Yritysten verojalanjälki – missä mennään, minne mennään? Teksti: Timo Torkkel
Yritysten verojalanjäljen lakisääteinen raportointi on tällä hetkellä suppeaa. Lainsäädäntöhankkeiden myötä raportointi on kuitenkin tarkentumassa. Yritysten verojalanjäljen vapaaehtoinen raportointi on lakisääteistä raportointia laajempaa, mutta sisällöllisesti vaihtelevaa. Trendinä on kuitenkin laajempi vapaaehtoinen raportointi.
Y
rityksen verojalanjäljellä voidaan tarkoittaa yrityksen toiminnan verokuormaa eli sitä, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Yritysten verojalanjäljen suppea määritelmä kattaa välittömät verot. Välittömillä veroilla tarkoitetaan veroja, jotka on tarkoitettu jäämään verovelvollisen rasitukseksi. Yrityksen verojalanjäljen laaja määritelmä kattaa puolestaan välittömät ja välilliset verot. Välillisillä veroilla tarkoitetaan veroja, jotka on tarkoitettu vyörytettäväksi verovelvolliselta muille talousyksiköille. Tyypillisiä välittömiä veroja ovat jätevero, kiinteistövero, pankkivero, tulovero, tonnistovero, tulli, työnantajan sosiaaliturvamaksu, varainsiirtovero ja YLE-vero. Tyypillisiä välillisiä veroja ovat taas apteekkimaksu, arvonlisävero, ennakonpidätykset, lähdeverot, vakuutusmaksuvero ja valmisteverot. Yrityksen verojalanjäljen lakisääteisen raportoinnin nykytilanne Yrityksen verojalanjäljen lakisääteiset, kirjanpitolain mukaiset raportointivelvoitteet ovat suppeat. Kirjanpitolain mukaiset raportointivelvoitteet liittyvät
Euroopan unionin tilinpäätösdirektiivien mukaisesti kirjanpitovelvollisen tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskeviin raportointivelvoitteisiin. Kirjanpitovelvollisten on raportoitava tulovero. Yksittäisiä kirjanpitovelvollisia koskevien säännösten keskeisenä periaatteena on, että kirjanpitovelvollisten on raportoitava tilikauden verotettavaan tuloon perustuva tulovero ja aikaisempiin tilikausiin perustuvat tuloverot. Muilta osin tuloveroa koskevat raportointivelvoitteet ovat lähtökohtaisesti vapaaehtoisia. Yksittäisellä kirjanpitovelvollisella voi kuitenkin olla velvollisuus antaa liitetietoinformaatiota. Konsernien osalta tuloveron raportointivelvoitteet ovat sen sijaan laajemmat. Nämä käsittävät paitsi tilikauden verotettavaan tuloon ja aikaisempiin tilikausiin perustuvat tuloverot, niin usein myös laskennalliset verot. Kirjanpitolain mukaiset verojalanjäljen muut raportointivelvoitteet ovat vähäiset. Lähtökohtaisesti tämä voi liittyä KPA 3:1:ssä säädettyyn velvollisuuteen laatia toimintakertomus. Käytännössä toimintakertomuksiin ei juuri sisälly yrityksen verojalanjälkeä koskevaa lisäinformaatiota.
Muutoksia tulossa verojalanjäljen lakisääteiseen raportointiin Suomen kirjanpitolainsäädäntö perustuu Euroopan unionin tilinpäätösdirektiiveihin. Direktiivit ovat uudistumassa. Tilinpäätösdirektiivi (KOM(2011) 684/3) hyväksyttiin kesäkuussa 2013 ja se tuli voimaan heinäkuussa 2013. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään 1.1.2016. Direktiivi sisältää maakohtaisen raportoinnin vaatimuksen. Direktiivin 9. luvun mukaan maakohtainen raportointi koskee kaivannaisteollisuutta sekä aarniometsien puunkorjuuta harjoittavia suuria yrityksiä ja yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. Kaivannaisteollisuudella tarkoitetaan mineraali-, öljy- ja maakaasuesiintymien etsintää, kehittämistä ja hyödyntämistä. Näiden yritysten on raportoitava maa- ja hankekohtaisesti eri maille maksettujen olennaisten maksujen yhteismäärät ja maksujen yhteismäärät maksutyypeittäin. Euroopan unionissa on lisäksi vireillä kaksi direktiiviä, joilla on merkitystä verojalanjäljen raportointiin. Ensimmäinen on niin sanottu Avoimuusdirektiivi (KOM(2011) 683 lopullinen). Direktiivin 6. artikla koskee kaivannaisteollisuutta tai aarniometsien puunkorjuuta harjoit- Tax View / 7