Opinto-opas 2011-12 by Kuusamon Lukio

Kuva: Hannu Hautala

OPINTO-OPAS 2011-2012

KUUSAMON LUKION YHTEYSTIEDOT Kuusamon lukio Oulangantie 1 93600 KUUSAMO Puh. 040 860 8736 ja 040 860 8710 www.kuusamonlukio.fi

OKKA-säätiön sertifioima KESTÄVÄN KEHITYKSEN koulu

REHTORI Manninen Pekka Puh. 0400 240 921 OPINTO-OHJAAJA Välitalo Martti Puh. 040 024 0897 OPETTAJAINHUONE 040 860 8712 TOIMISTO Avoinna klo 9.00 - 15.00 KOULUSIHTEERIT Määttä Hilkka 040 860 8710 Ylisoivio Marja 040 860 8736 TERVEYDENHOITAJA 040 860 8713 Nevala Heidi, syyslukukausi Kämäräinen Airi, kevätlukukausi Tavattavissa ti ja to klo 8.00 - 16.00 lukiolla.

HENKILÖKUNNAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@kuusamo.fi Sinulle, hyvä lukion aloittanut, Näin aluksi voisin onnitella sinua lukioon tulemisesta, mutta tuota kuulet varmasti tarpeeksi jo opettajilta ja vanhemmilta opiskelijoilta. Oliko onni, että valitsit peruskoulun jälkeen lukion ammattikoulun sijaan? Riippuu sinusta. Lukio ei anna sinulle ammattia eikä valmista sinua mihinkään muuhun kuin jatko-opiskeluun. Saattaa kuulostaa tällä hetkellä tympeältä, mutta todellisuudessa lukiossa opit asioita, joista on sinulle oikeasti tulevaisuudessa hyötyä. Et saa pelkästään vankkaa yleissivistystä, vaan opit myös tuntemaan sen tärkeimmän tekijän tulevaa uraasi ajatellen eli itsesi. Kuinka lukiosta sitten selviää? Voin puhua vain omasta puolestani, kun sanon, että melko helposti. Kaikkea ei tarvitse ottaa turhan rankasti, tietysti jos intoa riittää, niin kukapa estää pänttäämästä illat pitkät? Mutta helpommallakin selviää. En tarkoita, että kannattaa heittää hanskat tiskiin jo ensimmäisen vitosen tai kuutosen napsahtaessa Wilmaan, vaan että tee parhaasi. Silmät ja etenkin korvat auki oppitunneilla ja hyvä terveys auttavat jo pitkälle. Lukio on aikaa, jolloin solmitaan ehkä loppuelämän kestävät ystävyyssuhteet ja aletaan miettiä, millainen ihminen olen ja mitä haluan tehdä. Valmistun itse tänä keväänä vuonna 2011 ja voin sanoa: " I had the time of my life!" terveisin: Jenni Siikaluoma aikanaan ryhmässä 08d

OPETTAJAT Aikkila Asko Alajuuma Kari Ervasti Hannu Danso Merja Hautajärvi Tarmo Honkanen Satu Juntunen Riikka Juusola Riitta Koivuluoma Marja Kokkonen Teuvo Kukkonen Tiina-Maria Manninen Marjut Manninen Pekka Matila Jyrki Mourujärvi Rauno Niskala Kari Nuutila Matti Paakkari Erja Pehkonen Airi Piittinen Riitta Pohjola Osmo Pätsi Ritva

fysiikka, matematiikka musiikki matematiikka, kemia draama matematiikka, fysiikka psykologia uskonto, psykologia biologia, maantiede äidinkieli ja kirjallisuus historia, yhteiskuntaoppi maantiede, terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus rehtori, uskonto, psykologia, filosofia englanti, ruotsi kemia, matematiikka liikunta, terveystieto englanti, ruotsi, latina liikunta historia, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus englanti, ruotsi matematiikka, tietotekniikka ruotsi 3

Riihiaho Mika Saarijärvi Jussi Villanen Sirpa, KAO Välitalo Martti

saksa kuvataide venäjä opinto-ohjaus

RYHMÄNOHJAAJAT Ryhmä 11A 11B 11C 11D

Ohjaaja Riikka Juntunen Hannu Ervasti Marja Koivuluoma Teuvo Kokkonen

Ryhmätila 237 Aristoteles 161 Kielistudio 180 Lönnrot 148 Chydenius

10A 10B 10C 10D

Ritva Pätsi Jyrki Matila Matti Nuutila Riitta Piittinen

163 221 177 176

Lagerlöf Kaila Romeo Juliet

09A 09B 09C 09D 09E 09G

Marjut Manninen Riitta Juusola Osmo Pohjola Mika Riihiaho Asko Aikkila Airi Pehkonen

181 202 215 172 212 247

Canth Mendel Pythagoras Goethe Galilei Koivunen

08-10F

Satu Honkanen

150 A.I.Virtanen

TUTORIT Ryhmä Ryhmä Ryhmä Ryhmä

11A Ville Määttä, Emil Soini 11B Essi Laurila, Jarkko Määttä 11C Eve Karkama, Viivi Seppänen 11D Mervi Tiermas, Elisa Pohjola

AIKATAULUT Jaksot ja koeviikot 1.jakso 11.8. - 3.10. 2.jakso 4.10. – 30.11. 3.jakso 1.12.- 8.2. 4.jakso 9.2. - 10.4. 5.jakso 11.4.- 2.6.

koeviikko koeviikko koeviikko koeviikko koeviikko

26.9- 3.10 23.- 30.11. 1.- 8.2. 30.3.- 10.4. 24.- 31.5.

Uusinta- ja korotuskokeet 17.8. Uusinta + korotus 2.11 Uusinta 4

18.1. 22.2. 29.2. 25.4.

Uusinta Abien uusinta + korotus Uusinta Uusinta + korotus

Päivittäinen työaika I 8.15 - 9.30 II 9.45 -11.00 III 11.45 - 13.00 IV 13.30 - 14.45 (ti ja pe 13.15-14.30) V 14.45 - 16.00 Ryhmänohjaus torstaisin klo 13.05-13.30, läsnäolo pakollista Ravintola Salvia, ruokailuvuorot löytyvät lukujärjestyksestä 1. ruokailu 11.00 - 11.45 2. ruokailu 11.55 - 12.30 Kahvio Sahrami

ma - pe 9.00 -15.30

OPINTOJEN RAKENNE Oppiaine tai aineryhmä

Pakolliset kurssit

Syventävinä opintoina tarjottavat valtakunnalliset koulukohtaiset

Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) - englanti - saksa perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) - ruotsi muut kielet - saksa (B2,B3) - ranska (B3) - venäjä (B3) - latina (B3)

6 6

2 2

5 3

8 8 8 8

Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä

6 10

2 3

2 4

Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia

2 2 1 1

3 2 7 4

2 2 4 2

Uskonto

Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi

3 1 1 4 2

2 3 4 2 2

1 3

Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 3 Musiikki 1-2 3 3 Kuvataide 1-2 3 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 1 _________________________________________________________________

Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään

47-51 vähintään 10 75

TUNTIKAAVIOT jaksot 1-4

Oppitunti I II III IV V

MA 3 2 1 7 8*

TI 6 5 4 2 1

KE 3 7 6 5 8*

TO 1 2 4 7 8*

PE 3 4 5 6

* = opetustunnit sovitaan erikseen jakso 5

Oppitunt i I II III IV V

3 2 1

6 5 4 2

3 1 6 5

1 2 4 6

3 4 5

Kurssitarjotin Lukuvuoden aikana tarjottimeen tulee muutoksia, viimeisin versio Wilmassa punainen = pakollinen kurssi sininen = valtakunnallinen syventävä kurssi vihreä = koulukohtainen syventävä kurssi keltainen = soveltava kurssi

1.jakso 1 ÄI1 ENA10 RA31 MAA1.2MAA17

BI1

GE1

KE4

ET1 YH3 KU2 6

LI2

2 ÄI1.2 ENA4 ENA8 RUB10 3ENA11 RUB7 VE31 SAB34 4 ÄI1.3 ÄI6 ENA9 RA34 5 ÄI6.2 ÄI7 ENA1 ENA7 6 ÄI6.3 ENA7.2 SAA6 RUB1 7 ÄI8 ENA1.2ENA4.2 RUB3 8 BI6.2 KUVE1 LI7 LI8

MAA6 FY1.2 BI5 FI1 HI4 YH2 KU1 LI1 TE3 MAB10 BI3 UE3 OP1 LIE1 LIE4 ALP1 ALP6 ALP11ALP16 RUB4 MAB4 PS2 BI2 KE1 FY7 UE1 YH1 RUP1 RUB8 MAA6.2MAA12 FY4 UE4 PS1 HI1.2 LI1.2 MU1 MAB9 MAA16 UE1.2 FY1 HI1 YH4 LI2.6 MU1.2 SAB31 MAA1 MAB1 MAB8MAA13 GE2 UE5 YH1.2 RA37 ÄI11

Oma lukujärjestykseni

Oppitunti I II III IV V

MA 3 2 1 7

6 5 4 2 1

3 7 6 5

TO 1 2 4 7

PE 3 4 5 6

2.jakso 1 ÄI12 ENA2 ENA9.2 MAA2 MAA13.2 UE3.2 LI1.3 KU1.2 TE2 SAAP1 Saksan peruskurssin tunnit keskiviikkoisin 8.15-9.30 (jaksot 2-4) 2 ÄI1.4 ÄI8.2 ENA2.2 ENA4.4 MAB7 MAA7.2 UE2 FI1.2 HI1.3 YH3.2 KU3 TE1 3 ÄI2 RUB3.2ENA7.4 VE32 MAA14.2 GE1.2 FY8 KE1.3 YH1.4 LIE2 LIE5 ALP2 ALP7 ALP12ALP17 4 ÄI2.2 ÄI9.4 ENA1.4 ENA12 RUB4.2 RUB9 MAA2.2 MAA14 KE2 GE3 FI1.3 YH1.3 LI2.2 5 ÄI4 ÄI9.2 ENA1.3 ENA5 RUB6 MAA12.2MAB9.2 BI2.2 FY12 UE1.3 PS3 HI5 MU2 6 ÄI9.3 ENA5.2ENA8.2 SAA7 RUB1.3 RUB5 MAB1.2MAB4.2 KE5 GE4 PS4 HI1.4 TE1.2 MU1.3 7 HYG1 ENA4.3ENA7.3ENA10.2 RUB1.2 SAB37 MAB5 MAA7 BI4 ET2 PS1.2 LI6 YH2.2 8DR1RA38 Oma lukujärjestykseni

Oppitunti I II III IV V

MA 3 2 1 7

6 5 4 2 1

3 7 6 5

TO 1 2 4 7

PE 3 4 5 6

3.jakso 1 ENA5.4 RUB8.2 RUB5.2 SAB35 MAA3.2 MAA8 UE1.4 PS2.2 KU1.3 LI5 2ENA10.3RUB7.2 MAA3 MAA8.2 GE2.2 UE2.2 FI2 HI6 KU4 3 ENA6.3 RUB4.3 VE33 MAA15 GE5 UE4.2 PS3.2 KE1.4 HI3.2 HYG1.2LIE3LIE6ALP3ALP8ALP13ALP18 4 SAA8 RUB1.4 MAB2 MAB6 BI1.2 FY9 ET3 FI1.4 PS5 YH1.5 5 ENA8.4 RUB2 RUB10.2 SAB32 MAB4.3 BI2.3 FY1.3 KE7 HI3 6ENA11.2 RA32 SAB38 MAB5.2 MAA15.2 FY5 KE6 HI4.2 MU2.2 7 RUB4.4 RA35 MAA11 MAB10.2 BI6 FY3 PS1.3 YH2.3RUOKA1 8LI4LI4.2 Oma lukujärjestykseni

Oppitunti

KE 7

I II III IV V

3 2 1 7

6 5 4 2 1

3 7 6 7

1 2 4 7

3 4 5 6

4.jakso 1ÄI2.4 2 ÄI3 3 ÄI4.3 4 ÄI3.2 5 ÄI4.4 6 ÄI3.3 7 ÄI6.4 8 LK1

ENA3 MAA4.2 BI1.3 FY2 HI7 LI1.4 KU2.2 TE3.2 ENA6 RUB9.2 MAA4 MAA11.2 BI2.4 FY10 KE1.2 YH2.4KU1.5TE2.2 VE34 GE1.3 FI1.5 ALP4 ALP9 ALP14ALP19 ENA9.3 RUB5.3 MAB2.2 MAA9 GE2.3 UE3.3 PS1.4 HI4.3 LI2.3 ENA6.4 ETK1 MAB3 PS2.3 HI2 MU2.3 TE1.4 ÄI5 RUB2.3 MAB5.3 UE2.3 HI2.2 KE3 PST1 MU6 TE1.3 ENA3.2 RUB2.2 MAB6.2 MAA9.2 FY1.4 OP2 LI2.4 REM1 DR2

Oma lukujärjestykseni

Oppitunti I II III IV V

MA 3 2 1 7

6 5 4 2 1

3 7 6 5

TO 1 2 4 7

PE 3 4 5 6

5.jakso 1 2 3 4 5 6 7

ÄI3.4EENA8.5 RUB5.4 RA33 MAB7.2 MAA5.2 GE2.4 PS4.2 LI2.5 KU1.4 TE2.3 ÄI6.6 ENA3.4 RUB6.2 RA36 GE1.4 GE3.2 FY1.5 HI3.3 LI3 KU2.3 ÄI12.2 RUB3.4 VE35 BI4.2 MAA10 PS6 LI3.2 HI2.3 HYG1.3 ALP5 ALP10 ALP15 ALP20 ÄI6.5 ENA13 RUB2.4 MAB3.2 MAA5 BI1.4 KE2.2 UE3.4 HI4.4 LI1.5 ÄI5.4 ENA3.3 RUB6.3 SAB36 MAB6.3 BI2.5 FY3.2 KE1.5 UE2.4 HI2.4 MU1.4 ÄI5.3 ENA6.2 RUB3.3 SAB33 MAB8.2 MAA10.2 FY6 PS3.3 HI3.4 MU1.5 LK2

Oma lukujärjestykseni (HUOM! Kiertotuntikaavio poikkeaa jaksoista 1-4)

Oppitunti I II III IV V

MA 3 2 1

6 5 4 2

3 1 6 5

TO 1 2 4 6

PE 3 4 5

LUKUVUODEN KALENTERI 2011-2012 Tapahtumakalenteriin tulevat muutokset ovat mahdollisia! 32

8.8.

9.8.

10.8.

Opettajien koulutuspäivä klo 9-15

11.8.

Koulu alkaa ykkösillä klo 9.00, muilla klo 10.00

12.8.

Ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy

15.8.

16.8.

Koulukuvaus, ilmoittautuminen syksyn yo-preppauksiin päättyy

17.8.

Koulukuvaus jatkuu, uusinta- ja korotuskoe klo 15-18

18.8.

RO (=ryhmänohjaus) klo 13.05, ryhmien järjestäytyminen

19.8.

11-ryhmät Oivangissa

22.8.

23.8.

24.8.

ykkösten kotiväenilta klo 18

25.8.

RO (=ryhmänohjaus), oppilaskunnan syyskokous klo 13.05

26.8.

29.8.

30.8.

31.8.

Kurssivalinta-aika päättyy

1.9.

RO, ABI-INFO klo 13.05

2.9.

5.9.

6.9.

7.9.

8.9.

9.9.

12.9.

ykkösten valinnat lukuvuodelle 11-12 Wilmaan klo 15 alkaen

RO klo 13.05 Kuullunymmärtämiskokeet: toinen kotimainen kieli, pitkä ja 9

keskipitkä oppimäärä, ruotsi klo 8.15

13.9.

vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti klo 8.15, saksa klo 10.45, venäjä klo 12.45

14.9.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä: saksa klo 8.15, englanti klo 10.45, ranska klo 12.45, venäjä klo 13.45

15.9.

RO klo 13.05, Operaatio Nälkäpäivä

16.9.

Äidinkielen tekstitaidon koe. Taulukot ja laskimet tarkistukseen fysiikan koetta varten klo 12 mennessä.

19.9.

Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

20.9.

21.9.

Vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti ja venäjä

22.9.

RO klo 13.05, 7. tuntinumeron koe 13.30

23.9.

Ruotsi, A- ja B-taso

26.9.

Äidinkielen esseekoe, KOE 1 koe 9-12 +kertaustunti (villasukkaviikko)

27.9.

- taulukot ja laskimet tarkistukseen matematiikan koetta varten klo 12 mennessä, KOE 2, kehittämisryhmän kokous klo 13.15

28.9.

Matematiikka, lyhyt ja pitkä oppimäärä KOE 3

29.9.

- taulukot ja laskimet kemian ja maantieteen koetta varten tarkistukseen klo 12 mennessä, KOE 4, opettajainkokous (2.jakson suunnittelu) klo 13.30

30.9.

Uskonto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto KOE 5

3.10.

Vieras kieli, lyhyt oppimäärä, KOE 6

4.10.

2. JAKSO ALKAA

5.10

6.10.

7.10.

10.10.

11.10.

12.10.

1.jakson kokeiden palautus

13.10.

RO klo 13.05, opettajainkokous klo 15.00 (1.jakson arvostelu)

14.10.

17.10.

18.10.

19.10.

20.10.

RO (=ryhmänohjaus) klo 13.05

RO klo 13.05 10

21.10.

Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy

24.10.

Syysloma 24.-28.10.

25.10.

26.10.

27.10.

28.10.

31.10.

1.11.

2.11.

Uusintakoe klo 15-18

3.11.

RO, ABI-INFO klo 13.05

4.11.

7.11.

8.11.

9.11.

10.11.

11.11.

14.11.

15.11.

16.11.

17.11.

18.11.

21.11.

7.tuntinumeron koe klo 13.30

22.11.

Ilmoittautuminen kevään 2012 ylioppilaskirjoituksiin päättyy (lukitodistukset mukaan)

23.11.

KOE 1, koe 9-12 + kertaustunti (villasukkaviikko)

24.11.

KOE 2, kehittämisryhmän kokous klo 13.15

25.11.

KOE 3

28.11.

KOE 4

29.11.

KOE 5, opettajainkokous (3.jakson suunnittelu) klo 13.30

30.11.

KOE 6

1.12.

3. JAKSO ALKAA, RO klo 13.05

2.12.

Syksyn ylioppilasjuhla, Kuusamotalo klo 13

5.12.

RO, ABI-päivät Oulussa

6.12.

Itsenäisyyspäivä (vapaapäivä)

7.12.

2.jakson kokeiden palautus

8.12.

Lapin yliopiston abipäivät, RO klo 13.05, opettajainkokous (2.jakson arvostelu) klo 15.00

9.12.

12.12.

13.12.

14.12.

15.12.

16.12.

19.12.

20.12.

21.12.

22.12.

Joulujuhlapäivä

23.12.

Joululoma 23.12.2011 - 8.1.2012

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

2.1.

3.1.

4.1.

5.1.

6.1.

Loppiainen

9.1.

Kevätlukukausi alkaa

10.1.

11.1.

Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy

12.1.

RO klo 13.05

13.1.

16.1.

17.1.

18.1.

Uusintakoe klo 15-18 12

19.1.

päivätyökeräys ja ysien lukioon tutustuminen

20.1.

Ilmoittautuminen preliminääreihin ja kevään yo-preppauksiin päättyy

23.1.

24.1.

25.1.

Kolmosten ja nelosten kotiväenilta klo 18

26.1.

RO, ABI-INFO klo 13.05

27.1.

30.1.

31.1.

1.2.

KOE 1, koe 9-12 + kertaustunti, (villasukkaviikko), kehittämisryhmän kokous klo 13.15

2.2.

KOE 2

3.2.

KOE 3

6.2.

KOE 4, opettajainkokous (4.jakson suunnittelu) klo 13.30

7.2.

KOE 5

8.2.

KOE 6

9.2.

4. JAKSO ALKAA, RO klo 13.05

10.2.

Äidinkieli, tekstitaidon koe

13.2.

Kuullunymmärtämiskokeet: vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti klo 8.15, saksa klo 10.45, ranska klo 12.45 ja venäjä/espanja klo 14.45

14.2.

Ruotsi A- ja B-taso klo 8.15, abien kokeiden jako klo 9.40

15.2.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä: saksa klo 8.15, ranska klo 10.45, venäjä klo 12.45, englanti klo 13.45 ja espanja/italia klo 15.00,

16.2.

3.jakson kokeiden palautus klo 8.40-11.00, penkkarit klo 12.15, opettajainkokous (3.jakson arvostelu) klo 14.00

17.2.

Vanhojen päivän tanssit liikuntahallilla klo 13 ja 17.00, juhlaillallinen klo 18.30

20.2.

Yo-preppaukset viikoilla 8 ja 9, Abitodistus tarvittaessa toimistosta, ilmoittautuminen abien uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy

21.2.

22.2.

Abien uusinta- ja korotuskoe klo 15-18

23.2.

RO klo 13.05

24.2.

Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy

27.2.

Yhteishaku 27.2.-17.3. syksyllä 2012 alkavaan ammatilliseen ja lukiokoulutukseen

7.tuntinumeron koe

28.2.

29.2.

Uusintakoe klo 15-18

1.3.

RO klo 13.05

2.3.

5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

9.3.

12.3.

Äidinkieli, esseekoe

13.3.

- taulukot ja laskimet tarkistukseen kemian ja maantieteen koetta varten klo 12.00 mennessä

14.3.

Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto

15.3.

RO klo 13.05

16.3.

Vieras kieli, pitkä oppimäärä: englanti, saksa, venäjä

19.3.

Ruotsi A- ja B-taso

20.3.

- taulukot ja laskimet tarkistukseen fysiikan koetta varten klo 12.00 mennessä.

21.3.

Psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

22.3.

RO klo 13.05, taulukot ja laskimet matematiikan koetta varten tarkistukseen klo 12.00 mennessä

23.3.

Matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä

26.3.

Vieras kieli, lyhyt oppimäärä

27.3.

28.3.

29.3.

7.tuntinumeron koe

30.3.

KOE 1, koe 9-12 + kertaustunti (villasukkaviikko), kehittämisryhmän kokous klo 13.15

2.4.

KOE 2

3.4.

KOE 3

4.4.

KOE 4, opettajainkokous (5.jakson suunnittelu) klo 13.30

5.4.

KOE 5

6.4.

Pääsiäisloma

9.4.

Talviloma 5.-9.3.

10.4.

KOE 6

11.4.

5. JAKSO ALKAA

12.4.

RO klo 13.05

13.4.

16.4.

17.4.

18.4.

4.jakson kokeiden palautus

19.4.

RO klo 13.05, opettajainkokous (4.jakson arvostelu) klo 15.00, Ilmoittautuminen uusinta- ja korotuskokeeseen päättyy

20.4.

23.4.

24.4.

25.4.

Uusinta- ja korotuskoe klo 15-18

26.4.

RO klo 13.05

27.4.

30.4.

1.5.

2.5.

3.5.

4.5.

7.5.

8.5.

9.5.

10.5.

11.5.

14.5.

15.5.

16.5.

17.5.

18.5.

21.5.

22.5.

23.5.

ABIT - 75 kurssia suoritettuna

RO, ABI-INFO syksyn yo-kokeisiin ilmoittautuville klo 13.05 Ilmoittautuminen lv:n 12-13 kursseille Wilmassa klo 15.00 Ilmoittautuminen kursseille päättyy klo 15.00

RO klo 13.05

24.5.

KOE 1, koe 9-12 + kertaustunti (villasukkaviikko), opettajainkokous (stipendikokous) klo 13.30

25.5.

KOE 2

28.5.

KOE 3, kehittämisryhmän kokous klo 13.15

29.5.

KOE 4

30.5.

KOE 5

31.5.

KOE 6

1.6.

5.jakson kokeiden palautus klo 9-11, opettajainkokous klo 12.30 (5.jakson arvostelu, lukuvuoden 12-13 suunnittelu)

2.6.

Kevätjuhla liikuntakeskuksessa klo 11.00, abit paikalle klo 10 (Yo-lakki mukaan, nimellä varustettuna!)

OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuorituksen arviointi 16

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään yleisesti kunkin lukuvuoden suunnittelun yhteydessä. Käytänteitä ovat esimerkiksi jakson päättövaiheen lukujärjestys ja jatkuvan näytön merkitys kursseilla.

Opiskelijan opiskeleman kurssin arviointiin vaikuttavat seikat: - kurssin alussa sovitut tehtävät ja kokeet - sovittujen tehtävien palautusaikataulut - poissaolot - opiskelija on velvollinen selvittämään poissaolonsa kurssilta - jos poissaoloja ei selvitetä, opettaja voi arvioida jo kurssin aikana sen keskeytyneeksi (K) - poissaolot on selvitettävä kurssin aikana - jos opiskelija sairastuu äkillisesti koeviikolla, hänen huoltajansa ilmoittaa asiasta viimeistään koeaamuna (klo 9.00 mennessä) opettajainhuoneeseen 040-860 8712 Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisesti seuraavilla ehdoilla: - tekemällä hakemus ao. aineenopettajalle - ensimmäistä oppiaineen pakollista kurssia ei voi pääsääntöisesti suorittaa itsenäisesti - peräkkäisiä kursseja ei voi yleensä suorittaa itsenäisesti - kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää kurssiin liittyvien tehtävien palauttamista ennen koetta Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat lainsäädännön edellyttämän mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4B10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja ovat suoritusmerkintä (S = suoritettu) tai hylätty (H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevasta kurssisuorituksesta tehdään merkintä arvostelun yhteydessä. Keskeytynyt kurssi (K= keskeytynyt) merkitään arvosteluun. Arvosanan saaminen edellyttää kurssin uudelleen suorittamista. 17

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja. Jos kurssin opettajia on useita, opettajat päättävät arvioinnista yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Jos opiskelijan opintomenestys on heikko, hänelle annetaan tiedote opinnoista, jonka huoltaja allekirjoittaa. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa yhden kerran korotuskuulustelussa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee hyväksytyn kurssiarvosanan suorituksista parempi. Hylätyn arvosanan voi korottaa uusintakuulustelussa yhden kerran. Yhdessä kuulustelussa ei voi suorittaa useampia kursseja kerrallaan. Uusintakuulustelusta poisjääminen pätevää syytä ilmoittamatta katsotaan suorituskerraksi. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23') on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosanaasteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1B5 1 (tyydyttävä) 2 (tyydyttävä) 3 (hyvä) 4 (hyvä) 5 (kiitettävä)

lukioasteikko 5 (välttävä) 6 (kohtalainen) 7 (tyydyttävä) 8 (hyvä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)

asteikko 1B3 1 1 2 2 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia. Kuusamon lukion opiskelijan muussa oppilaitoksessa tai ulkomailla suorittamat opinnot voidaan hyväksyä joko korvaamaan lukion oppiaineen kurssia, mikäli opinnot tavoitteiltaan vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja, tai katsoa soveltavan kurssin suoritukseksi. Korvaavuudesta päättää rehtori.

Penkkarit 1960-luvulla

ASIAT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ Abipäivät Kuusamon lukio järjestää abeille tutustumisretkiä lähialueen yliopistoihin. Oulun yliopiston abipäivä on to 11.11.10 ja Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun abipäivä 9.12.2010. Abipäivillä yliopiston henkilökunta ja opiskelijat esittelevät opetustarjontaa ja ainejärjestötoimintaa. Katso myös Opiskelijan Kajaani- tapahtuma Arvosanan korottaminen Hylättyä arvosanaa (4) saa korottaa yhden kerran. Vaihtoehtoina ovat osallistuminen uusintakuulusteluun tai meneminen uudelleen samalle kurssille. Uusintakuulusteluun osallistumisen ehtona on sen suunnitteleminen, miten saa kurssin hyväksytysti suoritetuksi. Tämä tapahtuu täyttämällä Oppimisen tukisuunnitelma -lomake (lomakkeita toimistossa). Jos hylätty arvosana tulee aivan alussa sellaisessa oppiaineessa, jossa on monta pakollista kurssia (esim. kielet, matematiikka), kannattaa käydä kurssi uudelleen: tukeva pohja mahdollistaa ja helpottaa myöhempiä opintoja. Arvostelu Lukion opiskelija saa jokaisen jakson päätteeksi jaksoarvostelun, johon on merkitty siihen saakka suoritettujen kurssien arvosanat. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan asteikolla 4 – 10, soveltavat kurssit ”S”-merkinnällä. Päättötodistukseen ei tule yksittäisten kurssien arvosanoja vaan kunkin aineen koko oppimäärän laajuus sekä sen arvosana (keskiarvo). Hammashoito Hammashoidosta huolehtivat Kuusamon terveyskeskuksen hammaslääkärit Kuusamon terveyskeskuksessa, os. Raistakantie 1. Ilmaiseen hammashoitoon ovat oikeutettuja kuusamolaiset alle 18-vuotiaat opiskelijat. Ajanvaraus: ma-to 8.00 – 15.00 ja pe 8.00-14.30 p. 040 – 860 8888. 20

Hylättyjen suoritusten enimmäismäärä Valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista enimmillään yksi kolmasosa saa olla hylättyjä suorituksia alla olevan taulukon mukaisesti: Kursseja Hylättyjä enintään. 1 0 2 0 3 1 4 1 5 1 6 2 7 2 8 2 9 3 10 3 Hyväksilukeminen Rehtori voi hyväksyä muualla suoritettuja opintoja lukion oppimäärään sisältyviksi kursseiksi, jos niiden sisältö liittyy lukion opetussuunnitelmaan ja niiden laajuus vastaa lukion kurssia. Hyväksilukeminen tapahtuu aina kirjallisten dokumenttien (todistus tms.) pohjalta. Seuroissa tapahtuvaa urheilua ja urheiluvalmennusta (esim. jalkapallo, jääkiekko, hiihto, salibandy, tanssi, voimailulajit) voidaan 1. lukuvuonna lukea hyväksi enintään 4, toisena lukuvuonna samoin 4 ja kolmantena lukuvuonna enintään 2 kurssia, yhteensä enimmillään 10 kurssia. Liikunnan erikoiskursseja (LIE) voi suorittaa lukion aikana yhteensä 6. Omaan lajiin läheisesti liittyvää harjoittelua ja valmennusta voi siis olla enimmillään 16 kurssia lukion pakollisten, syventävien ja soveltavien liikuntakurssien lisäksi. Tarkemmat tiedot opintoohjaajalta tai rehtorilta. Itsenäinen suoritus Kurssin voi suorittaa itsenäisesti osallistumatta opetukseen. Tämä edellyttää opettajan kanssa tehtävää sopimusta (lomakkeita opolta). Edellytyksenä pääsääntöisesti on, että on edellytyksiä kurssin itsenäiseen suorittamiseen (riittävän hyvä menestys aiemmilla ko. oppiaineen kursseilla) ja peruste olla osallistumatta lähiopetukseen (esim. sairaus). Itsenäiseen suoritukseen voi sisältyä kirjallisia tehtäviä, suullisia kokeita ja/tai kirjallisia kokeita. Jakso Lukuvuosi koostuu viidestä jaksosta, joissa kullakin on omat kurssinsa tarjolla. Kukin jakso päättyy koeviikkoon (kuusi päivää). Ks. koeviikko. Jaksoarvostelu Kunkin jakson jälkeen opiskelija näkee Wilmassa (ks. Wilma) ko. jakson aikana suorittamiensa kurssien numerot (sekä aiemmat suoritukset). Kertaustunti Kertaustunti on pakollinen osa kurssia. Se pidetään koetta edeltävänä päivänä klo 12.15 tai 12.30 opettajan ohjeiden mukaan. Tunti pidetään siinä luokassa, missä kurssi on pidetty. Kertaustunnilla käydään läpi kurssin keskeiset asiat ja mahdollisesti hyvät vinkit kokeeseen. K-merkintä 21

Keskeytysmerkintä annetaan, jos kurssin suoritus keskeytyy. Esim. kurssiin kuuluva tehtävä jää palauttamatta tai poissaoloja on liikaa. Kirjasto Naturpolis Kirjasto sijaitsee Kahvila Sahramin naapurissa. Kirjastosta löydät niin paperimuotoisia tiedonlähteitä kuin verkkoaineistoakin, kaunokirjallisuutta unohtamatta. Henkilökunnalta voit pyytää apua tiedonhakuun. Kirjoja ja lehtiä voit lainata kaupunginkirjaston kirjastokortilla. Kirjaston tietokoneet on varustettu internet-yhteyksin ja toimisto-ohjelmin. Koe Koe alkaa klo 9. Aikaisintaan voi poistua klo 10.45 Koeaika päättyy klo 12. Omat paperit ja kirjoitustarvikkeet oltava kokeessa mukana. Koe siinä luokassa jossa kurssikin (ellei muutoksesta ilmoitettu). Kokeen jälkeen on ruokailu ja seuraavan päivän kokeen kertaustunti. Kotisivut Kuusamon lukion kotisivut löytyvät osoitteesta www.kuusamonlukio.fi Koeviikko Jakson kuusi viimeistä päivää muodostavat koeviikon, jolla on oma työjärjestyksensä. Koeviikon ensimmäisenä päivänä on 1. tuntipaikalla ollut oppiaine, 2. päivänä 2. tuntipaikalla ollut oppiaine jne. Kokeet ovat samassa luokassa kuin kurssi. Koe alkaa klo 9.00 ja päättyy 12.00. Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo 10.45. Koevilppi Lukiolain 26 §:n mukaan opiskelijalle, joka ”menettelee vilpillisesti”, voidaan antaa kirjallinen varoitus tai, jos teko on vakava tai jatkuu varoituksesta huolimatta, voidaan ottaa käyttöön määräaikaiset erottamismenettelyt. Korotuskoe Kaksi kertaa vuodessa (elokuu, huhtikuu) järjestettävä koe, jossa voi yhden kerran yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa; parempi tulos jää voimaan. Ilmoittautuminen viikkoa ennen koetta toimistoon. Elokuun koe 18.8.10. klo 15.00 – 17.45, ilmoittautuminen viimeistään 13.8.09. Koepaperit näihin kokeisiin tulevat koululta! Koulumatkatuki Kela maksaa lukiossa opiskelevalle koulumatkatukea päivittäisten koulumatkojen kustannuksiin. Koulumatkatuki voidaan myöntää, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 km, lomakkeita lukion toimistosta. Kurssi Lukio-opinnot jakautuvat kursseihin, joiden laajuus on keskimäärin 38 tuntia (lähiopetus, kertaustunti, koe, kokeen palautus). Soveltavat kurssit voivat olla laajempia tai suppeampia. Kurssi arvostellaan ks. kurssiarvostelu. Kursseja on neljänlaisia: pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Kurssiarvostelu Opettaja/opettajat arvostelevat kurssin sen päätyttyä. Arvostelu perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin, aktiiviseen läsnäoloon ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kaikki pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit (lukuun ottamatta OP1, OP2, OP3) arvostellaan numeroin 4-10. 22

10 = erinomainen 9 = kiitettävä 8 = hyvä 7 = tyydyttävä 6 = kohtalainen 5 = välttävä 4 = hylätty Soveltavat kurssit, koulukohtaiset syventävät kurssit ja opinto-ohjaus (OP1-3) arvostellaan S = suoritettu, K = kesken, H = hylätty. Kurssitarjotin Lukion opetustarjonta on koottu kurssitarjottimeen, kurssien nimet lyhenteinä. Tarjotin käsittää viisi jaksoa. Samaan aikaan opetettavat kurssit ovat samalla rivillä eli tuntipaikalla. Yhdeltä tuntipaikalta voidaan valita vain yksi kurssi. Tuntipaikan tuntien sijoittumisen lukujärjestykseen näet kiertotuntikaaviosta. Tarjotin näkyy myös Wilmassa. Kurssivalinnat Kurssivalinnat tehdään tavallisimmin toukokuussa. Ensimmäisen vuoden valinnat jaksoille 2-5 tehdään elo-syyskuun vaihteessa. Muutokset kurssivalintoihin tulee tehdä viimeistään viikkoa ennen jakson vaihtumista opinto-ohjaajalle tai rehtorille. Kun menet muuttamaan kurssia, ota ensin selville kurssin lyhenne ja järjestysnumero (esim. BI2.2= toinen tämänniminen kurssi). Ohjelma tunnistaa kurssit tällä (eikä tuntipaikkanumerolla). Jos suunnitelmasi muuttuvat etkä aio osallistua kurssille, jonka olet valinnut, peru ilmoittautumisesi opon luona, jotta opettajan päiväkirja olisi ajan tasalla ja muut halukkaat pääsisivät kurssille. Lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus Jos epäilet, että sinulla on lukihäiriö tai muu oppimisen vaikeus, ota yhteyttä opinto-ohjaajaan tai ryhmänohjaajaan. Oppimisen vaikeudet kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman pian, jotta ne voidaan tarvittaessa kartoittaa ja ottaa huomioon opetus- ja/tai koejärjestelyissä tai ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa. Yleinen lukitestaustilaisuus pidetään syyskuun puolivälissä. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Ilmoittautuminen opolle. Lukiodiplomit Musiikin lukiodiplomi on opinnäyte, joka arvioidaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Opettajan lisäksi sitä arvioi vähintään yksi lukion ulkopuolinen henkilö. Diplomin suorittaminen edellyttää vähintään neljän lukion musiikin kurssin suorittamista. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot ja musiikkitoiminta voidaan liittää mukaan lukiodiplomiin. Diplomin suorittamisesta saa erillisen todistuksen, joka on lukion päättötodistuksen liite. Kuvataiteen ja liikunnan lukiodiplomiin pätee musiikin diplomin suoritusohjeet ceteris paribus. Lukiolaisten liitto Ks. www.lukio.fi. Lukion oppimäärä ja opiskeluoikeus Kun lukion oppimäärä, (pakolliset, syventävät ja kokonaiskurssimäärä 75) täyttyy kolmannen lukiovuoden keväällä, opiskelijalla ei ole opinto-oikeutta neljännen vuoden syksyllä, vaikka osa yo-kirjoituksista olisi vielä suorittamatta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei edellytä koulun kirjoilla olemista. 23

Lukukammio Toisessa kerroksessa kirjaston ”päällä” on viisi lukukammiota, joista voi varata muutamaksi tunniksi käyttöönsä. Ne on varustettu tietokoneella. Avaimen saa kuittausta vastaan 8-11 toimistosta, 11:n jälkeen kirjastosta. Lumakahvila Kerran viikossa koulupäivän jälkeen on avoinna Lumakahvila. Lumakahvila tukee matematiikan, fysiikan ja kemian opiskelua. Siellä on hyvä tehdä kotitehtäviä yhdessä tai vaikkapa yksinkin, tarvittaessa opettajan avustamana. Sinne kannattaa tulla heti, kun on tarvetta esimerkiksi tukiopetukseen, erityisesti koeviikon lähestyessä. Lumakahvilaan voi tulla myös muutoin vain, se on paikka harrastaa matemaattisia aineita. Lukio tarjoaa kahvia tai teetä ja pientä suuhun pantavaa. Lukuloma Kolmannen opintovuoden kolmannen jakson jälkeen alkaa lukuloma. Sen aikana valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Luonnontieteiden (fysiikka, kemia) työkurssit HYVÄ TIETÄÄ! Kurssien aikana voi koulun käytävillä olla ilmanvaihdosta johtuen normaalista poikkeavia hajuja, jotka eivät ole kuitenkaan vaarallisia. Löytötavarat Jos löydät, toimita toimistoon. Jos etsit, kysy toimistosta. Maksut Opetus ja ruokailu ovat lukiossa maksuttomia. Kirjat ks.Oppikirjat, työvälineet ja materiaalit opiskelija hankkii itse. Opintomatkat voivat olla maksuttomia tai maksullisia. Moottoriajoneuvot Ajoneuvot on pysäköitävä paikoitusalueelle hyvään järjestykseen. Lämpöpistokepaikat (kaksi ruutua) on tarkoitettu lukion henkilökunnan ja vieraiden käyttöön.

Käytä pyörää ja kypärää! Nettietiketti 24

Nettietiketti tarkoittaa sääntöjä ja ohjeita, jotka koskevat oppilasverkon (ks. Oppilasverkko) käyttöä. Ohjeet käydään läpi ensimmäisellä ryhmänohjauskerralla. Ohjeet hyväksytään (opiskelija/vanhemmat tai huoltajat) ja tunnukset jaetaan. Opinto-ohjauskurssit OP1 on pakollinen kurssi, joka tulee suoritetuksi ryhmänohjauksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin osallistumalla. Merkintä annetaan viimeisen opiskeluvuoden keväällä. OP2 on valtakunnallinen syventävä kurssi. Se on tarkoitettu niille (lähinnä 2. vuoden opiskelijoille), jotka eivät vielä hae opiskelupaikkaa. Opintotuki Lukion opiskelijat kuuluvat opintotukijärjestelmän piiriin (opintoraha, asumislisä, opintolaina). Opintorahaa ei myönnetä alle 17-vuotiaalle. Asumislisä on 80 % tukeen oikeutetuista asumismenoista. Neuvoja ja hakemuslomakkeita saa toimistosta koulusihteereiltä. Opiskelijan Kajaani -tapahtuma Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää tutustumispäivän, joka on tarkoitettu Kajaanin opiskelumahdollisuuksista kiinnostuneille. Erikseen ilmoitettu hinta sis. matkan, aterian ja materiaalin. Opiskelutodistus Matkahuoltoa, VR:n korttia, asunnon hankkimista yms. varten opiskelutodistuksen – todisteen siitä että on jonkin oppilaitoksen senhetkinen opiskelija – saa toimistosta. Todistus oikeuttaa alennuksiin. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen, esim. englannin (lukion päättötodistukseen tuleva) arvosana on yksittäisten kurssien arvosanojen keskiarvo. Keskiarvo pyöristyy ylöspäin puolivälistä: esim. jos kokeiden keskiarvo on vähintään 7.50, oppimäärän arvosana on 8. Arvosanaan luetaan valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit (ei soveltavia, joista annetaan S-merkintä). Soveltavilla kursseilla voi olla arvosanaa kohottava merkitys.) Oppilaskunta  Hallituksen kokoonpano Jokaisesta opetusryhmästä valitaan lukuvuoden alussa yksi opiskelija ryhmän puheenjohtajaksi ja hänen lisäksi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajaksi valittu on myös ryhmänsä edustaja oppilaskunnan hallituksessa, joka nimitetään virallisesti oppilaskunnan syyskokouksessa lukuvuoden alkuviikkoina. Oppilaskunnan ja hallituksen toiminnan pelisäännöt käydään läpi syksyn ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Hallituksen jäsenyydestä saa pyydettäessä todistuksen rehtorilta. Hallituksen tehtävät Hallitus ajaa opiskelijoiden etuja niin kouluviihtyvyyden, opetusjärjestelyiden kuin virkistystoiminnankin alueilla osallistumalla mm. juhlien ja tapahtumien järjestelyihin sekä järjestämällä oppilaskunnan omia tilaisuuksia. Oppilaskunta tekee myös aloitteita ja ottaa kantaa koulussa tapahtuviin muutoksiin. Oppilaskunnan hallitus toimii yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa mutta kuitenkin on täysin erillisenä ja itsenäisenä yksikkönä. Hallituksen kokoontuminen Hallitus kokoontuu noin kahden viikon välein, riippuen käsiteltävien asioiden määrästä. Päätetyt kokouspäivät laitetaan mukaan jaksosuunnitelmaan. Kokoontumistila on pääsääntöisesti neuvotteluhuone ja kokoontumiset tapahtuvat yleensä kouluaikana. Opettajat ja rehtori 25

osallistuvat tarvittaessa kokouksiin. Kokoukset ovat avoimia, ja sihteerin laatimat pöytäkirjat ovat kaikkien luettavissa. Mikäli jonkun ryhmän puheenjohtaja on estynyt saapumasta hallituksen kokoukseen, kyseisen ryhmän varapuheenjohtaja on velvollinen saapumaan hänen sijaisekseen. Hallituksen päätökset Hallituksen kokouksissa jokaisella hallituksen jäsenellä on oikeus ilmaisista mielipiteensä ja osallistua päätöksentekoon. Yleensä päätökset tehdään yksimielisesti, mutta tarvittaessa turvaudutaan äänestykseen. Mikäli äänet jakautuvat tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla kokouksessa. Oppilaskunnan varat ja omaisuus Oppilaskunnalla on oma pankkitili, jonka valtakirja on rahastonhoitajalla. Varojen käytöstä päätetään aina koko hallituksen kesken. Varoja käytetään oppilaiden hyväksi. Rahastonhoitaja pitää tilitarkastajien ohjeiden mukaan kirjaa varojen käytöstä. Oppilaskunnalla on omaisuuden säilytystä varten käytössä lukollinen kaappi neuvotteluhuoneessa. Oppilasverkko Monissa tiloissa (luokat, lukukammiot jne.) on tietokoneita, joita käytetään opetuksessa. Kirjautumiseen tarvittavan verkkotunnuksen saa ryhmänohjaajalta. Jos tunnus unohtuu, kysy sitä ryhmänohjaajalta. Olet vastuussa tunnuksestasi! Oppikirjat Suurin osa ensimmäisen vuoden oppikirjoista on lainattavissa kirjasto Naturpoliksesta. Kirjat lainataan kirjastokortilla ka ne saa lainaan yhden jakson ajaksi. Kirjoihin ei saa tehdä merkintöjä. Omia kirjoja voi hankkia ja käyttää entiseen tapaan. Lainauksen ulkopuolella ovat pääosin syventävien kurssien kirjat Pitkä matematiikan vaihto lyhyeen Pitkän matematiikan voi määrätyin edellytyksin vaihtaa lyhyeen. Jo suoritetut pitkän matematiikan kurssit korvaavat lyhyen matematiikan kursseja seuraavasti: MAA1 korvaa MAB1:n, MAA3 korvaa MAB2:n, MAA6 korvaa MAB5:n, MAA7 korvaa MAB4:n, MAA8 korvaa MAB3:n. Muista hyväksytysti suoritetuista pitkän matematiikan kursseista saa S-merkinnän, joka kartuttaa lukion oppimäärän (75) kurssikertymää. Poissaolot Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilmassa. Alle 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen suorittaa vanhempi tai huoltaja. Yli 18-vuotiaan kohdalla kuittauksen tekee opiskelija itse. Luvallinen poissaolo kysytään - ko. oppitunnin opettajalta, jos kyse yksittäisestä tunnista - ryhmänohjaajalta, jos 1-5 vuorokauden poissaolo - yli 5 vrk:n poissaoloon tarvitaan rehtorin lupa Ruokailuvuorot Ruokailuvuoroja on kaksi. Ensimmäinen vuoro ruokailee heti oppitunnin jälkeen klo 11.00-11.45 Toisessa ruokailuvuorossa olevien tunti alkaa klo 11.10, keskeytyy 11.55, jatkuu 12.30 ja päättyy 26

13.00. Kakkosvuoron opettajat saattavat soveltaa aikataulua tilanteen mukaan. Oma ruokailuvuoro selviää Wilmasta. Ryhmänohjaus Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jotka on numeroitu aloitusvuoden mukaan esim. 10A, 10B jne. Kukin ryhmä kokoontuu torstaisin ryhmänohjaustuokioon klo 13.05. Osallistuminen on pakollista. Osallistuminen tuottaa kolmen lukiovuoden aikana pakollisen kurssin, OP1, josta merkintä annetaan viimeisen lukiovuoden keväällä. Shakki Hyppytunneilla tms. voi pelata shakkia. Välineet saat lainaksi toimistosta. Suullinen kuulustelu Opintojen loppuvaiheessa opiskelija tavallisesti osallistuu suullisiin kuulusteluihin. Näistä kuulusteluista käytetään myös nimityksiä tentti tai preppaus. Tentissä voi korottaa oppiaineen oppimäärän arvosanaa. Usein tentti on luonteeltaan preppausta ylioppilaskirjoituksia varten. Tasaisen vauhdin taulukko Jotta opintosi etenisivät tasaisesti kolmen vuoden ohjelmassa (13 jaksoa), jaksoa kohden kursseja on kerryttävä 6 (5.7), jolloin lukuvuodessa kursseja kertyy 30. Kolmannelle vuodelle jää tällöin hieman vähemmän eli keskimäärin viisi kurssia jaksoa kohden, mikä on hyvä, koska ensimmäisten jakson aikana syksyn kirjoituksiin osallistuttaessa pienempi kurssimäärä on perusteltu. 3.5 vuoden ohjelmassa jaksoja on 15(5 kurssia jaksoa kohden) ja 4 vuoden ohjelmassa vastaavasti 18 jaksoa/4 (4.2). Tapaturmavakuutukset Lukion opiskelijat on vakuutettu Pohjolassa. Vakuutukset kattavat opiskelun ja lukion järjestämän vapaa-ajantoiminnan. Terveydenhoito Terveydenhoitaja tavattavissa tiistaina ja torstaina klo 8-16. Terveydenhoitajana on syyslukukaudella Heidi Nevala ja keväällä Airi Kämäräinen p.040 – 8606066. Mahdolliset muutokset ks. info-TV. Tutor Jokaisella aloittavalla ryhmällä on kaksi juuri tälle ryhmälle nimettyä tutoria. Heiltä aloittavat lukiolaiset voivat kysyä kaikesta lukio-opiskeluun liittyvästä. Tutorit ovat toisen vuoden opiskelijoita, joten he tuntevat sekä aloittavan opiskelijan näkökulman että lukion käytänteet. Aloittaja, kysy tutorilta! Tutorit Ryhmä 11A Ville Määttä, Emil Soini Ryhmä 11B Essi Laurila, Jarkko Määttä Ryhmä 11C Eve Karkama, Viivi Seppänen Ryhmä 11D Mervi Tiermas, Elisa Pohjola Valinta-Primus-opettajan päiväkirja –ketju Otsikossa kuvattu opiskelijan päätös valita tietty kurssi ja valinnan toteuttaminen Wilmassa tai opinto-ohjaajan luona muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy kurssin osallistujamääränä (mahtuuko uusia vai ei, alkaako kurssi vai ei) ja opettajan päiväkirjana/läsnäololistana sekä arvosteludokumentin pohjana. Jos siis tiedät, että joku kurssivalintasi ei syystä tai toisesta ole 27

voimassa, käy muuttamassa sitä. Näin teet tilaa muille halukkaille ja opettajan ei tarvitse kurssin alussa turhaan kysellä puuttuvan opiskelijan perään. Sähköposti Opettajien sähköpostitunnukset ovat muotoa etunimi.sukunimi@kuusamo.fi. Huom! Opiskelijan tehtävä on laittaa oma voimassaoleva osoite Wilmaan. Turvallisuus Poikkeavan tilanteen sattuessa opiskelijat poistuvat koulurakennuksesta annettujen ohjeiden mukaan. Lukioaikana pidetään myös poistumisharjoituksia. Ensisijainen kokoontumispaikka on pyöräilykatos. Tarvittaessa kokoonnutaan vesitornin juurella. Vertaissovittelu Vertaissovittelu on koulun arkipäivään kehitetty menetelmä, joka tuo vaihtoehtoisen tavan ratkaista opiskelijoiden välisiä riitoja ja kontaktitilanteita. Vertaissovittelu on menetelmänä selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut opiskelijat auttavat löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Lopulta voidaan edetä sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovittelulla voi käsitellä esim. tunnilla toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumista tai perättömien juorujen levittämistä. Lukion opiskelijat voivat pyytää sovittelua tai pyynnön voi esittää joku koulun henkilökuntaan kuuluva. Sovitteluun osallistuminen on vapaaehtoista. Vertaissovittelijoina lukiossamme toimivat Jonna Määttä ja muut myöhemmin opinto-ohjauksen ilmoitustaululla ilmoitettavat sovittelijat. Sovittelua voit kysyä suoraan heiltä tai opinto-ohjaajalta. Sovittelun aika ja paikka ovat sovittavissa.

Viikonloppumatkat Kuusamon kaupunki korvaa kuusamolaisille opiskelijoille kahden (2) viikonlopun matkat kuukaudessa. Hakemuksia saa toimistosta. Wilma Wilma on tärkeä opintojen suunnittelun ja seurannan työkalu. Wilmasta löydät kunkin jakson lukujärjestyksesi. Sieltä löytyvät tiedot opintosuorituksista. Otsakkeen ”opinto-opas” alta löytyvät kurssiselostukset ja tiedot kurssien sijainnista eri jaksoissa. Wilman avulla tehdään myös kurssivalinnat erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Wilma löytyy Kuusamon lukion kotisivulta kohdasta ”Opiskelijalle”. Jokainen opiskelija ja vanhempi/huoltaja saa opintojen alussa henkilökohtaisen Wilma-tunnuksensa, jonka avulla ohjelmaan voi kirjautua. Jos tunnuksesi katoaa, kysy koulusihteeriltä. Ympäristö Kuusamon lukio on OKKA-säätiön sertifioima oppilaitos. Ympäristönäkökulma näkyy erilaisina tapahtumina tai tempauksina. Pidäthän osaltasi huolen, että ympäristö säilyy viihtyisänä! 28

OPPIKIRJAT * = oppikirja lainattavissa Kirjasto Naturpoliksesta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Aalto-Parko-Hytönen-Romsi-Routarinne-Virkkunen: *1. Kurssi Kieli ja tekstit 1 *2. Kurssi Kieli ja tekstit 1 3. Kurssi Kieli ja tekstit 2 4. kurssi Kieli ja tekstit 2 5. kurssi Kieli ja tekstit 3 6. kurssi Kieli ja tekstit 3 7. kurssi puhumisen vihko (uusin painos) 8. kurssi kurssivihko 8. Ylioppilastekstejä 2011. 9.kurssi kurssivihko 9. Ylioppilastekstejä 2011. 12. kurssi ENGLANTI Elovaara-Ikonen-Myles ym (WSOYpro) *1. kurssi Profiles, Course 1 *2. kurssi Profiles, Course 2 *3. kurssi Profiles, Course 3 4. kurssi Profiles, Course 4 5. kurssi Profiles, Course 5 6. kurssi Profiles, Course 6 7. kurssi Profiles, Course 7 29

8. kurssi 9. kurssi 10. kurssi 11. kurssi: 12. kurssi: 13. kurssi: -

Silk ym. Grammar Silk ym. Grammar Profiles, Course 8 Silk ym. Grammar Silk ym. Grammar Silk ym. Grammar Silk ym. Grammar

Rules! (Otava) Rules! Key (Otava) Rules! (Otava) Rules! Key (Otava) Rules! (Otava) Rules! Key (Otava)

Huom! Kursseilla 5 - 8 on syytä tarkistaa kurssin opettajalta ennen oppikirjan hankkimista, tarvitaanko sitä kurssilla. RUOTSI Fröjdman ym. (WSOYpro) Peruskurssi Signal Bulut ym (WSOYpro) *1.kurssi Magnet 1 *2.kurssi Magnet 2 3.kurssi Magnet 3 4.kurssi Magnet 4 5. kurssi Magnet 5 6.kurssi Magnet 6 7. kurssi Magnet 7 SAKSA A2-SAKSA (alakoulusta alkanut) *1. kurssi Genau 1, jokaisessa kurssissa teksti- ja harjoituskirja samassa kirjassa *2. kurssi Genau 2 *3. kurssi Genau 3 *4. kurssi Genau 4, jokaisessa kurssissa teksti- ja harjoituskirja samassa kirjassa *5. kurssi Genau 5 *6. kurssi Genau 6 *7. kurssi Genau 7 *8. kurssi Genau 8 B3-SAKSA (lukiossa alkanut) 1.vuosikurssi *Kurz und Gut 1 - 2 (Otava), Uusi painos, teksti- ja harjoituskirjat erikseen. Kurz und Gut 3 (Otava), Uusi painos, tekstit ja harjoitukset samassa kirjassa. 2. Vuosikurssi *Kurz und Gut 4 - 6 (Otava), Uusi painos, teksti- ja harjoituskirja erikseen 3. Vuosikurssi *Kurz und Gut 7 - 8 (Otava), Uusi painos RANSKA B3-ranska (lukiossa alkanut) Bärlund, ym: Voilà (Otava) *1. vuosikurssi: kurssit 1-3.. *2. vuosikurssi: kurssit 4-6 30

*3. vuosikurssi: Bärlund, ym: Voil (Otava) - sarjasta - kurssit 7-8 teksti- ja harjoitukset samassa kirjassa. MATEMATIIKKA (lyhyt) kurssit 1-8 Variaabeli 1-8 (Otava) + kertauskurssi *Variaabeli 1-3 MATEMATIIKKA (pitkä) *kurssit 1-4, Laudatur *kurssi 5 Vektorit. Pitkä matematiikka (WSOY) kurssit 6-13 Laudatur (Otava) Abin matematiikka (Otava) BIOLOGIA Leinonen ym.: Lukion biologia (Otava) *1.kurssi Eliömaailma 2.kurssi Solu ja perinnöllisyys 3.kurssi Ympäristöekologia 4.kurssi Ihmisen biologia 5.kurssi Bioteknologia 6. kurssi Abi biologia. 7.kurssi ei oppikirjaa MAANTIEDE Kakko ym.: Lukion maantiede (Otava) *1.kurssi Sininen planeetta 2.kurssi Yhteinen maailma 3.kurssi Riskien maailma 4.kurssi Aluetutkimus 5.kurssi Abi maantiede FYSIIKKA *1.kurssi 2-5 + 8-9 kurssit 7. Kurssi

Lehto, Havukainen ym.: Fysiikka (Tammi) Lehto, Havukainen ym.: Fysiikka (Tammi) Hatakka ym.: Physica (WSOY)

KEMIA MOOLI(Otava) *1. kurssi MOOLI 1 MOOLI 2-5 USKONTO Hanki-Könni-Lehtonen-Manninen-Nyyssönen (WSOY) *1. kurssi Silta 1. Uskonto ja Raamattu. 2. kurssi Silta 2. Kristinuskon historia. 3. kurssi Silta 3. Etiikka ja kirjon oppi. 4. kurssi Silta 4. Maailmanuskonnot. 5. kurssi Silta 5. Uskonto Suomessa. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Hjelm & Slotte (Tammi) *1. Kurssi Dialogi 1. Hyvästä elämästä. 2. kurssi Dialogi 2. Tiedosta ja maailmankaikkeudesta. 31

3. kurssi 4. kurssi 5. kurssi FILOSOFIA *1. kurssi *2. kurssi *3. kurssi *4. kurssi

Dialogi 3. Yksilöstä ja yhteisöstä.

FILO 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun (TAMMI) Hallamaa-Pihlström et al: Etiikan Odysseia Hallamaa-Pihlström et al: Tiedon Odysseia (Edita) Hallamaa-Pihlström et al.: Yhteiskunnan Odysseia (Edita)

PSYKOLOGIA Vilkko-Riihelä-Laine: Mielen maailma (WSOY) *1. kurssi Psykologian perustiedot 2. kurssi Kehityspsykologia 3. kurssi Ihminen ja tieto 4. kurssi Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta. 5. kurssi Persoonallisuus ja mielenterveys. 6. kurssi Ahokas, Ferchen, Hankonen, Lautso ja Pyysiäinen: Sosiaalipsykolgia HISTORIA *1. kurssi *2. kurssi

Kaikkien aikojen historia 1. (Edita) Kaikkien aikojen historia 2. (Edita)

3. kurssi 4. kurssi Heikkonen, 5. kurssi 6. kurssi

Kaikkien aikojen historia 3 Kaikkien aikojen historia 4 Ojakoski, Väisänen: Muutosten maailma (WSOY) Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan. Kaikkien aikojen historia 6

YHTEISKUNTAOPPI *1. kurssi Kansalainen ja yhteiskunta (Edita) 2. kurssi Kansalainen ja talous (Edita) 3. kurssi Linnainmaa-Väisänen: Lukiolaisen lakitieto. Uusin painos 2007. (WSOY) 4. kurssi Kansalainen ja Eurooppa (Edita) MUSIIKKI *1. kurssi Juutilainen-Kukkula: *2. kurssi Juutilainen-Kukkula: Myös yhteispainoksena.

Lukion MUSA Intro (WSOY). Musiikki ja minä Lukion MUSA Suomi. Moniääninen Suomi.

TERVEYSTIETO *1. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto: Terveyden perusteet TE1 (Otava) 2. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto: Nuoret, terveys ja arkielämä TE2. (Otava) 3. kurssi Kalaja ym. Ote - Lukion terveystieto. Terveys ja tutkimus TE3. Otava. LATINA *1-3 kurssit Clavis Latina I Textus & Cultura Exercitia & Grammatica

Kuusamon lukion järjestyssääntö 1 Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa lukion toimintajärjestelmää. (Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön). 2 Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto-, kilpailu- ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on hyviä tapoja noudattaen turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. Oppitunneilta poistumisesta on ilmoitettava. 3 Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuus huomioiden. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti. Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauksia. Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan, että loukkaantuneelle on kuljetus päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja -ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk -henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille. 4 Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. 5 Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen, jota kutsutaan työskentelysopimukseksi (Katso s.35). Sitoumus sisältää oppimisyhteisön toiminnan pääperiaatteet. 6 Ojentaminen ja kurinpito Laiminlyönneistä ja rikkomuksista opiskelijan ojentamiseksi käytettävät menettelyt ovat: • opiskelijan puhuttelu • häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai lukion järjestämästä tilaisuudesta 34

• •

rehtorin kirjallinen varoitus määräaikainen erottaminen.

Kuusamon lukion työskentelysopimus

Arvot Kuusamon lukiossa noudatetaan arvoja, joita tarkastellaan kuudesta eri näkökulmasta; suhteessa itseen, tietoon ja opiskeluun, luontoon, muihin, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suhteessa itseen tärkeää on pitää tavoitteena, että lukiossa olisi itsensä hyväksyviä, terveellä itsetunnolla varustettuja ihmisiä. Tiedossa ja opiskelussa koulussa painottuvat tutkiva ote, analyyttisuus ja uteliaisuus. Suhteessa luontoon arvostetaan kestävää kehitystä. Luontoa on myös kunnioitettava. Suhteessa toisiin ihmisiin Kuusamon lukiossa pidetään tärkeänä suvaitsevaisuutta ja empaattisuutta. Yhteiskunnan suhteen koulussa edistetään osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja avarakatseisuutta. Suhteessa kulttuuriin tarpeellista on arvostaa omia juuria ja kansainvälisyyttä. Kiusaamisen kielto Kaikki lukion kouluyhteisön jäsenet ovat velvollisia edistämään hyväksyvää tunnelmaa koulussa. Kiusaaminen, pennalismi (eli sakinhivutus) ja seksuaalinen häirintä ovat lukiossa kiellettyjä. Jos kiusaamista tapahtuu, siitä voi ilmoittaa ryhmänohjaajalle, opinto-ohjaajalle, rehtorille tai kouluterveydenhoitajalle. Kiusaamisesta voi ilmoittaa jokainen, jonka tiedossa kiusaaminen on. -

Kiusaamista voidaan sovitella osapuolten kesken. Kiusaamistapauksista kiusaajaan voidaan kohdistaa myös koulun ojentamis- ja kurinpitotoimia. Rikoksen tunnusmerkistön täyttävästä kiusaamisesta ilmoitetaan poliisille.

Kiusaamisesta joka tapahtuu koulun ulkopuolella, mutta jonka kohteena on joku kouluyhteisön jäsen, voi myös ilmoittaa koululle. Varsikin jos kouluyhteisön jäsenet ovat tapauksessa osapuolina ja koulu liittyy selvästi tapaukseen. Tällainen kiusaaminen voi tapahtua harrastuksissa, vapaaajalla tai sosiaalisessa mediassa. Koulun kurinpitovalta ei ehkä ulotu näihin koulun ulkopuolella tapahtuneisiin tapauksiin, mutta asioista voidaan keskustella, sovitella ja auttaa tarpeellisten ilmoitusten tekemisessä (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus), sekä auttaa ammattiavun löytämisessä. Sitoudun opiskelijana muiden koulussa työtä tekevien tavoin noudattamaan Kuusamon lukion järjestyssääntöä ja tapaa toimia yhteisönä.