Kymenlaakson kauppakamari_2022

TEEMA

TURVALLISUUS

HUOLTOVARMUUS HAASTAA MYÖS YRITYSKENTTÄÄ JARNA HARTIKAINEN HUOLTOVARMUUSKESKUS

HYVISHAKKERI TULPPAA TIETOTURVAAUKKOJA LAURA KANKAALA

TURVALLISUUS EI OLE VAIN UHKIA JA RISKEJÄ JARNO LIMNÉLL AALTO-YLIOPISTO

"Lähetin sata hakemusta, sain kutsun kahteen haastatteluun."

"Lähetin sata hakemusta, kutsun kahteen haastatteluun."

LAKI- JA ASIANTUNTIJATIETOA

VOIKO SOPIMUSHINTOJA MUUTTAA? MARKO SILEN HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

TYÖELÄMÄN SYRJINTÄKIELLOT JA TYÖNTEKIJÖIDEN TASAPUOLINEN KOHTELU KATI MATTINEN HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ KASVUUN -KAUPPAKAMARIEN KV-VIIKKO

EUROOPPA VARAUTUU TALVEEN ILMAN VENÄJÄN KAASUA TEPPO SÄKKINEN KESKUSKAUPPAKAMARI

Laura Kankaala

Kuva: Meeri Utti

Kauppakamarin jäsenyys kannattaa.

Jäsenet saavat käyttöönsä kauppakamarin monipuoliset jäsenedut ja -palvelut. Asiakkaillesi ja yhteistyökumppaneille kauppakamarin jäsenyys viestii vastuullisesta yritystoiminnasta.

Kauppakamarin jäsenyys neuvontapalvelu

Tarvitsetko tietoa verotuksesta, taloushallinnosta, työsuhteista tai yrityksen kauppasopimuksista? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme. Neuvontapalvelut ovat maksuttomia Kymenlaakson kauppakamarin jäsenille. Kauppakamarin laki- ja muut asiantuntijat auttavat seuraavissa kysymyksissä: arkisin klo 8.00 16.00

Katsetta tulevaan

Hyvät kauppakamarin jäsenet ja yhteistyökumppanit.

Kymenlaakson kauppakamarin kesä kuun alussa organisoimassa Metsä teollisuus 150 vuotta Kymenlaaksossa -seminaarissa esiteltiin maakuntam me vahvaa teollista perinnettä, raken nemuutostarinaa sekä samalla kat setta käännettiin vahvasti tulevaan.

Tulevaa, uutta kasvua edustavat suunnitellut akkumateriaalitehtaat Haminaan ja Kotkaan, jotka vahvis tavat koko Suomen akkustrategian toteutumista. Merkittävät investoinnit lisäävät työpaikkoja Kymenlaaksossa ja kasvattavat väestön määrää.

Samaan aikaan on muistettava, että kasvua haetaan maakunnassa jo toi mivien yritysten investoinneilla. Tällai sina erikoisina aikoina voittajat uudis tuvat ja investoivat.

Maamme poikkeuksellisen hyvän työllisyystilanteen aikana osaavan työvoiman saatavuus on tullut pullon kaulaksi moneen investointiin.

Monipuolisella ja laajalla koulutustar jonnalla on merkittävä rooli, kun eri maakunnat kilpailevat työvoimasta. Maakunnassamme ei ole yliopis toa eikä yliopistokeskusta ja samaan aikaan huoli maakuntamme väes tön koulutustasosta on aiheellinen.

Rakenteelliset ratkaisut yliopiston saamiseksi Kymenlaaksoon eivät ole saaneet tuulta purjeisiin, joten yhte nä mallina on uusien professuurien saaminen alueellemme. Koordinointia voisi varmasti helpottaa yliopistokes kuksen perustaminen.

Yhteistyötä eri toimijoiden kesken pitää kunnissa ja koko maakunnas samme tiivistää koko ajan. Hyvänä yksittäisenä esimerkkinä yhteistyön aikaansaannoksista on Kotkan kau pungin keväällä saama kuntabaro metrin kolmossija. Uskon, että tällai set myönteiset signaalit vahvistavat positiivista mielikuvaa koko Kymen laaksosta.

Tavataan kauppakamarin tilaisuuksissa syksyn aikana.

Yhteistyöterveisin

JUHA KORHONEN PUHEENJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Kauppapaikkana Kiina – opas liiketoimintaan Kiinassa

Vuonna 2014 alkaneen ulkomaankirjeenvaihtajan toimen kautta Kauppapaikkana Kiina kirjan kirjoittaja Hannamii na Tanninen on päässyt seuraamaan aitiopaikalta Kiinan markkinan kehittymistä. Myös suomalaisten yritysten me nestystarinat ja haasteet ovat tulleet tutuksi talouteen kes kittyvän toimittajan arjessa.

Näiden kokemusten perusteella syntyi Kauppapaikka na Kiina -kirja. Kiina on perinteisesti ollut länsimaiden yh teistyökumppani massatuotannossa. Vanha Kiina-ilmiö on kuitenkin muuttanut muotoaan. Kiinan kehittyessä vauh dilla yhteistyömuodot monipuolistuvat ja liiketoimintatavat uudistuvat. Maailmanpolitiikan vaikuttaessa yhä enemmän yritysten liiketoimintaympäristöön myös Kiinan markkina politisoituu.

Kauppapaikkana Kiina avaa poikkeuksellisen monipuolisesti suomalaisten toimijoiden näkökulmasta modernin kiinalai sen liiketoimintaympäristön muutokset, kertoo perusasi at markkinaan vaikuttavien poliittisten päätösten taustalla ja rohkaisee liiketoimintaan Kiinassa markkinan haasteista huolimatta.

Kirja antaa lukijalle kattavat eväät parempien liiketoiminnal listen päätösten tekemiseen Kiinan markkinalla. Se toimii myös hyvänä yleiskatsauksena kaikille Kiinan markkinasta kiinnostuneille.

Lyhyesti lukuina

UUSI JULKAISU

RATKAISUJA SUOMELLE

Edessämme on nyt valinta: uu distu tai näivety. Nykytila johtaa hitaaseen näivettymiseen. Suo men on valittava rohkean uu distumisen tie.

Keskuskauppakamari on koos tanut ratkaisuja Suomen uu distamiseksi kilpailukykyiseksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi, joka toimii vastuullisesti ja kas vaa kestävästi.

Julkaisun voi ladata: kauppakamari.fi/julkaisut

EU-katsaus

Keskuskauppakamarin uusimmassa EU-katsauksessa käsitellään Suomen ja suomalaisten yritysten näkökulmas ta merkittävien asioiden etenemistä Tšekin uudella EU-pu heenjohtajuuskaudella. Pakolaiskriisin hallinta ja Ukrainan elpyminen sodan jälkeen, sekä demokraattisten instituuti oiden kriisinsietokyky ja EU:n talouden strateginen häiriönsi etokyky ovat isossa osassa puheenjohtajuuskautta. Tehtävää riittää myös energiaturvallisuuden ja energiasektorin uudis tamisen parissa, kun riippuvuutta venäläisestä fossiilienergi asta katkaistaan.

Päivi Wood, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Tuoretta tietoa NAISIA ENNÄTYSMÄÄRÄ PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUKSISSA

Keskuskauppakamarin selvityksen mu kaan markkina-arvoltaan suurissa pörs siyhtiöissä naisten osuus hallituksen jä senistä nousi kolmella prosenttiyksiköllä 35 prosenttiin.

Naisten osuus hallituksissa on muu taman edellisvuoden suvantovaihetta lukuun ottamatta kasvanut tasaises ti. Tänä vuonna vain kolmella pienellä pörssiyhtiöllä on pelkästään miehistä koostuva hallitus. Tieto käy ilmi Keskus kauppakamarin tuoreesta naisjohtaja katsauksesta.

Ville Kajala, johtava asiantuntija, Kes kuskauppakamari

ILMOITUSKANAVA KÄYTTÖÖN MYÖS BELGIASSA

Maakatsaus: Intia 2022

Keskuskauppakamarin Intia-katsaus on ajankohtainen tie topaketti yrityksille Intiasta. asiantuntijoiden kirjoituksissa käsitellään Intian, Suomen ja EU:n kauppasuhteita, niiden kehittämispotentiaalia sekä Intian ulkopolitiikkaa ja taloutta.

Lenita Toivakka, kansainvälisten asioiden johtaja, Kesk uskauppakamari

Keskuskauppakamari on aloittanut bel gialaisten kauppakamareiden kans sa yhteistyön, jonka kautta suomalainen Ilmoituskanava-palvelu saatetaan myös Belgiassa toimivien organisaatioiden käyttöön.

EU:n whistleblowing-direktiivi tulee velvoittamaan kaikkia yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä kautta Euroopan ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Ilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa ha vaitsemistaan väärinkäytöksistä organ isaation toiminnassa.

Stina Wikberg, johtaja, Keskuskaup pakamari

MATKAILU

Japani on valinnut Suomen yhdeksi matkailun pääkohteista

Suomi on perinteisesti ollut Pohjoismaiden ykkönen japa nilaisten matkailussa yöpymisillä mitattuna. Japanilaisten Suomen matkailun huippuvuosia olivat 2017 ja 2019, jolloin yöpymisiä rekisteröitiin yli 225 000. Koronan myötä luvut ro mahtivat lähes olemattomiin, mutta markkina avautuu hiljal leen uudelleen.

– Suomessa japanilaisia kiinnostaa ennen kaikkea luonto, kaupunkiloma ja suomalainen elämäntapa kuten sauna, de sign sekä kahvi- ja kahvilakulttuuri, kertoo Business Finlandin asiakkuuspäällikkö Tarja Koivisto Japanilaiset kuluttajat, media ja matkanjärjestäjät ovat kiin nostuneita matkakohteen turvallisuudesta, puhtaudesta ja suorasta lentoyhteydestä Japanin ja matkakohteen välillä.

Rannikolla ja saaristolla, järviseudulla ja Helsingillä on iso potentiaali houkutella matkailijoita, jotka hakevat kokemuk sia suomalaisesta elämäntavasta, varsinkin sauna- ja lähi ruokakulttuurista.

Kiinnostus Suomea kohtaan ilmenee myös kasvaneista ha kukonehauista. Japanilaiset tekivät toiseksi eniten internet hakuja Suomesta yhdysvaltalaisten jälkeen vuoden toisella neljänneksellä.

Suomen medianäkyvyys Japanissa on korkea, mikä johtuu maailman onnellisimman maan tittelistä ja japanissa valitse vasta saunabuumista.

Lähde: Business Finland

MIELIPIDE

Oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen on ollut monen hallituksen tavoitteena ja kirjattuna useaan kertaan hallitus ohjelmaan. Silti tulokset ovat tilastojen valossa varsin laihoja. Keskeinen syy tähän on se, että päättäjät eivät ole kyenneet puuttumaan juurisyyhyn, joka estää oppisopimuskoulutuksen määrällisen kasvun – monissa tilanteissa oppisopimuskoulut taminen ei ole yrityksille taloudellisesti kannattavaa. Moni yritys kokee, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus on liian heikko suhteessa yritykseltä vaadittavaan taloudelli seen panostukseen. Tämä koskee valitettavasti erityisesti nuo ria, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä aiempaa työ kokemusta. Tuottavuuteen ja kustannuksiin liittyvän epäsuhdan oikaiseminen tekisi oppisopimuskoulutuksesta houkuttelevam paa ja todennäköisesti kasvattaisi tarjolla olevien oppisopimus koulutuspaikkojen määrää.

Tilastojen valossa valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista on aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen omaavien jo työ elämässä olevien kouluttamista. Nuoret ovat vahvasti aliedus tettuja oppisopimuskoulutuksessa, vaikka oppisopimuskoulu tus voisi olla monelle nuorelle loistava tapa hankki osaamista. Oppisopimuskoulutuksessa on ollut kasvua ainoastaan lyhyissä

oppisopimuksissa, mutta pidemmät koko tutkintoon tähtää vät oppisopimukset eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla. Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä muodostuu käytän nössä yritysten työvoimatarpeen kautta. Kun ilmenee tarve uudelle osaajalle, voi yritys rekrytoida tarvitsemansa osaajan avoimilta työmarkkinoilta tai ottaa henkilön oppisopimuskou lutukseen. Oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle räätälöi tävissä yritysten tarpeita vastaavaksi ja siksi se on yritysten näkökulmasta hyvä koulutusmuoto ja rekrytointitapa. Yksinkertainen ratkaisu lisätä oppisopimuskoulutusta on ottaa käyttöön uusi yrityksille suunnattu oppisopimustuki. Yritys saisi tuen suoraan, jos oppisopimuskoulutukseen ote taan alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tuki pienenisi porrastetusti oppisopimusopiskelijan osaamisen karttuessa. Oppisopimustuki tekisi oppisopimus koulutettavan ottamisesta huomattavasti nykyistä kannatta vampaa ja houkuttelevampaa.

Mikko Valtonen, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari

Yrityksille suora tuki oppisopimuskouluttamiseen

JOHANNA SJÖSTEDT

Konttorinjohtaja Kymenlaakso Handelsbanken

KOULUTUS

Kauppatieteiden maisteri, Helsingin Kauppakorkeakoulu (nykyinen Aalto EE)

MOTTO

Pyri tekemään asioita, jotka lisäävät onnellisuutta ja keskittämään ener giasi ensisijaisesti asioihin joihin voit vaikuttaa.

URATARINA

Inflaation ja korkoprosenttien pyörteissä

JOHANNA ON KYMENLAAKSON HANDELSBAN KENIN UUSI KONTTORINJOHTAJA JA VALIOKUN TALAINEN. KUUMIA AIHEITA TÖISSÄ OVAT TÄLLÄ

HETKELLÄ KOROT JA INFLAATIO.

Ensimmäinen työpaikkani oli Helsingissä pikaruokaketju Carrolsissa. Työskente lin siellä koko lukioaikani koulun ohella tienaten omat käyttörahani. Työpaikalla oli todella hyvä henki ja monen entisen työkaverini kanssa olemme edelleen ystäviä ja muistelemme "Carrols -aikoja". Työ opetti paljon vastuun ottamisesta, kiireessä työskentelystä ja tiimihengen merkityksestä työyhteisöissä. Vaikka itse työtehtä vät eivät olleet aina kaikkein hohdokkaimpia, oli töihin aina kivaa mennä, koska porukka oli niin mahtava.

Ennen nykyistä työtäni työskentelin Porvoon konttorinjohtajana Handelsban kenissa. Handelsbankenin konttorinjohtajan työtä on monesti verrattu oman yri tyksen pyörittämiseen, sillä siihen sisältyy todella paljon vapautta, mutta tietysti myös tulosvastuuta oman yksikkönsä toiminnasta. Porvoossa olin ensimmäis tä kertaa yksin vastuussa konttorista ja sieltä sain hyvät eväät ottaa vastuulleni isompi yksikkö Kymenlaaksossa. Tästäkin on kyllä päällimmäisenä asiana tuotava esiin mahtava tiimi, jonka kanssa sain kasvaa esimiestehtävässä. Sekä tietysti ruotsinkieli, jota pääsi kielikylpymäisesti harjoittelemaan kaksikielisessä ympäris tössä.

Merkittävin askel työurallani oli varmasti aikoinaan aloittaminen apulaiskont torinjohtajana Hakaniemi-Herttoniemi yksikössä. Kaikki sen jälkeen tapahtunut on määrätietoisesti tukenut kohti nykyisiä tehtäviä. Iso kiitos kuuluu silloisille esi miehilleni, jotka ovat kannustaneet ja valmentaneet polulla kohti konttorinjohta jan tehtävää. Tietysti iso ja merkittävä askel oli myös siirtyä Kymenlaaksoon, sillä se merkitsi isoa muutosta koko perheellemme. Työskentelen osan viikosta Kot kasta käsin, joten tälle askeleelle oli tärkeä saada koko perheemme tuki.

Töiden jälkeen aika kuluu pitkälti pihahommissa perheen kanssa omakotitalos samme Espoossa sekä koiramme Noran kanssa lenkkeillen. Liikunta, erityisesti kuntosali, on myös tärkeä osa vapaa-aikaa ja oikeastaan välttämätöntäkin vasta painoa istumatyölle ja reissaamiselle.

Tällä hetkellä oma aika menee pitkälti uuteen tiimiin, asiakkaisiin ja talousalu eeseen tutustumiseen. Kuumia aiheita myös asiakkaiden puolella ovat tietysti korkojen nousu ja kiihtyvä inflaatio, jonka vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Py rimme omalta osaltamme löytämään ratkaisuja ja käymään avointa keskustelua asiakkaidemme kanssa.

TEEMA TURVALLISUUS

Huoltovarmuus haastaa myös yrityskenttää

KORONAPANDEMIA JA UKRAINAN SOTA OVAT NOSTANEET KANSALLISEN HUOLTOVARMUUDEN TAAS ARVOONSA. KRIIT TISEN INFRAN JA ELINTÄRKEIDEN PALVELUIDEN TOIMIVUUS KRIISITILANTEISSA ON KUITENKIN PÄÄOSIN KOTIMAISEN YRITYSVERKOSTON VARASSA. SIKSI OMAN TOIMINNAN JATKU VUUDESTA MYÖS KRIISIEN KESKELLÄ KANNATTAA PITÄÄ NIIS SÄ HUOLTA, MUISTUTTAA HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN (HVK)

INFRASTRUKTUURIOSASTON JOHTAJA JARNA HARTIKAINEN.

TEKSTIT TIMO SORMUNEN, KUVAT MEERI UTTI

Ei vara venettä kaada, muistuttaa vanha kan sanviisaus.

Kyseinen lausahdus on ollut taas ajankohtainen, kun koronapandemia ja Ukrainan sota ovat koetel leet myös suomalaisten kriisinsietokykyä. Samalla on toisaalta oivallettu vuosikymmenten saatossa rakennetun huoltovarmuusjärjestelmämme toi mivuus ja merkitys.

Kun ympärillä myrskyää riittävästi, pitävät jul kishallinto ja suomalaisyritykset yhdessä huolen siitä, että vesi-, energia- ja elintarvikehuolto, ter veydenhuoltojärjestelmä sekä tietoliikenneyhte ydet toimivat myös kriisiaikoina.

”Yhteisenä tavoitteena on turvata kansalaisille nämä elintärkeät peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Valtio ei siihen luonnollisesti yksin

pysty, vaan varautumista tarvitaan myös palve luitatarjoavilta yrityksiltä”, Huoltovarmuuskeskuk sen infrastruktuuriosaston johtaja Jarna Hartikainen tiivistää.

Digitalisaatiossa ja verkottumisessa on omat riskinsä

Takavuosina yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toimialat olivat pitkälti valtionyhtiöiden hallussa. Suomi oli myös nykyistä omavaraisem pi ja huoltovarmuuden ylläpidossa keskityttiin pitkälti mm. viljan, polttoaineiden ja lääkkeiden varmuusvarastointiin.

Varastoilla on edelleen oma sijansa, mutta tänä päivänä huoltovarmuudesta huolehtivat entistä enemmän eri toimialoille rakentuneet yritys verkostot ja kumppanuusketjut, jotka voivat olla

kunnille ja kaupungeille palveluja tuottavat yri tykset ovat keskeisiä kumppaneita.

Digitalisaatioon, verkostotalouteen, kyberuhkiin ja kansainvälisiin kriiseihin liittyvät uhkakuvat ovat kuitenkin saaneet HVK:n pohtimaan entistä enemmän myös pk-yrityskentän kriisivalmiutta ja kriisinsietokykyä.

”Yhteiskunnan kriisinkestävyys on lopulta meistä kaikista kiinni ja tässä kohtaa pienetkin yritykset voivat olla tärkeitä osaajia. Se kuitenkin edellyt tää, että ne ovat itsekin varautuneet ja raken taneet toimintamallit riskien varalle. Viimeisen parin vuoden aikana on nähty, että kaukaisilta tuntuvat kriisit voivat rantautua nopeasti myös tänne meille”, Hartikainen huomauttaa.

Hän muistuttaakin, että hankintoja kilpai luttaessa vahvoilla ovat ne yritykset, jotka kykenevät osoittamaan riittävän kattavaa riskienhallintaa ja varautumista. Se kuiten kin edellyttää, että hankintoja tekevät kriit tiset yritykset varautuvat sopimuksissaan myös toimitusketjun riskeihin.

”Hankintojen hajauttaminen ja vaihtoehtoi set toimitusketjut ovat yksi varautumisen kivijalka. Tämä lisääntyvä varautumistarve voikin lisätä kysyntää totutusta poikkeavil le hyödykkeille, raaka-aineille ja palveluille. Samalla se saattaa avata uusia kasvu- ja liiketoimintamahdollisuuksia vaihtoehtoisia ratkaisuja tarjoaville yrityksille ja varautumi sen osaajille”, Hartikainen vinkkaa.

”DIGITALISAATIOON, VERKOSTOTALOUTEEN, KYBERUHKIIN JA KANSAINVÄLISIIN KRIISEIHIN LIITTYVÄT UHKAKUVAT OVAT KUITENKIN SAANEET HVK:N POHTIMAAN ENTISTÄ ENEMMÄN MYÖS PKYRITYSKENTÄN KRIISIVALMIUTTA JA KRIISINSIETOKYKYÄ.”

TEEMA TURVALLISUUS

hyvinkin pitkiä ja monipolvisia. Se lisää aina myös riskejä, Hartikainen muistuttaa.

”Kriittisten toimialojen isot yritykset vastaavat toki omasta ja sopivat kumppaniensa kanssa toimitus varmuudesta, mutta pitkissä tuotanto- ja palvelu ketjuissa tätä huoltovarmuuskriittisyyttä on entis tä vaikeampaa tunnistaa tai arvioida. Alihankkijana toimiva mikroyritys voi olla päämiehensä ja samalla myös huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen kriit tinen ja tärkeä osaaja – tietämättä sitä täysin edes itse” Hartikainen toteaa.

Riskejä lisää myös digitalisaatio. Se on tehostanut toimintoja, lisännyt läpinäkyvyyttä, sujuvoittanut toi mitusketjuja, vähentänyt varastoinnin tarvetta ja hel pottanut kommunikointia, mutta lisännyt samalla yritysverkostojen keskinäistä riippuvuutta.

Pieni virhe tai häiriö esimerkiksi pankkien maksu liikenteessä tai toimitusjärjestelmässä voi tuottaa hyvinkin laajaa harmia.

”Lähes kaikkia arkisia palveluja ohjaa tänä päivänä jokin tietojärjestelmä. Niitä ei häiriötilanteessa voi kuitenkaan nykypäivänä nopeasti korvata kynällä, paperilla tai puhelimella”, Hartikainen muistuttaa.

Paikalliset yritykset ovat tärkeä tukijalka

Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyö- ja sopimus verkostoon kuuluu noin tuhat yritystä, jotka ovat mukana myös alueellisissa valmiustoimikunnissa.

Hartikainen tähdentääkin, että huoltovarmuus on pohjimmiltaan hyvin paikallista toimintaa, jossa

LUJAT herättelee yrityksiä kriisivalmiuteen

Kansallisen huoltovarmuuden kannalta kriitti sillä toimialoilla laki velvoittaa yrityksiä ja jul kisyhteisöjä huolehtimaan, että niiden toiminta jatkuu myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Isommille yrityksille ja etenkin HVK:n kump paneille nämä riskiskenaariot ja jatkuvuuden hallinta ovat olennainen osa strategiatyötä. Nyt näitä varautumismalleja viedään Keskus kauppakamarin, alueellisen kauppakamarei den ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteisel lä LUJAT-hankkeella entistä laajemmin myös muuhun yrityskenttään ja julkisorganisaatioihin.

Tavoitteena on oppia tunnistamaan omaan toi mintaan liittyviä uhkia ja riskejä, arvioida niiden vaikutuksia oman organisaatioon, luoda sopivia menettelytapoja häiriötilanteiden varalle ja tur vata kriittisten yhteistyökumppanien toiminta kykyä.

Keskuskauppakamarissa LUJAT-hanketta (Luo tettava jatkuvuus) vetävän hankejohtaja Panu Vesterisen mukaan kokonaisvaltaiselle riskien kartoitukselle on nyt selkeää tilausta.

”Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoitta neet, että kaikki on mahdollista. Digitalisaation ja verkostoitumisen myötä riskit ovat entistä monitahoisempia ja ne on myös opittava tun nistamaan ajoissa”, Vesterinen toteaa.

Jatkuvuuden hallinnasta arkinen asia Varsinkaan pienemmissä yrityksissä ei välttä mättä ole edes mietitty, millaisia ulkopuolisia uhkia omaan liiketoimintaan voi lopulta liittyä. Monilta voi puuttua toimintasuunnitelma esi merkiksi hieman pidemmän sähkö- tai vesikat kon, avainhenkilöiden sairastumisen tai haitta ohjelman varalle.

”Riskikartoitusten ja varasuunnitelmien sijaan on keskitytty päivittäiseen työhön ja pitämään

kiinni asiakkaista. Toisaalta kohennettavaa on myös päämiesten puolella. Toimintoja on saatettu ulkoistaa pienemmille alihankkijoille ja yhtiön ulkopuolella työskenteleville yhteis työkumppaneille. Samalla ne jäävät yhteisten koulutusten ja kehityssessioiden ulkopuolelle”, Vesterinen toteaa.

Viime syksynä alkanut ja syksyllä 2023 päättyvä huoltovarmuuden kehittämishanke onkin saa nut osakseen hyvää vastakaikua. Toisaalta myös maaperä on ollut selvästi otollisempi kuin vaik kapa 3-4 vuotta sitten.

”Yritysten kriisitietoisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin takavuosina. Itse toivon, että oman toiminnan turvaamisesta ja jatkuvuuden hallin nasta tulisi myös pk-yrityksissä arkinen ja nor maaliin liiketoimintaan liittyvä asia. Toivottavasti sen vauhdittamiseen ei tarvita enää kolmatta kriisiä”, Vesterinen toteaa.

Hakkeri-sana herättää helposti mielikuvan nuoresta mie hestä, jonka pakkomielteenä on murtautua tietyn yrityk sen tai julkisyhteisön tietojärjestelmään.

Heitä löytyy hakkerijoukosta edelleen, mutta yksittäisten tekijöiden sijaan taustalla on entistä useammin järjestäy tynyttä rikollisuutta ja jopa valtiollisia toimijoita.

Samalla on toisaalta kasvanut myös tietoturva-aukkoja tulppaavien ja nettirikollisia metsästävien ”hyvishakkerei den” joukkue. Yksi heistä on helsinkiläinen Laura ”Larppa” Kankaala, joka on kansantajuisella ja arkisella lähestymis tavallaan noussut nopeasti tietoturva-alan kysytyimpien konsulttien joukkoon.

Kankaalaa on ajanut eteenpäin halu rakentaa internetistä nykyistä turvallisempi ja helppokäyttöisempi. Samalla on tullut ratkottavaksi myös tietoturvaan liittyviä haasteita.

Vaikka tietoturvakonsultin ura on ollut nopea ja nousujoh teinen, on sen alku hieman poikkeava: heti lukion jälkeen Kankaala näet suuntasi hoiva-alan opintoihin.

Jo peruskouluvuosina alkanut tietokone- ja peliharras tus veti kuitenkin lopulta pidemmän korren ja Kankaala päätti vaihtaa ensimmäisen vuoden jälkeen opintosuun taa tietojenkäsittelyyn.

”Alojn tehdä nettisivuja jo ala-asteella ja halusin kokeilla, miltä siihen asti hieman etäiseltä tuntunut it-ala mahtaisi tuntua. Ja hyvin se on maistunut”, Kankaala naurahtaa.

Vastaamo soitti herätyskelloa

Kankaalan arkista työsarkaa on ratkoa yritysasiakkaiden tietoturvahaasteita, hakea heidän järjestelmistään tieto turva-aukkoja ja rakentaa asiakkailleen strategioita, joilla riskejä taklataan jo ennakolta.

Hakkeroinnista hän kertoo kiinnostuneensa opiskeluvuo sina, kun siihen tarjoutui erillisen kurssin myötä mah dollisuus.

”Samalla aloin treenata sitä myös itsekseni”, Kankaala kertoo.

Hyvishakkerille onkin ollut viimeisen parin-kolmen vuo den aikana kasvavaa kysyntää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet tietoturvariskejä ja herätyskelloja ovat soittaneet myös muutamat isot tietomurrot lunnasvaatimuksineen.

Tuoreimmat esimerkit ovat kesällä julkisuuteen tulleet

Wärtsilän ja STT:n tietomurrot, joiden takana oli sama hakkeriryhmä.

”Todellinen herättäjä oli taannoinen Vastaamon tapaus, joka osoitti järjestelmien haavoittuvuuden. Samalla se antoi esimerkin, että tietomurto voi kaataa koko yrityk sen”, Kankaala muistuttaa.

Prosessit ja vastuut kuntoon Pandemia-aikana hakkerit olivat aiempaa aktiivisemmin etätyöläisten kimpussa. Nyt pandemia on jo helpottanut, mutta kyberrikolliset eivät suinkaan lepää – päinvastoin.

”Etätyö on ollut kaikille iso muutos. Nyt palaillaan ta kaisin työpaikoille ja moni saattaa miettiä, että toimis toympäristössä ollaan paremmin turvassa. Se ei kui tenkaan anna mitään syytä tinkiä omasta tarkkuudesta”, Kankaala painottaa.

Suomalaisten tietämys ja ymmärrys tietoturvariskeistä on lopulta kohtuullisen hyvä. Suurimmat riskit liittyvät kin usein prosesseihin ja vastuunjakoon.

”ETÄTYÖ ON OLLUT KAIKILLE ISO MUUTOS. NYT PALAILLAA TAKAISIN TYÖPAIKOILLE JA MONI SAATTAA MIETTIÄ, ETTÄ TOIMISTOYMPÄRISTÖSSÄ OLLAAN PAREMMIN TURVASSA. SE EI KUITENKAAN ANNA MITÄÄN SYYTÄ TINKIÄ OMASTA TARKKUUDESTA”

Missä organisaation kannalta elintärkeitä tietoja säilyte tään ja kenellä on niihin pääsy? Kuka vastaa siitä, että kaikki päivitykset ovat varmasti ajan tasalla? Kehen tai minne otan yhteyttä, jos havaitsen jotain epäilyttävää, saan epämääräisen viestin tai ehdin klikata sen auki?

”Näistä löytyy edelleen valitettavan usein harmaita aluei ta. Kun järjestelmät ovat riittävän helppokäyttöisiä ja vastuunjako selkeää, ei kenenkään tarvitse kokeilla esi merkiksi salasanojen kohdalla oikopolkuja. Se on olen nainen osa tietoturvaa. ”

Miehiset mielikuvat edelleen rasitteena

Monen muun toimialan tavoin ICT-sektori kärsii kroo nisesta työvoimapulasta. Tilanteeseen ei näytä olevan luvassa nopeaa helpotusta, vaikka toimialan kasvu- ja työllisyysnäkymät ovat kiistatta valoisat: digitalisaatio etenee ja sen tarjoamat ratkaisut rantautuvat entistä laajemmin eri toimialoille.

Alalle on yritetty houkutella myös lisää naisia, mutta

isompaa invaasiota ei oppilaitoksissa ole vieläkään nähty. Suunta on toki verkkaisesti parempaan päin.

Tilanne harmittaa myös Kankaalaa, jonka mukaan naiset saattavat vierastaa tietoteknisiä aloja vanhojen, jo vuositu hannen vaihteessa rakentuneiden mielikuvien vuoksi. Työ kuvitellaan kovatahtiseksi, stressaavaksi ja edelleen myös varsin miehiseksi.

”Voin toki tunnustaa, että itselleni ja monille muillekin alan ammattilaisille tämä on eräänlaista kutsumustyötä, jos sa ei kelloa aina katsota. Silti myös muutosta tarvitaan ja sitä saadaan uusien osaajien, asenteiden ja naisten kautta”, Kankaala tähdentää.

Tieturva-ala tarjoaa edelleen myös paljon mahdollisuuksia kasvuyrityksille.

”Tietoturvaa tarvitaan kaikkialla, missä vain on tietokoneita ja tietoteknisiä laitteita. Se voi olla myös oheistuote, kun

vanhoja järjestelmiä modernisoidaan tai käyttäjille tarjotaan aiempaa helpompi tapa tehdä asioita turvallisesti”, Kankaa la muistuttaa.

Samalla hän heittää vastuupalloa myös vanhempien ja su kulaisten suuntaan: Jos tuore ylioppilas ilmoittaa suuntaa vansa vastoin lähipiirin ennakko-odotuksiaan tietotekniikan pariin, tuota päätöstä pitää kummastelun ja käännytysyri tysten sijasta tukea ja kunnioittaa.

Entä hoiva-ala? Millaisia mietteitä vähän yli kolmekymppisellä tietoturva-ekspertillä on alkuperäisestä unelma-ammatista?

”Sekin on kutsumustyötä ja arvostus hoitoalan ammattilaisia kohtaan on koronan myötä vain kasvanut. Toivottavasti tuon työn arvo saataisiin näkymään myös heidän palkassaan.”

Turvallisuus ei ole vain uhkia ja riskejä

Turvallisuusasiat ja turvallisuuspolitiikka kiinnostavat tässä hetkessä yritysjohtoa poikkeuksellisen paljon. Vastaavaa kiin nostusta en ole nähnyt, vaikka turvalli suusasioiden parissa olen työskennellyt 25 vuotta. Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi ja lyhyessä ajassa.

saavat Nato-jäsenyyden myötä selkeästi aiempaa laajemman markkinamahdol lisuuden.

JARNO LIMNÉLL, ST KYBERTURVALLISUUSPALVELUIDEN INNOFACTOR OY AALTO-YLIOPISTO

Mutta puhe ja arviot turvallisuudes ta eivät saa olla ainoastaan turvatto muutta ilmentäviä, eli puhetta uhkista ja riskeistä. Turvallisuus on ensisijaisesti nähtävä tämän päivän yritystoiminnassa positiivisena ja mahdollistava asiana –luottamuksen perustana. Turvallisuus ja luottamus kulkevatkin käsi kädessä. Uh kien oikeanlainen tiedostaminen ja niihin varautuminen lisäävät luottamusta, ja asiakkaan luottamuksesta huolehtimi nen on hyvin keskeinen arvo yrityksen liiketoiminnan menestymiselle. Turval lisuus työpaikalla on puolestaan yksi edellytys osaajien pysyvyydelle.

Muuttunut turvallisuustilanne avaa myös uudenlaisia mahdollisuuksia suomalai sille yrityksille, erityisesti pian realisoi tuvan Nato-jäsenyyden myötä. Nato on kehittämässä uudenlaisia sotilaallisia ky vykkyyksiään ja uuden strategisen kon septinsa myötä panostamassa aiempaa enemmän yhteistyöhön jäsenmaiden sa yrityksien kanssa. Tarpeet ovat hyvin moninaiset ja tässä suomalaisten yrityk sien ja poliittisten päättäjien kannattaa olla aktiivisia. Esimerkiksi suomalaiset kyberratkaisut ja -palvelut sekä laajem min innovatiiviset teknologiaratkaisut

On hyvä muistaa, että Suomea on pi detty vakaana ja turvallisena valtiona, jossa on nimenomaan turvallista tehdä liiketoimintaa. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuutemme uskottavuus vahvistuu entisestään, millä on myönteinen vai kutus esimerkiksi sijoittamistoiminnalle. Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja pienentää maariskiä.

Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys − sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Meillä on erinomainen mahdollisuus profiloitua turvallisuudella ja vakaudel la sekä kyvyllämme vastata nouseviin uhkiin. Suomen profiloituminen kiin nostavana ja turvallisena sijoittautumis paikkana sekä investointien kohteena on yrityksille ja Suomelle merkittävä kysymys.

Globaalissa teknologiakamppailussa Suomi ja yrityksemme ovat jatkossa yhä vahvemmin mukana, halusimme sitä itse tai emme. Tässä kamppailussa me nestyminen on Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudelle elintärkeä asia. Tarvit semme lisääntyvissä määrin osaajia ja teknologisia

innovaatioita, mutta juuri teknologian turvallisuuden huomioimisessa ja luot tamuksen rakentamisessa on mitta va mahdollisuus Suomelle. Meihin voi luottaa.

MARIKA KIRJAVAINEN TOIMITUSJOHTAJA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARI

Edessä haasteiden syksy

Kesällä perustettu valtiosihteerityöryhmä selvitti toi menpiteitä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi ja toi esityksensä hallitukselle syksyn budjettiriiheen. Alueen kes keiset toimijat jättivät asiasta lausunnot korostaen Kymen laakson haasteita ja erityispiirteitä, mutta tuoden samalla vahvasti esille maakunnan kasvuhakuisuutta ja vahvuuksia. Hienoa on myös se, että lausuntopaketti rakentui vahvassa yhteistyössä maakuntaliiton, Kotkan ja Kouvolan kaupunkien, yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kanssa.

Budjettiriihestä putkahti ulos raportti, jossa Kymenlaakson esitykset huomioitiin asiatasolla kohtalai sen hyvin, mutta suoraa rahoitusta luvat tiin vähän. Raportti sisälsi useita kirjauk sia, joissa rahoituksia osoitettiin itäiseen Suomeen, ei siis korvamerkittynä Kymen laaksoon. Kymenlaakson toimijoiden ja vai kuttajien pitää siis olla valppaina asioiden konkretisoituessa.

EMME SAA REPIÄ AUKI YHTEISÖLLISYYTTÄ

pikaisesti toimeen tuulivoiman lisärakentamisen mahdol listamiseksi itäiseen Suomeen. Energiaomavaraisuuden lisääminen edellyttää, että rat kaisuja tuulivoiman lisärakentamisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseksi löydetään. Asia oli tärkeä jo helmi kuun 2022 alussa ja nyt vielä moninkertaisesti tärkeämpi. Maakaasun hinta ampaisi syyskuun alussa 30 prosentin jyrkkään nousuun. Suomessa asiaan reagoitiin massiivi sella 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmalla keskeis ten energiayhtiöiden toiminnan turvaamiseksi. Eurooppa seuraa kehitystä henkeään pidättäen. Vaikutuk set ulottuvat globaalissa taloudessa välittömästi myös tänne Kymenlaaksoon Vaikka tilanne on erittäin vaikea, Euroopan täytyy muistaa, että emme saa repiä rikki yhteisöllisyyt tä.

Valtatie 15 jäi edelleen ilman rahoituspäätöstä. VT15 on Kaakkois-Suomen liikennestrategian tiehankkeiden listauk sessa nro 1 ja lisäksi Väyläviraston suurten liikennehankkei den listauksessa viiden kärkihankkeen joukossa. Edellytykset onnistumiselle olivat siis olemassa. VT15 sai osakseen kau niita sanoja, mutta ei riittävää poliittisen tekemisen intohi moa, jotta prosessi olisi nytkähtänyt eteenpäin.

Työryhmän raportti sisälsi itäisen Suomen kannalta mielen kiintoisia kirjauksia liittyen tuulivoiman nykyistä laajemman rakentamisen mahdollistamiseksi. Ratkaisujen löytymiseksi hyödynnetään 30.9. valmistuvaa TEM:n ja puolustusvoimi en selvitystä tuulivoimahankkeiden toteutumisen esteistä. Ratkaisuvaihtoehtojen odotetaan olevan hallituksen käytet tävissä vuoden loppuun mennessä ja hallituksen ryhtyvän

Suunta-seminaariin puhujaksi saapuva Mika Aal tola totesi Twitterissä osuvasti: ”Venäjä oli viritel lyt ansaa jo kymmenen vuotta. EU oli Venäjän suhteen turhan hyväuskoinen ja kykenemättömyys nähdä asiaa oli suuri geostrateginen tunarointi.”

Jatkakaamme tätä pohdintaa 17.11. Haminassa. Suunta kohti Suuntaa, nähdään siellä.

AURINKO HELOTTAA KIRKKAALTA TAIVAALTA KOTKAN MUSSALOSSA SIJAITSEVAN JUHANI HAAVISTO OY:N HALLIN KATOLLE. TOIMITUSJOHTAJA JARKKO HAAVISTO KERTOO, MITEN KONEPAJAYRITYKSESSÄ INNOSTUTTIIN TUOTTAMAAN ENERGIAA.

-Meidän piti päästä eroon maakaasusta, jolla hallit lämpiä vät. Muutos piti tehdä jo aiemmin, mutta vähän viivästyttiin, kun itse bisnes oli niin kovassa kasvuvauhdissa, että kaikki aika meni siihen. Viime syksynä sitten saatiin hallin katto vuorattua aurinkopaneeleilla, Jarkko Haavisto kertoo.

Nyt Juhani Haavisto Oy:n konepajan katolla on Kotkan toi seksi suurin aurinkovoimala. Katolla on 894 aurinkopaneelia, jotka parhaimmillaan kattavat hallin koko energiatarpeen ja sähköä jää myytäväksikin. Konepajan vuotuinen sähkönkulutus on 1300 megawattitun tia. Pelkästään ilmanvaihdon ylläpitäminen vie 60 kilowattia sähköä.

Viime syksynä käyttöön otetut aurinkopaneelit tuottavat täl lä hetkellä neljänneksen yrityksen tarvitsemasta sähköstä. Sähkölaskut ovat pienentyneet huomattavasti. Ostoenergian määrä on tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä tippunut 250 MWh verran.

Aurinkovoimalan tuotto on järjestelmän toimittajan mukaan parhaimmillaan 335 kilowattia. Sähköntuotoksi on laitetoi mittaja luvannut 270 megawattituntia vuodessa.

Aurinkovoimalan laitteiston ja asennusten koko kustannus arvio oli noin 312 000 euroa, johon yritys sai 20 prosentin avustuksen Business Finlandilta.

Nyt Jarkko Haavistolla on vireillä jo seuraava hanke, millä tutkitaan maalämmön käyttöönottoa ja lämmön talteen ot toa.

Kuva: Jukka Koskinen

- Tehtaan laajennusosa lämpiää jo maalämmöllä. Tarkoitus on porata lisää maalämpökaivoja ja parantaa lämmön tal teenottoa, jotta pääsemme kokonaan eroon maakaasusta, Haavisto kertoo.

Hitsausta ja koneistusta kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa

Isot hallit ovat täynnä työstökoneita ja robotteja, joilla val mistetaan muun muassa isojen vesijettien propulsiolaitteita.

Jarkko Haavisto esittelee taakan alla laukaistavia nostokouk kuja, joiden avulla valtamerellä toimiva ulkovartiolaiva voi laskea apuveneitä turvallisesti myrskyisään mereen. Asiakkaina on eri toimialojen johtavia suomalaisia vientiyri tyksiä.

Tilauskanta on tällä hetkellä niin hyvässä kuosissa, että ko neet pyörivät myös viikonloppuisin. Yrityksessä työskentelee parikymmentä levyseppähitsaajaa ja 60 koneistajaa kahdes sa vuorossa. Työntekijöitä on Kiinasta, Virosta, Intiasta, Puo lasta, Venäjältä, Thaimaasta, Marokosta ja Suomesta. Ongelmana konepajalla on monille yrityksille tuttu työvoi mapula. Jarkko Haavisto sanoo, että työllistäisi saman tien 15 henkilöä lisää, jos ammattitaitoisia työntekijöitä vain olisi saatavana.

-Ollaan kokeiltu oppisopimuskoulutusta ja kaikkia mahdol lisia koukkuja on viritelty työntekijöiden saamiseksi. Nyt ke sätöissä ollutta nuorta houkuttelin suorittamaan viimeisen vuoden oppisopimuksella, mutta hän valitsi kuitenkin koulun penkin. Siellä on kuulemma kaverit ja kaikki elämä. Sen ver ran kuitenkin häntä opastin, että kun olet nyt kesän nähnyt, mitä tämä oikea työelämä on, niin kerro opettajille ja muil le opiskelijoille, mitä kannattaa osata ja koulussa opiskella, Haavisto kertoo.

Jarkko Haaviston mukaan ongelmana ei ole ainoastaan työ voimapula, vaan paljon syvempi ja vaikeampi juurisyy on, ettei nuoria saada hakeutumaan alan koulutuslinjoille opis kelemaan.

- Peli menetettiin jo 15 vuotta sitten. Nykyopiskelija tekee etänä tehtäviä, mutta kartuttaako se käytännössä tarvittavaa ammattitaitoa. Vastaus on puhdas nolla. Osa opiskelijosta kahlaa koulutuksen läpi ilman todellista taitojen oppimista. Tutkinnon voi saada suoritettua, jos osaa opastetusti tehdä näyttötyöt. Tällöin on heittänyt lähes kolme vuotta huk kaan, sillä me joudumme aloittamaan käytännön koulutuk sen täällä alusta. Siksi ammatillisesta koulutuksesta kaksi viimeistä vuotta tai edes viimeinen kannattaisi suorittaa op pisopimuskoulutuksena työpaikoilla, Haavisto sanoo.

TYÖNTEKIJÖITÄ ON KIINASTA, VIROSTA, INTIASTA, PUOLAS TA, VENÄJÄLTÄ, THAIMAASTA, MAROKOSTA JA SUOMESTA.

Jarkko Haavisto (oikealla) esittelee Eagle Products -nostokoukkua Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntijalle Teppo Säkkiselle.

- Tämä vaatii kuitenkin voimakasta asenteen muutosta ja motivaatiota opiskelijoilta, sekä koko koulutusjärjestelmältä.

”Se mitä tehdään, tehdään hyvin”

Kävelemme Jarkko Haaviston perässä konehallin käytäviä.

Hitsauksen ääniä ei kuulu, ei näy rasvaisia koneita tai muuta kliseistä konepajoihin liitettyä likaisuutta ja melua. Tuotteet ovat järjestyksessä vierekkäin tai päällekkäin. Vaikutelma on pikemminkin sisäsiisti työpaikka kuin rasvainen ja meluinen verstas.

Työmiesten paitojen selässä lukee ”kovempaa kuin teräs”. Kaikki moikkaavat meille ohikulkiessamme.

Muistan, että äsken nähdyssä yritysesittelyssä oli ensimmäi sessä diassa lukenut ”Kaikki lähtee yrityksen arvoista”.

Jarkko Haavisto oli siirtynyt isänsä jälkeen toimitusjohtajaksi neljän vuoden tuotannon vetovastuun jälkeen vuonna 2005.

-Ensimmäiset vuodet käyrät sahasivat ylös ja alas, kun piti kokeilla kaikenlaista. Sitten karsin rönsyt pois ja siitä alkoi nousu, Haavisto naurahtaa.

Johtamisen keskiöön Jarkko Haavisto nosti arvot ja yrityk sen hengen.

-Sanoin henkilöstölle, että perusajatuksena kaikessa on, että ”se, mitä tehdään, tehdään hyvin”. Se on meidän paras kil pailutekijä. Haetaan parhaat koneet, mitä maailmalta löytyy ja opetellaan käyttämään niitä huippuhyvin.

Kysyn Jarkolta, mikä oli hänen isänsä ensimmäinen tuote. Saan vastaukseksi ”varmaan tikapuut” ja naurahduksen. Nyt huippulaitteilla ja -osaamisella pyöritetään lähes parin kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa.

-Me haettiin asiakkaiksi eri toimialojen johtavia yrityksiä. Siitä saatiin kivijalka, ja jos jollain toimialalla menee heikommin, niin toinen todennäköisesti pärjää paremmin. Näin tasa painotetaan suhdannevaiheluja. Määrittelimme myös rajat, minkä verran pyrimme saamaan tilauksia kultakin asiakkaal ta ja koitamme olla lipsumatta siitä, vaikka koko ajan tulee kyselyjä lisätilauksiin. Tasapaino ja riskienhallinta on erittäin tärkeää, Haavisto sanoo.

Tapaamisen päätyttyä pohdimme parkkipaikalla, kumpi täs sä yrityksessä on parempaa, selkeästi hyvin vetävä ja koko ajan kehittyvä liiketoiminta vai innovatiivisuus, joka näkyy muun muassa uusien energiamuotojen käyttöönotossa. Pää dymme toinen toistaan ruokkivaan sekäettä -vaihtoehtoon. Jarkko Haavistolla riittää selvästi virtaa molempiin.

9x Haaviston konepaja

Perustettu 1987.

Sijaitsee Kotkan Mussalossa

Omistajat: Juhani Haavisto, Jarkko Haavisto, Anja Haavisto ja Tanja Lukkarinen. Jarkko Haavisto on työs kennellyt yrityksessä vuodesta 2001, vuodesta 2005 toimitusjohtajana.

Tuotteet ja palvelut: teknologiateolli suuden hitsattuja sekä koneistettuja rakenteita sopimusvalmistajana.

Liikevaihto: 14,6 milj. euroa 2021, ennustettu 18 milj. euroa 2022.

Liikevaihdon kasvu vuodesta 2010 noin kahdesta miljoonasta eurosta nykyiseen noin 18 miljoonaan.

Liikevoitto: 0,74 milj. euroa 2021.

Henkilöstö: 90 hlöä, hakee parhail laan kymmentä uutta metallialan työntekijää (hitsaajat, koneistajat, CAM-osaajat, työnjohto)

Lähiaikojen investoinnit: tuotantolin jojen automatisointi ja robotit. Energiantuotanto uusiutuvilla energiamuodoilla (aurinkovoima ja maalämpö).

Eurooppa varautuu talveen ilman Venäjän kaasua

ENERGIAKUSTANNUSTEN NOUSU KOETTELEE YRITYKSIÄ JA KOTITALOUKSIA YMPÄRI EUROOPPAA. KOETINKIVI ON TULE VA TALVI. LOKAKUUSSA KÄYNNISTYVÄ KANSALLINEN AS TETTA ALEMMAS -KAMPANJA HAASTAA MYÖS YRITYKSIÄ MUKAAN KERTOMAAN TAVOISTA, JOILLA OMASSA TOIMIN NASSA SÄÄSTETÄÄN ENERGIAA.

Venäjän hyökkäyssota on pakottanut Eu roopan heräämään energiaomavaraisuuden merkitykseen. Tiivis energiakauppa ei demo kratisoinut Venäjää, vaan teki Euroopan haa voittuvaiseksi Venäjän kaasuaseelle.

Venäjä aloitti kaasun tuonnin rajoittamisen teknisiin syihin vedoten jo syksyllä 2021, ken ties pedatakseen tulevaa hyökkäystä. Maa kaasun hinta on moninkertaistunut ja ajaa myös sähkön hintaa ylös. Nyt todennäköis tä on, että kaasuhana tyrehtyy talveksi lähes kokonaan.

Irtautuminen Venäjä-riippuvuudes ta tulee olemaan kivulias, mutta välttämätön ja lopullinen. Kaasun hinnan ja saatavuuden vuoksi mo net kemianteollisuuden laitokset Keski-Euroopassa ovat ajaneet alas tuotantoaan, ja sähkön hinta vähen tää teräksen tuotantoa.

Koetinkivi on tuleva talvi. Energian riittävyy den kannalta Olkiluoto 3:n sähköntuotanto, Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuus sekä LNG-terminaalialuksen käyttöönotto ovat ratkaisevia. Talven sääolot vaikuttavat paljon siihen, kuinka kovia sähkön kysyntä piikit ovat.

Energiakustannusten nousu koettelee joka tapauksessa yrityksiä ja kotitalouksia meillä kin. Vaikka Suomessa maakaasu kattaa vain noin 6 prosenttia energian kokonaiskulutuk sesta, kohonnut hinta vaikuttaa teollisuuteen erityisesti maakaasuputken varrella Kaakkois- ja Etelä-Suo messa.

EUROOPAN ON INVESTOITAVA ITSENSÄ IRTI FOSSIILISISTA.

Valoreunus on, että EU-maat ovat pystyneet täyttämään kaasuvarastojaan etu ajassa.

Suomi on kyennyt irrottautumaan Venäjän energiatuonnista verrattain onnistuneesti. Iso apu on, että Suomi on panostanut uusiu tuvaan energiaan ja ydinvoimaan jo vuosien ajan. Monipuolinen oma puhtaan energian paletti tuo iskunkestävyyttä.

Energiakriisin juurisyy on Eu roopan riippuvuus fossiilisen energian tuonnista. Ainoa kes tävä tie ulos on lisätä omaa puhdasta energiantuotantoa. Euroopan on investoitava itsen sä irti fossiilisista.

Lähitulevaisuudessa tärkein keino varmistaa energian saatavuus on vähentää energian ku lutusta. Lokakuussa käynnistyvä kansallinen Astetta alemmas -kampanja haastaa myös yrityksiä mukaan kertomaan tavoista, joilla omassa toiminnassa säästetään energiaa.

TEPPO SÄKKINEN ELINKEINO- JA ILMASTO ASIANTUNTIJA KESKUSKAUPPAKAMARI

Kuva: Elmo Eklund

Kymenlaaksolaisten tuottajien tuotteita lähtee päivittäin liik keelle leipomoista, maatiloilta, puutarhoista, tehtailta ja jopa pienpanimoista. Kaupan hyllyillä lähituotteet tulevat esille parhaiten pakkausten omista merkinnöistä. Maininta pai kallisuudesta, avainlippu ja oma erillinen mainonta takaavat tuotannon tapahtuneen lähialueella.

- Lihaa, lihajalosteita, vihanneksia, marjoja, leipää ja leipo motuotteita, makeisia, jauhoja ja hiutaleita, juustoja, olutta, yhteensä tuotteita on useita satoja, luettelee Kuusankoskel la sijaitsevan K-Supermarket Koskituulen kauppias Mikael Virtanen

Kauppiaat kertovat, että asiakkailta tulee paljon positiivista palautetta lähivalmistajien tuotteista.

- Asiakkaat toivovat, että lähiruokaa ja -tuotteita olisi yhä enemmän ja enemmän. Myös uusia paikallisten tuotteiden tuotetoiveita tulee miltei päivittäin ja niitä yritämme toteut taa, kertoo Kouvolan K-Citymarketin kauppias Lasse Kerä nen

Etuina tuoreus ja ekologisuus Lähituotteiden etuina korostuvat niiden tuoreus ja ekologi suus.

- Usein lähituotteiden valmistajat ovat pienempiä toimijoita ja tuotteet tehdään niin sanotusti artesaanipohjalta, sanoo Keränen.

Kotimaisen lähiruoan tuotantovaiheita ei piilotella, vaan tuo tantoketju halutaan pitää avoimena. Monet tilat tarjoavat mahdollisuuden tilavierailuun. Paikan päällä nähtävä toimin ta, tuottajan arvot ja varsinkin eläinten kasvatus ja hyvinvoin ti on haluttu tuoda kuluttajalle esille jo ennen tuotteen osta

Kaupan alan valiokunnan idea

Kauppakamarin kaupan alan valiokunnan ideoima Eurot Kymenlaaksoon -kampan ja toteutetaan tänä syksynä jo kolmat ta kertaa. Kampanjan tavoite on edelleen sama - ja kirkas: kuluttajia kannustetaan hankkimaan tuotteita ja palveluja oman maakunnan yrityksiltä. Globaali ruokakriisi vaikutti kampanjan teeman valintaan. Kol me neljästä suomalaisesta haluaa syödä suomalaista ruokaa. Tämän syksyn Eurot Kymenlaaksoon -kampanja nostaakin esille lähituotteiden ja lähiruoan merkitystä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat kävivät kampanjan artikkeli sarjaa varten tutkailemassa paikallisten K-ruokakauppojen tarjontaa. Kymenlaak sossa tuotettujen elintarvikkeiden, ruokien ja rakennustarvikkeiden määrä ja valikoi mien laajuus yllättivät heidät positiivisesti. Artikkelien lisäksi opiskelijat ovat opintoi hinsa liittyen tuottaneet kampanjan kuvi tuksen ja valmistaneet bannerit kesäkurs sillaan.

Lähituotteita tarjolla karkeista kynnysmattoihin

mista. Karjatiloilla myös eläinten ruokintaan käytettävä rehu on usein samalla tilalla tuotettua tai läheltä tuotua.

- Suomalainen liha kasvaa puhtaassa maassa, jossa on puh taat vedet. Tuotantotavat ja eläinten kohtelu ja käsittely ovat erittäin korkealla tasolla ja niitä valvotaan, muistuttaa Kotkan Lihamestarit Oy:n yrittäjä Panu Eerola Hintakilpailukyky ja ekologisuus kannustavat lähituotteiden hankintaan

Lyhyiden kuljetusmatkojen mukanaan tuomalla ekologisuu della on niin kuluttajille kuin kaupalle tärkeä merkitys. Lähel lä tuotettu elintarvike ei kulje mutkien kautta kaupan hyllylle. Tuoreus ja terveellisyys on taattua aina ostohetkellä.

- Jos tuote kiertää rekalla ympäri Suomen, niin kyllähän siihen verrattuna lähellä tuotetun tuotteen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi, kommentoi K-Citymarket Veturin kauppias Lasse Keränen.

Kauppojen lähituotteita sisältäviä hyllyjä tutkiessa huomaa, ettei lähituotteen hinta ole välttämättä edes paljoa kalliimpi kuin kauempaa tuotetun vastaavan tuotteen.

Valinnoilla on vaikutusta

Ostopäätökset ovat aina valintoja, joilla jokaisen on mah dollisuus vaikuttaa maakunnan kehitykseen, työllisyyteen, yritysten menestymiseen ja valikoimien monipuolisuuteen. Vähittäistavarakaupoille lähituotteilla on merkitystä kannat tavuuden, maineen, työllisyyden ja vastuullisuuden näkökul mista.

- Meille tämä on erittäin tärkeää. Lähituottajat ovat yrityksen liikeidean ytimessä ja slogan "laajimmat valikoimat paikallis ten tuottajien tuotteita" on kirjattu arvoksemme. Lähituotta jien tukeminen on tärkeää myös työllistävyyden ja vastuulli suuden näkökulmasta, korostaa K-Supermarket Koskituulen kauppias Mikael Virtanen.

K-Rauta Kouvolan kauppias Merja Karhu kertoo, että heidän valikoimistaan löytyy useita Kymenlaaksossa valmistettuja tuotteita, kuten muovikynnysmattoja, puunjalostustuotteita ja ekoeristeitä.

- Lähituottajat ovat totta kai tärkeitä monellakin tavalla, mutta meille on erityisen tärkeää vastuullisuuden näkökul ma. Lähitoimittajia tukemalla vastuullisuus toteutuu lyhyem pinä toimitusketjuina ja sitä kautta pienempänä hiilijalanjäl kenä sekä tietysti paikallisena työllistämisenä, Merja Karhu painottaa.

Useille kuluttajille paikallisen tuotannon tukeminen on tär keää samoista syistä.

- Kuluttajat tiedostavat hyvin lähituotannon tärkeyden ja ym märtävät, että kun tuote on paikallisesti tehty, siitä tulevat rahavirrat jäävät tälle alueelle, sanoo K-Citymarket Veturin kauppias Lasse Keränen.

Samaa korostaa Merja Karhu.

- Ostamalla paikkakunnalla ja lähellä valmistettuja tuotteita

varmistamme, että raha palaa omaan maakuntaan. Valmis tajat ovat myös maakunnan tärkeitä työllistäjiä, jatkaa Merja Karhu.

Tärkeä merkitys elinvoimaisuuden ylläpitämisessä Kouvolan ja Kotkan Prismoissa vietettiin elo-syyskuun vaih teessa lähiruokapäivää, jolloin lähituottajien raaka-aineet ja valmisteet nostettiin korostetusti esille. Viestintäpäällikkö Johanna Koistinen Kymen Seudun Osuuskaupasta kertoo, että lähituotteiden merkitys on S-Ryhmän myymälöille suuri ja sekä kysyntä että menekki hyvää.

- Molemmissa KSO:n Prismoissa järjestetään normaaliaikana kaksi kertaa vuodessa Lähiruokamarkkinat, jolloin paikalliset tuottajat kokoontuvat esittelemään tuotteitaan. Korona-aika na ei tapahtumia päästy järjestämään, mutta nyt tapahtumat jatkuvat aiempien vuosien malliin, Johanna Koistinen kertoo. Tällä hetkellä Salejen, S-markettien ja Prismojen hevi-osas tojen laarit pursuavat tuoreita, kotimaisia vihanneksia, mutta tuotevalikoima ulottuu muillekin hyllyille ympäri kauppoja.

- Kouvolan, Kotkan ja Haminan seudun myymälöissä on tar jolla runsaasti erilaisia lähituotteita, muun muassa panimo juomia, hedelmiä, vihanneksia, marjoja, kukkia, makeisia, hunajaa, kahvia, maitotaloustuotteita, jauhoja ja hiutaleita, mausteita, tuoretta lihaa ja kalaa, leipomotuotteita, munia ja lemmikkieläinruokaa, Koistinen luettelee Lähituotteiden suosioon vaikuttaa sesongin lisäksi esimer kiksi mediassa esillä olevat trendit. Alkukuusta Suomen pa ras olut -kilpailun voitti virolahtelaisen Takatalo&Tompurin kaski Savubock -olut ja kuusankoskelainen Panimo Hoppa voitti Pils-kilpailusarjan. Tänä syksynä tarkkaillaan erityisesti globaalin elintarviketilanteen mahdollisesti aiheuttamia vai kutuksia.

- Panimojuomissa on ollut innovatiivisia tuotteita, joiden menekki on ollut hyvä. Lisäksi sesonkituotteista esimerkik si Kouvolan Lakritsin joulukalenteri on ollut todella suosit tu. Myös paikallisen myllyn tuotteita on otettu laajemmin kin myymälöiden valikoimiin kysynnästä johtuen, Koistinen kertoo.

S-Ryhmä kerää aktiivisesti kuluttajapalautetta ja toiveita asi akkailta.

- Saamme palautteita ja toiveita sähköpostitse ja Sinun Toi ve- järjestelmän kautta sekä suorina asiakastoiveina myymä löissä. Lähituotteilla on tärkeä rooli ja merkitys paikallisen elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja kasvattamisessa. KSO:lla on paljon paikallisia tuotteita eri ketjujen valikoimissa, jotka monipuolistavat tuotevalikoimaamme, Koistinen täsmentää. Artikkeli on osa Eurot Kymenlaaksoon –kampanjaa, jos sa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat kymenlaaksolaisia yrityksiä ja tuottajia.

Tue sinäkin kymenlaaksolaisia palveluiden ja tuotteiden tuottajia ja jälleenmyyjiä!

Kymenlaakson kauppakamarin Eurot Kymenlaaksoon -kampanja näkyy 19.9. alkaen somessa ja teiden varsilla suurilla ulkonäytöillä. Jotta kampanja saisi mahdollisimman paljon näkyvyyttä, myös Kymenlaakson kauppakamarin jäsenyrityksiä toivotaan mukaan kampanjan someviestintään. Xamkin opiskelijat ovat valmistaneet eri kokoisia bannereita Instagram-, Twitter- ja Facebook -sometukseen. Yritykset voivat ladata bannerit täältä: www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/tapahtu mat/kampanjat

Kaikki mukaan kampanjoimaan euroja Kymenlaaksoon. Tänä syksynä kuluttajia tavoitellaan kymenlaaksolaisel murteel.

Starttisatamasta potkua yrityksen kasvuun

neensa ja kasvuun tähtäävän yrityksensä toiminnan. Starttisatama tarjoaa loput.

”Starttisatama syntyi alueemme alkavien yritysten tarpeesta saa da käytännön tukea omille kasvupyrkimyksilleen”, kertoo Startti sataman toiminnasta vastaava yrityspalvelujohtaja Elina Reijasalo Cursor Oy:stä.

Karhulan Teollisuuspuistossa sijaitsevan perinteikkään teollisuus rakennuksen tiloissa on tilat 12 kasvuhakuiselle alkuvaiheen yrit täjälle seuraavilla kriteereillä:

• yrityksen kotipaikka on Loviisa, Pyhtää, Kotka, Hamina, Viro lahti tai Miehikkälä

• yritys hakee kasvua

• yritys on jo perustettu ja se on alkuvaiheessa Yritykset voivat edustaa mitä tahansa toimialaa ja mukaan toi votaan niin opiskelija- kuin konkariyrittäjiä. Starttisatama tarjoaa kullekin yritykselle palveluja enintään kaksi vuotta, ja sen jälkeen yritykset siirtävät laajentuneen toimintansa niille paremmin sovel tuviin tiloihin.

Starttisataman työtila- ja neuvontapalveluista veloitetaan yrityk seltä nimellinen vuokra. Vuokran suuruus on 50 euroa per kuu kausi per henkilö ensimmäisen kuuden kuukauden ajalta ja sen jälkeen 100 euroa henkilöltä kuukaudessa.

“Starttisataman avulla vauhditetaan yritysten kasvua, yrittäjien välistä yhteistyötä ja työpaikkojen tarjontaa.”

Karhulan Teollisuuspuistoon avattiin toukokuussa yhteisöllinen ja verkottumista tukeva työskentely-ympäristö nimeltään Starttisa tama.

Starttisatama on Cursor Oy:n hallinnoima yrityskiihdyttämö, joka konkreettisesti tukee aloittavien yritysten kasvua.

Starttisatama tarjoaa Loviisasta, Pyhtäältä, Kotkasta, Haminasta, Virolahdelta ja Miehikkälästä tulevalle yrittäjälle oman työpisteen, yhteiset neuvottelu- ja sosiaalitilat sekä kasvuun tähtäävää neu vonta- ja valmennuspalvelua.

Starttisatamaan on jatkuva haku ja valintakriteerit täyttävät yrittäjät pääsevät mukaan hakujärjestyksessä, kun työpisteitä vapautuu. Starttisatamassa on tällä hetkellä kymmenen yrittäjää kolmesta yrityksestä eli paikkoja uusille yrittäjille on edelleen va paana!

Starttisataman tavoitteena on tarjota yrittäjälle toimintaympäris tö, joka tukee yrityksen kannattavaa ja nopeaa kasvua. Yrittäjä tuo Starttisatamaan saapuessaan mukanaan kannettavan tietoko

- Elina Reijasalo, Cursor

Yhteydenotot ja lisätietoja: Tuula Metsälä 040 655 0106 tuula.metsala@cursor.fi

JOKAISEN TYÖNANTAJAN ON MUISTETTAVA TOIMINNASSAAN TYÖSOPIMUSLAIN, YHDENVERTAISUUSLAIN JA TASA-ARVO

LAIN VELVOLLISUUDET TOIMIA TASAPUOLISESTI JA KOHDELLA TYÖNTEKIJÖITÄ SYRJIMÄTTÖMÄSTI

Yhdenvertaisuuslain syrjintäkiellon mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalai suuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mie lipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdis tystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteel la. Myös läheissyrjintä ja oletukseen perustu va syrjintä on kielletty. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi syrjintää on häirintä, kohtuul listen mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Jos työntekijöitä on vähintään 30, työnantajan on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma.

Tasa-arvo

Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä sukupuo len, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmai sun, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Kielletty syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä syrjintää, häirintää tai käsky tai ohje harjoit taa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Myös läheissyrjintä ja oletukseen perustuva syrjintä on kielletty.

Työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-ar voa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti muun muassa helpottamalla työn ja per he-elämän yhteensovittamista, huolehtimalla työolojen kehittämisestä ja toimimalla siten, että avoimiin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä. Jos työntekijöitä on vähintään 30, työnantajan pitää laatia tasa-arvosuunnitelma.

Osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden syrjintäkielto Osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työntekijöihin ei saa soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muihin työntekijöihin vain osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden vuoksi, vaan erilaisille ehdoille tulee olla perusteltu syy. Työnantaja ei voi esimerkiksi jättää työntekijöitä pelkäs tään osa-aikaisuuden tai määräaikaisuuden perusteella muihin sovellettavan tulospalk kio-ohjelman ulkopuolelle tai olla antamatta heille henkilökuntaetuja, joita kokoaikaiset ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät saavat. Edut voidaan kuiten kin työnantajan niin halutessa suhteuttaa työ aikaan ja työsuhteen alkuun voidaan ottaa kai kille työntekijöille ns. kynnysaika, jonka jälkeen he pääsevät työnantajan tarjoamien etujen, kuten vapaaehtoisen työterveyshuollon, piiriin.

Tasapuolinen kohtelu Työnantajan on työsopimuslain mukaan koh deltava työntekijöitään tasapuolisesti. Tasa puolinen kohtelu edellyttää, että työntekijöitä kohdellaan toisiinsa verrattavissa tilanteissa samalla tavalla. Tasapuolisuutta pitää noudat taa johdonmukaisesti esimerkiksi töiden jär jestelyissä, varoituskäytännössä, sairauspois saolosta ilmoittamisessa ja työsuhde-etuuksia annettaessa. Tasapuolisen kohtelun vaati muksesta voidaan poiketa vain, jos sille löytyy työntekijän tehtävään ja asemaan liittyvä hy väksyttävä syy. Työnantajalla voi olla esimer kiksi vain osaa työntekijöistä koskeva kan nustinjärjestelmä, jonka rajaukset pystytään perustelemaan objektiivisesti hyväksyttävin, työntekijöiden asemaan tai tehtävään perus tuvin syin.

Kuva: Meeri Utti

KATI MATTINEN LAKIMIES

HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI

Työelämän syrjintäkiellot ja työntekijöiden tasapuolinen kohtelu

Voiko sopimushintoja muuttaa

Useimmiten pitkissä toimitussopimuk sissa on sovittu kiinteä hinta sovituksi kaudeksi.

Sopimusoikeudellisesti esimerkiksi hin nan muuttaminen ei ole mahdollista, ellei siitä ole sopimuslauseketta. Totta kai kiinteitä sopimushintoja voidaan aina muuttaa sopimuskaudella, jos osapuolet näin sopivat yhteisymmärryksessä. Viime aikoina on pitkien toimitussopimusten kiinteitä hintoja saatu neuvoteltua uu destaan koska kummankaan osapuolen etu ei ole toimittajan joutuminen vaike uksiin.

Myöskin oikeustoimilain mukaisen sopi muksen kohtuullistuttamisen kynnys on yritysten välisissä sopimuksissa erittäin korkealla oikeuskäytännössä. Harvinais ta on myös, että voisi vedota hintamuu tosten osalta ylivoimaiseen esteeseen, liikavaikeuteen tai olosuhteiden erittäin olennaiseen muutokseen sopimuksen teon jälkeen.

Miten sitten voidaan varautua hintojen muutoksiin sopimusta tehtäessä?

Myyjän kannalta turvaavin vaihtoehto on antaa hinnat sitoumuksetta ja todeta tarjouksessa, että hinta on toimituspäi vän hinta. Ostajan kannalta tämä ei ole houkuttelevaa mutta tilanteessa, jossa hinnoittelu ja tuotantopanosten saata vuus on hankalaa, siihen voi olla pakko suostua. Vapaasti voidaan sopia myös, että hintaa nostetaan tietty prosentti määrä vuosittain.

Jos tuotteessa on joku keskeinen raa ka-aine, jonka hinta voi vaihdella voi makkaasti, voidaan sopimuksessa sopia, että po. raaka-aineen hinnan muutos vaikuttaa suoraan lopputuotteen hintaan toimitus- tai valmistusaikana. Yhtä lailla kuljetuskustannus voi olla tällainen seik ka, joka otetaan huomioon myyntihin nassa. Konttikuljetusten hinnat ovat voi neet lyhyellä aikavälillä moninkertaistua.

Jos tällaisia hintamekanismeja käyte tään, on syytä määritellä tarkasti, miten raaka-aineen tai kuljetuskustannuksen hinnan muutos lasketaan – mihin tai ke nen tarjoajan hintaan se perustuu?

Indeksiehdon ottaminen sopimukseen on yksi tapa varautua kustannusten nou suun. Useimmiten esillä ovat kuluttaja hintaindeksi, teollisuuden tuottajahin taindeksi, rakennuskustannusindeksi, vientihintaindeksi ja tuontihintaindeksi. Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa kotimaisten tuottajien myymien tavaroi den keskimääräistä hintojen muutosta. Indeksi sisältää sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaassa käytettäviksi tarkoitettujen tavaroiden hintana on niin sanottu veroton tehtaan hinta. Vientitavaroiden hintana on viejän saama hinta, joka on yleensä sama kuin viennin FOB-hinta (vapaasti aluksessa). Rakennuskustannusindeksi kuvaa ra kentamisen tuotantopanosten, tarvik keiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä perusvuoden hintata soon nähden. Sen mukaan esimerkiksi rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 helmikuussa 7,5 prosenttia vuoden takaisesta. Tarvikepanokset nousivat 12,1 prosenttia ja työkustannukset 3,3, pro senttia.

Urakkasopimuksessa voisi esimerkik si sopia, että tarvikkeiden ja työkustan nusten nousua vastaavasti tarkistetaan urakkahintaa. Yleensä sovitaan tietyn kuukauden indeksi pisteluku lähtökoh daksi ja hintaa tarkistetaan indeksin pis teluvun muutoksen mukaisesti. Kannat taa muistaa, että indeksi voi joskus myös laskea ja jos tämän haluaa sulkea pois, on syytä todeta, että indeksin pistelu vun laskeminen ei vaikuta hintaan. Usein sovitaan myös, että pieni kustannusten nousu (esimerkiksi alle 3 prosenttia) ei oikeuta hintamuutoksiin. Toimitussopimuksiin on voitu ottaa eri laisia sanamuodoin sopimuksen uudel leen neuvottelulausekkeita. Jos osa puolet vain sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen muuttamisesta, ei toimit tajaosapuolen kannata liikaa laskea sen varaan hintamuutoksia. Sopimuksen muuttaminen vaatii kuitenkin ostajan suostumuksen.

MARKO SILEN

JOHTAJA

HELSINGIN SEUDUN

• Valtakunnallinen tulosjulkistus. Suhdanne barometrikysely tehdään kauppakamarin ja EK:n jäsenistölle kuluneen kvartaalin tilan teesta yrityksissä ja yritysten ennusteesta tulevalle kvartaalille.

• Lounastarjoilu

• luottamushenkilöiden valinta

• talousarvio ja toimintasuunnitelma 2023

• luottamushenkilöiden palkitseminen Keskuskauppakamarin ansiomerkeillä

• lounastarjoilu

HHJ-kurssi

LÄHIKOULUTUS 25.4.-23.5.2023 KOTKA

HALLITUSJÄSENEN VASTUUT JA TEHTÄVÄT 25.4.-23.5.2023

KOTKA

LYHYESTI

HHJ-kurssi on tarkoitettu hallitustyöskentelyn aktivoi miseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville; toimitusjohta jille, yrittäjille, kunnallisten osakeyhtiöiden ja liikelaitos ten johtajille ja hallituksen jäsenille.

OHJELMA

25.4. jakso 1: Hyvä hallintotapa 2.5. jakso 2: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 9.5. jakso 3: Strategiatyö 16.5. Ryhmätyö 23.5. jakso 4: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus

HINTA

Jäsenhinta 1950 € + alv Normaalihinta 2800 € + alv

TUTUSTU KOULUTUKSEEN:

www.kymenlaaksonkauppakamari.fi/koulutukset

LISÄTIETOJA

katja.laitinen@kauppakamari.fi, puh. 044 0296 112

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU www.kymenlaaksonkauppakamari.fi JA KOULUTUKSET

Hiilijalanjäljen laskentakoulutukset

Päästövähennyskoulutus Helsinki 27.9. klo 10.00 – 16.00

Päästövähennyskoulutus verkossa 2.11. klo 10.00 – 16.00

Päästövähennyskoulutus Helsinki 29.11. klo 10.00 – 16.00

Päästövähennyskoulutus verkossa 13.12. klo 10.00 – 16.00

Ihmisoikeussitoumus

Ihmisoikeusvastuun toteuttaminen vahvistaa organisaation suorituskykyä ja taloudellista tulosta. Sosiaalista vastuuta kantava organisaatio on arvostettu työnantaja ja tavaroiden ja palveluiden tarjoaja sekä riskittömämpi yhteistyökumppani.

Tietoiskut ja koulutukset

Keskuskauppakamarin tietoiskuissa käydään läpi sitoumuksen hyödyt ja edellytykset sekä tutustutaan Ihmisoikeusjärjestelmään.

Ilmoituskanava

EU-direktiivi tulee velvoittamaan vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä tarjoamaan ilmoitus kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen. Nyt on hyvä hetki hoitaa asia kuntoon ajoissa. Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelu tarjoaa yrityksellesi mahdollisuuden perustaa ilmoituskanava kustannustehokkaasti ja vaivattomasti.

Tietoiskut ja koulutukset

Tietoiskuissa käydään läpi Ilmoituskanavan hyödyt ja EU-direktiivin velvoitteet yrityksille.

Tutustu Ilmoituskanavaan klo 8.30–9.30

Yritysten sosiaalinen vastuu – mitä, miksi, miten? -verkkokoulutus 11.10. klo 9.00 – 12.00 1.12. klo 13.00 - 16.00

Ilmoituskanava tehokkaasti käyttöön -verkkokoulutuksessa perehdytään ilmoituskanavan käyttöönottoon ja kanavasta viestimiseen 12.10. klo 9.00 – 11.30

Tietoiskut ovat maksuttomia verkkotilaisuuksia. Koulutukset ovat maksullisia. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutukset-ja-tapahtumat/

OTA HYÖTY IRTI KAUPPAKAMARIN TILAISUUKSISTA JA VALMENNUKSISTA

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus 2023

LYHYESTI

Yritysjohdon vastuullisuusvalmennus. Neljän moduu lin kokonaisuus sisältää sen, mitä yritysjohtajan tulee tietää vastuullisuudesta.

MODUULIT

21.3.2023 Strateginen yritysvastuu 18.4.2023 Ympäristövastuun kysymyksiä 9.5.2023 Sosiaalisen vastuun kysymyksiä 30.5.2023 Vastuullisuutta tukevat toiminnot

JÄRJESTÄJÄ

Keskuskauppakamari

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/vastuullisuus/vastuullisuuskoulutuk set-ja-tapahtumat/

Suuri kiinteistönarviointipäivä

CLARION HELSINKI TAI ETÄNÄ 12.10. (11.30-18.00 + BUFFET)

LYHYESTI

Katsaus maailmantalouden yleisiin näkymiin ja kiinteistömarkkinoihin Suomessa. Tilaisuus tarjoaa ajankohtaiskatsauksen kiinteistöalaan ja sen lainsäädäntöön mielenkiintoisten asiantuntijapuheen vuorojen kautta.

HINTA 395 €

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/tapahtumat/suuri-kiinteistonarviointi

Suuri osakeyhtiöpäivä

30.11. SCANDIC GRAND CENTRAL HELSINKI TAI ETÄNÄ

Suuri osaaja- ja rekrypäivä SCANDIC GRAND CENTRAL, HELSINKI TAI ETÄNÄ 4.10. (11.00-17.00 + JATKOT)

LYHYESTI

Yritysjohdolle, henkilöstöjohtamisen ja rekrytoinnin ammattilaisille suunnattu ajankohtaistilaisuus. Ai heina mm. osaajapula ja kuinka onnistua rekrytoin neissa, tulevaisuuden osaamistarpeet ja työelämän muuttuvat arvot.

PUHUJAT

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen, työelä mäprofessori Reijo Karhinen ja useita muita. HINTA 235€-595€

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN kauppakamari.fi/tapahtumat/suuri-osaaja-ja-rekry paiva-2022

Suuri yritysvastuupäivä

HYBRIDITAPAHTUMA 16.11. (11.45.-17.15 + COCTAILS)

LYHYESTI

Tapahtuma on suunnattu yritysjohdolle, päättäjille, yritysten ja organisaatioiden vastuullisuusasioiden ammattilaisille sekä brändi- ja viestintävastaaville.

PUHUJAT Työministeri Tuula Haatainen, SOK:n pääjohtaja Hannu Krook ja useita muita.

HINTA 250 €-325 €

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN

kauppakamari.fi/tapahtumat/suuri-yritysvastuupai va-2022

Ajankohtaiskatsaus yhtiöoikeuteen ja corporate governanceen sekä uudistuvaan kestävyysraportointiin. Lisäksi keskustelemme hallitusten monimuotoisuudesta ja kiintiödirektiivin vaikutuksista pörssiyhtiöihin sekä pohdimme yritysten oikeusturvaan liittyviä kehittämistarpeita.

Kansainvälistymällä kasvuun

Kauppakamarit auttavat yrityksiä eri markkinoiden valloituksessa

Poimintoja viikon ohjelmasta

MAANANTAI 31.10.

14.00-15.30

Kansainvälistymällä kasvuun -Kauppakamareiden kansain välistymisviikon 2022 kick-off: Viennin ja logistiikan ajan kohtaiskatsaus

14.00-14.05, tervetuloa. Lenita Toivakka, kansainväliset asiat, Keskuskauppakamari; maajohtaja, Kansainväli nen kauppakamari ICC Suomi 14.05-14.30, ulkoministeriön tervehdys. Ville Skinnari, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri. 14.30-15.00, kansainvälisen kauppapolitiikan ajankoh taiskatsaus. Lenita Toivakka. 15.00-15.25, logistiikan ajankohtaiskatsaus. Päivi Wood, liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asian tuntija, Keskuskauppakamari 15.25-15.30, yhteenveto ja loppusanat, Lenita Toivak ka.

TIISTAI 1.11.

13.00-16.00 Kansainvälistymällä kasvuun -striimi

13.00-15.15 Kiina-striimi

Vastuullinen matkailu -striimi

Kauppakamareiden kansainvälistymisviikolla roh kaistaan kaikenkokoisia yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Tarjoamme yrityksille tietoa muun muassa uusien markkinoiden mahdolli suuksista sekä vahvistamme yritysten osaamista kansainvälisten osaajien rekrytoimisessa. Tilaisuudet järjestetään etänä tai lähitoteutuk sena ja ne ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille KESKIVIIKKO 2.11.

Ratkaisuna monikulttuurisuus -paneeli 14.00-15.30 Talent Boost Talks – What Makes a Success ful Global Employer Brand

TORSTAI 3.11. 12.00-15.00 KV-TET yrityksiin 13.00-15.00 EU-rahoitusta vihreään siirtymään -webinaari Rahoitusklinikat

PERJANTAI 4.11.

9.00-10.00 EU Global Gateway, Team Europe suomalaisyritysten väy länä kehittyvien maiden markkinoille -Teams 10.00-11.00 Access2Markets työkalu apuna kansainvälistymisessä -Teams 11.00-12.00 Intian mahdollisuudet -striimi Viron markkinat -striimi

Viikko-ohjelman päivitykset ja ilmoittautumiset: www. kauppakamari.fi/palvelut/kauppakamareiden-kan sainvalistymispalvelut/kauppakamareiden-kansainvalisty misviikko-2022/

VERKOSTOT JA PALVELUT

Kansainvälinen kauppakamari ICC on kansainvälisin ja käytän nönläheisin yrityselämän järjestöistä.

Suomessa kaikki keskeiset, kansainvälisessä kaupassa mukana olevat vienti- ja tuontiyritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt sekä muut toimijat ovat Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n jäse niä.

Jäsenyyden kautta yritykset ja muut toimijat haluavat varmis taa, että niillä on käytössä ajankohtaisin tietoa kansainvälisten markkinoiden ja kansainvälisen kaupan trendeistä ja regulaa tiosta.

Ne haluavat myös kehittää ja hyödyntää kansainvälistä kaup paa, kauppaprosessien ja niiden toimivuutta ja riskienhallintaa sekä liiketoiminnan tuottavuutta edistäviä toimintamalleja, oh jeita ja suosituksia.

Esimerkkeinä ICC:n kansainvälisesti tunnustetut sopimus- ja toimitusehdot, rahoitus- ja maksutavat sekä riskienhallinta ml compliance ja due diligence suositukset.

Kansainvälinen kauppakamari ICC:ssä on 6,5 miljoonaa yritystä ja järjestöä jäsenenä yli 140 maasta.

Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n jäsenyys on avoin kaikille yrityksille ja elinkeinoelämän järjestöille kaikkialta maailmasta. Tutustu ICC:n toiminta ja liity jäseneksi: icc.fi/icc-jasenyys-ole-osa-globaalia-yritysverkostoa

Kauppayhdistykset

Suomessa toimivat 17 kauppayhdistystä ja Afrikka-verkosto edistävät käytännönlä heisesti suomalaisten yritysten vientipon nisteluja.

AASIA

• Finland-India Business Association

• Finland-Japan Chamber of Commer

• Suomi-Hong Kong kauppayhdistys

• Suomi-Kaakkois-Aasia kauppayhdistys

• Suomi-Kiina kauppayhdistys

• Suomi-Korea kauppayhdistys

AFRIKKA JA LÄHI-ITÄ

• Afrikka-verkosto

• Finnish-Arab Business Association

• Suomi-Iran kauppayhdistys

• Amerikka

• Finnish-Canadian Business Council

• Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys

EUROOPPA

• Finnish-British Trade Association

• Finnish-Lithuanian Business Association

• Suomalais-Eestiläinen Kauppayhdistys

• Suomi-Keskisen Itäeuroopan maiden kauppayhdistys

• Suomi-Latvia kauppayhdistys

• Suomi-Turkki kauppayhdistys

OSEANIA JA AUSTRALIA

• Finland Australia Business Council www.kauppayhdistys.fi

ICC-jäsenyys – vaikuta ja verkostuidu globaalissa yritysyhteistyössä

Kauppakamarin Johtajaklubi

Johtajaklubi on verkosto, jossa saat ja jaat tietoa, uusia nä kökulmia ja inspiraatiota niin organisaatioiden kuin johtamis taitojen kehittämiseen.

Klubitapaamisissa kuulet tunnettuja asiantuntijoita johta misen käytännöistä, trendeistä ja tulevaisuudesta johtajan työhyvinvointia unohtamatta. Teemoina vaihtelevat myös mm. HR ja henkilöjohtaminen, talousjohtaminen ja myynti ja myynnin johtaminen.

Kauppakamarin Johtajaklubi – sillä on väliä kenet tunnet ja kuka tuntee sinut Hallitus johdon sparraajana

tajuuden tasoilta. Voit saada sparrausta pitkän kokemuksen omaavalta toimitusjohtajalta ja toisaalta mentoroida aloitta vaa kollegaasi.

Kollegoiden rento ja innostava seura auttavat jaksamaan vaativassa ja usein yksinäisessä toimitusjohtajan, johtajan tai päällikön työssäsi!

Klubivuoteen kuuluu mm. 10 klubitapaamista (etä ja Helsin ki), yritysesittelyjä sekä vuosittainen kickoff -tilaisuus. Valitse mielenkiintosi ja aikataulusi mukaan omasi tai osallistu vaik ka kaikkiin.

Antoisinta klubilaisuudessa on kuitenkin sen tarjoama ainut laatuinen luottamusverkosto - yli 100 jäsenemme joukossa on laajasti ammattitaitoa ja osaamista eri toimialoilta ja joh Voit liittyä mukaan milloin vain – vaikka heti >> Kauppakamarin Johtajaklubi | Verkoston vipuvoimaa

ke 12.10. klo 14-16 | Etä ja Helsinki Ammattimainen hallitus on johdon paras sparraaja. Se tuo yhteisen maaliin, yrityksen menestyksen ta voitteluun, tietonsa, taitonsa ja ver kostonsa.

Tervetuloa kuulemaan hyvistä käy tännöistä ja keskustelemaan siitä, miten johto voi ottaa kaiken irti yri tyksen hallituksesta ja miten yritys menestyy johdon ja hallituksen yh teistyöllä

Perttu Pölönen - Miten löytää motivaatio aloittaa uudes taan?

ti 1.11. klo 14-16 | Etä ja Helsinki Marraskuun valaisee Johtajaklubissa keynote -puhuja Perttu Pölönen, fu turisti, keksijä, kirjailija.

Hän johdattelee puheenvuorossaan pohtimaan aloittelijan mieltä – sitä, miten katsoa ympärille kuin näkisi asiat ensimmäistä kertaa. Miksi aloit telijoilla on usein etulyöntiasema?

Yritysvierailu: Marimekkotalo –Tiina Alahuhta-Kasko

ma 28.11. klo 14.30-16.00 | Marimekkotalo, Helsinki Marraskuun lopussa Johtajaklubi on kutsuttu vierailulle suomalaisen de signin huipputaloon Marimekolle! Vierailun emäntänä toimii Marimekon toimitusjohtaja, Tiina Alahuhta-Kasko. Kuulemme mm. Marimekon kan sainvälistymisestä ja arvoista, joista yksi on ”Rohkeutta epäonnistumisen uhallakin”.

Kymenlaakson kauppakamarin luottamushenkilöetu 200€ Johtajaklubin hinnasta!

Tiedon työntövoimaa

KoulutusOnline

Yli 100 kurssia työelämän tiedon tarpeisiin. Testaa maksutta kahden viikon ajan!

KoulutusOnline sisältää yli sata työelämän eri aihepiirien verkkokurssia, joita voit opiskella sinulle sopivaan aikaan missä ja milloin vain: työpaikalla, matkoilla tai vaikkapa kotisohvalla.

Videokoulutuksilla päivität tietosi muun muassa työlainsäädännöstä, palkanlaskennasta, kirjanpidosta, tietoturvasta ja suosituista toimisto-ohjelmista huippuasiantuntijoiden johdolla.

KoulutusOnlinessa kurssit ovat aina katsottavissa ja palveluun lisätään uusia kursseja kuukausittain. Palvelun ominaisuuksia hyödyntämällä opiskelu on joustavaa ja mitattavaa: voit tehdä tasotestejä, luoda soitto listoja ja seurata suorituksiasi.

Testaa KoulutusOnlinea maksutta kahden viikon ajan

osoitteessa www.koulutusonline.fi • käyttäjätunnuksesi: koulutusonline@helsinki.chamber.fi

Saat käyttöösi KoulutusOnlinen kaikki kurssit työsuhdeasioista, kirjanpidosta ja taloudesta sekä itsensä kehittämisestä kahden viikon ajaksi maksutta ja ilman sitoumuksia. Kokeile ja vakuutu! www.koulutusonline.fi

Lisätietoja: myynti@helsinki.chamber.fi

Johtaminen & esimiestyö

Talous & verotus

6.-7.10. Kirjanpidon jatkokurssi 19.10. Tuloksen parantaminen kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kautta 25.-26.10.

Palkanlaskennan ajokortti® – osa 2 9.-10.11. Reskontranhoitajasta kirjanpitäjäksi

Myynti, markkinointi & viestintä

5.10.

Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit 7.10.

Turvaa liiketoimintasi oikeilla hinta- ja maksue hdoilla 11.10.

Some-mainonnan koulutussarja: Linkedin

Työsuhde, palkka & HR työntekijä -ajokortti

Muut koulutukset

30.9. Venture capital -sijoittaminen ja sopimukset 3.10. Osakassopimus 11.10.

Antti Apunen: Tuotteista palvelullesi törkeä lupaus 12.10. Tietosuojavastaavien ajankohtaispäivä 24.10.

9:00-12:00 Totti Karpela: Piinaavat valit tajat 12:30-16:00 Totti Karpela: Kuormittavista asiakastilanteista palautuminen 31.10.

Harri Gustafsberg: Taktinen neuvottelu 9.11. Palvelumuotoilun työkalut arjessa

Kansainvälistyminen kauppasopimuksen perusteet kansainvälistymisen johtaminen

Koulutukset ovat verkossa ellei koulutuksen kohdalla toisin mainita. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautuminen www.kauppakamarikauppa.fi

TUNNISTA LOGISTIIKA-ALAN RISKIT

Minimoi logistiikkasopimuksiin ja -ketjuun liittyvät riskit

VERKKOKOULUTUS 5.10. KLO 12:00-16:00.

LYHYESTI

Logistiikkaketjun sujuvuus riskeihin varautumalla, vastuun jakautuminen sopimusosapuolten kesken riitatilanteissa ja rahdin kuljettajan vastuut.

KOULUTTAJINA

Asianajajat Ulla von Weissenberg ja Turo Sumu, Procopé & Hornborg

HINTA

Jäsenhinta 420 € + alv

Normaalihinta 560 € + alv

HR-ajokortti®

VERKKOKOULUTUS 8.-9.11.

LYHYESTI

Kokonaiskuva henkilöstöhallinnon tehtäväkentästä. Tuo reinta tietoa työlainsäädännöstä työsuhteen elinkaari huomioiden, HR:n perustehtävät ja rooli liiketoiminnan kumppanina.

HINTA

Jäsenhinta 750 € + alv

Normaalihinta 950 € + alv

TULOKSELLINEN ESIHENKILÖTYÖ

Uuden ajan esihenkilö

VERKKOKOULUTUS 6.10. KLO 9:00-15.45

LYHYESTI

Tavoitteena tuloksellinen uuden ajan toimintaympäris töä vastaava esimiestyö ja hyvinvoiva työyhteisö.

KOULUTTAJAT

Henrietta Aarnikoivu, valmentaja, konsultti ja kirjailija, Vervici Oy.

HINTA Jäsenhinta 490 € + alv Normaalihinta 690 € + alv

VARAA PAIKKASI NYT

Kauppakamarin Veropäivä

LÄHIKOULUTUS 22.11. KLO 9:00-16:00 KOTKA

LYHYESTI

Vuosittainen Kauppakamarin veropäivä on talous hallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma, jossa käydään läpi verotuksen keskeiset lakimuu tokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja ve roasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

HINTA

Jäsenhinta 390 € + alv

Normaalihinta 650 € + alv

Luottamushenkilöt Rankissa

Alkusyksy käynnistyi vilkkaasti

TECH RUNWAY -ILMAILUALAN TAPAHTUMA PYHTÄÄLLÄ JA KOTKAN NUORKAUPPA JÄRJESTÄMÄ ÄLY O-HOI -DIGISEMINAARI KÄYNNISTIVÄT SYKSYN TAPAH

TUMATARJONNAN HETI ELOKUUSSA. KAUPPAKAMARIN YRITYSVIERAILUJEN SARJA PYÖRÄHTI KÄYNTIIN HAMINAKOTKAN SATAMASTA.

Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen kävi Kotkan vierailunsa yhteydessä tutustumassa HaminaKotka Sata ma Oy:n toimintaan. Isäntänä toimi myyntipäällikkö Antti Lallukka.

Tech Runway -ilmailutapahtumassa Pyhtään lentokentällä olivat paikalla vas. Aleksandra

Turunen Kouvola Innovation, Heli Toikka Cursor, Minna Parkas Kymen Yrittäjät, Marika Kir javainen Kymenlaakson kauppakamari ja Sanna Kauppi Kouvola Innovation.

Kotkan Energian toimitusjohtaja Sami Markkanen oli yksi Kotkan Nuorkauppakamarin Äly Ohoi -seminaarin esiintyjistä.

Janita Lehtonen on kauppakamarin uusi tapahtumakoordinaattori

Myynnin ja markkinoinnin tradenomi Janita Lehtonen aloitti 6.9.2022 Kymenlaak son kauppakamarin uutena tapahtumakoordinaattorina. Tehtävää haki kaikkiaan 49 henkilöä.

Janita siirtyi kauppakamariin KymiRingin toimistopäällikön tehtävistä, joita hän hoiti reilun viiden vuoden ajan. Hänen työpisteensä on Karhulan Eagle-talossa, mutta työnkuva kuljettaa ympäri Kymenlaaksoa.

- Aika jännittynein ja odottavin mielin tiistaiaamuna Karhulaan lähdin, mutta odo tan kyllä innolla yhdessä tekemistä ja tapahtumien järjestämistä, niin kuin myös sidosryhmien kanssa toimimista, Janita kertoo.

Tapahtumakoordinaattorin työn keskiössä on Kymenlaakson kauppakamarin tilai suuksien ja tapahtumien järjestäminen.

Janitalla on aiempaa kokemusta kauppakamarin toiminnasta usean vuoden ajalta niin tilaisuuksiin osallistujana kuin matkailuvaliokunnan jäsenen näkökulmasta.

- Elinkeinoelämän asiantuntemus on varmaan se sana, mikä kauppakamaria ku vaa parhaiten. Toisena tärkeänä kauppaskamarin tehtävänä näen maakunnan ver koston tukemisen ja vahvistamien tehtävät, Janita pohtii.

Kauppakamarille tärkeä oppilaitosyhteistyö on Janitalle tuttua korkeakouluyhteis työn ja muidenkin oppilaitosten kanssa.

- Yritysyhteistyöpajat ja workshopit ovat tutustuttaneet hyvin maakunnan eri yri tyksiin, Janita kertoo.

Janita tuo tapahtumakoordinaattorin työhön arvokasta osaamista kansainvälisten organisaatioiden tapahtumajärjestelyistä.

Töiden ohella Janita opiskelee Xamkin tulevaisuuden liiketoiminnan johtamisen koulutusohjelmassa monimuoto-opiskeluna. Kotona Haminassa Janitaa odottavat kolme 10-16 vuotiasta lasta ja remontoitava omakotitalo. Kun aikaa liikenee niin se kuluu veneilemällä Haminan saaristossa ja taskun pohjalle on jäänyt myös rak kaus moottoriurheiluun.

– Mutta vain penkkiurheilijana, itse en aja, Janita naurahtaa.

Keskuskauppakamari ja 19 alu eellista kauppakamaria valitsivat Kymenlaakson kauppakamarin Kauppakamaripäivien 2023 järjes täjäksi.

Kaksipäiväiset koulutuspäivät ko koavat kauppakamarien henkilö kuntaa yhteen ympäri maata.

Kapula vaihtoi omistajaa tämän vuotisten Kauppakamaripäivien päätteeksi Lohjalla.

MAKSUTON TE-LIVE YRITYSTEN REKRYAPUNA

Kapulana toimi Länsi-Uudellamaalla toimivan Fiskarsin lahjoittama kirves, jonka Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Marika Kirjavainen otti vastaan Länsi-Uudenmaan kauppakama rin toimitusjohtaja Tommi Knaapiselta. Vieressä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Ro makkaniemi

Kaakkois-Suomen TE-live juhlii syyskuussa ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Syk syn aikana käynnistyvät viikoittaiset lähetykset alueen työpaikoista sekä koulu tuksista.

TE-live on TE-palveluiden tarjoama maksuton palvelu, jonka tavoitteena on aut taa työnantajia ja tekijöitä kohtaamaan toisensa. Livelähetyksessä yritys pääsee kertomaan, miksi juuri heille kannattaa tulla töi hin. Vastaavasti katsojat pääsevät esittämään heitä askarruttavat kysymykset reaaliajassa.

TE-live on lähes avaimet käteen -palvelu. Muutaman tunnin panostuksella yritys saa rekrytoinneille uutta näkyvyyttä, luo lähestyttävämpää työnantajamielikuvaa ja madaltaa kynnystä hakea avoimia työpaikkoja. Yrityksen tarvitsee vain vastata kysymyksiin lähetyksessä.

Energiansäästö -kampanja käynnistyy

10.10. Lue ja liity mukaan: astettaalemmas.fi

Kaakkois-Suomen TE-livessä sinua palvelevat: Tuottaja-toimittaja Akulina Rugojeva, puh. 0295 042 048 AV-teknikko Sami Muurikka, puh. 0295 042 274 sähköpostit: etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

Lisätietoja ja julkaistuja videoita TE-livessä: https://te-live.fi/

Valtakunnalliset Kauppakamaripäivät pidetään ensi vuonna Kymenlaaksossa VALINTA REKRYTOINTI

Livelähetyksessä yritys pääsee kertomaan, miksi juuri teille kannattaa tulla töihin

KUUKAUDEN TWIITTI

Pyhään kunta

@Pyhtaaankunta 7. syysk.

Liikenneministeri kirjoittaa ilmaliikenteen murroksesta. Pyhtää mainittu edelläkä vijänä. Vieraskynä / sähköinen lentämi nen muuttaa Suomen maantiedettä: hs.fi/ mielipide #pyhtää #pyhtääkartalle

Kymenlaakson kauppakamari

Kotkan toimisto / Office in Kotka Eagle-talo, Kyminlinnantie 6 48600 KOTKA

Puh. + 358 5 229 6100

Kouvolan toimisto / Office in Kouvola Ässätorni, Ilmarinkuja 3 45100 KOUVOLA

Puh. + 358 5 229 6100

Sähköposti: kymichamber@kauppakamari.fi www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

Henkilöstö: Marika Kirjavainen, toimitusjohtaja 040 900 6651 marika.kirjavainen@kauppakamari.fi

Kirsi Juura, viestintäpäällikkö 040 591 3339 kirsi.juura@kauppakamari.fi

Katja Laitinen, palvelupäällikkö, koulutuspalvelut 044 0296 112 katja.laitinen@kauppakamari.fi

Janita Lehtonen, tapahtumakoordinaattori 0440 296 110 janita.lehtonen@kauppakamari.fi Jaana Pirtilä toimistopäällikkö. jäsenpalvelut, asiakirja-asiat, 044 0296 113 jaana.pirtila@kauppakamari.fi

Seuraava lehti

Kauppakamari -lehti ilmestyy marraskuussa 2022

Kauppakamari sähköisesti

PALJON MELUA PIZZASTA. Suomen ensimmäinen pizzeria perustetaan Haminaan kesällä 1961. Eksoottinen napolilainen piirakka jakaa uneliaan kaupungin kahtia. Naiset tykkäävät, mutta miehet tietävät totuuden kuten aina: Ei tule menestymään. Suoma lainen ei pizzaa syö. Kantaesitys 13.9. Eino Salmelaisen näyttämöllä.

Kauppakamari-lehti verkkolehtenä: issuu.com www.kymenlaaksonkauppakamari.fi

facebook.com/kymichamber twitter.com/K2KYM LinkedIn/Kymenlaakson kauppakamari