Puhtaus&palvelusektori 1 2015 by Brochures

1/2015 ESIMIEHEN TYÖPÄIVÄ

Tampereella ja Tukholmassa an opas: m a e k u a sk i N Irrota ke LINE IDE

VÄ S U O V I I S TUS PUHDIS

10 VINKKIÄ

hyvään työilmapiiriin

SIIVOOJA NYT – mitä tilastot kertovat?

www.kiiltoclean.fi

PÄÄKIRJOITUS

Päätoimittaja Tarja Valkosalo tarja.valkosalo@puhtausala.fi puh. 0400 874 509 Toimitussihteeri Riitta Teeriaho toimitus@puhtausala.fi puh. 040 766 0053 Ilmoitukset Maritta Humala palmera@kotiposti.net puh. 040 709 9856 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tiina Lindholm konttori@puhtausala.fi puh. 040 766 0055 Toimitus Haapaniemenkatu 7–9 B 14 00530 HELSINKI puh. 040 766 0055 www.puhtausala.fi 46. vuosikerta Julkaisija: Siivoussektori Oy PUHTAUS&PALVELUsektori ilmestyy 6 kertaa vuodessa Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1459-9198 SSTL Puhtausala ry:n jäsenlehti Jäsenmaksu 50 € / 40 € / 30 €

Esimies, rakenna luottamusta tietoisesti

simies, varsinkin lähiesimies on haastavassa paikassa tasapainoillessaan asiakkaan, työntekijän ja työnantajan odotusten välillä. Hyvä esimies osaa toimia niin, että he kaikki pysyvät tyytyväisinä. Lähiesimiestyö vaikuttaa moneen asiaan, tutkimusten mukaan muun muassa henkilöstön työtyytyväisyyteen ja sairastavuuteen. Puhtauspalvelun ostajat kertovat käytännön osoittaneen, että hyvä esimiestyö näkyy myös siinä, miten asiakaspalvelu ja sovittu laatu toteutuvat asiakaskohteissa. Haasteita on paljon, mutta esimiestyö puhtauspalvelualalla on myös hyvin palkitsevaa. Tekemäämme kyselyyn vastanneista puhtausalan esimiehistä lähes 90 prosenttia on tyytyväisiä toimenkuvaansa. Työn parhaimpina puolina nousevat esiin monipuolisuus, vaihtelevuus ja itsenäisyys. Tämä kuva välittyy myös artikkeleista, joissa kuvataan esimiehen työpäivän tapahtumia Suomessa ja Ruotsissa. Esimies on monitaituri, joka organisointi- ja vuorovaikutustaidoillaan sekä ammattiosaamisellaan saa yllättävätkin tilanteet ratkaistua nopeasti ja tavoitteiden mukaisesti. Usein sanotaan, että esimiestyön tärkein elementti on luottamus. Se ilmenee työyhteisössä työhyvinvointina, hyvänä palveluna ja kohentuneina tuloksina. Luottamusta voidaan rakentaa työyhteisössä tietoisesti, kertoo professori Anna-Maija Lämsä lehden artikkelissa. Hän korostaa, että työyhteisössä luottamus syntyy etenkin eettisen johtamisen avulla. Esimiehen toimintatavoilla on ratkaiseva merkitys. Työyhteisö tarkkailee muun muassa oikeudenmukaisuuden, lupausten pitämisen, sanojen ja tekojen yhdenmukaisuuden ja avoimuuden toteutumista. Uusi vuosi tuo uudistuksia myös lehteen. PUHTAUS&PALVELUsektori ilmestyy tänä vuonna kuusi kertaa. Jokaisella lehdellä on entiseen tapaan pääteema, mutta tänä vuonna ne rakentuvat SSTL Puhtausala ry:n vuoden teeman – työhyvinvointi ja terveys – pohjalta. Näin lehti haluaa olla mukana antamassa rakennusaineita sen saavuttamiseksi, että Suomen puhtauspalveluala on Euroopan paras vuonna 2020. Myös lehden sisältöä ja ulkoasua on pyritty uudistamaan. Tutustumalla lehteen voit arvioida, miten olemme onnistuneet.

Tilaushinta Määräaikaistilaus 82,50 € vsk. Kestotilaus 77,00 € vsk. Pohjoismaat 88,00 € vsk.

Hyvää alkanutta vuotta toivottaen

Kannen kuva Satu Hakala Taitto Hanna Apunen, Octante Oy Paino AO-paino, Mikkeli puh. 044 754 1004

TÄHÄN NUMEROON KIR JOITTIVAT: Kirsi Aironen, Satu Hakala, Harri Hellstén, Päivi Karinsivu, Terhi Mäkiniemi, Elisabeth Sedig, Irma Tapaninen, Arja Wilkman.

TOIMITUSKUNTA: Marja Aulanko, Erja Hammarén, Marja Hautanen, Jutta Kivikallio, Jenni Määttä, Elina Oivanen, Marja-Liisa Samppala

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

TÄSSÄ NUMEROSSA

Päämäärä kirkkaana mielessä........................3 Päivi Karinsivu

Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla.......4 Arja Wilkman

Esimiehen arkea – katsaus yhteen työpäivään......................10 Satu Hakala

Tutkimustietoa esimiestyön avuksi........13 Esimieskilpailun finalistit esittäytyvät....14

Rakenna tietoisesti luottamusta työyhteisössä...........................16

Esimiehen arkea Tampereella ”Handsfree varmaan kasvaa kohta korvaani kiinni”, Kiti Suomalainen sanoo.

Irma Tapaninen

Sosiaalivakuuttamisen valvonta hajautettua.......................................20

23 14

Esimieskilpailun finalistit valittu

Harri Hellstén

Puhtausala tilastojen valossa Keitä ovat puhtauden tekijät, paljonko heitä on ja millainen on heidän työsarkansa tilastojen valossa?

Puhtausala tilastojen valossa......................23 Tarja Valkosalo

Sattuma ei saa ohjata työtä.........................28 Tarja Valkosalo

LIITE: Siivousvälineiden ja siivoushuoneen puhdistus..........................31 Tällainen on puhtauspalvelualan esimiehen toimenkuva..................................35 Tarja Valkosalo

Työnjohtajan päivä Tukholmassa.............38 Elisabeth Sedig

Vahvista muistia!.................................................45 Terhi Mäkiniemi

Työhyvinvoinnin kehittäminen.................48 Työnjohtajan päivä Tukholmassa Tassos Kalinderis tapaa asiakkaat ja työntekijät aina pilke silmäkulmassa ja valmiina leikinlaskuun.

Tarja Valkosalo

PUHTAUS&PALVELUsektorin teemat 2015: 1/2015 Esimiestyö 2/2015 Laatu ja laadun mittaaminen 3/2015 Terveys ja työkyky 4/2015 Osaaminen 5/2015 Arvot, asenteet ja motivaatio 6/2015 Työyhteisö

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Vahvista muistia! Keskity yhteen asiaan kerrallaan ja karsi keskeytyksiä.

Puhtausalan teemavuodesta puhtia markkinointiin ja myyntiin...........50 Kirsi Aironen

PUHTAUS&PALVELUsektorin sisältö 2014............................................................54

Pääkirjoitus.................................................................... 1 Pinnalla........................................................................7–9 Valmistuneet...............................................................51 Tiina-Tiikeri...................................................................52 Ristikko..........................................................................53 Yhdistyssivut...............................................................56 Palveluhakemisto...............................................62–63 Uutuudet......................................................................64

Työssä puhtausalalla kuvat: Arkea

Kehityskeskustelu Branimir Petkovin kanssa.

PÄÄMÄÄRÄ

kirkkaana mielessä

inulle onnistuneen esimiestyön sadonkorjuuaika oli syksyllä, kun näin henkilökunnalle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulokset. Oma arvioni on, että esimiestyöstäni kertovat hyvät pisteet olen saanut sillä, etten yritäkään olla esimies vaan olen yksi ketjun lenkki omassa työyhteisössäni. Ketjun pitää olla yhtenäinen. Tiukan paikan tullen osallistun myös siivoustyöhön. Tämä lujittaa yhdessä tekemisen tunnetta sekä yhteisen tavoitteen toteutumista. Samalla minä itse hyödyn pitämällä oman siivousrutiinini kunnossa, ja minun on helppo opastaa ja perehdyttää siivoustyöhön uusia työntekijöitä taikka työssä oppijoita. On kuitenkin tärkeintä antaa tuloksista kiitos työntekijöille: ei voi onnistua esimiehenä ellei ole huipputekijöitä alaisina, he kuitenkin ne arjen työt tekevät. Esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia on halu kuunnella omaa henkilökuntaa ja osoittaa luottavansa heihin antamalla vastuuta. Tärkeimpiä sanoja, joita esimies voi työntekijöilleen sanoa henkilökohtaisesti ovat kiitos, hienosti hoidettu ja anteeksi, ja ehdottomasti riittävän usein. Tässä taidossa minulla on vielä petrattavaa, en

taida osata antaa palautetta riittävästi edes eläkeikään mennessä. Minulle henkilökohtaisesti esimiestyön antoisin mutta samalla henkisesti vaativa työrupeama ovat vuosittaiset kehityskeskustelut. Noin 40 kertaa kevään aikana keskityn vain yhden työntekijän asioihin muutamaksi tunniksi. Minun pitää osata kuunnella ja pitää osata pukea sanoiksi ja kysymyksiksi asiat, joita työntekijä ei osaa kertoa ja jotka kuitenkin näkyvät hänen elekielessään. Useimmin vaikeimmat keskustelunaiheet ovat kuitenkin ne kaikkein oleellisimmat työntekijän hyvinvoinnin kannalta, ihan työelämän ulkopuolellakin. Tämä kaikki tietomäärä jokaisen työntekijän fyysisestä tai henkisestä hyvinvoinnin tukemisesta tulee hyödyntää työyhteisön työnjaossa taikka kohdesuunnittelussa ilman, että kukaan joutuu vastaamaan epämiellyttäviin kysymyksiin. Näistä muutamasta esimiesvuodesta, joita nyt on kertynyt, miltei päivääkään en vaihtaisi pois. Jokin yksittäinen epäonnistuminen ei vieläkään tunnu hyvältä, mutta satakertaiset onnistumiset kannustavat edelleen pitämään päämäärän kirkkaana mielessä: pyrkiä säilyttämään työpaikat, koska työntekijät ovat ne kovalla työllä ansainneet. Päivi Karinsivu

Perehdytettävänä Kannika Laihonen.

Päivi Karinsivu ilahtui työ tyytyväisyyskyselyn tuloksista.

Päivi Karinsivu toimii palveluesimiehenä Arkean eli Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy:n siivouspalvelussa. Päivi valittiin vuoden 2013 puhtausalan esimieheksi helmikuussa 2014.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Innovaatiot tek sti :

Arja Wilkman piirrokset: Hanna Apunen

INNOVATIIVISUUS

Suomen työpaikoilla

Suomalainen työkulttuuri kaipaa päivitystä. Työllä on tärkeä merkitys elämän sisältönä, ja työtä tehdään ahkerasti, luotettavasti ja periksi antamattomasti. Työkulttuuri on tukenut mikrokehittämistä, mutta tulevaisuuden menestystekijäksi tällainen arvomaailma ei kuitenkaan riitä.

Jatkuva, askelmaisesti etenevä mik rokehittäminen on tärkeää, mutta se ei tutkijoiden mielestä riitä. Tarvitaan myös kunnianhimoisempia läpimurtoinnovaatioita, jotka parantavat tuottavuutta sekä muuttavat pelisääntöjä ja keinoja muokata palveluista taloudellisesti kannattavia. Innovaatio voi liittyä tuotteeseen, palveluun, markkinointiin, johtamiseen tai organisointiin. Merkittävä innovaatio vaatii usein kaikkien prosessien muokkaamista.

uomi on viime vuosina panostanut työpaikalla tapahtuvaan kehittämiseen ja on yksi Euroopan aktiivisimmista maista. Kaikilla sektoreilla ja toimialoilla henkilöstö on osallistunut oman työnsä kehittämiseen, mutta suomalaiset keskittyvät muita maita yksipuolisemmin kustannusleikkauksiin ja jo olemassa olevien prosessien ja organisaatioiden hiomiseen uudistamisen asemesta. Erityisesti pk-yrityksissä kilpailukyky on perustunut nopeuteen, joustavuuteen ja asiakasräätälöintiin, eikä ole syntynyt tarvetta tuotteiden ja palvelujen uudistamiseen. Organisaatiota

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Muutokset työssä voidaan kutsua innovatiiviseksi, jos se on viimeisen kahden vuoden aikana tuottanut uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun tavalla, johon yhdistyy henkilöstön kokema innostus, tarmokkuus ja tyytyväisyys työtään kohtaan eli työn imu. Noin neljännes Suomen yrityksistä ja julkisista organisaatioista täyttää määritelmän kriteerit. Tunnusomaista näille yhteisöille on tiimien aktiivinen rooli, aktiivinen verkottuminen ja henkilöstön hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä. Tutkimusten mukaan oppivat organisaatiot innovoivat ja innovoidessaan taas oppivat lisää.

Teollisissa ja palveluyrityksissä yleisimmät muutosten syyt olivat muutokset kysynnässä ja kasvanut kilpailu. Julkisella sektorilla tärkeimmät syyt olivat teknologian käyttöönotto, määrärahojen leikkaukset ja kasvaneet palkkakustannukset. Valtio- ja kuntasektorilla muutoksia on toteutettu useammin kuin yrityksissä keskimäärin. Useimmin muutokset ovat pienimuotoisia tehtävien ja vastuiden uudelleen järjestelyjä, jotka eivät ole vaikuttaneet palkkaukseen tai uralla etenemiseen. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat varsin muutosmyönteisiä ja sitoutuneita työpaikkansa kehittämiseen.

Muutoskielteisyyttä synnyttävät huonosti johdetut muutokset. Seurauksena voi olla työn imun heikkeneminen ja tuottavuuden lasku, mitkä tekevät tyhjäksi muutosten ennakoidut, mm. taloudelliset hyödyt. Muutosten johtaminen ja perusteleminen on julkisorganisaatioissa usein monimutkaista ja vaikeaa. Henkilöstön jokapäiväinen kehittämistyö niveltyy huonosti yhteen poliittisista paineista syntyvien toiminnan muutosten kanssa. Muita useammin koettu työn imu ei näy innovatiivisuutena, vaikka esimerkiksi kuntaorganisaatioissa on paljon itseohjautuvuutta ja tiimeillä vastuuta kehittämisestä. Muutosten edellyttämää osaamista ja kokonaisvaltaista hallintaa on parannettava, jotta asia- ja ihmisjohtamisen elementit ovat paremmin tasapainossa ja ihmiset kokisivat uudistukset mahdollisuuksina, ei uhkina. Julkisen sektorin muutosjohtamisessa on löydettävä keinoja, joiden avulla tärkeä resurssi eli henkilöstön vahva työn imu hyödynnetään paremmin muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa.

MEADOW-TUTKIMUS MEADOW-tutkimus (Measuring the Dynamics of Organisation and Work) on Tekesin vuosina 2012–2014 rahoittama hanke. Tutkimuksessa haastateltiin 1531 työnantajien edustajaa yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista ja 1 711 työntekijää samoista organisaatioista. Aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekistereistä ja muista ajankohtaisista tutkimuksista saatuja tietoja. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla, Menestys versoo työelämää uudistamalla -raportti keskittyy innovointi ja tuottavuus -teemaan ja perustuu MEADOW-tutkimuksen aineistoihin ja analyyseihin. Raportissa esitellään viisi kehittämisaluetta ja ehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Johtopäätösten teossa tutkijat ovat hyödyntäneet myös muita ajankohtaisia tutkimuksia.

INNOVAATIOTOIMINTA Innovaatiot ja uudistukset vuosina 2010–12 sektorin mukaan (työnantajahaastattelut). 100 80 100 % %

Henkilöstö kehittäjänä Yritys ei voi säilyä pitkään innovatiivisena yksin omistajan, toimivan johdon tai yksittäisten asiantuntijoiden voimin. Yrityksen innovatiivisuus on tutkijoiden mukaan yhteisöllinen ominaisuus. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työpaikkansa toiminnan kehittämiseen ovat hyvät. MEADOW-tutkimuksen mukaan kuitenkin joka kolmannessa teollisessa yrityksessä ja joka neljännessä palveluyrityksessä henkilöstö ei osallistu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen. Pienten ja suurten yritysten välillä ei ole eroa. Itseohjautuvasta tiimityöstä ja yleisen osaamistason noususta huolimatta valta ja vastuu ovat jakautuneet perinteisen hierarkkisesti. Esimiesasemassa olevilla on muita parempi vaikutusmahdollisuus työhön, mutta myös muita selvästi kovempi työkuorma. Esimiehet kokevat enemmän stressiä ja harvemmin kehittämisen edellyttämää työn imua kuin heidän alaisensa. Tietoisuutta henkilöstölähtöisen ideoinnin ja innovoinnin merkityksestä

60 80 40 60 20 40 200

Teollisuus

Yksityiset palvelut

Kunnat

Valtio

Teollisuus Yksityiset Markkinoille uusi tuote/palvelu Kunnat palvelut Vain organisaatiolle uusi tuote/palvelu Paranneltu tuotantoprosesseja Markkinoille uusi tuote/palvelu Vain organisaatiolle uusi tuote/palvelu Paranneltu tuotantoprosesseja

Seurakunnat

Seurakunnat * UusiaValtio markkinointimenetelmiä Uusia liiketoimintainnovaatioita* * kysytty vain yksityiseltä sektorilta* Uusia markkinointimenetelmiä Uusia liiketoimintainnovaatioita* * kysytty vain yksityiseltä sektorilta

HENKILÖSTÖ KEHITTÄJÄNÄ Innovatiiviset organisaatiot sektorin mukaan (työnantaja- ja työntekijähaastattelut). 60

% %

50 60 40 50 30 40 20 30 10 20 0 10 0

Teollisuus

Yksityiset palvelut

Kunnat

Teollisuus Yksityiset Innovaatiot & työn imu palvelut Pelkät innovaatiot

Kunnat

Innovaatiot & työn imu Pelkät innovaatiot

Valtio

Seurakunnat

Valtio Pelkkä työn imu Seurakunnat Ei kumpaakaan Pelkkä työn imu Ei kumpaakaan

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Ansiotyön merkitys suhteessa muihin elämänalueisiin uhkaa vähetä, kun työntekijöiden lisääntynyt osaaminen on vajaakäytössä ja turhautuneisuus työn sisältöä kohtaan kasvaa. yrityksen menestystekijänä on lisättävä. On myös kehitettävä toimintatapoja, työvälineitä, menetelmiä ja käytön vaatimia valmiuksia. Esimiestyön kehittäminen jaetun johtajuuden suuntaan, ennakkoluuloton työroolien uudelleen määrittely ja itseohjautuvan tiimityön uudet sovellukset ovat tutkijoiden luettelemia ideoita. Työyhteisö- ja jaetun johtajuuden taitoja on sisällytettävä koulutukseen nykyistä laajemmin. Jaettuun johtajuuteen liittyvät käsitteet ovat päätöksentekoon osallistuminen, hierarkian madaltuminen ja kommunikoinnin tärkeys.

Suomalaisilla hyvät digivalmiudet MEADOW-tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes yritys hyödyntää sosiaalista mediaa tuotteidensa ja palvelujensa kehittämisessä. Selvää kilpailuetua yritykset eivät näytä saaneen suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten kansainvälisestikin verraten hyvästä digitaalisen maailman taidoista. Kaikilla yrityksillä ei tosin ole digi-osaamista omasta takaa. Vuorovaikutteisen internetin nopea kehitys luo jatkuvasti uusia kehittämismahdollisuuksia ja tapoja verkottua oman organisaation ulkopuolisiin osaajiin. Yritysten on vain tiedostettava, kuinka strategisesti tärkeää verkottuminen on innovoinnin näkökulmasta ja haettava entistä avoimempia kehittämisen malleja, painottavat tutkijat.

Työkulttuuri päivitettävä vastaamaan tulevaisuuden haasteita Työelämä ei ole viime vuosina huonontunut, joskaan ei kovin selvästi parantunutkaan tavallisimmilla työelämän laadun mittareilla mitattuna. Työelämän hitaan kehittymisen seurauksena ansiotyön merkitys suhteessa muihin elämänalueisiin uhkaa vähetä, kun työntekijöiden lisääntynyt osaaminen on vajaakäytössä ja turhautuneisuus työn sisältöä kohtaan kasvaa. Tutkijat laskevat, että vuonna 2012 laaditun kansallisen työelämän kehittämisstrategian

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

”Suomessa on vuonna 2020 Euroopan paras työelämä” toteutuminen tuntuu nykyvauhdilla epärealistiselta. Suomalainen työkulttuuri kaipaa päivitystä. Työllä on tärkeä merkitys elämän sisältönä ja työtä tehdään ahkerasti, luotettavasti ja periksi antamattomasti. Työkulttuuri on tukenut mikrokehittämistä, mutta tulevaisuuden menestystekijäksi tällainen arvomaailma ei kuitenkaan riitä. Teollisten ja taloudellisten rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan rohkeutta, innostusta ja valmiutta riskinottoon. Myös avoimuus, suvaitsevaisuus, moniarvoisuus sekä kyky tehdä yhteistyötä ja verkottua monipuolisesti ovat perusedellytyksiä. Tulevaisuuden haasteet ovat erityisesti verkostojen, moninaisuuden ja innostuksen johtamisen alueilla. Koulutuksessa on vahvistettava asenteita ja taitoja, joita tarvitaan muuttuvassa työelämässä.

Innovatiivisuus puhtausalan työpaikoilla Edellä referoidun tutkimuksen kehittämisalueet ja -ehdotukset kuulostavat joltain osin tutuilta. Puhtausala on koko ammattisiivoushistoriansa ajan mik rokehittänyt ja hionut organisointia, työtapoja ja -menetelmiä tarvittavine apuvälineineen joko olosuhteiden pakosta tai omaehtoisesti. Työelämä 2020 vaatii kuitenkin toteutuakseen uudenlaista ajattelua, työkulttuurin muokkaamista ja tiikerinloikkia – meiltä kaikilta, tänään. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla, Menestys versoo työelämää uudistamalla-raportti löytyy Tekesin julkaisusarjasta numerolla 311/2014. (http:// www.tekes.fi/Julkaisut/Innovatiivisuus_Suomen_tyopaikoilla.pdf) Montako innovaatioyritystä on puhtausalalla? Millaisia ovat puhtausalan läpimurtoinnovaatiot vai harrastammeko vain mikrokehittämistä? Mikä rooli palveluyrityksillä ja -organisaatioilla on innovaatiotoiminnassa? Näistä asioista juttua seuraavassa lehdessä.

TYÖN IMU Työn imulla tarkoitetaan myönteistä, hetkittäistä kokemusta pysyvämpää tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva henkilö on innostunut ja ylpeä työstään. Hän tulee mielellään töihin ja jaksaa ponnistella myös vastoinkäymisissä. Työllensä omistautunut henkilö kokee työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi. Keskittyminen ja työhön uppoutuminen tuottavat nautintoa ja työstä voi olla vaikea irrottautua. Työterveyslaitoksen sivuilla olevan Työn imu-testin avulla voit arvioida tämänhetkistä hyvinvointiasi työssä. http://www.ttl.fi/fi/ tyohyvinvointi/tyon_imu/ testi/sivut/tyonimu_testi.aspx

INNOVAATIO JA INNOSTUS Innovaatio edellyttää ideaa tai oivallusta nähdä asia uudella tavalla. Ilman halua ja kykyä nähdä ja tehdä asioita toisin yritykset rapistuvat ja kuihtuvat. Palvelu- ja tuoteinnovaatioita ja uudistumista tarvitaan myös vastattaessa isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Innostuksen ilmapiiri syntyy, kun henkilöstö otetaan mukaan ja sitä kannustetaan uudenlaiseen ajatteluun. Yritykset, joissa tiedolla on suuri merkitys tuotannontekijänä, ovat aktiivisimpia kehittäjiä. Teollisten ja palveluyritysten aktiivisuus tuottaa innovaatioita lisääntyy organisaatiomuutoksissa ja yrityksen koon kasvaessa.

PINNALLA

Työelämä 2020 -hanke jatkuu SSTL Puhtausala ry jatkaa Työelämä2020-hankkeen toimijatason yhteistyökumppanina. Vuonna 2015 toiminta keskittyy Kutsumuksellinen puhtausala-hankkeeseen ja siivousteknisten yhdistysten alueilla tapahtuvaan koulutukseen ja työpajoihin. Kutsumuksellinen puhtausala -hankkeen tiedonkeruu työpajoissa jatkuu alan vahvuuksien ja kipupisteiden kartoittamiseksi. Saadun tiedon analysoinnin pohjalta laaditaan tiekartta, joka antaa ohjeita toimenpiteiksi, joita tarvitaan, jotta Suomen puhtausala nousee Euroopan parhaaksi. Tiekartta julkistetaan syksyllä 2015. SSTL Puhtausala ry:n Työelämä2020-hankkeen päätapahtuma on 17.3. pidettävät koulutus ja työpajat, joissa pohditaan, mitä on terveys ja työhyvinvointi puhtausalan työpaikoilla. Päivän aiheeseen liittyvä luento pidetään Helsingissä, mutta luento on seurattavissa hankkeeseen osallistuvien siivousteknisten yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa tai myöhemmin nauhoitettuna. Lisätietoja: www.puhtausala.fi, www.tyoelama2020.fi

UUSI LAKI turvallisuusselvityksistä voimaan vuoden alusta Uudella turvallisuusselvityslailla pyritään ehkäisemään yhteiskunnan haavoittuvuutta sekä suojaamaan yleisiä etuja, kuten valtion turvallisuutta, maanpuolustuksen etua sekä yleistä turvallisuutta, samoin kuin estämään merkittäviä yksityisiä taloudellisia vahinkoja. Uusi laki laajentaa niitä tehtäviä, joissa toimivista henkilöturvallisuusselvitys on mahdollista laatia. Tällaisia ovat muun muassa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin hoitamiseen liittyvät tehtävät esimerkiksi energia-, vesi- ja elintarvikehuollossa sekä tietoliikenteessä riippumatta siitä, hoidetaanko niitä julkisella vai yksityisellä sektorilla. Jatkossa myös räjähdysaineiden valmistustehtävissä toimivien samoin kuin arvokuljetuksia hoitavien rikostausta voidaan selvittää. Turvallisuusselvitys on viranomaisen, kuten suojelupoliisin tai paikallispoliisin, tekemä rekisteritarkistus. Sillä pyritään varmistamaan yhteiskunnan tai yrityksen kannalta kriittisessä tehtävässä työskentelevän luotettavuus. Turvallisuusselvitys voidaan vastedes tehdä myös yrityksestä. Selvityksen voi tehdä ainoastaan sen henkilön luvalla, jota selvitys koskee. Selvityksiä on jatkossakin kolmenlaisia. Suppean selvityksen tekeminen kuuluu poliisilaitokselle. Siviiliasioissa perusmuotoisen ja laajan turvallisuusselvityksen laatiminen kuuluu suojelupoliisille ja puolustusvoimien asioissa pääesikunnalle. Kolme selvitystä poikkeavat toisistaan käytettävien rekisterien laajuudessa. Rekistereitä ovat muun muassa poliisiasiain tietojärjestelmä, rikosrekisteri, liiketoimintakieltorekisteri, väestötietojärjestelmä sekä oikeushallinnon tietojärjestelmät. Uusi laki lisää työntekijän tiedonsaantioikeutta. Työnhakuilmoituksessa pitää ilmoittaa turvallisuusselvityksen tekemisestä. Henkilöturvallisuusselvityshakemus löytyy poliisi.fi-sivuilta.

47 % Työsuhteen vähimmäisehdot, työaikakirjanpito, palkkaus, palkkalaskelmat sekä vuosilomakirjanpito, olivat kunnossa 47 prosentilla kiinteistö- ja siivousalan yrityksistä tarkastuksissa, joita tehtiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella vuonna 2013. Lähes sama tilanne oli ulkomaalaisen työvoiman osalta. Joka toisessa tarkastettavassa kohteessa oli sekä työnteko-oikeus että ulkomaa lais ten työntekijöiden työnteko-oi keustietojen säilyttäminen kunnossa. Palkkalaskelmien antamisen osalta ei tarkastuksilla juurikaan ollut huomautettavaa. Työntekijöiden palkka täytti työehtosopimuksen vähimmäistason 72 prosentissa tapauksista. Peruspalkka oli usein työehtosopimuksen mukainen, mutta lisien ja ylitöiden korvaamisessa oli edelleen puutteita. Valvontaa keskitettiin aloille, joissa ulkomaalaisten määrän on huomattu olevan suurta. Tällaisia työpaikkoja on etenkin rakennus-, ravintola-, siivousja logistiikka-alan yrityksissä. Kiinteistö- ja siivousalalle tehtiin yhteensä 65 tarkastusta. Tarkastuksissa löytyi laittomia työntekijöitä yhteensä seitsemän henkilöä. Lähde: Harmaa talous. Valvontatilastoja 2013. Harmaan talouden selvitysyksikkö.

Oikeusministeriö 16.12.2014, HS 29.12.2014

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

PINNALLA

Oppia interaktiivisen pdf:n avulla Prosessit ja virtuaalioppiminen kotityöpalveluyrityksissä -hankkeessa on valmistunut interaktiivinen pdf-oppimateriaali kotityöpalvelujen opettajien, yrittäjien ja opiskelijoiden käyttöön. Interaktiiviseen pdf:ään on koottu nettilinkkejä aineistoihin, jotka soveltuvat kotisiivouspalvelujen, avustamis- ja asiointipalvelujen, kodin tekstiili-, vaatehuolto- ja ruokapalvelujen sekä pihan- ja puutarhanhoitopalvelujen opiskeluun. Aineisto on käytettävissä osoitteessa www.kotityopalvelut.fi. Edupolin koordinoimassa hankkeessa oli mukana yhdeksän oppilaitosta. Hankkeen päätavoitteina oli kehittää kotityöpalvelujen koulutuksen sisältöjä vastaamaan työelämän toimintoja ja kehittää kotityöpalvelujen oppimisympäristöjä.

Tasa-arvoja yhdenvertaisuuslait muuttuvat Eduskunta hyväksyi 16.12.2014 tasa-arvo lain ja yhdenvertaisuuslain muuttamista koskevan lakipaketin. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Yhdenvertaisuuslain tarkoituk sena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Seuraavassa lain keskeisiä muutoksia.

Tasa-arvolaki 1. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennetaan koskemaan suku puoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Suku puoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön kokemusta omas ta sukupuolestaan ja suku puolen ilmaisulla su kupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Laki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia myös ennaltaehkäisemään tätä syrjintää. 2. Koulutusten järjestäjien tulee laatia oppilaitoskohtainen tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Laki edellyttää huomion kiinnittämistä erityisesti oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten ar viointiin sekä seksuaalisen häirinnän

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. 3. Työnantajan, joka säännöllisesti työllistää vähintään 30 työntekijää, on laadittava yhdessä henkilöstön kanssa vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää muun muassa selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä koko henkilöstöä koskeva palkkakartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Palkkakartoituksen avulla selvitetään, ettei saman työn antajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia palkkaeroja.

Yhdenvertaisuuslaki 1. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. 2. Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää

haki joilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. 3. Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppi laitoksia sekä työnantajia. Heillä on velvollisuus laatia suunnitelma yhden vertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. 4. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti muiden kanssa, mikä aiheuttaa uusia velvoitteita esimerkiksi hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille.

Valvonta Tasa-arvovaltuutettu valvoo sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja tasa-arvolain syrjintäkieltojen noudattamista. Lakiuudistuksen myötä vähemmistövaltuutetun virka korvataan yhdenvertaisuusvaltuutetun viralla. Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo 1.1.2015 alkaen yhdenvertaisuuslain syrjinnän kieltoa muun muassa iän, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja vammaisuuden osalta. Työelämän osalta yhdenvertaisuuslakiin perustuvaa syrjintää valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset (aluehallintovirastot).

Tutkijat ehdottavat: TYÖELÄMÄKOULUTUSTA turvapaikanhakijoille Esiselvitys Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneiden työntekijöiden työoloista ja työkyvystä paljasti pulmia näiden työoloissa. Selvityksen tulokset osoittavat, että työelämän pelisäännöistä kannattaa keskustella turvapaikanhakijoiden kanssa jo vastaanottokeskuksissa. Väärinkäytösten ja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja kitkemiseksi suositetaan työsuojeluhallinnon ja vastaanottokeskusten yhteistyön kehittämistä ja tiivistämistä. Turvapaikanhakijat tarvitsevat työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi konkreettista tietoa suomalaisesta kulttuurista ja työelämästä sekä työelämän pelisäännöistä jo vastaanottokeskuksissa. Lisäksi työterveyshuollon on varmistettava yhteistyössä asiakasyritystensä kanssa, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tietävät, mitä työterveyshuolto on ja miten se toimii. Esiselvitys tehtiin osana Tasavertaisesti osalliseksi verkostoihin – maahanmuuttajat työelämän kehittämisverkostoissa -hanketta, jonka ohjausryhmässä SSTL Puhtausala ry oli mukana. Hanke toteutettiin heinäkuusta joulukuun loppuun 2014. TTL Tiedote 86/2014, Helsinki 16.12.2014

KANSAINVÄLISIÄ VUOSIPÄIVIÄ 11.2. 20.2. 1.3. 8.3. 20.3. 21.–27. 3.

Euroopan 112-päivä Kansainvälinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden päivä Syrjinnän vastainen päivä Kansainvälinen naistenpäivä Onnellisuuden päivä Solidaarisuusviikko rasismia ja syrjintää vastaan

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

ESIMIEHEN ARKEA

– katsaus yhteen työpäivään Kiti Suomalainen rakastaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joita hän kohtaa työssään esimiehenä. Hän haluaa haasteita, ja siksi hänen asiakaskohteensa ovat isoimmasta päästä, kuten kauppakeskuksia. Entä mitä kaikkea mahtuu yhteen esimiehen työpäivään? Kävimme seuraamassa päivän kulkua 3. joulukuuta Tampereella.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

iti Suomalainen on Lassila & Tikanojalla siivousja tukipalveluyksikössä palveluesimiehenä, ja sen lisäksi yhdessä kohteessa hänelle kuuluvat myös aula- ja vartiointipalvelut. Kaikkiaan hänellä on noin 60 siivoojaa ja kaksi palvelu ohjaajaa Tampereella. Lisäksi Kiti on toimihenkilöiden luottamusmies Tampereen alueella.

8.30 Aamu alkaa puhelinsoitolla Työpäivä alkaa, kun palveluohjaaja soittaa. Puhelimessa keskustellaan päivän töistä. ”Esimies ei yksin pärjää. Palveluohjaajat hoitavat käytännön työt. Minulla on kaksi palveluohjaajaa, joiden kanssa juttelemme päivittäin kolmesta neljään kertaan ja yritämme nähdä mahdollisimman usein”, Kiti kertoo.

Esimiestyö tek sti ja kuvat :

Palaverissa on mukana asiakkaalta kuusi yhteyshenkilöä eri osastoilta, Lassila & Tikanojalta Kitin lisäksi asiakkuuspäällikkö ja palvelupäällikkö. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa talous, turvallisuus, palautteet, käyttäjä- ja tyytyväisyyskysely, jossa asiak kaan työntekijät ovat saaneet antaa palautetta L&T:n palveluista. ”Näin isoja palavereita meillä on täällä noin neljä kertaa vuodessa.”

11.45 – 12.15 Välitöntä tunnelmaa työntekijöiden kanssa

Aamuun mahtuu myös pikainen käynti toimistolla, jossa Kiti lukee sähköpostit. Jostain syystä se ei onnistunut puhelimella, mutta myöhemmin päivällä puhelin toimii taas normaalisti.

9 – 11.45 Palaveria Iso palaveri asiakkaan Valmet Fabrics Oy:n kanssa. Tehdas työllistää noin 500 henkilöä, ja se on Kitin isoimpia kohteita. Siivouksen lisäksi Kiti vastaa vartiointi- ja aulapalveluista. Hänellä on vartijakortti, koska ilman sitä ei voisi toimia vartijoiden esimiehenä. Täällä Lassilla & Tikanojalla on kaikkiaan 12 työntekijää. Vartiointi- ja aulapalvelujen esimiestyöt vievät ajallisesti pienen osan Kitin työajasta, mutta niissä on omat vaatimuksensa. ”Vartiointipalveluihin ei voi esimerkiksi ottaa sijaiseksi ihan ketä vaan.”

Palaverin jälkeen Kiti jää hetkeksi juttelemaan aulaan työntekijöidensä Lassi Anjalan ja Kasper Muinosen kanssa. Keskustelun aiheita ovat muun muassa Kasperin loma. Esimiehen ja työntekijöiden välillä huumori hersyää ja tunnelma on mukavan välitön. ”Työ ei voi olla niin vakavaa, huumorilla pärjää. Joissain asioissa minun pitää olla määräävä, mutta haluan on tuttavallinen työntekijöideni kanssa. Jokaista työntekijää kohtelen tasa-arvoisesti. Jos heillä on ideoita työhön, kerron ne aina palavereissa asiakkaille. Asiakkaat myös usein kertovat palautteen suoraan työntekijälle, mikä on vain hyvä asia.” ”Minulla on myös läheiset ja tuttavalliset välit asiakkaisiin. Tituleeraan itse, että olen meidän firman pelle. Eräs asiakas sanoikin positiivisessa mielessä, että Kiti on ohjelmanumero jo itsessään.” ”Olen rempseä ja hoidan asiat. Tykkään olla käytännönläheinen, ja tarvittaessa puhdistan itse lattiakaivon.” Matkalla autolle Kiti pysähtyy vielä hetkeksi juttelemaan vartijan kanssa. Hän lupaa lähettää juuri käydystä palaverista saamansa palautteet sähköpostitse.

12.15 – 12.40 Autolla ajamista ja puhelimen pirinää Automatka alkaa kohti kauppakeskus Koskikeskusta. Palveluohjaaja soittaa, ja hänen kanssaan Kiti pohtii työjärjestelyitä, kun työntekijä on sairastunut. ”Paljon aikaa kuluu autolla ajamiseen, ja käytän sen ajan hyödyksi niin, että olen silloin puhelimessa.

Satu Hakala

Handsfree varmaan kasvaa kohta korvaani kiinni”, heittää Kiti. Valmetilta soittaa kohdevastaava kysyäkseen seuraavan päivän perus pesuista. ”Jokaisessa kohteessa on kohdevastaava, ja jos siellä on jotain selvitettävää, he soittavat minulle.” Kiti kertoo, että joskus puhelin pysyy mykkänä lähes koko päivän ajan ja toisinaan puhelinrumba alkaa heti aamulla jatkuen iltaan asti. Soittajat ovat niin asiakkaita kuin työntekijöitä. ”Asiakas saattaa kysyä muun muassa jostain laskusta. Jos en muista mistä on kyse, niin selvitän asian. Esimies on kuin kävelevä tietopaketti.”

12.40 – 13.10 Tankkausta Lounas Koskikeskuksessa. Kiti kertoo, miten hänestä tuli siivousalan esimies. ”Restonomi-opiskelujeni ohessa tein kiertävän siivoojan töitä. Valmistuin vuonna 2004, ja aloitin palvelu ohjaajana saman vuoden kesänä. Vuodesta 2010 lähtien olen ollut esimiehenä L&T:llä.” ”Tykkään vauhdista ja vaarallisista tilanteista, joita on enemmän isoissa asiakaskohteissa. Niissä pitää myös hahmottaa isoja kokonaisuuksia. Esimerkiksi kauppakeskuksissa on haastetta, koska ne ovat auki lähes koko ajan. Pienet asiakkaat, joissa siivotaan kerran viikossa, eivät pidä mielenkiintoani yllä.” Kitin mielestä työn parhaita puolia ovat erilaiset työpäivät sekä työn vapaus ja mahdollisuus pitkälti itse suunnitella päivän kulku. Työsarkaa riittää, mutta työnarkomaanina Kiti on opetellut myös hellittämään. ”Esimiehillä on kova henkinen paine, koska tulosta pitää syntyä. Ehkä siivouspuolella on oltu liian kilttejä ja tehdään helposti liikaa töitä, jolloin eteen voi tulla loppuunpalaminen. Itse ajattelen, että parhaani teen, mutta aina mä en kaikkea ehdi ja sitten on vain läh dettävä kotiin.” Kiti ihmettelee vielä, että miksiköhän tällä alalla esimiehinä on niin vähän miehiä? Työntekijöinä kyllä on, esimerkiksi Valmet Fabricsilla kaikki Kitin työntekijät ovat miehiä. PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

13.10 – 13.35 Koskikeskuksessa Koskikeskuksessa siivooja Heli Maununen-Kuusrainen on työn touhussa. ”Koskikeskuksessa sattuu ja tapahtuu koko ajan. Viikoittain soittelemme Helin kanssa”, kertoo Kiti. Ihan pienestä työmaasta ei ole kyse. ”Päivän aikana kävelen neljä kilometriä”, lisää Heli. ”Täällä Koskikeskuksessa laatukierros on joka kuukausi, ja pyydän siihen aina asiakkaan mukaan. Jos hän ei pääse, teen sen yksin”, kertoo Kiti. Haastatteluteon aikoihin Kitin työajasta kuluukin iso osa laatukierroksiin. ”Joidenkin isojen asiakkaiden kanssa on kuukausittain palavereita ja laatukierroksia, joihin menee koko päivä sekä sen lisäksi on vielä niiden raportointi toimistolla.” ”Sopimukseen voi kuulua, että olen kohteessa paikalla tietyn tuntimäärän viikossa, ja silloin teen muun muassa laatukierroksia.”

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Kello 14. Toimistotöitä eli miljoona asiaa yhtä aikaa Kauppakeskuksesta saapumisen jälkeen toimistolla odottaa muun muassa päivän aikana saapuneet noin 20 sähköpostia. ”Kutsun toimistotöitä diipadaaksi eli sitä ja tätä, mikä tarkoittaa 10 miljoonaa asiaa yhtäaikaa.” Työhuoneella työasioita hoitaa jo palveluohjaaja Iris Pirkkanen, joka on myös työsuojeluvaltuutettu. Kiti ja Iris keskustelevat seuraavana päivänä aloittavan uuden työntekijän töistä ja työvaatteista. Kiti vie henkilötiedot koneelle, ja samalla keskustellaan sujuvasti muistakin työasioista, kuten perehdytyskorteista. Kyseisellä viikolla on pitkästä aikaa myös sairastuneita, joten töille mietitään tuuraajia. Välillä Kiti käy viereisessä huoneessa kysymässä neuvoa Mobilog-järjestelmään, joka on hiljattain otettu käyttöön. Tuttavallisemmin Simo-järjestelmässä jokainen työntekijä saa oman puhelimen, ja järjestelmän ja puhelimen avulla hoituu muun muassa työajan seuranta ja tehtävien jako. Esimies vie kaikki henkilötiedot, työtehtävät ja -ajat järjestelmään. Kitin palveluohjaajista myös Krista Lehtiniemi saapuu työhuoneeseen. Kolmikon välillä vallitsee jo aikaisemmin havaittu välittömyys ja iloisuus. Työnsuunnittelu tapahtuu yhdessä. ”Esimiehen tarpeelliset työvälineet ovat läppäri, kännykkä ja oikeat kädet eli palveluohjaajat”, toteaa Kiti. Kiti jatkaa toimistotöitä, joihin kuuluu kyseisenä päivänä ainakin

ostolaskujen tiliöintiä, työmääräyksiä, työntekijöiden matkalaskujen laittamista eteenpäin, laskutusarvioita loppuvuodelle, sähköposteihin vastailua ja seuraavan päivän suunnittelua. Mikäli aikaa riittää, edessä on vielä laatukoontia eli laatukierroksen tuloksien kirjaamista asiakkaan omaan järjestelmään. Esimiehen tehtäviin kuuluvat myös muun muassa laskutukset ja tarjoukset sopimukseen kuulumattomista töistä esimerkiksi peruspesuista, palaverit, yksikkökokous kerran kuukaudessa, työvuorolistojen laatiminen, erilaisten raporttien ja muistioiden kirjoittamiset, alkuvuodesta kehityskeskustelut ja koulutukset työntekijöille, kuten erilaisista toimintatavoista. ”Tällä hetkellä tapetilla on erityisesti työturvallisuus. Meillä on niin sanottuja safety walk -tilaisuuksia, jolloin tarkistetaan, että työpaikalla esimerkiksi kaikki pistorasiat ja työvälineet ovat kunnossa. Työntekijöiden tulisi myös käyttää talvella liukuesteitä, kun vievät roskia ulos.” Kitin mukaan sähköinen kalenteri kännykässä on aivan ehdoton, mutta myös tavallinen paperinen kalenteri täyttyy huimaa vauhtia. Tietyt työt vain on aina tapahduttava tiettyinä aikoina, kuten työntekijöiden palkanlasku. Touhukas ja toimelias Kiti ehtii moneen paikkaan, mutta yksi asia on varma. ”Toivoisin, että olisi enemmän aikaa työntekijöille.” Työpäivä päättyy kello 17.

TUTKITTUA TIETOA

TUTKIMUSTIETOA

esimiestyön avuksi Aino-Kaisa Aho tarjoaa laajan katsauksen tämän hetken puhtausalan esimiehen työhön sekä näkemyksiä tulevaisuudesta. Tekstiä elävöittävät haastateltujen suorat lainaukset. Kehittämisehdotuksena Aho esittää, että esimiehiä osallistetaan aietmpaa enemmän kehittämistoimintaan ja huomioidaan heidän näkemyksiään. Johtajilta odotetaan siivousosaamista, kaikilla organisaatiotasoilla. Puhtausalan ominaispiirteet tulisi huomioimista esimerkiksi kilpailutuksissa, sopimuksista neuvoteltaessa sekä palvelujen tuottamisen suunnittelussa. Tulevaisuudessa on varauduttava siihen, että puhtausalan yritykset tarjoavat laajempia palvelukokonaisuuksia ja että työtehtävien kirjo edelleen lisääntyy. Kehittämisehdotuksena nousee alan koulutukseen houkutteleminen. Aho muistuttaa, että 2010-luvun esimiestyön pitää sopeutua työntekijöihin, jotka ovat muuttuneet hallintoalamaisista itsenäisiksi, työsuoritteita valikoiviksi tarjoajaksi. Aho arvioi, että vastuullisuusajattelusta tullaan siirtymään vastuullisuuden kulttuuriin organisaatioissa. Myös kumppanuuden merkitys korostuu ja siivouksen arvostus on nousussa. Näkemys puhtausalan toimijoiden merkityksestä rakennusten kunnon ylläpitäjinä on huomattu ja sitä osataan toivottavasti arvostaa vielä enemmän tulevaisuudessa. Aino-Kaisa Aho: Puhtausalan esimiestyö ja sen kehittyminen, opinnäytetyö, Haaga-Helia, palveluliiketoiminnan koulutusohjelma 2014, restonomi ylempi amk-tutkinto

Poimimme tuoreimmista tutkimuksista kolme opinnäytetyötä, jotka ovat kiinnostavia puhtausalan esimiestyön näkökulmasta.

Leena Herton tutkimuksen tavoitteena oli selvittää oppilaitoksen puhdistuspalvelualan tiimiorganisaation toimintaa liittyen työn organisointiin, resursointiin ja ajankäyttöön sekä kehittää mahdollisia työkaluja näiden asioiden kehittämiseksi. Kehittämistarpeina opettajat mainitsivat englannin kielen lisäkoulutuksen, erityispedagogiikan osaamisen, ammatillisen koulutuksen, yhteisöllisen median ja opiskelijoiden osaamisen arvioinnin. Huolenaiheena nousi esiin koko aikuiskoulutuksen alasajo. Tutkimuksen tuloksena Hertto kehitti tiimiorganisaatiomallin puhdistuspalvelutiimille. Kehittämistyön tulee perustua työelämälähtöisyyteen ja koulutuksessa tulisi pyrkiä eroon tutkintosidonnaisuudesta. Leena Hertto: Johtaminen ja kehittäminen tiimiorganisaatiossa, Case Turun Aikuiskoulutuskeskus Puhdistuspalveluala, Turun Ammattikorkeakoulu, Palvelujen tuottaminen ja johtaminen, restonomi 2014

Sanna-Maria Laurilan tutkimukseen vastaajat sopivat hyvin kuvaamaan puhtausalan tilannetta: vastaajista suurin osa oli naisia 77 prosenttia, miehiä 23. Yli puolet oli ikäluokkaa 41–50 vuotta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vastaajista lähes kaikki kokivat johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisen hyödyllisensä ja vaikuttavana niin osaamisensa kuin esimiestyötaitojenkin kehittämisen kannalta. Eri osa-alueiden, esimiestaitojen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen nähtiin kasvaneen tutkinnon suorittamisen myötä. Heikoimmin osaamisen kasvua arvioitiin tapahtuneen talouden johtamisen, verkostojen hyödyntämisen ja projektityöskentelyn osalta. Sanna-Maria Laurila: Johtamisen erikoisammattitutkinnon vaikuttavuus tutkinnon suorittaneiden esimiestyöhön, Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämän johtamisen erikoisam mattitutkinnon vaikuttavuuden arviointia tutkinnon suorittaneiden kokemana, ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, HAMK, liiketalouden koulutusohjelma, Visamäki, syksy 2014

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

ESIMIESKILPAILUN

finalistit esittäytyvät

Puhtausalan vuoden 2014 esimies julkistetaan Esimies- ja asiantuntijapäivillä 2015. Kilpailuun lähti mukaan 18 osanottajaa, joista tuomaristo valitsi viisi finalistia. Työelämä 2020 -hankkeessa SSTL Puhtausala ry:n tavoitteena on tehdä Suomen puhtausalasta Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Seuraavassa finalistit esittäytyvät ja vastaavat kysymykseen: Miten osallistut tämän tavoitteen toteuttamiseen? He esittelevät myös käytännön, jonka haluaisivat leviävän mahdollisimman moneen työyhteisöön.

Ulla Koivunen palveluesimies

Marja Mäkkeli puhtauspalvelupäällikkö

HUS Desiko / laitoshuolto, Peijaksen Sairaala Vantaa

Pohjois-Karjalan koulutus kuntayhtymä/Tilapalvelu Joensuu

Mielestäni hyviksi havaitsemani käytännöt omassa työssäni ovat parasta, millä itse voin osallistua ison tavoitteen toteutumiseen vuoteen 2020 mennessä. Onnistuneina käytäntöinä haluan esitellä yhteistyön PosiVire Oy:n kanssa sekä tiimiemme kehittämisen ja koulutuksen. Peijaksen sairaalan laitoshuolto ja PosiVire Oy:n yhteistyötä olen kehittänyt kolme vuotta. Posivire Oy:n perustehtävä on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevia työllistymään ja opiskelemaan. Yhteistyössä tuemme maahanmuuttajia työllistymään laitoshuoltajan työhön. Saamme motivoituneita ja koulutettuja työntekiöitä. Työntekijöiden saanti helpottuu huomattavasti, koska alalla osin pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, oppisopimusjärjestelmän kautta saamme lisää osaamista laitoshuoltoon ja puhtaus alan arvostus ja laadullinen taso kasvavat tämän koulutuksen myötä. Tiimien kehittäminen laitoshuollossa on sujuvan toiminnan tärkein asia. Peijaksen sairaalaan on muodostettu kuusi tiimiä. Kaikki laitoshuoltajat osallistuvat työnkiertoon ja opettelevat uusia alueita. Näin laajennetaan erityisosaamista. Peijaksen sairaalan laitoshuollossa tavoitteena on, että kaikista tulee sairaalasiivouksen huippuammattilaisia. He taitavat vuodeosaston, päivystysalueen ja leikkausosastojen laitoshuoltotehtävät. Tiimien kehittäminen toimiviksi lisää työssä jaksamista ja työnkierto laajentaa osaamista. Teemme yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa. Sieltä saamme opiskelijoita työssä oppimisjaksoille ja opiskelun päätyttyä uusia siivouksen ammattilaisia työsuhteeseen Peijaksen sairaalaan. Kiinnostus sairaalasiivousta kohtaan on ollut myönteistä. Opiskelijat tuovat osaamista koko työ yhteisöön.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Omassa esimiestyössäni olen kokenut ja nähnyt hyväksi – tulokselliseksi – työhyvinvointia edistäväksi käytänteeksi osallisuuden mahdollistamisen ja tiedon lisäämisen. Henkilöstöni toimii tiimeittäin. Suunnat, toiminnan rajat ja tavoitteet sovitaan yhdessä keskustellen, osittain rajat (raamit) tulevat asiakkailta ja hallinnosta. Tiimit saavat vapauden toteuttaa arjen toiminnan, luovuus elää ja vastuunotto kasvaa. Uskon, että vapaus tuo vastuuta ja vahvaa sitoutumista. Hyväksi käytänteeksi arjen toiminnasta olemme yhdessä todenneet ”hyvin suunnitellun puoliksi tehdyksi”. Se pätee viikkotyöohjeissa, jaksottaisten töiden suunnittelussa ja perussiivoustenkin suunnittelussa sekä laajemmin toiminnan suunnittelussa (vuosikello) tai rakennusten- ja tilojen suunnittelussa. Osallisuuteen kuuluu tärkeänä osana toinen toistemme, osaamisemme ja erilaisuutemme arvostaminen. Tiimin vahvuus ja kehittämistarve paljastuu usein heikoimman lenkin mukaan. Esimerkki osallistumisesta: 3.12.2014 käynnistimme kou lu tuspäivämme yhteydessä toimintamme kehittämiseen ja yhtenäistämiseen liittyvät pienryhmät. Pienryhmään ilmoittauduttiin lähinnä kiinnostuksen mukaan. Valikoidut kehittämisalueet nousivat toimintaamme kuvaa vista otsikoista esiin tuplatiimi-menetelmää soveltaen. Kehitettäviin aihealueisiin valittiin työryhmät, jotka kokoavat hyväksi koetut mallit (s-posti ja kuvat työryhmälle) ja toimintatavat. Työryhmät kokoavat niistä koosteen meille kaikille sekä aineistoa eteenpäin esimerkiksi rakennus- ja tilasuunnitteluun.

Pirjo Pellikka palveluesimies ISS Palvelut Oy Oulu

Toivoisin, että jokaisessa työyhteisössä olisi työssä aina ilo mukana! Tehdään porukalla itsestämme asiakkaillemme tärkeitä ja toteutetaan asioita yhdessä. Aito moniosaajuus ja palvelualttius tekee meistä par haita. Huomioidaan kiinteistön puutteita ja vikoja ja viedään nämä asiat eteenpäin. Näin vältytään monelta vahingolta ja tilat pysyvät pidempään kunnossa. Ollaan ennakkoluulottomia ja annetaan asiakkaille kehitysehdotuksia. Otetaan toiminnassa huomioon ympäristö ja kehittyneet toimintatavat sekä koneet. Näillä jaksamme tehdä fyysistä työtä eläke ikään asti. Olen osallistunut Joutsenmerkin hakemiseen asiakaskohteelleni. Hakemuksen tekeminen on hyvin opettavaista, ja siinä lähentyy asiakkaan kanssa huomattavasti. Lisäksi henkilöstö saa paljon hyödyllistä tietoa. Tekemistä voi myös hieman kyseenalaistaa ja parantaa tällä. Joutsenmerkin hakemisen ja ylläpidon lisäksi olen tämän kohteen ympäristötiimin jäsen.

Asta Tuomela palveluesimies Salon kaupunki Salo

Tavoitteenani on ylläpitää työyhteisöä, joka on ylpeä omasta työstään, mutta suorittaa työn riittävän nöyrällä tavalla asiakaslähtöisesti. Työyhteisössä haluan kehittää ja ylläpitää positiivista asennetta siivoustyötä kohtaan. Hyvät työvälineet, koneet ja ammattitaidon jatkuva ylläpito takaavat tavoitteena olevan työn laadun. Laatu pitää myös määrittää, sitä pitää seurata ja arvioida jatkuvasti ja palautteen antaminen on tärkeää. Tavoitteenani on luoda työyhteisössä yhteishenkeä, jossa pidämme huolta itsestämme ja toisistamme. Muiste taan olla puhtaanapitoalan käyntikortteja siistit työasut päällä ja ystävällinen hymy kasvoilla. Työyhteisössäni olen osallistunut moneen kehityshankkeeseen muun muassa henkilöstön koulutuskartoitukseen, oppisopimuskoulutusten järjestämiseen omille työntekijöille, perehdytyksen kehittämiseen, työhyvinvointiprojektiin yhdessä työterveyshuollon kanssa, työolosuhdekartoituksiin, asiakastyytyväisyysmittauksiin, tiimityöskentelyn kehittämiseen ja siivoustyön mitoitukseen.

Sannamari Suvisilta palveluesimies Lahden kaupunki Lahden Servio Lahti Työskentelen Lahden Serviossa (entinen Lahden Siivous palvelu) palveluesimiehenä. Matala organisaatio mahdollistaa joustavuuden ja nopeat päätökset. Meille myönnettiin 2012 SSTL Puhtausala ry:n Clean Card -sertifikaatti. Olemme suunnattoman ylpeitä sertifikaatista, sillä se on vaatinut kaikilta työntekijöiltä pitkäjänteisyyttä ja sinnikästä työtä tulevaisuuden eteen. Kun aloimme suunnitella ulkoista auditointia organisaatiossamme, kävin kollegani Sini Mannisen kanssa sisäisen auditoinnin koulutuksen. Sisäiset auditoinnit aloitimme perusasioista ja huomasimme pian, että olimme löytäneet ”tavan toimia”. Siitä emme halunneet enää luopua. Palkitsevinta on ollut huomata työntekijöiden lähteminen mukaan laatuhankkeeseemme. Vaikka Lahden kaupungilla on käytössä yleinen aloitetoiminta, saamme sisäisissä auditoinneissa paremmin esille organisaatiomme toimintaprosessit, jotka kaipaavat muutosta tai eivät toimi tarpeeksi hyvin. Ehkä salaisuus on siinä, että työntekijöitä haastatellaan ja heitä kuunnellaan henkilökohtaisemmin. Kun ajatus ”työn sujuvuuden ja toiminnan parantamiseksi, ei auditoijaa varten” oli sisäistetty, henkilökunta on ollut innolla mukana. Tällä hetkellä auditointeja ja varsinkin ulkoista auditointia odotetaan kovasti. Ulkopuolisen antama palaute on arvokasta ja saadut kehittämiskohteet otetaan ilolla vastaan. Olemme oppineet antamaan itse palautetta organisaation sisällä sekä ottamaan sitä vastaan. Hallittu johtaminen synnyttää luottamusta, ja muutoksien aikana luottamuksen merkitys korostuu. Ihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat voidaan hyödyntää ennakoimalla uusia palveluja ja huolehtimalla osaamisen kehittämisestä. Palvelujen ja toimintojen kehittäminen onnistuu, jos meillä on oikea asenne ja halu uudistua. Halu tehdä arvokasta työtä synnyttää motivaatiota, joka puolestaan synnyttää onnistumisen ja myönteisyyden kehän, jota juuri nyt tarvitsemme.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Esimiestyö tek sti :

Irma Tapaninen kuva: Ville Grahn

Rakenna tietoisesti

LUOTTAMUSTA TYÖYHTEISÖSSÄ

uottamus työyhteisössä kehittyy useimmiten vaistonvaraisesti, yhteistyöstä syntyneiden kokemusten perusteella. Sitä voidaan kuitenkin rakentaa myös paljon tietoisemmin. ”Luottamusta voidaan syventää eettisen johtamisen avulla”, sanoo henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaansa eettisessä johtamisessa on kyse ennen kaikkea inhi millisesti kestävän ja hyvän toiminnan edistämisestä työyhteisössä. Eettisen johtamisen tehtävänä on pitää työyhteisö koossa, vähentää inhimillistä kärsimystä ja ongelmia, edistää työyhteisön hyvinvointia ja pyrkiä ratkaisemaan ihmisten väliset eturistiriidat oikeudenmukaisesti ja rakentavasti. Onnistuakseen työssään eettinen johtaja tarvitsee tietoihin ja taitoihin perustuvan osaamisen lisäksi myös arvoihin pohjautuvaa etiikkaa. Työyhteisön luottamus puolestaan on sekä ihmisten välistä että työyhteisön tapajärjestelmän mukaista – ja Lämsän mukaan niitä molempia tarvitaan. Luottamus suuntautuu tulevaisuuteen ja siihen liittyy myös petetyksi tulemisen riski. ”Luottamus on uskoa siihen, että luotettu henkilö tai työyhteisö toimii ja osaa toimia sovittujen sitoumusten ja

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

normien mukaisesti, eikä käytä luottajaa hyväksi tilaisuuden tullen”, määrittelee Lämsä.

Verkostoituva työelämä edellyttää luottamusta Työyhteisöjen muuttuva toimintaympä ristö edellyttää yhä useammin hierarkioista vapaata, oppivaa, yhteistoiminnallista ja verkostomaista toimintatapaa. Tällaista mallia ei synny ilman osaavaa, motivoitunutta ja yhteistyöhön kykenevää henkilöstöä. Verkostoituminen lisää organisaatioiden välistä riippuvuutta ja edellyttää niiden jäseniltä vuorovaikutustaitoja ja kykyä yhteistyöhön. Verkostoituvassa työyhteisössä pyritään irti kontrollista, jolloin luottamus on se ”kitti”, joka tekee mahdolliseksi henkilöstön sitoutumisen työyhteisön yhteisiin tavoitteisiin. Paitsi että luottamus vähentää valvonnasta johtuvia kustannuksia, se on kilpailun korostamisen sijaan verkostosuhteiden rakentamisessa muutenkin tärkeää. ”Jotta ihmiset voisivat työskennellä rakentavalla tavalla yhdessä organisaation perustehtävän suorittamiseksi, on syytä kehittää tiukan valvonnan sijasta koko työyhteisön kattavaa keskinäistä luottamusta”, Lämsä korostaa. Luottamuksen syvenemisestä hyötyy koko työyhteisö. Kun henkilöstö

tuntee olonsa turvalliseksi työyhteisössä, se synnyttää hyvinvointia ja parantaa työelämän laatua. ”Voisi sanoa, että luottamus saa työn sujumaan, uudet ideat esille ja työyhteisön menestymään, jopa kukoistamaan. Valitettavasti tämä havaitaan kuitenkin yleensä vasta silloin, kun luottamus kyseenalaistuu tai katoaa”, Lämsä pahoittelee.

Luottamus rakentuu dynaamisena jatkumona Luottamuksen rakentaminen on aikaan ja paikkaan sidottu vähittäin kehittyvä prosessi. Luonteeltaan tiedollisena ja osittain tiedostamattomiin tunteisiin perustuvana luottamuksen kehittyminen edellyttää työyhteisön jäsenten yhteisiä kokemuksia ja yhdessä tekemistä. Lämsän kehittämä luottamusjohtamisen malli etenee pitkittäin, mutta ei suoraviivaisesti. Voidaan sanoa, että luottamuksen kehittyminen on dynaaminen jatkumo. Kun uusi työntekijä tulee työyhteisöön, molemminpuolinen luottamus on aluksi alhaisempaa tasoa, ehdollista. Se on pohja, jolta luottamus voi kehittyä kohti korkeampaa, ehdotonta luottamusta. ”Perustasolla, jossa toisilleen entuudestaan tuntemattomat ihmiset kohtaavat, on tärkeää ennen kaikkea palkkioiden ja arvioinnin

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Luottamussuhteita uhkaavia sudenkuoppia ovat epävarmuus, ihmisten välisen kovan kilpailun suosiminen sekä hyvin yksityiskohtainen seuranta ja arviointi, työkuormituksen epätasaisuus, suosikkijärjestelmä ja erityisesti epäoikeudenmukainen johtajuus.

oikeudenmukaisuus. Ne muodostavat perustan luottamuksen kehittymiselle”, toteaa Lämsä ja jatkaa: ”Siitä lähtee siirtyminen kumppanuuteen, kohti yhteisiä arvoja. Tähän korkeampaan luottamukseen sisältyy myös työnteon sisäinen motivaatio ja yhteisten tavoitteiden ymmärtäminen.” Lämsä korostaa, että johtajan – esinaisen tai -miehen – toimintatapa on yksi keskeisimmistä luottamusta ja myös epäluottamusta aiheuttavista tekijöistä. Johtajuus selittää noin kolmasosan osalta luottamuksen tasoa: ”Oikeudenmukaisuus, lupausten pitäminen, sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, avoimuus, henki löstön osallistumismahdollisuudet ja ihmisten osaaminen ovat avaimia luottamuksen kehittämiseen.” Työyhteisö rapautuu, jos siinä ei sitouduta luottamuksen rakentamiseen. Luottava työyhteisö puolestaan voi hyvin ja onnistuu paremmin. Lämsä toteaa, että johtajan teot merkitsevät enemmän kuin sanat: ”Ihanteena tietenkin on, että teot ja sanat olisivat tasapainossa. Kaikkein ongelmallisimmassa tapauksessa sanat jäävät pelkäksi sanahelinäksi, ja johtajan teot ovat ristiriidassa yhteisiksi uskoteltujen arvojen tai tavoitteiden kanssa.”

Luottamussuhteilla on haasteita ja sudenkuoppia Mitä uhkia työyhteisön jäsenten keski näisen luottamuksen syntymiseen ja sen kehittämiseen voi liittyä? Lämsä toteaa, että työsuhde ei ole rakkaussuhde, joten siltä ei tule edellyttää kaikkein korkeinta luottamuksen tasoa. Liialli sen luottamuksen uhkana on hänen mukaansa henkilöstön naiivius ja se, että työyhteisön kriittiset äänet jäävät näkemättä tai niiden olemassaolo kielletään: ”Luottamuksen rakentamisessa ihmisten osallisuutta ja vuoropuhelua on

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

lisättävä, jolloin on annettava erilaisille äänenpainoille tilaa. Ihmisen on voitava kokea olevansa itsenäinen subjekti eikä toimenpiteiden kohteena oleva objekti”, Lämsä painottaa ja summaa: ”Tämän sisäistäminen luo eväät eettiselle johtamiselle.” Puhtausalan työyhteisöt ovat varsinkin suuremmissa kaupungeissa usein monikulttuurisia. Se tuo Lämsän mukaan joitakin lisähaasteita luottamuksen rakentamiselle: ”Suomi on lähtökohtaisesti luotta musyhteiskunta. Meillä on totuttu luottamaan siihen, että virkamiehet ovat korruptoitumattomia ja yhteiskunta toimii ennakoitavasti. Niin ollen myös uudet työntekijät luottavat toisiinsa, jolloin tämän lähtökohtaisen luottamuksen voi menettää. Monissa muissa yhteiskunnissa, kuten esimerkiksi Venäjällä tai Virossa, on erilainen kulttuuri. Siellä ajatellaan, että toiseen ei voi lähtökohtaisesti luottaa, vaan luottamus pitää ansaita. Tämä ero on hyvä tiedostaa monikulttuurisissa työyhteisöissä.” Lämsän mukaan esimerkkejä luottamussuhteita uhkaavista sudenkuopista ovat epävarmuus, ihmisten välisen kovan kilpailun suosiminen sekä hyvin yksityiskohtainen seuranta ja arviointi, työkuormituksen epätasaisuus, suosikkijärjestelmä ja erityisesti epäoikeudenmukainen johtajuus.

Organisaatiomuutokset lisäävät turvattomuutta Erilaiset organisaatiomuutokset ja henkilöstön irtisanomiset näyttävät olevan verkostoitumiskehityksen ohella toinen työelämän suuri muutostrendi. Miten se vaikuttaa eettisen johtajan työhön ja henkilöstön kokemaan luottamukseen? Lämsä myöntää, että epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet työelämässä. Se vaikeuttaa luottamuksen rakentamista, sillä luottamus

edellyttää turvallisuuden tunnetta: ”Turvallisuuden tunteen kadotessa ihmiset alkavat usein käyttäytyä itsekkäästi, jolloin muun muassa kilpailu, kateus ja työkavereiden ilmiantaminen nousevat esiin. Johtamisen kannalta tämä on haasteellista, sillä johtaja voi itsekin olla menettämässä työpaikkansa tai luottamuksensa organisaatioon.” Lämsä on tutkinut johtajien kokemuksia henkilöstön irtisanomisesta ja toteaa, että nämä toimivat aina työnantajan edustajana: ”Luottamuksen perustana oleva avoimuus joutuu kriisi tilanteessa koetukselle. Johtaja joutuu tasapainoilemaan silloin, kun tietää asioita, joita ei vielä voi kertoa eteenpäin. Näissäkin tilanteissa tärkeintä on oikeudenmukaisuus ja pelisääntöjen noudattaminen. Johtajan on pystyttävä hahmottamaan, miltä asiat näyttävät alaisen näkökulmasta ja minkälainen toiminta on eettisesti kestävää johtamista.” Lämsä painottaa, että juuri vaikeissa tilanteissa johtajan henkilökohtaiset ominaisuudet, korkea ammattiosaaminen ja eettinen näkemys nousevat erityisasemaan. Vaikka ne eivät välttämättä tuo turvaa johtajalle tai hänen alaisilleen kriisitilanteessa olevassa työyhteisössä, ne takaavat kuitenkin ihmisten kokonaiselämän kannalta parhaan tuloksen.

Anna-Maija Lämsän haastattelun lisäksi jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: Lämsä Anna-Maija, ”Eettinen johtaminen edistää luottamusta työyhteisössä” Yritysetiikka 1/2010, 22 – 27. Lämsä Anna-Maija & Taru Hautala, Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Edita, Helsinki 2005.

LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN työyhteisössä 1. Pelisäännöt

3. Moraalinen tuttavuus

Edellyttää johtamisen arvoilta oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, johdonmukaisuutta ja luotettavuutta. Tavoitteena on, että työyhteisön jäsenet pystyvät tietämään ja ennustamaan yhteisössä noudatettavat pelisäännöt, kuten palkkioiden tai arviointien syyt ja seuraukset.

Tuttavuus syvenee moraaliseen tuttavuuteen osallistavan ja valtuuttavan johtajuuden kautta. Tämän vaiheen arvoja johtamisessa ovat ihmisten osallisuus, voimistaminen ja yhteinen oppiminen. Viimeistään tässä vaiheessa työyhteisön jäsenistä tulee vastuullisia subjekteja, joille tulee vapaata tilaa toimia. He osallistuvat omaa työtään ja työyhteisöään koskevien mahdollisuuksien ja ehtojen muotoiluun sekä niitä koskevaan päätöksentekoon.

2. Tuttavuus Palkan ja arvostuksen kaltaisen hyödyn tavoittelusta edetään tuttavuuteen, joka tapahtuu viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä yhteistyön mahdollistavan organisoinnin avulla. Johtamisen arvoiksi nousevat edellisten lisäksi avoimuus ja yhdessä tekeminen. Työyhteisön jäsenet ovat tuttavia keskenään ja vaihtavat ajatuksia muistakin kuin pelkästään työhön sisältyvistä asioista.

4. Kumppanuus Moraalinen tuttavuus voi edetä kumppanuuteen, jolloin tarvitaan osallistumista ja valtuuttamista syventävää jatkuvaa neuvottelua, kyseenalaistamista sekä pohdintaa työyhteisön tavoitteista ja toimintatavoista. Ne kumpuavat jaetun ja moniarvoisen johtajuuden arvoperustalta.

Kotimainen Waihtoehto

www.kemvit.fi PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Työnantajan velvollisuudet tek sti :

Harri Hellstén, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät ry kuvat: iStockphoto

Sosiaalivakuuttamisen

VALVONTA HAJAUTETTUA

Lakisääteinen sosiaaliturva takaa turvaa vanhuuden, pysyvän työkyvyttömyyden, tapaturman, vanhempainvapaan, sairastumisen ja työttömyyden varalle. Tärkein vakuutus perusteinen sosiaaliturvan muoto on työeläke. Muita laeissa säänneltyjä sosiaalivakuutuslajeja ovat tapaturmavakuutus, sairausvakuutus ja työttömyysvakuutus. Vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä valvovat eri vakuutuslajien osalta eri tahot. Ankarimmillaan pakollisten vakuutus maksujen välttely voi johtaa jopa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Työnantaja on velvollinen ottamaan työeläkevakuutuksen työntekijöilleen ja yrittäjä itselleen työeläkelakien vähimmäisedellytysten täyttyessä. Työntekijälle eläkevakuutus on otettava palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana ja yrittäjälle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan aloittamisesta. Myös työtapaturmavakuutuksen ottaminen työntekijöille on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, jos työtä teetetään kalenterivuoden aikana yli 12 päivää. Yrittäjälle vakuuttaminen on vapaaehtoista. Vakuutuksen on oltava voimassa työntekijän työnteon alkaessa. Valtaosa yksityisen sektorin työnantajista on velvollinen ottamaan työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksen työ ehtosopimuksen perusteella. Kyseessä on tapaturmavakuutuksen ns. liitännäisvakuutus ja sitä koskeva palkkasummasta laskettava vakuutusmaksu peritään tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Kaikki työntekijät on Suomessa vakuutettu työttömyyden varalta. Työnantaja, joka on velvollinen vakuut tamaan työntekijänsä tapaturmavakuutuksessa, pidättää työntekijän työttömyysvakuutusmaksun tälle 20

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

maksettavasta palkasta ja tilittää sekä sen että työnantajan vakuutusmaksuosuuden työttömyysvakuutusrahastolle. Kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt on vakuutettu sairauden varalta. Sairausvakuutuksesta maksetaan vakuutetulle sairaus- ja vanhempainpäivärahoja, lääke- ja matkakorvauksia sekä korvauksia yksityisten terveyspalvelujen kustannuksista. Vakuutetun (työntekijä ja yrittäjä) osuus sairaus vakuutusmaksusta sisältyy verokortin veroprosenttiin ja maksuunpannun ennakon määrään. Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Sairausvakuutusmaksujen suorittamista valvoo siten verottaja.

Eläkevakuuttamisen valvonta Työeläkejärjestelmän asiantuntijaorganisaation Eläketurvakeskuksen yksi laki sääteisistä tehtävistä on valvoa työnantajan ja yrittäjän eläkevakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista valvotaan verotus- ja vakuutustietoihin perustuvilla massavertailuilla sekä erilaisten yksittäisten ja ulkoisten valvontaimpulssien avulla. Henkilön ja yritysten verotuksesta, ansiotuloista

sekä palkanmaksusta saatavat tiedot ovat useimmiten pohjatietona valvonnalle ja impulssina vakuuttamisvelvollisuuden selvittelyyn. Jos selvittelyn perusteella ilmenee, että vakuuttamisvelvollinen laiminlyö pakollisen eläketurvan järjestämisen, Eläketurvakeskuksen on kehotettava tätä korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos vakuuttamisvelvollinen ei asetetussa määräajassa korjaa laiminlyöntiään, Eläketurvakeskus pakkovakuuttaa tämän valitsemassaan eläkelaitoksessa vakuutetun kustannuksella. Eläketurvakeskus harjoittaa myös ennaltaehkäisevää valvontaa. Se lähettää tiedotekirjeet vakuuttamisohjeineen yrittäjille tai yrityksille, jotka rekisteröityvät verohallinnon työnantajarekisteriin tai arvonlisäverovelvollisiksi. Myös eläkelaitokset valvovat asiakkaitaan. Eläkelaitos voi määrätä työnantajalle tai yrittäjälle enintään kaksinkertaiseksi korotetun, kohtuullisena pidettävän työeläkevakuutusmaksun, jos nämä laiminlyövät eläketurvan järjestämisen laissa määritellyssä määräajassa. Työnantajalle maksu voidaan määrätä myös tilanteessa, jossa hän ei toimita vakuutuksen hoitamiseen tarvittavia työntekijätietoja laissa säädettyjä määräaikoja noudattaen.

TyEL-maksuprosentit ja rajamäärät 2015 Tilapäinen työnantaja

24,70 %

Sopimustyönantaja keskimäärin

24,00 %

Työntekijän eläkemaksu

(sisältyy edellisiin, työnantaja pidättää palkasta)

• alle 53-vuotias työntekijä • yli 53-vuotias työntekijä

5,70 % 7,20 % 57,10 €/kk

TyEL:n piiriin kuuluvan työntekijän ansion alaraja Tilapäinen työnantaja (6 kk:n palkkasumma alle) tai ei vakinaisesti työntekijöitä Sopimustyönantaja (6 kk:n palkkasumma yli) tai vakituisesti työntekijöitä

8 178 €/6 kk

Maksu valitulle eläkevakuutusyhtiölle annetun ennakkopalkkasumman mukaan. Täsmäytys kalenterivuoden lopussa vuosi-ilmoituksen perusteella.

Työntekijälle eläkevakuutus on otettava palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Tapaturmavakuuttamisen valvonta uudistumassa Työnantajien tapaturmavakuutuslakiin perustuvan vakuuttamisvelvollisuuden valvonta kuuluu lain mukaan työsuo jeluviranomaisille. Nämä tekevät ilmoituksen tapaturmavakuutuslaissa sääde tylle Tapaturmavakuutuslaitosten lii tolle havaittuaan työpaikkatarkastuk sessaan tai muutoin toiminnassaan, ettei työnantajalla ole lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Saatuaan tiedon mahdollisesta vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä liitto käynnistää asian selvittelyn ja pyytää työnantajaa täyttämään palkkailmoituksen. Jos työnantaja on laiminlyönyt tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa, liitto määrää työnantajalle laiminlyöntimaksun, joka vastaa työnantajalle tulevaa vakuutusmaksua, jota korotetaan enintään nelinkertaiseksi laiminlyönnin vakavuusasteesta riippuen. Työnantaja on velvollinen antamaan vakuutusta tehtäessä sekä sen jälkeen vuosittain vakuutusyhtiölle vakuutusmaksun määräämistä ja vakuutuksen hoitoa varten välttämättömät tiedot. Jos vakuutuslaitos ei ole voinut määrätä työnantajan maksettavaksi vakuutusmaksua tai jos työnantajan vakuutusmaksu on määrätty liian

alhaiseksi sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuden, vakuutuslaitoksella on oikeus määrätä työnantajalle kohtuullisena pidettävä vakuutusmaksu enintään nelinkertaisena ajalta, jota laiminlyönti tai virheelliset tiedot koskevat. Tapaturmavakuutuksessa ei ole työeläkejärjestelmän mukaista pakkovakuuttamismenettelyä. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla ei ole myöskään lakiin perustuvaa aktiivista vakuuttamisvelvollisuuden valvontatehtävää. Laiminlyönti tulee liiton tietoon joko edellä mainitun työsuojeluviranomaisen ilmoituksen perusteella tai vahinkotapahtuman sattuessa työntekijän tai työnantajan ilmoituksella. Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys tapaturmavakuutuslain uudistamiseksi. Esityksessä muun muassa ehdotetaan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton nimen muuttamista Tapaturmavakuutuskeskukseksi ja että uudelle toimijalle säädettäisiin tapaturmavakuuttamisen yleisvalvonta. Tapaturmavakuutuskeskus, vastaavasti kuten Eläketurvakeskus työeläkkeen suhteen, voisi pakkovakuuttaa sellaisen työnantajan, joka ei kehotuksesta huolimatta ottaisi vakuutusta. Esityksen mukaan Valtiokonttori määräisi jatkossa Tapaturmavakuutuskeskuksen

hakemuksesta laiminlyöntimaksun vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneelle työnantajalle ja samalla vakuutusmaksua vastaavan maksun ajalta, jolta vakuutus olisi tullut ottaa. Vakuutusyhtiöille säädettäisiin velvollisuus valvoa, että vakuutuksenottaja täyttää vakuuttamiseen liittyvät velvoitteensa ja työsuojeluviranomainen valvoisi nykyiseen tapaan sitä, että työnantajat ovat täyttäneet lain mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Esitettyjen muutosten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2016 alusta.

Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyys vakuutusmaksun Työnantajan on annettava tiedot työttömyysvakuutusrahastolle vakuutusvuonna maksamistaan palkoista vakuutusvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työnantajalta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ilmoitetun palkkasumman perusteella. Vakuuttamisvelvollisuuden valvontaa varten Työttömyysvakuutusrahastolla on työttömyysvakuutusmaksujen valvontarekisteri, johon kerätään perinnän toimeenpanon valvonnassa PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

tarvittavia tietoja, muun muassa työnantajakohtainen työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma. Työttömyysvakuutusrahastolla on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten tarpeellisia tietoja muun muassa väestörekisteriviranomaisilta, Eläketurvakeskukselta ja työeläkelaitoksilta, työnantajalta ja Verohallinnolta. Valvontarekisterinsä ja saamiensa tietojen pohjalta Työttömyysvakuutusrahasto valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa.

Työtapaturmavakuutuksen oltava voimassa työntekijän työnteon alkaessa.

YEL-vakuutusmaksut, rajamäärät 2015 Alle 53-vuotias yrittäjä

23,70 %

53 vuotta täyttänyt yrittäjä

25,20 %

Aloittava yrittäjä (22 prosentin alennus) vakuutus on alkanut vuonna 2013 tai myöhemmin • alle 53-vuotias yrittäjä • 53 vuotta täyttänyt yrittäjä

18,486 % 19,656 %

YEL-työtulon alaraja

7 502,14 €/v

YEL-työtulon yläraja

170 375,00 €/v

Maksu valitulle eläkevakuutusyhtiölle ilmoitetun yrittäjätulon mukaan.

Muut sosiaaliturvamaksut 2015 ja maksaminen Työnantajan sairausvakuutusmaksu

2,08 %

Yrittäjien sairausvakuutusmaksu (määräytyy YEL-työtulon mukaan, sisältyy ennakonmaksuun/veroprosenttiin)

2,23 %

• Yrittäjän päivärahamaksu • Yrittäjän lisärahoitusosuus • Yrittäjän sairaanhoitomaksu

0,78 % 0,13 % 1,32 %

Palkansaajien sairausvakuutusmaksu (sisältyy veroprosenttiin) • Palkansaajan päivärahamaksu • Palkansaajan sairaanhoitomaksu

2,10 % 0,78 % 1,32 %

Eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu (sisältyy veroprosenttiin)

1,49 %

(maksu verottajalle ennakonpidätysten tilitysten yhteydessä)

Tapaturmavakuutusmaksu, keskimääräinen

0,9 %

Toimialoittainen työn tapaturmariskin mukaan. (maksu valitulle vakuutusyhtiölle ennakkopalkkasumman perusteella, täsmäytys toteutuman mukaan kalenterivuosittain)

Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin

0,07 %

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu

(maksu ennakkopalkkasumman perusteella Työttömyysvakuutus rahastolle, täsmäytys toteuman mukaan kalenterivuosittain)

• Palkkasummasta, joka on enintään 2 025 000 € • Palkkasumman osasta, joka ylittää 2 025 000 € • TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan palkkasummasta

0,80 % 3,15 % 0,80 %

Työntekijän maksu (työnantaja pidättää palkasta ja tilittää edelleen)

0,65 %

TyEL-vakuutetun osaomistajan maksu

0,24 %

Lakisääteinen sosiaalivakuutus

TYÖNTEKIJÄLLE

YRITTÄJÄLLE

Eläkevakuutus

Kun työntekijän ansion alaraja ylittyy

Kun tulorajan alaraja ylittyy

Tapaturmavakuutus

Jos työntekijöitä enemmän kuin 12 päivänä vuodessa

Vapaaehtoinen

Työttömyysvakuutus

Voimassa, työttömyysvakuutusmaksut maksettava

Voimassa

Sairausvakuutus

Voimassa

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

koonnut : piirrok set :

Puhtausala

Tarja Valkosalo

Hanna Apunen, Istockphoto

TILASTOJEN VALOSSA Puhtauspalvelujen tavoitteena on terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön tuottaminen sekä kiinteistöjen arvon säilyttäminen. Keitä ovat puhtauden tekijät, paljonko heitä on ja millainen on heidän työsarkansa tilastojen valossa?

Siivoushenkilöstön kansalaisuus vuonna 2012

Siivous- ja kiinteistöpalveluissa toimivia ammattiryhmiä ja henkilöstömääriä vuonna 2012 50 000

45 912

40 000

16 %

30 000

84 %

25 447 20 612

20 000 10 000

Suomi Ulkomaalaistaustaiset yhteensä

5 892 Siivoustyön Kiinteistöhuollon esimiehet työntekijät ja esimiehet

4 680

2 161 Toimistosiivoojat

Hotellisiivoojat

Sairaala- ja laitosapulaiset

Päiväkotiapulaiset

Siivoustyötä tekevien muu taustamaa kuin Suomi vuonna 2012 4 000

3 380

3 000 2 278 2 000

1 000

611

342 279 271 260 250 233 211 184 159 117 115 104 102 100 97 88 80 71 68 64 53 47 46 28 27

19 14 14

tin

Ne u

sto

Vir o liit Th to aim aa Nig eri a Ne pa En F l il tin en ippii n Ju go it Ba slav ia ng lad esh So ma lia Kii na Gh an a Eti op i a Vie tna m Ke nia Ve nä jä Ira n Ro ma nia Pu Pa ola k is ta Bu n lga ria Ira k Ru ots Ma i rok ko Tu rk k i I Afg ntia an ist an Sa k sa Bri tan nia Yh U dy sva nkar i lla t (U SA Esp ) an j Ra a ns ka Ala Ital ia nk om aa t

435 435 389

Muut taustamaat yhteensä 1 642 henkilöä.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

uhtauspalvelujen henkilöstö huolehti vuonna 2013 omalta osaltaan 2 301 562 työssä käyvän henkilön terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä työympäristöstä. Työssäkäyvien lisäksi puhtautta tuotettiin muun muassa päiväkoti lapsille, koululaisille ja opiskelijoille sekä vanhusten laitoshuollon ja tervey denhuollon palveluja käyttäneille, joita oli yhteensä noin 1 700 000 henkilöä. Rakennuksia vuonna 2013 oli tilaston mukaan 218 443 kappaletta ja niiden yhteispinta-ala oli 170 009 667 m2. Ainakin suurinta osaa näistä toden näköisesti myös siivottiin.

Toimistosiivoojien määrä, sukupuoli ja ikäjakauma vuonna 2012.

Kiinteistöhuollon työntekijöiden ja esimiesten määrä, sukupuoli ja ikäjakauma vuonna 2012.

37 479

Miehet Naiset

30 000

Miehet Naiset

21 668

50 000 40 000

prosenttia koostuu muun muassa koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, metsä- ja maatalouden maasta, lomaja matkailualueista, liikenne- ja muista yhdyskuntateknisistä alueista, kansan talouden varastoista sekä muista raken nelmista. Kiinteistöjen laskennallisten siivouskustannusten arvo on noin 1,6 miljardia euroa, joka edustaa noin 14 prosenttia kiinteistön kaikista ylläpidon kustannuksista. Summa ei kuitenkaan ole sama kuin siivouskustannukset Suomessa, sillä luvusta puuttuvat rakennussiivous, kotisiivous ja liikenne välineiden siivous.

KTI Kiinteistötieto Oy arvioi vuoden 2013 lopussa rakennuskannan arvoksi yhteensä noin 360 miljardia euroa. Tästä noin 131 miljardia euroa (36 %) on toimitila- ja palvelurakennuksia ja noin 230 miljardia euroa (64 %) asuntoja. Kiinteistöpääoman osuus koko Suo men kansanvarallisuudesta on varsin merkittävä. Rakennusten ja tonttien arvo on vuonna 2011 tehdyn Kansanvarallisuustutkimuksen ja KTI:n ar vioiden mukaan noin 470 miljardia euroa, joka on noin 60 % Suomen vajaan 800 miljardin euron arvoisesta kansanvarallisuudesta. Jäljellä jäävä 40

25 000 20 000

30 000

ita

tia

ait

oti

4-v

-vu

–7

–6 4 55

537 189

1 122

5 880

6 561 a ait oti -vu –5 4

4-v –4

Ikä

967

3 875 ita tia uo

uo 4-v –3

4-v –2

603

3 232 556 ita tia

ita tia uo

hte ka ty luo

1 583 342

3 779 sä en

ait -vu

–7 4

4-v –6 55

Sairaala- ja laitosapulaisten määrä, sukupuoli ja ikäjakauma vuonna 2012. 25 000

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

6 549

5 037

ita

27 328

219 a

tia

ait 65

–7

4-v

oti -vu –6 4

–5

4-v uo

tia

ait oti -vu

–4 4 35

299 ita

269 2 577 a

422 1 705 ait

-vu

oti

tia uo 4-v

ka ty luo Ikä

ita

ns ä hte e

tia uo 4-v –7

–3 4

4 14

ita

a ait oti -vu

–6 4 55

–5

4-v uo

tia

ait

–4 4

-vu

oti

oti -vu –3 4

ita

a ait

ita tia 25

uo 4-v –2 18

Ikä

luo

ka ty

hte e

ns ä

–2

291

5 000

59 211

154

121 276

496

500

10 000 542 2 638

1 000 367

15 000

506

1 500

Miehet Naiset

18 834

20 000

1 665

2 000

Miehet Naiset

1 778

2 500

oti

tia uo

uo 4-v –5

Hotellisiivoojien määrä, sukupuoli ja ikäjakauma vuonna 2012.

5 000

55 470

663 ita

ita tia

ait oti -vu

–4 4 35

Ikä

a -vu

–3 4

-vu –2 4

oti

ait oti

en hte ka ty

ait

sä

luo

10 000

9 898 1 308

1 663 6 059

2 858 5 578

1 886 4 935

8 433

10 000

10 539

15 000 20 000

Yksityissektorin tuntipalkat vuonna 2013

Puhtauden tekijät

€ 18

16 14 12 10 8 6 4 2 0

Kiinteistönhoitaja

Siivooja Miehet

Naiset

Siivous- ja kiinteistöala työllistää Ti lastokeskuksen mukaan 77 346 siivoustyötä tekevää, 25 447 kiinteistöhuollon työntekijää ja esimiestä sekä 5 892 siivoustoimen esimiestä. Ylemmässä johdossa työskentelevien määrää ei luotettavasti saa tilastoista selville. Suurimmat ikäluokat kaikissa ammattiryhmissä ovat 45 – 5 4- ja 55 – 6 4-vuotiaat. Siivousalalla toimii myös eläkeikään ehtineitä, vuonna 2012 heitä oli yli 1700 henkilöä. Siivoustyöntekijöistä 16 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Säännöllisen työajan keski ansio siivoustyössä oli noin 2000 €/kk ja

esimiestyössä hieman alle 3000 €/kk. Palkkatietojen vertailu ei ole täysin luotettavaa, sillä mukana ovat sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät ja kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkkojen tilastointiperiaatteissa on eroavaisuuksia. Kiinteistöhuollon työntekijöiden palkkatilastossa on mukana myös esimiehenä toimivia. Miesten ja naisten palkoissa on eroja: miesten keskiansio on yleensä naisten keski ansiota parempi, mutta ei aina. Ammattinimikkeitä alalla on kymmeniä. Siivoustyötä tekevän yleisin tehtävänimike on yksityisellä sektorilla siivooja ja kuntasektorilla laitoshuoltaja.

Säännöllisen työajan keskiansio, kk-palkat vuonna 2013 € 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0

Siivooja Yritys

Laitoshuoltaja Kunta

Miehet

Sairaalahuoltaja

Kiinteistönhoitaja

Siivoustyön esimies

Naiset

Siivousala työllisti toiseksi eniten uusia työntekijöitä vuonna 2012. 3 500

Toimistosiivoojat

3 000

Sairaala-ja laitosapulaiset

2 500 2 000 1 500 1 000 500

-vu 60 yli

uo 9-v –5 50

oti

tia

ait

ita

a 40

–4 9

-vu

oti

oti ait 30

–3 9

-vu

tia uo 9-v –2 18

ait

ita

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Siivoushenkilöstö tuottaa puhtautta yli neljälle miljoonalle asiakkaalle yli 200 000 rakennuksessa. Siivottavat kohteet ja niissä toimivat henkilöt vuonna 2013 MÄÄRÄ

HLÖMÄÄRÄ

Päiväkoteja

4 240

lapsia päiväkodeissa

223 088

Peruskouluja

2 681

oppilaita

542 900

Lukiota

415

opiskelijoita

105 005

Ammatilliset oppilaitokset

199

opiskelijoita

313 610

Ammattikorkeakoulut

opiskelijoita

138 700

Yliopistot

opiskelijoita

167 179

Muita työpaikka rakennuksia

210 407

Sairaalarakennuksia

työssä käyviä

459

2 301 562

potilaita

Vanhuslaitokset

133 900

asiakkaita

78 905

YHTEENSÄ

4 043 191

Rakennukset vuonna 2013 Liikerakennukset 42 704 kpl kerrosala 28 791 780 m2

Kokoontumisrakennukset 13 899 kpl kerrosala 9 396 449 m2

Toimistorakennukset 10 881 kpl kerrosala 19 307 980 m2

Opetusrakennukset 8 888 kpl kerrosala 18 266 143 m2

Liikenteen rakennukset 56 197 kpl kerrosala 12 521 115 m2

Teollisuusrakennukset 42 245 kpl kerrosala 48 380 771 m2

Hoitoalan rakennukset 8 520 kpl kerrosala 11 910 495 m2

Varastorakennukset 29 443 kpl kerrosala 19 530 693 m2

Kiinteistöjen hoidosta vastaavien ammattinimike on yleisimmin kiinteistönhoitaja. Siivoojan yleisimmät työvälineet ovat lattiamoppi ja mikrokuitupyyhe. Jos käytössä on uusi siivouskone, se on todennäköisimmin pölynimuri tai yhdistelmäkone. Työkohteesta riippuen hän käyttää työajastaan 56 – 82 prosenttia kalusteiden ja 18 – 4 4 prosenttia lattioiden siivoukseen. Siivousala työllisti toiseksi eniten uusia työntekijöitä vuonna 2012. Alalle tuli töihin yhteensä noin 9 500 toimistosiivoojaa ja sairaala- ja laitosapulaista. Suurin työllistetty ammattiryhmä oli myyjät, noin 15 000 uutta henkilöä. Uudet työlliset vuonna 2012 olivat työllisiä, jotka eivät olleet Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisiä edellisenä vuonna. Liike-elämän palveluiden tilinpäätöstilaston mukaan vuonna 2012 siivousalan yrityksiä oli 4353. Suurin osa niistä oli pieniä ja keskisuuria, suuria yrityksiä oli vain 27. Kuitenkin suuret yritykset kattoivat yritysten liikevaihdosta noin 70 prosenttia.

Muut rakennukset 5 666 kpl kerrosala 1 904 241 m2 YHTEENSÄ 218 443 kpl, kerrosala 170 009 667 m2

Siivouksen kohdistuminen eri tilatyypeissä keskimäärin. (Lähde Atop-Tieto Oy)

% 100 80 60 40 20 0

Koulu Kaluste

Terveysasema Lattia

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Vuodeosasto

Päiväkoti

Toimisto

Lähteet: Atop-Tieto Oy, ISS Palvelut Oy, KTI Kiinteistötieto Oy, Lassila&Tikanoja Oyj, RAKLI ry, RTK-Palvelu Oy, Sosiaali- ja terveys ministeriö, SSTL Puhtausala ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, Väestö rekisterikeskus, Yrittäjyyskatsaus 2012 (Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 46/2012)

Pk-yritykset

Isot yritykset

Kaikki yritykset

Siivouspalveluyritysten liikevaihto vuosina 2010 – 2012, 1 000 €.

2012

1 000 € 2 500 000

1. Siivooja Johanna • • • •

Ikä 44 vuotta Keskiansio 1 920 €/kk, 10,12 €/h Siivoojista naisia noin 82 % Siivoaa kouluissa siivoustyöajastaan kalusteita 56 % ja lattioita 44 %

2011

2010

2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

Siivouspalveluyritysten lukumäärä koon mukaan vuosina 2010 – 2012. 5 000

2012

2011 4 353

4 326

2010 4 309

4 279

4 339

4 315

4 000 3 000 2 000

2. Sairaalahuoltaja Hannele • •

Ikä 47 vuotta • Keskiansio 2 167 €/kk • Sairaalahuoltajista naisia noin 91 % Siivoaa vuodeosastolla siivoustyöajasta kalusteita 82 % ja lattioita 18 %

1 000 27

Henkilöstön määrä pk- ja isoissa siivouspalvelu yrityksissä vuosina 2010 – 2012.

2012

2011

2010

45 000 40 732 38 325 40 000 34 265 35 000 28 974 30 000 26 911 25 000 23 112 20 000 15 000 11 758 11 152 11 413 10 000 5 000 0

Siivouspalveluyritysten liikevaihto henkilöä kohden vuosina 2010 – 2012, 1 000 €. 3. Kiinteistönhoitaja Juhani • • •

Ikä 47 vuotta Keskiansio 2 224 €/kk, 15,26 €/h Kiinteistönhoitajista miehiä noin 85 %

1 000 € 57 56

2012

2011

2010

56,3 55,5

54,5 53,8

54 53

52,8

53,1

52,5 52,7

52,4

52 51 50

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Hygieniahoitaja Maire Matsinen, palvelupäällikkö Satu Lahtinen ja osastonhoitaja Ritva Sipponen korostavat koko henkilöstön yhteistyötä potilasturvallisuuden takaamiseksi.

SATTUMA ei saa ohjata työtä ”Ihana palaute”, iloitsee vastuu aluejohtaja Maritta Kautto Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä kuunnellessaan vastasyntyneiden lasten osaston osastonhoitaja Ritva Sipposta. Sipponen kertoo, että on mahdollista, että vauvojen silmätulehdusten vähenemiseen on vaikuttanut nousseen käsihygienian lisäksi myös osaston sairaalahuoltajien aloittama säännöllinen oma valvonta.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

mavalvontaa pintapuhtausnäytteitä ottamalla testattiin aluksi leikkaussaleissa. Näytteenottokohteiksi valittiin seitsemän todennäköisintä kriittistä puhdistettavaa pintaa. Hyvin nopeasti havaittiin, etteivät näytteen ottokohteet olleet tarkoituksenmukaisia eivätkä siivousmenetelmät kaikilta osin oikeita. Esimerkiksi leikkaussalin lattian puhdistuksessa tarvittiin koneellista menetelmää riittävän hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kokeilu osoitti omavalvonnan ja mittaamisen merkityksen ja sen, että potilas- ja ympäristöhygienialla on yhteys. ”Sattuma ei saa ohjata sairaalahuoltajan työtä Keski-Suomen keskussairaalassa”, Maritta Kautto toteaa. ”Vain mittaamalla saamme selville sen, mihin siivous tulee kohdistaa ja ovatko käytössä olevat työmenetelmät riittävän tehokkaita mikrobien poistamiseen

pinnoilta. Muutosta saamme vain mittaamalla ja laatimalle niiden pohjalta toimivat työohjeet.” Omavalvonnan vahvuus on, että se konkretisoi työn laadun. ”Tsekkauslistojen ja suuren henkilöstömääränkään avulla ei voida taata, että siivouksen jälkeen pinnat ovat puhtaat, ellei työtä tehdä oikein, huolellisesti ja oikeilla välineillä ja ellei siivous kohdistu kaikille niille pinnoille, joilta taudit voivat tarttua. Pintapuhtausnäyttein tämä voidaan selvittää.”

Omavalvonta jo rutiinia Vastasyntyneitten osastolla omavalvonta käynnistyi kesällä 2012. Aluksi sielläkin näytteitä otettiin kohteista, joiden arveltiin olevan likaisia. Näytteitä otettiin runsaasti käyttäen Orion Clean Card Pro -pikaproteiinitestejä, jotta pystyttiin kartoittamaan kohdistuiko siivous oikeisiin kohteisiin ja mikä oli siivouksen taso. Vähitellen

Omavalvonta tek sti ja kuvat :

löydettiin kriittiset pisteet, ja näytteenottoa voitiin harventaa. Omavalvonta havainnollisti, etteivät kaikki tarkempaa puhdistusta vaativat kohteet olleet tiedossa. Näytteiden otosta ovat vastanneet osaston sairaalahuoltajat. ”Sairaalahuoltaja on oman työnsä asiantuntija ja tavoitteen saavuttamiseksi oli tarve kouluttaa sairaalahuoltaja työnsä omavalvontaan ja eri mittausmenetelmiin”, Kautto perustelee. Sairaalahuoltaja Sirkka Haapalainen on ollut omavalvontaprojektissa mukana alusta lähtien. ”Omavalvonta on hyvä asia, sillä sen avulla saa varmistuksen, että osaa tehdä puhdasta. Pikatesti antaa tuloksen välittömästi. Jos testi osoittaa, että pinnalle on jäänyt likaa, puhdistetaan pinta välittömästi uudelleen”, Haapalainen kertoo. Näytteenotoista pidetään mittauspäiväkirjaa ja dokumentit osoittavat, että uusintasiivoukselle on nykyään harvoin tarvetta. Näytteiden otto on vastuutettu osaston kolmelle vakituiselle sairaalahuoltajalle ja välinehuoltajalle ja se on jo rutiinia, eikä vie paljon aikaa. ”Leikkausosastolla sairaalahuoltajat ovat myös ehdottaneet, että

pistokoenäytteitä ottaisi joku muukin, mikä varmistaisi laadun ja omavalvonnan oikean suorituksen”, toteaa palvelupäällikkö Satu Lahtinen. Ritva Sipponen kiittää osastonsa sairaalahuoltajia vastuullisuudesta. Kaikki haluavat toimia niin, että osaston pienillä potilailla on turvallinen ympäristö. ”Lähtökohdaksi kaikessa toiminnassa on otettava potilasturvallisuus, se ohjaa myös siivoustyötä. Osaston sairaalahuoltajat ovat sisäistäneet tämän asian hyvin. Omavalvonnan myötä voin asiakkaan edustajana luottaa siihen, että siivous kohdistuu oikein ja tartuntatiet saadaan katkaistua”, hän summaa. ”Seuraavana haasteena on määritellä sairaalan hygieniahälytysrajat ja näiden ylittyessä luoda uudet toimintatavat”, Kautto toteaa. Sipponen toivoo, että tulevaisuudessa sairaaloiden omavalvonnan tulokset olisivat julkisia ravintoloiden Oivahymy-käytänteen tapaan.

Yhteistyötä Omavalvontaprojektissa mukana ovat olleet puhtauspalvelujen työnjohdon ja sairaalahuoltajien lisäksi ylihoitaja,

Tarja Valkosalo

OMAVALVONNAN TAVOITTEET Keski-Suomen sairaanhoito piirin puhtauspalveluissa 1. Taata hygieniatason säilyminen tavoitetasolla ja tasaisena. 2. Pystyä valitsemaan eri tiloihin ja eri likaan tarkoituksenmukaiset ja tilannekohtaiset siivous menetelmät, tavoitteena aseptinen paras käytäntö. 3. Menetelmäkehitys – asiakashyötynä odotusajan lyheneminen, parempi siivouksen jälki 4. Prosessin nopeutuminen, virtaviivaisuus 5. Kustannustehokkuus 6. Työajan säästö systemaattisen menettelynja seurannan kautta 7. Saada hyvä oman työn suunnittelun väline. 8. Saada työrauha. 9. Olla osa onnistunutta hoitoprosessia. 10. Tunnistaa kriittiset pisteet muuttuvissa tilanteissa.

Sairaalahuoltaja Sirkka Haapalainen dokumentoi pintapuhtaustestit ja niiden tulokset. Palvelupäällikkö Henna Tikka, puhtauspalvelujen johtaja Maritta Kautto ja palvelupäällikkö Satu Lahtinen. Palvelupäälliköt toimivat sairaalahuoltajien esimiehinä.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

www.hako.fi

osastonhoitajat, hygieniahoitaja ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Infektioiden tartuntateiden katkaisu ei onnistukaan ilman yhteistyötä. Yhteisen ymmärryksen löytämistä edistää potilasturvallisuuden korostaminen. Kun tavoite on yhteinen, toimintatapojen muuttaminen on helpompaa. Hygieniahoitaja Maire Matsinen kertoo esimerkkinä puhtauspalvelujen ja sairaalahygieniayksikön käynnistämän projektin, jossa potilaspaikkojen kankaiset väliverhot korvataan antibakteerisilla kertakäyttöverhoilla. Väliverhot kontaminoituvat erilaisilla taudinaiheuttajilla, koska niihin tartutaan toistuvasti likaisin käsin tai käsinein. Puuvillaiset väliverhot myös keräävät pölyä. Kankaiset verhot

tulisi vaihtaa vähintään kolmen kuukauden välein ja se on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Yhteistyössä puhtauspalvelujen kanssa tehdyt laskelmat osoittivat, että uudet verhot tulivat käytössä edullisemmiksi, koska vaihtoväli piteni ja verhojen vaihtotyö oli nopeampaa. Toiminnan luotettavuutta lisää myös verhoihin merkittävä päivämäärä, josta kaikki näkevät, milloin väliverho on vaihdettava uuteen. Bonuksena uuden verhomallin käyttöönotto lisäsi potilashuoneen valoisuutta ja esteettisyyttä. ”Vaikka kertakäyttöverhoissa itsessään on antibakteerinen ominaisuus, olemme ohjeistaneet niiden pyyhkimisen potilasvaihtojen välillä. Kankaisten

Siivouksen KRIITTISIÄ KOHTEITA sairaalasiivouksessa: • • • • • • • • • •

Lamppu potilaan lähellä Vuodevaatteet Käsidesinfektioannostelijat Hanat, ovenkahvat, sähkökatkaisijat Väliverhot Lattia sängyn vierestä Sängynlaidat Potilaspöytä Tippatelineet Erilaiset monitorointilaitteet potilaan lähellä

Väliverhoon merkitty päivämäärä muistuttaa, milloin verho on vaihdettava.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

verhojen kohdalla tämä ei ollut mahdollista”, Matsinen kertoo. Tartuntojen torjunnassa paras keino on edelleen hyvä käsihygienia. Maire Matsinen kertoo, että keskussairaalassa käsihygienia-auditointeja on tehty vuodesta 2010 lähtien. Käsihygienia on viime vuosina parantunut, mutta parannettavaa vielä on. Haasteena on käsihuuhteen oikea käyttö: sitä käytetään, mutta ei aina riittävää määrää eikä sen hieronta käsiin kestä aina ohjeiden mukaista aikaa. Toimintatapojen muutos ei ole helppoa ja se edellyttää usein myös asenteiden muuttumista. Se on helpompaa, kun pitää mielessä, että kyse on lopulta potilaan turvallisuudesta.

Siivousvälineiden ja siivoushuoneen

PUHDISTUS

Vain puhtailla siivousvälineillä pinnat saadaan siivotessa puhtaiksi. Työpäivää suunniteltaessa varataan aina aikaa kaikkien käytettyjen siivousvälineiden ja -koneiden sekä siivoushuoneen puhdistamiseen työpäivän päätteeksi. Asiakkaalle työvälineiden ja siivousvaunun puhtaus ja kunto kertovat siivoojan ammattitaidosta. Oikea ja riittävä puhdistus myös takaavat, että siivousvälineet ja -koneet kestävät käytössä koko niille luvatun käyttöiän. Työvälineiden puhdistuksessa noudatetaan aseptista työjärjestystä. Seuraavassa ohjeita työvälineiden puhdistukseen.

SIIVOUSPYYHKEIDEN JA MOPPIEN PUHDISTUS On tärkeää, että siivouksessa käytetään puhtaita siivouspyyhkeitä ja moppeja. Erityisen tärkeää se on, kun puhdistetaan kosketus pintoja. Likaisella työvälineellä vain levitetään likaa. Oikea puhdistus takaa mikrokuituisille siivouspyyhkeille ja mopeille niille luvatun käyttöiän. Pesu kuluttaa mikrokuitua enemmän kuin sen käyttö, siksi valmistajan antamia ohjeita tulee aina noudattaa. 1. Poista irtolika mopeista mopinpuhdistuskoneella tai -laitteella, veden- tai pölynimurilla tai harjaamalla roskat jätesäkkiin. Älä ravistele, sillä se levittää lian pinnoille ja hengitysilmaan. 2. Lajittele siivouspyyhkeet ja mopit ohjeiden mukaisesti. Yleisohjeena – mikrokuidut erilleen muusta pyykistä – lattia- ja kalustevälineet erillään toisistaan

max 60° C

3. Pese siivouspyyhkeet ja mopit mopinpesukoneella – täytä 2/3 osa pesurummun tilavuudesta – annostele pesuaine ohjeen mukaisesti, esipesussa ei käytetä pesuainetta – valitse pesulämpötila, 60 – 90 astetta, saamasi ohjeen mukaisesti 4. Jos et ota siivouspyyhkeitä ja moppeja heti käyttöön, kuivaa ne kuivausrummussa – kuivauslämpötila korkeintaan 60 astetta ja lyhyt ohjelma – varmista, että kätesi ovat puhtaat ennen koskemista pestyihin moppeihin ja siivouspyyhkeisiin 5. Laita kuivat siivouspyyhkeet ja mopit puhtaisiin säilytys laatikoihin tai hyllylle puhtain käsin

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

SIIVOUSVÄLINEIDEN PUHDISTUS 1. Pyyhi moppi- tai kuivainpyyhkimen varsi nihkeällä tai kostealla siivouspyyhkeellä. Pyyhi tai pese moppikehys. Huomioi etenkin ne kohdat, joista pidät mopatessa kiinni käsilläsi. Laita puhtaat välineet välinetelineeseen. 2. Pyyhi tai pese lakaisin ja rikkalapio niiden likaisuudesta riippuen. Laita ne siivousvaunun välinepidikkeeseen sen jälkeen kun myös siivousvaunu on puhdistettu. 3. Puhdista kaikki muutkin käyttämäsi käsityövälineet ja annostelupullot. Laita ne säilytyspaikoilleen. 4. Pese siivoussangot sekä moppien ja siivouspyyhkeiden säilytysastiat kansineen. Kuivaa astiat tai jätä ne kuivumaan ilmavasti. 5. Pyyhi siivousvaunun runko, etenkin työntökahva. Puhdista siivousvaunun pyörät ajoittain. Helppo tapa puhdistaa vaunujen pyörät on laittaa lattialle kaksi puhdasta ja kostutettua siivouspyyhettä ja liikuttaa vaunuja pyyhkeiden päällä. 6. Puhdista suojakäsineet ja muut käyttämäsi suojaimet. Laita kuivumaan ilmavasti.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

SIIVOUSKONEIDEN PUHDISTUS Siivouskone puhdistetaan huolellisesti jokaisen käytön jälkeen. Puhdistus takaa koneiden toimintavarmuutta, lisää niiden käyttö ikää ja käyttöturvallisuutta

Pölynimurin puhdistus 1. Imuroi tarvittaessa irtolika pois lattiasuulakkeesta. 2. Irrota liitäntäjohto pistorasiasta. 3. Tarkista, kuinka täysi pölypussi on. Vaihda pölypussi, jos se on enemmän kuin 2/3 täynnä. Tarkista suodattimen ja poisto ilmansuodattimen puhtaus. Vaihda ne, jos ne ovat likaiset. 4. Pyyhi koneen runko ja pyörät nihkeällä siivouspyyhkeellä. 5. Puhdista liitäntäjohto nihkeällä siivouspyyhkeellä ja tarkista samalla, että liitäntäjohto on ehjä. Jos liitäntäjohdossa on vaurio, ilmoita esimiehellesi. Laita liitäntäjohto pidikkeisiin. 6. Pyyhi imuputket ja imuletku. 7. Laita imuri sille varatulle paikalle siivoushuoneessa.

Veden- ja pölynimurin puhdistus veden imuroinnin jälkeen 1. Irrota liitäntäjohto pistorasiasta. 2. Tyhjennä säiliö. Pese säiliö ja puhdista ylitäyttösuoja. Kuivaa säiliö tai jätä kuivumaan ilmavasti. 3. Pese lattiasuulake ja aseta kuivumaan siten, ettei kumilista painu. 4. Pyyhi koneen runko ja pyörät nihkeällä siivouspyyhkeellä. 5. Puhdista liitäntäjohto nihkeällä siivouspyyhkeellä ja tarkista samalla, että liitäntäjohto on ehjä. Jos liitäntäjohdossa on vaurio, ilmoita esimiehellesi. 6. Pyyhi imuputket ja imuletku. 7. Laita imuri sille varatulle paikalle siivoushuoneessa.

Yhdistelmäkoneen puhdistus 1. Tyhjennä, pese ja huuhtele likavesisäiliö, jolloin myös lika veden tyhjennysletku puhdistuu. Puhdista ylitäyttösuoja. Pyyhi kannen tiivisteet kostealla siivouspyyhkeellä. 2. Tyhjennä puhdasvesisäiliö, ellet käytä konetta seuraavana päivänä. Huuhtele säiliö ja puhdista puhdasvesisuodatin. 3. Irrota ja pese harja tai puhdista vetoalusta, jos se on irro tettava. Laita harja ja vetoalusta kuivumaan siten, etteivät harjakset tai vetoalusta painu.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Pese laikat valmistajan ohjeiden mukaan joko juoksevan veden alla laikan keskiöllä hangaten tai mopinpesukoneessa. Laita laikat kuivumaan tasaiselle alustalle tai muuten siten, että ne eivät pääse taittumaan.

4. Irrota ja pese imusuulake. Tarkista imusuulakkeiden kumien kunto. Jos ne ovat kuluneet, eikä kone enää kuivaa lattiaa hyvin, käännä tai vaihda kumi/kumit tai ilmoita esimiehelle. 5. Pyyhi koneen runko, suojalista ja pyörät nihkeällä tai kostealla siivouspyyhkeellä. 6. Laita akut lataukseen.

Lattianhoitokoneen puhdistus 1. Varmista, että liitäntäjohto ei ole kiinni pistorasiassa. 2. Irrota laikka ja vetoalusta (ellei se ole kiinteä) tai harja. – Pese harja tai puhdista vetoalusta. Aseta ne kuivumaan siten, etteivät harjakset tai vetoalusta painu. – Pese laikka valmistajan ohjeiden mukaan laikan keskiötä käyttäen tai mopinpesupesukoneessa. Laita kuivumaan tasolle tai muulla tavoin siten, ettei laikka pääse taittumaan. 3. Pyyhi koneen runko nihkeällä siivouspyyhkeellä. Puhdista huolellisesti erityisesti ohjauskahvat. Pyyhi myös suojalista ja pyörät. 4. Puhdista liitäntäjohto nihkeällä tai kostealla siivouspyyhkeellä. Tarkista samalla, että liitäntäjohto on ehyt. Kiinnitä liitäntä johto. 5. Laita lattianhoitokone sille varatulle paikalle siivoushuoneessa.

SIIVOUSHUONEEN PUHDISTUS 1. Pyyhi kaikki tasopinnat sekä kosketuspinnat kostealla pyyhkeellä. 2. Huolehdi, että tavarat ovat siististi omilla paikoillaan koreissa, hyllyillä ja välinetelineissä. 3. Pese allas ja säännöllisesti myös käsisuihkun suihkupää. 4. Puhdista mopinpesukoneen runko ja erityisesti kosketus kohdat, luukun tiiviste ja pesuainekaukalo. Puhdista kuivausrummun runko ja erityisesti kosketuskohdat sekä luukun nukkasihti ja tiiviste jokaisen käytön jälkeen. Huolehdi, että jaksoittaiset, käyttöohjeiden mukaiset puhdistustyöt tulevat tehtyä. Puhdista likavesiallas tarvittaessa. 5. Kosteapyyhi tai pese ja kuivaa lattia. Puhdista lattiakaivot.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Esimieskysely tek sti :

Tarja Valkosalo

piirros :

Hanna Apunen

Tällainen on puhtauspalvelualan

ESIMIEHEN TOIMENKUVA Suurin ikäluokka puhtauspalvelualan esimiehistä on syntynyt 1960-luvulla eli he ovat nyt 45 – 54-vuotiaita. Heidän edustajanaan, keskivertotyöntekijänä, tässä jutussa on Helena, minkä etunimen sai myös 28 871 muuta tyttövauvaa 1960-luvulla.

elenalla on tilastojen mukaan yli 4 300 esimiestyötä tekevää naiskollegaa ja lähes 1 600 mieskollegaa. Tehtävänimike on yleisimmin palveluesimies, mutta käyntikortissa voi lukea myös esimerkiksi siivoustyönjohtaja, siivoustyönohjaaja, palvelupäällikkö, siivouspäällikkö, laitospalvelupäällikkö, kohdepäällikkö tai aluepäällikkö. Tehtävänimikkeitä on paljon muitakin, mikä osoittaa myös toimenkuvien laajuutta ja monipuolisuutta. Pienissä alle 100 henkilön organisaatioissa yleisin ammattinimike on siivoustyönjohtaja. Helenan säännöllisen työajan palkka on noin 2 900 euroa kuukaudessa. 10 prosenttia kollegoista kuntasektorilla saa palkkaa yli 3 600 euroa kuukaudessa ja yksityissektorilla yli 3 900 euroa kuukaudessa. Työnantaja ei palkitse Helenaa hyvästä työstä niin kuin ei 70 prosenttia kollegoistakaan. Tosin joka toinen palveluliikkeessä toimiva kollega on palkittu hyvästä työstä. Työnantajan palkitessa palkkio on useimmiten kertaluonteinen tai määräaikainen rahakorvaus, mutta se voi olla myös palkallinen

vapaa, liikunta- tai kulttuuriseteli, lahjakortti, elokuvalippu, kukkia, tavara, lounas, ylennys, työsuhdeauto tai suullinen kiitos.

Palvelutuotannon laatua Helena seuraa etenkin visuaalisesti omana valvontana, mutta myös asiakastyytyväisyyskyselyin.

Henkilöstö

Toimenkuva

Henkilöstönä Helenalla on 31 – 40 siivoojaa. Palveluyrityksessä vastuualueen henkilöstömäärä on keskimäärin tätä pienempi ja sairaalasiivouskohteissa suurempi. Vastuualueen työntekijämäärään vaikuttaa tosin myös siivous organisaation koko: alle 100 henkilön organisaatioissa henkilöstömäärä on yleisemmin pienempi kuin 100 – 1 000 henkilön organisaatioissa. Helena huolehtii henkilöstöstään tapaamalla heitä päivittäin tai vähintään viikoittain. Työtyytyväisyyttä hän seuraa kerran vuodessa tehtävän henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn avulla. Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan aktiivisimmin isoissa organisaatioissa. Helenan työntekijöillä ei ole käytössään älypuhelimia. Kollegat suurissa siivousorganisaatioissa tavoittavat henkilöstönsä älypuhelimilla yleisemmin kuin pienemmissä organisaatioissa toimivat kollegat.

Helena vastaa pääasiassa puhtauspalveluista, mutta kuntapuolella vastuualueeseen voivat kuulua lisäksi etenkin ruokapalvelut ja sairaaloissa myös tekstiilihuoltopalvelut. Palvelu liikkeissä muita vastuualueita ovat etenkin aula- ja tekstiili- ja kiinteistönhoitopalvelut. Helenalla ja yli 60 prosentilla hänen kollegoistaan toimenkuvaan kuuluvat asiakasyhteistyö, kehityskeskustelut, laadun valvonta, sijaisten hankinta, työvuorosuunnittelu, uuden työntekijän perehdytys, henkilöstön rekrytointi, talouden seuranta, palvelutuotannon päivittäisjohtaminen, uuden työntekijän opastus työkohteeseen ja työpaikkaohjaus. Kuntapuolella ja isoissa organisaatioissa työhön kuuluu usein myös oppilaitosyhteistyötä ja palveluliikkeellä budjetin laadintaa, laskutusta ja lisäpalvelujen myyntiä.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Eniten työpäivästä vievät aikaa sijaisten hankinta, henkilöstöhallinto paperitöineen ja työvuorosuunnittelu. Poissaolot aiheuttavat usein yllättäviä tilanteita ja tarpeen palvelutuotannon uudelleen organisointiin. Parasta työssä on vapaus, itsenäisyys, monipuolisuus ja vaihtelevuus. Helena monien kollegojensa ohella kokee onnistumisen tunteita selvitessään hankalista tai haasteellisista tilanteista. Työ on nautittavaa, kun saa tehdä töitä muiden ihmisten, niin oman henkilöstön kuin asiakkaiden kanssa. Moni esimies kokee tyydyttäväksi myös mahdollisuuden työyhteisön, itsensä ja puhtausalan kehittämiseen. Yleisesti suurimmat haasteet liittyvät työvoiman saatavuuteen, henkilöstöön ja liian suureksi koettuun työmäärään. Myös talousasiat voivat aiheuttaa haasteita: miten toiminta pystytään organisoimaan ja sovittu laatu toteuttamaan budjetin rajoissa. Myös puhtausalaa tuntemattomat asiakkaat vaativat paljon aikaa. Kuntapuolen kollegan haasteena voi olla myös työnantajaorganisaation muutos. Vuonna 2015 Helenan suurimpia haasteita ovat toimiminen asetettujen säästövaatimusten puitteissa, oma jaksaminen sekä henkilöstön saatavuus ja ammattiosaaminen. Kollegaa palveluliikkeessä haastavat myös budjetoidun tuloksen saavuttaminen ja asiakkuuksien jatkuminen. Helena on kuitenkin tyytyväinen toimenkuvaansa, kuten 87 prosenttia kollegoistaan. Kollega on sitä tyytyväisempi mitä pienemmässä organisaatiossa hän toimii. Toimenkuvaansa tyytymättömät haluaisivat etenkin vastuiden ja tehtävien karsintaa, ohjaajaa avukseen, rutiinitöiden siirtämistä muille ja selkeyttä toimenkuvaan. Tosin myös lisää vastuuta toivottiin.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Osaamisen ylläpito Tärkeimpinä taitoinaan Helena pitää vuorovaikutustaitoja, organisointitaitoja, ihmisten johtamista, motivointitaitoja, kykyä ratkaista työyhteisöongelmia ja muutosjohtamistaitoja. Vähiten tärkeä taito on myyntiosaaminen. Eniten Helena kaipaisi lisää osaamista työyhteisöongelmien ratkaisemi sessa, talousosaamisessa ja muutosjohtamisessa. Kollega palveluliikkeessä haluaisi kohentaa taitojaan myös myyntiosaamisessa. Omaa osaamista Helena ja kollegansa pitävät yllä osallistumalla koulutuksiin, lukemalla ammattilehtiä ja -kirjallisuutta sekä hyödyntämällä yhteistyöverkostojaan.

Lähteet: Tilastokeskus ja www.puhtausala.fi-sivuilla joulukuussa 2014 ollut kysely puhtauspalvelualan esimiehen toimenkuvasta. Kyselyyn saatiin 223 vastausta. Kiitos kaikille vastanneille! Kyselyn tarkemmat tulokset löytyvät puhtausala.fi-sivuilta.

Palveluesimies Helena Ikä: 47 vuotta Vastuualue: puhtauspalvelut Henkilöstö: 31 – 40 työntekijää Tapaa työntekijöitään: päivittäin tai viikoittain Työpäivästä eniten aikaa kuluu sijaisjärjestelyihin, henkilöstöhallintoon ja työvuorosuunnitteluun Vahvuudet: organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, substanssiosaaminen Osaamisvajetta: työyhteisöongelmien ratkaiseminen, talousosaaminen, muutosjohtaminen Koulutus: siivousteknikko Palkka: noin 2900 e/kk

Koulutuskalenteri 2015 Työhyvinvointi ja terveys puhtauspalvelualalla 17.3. Edupoli, Helsinki/alueelliset tilaisuudet

Hankintalain muutokset syyskuu Helsinki

Kohderyhmä: Kaikki alalla toimivat

Kohderyhmä: Julkisen sektorin siivouspalvelujen ostajat ja myyjät

Kosteus- ja homevauriokohteiden siivous 23.4. Helsinki Kohderyhmä: Siivouksen organisoinnista ja toteutuksesta kosteus- ja homevauriotilanteissa ja -korjauksissa vastaavat henkilöt

miniClean-koulutukset 21.5. Helsinki, 24.9. Lahti Kohderyhmä: Kaikki alalla toimivat

Ohjaajapäivä lokakuu Helsinki; marraskuu Jyväskylä Kohderyhmä: Työntekijöiden opastamisesta ja ohjaamisesta vastaavat henkilöt puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla

Seuraa tapahtumakalenteria puhtausala.fi-sivuilla

Työhyvinvointi ja terveys puhtauspalvelualalla tiistaina 17.3. Helsingissä kello 12 - 16 Edupoli, Lämmittäjänkatu 2 A, Helsinki

Mistä työhyvinvointi koostuu? Millainen on hyvinvoiva työyhteisö ja miten sellaista voi rakentaa?

Koulutuksen luento-osuus Edupolin tiloissa Helsingissä, ja sitä seurataan myös alueellisesti järjestettävissä tilaisuuksissa. Luennon jälkeen teeman käsittelyä jatketaan työpajoissa. Lisää tietoa puhtausala.fi-sivuilla tapahtumakalenterissa. Luennon aikana pohditaan työtä monipuolisesti sekä yksilön että työyhteisön näkökulmista (mm. perustehtävä, työn rakenteet, ammatillinen vuorovaikutus). Lisäksi mietitään työelämän ja erityisesti puhtausalan keskeisiä haasteita, kuten kiirettä, tiukaksi laskettuja aikatauluja sekä työn raskautta. Eväitä työhyvinvointiin saavat myös esimiehet, jotka kokevat usein olevansa puun ja kuoren välissä alaisten ja omien esimiestensä vaatimusten puristuksessa.

Kouluttajana toimii TtM, terveydenhoitaja Sanna Mäkipää Tmi Capacitas Familiasta.

Siivoussektori Oy - SSTL Puhtausala ry Puh. 040 766 0055, konttori@puhtausala.fi, www.puhtausala.fi Haapaniemenkatu 7–9 B 14, 00530 Helsinki

koulutus2.indd 1

13.1.2015 13:50:55

Työnjohtajan päivä

”Yritän saada siivoojat tuntemaan itsensä melkein pomoksi.”

TUKHOLMASSA Tassos Kalinderisin työpäivän aikana tapahtuu paljon. Hän ehtii käydä monessa paikassa ja jutella asiakkaiden ja paikalla olevien siivoojien kanssa, aina pilke silmäkulmassa ja valmiina leikinlaskuun. Samalla hän tekee päätöksiä ja ratkoo monenmoisia ongelmia. Ja tätä jatkuu myös automatkalla asiakkaan luota toiselle – puhelin soi taukoamatta.

engöring & Hygien -lehti ”varjosti” yhtä palveluliikkeen työnjohtajaa tavallisen työpäivän ajan. ”Uhriksi” joutui Tassos Kalinderis, joka on Itri Städin käyttöpäällikkö sekä isojen kohteiden työnjohtaja.

07.00 Aamukokous Tassos on aloittanut työpäivän. Hän järjestää työautoaan rakennuksen takapihalla Kistassa, jonne Itri Städ on muuttanut uusiin tiloihin. ”Me kolme työnjohtajaa tapaamme Itrillä aamulla ja juomme kahvit seitsemän aikaan”, Tassos kertoo. Mutta kaikki työt on suunniteltu jo edellisenä päivänä. Tänään kahvit oli juotu

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

nopeasti, sillä toisella työnjohtajalla oli kiire töissä ja toinen oli sairaana. Tassos viettää nyt hetken ID06-työmaakorttien parissa, jotka hän aikoo esitellä koko henkilöstölle. Kortit ovat levällään pöydällä. Mutta pian on aika lähteä liikkeelle päivän ensimmäiselle asiakaskäynnille.

07.30 Asiakaskäynti ja ongelmanratkaisua Tassos lähtee toimistolta Kistasta keskustan suuntaan. Ensimmäisenä kohteena on Skypen toimisto Münchenbryggeriet-rakennuksessa, vanhassa panimossa. ”Tämä on meille uusi kohde”, hän kertoo. ”Tämä on ollut meillä vasta

kolme viikkoa, joten tämä on vähän kokeilua vielä.” Tassos soittaa ryhmänvetäjälle, joka on kokopäiväisesti töissä Skypellä, ja ilmoittaa tulostaan. Ratkaistavana on ongelma: yksi siivoojista ei ehdi kunnolla siivota aluettaan. Mutta automatkan aikana ilmaantuu uusia kysymyksiä, joiden kimppuun Tassoksen pitää käydä. Ensiksi soittavat siivoojat, joiden olisi pitänyt tehdä lattianhoito kohteessa illalla, mutta jotka eivät päässeet tekemään työtä, koska eivät päässeet sisälle. Tassos vastaa, että työ voidaan tehdä tänään, mistä seuraa puheluita asiakkaan kanssa, jotta selviää, mihin aikaan siivoojien pitää olla paikalla. Tulokseen kaikki ovat tyytyväisiä.

Arkipäivän johtajuus tek sti ja kuvat :

Päivän ensimmäinen asiakaskäynti on Skypellä.

”Tykkään tästä, Tassos sanoo. On kiva olla liikkeellä ja on kiva kun tapahtuu. Ja tykkään ratkoa pulmia. Voihan tämä olla stressaavaa, mutta se on ok. Nyt yksi työnjohtajista on sairaana ja jos hänen asiakkaidensa luona sattuu jotakin, hoidan senkin.” ”Kaiken kaikkiaan meillä on vähän sairauslomia”, hän jatkaa. Olen ollut työssä paikassa, jossa sairauslomia oli seitsemästä - yhdeksään prosenttiin. Sairauslomien vähyyteen vaikuttavat hyvät henkilöstösuhteet. Yritän saada siivoojat tuntemaan, kuin olisivat melkein pomoja. Ja on tehtävä suunnitelmat etukäteen, silloin stressiä ei tule niin paljon. Keskustelumme keskeyttää taas puhelinsoitto. Tassos hoitaa taas ripeästi, mitä tarvitaan: soittaa siivoojille, soittaa asiakkaalle, laskee iloisesti leikkiä, sopii ajoista. Lopputulokseen kaikki ovat tyytyväisiä. Perillä Skypellä Tassos tekee tavallisen kierroksensa, jonka tekee joka kohteessa. Ensiksi hän kurkistaa siivoushuoneeseen. ”On hyvin tärkeää, että täällä on puhdasta”, hän sanoo. Sitten hän katsoo wc:t, pyyhkäisee sormellaan listaa, hyllyä, lamppua ja ehkä vielä palosammuttimen päältä. ”Täällä on osassa toimitilaa Bolonlattiaa”, Tassos huomauttaa. Muovitekstiililattiaa ei ole kovin mukava siivota, mutta ovathan ne trendikkäitä.

Elisabeth Sedig (Rengöring & Hygien)

Tassos pitää palaverin siivoojilleen Skypen kokoustilassa.

Tahrat jäävät kiinni epätasaiseen pintaan lujasti. Tassos kutsuu siivoojat kokoushuoneeseen. Hän päättää, että siivooja, joka ei ehdi siivota aluettaan, saa puoli tuntia lisää aikaa. Samalla hän selvittää, että enempää ei voi antaa, eikä asiak as vielä maksa tästä lisäajasta. Tassos pilailee luoden hyvää tunnelmaa ja puhuu samalla siivoustarvikkeista. Hän selvittää eri tuotteiden ominaisuuksia. Palaveri päättyy ja lopuksi Tassos sanoo: ”Pääsettekö toimistolle perjantaina kymmeneksi?” Meidän täytyy käydä läpi monenlaista, papereihin tarvitaan myös teidän allekirjoitukset.” Sitten Tassos onkin jo lähdössä, mutta ulkona hän tapaa Coorin vastaavan. Itrin yhteyshenkilönä tämä vastaa monista palveluista Skypelle. Palaute ei voisi olla parempaa, Coorin vastaavan mielestä päivittäinen siivous on hoidettu tosi hyvin. Siivoojat ovat myös tosi mukavia.

Skypeltä lähtiessään Tassos tapaa siivouksen yhteyshenkilön, joka antaa hyvää palautetta Itri Städistä.

09.00 Seuraava asiakaskäynti ja monta puhelua Tassos lähtee Skypeltä. Ja tietysti heti tulee puhelu, nyt siivoojalta. ”Mikä imuri?” Tassos kysyy. ”Tavallinen imuri puulattialle, ja sitten moppaus.” Seuraa pitkä luettelo ohjeita siitä, Asiakaskäynneillään Tassos tarkastaa aina wc:t.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Projectplace on ”uusvanha” asiakas. Tassos selvittää siivoushuoneen kellokortti laitteen toimintaa.

Tassos selvitti yhdistelmäkoneen vikaa. Tällä kertaa oli viottunut vetoalusta.

mitä moppeja pitää käyttää mihinkin tarkoitukseen. Uusi puhelu. Pikaisia kysymyksiä, tietoja ja päätöksiä: ”Miksi?”, ”Hoida homma!”. Tassos tulee perille Projectplaceen Klaraberginkadulle Tukholmassa. Hän tekee tavallisen kierroksensa: siivoushuone, wc:t, epäilyttävät pinnat, keittiö. Sitten hän soittaa siivoojalle: ”Penkillä mikrouunin alla on kahvitahroja.” ”Olen itse ollut siivoojana, joten tiedän, mitä siivoojalta on saattanut jäädä tekemättä ja osaan katsoa sieltä”, Tassos sanoo. ”Projectplacea olemme siivonnet jo useamman vuoden ajan”, hän jatkaa. Välillä yritys siirtyi halvempaan vaihtoehtoon, mutta palasi sitten meille. Tulin juuri tänne käymään, koska meillä on ollut vaikeuksia saada sähkö siivoushuoneen kellokorttilaitteeseen.

9.30

Ilmeet ovat iloisia Tassoksen käynneillä. Tassos tapaa Fani Tatizikidoun Bilpalatsissa.

Asiakaskäynti ja yhdistelmäkoneen tarkastus

Aika lähteä seuraavan asiakkaan luokse. Uusia puheluita tulee, ja nopea vastaus: ”Hoidan homman!”, mikä antaa aiheen taas uusiin puheluihin. Kohta Tassos on perillä Bilpalatsissa, suuressa toimistorakennuksessa Sankt Eriksgatanilla. Sen omistaa Humlegården, yksi Itri Städin suurista asiakkaista. Tassos tulee käymään, koska yksi siivoojista on ilmoittanut, että yhdistelmäkone ei toimi hyvin. Tassos tutkii konetta ja huomaa, että vetoalusta on vioittunut, eikä pidä laikkaa paikallaan. Tarvitaan taas puhelu selvittämään asia. Tassos nousee vielä Svensk Bygg tjänstin toimistoon rakennuksen ylimpään kerrokseen. Hän tekee tarkistuskierroksensa ja siellä siivoava Fani Tatitzikidou kysyy: ”Onko kaikki ok?” ”Melkein”, Tassos vastaa ystävällisesti. ”Vähän oli pölyä”.

Tassos pistäytyy tarkastamassa jätehuoneen kunnon kiinteistönomistajan pyynnöstä.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Käynnillään Tassos tarkastaa heti ensimmäiseksi siivoushuoneen.

10.30 Puheluita asiakkailta ja työntekijöiltä Tassos lähtee Bilpalats-rakennuksesta ja suuntaa seuraavaan paikkaan. Ensimmäinen puhelu autoon tulee asiakkaalta, joka haluaa hinnan 10 000 neliömetrin kohteen lattioiden vahanpoistosta. Tassos pyytää saada palata, voidakseen vastata hänen pitää nähdä piirustukset. Tämä kysymys siirtyy päivän muiden toimistolla tänään myöhemmin hoidettavien asioiden joukkoon. Tassos käy läpi päivän kohteet ja käynneillä syntyneet kysymykset. Käyntien aikana hän tekee muistiinpanot matkapuhelimen Myscorella. Välillä hän täydentää tietoja ottamalla valokuvan. ”Se on tosi kätevää, sekä meille että asiakkaille”, hän sanoo. Näin pysymme kaikesta ajan tasalla. Moneen puheluun Tassos vastaa: ”Homma hoituu.”

10.45 Jätehuoneen tarkistus ja lisää puheluita Nyt tulee pikapysähdys Vasagatanilla taloon, jossa Itri siivoa porrashuoneet ja aulan. Tarkoituksena on tarkistaa jätehuone, johon talossa oleva hotelli on vuotanut öljyä lattialle, joka on nyt vaarallisen liukas. Tämän Tassos tekee lisäpalveluna kiinteistönomistajalle.

ATAn siivooja soitti ja ilmoitti, ettei yhdistelmäkone toimi kuten pitäisi.

Tassos vaihtaa kuulumiset työntekijöidensä kanssa Microsoftin pihalla.

Tassos lähtee Vasagatanilta ja ajaa toimistolle Kistan suuntaan. Iltapäivällä ei ole enää käyntejä keskustaan. Automatkan aikana hän puhuu asiakkaan kanssa ja yrittää selvittää, miksi asiakas tarvitsee päivittäiseen siivoukseen yhden lisätunnin, kun henkilöstö on kasvanut 50 prosentilla, mikä ilmi selvästi vaikuttaa siivoustarpeeseen. Tämä kysymys ei kuitenkaan ratkea yhtä nopeasti kuin useimmat muut, vaan tähän tarvitaan lisää aikaa.

Tassos tutkii konetta ja huomaa nopeasti vian: laikat ovat väärinpäin ja siksi kone ei puhdista kunnolla. ”Tähän on tullut uudenlaiset laikat”, Tassos selvittää.

11.30 Lounasaika

14.15 Takaisin toimistolle

Tassos lähtee ravintolaan samaan taloon, jossa Itri Städillä on toimistonsa.

Tassos on valmis, nyt päivän asiakaskäynnit on tehty. ”Käyn kerran viikossa isojen asiakkaiden luona”, hän kertoo. Täytyy syntyä tunne, että välitämme asiakkaistamme. Täytyy olla kiva tavata ja vaihtaa kuulumiset. Siivoojille pitää kertoa puutteista, mutta myönteisesti. Olenhan itse ollut siivoojana, niin tiedän, että voi olla vaikea ehtiä kaikkea.” ”En kerro etukäteen, milloin olen tulossa”, Tassos jatkaa. ”On parempi, että ajatellaan, että Tassos voi tulla milloin tahansa.” Nyt Tassos kääntyy takaisin toimistolle.

12.15 Toimistotöitä ennen iltapäivän asiakaskäyntejä Hetki paperitöille toimistolla. Tassos tutkii työmääräyksiä, puhuu talouspäällikön kanssa ja soittaa puhelun.

13.00 Asiakaskäyntejä, vastauksia kysymyksiin Tassos lähtee taas liikkeelle, nyt kohti Rotebrota Tukholmasta pohjoiseen. Hänelle on soitettu epäkuntoon menneestä yhdistelmäkoneesta. Kone on ATAlla, joka toimittaa tienviittoja ja muita kylttejä. Siellä Itri siivoaa muun muassa tuotevarastoa.

13.30 Vielä yksi asiakaskäynti Tassos lähtee ATAlta Microsoftille Kistaan. Hän tekee kierroksensa ja tapaa siivojan sekä Itrin kiinteistöhuollon työntekijän. Hänen tehtävänään on huolehtia, että kaikki on kunnossa.

14.45 Suunnittelua ja seurantaa Tassos on paikallaan paperipinojen edessä, tietokone tiukasti puhelimeen

Tassos tekee muistiinpanot matkapuhelimeen Myscorella. Välillä hän täydentää tietoja kuvaamalla.

kytkettynä. Nyt oikea hetki päivän tapahtumien seurannalle, huomisen suunnittelulle, siivoojien työvuorojen suunnittelu ja kokouksia kello 16:een saakka, jolloin Tassos lähtee kotiin vilkkaan päivän jälkeen.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

SSTL:n julkaisut puhtausalan Puhtausalan työturvalllisuusopas

n usala Puhta allisuus urv lla tapaturmaa työttee na no – tavoit Work

ust ing ind clean nts in the ide safety goal: zero acc – our

1:26 julkaisuja ing Techn nisen liiton ciation of Clean Siivoustek sh Asso Suomen ns of the Finni 1 Publicatio

ology 1:26

Työsuoritukset turvallisesti. Selkeästi suomeksi ja englanniksi. (1. painos 2013) Hinta 15,00 €

Eläydy erilaisuuteen Opas monikulttuuristen työyhteisöjen henkilöstölle. (1. painos 2009)

Hinta 40,00 €

Jokainen siivota osaa Suomalaisen ammattisiivouksen kehityksen vaiheet 1950-luvulta 2000-luvulle. (1. painos 2006)

Hinta 20,00 € Siivoustyön käsikirja Perusteos työpaikoille ja ammatilliseen koulutukseen. (24. painos 2015)

Hinta 48,00 € Handbok i städning Siivoustyön käsikirja ruotsiksi. (1. painos 2000)

Hinta 20,00 €

Tavoitteena tyytyväinen asukas

Puhtaus on puoli ruokaa

Avuksi siivouspalvelujen hankintaan asuinkiinteistöön.

Hyvän hygienian edellytykset ja oikeat työtavat.

(1. painos 2007)

Perussiivousten suunnittelu ja toteutus. (2. painos 2011)

Hinta 37,00 €

Hinta 40,00 €

Hinta 30,00 € Puhdas koti - siisti juttu Selviytymispaketti omaan kotiin muuttaville.Kirjoittajana ”Sillä Siisti” Erja Suikkanen. (1. painos 2011)

Perussiivous

(3. painos 2009)

Hinta 28,00 €

Siivoustyön menetelmäkortit 66 menetelmäkorttia lattioiden, kalusteiden ja tilojen ylläpito- ja perussiivoukseen. (4. painos 2012) Hinta 37, 00 € Osa menetelmäkorteista käännetty venäjäksi. Hinta 9,00 € Method cards for Cleaning Work Ylläpitosiivousmenetelmät suomeksi ja englanniksii. Hinta 31,00 €

Rakennussiivous Rakennussiivouksen tehtävät, laatunäkökulmat ja toteutus. (1. painos 2004)

Hinta 18,00 € Terveenä työssä ja työstä Työturvalllisuuden parantaminen sekä tapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisy. (1. painos 2005)

Hinta 31,00 € Puhtausalan matematiikkaa Peruslaskutoimitukset, tehtäviä ratkaisuineen. (1. painos 2004)

Hinta 40,00 €

ammattilaiselle Pesu- ja puhdistusaineet

DVD:t JA VIDEOT

Puhdistusaineet ja niiden ainesosien ominaisuudet. (3. painos 2010)

Hinta 32,00 € opiskelijalle 16,00 €

Kosteiden tilojen siivous DVD

Hygienia hoivalaitoksissa

Opastaa, miten työ suunnitellaan ja toteutetaan siten, että siivous osaltaan edistää tilojen käyttäjien turvallisuutta ja terveyttä. Hinta 170,00 €

Laitoshuoltajan tehtävät hoivalaitoksissa. Hygieeniset työtavat. (1. painos 2003)

Hinta 52,00 €

Mikrobit ja laitossiivous DVD

Koulusiivous

Miten mikrobit lisääntyvät ja tarttuvat? Mikä on siivouksen rooli tartuntojen torjunnassa? Hinta 252,00 €

Koulutilojen siivous ja oheispalvelut. (1. painos 2002)

Hinta 35,00 €

siivo

usala

IS T Ö Y M PÄR

Perussiivous, Video/DVD

Siivousalan ympäristöopas

kala

Satu Ha

O PA S

Havainnollistaa puhdistus- ja pesumenetelmät. Hinta 150,00 €

Tietoa siivouksen ympäristövaikutuksista. (2. painos 2007)

Hinta 25,00 € SSTL

Suom

ivo en Si

ustek

nisen

liiton

julka

isuja

2:6

Städteknisk ordlista

saston Vuodeo US

SIIVO

Vuodeosaston siivous, VHS/ DVD Vuodeosaston tilojen siivous, infektioiden torjunta. HInta 150,00 €

Siivousalan sanasto suomi-ruotsi-englantitanska-norja. (1. painos 2002)

Hinta 30,00 € 2005

Kunnon keinoilla kevyempää siivousta, VHS/DVD Keinot työkuormituksen vähentämiseen. Hinta 160,00 €

Koulusiivous, video/DVD Video täydentää oppaan siivousosuutta. Hinta 125,00 €

Toimistosiivous, DVD Tietoa siivoojalle, esimiehelle, palvelun ostajalle ja tiedottamiseen. Hinta 160,00 €

Julkaisut 2015

Julkaisut Puhtausalan työturvallisuus/ Work Safety in the Cleaning Industry Method Cards for Cleaning Work Puhdas koti – siisti juttu Eläydy erilaisuuteen! Siivoustyön käsikirja Handbok i städning Siivoustyön menetelmäkortit Venäjäksi käännetyt menetelmäkortit 12 siivousmenetelmää + suomi-venäjä siivoussanastoa Perussiivous Terveenä työssä ja työstä puhtauspalvelualalla Siivousalan ympäristöopas Puhtausalan matematiikkaa Tavoitteena tyytyväinen asukas Puhtaus on puoli ruokaa Rakennussiivous Hygienia hoivalaitoksissa Koulusiivous

hinta e 15,00 31,00 28,00 40,00 48,00 20,00 37,00 9,00

37,00 31,00 25,00 40,00 30,00 40,00 18,00 52,00 35,00

Tutkimusjulkaisut Jokainen siivota osaa? 20,00 Pesu- ja puhdistusaineet 32,00 Pesu- ja puhdistusaineet, opiskelijahinta 16,00 Sanakirjat Städteknisk ordlista suomi-ruotsi-englanti-tanska-norja

30,00

PUHTAUS&PALVELUsektori-lehti Irtonumero Määräaikaistilaus, 1 vuosi Kestotilaus Kestotilaus Pohjoismaat

Videot/dvd:t/cd:t Verkkokoulutus Käyttäjätunnus 62,00 Verkkokoulutus Käyttäjätunnus jäsenille 30,00 Mikrobit ja laitossiivous 252,00 Kosteidentilojen siivous 170,00 Toimistosiivous 160,00 Vuodeosaston siivous 150,00 Kunnon keinoilla kevyempää siivoamista 60,00 Perussiivous 150,00 Koulusiivous 125,00 Homepölysiivous 100,00 Sipi Sammakon siivouskoulu Työkirja Sipin siivouspyyhe Sipi-käsinukke Sipi-korttisarja (3 korttia) Sipi-kunniakirjakortti Sipi-juliste

2,00 3,00 25,00 2,00 0,50 10,00

Muut tuotteet I love puhtaus t-paita* Puhtauspeli-kortit I love puhtaus kevytreppu, pinkki* I love puhtaus kevytreppu, t. sininen*

17,50 25,00 5,00 5,00

Tilaukset puhtausala.fi/verkkokauppa *) ei jäsen/opiskelija-alennusta Hinnat sisältävät alv:n. Postituskulut lisätään toimitukseen.

14,00 82,50 77,00 88,00

Jäsen/opiskelija-alennukset –15 % ja –10 %

Siivoussektori Oy Puh. 040 766 0055, konttori@puhtausala.fi, www.puhtausala.fi Haapaniemenkatu 7–9 B 14, 00530 Helsinki

Työhyvinvointi tek sti :

Terhi Mäkiniemi

kuvat :

Virve Ryynänen ja Istockphoto

VAHVISTA muistia! Hyvä muisti helpottaa ratkaisujen löytymistä vaikeissakin tilanteissa, edistää yhteisymmärryksen syntymistä ja auttaa katsomaan asioita uusista näkökulmista. Muistamista voi vahvistaa pienillä teoilla: keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan ja karsimalla keskeytyksiä.

untuuko tutulta: Navigaattori opastaa autolla ajaessa perille? Tärkeimmät puhelinnumerot, syntymäpäivät ja kuvat yhdessäolon hetkistä tallettuvat matkapuhelimeen? Sähköinen kalenteri muistuttaa tapaamisista, työpöytä täyttyy post-it-lapuista? Kun yhä useamman muistamisesta suurin osa on automa tisoitunut pään ulkopuolelle, ei ihme, ettei mieleen tunnu jäävän riittävästi. Ihmisen aivot muodostavat tavan mistä tahansa, mitä toistuvasti teemme. Se osa aivoja vahvistuu, mitä useimmin rasittaa. Esimerkiksi, jos opettelee ulkoa Amerikan presidenttien tai kadun nimiä, tulee hyväksi Amerikan presidenttien tai kadunnimien muistajaksi. Ristikoita ahkerasti täyttävä kehittyy ripeäksi ristikonratkojaksi.

Haasteena työympäristö Piippaavat ja tärisevät matkapuhelimet, ilmastointilaitteen hurina, saapu neen sähköpostin ilmoitus, paperien rapina, erilaiset suhinat ja kahinat, toisista huoneista kantautuvat keskus telut, työilmapiiri, tunnekokemukset – kaikki vaikuttavat aivoihin. Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen kertoo Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimuksesta, joka toteutettiin vuonna 2012. Sen mukaan yli neljännes kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi, lähes puolet raportoi työkiireestä ja stressioireita esiintyi joka kolmannella. Yli kuudesosa raportoi muistin tai keskittymis kyvyn heikkenemistä. ”Avaimet, kännykkä tai silmälasit hukassa, eriväriset sukat jalassa, kahvinkeitin päälle, salasanat kateissa ja

”Työyhteisön jäsenet yhdessä voivat taata kaikille muistiystävällisemmät työolot”, Virve Ryynänen vinkkaa.

niin edelleen. Harmittomia yksittäisiä unohduksia voi tapahtua kenelle tahansa arjessa”, luettelee Ryynänen. Muistamisen suhteen kannattaa olla joustava. Me kaikki emme muutoinkaan muista esimerkiksi Suomen kuntia tai Seitsemän veljeksen nimiä. Jos unohtelusta tulee toistuvaa tai läheiset huolestuvat muistamisesta, muistihäiriön syy on hyvä selvittää. Unohtamisissa kyse ei automaattisesti ole muistisairauksista, pikemminkin työ- tai elämäntilanteesta johtuvasta kuormituksesta. Arjen ja työn keskellä pienenkin asian yhtäkkinen sujumattomuus voi huolestuttaa. Oma henkilökohtainen kokemus huonosti muistamisesta ruok kii helposti huonouden tunnetta työstä suoriutumisesta ja voi tuottaa kokemuksia siitä, ettei yhtäkkiä osaa työtehtäviään riittävän hyvin. ”Unohtelu mietityttää, eikä tunnu mukavalta. Unohtelun taustalla on useimmin stressi, eikä etenevä muistisairaus ja asioille voi tehdä jotain”, Ryynänen lohduttaa. PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

SUOMESSA on noin 7 000 – 10 000 muistisairasta työikäistä ihmistä, joilla on joku etenevä muistisairaus.

Unohtelu on ok Tavallinen työpäivä ja työympäristö tuottavat aiempaa enemmän haasteita muistamisen prosessille. Satunnainen unohtelu ei tarkoita muistitoimintojen heikentymistä, vaan kuvaa enemmänkin sitä, miten tietyllä osalla muistamisen prosessia on enemmän haasteita. Muistamisen prosessiin kuuluu kolme pääkohtaa 1) mieleen painaminen, 2) säilyttäminen ja 3) mieleen palauttaminen. Kiireen, tietotulvan ja toistuvien keskeytysten keskellä mikä tahansa osa voi häiriintyä. Kognitiivinen toimintakyky: tiedonkäsittely, tarkkaavaisuus, mieleen painaminen ja havaitseminen vaikeutuu, ellei keskity. Kun on paljon muistettavaa, keskittyminen häiriintyy eivätkä asiat jää mieleen. ”Muistivaikeuksien taustalla on usein puutteellinen mieleen painaminen. Ihminen ei voi muistaa asiaa, joka ei ole koskaan niin kutsuttuun säilömuistiin asti päässyt. Esimerkiksi keskittymisen puutteen, tai muun häiriötekijän vuoksi”, kertoo Ryynänen.

LUE LISÄÄ aivoterveydestä, lataa muistista tiedostoja: www.muistiliitto.fi

Osa ihmisistä kokee tutkimuksissa keskittymiskyvyn vahvistuvan kuunnellessaan musiikkia, jossa ei ole sa noja.

Karsi keskeytyksiä Työn tekeminen häiriöttä tuottaa parhaimmin tehokkuutta. Toistuvat keskeytykset esimerkiksi kysymysten, pyyntöjen ja ohjeiden muodossa pysäyttävät pahimmillaan luovan flowmaisen tilan, jossa uusia ideoita ja ajatuksia syntyy. Keskeytyksestä voi kestää jopa 20 minuuttia päästä takaisin samaan virtaavaan flowmaiseen luomisen tilaan. ”Keskeytysten hallinta edistää keskittymiskyvyn lisäksi muistamista. Työhuoneeseen voi laittaa ovikyltin, joka viestittää toisille keskittymisen tai työrauhan tarpeesta. Lisäksi työpaikalla kannattaa keskustella muistamista tukevista tekijöistä ja siitä, miten työyhteisön jäsenet yhdessä voivat taata

Asia kerrallaan Monen asian samanaikainen tekeminen on jopa työntekemisen ehto tänä päivänä. Kun asioita tekee paljon yhtä aikaa, ei iltapäivällä muista, mitä ja miten aamulla teki. Ihminen ei silti ole muistamaton. Työ tässä ajassa tuottaa työntekijöille kokemuksia muistin heikkenemistä entistä enemmän, sillä työympäristö kuormittaa muistia. ”Jos esimerkiksi lukee, kuuntelee ja puhuu yhtä aikaa, aivot eivät tuoreimpien tutkimustietojen mukaan pysty käsittelemään näitä kaikkia yhtä aikaa. Aivot vaihtavat tehtävän käsittelyä lukemisen, kuuntelemisen ja puhumisen välillä. Aivojen keskittyessä luetun ymmärtämiseen kapasiteetti kuullun mieleen painamiseen ei riitä. Siksi yhteisprosessointi ei onnistu”, kertoo Ryynänen. 46

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Kahvi muistin tukena 3–5 kuppia päivässä kahvia juovilla suomalaisilla on todettu 40 prosenttia pienempi riski sairastua vanhana muistisairauteen kuin kahvia juomattomilla. Myös monet yrtit ja mausteet saattavat olla hyviä muistiterveydelle, esimerkiksi kurkumasta on saatu lupaavia tutkimustuloksia.

TESTAA MUISTIA verkossa: Muistikeskuksen muistitesti: http://www.muisti.com/ nettitestit/muistitesti/

kaikille muistiyställisemmät työolot”, vinkkaa Ryynänen. ”Jos muisti heikkenee selkeästi, tulee sen syy aina selvittää. Kyseessä voi olla etenevä muistisairaus, tai jokin muu hoidettavissa oleva syy. Mitä varhemmin esimerkiksi kuntoutus aloitetaan, sen tehokkaammin se toimii”, Ryynänen kannustaa. Muistin tueksi monipuolinen ruokavalio, liikunta, lepo, uusien asioiden opettelu, mieleen painaminen, veden juonti, meditaatio, aika ystävien kanssa, kuppi kahvia ja kurkuma auttavat. Muistisairauksien ennaltaehkäisy korostuu ikääntymisen myötä. Oman muistamisen eteen voi heti tehdä jotain: nousta ylös ja liikkua.

Hae apua ajoissa

Huomioi nämä kymmenen kohtaa

Ota yhteys lääkäriin, kun 1. Asiat useammin unohtuvat kuin muistuvat mieleen. 2. Sovitut tapaamiset eivät pysy mielessä. 3. Sopivat sanat katoavat tai suusta sujahtaa epäasiallisia ilmauksia. 4. Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenee. 5. Taloudellisten asioiden hoitaminen takkuaa, kellon ymmärrys vaikeutuu. 6. Esineet katoavat toistuvasti, niiden käyttötarkoitus vaikeutuu. 7. Ahdistaa useammin kuin tunnet tyytyväisyyttä. 8. Mielialat muuttuvat herkästi. 9. Pelot puskevat mieleen, tai olet aiempaa enemmän epäluuloinen. 10. Aloitekyky laskee, koet halua vetäytyä omiin oloihin.

Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle.

Terveellinen työ

Stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu

manage stress

Minä muistan... Minä tunnen... Minä ajattelen... Tee tehtävä: Vahvista muistamista 1. Valitse rauhallinen tila. 2. Ota kynä ja paperia. 3. Kirjoita mitä mieleen pulpahtaa, syvemmin miettimättä. 4. Aloita kirjoittamalla sanat: Minä muistan... 5. Toista päivittäin 5 – 15 minuuttia. 6. Lopuksi: Tarkastele, mistä aiheista useimmin kirjoitat? Entä, mistä näkökulmasta käsin kirjoitat? Kirjoitatko ratkaisuista vai ongelmista? Käsitteletkö sitä, mikä on samaa vai sitä mikä on eri tavalla? Opit itsestäsi.

Tue muistamista vahvistuslauseilla Kokeile muistamista tukevien suggestioiden eli myönteisten ehdotusten vaikutusta muistamisen tukena. Valitse jokin alla olevista suggestioista. Toista lausetta mielessäsi useita kertoja päivässä. ”Voin vaivatta muistaa” ”Sallin tärkeiden asioiden tulla helposti mieleeni ” ”Luotan muistiini ja sen toimintakykyyn”

TE-02-13-066-FI-P

Työterveystoimittaja Terhi Mäkiniemi vinkkaa pari harjoitusta muistamisprosessin tehostamiseksi.

STRESSAAKO TYÖ? Apua sähköisestä oppaasta

li puolet työntekijöistä eri puolilla Eurooppaa on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä ja neljä kymmenestä katsoo, ettei työperäistä stressiä hallita hyvin heidän työpaikallaan. Lisätäkseen tietoisuutta stressin ja psykososiaalisten ris kien hallinnan merkityksestä työpaikalla Euroopan työterveysja työturvallisuusvirasto on julkaissut sähköisen oppaan stressin ja psykososiaalisten riskien hallinnasta työpaikalla. Opas on suunniteltu erityisesti pienyritysten työnantajien ja työntekijöiden tarpeisiin, jotka ovat ryhtymässä käsittelemään työpaikan psykososiaalisia riskejä ja jotka tarvitsevat aloitusvaiheessa opastusta. Oppaassa on muun muassa yksinkertaisia selityksiä työ peräisestä stressistä ja psykososiaalisista riskeistä, tietoa liiketoimintaan ja työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista, käytännön esimerkkejä psykososiaalisten riskien torjunnasta ja käsittelystä, viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön sekä tietoa kansallisesti käytettävissä olevista resursseista ja käytännön työvälineistä. Stressi on huomattava työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvä huolenaihe noin 80 prosentissa eurooppalaista yrityk sistä, ja se on Euroopassa suurimpia syitä työpäivien menettämiseen. Kuitenkin vain alle kolmasosalla eurooppalaisista organisaatioista on käytössä menettelyjä työperäisen stressin käsittelemistä varten. Managing stress and psychosocial risks -verkko-oppaasta (Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä) on saatavilla monia kansallisia versioita. Suomenkielinen aineisto on osoitteessa http://eguides.osha.europa.eu/stress/FI-FI/ Maksuton materiaali on osa Euroopan työterveys- ja työ turvallisuusviraston vuosina 2014–2015 toteuttamaa Terveellinen työ – stressi hallinnassa -kampanjaa. PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

TYÖHYVINVOINNIN

kehittäminen – miten liikkeelle? Henkilöstön työhyvinvointi on edellytys tuottavalle työn tekemiselle. Etenkin palvelujen tuotannossa on tärkeää, että ihmiset voivat hyvin ja yhteistyö pelaa. Hyvä ilmapiiri edistää työhyvinvointia ja siten myös tuottavuutta. Työyhteisön hyvinvoinnin merkitys myös ihmisen terveydelle ja työssäjatkamiselle on suuri, joten siihen kannattaa satsata myös haastavassa taloustilanteessa. Työhyvinnoinnin kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista. Tietoa työhyvinnointiin vaikuttavista asioista ja kehittämisestä on saatavilla paljon niin internetissä, kirjoissa kuin lehdissä. Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos pitävät yllä maksuttomia verkkoaineistoja.

Sykettä työhön Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämä Sykettätyöhön.fi-palvelu tarjoaa sähköiset työkalut työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen arviointiin ja kehittämiseen. Palvelu on maksuton, mutta edellyttää kirjautumista.

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Työhyvinvointitila tarjoaa työkalut, jotka edistävät työpaikan sisäistä yhteistyötä työhyvinvoinnin arvioinnissa ja kehittämisessä. Työhyvinvointityökalulla on mahdollisuus tehdä kartoitus työhyvinvoinnin tilasta omassa organisaatiossa. Palvelussa voi määritellä kehitettävän osa-alueen, tehdä kartoitukset, kirjata kehittämiskohteet ja toimenpide-ehdotukset sekä laatia toimintasuunnitelman. Samalla selkiytyy, mistä osa-alueista työhyvinvointi rakentuu. Toimintaa kehittämään voi kutsua mukaan muita työyhteisön jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Palvelu on tarkoitettu tukemaan työhyvinvoinnin johtamista, kehittämistä ja työpaikan sisäistä yhteistyötä. Työkaaritila tarjoaa työkalut, jotka edistävät työpaikan sisäistä yhteistyötä ikäjohtamisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Samalla selkiytyy, mitä opittavaa on edelläkävijöiden hyvistä ikäjohtamisen käytännöistä. Työkaarityökalu auttaa työpaikkoja arvioimaan ikäjohtamisen käytäntöjä, asettamaan tavoitteita sekä

kehittämään työtä, työoloja ja toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä pysymiseksi työurien alussa, keskellä ja lopussa. Työkaariajattelun näkökulmia voi liittää osaksi johtamisperiaatteita ja henkilöstösuunnitelmia tai kirjata työpaikan tarpeisiin sopiva työkaariohjelma. Tavoitteena on myös herättää jokainen meistä miettimään, miten huolehdimme omasta työkaarikunnostamme. Sykettätyöhön.fi-sivustolla olevasta Tietopankista löytyy runsaasti materiaalia ja ohjeita työhyvinvoinnin eri osa-alueista.

Tepsi Työterveyslaitoksen ylläpitämä Tepsi-sivusto on työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen tietopankki. Eri organisaatioiden kertomien hyvien työkäytäntöjen lisäksi laajasta tietopankista löytyy muun muassa Hyvä pomo -taskuopas ja testi, millainen työhyvinvoinnin kylväjä itse on. Ohjeita ja tietolähteitä on koottu niin pk-yrityksille kuin isommillekin organisaatioille.

Työhyvinvointi ja terveys tek sti :

Tarja Valkosalo

Kymmenen vinkkiä hyvään työilmapiiriin: 1. Työnteon sujuvuus

6. Hyvät käytöstavat

Pekka Järvisen mukaan 90 prosenttia työilmapiiriongelmista, huonosta motivaatiosta sekä yhteistyövaikeuksista johtuu organisaation toiminnasta. Sujuuko työ? Onko työssä häiriöitä?

Kaikki osaavat tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi. Kuluta näitä taitoja päivittäin, etenkin, jos olet esimiesasemassa.

2. Tavoitteiden selkeys Työn tekemisen tavoista ja tavoitteista tulisi puhua useamminkin kuin kerran vuodessa kehityskeskustelussa. Kuinka usein pohditte asioita, joissa olette onnistuneet?

Työpaikalla ollaan ennen kaikkea edistämässä työtehtäviin liittyviä asioita. Kun keskeytät työkaverisi, harkitsethan ensin, että asiasi on tärkeä työhön liittyvä asia. Muut asiat voit hoitaa esimerkiksi tauoilla.

3. Johtamisen käytännöt

8. Taito keskustella ja etenkin kuunnella

Johtamisessa yhdistyy asioiden ja ihmisten johtaminen, ammatillisuus sekä esimerkillisyys. Hyvä esimies ei ole kenenkään kaveri, vaan hyvä johtajuus on työpaikalla kaikkien käytettävissä.

Hyvään keskusteluun liittyy vuoroin puhuminen ja vuoroin kuuntelu.

4. Stressi, kiire, kilpailu ja työmäärä Jos työpaikalla vähennetään väkeä, samaa työmäärää ei voida enää tehdä entisillä tavoilla. Työmäärää, työn tekemisen tapoja ja työn laatua on tällöin arvioitava uudelleen.

5. Tasa-arvoisuus Työpaikalla tulee olla yhdessä ja ennalta sovittuja periaatteita, joiden mukaan työpaikalla toimitaan. Tasa-arvoisuuden tunnetta lisää, kun työpaikalla toimitaan näiden ennalta sovittujen periaatteiden mukaan.

7. Huomaavaisuus, tilannetaju ja ammatillisuus

9. Kyky hillitä omia tunnereaktioita Kiihtyminen harvoin edistää hyvää. Jos sinua harmittaa jokin työhön liittyvä asia, niin mieti, voitko muuttaa tilanteen jotenkin. Jos et voi muuttaa asiaa, osaatko suunnata ajatuksesi toisaalle.

10. Avoimuus työhön liittyvän tiedon jakamisessa Usein työssä on liikaakin tietoa, mutta tieto on väärässä muodossa. Etenkin muutostilanteissa on tärkeää, että kysyjät saavat vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin. Tilastojen esittely ei auta muutoshämmennykseen. Lähde: Kehittämisen asiantuntija Tarja Räty, Työturvallisuuskeskus

PUHTAUSALAN TEEMAVUODESTA puhtia markkinointiin ja myyntiin Kirsi Aironen, Päivi Yli-Karro ja Bianca Hintsa messuilla Porissa marraskuussa. Monet yhteistyökumppanit ovat antaneet Pupa-tiimille kiitosta aktiivisesta koko puhtausalan markkinoinnista.

WinNovassa Porin seudulla puhtausalan opettajat ja kouluttajat ovat valmiina suuntaamaan eteenpäin vuoden 2015 puhtaisiin, tahrattomiin haasteisiin sekä erikoisammattitutkinnon teemavuoteen 2015. Ensi vuoden vuosipäivän suunnittelu on jo lähtenyt vauhdilla käyntiin.

tek sti ja kuva :

Kirsi Aironen, WinNova Pupa-tiimin puolesta

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

iime vuonna WinNovan Pupa-tiimi vietti teemavuottaan 2014 Puhtausala – ala, jolla on tahraton maine. Teemavuonna Pupa-tiimi ahkeroi erilaisten yhteistyötapahtumien, täydennyskoulutusten ja asiakashankinnan merkeissä. Tiimi osallistui Pohjoismaiden suurimmille puhtausalan Finnclean-messuille sekä näkyi paikallisilla messuilla, koulutusinfoissa ja näyttelyissä. Puhtausalan tuotteiston markkinoinnin avuksi tehtiin A5-kokoinen esite, josta on tullut paljon positiivista palautetta. Markkinoinnissa on hyödynnetty myös Facebookia, jonne laadittu Pupa-profiili voi hyvin vielä monta vuotta. Teemavuosi esitteineen, lehti- ja radiojuttuineen ja someineen onkin poikinut paljon yrityskoulutuksia ja työpaikoille räätälöityjä valmennusprojekteja. Uusista koulutustuotteista muun muassa työalueeseen opastaminen, eristyssiivous ja työturvallisuuskorttikoulutus puhtausalalle ovat startanneet hyvin. Huhtikuussa valtakunnallisella Puhtausviikolla järjestettiin massiiviset Puhtausalan vuosipäivät Porissa ja

Raumalla. Ohjelmassa oli koulutuksia, iso tuotenäyttely ja ansioituneiden opiskelijoiden palkitseminen. Palkittavat saivat myös SSTL Puhtausala ry:n opiskelijastipendit, jotka ojensi hallituksen puolesta Pirkko Hilvo. Opiskelijoille vuosipäivän toteuttaminen oli osa viestinnän ja asiakaspalvelun opiskelua. Vuosipäivät olivat näyttävästi esillä puhtausalan ammattilehdissä, paikallislehdissä ja -radioissa. Yhden lehtijutun kirjoitti ja kuvitti laitoshuoltajien valmistavassa koulutuksessa opiskeleva Susanna Riihelä opettaja Kirsi Airosen johdolla. Opiskelijat olivat harjoitelleet asiakaspalvelua, markkinointia ja viestintää aiemmin talvella SataRekry-messuilla, joissa Pupa-tiimi oli mukana. Puhtausalan vuosi huipentui, kun alueellisen vuoden oppimismyönteisimmän oppijan titteli myönnettiin 9. lokakuuta laitoshuoltajaksi oppisopimuksella NAO-ohjelmassa opiskele valle porilaiselle Kaidi Villemsonille. WinNova järjestää jälleen keväällä Porissa ison koulutus- ja näyttelytapahtuman.

VALMISTUNEET Kouvolan seudun ammattiopisto Aikuisopisto

KSAO Aikuisopisto

Kotityö- ja puhdistuspalvelualan perustutkinnosta toimitilahuoltajiksi 30.10.2014 valmistuneet:

28.11.2014 valmistuneet, laitoshuoltajan ammattitutkinto:

Hienonen Pirjo Sinikka, Huotari Marjut Tuula Sinikka, Huovila Vuokko Inkeri, Kanerva Jaakko Matias, Knapp Tuija Helena, Mikkola Kirsi Marja Kaarina, Molo Armi Elina, Ojala Seija Anneli, Palonen Hilkka Maria, Peltola Sirpa Hannele, Seppälä Maija Sisko, Suikula Anu Susanna, Tohka Päivi Riitta Kristiina, Uutela Merja Kirsi Päivikki, Valtonen Vuokko Helena, Verguiles Nina. Kouluttaja Maija-Liisa Jäntti.

Frimodig Kristiina, Kanerva Marika Elisabeth, Kapiainen Johanna, Kaunissalo Anne Marjaana, Komulainen Leila-Marjaana, Orpana Mira Irma Eliina, Pitkänen Teija Anita, Pulkki Miia Helena, Saarenpää Erja Seija Anneli. Kotityö- puhdistuspalvelujen perustutkinto, toimitilahuoltaja: Ihonen Sirpa Tuulikki, Pahtaharju Liisa Marjukka, Rouhiainen Henna Marjut.

Salon seudun aikuisopisto Salo

2.12.2014 laitoshuoltajien ammattitutkinnosta valmistuneet: Ermel Jaak , Golubeva Honkanen Cleofe, Husein Samiira, Kirsipuu Gerly, Mahamud Mahamed Ased, Puumalainen Olga, Sarria Rivero Maria Adela, Soykel Natalia, Vahtera Olga, Vertanen Nongyao. Kouluttaja Aila Leo.

Jyväskylän aikuisopisto

Puhdistuspalvelualan valmistavan koulutuksen ja tutkinnon suorittaneet 12.12.2014, ylärivi vasemmalta: Johanna Alajärvi, Eeva Rautanen, Maritta Oivanen, Elena Grabovskaya, Nina Kulmala, Seija Hiitola, Pirjo Halonen ja Minna Syngelmä. Alarivi vasemmalta: Laura Ekroos, Maritta Nikander, Esmeralda Rissanen, Benchathip Engren, Lotta Jordberg-Hietanen (vastuukouluttaja), Lamai Tuomi ja Vuokko Jurmu.

Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneita syksyllä 2014, vasemmalta alkaen: Gûlten Telli, Marie Gorette Uwize Veneranda, Eeva-Liisa Nuutinen, Antti Lukkarinen (valmistava koulutus), Nadezda Pöntinen, Lahoucine Oumali, Maarit Mäkelä (osatutkinto), Merja Kekarainen, Laura Kivimurto, Olga Järvinen, Eeva Lahtinen. Muita valmistuneita, jotka eivät ole kuvassa: Margit Ahopelto, Tiina Pietiläinen (osatutkinto), Paula Mattila, Tuula Paakkari, Jere Pirtinsola, Mazo Karjalainen, Marjatta Leppänen. PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Etsi siivoava

Tiina-Tiikeri! Tiina-Tiikeri 8/2014 löytyi sivulta 31. Arvonnan voittivat Tuija Huovinen, Annukka Kuitunen ja Riitta Niskala. Palkintona on Transmerin tuotepaketti. Onnea voittajille! Etsi Tiina-Tiikeri tämän lehden sivuilta ja lähetä meille oheinen kuponki täytettynä. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan Transmerin tuote paketti (arvo noin 40 €). Voit lähettää vastauksen myös postikortilla tai netissä, www.puhtausala.fi. PUHTAUS&PALVELUsektorin 8/2014 jutuista lukijat äänestivät parhaaksi Nykypäivän toimistossa siivooja kumartelee, kyykistelee ja kurkottaa.

Tiina-Tiikeri 1/2015 löytyi sivulta Kirjemerkki

Mielestäni tämän lehden paras juttu on sivulla Toivoisin Puhtaus & Palvelusektorin käsittelevän seuraavia aiheita

SIIVOUSSEKTORI Arvontaan osallistuvat kaikki 25.2.2015 mennessä palautetut kupongit.

Haapaniemenkatu 7–9 B 14 00530 HELSINKI

Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka

Tilaa puhtausalan ammattitutkintomerkki Ammattitutkintomerkin voivat hankkia Opetushallituksen hyväksymän puhdistuspalvelualan perustutkinnon, laitoshuoltajan ammattitutkinnon tai siivoustyönohjaajan tai siivousteknikon erikoisammattitutkinnon suorittaneet. Ammattitutkintomerkki on valmistettu hopeasta ja kullattu aidolla lehtikullalla. Merkin hinta on 20,00 e joka tulee maksaa etukäteen SSTL Puhtausala ryn tilille FI33 2100 1800 0638 39.

Hakemuslomake löytyy www.puhtausala.fi-sivuilta. Lähetä hakemus sähköpostitse osoitteeseen sstl@puhtausala.fi tai postitse SSTL:n osoitteeseen. Hakemukseen on liitettävä jäljennös tutkintotodistuksesta.

Puh. 040 766 0055, konttori@puhtausala.fi, www.puhtausala.fi Haapaniemenkatu 7–9 B 14, 00530 Helsinki

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Täytä sanaristikko ja lähetä ratkaisu PUHTAUS&PALVELUsektorin toimitukseen 25.2.2015 mennessä.

Ristikon 8/2014 oikea ratkaisu

Palautusosoite: Siivoussektori Oy, Haapaniemenkatu 7–9 B 14, 00530 Helsinki. Kuoreen merkintä ”Ristikko”.

Ristikon 8/2014 voittajat ovat Tuula Niemelä ja Satu Putus. Onnea voittajille! Arvomme oikein vastanneiden kesken Transmerin tuotepaketin.

Nimi Lähiosoite Postitoimipaikka PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

PUHTAUS&PALVELUsektorin

SISÄLTÖ 2014

PUHTAUS&PALVELUsektori-lehden artikkelit vuonna 2014. Jutun otsikon jälkeen lehden numero ja sivunumero. Ergonomia

Kotityöpalvelut

Nykypäivän toimistossa Siivooja kumartelee, kyykistelee ja kurkottaa Irma Tapaninen...................................8/2014, s. 25 Näin minusta tuli esimies............1/2014, s. 10 Mistä puusta hyvä esimies on tehty, Jutta Kivikallio.......................................1/2014, s.12 Kehityskeskustelusta kehittävään dialogiin, Tarja Valkosalo.............1/2014, s. 16 Vuoden 2013 esimies Päivi Karinsivu, Riitta Teeriaho.........................................2/2014, s. 9 Uusia näkökulmia Esimiespäiviltä, Riitta Teeriaho......................................2/2014, s. 10 Uusi strategia apuna arjen onnistumisessa, Erja Suikkanen......................................2/2014, s. 14 Näin onnistumme moniosaajien esimiehinä, Riitta Teeriaho.........................................6/2014, s. 4 Taitava esimies ohjaa suunnitelmallisesti, Seija Päivärinta, Mailis Korkeakangas........................8/2014, s. 11

Osaamisen kautta parempaa laatua, Laura Salonen......................................1/2014, s. 54 Turvallisuus kotityöpalveluissa, Tarja Valkosalo.....................................2/2014, s. 41 Tuon ikäinen nainen nyt hoitaa huushollin kuin huushollin!, Susanna Pääkkönen.........................2/2014, s. 54 Verkostoituminen kannattaa kotityöpalvelualalla, Virpi Heikkinen.....................................3/2014, s. 53 Kestävä kehitys kotityöpalveluyrittäjän arjessa, Eeva-Leena Lappalainen, Seija Ikonen............................................4/2014, s. 54 Prosessit ja virtuaalioppiminen kotityöpalveluyrityksissä, Ritva Ikonen, Tea Korolainen.....................................5/2014, s. 54 Kotityö- ja puhdistuspalvelualan kehittämispäivillä Porvoossa, Kirsi Aironen...........................................6/2014, s. 38 Kodin tekstiilinhuoltopalvelut – palvelu, jolle voisi olla enemmänkin kysyntää, Tuula Jahkonen, Pia Jylhä-Ollila.....................................6/2014, s. 54

Hygienia

Koulutus & Oppiminen

Oivallisesti hymysuu-hygieniaan, Arja Wilkman........................................3/2014, s. 47 Mikä on wc-tilan likaisin paikka?, Katja Tättäläinen................................4/2014, s. 38 Siivous korkean hygienian tiloissa, Tarja Valkosalo........................................7/2014, s. 3

Nuoret kilpailivat puhdistuspalvelun Taitaja- ja Taitaja PLUS-semifinaaleissa, Tarja Valkosalo........................................1/2014, s. 9 Parhaat käytännöt Euroopan siivousalan koulutuksessa, Elina Oivanen................................. 1/2014, s. 15 Näyttötutkintotoimintaa 20 vuotta, Kirsi Aironen...........................................3/2014, s. 26 Osaavat nuoret...................................3/2014, s. 40 Puhtausalan purjeet myötätuulessa Porissa ja Raumalla, Susanna Riihelä...................................4/2014, s. 36 Vilmalle kovan harjoittelun tuloksena SM, Arja Wilkman..............................4/2014, s. 41 Keudan aikuisopistossa kasvaa tekstiilihuollon ammattiosaajia, Irma Tapaninen..................................5 /2014, s. 10 Moniosaajaksi koulutuksella, Tarja Valkosalo.....................................6/2014, s. 10 Opastusta tavarantoimittajalta, Tarja Valkosalo.....................................8/2014, s. 14 Asenne alussa ratkaisee lopputuloksen, Marja Mäkkeli.......................................8/2014, s. 18

Esimiestyö

Hyvinvointi & Terveys Avantouinti tukee arjen jaksamista, Marja Zinne............................................2/2014, s. 33 Kadonneen motivaation jäljillä, Terhi Mäkiniemi...................................3/2014, s. 30 Kesällä aikaa pohtia parisuhdetta, Terhi Mäkiniemi...................................4/2014, s. 34 Luo toimiva yhteys kehon ja mielen välille, Terhi Mäkiniemi...................5/2014, s. 20

Kansainvälisyys Cleaning in Tomorrow’s World, Haasteita mutta myös ratkaisuja, Tarja Valkosalo.....................................7/2014, s. 24 Kehittämistä Eurooppa-tasolla, Tarja Valkosalo........................................8/2014, s. 9 54

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Yhdessä tehdään hyvä työn tulos, Riitta Teeriaho......................................8/2014, s. 30

Käsityövälineet Mopista on moneksi, Jutta Kivikallio.........................................5/2014, s. 4 Vain puhtaalla välineellä tulee puhdasta, Jutta Kivikallio.........................................5/2014, s. 6 Mikrokuitutuotteiden käyttöikä, Tarja Valkosalo.....................................5/2014, s. 18

Messut, näyttelyt Juhlavuoden messuilla Amsterdamissa, Sami Kainulainen, Riitta Teeriaho......................................4/2014, s. 10 Aloita Finnclean-messukäyntisi suunnittelu............................................4/2014, s. 16 Puhtausalalle uusi keulakuva, Riitta Teeriaho......................................7/2014, s. 26 Messuosastoilla paljon nähtävää.................................................7/2014, s. 28 Koeajoradalla vauhdin hurmaa.....................................................7/2014, s. 30 Vuoden uutuustuotteet ja -palvelut palkittiin messuilla...........................7/2014, s. 31 Messujen oheisohjelmaa............7/2014, s. 33

Pintamateriaalit & hoito Omat menetelmät eri aikakausien lattioille, Marja Mäkkeli....................3/2014, s. 4 Vertailussa melamiinilaikka ja polyesterilaikka................................3/2014, s. 6 Vuoden 2013 lattia on onnistunut laattavalinta, Irma Tapaninen...................................3/2014, s. 10 Trendit ohjaavat kalustesuunnittelua, Tarja Valkosalo.............................. 3/2014, s. 12 Pitkiä perinteitä ja uusia innovaatioita, Irma Tapaninen...................................3/2014, s. 16 Puhtaanapito pidentää huoltomaalaus väliä, Riitta Teeriaho.........................3/2014, s. 29 Pinnoitteet ja pintamateriaalit testi.............................................................3/2014, s. 31 Älylattia on näkymätön ja hiljainen auttaja, Satu Hakala........................3/2014, s. 38 Kivipinta kuntoon uudella suoja-aineella......................................3/2014, s. 55 Sumuta ja pyyhkäise – toimiiko saostumien poistoon?...................6/2014, s. 16

Selkokieli

Siivousalan henkilökuva

Lattian puhdistus yhdistelmäkoneella, Riitta Teeriaho......................................1/2014, s. 26 Ihminen ja kone, koneihminen, Riitta Teeriaho......................................3/2014, s. 25

Merikarvian Morttelimartta eläkepäiville, Kirsi Aironen...........................................1/2014, s. 18 Sipi-sammakon puvun sisältä, Ani Mikkonen Sari Kivioja.............2/2014, s. 48 Puheenjohtaja pitää yllä yhteishenkeä, Riitta Teeriaho.........................................3/2014, s. 9 ”Raittiutta saa joskus selitellä”, Tuula-Maria Ahonen........................5/2014, s. 32 Sairaalapäivystyksen siivous edellyttää kylmähermoisuutta sekä empatiaa, Katja Tättäläinen................................7/2014, s. 17 Puhtausalan ammattilainen 2014, Riitta Teeriaho......................................7/2014, s. 27 Palveluohjaajan matkassa, Satu Hakala...........................................8/2014, s. 32

Siivouskoneet Lattian puhdistus yhdistelmäkoneella.........................1/2014, s. 26 Mattopyykillä kierrätyskeskuksessa, Sami Kainulainen...............................7/2014, s. 35 Opiskelijat kokeilivat puhdistus järjestelmää, Jaana Koponen, Raija Tissari............................................8/2014, s. 54

Siivous & asiakas Naulakot siistiksi -kampanja menestyy, Sirpa Nyyssönen, Katja Piiparinen..................................1 /2014, s. 24 Laadunarviointi edistää yhteistyötä, Marja Mäkkeli..........................................2/2014, s. 4 Näin syntyy hyvää jälkeä, Riitta Teeriaho......................................2/2014, s. 16 Siivouspalvelu ostaminen – mikä siinä on niin vaikeaa?, Tarja Valkosalo.....................................2/2014, s. 18 Osaaminen osoitetaan henkilösertifi kaatilla, Tarja Valkosalo................2 /2014, s. 20

Siivouskohteet Tarkkuutta huoltohuoneessa työskentelyyn, Kirsi Aironen.......2/2014, s. 26 Lomamökin siivous, Tarja Valkosalo.............................. 2/2014, s. 36 Luontokeskuksen siivous vaatii oma-aloitteisuutta, Riitta Teeriaho................................ 4/2014, s. 28 Kodinomaisen dementiakodin siivous tapahtuu yhteistyössä, Satu Hakala...........................................5/2014, s. 34 Edustava kampus ammattilaistensa näköinen, Anu Torniainen............6/2014, s. 12 Vanha ja uusi kohtaavat Rosenlundin pappilassa, Jutta Kivikallio..........6/2014, s. 22 Puhdastilasiivooja taistelee näkymätöntä likaa vastaan, Satu Hakala..............................................7/2014, s. 5 Mikroelektroniikka edellyttää huippuunsa vietyä puhtautta, Irma Tapaninen...................................7/2014, s. 11

Siivouksen suunnittelu Kuinka nopsasti sujuu siivous?.....................................................1/2014, s. 35 Miten määritellään siivouksen tekninen laatu?, Tarja Valkosalo....................2/2014, s. 22 Kuinka nopsasti siivous sujui?..........................................................2/2014, s. 42 Porissa puhtautta tuotetaan entistäkin kestävämmin, Kirsi Aironen........4/2014, s. 20 Raha-automaatit puhtaiksi........6/2014, s. 37 Eristyssiivous – asennetta ja ammatti taitoa, Arja Wilkman........................7/2014, s. 18

Tutkimus Hyvä työkyky ja oma hyvinvointi käsi kädessä..........................................5/2014, s. 31 Johtamistapa henkilöstön sitoutumisen edistäjänä kotisiivousalalla, Seija Päivärinta.............................. 5/2014, s. 31 Aktiivinen työtyytyväisyys tuottaa tuloksia.....................................................7/2014, s. 30 Restonomiopiskelijat tutkivat: Mikä on mikrokuitupyyhkeiden pyyhintäkapasiteetti, Tuija Heikkilä.........................................8/2014, s. 22

Työhyvinvointi Oppiva työntekijä on yhtä kuin hyvä työkaveri, Anneli Ahl, Heli Lotti, Päivi Takkinen..........................................1/2014, s. 4 Hyvä tauko elvyttää, Terhi Friman...........................................1/2014, s. 22 Erityisherkkyys työn vahvuudeksi, Terhi Mäkiniemi...................................1/2014, s. 36 Hyvää työpäivää........................1/2014, s. 28, 30 Iloa, leiskahtelua ja tietenkin salsaa, Satu Hakala...........................4/2014, s. 31 Siivooja tarvitsee sosiaalista pelisilmää, Satu Hakala.................4/2014, s. 33 Moniosaajan työhyvinvointi – avainasemassa työn hyvä suunnittelu, Satu Hakala...........................................6/2014, s. 20

Työturvallisuus Nolla tapaturmaa on kaikkien asia, Mika Liuhamo, Vuokko Puro.......1/2014, s. 21 Nolla tapaturmaa -ajattelu kehittää työelämän laatua, Mika Liuhamo......................................2/2014, s. 35 Liikutaan turvallisesti – töissä, kotona ja vapaa-ajalla, Mika Liuhamo, Marja Virtala.........................................3/2014, s. 32 Työn vaarojen arviointi tukee työn kestävää kehittämistä, Mika Liuhamo, Vuokko Puro...........................................4/2014, s. 15 Oikeat suojaimet varmistavat turvallisen työn, Mika Liuhamo Vuokko Puro.............. 5 24 Minä, sinä, hän… kaikilla on vastuu toimia turvallisesti, Mika Liuhamo, Vuokko Puro...........................................6/2014, s. 28

Suunnitellaan parempaa työtä!, Mika Liuhamo......................................7/2014, s. 34 Perehdyttämisellä työt sujumaan!, Mika Liuhamo, Jaana Luomanen.......................... 8/2014, s. 21

Työ & Yhteiskunta Passari-hankkeen kautta työelämään...........................................1/2014, s. 40 Voitto napsahti ensiyrittämällä Gronlund Palveluille, Satu Hakala.................2/2014, s. 30 Pitempiin työuriin, Tarja Valkosalo.....................................3/2014, s. 37 Kutsumuksellinen puhtausala.............................................3/2014, s. 42 Kestävä kehitys perustuu taloudelliseen kestävyyteen, Arja Wilkman.........4/2014, s. 4 Tutustu suomalaiseen vesihuolto palveluun, Irma Tapaninen.........4/2014, s. 24 Suomen puhtausalasta Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä.............6/2014, s. 27 Yrityksen yhteiskuntaraportti pönkittää mainetta vastuullisena toimijana, Arja Wilkman...........................................8/2014, s. 4 Puhdasta voimaa, Tarja Valkosalo.....................................8/2014, s. 10 Tilaajavastuulakiin tulossa muutoksia, Harri Hellstén........................................8/2014, s. 34 Yhdistykset mukana Työelämä2020hankkeessa, Leena Järvinen.......8/2014, s. 45

Ympäristö Ekotukitoiminta tuo aidosti kestävää kehitystä Turkuun.............................4/2014, s. 40 Energiamerkki helpottaa pölynimurin valintaa....................................................6 /2014, s. 34

Yritysjäsenesittely Siskon Siivous Oy – Puhdasta peliä, sillä siisti!.................................................1/2014, s. 30 Tehostaja Services Oy....................2/2014, s. 40 KSH Siivouspalvelut Oy................3/2014, s. 28 Arkea Katja Tättäläinen.................5/2014, s. 37 Tammiholma Oy................................6/2014, s. 34 Kaiku Siivouspalvelut Oy.............7/2014, s. 39

Muut aiheet Kyselyn vastaajat antoivat lehdelle ysin..............................................................1/2014, s. 41 Arkealle Clean Card -sertifikaatti, Katja Tättäläinen................................2/2014, s. 13 Ihminen ja kone, koneihminen, Jutta Kivikallio......................................3/2014, s. 22 Vihjesanaristikko...............................4/2014, s. 39 Uutuustuotekilpailu........................5/2014, s. 25 Täydellinen siivous, Elina Murtomäki.................................5/2014, s. 41 Vaativa lainsäädäntö haastaa desinfiointiaineiden markkinoita, Sari Karjomaa.......................................8/2014, s. 37 SSTL Puhtausala ry koko alan kokoontumispaikaksi.....................8/2014, s. 47

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

TOIMINNANJOHTAJALTA 1/2015

Mahdollisuuksien vuosi

äynnissä on liittomme – ja voidaan sanoa, että sitä myötä myös toimialamme – kannalta erittäin tärkeä muutosten ja uudistusten vuosi. Meillä on selkeä visio, avainstrategiat ja toimintasuunnitelmat. Ikävä kyllä monissa yhteisöissä ja yrityksissä strategiat eivät toimi, koska niiden täytäntöönpano jää vaillinaiseksi. Onneksi meille ei tule käymään niin. Liiton ja alueyhdistysten hallitukset ja liiton jäsenistö ovat muutosasioiden takana. Tämän lisäksi meillä on todella merkittävissä kärkihankkeissamme erittäin osaavat ja energiset henkilöt viemässä asioita eteenpäin. Hyvältä näyttää. Liiton pääteema tälle vuodelle on Työhyvinvointi ja terveys. Pääteema ja sen eri ulottuvuuksia tuodaan toiminnassamme ja lehdessämme jatkuvasti esille. Teema nivoutuu hyvin yhteen valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanketta johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Opetusministeriön kanssa ja tavoitteena on, että Suomen työelämä on 2020 Euroopan paras. Liittomme on hankkeessa toimijatason jäsenenä mukana. Tänä vuonna merkittävintä osaltamme hankkeessa on yhdessä Filosofian Akatemian kanssa työstettävä alahanke Kutsumuksellinen puhtausala. Se etenee hyvin aikataulussa: tulosten ja hankkeen muodostaman tiekartan julkistaminen tapahtuu kesälomakauden jälkeen. Toisena pääasiana on alamme alueellisten verkostojen käynnistäminen. Tämä käynnistyy alueellisilla koulutuksilla ja niihin yhdistetyillä työpajoilla. Projektiryhmä on tehnyt kovasti töitä hankkeen eteen ja toivon, että pääset itse paikalle jakamaan ja saamaan parhaiden käytäntöjen malleja. Tilaisuuksista lisää tapahtumakalenterissa. Uusi vuosi ja uudet kujeet sanonta osuu kohdallemme tämän vuoden osalta erittäin hyvin. Oma päätoiveeni on, että onnistumme siirtämään keskustelujen ja toimiemme sävyjä positiiviseen mahdollisuuksien maailman suuntaan. Niinpä lopetankin kommenttiin ”tänä vuonna meillä on jälleen iso mahdollisuus kääntää jäsenmäärämme kasvuun”.

Toiminnanjohtaja Harri Piiparinen puh. 040 704 9944 harri.piiparinen@puhtausala.fi SSTL Puhtausala ry Haapaniemenkatu 7–9 B 14 00530 HELSINKI Puhelin 040 766 0055 sstl@puhtausala.fi www.puhtausala.fi

SSTL Puhtausala ry on aatteellinen, yleishyödyllinen järjestö, jonka tavoitteena on nostaa alan arvostusta ja lisätä siivousalan tietotaitoa. Järjestö ei ole ammattijärjestö, vaan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa siivousalasta kiinnostunut paikalliseen yhdistykseen liittymällä. SSTL on valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka jäseninä ovat 16 paikallisyhdistystä ja Senioreiden Siivoustekninen yhdistys. Yhdistysten jäsenet toimivat eri tehtä vissä siivousalalla; siivoojina, sairaala- apulaisina, siivouspalvelun esimiehinä, siivousalan yrittäjinä, opettajina, myyntija markkinointitehtävissä sekä alan opiskelijoina. Toimintaa tukee lisäksi yli 80 yritysjäsentä. SSTL Puhtausala ry omistaa Siivoussektori Oy:n.

SSTL:n jäsenaineiston päivämäärät Nro aineistopäivä ilm.vko 2/2015 9.2. 12 3/2015 7.4. 20 4/2015 18.6. 33 5/2015 14.9. 37 6/2015 25.10. 49 Julkaisija: Siivoussektori Oy

SSTL Puhtausala yhdistyssivut 1/2015

SSTL Puhtausala ry

TAPAHTUMAKALENTERI 1/2015 SIIVOUSTEKNISET YHDISTYKSET Työhyvinvointi ja terveys puhtauspalvelualalla SSTL Puhtausala ry:n ja sen alueellisten yhdistysten koulutustilaisuus

Vuoden teemana Työhyvinvointi ja terveys

17.3.2015 kello 12 – 16 Kouluttajana TtM, terveydenhoitaja Sanna Mäkipää, Tmi Capacitas Familia.

TAMMIKUU

TOUKOKUU

29. – 30.1.

21.5.

HELSINKI

Esimies- ja asiantuntijapäivät, Vantaa

miniClean, Helsinki

17.3. kello 12 – 16.

29.1.

Edupoli, Helsinki

Vuoden 2014 esimiehen julkistus

KARJALA

17.3. kello 12 – 16.

HELMIKUU

Aikuisopisto, Kaislakatu 3, Joensuu

Ohjaajapäivä Helsinki

HUHTIKUU

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka

24.10.

23.4.

Seuraa Tapahtumakalenteria puhtausala.fi-sivuilla!

Kosteus- ja homevaurio koulutus, Helsinki

Tilaisuudet järjestetään myös alueilla: Keski-Suomi, Lappi, Oulun seutu, Pirkanmaa, PäijätHäme, Satakunta ja Turku.

25.4. Kevätedustajakokous ja yhdistyspäivä, Turku

Tiedot tulevat puhtausala.fi-sivuille Tapahtumakalenteriin.

24.9. LOKAKUU

Sipi-viikko

17.3. kello 12 – 16.

Hankintalain muutokset -koulutus, Helsinki miniClean, Lahti

9. – 15.2.

KYMI

SYYSKUU

Syysedustajakokous ja yhdistyspäivä Helsinki

MARRASKUU Ohjaajapäivä Jyväskylä

JOULUKUU

7.12. Pohjoismainen puhtauspäivä

YRITYSJÄSENTILAISUUS Finnclean-messujen kävijätutkimuksen tulokset esillä SSTL Puhtausala ry järjesti tilaisuuden yritys- ja yhteisöjäsenilleen 27.11. Toiminnanjohtaja Harri Piiparinen ja Siivoussektori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Rannikko esittelivät liiton kärkihankkeet ja vuoden 2015 tapahtumat ja lähivuosien strategiset painopistealueet. Tavoitteena on luoda SSTL Puhtaus ala ry:stä puhtausalan kokoontumispaikka. Päätoimittaja Tarja Valkosalo kertoi PUHTAUS&PALVELUsektori-lehden uudistuksesta. 2015–2017 päähankkeet ja projektit ovat viestintästrategian ja suunnitelman laatiminen, Työelämä 2020 -hanke ja Kutsumuksellinen puhtausala, yhdistys- ja yritysjäsenkonseptien modernisointi, lehden ja julkaisuiden päivitys, markkinoinnin ja tuotteiden uusiminen ja päivitys,

yhteisöllisen median hyödyntäminen sekä Puhtauspäivään ja Suomi Areenaan 2016 valmistautuminen. Tampereen Messujen projektipäällikkö Mikael Wänskä esitteli Finnclean-messujen kävijätutkimuksen tulokset. Kävijäkysely toteutettiin kävijöiden rekisteröitymisen yhteydessä. Kyselyyn saatiin 1457 vastausta; kävijöitä messuilla oli 8 300. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tieto messuista oli saatu näytteilleasettajan lähettämästä sähköisestä kutsusta (30 prosenttia vastanneista) tai tutun suosituksesta (32 prosenttia). Kävijät odottivat messuilta uusiin tuotteisiin ja palveluihin tutustumista (84), tuotteiden näkemistä käytännössä/ toiminnassa (59), uusia ideoita (49) ja uusiin toimintatapoihin tutustumista (32

prosenttia). Wänskä huomautti, että uuden tuotteen lanseeraus oli yksi tärkeimmistä tavoitteista vain 34,5 prosentilla näytteilleasettajista. Tuoteryhmistä kävijöitä kiinnostivat eniten siivousaineet, -koneet ja -välineet, puhtauspalvelut, hygienia sekä työasut ja -jalkineet, Finnclean-messut 2014 vastasivat hyvin odotuksia sisällöltään 65 prosentin mielestä, ohjelmatarjonta 67 prosentin mielestä. 49 prosenttia vastaajista pitäisi hyvänä messujen järjestämistä kahden vuoden välein; näytteilleasettajista 55 prosentin mielestä sopiva aika olisi kolmen vuoden välein. Kaksipäiväiset messut olisivat sopivat sekä kävijöiden (55) että näytteilleasettajien (59 prosenttia) mielestä.

SSTL Puhtausala yhdistyssivut 1/2015

Työelämä 2020 hankkeessa työelämän kehittämisstrategian painopisteitä ovat tulevaisuuden työpaikoilla innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava henkilöstö.

Työhyvinvointi ja terveys - SSTL Puhtausala ry:n vuoden 2015 pääteema

yö luo hyvinvointia tekijöilleen, sanotaan. Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteena on, että työhyvinvointi ja terveys paranevat kaikilla. Työhyvinvointi saadaan aikaan työpaikalla ja tulevaisuuden työpaikoilla ymmärretään työhyvinvoinnin ja terveyden merkitys niin tuottavuudelle, työyhteisöjen menestykselle kuin muutosten hallinnalle. Sen vuoksi johtamisessa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tarpeisiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Työhyvinvointi ja terveys perustuvat työpaikalla tehtävään yhteistyöhön, jota osaava työterveyshuolto ja ajanmukainen lainsäädäntö tukevat. Hyvin toimivissa työyhteisöissä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinvoinnin parantamiseen. Keinotkin ovat usein samoja ja myös kaikkien ulottuvilla, kuten selkeät johtamiskäytännöt, muutosten toteuttaminen yhdessä, työn ja työympäristön kehittäminen, oikeudenmukainen palkitseminen, arvostuksen osoittaminen ja tuen antaminen, oppimiseen ja kehittymiseen kannustaminen sekä turvallisten ja terveellisten rajojen asettaminen.

Tulevaisuuden työpaikoilla kehitetään aktiivisesti ja ennakoivasti työn mielekkyyttä, innostavuutta ja voimavaroja. Työpaikoilla seurataan aktiivisesti työntekijöiden työkykyä ja otetaan käyttöön varhaisen tuen malleja sekä puututaan herkästi kuormitusongelmiin ja ennakoidaan mahdollisia riskejä. Liikunnan merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tunnistetaan. Tulevaisuuden työpaikoilla etsitään aktiivisesti ratkaisuja työn ja muun elämän yhteensovittamiseen.

Päätapahtumana koulutus maaliskuussa SSTL Puhtausala ry:n Työelämä 2020 -hankkeen vuoden 2015 päätapahtuma on koulutus, joka järjestetään 17.3.2015 kello 12–16. Koulutuksen luento-osuus tapahtuu Edupolin tiloissa Helsingissä, mutta luentoa seurataan myös alueellisesti järjestettävissä tilaisuuksissa. Siivousteknisten yhdistysten alueilla puhtausalan ammattilaiset ovat tervetulleita seuraamaan verkkoluentoa. Tietoa näistä tilaisuuksista on puhtausala.fi-verkkosivuilla.

Kouluttajana tilaisuudessa on TtM, terveydenhoitaja Sanna Mäkipää Tmi Capacitas Familiasta. Luennon aikana kuulemme työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä seikoista: mistä työhyvinvointi koostuu, mitä terveys työssä tarkoittaa, mitä minä voin tehdä itse voidakseni hyvin sekä siitä, millainen on hyvinvoiva työyhteisö ja miten sellaista voi rakentaa. Luennon aikana pohditaan työtä monipuolisesti sekä yksilön että työyhteisön näkökulmista (mm. perustehtävä, työn rakenteet, ammatillinen vuorovaikutus). Lisäksi mietitään joitakin työelämän ja erityisesti puhtausalan keskeisiä haasteita, kuten kiirettä, tiukaksi laskettuja aikatauluja sekä työn raskautta. Eväitä työhyvinvointiin saavat myös esimiehet, jotka kokevat usein olevansa puun ja kuoren välissä alaisten ja omien esimiestensä vaatimusten välissä. Luennon jälkeen asian käsittelyä jatke taan työpajoissa. Tällä hetkellä mukana alueel li sessa koulutuksessa ovat Lappi, Turku, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Oulu, Karjala, Helsinki, Kymi ja KeskiSuomi. Leena Järvinen

Koulutus- ja tutkimusrahasto

STIPENDIT Stipendejä voidaan myöntää – puhtausalan ammatillisen koulutuksen ansiokkaasti suorittaneille – puhtausalan ammattitaitokilpailuissa menestyneille henkilöille – jäseniensä puhtausalan jatko-opiskelua ja erilaisia opintomatkoja varten – puhtausalan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Stipendihakemukset osoitetaan SSTL Puhtausala ry:n liittohallitukselle. Hakemus voi olla vapaamuotoinen tai pohjana voi käyttää liiton nettisivuilla www.puhtausala.fi olevaa lomaketta. Haapaniemekatu 7 - 9 B 14, 00530 Helsinki Puh. 040 766 0055 sstl@puhtausala.fi, www.puhtausala.fi

SSTL Puhtausala yhdistyssivut 1/2015

SSTL Puhtausala ry

YHTEYSTIEDOT

Siivousteknisten yhdistysten HALLITUSTEN PUHEENJOHTAJAT ja SIHTEERIT 2015 Etelä-Savo

Kymi

Pohjois-Savo

Puheenjohtaja Johanna Laiho p. 050 413 5704 johanna.laiho@suursavonsiivous.fi

Puheenjohtaja Erja Nurmiranta p. 040 563 7007 erja.nurmiranta@kotkankiinteistopalvelu.com

Puheenjohtaja Raija Tuomikari 040 759 1221 raituo@gmail.com

Sihteeri Marjut Immonen p. 040 700 5901 siivous.kosimi@surffi.fi

Helsinki Puheenjohtaja Maarit Roininen p. 050 427 0923 maarit.roininen@hus.fi Sihteeri Matti Ahonen p. 050 420 3020 matti.ahonen@cleankey.fi

Kainuu Puheenjohtaja Terttu Korhonen p. 044 523 5068 terttu.korhonen@kao.fi Sihteeri Anne Härkönen p. 040 844 0667 soharann@suomi24.fi

Kanta-Häme Puheenjohtaja Ulla Manninen p. 050 385 6034 ulla.manninen@lassila-tikanoja.fi Sihteeri Leena Saarinen p. 044 510 2911 leena.saarinen@vanajanlinna.fi

Karjala Puheenjohtaja Seija Ikonen p. 0400 526 709 seija.ikonen2@hotmail.com Sihteeri Annikki Hiltunen p. 040 7243 401 annikki.hiltunen@suomi24.fi

Keski-Suomi Puheenjohtaja Irma Korpivaara p. 040 9134 241 irma.korpivaara@jao.fi Sihteeri Outi Saxberg p. 0400 908 606 outi.saxberg@iss.fi

Sihteeri Tiina Mikkelä p. 020 615 6676 tiina.mikkela@kouvola.fi

Lappi Puheenjohtaja Henna Tervaniemi p. 040 519 3383 henna.tervaniemi@pp1.inet.fi Sihteeri Katja Koivumaa p. 040 910 7730 katja.koivumaa@lshp.fi

Länsi-Pohja Puheenjohtaja Sanna Kumpula p. 040 746 5317 sanna.kumpula@lassila-tikanoja.fi Sihteeri Marita Närä p. 0400 680 697 marita.nara@lpshp.fi

Oulun Seutu Puheenjohtaja Teresa Heikkilä p. 040 764 9323 teresa.heikkila@liminka.fi Sihteeri Sari Kivioja p. 041 585 5378 sari.kivioja@oulainen.fi

Pirkanmaa

Sihteeri Ulla Rissanen p. 040 556 2049 ullarissanenster@gmail.com

Päijät-Häme Puheenjohtaja Eila Soininen p. 040 718 6626 eila.soininen@pamark.fi Sihteeri Maarit Autio p. 050 561 9631 maarit.autio@salpaus.fi

Satakunta Puheenjohtaja Maarit Laaksonen p. 050 387 9115 maarit.laaksonen@luvia.fi Sihteeri Eija Räikkönen p. 044 351 1255 eijaraikkonen@gmail.com

Seniorit Puheenjohtaja Arja Rasikoski p. 040 776 3253 arja.rasikoski@popnet.fi Sihteeri Airi Hartikainen p. 050 301 2447 airi.hartikainen@kymp.net

Turku

Puheenjohtaja Tuula Aalto p. 040 554 9536 tuula.aalto@aaltoclean.fi

Puheenjohtaja Päivi-Leena Salviander p. 0400 445 684 plkotiposti@gmail.com

Sihteeri Mikko Grönroos p. 040 7377 401 mikko.gronroos@yellowservice.fi

Sihteeri Tuula Laine p. 040 572 3159 tuula.laine@akselipalvelut.fi

Pohjanmaa Puheenjohtaja Vuokko Kangassuo p. 040 847 4706 kangassuo.vuokko@suomi24.fi Sihteeri Anne Luoma p. 040 762 9455 anne.luoma@kuortane.fi

SSTL Puhtausala yhdistyssivut 1/2015

Tallink Silja ja Club One tarjoavat Sinulle mahdollisuuden liittyä Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kantaasiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver -tasolle. Silver -tason etuihin kuuluu mm. 20 % perusalennus sekä 35 %

ennakkovaraajan etu tietyistä SSTL Puhtausala rynormaalihintaisista tuotteistamme. Lisätietoa eduista www.clubone.fi Suomen Siivousteknisen 2015 jäsenetu 2014 Liity nyt Club One -asiakkaaksi

liiton jäsen

osoitteessa www.clubone.fi/ Tallinkerikoisliittyminen. Silja ja Club One tarjoavat Sinulle Mainitse mahdollisuuden Club Siivousteknisen One -jäseneksi liittyessäsiliittyä Suomen Tallink Silja ja Clubkanta-asiakasOne 8645. tarjoavat Sinulle mahdollisuuden veloituksetta, suoraan liiton asiakasnumero liittyä Club keskimmäiselle One -jäseneksi veloituksetta, suoraan kantaohjelmamme Silver-tasolle. Mikäli olet jo Club One -jäsen, asiakasohjelmamme keskimmäiselle Silver -tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20pysyy % perusalennus tietyistä nykyinen kanta-asiakasnumerosi voimassa. normaalihintaisista tuotteistamme. Lisätiedot ohjelmasta ja kaikista Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. Silver -tason etuihin kuuluu mm. 20 % perusalennus sekä 35 % kanta-asiakkuuden eduista osoitteessa www.clubone.fi. tuotteistamIlmoitathan Club One -kanta-asiakasnumerosi osoitteeseen ennakkovaraajan etu tietyistä normaalihintaisista erikoisliittymiset@tallinksilja.com, näin rekisteröimme Sinut me. www.clubone.fi Liity Lisätietoa nyt Club Oneeduista -asiakkaaksi osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme Silver -tason kortin. Liittyminen tapahtuu liittosi sopimusetunumerolla. Mikäli olet jo Liity nyt Club One oman -asiakkaaksi Club OneHintatiedot -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy0600 voimassa. osoitteessa www.clubone.fi/ ja varaukset: Club One puh. 152Jos 68 olet Bronze-tason(1,74 asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiinIlmoitathan pidätetään. erikoisliittyminen. Mainitse kuitenkin Club One -kanta-asiakasnumerosi, liittyessäsi Suomen Siivousteknisen maininnan jäsenyydestäsi ja sopimusetunumeron osoitteeseen erikoisliittymiset@ liiton asiakasnumerosähköpostitse 8645. tallinksilja.com, näin rekisteröimmeSinut sopimusetuasiakkaaksi ja Mikäli olet tarvittaessa jo Club One -jäsen, kortin. Huomioithan, että etu on postitamme Silver-tason nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kk, Jos olet Bronze-tason asiakas, siirrämme sinut Silver-tasolle. lisätietoa tasomääritelmistä www.clubone.fi. Ilmoitathan Club One -kanta-asiakasnumerosi osoitteeseen Käytä liittyessäsi liittosi sopimusetunumeroa: erikoisliittymiset@tallinksilja.com, näin8645 rekisteröimme Sinut Matkojen hintatiedot ja varaukset: Puh. 0600 152 68,-tason ma-pe 8–21, la 9–18, sopimusetuasiakkaaksi ja postitamme Silver kortin. 17.2.2012 17.03 su 10–18 (1,74 e/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Hintatiedot ja varaukset: Club One puh. 0600 152 68 www.clubone.fi

CO_Suomen siivoust_184x134.indd 1

(1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

CO_Suomen siivoust_184x134.indd 1

17.2.2012 17.03

SSTL • jäsenedut 2015 Jäsenedut vuonna 2015 SSTL Puhtausala ry:n jäsenille • • • • •

PUHTAUS&PALVELUsektori-lehti alennukset julkaisuista ja koulutuksista yhdistystapahtumat yhdistyksen tarjoamat alennukset paikkakunnalla alennukset vapaa-ajan matka- ja majoitushinnoista

Sokos hotellit ja Radisson Blu -hotellit tarjoavat SSTL:n jäsenille majoitusetuja Tutustu hotelliketjujen tarjoamiin monipuolisiin vaihtoehtoihin. Sokos Hotels on Suomen kattavin hotelliketju, johon kuuluu yli 50 hotellia ja kylpylähotellia Suomessa, Tallinnassa ja Pietarissa. Kaikki ketjun hotellit sijaitsevat aivan kaupunkien keskustoissa tai keskellä vapaa-ajan kohteita, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Majoituksen lisäksi Sokos hotellit tarjoavat monipuolisia kokousja ravintolapalveluita, kätevästi saman katon alla. www.sokoshotels.fi

Radisson Blu hotels & Resorts on kansainvälinen ja tasokas hotelliketju, joka tarjoaa asiakkailleen vain parasta. Radisson Blu -hotellit takaavat täyden asiakastyytyväisyyden sekä laadukkaan palvelun. Suomessa on seitsemän Radisson Blu -hotellia; Espoossa, Helsingissä kolme, Oulussa, Turussa ja Vaasassa. www.radissonblu.fi Katso tarjoukset ja varausohjeet: www.puhtausala.fi, jäsensivut

Jäsenedut ovat voimassa jäsenyytensä maksaneille henkilöjäsenille. Varaudu aina esittämään jäsenkorttisi, kun käytät jäsenetuja!

Siivoustekninen yhdistys LIITY JÄSENEKSI Siivousteknisen yhdistyksen jäsenenä kuulut SSTL Puhtausala ry:hyn, joka on puhtausalan puolueeton, yleishyödyllinen neuvonta- ja koulutusjärjestö. Liitto ylläpitää ja kehittää puhtausalan osaamista, tuottaa oppimateriaalia, tiedottaa, neuvoo ja kouluttaa. Tapahtumiamme: Puhtauspäivä, Sipi Sammakon siivouskoulu, Finnclean-messut joka 3. vuosi, miniClean koulutus- ja näyttelytapahtumat. Lisäksi Siivoustekniset yhdistykset järjestävät monipuolista toimintaa.

Valitse oma yhdistyksesi kartasta. Liity verkossa www.puhtausala.fi tai täytä alla oleva lomake ja postita se meille! Jäsenmaksut vuodelle 2015: varsinainen jäsen 50 €, opiskelijajäsen 30 €, seniorijäsen 40 €.

Puh. 040 766 0055, sstl@puhtausala.fi , www.puhtausala.fi Haapaniemenkatu 7–9 B 14, 00530 Helsinki

JÄSENHAKEMUS 2015 Varsinainen jäsen

Opiskelijajäsen

Seniorijäsen

Oppilaitos ja valmistumispäivä: ___________________________________________

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Keneltä/mistä sain tietoa jäseneksi liittymisestä/ jäsenhankkijan nimi ja puh.nro ___________________________________________________________

Suku- ja etunimi

SSTL Puhtausala ry

Lähiosoite Postinumero

Vastauslähetys Tunnus 5005647

Postitoimipaikka

Tehtävänimikkeeni

00003 HELSINKI

Yhdistys, johon haluan liittyä Puhelin päivisin (muista suuntanumero!)

Sähköpostiosoite

Haluan säästää luontoa, lähettäkää minulle lasku sähköpostilla /e-laskuna, verkkolaskuosoitteeni: Päiväys ja allekirjoitus Yhteystietojani ei saa käyttää markkinointitarkoituksiin.

Palveluhakemisto 2015 KONEET, VÄLINEET, AINEET AMMATTILAISTEN SUOSIKIT!

(015) 515 910 | www.alfacleaning.fi

Teknistä etumatkaa imureista ajettaviin

vain parasta ammattisiivoukseen.

• aineet • välineet • koneet Berner Oy, PL 15, 00131 Helsinki puh. 020 690 761 • pro.tilaukset@berner.fi www.berner.fi/pro

www.berner.fi/koneet

MATOT Kun laatu ratkaisee!

KT-Kiinteistötarvike Oy

- Ari-tuulikaappimatot, kestävät kuran pysäyttäjät. Myös logolla! - Notrax-aulamatot, tyylikkäät, kestävät ja erinomainen liansitovuus. - Ergonomiset-työpistematot, selän ystävät tuovat tehoa työntekoon Tuotekatu 9, 15700 Lahti, Puh 03-751 0016, Gsm 0400-716 524, www.kt-kiinteistotarvike.fi

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

MITOITUSPALVELUT Valmistus, tuotekehitys ja koulutus: Sappax Oy Lahrenahteentie 2, 25470 Kisko Puh. 0400 952 041 anu@sappax.fi petteri@sappax.fi Sappax-tuotteiden myynti ja Huippulaadukkaat markkinointi Suomessa: KiiltoClean Oy, tilauskeskus@kiiltoclean.fi patentoidut www.sappax.fi Puh. 0207 710113, fax 0207 710499 kotimaiset ja alan erikoisliikkeet

siivousvälineet

Valmistus ja markkinointi: Sappax Oy Lahrenahteentie 2 • 25470 Kisko

www.vileda-professional.fi

Mattojärjestelmät Siivouspyyhkeet Lattianpuhdistusvälineet Jätehuoltotuotteet

Markkinajohtajalta ohjelmistot ja tietopankit siivous-, kiinteistöja ruokapalvelujen työmääräja kustannuslaskentaan sekä laadun seurantaan. ATOPs/Lite Siivous ja CAD

Atop-Tieto Oy 21409 C Puh. (02) Malminkaari 7391 209 • Fax (02) 7391 Myynti: Pirkko Heinonen GSM 0400-952 040 00700 Helsinki Puh. 020 786 1100 www.atop.fi atop@atop.fi

Internet: www.siivous.fi info@siivous.fi

siivous.fi

CateNet

Yellow Service Avoinna 24h

Tampere: Hatanpään valtatie 26 Puh (03) 2344 600 Avoinna ma-pe 08-17

Hämeenlinna: Saaristenkatu 16 Puh (040) 7160 241

ATOPr Ruokapalvelut ATOPkh/Lite Kiinteistönhoito ja CAD

– Kaikki mitoituksesta!

Puhtaustuotteet ammattikäyttöön

Tervetuloa tutustumaan puhtauteen

ATOPflow Laadun seuranta

Ravintohuollon mitoitukseen

CleanNet

Monikieliohjelma siivous, kiinteistöhuolto ym.

CleanCad

Rak.piirustuksien neliöinti, siirrot, väritys ym.

CNSelain

Tilatyyppikuvien katselu, selailu

CleanConv

Pikapalvelu: mitoitus, kustannusl., työohjeet ym.

CNLasku

Sisäiseen laskutukseen

CleanQuality

Monilaatuvalvontaa netisssä

Clean Basic Oy, Kivitaskunkuja 2, 21100 Naantali, puh. (02) 433 2810, fax (02) 433 2087

jaakko.laiho@cleanbasic.fi, www.cleanbasic.fi

Avoinna ma-pe 08-16

KOTIMAISET HARJAT AMMATTIKÄYTTÖÖN

SIIVOUSPALVELUT

PL 85, 37801 Akaa puh. 0207 789 900 myynti@vsharja.fi

www.vileda-professional.fi

Mattojärjestelmät Siivouspyyhkeet Lattianpuhdistusvälineet Jätehuoltotuotteet

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

UUTUUDET

Nilfisk VP600 -imuri Imurissa on tehokas moottoriyksikkö, mutta äänitaso ainoastaan 66 dB(A). Tämä mahdollistaa kustannustehokkaan päiväsiivouksen esimerkiksi hotelleissa, kaupoissa tai toimistoissa. Imurissa on tehon lisäystoiminto: yhtä nappia painamalla voidaan saada 800 W lisätehoa tarvittaessa. Nilfisk VP600 -imurin käsittely on helppoa ja vaivatonta. Imurin rakenne on modulaarinen ja se tarjoaa kolme erilaista verkkojohtomallia: perus-, irrotettava sekä takaisinkelautuva johto. Johdon takaisinkelaustoiminto säästää aikaa siirryttäessä puhdistustehtävästä toiseen. Modulaarisen rakenteen ansiosta imuri on helppo ja joustava huoltaa ja ylläpitää vuosia eteenpäin. Kun johto on kulunut tai vahingoittunut, se voidaan helposti korvata uudella johdomoduulilla hetkessä, eikä imurin tarvitse seistä käyttämättömänä huollossa. Päivittäinen ylläpitohuolto, kuten pölypussin vaihtaminen on nopeaa itsestään kiinnittyvän magneettisen kannen ansiosta. Uuden pölypussin kiinnittämisen jälkeen

magneettinen järjestelmä auttaa sijoittamaan kannen takaisin omalle paikalleen ilman lukituksia tai saranoita luotettavasti ja varmasti. Lisäksi VP600-imurissa on HEPA H13 -suodatin vakiona: parasta puhtautta sinulle ja ympäristöllesi.

Lisätietoja: www.nilfisk.fi

CamCleaner City M -ilmanpuhdistin suodattaa pienhiukkaset ja hajut

Käsienpesuyksikkö MS-10196

City M -ilmanpuhdistin on saatavana mustana tai valkoisena. Puhdistin on suunniteltu ilmanpuhdistukseen jopa 75 neliömetrin kokoisissa tiloissa. Suodattimen vaihto on helppoa ja laitteessa on säätö, jolla haluttu ilmavirta voidaan asettaa. Näyttö kertoo, milloin suodattimet on aika vaihtaa. Likainen ilma kulkee sivuilla olevien reikien läpi laitteen sisälle puhdistettavaksi. Puhdas ilma, josta on poistettu sekä hiukkaset että haitalliset saasteet, kaasut ja hajut, leviää tasaisesti joka suuntaan, 360 astetta. Tyypillisiä käyttökohteita ovat kampaamot, myymälät, asuinhuoneistot sekä julkiset rakennukset, kuten toimistot, hotellit, koulut, päiväkodit ja sairaalat.

Helppo ja nopea tapa saada valmis käsienpesuyksikkö automaattiannostelijoilla tai manuaalisilla annostelijoilla varustettuna. Käsien pesuyksikköön mahtuu saippua-, paperipyyhe- sekä käsihuuhdeannostelijat. MS-10196 jalustalla, MS20196 seinäkiinnityksellä, mate riaali 1 mm teräs, julkisivu harjattu, oven kätisyys vaihdettavissa. Roska-aukko 150 mm, roskaastia 24 l, säädettävät jalat, haju lukko 32 mm, putkien veto ylä- tai alakautta. Mitat L 500 x 1650 x S 450 mm. Kotimainen valmiste. Vakiovarusteena ORAS-automaattihana. Kuvan muut varusteet: SanTRAL NSU 11 Touchless, SanTRAL HTU 1 Touch less. Paperipyyheannostelijassa voidaan käyttää esim. Katrinin, Torkin tai tarvikepapereita.

Lisätietoja: www.camfil.fi tai (09) 819 0380

Lisätietoja: Mikko Sjöblom, 040-5270151, Sale & Marketing Finland Ky, www.salemarketing.fi

PUHTAUS&PALVELUsektori 1/2015

Puhtausalan alueellinen tapahtuma

2015 torstaina 21.5. Helsingissä kello 9 - 16

Best Western Rantapuisto, Ramsinniementie 14, Helsinki Bussikuljetus Vuosaaren metroasemalta läpi päivän miniClean-tapahtuma tarjoaa oivan tilaisuuden esitellä uudet tuotteet, palvelut, konseptit ja menetelmät paikallisella tasolla. Näyttelyt ovat avainpaikka yrityksille asiakassuhteiden ylläpitämiseen ja uusien kontaktien solmimiseen. Näyttelytiedot Osastojen koko 9 m2 ja 12 m2 Osastojen hinnat 1050,- tai 1300,- + alv. Hintaan sisältyvät seinät, otsalauta tekstein, kaksi valospottia ja sähkö. Molempiin vuoden 2015 miniClean-näyttelyihin (Lahti 24.9.) osallistuva saa osaston hinnasta 5 % alennuksen. Yritys- ja yhteisöjäsenillemme annamme lisäksi 5 % alennuksen.

2015

Varaa näyttelyosasto puhtausala.fi-sivuilta!

Lisätietoja miniClean-näyttelyistä antaa Harri Piiparinen, p. 040 704 9944 tai harri.piiparinen@puhtausala.fi Näyttelytietoja myös puhtausala.fi-verkkosivuilla

Palautteita aikaisemmista miniClean-näyttelyistä ”Asiakasmäärä sopiva

ja laatu erittäin hyvä. Pitäisikö sanoa, että ehkä paras miniClean vuosiin.”

”Kaikki rakentaminen on sujunut oikein hyvin. Kaikki on ollut valmiina ajallaan.”

”Hyvät järjestelyt ja runsaasti kävijöitä. Hieno juttu. Kiitos.”

Siivoussektori Oy Puh. 040 766 0055, konttori@puhtausala.fi, www.puhtausala.fi PUHTAUS & PALVELUsektori – 8 – 2014 Haapaniemenkatu 7–9, 00530 Helsinki