YHTEISÖUUTISET
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n tiedotuslehti 1/2013
Teemana työllistäminen ja koulutus! YHTEISÖUUTISISSA: Pääkirjoitus
Oman koulutuspolun suunnittelu Jonna työkokeilussa Matarassa
s.2 s.3
Osaamisen kehittäminen tie avoimille työmarkkinoille - työllistäjät ja oppilaitokset yhteistyössä s.4 Työkompassi 2 työllistää maahanmuuttajia Mikael Isomäki on Työkompassin veturi s.5-6 Työllisyyspalvelut murroksessa miten palvelujärjestelmä toimii?
s.7
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Pääkirjoitus
Keski-Suomen yhteisöjen tuki on perustamisestaan saakka toiminut eri tavoin työllisyyden edistämiseksi ja erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien tukemiseksi. KYT:n rooli on ollut ensisijaisesti kehittämishankkeiden suunnittelu ja koordinointi verkostoyhteistyössä. Viime aikoina KYT on itsekin lisännyt työllistämistään Monikulttuurikeskus Glorian ja Kansalaistoiminnankeskus Mataran laajentumisen myötä. Kansalaistoiminnankeskus Matara ja sen yhteydessä toimivat yhteisöt ovat hyvä oppimisympäristö työttömille, opiskelijoille ja muille työelämään
pyrkiville. Tavoitteena on kehittää toimintaa siten, että myös työllistettyjen ja harjoittelijoiden omat tarpeet huomioidaan paremmin. Se tarkoittaa sitä, että asiakas saa rekrytoinnista työ-, harjoittelu- tai kuntoutussuhteen loppuun saakka henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Tähtäin on asetettava pitempiaikaiseen työllistymiseen tai koulutukseen, joka luo uusia mahdollisuuksia työelämään. Haasteellista, mutta ei mahdotonta, on työpaikkojen löytyminen avoimilta työmarkkinoilta ja se luonnollisesti tarkoittaa väylien avaamista yrityksiin ja julkiselle sektorille. Tämä on uusimman työllistämishankkeen eli KANTO -hankkeen pääsisältö. Erityisen huomion kohteena ovat nuoret vastavalmistuneet, maahanmuuttajat sekä korkea-asteen koulutetut työttömät, joita on Jyväskylän seudulla keskimääräistä enemmän. Keski-Suomen ely keskuksen rahoittama hanke
starttaa toukokuussa ja on suunniteltu kolmivuotiseksi. KYT:ssa on jo ennestään käynnissä monia työllisyyteen liittyvää hanketta. Niistä kerrotaan tämänkertaisessa, työllisyysteemaan keskittyvässä nettilehdessämme. Työllisyyspolitiikka ja sen rakenteet ovat monien muutosten keskellä. Nuorten yhteiskuntatakuu on otettu vakavasti myös kolmannen sektorin yhteisöissä. Toivottavasti valtakunnalliset periaatelinjaukset johtavat tuloksellisiin käytännön ratkaisuihin ja uudet työvoimahallinnon soveltamispäätökset edistävät eivätkä estä nuorten urapolkujen avaamista. Uusia välineitä ja mahdollisuuksia tarvitaan, ei entistä ahtaampia soveltamistulkintoja. Tästäkin enemmän lehdessämme tuonnempana.
TOIMITUSKUNTA: Matti Tervaniemi, Susanna Uusitalo, Sari Naappi ja Ari Kauppinen Yhteydenotot: etunimi.sukunimi@kyt.fi www.kyt.fi
SIVU 2
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Jonna Ahonen, opiskelija, Invalidiliitto Jyväskylän toimipiste Teija Hankilanoja - Lesonen, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, Invalidiliitto Jyväskylän toimipiste
Oman koulutuspolun suunnittelu Jonna työkokeilussa Matarassa
Jonna Ahonen ja Hanna Vanhanen työkokelussa Matarassa. Kuvat Ari Kauppinen
Teija Hankilanoja - Lesonen opastamassa Jonnaa koulu#a.
Olen Jonna Ahonen, 18-vuotias opiskelija. Kävin peruskoulun Huhtarinteen koulussa. Siellä puhuttiin minulle valmentavasta koulutuksesta. Ajattelin, että se olisi hyvä vaihtoehto minulle, koska minä tarvitsin lisää aikaa oman tulevaisuuden miettimiseen. Niinpä päätin tulla Mahdollisuuksien taloon opiskelemaan. Opiskelen toista vuotta AVA-koulutuksessa. Täällä on ollut mukavaa ja opettajat ovat olleet kivoja. Olen saanut myös uusia ystäviä. Täällä on aika paljon työhönvalmentaumisjaksoja, ja ne ovat olleet mukavia, koska olen saanut tutustua eri ammatteihin ja työtehtäviin. Olen ollut Palokan K-raudassa, SOL-pesulassa ja Keljon Prismassa. Nyt viimeksi olin kaksi viikkoa Matarassa Ari Kauppisen ohjauksessa. Matarassa päivitin järjestöjen yhteystietoja. Järjestöille on lähdossä Mataran ja oppilaitosten yhteistyöstä lähiaikoina kysely koskien opinnäytetöitä ja pienprojekteja. Työ on ollut mukavaa ja myös haastavaa. Sain hyvää palautetta työstäni. Matarassa oli rento ilmapiiri. Sinne oli helppo mennä. Siellä kaikkia arvostettiin ja jokaisen työ oli tärkeää. Matarassa ympäristö oli esteetön, joten minun oli helppo liikkua pyörätuolilla. Minulla oli henkilökohtainen avustaja tukemassa työssä onnistumista. Ensi vuonna haluaisin opiskella Jyväskylän Kotitalousoppilaitoksessa talouskoulussa. Sen jälkeen haluaisin opiskella Kuvallisen ilmaisun perustutkinnon. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä työtä varmaankin jossakin toimistossa. Haluaisin päästä myös uusiin työharjoitteluihin Mataraan, koska siellä saatetaan tarvita tämän tyyppistä toimistotöissä avustamista. / Jonna Ahonen
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Jyväskylän toimipiste, Mahdollisuuksien talo on ollut hyvä vaihtoehto nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea omiin opiskelutaitoihin, omaan arkeen ja oman koulutuspolun suunnittelemiseen. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta on järjestetty kuluvana vuonna kolmessa eri ryhmässä: Ava – ammatinvalintaan ja opiskeluun valmentava, Tikva – tieto- ja viestinnän alalle valmentava ja Meku – aikuisille mielenterveyskuntoutujille suunnattu valmentava koulutus. Tänä vuonna opiskelijoita on ollut yhteensä 30. Pienessä ryhmässä opiskelija on voinut kokea vahvistuvansa. Osalle opiskelijoista jo pelkästään lisäaika omaan kasvuun, kehitykseen sekä oman elämäntilanteen ja jatkosuunnitelmien selkiin- nyttämiseen on ollut tärkeää. Myös opiskeluvalmiuksien vahvistaminen on keskeistä. Valitettavasti opiskelupaikat vähenevät ensi vuonna Jyväskylässä, kun Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus lopettaa toimintansa Jyväskylässä ja opiskelupaikat siirtyvät Etelä-Suomeen. Tilanne on huolestuttava Jyvässeudun osalta. Esimerkiksi koulupudokkaiksi päätyy peruskoulun jälkeen Jyväskylän kaupungissa noin 50 nuorta vuodessa. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna lukumäärä kasvaa, kun joukkoon liittyy heitä, jotka eivät kykene opiskelemaan ammattiopiston tai lukion normaalikokoisissa opetusryhmissä peruskoulun jälkeisillä opiskeluvalmiuksillaan. Jo yhden vuoden valmentavan koulutuksen opinnoilla on opiskelijan jatko-opintomahdollisuutta pystytty lisäämään huomattavasti. Katso video Jonnan koululta:
https://vimeo.com/channels/matara
SIVU 3
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Susanna Uusitalo, projektipää#ikkö, Paikko -hanke, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Osaamisen kehittäminen tie avoimille työmarkkinoilletyöllistäjät ja oppilaitokset yhteistyössä Pekka Myrskylän raportti 90-luvun lamasta selvittää, mitkä asiat vaikuttivat työttömäksi joutuneiden työllistymismahdollisuuksiin. Iän, sukupuolen ja asuinpaikan lisäksi asiaan vaikuttivat mahdollisuus osallistua työllistämistoimenpiteisiin sekä osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Monet tahot ovat tehneet tuloksista sen johtopäätöksen, että työllistämistoimenpiteiden yhdistäminen osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen parantavat työmarkkina-asemaa tehokkaimmin. Ehkä juuri siksi monissa hankkeissa keskitytään koulutuksen ja työllistämisen yhdistämiseen tehokkaalla tavalla. Myös KYT ry:n toteuttamissa hankkeissa ja niiden yhteistyössä korostuu tavoite kehittää työllistettyjen osaamista. opinnot tavanomaisessa opetuksessa eivät suju.
Työpajatoiminnassa hankittua ammati#ista osaamista kuvaavan osaamistodistuksen esittelytilaisuus Matarassa 15.2. Todistusma#in tavoitteena on työvalmennuksen ja ammati#isen koulutuksen yhteistoiminnan lisääminen. Kuva: Mikko Niemelä
Työllistäjät yhteistyössä oppilaitosten kanssa Useissa toteutettavissa työllistämishankkeissa oppilaitokset ovat keskeinen yhteistyötaho. Valmennusten aikana on mahdollista kehittää osaamista joko työllisyystoimenpiteeseen liitettyjen koulutusten kautta tai tekemällä valmennuksen aikana hankittu osaaminen näkyväksi. Useissa hankkeissa kehitetään työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa hankittua osaamista. Niiden avulla oppilaitosten on mahdollista tunnustaa tämä osaaminen osaksi ammatillisia opintoja. Työllistämispalvelujen tuottajien ja oppilaitosten välillä on selkeä työnjako. Työllistävä organisaatio tunnistaa valmentautujien osaamisen ja dokumentoi sen. Osaamisen tunnustaminen osaksi tutkintoa ja suoritusten
arvioiminen on sen sijaan oppilaitoksen vastuulla. Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjä huolehtii siitä, että osaaminen on sillä tasolla, jota tutkintojärjestelmä ammattilaiselta edellyttää. Tekemällä oppiminen Ammatillinen perusopetus takaa kaikille tutkinnon suorittajille yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Tämä tekee ammatillisestakin koulutuksesta teoreettista – eikä koulumuotoinen opiskelu muutoinkaan sovellu kaikille. Oppilaitokset ovatkin alkaneet hakea näille opiskelijoille mahdollisuutta opintojen suorittamiseen työvaltaisissa oppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajoilla. Tekemällä oppiminen on nousemassa yhä tavallisemmaksi mahdollisuudeksi opintojen suorittamiseen silloin, kun
SIVU 4
Aikuisten näyttötutkinnot Aikuisten työelämään perustuvat näyttötutkinnot tarjoavat työelämässä osaamisensa hankkineille paljon mahdollisuuksia osaamisensa tunnustamiseen tutkinnoiksi. Työllistämistyössä aikuisten tutkintojärjestelmää voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Jyväskylän Aikuisopiston Osaamisella töihin – hanke on tunnistanut ja kuvannut työvalmennuksen työpaikkoja näyttöympäristöinä. Tavoitteena on niiden valtakunnallinen hyväksyminen tutkintotilaisuuksien järjestämispaikoiksi tutkintotoimikunnissa. Osaaminen tie työelämään Suomessa on pitkään puhuttu osaamisintensiivisestä työelämästä. Vaikka tutkinto sinänsä ei takaakaan menestystä työelämässä, on sen ajanmukaisuus usein merkittävä askel tiellä avoimille työmarkkinoille. Työllisyyspalvelujen tuottajat ovatkin viimeaikoina panostaneet erityisesti osaamisen kehittämiseen, sen dokumentointiin ja tunnistamiseen. Yhteistyö oppilaitosten kanssa antaa mahdollisuuksia palvella työllisyyspalveluiden asiakkaita entistä paremmin.
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Tapani Hakala, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Työkompassi 2 työllistää maahanmuuttajia Mikael Isomäki on Työkompassin veturi Työkompassi tukee myös työnantajaa
Mikael Isomäki esittelee Työkompassi 2:ta maahanmuuttaji#e. Kuva Ari Kauppinen Nuorena 20 vuotta sitten Iranista pakolaisena Suomeen tullut Mikael Isomäki osaa suomea ja pärjää hyvin. Itse monet vaikeudet työtä hakiessaan kokenut Isomäki auttaa nyt toisia maahanmuuttajia samaan töitä. Työkompassi 1 ja 2 -projekteissa työvalmentajana Mikael Isomäki on tehnyt jo kahdeksan vuotta juuri sitä työtä mitä työministeri Lauri Ihalainen perää puhuessaan YLE:n haastattelussa uuden kotoutumislain tullessa voimaan syyskuussa 2011. ”Meillä on jo monia esimerkkejä hyvistä yhteishankkeista, joilla on edistetty monikulttuurisen työelämän arkisia käytäntöjä. Niitä tarvitaan lisää. Meidän täytyy entistä päättäväisemmin rakentaa työelämää, jossa Suomessa usein jo pitkään eläneet maahanmuuttajat pääsevät antamaan osaamisensa ja panoksensa yhteiseen käyttöön”, Ihalainen sanoo. KYTin (Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry) Työkompassi -hanke alkoi vuonna 2005 kolmivuotisena Työkompassi 1 –projektina. Hyvien tulosten ansiosta hanke sai jatkorahoituksen viisivuotiseen Työkompassi 2 –projektiin. Projektit ovat yhden miehen voimin toteutettuja ja niiden tuloksellisuus pohjaa siihen, että Mikael Isomäki on itsekin maahanmuuttaja.
Työkompassi 2- projektin tavoitteena on henkilökohtaisella tuella auttaa pitkäaikaistyöttömiä sekä vaikeasti työllistyviä maahanmuuttajia työllistymisessä. Projektissa sovelletaan tuetun työllistämisen mallia. Projekti on suunnattu motivoituneille pitkäaikaistyöttömille tai vaikeasti työllistyville maahanmuuttajille, jotka kokevat olevansa erityisavun tarpeessa työllistyäkseen. ”Työkompassin valmennusprosessin tavoitteena on, että asiakas oppii itse hoitamaan asioitaan Suomessa ja etsimään itselleen töitä”, Mikael Isomäki kertoo. ”Autan työhaastattelussa, työsopimusten allekirjoittamisessa, verokortin hankinnassa. Tarvittaessa olen mukana työpaikalle perehdyttäessä. Tuen sekä asiakasta että työnantajaa usein koko työllistymisprosessin ajan ja tuki jatkuu niin kauan kuin asiakas ja työnantaja tuntevat sitä tarvitsevansa”.
Työkompassin tulokset lukuina (2005–2012)
333 asiakasta ovat sjoittautuneet seuraavasti: Töihin Työelämävalmennukseen
Määrä 82 103
Oppisopimukseen
8
Ammatillisen koulutukseen
19
Työvoimakoulutukseen
64
Yhteensä
276
Asiakkaista yli 80 % on päässyt töihin tai muuhun toimintaan.
Työkompassi -projekteissa asiakkaana on ollut tähän mennessä 333 henkilöä. Heistä yli 80 prosenttia on saanut työpaikan tai päässyt työelämävalmennukseen tai koulutukseen.
SIVU 5
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI Työvalmentaja kulttuuritulkkina
Mikael Isomäki (Mohammad Ghadiri) oppi suomen kielen nopeasti, opiskeli autonasentajaksi ja nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi. Koulutusta vastaavan työn saanti Ghadirina oli vaikeaa. Vuosituhannen vaihteessa hän muutti nimensä Mikael Isomäeksi. Nimen muutoksen myötä asiointi ja työn saantikin helpottui. Yksi esimerkki eri kulttuurien välisestä ongelmasta työpaikalla on, että jonkin prosessin mittari ylittää raja-arvon, jolloin siihen pitäisi reagoida säätämällä jotakin vipua. Jos maahanmuuttajatyöntekijä ei osaa tai uskalla vielä itsenäisesti tehdä säätöä, ongelmatilanne voi tulla siitä kun suomalainen työntekijä tulee paikalle ja kiroilee. Tällöin maahanmuuttajatyöntekijä voi kokea, että häntä loukataan ja hän sanoo, että ei sinne työpaikkaan voi enää mennä. Tällaisissa tapauksissa työvalmentajan tehtävä on selvittää maahanmuuttajalle, että kiroilu ei kohdistu häneen henkilökohtaisesti, vaan se on osa suomalaista tapakulttuuria. Toisessa esimerkissä työnantajalle täytyy selvittää syitä, miksi joku maahanmuuttaja ei suostu tekemään töitä rakennuksen kellarissa siellä syntyvän ahdistuksen vuoksi. Tähän syynä voivat olla maahanmuuttajan traumaattiset kokemukset kotimaassaan ja tämä on kerrottava työnantajalle. ”Sotien ja väkivallan keskeltä pakoon lähteneille pelkotilat voivat nousta pintaan esimerkiksi kellarissa”, Mikael Isomäki selvittää.
12. MAALISKUUTA 2013
Kaupunkien väkilukuun verrattuna Vaasassa on kaksi kertaa enemmän ulkomaalaisia kuin Jyväskylässä. Tilastokeskuksen 2011 tietojen mukaan Jyväskylässä asuu 3415 ja Vaasassa 3604 ulkomaalaista. Ykköseste työnsaantiin on huono suomen kielen taito
Suomen Yrittäjät ry:n johtaja Rauno Vanhanen sanoo, että maahanmuuttoa tarvitaan, jotta työvoimaa riittää tulevinakin vuosina kun kantaväestö vanhenee. ”Huono suomen kielen taito on ykköseste monen maahanmuuttajan työllistymiselle. Kielikoulutus maksaa ja mielestäni yhteiskunnan tehtävä on panostaa maahanmuuttajien kielitaidon kohentamiseen”, Vanhanen sanoo. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -hankkeessa määritellään Suomeen kohdistuvaa muuttoliikettä lähitulevaisuudessa ja linjataan maahanmuuttoa, kotoutumistoimia, työmarkkinoita ja korkeakouluja koskevia tavoitteita. Hanke on yksi hallitusohjelman kärkihankkeita. Maahanmuuton strategia on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulee hallituksen hyväksyttäväksi huhti-toukokuun paikkeilla.
Vuorovaikutteinen kehittämisalusta
Viime vuonna Vaasassa maahanmuuttajien kansalaisraadin tuloksena syntyi 11 konkreettista ehdotusta ja ideaa maahanmuuttajien hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseksi. ”Tietojen vaihtoa ja tapaamisia eri maakuntien maahanmuuttajatoimijoiden kesken jo on, verkottumista voisi olla enemmänkin”, Vaasan kaupungin maahanmuuttotyön johtaja Aira Kurtti sanoo. Raadin yksimielisesti tärkein ehdotus on vuorovaikutteisen kehittämisalustan perustaminen alueelle työllisyyttä ja hyvinvointia edistävän työn tueksi. Kehittämisalustan yhtenä tehtävänä on tuoda maahanmuuttajien osaaminen ja voimavarat alueen käyttöön.
SIVU 6
PAR -järjestelmät ovat työpajojen ja etsivän nuorisotyön OKM:n tilastointia varten tehtävään asiakasseurantaan ja raportointiin luotuja työkaluja. PAR on valtakunnallinen, yhdenmukainen, jatkuvasti kehittyvä ja käyttäjäystävällinen järjestelmä. Lisätietoja linkistä: http://www.kyt.fi/index.php/par-jarjestelmat
www.kyt.fi
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Susanna Uusitalo, projektipää#ikkö, Paikko -hanke, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Työllisyyspalvelut murroksessa miten palvelujärjestelmä toimii?
Välittäjä plussan järjestämä koulutus välityömarkkinoiden edustaji#e. Kuva Ari Kauppinen Vuoden vaihtuessa muuttui työllisyyden hoidossa moni asia. Samalla päivämäärällä tuli voimaan uusi laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, otettiin käyttöön nuorten yhteiskuntatakuu sekä tehtiin mittava Työ- ja elinkeinopalveluiden organisaatiouudistus. Isot rakenteelliset ja periaatteelliset uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa oikein kenelläkään ei tunnu olevan kuvaa siitä, mihin nämä uudistukset lopulta johtavat. Erityisesti päänvaivaa työllistävissä organisaatioissa tuottavat uudistusten soveltamisohjeiden ristiriidat ja nuorisotakuun toteuttaminen.
Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista
Vuoden alusta tuli voimaan julkisista työvoima- ja yrityspalveluista annettu laki. Laissa on rajoitettu työllisyyspalveluiden toteutusta, tavoitteena tehdä vaikeammaksi käyttää pysyvien työtehtävien hoitamisessa ilmaista työvoimaa. Uuden lain mukaisena toimenpiteenä on enää työkokeilu, joka sekin on niin lain kuin sen soveltamisohjeidenkin mukaisesti tarkoin rajattu. Työkokeilun lisäksi keinovalikoimaan kuuluu lyhyempikestoisia valmennuksellisia mahdollisuuksia sekä palkkatuki.
Muutokset palveluvalikoimassa näyttävät hankaloittavan asiakkaiden sijoittumista esim. työpajatoimintaan. Työkokeilua voidaan käyttää sopivan työtai koulutusalan löytämiseksi, ellei työnhakijalla ole ammatillista koulutusta tai hän on vaihtamassa alaa. Työkokeilua voidaan myös käyttää apuna pitkään työmarkkinoilta poissa olleiden kohdalla. Lain soveltamisohjeet muuttavat aiempia toimintatapoja. Työvoima- ja yrityspalveluiden organisointi
Lainsäädännöllisten muutosten lisäksi vuoden vaihteessa uudistettiin TE - palveluiden organisointi.
SIVU 7
Uuden palvelulinjajaon lisäksi myös toimistojen osalta tapahtui suuria muutoksia. Vuoden alusta alkaen on Keski-Suomessa toiminut yksi TE-toimisto, jonka palvelut ovat organisoituneet uuden palvelulinjajaon mukaisesti. Uudistukset ovat vaikuttaneet merkittävästi palvelujen tuottamisen tapaan – eikä kukaan vielä helmikuussa tiedä, kuinka palvelujen tarpeeseen pystytään uudessa tilanteessa vastaamaan. Nuorisotakuu
Lisää haastetta muuttuvaan tilanteeseen tuo vielä nuorten yhteiskuntatakuu. Takuussa taataan jokaiselle nuorelle työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpajatai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Takuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja 25-29-vuotiaita vastavalmistuneita. Nuorisotakuun toteutumisen osalta on esitetty varauksia niin työllisyyspoliittisten toimenpiteiden toteuttamisen kuin koulutuspaikkojen riittävyydenkin osalta. Erityisesti vuoden alussa on puhuttanut työkokeilun tulkinta, joka rajoittaa nuorten mahdollisuuksia sijoittua esim. työpajoihin.
KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI
12. MAALISKUUTA 2013
Kansalaistoiminnankeskus Matara: tiloja, toimintaa ja tapahtumia Kansalaistoiminnankeskus Matara on toiminut nyt vuoden verran. Vuosi 2012 on osoittanut, että Matarassa on tilaa erilaisille tapahtumille ja tilaisuuksille. Myös vuonna 2013 Matarassa tullaan järjestämään mahdollisuuksien mukaan toimintaa kaiken ikäisille. Keväällä 2013 jatkuvat viime vuonna aloitetut Mataran luennot klo 14.00 alkaen. Ke 20.3. aiheena Lähidemokratiaa ja kuntalaisten osallistuminen Ke 17.4. aiheena Suomalainen köyhyys ja ruoka-apututkimus Jyväskylässä Ke 22.5. aiheena Järjestökeskukset avoimina oppimisympäristöinä Mataran aamukahveilla keskustellaan ajankohtaisista asioista kerran kuukaudessa. Huhtikuun 19.päivä aiheena on perustulo ja toukokuussa 24. päivä päästään kevään kunniaksi miettimään Tourujoen ja Kankaan alueen kehittämistä. Kerran kuukaudessa jammataan lounasdiskon merkeissä. Seuraava lounasdisko on ke 10.4. klo 11.30-12.30. Shindokurssi on maanantaisin klo 15.30-16.45 ja 17.00-18.14 Mataran ala-aulassa. Sari Naappi, yhteisökoordinaattori, 040 777 9582 Kansalaistoiminnankeskus Matara - yhdessä enemmän
www.matara.fi
Kehittämisyhteistyötä ja toimitiloja yhteisöjen hyväksi: -KANTO - Kansalaistoiminnankeskus Matara työllistäjänä ja oppimisympäristönä -KIERTO (ESR) kierrätystoiminnan kehittämishanke, yhteistyössä Keski-Suomi kierrättää ry:n kanssa -PAIKKO – Paikka pajalta (ESR) työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön kehittäminen -VälittäjäPlus (ESR), 6:n osahankkeen välittäjäorganisaatiohanke työllisyyden edistämiseksi -Työkompassi 2 (TyPo), maahanmuuttajien työhönvalmennus -Mä oon mukana! Maahanmuuttajanuoriin ja heidän vanhempiinsa kohdennettu hanke, jonka avulla nuoria tuetaan suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisessä -PAR (Opetusministeriö), etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan raportoinnin kehittäminen -Monikulttuurikeskus Glorian on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille jyväskyläläisille -Kansalaistoiminnankeskus MATARA, järjestöjen ja kansalaisten tarpeesta syntynyt kohtaamispaikka – kansalaisten olohuone -KYT tilitoimisto taloushallinnon palveluja järjestöille ja yrityksille - Vahvuutemme on erityisesti järjestö- ja projektitalous -Järjestöjen tuki- ja kehittämispalvelut -Toimitiloja: Matarankatu 4 -6 ja Sepänkeskus
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja osuuskunta Sinunkin yhteisöäsi varten!
www.kyt.fi www.matara.fi www.yhdistystori.fi www.monikulttuurikeskus-gloria.fi
SIVU 8