilaisuuksiin sekä tapahtumien myyntiin. – Roolimme korostuu silloin, kun yritys tai yhteisö tarvitsee tilat, majoituksen, kuljetukset, ruokailun ja oheisohjelmaa. Me keräämme palvelut yhteen ja myymme sen asiakkaalle. Vastaavasti järjestöille, yhdistyksille ja yrityksille Lahti Travel myy päiväretkikokonaisuuksia. Kuluttajille avataan kesän alussa verkkokauppa, jonka kautta

– Kesä on elämysmatkailun kannalta parasta aikaa, ja talvella, kun sillä saralla on hiljaisempaa, on hyvä keskittyä hot-joogaa ja kiipeilyyn, Antti Inkinen toteaa.

Essi Alaluukas myymme erilaisia lomapaketteja. Alaluukas summaa, että avain menestykseen on alueen kokonaisvetovoiman kasvattaminen. – Kun kiinnostavuus lisääntyy, lisääntyy myös matkailijoiden määrä. Ja sen jälkeen voimme tarjota heille paljon muitakin palveluja. – Pienten ja suurten yrittäjien verkottuminen keskenään on todella tärkeää, sillä yksin menestyminen on todella harvinaista, Essi Alaluukas muistuttaa.


6

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10 Mia Peltola

Päijät-Häme menestyjien joukkoon Päijät-Hämeen kuntajakoa selvittävän Osmo Soininvaaran mielestä Lahden talousalueella tarvitaan suuri kuntaliitos. – Näin kaupunkialueesta tulee houkutteleva ja sen kilpailukyky paranee. Suomessa on käynnissä viimeinen aluepoliittinen rakennemuutos: suuri määrä ihmisiä muuttaa suuriin kaupunkeihin, jotka kasvavat erittäin nopeasti. – Lahtea ei kuitenkaan mainita tulevien menestyjien joukossa. Koko Lahden seutu on auttamatta liian pieni monimutkaisen yritystoiminnan kannalta; täällä pitäisi olla enemmän erikoistunutta työväkeä. Osmo Soininvaaran mukaan maakunnan suurimpia uhkakuvia on ennuste, jonka mukaan väestö vanhenee ennätysnopeasti. – Nyt on murrettava tämä ennuste. Päijät-Hämeestä on tehtävä houkutteleva alue, jotta tänne muuttaa ihmisiä ja yrityksiä. Muuttoliikkeen suhteen on päästävä voittajien puolelle. Yksikään kunta ei pysty yksinään muuttamaan tilannetta, vaan tarvitaan yh-

teistyötä. Selvitysmiehen mukaan seudun muuttovoittotavoite pitäisi olla 2 000 asukasta vuodessa. – Se on täysin realistista. On saatava aikaan positiivinen kierre. Parempi joukkoliikenne on yksi keino tähän tavoitteeseen. Työssäkäynti kuntakeskuksista on saatava helpommaksi. Tarvitaan myös yhteen hiileen puhaltamista elinkeinopolitiikassa.

Radikaaleja uudistuksia – Riittävän palvelutarjonnan turvaaminen riippuu täysin siitä, onko näille palveluille riittävästi maksajia. Päämääränä on turvata palvelut myös niissä kunnissa, joissa väestön mediaani-ikä alkaa lähestyä 60 vuotta. Uuden suurkunnan ansiosta erikoissairaanhoito ja

muu terveydenhoito saadaan saman organisaation alle; se lisää tuottavuutta tavattomasti, Soininvaara huomauttaa. Julkista hallintoa on supistettava kovalla kädellä. – Nyt, kun alueen kunnissa on 9-kertainen keskushallinto, siitä on varaa vähentää, kun kuntia liitetään yhteen. On arvioitu, että kun joka toinen keskushallinnon työntekijä eläköityy, hänen virkansa voidaan jättää täyttämättä. Näin ollen ei tarvitse vähentää opettajia eikä sairaanhoitajia. Lisäksi uuden suurkunnan alueelle on tarkoitus luoda erittäin radikaali paikallisdemokratia. – Aluelautakuntiin voidaan tuoda huomattavasti isompia asioita päätettävik-

si, kun paikallisdemokratiaan luodaan toimiva esittelyrakenne.

Selvityksen aikataulu Soininvaara saa selvityksensä valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä. Kuntalaiset voivat kommentoida selvitystä kuntakuulemisissa elokuuhun asti. Osa kunnista järjestää kansanäänestyksen asiasta. – Kaikkien kuntien valtuustot kokoontuvat hankkeen tiimoilta 13.9. Jos valtuustot hyväksyvät selvityksen, asia on sillä selvä. Mutta, jos yksikin valtuusto hylkää selvityksen, on tehtävä uusi sopimus ja uusi kierros niiden kuntien osalta, jotka ovat lähdössä mukaan. Tämän jälkeen muodostetaan kuntien yhteinen yhdistymishallitus, jolla on mandaatti rakentaa tulevaa kuntaa. Kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2012, ja välittömästi vaalien tu-

Päijät-Hämeen Yrittäjien Y-lounaalla Nordea Pankin tiloissa lounasvierailla riitti puheenaiheita Kreikan talouskriisistä Lahden seudun suurkuntahankkeeseen.

Osmo Soininvaara korosti, että selvitysmiehen tehtävänä on huolehtia, että maassa on vain menestyviä kuntia.

Nordea Pankin PäijätHämeen aluejohtaja Antti Hyvärinen tarjoili lounasvieraille talouskatsauksen toukokuussa 2010.

losten vahvistamisen jälkeen uusi valtuusto aloittaa toimintansa. – Kunnan hallintoa on kevennettävä selvästi. Siksi kaikki alueen kunnat lak-

kautetaan ja perustetaan uusi kunta, jolle ei vielä ole olemassa nimeä, Soininvaara toteaa. Jarmo Mäkeläinen

Ennakoi ja hallitse

työturvallisuusriskit

Parasta turvaa antaa riskitilanteiden ennakointi. Näin pystytään useimmiten välttämään kokonaan uhkatilanteiden eskaloituminen. Joskus tilanne kaikesta huolimatta kärjistyy. Siksi on hyvä jo ennakkoon miettiä ja harjoitella toimintamallit, joilla riskitilanteista selviydytään. Kyky puolustautua on kuin vakuutus - sitä ei toivo tarvitsevansa, mutta jos tarve tulee, se on tärkeää olla olemassa. Tarjoamme ennakoivaa turva- ja itsepuolustuskoulutusta yrityksille ja yhteisöille. Realistiset ja käytännössä toimivat ratkaisut erilaisten uhkakuvien ja väkivaltaisten tilanteiden ennakointiin ja hallintaan valmistavat yrityksen henkilöstön kohtaamaan erilaisia vaaratilanteita. Kouluttajalla on oikeudet kouluttaa fyysisen voimankäytön lisäksi mm. vartijoille teleskooppipatukan käyttö sekä järjestyksenvalvojille ja vartijoille sumuttimen käyttö.

La it ume nk atu 6 15300 LA HT I / Pu h elin 0400- 49 6 3 5 4 / Pa si S ä ä sk ila ht i / w w w.teh ova ra sto t.n et

Miksi mekin koulutimme henkilöstömme? ”Haluamme lisätä henkilökuntamme valmiuksia kohdata erilaisia tilanteita työssä. Myös työturvallisuuslaki jo itsessään velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Hollolankatu 3, 15110 Lahti, puh. 044-2126625 Avoinna Ma-Pe 10-17 lahti@mustepalvelu.fi

Uusiolaserkasetteja yli 1000 lasertulostimeen! www.mustepalvelu.fi

Jukka Hakulinen 0400 600 902 jukka.hakulinen@phnet.fi

Yrittäjä Sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan ainoastaan, kun kuulut yrittäjien työttömyyskassaan. Kassasta voit saada ansiopäivärahaa, kun yritystoimintasi ei enää jatku. - YEL-työtulo vähintään 8 520 euroa/vuosi - Jäsenyysaika 18 kuukautta päivärahan saamiseksi Nyt on aika liittyä SYT-kassaan ja vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta! Liittyminen käy kätevästi www.syt.fi

jän turvana ä t it r y a s s a SYT-k jo 15 vuotta !

Magnum Oy

SAAT MEILTÄ MYÖS: • lasertulostimien kasetit • alkuperäiskasetit • laadukkaat tulostuspaperit • otamme kierrätykseen kaikki vanhat kasetit • asiantuntevaa neuvontaa edulliseen ja ympäristöystävälliseen tulostamiseen

Ota yhteyttä!

Sisäasiainministeriön kouluttama, hyväksymä ja valtuuttama voimankäytön kouluttaja

Jouni Ukkonen, Fennia, aluejohtaja

TÄYTÄMME MUSTESUIHKUTULOSTIMIEN PATRUUNAT TAKUULLA EDULLISESTI Lähetä sähköpostilla tulostimesi merkki ja malli, saat tarjouksen paluuviestissä.

Kartoitetaan tilanne ja räätälöidään tarpeisiinne sopiva koulutus!

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09)622 4830, fax (09) 622 4840, neuvonta@syt.fi Työttömyysturvaa yrittäjälle

www.syt.fi


7

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Mia Peltola

OTA KOPPI Nastolalainen Jarmo Laakso haastoi padasjokelaisen Päijänteen Hirsirakenteen yrittäjän Ismo Liljendahlin. Mia Peltola

Mökkiläiset ostavat verhonsa Merja Lehdolta, sillä pienellä paikkakunnalla myyjillä on aikaa henkilökohtaiseen palveluun, ja auton saa ilman parkkimaksua melkein myymälän oven eteen. Lehto kuulee usein, kuinka näin kauniita kankaita voi Heinolassa ollakaan.

Työssä viihtyminen kantaa päivästä toiseen

Yrittäjä Ismo Liljendahl.

1. Kuuluuko vientitoiminta yrityksenne toimenkuvaan? Tällä hetkellä ei kuulu. 2. Minkä kokoluokan rakennukset kuuluvat yrityksen tuotantoon? Kaikenlaiset rakennukset pienistä aitoista ja varastoista aina isoihin huviloihin ja omakotitaloihin saakka. 3. Millä tavalla tekniikka on kehittynyt vuosien saatossa hirsirakentamisessa? Perinteisestä käsinveistetystä hirsirakentamisesta on suurimmaksi osin siirrytty automatisoituun teolliseen tuotantoon. 4. Millaiset tulevaisuuden näkymät ovat puurakentamisessa ja puualalla? Uskon, että puurakentaminen ja puuala ylipäätään säilyttävät asemansa tulevaisuudessakin. 5. Mitä Päijänne merkitsee yrityksen kehityskaaressa? Se on yksi tärkeimmistä markkina-alueistamme. Lisäksi tuotantotiloistamme on linnuntietä noin kilometri Päijänteelle. 6. Mitkä ovat vahvuutesi? Uusien asioiden kohtalaisen nopea omaksuminen sekä erilaisilta aloilta saatu työkokemus. 7. Miten odotat tekniikan kehittyvän alallasi? Rauhallisesti, mutta vakaasti.

Heinolan Asuste Lehto Ky perustettiin 60 vuotta sitten. Silloin myytiin kankaiden lisäksi myös naisten ja miesten vaatteita. Nyt kauppa pursuaa kauniita sisustuskankaita ja -tarvikkeita. Nimikin on muuttunut, ja Virtakadulla palvellaan nykyään Kodin Asuste -nimisessä liikkeessä. Liiketoiminta alkoi kangaskaupalla. Kankaita sai vielä 50-luvullakin huonosti, ja kun uusi erä tuli kauppaan, se myytiin nopeasti loppuun. – Heinolan myymälän sortimenttiin kuuluivat myös naisten ja miesten vaatteet ja langat. Kun liiketoiminnat jaettiin Lehtojen lasten kesken, siirtyi kangaskauppa yrityskaupan myötä omistukseeni, kertoo yrittäjä Merja Lehto.

Kankaista palvelevaksi sisustuskaupaksi Pelkkä kankaiden myynti ei enää lyö leiville, sillä

8. Jääkö harrastuksille aikaa? Vaihtelevasti.

suurin osa kuluttajista ei halua tai osaa ommella itse. Asiakkaat hakevat myymälän, josta saa sekä suunnittelu- että ompelupalvelua. Aikaisemmin, kun Heinolassa oli vielä Käsi- ja taideteollinen oppilaitos, myytiin paljon pukukankaitakin. – Ennen kaikista myytävänä olleista kankaista 50 prosenttia oli vaatekankaita. Niiden osuus vähentyy edelleen, mutta meillä on vielä pieni valikoima pukeutumiskankaita. Kodin Asusteessa myydään nyt kodintekstiilejä ja pieniä sisustusesineitä, muun muassa astioita. – Verhokapat ja laskos-

9. Miten neuvoisit aloittavaa yrittäjää? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. 10. Onko Padasjoki sijainniltaan sopiva yrityksen kannalta? Mielestäni kyllä, paljon mahdollisia markkinoita lähellä. Ismo Liljendahl heitti haasteen seuraavaksi Koru ja Kello Päivi Aaltoselle.

Kärkölään Kesäiset astiat kaunistavat hellepäivän kahvihetken.

verhot ovat meidän suosituimpia tuotteitamme. Niihin liitetään usein sopivat tyynyt, pöytäliinat ja päiväpeitteet. Toukokuu tuo etelän mökkiläiset myös verho-ostoksille; heidän ansiostaan kesämme on vilkasta aikaa. Lama on kuitenkin vaikuttanut ostohalukkuuteen: nyt mietitään pidempään ja tarkemmin, ja valitaan herkästi halvempi vaihtoehto.

Käsityöt kiinnostavat Mutta Merja Lehdon mukaan käsitöiden teko on nyt hyvinkin trendikästä. Se näkyy myynnissä siten, että erilaisia lankoja ja myös ristipistotöitä pitää olla tarjolla. Sisustuskankaista tehdään itse helposti toteutettavia tauluja, joita voidaan vaihdella vuodenaikojen ja kalusteiden päällysteiden mukaan. – Sukkien neulominen on ollut tämän talven hitti, mikä varmaankin johtuu Marttojen kampanjasta. Syöpäsairaille sairaaloihin lahjoitettavia sytomyssyjä sekä vastasyntyneiden

PERINTEISTÄ YRITTÄJYYTTÄ Kirjoitamme tälle palstalle tarinoita vanhoista, perinteisistä ammateista ja aloista. puuvillapipoja on tehty todella innokkaasti.

Työ vie mukanaan – Viihdyn työssäni hyvin ja siksi jaksan päivästä toiseen. Pienellä yrittäjällä ei todellakaan ole sen pienempiä murheita kuin isoilla. Yrittäjyyteen liittyvät päätökset tehdään isojen yritysten mukaan, ja meidän pienten on vain noudatettava niitä. Työvoimakustannuksiin ei ole tullut mitään helpotuksia, vaikka niistä jaaritellaan vuodesta toiseen. Kodin Asusteessa on yrittäjän lisäksi kaksi vakituista työntekijää ja yksi tuuraaja. Perheessä ei ole jatkajaa, sillä tytär on suuntautunut toiselle alalle, eikä ainakaan vielä ole innostunut yrittäjyydestä. Kauppa sitoo paljon, ja se vie aikaa ja ajatuksia. Lähitulevaisuudessa nettikauppa tulee rynnimään voimakkaasti sisustuspuolella, ja suuret ostoskeskukset vievät myös asiakkaita pienyrittäjältä. – Töiden jälkeen on mukava käydä virkistävällä lenkillä ja saunoa ennen tavallisia kotiaskareita, Lehto sanoo hymyssä suin. Anna-Maija Ahokas


8

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Stressinhallintaa ja fysiokimppaa

ILMOITUS

Hyvinvoiva työntekijä on yrityksen paras resurssi. Siksi työntekijöistään kannattaa pitää huolta. Harjulan syksyllä täydentyvä tyky-palvelujen konsepti tarjoaa avaimia muun muassa stressinhallintaan. Harjulan kuntoutus on erikoistunut työhyvinvointia edistävien terveysliikuntapalvelujen räätälöintiin, erityisesti yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Ensi syksynä Harjulasta saa perinteisen terveysliikunnan lisäksi stressinhallintaan ja stressin ennaltaehkäisyyn suunnattuja, kehon ja mielen hyvinvointi -tunteja. Tunti sisältää kehonhallintaa, kehon hahmottamista, liikuntaa ja rentoutumista. Tunnilla opetellaan erilaisia stressinhallintaa helpottavia harjoitteita kehon ja mielen rentoutumisen kautta. – Tunti sopii erityisen hyvin keski-ikäisille naisille, jotka kokevat elävänsä oravanpyörässä, jatkuvan kiireen keskellä. Tunnit eivät vaadi hyvää peruskuntoa. Tunneilla opetellaan pysähtymistä tähän

herkeen ja keskittymistä omaan kehoon ja -oloon. Markkinointipäällikkö Hanna Truelsen kertoo, että yrityksille voidaan räätälöidä koko syksyn mittainen ohjelma pelkkää kehon ja mielen hyvinvointia, tai vaihtoehtoisesti räätälöity paketti liikuntaa, hyvinvointia, fysiokimppaa ja venytysharjoitteita. Tauon jälkeen syksyllä ohjelmaan palaava fysiokimppa on nimensä mukaan yhdessä tehtävää liikuntaa, jossa huomioidaan erilaiset tuki- ja liikuntaelinoireet, kulumat ja venymät sekä selkäongelmat. Liikuntaa ohjaa aina fysioterapeutti. Jos omasta yrityksestäsi ei muodostu 10-15 hengen ryhmää, kerää kahden tai kolmen pienyrittäjän porukka. Tai, jos olet yksinyrittäjä, ilmoita halukkuutesi Harjulaan, joka

muodostaa halukkaista omia yksinyrittäjäryhmiä. – Mitä virkeämpi työntekijä, sitä paremmin hän jaksaa olla töissä ja se taas vähentää sairauspoissaoloja. Lisää tietoja syksyn tarjonnasta saat osoitteesta: www.harjulansetlementti.fi

Kuntien elinkeinopoli maakunnan parhaat a Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittariston mukaan yrittäjät suhtautuvat varovaisen kriittisesti kuntien elinkeinopolitiikkaan. Mittaristokyselyn valtakunnalliset tulokset ovat säilyneet samalla tasolla kuin pari vuotta sitten; vuodesta 2006 kokonaisarvio on noussut 45 pisteestä 48:aan asteikon ollessa nollasta sataan. Päijät-Hämeessä kaikkien vastausten pistekeskiarvo on 42, eli alempi kuin koko maassa keskimäärin. Edellisessä mittaristossa vuonna 2008 alueen pistekeskiarvo oli 47.

Suhtautuminen seudulliseen elinkeinoyhtiöön parani Yksittäisistä kysymyksistä Päijät-Hämeessä hyvät arviot sai muun muassa kunnan ja yritysten välinen yhteistyö sekä tontti- ja ti-

latarpeista huolehtiminen. Lisäksi kaavoituksesta, kun­­nal­listekniikan järjestämisestä sekä yritysten ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä annettiin alueella verrattain positiivista palautetta. Päijät-Hämeessä arviot kaikkiin seudullista elinkeinoyhtiötä koskeviin väittämiin olivat parantuneet viime kyselykerrasta merkittävästi. Arviot pyydettiin vain niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat kunnan olevan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Suurin myönteinen muutos koski seudullisen kehittämisyhtiön toiminnan yrittäjälähtöisyyttä. Arviot jäivät kuitenkin edelleen alle maan keskiarvon.

Eniten kritiikkiä päätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja hankintaosaamisesta Yrittäjät arvostelevat yleisesti kuntien päätöksentekoa yrityslähtöisyyden puuttumisesta. Kuntien katsotaan selvittävän päätösten vaikutuksia yrityksiin huonosti. – Kunnat ovat alkaneet kiinnostua aiempaa järjestelmällisemmästä yritysvaikutusten arviointityöstä. Vaikutuksia arvioidaan päätösvalmistelun yhteydessä jossain määrin, mutta johdonmukaisuuden, avoimuu­ den ja läpinäkyvyyden puu­te heikentää edelleen yrittäjien luottamusta päätösvalmistelun puolueettomuuteen, linjaa Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Mia Peltola

Janne Lahtela, Olli Kaukola, Sami Pärssinen, Janne Nykänen ja Saara Äijö vaihtoivat kuulumisia kantapöydässä.

Kantapöydässä kuultua Nuoria yrittäjiä kokoontui kantapöytään ensimmäisen kerran toukokuun ensimmäisenä perjantaina. Paikalle saapuneet yrittäjät Janne Lahtela, Olli Kaukola, Janne Nykänen, Saara Äijö ja Sami Pärssinen sekä myöhemmin mukaan liittynyt Rei-

jo Kantoluoto olivat tyytyväisiä illan kulkuun. Pöydän ääressä naurettiin, tutustuttiin muihin yrittäjiin sekä vaihdettiin vapaamuotoisesti kuulumisia ja kokemuksia arkipäivän yrittäjyydestä. Nuoret yrittäjät kokoontuvat kantapöytään Lahdes-

PHNY • www.phyrittajat.fi/nuoretyrittajat • phny@phyrittajat.fi

sa Ravintola Teerenpelissä jokaisen kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 19 alkaen. Mukaan ovat tervetulleita kaikki nuoret yrittäjät ja yrittäjähenkiset tutustumaan, turisemaan, verkostoitumaan ja viihtymään.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

9

itiikasta Sysmälle arviot Janne Pesonen. Myös hankintaosaami­nen sekä elinkeinopolitiikan ja palveluiden järjestämiseen liittyvän päätöksenteon heikko yhteys harmittaa. – Elinkeinopolitiikan ja hankintapolitiikan yhteys pitäisi nähdä nykyistä selkeämpänä. Samoin palvelurakennepuolen kehittämisessä tulisi tulosten mukaan huomioida aiempaa selkeämmin myös ratkaisujen elinkeinopoliittiset vaikutukset, Pesonen arvioi. Päijät-Hämeessä edellisten lisäksi elinkeinotoimen resursseista annettu palaute oli kauttaaltaan kriittistä. Kysymyksellä elinkeinoelämän resursseista arvioidaan muun muassa elinkeinotoimen ammattimaisuutta, resurssien riittävyyttä, koh­ dentumista oikei­siin asioi­ hin sekä kunnan konk­ reet­­tisten panostus­ten oi­­keu­­denmukaista kohdentumista yrityksiin.

Kuntakohtaiset erot suuria myös PäijätHämeessä Koko maan kuntien saamissa arvioissa on huomat-

tavia eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan, Uudenkaupungin, pistemäärä oli 82 pistettä, kun taas huonoimmat arviot saaneet kunnat jäivät hieman yli 20 pisteeseen. Päijät-Hämeessäkin kuntien saamissa arvioissa on reiluja eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan pistemäärässä oli 33 pisteen ero verrattuna heikoimmat arviot saaneeseen kuntaan. Erityisesti Kärkölä ja Sysmä olivat nostaneet pisteitään viime kyselykerrasta, ja Sysmä saikin tällä kertaa Päijät-Hämeen parhaat arviot. – Mittariston ideana ei ole tuoda esiin huonoutta, vaan osoittaa kehittämiskohteita ja kannustaa kuntia ja yrittäjiä aiempaa parempaan yhteistyöhön. Huonoimpia kuntia ei julkisteta, mutta paikalliset yrittäjäyhdistykset käyvät tulokset läpi näiden kuntien edustajien kanssa. Synnytämme luovaa jännitettä osoittamatta kuntia syyttävällä sormella. Tällä on päästy paikallisesti hyviin tuloksiin, Janne Pesonen arvioi.

Viisi parasta kuntaa Päijät-Hämeessä olivat: Sysmä 58 pistettä Hollola 56 pistettä Orimattila 49 pistettä Nastola 48 pistettä Kärkölä 46 pistettä

10 suurimman kaupungin pisteet – Lahti paransi sijoitustaan Kymmenen suurimman kaupungin saamat pisteet olivat: Vantaa (Pääkaupunkiseutu) 62 pistettä Espoo (Pääkaupunkiseutu) 55 pistettä Oulu (Pohjois-Pohjanmaa) 54 pistettä Jyväskylä (Keski-Suomi) 48 pistettä Helsinki (Helsinki) 45 pistettä Lahti (Päijät-Häme) 43 pistettä Turku (Varsinais-Suomi) 43 pistettä Tampere (Pirkanmaa) 40 pistettä Kouvola (Kymenlaakso) 37 pistettä Kuopio (Pohjois-Savo) 37 pistettä

Meiltä saat viestintää, joka huomataan – myös kesällä. Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti /puh. (03) 783 4353 info@mageena.fi / www.mageena.fi

VARAMIESPALVELU ON NYT

Vantaa jatkoi kyselyssä suurten kaupunkien joukossa valtakunnan ykkösenä. Lahden sijoitus valtakunnallisessa tilastossa nousi, vaikka yhteenlaskettu kokonaispisteluku aleni 2 pistettä vuodesta 2008.

Taustaa Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan mittaristokyselyssä vastaajina oli 2000 yrittäjäyhdistysten hallituksissa toimivaa yrittäjää ja yrittäjävaltuutettua. Riittävästi vastauksia kuntakohtaisia raportteja varten saatiin 253 eli kolmeen neljästä kunnasta. Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasi 74 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä.

Työelämä muuttuu ja me sen mukana. Tutustu uuteen näkemykseemme osoitteessa vmp.fi tai mobi.vmp.fi VMP Group Lahti, Harjukatu 44 C Puh. (03) 873 200

ILMOITUS

Tekeekö sinun yrityksesi Vuoden nastolalaisen ympäristöteon? Nastolassa etsitään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa Vuoden ympäristöteon tekijää. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.8.2010 asti. Vuoden ympäristöteko voi olla iso tai pieni. Sen ei tarvitse olla maata mullistava eikä vaatia suuria investointeja. Pääasia on, että toiminta ympäristön hyväksi on jatkuvaa. Kilpailu on avoin kaikille nastolalaisille yrityksille toimialaan ja kokoon katsomatta. – Kilpailulla halutaan korostaa sitä, että ympäristön huomioiminen omassa liiketoiminnassa on jatkuvaa toimintaa. Itse ympäristöteon ei tarvitse olla suurta. Se voi tarkoittaa vaikka yrityksen kierrätyksen järjestämistä uudestaan tai vaikka sitä, että yrityksessä sammutetaan tietokoneet yöksi. Tärkeintä on tekojen jatkuvuus, sillä

ympäristön suojelu on jatkuva prosessi, toteavat Nastolan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Uimonen ja kestävän kehityksen koordinaattori Mervi Virtanen. Usein ympäristöteko tuo yritykselle myös taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi sähkönkulutuksen vähentäminen vaikka liiketunnistinvaloilla säästää sekä luontoa että yrittäjän kukkaroa. Vuoden 2010 ympäristötekokilpailu kestää vielä tämän kesän. Ehdotuksia otetaan vastaan elokuun loppuun asti. – Ympäristöpalkinto jaetaan ympäristöviikolla. Voittaja saa kilpailusta kiertopokaalin ja diplomin sekä positiivista julkisuutta yritykselle.

Viime vuonna palkinnon pokkasivat maataloustuottajat Urho Hietala ja Pekka Tulokas. He rakensivat laskeutusaltaan Nastolan Mustjoelle vähentämään päästöjä ja ravinteita Salajärveen sekä sen alapuolella olevaan järviketjuun. Vuoden ympäristötekokilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Kilpailu sai alkunsa Nastolan kestävän kehityksen ohjelman valmistelusta. Kestävän kehityksen ajatuksena Nastolassa on muun muassa luonnonvarojen kestävä käyttö niin, että luonto on turvattu myös tuleville sukupolville. Ohjelman valmistelussa mukana ollut Raute Oy:n edustaja teki silloin aloitteen

kilpailusta, joka haastaisi myös yritykset mukaan kestävään kehitykseen. Tänä vuonna kilpailu järjestetään myös Itä-Hämeessä.

Miten mukaan? Yrityksen on itse ilmoitettava ympäristöteko kilpailuun. Tänä vuonna kilpailuun voi ilmoittautua myös sähköisesti. Nastolan kunnan sivuilta löytyy sähköinen lomake, jonka täyttämällä yritys on mukana kilpailussa. Voittajan valitsee raati, johon kuuluu Nastolan kunta, Nastola-lehti – Seutuneloset, Nastolan Yrittäjät ry, Nastolan Teollisuusryhmä, Liikuntakeskus Pajulahti, Nastolan Ve-

Kestävän kehityksen koordinaattori Mervi Virtanen ja Nastolan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Uimonen. siensuojeluyhdistys ja Nastolan maa- ja metsätaloustuottajat. Vuoden ympäristöteon tulee

olla merkittävä osoitus myönteisestä suhtautumisesta ympäristöasioihin.

Ympäristötekokilpailun käytännön järjestelyjä hoitaa Lahden seudun ympäristöpalvelujen Kelaa! -hanke. Lisää tietoja kilpailusta löytyy osoitteesta: www.nastola.fi


10 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10 Hyviä uutisia Päijät-Hämeestä Lähetä meille yritystäsi koskeva myönteinen tapahtuma tai uutinen! Kokoamme Hyviä Uutisia -palstalle jäsenyritystemme positiivisia yritysuutisia. Voit lähettää uutisia sähköpostilla osoitteeseen: hyviauutisia@phyrittajat.fi. Julkaisemme lähetetyt uutiset PäijätHämeen Yrittäjien nettisivuilla osoitteessa: www.phyrittajat. fi/hyviauutisia. Yrittäjälehden toimitus valitsee osan uutisista julkaistavaksi lehteä varten (toimitus pitää oikeuden lyhentää ja muokata tekstiä). Laita viestin yhteyteen yhteystietosi ja kerro samalla, annatko luvan lähettää uutisen eteenpäin muulle medialle mahdolliseksi juttuvinkiksi.

Laitetaan hyvä kiertämään!

Yrittäjävaihtoon Eurooppaa Yrittäjä, kiinnostaisiko sinua lähteä tutustumaan saman alan yritystoimintaan vaikka Belgiassa? Entä, miltä kuulostaisi ottaa innokas osaaja omaan yritykseen muutamaksi kuukaudeksi? Erasmuksen Yrittäjävaihto-ohjelma on tarkoitettu yritysten kansainvälistymiseen ja kansainvälisten verkostojen luomiseen EU:n alueella. Eurooppa on täynnä pieniä yrityksiä, joissa on korkean tason osaamista. Nämä piskuiset yritykset ovat tulevaisuuden kasvuyrityksiä ja työllistäjiä.

Niiden kompastuskivenä ovat usein oman osaamisensa kansainvälistäminen ja yritystoiminnan kasvattaminen. Euroopan komission rahoittaman Futureimagebank

Alle puolet yrityksistä varautunut SEPAan Alueen yrittäjille tehdystä kyselystä selviää, että vain 41 prosenttia yrityksistä on valmistautunut yhtenäisen euromaksualueen tuloon. 31 prosenttia vastanneista yrityksistä on jo tehnyt jonkinasteisia muutoksia SEPAn vuoksi. Siirtymäaika yhtenäiseen euromaksualueeseen alkoi vuonna 2008 ja sen on määrä päättyä vuoden 2010 loppuun mennessä. 44 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, ettei SEPAsta ole tiedotettu yrityksille tarpeeksi ja jopa 39 % kertoo, ettei ole ollut tietoinen tulevasta muutoksesta. Puolet vastanneista kuitenkin oli sitä mieltä, että asioista on saanut riittävästi tietoa halutessaan. Tärkeimmiksi tiedonlähteiksi mainittiin pankit ja yrittäjäjärjestö. Yrittäjien asenteet ja mielipiteet SEPAa kohtaan ovat keskimäärin melko neutraaleja, eikä enemmistö näe SEPAa toimintaa vaikeuttavana asiana. Kuitenkin vain 16 prosenttia vastanneista oli täysin samaa mieltä tai melkein samaa mieltä, että yhtenäinen maksualueuudistus tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Kertainvestoinnit maksupäätteisiin ja ohjelmistojen muutoksiin nähtiin negatiivisina asioina, ja jopa 49 prosenttia vastaajayrityksistä on sitä mieltä, että maksukorttien provisiot ovat nousseet liikaa. Tutkimuksen toteutti päijäthämäläisille yrityksille osana opinnäytetyötään Lahden ammattikorkeakoulun opiskelija Aleksi Niemelä.

Yrityspörssi uudistui – nyt yhä valtakunnallisempi Suomen Yrittäjät on uudistanut yritysten ostoon ja myyntiin keskittyvän Yrityspörssin, joka toimii osoitteessa: www.yrittajat. fi/yritysporssi. Tarkoitus on koota kaikki Suomessa verkossa toimivat yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnallisen palvelun piiriin. Yrityksiä myyviä verkkopalveluja on Suomessa yli 30, mutta useimmissa niissä on vain pieni määrä yrityksiä kaupan ja myyntipaikkojen hajanaisuudesta johtuen myyjien ja ostajien kohtaaminen on epävarmaa. Yhteisen tietokannan myötä kaikki Suomessa myytävät yritykset saadaan näkymään kaikissa yritysmyyntiverkkopalveluissa, jolloin sekä ostajat että myyjät hyötyvät. Palveluntarjoajat saavat huomattavasti enemmän myynti-ilmoituksia näkyviin omiin palveluihinsa. Ilmoitukset saadaan helposti nostettua myös esimerkiksi kuntien ja työvoimatoimistojen sivuille. Uudistustyössä ovat olleet mukana Suomen Yrittäjien lisäksi mm. Yrityskauppa.net sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

EU pystyy tarjoamaan laajat kansainväliset markkinat ja mahdollisuudet.

Yrittäjien vaihto-ohjelman tarkoituksena on edesauttaa yrittäjiä poistamaan näitä kompastuskiviä ja laajentamaan toimintaansa yli rajojen. – EU pystyy tarjoamaan laajat kansainväliset markkinat ja mahdollisuudet, jos niitä vain osataan hyödyntää oikein, toteaa Lahdessa yrittäjävaihtoa koordinoiva Francis McCarron. Erasmuksen Yrittäjävaihto-ohjelma on tarkoitettu EU:n alueella asuville, kolme vuotta toimineille yrittäjille taikka heille, joilla on vakaa aikomus perustaa oma yritys. Uudeksi yrittäjäksi katsotaan myös sukupolvenvaihdos-

tilanteen jälkeen taloon tullut yrittäjä. Yrittäjävaihdossa aloittava yrittäjä saa uusia ideoita ja toimintatapoja omaan yritykseensä. Heillä on mahdollisuus verkostoitua ja luoda suhteita, jotka voivat edesauttaa oman yrityksen kansainvälistymisprosessia. – Vastavuoroisesti toivomme, että päijäthämäläiset, pidempään toimineet yrittäjät toimisivat isäntäyrityksinä, eli ottaisivat vastaan kansainvälisiä yrittäjiä ja jakaisivat heidän kanssaan tietotaitoa. Aikaa toiseen yrittäjäkulttuuriin tutustumiseen on 1-6 kuukautta. McCarron suosittelee kolmea

Sanssilla duuniin Ota nuori töihin erityisellä työllistymisetelillä eli Sanssi-kortilla. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa. Futureimagebank

Ammatillisista oppilaitoksista tänä keväänä valmistuvat nuoret ovat haastavan tehtävän edessä etsiessään itselleen työtä. Hallitus on myöntänyt lisämäärärahan nuorten työllistymisen edistämiseksi. Tätä määrärahaa on kohdennettu muun muassa palkkatukena nuoria työllistäville työnantajille. Sanssi-kortti on mahdollisuus päästä töihin ja mahdollisuus ottaa töihin, sillä palkkatuen piirissä olevan nuoren vastavalmistuneen palkkaamista kokoaikaiseen työhön tuetaan enimmillään 550 euroa kuukaudessa. Rekrytointitukea voi saada enintään kymmenen kuukauden ajan. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko

koulutuksen ajan. Alle 25-vuotiaat vastavalmistuneet voivat saada Sanssi-kortin heti käyttöönsä, 25–29-vuotiaat kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Julkiselle sektorille, yhdistyksiin ja säätiöihin työttömyysjaksoa ei edellytetä.

Nuori antaa setelin työnantajalle TE-toimisto sopii setelin käytöstä nuoren työnhakijan kanssa, kun hänelle tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Nuori esittää työllistymissetelin työnantajalle työnhaun yhteydessä. Lisää tietoa työllistämissetelistä saa kampanjan verkkosivuilta osoitteessa: www.sanssi.fi. Sane Keskiaho

Sanssi-kortti on mahdollisuus päästä töihin ja mahdollisuus ottaa töihin.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

an

11

Mia Peltola

kuukautta. – Projektin kautta yrittäjä saa taloudellista apua kolmea kuukautta kohti noin 2 000 - 2 500 euroa. Projektia on vasta pilotoitu Euroopassa, sillä Yrittäjävaihto on koko Euroopan mittakaavassa uusi hanke. Tältä alueelta McCarron on lähettänyt maail­malle vasta yhden yrittäjän. Vaasalainen nuori mies lähti Etelä-Englantiin tutustumaan sosiaaliseen mediayritykseen kolmeksi kuukaudeksi. – Hankkeella on rahoitusta 18 kuukaudeksi. Tavoitteena on saada lähetettyä sinä aikana parikymmentä yrittäjää maailmalle.

Ilman kansainvälisyyttä ei pärjää Francis McCarron painottaa, että tämä on tärkeä hanke alueellisesti. Ja siksi Dyna on lähtenyt koordinoimaan hanketta Päijät-Hämeessä. Dyna on Päijät-Hämeen koulutuskonsernin alaisuudessa toimiva monialainen yrittäjyysfoorumi. – Yrittäjyys on erittäin tärkeää talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Yritysten on kuitenkin kansainvälistyttävä, jos ne haluavat menestyä. Tämä on loistava tapa auttaa yrityksiä ja kaupankäyntiä kansainvälistymi-

sen ensimetreillä. Projektin tärkein tavoite McCarronin mielestä on kuitenkin synnyttää alueelle aivan uudenlaista kulttuuria, jossa rajat ylittävä liiketoiminta olisi itsestäänselvyys. – Monella yrittäjällä on ikävä kyllä vielä sellainen asenne ja harhaluulo, että me emme tarvitse ulkomaisia yrittäjiä, työntekijöitä emmekä asiakkaita. Se on aika suppea näkemys, McCarron pahoittelee. McCarron kerää parhaillaan listaa yrityksistä, jotka olisivat halukkaita toimimaan isäntäyrittäjinä. Hän muistuttaa, että yrittäjävaihdosta hyötyvät kaikki. Siinä missä aloittavalle yrit-

täjälle tarjotaan mahdollisuutta uusien työtapojen oppimiseen ja verkostojen luomiseen, tarjoaa vaihto konkariyrittäjille keinon päivittää myös omaa osaamistaan. – Sama tietotaito ja verkostoituminen kulkevat kahteen suuntaan. Sen lisäksi, että yritys saa muutamaksi kuukaudeksi töihin innokasta ja ilmaista työvoimaa, saa yrittäjä parhaimmillaan solmittua uusia kontakteja, Francis McCarron sanoo ja kehottaa yrittäjiä rohkeasti mukaan kansainvälistymään. Yrittäjävaihdossa ei ole ikärajaa eikä toimialarajaa. Sane Keskiaho

Francis McCarronin mukaan yrittäjävaihdon tavoitteena on saada yrittäjät löytämään yhteistyökumppaneita ja uusia markkinointimahdollisuuksia. Kokeneet yrittäjät voivat solmia uusia liikesuhteita. Päijät-Hämeessä hanketta koordinoi Dyna-projekti.

Työllistämiskynnys alemmaksi

Jarmo Mäkeläinen

Yksinyrittäjän ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on nyt saatavissa tukea. Hämeen ELY-keskuksen avustuksen tavoitteena on helpottaa yksinyrittäjän taakkaa ja antaa mahdollisuus liiketoiminnan kehittämiseen muutamissa kunnissa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamistuki on tarkoitettu liiketoimintaa yksin harjoittaville yrityksille, joiden työntekijän työpaikka ja yrityksen kiinteä toimipaikka sijaitsevat Heinolassa, Hartolassa tai Sysmässä. Avustusta haetaan Hämeen ELY-keskuksesta. Yrittäjälle myönnettävä avustus kattaa 30 prosenttia palkattavan työntekijän palkasta ilman työnantajamaksuja ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 15 prosenttia seuraavien 12 kuukauden ajalta. – Tukea voi siis saada kahdeksi vuodeksi. On tärkeää huomata, että palkattava henkilö voi olla myös yrittäjän sukulainen, toteaa rahoitusasiantuntija Taina Ahlroth. – Kun yksinyrittäjä saa mahdollisuuden palkata

työntekijän, hän voi itse paremmin keskittyä oman yrityksensä kehittämiseen. Tätä kautta hän voi tulevaisuudessa palkata lisää uusia työntekijöitä. Meillä on tarjota rahallista avustusta nimenomaan projektiluonteiseen yritystoiminnan kehittämiseen, jolla saadaan lisää tuottavuutta ja liikevaihtoa, kertoo rahoitusasiantuntija Ulla-Maija Golnick.

Avustuksen myöntämisen edellytykset Työntekijä tulee palkata toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen vähintään 25 tunniksi viikossa. – Jos yrittäjä on epävarma siitä, onko palkattavalle työntekijälle tarjota täyt-

tä työviikkoa, niin tämä tukimuoto mahdollistaa työllistämisen myös vähäisempään tarpeeseen, Taina Ahlroth mainitsee. Työntekijän työsuhde voi alkaa vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. – Tärkeää on huomata, että työntekijää ei saa palkata, ennen kuin avustushakemus on toimitettu meille, Ulla-Maija Golnick korostaa. Avustuksen myöntäminen edellyttää myös, että avustuksen hakijalla voidaan katsoa olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Avustusta voidaan hakea ja myöntää enintään vuoden 2011 loppuun. Tuen maksatus jatkuu vuoden 2013 loppuun. – Avustusta ei voida myöntää, jos työnantaja saa

työntekijän palkkaamiseen samalta ajalta muuta valtion tukea. Avustusta ei myöskään voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen, metsätalouteen eikä maataloustuotteiden jalostukseen tai markkinointiin, Ahlroth lisää.

Yksinkertainen hakumenettely Tuen hakemista harkitsevan yrittäjän kannattaa ensin ottaa yhteyttä Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijaan ja varmistaa häneltä, kuuluuko yritys varmasti tuen piiriin. – Jos tuen edellytykset täyttyvät, hakija täyttää ELY-keskuksen verkkosivuilta löytyvän hakemuksen ja lähettää sen Hämeen ELY-keskukseen Lahteen.

Hämeen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijat Taina Ahlroth ja Ulla-Maija Golnick ovat yrittäjätapaamisissa havainneet, että on olemassa yrityksiä, jotka eivät vielä tiedä erilaisista tukimahdollisuuksista. Tietoisuutta pitää siis lisätä. Kun hakemus on kirjattu saapuneeksi ja käsittely alkaa, rahoitusasiantuntija ottaa yhteyttä hakijaan ja sopii yrityskäynnin. Tämän jälkeen hakemus käsitellään meillä ja yrittäjä saa tiedon päätöksestä kirjallisena, rahoitusasiantuntijat kertovat.

Maksatus jälkikäteen Avustuksen ensimmäisen erän voi hakea maksuun sen jälkeen, kun yritys on maksanut työntekijälle

palkkoja puolen vuoden ajan. Netistä saatavaan hakemukseen yrittäjä liittää tositteet siitä, että yritys on maksanut palkat ja niistä säädetyt työnantajamaksut. Maksatuksen käsittelyaika on yleensä melko lyhyt. Avustus voidaan maksaa vain, jos myöntämisen pohjana olleet avustuksen myöntämisedellytykset ovat maksatusvaiheessa edelleen voimassa. Jarmo Mäkeläinen


12 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10 TAPAHTUMAKALENTERI

Yrittäjien ja kansanedustajien tapaaminen Aika 14.6.2010 klo 8.30–10.00 Paikka Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, Heinola Yrittäjä, varaa kalenteriisi kesän aamukahvitapaaminen!

Päijät-Hämeen Yrittäjät 14.6. 27.8. 3.9. 21.9. 4.10. 22.-24.10.

Yrittäjien ja kansanedustajien tapaaminen klo 8.30, Hotelli Kumpeli, Heinola YrittäjäGolf 2010 klo 7.00, Messilä Suomalaisen Yrittäjän Aamu, Lahti Internet-markkinoinnin koulutus, Lahti Myynti ja hinnoittelu -koulutus, Lahti Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Turku

Asikkalan Yrittäjät 25.7. 14.8. Syyskuu Lokakuu

Tapani Kansa -konsertti klo 16.00, Asikkalan kirkko Yrittäjien SM-onki klo 12.00, Vääksyn kanava Lentopallo-ottelu vs. Hämeenkosken Yrittäjät 40-vuotisjuhla ja juhlaseminaari

Hartolan Yrittäjät 12.6. 22.6. 4.9. 7.9. alkaen Syyskuu

Kesäkauden avajaiset, Hartolan tori Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan Hartolan markkinat ja ”Markkinaläjä” Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 8.00 Virkistymisreissu

Heinolan Yrittäjät 22.6. Perinteinen yrittäjien kesäteatteri-ilta, Enkeleitä Broadwaylla 26.8. alkaen Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden viimeinen torstai klo 8.00, Pekan Leipä

Hollolan Yrittäjät 2.7.

Kesäristeily m/s Ainolla, Päijänne

Hämeenkosken Yrittäjät

Tule Heinolaan keskustelemaan päijäthämäläisten kansanedustajien kanssa ja kertomaan yrittäjäterveisesi päättäjille. Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Ilmoittautuminen 7.6.2010 mennessä Helena Raita, 010 322 4300 tai helena.raita@phyrittajat.fi

Nuorten yrittäjien tapahtumia Päijät-Hämeen Nuoret Yrittäjät (PHNY) kutsuu mukaan tapahtumiin ja toimintaan: 4.6. Kantapöytä Nuorten yrittäjien kantapöytä joka kuukauden ensimmäinen perjantai kello 19.00 Ravintola Teerenpelissä (Vapaudenkatu 20, Lahti). Seuraavat kerrat 2.7., 6.8., 8.10., 5.11. ja 3.12. Tule paikan päälle vaihtamaan ajatuksia ja istumaan iltaa rennossa hengessä. Ei erillistä ilmoittautumista. Juomat omin kustannuksin. Nähdään Teerenpelissä!

5.9. Perhetapahtuma Syksyllä tulossa perhetapahtuma leikkimielisen minigolf-kisan merkeissä. Varaa jo kalenteriin!

Tulossa syksyllä 5.9. Suomalaisen Yrittäjän Päivä Syyskuussa 5.9. vietetään valtakunnallista Suomalaisen Yrittäjän Päivää neljännentoista kerran. Lahdessa nostamme juhlapäivän kunniaksi yrittäjille maljaa jo perjantaiaamuna 3.9. yhdessä Tapiolan kanssa.

21.9. Internetmarkkinoinnin koulutus

3.7. Heinäjuoksu ja markkinat klo 10.00, Seurala 27.8. alkaen Yrittäjien aamukahvit joka kuukauden viimeinen perjantai klo 8.00, Koskikartanon kahvila

Kouluttajana KTM Antti Kärki, myynti- ja markkinointipäällikkö, Snoobi Oy. Koulutuksessa perehdytään internetmarkkinoinnin perusteisiin, sen eri kanaviin sekä verkon ja kotisivujen hyödyntämiseen yrityksen myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä.

Kärkölän Yrittäjät 10.-12.9. Yrittäjien virkistysmatka Riikaan

Kouluttajana KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia. Koulutuksessa lyhyt kertaus yrityksen tuloslaskelmasta ja katelaskennasta. Lisäksi aiheina mm. katelaskennan hyödyntäminen myynnissä ja hinnoittelussa, maksuajat ja alennukset, hinnoittelupäätökset ja hintaneuvottelut.

Lahden Yrittäjät

22.-24.10. Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

22.6. Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan 12.8. Yrittäjä Jazz 2010, Lahden Yrittäjien ilta, Jazztori Lahti 26.8.alkaen Yrittäjien Taloustorstai joka kuukauden viimeinen torstai klo 8.00, Nordea Pankki

Nastolan Yrittäjät tiistaisin 20.10.

Yrittäjälentopallot klo 20–21.30, Pajulahti Syyskokous klo 18.00

Orimattilan Yrittäjät 22.-24.7 4.9. 10.10.

Kehräämön Kantrit Suomalaisen Yrittäjän Päivä, Kehräämö Kehräämön Kymppi

Padasjoen Yrittäjät 3.7.

Sahtimarkkinat klo 9.00-16.00, Padasjoen keskusta

Sysmän Yrittäjät 12.6. 22.6.

Hulluin lauantai -markkinat, Sysmän keskusta Yrittäjien kesäteatterimatka Heinolaan

4.10. Myynti ja hinnoittelu -koulutus

Tule niimpalhianoon yrittäjätapahtumaan! Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät keräävät jälleen lokakuussa yhteen ison joukon intohimoisia yrittäjiä. Kipinä roihahtaa Turussa liekkeihin, kun päästetään yhdessä yrittäjyyden vimma valloilleen. Ilmoittaudu jo nyt osoitteessa: www.yrittajapaivat.fi

Paikallisyhdistyksissä tapahtuu 3.7. Heinäjuoksu Hämeenkoskella Heinäjuoksu ja yrittäjien markkinat Seuralassa klo 10-15.

3.7. Sahtimarkkinat Padasjoella Perinteiset sahtimarkkinat Padasjoen keskustassa klo 9-16.

12.8. Yrittäjäjazzit Lahdessa Lahden Yrittäjät mukana jazztorin avauksessa elokuussa.

14.8. Yrittäjien SM-onki Asikkalassa Rannaltaonginnan sm-kilpailut Vääksyn kanavalla klo 12-15.


Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

13

PUHEENJOHTAJAT

YrittäjäGolf Yrittäjägolfia jo 10 vuotta

Elokuussa pelataan jälleen Päijät-Hämeen Yrittäjien maakunnallisesta golfmestaruudesta jäsenten välisessä kisassa. 10-vuotiskisan kunniaksi osallistujien kesken arvotaan Golf Tailorsin matkalahjakortti.

MESSILÄSSÄ 27.8.2010

Yhteislähtö alkaa kello 9.00. Osallistumismaksu 40 €. Pelaajat sijoitetaan kolmeen sarjaan tasoituksen mukaan. 80 ensimmäistä pääsee mukaan!

Ilmoittautuminen

18.8. mennessä helena.raita@yrittajat.fi

Lisätietoja

www.phyrittajat.fi/yrittajagolf

Hartolan Yrittäjät Puheenjohtaja Nina Hämäläinen KuningasViesti Ky Puh. 040 745 8051 nina.hamalainen@phnet.fi

UUDET JÄSENET Asikkalan Yrittäjät Automaalaamo VäriPinta J.M.-Huolto & Siivous Lahden hälytin Expert Lastor Oy Nurminen Henry Oy P-H Viini ja Aromi Rantapalvelu Jari Vuorela Vääksyn WP-Palvelu Hartolan Yrittäjät JT Vesanen Tmi Maatrans Panu Virlander Tmi Rakennuspalvelu Seppo Hynninen Ky Siri-Team Vehkalahden Kauppa Ky Heinolan Yrittäjät Airin Askartelu ja Ohjaus Heinolan konepalvelu Oy Heinolan Puusepät Oy JoKe Ravintolat Oy Kaivinkoneurakointi Pekka Reima Laattatyö Toni Hinkkala Lounaan Seratek&Sekona Oy Markus Parviainen Ky Paason Piriste Paksujussi Rak-Saneeraus Tmi Revonmaa Sähköpalvelu Janne Paakkinen Hollolan Yrittäjät Arkkitehtitoimisto Poverus Helmi-Suunnittelu Oy Insinööritoimisto Markus Halme JJN Remonttipalvelu Oy Ruokasalppuri Oy Salpausselän Kiinteistöpalvelut Ky T:mi P. Juntto Verhoomo Remo

Hämeenkosken Yrittäjät Antti ja Kaarina Mäkinen Etelä-Suomen Maatalouspalvelut Lahden Yrittäjät Arjoso Oy Arkali Time Budosteel Design Sarianna Malmi Edutaru EJK-Marketing Oy Etelä-Suomen Talokonsultit Good Deal Finland Oy Hierontataito Amanda Hilkka Bragge Tmi Innoret, koulutus ja työnohjaus Insinööritoimisto Ekomaa Oy Insinööritoimisto P. Huhta Kesäpurje Oy KK-Sport K-S Konesuunnittelu Oy Kuljetus Mujunen Ky Kuljetusliike Veikko Salminen Ky Kuljetuspalvelu H. Lempinen Kuljetuspalvelu Jorma Koivu Ky Kylmätila-asennus R. Nora Tmi Kynsistudio Eloisa Tmi M. Dammert T:mi Marja-Leena Jylhä Tmi Ohjelmistotalo Arkki Osmo Penna Tmi Studio Penna Pikku Olga Tmi Psykoterapeutti Liisa Lähteenmäki Putki Rinkinen Oy Rakuuna Rouvat Oy Sisustussuunnittelu Teddy Tmi SPK-Huolto Oy Tietokonenurkka Timo Hotti Oy Tiina Bergman Tilataksi Koskinen Oy Tmi Ari Rämö Toiminimi Jari Inkinen Udda Finland Oy Unitag Ltd Oy Vainu Konsultointi Suomi Tmi Wajo Oy

Artjärven Yrittäjät Puheenjohtaja Pekka Fabritius Artjärven Laatujousi Oy Puh. 0500 738 224 laatujousi@pp.phnet.fi Asikkalan Yrittäjät Puheenjohtaja Kaarina Jokinen Metsä-Patu Ky Puh. 040 572 8449 kaarina.jokinen@phnet.fi

Yhteistyössä

Artjärven Yrittäjät Naapurin Kiertävä Maalaus & Puutarha

Päijät-Hämeen Yrittäjät Puheenjohtaja Simo Räihä Kuljetusliike Räihä Oy Puh. (03) 525 2215, 040 731 1913 simo.raiha@kuljetusraiha.fi

Valomainoshuolto J. Hiltunen Vanhatien Autoteam Viherkeiju Oy Vintage Potpouri Nastolan Yrittäjät Avodea Oy Infrastar Oy Kumart oy Nasevat Lastensuojelupalvelut Oy Perintöasiat Jokinen Tero Ky TT-Sales Ky Orimattilan Yrittäjät IJP Julkisivumaalaus Oy JN-Hydro Oy Jukrak Oy K. Vilander Oy Korkeavire Oy Kuljetusliike Pentti Viitanen Ky Mikko Toivonen Tmi Orimattilan Urheilu ja Kone Oy Parturi-kampaamo Marja-Leena Rentola Rakennuspalvelu Kainulainen Rakennuttajapalvelu P. Nieminen Oy Ravitalli Tapio Perttunen Ky Simo Kuoppamäki Tmi SP-kauneuspalvelut Tatu Pirhonen Tuohenmaapalvelut oy TVM-Rakenne Oy UnAnah Uudenmaan Timanttiporaus Oy Padasjoen Yrittäjät Jorma Aulin Kahvila Taulun Torni Työhevospalvelu Hartman T:mi Yhtymä Heinonen Veli ja Jukka Sysmän Yrittäjät Arto Riutta-Aho Tmi PerennaPuutarha Pöntinen Silvi Kaarakainen Tmi Sysmän Kolarikorjaamo Auvinen Oy

Heinolan Yrittäjät Puheenjohtaja Juha Tähkänen Louhintaurakointi Juha Tähkänen Tmi Puh. (03) 714 4575, 0400 938 151 juhaurakoi@luukku.com Hollolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jorma Laatinen Konttoritekniikka Jorma Laatinen Puh. 040 723 0059 jorma.laatinen@phnet.fi Hämeenkosken Yrittäjät Puheenjohtaja Rauno Parikka Rauno Parikka Ltd Oy Puh. 0400 355 502 rauno.parikka@pp.inet.fi Kärkölän Yrittäjät Puheenjohtaja Kimi Heinonen Kimi Kuljetus Ky Puh. 0400 498 198 kimi.kuljetus@elisanet.fi Lahden Yrittäjät Puheenjohtaja Lasse Järvinen Laatu Invest Ky Puh. 0440 313 777 lasse.jarvinen@laatuinvest.fi Nastolan Yrittäjät Puheenjohtaja Jyrki Uimonen Tietosuunnittelu Jyrki Uimonen Tmi Puh. 0400 844 073 jyrki.uimonen@tietosuunnittelu.fi Orimattilan Yrittäjät Puheenjohtaja Pentti Patosalmi Ferroplan Oy Puh. (03) 882 620, 040 510 1218 pentti.patosalmi@ferroplan.fi Padasjoen Yrittäjät Ilkka Mertsalmi Padasjoen Koivujaloste Oy Puh. (03) 556 8008, 0400 357 382 padasjoen.koivujaloste@co.inet.fi Sysmän Yrittäjät Puheenjohtaja Raimo Junnila Kenkä-Markkala/Nevilla Oy Puh. 044 543 5453 raimo.junnila@luukku.com


14 Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

Hyvä muotoilu on yrityksen kulmakivi Lahden tiede- ja yrityspuiston muotoilun kehittämisjohtaja Riikka Salokannel paneutuu alueen muotoiluosaamiseen ja auttaa yrityksiä hyödyntämään muotoilua. Hän tietää, että muotoilu toimii niin yhden ihmisen puodissa kuin tuhannen työntekijän yrityksessä. – Muotoilu ei ole esineen taputtelua nätiksi, vaan sillä voidaan vahvistaa tuotteen ajankohtaisuutta ja kilpailukykyä. Muotoilun haasteet ovat erilaisia yrityksen koosta riippuen, mutta lainalaisuudet ovat samankaltaisia. Tärkeää on tietää, millaista tuotekuvaa ja sortimenttia rakennetaan, ja miten se myydään asiak­

kaille, Riikka Salokannel sanoo.

Yritykselle muotoilustrategia Tiede- ja yrityspuistolla on suuri rooli alkavien kasvuyritysten toiminnan kehittämisessä, ja siksi on luontevaa, että Salokannel vierailee kaiken kokoisissa

yrityksissä. – Jokaisella kehittyvällä yrityksellä pitäisi olla muotoilustrategia. Yritykset voivat ottaa minuun yhteyttä, vaikka heillä ei olisi vielä varattuna muotoiluun sentin latia. – Tuotekehityksessä noin 80 prosenttia kuluista syntyy, ennen kuin tuote tuottaa mitään. Menestyneiden tuotteiden tuloksilla kehitetään uusia tuotteita, mutta alkavissa ja pienissä yrityksissä ei ole juuri investointirahaa, ja siksi pyrimme löytämään aloitussubventointia.

Iso teollisen muotoilun toimisto Alueella ei ole yhtään isoa muotoilutoimistoa, vaikka täällä on erittäin muotoiluintensiivistä teollisuutta. Puute on ongelma. – Lahdessa on vain pieniä toimistoja, mutta muun muassa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutti tuottaa muotoilua, ja Suomen

Mia Peltola

Muotoilusäätiön ympärille on kehittynyt myös tuottajien rypäs. – Pienet yritykset eivät pysty tekemään isoja hankkeita. Saattaa olla, että osa suunnittelijoista lähtee pois päästäkseen tekemään suurempia kokonaisuuksia, ja siten tänne ei osaajien puutteesta pääse kehittymään suurta toimijaa. Kilpailu jalostaa myös muotoilun tuottamisessa.

Noviisien raikkautta, konkareiden kokemusta Lopputuloksen kannalta ei ole hyvä, jos sekä muotoilun käyttäjä että tuottaja ovat aloittelijoita. Jos muotoilu on uusi asia, kannattaa käyttää pitkäaikaista osaajaa. Mutta vanha konkari osaa poimia aloittelijankin esityksistä ne raikkaudet ja ehdotukset, jotka soveltuvat käyttöön. Ammatillinen kokemus takaa tuotteiden tekemisen muillekin kuin itsensä kaltaisille. Koulumaailmassa

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa on Riikka Salokanteleen toinen työhuone. Sen hän jakaa Aalto-yliopiston muotoilun professorien Eero Miettisen ja Peter Kellyn kanssa, jotka työskentelevät Lahdessa. syntynyt kokemus ei Salokanteleen työkokemuksen perusteella vastaa kovassa liikemaailmassa syntynyttä kokemusta.

Lahti auttoi Helsingin Designpääkaupungiksi Salokannel on varma, että Lahden osuus vuoden 2012 Design-pääkaupunkianomuksessa oli merkittävä. Helsinki ei olisi saanut pelkästään vanhalla designhistoriallaan ja Nokiavetoisuudella Design-pääkaupunkistatusta. Lahden Muotoilu- ja taideinstituutti, alueen aktiivinen teollisuus sekä hyvin onnistuneet muotoilu-caset ratkaisivat osaltaan voiton.

Kaikki nämä ovat tämän päivän tekoja. – Design-pääkaupunkiajan hyöty riippuu siitä, kuinka aktiivisen roolin otamme, sillä Helsinki on kuitenkin hankkeen keskiössä. Kukaan ei synnytä yhdellekään yritykselle mitään, vaan meidän on itse luotava ja toteutettava ideamme. – Monikaan ei tiedä, että alueen yrityksissä on kansainvälisesti kilpailukykyistä muotoilua, sillä näistä asioista ei lueta kulttuurisivuilta. Lahti jää vuoden 2012 jälkeen Euroopan kartalle, jos kaikki toimijat uskovat yhteiseen mis­ sioon. Anna-Maija Ahokas

PALVELUHAKEMISTO ARKKITEHTISUUNNITTELUA ARKKITEHTISUUNNITTELUA KORJAUSRAKENTAMISEEN

Muovituotteessa edulliseen hintaan voidaan yhdistää hyvä muotoilu ja kokoonpanon helppous. Plastellasta saat:

Akkuja kaikkiin veneisiin

- ruiskuvalun, myös piensarjat - muottipalvelun - tuotekehitysavun - kokoonpanon - ystävällisen asiakaspalvelun

www.lainionakku.fi

Jukka Vesanen rakennusarkkitehti MUURARINTIE 4, 15550 NASTOLA PUH. 0440 711 711, WWW.TAIVASALLA.COM

ASIANAJOTOIMISTOJA

ASIANAJOTOIMISTO

RAUTIALA & SIPILÄ OY

Plastella on lähelläsi, puhelinsoiton ja sähköpostin päässä.

Asianajajat:

Plastella tmi, Hollola, p. 040 754 7420, myynti@plastella.fi

Pekka Rautiala, Juha Sipilä, Juha Kolu, Tiina Aalto www.plastella.fi

Särmääjänkatu 6, 15520 Lahti Puh. (03) 782 3075 Avoinna ma-pe 8-17

Torikatu 1 , 15110 Lahti • Puh. (03) 884 310


Taloushallinnon palvelutalo

Päijät-Hämeen Yrittäjälehti 3/10

PALVELUHAKEMISTO CATERING JA SIIVOUSPALVELUT

SIIVOUSPALVELUITA

15

TILINTARKASTUSTA Lahden Tilikeskus Oy

• • •

Toimistosiivoukset • Myymäläsiivoukset Rakennus - ja loppusiivoukset • Kotisiivoukset Teemme myĂśs erikoissiivouksia kuten ikkunanpesu, varaston tyhjennys jne. Pro Clean siivouspalvelut, Juoksijantie 13, 15550 Nastola Puh. 040 412 9311, www.pclean.ďŹ

MAINOSPALVELUJA

TĂ„YDEN PALVELUN MAINOSTALO • Graafinen suunnittelu • Paino- ja tulostustyĂśt • Internet-sivut Kysy lisää! posti@stailimainos.fi, p. 040 410 3361 Teija Korpela

www.stailimainos.fi

Liikkeet - TaloyhtiÜt - Hotellit KiinteistÜt - Kotisiivoukset YlläpitosiivoustyÜt, perussiivoustyÜt, vahaukset ja ikkunanpesut

Siivouspalvelu Kari Avikainen Oy Yhteydenotot 040-487 2688 www.kja.fi SĂ„HKĂ–SUUNNITTELUA

PAINOPALVELUJA

Toimitusjohtaja Juha Sundberg Aleksi, Trio, 15140 Lahti p.(03) 87 180, f.(03) 871 8110 www.lahdentilikeskus.fi

TILIEKSPERTTI M.VINK OY Marjatta Vink HTM, KLT Erkontie 20, 16300 Orimattila puh. (03) 884 830 fax. (03) 884 8310 marjatta.vink@tiliekspertti.com

TILITOIMISTOJA

Nastolan Tilitoimisto Oy -VLLBSJOUJF /BTUPMB QVI GBY OBTUPMBO UJMJUPJNJTUP!QIOFU ž Tiliekspertti M.Vink Oy

auktorisoitu tilitoimisto Marjatta Vink HTM KLT, gsm 050 5598634

www.ecapaino.com puh. 044 330 4530 fax (03) 751 5799

| Teknisen alan palvelut

| Paino- ja tulostuspalvelut

| Markkinointiviestinnän palvelut | Tallenne- ja arkistopalvelut Kulmakatu 5, 15140 Lahti, 03 753 5177 www.multiprint.fi

PAPERINKERĂ„YSTĂ„

KERĂ„YSPAPERI LAAKSONEN OY Keräämme paperit ja pahvit kierrätykseen kerrostaloista, taloyhtiĂśistä, yrityksistä ja omakotitaloista Keräysastiat veloituksetta käyttÜÜn kerrostaloille, taloyhtiĂśille sekä omakotialueille

Puh. 0400 - 491 486 www.kerayspaperilaaksonen.fi

SIIVOUSPALVELUITA

KiinteistÜsähkÜ

Jakeluverkot & katuvalaistus www.hl-elec.fi

TIETOSUOJAPALVELUJA

Erkontie 20 16300 Orimattila Puh (03) 884 830, Fax (03) 8848310 marjatta.vink@tiliekspertti.com

• sähkĂś- ja elektroniikkaromu

Ongelmajätepalvelu Mäentie Oy Uurastajantie 4, 15880 Hollola Puh. (03) 780 8081

www.saferec.fi

www.ojp.fi

tietosuojapalvelut

ongelmajätehuolto

• arkistot, asiakirjat • sähkĂśiset tallenteet

ULKOMAINONTAA

Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen


BMW EfficientDynamics

Weniger Emissionen. Mehr Fahrfreude. Vähemmän kulutusta, enemmän ajamisen iloa.

BMW Uusi 5-sarja

Ajamisen iloa

alk.

49.34351€

UUSI BMW 5-SARJA! Lähempänä täydellisyyttä kuin koskaan ennen. Tervetuloa tutustumaan täysin uuteen BMW 5-sarjaan Autosalpaan. Uusi BMW 5-sarja tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän suorituskykyä, tekniikkaa ja ajamisen iloa puhtaimmillaan.

Autoveroton hinta 39.490,00 € + arvioitu autovero 9.853,51 € = 49.343,51 € + tk 600 €. CO2-päästöt 132 g/km, EU-yhd. kulutus 5,0 l/100 km, 135 kW / 184 hv (BMW 520d saatavissa kesäkuun tuotannosta alkaen). Kuvan auto lisävarustein.

Vanhanradankatu 2, 15520 Lahti | puh. 020 7799 400 | www.autosalpa.fi Automyynti palvelee ark. 9-18, la 10-14 | Huolto ark. 7-19, la suljettu

“Edullista, uusiutuvaa ja omavaraista.”

Aurinkoenergian asiantuntija Lahdessa. Tule ja pyydä tarjous! -aurinkojärjestelmät

SUOMALAISTA PALVELUA

LSK Kodintekniikka Vesijärvenkatu 38, 15140 Lahti • Puh. 020 781 4350 • ark 9.30-18.00, la 9.30-14.00 • www.lsk.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.