KYliste 2/24

5 6 13 14 16 18 22 25 30

PÄÄKIRJOITUS

ALKUPALAT

Pakinainen

KY Jodel / KY Quote Edition

Kuin kaksi marjaa

Kulttiksen kanta

KYLLIN HYVÄÄ

Lauri Kemppainen

KYLISTE KYSYY

KOHTI TASAPAINOISEMPAA TYÖSKENTELYÄ

Saara Vainio

MAIKIN MUMMOKULMA

Mike Valtonen

SPORTIN POINTIT

KY-Sport

ELÄMÄ KANTAA

Irene Vainio

KYLISTE TESTAA

2 | 24

KKOY:n ULKOMAAN EXCURSIO

Atte Vitikainen

KUN RAHAT LOPPUVAT KESKEN Ilmari Parviala

KAUPPATIETEELLINEN GARDEROB Saara Lähteenmäki

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ILMAN KONTROLLIA Saara Vainio

RESEPTINURKKAUS Essi Paasonen

CAMPUSSPORT LIIKUTTAA TURUN

KORKEAKOULUYHTEISÖÄ CampusSport AURORAN GALLERIA

Päätoimittaja Saara Vainio

Lehden taitto

Aurora Unto Olivia Taattola

49. vuosikerta ISSN 2242-6760 (Verkkolehti)

Julkaisija

Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry

Rehtorinpellonkatu 3 20500 TURKU www.tuky.fi

Kansikuva Aurora Unto

Mainosmyynti

Helmi Rauta TuKY ry Mainosmyynti helmi.rauta@tuky.fi

Mediatiedot

Helmi Rauta TuKY ry Mainosmyynti helmi.rauta@tuky.fi

KYliste ilmestyy viisi kertaa vuoden 2024 aikana. Seuraava numero ilmestyy vuoden 2024 syksyllä.

Toimitus pidättää oikeuden lyhentää sekä muokata juttuja.

TOIMITUS

KYliste on meidän kaikkien rakas printtimediamme. Kuka vain Turun KY:n jäsen voi päästää sisäisen sisällöntuottajansa valloilleen vaikkapa räpsäisemällä yhden valokuvan tai raapaisemalla viiden sivun haastattelun. Toimituksen kokoonpano vaihtelee numeroittain.

Tätä lehteä ovat olleet mukana tekemässä nämä ihanat tyypit:

SAARA VAINIO

PAKINAINEN

KULTTIS

LAURI KEMPPAINEN

MIKE VALTONEN

KY-SPORT

IRENE VAINIO

ATTE VITIKAINEN

ILMARI PARVIALA

SAARA LÄHTEENMÄKI

ESSI PAASONEN

CAMPUSSPORT

PARKIN ORAAKKELI

AURORA UNTO

Täällä on kaikki niin ihanaa – vai onko sittenkään?

Maaliskuussa media sai jo perinteeksi muodostuneen syyn kuhista innosta ja jännityksestä, kun Suomi valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi valtioksi. Tämä on jo seitsemäs perättäinen kerta, kun nautimme maailman parhaiten voivan kansan mainetta. Voimme siis parhaiten niillä kuudella osa-alueella, joilla onnellisuutta ja hyvinvointia on Maailman onnellisuusraportissa päätetty mitata. Samaan aikaan mediassa vilisevät väkivaltaisuudet, nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähdysmäisessä kasvussa, ja kansa on poliittisesti yhä polarisoituneempaa. Meneekö meillä siis todellisuudessa niin hyvin kuin tilastot antavat ymmärtää?

Hyvinvoinnilla on toki useita muotoja, mutta on vaikea uskoa, että minkäänlainen tutkimusraportti mittaisi onnellisuutta kovinkaan uskottavasti – onhan Suomi raportin tuloksista huolimatta edelleen kärkisijoilla esimerkiksi EU:n itsemurhatilastoissa. Asiat ovat toki meillä hyvin korruption ja poliittisen vapauden osalta, mutta nämä tekijät eivät selitä mielenterveysongelmien nousua tai taloudelliseen tilanteeseen liittyvien huolien yleistymistä. Haasteet eivät siis lopu maailman onnellisimman valtion seitsemänsissä kruunajaisissakaan, vaan työtä riittää myös tulevaisuudelle. Tärkeintä on tällöin se, ettei onnellisimman valtion titteli muutu naamioksi, jonka taakse esimerkiksi rakoilevien työmarkkinoiden tai mielenterveyskriisin kaltaiset ongelmat kätketään. Kehitykselle riittää aina tilaa, ja ongelmia voidaankin toivottavasti myös tulevaisuudessa ratkoa yhdessä, yhteiskunnallisia keskusteluyhteyksiä ylläpitäen ja kunnioittaen.

Jos poliittiset kysymykset kuitenkin ahdistavat ja toistuvat takatalvet nakertavat mielenterveyttäsi, KYliste tarjoaa sinulle ensihätään kymmenien sivujen verran lohtua ja hyvinvointia. Lehdessä käsittelemme hyvinvointia kampuksella, ja sen kunniaksi työelämään erikoistunut psykologi Nina Lyytinen rikastuttaa meitä antoisilla ajatuksilla palautumisesta ja jaksamisesta. Maikin mummokulmassa vietetään hyvinvointiviikkoa ja toivutaan speksikuplan puhkeamisen aiheuttamasta alakulosta, ja Pakinainen puolestaan kokoaa yhteen kulunutta lukuvuotta ja suuntaa katseensa vapun juhlintaan. Saara Lähteenmäki analysoi kauppismuodin viimeisimpiä trendejä, ja Ilmari Parviala pohtii hyvinvoinnin taloudellista puolta.

Viestintätiimi toivottaa kaikille kuntalaisille onnea ja menestystä viimeisiin tentteihin sekä rentouttavaa kesää!

KYlisteen päätoimittaja

Saara Vainio

Saara Vainio

Palstallamme kirjoittaa salanimi PAKINAINEN

Sivistyssanakirjasta lainattua: " Pakina. Lyhyt humoristinen (tav. ironinen t. parodinen) kirjoitelma sanomalehdessä tms. Esimerkiksi: Poliittinen pakina. Murrepakina. Radiopakina. Kokoelma Ollin pakinoita. <https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/pakina>, haettu 22.2.2024.

Noin 2-3 viikkoa ennen vappuaattoa, jos Turun KY:n puheenjohtaja suo, on meidän Ylioppilaskuntamme ja Esivanhempamme armorikas muistojuhla; ja julistetaan täten siis Turun KY:n vappu kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla ilolla viettämään sekä muutoin riemukkaasti ja railakkaasti käyttäytymään, sillä se, joka tämän vapun rikkoo ja vappujuhlaa jollakin törkeällä taikka ikävällä käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka yhdistyksen säännöt ja Code of TuKY rikoksesta tai rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan yhdistyksen kaikille jäsenille oikein riemullista vappujuhlaa.

Ei hätää vaikket saanut kaikkiin tapahtumiin lippuja, opiskelijavappuja on kaikille luvattu viisi kokonaista ja extraa päälle, mikäli keskittyy muinakin ajankohtina enemmän vapaa-ajan aktiviteetteihin kuin itsensä ja tutkintonsa kehittämiseen opintojen kautta. Ja se vappu tulee joka vuosi, nopeammin kuin odotit ja pidempänä kuin pelkäsit. Niin kutsutut ”koronapuput” hiljaa, olette vaipuneet jo unholaan ja muutenkin niin vanhoja, ettei kukaan teidän mielipiteitänne jaksa kuunnella. The future is now, old man – tiktoksukupolven maailma kulkee niin kovaa, että kulkutaudin värittämää eristäytymisaikaa lähinnä nostalgisoidaan tippa linssissä. Menettämänne vaput muistetaan vain uhreina sukupolvikokemukselle, jonka jälkiä paikkailette terapiassa vielä kolmannen burnoutin kokeneina kolmekymppisinäkin.

Turun KY:n vappu noudattaa sillä tavalla vanhaa tuttua kaavaa, että suostumme silloinkin juhlimaan vain ja ainoastaan keskenämme, poikkeuksena yksi julkisissa kulkuvälineissä vietetty ilta Henriksgatanin kollegoidemme kanssa ja muutama varovainen ystävyysottelu Pyhän Kolminaisuuden seurassa. Näiden syrjähyppyjen lisäksi tapahtumia on kuuluisasti jokaiseen lähtöön, mutta silti keskivertokuntalainen keskittyy vain humalatilan absoluuttiseen jatkuvuuteen, jotta toukokuun alussa voi saikuttaa maksakirroosin tai ihan vaan yleisen pahoinvoinnin myötä tammikuussa vaivalla hankitun kesätyön ensimmäisen viikon. Ei kannata Nordean aspaan liikaa soitella tuolloin.

Onneksi TuKYn aktiivit eivät koskaan kesätöitä saa, ainakaan nettikirjoituksista päätellen, joten he ehtivät tapahtumien käytännön järjestelyt hoitaa. Ulkkis järjestää parhaansa mukaan Sikawappuun noin viisi paikkaa per vuosikurssi, Bussikänn-, siis -reiveille, seitsemän ja muut jaostot keskittyvät lähinnä myymään omiinsa edes sen verran lippuja. Vappusitseille NESU ottaa sisään sen verran porukkaa, että kaikille riittää puolikas penkki Yhdysvalloissa elävän nautaeläimen nimeen vannovien vanhojen partojensa kainalosta. Yhdistyksen hallitus sentään kutsuu kemuihinsa kaikki, mutta kuka nyt niiden kanssa jaksaisi bilettää – senkin ilonpilaavat logotuotteissaan rietostelevat tyhjäntoimittajat. Tietääkö kukaan edes mitä Kuntalaisbailuissa juhlitaan? No, kylterille juhlan aiheella on harvoin merkitystä, kunhan Parkkihiki haisee ja Karri Koira soi.

Opintojen osalta voidaan panna merkille se, että peruskylteri olettaa opintojen sopivan muiden rientojen ympärille, ei toisinpäin. Tämä korostuu muun muassa Pikkulaskiaisena, kun luennot lähes poikkeuksetta perutaan tai siirretään, ellei kyseessä ole erään jo historiaan jääneen oppimisen fasilitaattorin vetämä toisen kotimaisen tunti. Vapun aikaan onkin turha odotella opiskelijoita lähiluennoille tai kieltentunneille ainakaan asian vaatimalla omaksumiskyvyllä varustettuna, huhtikuun ajan kun oppia taotaan päähän lähinnä yön pikkutuntien ihmissuhdekiemuroista ja kesän uutuusalkoholijuomien potentiaalista muodostua uudeksi änänäkseksi. Onneksi nykyään luennot videoidaan, joten toukokuun voikin sitten kesätöiden lisäksi käyttää epätoivoiseen luentovideoiden pänttäämiseen tuplanopeudella ennen kuin viimeinenkin tenttiperiodi Examissa sulkeutuu.

Vapputiimi on ollut toiminnassa, öö, ehkä kaksi kuukautta ja patistanut jaostot ja muutaman muun toimijan työn ääreen niin tehokkaasti, että Suomen hallitus voisi ottaa mallia. Työtä heillä on kuitenkin vielä edessä, sillä liki 20 päivän armottoman tapahtumarallin jälkeen on vielä vuorossa Vappupiknik. Toivottavaa on, etteivät he sekoita vappupäivää aprillipäivään ja oikeasti järjestävät piknikin.

Itse työväen juhlapäivän parasta antia onkin seurata kanssakylterien työtä sen eteen, että luonnottoman sinisen värinen nesteytysjuoma uppoaisi vapun turvottamaan naamaan lähikaupasta matkalla Vartiovuorelle haetun paistopistecroissantin perään. Joku rento hassuttelija on varmasti napannut mukaan heliumpallon, jonka pomppimista on mukava toukokuisen auringonpaisteen paahteessa seurata skumpanjuonnin ja ylensyönnin lomassa. Muistakaa istuma-alusta, ylioppilaslakki ja opm. Ja nauttikaa vapusta, tapaamme jälleen syksyllä!

KY QUOTE EDITION

"Emmää oo tullu pitkää matkaa tää on vaa ollu pitkä matka"

"Pitäs mennä nukkuun mut oon laiska"

"Don't be too rational"

"Mä bullshittaan sen"

"Tarviin illanviettoja mistä saan energiaa enkä menetä sitä"

KY JODEL

6op kurssit keskimäärin: chilliä ryhmätyömeininkiä chatGPTllä tai tentti jonka sisällön kuulet etukäteen frendiltä. Hybridiluennot :) 2-3op: 2 periodin itsetuhonen kattaus esiintymistä, kymmeniä deadlineja ja pakollisia läsnäoloja...

Mitä tehtävii lrybssä on ollu?

Mitä kysytty lryb?

Vinkkejä lryb tenttii?

Kuinkas moni täällä vetää all-nighterin lyrbän takia?

Kuin kaksi marjaa

Stella Kanerva

KYlisteen

päätoimittaja 2022

Olga Heikkala

Näyttelijä ja laulaja

Toimitus pohtii onkohan Stellalla tullut kiire ravatessa Pihlajakadun ja Turun kauppakorkeakoulun väliä...

KULTTIKSEN KANTA

Gradu ei ole syy tinkiä hyvinvoinnistasi

Opiskelijoiden hyvinvointia pohtiessa suurimpina haasteina opintojen kannalta mieleen nousevat luonnollisesti kanditutkielma ja gradu. Näiden kirjoittaminen on monille opiskelijoille merkittävä etappi opinnoissa, joka edustaa vuosien opintojen huipentumaa, jossa opiskelijan tulisi osoittaa hallitsevansa oman alansa asiat. Ei siis ihme, että nämä aiheuttavat suurtakin stressiä opiskelijoille.

Gradun aiheuttama stressi voi johtua monista eri syistä. Painetta voi tulla esimerkiksi gradun aiheen valinnasta, aikataulun tiukkuudesta, tai jopa epäonnistumisen pelosta. Tämä stressi voi vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin monin tavoin, kuten aiheuttamalla unettomuutta, ahdistuneisuutta tai esimerkiksi riittämättömyyden tunteita. Lisäksi se voi vaikuttaa opiskelijoiden suorituskykyyn ja motivaatioon suorittaa muita ns. normaaleja opintoja samaan aikaan.

Opiskelijoiden onkin siis tärkeää pitää huolta itsestään gradun kirjoittamisen aikana. Hyvinvointia voi edistää esimerkiksi huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista, kuten riittävästä levosta, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Lisäksi on todella hyvä pyrkiä pitämään tasapaino opintojen ja vapaa-ajan välillä sekä opetella tunnistamaan milloin tarvitset tauon. On myös tärkeää, että gradun aiheuttama stressi tunnistetaan ja siitä puhutaan. Kannustankin siis jakamaan ajatuksia kavereiden kanssa, sillä mitä todennäköisemmin et ole yksin huolesi kanssa.

Huomattavan tärkeää olisi myös löytää resursseja ja ohjausta gradun kirjoittamiseen liittyen. Graduohjaajat kuitenkin ovat joskus hieman tahmeita auttamaan, jolloin apua täytyy etsiä muualta. Tätä varten Suomen Ekonomit ovatkin rakentaneet Gradupalvelun, josta löydät kaikki parhaat vinkit aiheen valinnasta alkuun pääsemiseen ja aina viimeistelyyn asti. Palvelun löydät helposti viereisen sivun QR-koodin kautta. Vaikka palvelu on nimeltään Gradupalvelu, soveltuvat vinkit hienosti myös kandin kirjoittamiseen!

Muistakaahan huolehtia hyvinvoinnistanne ja tsemppiä tutkielmien kirjoitteluun!

-Kylli

Lauri Kemppainen Kylteriyhdyshenkilö lauri.kemppainen@ekonomit.fi Puh. 0443144711

Kohti tasapainoisempaa työskentelyä – haastattelussa psykologi Nina

Lyytinen

Palautuminen tuntuu monelle olevan yksi nykyajan työelämän suurimmista haasteista. Haastattelimme psykologia ja työhyvinvoinnin asiantuntijaa Nina Lyytistä opinnoissa jaksamisesta ja palautumisesta.

Viime vuoden lopussa Ekonomiliiton tutkimus paljasti joka kolmannen kauppatieteiden opiskelijan olevan tyytymätön psyykkiseen hyvinvointiinsa. Tulos kuulostaa monelle varmasti hälyttävältä. Yliopistonhan on tarkoitus kouluttaa osaajia tulevaisuuden työelämään, mutta nykyisellä mallilla suuri osa opiskelijoista uupuu jo työuran alkumetreillä.

Suorituspaineiden ja jatkuvan koulustressin keskellä palautumisen merkitys korostuu entisestään. Työja organisaatiopsykologiaan erikoistunut psykologi Nina Lyytinen painottaakin vapaa-ajan ja työnteon välistä tasapainoa sekä osaavaa työnjohtamista ratkaisuina työelämän tuomaan kuormitukseen.

Lyytinen tarjoaa työnohjausta ja valmennusta työhyvinvointiin ja nykyisessä sekä tulevaisuuden työelämässä jaksamiseen. Hänen mukaansa niin sanotun aivotyön lisääntyminen tuo työelämään sekä kuormitustekijöitä että mahdollisuuksia: työhön liittyy nykyään jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, mikä tuntuu toisille innostavalta ja toisille taas päinvastoin ahdistavalta. Myös etätyön lisääntyminen, jatkuvat ärsykkeet sekä monien asioiden hoitaminen samanaikaisesti voivat lisätä kuormitusta työelämässä.

Samat tekijät pätevät myös moneen opiskelijaan. Koulujuttuja tehdään usein kampuksen lisäksi myös kotona, työnteko saattaa tuntua keskeytyvän jatkuvasti esimerkiksi puhelimeen kilahtaviin ilmoituksiin, ja erilaisia projekteja on tyypillisesti meneillään enemmän kuin tarpeeksi –järjestötehtävistä tai osa-aikatöistä puhumattakaan.

Nina Lyytisen mukaan on erityisen tärkeää, etteivät työ ja työvälineet ala johtamaan työntekijää. Toisin sanoen palautumisen kannalta on olennaista, että esimerkiksi työn aikatauluttaminen on työntekijän hallinnassa eivätkä työtehtävät siten valtaa alaa vapaa-ajalta työajan lisäksi.

Monelle opiskelijalle kuulostaa varmasti tutulta tilanne, jossa vapaaillat ja viikonloput muuttuvat pikkuhiljaa koulupäivän jatkumoksi ja tekemättömät tehtävät kummittelevat mielessä myös vapaalla. Lyytisen mukaan aikataulut ovat tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeitä: ”On tärkeää antaa itselleen lupa irrottautua työstä ja ottaa palauttavaa aikaa”, Lyytinen toteaa.

Opinnoista irrottautuminen voi kuitenkin tuntua haastavalta, sillä ajatuksissa pyörivät jatkuvasti tulevat tentit, esseet ja esitelmät. Opintoihin ja työelämään liittyvä suorituskeskeisyys voikin toisille olla motivaattorin sijaan myös kuormitustekijä. Erityisesti itsekriittisyys altistaa Lyytisen mukaan suuremmalle kuormitukselle ja uupuneisuudelle. Tällöin olisikin hänen mukaansa tärkeää pohtia, millaisia tekijöitä kuormitukseen liittyy ja mistä kuormitus ylipäätään on lähtöisin.

Itsensä tuntemisella on Lyytinen mukaan muutenkin suuri merkitys kuormituksen hallinnoimisen näkökulmasta: oman luonteensa tunteminen ja hyväksyminen antaa tilaa myös itsemyötätunnon harjoittamiselle. Syvempi itsetuntemus auttaa tunnistamaan myös henkilökohtaiset voimavaransa sekä varhaiset varoitusmerkit, jotka kertovat liian suureksi kasvaneesta kuormituksesta.

Teksti Saara Vainio

Varoitusmerkkien havainnoimista Lyytinen vertaa liikennevaloihin. Vihreissä valoissa ihminen kokee arkensa sujuvaksi ja palautuu työstään. Keltaisissa valoissa heikosta palautumisesta kielivät hälytysmerkit voivat olla esimerkiksi ahdistuneisuus, nukahtamisvaikeudet ja sosiaalinen vetäytyminen. Tällöin olisi Lyytisen mukaan tärkeää ottaa signaalit vakavasti ja painaa jarrua, jotta stressi ei pääse kumuloitumaan.

Jos hälytysmerkit kuitenkin sivuuttaa ja jatkaa työskentelyä entiseen malliin, ajautuu herkästi hiljalleen kohti ylikuormitusta. Pitkään jatkuneesta ja liian suuresta kuormituksesta kertovat esimerkiksi kyynistyminen ja opintojen tuoman innostuksen vähentyminen. Lisäksi helpotkin tehtävät voivat ylikuormittuneessa tilassa viedä tavallista kauemmin.

Kasautuneesta stressistä ja ylikuormituksestakin voi kuitenkin parantua. Tällöin tarvitaan Lyytisen mukaan radikaalejakin ratkaisuja: esimerkiksi opintoja on mahdollisesti rajoitettava, jotta kuormituksesta voi todella palautua. Palautumista tukee myös hyvinvointia edistävien asioiden, niin sanottujen voimavaratekijöiden, lisääminen omaan arkeen.

Toisinaan opinnoissa voi kuitenkin väsyttää kuormituksen lisäksi myös yksinkertaisesti tylsempi vaihe. Lyytisen mielestä olisikin tärkeää puhua enemmän myös elämän epätäydellisistä ja tylsistä puolista ja hyväksyä, ettei arki aina näytä yhtä inspiroivalta kuin esimerkiksi sosiaalinen media antaa ymmärtää. Ympäröivä maailma nostaa usein odotukset arkielämästä korkealle,

eivätkä ne siksi välttämättä vastaa todellisuutta.

Epäkiinnostavien kurssien kasautuessa arkea voi kuitenkin elävöittää itselle mieluisten vapaa-ajan harrastusten avulla. Lisäksi on tärkeää tiedostaa vaiheen väliaikaisuus – myös omalla unelmaalalla tulee lähes poikkeuksetta vastaan itselle epämieluisia kursseja, mutta motivaatio löytyy mitä todennäköisimmin jälleen ajan kuluessa.

Sekä kuormituksen että epämotivoivien vaiheiden kanssa kamppailemisessa tasapainolla on siis tärkeä rooli: Lyytisen mukaan palautumisen kannalta olisi tärkeää löytää jotakin, mikä irrottaa opinnoista fyysisesti sekä henkisesti ja ikään kuin kilpailee opintojen kanssa. Toisaalta olisi tärkeää löytää aikaa myös joutilaana ololle, jotta aivot pääsisivät todella rentoutumaan.

Palautuminen on kuitenkin tärkeää erottaa työtehtävien liukuhihnamaisesta toimittamisesta: ”Palautumista alkaa helposti suorittamaan, mutta todellisuudessa se ei ole suoritus”, Lyytinen toteaa. Suorituskeskeisen lähestymistavan sijaan hän kannustaakin tarkastelemaan, mikä on itselle elämässä tärkeää, ja antamaan aikaa asioille, jotka tuovat itselle hyvää mieltä.

Elämä kantaa

Teksti Irene Vainio

Kun 30 vuotta sitten aloitin opinnot Turun kauppakorkeakoulussa, en ollut erityisesti miettinyt, mihin tähtään tai mikä pääaine kiinnostaa, mutta tulevaisuudessa häämöttävä KTM-tutkinto tuntui avaimelta hohdokkaaseen tulevaisuuteen. Jos joku siinä vaiheessa olisi sanonut, että päädyn valtion virkamieheksi ja sille tielle myös jään, olisin ehkä hieman halveksien tuhahtanut, että just joo. Niin siinä kuitenkin kävi, ja hyvä kun kävi. Yritysjuridiikka tuntui omimmalta ja enempiä miettimättä valitsin sen pääaineekseni. Tarkoitukseni oli opiskella laskentatoimea sivuaineena, mutta lopulta tutkintotodistuksessani lukee sivuaineena vain markkinointi –en enää muista miksi. Yritysjuridiikka oli siinä määrin mielenkiintoista, että päädyin hakemaan muutaman opiskeluvuoden jälkeen oikeustieteelliseenkin. Ne opinnot jäivät lopulta ruuhkavuosien ja vaippavuorien alle, mutta se onkin sitten toinen tarina.

"--on hyvä muistaa, että maailma muuttuu ja työt sen mukana--"

Muutaman mutkan kautta löysin itseni valmistumisen jälkeen 2000-luvun alussa Verohallinnosta. Olin ehtinyt panikoida moneen kertaan ensin työllistymistä ylipäänsä, sitten työllistymistä ”alan töihin”. Verolla aloitin ajatuksena kerätä muutama vuosi hyvää työkokemusta ja jatkaa sitten matkaa yksityiselle, ehkä verokonsultiksi ja siitä ehdottomasti ylöspäin. Matka jatkui, mutta työnantaja on pysynyt samana, ainakin toistaiseksi. Työ oli alusta lähtien mielenkiintoista, työajat järkevät ja elämään mahtui paljon muutakin puhumattakaan siitä, että työ tuntui tärkeältä ja merkitykselliseltä. Muutama vuosi kului verotarkastajana, sitten tarkastuspäällikkönä. Jossain vaiheessa siirryin asiantuntijaksi projektitöihin, ja kun projektit kiinnostivat vähän enemmänkin, työskentelin pari vuotta projektipäällikkönä. Nykyisessä tehtävässäni ryhmäpäällikkönä en ole verotuksen kanssa tekemisissä oikeastaan

ollenkaan. Isossa talossa on ollut helppo vaihtaa tehtäviä aika lailla laidasta laitaan, joten en pidä itseäni edes erityisen jämähtäneenä. Ja toisaalta, olisiko sekään huono, jos löytäisi jo uransa alkumetreillä sen kiinnostavan tehtävän, jossa haluaa työskennellä ja syventää asiantuntemusta vaikka koko työuransa (ja silloinkin on hyvä muistaa, että maailma muuttuu ja työt sen mukana; samakin tehtävä näyttäytyy kymmenen vuoden kuluttua hyvin erilaiselta kuin se nyt on)?

Työhaastatteluissa sekä haastattelijana että haastateltavana olen törmännyt monesti kysymykseen, mitä hyötyä koulutuksestasi on haettavaa tehtävää ajatellen? Ensireaktio on, että eihän aikanaan opiskelemistani asioista ole nykytyössäni mitään hyötyä. Kun työkokemusta on yli 20 vuotta ja maailma on muuttunut hurjasti omista opiskeluajoista, ja työtehtävätkin ovat ajautuneet kauas siitä, mitä aikanaan opiskelin, tuntuvat työelämässä opitut taidot huomattavasti koulussa opittuja tärkeämmiltä. Tarkemmalla pohdiskelulla löytyy kuitenkin kosolti erilaisia opiskeluaikana hankittuja metataitoja: pitkäjänteisyys, ryhmätyöskentely, tiedonhankinta (no se on kyllä muuttunut hurjasti siitä, kun 90-luvulla tieto oli vielä kirjastossa paperisena) tai ainakin tiedonjano, aikataulutus, paineensietokyky… Taitoja, jotka eivät ilmene tutkintotodistuksesta mutta joita juuri opiskeluaikana karttui ja joista aidosti on hyötyä.

Mitä tällä kaikella haluan kertoa? Ehkä sen, että tulevaisuutta on hyvä suunnitella, mutta omiin suunnitelmiin ei kannata liikaa hirttäytyä. Elämä kantaa kyllä. Vaikka joskus tuntuu, että on suunta hukassa tai päämäärä ei ole kirkkaana silmissä, asioilla on tapana järjestyä, ja oma paikka löytyy kyllä. Jos nyt kysyisin silloisilta opiskelukavereiltani, ovatko he päätyneet urallaan ja elämässään sinne, minne kuvittelivat 90-luvulla päätyvänsä, kukaan tuskin vastaisi myöntävästi. Jos kysyisin, ovatko he tyytyväisiä ja elävätkö he omannäköistään elämää, vastaus olisi varmasti kyllä (tämä kirjoituspyyntö tuli sen verran pikaisella aikataululla, etten oikeasti ehtinyt kysellä keneltäkään mitään).

"Kaikesta kokemuksesta on hyötyä, ja välillä voi olla hyvä ottaa hetki rennosti."

Entä mitä sanoisin sille kylterille, joka tuskailee työkokemuksen puutetta ja pelkää jäävänsä ainiaaksi Salen kassalle, kun eivät ovet alan töihin tänäkään kesänä auenneet? Toivoisin tietysti, että joku työpaikka löytyisi vaikka sieltä Salen kassalta ihan vuokran maksamisen varmistamiseksi, mutta muuten kehottaisin olemaan murehtimatta. Oman alan töitä löytyy kyllä sitten, kun on löytyäkseen, ja sen jälkeen niitä ehtiikin tehdä, vuosikymmeniä. Kaikesta kokemuksesta on hyötyä, ja välillä voi olla hyvä ottaa hetki rennosti. Sitä kylteriä, joka pohtii ainevalintojaan ja niiden hyödyllisyyttä tulevaisuudessa, lohduttaisin kertomalla, että loppujen lopuksi ainevalinnat ovat vain pieni osa siinä kokonaisuudessa, jonka pohjalta oma paikka työelämässä löytyy.

Eikä koskaan ole liian myöhäistä syventää taitojaan tai vaikka vaihtaa ammattia, jos siltä tuntuu. Omat oikeustieteen opintoni unohtuivat parikymmentä vuotta sitten sinne ruuhkavuosiin, kunnes vuosi sitten työpaikan kahvipöydässä esihenkilöni kuuli kesken jääneistä opinnoistani. Hän kannusti selvittelemään, voisinko vielä ryhtyä opiskelemaan ja niinhän siinä kävi,

"--tulevaisuutta

on hyvä suunnitella, mutta omiin suunnitelmiin ei kannata liikaa hirttäytyä. Elämä kantaa kyllä. Vaikka joskus tuntuu, että on suunta hukassa tai päämäärä ei ole kirkkaana silmissä, asioilla on tapana järjestyä, ja oma paikka löytyy kyllä."

että elokuussa 2023, lähes 30 vuotta Turun kauppakorkeassa aloitettujen opintojen jälkeen astelin jälleen luentosaliin. Olen nyt opiskellut vajaan vuoden töiden ohella Helsingin oikeustieteellisessä ja nautin jokaisesta päivästä. Jos nuorena kylterinä pelkäsin, että akateemisesta vapaudesta ja iloisesta opiskelijaelämästä johtuen valmistisin pari vuotta ”aikataulutettua” myöhemmin enkä siksi ehkä saisikaan töitä, olen nyt luottavaisin mielin, että löydän paikkani vielä juristinakin, jos vain jaksan kahlata opinnot loppuun. Aika näyttää, mihin elämä vie. Kun ei rakenna odotuksia ja suunnitelmia liikaa, voi kohdata elämän tuomat yllätykset avoimin mielin ja nauttia hetkistä, sillä niissä piilee elämän suuri rikkaus.

KYliste testaa

Opiskelijaystävälliset kahvilat

Tiirikkala

Melutaso: Aamupäivällä ja päivällä rauhallinen ja hiljainen, sopivasti taustamusiikkia.

Hintataso: Tavallinen kahvi maksaa 3,50 €.

Vibat: Tiirikkala on mukavan valoisa ja ikkunoista on näkymät suoraan Aurajoelle. Kahdessa kerroksessa riittää tilaa ja erilaisia pöytiä joista valita. Sisustukseltaan Tiirikkala on kaunis ja tunnelma on päiväsaikaan rauhallinen.

Opiskelijaystävällisyys: Tiirikkala on varsinkin aamupäivisin rauhallinen ja valoisa tila opiskella. Vitriinistä saa halutessaan pientä suolaista tai keittiöstä tilattua kunnon lounasannoksen, mutta myös Unican Kulma on lähellä, jos haluaa poiketa opiskelijahintaiselle lounaalle.

Kahvila Cafferie Minetti

Melutaso: Hansakorttelin kauppakeskuslokaatiosta huolimatta maltillinen melutaso oli positiivinen yllätys. Lasiset seinät äänieristävät ohikulkevaa liikennettä mukavasti.

Hintataso: Tavallinen kahvi maksaa 3 €.

Vibat: Aiemmin vahvasti jäätelötarjontaansa korostanut Cafferie Minetti on uudistanut konseptiaan monipuolisemmaksi kahvilakokonaisuudeksi. Tunnelma on seesteinen ja mukautuu hyvin esimerkiksi sunnuntaipäivän rauhaisaan opiskeluhetkeen.

Opiskelijaystävällisyys: Kahvilassa on useita pieniä, kahdenistuttavia pöytiä, jotka sopivat hyvin opiskeluun yksin tai ystävän kanssa.

Kahvila Carré

Melutaso: Ainakin aamupäivällä kahvila on rauhallinen, eikä melua ole juurikaan taustamusiikkia lukuun ottamatta.

Hintataso: Iso kahvi maksaa 3,50 € ja pieni 2,90 €. Hintatasoltaan Carré vastaa siis muita keskustan kahviloita.

Vibat: Tunnelmaa piristävät kaunis sisustus ja keväiset kukkaasetelmat. Vaikutuksen tekee myös taustamusiikki: asiakasta ilahduttavat ranskalaiset chansonit, suomalaiset tangot sekä Frank Sinatran pehmeät sävelmät.

Opiskelijaystävällisyys: Carré on mukava opiskelupaikka erityisesti hyvästä taustamusiikista nauttiville. Pistorasioita on melko vähän, joten kone kannattaa ladata etukäteen. Kahvila on kuitenkin ihastuttavan tunnelmansa ansiosta oiva valinta silloin, kun kaipaa irtiottoa arkisesta opiskelijapöhinästä!

Coffee House, Wiklund

Melutaso: Jos pieni hälinä ei haittaa opiskeluasi, vaan päinvastoin edistää sitä, tämä paikka on täydellinen sinulle.

Hintataso: Tavallinen kahvi maksaa 3,40 €.

Vibat: Pieni pöhinä, rento musiikki, eloisa tunnelma

Opiskelijaystävällisyys: Mukava paikka opiskella, jos ei häiriinny taustamelusta. Runsaasti latauspaikkoja koneelle ja puhelimelle. Hintataso verrattavissa muihin samantyyppisiin kahvila ketjuihin.

niin. Kahden viikon aikana vierailimme yrityksissä, tutustuimme paikalliseen kulttuuriin ja otimme kaiken irti Korean ja Japanin tarjoamista mahdollisuuksista! Reissulla oli mukana 20 hengen mahtava porukka koulumme opiskelijoita. Tästä jutusta löydät reissun kohokohdat :)

Soulissa vierailimme Samsungin pääkonttorilla ja Soulin suurlähetystössä. Tiesitkö, että Korean suurlähettiläs, Pekka Metso, on meidän koulun alumni?!

Fun fact: Samsungin pääkonttorilla Suwonissa on päivittäin töissä noin 30 000 henkeä :o

Soulista lensimme Osakaan, jossa oli mahdollisuus reissata lähikaupunkeihin. Kioton temppelit, Hiroshiman muistomerkki ja Koben pihvit olivat unohtumattomia kokemuksia.

Luotijunan kyydissä suuntasimme Yokohaman yliopiston kautta Tokioon. YNU:ssa meillä oli lämmin vastaanotto kahden proffan ja paikallisten opiskelijoiden toimesta :)

Tokiossa käytiin vierailemassa Panasonicilla, Tokion suurlähetystössä sekä lukemattomissa karaokehuoneissa :D Shibuya Sky:n 55. kerroksessa sijaitseva kattoterassi ei jättänyt ketään kylmäksi! Lisää kuvia löytyy ja matskua ig:stä @kkoyinsta

Atte Vitikainen

"Taloudellinen hyvinvointi voi olla opiskeluaikana aidosti koetuksella."

TEKSTI Ilmari Parviala

KUVA Tomi Edwards

Kun rahat loppuvat kesken

Velkakrapulainen kansakuntamme etsii suuntaansa ja opiskelijoilla on projektissa oma tehtävänsä. Vaikka opiskeluaikana moni ajautuu taloutensa kanssa ahtaalle, kituuttaminen ei jatku loputtomiin, kirjoittaa toimittaja Ilmari Parviala.

Taloudellinen hyvinvointi on opiskelijoille useimmiten vaikeasti tavoitettavissa. Yhteiskunnan maksamien tukien turvin ei tosiaankaan eletä leveästi.

Opintorahaan ja asumistukeen kohdistuneet säästöt ovat pienentäneet opiskelijoiden tuloja entisestään. Harvaa opiskelijaa tilanne suoranaisesti hymyilyttää.

Tosiasia on kuitenkin se, että Suomen valtion talous on huonolla tolalla. Jos säästöjä ei tehdä ennemmin tai myöhemmin, ei jäljelle jää korkeakouluja, työpaikkoja tai hyvinvointivaltiota.

Mitä pidempään velkabileissä viihdytään, sitä kovempi krapula siitä seuraa. Nykyhetken rapsakasta kohmelosta saamme kiittää edeltäviä sukupolvia ja heidän tekemiään päätöksiä.

Juhliminen meni överiksi ja nyt seurausten kanssa on elettävä. Samassa veneessä ovat kaikki suomalaiset, joten on reilua, että kukin tekee osansa talouden eteen.

Opiskelijoiden osaksi näyttäisi jäävän tukiin kohdistuvista säästöistä kärsiminen.

Kylterin kissanpäivät

Vaikka mieli tekisi marmattaa opintotuen säästöistä, on samalla muistettava, että opiskelija on tulevaisuuden hyvätuloinen. Korkeat tuloodotukset ovat totta erityisesti kauppatieteilijöillä.

Ekonomi-lehti uutisoi äskettäin valmistuneiden kylterien palkkojen liikkuvan suurin piirtein 3400 ja 4200 euron välillä. Työuran edetessä voi alasta riippuen odottaa kuukausipalkan kohoavan yli 10 300 euroon.

Kymppitonnin kuukausiliksaa vasten tarkastellessa opintotuen pienentyminen ei ehkä näytäkään niin pahalta.

Lisäksi on hyvä muistaa, että edullisin ehdoin myönnettävä opintolaina on helposti saatavilla, eikä hyvän sijoittamisen vivuttamista kannata pelätä liiaksi.

Hyvinvointi ei vaadi ihmeitä

Taloudellinen hyvinvointi voi olla opiskeluaikana aidosti koetuksella. Ne opiskelijat, jotka eivät suostu ottamaan opintolainaa tai tekemään töitä opintojen ohessa joutuvat miettimään budjettinsa todella tarkkaan.

Jos ei suostu ottamaan lainaa tai tekemään töitä, on reilua, että tulotaso on matala.

Jos kuitenkin kuukaudessa tekee edes muutaman työvuoron, saa omaa taloudellista hyvinvointia kohotettua kouriintuntuvalla tavalla. Yleensä itse ansaittua rahaa tulee myös käytettyä tukia harkitsevammin.

- Haloo? Joo, haloo haloo. Ehtoota. Oks Wintourin Anna luuris? Täh. Kui ni ei ota puhelui vastaa? Vartoo ny. Tajuutsä mist mää soita. Do you know KYliste? Haloo?

Ei hittolaine. No, hankkikaa se Saara sit taas. Joo, varmaa finance labist löytyy.

KAUPPATIETEELLINEN GARDEROB

Sitä luulisi kävelleensä keskelle Polo Ralph Laurenin mainoskuvauksia, kun astuu Rehtorinpellonkadulta sisälle Turun kauppakorkeaan. Miksi kaikki näyttävät siltä kuin he olisivat lähdössä työhaastatteluun?

Vitsit sikseen.

Pukeutuminen Turun kauppakorkean käytävillä näyttää klassiselta. Kokonaisuudet ovat hienovaraisia, hillittyjä ja huoliteltuja. Pukeutuminen kuitenkin käsittää syvempiä ulottuvuuksia kuin mitä päällepäin näkyy. Se on yhdistelmä pukijan omannäköisiä valintoja ja mieltymyksiä, joita taasen rakentaa useampi muuttuva osa: tarve itseilmaisuun, taloudellinen tilanne, tulkinnat ja käsitykset siitä, mikä näyttää ja tuntuu sopivalta päällä. Kauppatieteilijöitä kun ollaan, voisi vaatteita ja asusteita analysoida myös valintoina materiaaleista, valmistuspaikoista ja vastuullisuudesta aina vaihtoehtoiskustannuksiin ja kuluttajatarpeisiin asti. Vaatteilla voidaan ottaa kantaa, lisätä tietoisuutta ja toteuttaa omaa visuaalisuutta. Ja muistetaan, ettei kenenkään uskottavuus ole vaatteista kiinni.

Siinä missä tyyli on jokaiselle oma avaruutensa, voimme silti tehdä havaintoja kauppakorkean tyylin yleisilmeestä. Arkinen tyyli Mercatorilla on puhtaita linjoja, maanläheisiä värejä ja klassista tavalla, joka kestää aikaa ja muotivirtauksia. Kevään myötä, kun aurinko pilkistää pilvien takaa enemmän ja enemmän, iloiset värit ilmestyvät takaisin kuvaan. Yläosissa näkyy minimalistisuutta neuleiden ja paitojen muodossa. (Tyylitietoisimmat rokkaavat tietenkin TSE-collegea.) Alaosa on usein rennot farkut tai suorat housut. Kankaiset trenssitakit ovat vastapaino untuvatakeille ja liiveille. Siistin arkityylin lomassa on kiva huomata, miten jokainen lisää oman henkilökohtaisen twistinsä asuunsa. Kätkettyä luovuutta ja kauneutta ovat esimerkiksi asun viimeistelevät korut, vyöt, kengät, laitetut kynnet (oma lemppari!) tai kevään myötä paluumuuton tehneet lippikset! Asusteilla on potentiaalia olla statement piece, joka parhaiten kuvastaa kantajansa persoonaa. Koulukasseina suositaan kangaskasseja, erityisesti kansanrakastamaa Marimekkoa tai kulttimaineen saanutta Ekonomit-kassia. Ja tietenkin on muutama salkku.

Teksti Saara Lähteenmäki

Kuva OneTake

Katutyylikielellä on TSE yleistetysti enemmän New York, Kööpenhamina ja Lontoo kuin Berliini ja Los Angeles. Kulmikkuudessa jäämme jälkeen Milanon ja Soulin rytmistä. Voisiko tätä tyylien kaleidoskooppia kutsua Rehtorinpellonkadun katutyyliksi? Siinäpä kysymys.

Selvitetään, millaisia ajatuksia päivittäinen muoti ja tyyli herättävät Turun kauppakorkean opiskelijoissa.

Helmi Ahtola, 1. vsk

Miten kuvailisit tyyliäsi?

Klassinen mutta trendikäs, tavoitteenani on käyttää värejä.

Mistä haet inspiraatiota?

Inspiroidun tällä hetkellä tyylissäni mm. Maria Veitolasta ja Italian katumuodista.

Martta Iso-Kuortti, 2. vsk

Miten kuvailisit tyyliäsi?

En oo ikinä ajatellut, että olisin mitenkään erityisemmin panostanut mun tyyliin, vaan oon valinnut aina aamulla vaatteet, joissa tunnen olon mukavaks ja rennoks. Tykkään kuitenkin käyttää välillä väriä (pinkkiä…) ja paljon kaikkia asusteita ja koruja. Hiukset tekee myös paljon ja niitten salaisuus on tietenkin overnight heatless curls!

Mistä haet inspiraatiota?

Mua on aina inspannut ystävät ja esim. oma pikkusisko. Kaikki asiat ympärillä inspiroi ja ihan yksinkertaisimmatkin jutut, kuten päivän menot ja sen hetkinen fiilis!

Oliver Sohlberg, 3. vsk Miten kuvailisit tyyliäsi?

Joku vois kuvailla stereotyyppisenä kauppistyylinä, mutta itse sanoisin että siistin ajaton. Vaatekaapista löytyy paljon neuleita, kauluspaitoja ja suoria housuja. Näiden lisäksi toimistolla usein ilmastoinnin takia toppaliivi.

Mistä haet inspiraatiota?

Instagramissa tulee vastaan paljon omaan tyyliin sopivia asuja. Lisäksi elokuvat ja TV-sarjat, jotka sijoittuu Englantiin.

Iiris Kivelä, 4. vsk Miten kuvailisit tyyliäsi?

En koe usein panostavani asuihini, mutta käytän kauluspaitoja, neuleita ja farkkuja. Korut ovat minulle tärkeitä.

Mistä haet inspiraatiota?

Usein Instagramista.

MUKAAN KYLISTEESEEN?

KYliste etsii jatkuvasti innokkaita kirjoittajia, valokuvaajia sekä kuvittajia. Mukaan pääsee kuka vain, eikä aikaisempaa kokemusta vaadita!

Mukaan pääsee osallistumalla toimituskokouksiimme tai laittamalla meille viestiä osoitteeseen kyliste@tuky.fi.

Toimituskokouksista infoamme sähköpostin välityksellä sekä sosiaalisen median kanavissamme.

Ole siis kuulolla ja saavu rohkeasti paikalle seuraavaan toimituskokoukseemme!

Kommentti: Terveyttä ja hyvinvointia ilman kontrollia

Helsingin Sanomat julkaisi 22. maaliskuuta artikkelin ravitsemusterapeutti Hanna Partasesta . Artikkelissa todetaan Partasen olevan tunnettu suorasanaisista kannanotoistaan suomalaisten ruokailutottumuksiin ja niiden epäterveellisyyteen liittyen. Tekstissä Partanen toteaakin hyvin suoraan, että suomalaiset syövät vastoin uskomuksiaan turhan epäterveellisesti. Ongelma on hänen mukaansa erityisesti arkiruoassa, joka on ”tuhdimpaa” kuin ajatellaan.

Artikkelin ja Partasen kommenttien varsinaiseen sisältöön ei itselläni näin kauppatieteilijänä ole sanomista – eihän minulla tietenkään ole alan ammattilaisen tasoista osaamista ravitsemuskysymyksistä. Partasen tapa muotoilla asiansa herättää kuitenkin ajattelemaan tapaamme puhua ruoasta ja syömisestä ylipäätään.

Painoarvoa on nimittäin sanomamme lisäksi myös sillä, miten päätämme ajatuksemme sanoittaa. Sanat luovat merkityksiä ja ideologioita. Niillä on kyky vahvistaa uskomuksia ja kääntää aiempia käsityksiä päälaelleen. Partasen tapauksessa kyse on näkemyksiä ravistelevasta ilmaisutavasta ja kärkkäistä kommenteista huolimatta valitettavasti ensimmäisestä.

"Hoikka vartalo on jo pitkään ollut eräänlainen terveyden huipentuma, jotakin tavoittelemisen arvoista."

Yhteiskuntamme on vuosikymmenien ajan ollut hyvin laihdutusmyönteinen. Milloin muodissa on ollut lentoemäntädieetti, milloin taas ketogeeninen ruokavalio. Yksi asia on kuitenkin pysynyt pitkälti muuttumattomana: hoikka vartalo on jo pitkään ollut eräänlainen terveyden huipentuma, jotakin tavoittelemisen arvoista.

Eikä se ole mikään ihme – olethan kuitenkin hoikkana ja rasvattomampana nykyistä onnellisempi. Tai niin ympäröivä maailma meille ainakin uskottelee. Sosiaalinen media on pullollaan elämäntapamuutoksen tehneiden ihmisten ennen ja jälkeen -kuvia ja fitness-kilpailijoiden ruokapäiväkirjoja kaloreineen ja makrotietoineen.

Teksti Saara Vainio

Ruokavalioita ja syömistä koskeva keskustelu on toki 2000-luvun aikana muuttunut roimasti: vielä kymmenen vuotta sitten vinkit nopeaan painonpudotukseen ja mainokset kesäkunnosta olivat huomattavasti nykyistä yleisempiä ja laajemmin hyväksyttyjä. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että diskurssi olisi kadonnut tipotiehensä.

Esimerkiksi suosiota kerännyt fitness-kulttuuri on perinyt monia laihdutusta ihannoivan keskustelun piirteistä: matalakalorisia ruokavinkkejä vilisee yhä verkossa, ja urheilun avulla pyritään pitämään kehon ulkomuoto tiukassa kontrollissa. Monille tällainen sisältö on toki harmitonta, mutta niin sanotut hyvinvointivaikuttajat keräävät usein ympärilleen myös lukuisia seuraajia, joille heidän sisältönsä on hyvinkin haitallista.

Kyse onkin pohjimmiltaan yksittäisiä vaikuttajia tai lehtijuttuja laajemmasta ongelmasta, joka heijastuu myös mielenterveystilastoihin: nuorten keskuudessa syömishäiriöt ovat 2000-luvun aikana olleet jatkuvasti kasvava ongelma. Tutkimusten mukaan syömishäiriöille altistavat biologian ja yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös monet sosiokulttuuriset seikat.

Ruokavalioita ja syömistä koskevassa vaikuttajasisällössä ja keskustelussa on siis tärkeää tiedostaa, että sananvapauteen liittyy vastuu, jonka jokainen kantaa haluamallaan tavalla. Mediassa myös katsojalla on tietysti velvollisuus pohtia, millainen sisältö on hänelle itselleen hyväksi. Monilla alustoilla omalle etusivulle kuitenkin eksyy sellaista sisältöä, jonka suodattaisi mieluummin pois, ja juuri tällaisissa tilanteissa on tärkeää pohtia myös sisällöntuottajien vastuuta sanamuotojen valinnassa ja laajemmin yhteiskunnallisten käsitysten vahvistamisessa. Itseltään voi kysyä, ovatko esimerkiksi kaloritiedot tarpeellinen osa somesisältöä, vai voisiko ne kuitenkin jättää ilmoittamatta.

Syömistä koskevassa keskustelussa olisi siis tärkeää huomioida terveellisyyden ja ravintosisältöjen syynäämisen lisäksi myös sallivuus ja lempeys itseään kohtaan. Toisinaan arjen hektisyys pakottaa tekemään ruoan suhteen helppoja ratkaisuja, ja se on enemmän kuin hyväksyttävää. Toisten ruokailutottumuksia moralisoivat, terveellisyyden ja epäterveellisyyden binäärisyyttä puolustavat ja tiettyjä ruoka-aineita demonisoivat kommentit ovat puolestaan tulleet tiensä päähän, ja ne olisi aika korvata tasapainoista ja tervettä ruokasuhdetta edistävällä sisällöllä.

"Sanat luovat merkityksiä ja ideologioita. Niillä on kyky vahvistaa uskomuksia ja kääntää aiempia käsityksiä päälaelleen."

ReseptinuRkkaus

Makujen harmoniaa

Maailma on täynnä drinkkireseptejä. Mun mielestä kaikessa on kuitenkin kyse siitä, mikä itselle maistuu parhaiten. Uskalla kokeilla uutta tai muunnella jo tuttuja reseptejä omaan makuun sopivaksi. Tässä muutama virkistävä mocktail-resepti testiin. Kokeile, leikittele mauilla ja löydä uusi suosikki. Hyvän juoman äärellä on helppo nauttia ja voida hyvin!

Reseptit ovat holittomia, mutta muunnettavissa helposti holillisiksi.

kuin pina colada

n. 2 dl ananasmehua

n. 2 dl kookosmaitoa

n. 1 limen mehu koristele ananaksella

Täytä lasi jäillä. Kaada ananasmehu ja kookosmaito lasiin. Lisää limemehua halutessasi, se tuo raikkautta. Sekoita. Koristele ananaksella. Niin helppoa ja hyvää!

Alkoholillisen vaihtoehdon saat lisäämällä 4 cl vaaleaa rommia.

Mansikkainen Mojito Mocktail

mansikkaa minttua limeviipale soodavesi

Murskaa haluamasi määrä mansikoita ja mintunlehtiä lasin pohjalle. Lisää jäät ja l ime. Täytä loppu soodalla. Sekoita. Koristele esimerkiksi mansikalla.

Alkoholillisen vaihtoehdon saat lisäämällä 4 cl vaaleaa

teksti ja kuvat Essi Paasonen

Holiton Hugo

minttua limeviipale 2 cl seljankukkamehutiiviste alkoholiton kuohuviini soodavesi

Aseta lasiin jäät, mintunlehdet sekä limeviipale. Lisää seljankukkamehutiiviste ja jatka kuohuviinillä sekä soodalla oman maun mukaan. Sekoita ja nauti. Alkoholillisen vaihtoehdon saat käyttämällä holillista kuohuviiniä.

extRavinkki

Täytä jääpalamuottiin marjoja, hedelmiä tai vaikka syötäviä orvokkeja ja lisää jääpalat lempijuoman joukkoon. Nättiä ja taatusti hyvää!

CampusSport liikuttaa Turun korkeakouluyhteisöä

teksti caMpusspoRt

CampusSport tarjoaa edullisia ja monipuolisia liikuntapalveluita Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Yrkeshögskolan Novian opiskelijoille ja työntekijöille. CampusSport tarjoaa tukea liikuntaharrastuksen aloittamiseen sekä toisaalta haasteita ja monipuolisuutta liikuntaharrastuksessaan pidemmälle ehtineille.

Yhdellä maksulla laajat liikuntamahdollisuudet

CampusSportin lippulaiva on liikuntamaksu, jonka maksettuasi voit treenata viidellä kuntosalilla sekä osallistua ohjatuille tunneille ja palloiluvuoroille. Maksun voimassaoloaikana siihen sisältyviä palveluita voi käyttää rajattomasti.

CampusSportin liikunta-aikataulusta löytyy tanssi-, voima-, syke- ja kehonhuoltotunteja. Palloilulajivalikoimassa on esimerkiksi lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa ja futsalia. Tarjolla on vuoroja sekä vasta-alkajille että pitkään harrastaneille. Tarvittavat välineet, kuten jumppamatot, mailat ja painot löytyvät liikuntatiloista, joten itselleen ei tarvitse hankkia kuin liikuntaan soveltuvat vaatteet.

Liikuntamaksuun sisältyy kaikilla kuntosaleilla kerran viikossa tarjolla oleva maksuton kuntosalineuvonta. Neuvonta-aikana kuntosalilla on paikalla ohjaaja, jolta voi ilman ajanvarausta kysyä esimerkiksi laitteiden käytöstä ja liikkeiden suoritustekniikasta. Liikuntamaksun maksaneet voivat myös ostaa CampusSportin kautta edullisia hieronta- ja personal trainer -palveluita.

Vaihtelua lyhytkursseista ja kilpailuista

CampusSportin tarjontaan kuuluu erillismaksullisia lyhytkursseja ja kilpailuja, joille osallistuakseen ei tarvitse maksaa liikuntamaksua. Kevään 2024 kurssitarjonnassa oli esimerkiksi ilmajoogaa, tankotanssia, telinevoimistelua ja kuntonyrkkeilyä.

Erillismaksullisia kilpailuja järjestetään lukuvuoden aikana noin 20. Kuka tahansa voi koota joukkueen esimerkiksi omasta kaveriporukasta tai opiskelijajärjestöstä ja lähteä mukaan kisaamaan. Monessa kilpailussa on erikseen harraste- ja kilpasarja.

Maksuton liikuntaneuvonta ja liikuntatuutorit tukenasi

CampusSport tarjoaa tukipalveluita, joiden tavoitteena on saada koko korkeakouluyhteisö liikkumaan enemmän. Tarjolla on kaikille turkulaisten korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilökunnan jäsenille maksutonta henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea liikkumisen aloittamiseen tai liikunnan pitämiseen osana arkea.

CampusSportilla toimii myös vapaaehtoisia liikuntatuutoreita. Liikuntatuutorit järjestävät matalan kynnyksen liikuntatapahtumia, kuten tanssibileitä, avantouintia ja luontoretkiä. Tuutorit toimivat liikkumaan kannustavina liikuntakavereina. Voit pyytää liikuntatuutoria osallistumaan kanssasi tunnille tai esittelemään kuntosalia. Liikuntatuutoreiden järjestämä toiminta on lähtökohtaisesti maksutonta.

Itselle mielekäs liikunta, monipuolinen ruokavalio ja riittävä lepo ovat tasapainoisen elämän rakennuspalikoita. CampusSport pyrkii tukemaan korkeakoululaisten liikunnan harrastamista sekä tarjoamaan kaikille turvallisen treeniympäristön. Olet tervetullut käyttämään CampusSportin palveluita juuri sellaisena kuin olet. Lähde liikkumaan jo kesällä: CampusSportin kesäkausi alkaa 1.5.2024 ja jatkuu elokuun loppuun.

Kaikki ovat tervetulleita

9 Sudoku

HELPPO KESKITASO

VAIKEA

ERITTÄIN VAIKEA

TEKIJÄ Saara Vainio

TUKYSKOOPIT

PARKIN ORAAKKELI

MITÄ NE SANOO... MUSIIKKI VÄHENTÄÄ

MASENTUNEISUUTTA & VIRKISTÄÄ MIELIALAA?

PISTETÄÄ TESTIIN!

HÄRKÄ

Money, Money, Money - ABBA

OINAS KAKSOSET

Olen suomalainen - Kari Tapio

Hittiputki - Katri Helena, Lea Laven, Marion, Paula Koivuniemi, Leidit

Don't Worry Be Happy - Bobby McFerrin

LEIJONA

SexyBack - Justin Timberlake, Timbaland

Amatimies - JVG NEITSYT

SKORPIONI

Here Comes The Sun - The Beatles

Careless Whisper - George Michael

VAAKA

Sexbomb - Tom Jones, Mousse T.

VESIMIES

Boyfriend - Justin Bieber

We Are The Champions - Queen KALAT

KYL TÄÄ HEI TUNTUU TOIMIVAN! HETI PIRISTI PÄIVÄÄ!

Auroran Galleria

ELÄMÄ ON KUIN KARUSELLI