Kasvun Ympäristö 2009 by lahtisbp

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

2009

Uusiutuvalle energialle

tutkimuskeskus Ympäristöteknologialla

uutta bisnestä Aino Sipilä on

positiivisin typpiläinen

Kasvun ympäristö Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tiedotuslehti

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö

Päätoimittaja Lauri Ylöstalo x

Toimituskunta Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n viestintätiimi x

Tekstit Teija Horppu, Tuovi Similä ja Merja Åkerlind x

Valokuvat Markus Henttonen x

Ulkoasu ja taitto Kimmo Ylitalo Mainostoimisto Halo Oy x

Painopaikka M&P Paino Oy, Lahti lokakuu 2009 x

Painos 5 000 kappaletta x

ISSN 1796-5799 x

Osoitteisto Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n sidosryhmärekisteri

Edistämme kasvutavoitteisten yritysten syntymistä, kasvua ja investointeja Lahden alueelle ja kehitämme alueen innovaatiotoimintaa. Vastaamme Suomen ympäristöteknologiaklusterin kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen keskittymän. Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston veturi. Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin koordinaattori. Liikevaihto 2008 5,6 milj. euroa. Vuoden 2009 liikevaihtoennuste 7,2 milj. euroa. Omistajat: Lahden alueen kunnat 84 % (Lahti 74 %), yritykset 12 %, yliopistot ja korkeakoulut 3 %. Henkilöstöä vuonna 2009 noin 40. Toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo. Jäsen merkittävissä verkostoissa: TEKEL (Suomen Teknologiakeskusten Liitto) IASP (International Association of Science Parks) EBN (European Business and Innovation Centre Network) Enterprise Europe Network Cleantech Scandinavia Greenovate! Europe

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Niemenkatu 73 | 15140 Lahti Puh. (03) 811 411 | Fax (03) 8833 000 info@lahtisbp.fi | www.lahtisbp.fi

Kasvun mahdollistajat

VISIO 2015 Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue

Osaamisen kärjet Ympäristö Muotoilu Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta

Alueen kilpailukykytekijät Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla,suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari -akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015

Pääkirjoitus

Tarvitaan uusia eväitä

lämme mielenkiintoisia aikoja. Maailmantalouden tulevaisuuden ennustajat näyttävät estetiikan asiantuntijoilta. Suhdannekäyrän muodosta – onko se V vai W tai joku muu – löytyy monia mieltymysten mukaisia näkemyksiä. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että Suomi ei laman jälkeisinä aikoina pärjää vanhoilla eväillä. Tämä pätee myös Lahden alueella. Tarvitaan uusia toimintatapoja, tuotteita ja palveluita – ja uusia markkinoita maailmalta. Ilmastonmuutos on iso maailmanlaajuinen haaste. Samalla se tarjoaa myös paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puhtaiden teknologioiden, Cleantechin, kysyntä maailmalla on vahvassa kasvussa lamasta huolimatta. Ympäristö-, materiaali ja energiatehokkuus on hyvä myyntiargumentti. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni yritys pystyisi hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Siksi olemme panostaneet jo usean vuoden ajan Cleantech-yrityksille räätälöityjen palveluiden kehittämiseen. Olemme Pohjoismaiden johtava cleantech-tiedepuisto. Jos ympäristöystävällistä tuotetta on helppo käyttää ja se erottuu muista mukavan näköisenä, käy kauppa todennäköisesti paremmin. Muotoilun merkitys kilpailukeinona onkin vahvassa kasvussa. Lahtelainen muotoiluosaaminen on maailmanluokan tasoa. Sen hyödyntämisessä on paljon potentiaalia. Tähän ollaan vahvasti satsaamassa. Yritysten kilpailukyvyn parantamisessa ympäristö- ja muotoilukeinoin tarvitaan tietenkin uusia oivalluksia ja erilaista asioiden luovaa yhdistämistä – luovaa ristiinpöllytystä. Käytäntö-, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen on kilpailukyvyn kulmakivi. Tarvitaan ketteryyttä ja kykyä myydä uusille asiakkaille ja kansainvälisille markkinoille. Lahden alueen vahvat osaamisen ja panostuksen alueet – ympäristö, muotoilu ja innovaatiotoiminta – antavat hyvän profiiliin tiedepuistollemme. Näillä aloilla tarjoamme huippuasiantuntemusta uusille perustettaville yrityksille, eri toimialoilla jo toimiville yrityksille sekä tänne muuttaville yrityksille. Haluamme kuunnella asiakkaitamme herkällä korvalla. Ottakaa yhteyttä! Keskustellaan ja pohditaan, kuinka voimme olla avuksi liiketoimintanne kehittämisessä! Lauri Ylöstalo toimitusjohtaja

Teksti Tuovi Similä Kuva Loma Graphics Oy

Täsmäselvityksiä

Kiinan markkinoista

FECC-tiimissä yhteistyö pelaa ja tuloksia syntyy. Vasemmalla FECC:n Shanghain toimiston Janet He ja Fenghui Yang. Yangin vieressä operatiivinen johtaja Ari Makkonen, johtaja Mari Pantsar-Kallio ja projektipäällikkö Yu Wang.

Uudentyyppisillä markkinaselvityksillä on määrä päästä käsiksi suoraan projekteihin ja niiden omistajiin – siis ainakin pari askelta pidemmälle kuin mihin perinteisesti on totuttu.

L KASVUN YMPÄRISTÖ

ahden tiede- ja yrityspuiston alaisuudessa toimivan, Kiinan markkinoille tähtäävän FECChankkeen pitkäjänteinen työ on tuottanut jo monia kaupallisia sopimuksia ja yhteistyösopimuksia. Tietä kaupallisiin sopimuksiin vauhditetaan markkinaselvityksillä, jotka palvelevat yrityksiä konkreettisin tuloksin ja tiedoin. – Markkinaselvityksiä ei tehdä pölyttymään hyllyihin, vaan niiden avulla pyritään aidosti pääsemään nopeasti käytännön tuloksiin. Kiinan markkina on valtava, eikä siellä kannata lähteä koko markkinaa

tutkimaan, vaan kohdentaa selvitys sinne, missä markkinan tiedetään olevan. Näin fokusoimalla pyrimme selvittämään sellaiset kohteet, joissa pääsisimme välittömästi todelliseen bisnekseen kiinni, kertoo FECCin johtaja Ari Makkonen. – Markkinaselvityksissä löydetyistä 15 todellisesta hankkeesta valitsemme ne viisi kuuminta, joita lähdemme yritysten kanssa edistämään, Makkonen sanoo. Ensimmäisenä on valmistunut Pöyryn tekemä selvitys Kiinan jätemarkkinoista. Siinä tarkastelun kohteina olivat kaupunkien kiinteä jäte, elektroniikkajäte sekä jäte-

vesilietteen käsittely. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa FECCin sivuilta www.fecc.fi sekä selvityksen päärahoittajan, Teknologiateollisuus ry:n sivuilta www.teknologiateollisuus.fi. Seuraavaksi tulossa ovat markkinaselvitykset kaupunkien ja teollisuuden jätevesien käsittelyn tarjoamista mahdollisuuksista sekä ilmanlaatuun liittyvistä asioista. Kaikkien selvitysten perusteella laaditaan kaupallisen työn tueksi myös yhteinen esite, jossa esitellään mukana olevien yritysten osaamista.

PALVELUT Markkinaselvitykset. Suomalaisen tekniikan ja palvelujen/osaamisen ja niitä tarjoavien yritysten esittely potentiaalisille asiakkaille. Projektien ja kaupankäyntimahdollisuuksien haku ja kehittely. Partnereiden ja jälleenmyyjien etsiminen. Rahoitusmahdollisuuksien selvitys projektin eri vaiheille. Räätälöidyt seminaarit ja match-making.

Shanghailaiset toimittajat tutustuivat syyskuun alussa FinnFactsin johdolla lahtelaiseen ympäristöosaamiseen, mm. Kujalan jäteasemaan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoon.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Investoijien etsintä.

Annukka Havas ja Salem Banafa auttavat lahtelaisyrityksiä saamaan kontakteja ja vientisopimuksia Venäjälle.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Cleantech tarkoittaa puhtaita teknologioita, joiden käytöstä syntyy vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista.

Teksti Tuovi Similä

Uusia ovenavauksia Venäjälle Lahden tiede- ja yrityspuisto on koonnut lahtelaisista cleantech-yrityksistä yritysryppään eli miniklusterin, jonka avulla pyritään tasoittamaan yritysten tietä Venäjän markkinoille.

ahden tiede- ja yrityspuistolle on kertynyt vetämiensä kansallisten energia- ja ympäristönhuoltoklustereiden kautta jo kosolti kokemusta Venäjäntoiminnasta. - Nyt tätä mallia halutaan levittää laajemmin lahtelaisyritysten piiriin, kertoo kehityspäällikkö Annukka Havas tiede- ja yrityspuistosta. Miniklusterissa on nyt mukana seitsemän yritystä. – Toimintamme on hyvin käytännönläheistä. Yritämme muun muassa saada aikaan neuvotteluyhteyksiä suurten asiakkaiden ja valtion organisaatioiden kanssa. Yrityksillä ei välttämättä ole aikaa eikä resursseja ryhtyä sukkuloimaan venäläisen byrokratian viidakossa, Havas toteaa. Yksi mukana olevista yrityksistä on Makron Engineering, joka toimittaa teknologialaitteita puurakentamiseen. Venäjä on yhtiölle tuttu kauppakumppani jo 30 vuoden ajalta, kertoo toimitusjohtaja Markku Vilenius. – Haluamme selvittää, minkälaisia valtiollisia asuntorakennushankkeita Venäjällä on meneillään ja saada niistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa, Vilenius sanoo. Yrityksen teemana on ekologinen rakentaminen, joten siihen liittyvät ohjelmat ovat erityisen kiinnostavia. Pajakulma Oy on vienyt Venäjälle jo vuosia kuormaautojen teräsjousia, mutta nyt tavoitteena on avata ovi uudelle tuotteelle. Pajakulma on Suomen suurin kuorma-

autojen päällirakentaja, ja Venäjällä haluttaisiin yhteistyöhön maan suurimman autotehtaan, Kamazin kanssa. – Ajatuksena on, että Kamaz valmistaa kuorma-auton alustan ja Pajakulma toimittaa siihen tarvittavan varustuksen jäte- ja vaihtolava-ajoihin. Toiveenamme on pitkäjänteinen yhteistyö, jossa kouluttaisimme asentajat ja toimittaisimme tehtaalle tarvikkeet jäteautoja varten, sanoo ratkaisumyyjä Juha Onnelainen. Onnelaisen kunnianhimoisena haaveena on, että ensimmäinen Kamazin ja Pajakulman yhteistyönä valmistettu esittelyauto olisi näytteillä Pietarissa ensi maaliskuussa järjestettävillä Ecology of Big City -messuilla. Miniklusteriyritykset osallistuvat messuille yhteisellä osastollaan.

Intiassa valtavat cleantech-markkinat Lahden tiede- ja yrityspuisto on panostanut määrätietoisesti kansainvälisiin sijoittajakontakteihin. Uusin avaus on Intia, jossa on solmittu yhteistyösopimus Yes Bankin kanssa. Tavoitteena on edistää suomalaisten cleantech-yritysten kasvua ja sijoittautumista Intiaan. – Intiaan haluttiin mennä, koska se on maailman nopeimmin kasvavia cleantech-markkinoita. Uskomme, että maa kehittyy tulevaisuudessa yhtä nopeasti kuin Kiina, sanoo johtaja Mari PantsarKallio Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Intian hallitus edistää etenkin puhtaan energian tuotantoa, joten maassa on lähivuosina tarvetta erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyville ratkaisuille ja teknologioille. – Yes Bankilla on avainyrityksiä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä, ja nämä yritykset nimeävät tiettyjä teknologioita, joita he etsivät

Suomesta, Pantsar-Kallio sanoo. Suorien kauppojen lisäksi Yes Bankia kiinnostavat yhteisyritysten perustaminen Intiaan tai yrityskauppa, joita pankki olisi valmis rahoittamaan. – Yhteistyö Yes Bankin kanssa on edennyt hyvin. Meille on kolmessa kuukaudessa tullut viitisen selvää keissiä, ja yhdelle yritykselle on jo käynnisteillä liiketoimintasuunnitelma Intia-yhteistyöhön, Pantsar-Kallio kertoo. Intia on cleantech-bisnekselle samankaltainen kasvava markkina kuin Venäjä tai Kiina. Kiinnostavaa Intiassa on myös se, että kilpailu ei ole siellä vielä niin kovaa kuin Kiinassa. – Intia poikkeaa

Kiinasta kauppakumppanina myös siinä mielessä, että siellä kaupankäynti on lähinnä bisnes-to-bisnes-pohjaista, eikä keskushallintovetoista, Pantsar-Kallio sanoo. Yes Bank on erikoistunut ympäristöja energiateknologian asiakkaisiin. Financial Times ja Maailmanpankkiryhmään kuuluva International Finance Corporation (IFC) ovat myöntäneet Yes Bankille tunnustuksen kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Teksti Tuovi Similä

Oilon-yhtiöiden toimitusjohtaja Eero Pekkola ehtii oman yhtiönsä ohella olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa Lahden alueen, yritysten ja asukkaiden ympäristömyönteisyyden lisäämiseen.

Teksti Tuovi Similä Kuva Loma Graphics Oy

Cleantech Board Omatunto ja eettinen kommentaattori KASVUN YMPÄRISTÖ

Lahdessa toimiva Cleantech Board on harvinainen komitea, tiettävästi ainoa laatuaan Suomessa. Se haluaa toimia mielipidevaikuttajana, ideoijana ja myös muistuttajana silloin, kun tarvitaan oikeita askeleita Lahden ympäristöliiketoimintaa kehitettäessä. Neuvottelukunta ei aja pelkästään bisneksen asiaa, vaan sillä on yleviäkin tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi.

leantech Board perustettiin tukemaan Lahden kaupungin elinkeinostrategian keihäänkärjeksi nostettua ympäristöteknologian kehitystyötä. Siihen kuuluu kaupunginjohtajan lisäksi yritysjohtajia ja Lahden tiede- ja yrityspuiston edustajia. Yritykset edustavat Lahden vahvoja toimialoja: mukana on edustus ympäristö-, vilja- ja mekatroniikkaklustereista. Tätä kirjoitettaessa Cleantech Board oli kokoontunut vasta kaksi kertaa, mutta toiminnan suuntaviivat ovat jo selvillä. – Yritämme vaikuttaa asenteisiin, ei pelkästään yritysten piirissä, vaan kansalaisten asenteisiin, sanoo Oilon-yhtiöiden toimitusjohtaja Eero Pekkola. – Todellinen muutos lähtee yksittäisistä ihmisistä, ja haluamme ihmisten kokevan, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hidastamiseen, Pekkola jatkaa. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide asenteiden muokkaamiseksi oli syyskuussa 2009 Sibeliustalossa järjestetty, PäijätHämeen asukkaille suunnattu ympäristötapahtuma, johon aloite tuli Cleantech Boardilta. Tapahtumasta on kerrottu toisaalla tässä lehdessä.

Ei vain maailmanparannusta x

Toinen tärkeä seikka Pekkolan mukaan on, että Board yrittää pitää huolta siitä, että kaupungin yhteisissä asioissa otettaisiin huomioon ympäristö. – Jos suunnitteilla on vaikka joku iso julkinen rakennus, pyrimme muistuttamaan, että sen toteutuksessa otetaan myös ilmasto huomioon. Yritämme toimia siis eräänlaisena omatuntona ja myös eettisenä kommentoijana, Pekkola kiteyttää. Mutta ei Cleantech Boardin toiminta pelkkää maailmanparantamista ole, Pekkola myöntää. – Pyrimme edistämään kaupallisten ratkaisujen syntymistä ympäristöteknologian alalla, ja erityisesti Lahden alueella, ja uuden liiketoiminnan syntymistä näiden ratkaisujen ympärille.

Pekkolan mielestä Lahdessa on jo elementtejä, jotka ovat omiaan imaisemaan yrityksiä alueelle, kuten esimerkiksi merkittävät eri alojen tutkimuslaitokset. – Tutkimustoiminnan ja siitä saatujen näyttöjen kautta uudet tuotteet voivat päästä markkinoille. Tähän Lahti tarjoaa todella hyvät mahdollisuudet. Lahdessa on yritysten verkottuminen kehittynyt hyvin, mikä on Pekkolan mukaan varsinkin aloitteleville yrityksille erittäin tärkeää. – Täällä halutaan aidosti tehdä yhteistyötä. Ajatuksena on, että isommat yritykset voisivat auttaa pienempiä kehityksessä ja markkinoinnissa niin, että molemmat hyötyisivät. Molemmat tarvitsevat toisiaan, Pekkola sanoo.

Uutta ei revitä käsistä x

Asenteiden muuttuminen edistäisi myös uusien, ympäristölle turvallisten ratkaisujen syntymistä ja leviämistä. – Uutta teknologiaa on tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta se joutuu kilpailemaan kuluttajien investoinneissa ulkomaanmatkojen ja kesämökkien laajentamisen kanssa. Siksi pyrimme Cleantech Boardissa asenneilmapiirin muuttamiseen niin, että ihmiset haluaisivat myös yksilöinä ottaa vastuun.

Lahti Cleantech Board Matti Hyytiäinen Tapani Kiiski Jyrki Myllyvirta Pekka Mäki-Reinikka Eero Pekkola Janne Savelainen Lauri Ylöstalo

Etteplan Oy Raute Oyj Lahden kaupunki Fazer Mylly Oilon International Oy Lahti Energia Oy Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Asioiden esittelijänä toimii Finnish Cleantech Clusterin ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n johtaja Mari Pantsar-Kallio. Boardin sihteeri on Lahden Cleantech-klusterin kehittämisjohtaja Esa Ekholm Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

Alunperin Sitran ympäristöohjelman lopputuotteena syntynyt Cleantech Finland on brändi, jonka alla on jo satoja suomalaisyrityksiä, ja joukko kasvaa nopeasti. Cleantech Finland -brändin omistaa nykyisin Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Brändin pääkehittäjä on Finpro, jossa sen parissa tekee töitä täysipäiväinen tiimi. – Brändin avulla pyrimme kokoamaan suomalaista ympäristöliiketoiminnan osaamista ja markkinoimaan sitä tehostetusti maailmalle. Hanke on kansallinen, vaikka brändi onkin EK:n omistuksessa, sanoo asiantuntija Severi Keinälä EK:sta. – Brändihän ei ole mitään ennen kuin siinä on yrityksiä mukana, ja brändin sisältö muodostuu yritysten tarjonnasta.

Tähän asti Cleantech Finland -brändiä on käytetty yritysten yhteisesiintymisissä maailmalla sateenvarjona. Näin Lahden tiede- ja yrityspuistossakin, jolla on oikeus brändin käyttöön. Brändi on jo pitkään ollut näkyvillä kansallisen ympäristöteknologiaklusterin hankkeissa Kiinassa ja Venäjällä. Tiede- ja yrityspuiston puitteissa brändin alla toimii aktiivisesti jo noin 100 yritystä. – Nyt varsinkin Finprossa tehdään yksittäisten yritysten kanssa sopimuksia, jotta ne voisivat käyttää brändiä omassa markkinointiviestinnässään, Keinälä sanoo. Ennen kuin brändin saa käyttöönsä, yrityksen on täytettävä määrätyt kriteerit. – Yrityksen tuotteet pitää mieltää suomalaisiksi ja kyseessä täytyy olla selkeästi ympäristöliiketoiminta. Kolmantena kriteerinä on, että tuotteet ovat jo kansainvälisillä markkinoilla, tai että ainakin suunnitelma siihen on olemassa, Keinälä luettelee.

Suomalainen cleantech-hanke joutuu maailmalla kilpailemaan monien, samoja argumenttejakin käyttävien hankkeiden kanssa. – Pyrimme erottautumaan massasta painottamalla myös omia erityispiirteitämme. Suomelle tyypillistä on, että meillä ympäristöliiketoiminta on perinteistä, ja meillä on läheinen suhde luontoon. Suomalaisten yritysten ja ihmisten luotettavuus on monissa vertailussa todettu. Lisäksi painotamme ketteryyttä, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla ja pystytään helposti mukauttamaan tarjonta asiakkaan tarpeisiin, Keinälä sanoo. Teksti Tuovi Similä

KASVUN YMPÄRISTÖ

Mikä ihmeen

Teksti Teija Horppu

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ON SUOMALAISTEN

KASVUN YMPÄRISTÖ

JOKAMIEHENOIKEUS

Ympäristötietoinen kuluttaja -tapahtumassa kiinalaisopiskelijat kokeilivat tuulen voimaa puhaltamalla tuulihyrrään (iso kuva). Kuusakoski Oy:n osastolla raikui reipas laulu (vas.). Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (kuva keskellä) piti hienona asiana, että yleisötapahtuma kiinnosti tosi suurta joukkoa lahtelaisia. Eira Rosberg (oik.) otti tuntumaa maakaasuautoon.

Helppoja kysymyksiä tuumasi Niki Virtanen, 12, lasten ympäristövisasta Ympäristötietoinen kuluttaja -yleisötapahtumassa Lahden Sibeliustalossa syyskuussa. Nikin äiti Tarja Virtanen oli eri mieltä: hänen mielestään esimerkiksi hernekeittopurkin hajoamisaikaa luonnossa koskeva kysymys oli melko vaikea.

KASVUN YMPÄRISTÖ

irtasen perheen mielipiteiden hajonta osoittaa, kuinka monitahoisia asioita ympäristökysymykset ovat ja että yhdelle ihmiselle simppeli asia saattaa toista mietityttää paljonkin. Asian ovat ymmärtäneet myös Lahti Cleantech Boardin yritykset, joiden aloitteesta Lahden tiede- ja yrityspuisto järjesti syyskuisen osaamiskeskustoimintaan liittyvän yleisötapahtuman. Tilaisuuden

osanottajakunnasta päätellen suomalaiset pitävät ympäristöteknologiaa jokamiehenoikeutenaan: haja-asutuksen jätevesijärjestelmiin, jätehuoltoratkaisuihin, kiinteistöjen uusiin lämmitysratkaisuihin, bioetanoli-, kaasu- ja sähköautoihin sekä moneen muuhun arjen ympäristöteknologiaan tutustui väkeä vauvasta vaariin. Yleisön joukosta bongattu Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta oli

näkemäänsä tyytyväinen. Häntä ilahdutti erityisesti huomata, että lyhyellä varoitusajalla järjestettyyn tapahtumaan oli löydetty runsaasti yhteistyökumppaneita. – Ympäristöystävällisyys koskettaa monia elämänalueita, tutkimustoiminnan lisäksi myös yrityksiä ja tavallisia ihmisiä. Asiat eivät kuitenkaan ole yksinkertaisia, joten niistä kiinnostuneille kaupunkilaisille tarvitaan tämäntyyppisiä tapahtumia.

Käytännön tekoja ja suunnitelmia

Ympäristöteko mielessään yleisötapahtumaan osallistuivat Matti ja Aila Pekkala. – Käytämme kesämökillä erittäin vähän sähköä. Nykyisin se tulee kovin kalliiksi, joten mietin, olisiko tuulivoima hyvä vaihtoehto, Matti Pekkala kertoi.

tapaisia ihmisiä markkinat tarvitsevat. Pekkola nimittäin vakuutti, että ihmiset voivat muuttaa markkinoita, ja halusi kannustaa yleisöä ottamaan käyttöön uusiutuvia energioita. – Edullisuutensa vuoksi polttoaine maksaa investoinnin takaisin 3-9 vuodessa. Ja uusiutuvia energioita kokeillessa tulee hyvä mieli! Pienetkin teot ovat tärkeitä, ja - toisin kuin väitetään - lajittelu kannattaa, vakuutti Päijät-Hämeen Jätehuollon tiedottaja Kirsti Vaara. – Itselle tarpeeton tavara kannattaa panna kiertämään, mutta on myös pyrittävä vähentämään jätteen syntyä. Myös Lahti Energian toimitusjohtaja Janne Savelainen painotti kierrätyksen tärkeyttä. Kun lahti Energian uusi voimalaitos valmistuu vuonna 2012, yhtiön energiantuotannossa merkittävä osa kivihiilestä korvautuu kierrätyspolttoaineella. – Silti maailmanlaajuisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy edelleen, Savelainen harmitteli.

Sibeliustalon tapahtumassa otettiin tuntumaa myös käytännön ympäristötekoihin, sillä Lahti Aqua sammutti Kariniemen jätevedenpuhdistamon katolla 34 vuotta palaneen biokaasuliekin ja aloitti puhdistamolta vapautuvan biokaasun hyötykäytön. Puhdistusprosessissa syntyy lämpöä 10 gigawattituntia vuodessa. Syyskuun 6. päivästä lähtien se hyödynnetään Lahti Aquan omassa prosessissa, ja ylijäämä myydään Lahti Energialle. Myrskyläläinen Pirkko Ruhanen puolestaan julistettiin Etelä-Suomen Sanomien Minun ekotekoni -kilpailun voittajaksi. Ruhanen luotsaa Myrskylässä toimivaa Syväjärvi-yhdistystä, joka vuodesta 1993 on paitsi ponnistellut järven elvyttämiseksi myös perustanut keskitetyn kimppajätekeräyspisteen. Lisäksi kilpailussa palkittiin yhdeksän muuta henkilöä.

Uusiutuvia energioita ja kierrätystä Heinolalaisella Eira Rosbergilla on edessään auton vaihtaminen, ja uuden auton pitää olla pienipäästöinen farmari. Ympäristötietoinen kuluttaja -tapahtumaan Rosberg tuli varta vasten autoja katsomaan. Eniten hän kiinnostui maakaasulla käyvästä Volkswagen Passat EcoFuelista. – Olen kuullut, että nyt alkaa jo saada käytettyjäkin hybridiautoja. Ihmettelen kuitenkin, ettei autoja ole nykyistä enempää saatavilla! Jos on uskomista Oilon Oy:n toimitusjohtajaa Eero Pekkolaa, juuri Rosbergin

Teksti Teija Horppu

MERA JA OSKE

ENERGIATEHOKKUUTTA EDISTÄMÄSSÄ Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela tuskin saa harmaita hiuksia sen takia, että energiankulutusta koskevat rakennusmääräykset kiristyvät vuonna 2010. Yhtiön MeraReponen-konsepti alittaa tulevat määräykset jo nyt ja täyttää kaikki energiansäästötavoitteet, jotka EU on asettanut vuodelle 2020.

akennusliike Reposen ensimmäinen Mera-talo ja Pohjoismaiden ensimmäinen ilman perinteistä lämmitysjärjestelmää lämpiävä talo valmistui Heinolaan huhtikuussa 2009. Maallikon silmissä talo on kuin mikä tahansa kerrostalo, mutta se kuitenkin kuluttaa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin nykysäädöksillä rakennettu talo. Itse asiassa liikalämpö ja talon viileänä pitäminen ovat Mera-talossa lämmitystä suurempia haasteita. Rakennusliike Reponen on mukana Lahden tiede- ja yrityspuiston asumisen osaamiskeskuksessa. Yhteistyöstä on ollut yritykselle paljon hyötyä. – Eniten hyötyä on siitä, että olemme päässeet mukaan ryhmiin, jotka vievät energiatehokasta rakentamista eteenpäin. Osken kautta olemme saaneet muitakin

Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, yksi viidestä teknologianeuvoston hyväksymästä SHOKohjelmasta.

Osakeyhtiömuotoinen, osakkaina rakentamisen osa-alueita ja sidosryhmiä edustavia yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja tiedekorkeakouluja, Lahden, Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

www.merainfo.fi www.rklreponen.com

Tavoitteet: Luoda rakennus- ja kiinteistöalalle kansainvälisesti näkyvä, korkeatasoinen ja kiinnostava tutkimus-, kehitysja innovaatiokeskittymä. x

Tehdä pitkäjänteistä, sovelluslähtöistä ja monitieteistä huippututkimusta, joka parantaa kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten ja koko yhteiskunnan kansainvälistä kilpailukykyä. x

Synnyttää sovelluslähtöisen huippututkimuksen ja kansainvälisten tutkimusverkostojen avulla osaamista, palveluita ja tuotteita, jotka edustavat kansainvälistä kärkeä.

Tärkeimpiä strategisia tutkimusalueita energiatehokkuus, kilpailukykyinen yhdyskuntainfra, käyttäjälähtöiset tilat, asumis-, kulutus- ja työympäristöt sekä innovatiiviset prosessit ja uudet toimintamallit. www.rymshok.fi www.tekes.fi

KASVUN YMPÄRISTÖ

RYM-SHOK

tärkeitä kontakteja, Mika Airaksela summaa. – Konkreettista hyötyä yhtiöllemme taas on koulutuskäyttöön tarkoitetusta videomateriaalista, jonka olemme Oskessa tehneet. – Energiatehokkuus ei saa olla pelkkä myynninedistämiskeino, korostaa asumisen osaamiskeskuksen toiminnasta vastaava Lahden tiede- ja yrityspuiston kehittämispäällikkö Vesa Ijäs. – Reposen näyttämän esimerkin mukaisesti Lahden seutu on toiminut aktiivisesti asuntorakentamisen energiatehokkuuden edistämisessä, ja alueella on lähdössä rakenteille useita kerrostalokohteita, joissa tavoitellaan energiatodistuksen A-luokkaa.

Teksti Teija Horppu

EcoMill on

verkosto ja yhteistyön tila

enkadun Keskellä Lahden Niem on ympäristökampusta n lataus. älyllisen ristipölytykse

eknillisen korkeak oulun Lahden ke skuksen koordinoima EcoM ill ei ole pelkästä än noin 270-neliöinen fyy sinen tila, vaan en nen kaikkea lisäresur ssi asioille, joiden seen ei aiemmin tekemiollut tilaa. Lisäksi se on Aaltoyliopiston, Helsing in yliopiston ympä ristöekologian laitoksen ja Lahd en ammattikorke akoulun ympäris teknologian koulu tötusohjelman verko sto, jossa monen asian osaa jat löytävät toise nsa ja pääsevät tekemään yhteist yötä.

KASVUN YMPÄRISTÖ

EcoMillissä tutkimuspäällikkö Samuli Karevaaran visiot ovat muuttuneet käsinkosketeltavaksi lisäresurssiksi asioille, joiden tekemiseen ei aiemmin ole ollut tilaa.

EcoMillissä opiskelijat voivat yhteistyössä yrityksen kanssa vaikkapa kehitellä energiajäteastiaa, joka silppuaa jätteen tai puristaa sen kasaan. Aiemmin jäteastia olisi suunniteltu työpöydän ääressä ja siitä olisi piirretty tietokoneella kuvia, mutta lopputulos ei ehkä olisi toiminut. EcoMillissä astiasta voidaan rakentaa prototyyppi ja proton avulla selvittää monia asioita ja lopulta esitellä yhteistyöyritykselle aiempaa valmiimpi tuote. EcoMillin keittiönurkkauksessa jätteet puristava astia olisi kaikkien nähtävissä. EcoMillissä on myös ryhmätyötiloja tietokoneineen ja televisioineen, paviljonki videoneuvotteluun, -opiskeluun tai rentoon kahvitteluun ja pelaamiseen, löhöilynurkka sohvineen, videotykki ja iso valkokangas - ties mitä. – EcoMill-ympäristössä voitaisiin vaikkapa suunnitella ja toteuttaa käytöstä poistettujen puhelinkoppien hyötykäyttöä akvaariona, kasvihuoneena tai rauhallisen kännykkäpuhelun äänieristettynä tilana, maalailee EcoMillin projektipäällikkö, tutkimuspäällikkö Samuli Karevaara.

TKK Lahden keskuksen EcoMill avattiin virallisesti 23.9.2009. Tilaisuuden avauspuheenvuoron esitti ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Ministeri Lehtomäki totesi Lahdessa olevan vahvaa ympäristöosaamista ja piti Lahtea yhtenä Suomen vahvimmista ympäristöteknologiakaupungeista.

Jan Nyman Posintra Oy:stä esitteli avajaisissa ministeri Lehtomäelle Asumisen Energiatehokkuuden Monitorointi -hankkeen tuotoksia. Lisätietoja www.stok.fi/Energiatehokkuus/AsEMo.html.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Avajaisten jälkeen ministeri tutustui Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n järjestämässä tilaisuudessa Lahden ympäristöosaamiseen: jätehuoltoratkaisuihin, nykyisiin ja tuleviin energiamuotoihin, energia- ja materiaalivirtaselvitykseen sekä Lahden Green City -pilot-ohjelmaan. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n sekä Finnish Cleantech Clusterin johtaja Mari Pantsar-Kallio oli yksi avajaisiin osallistuneista kutsuvieraista.

Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen harjannostajaisia vietettiin 27.8.2009.

Teksti Teija Horppu

Uusiutuvalle energialle oma tutkimuskeskus Lahden ympäristötutkimuksen investointiohjelma etenee ja alan tutkimus laajenee ripeästi. Valmistumassa on neljäs investointiohjelmaan kuuluva hanke vuoden 2006 jälkeen, uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon.

KASVUN YMPÄRISTÖ

nergonin kustannusarvio on 3,7 miljoonaa euroa. Kun se valmistuu keväällä 2010, ympäristötutkimuksen hankkeisiin on Lahdessa investoitu yhteensä 10 miljoonaa euroa. Investointiohjelman viidennen hankkeen rahoitusta selvitetään parhaillaan. Energon on kansainvälisestikin harvinaislaatuinen keskus, sillä siellä tutkimuslaitoksilla ja teollisuudella on mahdollisuus tutkia ja kehittää suoraan markkinakelpoisia tuotteita. Keskuksessa voidaan kehittää kiinteitä, nestemäisiä ja kaasumaisia biopolttoaineita sekä aurinkoenergiaa ja maalämpöä hyödyntäviä laitteita. Tutkimuskeskuksen noin 1 400 neliön tiloihin valmistuu lämpöpumppu- ja polttoainelaboratorioita, biokaasu- ja bioöljykattiloita, monen kokoisia polttimia, aurinko-

Lahden Ympäristötutkimuksen Investointiohjelma x

Toteuttajat

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä tehostettava Vaikka Energon on uusiutuvan energian tutkimuskeskus, siellä tutkitaan myös fossiilisten polttoaineiden käytön tehostamista. – Seuraavan 50 vuoden aikana fossiilisten polttoaineiden kulutusta pitää saada vähennettyä 90 prosenttia. Tämä on mahdollista vain parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvien energialähteiden

käyttöä. Autojen polttoainekulutus on pudonnut kahdeksasta litrasta neljään litraan sadalla kilometrillä; vastaava pudotus on saatava aikaan kiinteistöpuolella, muistuttaa toimitiloista vastaava johtaja Juha Määttä Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teknologian markkinoiden odotetaan kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Vuonna 2008 maailmassa investoitiin uusiutuviin energialähteisiin 155 miljardia euroa. Energon-tutkimuskeskuksen rakennuttaa Lahden tiede- ja yrityspuisto tytäryhtiöineen, ja sen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on tarjota jopa sata uusiutuvan energian tutkimuksen, tuotekehityksen, teollisuustuotannon sekä myynnin ja markkinoinnin työpaikkaa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy yhdessä alan tutkimusta tekevien yliopistojen, Lahden ammattikorkeakoulun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavien yritysten kanssa. x

2006 Tutkimuslaboratorio Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen käyttöön Niemenkadun ympäristökampukselle. x

2007 Pohjoismaiden ensimmäinen pilot-luokan maaperätutkimuslaitos Jokimaalle. x

2008 Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksen ja Lahden ammattikorkeakoulun toimitiloiksi rakennettu Niemenkadun ympäristökampuksen ensimmäinen laajennusosa. x

2010 Uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon Metsä-Pietilään.

KASVUN YMPÄRISTÖ

energiajärjestelmien koelaitteistoja, hybridijärjestelmiä sekä tutkijoiden työpisteitä. Uusiutuvan energian tutkimuskeskuksen tiloja ja laitekantaa alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille vuokraa Lahden tiede- ja yrityspuisto.

Anne Pässilän mukaan soveltavassa teatterissa kaikki roolit ovat yhtä tärkeitä. Hän itse on sekä vetäjä että väitöskirjan tekijä.

Teksti Merja Åkerlind

Teatteri tuo muutokseen elävän

elämän

Kun Lahti halusi saada teinit hammashoitoon Hammaspeikko-hankkeellaan, laitettiin murrosikäiset ja myöhemmin suun hoitajat kuvaamaan tuntojaan teatterin avulla.

utkija Anne Pässilän mukaan soveltava teatteri tuottaa tietoa, jota on muutoin vaikea saada esiin. Kyse ei ole elämysleikistä, opetusteatterista eikä psykoterapiasta, vaan eri näkökulmien hyödyntämisestä muutoksissa. – Tässä teatterissa ei ole yhtä sankaria, vaan esimerkiksi myynnin, tuotannon, asiakkaan ja johdon kokemuksia. Ne kaikki ovat totta. Pässilän ’teatteriryhmä’ toimii yllättävässä paikassa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Menetelmän kehittely istuu hyvin lahtelaiseen Living Lab -ajatteluun.

Päämäärä mielessä x

Ryhmäsessioihin osallistuu monen alan osaajia, myös muita draamaohjaajia ja taiteilijoita

kuin Pässilä. Teatterillistava työskentely perustuu etäännyttämiseen; liian syvälle inhimillisyyteen tai työpaikan hankaliin suhteisiin ei kaivauduta. Vetäjänä Pässilä pitää koko ajan mielessä päämäärää, josta on etukäteen sovittu johdon kanssa. Kertynyttä materiaalia tarkastellaan istuntojen välillä avainryhmässä, jossa on kernaasti edustusta organisaation eri puolilta. – Sivupoluille ei saa eksyä eikä takertua epäolennaisuuksiin. Anne Pässilä toivoo, että soveltavan teatterin piloteista edettäisiin pysyvään käytäntöön ja kotimaisten voimien kokoamiseen. – Ei Suomi pärjää muulla kuin laittamalla pörinää ja innostuneisuutta organisaatioitten sisälle ja välille. Myös asiakkaitta on kuultava.

Innosessiosta

Innosessio on työkalu, jonka Lahden tiede- ja yrityspuisto sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation (LUT) kehittivät yhdessä. Sitten vuoden 2004 on ulkopuolisten asiantuntijoitten avulla etsitty ideoita uusien tuotteisiin ja palveluihin ja niiden kehittämiseen jo 80 organisaatiolle. Vaikka pääosa innosessioista on tehty yrityksille, menetelmä soveltuu hyvin myös julkisten palveluiden parantamiseen. x

Innosessioprosessi (2-3 kk) Vaihe 1. Asiakkaan kehitystarpeiden selvittäminen ja täsmennys. Vaihe 2. Päivän mittainen innovaatiosessio. Vaihe 3. Jälkiarviointi.

uudenlainen työstöneste

T KASVUN YMPÄRISTÖ

eknokemiaa tuntematon diplomiinsinööri teki hyviä ’tyhmiä’ kysymyksiä, kiittää lahtelaisen AlfaKemin tuotantopäällikkö, kemisti Liisa Koskinen innosessioita. Puolen vuoden innovatiivisen työskentelyn jälkeen tarjolle tuli entistä hienompia työstönesteitä. – Metalli- ja materiaalitekniikan osaamista löytyi Lappeenrannan teknillisestä yliopistota. Testikumppaniksi saimme hämeenlinnalaisen koulutusyhtiön Innosteelin, kiittelee verkostoitumista toimitusjohtaja Jukkapekka Porali. Porali kehuu innosessioitten tuoneen myös hyviä asiakkaita ja kumppaneita tuotteiden kehittämiseen Hän itse tuli

johtajaksi kesken kehitysprojektin, Panostajan ostaessa lahtelaisfirman. Vuoden 2006 innosessioitten jälkeen Alfa-Kemissä on kehitetty koko ajan uusia tuotteita. Yritys hyödyntää nyt myös nanotekniikkaa. Liisa Koskisen takaraivossa jyskyttää vieläkin muutama outo kysymys, joihin hän aikoo etsiä vastauksen. x

Kasvua marketeista? x

Markkinointipäällikkö Salla Jalovaaran mukaan myös myynti ja asiakaspalvelu uudistettiin. – Asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös neuvontaa, joka auttaa toimimaan

puhtaasti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Palautetta haemme systemaattisesti. Kolmikko toteaa yhdessä tekemisen kulttuurin juurtuneen Alfa-Kemiin, jolla on liki 30 omaa työntekijää sekä itsenäisiä edustajia. Juuri nyt suhdanteet eivät suosi yritystä. Onneksi puolet liikevaihdosta tulee palveluyrityksiltä, ja se osuus kasvaa. – Palvelutiskikeskustelu on meille hyvä uutinen, olihan meillä sattumoisin menossa päivittäiskaupan hygieniaratkaisua koskeva kehityshanke, toteaa Liisa Koskinen. Teksti Merja Åkerlind

Professori Annerstedtin mukaan tietoyhteiskunnalle koituu ongelmia, jos se unohtaa kokonaan tuotannon.

Teksti Merja Åkerlind

an Annerstedt sessa maassa: Intiassa, konsultoi parhailVietnamissa? Professori laan Shanghaihin Annerstedt on nähnyt Kaupungin koolla ei ole innovoinnin kannalta väliä, jos asukkaita on yli 500 hehtaarin Kiinan innon siirtyä sentään 100 000, sanoo Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun professori biometristä keskusta tuotantovaiheesta Jan Annerstedt. Ensivierailullaan hän arvioi Lahden yhtä hyväksi lähelle 2010:n Expoa. innovointiin. Shanghain uudennospaikaksi kuin 17 miljoonan asukkaan Shanghain. Piirustuksissa klinikat varapormestarit, kaksi sekoittuvat tutkimuslailäntisten yliopistojen toksiin ja jopa asumitohtoria, matkustavat seen. – Sama henkilö voi maailmalla vaikutteiden Professori Annerstedtin mukaan työskennellä aamupäivällä lääkärinä sairaaperässä kuin japanilaiset 1800-luvulla. menestyksekkäitä tiede- ja yrityspuistoja lassa, iltapäivällä tutkijankammiossaan Biometrisen keskuksen suunnittelussa syntyi ennenkin, mutta vanhat ideat ovat tiedepuistossa ja myöhemmin osana on vertailtu 20:tä paikkaa Harwardista saavuttaneet kypsän vaiheen. Noin 50 vuotta koeryhmää laboratoriossa. Turkuun. – Mittakaava ei ratkaise, vaan x sitten yliopistot alkoivat kaupallistaa luomitoimivuus. Professorin mielestä alkaa olla aan tuotteita ja prosesseja. Toisen polven aika matkustaa toiseenkin suuntaan ja käydä keskukset syntyivät puolestaan bisnesmaailx varastamassa ideoita Kiinasta. man aloitteesta. Esimerkiksi Annerstedtin Shanghai on esimerkki kolmannen sukupolKiinalaisten nopeutta Annerstedt kotikaupungin Lundin tiede- ja yrityspuisto ven innovaatiokeskuksista, samoin Lontoon luonnehtii uskomattomaksi: Uudesta koottiin pitkälti Ericssonin ja alihankkijoitten punaisten lyhtyjen alueen muuttaminen yliopistosta sovittiin toukokuussa. Opetus varaan. merkittäväksi mediakeskukseksi. Uusimmat alkaa marraskuussa, ja kampus valmistuu x tiede- ja yrityspuistot liittyvät kiinteästi vuoden kuluttua. – Hyvä uutinen Suomelle kaupunkien dynamiikkaan ja sijoittuvatkin on se, että olette aktiivisimpia innovaatioitusein keskustaan. Ne yhdistävät tieteellisiä ja x ten etsijöitä. Huono uutinen on se, että muut Moni kolmannen vaiheen tiede-ja yrityspuisei-tieteellisiä innovaatioita ja eri tahojen yrittävät kopioida ja kiriä edelle. to toimii meikäläisittäin katsottuna eksoottitietämystä juuri niin kuin Lahdessa tehdään.

Dynaamisia keskustoja

ELÄVÄT LABORATORIOT

ELÄVÄT?

an Annerstedt kuuluu eurooppalaisiin Living Lab -ajatuksen isiin. Oleellista on hänen mukaansa kuulla kuluttajaa siihen tapaan kuin on tehty esimerkiksi Lahden Hammaspeikko-projektissa. Kaikki Euroopan yli sata elävää laboratoriota eivät Annerstedtin mielestä oikeastaan ansaitsisi nimeään. – Osa on läiskäissyt uuden tittelin vanhalle koelaboratoriolleen ilman, että toimintatapaa on muutettu.

Aito Living Lab testaa ja kehittää tuotteita ja palveluita todellisissa arjen tilanteissa todellisilla käyttäjillä. Erottuminen muista alkaa olla vaikeata, kun niin monella on Living Lab, arvelee Annerstedt. Monet elävät laboratoriot ovat keskittyneet mobiilitekniikan hyödyntämiseen ihmisten arjessa. Elintila on pienentynyt sitä mukaa, kun teollisuus on herännyt innovoimaan ja uudet palvelut myydään jo laitteen mukana.

KASVUN YMPÄRISTÖ

Malleja varastamaan

Jani Wallenius (kesk.) on tarjonnut mielenkiintoisen harjoittelupaikan Tiia-Mari Tiukkaselle ja Toni Sollolle.

Teksti Merja Åkerlind

Nukke opettaa Simulaatiokoulutuksen huippuosaamista Lahdessa Satunnaiset kävijät elävät Lahden tiede- ja yrityspuiston viidennessä kerroksessa välillä pelästyksen hetkiä, kun lattialla lojuu ruumiita ja irtojäseniä. Ei hätää: nuket ja lisäosat ovat osa Walleniuksen Janin nopeasti kasvavaa potilassimulaatiobisnestä.

ani Wallenius perusti ensimmäisen toiminimensä niin nuorena, että nautti videointitulojen rinnalla pari vuotta lapsilisää. Televisiomainosten teko tuo edelleen valtaosan leivästä, mutta Promedian rinnalle syntyi kaksi vuotta sitten Nordic Simulators. Wallenius havaitsi uuden bisneksen mahdollisuudet, kun oli toteuttamassa Euroopan ensimmäistä kiinteää sotilaslääketieteellistä simulaattoria. – Laitteisto veti Lahteen kenraaleita pitkin Eurooppaa. Ymmärsin, että samantyyppistä opetusta tarvitaan siviilissä. Tänä vuonna Jani Wallenius muutti yrityksensä Lahden tiede- ja yrityspuistoon Niemenkadulle, kun vanhasta paikasta oli lähdettävä. – Tarjolla oli sopivat huoneet, jopa kattoterassi, virikkeellinen ympäristö ja hyviä kontakteja. – Olemme saaneet tiede- ja yrityspuistolta apua ja ohjausta liiketoiminnan kehittämiseen. Hyvinvointiklusterin liiketoimintakehittäjän Ari Hujasen kanssa olemme työstäneet ideaa ja vierailleet muun muassa Medica-messuilla. Yhteistyö on ollut vaivatonta ja sujuvaa, ja lisäksi olemme saaneet uusia yhteistyökumppaneita.

Simulaatiokeskuksia x

KASVUN YMPÄRISTÖ

Jani Wallenius halusi alusta lähtien langattomasti säädettäviä potilassimulaattoreita. Kokonainen ”nukkeperhe” löytyi yhdysvaltalaiselta Gaumardilta, jonka maahantuojaksi Nordic Simulators ryhtyi. – Gaumard edustaa edistyksellisintä teknologiaa, ja tuotteen hinta on noin 40 000 euroa. Nordic Simulators rakentaa nukkien ympärille modernin aidontuntuisen ope-

tusympäristön, simulaatiostudion, jossa pystytään jäljittelemään potilaan sairaalaan tulo, tehohoito ja siirto vuodeosastolle. – Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakouluun rakensimme Suomen nykyaikaisimman, lähes 300-neliöisen simulaatiokeskuksen. Käyttäjät ovat enemmän kuin tyytyväisiä uusiin opetustiloihinsa. x

Virheet opiksi x

Kutakin potilasimulaattoria ohjataan kannettavalla tietokoneella. Päätelmiä voi tehdä silmänliikkeistä, puheesta sekä monitorista, joka näyttää ”potilaan” sydänkäyrää ja muita elintärkeitä toimintoja. Lisäosien avulla voidaan nukelle vaihtaa vaikka räjähtänyt jalkaterä. Kouluttaja seuraa harjoitustilannetta kontrollihuoneesta tummennetun lasin takaa. Hän pystyy ohjaamaan potilaan kaikkia elintoimintoja sekä muokkaamaan harjoitusta. Koko tilanne tallennetaan audiovisuaalisella järjestelmällä. Opetuksen tärkeimmässä vaiheessa eli debriefingissä kouluttaja ja koulutettavat käyvät yhdessä harjoituksen lävitse katsomalla tallenteet: Mitä pitäisi tehdä seuraavalla kerralla paremmin? Miksi potilas ei selviytynyt? – Nauhoitus paljastaa joskus kokeneellekin lääkärille, miten epäselviä ohjeita hän jakelee, tietää Wallenius. x

Monta asiantuntijaa x

Nordic Simulators on päässyt hyvään vauhtiin. Viimeksi se on rakentanut kahden studion kokonaisuuden Ouluun, missä ammattikorkeakoulu ja yliopisto yhdistivät voimansa.

Wallenius vastaa yrityksen teknisestä suunnittelusta. Lääketieteellistä tietämystä edustaa yhtiökumppani, joka väittelee tohtoriksi informaatioteknologian käytöstä lääketieteessä. Jokaisen työvaiheeseen valitaan kokemuksen ja ammattitaidon perusteella alansa parhaat osaajat. Täten projekti etenee aina aikataulun ja suunnitelman mukaisesti. Järjestelmän ydin on tekniikkakeskus, joka lähtee asiakkaalle valmiiksi rakennettuna ja testattuna. Näin asennus sujuu nopeasti ja aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa opetustiloissa. x

Paisuvat markkinat x

Jani Wallenius kuvaa simulaatiomarkkinoita hektisiksi. – Lahdessa on käynyt niin sotilaskuin siviilipuolenkin terävintä kärkeä eri puolilta maailmaa. Kotimaassa kysyntää lisää myös vireillä oleva potilasturvallisuuslaki. Wallenius näkee simulaatiomarkkinoilla monia mahdollisuuksia. Liikuteltavan simulaattorin voi viedä kenttäolosuhteisiin, jolloin harjoituksesta saadaan erittäin todentuntuinen. Esimerkiksi poliisin, pelastuslaitoksen ja ensihoitajien yhteisen onnettomuusharjoituksen järjestäminen ei ole enää tekniikasta kiinni. Potilassimulaattoriin on mahdollista ohjelmoida myös monivammapotilaan ongelmia ja tauteja. – Ohjelmoitavat ongelmat voi tallentaa skenaarioiksi, joille on jo olemassa valtavat kansainväliset markkinat Gaumardin partnerina, toteaa Jani Wallenius. Lisätietoja: www.nordicsimulators.fi

Hyvinvoinnin innovaatioita

toimintaryhmätyöllä

Hyvinvointitoimiala on yksi Päijät-Hämeen kasvualoista. Alueellinen hyvinvointialan kehittäminen on organisoitu hyvinvointiklusteriksi. Klusteriin katsotaan kuuluvaksi sosiaali- ja terveysala, liikunta, kulttuuri ja matkailu sekä näihin liittyvä väline- ja varustevalmistus.

Hyvinvointialan kehittämistyön vauhdittajana käytetään toimintaryhmätyöskentelyä, jonka kautta eri toimialojen edustajien ajatuksia ja ideoita törmäytetään ja pyritään tätä kautta synnyttämään uusia innovaatioita ja ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Eliksiiriä toimialan kehittämiseen tavoitellaan siis yhteistyöllä, johon osallistuu niin kuntia, koulutusja tutkimuslaitoksia, yhdistyksiä ja säätiöitä kuin yrityksiäkin. – Tulevien vuosien tavoitteena onkin rakentaa hyvinvointialalle julkisen ja yksityisen sektorin vahvaan kehittämiskumppanuuteen perustuva verkosto, sanoo kehittämispäällikkö Sari Hänninen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:stä. Vuoden 2010 alusta hyvinvointiklusterin kehittäminen siirtyy Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:stä Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESiin.

Lisätietoja: www.lahtisbp.fi/klustereiden kehittäminen Teksti Sari Hänninen

Lahjaleipä houkuttelee

elintapojen muutokseen

Tutkija Raisa Valveen mukaan suomalaiset syövät kylliksi kaikkea muuta paitsi kuitua ja D-vitamiinia. Ruisleipä pitää miehet, naiset ja lapset tiellä.

Kehittämispäällikkö Raisa Valve Helsingin yliopiston kehittämis- ja tutkimuskeskus Palmeniasta vakuuttaa tutkimuksen perusteella, että ryhmistä on apua kakkostyypin diabeteksen ehkäisyssä. – Elintapojen muuttamisessa on tylsää se, että palkinto tulee myöhemmin tai ei ollenkaan. Kokeilemme, lisääkö leipomon tuotepaketti osanottajien ja ohjaajien intoa. – Emme suhtaudu elintapoihin fanaattisesti. Pullaakin on tarjolla. Sosiaali- ja terveysyhtymän eettinen toimikunta on hyväksynyt hyvinvointi- ja viljaklusterien yhteishankkeen. Kenenkään ei ole pakko ottaa leipää vastaan eikä syödä sitä itse. Vuoden kuluttua mitataan, ovatko "leipäryhmät" pudottaneet painoaan, rasva-arvojaan ja verenpainettaan enemmän kuin perinteiset ryhmät. Pilottivaiheessa tuotteet antaa Fazer, joka ilmoittautui ensimmäisenä. Jos kokeilu toimii, Valveen mukaan sitä jatketaan mahdollisesti muitten leipomoitten kanssa. – Ainakin ohjaajat ottivat uutuuden innolla vastaan koulutustilaisuudessa. Teksti Merja Åkerlind

KASVUN YMPÄRISTÖ

Leipomotuotteita kokeillaan tänä syksynä lisähoukuttimena Lahden seudun elintaparyhmissä. Tutkimuksellisista syistä puolet eli 15 ryhmää ja 150 ihmistä jää edelleen ilman jokakertaista palkkiota.

HAUTOMOSTA

TÄYTEEN LENTOON Nuoret yrittäjät Markus Rosendahl ja Janne Lahtela kuuluvat Lahden yrityshautomon asiakkaisiin. Lahtelan Neovica on juuri saanut nokan ulos munankuoresta. Rosendahlin RDN laittaa jo uusia munia kansainvälisiin koreihin.

arkuksen ja Janne keskustelu yrityshautomon vetäjän, johtaja Risto Maunon kanssa viipyy pisimpään kahdessa teemassa: rahoitusongelmissa ja esiintymistaidon tärkeydessä. Eikä se liene ihan sattumaa.

Yhteistyö on sääntö x

Markus ja Janne ovat tavanneet jo kerran, sillä molemmille tuttu työntekijä usutti heidät yhteen. Kuukausi sitten he vaihtoivat näkemyksiä yrittämisestä ja varsinkin mahdollisista yhteisistä hankkeista. – Voisimme integroida Jannen sähköisen aloitealustan omaan ohjelmistoomme ja kaupata sitä esimerkiksi Kiinaan tehdasta perustavalle suomalaisyritykselle, toteaa Markus Rosendahl. Risto Maunon mukaan hautomoyritysten yhteistyö on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. – Aloittelevilla yrityksillä on yllättävän paljon kauppaa keskenään, ja usein sitä käydään sopuhinnalla.

Janne Lahtela pitää juuri yhteistyötä hautomon isona etuna. Naapurioven takaa löytyy asiantuntemusta, jota itseltä puuttuu. Janne osallistuu usein hautomon perjantaikahveille, joilla rakennetaan verkostoja yritysten kesken ja sidosryhmien kanssa. x

Askelmerkit järjestykseen x

Markus Rosendahl on käynyt kerran Langaton Lahti -ohjelman tilaisuudessa. Aika ei riitä, vaikka kiinnostusta olisi. Hautomosta oli Rosendahlin mukaan iso apu avainvaiheessa, liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa. Paperityö toi tuotekehittelyrahaa Tekesiltä ja Työ- ja elinkeinoministeriön nk. polutusrahaa koulutukseen. – Asiantuntijoitten avulla teet asiat oikeassa järjestyksessä ja voitat aikaa. Rosendahlilla olisi Naisten Pukutehtaan omistajasuvun edustajana eräänlainen hautomo lähempänäkin, mutta se ei nykyisin riitä. – Luultavasti voisin neuvoa isää rahoituslähteille.

Janne Lahtela (vas.) ja Markus Rosendahl kiittelevät Risto Maunoa siitä, että yrityshautomo opastaa uuden yrittäjän oikeitten polkujen alkupäähän.

Rahoitus vaatii näyttöä x

Risto Maunon mukaan uuden yrityksen rahoitus on usein muna-kana-ongelma. – Siemenvaiheessa on riskipääoman saaminen Suomessa pulmallista. Rahoittaja vaatii näyttöjä, mutta mistä niitä saa, kun ei ole rahoitusta? Yrityshautomo kokoaa parhaillaan yrittäjien tueksi eri alojen bisnesenkeleitä. Siitä keskustelu lipsahtikin esiintymistaitoihin, sillä ensiesittäytymiseen annetaan aikaa yleensä vartti tai vähemmän. Lahtela kiittelee hautomossa hiottuja kalvoja ja esittelyä. Niille on ollut käyttöä mahdollisia asiakkaita tavattaessa. Rosendahlin mukaan ei ole helppo löytää verbaalisesti lahjakkaita ja ulospäin suuntautuvia suomalaisia osaajia. Kansainvälinen kommunikointi on haaste senkin takia, etteivät kaikki arvosta sähköpostia eikä joka paikassa todellakaan soiteta suoraan ykkösjohtajalle. – Kasvuvaiheessa olisi osattava jakaa omaa osaamistaan. x

Isompia hautomotiloja? x

Nuoret yrittäjät eivät heti keksi yrityshautomon toimintatavoissa parannettavaa. Markus Rosendahl koki tosin itse, ettei sopivaa hautomotilaa löytynyt yrityksen lähtiessä liikkeelle isommalla rysäyksellä. Teksti Merja Åkerlind

RDN perustettu 2005 yrityshautomon ”etäasiakas” 2006—2008 liikeidea: tuotteistetut ohjelmistot uudet sukupolven kauppaan avaintekijät: Markus ja Miikka Rosendahl aggressiivinen aloitus: tytäryhtiöt Honkong, Venäjä, USA ja partnerit 20 maassa 27 työntekijää (myös osa-aikaisia) liikevaihto noin 1 M€ tavoite: liikevaihto nelinkertaistuu 2010 x

www.rdnsoftware.com

Neovica perustettu 2008 lopussa toimii yrityshautomossa Svinhufvudinkadulla liikeidea: sähköinen aloitehallintajärjestelmä avaintekijä: Janne Lahtela työllistää yrittäjän, kaksi opiskelijaa ja harjoittelijan 2009 liikevaihtotavoite 70 000 euroa

Toimitusjohtaja Esa Rimpiläinen pohtii jo lähtöä kansainvälisille myymälämediamarkkinoille. Mutta minne ensin ja kenen kumppanina?

www.neovica.fi

Tutkimustietoa hautomoista

Digitaalinen media valtaa kauppoja

Toimitusjohtaja Esa Rimpiläinen toivoo lisää ymmärtämystä luovien alojen yrittäjille. – Tuotamme Suomessa tulevaisuuden työpaikkoja. Pään sisäisen toiminnan kaupallistaminen on rahoittajille kuitenkin vieraampaa kuin saha tai konepaja. Rahoituksen kokoaminen on osoittautunut vaikeaksi sisällöntuotantoyhtiö UÄT:n suuressa loikassa, jossa Rimpiläinen kaksinkertaistaa väkensä 12:een ja toivoo kymmenkertaistavansa liikevaihtonsa. Hän kiittelee saaneensa kasvun miinakentälle hyvän saattajan, Langaton Lahti ohjelman ja kehityspäällikkö Jyrki Rautkiven. Tämä auttaa paperitöissä ja tekee kiusallisia kysymyksiä, jotka saattaisivat jäädä yksinäiseltä yrittäjältä pohtimatta.

Radiosta se alkoi x

– Esa Rimpiläinen paneutui ääniin bändissä, musiikkikaupassa ja soittimien maahantuojana ennen kuin ryhtyi radiomainosten tekijäksi 1988, pian kaupallisten aaltojen vapauduttua. Draamakursseilta on tullut lisää tietoa äänellä ja kuvalla vaikuttamisesta. Hyvinkään paikallistasolta UÄT on edennyt valtakunnan kärkikastiin. Osa kasvusta on tullut myymälääänimainonnasta, johon UÄT lähti aktiivisesti 1994.

Yritys on yli 10 vuotta tehnyt yhteistyötä Keskon kanssa, ja isompaa on vireillä. Sisältöjohtajaksi on pestattu TV2:n exviihdepomo Ilkka Talasranta ja myyntitiimiä vetämään Jari Kuokkanen. x

Asiakkaan luo x

Rimpiläinen uskoo mainonnan rajuun kasvuun liiketiloissa. Suurkuvanäytöt ja liikkuva kuva ovat korvanneet julisteet kauppakeskuksissa, tavarataloissa ja esimerkiksi Lontoon julkisen liikenteen asemilla ja rullaportaissa. Suomalaisten on tutkittu kaipaavan kauppoihin ajankohtaista informaatiota tuotteista ja palveluista, ruoka- ja sisustusvinkkejä sekä -ohjeita. Mukana voi olla viihteellisistä sisältöä ja vaikkapa säätietoja. Kaupalle digitaalinen tekniikka mahdollistaa nopean reagoinnin vaikkapa silloin, kun isänpäiväkakut uhkaavat jäädä hyllyyn. Merkkituotteitten valmistajia kiinnostanee mahdollisuus esittäytyä siellä, missä asiakas tekee valintansa. Rimpiläisen mukaan teknologia on kuitenkin vain mahdollistaja. Sisältö ratkaisee, toimiiko myymälämedia vai ei. www.uat.fi Teksti Merja Åkerlind

KASVUN YMPÄRISTÖ

Hautomoyrityksistä toimii viiden vuoden kuluttua 85 prosenttia, kun yleensä puolet lopettaa siinä ajassa. Hautomoyritys löytää selvästi keskimääräistä useammin pääomasijoittajan.

”Peltipoliisit” ovat Ahortechille tuttuja.

Teksti Merja Åkerlind

Jalostus-palkinto toi ilmaistilat Liikeideoitten jalostuskilpailun kakkosena palkittiin pari vuotta sitten Ahortech. Sen jälkeen yhtiö ei ole halunnut paistatella julkisuudessa, kuuluvathan neuvottelukumppaneihin sisäministeriön poliisiosasto ja rajavartiosto.

H KASVUN YMPÄRISTÖ

allituksen puheenjohtaja, DI Kari Ollila tietää myös, etteivät valvontaideat saa välttämättä kiitosta suurelta yleisöltä. – Ymmärrän sen hyvin. Itse otin hiljan ensimmäisen ylinopeussakkoni automaattisen kamerakuvan perusteella, toteaa Ollila. – Oli liian kiire poliisijohdon tapaamiseen Helsinkiin! Yritys sai palkintonsa valvontakamerakuvan langattomasta välittämisestä, mutta liikennevalvonnan kehitystyö ei ole jämähtänyt siihen. Ollilan ilmoitustaulun lehtileike kertoo, että poliisi aikoo laittaa liikenteen silmänpalvojat kuriin mittaamalla keskinopeuksia useamman tolpan välillä. Viereen on kiinnitetty kopio jutusta, joka puhuu videokuvan langattomasta välittämisestä ja isoista turvajärjestelyistä. Jo perustamisvuonna 2007 Ahortech sai Tekesiltä 360 000 euron tuotekehityslainan. Summaa ei nostettu, mutta 2008 yritys anoi tukea uuteen projektiin ja sai vähän vähemmän.

Rahoitusta on tullut myös kahdelta kotimaiselta pääomasijoittajalta: Veraventurelta ja Mid-Investin maakunnalliselta rahastolta. Kari Ollilan mukaan kansainvälinen yhteistyökuvio on valmiina Kaukomarkkinoitten kanssa, mutta yritys haluaisi ensin referenssejä Suomesta. Asiakkaat odottavat budjettirahaa. – Paanasen Jalo ei aikanaan kannattanut palkintoa meille, kun tiesi valtion kanssa asioimisen vievän aikaa. Myöhemmässä neuvottelussa hän kuitenkin kehotti meitä hakemaan Tekesin rahaa, ja siitä kaikki käynnistyi. Jalostuskisan suurin merkitys oli Ollilan mukaan se, että firma sai vuodeksi ilmaiset hautomopalvelut, muun muassa toimitilan. Pikkuhuone ei enää riittäisi, sillä työntekijöitä on kahdeksan.

Venture Cup on liiketoimintasuunnitelmakilpailu, jonka aikana osallistujat kehittävät alustavan ideansa liikeidean kautta toteuttamiskelpoiseksi liiketoimintasuunnitelmaksi.

Onko sinulla idea? Kehittääksesi ideastasi menestyvän tuotteen tarvitset ideallesi julkisuutta. Sitä on tarjolla vuosittain järjestettävässä Liikeideoiden jalostuskilpailussa menestyneille. Tältä vuodelta kilpailu on jo kilpailtu ja voittajat julkistetaan lähiaikoina. Ensi vuoden kisaa odotellessasi ota yhteyttä yrityshautomoomme. Autamme Sinua eteenpäin ideasi kanssa.

www.jalostuskilpailu.fi Liikeidean jalostuskilpailu on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n järjestämä kilpailu yksityishenkilöille ja toimintaa aloitteleville yrittäjille. Vuodesta 2005 lähtien järjestetyn kilpailun tavoitteena on löytää uusia innovaatioita ja synnyttää uutta yritystoimintaa Päijät-Hämeeseen. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä Jalo Paanasen ja ESA-konsernin kanssa. x

Lisätietoja: www.jalostuskilpailu.fi Mikko Nurminen, liiketoimintakehittäjä, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy mikko.nurminen@lahtisbp.fi, 040 558 7091.

Kaudella 2009-2010 Venture Cupin teemana on energiatehokkuus. Paras energiatehokkuuteen liittyvä liiketoimintasuunnitelma saa 10 000 euron lisäpalkinnon Lisätietoja: www.venturecup.fi Essi Artima-Sulkinoja Aluekoordinaattori | Lahden alue Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy essi.artima-sulkinoja@lahtisbp.fi 050 4144 095

Teksti Teija Horppu

Aino Sipilä

Positiivinen ja aurinkoinen puurtaja Jos kollegat kuvailevat työkaveriaan sanoilla ”cleantech-tiimin aurinkoinen puurtaja”, ei ole ihme eikä mikään, että kuvattu henkilö tulee valituksi työyhteisönsä vuoden 2009 positiivisimmaksi henkilöksi. Näin kävi Aino Sipilälle, nuorelle ympäristöinsinöörille ja Lahden seudun ympäristöteknologian osaamiskeskuksen assistentille.

A KASVUN YMPÄRISTÖ

ino Sipilällä jos kellä hymy on herkässä. Aurinkoisuus säteilee myös ulospäin, ja tämän tästä asiakkaat kiittävät Sipilältä saamastaan ystävällisestä palvelusta. Nuori nainen osaa nauraa jopa itselleen. Tämä paljastuu, kun Sipilä kertoo halustaan opetella ratsastamaan. Aivan joka kerta alastulo hevosen selästä ei ole ollut tarkoitetun kaltainen, mistä seurauksena on ollut muun muassa jalkamurtuma. – En anna periksi! Jalka murtui viikonloppuna, ja maanantaina menin jalka kipsissä keppien kanssa töihin. Ja ratsastamista opettelen edelleen, Aino Sipilä kertoo naurussa suin.

Omat tärkeä asiat x

Sipilä tuli Lahden tiede- ja yrityspuistoon lokakuussa 2008 hoitamaan cleantechtiimissä muun muassa ympäristöhankkeiden maksatuksia ja viestintää. Sosiaalinen hän

kertoo olleensa aina, mutta hyvä työilmapiiri ja vahva tiimityöskentelyn henki vain vahvistavat positiivista asennoitumista. – Työpaikkana tämä on minulle todella otollinen. Työ on monipuolista ja tarpeeksi haastavaa, ja opin täällä koko ajan lisää ajankohtaisia asioita ympäristöteknologiasta. Ja on ollut erittäin helppo omaksua talon tavat ja työtapoja, Aino Sipilä kiittelee. Työn hyviin puoliin kuuluu myös se, ettei se haukkaa 24:ää tuntia vuorokaudesta, vaan aikaa jää myös omille tärkeille asioille. Niihin kuuluvat harmaa maatiaiskissa Lilli, työn teko vanhempien luomutilalla Hollolassa, luonnossa liikkuminen lenkkeillen tai hiihtäen ja musiikista nauttiminen vaikkapa pianoa soittaen ja lauleskellen. – Vapaa-ajan ei tarvitse olla hektistä. Minulle riittävät esimerkiksi istuminen hevosaidalla ja heinää syövien hevosten katseleminen. Tulevaisuuteen Aino Sipilä suhtautuu avoimin mielin.

– Olen opiskelujen jälkeen ollut vasta vähän aikaa työelämässä, joten nyt on työelämän opettelun aika. Tunnen kuitenkin vetoa maatalouteen ja toivon, että minulla olisi jotakin tulevaisuutta myös sillä saralla. Aika näyttää. x

Ylivoimainen valinta x

Positiivisimman yrityspuistolaisen valinta oli Lahden tiede- ja yrityspuiston kaikkien aikojen ensimmäinen. – Pidimme hyvänä tällaista hieman leikkimielistä juttua, joka positiivisella tavalla nostaa yhtä henkilöä, kertoo henkilöstön kehittämisestä vastaava Lahden tiede- ja yrityspuiston johtaja Tomi Tura. Valinta tehtiin lippuäänestyksellä, jossa tiede- ja yrityspuiston henkilöstöä ohjeistettiin äänestämään vapaasti ketä tahansa työkaveriaan, jolla positiivisen elämänasenteen lisäksi on tarmokas ja eteenpäin suuntautuva ote työhön ja muita tukeva työskentelytapa. Aino Sipilä osoittautui ylivoimaiseksi: kaikista äänistä hän sai joka kolmannen. – Valinta oli oikein onnistunut! Aino on päässyt nopeasti mukaan työyhteisöön, ja hänen tavastaan tehdä työtä ja olla työyhteisön jäsen pitävät kaikki, Tura kiittelee.

UUSIA KASVUN TEKIJÖITÄ Nimityksiä Lahden tiede- ja yrityspuistossa vuonna 2009

DI Tuomas Salila on nimitetty 28.9.2009 Heinolan talousalueella toteutettavan ESR-rahoitteisen Asumisen osaamisklusterin osaamisen ja innovaatioiden siirto -hankkeen projektipäälliköksi. Salila siirtyi uuteen tehtäväänsä UPM:ltä. Aiemmin Salila on toiminut Puutuotealan Osaamiskeskuksessa teknologian kehittämisalueen koordinaattorina ja kansainvälisissä projekteissa puutuotealan kilpailukyvyn analysoijana. Salila valmistelee parhaillaan väitöskirjaa EU:hun liittyneiden maiden vaikutuksesta puutuotemarkkinoihin.

Venäjän energiaklusterin koordinaattorina aloitti 21.9.2009 Vilma Indrelite. Saksassa, Venäjällä ja Baltian maissa markkinoinnin ja myynnin tutkintoja suorittanut Vilma Indrelite on toiminut aiemmin monipuolisissa markkinointi- ja myyntitehtävissä.

Ympäristötieteiden maisteri Janet He aloitti 1.8.2009 kansallisen Finnish Environmental Cluster for China –ohjelman (FECC) projektikoordinaattorina Shanghain toimistossa. Aiemmin Janet He on työskennellyt kansainvälisissä markkinointitehtävissä saksalaisen FrankfurtRheinMain GmbH:n palveluksessa.

Tradenomi Sari Niskanen nimitettiin 1.4.2009 Innovations & Design ja Cleantech -tiimien assistentiksi.

DI Esa Ekholm nimitettiin 1.2.2009 liiketoimintajohtajaksi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n Cleantech-tiimiin vastaamaan Lahden seudun ympäristöja asumisen klustereiden kehittämisestä. Ekholm siirtyy uuteen tehtäväänsä Pöyry Environment Oy:stä (ent. Maa ja Vesi Oy), jossa hän toimi jätehuollon osastopäällikkönä ja Lahden toimiston päällikkönä 15 vuotta. Pöyryä ennen Ekholm on toiminut vastaavissa vaativissa jäte- ja energiahuollon konsultointitehtävissä mm. Energia Ekono Oy:ssä ja Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:ssä. Sitä ennen Ekholm toimi käytön ja prosessikehityksen johtotehtävissä Kuusakoski Oy:n romunkäsittelylaitoksilla mm. Heinolassa.

Yhtiömme yrityshautomossa liiketoimintakehittäjänä toiminut ekonomi, IDBMp Kalevi Mäkelä nimitettiin 1.2.2009 projektipäälliköksi Cleantech-tiimiin vetämään Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen Southwood-hanketta.

Tradenomi, ylempi AMK Päivi Vyhnalek nimitettiin 1.2.2009 Taloushallinto-tiimiin projektipäälliköksi vastaamaan yhtiön taloushallintoprosessien kehittämisestä. Vyhnalekin vastuulla on edelleen myös yhtiön osto- ja myyntireskontrakirjanpito.

Lahden seudun ympäristöklusterin liiketoimintakehittäjänä yhtiössä toiminut KTM, CEFA Päivi Kangasmäki nimitettiin 1.1.2009 kehittämispäälliköksi Cleantech-tiimiin vastaamaan paitsi alueellisella, myös kansallisella tasolla Cleantech-alan yritysten pääomarahoituspalveluista.

KASVUN YMPÄRISTÖ

FM Johanna Kilpi-Koski on nimitetty 1.10.2009 kehittämispäälliköksi vastaamaan Lahden seudun Cleantechyritysten kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. Aiemmin Kilpi-Koski toimi yhtiössämme Finnish Cleantech Clusterin projektipäällikkönä.

Viisi visaista kysymystä Arvomme kaikkien 31.12.2009 mennessä visaan vastanneiden kesken lahjakortin, jonka voittaja voi lunastaa kahdelle henkilölle valintansa mukaan konserttiliput johonkin Lahden Sibeliustalossa kevätkaudella 2010 järjestettävään konserttiin. Arvonnan voittaja julkistetaan yhtiömme kotisivuilla. Voittajalle ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti.

1 2 3 4 5

Palkin tona SIBEL IUSTA LON KONS ERTT ILIPU kahd T elle v alinn an muka iseen konse rttiin !

Mitä Cleantechillä tarkoitetaan?

Minkä ison maan nopeasti kasvaville cleantech-markkinoille suomalaisyrityksillä on aiempaa helpompi päästä Lahden tiede- ja yrityspuiston ja YES Bankin yhteistyön ansiosta?

Mitkä kaksi kansainvälisestikin ainutlaatuista ympäristöntutkimuslaitosta Lahden tiede- ja yrityspuisto on rakennuttanut Lahteen viime vuosina?

Mikä on nimeltään Lappeenrannan yliopiston ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n kehittämä uusien tuote- ja palveluideoiden tunnistamis- ja kehittämismenetelmä?

Minkä nimisillä kilpailuilla pyritään edistämään liikeideoiden ja uusien yritysten syntymistä Lahden alueelle?

Lehti on painettu ympäristöystävälliselle Lessebo Design Smooth -paperille (PEFC, FSC, PP, ISO 9706, 94/92 EC Heavy Metal Certificate).

Osallistu visaamme vastaamalla alla oleviin kysymyksiin yhtiömme kotisivuilla www.lahtisbp.fi. Kysymysten vastaukset löytyvät tästä lehdestä.