Issuu on Google+

kolumni

Vaarallista leikkiä yritysten arvonmäärityksellä Mikä on yrityksen todellinen arvo? Tiedämme, että se vaihtelee ajankohdan ja tilanteen mukaan. Arvonmääritys on aina jossain määrin myös subjektiivinen asia, jonka taustalla on erilaisia arvostuksia ja odotuksia. Muistissamme on hyvin Nokian nousu ja ”tuho” sekä vaikkapa toukokuinen Intelin tarjoama tuplapreemio Stonesoftin osakkeista. Teksti Mikko Palmu / Kuva Riku Isohella

Finanssimarkkinat tuottavat rajuja heilahteluja ylös ja alas. Yrityskaupoissa nähdään huimia preemioita eli kauppahinnan korotusta osakkeen markkinahintaan verrattuna. Toisaalta finanssikriisit voivat romahduttaa osakkeiden arvon tavalla, jota mikään trendikäyrä tai muu malli ei etukäteen selitä. Tilastollisesti voidaan luotettavasti todeta, että Helsingin pörssin yhtiökohtaiset markkina-arvot tai vaikkapa Yhdysvaltain sadan rikkaimman henkilön varallisuus skaalautuu potensseina, joissa keskimmäinen havainto eli mediaani on yksi kymmenesosa, yksi sadasosa tai vielä vähemmän äärihavainnoista. Yrityskaupoissa suuri osa maksettua kauppahintaa tai preemiota voi jäädä ennustettujen tulovirtojen epävarmuuden takia liikearvoksi, jota myöhemmin testataan ja mahdollisesti alaskirjataan.

Partner Mikko Palmu vastaa KPMG:n Corporate Finance -palveluista.

Media uutisoi näkyvästi yritysten välisistä yrityskaupoista, kuten Nokian matkapuhelinten myynnistä Microsoftille tai Supercellin osakekaupoista. Näiden yrityskauppauutisten varjoon jää se, että merkittävä osa maailmankauppaa – OECD:n mukaan 70 prosenttia – ja todennäköisesti myös omistus- ja muita rakennejärjestelyjä tapahtuu kansainvälisten konsernien sisällä. Konsernien sisällä tapahtuvien kauppojen pitää verosyistä olla markkina­ ehtoisia eli hinnan tulee perustua ulkopuoliseen markkinadataan. Verovaikutusta määriteltäessä on pyritty välttämään äärihavaintoja niin, että konsernin­sisäisten kauppojen hinnoittelun pohjana on käytetty markkina­ havaintojen mediaania tai keskimmäistä 50 prosenttia havainnoista. Viime aikojen trendi verotuksessa on kuitenkin vahvasti viemässä kohti ääri­ havaintoja. Tähän vaikuttavat ilmiöt, jotka liittyvät arvonmäärityksessä käytettäviin malleihin sekä kaupan kohteiden ja konsernin sisäisten rahoitus- ja muiden liiketapahtumien suoranaiseen uudelleenluokitteluun. Tällainen trendi voi aiheuttaa yleistä epävarmuutta sekä jo tehtyjen liiketoimien että tulevaisuuden suhteen. Jos kaupan kohde on suuri, hinnoittelun epävarmuus voi aiheuttaa valtavia shokkeja. Verotuksessa tehdyt oikaisut voivat päätyä vastuina konsernien pääomamarkkinaraportointiin, vaikuttaa suoraan omistaja­arvoon ja jo valmiiksi herkän markkinan toimintaan. Yritysten on hyvä tiedostaa tilanne ja pyrkiä hallitsemaan se. Etenkin silloin, kun kyse on merkittävistä sisäisistä järjestelyistä, yrityksen kannattaa dokumentoida tehdyt ratkaisut huolellisesti ja vakavasti harkita ennakoivan, verottajaa sitovan ratkaisun hakemista. Verottajan tulisi puolestaan ymmärtää, millaisia vaikutuksia matematiikalla ja kassavirtamalleilla leikkimisellä voi olla pääomamarkkinakentässä sekä investointeihin ja kasvuun tähtäävän, ennakoitavan toimintaympäristön luomisessa.

3/13 VIEW 7


Asiakaslehti VIEW 3/2013