Kohti l채hidemokratiaa
1
Raportti 21.9.2011 Ajatushautomo Demos Helsinki Tutkijat Outi Kuittinen, Tommi Laitio, Iikka Lovio ja Maria Ritola
VETOA JA VOIMAA MELLUNKYLÄÄN 2009–2011 Itähelsinkiläinen Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke toteuttaa demokratian lupausta. Hanke vahvistaa yhden Helsingin vähävaraisimman alueen julkisoa – intressejä jakavien ihmisten joukkoa. Toiminnan muoto, tavoitteet ja toiminta reagoivat ympäristön muutoksiin. Projekti tunnistaa olemassa olevat resurssit ja kytkee ne yhteen. Tämä on tehnyt mahdolliseksi ratkaista ihmisten arkipäiväisessä elämässä näkyviä ongelmia nuorten tukipalveluista ja bussiaikatauluista ostoskeskuksen kannattamattomuuteen. Hanke on myös luonut pysyvyyttä uusille toimijoille sekä turvannut ja synnyttänyt yhteisen toiminnan tiloja. Toiminnallaan se on myös tunnistetusti vahvistanut vanhemman väestön vaikuttamismahdollisuuksia ja parantanut siten päätöksenteon tukena olevan tiedon tasoa. Hanke on toteutettu ilman lainsäädännöllisiä uudistuksia tai vallan uusjakoja. Jaettu kuva alueen toivotusta tulevaisuudesta on parantanut keskusteluyhteyttä kaupungin virkakoneistoon ja vienyt uudistuksia eteenpäin. Ennen kaikkea Vetoa ja Voimaa Mellunkylään on voimistanut tekemisen ja vaikuttamisen kulttuuria, joka kiinnittää asukkaat ympäristöönsä ja siten parantaa heidän hyvinvointiaan. Näkyvät ja koetut parannukset luovat uskoa siihen, että tulevaisuus on ihmisten tekemä. Ensimmäisten vuosien saavutukset ovat merkittäviä. Se osoittaa tietä helsinkiläisen lähidemokratian kehittämiselle. Siksi sen mallintaminen, onnistumisen edellytysten nykyistä huolellisempi analyysi sekä mallin formatointi muiden käyttöön on ensiarvoisen tärkeää. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään ei kuitenkaan ole millään tavoin valmis. Sen seuraava koetus on muokata toimintatapoja vastaamaan myös nuorempien kansalaisten tapoja osallistua sekä laajentaa kuvaa demokratian kannalta merkittävästä toiminnasta.
2
Mellunkylä Noin 36 000 asukkaan Mellunkylä on Suomen suurin kaupunginosa, joka rakentuu Mellunmäen, Kivikon, Kontulan, Kurkimäen ja Vesalan alueista. Alue on kokenut kolme suurta muuttoaaltoa. Kasvu alkoi 1960-luvulla, kun maalta kaupunkiin muuttaville tarvittiin asuntoja. 1980-luvun lopussa valmistunut metro vauhditti rakennustöitä ja synnytti Kontulan ympärille Kivikon ja Kurkimäen. 1990-luvulla voimistunut maahanmuutto teki Mellunkylästä parissakymmenessä vuodessa yhden Suomen monikulttuurisimmista asuinalueista. Vehreä Mellunkylä on liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksiltaan Helsingin kärkikaartia. Vihreytensä vuoksi sillä on kaikki edellytykset koko kansan puutarhakaupungiksi. Mellunkylää onkin ajoittain verrattu Espoon Tapiolaan. Tutkimuksissa Mellunkylän asukkaat mainitsevat ulkoilu- ja viheralueet keskeisenä hyvinvoinnin ja viihtyvyyden rakentajana. Alueella toimii myös Euroopan suurin skeittihalli, jonka aktiiviseen käyttäjäkuntaan kuuluu valtava määrä nuoria niin Mellunkylästä kuin muualtakin. Mellunkylään on kuitenkin kasaantunut huomattava määrä eriarvoisuutta, jota 1990-luvun alun lama vain kärjisti. Edellisen laman jälkiä korjaillaan vielä, kun Suomi lipuu seuraavaan taantumaan. Koulutustaso on selvästi muuta kaupunkia alempi ja työttömyys noin puolet korkeampi. Vieraskielisten osuus on yli 20 prosenttia eli reilusti kaupungin keskitason yläpuolella. Alueen vuokrataso on toiseksi alhaisin koko Helsingissä. Alueella on työpaikkoja huomattavan vähän – vain noin neljä tuhatta. Yli viisitoista prosenttia aikuisista saa toimeentulotukea. Mellunkylä on monille maalta- ja maahanmuuttajille ensimmäinen asuinpaikka Helsingissä. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen tulijoille on Mellunkylän keskeinen haaste. Työttömyys ja vähävaraisuus ovat heikentäneet alueen yrittäjien toimintamahdollisuuksia. Tiukkaan iskostunut maine turvattomana seutuna pitää asuntohinnat matalalla ja saa esimerkiksi opiskelijoita hylkäämään asuntotarjouksen alueelta. Vetoa ja Voimaa -hanke aloitettiin vuonna 2009 tilanteessa, jossa viiden alueen asukasyhdistykset eivät juuri keskustelleet keskenään. Yhteys kaupungin johtoon oli sekavaa, eikä kaupungin viestintä tavoittanut alueen asukkaita. Asukkaiden kokemus oli, että pysäkkejä lakkautettiin tai päiväkoteja ajettiin matalaksi ilman kunnollista kansalaisten kuulemista. Mellunkylän-malli Vuonna 2009 aloitettu Vetoa ja Voimaa Mellunkylässä -hanke on pioneerityötä suomalaisessa ja eurooppalaisessa lähiöpolitiikassa. Hankkeen oivallus on ollut yhteisöjen kytkeminen kaikkien tunnistamien ongelmien ratkaisemiseen. Hankkeen aktiivit toimivat usein välittäjinä neuvotteluissa kaupungin hallintokuntien ja yksittäisten toimijoiden välillä. Yhteistyö alueen yrittäjien kanssa on poikkeuksellisen aktiivisella tasolla. Hanke toteuttaakin hienosti demokratian lupausta, jossa olemme yhteisönä niin hyviä kuin yhteen tuomamme osaaminen ja työ.
3
Hankkeen keskiössä on yhteistoimintaryhmä, joka kokoaa kansalaistoimijat, yrittäjät, poliittiset päättäjät, uskonnolliset yhteisöt, harrastusyhteisöt ja kaupungin virastot. Säännölliset
kokoontumiset piirtävät yhteistä kuvaa alueesta sekä pureutuvat tunnistettuihin ongelmiin. Virallisen päätöksentekovallan sijasta juuri keskusteluyhteys, luottamus sekä kunkin omien vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen on usein riittävää. Jatkuva kanssakäyminen auttaa etsimään ongelmatilanteissa käytännöllisiä ratkaisuja yhdessä ilman turhaa syyttelyä. Tapa nähdä vapaaehtoisyhteisöt, yksityinen sektori ja julkinen valta osana samaa toimijajoukkoa edustaa suomalaisessa hallintokulttuurissa harvinaista ajattelua. Täydellisiä rakenteita tärkeämmäksi tulee ihmisten yhteisen kommunikointi-, päätöksenteko- ja toimintakyvyn nostaminen. Yhteistoimintaryhmä muuttaa muotoaan tunnistettaessa uusia asioita tai tavattaessa uusia toimijoita. Onnistuessaan se synnyttää ratkaisuja, jotka paitsi luovat kestävää hyvinvointia, ovat myös hyödynnettävissä muualla. Syntyneet ratkaisut luovat sitkeää taloudellista ja sosiaalista vaurautta. (Demos Helsinki 2011: Metropolin hyvinvointi) Yhteistoimintaryhmän kevään 2011 kokouspöytäkirjaote kuvaa hyvin hankkeen toimintaeetosta: “12.5. pidetyssä kokouksessa käsiteltiin FC Konnun ja liikuntaviraston konfliktia, joka koski jalkapallohallin rakentamista junioreille Jakomäkeen. Yhteistoimintaryhmän jäsenen, (Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja) Risto Rautavan avulla konflikti saatiin purettua, ja jalkapallohalli valmistunee aikataulussa jo ensi talveksi.” Yhteisen käsityksen synnyttäminen on vahvistanut alueen äänen kuulumista myös Helsingin päätöksenteossa. Kaupungille on voitu tarjota luotettava, moniarvoinen ja edustava keskustelukumppani. Keskusteluyhteyden tuloksena kaupungin viestintä tavoittaa asukkaat paremmin. Esimerkiksi maankäytön tai sosiaalipalveluiden uudistukset tulevat entistä harvemmin yllätyksinä. Hanke on monin paikoin onnistunut toimimaan välittäjänä virallisesti samaan organisaatioon kuuluvien mutta käytännössä usein hyvin erillään toimintaansa suunnittelevien Helsingin kaupungin virastojen välillä. Se on onnistunut sovittelemaan tilojen fiksuun käyttöön ja pienten toimijoiden rahoitukseen liittyviä tilanteita. Osoituksena Mellunkylän alueella on toteutettu huomattavasti enemmän yhteissuunnitteluhankkeita kuin Helsingissä keskimäärin. Parantuneilla palveluilla, yhteisen toiminnan tiloilla, paljon ihmisiä keräävillä festivaaleilla ja ihmisten kokemuksia keräävillä keskustelutilaisuuksilla on ollut suunnaton merkitys innostuksen kasvattamisessa ja ylläpidossa. Erityisesti SkidiRock ja Kontufestari ovat esimerkillistä toimintaa niukoilla resursseilla. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen osallistuminen vuoden 2011 Kontufestareille kertoo, että sana hyvästä työstä alkaa levitä. Kehityksen tekeminen näkyväksi on synnyttänyt myönteisen kierteen, joka helpottaa uusien ihmisten osallistumista ja uusien toimintamuotojen keksimistä. Kaikki alueen asukkaat voivat itse todistaa esimerkiksi Kontulan ostoskeskuksen rauhoittuneen tai Vesalan yläasteen kasvattaneen oppilasmääräänsä. Samalla yhteistoimintaryhmän jäsenmäärä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuotena. Kun alueen toimijat ovat kytkeneet resurssejaan yhteisiin hankkeisiin, on säästetty sekä aikaa että rahaa.
4
Yhteistoimintaryhmä on valvonut, että kansalaisaloitteet etenevät kaupungin “koneistossa”. Aluefoorumeiden ja epämuodollisten tapaamisten kautta välittyneiden aloitteiden käsittely on vahvistanut kansalaisten kokemusta demokratiasta, kun esiinnostettuihin huoliin ja aloitteisiin on varmistettu asiallinen vastaus.
Taulukko 1. Design-prosessin soveltaminen Mellunkylän lähidemokratiahankkeeseen Design-prosessin vaihe
Yhteisöjen tunnistaminen ja suuren yhteisön luominen: vertaisuuden synnyttäminen ja voimistaminen
Yhteisöjen liittäminen häijyimpiin ongelmiin: ongelmien todellisten syiden löytäminen ja paljastaminen
Jatkuva prototyyppien luominen: oppimistyökaluja kohti uudenlaista yhteisyyttä, systeemin pakottaminen eteenpäin
Esimerkkejä sovelluksista Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeesta
Virkamiesten, poliittisten luottamushenkilöiden, asukasyhdistysten, seurakunnan, harrastusseurojen, yrittäjien ja tapahtumajärjestäjien kokoaminen yhteistoimintaryhmään.
Säännölliset kokoukset, joissa ratkotaan tunnistettuja ongelmia ja luodaan kuvaa yhteisestä toiminta-alueesta.
Veikkauspisteen, asukastilan, nuorisopalveluiden ja matalan kynnyksen sosiaalipalveluiden yhdistäminen Kontulan ostoskeskukseen.
Isojen, yhteisten teemojen sopiminen (esim. Kontulan ostoskeskus, Kontufestarit).
Kierrätyskeskuksen, vammaispalvelujen ja asukastilojen yhdistäminen Mellunmäen ostoskeskukseen Siirtolapuutarhayhdistyksen perustaminen Teemoitetut aluefoorumit, joissa kansalaiset saavat vastauksia huoliinsa. Kaupunkilaisten kyvykkyyttä välittävän Mellunkylän kansalaisakatemian perustaminen.
5
Taulukko 2 Hankkeen toimijoiden tunnistamia onnistumisia perustavoitteissa Kiinnostus yhteisiin asioihin
Julkiset palvelut
Omaehtoinen toiminta
Alueen maine
Tavoitteet
- korkeampi äänestysprosentti - tehokkaampi edunvalvonta - paremmat ja valistuneemmat päätökset
- osallistuva ja konsultoiva päätöksenteko - projekteista pysyvään yhteistyöhön - parempi tiedonkulku - suurempi joukko hyötyy palveluista - nuorten syrjäytymisen ehkäisy - virastojen sisäinen ja välinen tiedonkulku - suorempi palautekanava
- yhteistyöllä saadaan aikaan suurempaa - osattomuudesta osallisuuteen - lisätä ruohonjuuritason vaikuttamiskeinoja - lisää tiloja toiminnalle - alueiden toimijoiden välinen yhteistyö - naapurisopu - ihmisille mielekästä tekemistä
- alueen parempi maine (”Helsingin Tapiola”) - luoda myönteisiä mielikuvia - rauhallisempi ja liiketoiminnallisesti kannattavampi ostoskeskus
Esimerkkejä saavutuksista
- yhteistoimintaryhmän synnyttäminen ja aktiivinen osallistuminen kokouksiin - kaupunki saa mielipiteet kootusti - kansalaisaloitteiden käsittely ja etenemisen seuranta - toimijat tuntevat toisensa - kaupungin tiedotteet tavoittavat ihmiset paremmin - Mellunkylälehden jakelu koteihin koulujen kautta - tehokasta, luonnollista ja säännöllistä kanssakäymistä - kiinnostus yhteisiin asioihin näkyy yhteistoimintaryhmän jäsenmäärän kasvuna
- syrjäytyneille, yksinäisille ja asunnottomille matalan kynnyksen Symppis - vilkas Kontupiste kaikenikäisille tietokoneiden tarvitsijoille - palveluiden suunnittelu virastojen ja asiakkaiden yhteistyönä (esimerkiksi lasten ja nuorten palveluita, Kontulatalo, asumisneuvontaa, Kontufestarit) - yhteistoimintaryhmän apu kaksikielisen lastenkulttuurin keskuksen Musikanttien tilojen ja rahoituksen järjestämisessä
- toimijat tuntevat toisensa - yhdistyksille ja ryhmille edullisia ja ilmaisia kokoontumistiloja - ostoskeskuksesta on tullut alueen asukkaiden olohuone ja sen Kontulatalosta vilkas toiminta- ja kokoontumiskeskus (150 000 kävijää vuodessa) - päiväkodeille suunnattu maksuton lastenfestivaali Skidirock - laadullisesti ja osallistujamäärältään kehittyvä Kontufestari
- asukkaiden ylpeys kotikulmistaan on kasvanut - kaupoista varastellaan vähemmän - ostoskeskuksen rauhattomuus pudonnut neljäsosaan - Kontulan ostoskeskus on malliesimerkki vanhojen ostoskeskusten renessanssista - Kontulatalon eri toimintojen yhteistyö on kaupungin tasolla tunnustettu malliesimerkki
6
Haasteet Kesäkuussa 2011 kehitystyöpajassa alueen sosiaalista kudosta lähestyttiin yhteisessä tilassa tunnistettujen ihmisryhmien kautta (http://demos.fi/noi-on-noita). Leikillisesti aloitetun harjoitteen avulla syntyi rikas kuva Mellunkylästä alueena, jossa jokaisella yhteisen kaupunkitilan jakajalla on joku tunnistettava tarkoitus käyttää yhteisiä tiloja tai palveluita. On kiukuttelevaa lasta kotiin raahaavia äitejä ruokakassit molemmissa käsissä. On seuraavaa pakokeinoa tavoittelevia alkoholisteja. On skeittihallille suuntaavia poikia. On rakastuneita vanhuksia käsi kädessä. On alennustarralla varustettuja jauhelihapaketteja etsiviä yksinäisiä sinnittelijöitä. Ihmisten tarkastelu toiminnan tavoitteiden kautta tekee heistä toimijoita – oman elämänsä subjekteja, joilla on haluja ja kykyjä. Se myös näyttää uudella tavalla, keitä nyt ei tavoiteta. Hankkeen seuraava vaihe on dialogi ja toiminta heidän kanssaan. Nykyiset toimintamuodot tavoittavat hyvin perinteisestä kansalaistoiminnasta kiinnostuneet sekä sosiaalipalveluiden piirissä olevat. Tämä on erinomainen peruskivi, jolle rakentaa. Hankkeen toimijat ovat tietoisia vaikeasti tavoitettavista ryhmistä. Vaikeasti tavoitettaviksi on todettu mm. ruuhkavuosiaan elävät lapsiperheet, maahanmuuttajat, muualla kuin Kontulan ostoskeskuksessa toimivat yrittäjät, yksinäiset sinnittelijät, nuoret toimettomat miehet, lesket, nuorisoalakulttuurit ja tytöt. Esimerkkinä haasteista käy Mellunmäki, jonka asukkaista neljäsosa on maahanmuuttajia, joita nykyinen toiminta ei juuri tavoita. Hankkeen keskeisin uudistusta vaativa kysymys on siksi toimintatapojen monipuolistaminen. Yhteistoiminta noudattaa nyt vahvasti perinteisen yhdistystoiminnan mallia, joka nojaa iltaisin tai aamuisin järjestettäviin kokouksiin, läsnäoloon ja pöytäkirjoihin. Yksisuuntainen verkkoviestintä ei myöskään vastaa nykyiseen dialogisuuden vaatimukseen. Tekeminen, kuten festivaalien järjestelyt tai lastenjuhlat, houkuttelevat erilaisia ihmisiä kuin keskustelutilaisuudet. Ihmisten mielipiteitä voisikin useammin kuunnella siellä, missä he jo ovat. Kutsumalla ihmisiä konkreettiseen toimintaan voidaan samalla tutustuttaa asukkaita alueen aktiiveihin ja päättäjiin, houkutella ihmisiä kiinnostumaan yhteisistä asioista ja saamaan yhdessä tekemisestä onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat uskoa vaikuttamiseen. Verkkopohjaisen osallistumisen kehittämistä ei tule nähdä nykyisen toiminnan uhkana, vaan kerätyn mielipiteen monipuolistamisena. Nuorten tavoittamiseen alueella on erinomaisia välineitä. Koulujen taso nousee kovaa vauhtia. Euroopan suurin skeittihalli vetää jo valtavan määrän nuoria alueelle. Lisäksi kaupungin uusi nuorten vaikuttamiskanava Ruuti tulee tarjoamaan välineitä alueelliseen sekä koko kaupungin tason nuorten kuulemiseen. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke on onnistunut synnyttämään voimakasta myötätuulta. Jokainen nykyinen aktiivitoimija tunnistaa asioita, jotka ovat parantuneet arjessa. Varastelu ostoskeskuksen liikkeistä on vähentynyt, bussilinjoja on korjattu ja liikuntahallia tehdään aikataulussa. Vanhempien ihmisten vaikuttamismahdollisuudet ovat tunnistetusti kasvaneet. Alueen toimijat ovat laajana rintamana tuottamassa uusia ratkaisuja.
7
Juuri siksi hanke tarvitsee jatkoa. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään on erinomainen esimerkki tavasta tuottaa merkittävää vaikutusta julkisilla aluekehitysvaroilla. Hankkeen jatko tekee myös mahdolliseksi sen mallintamisen siten, että sitä voidaan soveltaa muualla. Mellunkylän hankkeella onkin alkamassa laajamittainen suunnitteluyhteistyö muotoilun työkalujen soveltamisesta Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen kanssa osana World Design Capital 2012 Helsinki -vuotta. Uusien toimintamuotojen kehittäminen ja kokeilu olisikin oivallinen haaste muotoilijoille. Työpajassa esitettyjä tulevaisuuden ideoita, joilla houkutellaan uusia ryhmiä toimimaan, vahvistetaan asukkaiden kykyjä toimia ja luodaan oivalluksia yhteisistä intresseistä erilaisten ryhmien välillä ● Iltatoiminnan järjestäminen leikkipuistoissa. ● Alueelle tarvitaan korkeakoulun kampus. ● Suomen kielen opetusta päiväkoteihin ja leikkipuistoihin. ● Festarifoorumi, jossa yhdessä päätetään, millainen festivaali järjestetään. ● Uimahallien saunojen käyttäminen keskustelupaikkoina. ● Perhetoiminnassa tuodaan yhteen perheitä vertaistoiminnan tukemiseksi. ● Oppilaskunnat, nuorisojärjestöt, vanhempainyhdistykset ja taloyhtiöt mukaan aluefoorumiin riippuen teemasta. ● Kontulan infotelevisio metroasemille. ● Taloyhtiöiden ilmoitusseinät ja roskakatokset viestinnän käyttöön. Enemmän kuvallista viestintää, joka ei edellytä suomen kielen taitoa. ● Etsitään ja pyydetään ihmisiä mukaan sen sijaan, että tiedotetaan mahdollisuuksista. ● Osuuskuntamaisesti toimiva lähikauppa. ● Taidemuseo. ● Aikapankki tukemaan niden sosiaalisten haasteiden ehkäisyä, joihin sosiaalisen verkoston tiivistyminen voi vaikuttaa. Hanke vaikuttaa maahanmuuttajalasten kielenoppimiseen ja koulutukseen, vahvistaa vanhempien integraatiota, vähentää eläkeläisten yksinäisyyttä ja rakentaa sinnittelijöille tukiverkoston. Tarvitaan yksi palkattu työntekijä ja valmiit yhteisöt saman pöydän ääreen, sekä käynnistysvaiheen mentori. ● Katot viherkatoiksi (esim. kirjasto). Helsingin yliopistolla on käynnissä Viides ulottuvuus -niminen tutkimus- ja kokeiluhanke aiheesta. ● Sisäpihojen elävöittäminen. ● Kauppojen sisääntulot huokuttelevammaksi yhteistyössä asiakkaiden, yhdistysten (esim. Martat) ja työväenopistojen kanssa. ● Kutsua muualla kaupungissa toimivia kansalaisryhmiä auttamaan toiminnan käynnistämistä Mellunkylässä, esimerkiksi kaupunkilainen ympäristöjärjestö Dodo neuvomaan, miten ihmiset saadaan mukaan elävöittämään sisäpihoja. ● Muutamiin kokeilukertoihin perustuva koulujen iltapäiväkerhotoiminta voisi houkutella nuoria kokeilemaan uusia asioita sekä uusia vetäjiä kokeilemaan kouluyhteistyötä. ● Elokuvanäytöksiä ● Mellunkylän alue on luonteva paikka kokeilla vanhuspalvelujen yhteistuotantoa sekä erilaisten muutospalveluiden uusia muotoja.
8