Maatilanpirkka0214v

Page 1

MCI

VILJELY

KONEET

VILJAMARKKINAT

Sopimustoiminnalla toimiva viljaketju

Murskesäilöntä on kustannustehokas vaihtoehto

Kuluvalla kaudella ennätysmäinen viljasato

MAATILAN

PIRKKA 3 nro 2 • maaliskuu 2014 • www.k-maatalous.fi

! ä ä s i .fi Lue l ka

pirk n a l i t

aa

.m www

kotimaista halliratkaisua

Perävaunusta on moneksi

+ Koetila: Laadun määritys helpottaa jatkokäytön arviointia


Tuottavat viljansiemenet

BETTINA

PUNTARI

AMBER

• Huippusatoisa • Eriomainen korrenlujuus • Iso siemen ja hyvä hehtolitrapaino

• Kova sato ja vahva korsi • Korkea hehtolitrapaino • Hyvät leivontaominaisuudet

• Suuri jyvä ja korkea hehtolitrapaino • Taudinkestävä • Tärkkelys- ja rehukäyttöön

RINGSAKER

BJARNE

TIRIL

• Valkokuorinen, alhainen kuoripitoisuus

• Aikainen ja huippulaatuinen myllyvehnä • Korkea valkuaispitoisuus

• Korkea valkuispitoisuus ja hehtolitrapaino • Tasaisen hyvät viljely- ja laatuominaisuudet • Erinomainen happamilla mailla

Rehu- ja elintarvikekaura

Melko myöhäinen leipävehnä

Huippusatoisa, melko aikainen kaura - erittäin suuri ydinsato

Lujakortisin kevätvehnä

2-tahoinen ohra

Aikainen monitahoinen rehuohra

DEMONSTRANT Erittäin satoisa myllyvehnä

• Zebran aikaisuusluokkaa • Korkea hehtolitrapaino • Ilmava tähkä ja hyvin taudinkestävä

Etelän paalinurmiseos

• Grindstad-timotei 75% - Kasper nurminata 25% • Erittäin runsas ja laadukas sato • Sopii rehuntuotantoon sekä säilö-/ kuivaheinän-tuotantoon erinomaisesti

www.k-maatalous.fi

LUONNONHOITOPELTO, REHU- JA RIISTASIEMENET Metsästäjän riistasiemenseokset • Laadukkaan riistapellon avaimet

Rehukasvit • Rehukaali, -rapsi ja -herne

K-MAATALOUS


MAATILAN

PIRKKA

nro 2 • maaliskuu 2014

50

Kotimaisista konehalleista löytyy ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin.

8

22 Murskesäilöntä maitotilan apuna Kiuruvedellä W-max 10F jauhaa silkkaa säästöä.

30 Laatukauralle on kysyntää Kaura sopii erinomaisesti hevosrehuksi.

VOIMAA JA SUORITUSKYKYÄ MF 7600 -sarjan koneissa riittää vääntöä vaativaankin menoon. MAATILAN PIRKKA 2•2014

48 Metsäkoneen haastaja Nokan hydraulikoneikollinen kuormainvaunuyhdistelmä sopii urakoitsijalle.

3


64

Saksalainen Fortinkauramylly luottaa suomalaiseen.

20 Yhteistyösopimus kannattaa

56 Tienvarsien niittovelho Elhon vesakkomurskain on

Sopimustoiminta mahdollistaa sadon tehokkaan sijoittumisen markkinoille.

28 Perävaunuilla vuoden ympäri

60 Uudet koneet tutuksi

Anttosen tilalla Multivan vaunulla kuivalannan ajo onnistuu talvellakin.

38 Potilan Maxer Prolla työsyvyys pysyy Raskaammalla äkeellä selviää haastavassakin maastossa.

40 Menestyvä maitotila vaatii hyvää johtamista Mistä syntyy maitotilan kannattavuus?

44 Ison tilan niittokoneyhdistelmä Elhon kahden koneen yhdistelmän niittoleveys on lähes seitsemän metriä.

54 Suomen hevosmekka

urakoitsija Petri Lehtosen luottokone.

K-maatalouden käyttäjäkurssit

starttaavat jälleen.

VAKIOT 7 Pääkirjoitus 14 Jyväset 16 Palveluksessa 26

Asiantuntija vastaa

34 Viljamarkkinat 62 Kolumni 70

Ennen vanhaan

Anna palautetta ja voita iPad mini

71

K-maatalous on Suomenratsujen Kuninkaallisten pääyhteistyökumppani.

Maatilan Pirkka on K-maatalouden neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija K-maatalous, puhelin 010 53032 • Päätoimittaja Maria Munck • Toimitusneuvosto Mikko Marttila, Jukka Keltto, Jouko Väntänen, Anssi Peltola, Antti Meriläinen, Antti Korpinen, Matti Karlsson, Jyrki Lehto, Tiina Parikka • Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki, puhelin 09 2525 0250, faksi 09 2525 0251, info@mcipress.fi, www.mcipress.fi • Kannen kuva Seppo Nykänen • Painatus Scanweb Oy Kouvola • ISSN 2242-3745 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset k-maatalous.fi.

4

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Panostamme siihen kaikkein tärkeimpään Uusilla viljalajikkeilla sinulla on mahdollisuus entistä parempiin satoihin. Hyvä kasvu syntyy tasapainoisella ja riittävällä lannoituksella. Suomalaisiin olosuhteisiin suunnitelluilla YaraMila-lannoitteilla onnistut. Hyvä sato on myös eduksi ympäristölle, kun vilja käyttää tehokkaasti saamansa ravinteet. Mikä on sinulle kaikkein tärkeintä? Tutustu viljan lannoitukseen www.yara.fi/lannoitus


Puhdasta suomalaista polttoöljyä Neste Polttoöljy- puhdasta suomalaista polttoöljyä. Neste polttoöljy on käytännössä rikitöntä ja sen kylmäominaisuudet ovat erinomaiset. Se soveltuu sekä lämmitykseen että moottorikäyttöön. Sitä käytetään esimerkiksi puutarhoissa, teollisuudessa sekä lämmityksessä silloin, kun ympäristöasiat ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Neste- polttoöljy palaa tehokkaasti ja taloudellisesti.

Nykyaikaista, tasalaatuista ja erittäin korkeatasoista Teboil Motor/Lämmitysöljy on rikitön EN 590-standardin mukainen nykyaikainen, tasalaatuinen ja erittäin korkeatasoinen moottoripolttoöljy. Se pitää moottorin puhtaana eikä savuta kylmäkäynnistyksissä. Tuote soveltuu erinomaisesti kaikkien maansiirto- ja metsätyökoneiden sekä traktorien polttoaineeksi. Tuote sisältää korroosiota ja vaahtoamista ehkäisevän sekä polttonestejärjestelmää puhtaana pitävän lisäaineen. Motor/Lämmitysöljy soveltuu erinomaisesti myös lämmityskäyttöön.

Joustavasti jokaiseen tarpeeseen. Shell Thermo City on laadukas polttoöljy moottori- ja lämmityskäyttöön. Se on tasalaatuinen rikitön polttoöljy, joka soveltuu sekä moottori- että lämmityskäyttöön. Se täyttää SFS-EN 590 –normin mukaiset vaatimukset. Shell Thermo City on saatavilla kesä- ja talvilaatuisena.

FARMEX FARMARISÄILIÖT

2.745,-

FARMEX 135, 1350L

• Valuma-altaalla • Isolla päädyllä valmistettuna lyhyt - näppärä sijoittaa.

FARMEX 16, 1600L • Valuma-altaalla

Ilman pumppuvarustusta

3.025,-

Hinta ilman pumppua

FARMEX 62, 6200L

• Käsipumppuvarustus: käsipumppu, letku, pistooli, lappovirtauksen estin sekä lukittava pumppukaappi

Tankkaussäiliö 200 l kannella

Dieselöljyn tankkausasema 1000 l

• Lev. 80, pit. 60 ja kork. 59 cm • 12 V pumppu, virtaus 40 l/min • Letku 4 m, autom.pistooli, kaapelit 4 m akkukiinnitykseen, sulku- ja ilmaventtiili • Polyeteeniä 500907703

• Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle. Kaksoisvaippa valuma-altaalla. • 230 V pumppu, tuotto n. 30 l/min. • Imusuodatin 6 m, polttoaineletku ja autom. pistooli • 128 x 77 x 142 cm

Ei vaadi erillistä ADR-lupaa.

4.325,-

749,-

Farmex säiliöiden vakiovarustus: Ylitäytön estin, Camlock -täyttö, öljypinnan korkeuden mittari ja FARMEX pumppuyhde sekä imuputki takaiskuventtiilillä ja sihdillä.

998,+ rahti

Cemo Cube Premium dieselsäiliö 2500 l

Cemo AdBlue tankkauskärry 100L • 12 V pumppu, 35 l/min • 2 m kaapelit • Letku 4,4 m

US! UUkTukUela 8 m

501073967

Let tkulla! le

UU T U

US!

1.159,-

• Sähköpumppu 230V • Virtaus 72 l/min • Virtausmittari, autom.pistooli, määrämittari, ylitäyttösuoja sekä Camlock korkki • Kaksoisvaippa

3.995,-

Hinnat sis. alv 24%, toimituskulut lisätään hintaan.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS

+ rahti


PÄÄKIRJOITUS

Itsestä kiinni

O

salla maamme maatiloista menee hyvin, mutta kaikilla ei. Syitä tähän on monta, eikä kahta samanlaista tilaa ole olemassa. En tarkoita samanlaisuudella pelkästään maantieteellistä sijaintia, rakennuksia ja tuotantosuuntaa, vaan myös sitä, miten maatalousyrittäjä muokkaa tilaansa. Lehdessä olevassa maitotilojen taloutta koskevassa artikkelissa ProAgrian asiantuntijat summasivat, että menestyminen on eniten kiinni maatalousyrittäjästä itsestään, mutta myös siitä minkälaisen tilan hän on saanut suku­polvenvaihdoksen yhteydessä hoidettavakseen. Menestyvillä tiloilla on yhteistä se, että kaikki tekemiset ovat suoraviivaisia eikä niitä lykätä tulevaisuuteen. Maatiloilla sattuu ja tapahtuu, ja loppupeleissä maatalous­yrittäjä on aina luonnon armoilla. Jos tilalla on jo entuudestaan menty äärimmilleen kiristetyllä kuminauhalla, voi yksi pieni asia johtaa romahtamiseen. Kun tilat suurenevat ja harvenevat, ei entisenkaltaista tukiverkkoa ole enää tarjolla. ProAgria tarjoaakin maatalousyrittäjille nykyään erilaisia luottamuksellisia pienryhmäkeskusteluja. Ne ovat lisäämässä suosiotaan. Toimintaedellytysten takaamiseksi myös investointeja tulee välillä tehdä. Silloin kannattaa ottaa vastaan kaikki tarjolla oleva apu. Parhaiten menestyvillä tiloilla kaikki päätökset ovat loppuun asti väänneltyjä ja käänneltyjä ja perustuvat faktoihin. Mitään ei tehdä mutu-tuntumalla. Hankintoihin tutustutaan perusteellisesti etukäteen ja parhaissa tapauksissa jopa tositoimissa. Näin löydetään juuri sellainen t­ uotantorakennus tai kone, joka parhaiten sopii omalle ­tilalle. Lehdessämme tykätyimpiä ovat ne jutut, missä maa­ talousyrittäjä kertoo omin sanoin tekemästään investoinnista tai hankkimastaan laitteesta. Tässäkin lehdessä käyttäjä­ kokemuksia piisaa, muun muassa MF 7624:stä, Potilan Maxer Pro -äkeestä, Multivan perävaunusta, Elhon niittokoneyhdistelmästä ja kolmesta erilaisesta halliratkaisusta. Toivottavasti niistä on apua päätöksenteossa.

– Tiesitkö että joka vuosi heitetään miljoonia kiloja perunaa veteen? – Juu, pitäähän ne keittää.

Hyvää alkavaa kevättä!

Maria Munck maria.munck@mcipress.fi

MAATILAN PIRKKA 2•2014

7


JÄREÄ voimakone TEKSTI ja KUVAT Tuomo Kautonen ja Konekesko

HHHHH MF 7624 Dyna VT Massey Fergusonin 7600-sarja on yhdistelmä voimaa, suorituskykyä ja tehokkuutta. Jari Timosen traktoriurakointiyrityksen tehoa vaativiin tehtäviin 6-sylinterinen MF 7624 Dyna VT oli oikea hankinta. Traktorin valteiksi ovat nousseet toimintavarmuus ja ergonomia. 8

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Massey Fergusonin 7600 -sarjalaisessa on tarpeeksi vääntöä tilan kaikkiin töihin.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

9


Mukavuus ja ergonomia ennen kaikkea. Ilmastoitu penkki toimii pitkinä työpäivinä ja sähköinen käsijarru suunnanvaihtovivussa helpottaa työskentelyä. Myös jalkatilaa Massey Fergusonissa on runsaasti.

T

Toimintavarma, portaaton vaihteisto ja työergonomia kohdallaan, entistä pienempi polttoaineen kulutus, luettelee yrittäjä JARI TIMONEN viime keväänä hankkimansa MF 7624 -traktorin ominaisuuksia. Järeä voimakone näyttelee merkittävää roolia konepalveluihin keskittyneen maatilayrityksen toiminnassa.

10

muksella suoraan naapurissa sijaitsevan karjatilan säilörehusiiloon.

Kolme painotusta

Jari Timonen otti vetovastuun Jussila-nimisellä kotitilallaan vuonna 2005. Tila sijaitsee itärajan tuntumassa, muutaman kilo­metrin matkan päässä Kiteen kaupunkitaajamasta. Timosten perheeseen kuuluu paikallisessa terveys­ keskuksessa sairaanhoitajana työskentelevä Tarja-puoliso sekä kaksi teini-ikäistä lasta. Koulutukseltaan Jari on metsätalousteknikko, ja aikaisempaa työkokemusta hän hankki useiden vuosien ajan muun muassa Savonlinnassa sijaitsevan Louhen kalkkikivikaivoksen järeiden traktoreiden kuljettajana. Nykyään Jari Timonen suuntaa oman työpanoksensa traktori­ urakointiin, jota tukee laaja naapuri­tilojen, toisten yrittäjien ja asiakkaiden muodostama yhteistyöverkosto. Jussilan tilan kaikki pellot viljellään nurmella, ja peltojen sato korjataan yhteistyösopi-

–Yritystoiminnassa on vuodenajasta riippuen kolme paino­ pistettä, Jari tiivistää. Kesäisin korjataan säilörehua ja talvella urakoidaan lumitöitä. Lisäksi toimitetaan omasta soramontusta seulottua soraa metsä­ autoteille, kesämökeille ja rakennustyömaille kysynnän mukaan. Yrityksen kalustoon kuuluu traktorin lisäksi joitakin maatalous­koneita ja kivenraivain. Soramontulla toimii koneellinen seula sekä soran käsittelyyn tarvittava järeä pyöräkuormaaja. Säilörehu korjataan lähiseudun kolmen karjatilan kanssa yhteistyössä osakkaiden koneita hyödyntäen. Timonen vetää järeällä traktorillaan kolmen karjatilan yhdessä hankkimaa noukinvaunua pienempien traktorien hoitaessa työ­ ketjussa muita tehtäviä. Vuosittain korjataan säilörehu noin 250 peltohehtaarilta, mikä merkitsee pääosin kahteen kertaan niitettynä yhteensä yli 400 säilöreMAATILAN PIRKKA 2•2014


Jussilan tilan yhtenä merkittävänä tulonlähteenä on koneurakointi ja yrityksen merkittävin työkone Massey Ferguson 7624 Dyna VT.

Exclusive-varustelussa on vakiona Datatronic-ajotietokone, jonka kautta hallitaan muun muassa sähköisten hydrauliikkalohkojen virtauksia, päisteautomatiikan säätöjä sekä kierrosja vakionopeusmuistien arvoja.

Traktorin merkitys nousee Jussilan kalustossa ylitse muiden, koska sitä tarvitaan kaikissa toiminnoissa. huhehtaaria vuodessa. Työhön kuluu aikaa yhteensä kuukauden verran. Myös karjatilojen liete­lannan levityksessä käytetään Timosen traktoria.

Järeällä vetokoneella käyttöä

Monitoimikahva ja monitoiminen joystick helpottavat työsuoritusta: hydrauliikan, voimanoton, ajonopeuden ja nostolaitteiden hallinta on sormien ulottuvissa.

JUSSILAN TILA • Jussilan tila siirtyi nykyisen yrittäjän hallintaan vuonna 2005. • Yrittäjäperhe: Jari ja Tarja Timonen, kaksi lasta • Erikoistuminen: Konepalvelut, pellot viljellään nurmella ja toimitetaan suoraan pellolta naapuritilan säilörehusiiloon • Yrityksen merkittävin työkone: Massey Ferguson 7624 Dyna VT

MAATILAN PIRKKA 2•2014

Traktorin merkitys nousee Jussilan kalustossa ylitse muiden, koska sitä tarvitaan kaikissa toiminnoissa. Aikaisemmin Jari on omistanut neljä traktoria, jotka edustivat kahta konemerkkiä. Massey Fergusonin MF 7624 Dyna VT -traktorin hän hankki viime vuoden huhtikuussa. Ennen ostopäätöstä traktoria testattiin käytännön työssä, ja siitä saatu käytännön tuntuma vaikuttikin ratkaisevasti ostopäätökseen. – Voit kirjoittaa: Olen tyytyväinen!, kokenut traktorimies painottaa yhdeksän käyttökuukauden kokemuksella, kun traktorin mittarissa on tunteja noin 1 300. Koneen 245 hevosvoiman moottori­teho riittää hyvin noukinvaunun käyttöön sekä painavienkin kuormien siirtoon maantiellä. Noukinvaunuun mahtuu rehua 40 kuutiota, ja Jussilan perävaunuun soraa 11 kuutiota. Ajotuntumaa parantaa kokonaispaino, joka on esimerkiksi etukuormaimella varustettuna noin 10,5 tonnia. Maan-

tievarusteltu traktori etenee tiellä täydellä kuormallakin sallittua 50 kilometrin tuntivauhtia vaivattomasti.

Ergonomia kunnossa Traktorin työergonomia saa käyttäjältä kiitosta: Portaattomasta eli automaattisesta vaihteistosta johtuen traktoria hallitaan kätevästi joko ajopolkimilla tai ajokahvalla. Suunta vaihtuu tarvittaessa kolmesta vivusta, ja hydrauliikan hallintalaitteet ovat kätevästi käyttäjän

MF 7624:n kokonaispaino etukuormaimella varustettuna on

10,5 tonnia.

11


Massey Ferguson 7624:n portaaton Dyna-VT-vaihteisto ja tehokas ja taloudellinen 245 hevosvoiman moottori ovat täydellinen työpari.

ulottuvilla. Exlusive-varustukseen kuuluvat muun muassa ilmastoidut penkit, lämmitettävät peilit ja kopin jousitus. Etu-ulosottoa ei traktoriin hankittu. Polttoaineen kulutus vaihtelee tietenkin kuorman ja olosuhteiden mukaan. Ari arvioi kuitenkin, että suuremmasta tehostaan huolimatta MF 7624 vie polttoainetta suunnilleen aikaisemman, 183 hevos­ voiman tehoisen traktorin verran. Ympäristölle haitallisia pakokaasun typpioksideja vähennetään Massikassa polttoaineeseen sekoitettavalla urealiuoksella. Takuun vaatima huolto löytyy myös kätevästi Kiteen kaupungista.

Asiakkuuksien vaatiessa kalustoa voidaan myös täydentää. Esimerkiksi metsäyhtiöiden työ­kohteita varten traktoriin hankitulta tablet-tietokoneelta tarkistetaan vaivattomasti metsä­ autoteiden aurauskohteet. Tältä osin palveluja käyttävät eniten UPM, StoraEnso ja Harvestia. Yrityksensä laskutukset Jari hoitaa itse, mutta tilinpäätös ja veroilmoitukset laatii tilitoimisto. Uuden traktorin investointikustannus on yrittäjän mielestä hallituissa puitteissa, ja Massey Ferguson-yhteistyö jatkuu vakaalla pohjalla.r

Tablet-tietokoneelta tarkistetaan vaivattomasti metsäautoteiden aurauskohteet.

Rooli yhteistyöverkostossa Jari Timonen viihtyy työssään. Tehtävät vaihtelevat luontevasti vuodenaikojen mukaan, ja vuosien varrella hankittu laaja yhteistyöverkko on osoittanut toimivuutensa. Tuotantoaan tehostavat maito- ja lihakarjatilat käyttävät ulkoisten urakoitsijoiden tehokkaita koneita ilmeisesti myös tulevaisuudessa, ja Jussilan muu kalusto työllistyy sopivasti ympäri vuoden. 12

Massey Ferguson 7600-sarja • • • • • • •

Suomalainen AGCO Power 6-sylinterinen moottori Maksimiteho 165-280 hv Maksimivääntö 677-1145 Nm Dyna-4 (16+16), Dyna-6 (24+24) tai portaaton Dyna-VT-vaihteisto Kattavat varustetasot (Essential/Efficient/Exclusive) Tilava hytti ja helppokäyttöiset hallintalaitteet Saatavana jopa 150 l/min hydrauliikka

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Euroopan Ykkönen Markkinoiden nykyaikaisin puimurimallisto

CLAAS AVERO 160 • Moottoriteho 158 hv, Tier3 • Leikkuuleveydet 3,7 – 5,4 m • Viljasäiliön tilavuus 4200 litraa • Pitkät kohlimet 390 cm, lisäksi tehokohlimet • Huippuunsa hiottu käytön mukavuus ja helppous, mukana sekä uusinta että parhaaksi koettua teknologiaa • Tehokas ja silti kompaktin helppokäyttöinen • Kokoluokassaan markkinoiden hiljaisin, mukavin ja ergonomisin ohjaamo, josta erinomainen näkyvyys

ne

it a

r a jo it

!

s ti

alv 0%

ea

Ko

!

Tucano Hybrid

Tucano

99.000€

om

Avero

O 160 -moottorilla Tier3 alkaen:

Hu

Malli

Suorankaupan tarj ous! AVER

to i e tt u e r ä -

n mi

op

Lexion Hybrid

Lexion

160

240APS

320

Työleveys, cm

430

430

490

420APS 430APS 440APS 450APS 470APS 620APS 630APS 660APS 670APS 670APS 740APS 750APS 770APS 780APS 540

600

600

660

660

660

660

660

750

750

750

750

900

1200

Teho, hv

158

205

238

238

265

286

306

326

305

359

400

449

431

400

449

551

598

www.konekesko.fi


jyväset

Kierrätä Rani Kiristekalvojen muovihylsyt hyötykäyttöön lähimmässä K-maatalouskaupassa Oy FL-Pipe Ab toimii Kaustisen kunnassa Keski-Pohjanmaalla. Yritys valmistaa muoviputkia ja -hylsyjä polypropyleenistä Suomen muoviteollisuudelle, tukkuliikeille ja ­rakennusliikkeille. Tuotannossa käytettävästä raaka-aineista 75 prosenttia on uusioraaka-aineita. Voit tuoda Rani kiriste­kalvojen harmaat muovihylsyt K-maatalouskauppaasi, josta ne toimitetaan FL-Pipelle. Hylsyistä on poistettava kaikki vanhat muovit ja teipit. Käytetyt hylsyt rouhitaan ja uusioraakaaineesta tehdään jälleen hylsyjä kiristekalvorullille. Hylsyjä vastaanotetaan ympäri vuoden.

Tiesitkö, että... Kesällä 2013 luomuviljaa tuotettiin 90 miljoonaa kiloa, mikä oli 2,2 prosenttia koko Suomen viljantuotannosta. Eniten tuotettiin luomu­ kauraa, 46 miljoonaa kiloa, joka oli lähes kahdeksan miljoonaa kiloa enemmän kuin vuonna 2012. Kuivana korjatun viljan lisäksi luomuviljaa korjattiin myös tuoreviljana.

5

Viisi uutta tulokasta lajikeluetteloon K-maatalouden koetilan tutkimus ja koetoiminta jatkaa vahvaa työtään. Viralliseen lajikeluetteloon hyväksyttiin alustavan tiedon mukaan helmikuussa viisi uutta lajiketta, jotka tulevat markkinoille lähivuosina. Uudet lajikkeet ovat: – Avanti-kaura: erittäin satoisa myöhäinen kaura – Avetron (GN 08207) -kaura: aikainen ja satoisa laatukaura – Skarnes-kaura: keskimyöhäinen – Krabat-kevätvehnä: terve, varmaa myllylaatua, on jo markkinoilla – Trym-ohra: aikainen, monitahoinen

VYRseminaarissa monipuolista ammattiasiaa Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) järjesti vuosittaisen seminaarinsa Hämeenlinnassa 30.1. Paikalle saapui kolmisensataa henkilöä. K-maatalouden esittelypisteellä keskusteltiin muun muassa uusista lajikkeista, viljelysopimuksista ja öljykasveista. Päivän monipuoliset esitykset olivat mielenkiintoisia käsitellen viljamarkkinatilannetta, CAPuudistusta, punahomeiden hallintaa, öljy­kasvien viljelyn uusia ratkaisuja sekä integroidun kasvinsuojelun uusiutuvia määräyksiä ja kokemuksia niiden käytäntöön otosta. Kaikki esitykset löytyvät www.vyr.fi –sivustolta. Erityisesti kannattaa tutustua ProAgrian SAMUEL JUSSILAN esitykseen kasvinviljelytilan kannattavuuden tekijöistä ja MTK:n JUKKA PELTOLAN esitykseen kylvösiemenestä.

VLihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2012 yhteensä 382,9 miljoonaa kiloa. | lihatiedotus.fi

14

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Varaosia nyt myös verkosta Konekesko on avannut raskaskoneiden varaosien verkkokaupan, joka palvelee asiakkaitaan osoitteessa http://webshop.konekesko.fi.

K

MAATILAN PIRKKA 2•2014

tavan valinta, 3. yhteenveto ja 4. tilausvahvistus. Maksusuoritus tehdään vaihtoehtoisesti joko luottokortilla tai verkkopankki­tunnuksilla. Kaikilla verkkokaupasta tilatuilla tuotteilla on 14 vuorokauden palautusoikeus ja yhden vuoden takuu. – Haluamme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin. Verkkokauppamme tarjoaa luotettavaa tietoa tuotteistamme. Kun asiakas hankkii osia Konekeskon verkkokaupasta, hän voi olla varma, että saa turvallisesti laadukkaita alkuperäisosia kilpailukykyiseen hintaan. Alkuperäisosia käyttämällä asiakkaamme varmistavat koneiden toimivuuden ja tehokkaan käytön, Vallivaara summaa. Tutustu verkkokaupan valikoimaan osoitteessa http://webshop.konekesko.fi.

jyväset

onekeskon uusi verkkokauppa tarjoaa nykyaikaisen lisän K-varaosaverkostolle, joka toimii 16 paikkakunnalla ympäri Suomen. Myymäläverkoston luonnollisena tukena verkkokauppa tavoittaa nyt myös ne asiakkaat, jotka eivät asu myymäläverkoston välittömässä läheisyydessä. – Verkkokauppa tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman asiointimahdollisuuden, ja se toimii kaikilla päätelaitteilla. Uskon, että aina ja kaikkialla saatavilla oleva verkko­myymälä kivijalkamyymälöidemme lisänä helpottaa asiakkaidemme varaosahankintoja. Verkkokaupassa olevat varaosat ja tarvikkeet löytyvät omasta varastostamme, joten toimitamme ne 1–3 arkipäivässä asiakkaalle minne tahansa Suomeen, Konekesko Oy:n jälkimarkkinointijohtaja JUHO VALLIVAARA kertoo. Verkkokaupan kattava hakutoiminto auttaa löytämään sopivat tuotteet helposti eri konemalleihin. Valikoimaan kuuluu aloitusvaiheessa runsas määrä Massey Ferguson-, CLAAS-, Kubota- ja Weidemann-varaosia sekä tarvikkeita, ja tulevaisuudessa valikoimaa tullaan kasvattamaan muun muassa maanrakennuskoneiden varaosilla ja tarvikkeilla. Tarkoituksena on lisätä myös konetarvikkeiden ja brändituotteiden tarjontaa. Rekisteröitymällä asiakas saa verkkokaupasta paitsi nopean ja luotettavan hankintakanavan, myös paikan hallinnoida omistamiaan koneita sekä seurata tilaushistoriaa. Rekisteröityneenä käyttäjänä asiakas saa myös pääsyn Massey Fergusonin ja CLAASin koneiden sähköisiin varaosakirjoihin. Verkkokaupasta voi halutessaan lisäksi ­vastaanottaa omaan konekantaan sopivia kampanjatarjouksia sekä tehdä tarjouspyynnön tuotteista, joita verkkokaupasta ei suoraan löydy. Verkkokaupan ostotapahtuma on tehty helpoksi, ja tuotteiden varsinainen tilaus on jaoteltu selkeästi neljään eri vaiheeseen: 1. tilaajatiedot ja toimitus, 2. maksu-

15


PALVELUKSESSA

Mestari työssään TEKSTI ja KUVA Maria Munck

L

ahden Maatalouspirkan myyjä LEENA HUOPALAINEN saa tituleerata itseään mestarimyyjäksi, sillä hän on vuoden 2013 Mestarimyyjä-kilpailun K-maatalous-sarjan yksilökisan voittaja. Voittoon tarvittiin paitsi kovaa työtä myös halua kouluttautua. Ammattitaitoisten myyjien tunnistamisen lisäksi kilpailun ideana onkin, että osallistujat oppisivat enemmän myytävistä tuotteistaan ja koko K-ryhmästä. Uurastuksesta seuraa myös palkinto: vuoden 2013 yksilö­ sarjojen voittajat pääsivät tammikuussa viikon opintomatkalle Kiinan Chongqingiin. Leena on työskennellyt Lahden Maatalouspirkassa vuodesta 2007 lähtien. Alun perin hänet palkattiin rehuvastaavaksi, ja kotieläinpuoli onkin sydäntä lähellä: – Olen syntynyt Etelä-Savon Punkaharjulla. En ole maatilalta kotoisin, mutta mummolassa oli lypsylehmiä, ja sieltä on tullut kipinä alalle. Lukion jälkeen menin opiskelemaan Kujalan maatalousoppilaitokseen. Olen ollut töissä muun muassa lypsykarjatilalla ja puhelin­ myyjänä kalaöljykapseleita myymässä. Ensimmäisen kerran Leena osallistui Mestarimyyjä-kilpailuun vuonna 2008, josta lähtien semi­finaalipaikka kymmenen parhaan joukossa on auennut joka vuosi. Vuonna 2012 tuli kolmas sija. Voittokaan ei sammuttanut kilpailuintoa, sillä Leena aikoo osallistua kilpailuun tänä-

16

kin vuonna. Alkukarsintoja pidemmälle hän ei kuitenkaan pääse, sillä yksilökisan voittajat eivät pääse kahtena vuonna peräkkäin semifinaaliin. Mestarimyyjä-kilpailussa testataan myyjien ammattitaitoa erilaisten tehtävien merkeissä. Voittajaksi selviytyy kilpailija, joka parhaiten tuntee myyntityön, myytävät tuotteet sekä niiden taustat. Tehtäviä saa suorittaa työaikana, mutta Leena kertoo tehneensä niitä myös omalla ajallaan, jotta saisi kunnolla keskittyä. Leenan mukaan hyvä myyjä osaa kuunnella asiakasta ja löytää parhaimmat ja toimivimmat ratkaisut. – Joskus asiakkaat tietävät jostain tietystä tuotteesta paljon enemmän kuin minä, ja pyydänkin silloin heitä kertomaan siitä minulle. Hyvä myyjä myös tarjoaa asiakkaalle sellaista, mitä hän ei ehkä osaa kysyäkään. Parempi myydä tarpeeseen, eikä vaan sitä mitä on varastossa. Myös ensivaikutelma on tärkeää. – Yritän kohdella asiakkaita sillä tavalla, miten itse haluan tulla kohdelluksi kun menen ostoksille. Jo se, miten asiakasta huomioidaan kun hän astuu ovesta sisään, on tärkeää, kertoo Leena Huopalainen. Mestarimyyjä-finaali järjestettiin 2. marraskuuta 2013 K-Team Päivillä Tampereella. r

LEENA HUOPALAINEN KUKA: Mestarimyyjä 2013 TYÖPAIKKA: Lahden Maatalouspirkka KOULUTUS: agrologi ja tradenomi HARRASTUKSET: tanssi, ryhmäliikunta, lukeminen

MAATILAN PIRKKA 2•2014


EU antaa lisää vapauksia viljelijöille EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistustyö CAP2020 on valmistumassa. Euroopan komissiossa valmistellaan asetuksia uudistetun lainsäädännön pohjalta. Uusien kansallisten lakien on määrä astua voimaan vuoden 2015 alusta, ja jäsenmaat valmistelevat toimeen­ panoa tahoillaan. Komission maatalouspääosaston DG Agrin varapääjohtaja JOOST KORTE on koonnut uudistuksen pääkohdat­ Vilja-alan yhteistyöryhmä VYRin verkkosivuille. Ensimmäinen pääkohta on Korten mukaan se, että markkinat ohjannevat jatkossa maataloustuotantoa aiempaa enemmän. Tästä syystä viljelijöiden asemaa tuotantoketjussa vahvistetaan. Toinen pääkohta on maataloustuotannon kestävyyden ja ympäristövaikutusten aiempaa tarkempi huomioiminen. Viimeinen merkittävä ydinasia uudistuksessa on kansallisen päätösvallan lisääminen.

Rukiin viljelyä halutaan laajentaa

MAATILAN PIRKKA 2•2014

miljoonaa

Keväällä 2013 Suomessa oli noin 1,3 miljoonaa sikaa. Sikoja oli noin 1 640 tilalla.

Aimo Kortteen Konepaja juhli Murskan 45-vuoden taivalta Ylivieskassa Murska-tuotteita on valmistettu jo 45 vuoden ajan. Vuosien varrella toiminta on kansainvälistynyt ja laajentunut erityisesti Venäjälle. Helmikuun 14. päivä merkkivuotta saapui juhlimaan vieraita yli kymmenestä maasta. Edustajia oli Ruotsista, Tanskasta ja Virosta, jotka edustivat myös Latviaa ja Liettuaa, Serbiasta, Slovakiasta, Kroatiasta ja Unkarista sekä Venäjän eri alueilta. Kotimaasta onnittelijoita olivat muun muassa ProAgria Keskusten Liiton hallituksen puheenjohtaja JUHA KORKEAOJA ja maaherra EINO SIURUAINEN. Paikalliset terveiset toi Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja JUHA PYLVÄS. K-maatalouden kiitokset tiiviistä yhteistyöstä välitti MIKKO MARTTILA, joka toivotti samalla vahvaa jatkoa tulevaisuuteen. Kortteen Konepajan juhlan yhteydessä vietettiin myös Mr. Murska AIMO KORTTEEN 70-vuotismerkkipäivää. Tervehdys- ja onnittelusanoissa kiitettiin Aimo Kortetta sitkeästä, määrätietoisesta ja rohkeasta yrittäjyydestä.

jyväset

Ruista on Suomessa kylvössä tällä hetkellä noin 25 000 hehtaaria. Rukiin satotasot ovat nousseet uusien lajikkeiden myötä. Ruista käytetään Suomessa noin 100 000 tonnia vuodessa eli noin 16–17 kiloa asukasta kohden. Yli puolet käytetystä rukiista tuodaan muualta. Pro Ruis ry:n 28. tammikuuta järjestämässä seminaarissa alan asiantuntijat korostivat kotimaisen rukiin suosimista. – Tavoitteenamme on nostaa rukiin viljely Suomessa elin­tarviketeollisuutemme tarvitsemalle tasolle ja parantaa rukiin arvostusta niin kuluttajien kuin viljelijöiden keskuudessa, totesi Pro Ruis ry:n puheenjohtaja SATU PURA. Myös kuluttajat suosivat kotimaista ruista ja teollisuus pyrkii vastaamaan näihin toiveisiin ja tarpeisiin. Viljelyn laajeneminen on avainasemassa rukiin omavaraisuuden kasvattamisessa ja yhdistys haluaa yhdessä jäsen­yritystensä kanssa tuoda viljelijöille tietoa ja työkaluja rukiin viljelyyn.

1,3

17


TAPAHTUMAT

KoneAgria järjestetään Jyväskylässä 8.–11. lokakuuta.

Kevätmarkkinat käynnistyvät – Spring break avaa kevään K-maatalouden kevätmarkkinat avaavat kevätkauden ja tuovat talveen kevään tuulahduksen. Kaupoissa nähdään vahvaa tarjontaa, esittelyjä ja tuoteuutuuksia. Klapikoneiden työnäytökset ja uuden MF-sarjan esittely kulkevat paikallisen ohjelman mukaan, seuraa ilmoittelua ja www.k-maatalous.fi/tapahtumat

Tulevat tapahtumat: Alavus

4.4.

Huittinen

4.4

Hämeenlinna 11.4. Iisalmi

11.4.

Ilmajoki

11.4.

Joensuu

28.3.

Jyväskylä

4.4.

Kankaanpää 24.4. Karjaa

3.4.

Kauhajoki

28.3.

Kauhava

4.4.

Kemijärvi

9.5.

Kitee

11.4.

Kiuruvesi

25.4.

Konnevesi 11.4. Kouvola

4.4.

Kuopio

17.4.

Kuortane

10.4.

Kuusamo

9.5.

Lappeenranta

3.4.

Lohja

4.4.

Loimaa

11.4

Mäntsälä

7.4.

Nilsiä

28.3.

Nurmijärvi 8.4.

18

Oulu

26.3.

Porvoo

9.4.

Riihimäki

10.4.

Tulevalla kaudella K-maatalous on mukana useissa hevosalan tapahtumissa. Rovaniemi

28.4.

Saarijärvi

25.4.

Salo

28.3.

Savonlinna 28.3. Suonenjoki 16.4. Toholampi 4.4. Turku

27.3.

Varkaus

4.4.

Vieremä

14.4.

Viitasaari

11.4.

Virolahti

11.4.

Virrat

11.4.

Vöyri

10.4.

Övermalax 4.4.

Tapahtumia tulevalle kaudelle Hevoset 2014, Tampere 5.–6.4., www.hevosmessut.fi OKRA Oripää, 2.–5.7., www.okramaatalous.fi K-maatalous Cup 5.7., Jokimaa Lahti Viljelyohjelmapäivä, Hauho 31.7. Suomenratsujen kuninkaalliset, Ypäjä 4.–7.9., www.hevosopisto.fi Maatalouskoneiden ja -tarvikkeiden erikoisnäyttely KoneAgria järjestetään 8.–11. lokakuuta Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. K-maatalous on vahvasti ja monipuolisesti mukana KoneAgriassa. www.koneagria.fi Kauppakohtaiset tapahtumat ovat alkuvuodesta kiinnostaneet asiakkaita, muun muassa Viljelyohjelmaillat ovat olleet erittäin suosittuja. Keväällä kauppojen ohjelmassa on luvassa lisäksi liikenneillat, hallipäivät, pellonpiennar-tapahtumat sekä paikallisia työnäytöksiä. Tarkempaa tietoa tapahtumista tarjoaa www.k-maatalous.fi ja K-maatalouden ilmoittelu.

MAATILAN PIRKKA 2•2014


KASVINSUOJELU KANNATTAA

Rikkakasvien torjunta viljoille:

Tautiaineet:

Lehtilannoitteet:

Kasvunsääteet:

Tooler®

Comet® Pro

Multiple®

Terpal®

• Hellävarainen viljalle, hyvä teho mataraan • Joustava käyttää 3-lehtiasteelta lippulehtiasteelle saakka

• Kasvin kasvua edistäviä vaikutuksia • Yksi maailman tehokkaimmista tautiaineista

Viljapeltojen suosikki

Pitkäkestoista tehoa tauteihin

Tooler Heavy UUTUUS! ®

Syysviljojen rikkakasvien torjuntaan • Erittäin hyvä teho saunakukkaan ja mataraan

Mustang Forte

Ohdakkeen ja valvatin kukistaja • Erittäin laajatehoinen, voidaan käyttää jo +5 ºC

Puma Extra

Luotettava hukkakauran kukistaja • Voidaan käyttää esim. Toolerin kanssa tankkiseoksessa

Tomahawk

Viljoilla tankkiseoksiin tuomaan mataratehoa

Prosaro® EC 250

Huipputuote tautien torjuntaan • Sopii myös öljykasveille

VILJELYOHJELMA

-RESEPTI

Erinomaisella matarateholla resistenssin hallintaan:

Tooler 40-50 g/ha + Tomahawk 0,4 l/ha + kiinnite

• Erittäin väkevä hivenseos – 1 litra sisältää 608 g hiveniä • Pieni vesi- ja käyttömäärän tarve • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet

Entire UUTUUS! ®

Markkinoiden kattavin lehtilannoitekokonaisuus viljalle

Sportak EW ®

Hellävarainen kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla • Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä • 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin hellävarainen viljelykasville • Ei rajoita olkien käyttöä

• Hyvä teho ohran verkkolaikkua vastaan

• Sisältää 8 eri ravinnetta ® • 1 litra liuosta sisältää 518 g ravinteita • Ylläpitää satopotentiaalia, auttaa Kasvunsäätöön ja stressaavissa olosuhteissa

Juventus 90

HiPhos® UUTUUS!

• Öljykasveilla kasvunsäädeominaisuus

• Fosforia 192 g/l, lisäksi kaliumia ja magnesiumia • 2-3 l/ha syksyisin ja keväisin syys- ja kevätviljoilla • Turvaa oraiden juurten kasvua

Sonis

Erityisesti ohran tautien torjuntaan ®

Tuttu ja varma tautien torjuja viljoilla ja öljykasveilla

• Nurmilla erinomainen voikukan kukistaja

K-MAATALOUS

Mangaanipitoinen lehtilannoite viljalle ja nurmelle

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

Fosforipitoinen lehtilannoite viljoille ja perunalle

-RESEPTI

Tehokasta tautitorjuntaa kaikille viljoille: Ilman käytön Comet Pro alk. 0,3 l/ha rajoituksia! + Prosaro alk. 0,25 l/ha Erityisesti ohran verkkolaikkua kurittamaan:

Comet Pro alk. 0,3 l/ha + Sportak 0,5 l/ha

lakoutumisen estämiseen viljoille sekä timotein ja nurminadan siemenviljelyksille • Laaja käyttöajankohta ja varma vaikutus • Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä vahvistaa korren tyveä

• Ei rajoita olkien käyttöä

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA

-RESEPTI

Laatuviljan tuotantoon rikkakasviruiskutuksen yhteydessä Multiple 1 l/ha Tautiruiskutuksen yhteydessä

Entire 1-2 l/ha Lisätietoja tuotteista avautuu myös QRkoodin takaa.

5600 5400

kg/ha

5200

Sadonlisä kg/ha

+

5000 4800 4600 4400 4200

Ruiskuttamaton

Prosaro 0,25 + Comet Pro 0,3

Prosaro + Comet Pro -ratkaisuilla sadonlisää 600-800 kg/ha monitahoisella ohralla (2 kokeen keskiarvot, MTT)

www.k-maatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/kasvinsuojeluaineet

e Olemm et e n ta it r o su män

myöntä Tukesin suojelukasvin innon. ainetutk

Tervetuloa turvallisille kasvinsuojeluainekaupoille

K-MAATALOUS


Laatuviljasopimuksella tehokkaasti toimiva viljaketju K-maatalousketjussa ja K-maatalouden koetilalla Hauholla tehdään työtä viljelyohjelman parissa. Tavoitteena on tuoda markkinoille Suomen olosuhteisiin parhaiten soveltuvia lajikkeita, ja asiakkaille niille sopivia viljelyohjelmia. Jotta sadon sijoittaminen markkinoille sujuisi mahdollisimman tehokkaasti, tarvitaan sopimustoimintaa.

Suomessa tuotetaan vuosittain enemmän viljaa kuin maassamme käytetään, ja siksi merkittävä osa tuotetusta viljasta viedään ulkomaille. Siitä huolimatta meillä on jatkuvaa alituotantoa öljykasveista ja rukiista sekä paikallisesti ja sadon laadun mukaan ajoittain myös rehuohrasta tai -vehnästä. Viljaa käyttävä teollisuus tarvitsee raaka-ainetta ympäri vuoden suhteellisen tasaiseen tahtiin. Yksittäinen viljelijä taas suunnittelee oman satonsa myyntiä varasto­tilojen, verotuksen tasauksen, rahantarpeen, riskinhallinnan tai vaikka tilan muiden töiden perusteella.

TEKSTI Päivi Auramo

Tuota sitä, mitä markkinoilla kysytään Jotta ketju toimii, pitää kysyntä ja tarjonta saada tavalla tai toisella kohtaamaan. Hinta toki toimii työjuhtana – hinnan nousu yleensä vähentää tarjontaa ja lasku lisää sitä. Pelkästään hintaa muuttamalla ja valtakunnallisiin tase- ja kauppaantulotilastoihin nojaamalla olisimme kuitenkin niin viljakauppiaina kuin teollisuusviljan käyttäjä­näkin aika hataran tiedon varassa. Vientimarkkinoilla toimintajänne vaihtelee nopeista pikakaupoista puolen vuoden, jopa vuoden päästä tapahtuviin laivauksiin. Jokaisen viejän on pystyttävä ennakoimaan omaa volyymiään pystyäkseen

20

MAATILAN PIRKKA 2•2014


VILJELYOHJELMA hyödyntämään vientimarkkinoiden hyviä kysyntäpiikkejä. Tässä sopimustoiminnan merkitys korostuu erityisesti. Mitä tehokkaammin kotimaiset toimijat pystyvät toimimaan vientimarkkinassa, sitä parempaa hintaa pystytään kotimarkkinoilla maksamaan. Ja ihan sama pätee kotimaisen käytön suhteen. Niin sanottua turhaa vientiä ja tuontia pitää välttää. Toimiva viljamarkkina koituu jokaisen suomalaisen viljelijän eduksi.

Käyttötarkoituksen mukaista laatua Laatuviljasopimuksella tuotetaan käyttötarkoituksen mukaista laatua. Aiottu käyttötarkoitus ja lajike kirjataan aina sopimukselle. Teemme sopimuksia mylly- ja teollisuus­ vehnästä, mallas-, tärkkelys- ja rehuohrasta, suurimo-, vienti- ja rehukaurasta, rypsistä, rapsista, rehuherneestä sekä härkäpavusta sekä kaikista luomuviljoista. Lisäksi teemme siemensopimuksia viljoista ja nurmikasveista. Osa laatuviljasopimuksista on niin sanottuja kolmikantasopimuk-

sia, joissa erän aiottu käyttötarkoitus ja toimituspaikka on sovittu valmiiksi jo ennen kylvöjä. Hyvä esimerkki tästä on tärkkelysohran sopimustuotanto Altian tarpeisiin. Tällöin sopimusviljelijä tietää jo sopimusta tehdessään, minkälaista laatua tulisi tavoitella – tässä tapauksessa korkeaa tärkkelyspitoisuutta ja suurta jyväkokoa. Onnistunut viljely lähtee jo lajikevalinnasta, ja niin halutessa osalle sadosta voi kiinnittää myyntihinnan jo sopimusta tehdessä. Aina ei kuitenkaan ole tarvetta määritellä loppuasiakasta valmiiksi. Esimerkiksi vehnällä eri käyttäjien laatuvaatimukset vaihtelevat merkittävästi, ja erän lopullinen toimituspaikka on kannattavinta päättää vasta ennakko­laadunanalysoinnin jälkeen. Välillä paras hinta saattaakin löytyä vientisatamasta tai rehu­käytöstä.

Sopimustoiminta on yhteistyötä Viljelysopimus, jonka nimesimme tulevalle kaudelle uudelleen Laatu-

Laatuviljasopimus on ennen kaikkea yhteistyösopimus. viljasopimukseksi, on ennen kaikkea yhteistyösopimus. Sopimustoiminnalla on kahdenlaisia tavoitteita: Toisaalta viljelyttää mahdollisimman hyvälaatuista raaka-ainetta viljaa käyttäville asiakkaillemme ottaen huomioon tilakohtaiset olosuhteet ja viljelykäytännöt. Toisaalta viljakauppiaina tavoitteemme on etsiä sopimus­ viljelijöidemme sadolle paras hinta markkinoilta. Sopimus ei kuitenkaan ole sitova ennen kuin hinta on sovittu. Sopimuksen luonteeseen kuuluu, että myyjä antaa ostajalle mahdollisuuden tarjota. Toisaalta hyvien kauppatapojen mukaan myyjä myös ilmoittaa, mikäli myy satonsa muualle. r

K-maatalouden viljalaboratorio palvelee Ì Rehuvilja-analyysit Ì Leipävilja- ja mallasohra-analyysit Ì Itävyysmääritys puhtaasta kylvösiemenestä • Tuo K-maatalouteen edustava 1 litran näyte - Lisätietoja kaupalta näytteenotosta, analyyseistä ja hinnoista • Nyt on hyvä aika tutkituttaa oman viljan itävyys - Määritys vie aikaa n. 2 viikkoa - Itävyyden ja tjp:n avulla voit määrittää kylvömäärän tarkasti. • Tarkkuutta ja laatua omaan rehustukseen hehtolitrapaino-, valkuais- ja DON-toksiinimäärityksellä.

K-MAATALOUS VILJELYOHJELMA


VIERAILULLA

Näytekauhalla Teemu Sisso voi kesken murskauksen tarkistaa lopputuloksen.

22

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Murskesäilöntä maitotilan apuna W-max 10 F -murskemylly jauhaa säästöä Anne ja Jarmo Sisson tilalla Kiuruvedellä. Tuoresäilötty vilja myös maistuu ja lypsättää hyvin. TEKSTI ja KUVAT Eeva-Kaisa Pulkka

Murskesäilöntä on paras ja kustannus­tehokkain vaihtoehto viljan käsittelyyn, puinnit voi tehdä kerralla eikä jälkiversonnan vihreistä jyvistä ole haittaa. Tähän tulokseen JARMO SISSO on tullut jo yhden sato­ kauden kokemuksella. – Viime vuonna säästimme 15 000 euroa, kun viljaa ei kuivattu, Sisso laskee. Murskevilja sopii myös hyvin aperuokintaan. Syksyn 2012 puinteihin hankittu W-max 10F on täyttänyt Sissojen odotukset. Kaura on jauhautunut lehmille käyttökelpoiseen muotoon. – Kauranjyvän riittävä rikkoutuminen oli suurin syy tämän myllyn hankintaan. Perinteisillä valssimyllyillä ei saa yhtä hyvää tulosta, isäntä sanoo. Sissot käyttävät myllyä sekä puintituoreen että kuivan viljan murskaukseen. Omien noin 50 viljahehtaarin lisäksi syksyisin ostetaan puintituoretta viljaa pystyyn myös muilta tiloilta. Ohra- ja kauralajikkeet valitaan siten, että kaikki ovat puitavissa yhtä aikaa. – Urakoitsija hoitaa puimisen, poikamme TEEMU ajaa kuormia ja minä käytän myllyä, Jarmo Sisso kertoo syksyn työnjaosta.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

Murskevilja tulee kerralla valmiiksi koko talveksi. Murskeviljan tavoitekosteus on Sissoilla 25–30 prosenttia, mutta kuivempaa ja märempääkin vilja voi välillä olla ilman suurempia ongelmia. – Kuivempi vilja pyritään laittamaan pohjalle, jotta se säilyy, Jarmo Sisso lisää. Murskeviljat säilötään kahteen laaka­siiloon, peitellään alus- ja päällys­ muovilla ja painotetaan pyöröpaaleilla. Vilja säilötään biologisella säilöntäaineella, happoa eivät Sissot aio myllyssään käyttää.

Tehtaalla hyvä palvelu Koska myllyllä jauhetaan vain viljaa, ei myllyn säätöjä ole tarvinnut juuri muutella. Samat säädöt ovat käyneet sekä märälle että kuivalle viljalle. Tuore­s­äilötty vilja riittää talvikaudeksi, kesäsyöttöön Sissot ostavat viljaa rekallisen kerralla. Apevaraston siiloon kipattu vilja litistetään murskemyllyllä ja puhalletaan siilon seinän yli viereiseen siiloon. – Rekallinen menee myllystä läpi kolmessa, neljässä tunnissa. Sillä vauh-

23


Huoltoaukon kautta näkee hyvin koneen sisälle, ja puhdistus on helppoa.

dilla murskauksen laatu säilyy hyvänä, Jarmo Sisso perustelee. Märän viljan murskausvauhti on hieman hitaampi. Eniten vauhtia ja myllyn säätöjä sanelee Sisson mukaan kauran jyväkoko. – W-max 10F -murskemylly on perinteistä valssimyllyä tehokkaampi ja myös kustannustehokkaampi, Sisso sanoo. Kustannustehokkuuden Sissot laskevat perustuvan etenkin pitempään käyttöikään. Kaatosuppilon lisäosan Sissot ovat havainneet hyväksi avuksi. Laajempi kaatosuppilo ei vaadi

Tilan keski­tuotos on noin 9 000 litraa. 24

yhtä suurta tarkkuutta kauhan käsittelyssä. Nelimetrisen elevaattorin Sissot valitsivat, koska siten murskattu vilja saadaan litistettyä suoraan seinämän yli viereiseen siiloon. Ensimmäisen syksyn käytön jälkeen huoltopäivityksessä myllyyn asennettiin kaksi huoltoa ja puhdistusta helpottavaa aukkoa. – Tehtaan palvelu on ollut erittäin hyvää, siellä asiakasta kuunnellaan, Sissot kiittelevät kotimaista valmistajaa. Tarvittaessa rikkoutuneen osankin voi hakea tehtaalta nopeasti. Perushuolloksi riittää kunnollinen rasvaus ja syksyllä märän viljan käsittelyn jälkeen perusteellinen puhdistus ja kuivaus. – Pohjaruuvin kohdalla voisi ehkä olla vielä luukku puhdistusta varten, Sissot vinkkaavat. Kiilahihnan suojuksen Sissot tekisivät läpinäkyväksi esimerkiksi verkosta, jolloin pohjaruuvin pyöriminen olisi helppo tarkistaa varsinkin pakkasaikaan. Voimanlähteeksi W-max 10F -murskemyllylle on riittänyt sadan hevosvoiman traktori.

Myös kaura rikkoutuu lehmille käyttökelpoiseen muotoon.

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Murska W-max 10F

W-max 10F -murskemylly on perinteistä valssimyllyä tehokkaampi ja myös kustannustehokkaampi. Sopiva yhteiskoneeksi Oman myllyn hankkimisen vaihtoehto olisi ollut ostaa viljan murskaus urakoitsijalta, mutta niitä ei lähialueilla juuri ole, joten puinti­ urakoitsijan ja myllärin saaminen tilalle samaan aikaan olisi voinut olla liian haasteellista. – Voisi ollakin hyvä yhdistelmä, jos samalla urakoitsijalla olisi sekä puimuri että tällainen murskemylly, Sisso pohtii.

Sissot eivät myöskään ole urakoineet myllyllään muille, vaikka se vetoaisan perässä kulkeekin. Töitä on isäntäparin lisäksi riittänyt myös Teemu-pojalle ja yhdelle työntekijälle omallakin tilalla. – W-max 10F kävisi kyllä hyvin porukan koneeksi, kolmesta viiteen tilan yhteiseksi, Jarmo Sisso arvioi. r

• soveltuu kaikille viljoille kuivana ja puintikosteana, myös maissi, herne ja härkäpapu • useita eri kiekkovaihtoehtoja • hiertävällä litistystekniikalla hyvä tulos • kapasiteetti maks. 20 t/h (teho riippuu viljalajista ja kosteudesta) • nostolaitesovitteinen tai vetoaisalla varustettu • voimansiirto 1000 rpm • litistysasteen säätö helppo, huoltokohteet hyvin esillä

Murskevilja lypsättää ANNE ja JARMO SISSON Marja-ahon tilalla 120 lehmän

lypsykarja on ruokittu appeella marraskuusta 2012 saakka. Seosrehuruokintaan siirryttiin väkirehun hinnan nousun vuoksi, ja vaihto on tyydyttänyt tilanväkeä sekä työteknisesti että kustannusten osalta. Lypsävien ape tehdään kerran päivässä säilö­ rehusta, ohrasta, kaurasta, rypsistä sekä kivennäisestä ja vitamiineista. Talvella käytetään murskesäilöttyä viljaa, kesällä lämpenemisriskin vuoksi kuivaa viljaa murskattuna. Hiehoille ja umpilehmille tehdään oma seos joka toinen päivä. Appeen teosta ja jakamisesta vastaa perheen poika TEEMU SISSO. Emännän vastuulla ovat vasikat, lypsyllä isäntäpari on yhdessä.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

Murskattu vilja tarttuu hyvin appeessa säilörehuun, eivätkä lehmät pysty erottelemaan jakeita. – Murskevilja maistuu lehmille hyvin ja ne lypsävät sillä noin litran lehmää kohti päivässä enemmän, Sissot ovat huomanneet. Tilan keskituotos on noin 9 000 litraa. Vuonna 2003 rakennetussa pihatossa siirtyminen aperuokintaan onnistui vaivattomasti, sillä pöytä on valmiiksi riittävän leveä ja läpiajettava. – Suorat, yksinkertaiset linjat eikä ylimääräisiä laitteita, niin häiriötilanteiden riski on pienempi, Jarmo Sisso linjaa.

25


Asiantuntija vastaa

Laadukkaalla Otsikko säilörehulla kohti korkeampia tuloksia

Virpi Holappa AIV-myyntipäällikkö Kemira Oyj

Ingressi.

Iris Kaimio eläinlääkäri, Emovet Oy

K

evätauringon lämmittäessä on hyvä jo suunnata ajatuksia kesäauringon porotuksiin ja pellolla kasvavaan nurmeen. Näin tehtiin myös tammikuussa Pudas­ Leipis. järven Pikku-Syötteellä ProAgria Pohjois-Suomen neuvojien kokoontuessa keskustelemaan yhteisistä mittareista ja tavoitteista, joilla saataisiin valtakunnan maidontuotostaso nousemaan. Pohjois-Suomen nurmitoimikunta on jo yli 20 vuoden ajan kutsunut koolle Pohjois-Suomen nurmen­ tuotannon kanssa tekemisissä olevat neuvojat ja alan yritysten edustajat kehittämään ja terävöittämään yhteistä neuvonta­sanomaa. Keskustelua herätti keskituotostason pysyminen samana jo seitsemättä vuotta, vaikka tiloilla investoidaan paljon tuotantoon ja esimerkiksi jalostukseen. Tiedon lisääntymisen myötä myös osaamistaso on varmasti kehittynyt. Vuosien laahaaminen kaipaisi näin ollen merkittävää harppausta etenemisessä sisältäen huolellisen syiden selvittämisen sekä tavoitteellisen toimintasuunnitelman laatimisen ja noudattamisen.

Hankkeen avulla tietoa hävikeistä

Selvitysten mukaan kuluttajien arvostus kotimaisuutta kohtaan on nousussa. Erityisiä esille nousevia näkökulmia ovat lähiruoka, luomu ja terveysvaikutteisuus. Myös työllistävyyteen ja aluetaloudellisuuteen kiinnitetään elintarvikkeiden oston yhteydessä huomiota yhä enemmän. Maidon tuotanto Suomessa on jo kulutusta alhaisempi, mikä lisää jalansijaa tuontimaidolle. Väestön ja ruoankulutuksen kasvu tulee lisäämään maitovalmisteiden kysyntää globaalisti. Tulotason kehityksen myötä kysyntää tulee olemaan alueesta riippuen monenlaiselle ruokavaihtoehdolle. Tuotteita tarvitaan kattamaan niin korkeatuloisten alueiden nautinnollisuutta ja terveyttä edistävät tarpeet, kuin massamarkkina-alueiden prosessoitujen tuotteiden saatavuus. Väistämättä on selvää, että laadukkaalle suomalaiselle maidolle ja siitä tehdyille jalosteille tulee riittämään kysyntää niin kotimaassa kuin vienninkin kautta.

ProAgria Etelä-Pohjanmaan nurmitiimi on toteuttanut Nurmi­ Artturi-kehittämishanketta vuosina 2011–2013 teemalla Säilöntää ja hävikkien hallintaa. Hanke on toteutettu EteläPohjanmaan alueella 12 pilottitilan voimin tavoitteena selvittää, millaista hävikkiä tiloilla on ja mistä se syntyy. EteläPohjanmaalla tuotetaan säilörehua vuosittain noin 910 miljoonaa kiloa, ja eri vaiheissa syntyvä hävikki on vähintään kahdeksan prosenttia, mutta joskus jopa 40 prosenttia. Kahdeksan prosentin hävikki pelkästään tällä alueella vastaa lähes 3 000 hehtaaria ”turhaa” nurmialaa, hukkaan mennyttä työtä ja ylimääräisiä kustannuksia. 50 nurmihehtaarin tilalla 8 prosentin hävikki vastaa neljää hehtaaria. Hankkeen avulla on saatu runsaasti tietoa ja oppia nurmen­tuotantoa rajoittavista tekijöistä. Samoin on opittu paljon mahdollistavista asioista kuten oikean säilöntäaineen valinnasta ja riittävästä annostelusta sekä siilotyöskentelyn tärkeydestä. Vain riittävän hyvin tiivistetty rehu säilyy ilman turhia varastoinnin aikaisia hävikkejä.

Rehujen laadussa toivomisen varaa

Oma osaaminen peliin

Kotimaiselle hyvälaatuiselle maidolle on kysyntää

Pohjoisimpana maatalousmaana Suomella on omat haasteensa. Lyhyt kesä ja sen vastapaino pitkä sisäruokintakausi vaativat huolellisen panostuksen rehun talteen keräämiseen mahdollisimman runsaana ja hyvälaatuisena. Suomessa nurmisäilö-

26

rehulla tuotetaan tehokkaammin maitoa kuin missään muualla maailmassa. Tämä perustuu osaamiseen ja säilörehu­ tuotannon pitkiin perinteisiin. Korkealaatuinen säilörehu onkin kannattavan maidontuotannon edellytys. Hyvää rehua lehmä syö enemmän, mutta valitettavasti tilojen välillä rehujen laatu vaihtelee paljon. Aika usein jää myös rehuanalyysi kokonaan teettämättä. Osk Pohjolan Maidon tuotantoasiantuntija PEKKA PETÄJÄSUVANTO oli perehtynyt viime kesän säilörehuista tehtyihin analyyseihin ja toi kuulijoiden tietoisuuteen osin hämmentäviä lukuja. Analyysitulosten mukaan rehut ovat kuluvalla säilöntäkaudella olleet aiempaa vuotta huonolaatuisempia, vaikka olosuhteet olivat pääsääntöisesti paremmat. Säilörehun laatuarvosanan 4–6 saaneita oli vuonna 2012 koko maassa 9,8 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2013 on ollut 10,4 prosenttia. Vaikuttaa siltä, että tiloilla otetaan säilönnässä ja varsinkin säilöntäaineiden valinnassa isoja harkitsemattomia riskejä.

ProAgrian huippuosaaja JUHA SOHLON sanoin navettainvestointi maksetaan maidosta saatavalla liikevaihdolla. Tuotanto täytyy saada pyörimään tehokkaasti, ja siinä avainasemassa on laadukas säilörehu ja koko rehuprosessin hallinta. Osaamista on – uskotaan omaan tekemiseen. r

MAATILAN PIRKKA 2•2014


ELHO SideChopper 420 PRO • Korkea etupää, avaran poistopuoli ja tilava kammio - erittäin siisti työjälki • Suuri ulottuvuus • Vakiona 1,3 kg:n vasaraterät • Kaksinkertaiset heittosuojat

9.890,-

(alv 0%) + toim.kulut

ELHO SideChopper TPM520 Pro puomimurskain

22.500,-

• mm urakoitsijoille ja tienhoitopiireille - murskaa vahvan vesakon, niittää korkealta, ulottuu vedenpintaan asti ojissa • Ulottuvuus 5,2 m trakt. keskilinjasta (alv 0%) + toim.kulut • Työlev. 210 cm, vapaa puominaluskorkeus 1,5 m

KOTIMAISET NOSTOLAITE NIITTOKONEET

Raj.erä.

KAMPANJAHINTAAN

ELHO Arrow NK 2000

4.450,-

Niittomurskaimen teräpalkilla ja niittolautasilla

(alv 0%) + toim.kulut

• Monikäyttöinen – heinän ja kesannon niittoon sekä maisemanhoitoon

ELHO Arrow NK 2400

ELHO Arrow NK 2800

Raj.erä.

Raj.erä.

KAMPANJAHINTAAN

KAMPANJAHINTAAN

(alv 0%) + toim.kulut

(alv 0%) + toim.kulut

5.350,-

6.540,-

Kysy myös ELHO etunostolaite -niittokoneita a mallisto Vielä kevääksi laaj m) tasojyrsimiä (3-4

LARA 8,5 T puomimurskain

34.570,Hinta varusteineen

Huima 8.3 m ulottuvuus!

• 1,5 m leveä leikkuupää! (alv 0%) + toim.kulut • Puomin ja leikkuupään kellunta! • Tarkka ja ergonominen Joystic! Mukana sovitteet ja nivelakseli!

jyrsimiä 4-nopeuksisia kela !

taan Nyt erä erikoishin

MASCHIO Nina 3 m

Nurmen suora-/ paikkauskylvöön

NY T älle an p ä kaup troninen i Elek alamittar pinta 390,-) (Ar vo

www.k-maatalous.fi

• Kylvömuokatuilla mailla myös viljalle, rapsille, herneelle ja pienten siementen pieniin kylvömääriin

9.190,-

(alv 0%) + toim.kulut

MASCHIO Kelajyrsimet • Erikoiskasvien viljelyyn, viherrakentamiseen, puutarhoille ja perint. viljelyyn • Työlev. 1,25-3 m, tehontarve 15-170 hv

Maschio U205 Maschio C250

3.890,5.390,-

(alv 0%) + toim.kulut

K-MAATALOUS


Perävaunu TILAN TARPEISIIN Jaakko Anttosen luomutilalla Joroisten Savuniemessä lantaa ja viljaa ajetaan ympärivuotisesti viiden Multivan perävaunun voimin. TEKSTI ja KUVAT Seppo Nykänen

J

luottaa Multivan perävaunuihin. Niitä löytyykin Anttosen tilan pihapiiristä yhteensä viisi kappaletta. Anttosen ensimmäinen Multiva, vahvistetulla laitarakenteella varustettu TR 140 -yleisperävaunu, hankittiin vuonna 2000 ja sen jälkeen vaunuja on tullut muutaman vuoden välein lisää. Anttonen viljelee 180 hehtaarin luomutilaa Joroisten Savuniemessä, päätuotantosuunta on lihantuotanto. Vasikat tulevat tilalle suurimmaksi osaksi emolehmäAAKKO ANTTONEN

tiloilta, ja hänellä itsellään on 80 emoa. Tällä hetkellä tilan sonnien pääluku on noin 400 eläintä. Anttosen karjaa pidetään kahdella eri tilalla: emot ovat kotitilan pihapiirissä ja lihakarja muutaman kilometrin päässä olevalla erillisellä tilalla, jossa on kaksi kylmäkasvattamoa. Anttonen on ostanut ajan mittaan lähistöltä tuotannon lopettaneita tiloja, joiden pellot yhdistettynä metsistä raivattuihin uudispeltoihin muodostavat yhtenäisen alueen lihakarjakasvattamon ympärillä.

Siirrettävää massaa riittää

Vaikka kyseessä on ”vain” perävaunu, pitää senkin toimia silloin, kun sitä tarvitaan. 28

Multivan vaunut ovat Anttosen tiloilla kovassa käytössä. Isommilla vaunuilla siirretään lantaa navetoista pattereihin eri osiin pelto­ lohkoja. Lantaa syntyy vuosittain noin 4 500 kuutiota, josta suurin osa siirretään vaunuilla. Kesällä osa levitetään suoraan levitysvaunulla peltoon. Puintiaikana vaunuilla ajetaan viljaa. Anttosen tilalla puintialaa

on yhteensä noin 250–300 hehtaaria ja viljaa kertyy rapiat miljoona kiloa. Kahteen vaunuun on hankittu lisävarusteena viljakasetit ja TR 210 -rehukasetti, ja kahdessa maansiirto­vaunussa on vetokidat, joilla on mahdollista saada kaksi vaunua kerrallaan traktorin perään. Parhaimmillaan vaunuissa saadaan siis kulkemaan jopa 20 tonnin lasti. Viljan siirtomatkat ovat kohtuullisen pitkiä, sillä kauimmaiset pellot sijaitsevat 50 kilometrin päässä. Erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla vaunujen vedettävyys ja tieominaisuudet muodostuvatkin tärkeiksi. Toimivan rengastuksen ansiosta vaunut kulkevat täysilläkin kuormilla suoraan, eivätkä huoju. Usein huonokuntoisten sivuteiden takia osassa vaunuja lisävarusteena oleva aisajousitus säästää sekä miehiä että kalustoa.

Suomalaisiin olosuhteisiin Sateisen syksyn jäljiltä jääneet urat laittavat vaunun koville. Multivan MAATILAN PIRKKA 2•2014


KARJATILAN KONEET 2.

3.

4.

1. TR 210 -vaunussa on kiinteät nousutikkaat kuorma­ tilan tarkastusta varten. 2. Hydrauliletkujen ulostulo on lähellä vetokoukkua, ja on siksi hyvin suojassa vetoaisoilta ja renkailta. 3. Tilan päätuotantosuunta on luomuliha. 4. Jaakko Anttoselle vaunujen säädöt ovat tulleet vuosien mittaan tutuksi.

1.

perävaunujen leveä raideväli yhdistettynä tukevaan teräsrunkoon mahdollistaa kippaamisen hieman vinommallakin alustalla. Kiinteillä laidoilla varustettu lava pysyy kuosissaan eikä näin ollen lisää ­kallistuskulmaa. Talvella kuivalannan ajo onnistuu kymmenen asteen pakkaseen asti. Kylmemmässä kelissä tavara alkaa jäätymään lavaan kiinni. – Joskus on ollut puolikin kuormaa kyydissä, kun vaunu on ajettu halliin sulamaan. Seuraavana päivänä on sitten jatkettu, Jaakko muistelee. Lanta on ajettava ajallaan, ettei sitä pääse kertymään liikaa. Muuten tulee ongelmia. Säilörehuja ei Anttosen vaunuilla kuljeteta lainkaan, vaan lähipelloilta rehut korjataan noukinvaunuilla ja kauempana olevat lohkot tehdään pyöröpaalaimella. Uusin vaunu­hankinta tosin soveltuisi siihen hyvin, sillä mukana tuli rehukasetti ja tyhjentymisen varmistamiseksi lava levenee taaksepäin.

Erikoisteräs sallii suuremman hyötykuorman Multivan perävaunujen rakenteelliset ratkaisut ovat osoittautuneet MAATILAN PIRKKA 2•2014

toimiviksi: esimerkiksi lisälaitojen asentaminen ja poistaminen käy vaivattomasti, joten viljanajosta muuhun työhön siirryttäessä ei mene aikaa. Vaunujen pohjalevynä käytetty erikoisteräs mahdollistaa huomattavasti ohuemmat ainevahvuudet kuin perusteräs. Tämän ansiosta vaunujen runko ja lavarakenteet ovat lujempia, mutta samalla myös huomattavasti kevyempiä, joka taas sallii suuremman hyötykuorman. Pääasiallinena syynä Multivan laajemman kaluston hankintaan on Anttosen mukaan ollut vaunujen mekaaninen kestävyys. – Ensimmäiseen TR 140 -vaunuun on vaihdettu telit kertaalleen, mutta on sillä ajettukin, Anttonen muistelee. Muissakaan tilan Multivan vaunuissa ei ole ollut huomauttamista, mitä nyt joitain hydrauliletkuja on uusittu matkan varrella. – Mikä on melko normaalia, kun töissä ollaan, Jaakko huomauttaa. Vaikka kyseessä on ”vain” ­perävaunu, pitää senkin toimia ­silloin, kun sitä tarvitaan. Puinti­ aikaan kun varsinkin poutapäivät ovat kortilla r

Anttosen tilan Multivan perävaunut Kaksi TRM 150 (HD) -maansiirtovaunua • kantavuus 15 tn • tilavuus 9,1m3, viljakorokkeella 17,6m3 (toinen on vanhan mallinen: 15 tn, 8,5m3 ja 16,8 m3) • Hydraulinen puomijousitus TR 140 -yleisvaunu • kantavuus 12 tn • tilavuus 14 m3 TR 170 -yleisvaunu • kantavuus 15tn • tilavuus 17 m3 • hydraulinen puomijousitus TR 210 -yleisvaunu (vastaa nykyistä TR210 Safe -vaunua) • kantavuus 18 tn • tilavuus 20,5m3, tuorerehukorokkeella 41 m3 • puomijousitus

29


KOETILA

Laatukauralle on kysyntää Punahomeiden pelko vähentää viljelyn mielekkyyttä, mutta pienillä panostuksilla laatukauran tuotantoa voidaan helpottaa. Laatukaura kelpaa vientiin ja äärimmilleen viritetyille ravihevosille kotoiseksi rehuksi. TEKSTI Milla Välimäki ja Marjo Serenius

K

aura sopii viljeltäväksi monelle lohkolle ja sitä on perinteisesti pidetty helppona viljeltävänä. K-maatalous on ollut mukana Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) viljelyn kehittämistyöryhmässä laatimassa uusinta huoneentaulua ”peruskaurasta paremmaksi”, jolla halutaan rohkaista laatukauran viljelyyn. Kaikkein parhaan ja varmimman tuoton kaurasta saa siihen panostamalla. Laatukauralle on kysyntää viennissäkin.

Uusista lajikkeista, esimerkiksi Bettinasta, on mahdollista tuottaa erittäin suuria ja laadukkaita satoja. Korkeita satoja tavoitellessa, kauralle kannattaa valita hikevä lohko, esikasviksi öljy-, palkokasvi tai syysvilja. Kauran voi kylvää ensimmäisenä kylmäänkin maahan. Jos maan pH on hyvä tai korkea, kannattaa huolehtia etenkin hivenlannoitteista kuten ­mangaani, kupari ja boori. Nämä ovat tärkeitä ison sadon tavoittelussa ja jyvän täyttymisessä.

MTT:n viralliset kokeet 2006 – 2013 kauralajikkeet Lajike

BELINDA=C

30

Sadon suhdeluku

Kasvu-aika pv

Lako %

Tjp g

Hlp kg

Kuori %

Ydinsato

100

102,1

27

39,1

53,7

24

4817

PEPPI

84

95,2

27

35,6

55,8

23,1

4111

RINGSAKER

97

96,6

35

34,4

54,6

22,7

4749

STEINAR

100

99

16

37,6

53,1

22,8

4915

VIVIANA

101

99,8

28

38,7

53,6

24,6

4840

SW INGEBORG

99

100,9

42

41,6

54,9

24

4753

BETTINA

101

101,4

26

38,9

53,8

24,1

4863

ROCKY

101

101,4

35

40,1

54,4

21,9

5010

IVORY

91

101,8

45

46

53,8

22,5

4483 MAATILAN PIRKKA 2•2014


Huolellinen käsittely vähentää punahomeriskiä Laatukauran tuotannossa myös puintiin ja kuivaukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Kesän sääoloihin ei pysty vaikuttamaan, mutta puinti, kuivaus ja varastointi ovat olennaisia punahomeettoman viljan tuotannossa. Punahomeiden määrä lisääntyy varastossa, jos satoa ei ole kuivattu alle 14 prosentin kosteuteen tai jos varastossa kosteus kondensoituu rakenteisiin ja sato pääsee kastumaan uudelleen kuivauksen jälkeen. Kuivana puitavaa satoa olisi hyvä kierrättää kuivurissa esipuhdistimen kautta, jotta sadosta poistuvat kahut ja pienet jyvät, jotka ovat usein pahimpia punahomeen lähteitä. Jo puimurin säädöillä voidaan vaikuttaa pienten jyvien määrään sadossa. Kaura soveltuu hyvin myös tuoreena happosäilöntään, mutta hapolla ei voida pelastaa pellolla esimerkiksi laon vuoksi homehtunutta satoa. Viljan laadun määritys helpottaa sadon jatkokäytön arviointia,

soveltuuko se rehuksi, elintarvikkeeksi tai omaksi siemeneksi. Sadosta tulee ottaa edustava näyte. Näyte tuodaan K-maatalouskauppaan, josta se toimitetaan K-maatalouden viljalaboratorioon Hauholle, jossa voidaan tehdä rehu- ja elintarvikelaatuanalyysit, itävyys­ analyysit ja DON-toksiinimääritys.

Kaura sopii erinomaisesti hevosrehuksi Punnittaessa kauran turvallisuutta hevosille, esille nousevat erityisesti hometoksiinit. Punahomeiden tuottamien hometoksiinien vaikutusta hevosille ei tunneta kunnolla, vaikka hevoset ilmeisesti kuitenkin sietävät viljojen hometoksiineja kohtuullisesti. Hometoksiinit saattavat esimerkiksi aiheuttaa muutoksia vastustuskykyyn ja l­isätä alttiutta muun muassa ähkyyn ja kaviokuumeeseen sekä vähentää rehun syöntiä. Kaurassa on hevosen kannalta useita hyviä ominaisuuksia, kauran rasvapitoisuus on muita viljoja korkeampi ja sen tärkkelysjy-

Viljan laadun määritys helpottaa sadon jatkokäytön arviointia. väset ovat pienirakeisempia, jolloin tärkkelys pilkkoutuu nopeammin ja imeytyy hevosen ohutsuolessa paremmin. Paksusuoleen päätyvän tärkkelyksen on todettu altistavan ähkyyn ja kaviokuumeeseen, joten kauran syöttö saattaa näin jopa vähentää hevosen riskiä sairastua. Kaura sisältää ohraan verrattuna runsaammin proteiinia ja sen aminohappokoostumus on muita viljoja parempi. Välttämättömistä aminohapoista se sisältää muita viljoja enemmän muun muassa varsojen kasvulle ja kilpahevosten suorituskyvylle tärkeää lysiiniä. Parhaiten hevosille sopivat ohutkuoriset ja korkean hehtolitrapainon lajikkeet. r

Leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysviljoista • Enemmän tehoa syväjuuristen ohdakkeen ja valvatin torjuntaan • Laajatehoinen kolmen tehoaineen seos • Tehoaa jo +5 ºC alkaen

e k a d h O i t t a v Val Mustang Forten teho ohdakkeeseen.

Mustang Fortella käsittelemätön raita.

K-MAATALOUS Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

VILJELYOHJELMA


VILJANVILJELY Ilkka Vanhatalo Hausjärveltä viljelee SW Mitja-ohraa toista vuotta. Tähkä on pitkä ja jyvä pullea.

Siemenviljelijän ennätyssato Kasvinvuorottelu pitää myös siemenviljelijän satotason korkealla. Edelleen Hausjärvellä muistellaan vuoden 2012 ennätyssatoa. TEKSTI ja KUVA Erkki Holma

–V

iljan hehtaarisadot ovat 40 vuoden aikana lähes tuplaantuneet, tuumii ILKKA VANHATALO Hausjärven Puujaan kylässä. Vuoden 2012 ohrasadosta hänellä on selvä mielipide: sellaista satoa ei ole tullut koskaan aikaisemmin. SW Mitja -ohran keskisato oli 25 hehtaarin alalta 6 200 kiloa. Eikä vuoden 2013 satokaan paljoa tuosta jälkeen jäänyt. Vanhatalo on yksi K-maa­ talouden siemensopimusviljelijöitä. Ohran lisäksi viljelyksessä on Demonstrant-kevätvehnää ja Jonatan-­ timoteita. Satotason nousun hän laskee ennen kaikkea uusien ja satoisampien lajikkeiden sekä tehostuneen kasvinsuojelun ansioksi. Ilkka ja HELKA VANHATALO viljelevät kahdestaan 97 peltohehtaarin tilaa. Tilalla on erikoistuttu siemenviljelyyn: on ohraa, kevätvehnää, timoteita ja myös ku-

32

minaa. Kasvinvuorottelun takia tilalla on myös rypsiä. Talviaikainen kasvipeitteisyys on 50 prosenttia, ja se tulee juuri timoteista ja kuminasta. Rypsin sänki jätetään syksyllä muokkaamatta, kylvömuokkaukseksi riittää keväällä äestys. Muuten muokkaus hoidetaan pitkän kaavan mukaan: syksyllä kyntö ja keväällä äestys.

Kasvinvuorottelu satotason ylläpitäjänä Kasvinvuorottelua Vanhatalo pitää hyvin tärkeänä satotason ylläpitäjänä. Ohraa viljellään samalla lohkolla korkeintaan kaksi kertaa peräkkäin. Kumina, timotei ja rypsi ovat hyviä esikasveja viljan siemenviljelyksille, haitallista esikasvin läpi­kasvua ei tarvitse pelätä ja tauti­paine pienenee. Nuo kasvit ovat hyviä myös maan rakenteen kannalta.

Mitja-ohraa on viljelyksessä ollut kahtena vuonna. Sen satotaso on yllättänyt. Vuonna 2013 ei tosin päästy aivan edellisen vuoden tasoon. Ohran keskisato oli yhteensä 5 618 kiloa, joka sekin kuitenkin yli Vanhatalon oman arvion. Kevät 2013 oli Hausjärvellä kuiva, erityisesti toukokuu ja kesäkuun alku. Kun sää oli lämmin, versominen jäi edellistä vuotta pienemmäksi. Kunnon sade tuli vasta juhannuksen jälkeen, yhtenä päivänä satoi 64 milliä. Sitä ennen saadut kesäkuun sateet olivat pieniä ja haihtuivat nopeasti lämpimien säiden ansiosta.

Pitkä tähkä ja pullea jyvä Mitjalle on tyypillistä pitkä tähkä ja suuri jyväkoko. Tähkästä tulee painava, ja sen takia laontorjunta on aina suositeltavaa. Vanhatalo antoi laontorjunnan lippulehti­ MAATILAN PIRKKA 2•2014


Kumina, timotei ja rypsi ovat hyviä maan rakenteen kannalta.

vaiheessa yhdessä tautitorjunnan kanssa. Lajike ei ole erityisen altis laikkutaudeille, mutta korkean satopotentiaalin hyödyntämiseksi se kannattaa tehdä. Korkea hehtolitrapaino on vielä yksi Mitjan ominaisuus. Vuonna 2012 Vanhatalon ohrasadossa hehtopaino oli 75 kiloa. Kaiken kaikkiaan SW Mitja on kaksitahoisten ohrien aikaisimpia mutta kuitenkin satoisimpia. Vanhatalon ohralle antama typpimäärä on liikkunut sadan kg/ha vaiheilla, vaikka noilla satomäärillä suurempiakin olisi lupa käyttää. – Siemenviljelyksillä ei kaivata lakoviljaa.

Korkea satopotentiaali Vanhatalon viljelemä Demonstrant-kevätvehnä on aikaisuudeltaan Zebran luokkaa mutta on Zebraa hieman satoisampi. Kaikkein aikaisimpiin vehnälajikkeisiin verrattuna on Demonstratin sato oleellisesti korkeampi. Sen valkuaispitoisuus on hieman Zebraa korkeampi. Lajikkeen sato liikkuu Zebran luokassa ja hehtopaino on hieman sitä korkeampi. Vanhatalon vehnälle antama typpitaso on ollut 120 kg/ha ja sillä määrällä hän sai vuonna 2012 5 700 kilogramman keskisadon 15 hehtaarin alalta. Laontorjunta ja tautitorjunta ovat Vanhatalolla kuuluneet vehnän viljelyssä vakio-ohjelmaan. Ruiskutus on tehty siinä vaiheessa, kun tähkä alkaa hiukan pilkistää. Tautitorjunnassa hän on käyttänyt Cometin ja Prosaron seosta. Kolmas K-maataloudelle viljeltävä siemensopimuskasvi Vanhatalolla on Jonatan-timotei. Se on siemenviljelyn kannalta osoittautunut hyväksi lajikkeeksi. Vanhatalolla on Jonatania ollut jo useana vuonna, ja paras keskisato oli tuhat kg/ha. Keskimäärin sato on ollut 800 kg/ha, ja sitä se oli myös vuonna 2013. – Alle 700 kilon hehtaarisato ei ole jäänyt kuin kerran, kun satoa ei märkyyden takia päästy puimaan lainkaan.

TOOLER

Viljapeltojen suosikki Tehokas pienannosaine kaikille viljoille rikkakasvien torjuntaan • Hellävarainen viljalle, erinomainen teho mataraan • Joustava käyttää aina lippulehtiasteelle saakka • Tehoaa jo +5°C alkaen

Erinomaisella matarateholla resistenssin hallintaan:

Tooler 40-50 g/ha + Tomahawk 0,4 l/ha + kiinnite

Ohdakkeen ja valvatin kukistamiseen:

➦ ➦

Tooler 50 g/ha + K-TRIO 1,0-1,5 l/ha +kiinnite Tooler 50 g/ha + K-MCPA 1 l/ha +kiinnite

UUS! TOOLER HEAVY UUT

Syysviljojen rikkakasvien torjuntaan • Erittäin hyvä teho saunakukkaan ja mataraan

Timotein kylvön Vanhatalon tekee yleensä ohran suoja­viljaan kylväen poikittain viljankylvöön nähden ja siemen­vantaiden kautta. Perustamisvuonna timotei saa fosforilannoituksen, mutta siemensatovuosina pelkkää typpeä 110 kg/ha. Perustamisvuoden syksyllä Vanhatalo nitistää sauna­kukat MCPA:lla ja seuraavana keväänä rikkatorjunnassa on käytetty Arianen ja Primuksen seosta. Sen jälkeen ei rikkatorjuntaa ole enää tarvittu. – Timotein siemenviljelyssä on laontorjunta sen sijaan välttämätön. Vanhatalo viljeli aikaisemmin mallasohraa, mutta siirtyi siemenviljelijäksi, ja satotulokset ovat niin laadullisesti kuin määrältään olleet hyviä. – Mutta tarkkana pitää olla. r MAATILAN PIRKKA 2•2014

Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja noudata niitä!

Poikittain suojaviljaan nähden

Saunakukka oli nupulla ja n. 20 cm - 30 cm korkeaa.

Kuvassa saunakukat torjuttu Ceylon-syysvehnästä Tooler Heavyllä K-maatalouden koetilalla.

K-MAATALOUS


VILJA MARK KINAT

Viljantuotanto uuteen ennätykseen Kuluvan kauden maailman satoennustetta nostettiin uuteen ennätykseen, 1 964 miljoonaan tonniin. Viljan hinnanmuodostukseen vaikuttaa kevään ja kesän aikana mahdollisten talvituhojen laajuus pohjoisella pallonpuoliskolla, jotka selviävät pääasiassa maaliskuun aikana. TEKSTI Ilkka Pekkala

5 FAKTAA • Maailman kaikkien aikojen suurin viljasato kaudella 2013/14, 1964 miljoonaa tonnia • Tammikuun loppuun mennessä viljan vientilupia on haettu EU:sta 25 miljoonalle tonnille (13 MT viime vuosi) • Vehnäntuotanto ensi kerran yli 700 miljoonaa tonnia • EU:n viljantuotannon arvellaan vähenevän 1 prosentti­yksiköllä 297 miljoonaan tonniin • Peitatatut öljykasvinsiemenet saa kylvää keväällä 2014

34

Vehnä >> Kuluvalla kaudella maailman vehnäsato nousee uuteen ennätykseen. Kansainvälisen viljaneuvoston arvion mukaan tuotanto kasvaa 707 miljoonaan tonniin ja toteutuessaan tämä sato on 9 prosenttia viime kautta suurempi. Myös USA:n maatalousministeriön arvioissa saatiin vehnäsadoksi ensimmäisen kerran yli 700 miljoonaa tonnia. Merkittävimmät lisäykset ovat tulleet tärkeimmistä viejämaista EU:sta, Mustanmeren maista sekä Kanadasta, jossa korjattiin ennätyksellinen vehnäsato, 37,5 miljoonaa tonnia. Kulutus nousee maltillisemmin, jolloin varastojen ennakoidaan kasvavan noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä 188 miljoonaan tonniin. Arvioiden mukaan vehnävarastot tulevat kuitenkin laskemaan muun muassa USA:ssa sekä Venäjällä, jotka ovat molemmat suuria vientimaita, mutta esimerkiksi Kanadassa varastojen on arveltu kasvavan merkittävästi. Eri maiden vehnävarastojen muutokset tekevät tulevan sadon onnistumisen tärkeäksi monissa tärkeimmissä vehnämaissa ja tämä tukee osaltaan veh-

MAATILAN PIRKKA 2•2014


nän hintaa. Tällä satokaudella vehnää on viety lähes kaksinkertainen määrä EU:n ulkopuolelle. Vienti on ­tapahtunut pääasiassa EU:n keski- ja kaakkoisosista ja arvioiden mukaan näissä maissa vehnän varastoihin tulee muutoksia myös EU:n sisällä. Ensimmäisten arvioiden mukaan vehnäntuotanto kasvaa ensi kaudella EU:n alueella muutamalla prosenttiyksiköllä, mikäli päästään pitkäaikaisiin keskiarvosatoihin. Tässä vaiheessa vuotta tulevan satokauden tuotantoennusteen pohjautuvat kaikilla viljoilla kylvöaloihin sekä pitkäaikaisiin keskiarvosatoihin. Kasvukaudenaikaiset säätilat vaikuttavat merkittävästi toteutuneisiin satoihin samoin kuin kulutuksessa tapahtuvat muutokset. Siksi markkinoiden seuraaminen on tärkeää koko satokauden­ajan ja myös viljan myyntipäätösten tulee pohjautua näille arvioille.

Jeppe koiranruokien perustana on tuore liha. Korkea lihapitoisuus takaa laadukkaan ja luontaisen valkuaisen ja energian lähteen koirasi tarpeisiin. Lihapitoisuus vaihtelee tuotteittain 25 %:sta aina lähes 50 %:iin. Kaikki Jeppe koiranruoat kypsennetään oikeaoppisesti koiran ruuansulatusta silmälläpitäen. Kypsennys takaa ravinteiden sulamisen ja hyväksikäytön. Tuotekohtaisesti suunnitellut kivennäis-, vitamiini ja hivenainepitoisuudet pitävät puutokset loitolla myös erityisolosuhteissa.

Ohra >> Euroopan runsasta ohrasatoa on viety vehnän ­tavoin EU:n ulkopuolelle kiihtyvää tahtia. Samoin kuin vehnässä, myös ohraa on laivattu pääasiassa Keski- ja Kaakkois-Euroopasta, nimellisesti Ranskasta, Saksasta ja Romaniasta. Kevään aikana on odotettavissa, että ohraa viedään myös Suomesta Unionin ulkopuolelle niin sanottuihin kolmansiin maihin, pääasiassa Pohjois-Afrikan kuluttajille. Arvioiden mukaan EU:n ohrantuotanto laskee ensi kaudelle merkittävästi, koska muun muassa syysvehnän kylvöt onnistuivat edellisvuotta paremmin ja elleivät talvituhot kasva merkittäviksi. Vielä tätä artikkelia kirjoitettaessa EU:n talvituhojen on raportoitu olevan vähäisiä, mutta melko varmat arviot ovat käsillä maalis-huhtikuun taitteessa. Ennusteiden mukaan EU:n tulevan kauden ohrantuotanto laskee lähes kymmenyksellä kuluvaan kauteen verrattuna, mikäli päästään pitkäaikaisiin keskiarvosatoihin. Suomessa ohraa oli viljelyssä kesällä 2013 noin 550 000 hehtaarilla ja sama määrä on hyvä laittaa kylvöön myös ensi keväänä. Ohranviljelyä suunniteltaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä sen maantieteellinen jakautuminen eli sekä ohran tuotanto että kulutus painottuvat pääasiassa Pohjanmaalle, jossa on tärkkelys- ja rehuteollisuutta ja näiden ohella elinvoimaista kotieläintaloutta. Mallasohramarkkinoiden odotetaan paranevan EU:ssa, koska kevätkylvöisiä mallasohralajikkeita arvioidaan kylvettävän edelliskautta vähemmän. Kuluvalla kaudella mallasohraa on ollut ­Euroopassa käyttöön nähden runsaasti tarjolla, joka on näkynyt mallas- ja rehuohran erittäin pienenä hintaerona. MAATILAN PIRKKA 2•2014

JEPPE AKTIIVI PLUS

Täysravinto paljon liikkuville koirille.

Täysravinto herkille koirille

Liikkuvien koirien täysravinto. Proteiinia 25 %, rasvaa 17 %.

Kotimaiset herkkupalat koirille!

Vähän liikkuvien koirien täysravinto

Kasvavien koiranpentujen täysravinto

! U U T U US

Saparoherkku 280 g Kanaherkku 280 g Tarkemmat tuotetiedot www.biofarm.fi

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Kaura >> Kaurassa markkinat ovat muuttuneet eniten kuluvalla kaudella, koska kaura on maailmalla vehnää ja ohraa huomattavasti pienempi viljelykasvi ja jossa Suomen osuus tuotannosta on huomattava. Suomi tuottaa pelkästään EU:n kaurasta noin 15 prosenttia ja Euroopan elintarvikekaurasta vieläkin merkittävämmän osuuden. Syitä kauramarkkinan nopeisiin muutoksiin on useita. Kauran sadosta tuli runsas tärkeimmissä EU:n tuottajamaissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin sato oli kaiken lisäksi hyvälaatuinen eli länsinaapurissa ei ollut muutaman viime vuoden tapaan merkittävää ongelmaa hometoksiinien kanssa, jotka lopulta ratkaisevat elintarvike­kelpoisen kauran määrän Euroopassa. Näiden lisäksi Iso-Britannian kaurasato onnistui määrällisesti erinomaisesti – suurin sato 40 vuoteen, lähes miljoona tonnia. Syitä suureen satoon löytyy vuoden 2012 syksyn huonoista kylvöoloista, jolloin saarivaltakunnassa ei kyetty kylvämään syysviljoja ja kaura jäi käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi. Kaiken kukkuraksi vielä Kanadan kaurasato onnistui erinomaisesti, joka markkinoidaan pääasiassa USA:n markkinoille ja joka osaltaan vaikeuttaa skandinaavisen kauran pääsyä Amerikan rehukauramarkkinoille. Tässä vaiheessa vuotta on kuitenkin hyvä pitää mielessä jo ensi kevään kylvöt; laadukkaalle kauralle on kysyntää sekä kotimaassa että vientikaurana muun muassa KeskiEuroopassa. Merkittävästä kauramyllystä on tarkempi juttu toisaalla tässä Maatilan Pirkan numerossa. Kaurafutuurien hinnat Chicagossa voimistuivat vahvasti tammi-helmikuun taitteessa, joka on kuitenkin teknistä nousua ja johtuu muun muassa Kanadan kaurasadon logistisista ongelmista

Pohjois-Amerikan sisällä. Kuljetusteknisten ongelmien odotetaan helpottavan kevään aikana ja tilanteen normalisoituvan myös futuurihintojen osalta.

Öljy >> Satokauden soijantuotannon, maailman tärkeimmän öljykasvin, on ennakoitu kasvavan kuudella prosenttiyksiköllä ennätykseensä, 288 miljoonaan tonniin. Ensi kaudella EU:n öljykasvien alan on arveltu alenevan parilla prosenttiyksiköllä. Toistaiseksi syyskylvöiset öljykasvit ovat hyvässä kunnossa. Suomessa öljykasvien peitatut siemenet saa käyttää ensi kevään kylvöille. Öljykasveille on olemassa vakaat markkinat ja ne puoltavat paikkaansa viljelykierrossa myös hyvän esikasviarvonsa takia. Siksi rypsi ja rapsi kannattaa pitää mukana myös ensi kasvukaudella tasapainottamassa viljamarkkinoita. Artikkeli on kirjoitettu viikolla 7.

Maailman viljantuotanto- ja kulutusarvio 10/11

11/12

12/13

arvio

v

€ 30.01

Viljat yhteensä*

36

Tuotanto

1751

1851

1790

1964

Kauppa

243

259

265

284

Kulutus

1785

1855

1818

1910

Varastot

365

352

334

387

Vuotuinen muutos

-34

-4

-28

54

Merkittävimmät viejät

139

125

95

134

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Neste Hydrauli 32 ja 46 • Ulkokäyttöön tarkoitetut huippulaatuiset laajan käyttölämpötila-alueen omaavat hydrauliöljyt ympärivuotiseen käyttöön • Esim. kaivurit, metsä- ja maansiirtokoneet, trukit, nosturit, traktorit. ISO VG 32, ISO VG 46

Neste Farm Universal 10W-30

Mobil Delvac MX 15W-40

• Maatalouskoneiden yleisöljy, joka sopii bensiini- ja dieselmoottoreihin, useimpiin vaihteistoihin, hydraulijärjestelmiin ja öljykylpyjarruilla varustettuihin akselistoihin

• Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy, jonka

20 l 500727879

200 l

5790

/astia

47200 500727029

31.3 saakka

/astia

(Norm. 543 €)

Tynnyrit paasti rahtiva perille!

5650

500916700

Tynnyrit paasti rahtiva perille!

Mobil Delvac MX 15W-40 20 l 500740835 208 L 500801230

5990

Pomo 27 T15S AVR VARAVOIMAGENERAATTORI • Jännitteen säätö elektroninen, tarkkuus +-1,5 % • Teho 27 kVA, 21,6 kW, jännite 400 / 230 V -kolmivaihe, nimellisvirta 40A, taajuus 50 Hz. • Tehontarve 50 hv voiman ulosotosta. • Suojausluokka IP23, suos. pääsulake 25 - 35 A. 63 A ja 16 A 3 V sekä schuko pistorasiat, ylikuormitussuoja, vikavirtasuoja, voltti- ja taajuusmittarit traktoriin päin.

1695 /kpl

s t ar jo u Kysy mmista e r suu ristä! e

2.995,-

• Seinämät hengittävää ja kestävää kudosta • Nostolenkit, tyhjennyslenkit.

13

/kpl

UUTUUS!

500651976

79

3

90

• Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kok. leveys 2385 mm, korkeus 1040 mm, kuumasinkitty, tukeva rakenne. 501028745

/kpl

• 2-osainen, 175 cm korkea • Voidaan käyttää puolikkaana • Yläosassa ovi, halkaisija 80 cm ja pinnaväli 8 cm • Kiinnitys lattiaan tai seinään

299,-

www.k-maatalous.fi Hinnat (sis alv.) ovat voimassa 30.4.2014 saakka. Osa tuotteista toimitusmyyntinä.

Mutterinväännin 1” UUTUUS! • • • •

Heinähäkki

501072671

21900

Aumarullateline

• Ketjulukitus, sopii 1,5 m klapisäkille ja 1000 kg suursäkille. 501072683

MUISTA TILATA MYÖS 5-koon pulttikytkinakseli

95

UUTUUS! Klapisäkkiteline

20 L 500761506 208 L 500776326

/astia

/kannu

• Seinämät hengittävää ja kestävää kudosta. • Nostolenkit 4 kpl

501054338

Mobil Agri Extra 10W-40

8690 69900 9790 92800

/kannu

Klapisäkki 1,5 m3 avattavalla pohjalla

Klapisäkki 1,5 m3 kiinteällä pohjalla

• Suojaa moottoria kulumiselta

• Hyvät kylmäominaisuudet varmistavat suorituskyky riittää sekä helpon kylmäkäynnistyksen ja hydrauliikan vaativille nykyaikaisille, toimivuuden API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145 pienipäästöisille dieselmoottoreille, että vanhoille moottoreille, jotka käyttävät joko matala- tai korkearikkistä polttoainetta. • Erinomainen kyky vastustaa karstan/noen muodostumisen tai korkeiden lämpötilojen aiheuttamaa öljyn paksuuntumista.

569,-

/kannu

500960665,

Synteettinen monikäyttö-öljy maatalouskoneiden käyttöön

200 l 500776299

Neste Hydrauli 32 Neste Hydrauli 46 20 l 20 l 500916608

Mobil Agri Extra 10W-40

Paineilmakäyttöinen 8 bar - max. 10 bar Paino 13,5 kg Suurin vääntömom. 2500 Nm

22900 Hylsysarja 8-os

699,-

• 21, 22, 24, 27, 32, 33, 38 ja 41 mm

6490

K-MAATALOUS


VILJANVILJELY Hieman Pasi Kortejärven Maxer Pro 10 000:tä pienempi äes Maxer Pro 8000 viime kesänä Hauhon työnäytöksessä.

Potilan Maxer Prolla työsyvyys pysyy Pasi Kortejärven haastavilla pelloilla on paljon korkeuseroja ja vaihtuvat maalajit. Siksi hän tarvitsi äkeen, jossa työsyvyys pysyy kerralla sellaisena mihin se on säädetty. Potilan Maxer Pro 10 vastasi haasteeseen hyvin. TEKSTI ja KUVA Maria Munck

V

anhakartanon tilalla Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla PASI KORTEJÄRVI viljelee yhdessä vaimonsa JOHANNAN kanssa 200 hehtaaria. Maasto on kaunista ja kumpuilevaa. – Kaunista täällä on, mutta ei nämä mitään viljelysmaita ole. Tilan maalajina on jäykkä savi, maa on tosi kovaa rinteissä ja töyryjen päällä, mutta pehmenee multamaaksi jokirantaan. Porvoonjoen rantaa meillä on noin kolme kilometriä, Pasi kertoo.

Korkeuserot ja maalajien vaihtelevuudet olivatkin suurimmat syyt siihen että viljelijä päätti viime vuonna uusia äkeensä. – Meillä on ollut monta kilpailevan merkin äestä. Aiemmin ei ole ollut ongelmia, mutta viime äkeeseen emme olleet tyytyväisiä, sillä työsyvyyden hallinta ei onnistunut, Pasi muistelee. – Piikki oli liian löysä ja jousti taaksepäin kovassa maassa, jolloin se nousi ylös. Jos piikin sääti syvemmälle rinteeseen, se meni maan ääriin jokirannassa. Työ­syvyyttä piti olla säätämässä koko ajan.

Potila Maxer Pro Työleveys m. 5 6 7 8 9 10 Paino jälkiharalla kg. 3850 4600 4970 5340 5680 5680 Piikkimäärä 10 cm:n jaolla 12x70 piikki 3,5 3,5 3,5 3,9 3,9 3,9 Rungon pituus 3,95 m Pyörien määrä 8 Syvyyden säätö hydraulinen Lisävarusteena hanhenjalkaterät, jolloin tulee aukoton muokkaus. Tämä on lähinnä luomutiloille.

38

Pasi Kortejärvi on käyttänyt Potilan Maxer Pro 10:tä nyt yhden kauden. Hän on erittäin tyytyväinen äkeen toimintaan vaikeasti muokattavilla savimaillaan.

Kehittynyt kotimainen Pasi päätti hankkia Potilan Maxer Pro 10:n ja on yhden kauden kokemusten perusteella erittäin tyytyväinen. – Maxer Pro:lla on edelliseen verrattuna huomattavasti jäykempi piikki. Kun työsyvyys säädetään kerran kohdilleen, se myös pysyy. Tämä äes on myös raskaampi, joka auttaa työsyvyyden pitämisessä, Pasi kuvailee. Isot renkaat pitävät hyvin pinnalla pehmeässäkin. Äestä vetää 280 hevosvoimainen traktori. Pasi Kortejärvi päätyi Potilan äkeeseen, koska halusi kokeilla kotimaista äestä. – Kun on seurannut tarjontaa, niin kotimaiset äkeet ovat mielesMAATILAN PIRKKA 2•2014


täni kehittyneet paljon, ja kilpailevat ovat jääneet kehityksessä jalkoihin, eikä niille ole tullut mitään uutta, hän sanoo. – Maxer Pro näytti messuilla vakuuttavalta, ja Potilan toimitusjohtaja ANTTI KIILO esitteli äestä minulle pitkään ja näytti miten monet asiat on ratkaistu. Paikallinen myyjäkin vakuutti minut siitä, että Potila on juuri se kotimainen äes, jonka minä haluan, sillä tämän piikki on järeämpi. Lisäksi täällä lähistöllä ei Potilan äkeitä paljoa ole, joten halusin olla erilainen kuin muut, viljelijä nauraa.

Selviää oljestakin Pasi Korteniemi viljelee kotitilallaan 200 hehtaaria, ja kahdeksan kilometrin päässä Pukkilassa viljellään myös Johanna-vaimon 50 hehtaarin kotitilaa. Yhteensä lohkoja on 30. Tiloilla viljellään vehnää, mallasohraa, rypsiä, ruista ja heinänsiementä vuodesta riippuen 70–90 hehtaarilla. Kokeiltu on myös öljypellavaa ja kuminaa. Molemmilla tiloilla on kuivurit, mutta työt tehdään pääosin Korteniemen tilan koneilla. Tilojen työt tehdään yhdessä vaimon kanssa, molempien isät auttavat mitä jaksavat ja kerkiävät. Lapsia Korteniemen perheessä on kolme: 10-vuotias poika, 8-vuotias tyttö ja 2,5-vuotias poika. Vanhin onkin Pasin mukaan jo innokkaana mukana peltohommissa. Tilalla on kultivoitu vuodesta 1992. – Me kynnämme lähinnä heinänurmet, muuten hyvin vähän. Kevyemmällä maalajilla edellinen äes ei selvinnyt oljesta vaan keräsi sitä mukanaan, vaikka kultivointi oli tehty hyvin. Maxer Pro selviää oljesta ja maan saa muokattua kerralla. Pasi kertoo, ettei ole innostunut suorakylvöön. – Ollaan sitä kyllä kokeiltu. Muokkaus on se mitä tullaan tekemään jatkossakin. Meillä heinänsiemenviljely täyttää lähes kokonaan tuon 50 prosentin kasvi­ peitteisyysalan, joten ollaan voitu syysmuokata kunnolla eikä jättää sänkeä keväälle. Sänkimuokkausta ei tilalla olla tehty keväisin, koska aiemmin ei ole ollut siihen sopivaa kylvö­ konetta. Nyt tulevaa kautta odottaa uutuudenkarhea kiekkovantainen kylvökone, joka selviää sänkimuokatusta pellosta. Molemmilla viljeltävillä tiloilla kaikki pellot ovat kolmen kilometrin säteellä, eli maantieajoa on oikeastaan vaan kun siirretään kalustoa tilojen välillä. – Maxer Pro on tukeva vetää maantielläkin. Siinä on aisapainoa eikä se lähde pomppimaan, niin kuin edellinen äes. Siirtoajoa voi ajaa paljon kovempaa kuin ennen.

Rasvanippojen sijoitteluongelma Parin rasvanipan kohdalla Pasi toivoisi muutosta äkeen suunnittelussa. – Minusta äes pitää voida rasvata kun se on auki. Mutta osa nipoista on sellaisia että niihin pääsee vaan kun äes on kuljetustilassa. Pasi toivoo äkeestä työkonetta moneksi vuodeksi eteenpäin. – Odotan että tämä äes kestää ainakin 15 vuotta, mutta voihan se olla että innostun jostain uudesta taas, hän tuumaa. r MAATILAN PIRKKA 2•2014

Uudet, runsaat nuolukivisangot ja vadit eläimesi hyvinvointiin!

! UUTUUS

Nuolukivisanko Plus, 25 kg

• Sisältää runsaasti A- ja Dvitamiinia sekä hivenaineita • Nuorille, herumiskaudella, vasikoille, hevosille • Ei sovellu lampaille

34,-

501101869

Nuolukivisanko Mg Plus 25 kg • Sisältää reilusti magnesiumia. 501118603

32,-

Nuolukivivati Universal 15 kg

• Umpikauden alussa, maidontuotannossa, nuoret eläimet • Sopii myös hevosille, lampaille ja vuohille. 501101874

24,-

-NUOLUKIVET KNZ STANDARD, 10 kg

Seleeniä parantamaan lisääntymiskykyä. Jodia kasvuun ja kehitykseen. Erittäin hyvänmakuista. Tehostaa maidontuotantoa.

KNZ WILD, 10 kg

• Täydentämään riistaeläimien ravintoaineiden saantia • Runsaasti sinkkiä, rautaa sekä kobolttia ja seleeniä; ovat tärkeitä luiden ja rustojen kehitykselle.

KNZ® 100 NUOLUKIVI, 10 kg

• 100-% puhdasta vakuumisuolaa • Maittavaa, kosteudenkestävää ja tiiviinä säilyvää • Soveltuu kaikille eläimille

LAMMASKIVI - SHEEP

• Sheep-nuolukivet sisältävät lampaille tärkeitä hivenaineita. • Lisätty sinkkiä edistämään ruoansulatusta sekä jodia turvaamaan kilpirauhasen toimintaa sekä kobolttia, jota lampaat tarvitsevat B12-vitamiinin hyödyntämiseen • Ei sisällä kuparia www.k-maatalous.fi

39 K-MAATALOUS


ProAgrian palveluryhmäpäällikön Sanna Nokan mukaan yhteistä niille maitotiloille, joilla menee hyvin, on tarkkaan mietityt ratkaisut ja päätösten perustuminen faktoihin. Sanna Nokka muistuttaa, että on tärkeää tarkastella myös lehmää eikä vain laitteita ja numeroita.

Menestyvä maitotila vaatii hyvää johtamista Maitotilojen tulosten välillä on suuria kannattavuuseroja. Kustannusten lisäksi tuloksiin vaikuttaa muun muassa johtaminen. Vertaamalla tilan tietoja muiden vastaavien tilojen tuloksiin saa selville, missä omassa toiminnassa mennään. TEKSTI ja KUVAT Maria Munck, Thinkstock

40

MAATILAN PIRKKA 2•2014


MAIDONTUOTANTO seen on tarjolla myös työkaluja, joista esimerkiksi ProAgrian SOPtyöohjeet ovat saaneet kiinnostuneen vastaanoton. Helppolukuiset tilakohtaiset työohjeet varmistavat, että työ navetassa tehdään aina samalla lailla, viestintä pelaa ja oppiminen on nopeaa. SOP-työohjeen (Standard Operating Procedure) tekeminen kannattaa etenkin, jos tilalla on useita työntekijöitä.

Tuotantokustannuksilla merkittävä rooli

M

aitotilan menestyminen riippuu sen johtamis­ tavasta, sanoo ProAgrian palveluryhmäpäällikkö SANNA NOKKA. Maitotilojen tulosten välillä on suurta hajontaa. Nokan mukaan yhdistävä tekijä menestyvillä maito­tiloilla on, että niiden isännät ja emännät ovat tehneet kovasti ajatustyötä. Mitään ei tehdä mututuntumalla, vaan kaikki päätökset pohjataan faktoihin. He ovat usein myös sisäistäneet sen, ettei kaikkea tarvitse osata itse. Parhaimmilla tiloilla toimintaprosessit ovat suoraviivaisia, ja arjen johtaminen varmistaa tuotteen laadun. Toiminnot on suunniteltu niin, että tulos on aina hyvä, riippumatta tekijästä. Arjen johtamiMAATILAN PIRKKA 2•2014

Kun maitotilaa lähdetään kehittämään, tulee parannusten tavoitteiden olla selvillä. – Halutaanko enemmän vapaaaikaa, huippumaitotuotos tai kenties jotain muuta? Kaikkea ei voi parantaa kerralla, hyvä periaate on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, Nokka kertoo. Tilan johtamisessa tärkeää on tulojen ja menojen budjetointi, sekä tehdyn budjetin ja maksu­ valmiuden seuraaminen. Budjetista käy ilmi, kuinka paljon rahaa pakolliset menot vievät. Sen jälkeen on ajankohtaista miettiä, miten tuotannosta saadaan tarvittava rahamäärä. Mitään ei voi tilan taloudessa parantaa ilman, että tilan tuotanto­kustannukset ovat selvillä. Tulos­analyysi paljastaa tilan taloudellisen tuloksen ja maidontuotantokustannuksen, mikä auttaa kehittämään tulosta. – Laskelmien kautta saadaan esille yllätyksellisiäkin menoja, ja kun kustannusten eri osa-alueita vertaa muiden tilojen vastaaviin, näkee helposti, missä tila on hyvä ja missä pitäisi menoja saada nipistettyä. Neuvonnan piiriin kuuluvien tilojen tiedot ovat koottuna ProAgrian tietojärjestelmiin, jolloin tilan tunnuslukuja voi verrata muiden tilojen vastaaviin. – Keskiarvo ei välttämättä kerro kaikkea. Tietoja voi rajata niin että ottaa mukaan vertailuun mahdollisimman samanlaisia kohteita, esimerkiksi samankokoiset tilat, joilla on omaa vastaava lypsy- ja ruokinta­järjestelmä.

Säilörehu kuntoon Säilörehun sadolla ja laadulla on suuri vaikutus maidon tuotantokustannukseen ja maitotuotokseen.

Mitään ei voi tilan taloudessa parantaa ilman, että tilan tuotantokustannukset ovat selvillä. Perusasioilla, eli hyvin perustetulla nurmella, oikeilla lajike­ valinnoilla, kasvinsuojelusta huolehtimalla, korjuun ajoittamisella omalle tilalle optimaaliseksi ja onnistuneella säilönnällä pääsee hyvään tulokseen. Osalla tiloista tässä onnistutaan vuodesta toiseen ja säästä riippumatta. Järkevällä pellonkäytöllä saadaan myös säästettyä rahaa. Joskus on kannattavampaa ostaa rehuvilja muualta ja viljellä säilörehua kaikilla pelloilla. – On hyvä tietää, mitä kotoisen rehun tuottaminen maksaa ja tässä tavoitteenamme on aktivoida maito­yrittäjiä käyttämään laskelmapalveluja tehokkaammin hyväksi. ProAgrian maitoasiakkaista 70 prosentille tehdään ruokintasuunnitelma, Nokka sanoo. Palveluryhmäpäällikkö painottaa myös, että rehuanalyysi ja ruokinta­suunnitelma on syytä teettää aina, kun rehuerä vaihtuu.

Lehmästä näkee miten tilalla menee Lehmien keskipoikimakerta on Suomessa keskimäärin alle 2,5. Luku on matala, kun ottaa huomioon,­että lehmä tuottaa rahaa vasta puolessavälissä toista maidontuotantokauttaan, poikii se sitten kaksi tai kymmenen kertaa. Tiloilla kannattaakin miettiä, mitkä syyt vaikuttavat siihen, että eläimet joudutaan poistamaan niin aikaisin. Elinikää saa pidennettyä esimerkiksi siementämällä lypsyrotuisilla vain parhaimpia, laittamalla pois huonoja tai siementämällä enemmän liharotuisilla. Tutkimusten mukaan kaksivuotiaana­poikivat kestivät paremmin ja olivat hedelmällisempiä kuin myöhemmin poikivat. – Tärkeää on tarkastella myös lehmää eikä vain laitteita ja nume41


roita. Lehmästä näkee hyvin, miten tilalla menee. Lehmien kestävyys on kiinni myös tilan johtamistavoista. Esimerkiksi jalostus tulisi suunnitella tukemaan kestävyyttä: onko tilalla päätetty esimerkiksi myydä osa hiehoista, vai siemennetäänkö kaikki, jolloin vanhoja lehmiä poistetaan. Tavallisin vanhempien lehmien poistosyy on utareterveys. Sitä voi kehittää parantamalla navetan olo-

suhteita ja toimimalla utareterveyden eteen systemaattisesti. Myös hedelmällisyyteen voidaan helposti vaikuttaa tarkentamalla ruokintaa. Loppulypsykauden aikana lihoneiden lehmien hedelmällisyys usein alenee. Lisäksi kannattaa hyödyntää hedelmällisyysseminologeja ja hedelmällisyysasioihin erikoistuneita maidontuotannon asiantuntijoita. – Jos tiloilla on alhainen keski­ poikimakerta, pitää tarkastella

myös, onko navetta sellainen, että lehmä kestää siellä. Jos päivästä toiseen elää ahtaasti ja lyö itsensä rautaputkeen, kun menee makuulle, loppuu lehmän työura nopeasti. Tulokset eivät muutu jos tekeminen ei muutu.

Investoinneissa suunnittelun tärkeys korostuu Kun eläinmäärä kolmin- tai nelin­ kertaistuu, mukana tuleva työ-

Maatalouden Tilakuntotuloste: Mukana 124 maitotilan tulosanalyysilaskelmat vuodelta 2012. Ominaisuus

2. paras neljännes

3. paras neljännes

heikoin neljännes

Meijerimaito, l/v

610 407

576 565

555 830

549 271

Keskilehmäluku

68,1

66,4

64,9

66,2

Keskituotos, kg/lehmä Liikevaihto, €/v Liikevaihto/tase, % Menot, € Menot/liikevaihto, %

9 693

9 361

9 255

9 046

453 839

454846

415 175

444761

55

43

40

35

268588

272393

270 675

322926

59

60

65

71

Liikevaihto - menot, €

185 251

182 453

144 500

121835

Yrittäjätulo, €/v

157 588

128 204

91 526

32 667

Yrittäjäperheen työmäärä, h/v

4 140

4 737

4 992

4 250

Työtuntiansio, €/h

32,14

20,43

12,45

-1,96

Maatalouden kannattavuuskerroin

42

paras neljännes

1,84

1,26

0,90

0,34

Omavaraisuusaste

54

57

56

43

Velat/liikevaihto, %

98

104

118

179

Maitomyyntitulot, snt/l

46

46

46

46

Maidon nettokustannus, snt/myyty l

34

42

48

57

Yrittäjän voitto/tappio, snt/litra

12

4

-2

-11 MAATILAN PIRKKA 1•2014


ProAgrian SOP-työohjeet ovat helppolukuisia ja varmistavat, että tekeminen on navetassa yhdenmukaista.

määrä voi tulla yllätyksenä. Siksi suunnittelu ja tutustuminen muun muassa laitteisiin ennen päätösten tekoa on hyödyllistä. Sanna Nokka ehdottaakin, että uutta navettaa tai konetta hankkiessa­kannattaa mennä tutustumaan sellaisille tiloille, missä kyseiseen laitteeseen on investoitu. Eikä vaan käymään, vaan töihin pariksi päiväksi, jolloin saa paljon paremman käsityksen siitä haluaako sellaiseen varmasti satsata. Esimerkiksi ProAgrialle on juuri tulossa oppimisnavetta-palvelu, jossa tarjotaan tutustumista ja työskentelymahdollisuuksia investoineilla tiloilla. – Kehottaisin myös maidontuottajia investoimaan ilman pelkoa – apua investoinnin suunnitteluun ja käyttöön ottoon on saatavissa monilta tahoilta ja sitä kannattaa ehdottomasti hyödyntää ja selvittää ne faktat, joiden pohjalta päätökset tehdään, Nokka kannustaa. Kun tilat harvenevat ja suurenevat, ei naapurista välttämättä löydy enää muita tiloja ja vertaistuki häviää. ProAgrian järjestämät bench­marking-pienryhmät ovatkin viimeaikoina kasvattaneet suosiotaan. Ryhmät kokoontuvat 6–8 kertaa 1,5–2 vuoden aikana. Tapaamisissa tilalliset keskustelevat ja vertailevat oman tilan tuloksia Muiden toimintatavoista voi löytää parannusta omiin toimintoihin. r MAATILAN PIRKKA 1•2014

Kustannuksilla merkittävä rooli tilojen välisissä kannattavuuseroissa ProAgrian Tilakuntotulosteen parhaimman ja huonoimman ryhmän maitotilojen erot ovat huimat. Mukana on 124 maitotilaa, joille tehtiin tulosanalyysilaskelmat vuonna 2012, ja ne on luokiteltu kannattavuuskertoimen mukaan. Maatalouden kannattavuuskerroin kuvaa, kuinka hyvin maataloustulo, eli korvaus yrittäjäperheen omalle työlle ja pääomalle, riittää kattamaan yrittäjäperheen palkka- ja korkovaatimuksen. Parhaiten kannattavilla tiloilla on päästy keskimääräistä parempiin tuotoksiin ja muutenkin tuotanto on keskimääräistä paremmassa kunnossa. Hyvä tuotanto selittää merkittävän osan kannattavuuseroista, mutta kannattavuutta selittävinä tekijöinä kustannuseroilla on vielä suurempi merkitys. Suurimmat kannattavuuserot johtuvat vuotuisten rahamenojen määrästä, työmäärästä, poistojen määrästä ja vieraan pääoman koroista. Osalla hiljattain investointeja tehneistä tiloista on tuotannon ­laajentamisvaihe vielä osittain kesken ja sen takia liikevaihto suhteessa sitoutuneen pääoman määrään ei ole vielä tavoitteen mukaisella tasolla. Vuotuiset rahamenot suhteessa liikevaihtoon ovat heikoimmalla neljänneksellä 71 prosenttia kun parhaimmalla neljänneksellä se on 59 prosenttia. Heikoimman neljänneksen tiloilla on käytetty ostopanoksia, kuten ostolannoitteita, urakointipalveluja ja palkkatyötä enemmän kuin muilla tiloilla. Huonoimmassa neljänneksessä on tiloja, joilla itse tuotantoprosessi on pyörinyt heikosti tai tuotannossa on ollut erityisiä ongelmia. Tilalla on esimerkiksi omat pelto­ viljelykoneet, mutta silti urakointipalveluita on jouduttu käyttämään, kun omin voimin ei ole pystytty tekemään kaikkia peltotöitä. Tämä tarkoittaa tuplakustannusta koneista.

Maidon tuotantokustannus Olennaista on, millä hinnalla maitoa pystytään tuottamaan, eli kuinka tehokasta se on kustannusten kannalta. Maitotilan kannattavuus heijastuu suoraan maidon tuotanto­ kustannukseen. Tulo­sanalyysipalvelussa laskettava maidon nettokustannus kertoo, mikä maidon litrahinnan pitäisi olla, jotta kaikki maataloudesta syntyvät kustannukset saadaan katettua tuotoilla. Maidon nettotuotantokustannusta laskettaessa maidontuotannon sivutuottoina ovat vähennetty ne maatalouden tuotot, jotka on saatu muusta kuin maidon myynnistä. Tulosanalyysilaskelmien mukaan maidon nettokustannus oli heikoimmin kannattavimmilla maitotiloilla 57 senttiä litraa

kohden, mikä johti 11 senttiä tappiolle. Parhaimmin kannattavimmilla tiloilla päästiin 34 senttiin, mikä tuotti voittoa 12 senttiä litraa kohden. Kaikissa ryhmissä oli kuitenkin sama keskimääräinen myyntitulo, 46 senttiä per litra. Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että heikoimmallakin neljänneksellä yrittäjätulo ylsi yli 30 tuhannen, eli jonkinlaista korvausta yrittäjäperheen omalle työlle ja pääomalle saatiin kaikissa tilanteissa. Kannattavuuskerroin oli 0,34, joka kertoo kolmasosan tavoitteista olevan saavutettu. Toisaalta tämän kokoisessa yrityksessä tulon pitäisi olla jotain aivan muuta, kun työ on kahden ihmisen tekemää, kuten yrittäjäperheen työmäärä –riviltä ilmenee. Työtuntiansio jää lopulta 1,96 euroa miinuksen puolelle, eli yrittäjätulo ei aivan riitä kattamaan 5 prosentin mukaan laskettua oman pääoman korko­ vaatimusta. Tuloksissa tarkasteltiin myös liikevaihtoa suhteessa sitoutuneen pääoman määrään. Parhaimmalla neljänneksellä se on 55 prosenttia, mikä tarkoittaa, että menee kaksi vuotta siihen, että saadaan liikevaihtoa saman verran kuin on taseen loppusumma. Heikoimmalla neljänneksellä, joilla se on 35 prosenttia, siihen menee kolme vuotta. Tämän asian tulkinnassa täytyy muistaa, että taseen loppusumma nousee investointien yhteydessä.

Investointeja ei voi välttää Jossain vaiheessa tilan pitää kuitenkin tehdä investointeja, jotta toimintaa pystytään jatkamaan. Kannattavuus riippuu paljon siitä, kuinka hyvin investoinnissa onnistutaan. 50–100 lehmän tiloilla ero investoinnin lopullisissa kustannuksissa voi olla jopa satoja tuhansia euroja, vaikka tilat ovat tehneet samankokoisen investoinnin. Sukupolvenvaihdoksen lähtötilanteella on suuri vaikutus yrittäjäperheelle. Tilanne on erityisen haastava, jos edellisellä sukupolvella on ollut paljon velkaa ja tilan kauppa­hinta on ollut sen takia erityisen korkea suhteessa tilan tuotantovälineiden kuntoon. Menestyminen on aika pitkälle kiinni näistä lähtökohtaedellytyksistä, mutta kuitenkin vielä tärkeämpää on yrittäjäperheen oma osaaminen.

ProAgrian Tilakuntotulostetta analysoi ProAgrian talousneuvonnan kehityspäällikkö Ari Enroth

43


Ison tilan niittokoneyhdistelmä Karvialainen maatalousyrittäjä Esko Hautakorpi sanoo olevansa todella tyytyväinen keväiseen ratkaisuunsa hankkia Elhon niittokoneyhdistelmä isolle tilalleen. Kokemukset muutamalta kuukaudelta ovat positiiviset. TEKSTI Ossi Keisala KUVAT Ossi Keisala ja Heli Kuivaniemi

44

MAATILAN PIRKKA 2•2014


KARJATILAOHJELMA 1. Esko Hautakorpi päätti hankkia isommat ja tehokkaammat niittokoneet entisen niittomurskaimen sijaan. Työtehokkuus tuo lyhyelläkin aikavälillä suuria säästöjä. 2. Mahdollisen esteen sattuessa niittoyksikkö pääsee väistymään kiertoliikkeellä vinosti taakse ylös, jolloin teräspalkkiin kohdistuvat rasitukset puolittuvat. 3. Laitteiden lukitus tielle ajoon tapahtuu mekaanisesti turvallisuuden takia.

3.

2.

1.

– Elhon niittokoneet, etukone NK3300 Front ja takakone NK3700 ovat täyttäneet odotukseni paremmin kuin hyvin, ESKO HAUTAKORPI toteaa. Hänellä on tila, jossa toiminimellä on 950 sonnia ja osakeyhtiömuotoisena 90 emolehmää sekä saman verran vasikoita, joista viimeksi mainitut käyttävät luomu­rehua. Työntekijöitä tilalla on kolme. – Tarvitsemme rehun teossa – ja muutenkin – järeät ja tehokkaat vehkeet, kun omaa peltoa on 340 ja sopimuspeltoa vajaa sata hehtaaria. Tästä rehun osuus on suurin ja kokoviljasäilörehua tulee 70 hehtaarilta hernekauran muodossa. Viime kesän aikana tila sai kolme rehusatoa sekä luomualasta kaksi, eli koneet jyystivät rehua siiloihin yhteensä yli tuhannelta hehtaarilta. – Uusien konehankintojen myötä pystymme työstämään 70 hehtaaria päivässä, Hautakorpi kertoo ja saMAATILAN PIRKKA 2•2014

noo, että se on kaksi kertaa enemmän kuin vanhalla kalustolla.

Työtehokkuutta ja polttoaineen säästöä Hautakorpi on ulkoistanut rehunteon ja muitakin toimintoja niin, että rehunteosta hänen vehkeillään huolehtii urakoitsija TONI NUMMIKOSKI. Nummikoski tekee tilalla lisäksi muita töitä ja urakoi uusilla Elhon laitteilla myös muilla tiloilla. Nummikoski tuntee jo laitteen niin kuin omat taskunsa, vaikka sillä on työstetty vasta muutama kuukausi. – Urakoitsijan kannalta tietysti tärkeää on työ­ tehokkuus, mutta myös polttoaineen säästö verrattuna murskaimeen. Uskon, että säästö polttoaineen 45


5.

4.

4. CPS-heiluriripustuksessa koko niittoyksikkö vedetään ja kevennetään yhdestä pallonivelestä keskellä teräspalkin etureunan yläpuolella. 5. Elho 3700-mallissa niittolautasia on yhdeksän ja teriä 18. Pyörimisnopeus on 3100 rpm ja VOA 1000 rpm. Nostaminen tapahtuu hydraulisesti.

kulutuksessa on jopa 30 prosenttia, Nummikoski toteaa. – Laitteiden etuna on myös helppo huolto ja rasvaus. Murskaimessa ongelmana oli monta kertaa se, että remmit menivät poikki tai luistivat pois. Hautakorpi kiittää K-maa­ taloutta mahtavasta palvelusta koneiden takuuhuollon suhteen. – Kun jossain vaiheessa oli pieniä ongelmia ja joku pieni osa meni rikki, ei kauaa nokka tuhissut kun K-maatalous Saarnio ja Elho hoitivat homman. Koneiden ei tarvinnut seisahtaa, Hautakorpi sanoo.

Trendi myös Suomessa

Kun koneita valmistetaan Suomessa, huolto ja varaosat järjestyvät nopeasti.

46

Niittokoneiden kysyntä on tullut uudestaan muotiin Suomessakin. Tämä tiedetään myös alan ammattilaisten taholla Elho Oy:ssä Pännäisissä, joka vie koneita noin 30 eri maahan. Tietenkään niittomurskainten asemaa ne eivät horjuta, vaikka kysyntä kasvaa koko ajan monestakin syystä. – Pelkkien niittokoneiden kysyntä Pohjoismaissa nousee vuosi vuodelta. Tälle voi olla monta syytä esimerkiksi hyvät, lämpimät kesät sekä hyvä kuivuminen, sanoo Elhon markkinoinnista Bal-

tian maihin, Pohjoismaihin sekä Iso-Britaniaan vastaava TAGE STÅHLBERG. Suomi tulee niittokoneiden hankinnassa Euroopan Pohjoismaiden perässä ja Ståhlberg uskoo, että tulevina vuosina niittokoneyhdistelmät tulevat yleistymään. Jo kolmen vuoden ajan yhdistelmää on myyty ulkomaille. Nyt suosituksi on tullut yhdistelmänä etukoneniittokone Elho 3300 ja takaniittokone Elho 3700. Niillä saadaan yhteensä lähes seitsemän metrin niittoleveys. Näitä yhdistelmiä on myyty muutamia viime vuoden aikana kotimaassa, mutta kiinnostusta on tosi paljon. Tuotteet ovat uusia. – Urakointi kasvaa hurjasti. Saman­kokoinen niittokone on halvempi kuin niittomurskain. Tarkkuussilppurien tai noukinvaunujen käyttö myös kasvaa. Isännät haluavat saada kumoon mahdollisimman paljon hehtaareja tunnissa. Tällä uudella yhdistelmällä se toteutuu.

Murskaimet pitävät pintansa K-maatalous Saarnio Jalasjärvellä on myynyt 3300–3700-yhdistelmää tasan yhden kappaleen karvialaistilalle. Koko maassa on myyty muutama yhdistelmä. MAATILAN PIRKKA 2•2014


Konemyyjä VESA LEHTOLA kuitenkin on vakuuttunut, että tämä on tulevaisuutta. Murskainten hankinta vähenee. – Se on selvää, että murskaimet edelleen pitävät pintansa, koska lehmätiloille ne ovat välttämättömiä. Mullikkapuoli kaipaa pötsiin töitä ja isompaa tavaraa, sanoo Lehtola. Hänen mukaansa uusien niittokoneiden suuri hyöty on niiden painossa, kevyempänä polttoaineen kulutus pienenee noin 20 prosenttia, mutta työleveys kuitenkin kaksinkertaistuu. – Niittomurskaimen karhe on sateen sattuessa niin kuin pesusieni, jota on vaikea kuivattaa. Sateen jälkeen korjuu hankaloituu. Pesusienet imevät itseensä ruohoa ja näin paino ajossa kasvaa. Muutenkin niitto­ koneiden omapaino on 300 kiloa murskainta pienempi. – Kun koneita valmistetaan Suomessa, huolto ja varaosat järjestyvät nopeasti, Lehtola painottaa.r

Nokka 2661H + MV719

• Hydraulijatkeellisella kuormainmallilla, teleskooppitukijalat

11.490,-

Alk.

(alv 0%) + toim.kulut

Nokka 4372HR + MV 1002

• Hyvin varusteltu ergonominen malli monipuoliseen ja kovaan maatilakäyttöön. Alk.

18.990,alv 0% + toim.kulut

Nokka 4472HP + MV 1124

• Vaativiin metsätöihin sähköisellä esiohjauksella Alk.

24.290,alv 0% + toim.kulut

Toimitusaika 2 vk tilauksesta!

Nokka 3567He + MV951 • Vahva ja ulottuva sähköisellä ON/Off 2-vipuventtiilistöllä, teleskooppitukijalat • 1-palkkinen 9,5 tn metsävaunu

15.400,-

Alk.

alv 0% + toim.kulut

Nyt nopeasti puunajoon! Uusi kone suoraan Nokka Oy:n tuotantolinjalta!

Maksu eräpäivällä 13.6.2014.

Kampanja voimassa 30.4.2014 saakka.

Expert 30 • Katkaisu ketjusahalla • Nopea halkaisu 2/4-osaan kahdella sylinterillä • 2,2 m syöttökuljetin hihnalla • 4 m poistokuljetin

Pakettitarjous puunnostimella

Niittokoneet taipuvat kuljetuskuntoon parissa minuutissa. Mustat heltat ovat turvallisuutta luomaan tehtyjä terässuojia.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

7.350,-

(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat ovat voimassa 30.4.2014.

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


BIOENERGIA

Vaunun leveä rengas kantaa hyvin pehmeässä maastossa. Myös kuormaimen ulottuvuus on omiaan erikoiskohteissa.

Metsäkoneen muunneltava haastaja Joni Tarvainen urakoi samalla ajokalustolla monenlaisissa tehtävissä. Siksi kotimaisen Nokan hydraulikoneikollinen kuormainvaunuyhdistelmä oli paras hankinta puunajoon. TEKSTI ja KUVAT Ira Honkonen

K

annonkoskelainen JONI TARVAINEN on tehnyt traktoriurakointia kahdeksan ja puolen vuoden ajan. Talvella työt muodostuvat puunajosta ja aurauksista, kun taas kesät menevät tienhoitotöissä. Koska samaa ajokalustoa tarvitaan monessa tehtävässä, on Tarvainen valinnut puunajoon Nokan kuormain­ vaunuyhdistelmän. Tarvaisella on käytössään Nokan Pro-sarjan uutukainen hydrauli­koneikolla varustettu koura­kuormain ja metsäperävaunu. Perinteisen metsäkoneen hankkimista hän ei ole edes harkinnut. – Metsäkone tarvitsisi lavetin ja seisoisi kuitenkin kaksi kolmasosaa vuodesta. Tällä yhdistelmällä pystyn työllistämään ja elättämään itseni. Koska Tarvaisen puunajo suuntautuu useimmiten metsurin sahaamiin leimikoihin ja erikoiskohteisiin, on suhteellisen pieni ja kevyt kärry hyvä työväline. Toisaalta kuormaimelta vaaditaan enemmän ulottuvuutta, kun puuniput ovat kauempana ajourista.

48

Tekniset tiedot Kuormain HK 5282HP Täyssähköinen esiohjattu Bucherin propoventtiilistö Ulottuvuus 8,2 m kahdella jatkeella (2x1,59) Nostomomentti 52 kNm Nostokyky 900 kg 4 m:ssä Kääntömomentti 15 kNm Metsävaunu MV 1530HD-a Kantavuus 15 tn Hydr. nivelaisa kahdella sylinterillä Hydr. 4-veto painorullin Työntövoima 1800 kp Hydr. siirrettävä etusermi ja siihen integroitu etupankko 2-palkkinen runkorakenne Hydrauliaggregaatti LS kuormantunteva hydr. pumppu, voimansiirto pumpulle nivelakselilla 600/50-22.5 kuviorenkaat 8-pulttiset vanteet ja navat Rungonjatke ja valosarja Kaaritukijalat Kokonaisleveys 253 cm Kokonaispituus 580 cm + 85 cm Kuormatilan pituus 360 cm + 85 cm Kuorma-ala 3,0 m2 (etusermin koko)

MAATILAN PIRKKA 2•2014


TUHTIista

– Metsuripuita ajettaessa on tärkeää, että kuormaimella on enemmän ulottuvuutta. Kun kuormain on myös kohtuullisen tehokas, on kuorma nopea purkaa ja pinoihin saa myös korkeutta.

Suomalatä jo ö laatuty otta! u v yli 50

Vaunun mitta muuntuu Parin kuukauden ajan käytössä olleen kuormain-metsäperävaunu-yhdistelmän maasto-ominaisuudet miellyttävät urakoitsijaa. – Rengas on hiukan leveämpi kuin edellisessä vaunussa, joten se kantaa paremmin pehmeässä maastossa. Maavara on korkeampi kuin traktorissa eli riittävä; vaunu menee helposti siitä, mistä traktorikin. Vaunun muunneltavuus lisää monikäyttöisyyttä. Siirtyvä etusermi vakauttaa kärryä, kun paino lyhyitä puita ajettaessa menee telille. Vastaavasti pitempien puiden kuljetusta helpottaa 85 senttiä pitkä rungonjatke. – Takimmaiset tapit siirtämällä saa paremman kuormaus­tilan erikoispuille. Jatke on hyvä myös metsä­risua kuljetettaessa, kun kyytiin mahtuu enemmän tavaraa.

Oma hydrauliikka eduksi Nokan kuormaimessa on oma hydraulijärjestelmä, joka saa Tarvaiselta kiitosta. – Työkone on helpompi ja nopeampi vaihtaa. Aiemman 17 letkun sijaan tässä ei tarvitse nivelakselin lisäksi kiinnittää kuin neljä hydrauliletkua ja kolme sähkökaapelia. Kun koneessa on traktorin vakiopumppua suuremman litramäärän tuottava erillinen pumppu, voi kierroksia pitää matalammalla, ja sen ansiosta polttoaineen kulutus on pienempi, Tarvainen kertoo. – Nyt kuormaaja alkaa olla samaa luokkaa kuin metsäkoneissa. Myös Nokan asiakaslähtöinen palvelu on painanut vaa’assa, kun yrittäjä on miettinyt konehankintojaan. – Tehdas on lähellä ja sieltä on aina saanut hyvän palvelun eli niin osia kuin neuvontaa. r

KOTIMAISET Tuhti WS maansiirtovaunut

• Lava aitoa Hardox-kulutusterästä • Kiertojäykkä putkipalkkirunko, korkealaatuiset FAD-navat • Viljalaidat ja liikennetraktorivarustus lisävarusteena

TUHTI WS-120D2

• Paino (520/50-17 ELS renk.) 2750 kg, kantav. 12 tn, 2-pyöräjarrut • Lisävarusteena mm. lumenajokasetti ja viljakasetti

TUHTI WS 150D3

• Leveä lava (8 m3), sisälev. 2450 mm, kantav. 15 tn • 2-pyöräjarrut, 550/45-22,5 renk., kamitakalauta TUHTI WS-160D3 Jousitetulla vetoaisalla

Tuhti WS telivaunut • Kastomaalattu vahva runkorakenne - pulverimaalatut laidat - FAD navat • Uutuudet! Tuhti WS 110 ja 130.

WS160D2 - Hydraulisesti hallittava takalaita - suuri aukaisukorkeus.

Globaalia metsäkonekehitystä Nokka Oy on valmistanut metsäkoneita vuodesta 1979. Kilpaillulla alalla tuotekehityksen ja toimitusten nopeus on valttia. Nokka on kehittänyt uudenlaisen tuotannonohjausjärjestelmän, jossa tuotteet moduloidaan. Moduulivarastoinnin ansiosta asiakkaan kone saadaan koottua ja toimitettua yleensä alle kahdessa viikossa sen mallista tai varustelusta riippumatta. 50 prosenttia Nokan tuotannosta menee vientiin. – Suomi on maailman ykköskehittäjä kaikissa metsäkoneissa. Kun ”cut to lenght”-ajatus alkaa saada globaalista jalansijaa, on myös traktoripohjaiselle kalustolle tarvetta. Perinteiseen ajokoneeseen verrattuna tällainen traktoriin liitettävä yhdistelmä on kuitenkin kohtuullinen investointi: se on vain kolmannes siitä, mitä perinteiseen metsäkoneeseen on sijoitettava, Nokan myyntitoiminnoista vastaava LASSI PESONEN sanoo.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

WS150D3 - kamitakalauta - koneiden helppoon keljetukseen.

Uutuus! Tuhti WS 170 K -kiinteälaitainen rehuvarustuksella.

TUHTI Teräshallit

• Pituudet 16.4 - 57.6 m - Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia - Vapaata tilaa harjalle saakka. Saatavana myös lämpöeristettyinä www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Järvenpään halliin valittiin jyrkempi kattokulma, mikä sopii alueen muuhun talokantaan.

Kolme kotimaista HALLIRATKAISUA Suomalaistiloilla tarvitaan säilytystilaa niin koneille kuin muillekin laitteille ja tarvikkeille. Tarjolla on onneksi valmiita ratkaisuja erilaisiin käyttötarpeisiin. Niistä kukin taatusti löytää itselleen parhaiten soveltuvan hallin. TEKSTI Visa Vilkuna KUVAT Ari Ijäs, Visa Vilkuna

1.

Perinteitä kunnioittava teräsrunkohalli

Vesilahdelta kertoo päätyneensä Weckman Steelin teräsrunkoiseen Tuhtihalliin useammastakin syystä. ­Perinteiseen kattotuoliratkaisuun verrattuna teräsrunkoisessa hallissa on enemmän sisäkorkeutta, jolloin kuormat voidaan helposti purkaa sisällä kuorma-auton kuormaus­ nosturilla. Järvenpään hallin sisä­ korkeus keskellä on 7,4 metriä, jonka lisäksi tulee sokkelikorkeus. Halliin valittiin jyrkempi katto­ kulma, koska talouskeskuksen olemassa oleva rakennuskanta oli tehty samalla kattokulmalla. Pyhäjärven rantamaisemassa oleva talouskeskus on perinnemaisemaa, jonka vaaliminen on lähellä Jari Järvenpään sydäntä. Teräsosien kokoaminen omana työnä oli varsin helppoa, sillä _ kappaleita pystyi helposti käsittelemään tavallisella maatila­ kuormaimella. Kun teräskehät JARI JÄRVENPÄÄ

Weckman Steel: Tuhti WS 11/5 -konehalli • • • •

• • • • • •

Pituus: 22,4 metriä Leveys: 11,2 metriä Kattokulma: 27 astetta (n. 1:2) Hinta polyesterpinnoitteisena ja 15 asteen kattokulmalla on 14 785 € + rahti Lisähinta 27 asteen kattokulmasta 235 €/kehäväli eli Järvenpään viiden kehävälin halliin tuli lisähintaa 1 175 € Sivuliukuovi 849 € Päätyliukuovi yksiosaisena 1 105 € Kaikki hinnat alv. 0 %. Talviehto maaliskuun loppuun Lisätiedot: www.weckmansteel.fi

50

olivat valmiita, paikalla kävi järeällä nosturilla varustettu kuormaauto, jonka avulla kehät saatiin pystyyn parissa tunnissa. Nopeaan asennukseen vaikuttivat luonnollisesti tarkasti tehdyt pilarianturat. Jari hankki halliinsa isot ovet päätyihin sivuovien lisäksi. Lumisina talvina päätyovien etu tulee helposti havaittua, sillä katolta valuvasta lumesta ei ole haittaa. Hallin seinämateriaaliksi valittiin yleisimmin käytetyn pellin asemasta lauta. Valinnassa painoi jälleen kerran talouskeskuksen harmonian mahdollisimman tarkka vaaliminen. Järvenpään tila on kasvinviljelyja metsätila. Peltoa on 50 hehtaaria ja metsää 200 hehtaaria. Syys­ kesällä valmistuneeseen halliin mahtuvat kaikki tilanpidossa tarvittavat koneet ja laitteet. Uutta hallia käytetään myös varastona. Toistaiseksi hallissa on murskelattia, mutta tulevana kesänä on tarkoitus valaa helppohoitoinen ­betoni koko hallin mitalle. MAATILAN PIRKKA 2•2014


MAATILARAKENTAMINEN

2.

Puinen halli kotinurkilta

Lypsykarjatilallinen MIKKO HIHNALA Rautiosta rakensi kesällä 2012 tilalleen Vieskan Elementin Pomokonehallin. Sateisesta kesästä huolimatta rakentaminen sujui melko sukkelaan. Kun muottiharkoilla tehty sokkeli oli saatu valmiiksi, elementtien pystytykseen, katon ­tekoon ja rakennuksen viimeistelyyn ei mennyt kuin pari viikkoa. Lypsyjen ja muiden kesäkiireiden välissä työmaalla oli isännän lisäksi vanha isäntä ja Mikon kaksi poikaa. Kahtena ensimmäisenä päivänä asennustyömaalla oli ­aiemmin vastaavanlaisia halleja pystyttänyt asiantuntija antamassa neuvoja ja pystytysvinkkejä. Mikko Hihanalan mukaan hallin rakentaminen oli varsin helppoa. Tehtaalta tuli kaikki pystytykseen tarvittavat osat ja tarvikkeet. Rautakaupassa hallityömaalta ei tarvinnut poiketa. Elementit tulivat tehtaalta kahteen kertaan maa-

lattuina, joten asennuksen jälkeen julkisivu oli kerralla valmis. Tulevana kesänä halli kuitenkin maalataan, jotta asennuksen yhteydessä paljaaksi jääneet naulankannatkin saadaan peittoon. Halliin tehtiin isot ovet sekä päätyyn että pitkälle sivulle. Hallin toiselle puolelle tehtiin pieni käyntiovi helpottamaan hallissa piipahtamista. Puurakenteisen elementtihallin lattiapinta-ala on lähes 288 neliömetriä. Lattiaksi Mikko Hihnala valitsi asfaltin. Päätymistä puu­ rakenteiseen halliin hän perustelee seuraavasti: – Meillä on puurakenteisia konehalleja ennestään, ja niistä on pelkästään hyviä kokemuksia. ­Toinen syy on Vieskan Elementin s­ ijainti, sillä tilaltamme noin 15 kilo­merin päässä olevalta ­tehtaalta ei ihmeemmin rahtikuluja kertynyt. Hallin sisäkorkeus on lähes viisi metriä, joten isotkin koneet mahtuvat vaivatta katon alle. Mikko ker-

too tekevänsä kaikki maatilan työt omilla koneilla, joten koneiden varastotilaa tarvitaan. Yhteisomistuksessa oleva puimurikin on löytänyt talvisäilytyspaikan Hihnalan uudesta konehallista. Parin talven kokemuksella Mikko on hankintaansa tyytyväinen. r

Vieskan Elementti: Pomo-konehalli • • • • • • • •

Pituus: 24,4 m Leveys: 12,4 m Tilavuus: 1 930 m3 Kattokulma: 18,4 astetta (1:3) Kotimainen, puurakenteinen Pienelementeistä valmistettu Kattava toimitussisältö POMO-konehalli ylläolevilla mitoilla maksaa talviehdolla 23 800 € + varusteet (ovet+ikkunat+pystytys+rahti) Hinta alv 0% Lisätiedot: www.vieskanelementti.fi/

Koska elementit tulevat tehtaalta kahteen kertaan maalattuina, asennuksen jälkeen julkisivu on kerralla valmis.

MAATILAN PIRKKA 2•2014

51


3.

Näppärä ja edullinen pressuhalli

Somerolta harkitsi huolellisesti, minkälaisen sateensuojan koneillensa rakentaisi. Mietinnässä oli pitkästä puutavarasta tehty perinteinen halli. Vertailtuaan eri vaihtoehtoja hän päätyi kotimaiseen M&T Farm´sin pressulla päällystettyyn, erittäin kustannustehokkaaseen kaarihalliin. Ulkolaisia pressuhalleja olisi saanut huokeammallakin, mutta Suomen olot ja lumikuormat käänsivät ajatukset varsin pian kestävään suomalaiseen halliin. Rasilan hallin pystytys oli erittäin helppo, sillä 144 neliöinen halli pystytettiin puretun kanalan lattialaatalle. Mika mietti alkuun kokoaisiko hallin itse, mutta pressuhallin rakentamisessa saattaisi piillä sen verran niksejä, että hän päätyi valmiiksi pystytettyyn ratkaisuun. Asennusporukka todella osasi hommansa, sillä halli nousi päivässä valmiiksi. Pystyttäjillä oli talon etukuormaajatraktori käytössään. Traktorin apua tarvittiin myös pressun vetämisessä, sillä pressu on todella jämäkkää. Neliömetri kattamisessa käytettyä UV-suojattua pressua painaa 0,9 kiloa. Rasilan halli on puhtaasti konehalli, jossa säilytetään viljatilan koneita ja laitteita. Myös kasvihuoneviljelyssä tarvittavat sesonkikoneet ovat suojassa pressuhallissa. Syksyisin puintiaikaan, kun puimuri on pellolla, hallia käytetään jyväkuormien välivarastona. Mika Rasila välttää yöaikaan tapahtuvaa viljan kuivausta, jolloin näppärästi käytettävää sateensuojaa viljakärrylle tarvitaan. – Meidän tilallamme hallia tarvitaan tosiaankin lähinnä sateensuojaksi, ei sen kummempaa. Halli on ollut toiveitteni mukainen. Jos rakentaisin seuraavan hallin, taitaisin jättää ylös rullattavan ovenkin pois. Pelkät harjalta jonkin verran alaspäin ulottuvat verkkopäädyt taitaisivat riittää, Mika pohtii ja lisää, että yksi suuri plussa pressuhallissa on se, että tilanteiden muuttuessa halli on helppo purkaa ja siirtää muualle tai myydä eteenpäin. r MIKA RASILA

M&T Farm’s: pressuhalli • • • •

Pressuhalli ei vaadi erillisiä perustuksia vaan tasainen kiinteä pohja riittää. Kuvan halli on M&T Farm’sin H9 x 12 metriä kokopäädyllä ja ovipäädyllä.

• • • • • •

Pituus: 16 m Leveys: 9,2 m Harjakorkeus: 4,85 m Kaaret 60,3/4 mm Ruukin upposinkittyä putkea. Pitkittäisrunko 50/2 mm kuumasinkitty Kaariväli: 2 m alueen lumikuorman mukaan Pressu: Scantarp 900 g/m2 Ovipääty ylösrullattavalla ovella 4,0 m x 4,0 m Hinta: 12 360 € ilman ovipäätyä rakennuspaikalle toimitettuna Asennus kesti 9 tuntia kahdelta asentajalta à 45 €/h/asentaja, matkoineen asennukselle tuli hintaa noin 2 000 € Hintojen arvonlisävero 0 % Lisätietoja: www.mtfarms.fi/

Halli juuri omiin tarpeisiin:

52

1. TUHTI-teräskehähallit (Weckman Steel)

2. POMO-puuelementtihallit (Vieskan Elementti)

3. M&T Farm’s -pressuhallit (M&T Farm’s)

• Vankat teräskehät, helppo ja nopea pystyttää • Kehärakenteesta lisää tilaa pystysuunnassa • Tarvittaessa voidaan hyödyntää omaa puutavaraa (ruoteet, verhoilu jne.) • Helposti muunneltavissa eri tilantarpeen mukaan • Tuhti-halleista saatavana myös erilaiset konekatos- ja lämpöeristetyt halliratkaisut

• Kylmät, lämpimät ja eristysvalmiit toimitusvaihtoehdot, mitat yksilöitävissä • Kahteen kertaan maalatut ulkoverhouslaudat • Päätykolmiot elementteinä (saatavissa myös päätyräystäät tai palokatkot elementteinä) • Saumaton ulkoverhous, saumalaudat sopii elementtien saumaan, joka takaa viimeistellyn ulkoverhouksen

• Kustannustehokas ja joustava kokonaisratkaisu säilytykseen ja suojaksi • Ei tarvetta erillisille perustuksille, tasainen kiinteä pohja riittää • Laadukkaat materiaalit, pitkäikäinen rakenne • Nopea ja helppo pystyttää, siirrettävissä myöhemmin toiseen paikkaan • Laaja valikoima erikokoisia pressuhalleja käyttötarpeen mukaan

MAATILAN PIRKKA 1•2014


MASSEY FERGUSON 7600-SARJA KEHITTYNEINTÄ TEKNIIKKAA JA PUHDASTA VOIMAA Kuvien traktoreissa lisävarusteita.

Massey Ferguson 7615 Dyna-4 Essential Tehoa, taloudellisuutta ja mukavuutta • Suomalainen Agco Power 6-sylinterinen 6,6 l SCR moottori • Maksimiteho 150/165 hv • Lisäteho käytössä jo peltonopeuksissa alkaen n. 6 km/h • Maksimivääntö 660/677 Nm • Selkeä ja vaivaton Dyna-4 vaihteisto AutoDrive-automatiikalla • Kuormantunteva 110 l/min hydrauliikka • Hiljainen, ergonominen ja tilava ohjaamo, josta ylivoimaisen hyvä näkyvyys

Molemmissa koneissa kattava varustelu valmiina. Mm:

Suorankaupan kampanjahinta, rajoitettu erä -toimi nopeasti!

64 500 e

alv 0%

• Vetokoukku hydraulisella jatkolla • Hydraulinen perävaunun jarruventtiili • Ilmajousitettu istuin • Apukuskin istuin turvavyöllä • Ilmastointi • Runsaasti tehokkaita työvaloja eteen ja taakse

MASSEY FERGUSON 6600-SARJA MARKKINOIDEN TEHOKKAIMMAT NELISYLINTERISET TRAKTORIT MF 6615 Dyna-4 Essential Ketterä ja kompaktin kokoinen, erinomaisella teho-painosuhteella • Sitkeydestään tunnettu suomalainen Agco Power 4-sylinterinen 4,9 l SCR-moottori • Maksimiteho 145/160 hv • Lisäteho käytössä jo peltonopeuksissa alkaen n. 6 km/h • Maksimivääntö 652/670 Nm • Selkeä ja vaivaton Dyna-4 vaihteisto AutoDrive-automatiikalla • Hiljainen, ergonominen ja tilava ohjaamo, josta ylivoimaisen hyvä näkyvyys

Suorankaupan kampanjahinta, rajoitettu erä -toimi nopeasti!

61 500 e

alv 0% Muista kysyä myös kattavasta Massey Ferguson -huoltosopimuksesta!

www.konekesko.fi/masseyferguson


SUOMEN

HEVOSMEKKA Ypäjän Hevosopistosta valmistuu joka vuosi 100 hevosalan ammattilaista. Heistä suurin osa sijoittuu heti työmarkkinoille. Vuosittain Ypäjällä järjestetään monta koulutustapahtumaa ja kilpailua, joista Suomenratsujen Kuninkaalliset yhteistyössä K-maatalouden kanssa. TEKSTI ja KUVAT Maria Munck ja Irina Keinänen

Y

päjä on hevosihmisten paratiisi. Minne vain silmänsä kääntää, voi nähdä jotain hevosiin liittyvää. Ypäjän Hevosopiston päätehtävä on opetus, joka kulkee kaikessa punaisena lankana. Näin varmistetaan, että vastavalmistuneet saavat alasta oikean­laisen kuvan ja mahdollisimman monipuoliset taidot. Ypäjällä toimii myös ravitalli, ratsastus­koulu, hevossiittola sekä ravintola- ja majoituspalvelua. Tapah-

54

tumia, leirejä, kursseja tai kilpailuja riittää vuoden jokaiselle viikolle. Lisäksi alueelle on kerääntynyt hevosiin liittyvää yritystoimintaa, kuten kengitysseppiä, valjastyöpaja, hevossairaala sekä hevos­ aiheista taidetta ja ratsastustarvikkeita myyviä liikkeitä.

Ratsuttaminen suosituinta Hevosopiston suosituin suuntautumisvaihtoehto on ratsuhevosen

peruskouluttaminen. Muita suuntautumisvaihtoehtoja ovat ravi­ hevosten hoitaminen, hevospalveluiden tuottaminen, hevoskasvatus, kengittäminen sekä hevosvarusteiden valmistaminen. Ratsastuksenohjaajakoulutuksen saa erilliseltä linjalta. Mahdollista on myös hevosopintojen yhdistäminen lukioon, eli kaksois- tai kolmoistutkinnon suorittaminen. Työttömyyttä ei Hevosopistosta valmistuneiden keskuudessa juuriMAATILAN PIRKKA 2•2014


HEVOSET Ypäjällä valmentaa legendaarinen raviohjastaja Heikki Korpi veljensä Ilkka Korven ravitallissa.

Pauliina Pöntinen ja Ratsu Reima antavat syyskuussa taas kovan vastuksen kanssakilpailijoilleen Suomenratsujen Kuninkaallisissa..

kaan tavata. Usein opiskelijat napataan koulun jälkeen töihin sinne, missä suorittivat harjoittelunsakin.

Suomenratsujen Kuninkaalliset on ykkönen Ypäjällä järjestetään myös suomenratsujen vuosittainen päätapahtuma, Suomenratsujen Kuninkaalliset, jonka eri kilpailuihin osallistuu yli 400 hevosta. Kisoissa on este- ja koululuokkia sekä näyttelyitä ja orikavalkadi. Vuorovuosin tapahtumassa ratkaistaan suomenhevosten koulu – tai estemestaruus, tänä vuonna vuorossa on kouluratsastus. Yksi Ypäjän toivoista Kuninkaallisissa on PAULIINA PÖNTINEN 11-vuotiaalla Ratsu Reima -orilla. Kouluratsukko on osallistunut kisoihin jo monena vuonna. – Reima tekee innoissaan töitä ja se luulee aina olevansa voittaja. Suomenhevoset ovat monesti vähän tällaisia omanlaatuisia persoonia, Pauliina paljastaa. Reimalle ja muille suomenhevosille on tärkeää, että niiden kanssa harjoitellaan monipuolisesti. – Ehkä suomenhevoset ovat alku­kantaisempia ja vaativat enemmän virikkeitä kuin pidemmälle jalostetut hevoset. Kun hevosilla yleensä harrastetaan vain yhtä lajia, voidaan samalla suomen­ hevosella usein kilpailla monessa lajissa. Reimallakin ollaan hypätty nuorempana mestaruustasolla. MAATILAN PIRKKA 2•2014

Pauliina osallistuu Kuninkaallisiin myös työn merkeissä, sillä hän on Hevosopiston kilpailusihteeri. Kilpailusihteerin työnä on pitää langat käsissään kaikissa alueella järjestettävissä kisoissa. Hommia riittää, sillä Ypäjällä on vuodessa 25 kilpailupäivää. – Oman kilpasuorituksen kannalta olisi helpompi kilpailla jossain muualla, kun ei tarvitse keskittyä niin monen muuhun asiaan, Pauliina sanoo. Tänä vuonna Suomenratsujen Kuninkaalliset järjestetään 4.–7. syyskuuta. Vaikka viime vuonna kilpailupäivänä satoi kaatamalla, monituhatpäinen yleisö täytti katsomot. Kilpailusihteeri kertookin, että tapahtuman tunnelma on erilainen kuin muissa kisoissa: vaikka yhtä aikaa kilpaillaan tosissaan, se tehdään hymyssä suin ja tekemisen ilosta. Samana päivänä taitojaan esittelee kaikki aloittelijasta olympiatason ratsastajaan. – Suomenhevosratsastus on nouseva trendi, joten en usko että yleisömäärän huippua on vielä Suomenratsujen Kuninkaallisissa saavutettu, Pauliina Pöntinen povaa. Pauliina on itsekin aikanaan valmistunut hevosopistolta. – Viihdyin tosi hyvin. Jäin opintojen jälkeen töihin ja suoritin ratsastuksenopettajan ammattitutkinnon. Jos on innostunut hevos­alasta, täällä voi oppia ja nähdä paljon. r

Ypäjällä on vuodessa

25

kilpailupäivää. Ypäjän Hevosopisto vuonna 2013 • • • • • • • • • • • • • •

Perustutkinto-opiskelijoita yhteensä 280 Muu koulutus, opiskelijoita 60 Henkilökuntaa yhteensä 114 Hevosia noin 300 Toiminta-alue 330 ha Neljä ratsastushallia Useita ratsastuskenttiä Suomen ainut nurmiratsastuskenttä, jossa kiinteät esteet Maastoesterata Ravirata 1 km Ravihevosten hiittirata 3,2 km Ratsastuksen kilpastartteja 3500 Kilpailuja seurasi paikanpäällä 70 000 Järjestää myös lyhyitä kursseja harrastajille

55


Elhon vesakkomurskain Side Chopper TPM 520 Pro sopii järeään traktoriin. Valmistajan suosituksen mukaan traktorin painon on oltava vähintään 6500 kiloa.

Tienvarsien

niittovelho Ammattikäytössä vesakkomurskaimeen kertyy käyttötunteja, joten koneen kestävyyyteen on voitava luottaa. Puomilla varustettu vesakkomurskain Elho Side Chopper TPM Pro on ylöjärveläisen tienvarsiurakoitsija Petri Lehtosen luottokone. TEKSTI ja KUVAT Vesa Rohila

56

MAATILAN PIRKKA 2•2014


T YÖKONE

Side Chopper TPM 520 on rakenteeltaan ja tekniikaltaan selväpiirteinen.

Petri Lehtonen voitelee tukirullan laakerit hyvälaatuisella rasvalla. Voiteluhuolto kehotetaan tekemään 10 käyttötunnin välein.

Ylöjärveläinen koneyrittäjä PETRI LEHTONEN sai traktorikärpäsen pureman muutaman vuoden ikäisenä kummisetänsä maatilalla. Pikkunappulana hän keikkui traktorin kyydissä erilaisissa maatilan töissä. Nuorukaisen ammatinvalinta oli selvä: hän halusi kone­ hommiin. Lehtonen opiskeli metsäkoneenkuljettajaksi. Tässä ammatissa hän työskenteli jonkin aikaa ja ahersi myös kaivukoneenkuljettajana puolentoista vuoden ajan. Myös koneyrittäminen alkoi siintää mielessä, ja siitä tulikin totta vuonna 2006. Tuolloin hän osti ensimmäisen traktorinsa, siihen lumilingon sekä muuta auraus­kalustoa. – Aluksi aurailin metsäautoteitä ja koneyrittäminen oli sivutyö. Näihin aikoihin tamperelainen Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy tarjosi Lehtoselle mahdollisuutta ryhtyä urakoimaan tiealueiden niittoa ja vesakonraivausta. Lehtonen päätti hankkia ensimmäisen murskaimen, joka oli takakone. – Kyllä kone toimi, mutta sen kestävyydessä oli toivomisen varaa. Käytin ja huolsin sitä ohjeiden mukaan, mutta välillä konetta piti hitsailla kesken työpäivän moottoritien varressa. Ainakaan se malli ei soveltunut ammattikäyttöön. Mikä tahansa kone ei kestä vaativaa ammattikäyttöä. MAATILAN PIRKKA 2•2014

57


den ajan. Urakointitunteja kertyy kaudessa reilu 800 ja matkaa 3 000–3 500 kilometriä. Koneyrittäjän mukaan Elhon vesakkomurskaimen hinta-laatusuhde on erinomainen. Kone on rakenteeltaan ja tekniikaltaan selväpiirteinen, eikä kestävyydessä ole suuremmin moitteen sijaa. – Kaikissa työkoneissa on tietysti parantamisen varaa. Olen tavannut Elhon ihmisiä muun muassa konenäyttelyissä, ja olemme keskustelleet paljon vesakko­ murskaimen toiminnasta. Valmistajan edustajat ovat kuunnelleet tarkasti käyttäjän mielipiteitä, ja joitakin teknisiä muutoksia murskaimiin on tehty. Petri Lehtonen sanoo, että Elholta saa nopeasti varaosia ja takuuasiat ovat hoituneet asiallisesti. Hän kiittelee myös ohjekirjoja, kun niistä löytyy hyvät ”räjäytyskuvat”. – Ammattikäytössä murskaimeen kertyy rutkasti käyttötunteja, ja erään kerran roottorin laakeri alkoi lämmetä. Soitin ystäväni apuun yhtenä lauantai-iltana, ja aloimme tarkastella ohjekirjan kuvia ja pohtia, että miten laakerinvaihto tehdään. Saimme koneen kuntoon samana iltana.

Työalue sadan kilometrin säteellä Myös nivel- ja sylinteritapit tarvitsevat voitelua. Perinteinen rasvaprässi onkin yksi koneurakoitsijan tärkeimmistä työkaluista.

Ensimmäinen Elho

Kelamurskaimella pystyy raivaamaan jopa ranteenvahvuista pusikkoa.

58

Lehtosen ensimmäinen Elho oli nostolaitesovitteinen vesakkomurskain 460 Pro. Sillä hän urakoi pari vuotta. Sitten kuljetusliikkeen päällikkö alkoi puhua puomin tarpeellisuudesta. Vertailun ja harkinnan jälkeen Petri Lehtonen osti Elhon Side Chopper TPM 520 Pron. Myös Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy hankki samanlaisen koneen. Lehtonen kertoo, että hän oppi parissa päivässä käyttämään puomilla varustettua vesakko­ murskainta. – Nyt kun olen pari vuotta tällä urakoinut, olen vankasti sitä mieltä, että en halua palata takaisin takakoneen käyttäjäksi. TPM 520 Pro on ollut Lehtosella käytössä kahden vuo-

Petri Lehtonen on urakoinut tienvarsien niittoja yhteensä viiden vuoden ajan. Tavallisesti sesonki kestää touko-kesäkuun vaihteesta syyskuun puoliväliin. Arkipäivisin hän urakoi yhdessä Niemenmaan kuljettajan kanssa kahdella koneella. Viikonloppuisin ylöjärveläinen koneyrittäjä tekee yksityisteiden ja metsäautoteiden niittoja sekä pellon reunojen raivauksia lähi­seudun maanviljelijöille. – Kelamurskaimella pystyy raivaamaan jopa ranteenvahvuista pusikkoa, ellei se kasva kovin tiuhassa. Mikäli siellä on järeämpää puuta, se pitää korjata energiapuuksi tai ajaa ketjumurskaimella. Petri Lehtosen työalueet ovat ulottuneet noin 100 kilometrin päähän kotipitäjästä. Hän on siirtänyt traktorin ja murskaimen ajamalla, mikäli kohteeseen on ollut alle tunnin ajomatka. – Pidemmillä matkoilla, tai jos on tullut kiireinen keikka, olen käyttänyt tuttua kaveria, joka muutoinkin kuljettaa metsä­ koneita lavetilla. MAATILAN PIRKKA 2•2014


Joissakin kohteissa on Lehtosen mukaan järkevää jättää traktori ja työkone yöksi tai viikonlopuksi turvalliseen paikkaan säilytykseen.

Kietoutunut kaapeli poikki rälläkällä Työpäivän aluksi Petri Lehtonen tekee vesakkomurskaimelle voitelu­huollon eli laittaa rasvaa nippoihin rasvaprässillä. Samalla hän tarkistaa, että kaikki on paikoillaan ja terät kiinni, eikä missään ole ratkeamia. Kulmavaihteen öljyn hän vaihtaa määräajoin, valmistajan suosituksen mukaan. Traktorin nokkalaatikosta löytyy varahihnat, öljyä, tarvikkeita ja työkaluja. – Jokin aika sitten myrskyn jäljiltä lojui ojassa pitkähkö sähkökaapeli, jota en heti havainnut. Se pääsi kietoutumaan murskaimeen alta aikayksikön. Onneksi traktori on varustettu invertterillä eli jännitteenmuuntajalla, johon voi liittää 220 voltin sähkölaitteen. Sain kaapelin leikatuksi palasiksi pienellä kulmahiomakoneella, ja pääsin nopeasti jatkamaan urakointia.

Teiden varsilla työskennellessä löytyy monenlaisia vieraita esineitä. Pusikossa voi olla lenkki­ tossuja, auton pakoputkia, kardaaniakseleita tai kuorma-auton renkaan kappaleita. Kerran koneyrittäjä löysi 50 millin kiintolenkin. Se on hänellä vieläkin tallessa. Lehtosen mukaan raskas liikenne ottaa hyvin työkoneet huomioon, mutta henkilöautot ohittelevat toisinaan turhan läheltä. Varsinkin taajamien tuntumassa tämän huomaa selvästi.

Elho Sidechopper TPM 520 Pro Työleveys 210 cm Maks. ulottuvuus trakt. keskilinjasta 520 cm Murskaimen kallistus ylöspäin 180 astetta Murskaimen kallistus alaspäin 90 astetta Terien lukumäärä 20 kpl Roottorin halkaisija 50 cm Roottorin pyörimisnopeus 2200 kierr.min. Hydraulinen laukaisujärjestelmä Vakio Kiinteä vastaterä Vakio Säädettävä tukirulla Vakio Tukipyörät Lisävaruste Paino 2400 kg Hydr. kytkentä 4 kpl kaksitoim.+vapaa paluu

MULTIVA TRM 150 HD Black Edition

Raskaan sarjan maansiirtovaunu

– Niillä tienpätkillä, joissa on muuttuvat nopeusrajoitusmerkit, voimme aamulla ilmoittaa, millä osuudella olemme töissä. Silloin esimerkiksi satasen alueella nopeusrajoitus voidaan alentaa 80 kilometriin tunnissa. Kun urakoimme kahdella koneella, pidämme traktoreiden välillä sopivan etäisyyden, niin että muun liikenteen on turvallista ohittaa. Moottoritiellä käytössämme on turva-auto. r

• Lava Ruukin Raex kulutusterästä • 550/45-22,5 renk. • Hydr. puomijousitus

16.290,(alv 0%) + toim.kulut

MULTIVA TRM 130 Farmer

Monikäyttöinen maansiirtovaunu • 13 tn / 7,9 m3 • lava Optim 650 erikoisterästä • 2-napajarrut • 500/50-17 renkaat

9.990,-

(alv0%) + toim.kulut

MULTIVA OPTIMA T600 jälkiharalla

• Pitkä ja läpäisevä runkorakenne, 250/60-14,5 renk. • Järeät 80 mm etulatapiikit ja tehokkaasti muokkaavat ja kestävät TerraFlex piikit Hinnat voimassa maaliskuun 2014 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS


Toimiva kone

Kone tutuksi käyttäjäkurssilla K-maatalouden maksuttomat käyttäjäkoulutukset starttaavat alkukeväästä. Uuden koneen ostajalla on mahdollisuus tutustua koneen ominaisuuksiin perusteellisesti yhdessä kouluttajan kanssa. TEKSTI Henrik Lindström KUVA Rautakesko Oy

K

evätauringon paiste ja hankien sulaminen luo lupauksen paitsi tulevasta kesästä myös alkavista kevättöistä. Kevään tai kesän sesongille syksyn aikana hankittujen uusien koneiden käyttö pelloilla alkaa tulla ajankohtaiseksi. Lopputalvesta ja kevään alussa, sopivasti ennen sesonkia, pidetään myös K-maatalouden käyttäjä­ koulutukset. Kurssit ovat konemallikohtaisia ja maksuttomia, ja ne on tarkoitettu uuden koneen ostajalle. Koneen myynyt työkonemyyjä kutsuu asiakkaansa koulutukseen ja huolehtii myös osallistujan ilmoittamisesta järjestäjälle.

Käytännön kautta tutuksi Eri menetelmät ja erilaiset olosuhteet nousevat työkoneiden käytössä tärkeään roolin. Nykykoneiden ollessa hyvin automatisoituja ja hoitaessa suurimman osan työvaiheista itse ajon aikana, on koulutuksessa tärkeää oppia oikeat säätöarvot ja parametrit, jotta laite osaa tehdä oikeat asiat sillä aikaa kun kuljettaja keskittyy ajamiseen. Ohjeet löytyvät toki ohjekirjastakin, jonka lukeminen on edellytys koneen oikealle ja turvalliselle käytölle. Käyttäjäkurssilla koneeseen päästään kuitenkin tutustumaan käytännön kautta. Näin jokainen osallistuja voi rauhassa kouluttajan kanssa käydä läpi 60

K-maatalous on toiminut asiakaskouluttajana jo kaksi vuosikymmentä. Ensimmäiset työkonekäyttäjäkoulutukset pidettiin 90-luvulla.

kaikki käyttöalueet ja kysyä saman tien, jos jokin asia askarruttaa. Käyttäjäkurssin avulla varmistetaan, että asiakas todellakin saa ”toimivan koneen”.

Myös huoltotoimenpiteet esillä Työkoneen ominaisuuksia ja tekniikkaa tarkasteltaessa pyritään nostamaan esiin myös keskeiset huoltokohteet ja niitä kosketta-

vat huolto-ohjeet. Jotta työkoneen ­toimintavarmuus ja jälleenmyynti­ arvo pysyisi sesongista toiseen hyvänä, ei huolto-ohjeistuksia ja toimenpiteitä kannata laiminlyödä. Ennakoivat huoltotoimenpiteet ovat aina edullisempia kuin sesongin keskellä tehdyt korjaukset. K-maatalouden käyttäjäkoulutusohjelma sisältää monen koti­ maisen ja ulkomaisen valmistajan laitteet. Kotimaiset valmistajat, MAATILAN PIRKKA 2•2014


kuten TUME ja ELHO, järjestävät koulutukset itse tehtaan asiantuntemusta ja kokemusta käyttäen. Rautakesko Oy:n maahantuomien koneiden, kuten HARDI-kasvinsuojeluruiskujen ja CLAAS-heinäkoneiden kouluttamisesta huolehtivat K-maatalous-yksikön tuotepäälliköt ja huoltoinsinöörit. Käyttäjäkoulutusten ohella osalle erikseen määritellyistä työkoneista järjestetään myös tilakohtaisia käyttöopastuksia ja luovutushuoltoja. r MAATILAN PIRKKA 2•2014

61


Kolumni Otsikko

Viljelijä alkutuotannon vastuullisuuden kantajana

Matti Karlsson markkinointipäällikkö, K-maatalous

Ingressi.

E

Iris Kaimio eläinlääkäri, Emovet Oy lintarvikkeiden tuotantoketjun läpinäkyvyys ja

loppu­tuotteiden jäljitettävyys ovat entistä tärkeämpiä nyt ja tulevaisuudessa. Loppukäyttäjä Leipis. haluaa varmistua tuotanto-olosuhteiden tarkoituksenmukaisuudesta ja käytetyistä menetelmistä. Lähiruoka kasvattaa suosiotaan ja ruuan alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. Maatalousyrittäjillä on merkittävä rooli alkutuotannon vastuullisuudessa. Maatalouden vastuullisuus lähtee tuotanto­panosten valinnasta ja viljelysuunnitelmista. Nämä perustuvat tulevan sadon käyttötarkoitukseen, pellon satopotentiaalin hyödyntämiseen ja tilan taloudellisiin tavoitteisiin. Maatalousyrittäjän vastuullisuus konkretisoituu kuluttajan puurolautasella arkisena laatutekona. TUOTANTO-OLOSUHTEIDEN KARTOITUKSEEN kuuluu

muun muassa maanäytteiden otto, joka tehdään yleensä 3–5 vuoden välein. Aikaisemmat kasvilajit, esikasvit ja maanmuokkaus­menetelmät ohjaavat uuden kylvökauden valintoja ja mahdollisuuksia. Edellisvuosien kasvinsuojelu ja lannoitustasot huomioidaan suunnittelussa. Sadon käyttötarkoitus ohjaa panosten valintaa erityisesti siementen, lannoitteiden ja kasvinsuojelun osalta. Suunnitelmallisuus ohjaa viljelyn vastuullisia valintoja. Kasvinsuojeluruiskutuksen ajankohdan oikea-aikaisuus varmistaa toimenpiteen onnistumisen ja tehon. IPM:n (integrated pestiside management) mukaisesti tulevaisuudessa odotetaan tarkempaa kasvuston havainnointia torjuntakynnyksen määrittämiseksi. Ruiskutus perustuu viljelylohkolla todettuun torjuntatarpeeseen. Tehdyt havainnot ja toimenpiteet dokumentoidaan lohkomuistiinpanoissa.

Ruiskujen testaus ja kuntotarkastus on syytä tehdä viiden vuoden välein. Suuttimen valinta ja suojakaista etäisyydet otetaan huomioon kasvinsuojeluaineiden vesistörajoitusten osalta. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksilla lisätään tietoa ja osaamista tällä alueella. Lannoituksessa viljelijä huomioi typpi- ja fosforitasojen normit. Kalkitus maanparannustoimenpiteenä vapauttaa ravinteita kasveille ehkäisten valumien syntyä. Kylvön jälkeen kasvustoa seurataan säännöllisesti mahdollisten toimenpiteiden tarvetta silmälläpitäen. SOPIVAA SADONKORJUUN ALOITUSAJANKOHTAA tarkkail-

laan tiiviisti, jotta päästään tavoiteltuun laatuun ja määrään ilman korjuutappioita. Puimurin ja kuljetuskaluston kunto sekä puhtaus on tässä oleellista. Varastointiolosuhteiden tulee olla asianmukaiset siten, että sato säilyy eikä siihen pääse epäpuhtauksia tai tuholaisia. Sadon sopivuus suunniteltuun käyttötarkoitukseen analysoidaan ennakkonäytteiden perusteella. Lopullinen laadunvarmistus tapahtuu toimitus­erän näytteiden perusteella. Elintarvikeketjun alkupään tuotantoon liittyy suunnittelua, ennakointia, valintoja ja määrämuotoisia viljelytoimen­ piteitä, moniulotteista laadunvarmistusta ja dokumentointia. Vastuullinen kasvinviljelytila on kouluttautunut monipuolisesti tuotannon laadun varmistamiseksi. r

Maatalousyrittäjän vastuullisuus konkretisoituu kuluttajan puurolautasella arkisena laatutekona.

62

MAATILAN PIRKKA 2•2014


AIV® Nova Se on tehokas ja monipuolinen säilöntäaine. Se täydentää eläinten seleeninsaantia seleenilannoituksen lisänä – helposti ja ilman lisäkustannuksia. Soveltuu myös luomutuotantoon. Tutustu kotimaisiin tuotteisiimme K-maataloudessa tai osoitteessa farmit.net/AIV

Se

antaa voimaa!

Tuotevalikoimastamme löydät hyvän vaihtoehdon jokaiselle nurmiseokselle ja korjuumenetelmälle, niin lypsykarja- kuin lihanautatilallakin. AIV-tuotteet toimivat tehokkaasti rehunkorjuun kaikissa vaiheissa.

• • • • • • • •

AIV® 2 Plus AIV® Nova Se AIV® Ässä Propcorn® Plus Propcorn® NC Stabilizer TMR Plus Stabilizer PIG L Mestarin Vahva Pro

K-MAATALOUS KARJATILAOHJELMA

Dolmar PS-5105C Tehokas saha vaativalle ammattilaiselle!

Ammattilaisen sahat

• 13”, 50 cm³, 2,8 kW, paino 5,4 kg. • Easy Start - vaivaton käynnistys! • Saatavana myös lämpökahvoilla (PS-5105H)

Dolmar PS-420SC

599,-

Kompakti ja helppokäyttöinen

• Kevytkäynnistysmekanismi Easy Start • Touch & Stop ja sääd. ekopumppu teräöljylle, helppo ketjun ja laipan asennus, kestävä magnesiumvalurunko • 13”, 42 cm3, 2,2 kW, 4,9 kg

399,-

Dolmar saha Dolmar - Saksalaista laatua jo v. 1927 alkaen! Laaja mallisto: 32-78 cm³ / 1,35-4,3 kW Hinnat voimassa huhtikuun 2014 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittää. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

K-MAATALOUS


VILJELIJÄ MAAILMALTA

64

MAATILAN PIRKKA 2•2014


Kauramylly saksalaisella tehokkuudella Düsseldorfissa, Rein-joen varrella läntisessä Saksassa sijaitsee Fortinin kauramylly. Suuret tuotantovolyymit edellyttävät toimivaa logistista ketjua aina raaka-aineen hankinnasta valmiiden tuotteiden toimituksiin saakka. Saksalaismylläreillä on terveisiä myös suomalaiselle kauranviljelijälle. TEKSTI Ilkka Pekkala KUVAT Antti Korpinen

MAATILAN PIRKKA 2•2014

65


Yhtiön omistajat ja toimiva johto. Vasemmalta Ulrich Schumacher, Ernst Lamers ja Robert Lamers.

F

ortin Mühlenwerke GmbH & Co. KG perustettiin vuonna 1932 ja on alusta lähtien ollut perheyritys: – Olemme Saksan ja manner-Euroopan suurin kaura­ mylly, kertovat yhtiön johto ja omistajaporras ERNEST LAMERS, ROBERT LAMERS ja ULRICH SCHUMACHER ylpeänä. Saksan elintarvikekauran yhteen­laskettu vuosikulutus on tällä hetkellä yli 300 000 tonnia ja vahvan kysynnän takia sen odotetaan lähestyvän 400 000 tonnia lähi­vuosina. Vertailun vuoksi, Suomessa elintarvikkeeksi käytettävän kauran käyttö on luokkaa 60 000 tonnia vuodessa.

Tehokkuus on välttämätöntä

Saksa • Pääkaupunki Berliini • Itä- ja LänsiSaksa yhdistyivät 1990 • Maaperästä yli kolmannes viljeltyä • Pinta-ala 357 000 neliö­ kilometriä • 82,6 miljoonaa asukasta

66

Fortinin kauramylly tuottaa erilaisia hiutaleita asiakkaiden tarpeiden mukaan vuorokauden ympäri viitenä päivänä viikossa 49 tuotannossa työskentelevän henkilön voimin. Viikonloppuisin töitä ei tällä hetkellä tehdä. Erittäin korkealle viedyn automatisoinnin ansiosta yhdessä työvuorossa työskentelee vain muutama henkilö. – Tuotantomme on nelinkertaistunut 30 vuoden aikana, mutta toimimme edelleen samojen seinien sisällä. Lopputuotteet viipyvät varastossa keskimäärin 36 tuntia, Robert Lamers kiteyttää. – Tehokkuus on välttämättömyys, koska toimimme erittäin

Mahdollisimman puhdas kaura säästää myös kuljetus- ja tuotantokapasiteettia.

Suomalainen kaura on parasta mitä markkinoilla on tarjolla.

kilpailluilla markkinoilla, Ulrich Schumacher jatkaa. Myllyn tuotannosta 90 prosenttia on kauratuotteita. Syksyllä 2011 tulipalo keskeytti myllyn tuotannon 4,5 kuukaudeksi ja aiheutti merkittävät tappiot. Katkoksen aikaisilla tehdastuotannon ulkoistuksilla ja hyvällä suunnittelulla tappiot saatiin kuitenkin minimoitua ja pääosa asiakkuuksista kyettiin säilyttämään. Henkilökunnan irtisanomisilta vältyttiin muun muassa pitämällä heitä siivoustöissä tuotannon ollessa keskeytyneenä. Palon jälkeen myllyn kaikki sähköt uusittiin samoin kuin suurin osa koneista ja muista laitteista kaikilla tuotanto­ linjoilla.

kuljetuksena Reiniä pitkin myllyn vierelle, jossa jokiproomut tyhjennetään pneumaattisesti 80 tonnin tuntiteholla suoraan siiloihin. Fortin arvostaa pitkäaikaisia asiakkuuksia sekä raaka-aineen ­toimituksissa että lopputuotemarkkinoilla.

Luottokumppaneita Suuret tuotantomäärät edellyttävät tehokasta logistiikkaa. Suurin osa Suomesta ja muualta tulevasta kaurasta saapuu laivalla Rotterdamin satamaan Alankomaihin, josta se jatkaa proomu-

Kauranjyvä on ku lkenut monen my llyprosessin läpi ennen kuin se on hiutaleena.

MAATILAN PIRKKA 2•2014


– Arvostamme kauppakumppaneita, jotka toimittavat sovittua laatua sovitun aikataulun mukaisesti. Suomesta olemme onnistuneet ostamaan kauraa myös vaikeina satovuosina luotettavilta sopimuskumppaneiltamme, jotka ovat ymmärtäneen pitkäaikaisen yhteistyön merkityksen, Ernst Lamers avaa kaupallisia periaatteitaan.

Puhdasta kauraa Myllylle saadaan purettua kerrallaan reilun 2 500 tonnin proomulasti kauraa, mutta tämän lisäksi tarvitaan puskurivarastoja läheisistä Neussin siiloista. Fortinilla arvostetaan kauraa, joka on mahdollisimman puhdasta vieraista viljoista ja muista epä­puhtauksista. Luonnollisesti myös EU-lainsäädännön mukainen laatu, muun muassa hometoksiineissa, pitää olla kunnossa. – Suomalainen kaura on parasta, mitä markkinoilla on tarjolla, toteavat myllärit kuin yhdestä suusta. Prosessissa erikokoisista jyvistä saadaan tehtyä erikokoisia hiutaleita tai muita kauratuotteita, joten ostetun kauran jyvät saadaan otettua tehokkaasti talteen. Kaurankuoret pelletöidään, jolloin käsiteltävyys paranee niiden tiivistyessä ja myös pölyäminen vähenee. Prosessien vaatima höyry tuotetaan kaasulla, ja sähkö mukaan luettuna energialasku onkin yksi kaura­ myllyn merkittävä kuluerä.

Suurin osa vientiin Fortinin kauratuotteita nautitaan ympäri maailman noin 60 eri maassa. Yhtiö vie 60 prosenttia tuotannostaan Saksan ulko­ puolelle, josta toki muilla EUmailla on tärkeä rooli. 100 ­kilometrin säteellä myllystä asuu noin 20 miljoonaa ihmistä, joten tuotanto on siellä, missä tuotteen loppukäyttäjätkin. Aivan kuten raaka-aineen hankinnassa, myös lopputuotteen markkinoilla kauppaa käydään pitkä­jänteisesti useiden kuukausien päähän. Näin kauran ja hiutaleiden hintavaihteluita voidaan hallita paremmin. Kauratuotteiden menekki kasvaa jatkuvasti Lähi-idässä. Myös väkirikkaassa Intiassa, entisessä Iso-Britannian siirtomaassa, on perinteitä kauratuotteiden käytölle ja siksi merkittävää kasvupotentiaalia. MAATILAN PIRKKA 2•2014

Käyttäjää ei saa unohtaa

Suomelle kiitosta

Lopputuotteiden myynnistä vastaavan Ulrich Schumacherin mukaan kauran toimitusketjua pitää ajatella pitkänä kokonaisuutena, joka alkaa pellolta ja päätyy kuluttajan lautaselle. – Kaikkien tässä ketjussa pitää tulla toimeen tekemällään työllä, eivätkä kauran dumppaushinnat kuulu myllärinkään etuun, sillä silloin viljelyhalukkuus laskee ja se kostautuu seuraavina vuosina epävakaana markkinana, hän selittää. – Raaka-aineen saatavuus on elinehto. Fortinin myllärit suosittelevat viljelijää tarttumaan esimerkiksi kaupan tarjoamiin hintakiinnitysvaihtoehtoihin, jotka tuovat suunnitelmallisuutta koko viljaketjulle viljelijästä kaupan kautta myllyyn ja edelleen loppuasiakkaalle. – Jossain vaiheessa viljelijän täytyy tehdä päätös myynnistä ja lukita hinta sekä varmistaa menekki kauralle myös tulevina vuosina. Toisaalta, käyttäjän näkökulmasta hinnat eivät saisi olla liian korkeitakaan, jotta esimerkiksi Afrikan maissa kuluttajien rahat riittävät näiden terveellisten tuotteiden ostamiseen, sanoo viennistä vastaava Robert Lamers. – Vuonna 2013 tuotteiden kulutus laski, koska ne olivat liian kalliita monien kehittyvien maiden kuluttajille.

Viljeltävän kauran laatuun kannattaa panostaa: sekä viljan tekninen laatu (hehtolitrapaino, jyväkoko) että nykyisin yhä tärkeämmäksi käynyt hometoksiinien hallinta ovat tärkeitä jo viljelystä alkaen. Tuotettava kaura pitää saada mahdollisimman puhtaaksi tyhjistä ja surkastuneista jyvistä ja muista epäpuhtauksista, sillä niiden laivaaminen kuluttaa kapasiteettia sekä kuljetusketjussa että tuotannossa. Skandinaavista ja erityisesti suomalaista kauraa Fortinin myllyssä osataan arvostaa: – Suomi on meille tärkein raaka-aineen lähde ja haluamme sen olevan sitä myös jatkossa, paljastaa Ulrich Schumacher. r

Viisi tärkeintä myllykauran laatuvaatimusta • • • •

korkea hehtolitrapaino, yli 58 kilogrammaa jyvän ydinsaanto korkea viljan kosteus kunnossa hometoksiinit (DON) hallinnassa tilalta lähtien • ei epäpuhtauksia viljan seassa

67


Hyvää läheltä

Pohjolan maito • Valion maidonhankintaosuuskunta • Maidontuottajia 1 890 • Maitoa kerätään 63 kunnan alueella yhteensä 483 miljoonaa litraa vuodessa • Tilakohtainen maitomäärä keskimäärin 248 000 litraa vuodessa • Osuuskunnan liikevaihto 237 miljoonaa euroa (vuonna 2012) • 22 työntekijää

Valioluokan tuotantoketju

Maitotuotteissa on mistä valita. Valio pyrkii erottautumaan maitohyllyssä myös kuluttajia kiinnostavilla pakkauksilla, esittelee Pohjolan Maidon varatoimitusjohtaja Marko Puhto.

Suomalaisilla perhetiloilla tuotetaan maailman parasta maitoa. Maito on paitsi huippulaatuista, myös sen alkuperä on helposti jäljitettävissä. Tämä on tehnyt Valiosta menestyjän myös vientimarkkinoilla. TEKSTI JA KUVAT Riitta Niskanen

P

ohjolan Maito on yksi valiolaisista maidonhankinta­ osuuskunnista. Sen toiminta-alue on enemmän kuin puoli Suomea. – Kyyjärveltä Utsjoelle eli noin tuhat kilometriä, täsmentää Pohjolan Maidon varatoimitusjohtaja MARKO PUHTO. Maitoa kerätään melkein 2 000 maitotilalta yhteensä yli 480 miljoonaa litraa vuodessa. Määrä on niin suuri, että siitä riittää jalostukseen paitsi oman alueen kolmeen tehtaaseen Haapavedelle, Ouluun ja Toholammille, myös kahteen muuhun valiolaiseen tuotantolaitokseen Seinäjoelle ja Jyväskylään. – Esimerkiksi Ouluun kerätään maito keskimäärin 120 kilometrin säteellä tehtaasta. Käytämme yleensäkin lähimaitoa, jolloin pää-

68

semme mahdollisimman vähillä ­kilometreillä ja säästämme kustannuksia, Puhto sanoo.

Laatu alkaa maitotilalla Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottajat tuottavat keskimäärin noin 250 000 litraa maitoa vuodessa. – Maidontuottajien määrä ­putoaa joka vuosi 4,5 prosentilla, mutta keskimääräinen maitomäärä nousee 13 000–15 000 litraa vuodessa. Alueelle tulee koko ajan uusia navettoja ja tuottajat tehostavat tuotantoaan, Marko Puhto selvittää. Laadukas kotimainen maito syntyy jo maitotilalla. – Tuottajat ovat voimakkaasti sitoutuneita ja vastuuntuntoisia.

Kaikilla on halu tuottaa maailman parasta maitoa, Puhto toteaa. – Lisäksi eläinten terveys on hyvä, bakteeritaso alhainen ja antibiootteja käytetään tiloilla huomattavasti vähemmän kuin muualla. Meillä ei ole myöskään eläin­ tauteja samalla lailla kuin muualla maailmassa. – Tämä on meidän paras kilpailu­valttimme. Suomi on pieni tuottajamaa, vain noin prosentti Euroopan maidosta tuotetaan meillä. Emme pysty koskaan kilpailemaan hinnalla vaan laadulla, luotettavuudella ja jäljitettävyydellä, Puhto korostaa.

Luotettava tuotantoketju Kotimaassa ja maailmanmarkkinoilla yhä tärkeämpi kilpailuvaltti, MAATILAN PIRKKA 2•2014


tuotteen alkuperän jäljitettävyys, perustuu Valion huippuunsa viritettyyn tuotantoketjuun. Esimerkiksi maitopurkin kyljessä olevan viivakoodin perusteella voidaan nopeasti selvittää, minkä maitoauton kuormassa ja miltä tilalta maito on peräisin. Yhtä aukoton on tuotantoketjun puhtaus. – Meillä on hyvin kattava omavalvontasysteemi. Jokainen antibioottihoitoa saanut lehmä testataan. Maitoautojen puhtaus varmistetaan päivittäin. Maitokuorman antibioottikunto testataan joka hakukerralla. Tehtaalla, jossa maito otetaan vastaan, jokainen maitoerä tutkitaan, Puhto kertoo. – Valiolla ei ole varaa yhteenkään epäonnistumiseen. Maidon jäljitettävyyden ja puhtauden on oltava aukoton. Siksi Suomessa ei ole ollut pahoja kriisejä. Tämä näkyy Valiossa viennin kasvuna. Koko tuotannosta menee ulkomaille jo 40 prosenttia. Kasvavia vienti­ markkinoita ovat Kiina ja muut Aasian maat sekä erityisesti Venäjä, jossa Valio on kahdeksanneksi suurin elintarvikealan yksittäinen toimija. – Pohjolan Maidon alueella muun muassa Oulun ­tuotantolaitoksen smetana- ynnä muista tuoretuotteista merkittävä osa menee Venäjälle. Haapavedellä valmistettavista Oltermanni-juustoista ja maitojauheista itänaapuriin viedään kaksi kolmasosaa, Puhto sanoo. Maidon laatu mahdollistaa myös sen, että raaka-aine soveltuu kaikista vaativimpiinkin erikoistuotteisiin. Ja tuotteita riittää. Suomalaisen kaupan maitohyllyssä on enemmän valikoimaa kuin missään muualla. Pelkkiä perus- ja erikoismaitoja löytyy kymmeniä. Uudet trendit tuovat uutuuksia, kuten viimeksi erilaiset proteiinituotteet. Meijerien tuoterepertuaaria paisuttaa myös kysyntä vientimaissa.

Haasteisiin vastattava Suomalaisella maidontuotannolla menee Marko Puhdon mielestä varsin hyvin. Maitotuotteiden kulutus on kasvussa – jopa maidolla sen jälkeen, kun markkinoille tulivat uudet, laktoosittomat maidot. Mutta haasteitakin riittää. – Maidontuottajien kannalta suurimmat haasteet ovat maatalouspolitiikan muutokset, kasvavat tuotanto- ja ­investointikustannukset sekä kasvavan tilakoon tuomat haasteet tilojen johtamiselle, Puhto toteaa. Maidontuottajien hän toivoo kiinnittävän erityistä huomiota säilörehun laatuun, joka vaikuttaa merkittävästi tuotantokustannuksiin. Myös eläinten hyvinvoinnilla ja navetan olosuhteilla on vaikutusta tuotantoon. Tila­koon kasvaessa korostuu johtamisen merkitys. – Oman tilan kannalta on hyvä olla pidemmän aikavälin tavoitteita. Suunnitelmallisuuden merkitys kasvaa, Puhto huomauttaa. – Toisaalta tarvitaan päivittäisiä tavoitteita esimerkiksi maitomäärän ja rehukustannusten suhteen. Oleellista on tulosten seuraaminen ja niihin reagointi. Lisäksi erittäin tärkeä tavoite on oman jaksamisen ja työkyvyn ylläpitäminen. Siihen kannattaa panostaa. Valiolla suurimmat haasteet ovat alan kilpailu ja kasvava tuonti. Valio on brändi, jonka pitäisi pystyä erottautumaan muista merkeistä, olemaan valikoimaltaan kuluttajia kiinnostava. – Valio on kuitenkin yksi luotetuimmista tuote­ merkeistä ja se on iso asia. Kaikki hyöty, mitä Valiossa saavutetaan, hyödyttää myös maidontuottajiamme. r

Biologiseen säilöntään!

Josilac® classic

Soveltuu tuoreen ja esikuivatun säilörehun tekoon • rehumassan kuiva-ainepitoisuuksille 25-40 % • myös nurmipalkokasveille

• Annostelu alkaen 6 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee rehua 25 tn. Saksalaisen DLG:n (German Agricultural Association) sertifioima.

Josilac® combi

Esikuivatun säilörehun tekoon kun rehumassan kuiva-ainepitoisuus on 30-45 %. • Annostelu alkaen 3 g/tn tuoretta rehua, jolloin yhdellä 150 g pussilla tekee rehua 50 tn.

AgroSil® Liquid

Kemiallinen säilöntäaine heinäkasveille, apilalle sekä kokoviljasäilörehulle

• Estää voihappokäymisen ja rehun valkuaishajoamisen eli rehun energia-arvo säilyy hyvin • Heti käyttövalmis liuos (1-3 l/rehu tn) • Riippumaton rehun korjuusäästä • 200 ja 1000 l pakkauskoot.

Agrosil® Stabil Kemiallinen ”täsmäase” rehunsäilöntään.

• Aerobisen säilyvyyden parantamiseksi hiivoja ja homeita vastaan • Koko rehumassalle tai ainoastaan ylimpiin kerroksiin • Sopii erinomaisesti TMR (ape-) ruokintaan.

K-MAATALOUS MAATILAN PIRKKA 2•2014

KARJATILAOHJELMA


Ennen vanhaan

TEKSTI Eero Pajulahti

Näyttelyitä mistä valita Maatalousnäyttelyillä on Suomessa pitkä historia. Jo vuonna 1870 järjesti Suomen Talousseura Helsingin maanviljelyskokouksen yhteydessä ensimmäisen valtakunnallisen näyttelyn. 1900-luvun alun näyttelyissä esiteltiin pääsiassa työ- ja tarvekaluja, meijerivälineistöä, kotieläimiä ja maataloustuotteita. Varsinaisia maatalouskoneita esillä oli vähän, mutta jo vuonna 1922 Tampereella näyttelyalueesta yli kolmannes oli konekenttänä. Sotien jälkeen maanviljelyseurat alkoivat järjestää paikallisia näyttelyitä. Lukumäärä paisui valtavasti, ja vuonna 1950 mainitaankin olleen yli 500 erilaista viljelijäväestölle suunnattua tapahtumaa. Maatalouskoneet tulivat kunnolla mukaan 1950-luvun lopulla. Tuolloin poistui valuuttasäännöstely ja tuontirajoitukset. Tekniikan kehittyessä markkinoille alkoi virrata koneita laajassa mitassa. 60-luvulla Maatalouskoneiden luottamusneuvosto, sittemmin Traktorituojat-yhdistys ja Traktorimyyjät-yhdistys, sai näyttelyiden määrän vähenemään aluksi 10–15 näyttelyyn vuodessa ja 80-luvulle tultaessa kolmeen kesänäyttelyyn. Koneosastojen olivat keskeinen osa näyttelyä. Keskolainen näyttelyhistoria alkoi 40-luvun lopulla, kun ensimmäiset maahantuontiedustukset saatiin, ja yhteistyö kotimaisen teollisuuden kanssa alkoi. Pääkonttorin maatalousosasto vastasi osastosta ja tuontikoneista ja kotimaiset yhteistyökumppanit muiden koneiden esillepanosta. Näyttelykonsepti pysyi pitkään samanlaisena muuttuen vasta 80-luvun lopulla. Maaliskuussa 1987 järjestettiin Seinäjoella ensimmäinen koneiden talvinäyttely. Lämpimän tilan muodosti kaksi isoa telttaa, mutta pääosin koneet olivat ulkosalla. Tämän jälkeen muutaman vuoden ajan Maaseutukeskukset järjestivät kaksi kesänäyttelyä ja yhden talvinäyttelyn. 90-luvun alun raju talouslama ajoi konekaupankin ahtaalle. Alettiin miettiä uusia toimintatapoja ja markkinoinnin kustannustehokkuutta. Syksyllä 1993 Kesko ja K-maatalousketju järjestivät ennakkomyyntinäyttelyn K-ryhmän Koetilalla Hauholla. 70

EU-jäsenyyden myötä alkoivat viljelijöiden hankintapäätökset ajoittua pääosin loppuvuoteen ja tämäkin tuki syksyistä näyttelyajankohtaa. Myös muut toimijat omaksuivat pian samanlaisen menettelytavan, ja KoneKilleri- ja Kone­ Farma-näyttelyiden pitoajakasi vakiintui syksy. Kesänäyttelyitä alettiin kutsua Maaseutunäyttelyiksi, sittemmin Farmariksi kohdeyleisön käsittäessä myös muita kuin maataloustuottajia. Koneiden osuus supistui huomattavasti aikaisemmasta. Tarve esitellä koneita entistä laajemmin ja kustannustehokkaammin sai Keskon ja Hankkija-Maatalouden aloittamaan yhteiset ennakkomyyntinäyttelyt Lahden Suurhallissa vuonna 2001. Sen jälkeen KoneForum-näyttelyn pitopaikkana toimi Tampereen messukeskus. Konenäyttelyiden osalta on jälleen mielenkiintoinen aika. Tulevan syksyn näyttelyt ovat jo kalenterissa. Vähän vaikuttaa siltä, että näyttelytapahtumat ovat jälleen sirpaloitumassa. Toki konekaupan on oltava siellä, missä asiakkaatkin ja palvelun on pelattava, mutta toivottavaa olisi, että ainakaan tuota vuoden 1950 tapahtumaennätystä ei rikottaisi. Valtakunnallinen viljelyn tehostamispäivä veti Hauholla väkeä 1970-luvulla.

Ennakkomyyntipäivä Hauholla vuonna 1993.

MAATILAN PIRKKA 1•2014


TILAAJATIETOJEN PÄIVITYS

Olemme maksaneet postimaksun puolestasi!

@

Sähköposti:

Tilaan Maatilan Pirkka -uutiskirjeen (kirjoita sähköpostiosoitteesi yläpuolelle) Tilausosoitteen muutos

Tilausosoitteen peruutus VANHA TIETO

MAATILAN

PIRKKA

UUSI TIETO

Etunimi: Sukunimi:

RAUTAKESKO OY KMAAT TUNNUS 5013119 01003 VASTAUSLÄHETYS

Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Matkapuhelin: TILATIETOJA

Peltoa viljelyssä:

ha

Siipikarjaa:

Viljelijä

Metsää:

ha

Hevosia:

Koneyrittäjä

Lypsylehmiä:

kpl

Perunan viljelyä:

Muu maataloudesta kiinnostunut

LIhanautoja:

kpl

Marjanviljelyä:

Lihasikoja:

kpl

Muu:

Emakoita:

kpl

Voit päivittää tietojasi myös: netissä: ww.k-maatalous.fi ”asiakastiedot” tai sähköpostitse: markkinointi@k-maatalous.fi Tietojani saa käyttää K-maatalous-ketjun markkinointiin. Allekirjoitus:

Täytä – leikkaa – vie postiin!

Anna palautetta lehdestä ja voita iPad! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua. Vastaaminen on helppoa ja nopeaa! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/ maatilanpirkka 2. Merkitse numerosarja 224080 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2014. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

MAATILAN PIRKKA 1•2014

Arvottava palkinto on n. 400 euron arvoinen Applen iPad mini Retina -näytöllä.

71


TEE LAATUVILJASOPIMUS

Rautakesko Oy, viljakauppa.

OSTAMME VILJAA

Rautakesko Oy:n vilja-toiminnoille on myönnetty

GTP-sertifikaatti (Good Trading Practice) turvallisuus-sertifikaatti, myöntäjä Lloyd’s Register Quality Assurance Ltd.

Viljakaupan optimointiin Viljan hinta määräytyy kansainvälisessä viljapörssissä. Hinnan muutokset seuraavat tarjonnan ja kysynnän vaihteluja. Sadon myynnin jaksottaminen pitkin vuotta tasaa muutosten vaikutusta.

Termiini on kauppasopimus, jossa sovitaan viljalaji, toimituspaikka, määrä, perushinta ja toimitusjakso. Ennen sadonkorjuuta tehdyssä termiinissä sadon määrävaihtelu huomioidaan. Suositus kiinnitykseen viljoilla on 2 tn/hehtaari ja öljykasveilla 1 tn/ hehtaari. Sopimuksessa noudatetaan sopimushetken laatuhinnoittelua.

Hintaputki on sopimus, jossa hintaa täsmenne-

Käteiskauppa hinnoittelu tapahtuu viljaerän

Varastoimissopimus toimii rahoitusme-

toimituspäivän hinnalla, ellei asiasta ole muuta sovittu ennen toimitusta.

tään ylös- tai alaspäin, jos markkinahinta on toimitushetkellä muuttunut yli hintaputken liikkumarajan. Hintaputki on + - 10 eur/tn. Vertailuhinta määräytyy ennalta määriteltyjen kotimaisten hintanoteerausten keskiarvona. Muutoin sopimus toimii kuten termiinisopimus.

nettelynä kun odotat hinnan nousua kauden aikana. Varastoimissopimuksen hinta on 70 % sopimushetken termiinihinnasta. Toimitus on viimeistään toukokuun loppuun. Hinta on toimituspäivän käteiskauppahinta, josta vähennetään kiinteäkorvaus 8 €/tn (alv 0 %).

Satopotentiaalin arvion ja lisätypen tarpeen voit mitata K-maatalouden Viljelyohjelmakioskeilla. Ennakkoanalyysi ja sadon markkinointisuunnitelma ovat maksuttomia LAATUVILJASOPIMUS -viljelijöille.

Tule keskustelemaan satosi myyntisuunnitelmasta! Samalla voimme hahmotella ensi kevään kylvösuunnitelmia ja sopimusasioita. Varaa myös siemenet viimeistään nyt!

www.k-maatalous.fi

K-MAATALOUS


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.