Matkailu kotimaassa.fi #2-2009 by Matkailu kotimaassa.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti â&#x20AC;˘ Nro 2/2009

Päätoimittajalta Positiivisia uutisia kotimaasta!

n ilo kirjoittaa edes pienistä positiivisista asioista huonojen uutisten sijaan. Tilastokeskus on kirjannut noin prosentin kasvun joulukuun kotimaisten matkailijoiden yöpymismäärissä vuodentakaiseen verrattuna. Tammikuussa 2009 kasvua viime vuoteen verrattuna oli peräti 11 prosenttia.

TÄSSÄ NUMEROSSA mm.

Tilastoja katsoessamme saatamme vähätellä joulukuista yhden prosentin kasvua. Se on kuitenkin lisäystä edellisestä vuodesta. Kirjattuja yöpymisiä oli kaikkiaan 741 000 vuorokautta. Tilastoissa on mukana ainoastaan sellaiset majoitusliikkeet, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Tammikuussa tehtiin 1,6 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joista noin 1,3 miljoonaa oli ilmaismajoitusmatkoja joko omalle mökille tai sukulaisten ja tuttavien luokse. Kotimaassa tapahtuva vapaa-ajanmatkailu edustaa erittäin tärkeää ja suurta osaa matkailuelinkeinossamme!

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen haastattelu................ 4-5 Maakuntaesittelyssä Keski-Suomi Jyväskylän seutu.............................................................. 6-16 Keuruun seutu............................................................... 17-21 Viitasaaren seutu........................................................... 22-25 Suomen linnat ja kartanot................................................ 26-34 Suomalaiset viinitilat......................................................... 36-43 Majakat matkailukohteena............................................... 44-47 Golfmatkailun trendit........................................................ 48-50 Reissun päällä......................................................................... 51

Valtaosa suomalaisista matkailualan yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Monessa tapauksessa yrityksen toiminta perustuu omistajan tai omistajien visioon yrityksensä toiminnasta. Pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät nopeasti reagoimaan ja muuttumaan vallitsevien suhdanteiden mukaan. Tässä tapauksessa pienuudesta on tullut vahvuus. Pienellä tiimillä pohditaan, muutetaan ja tarvittaessa lisätään tehtävien työtuntien määrää. Mukauttamalla ja kehittämällä toimintaa on mahdollista saada matkailijat liikkeelle! Matkaillessaan käyttävät he alueen erilaisia matkailupalveluja, kuten majoittuvat, ruokailevat, käyttävät kulttuuripalveluja ja tekevät ostoksia. Taantuma tai lama on tosiasia, mutta jos annamme näiden huonojen uutisten vaikuttaa toimintamme kehittämiseen, olemme vaarassa jäädä laman jalkoihin.

Matkailu kotimaassa.fi -lehti www.kotimaassa.fi Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittaja: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi

Matkailu kotimaassa.fi -lehti haluaa omalta osaltaan olla vaikuttamassa positiivisen ilmapiirin luomiseen kotimaisessa vapaa-ajan matkailussa. Kerromme tässä numerossa siitä valtavasta tarjonnasta, mitä Jyväskylän, Keuruun, Viitasaaren, ja Mänttä-Vilppulan seutukunnissa on. Siellä matkailija, ryhmä tai perhe voi viettää unohtumattoman loman ystävällisten ihmisten palvellessa. Lehdessä on esillä myös moninaiset suomalaiset viinitilat, erilaiset mielenkiintoiset linnat ja kartanot sekä meren syleilyssä lepäävät uljaat majakat, joista kukin tarjoaa matkailijoille erilaisen, ikimuistoisen lomakokemuksen.

Anne Pentti anne.pentti@kotimaassa.fi Valokuvaaja: Joni Rantasalo puh. 0400 316 414 joni.rantasalo@adphoto.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi

Nyt jos koskaan matkailu kotimaassa on kansantaloudellisesti viisas valinta. Matkailemalla kotimaassa varmistat, että lomalla käyttämäsi eurot jäävät kotimaahan, ja sitä kautta mahdollistavat työpaikkojen ja yleisen hyvinvoinnin säilymisen.

Painopaikka: Jaakkoo-Taara Oy www.jt.fi Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Ilmoitusmyynti: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. puh. (02) 841 8404 myynti@kotimaassa.fi Julkaisija: Oy Aktiivi Optiot - Active Options Ltd. www.aktiivioptiot.fi

Ahti Oksman

päätoimittaja

Kansikuva: Hanne Nykänen / Jyväskylän Seudun Matkailu ISSN 1798-0445 (painettu lehti) • ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu)

www.kotimaassa.fi

Erikoishaastattelu

Haastattelussa elinkeinoministeri

Mauri Pekkarinen

1. Mitä kotimaa, Suomi, merkitsee Teille, ministeri Pekkarinen? – Suomessa ovat meidän juuremme. Se antaa meille mahdollisuuden inhimilliseen elämään sekä perustan kansakunnan hyvinvoinnin rakentamiselle. Maamme tarjoaa mahdollisuuden yksilön ja perheen aineelliseen ja sivistykselliseen hyvinvointiin. Suomi on puhdas ja kaunis maa.

2. Mikä merkitys matkailulla on Suomelle? – Yksilötasolla matkailu tarjoaa kansalaisille erilaisia kokemuksia.

”Matkailuelinkeino kasvaa keskimäärin muita elinkeinoja nopeammin” Eeva Oksman

Joni Rantasalo

4. Mitkä ovat Työ- ja elinkeinoministeriön painotukset Suomen matkailupolitiikassa?

Yhteiskuntamme elinkeinofunktion rakenne on sellainen, että matkailuelinkeino ohittaa kymmenessä vuodessa aina jonkun muun elinkeinon. Matkailuelinkeino siis kasvaa keskimäärin muita elinkeinoja nopeammin.

– Otan esille kolme asiaa: 1. Ministeriön rooli on pyrkiä auttamaan strategiatyössä alueita tunnistamaan itse omat vahvuutensa. Tällä hetkellähän Suomessa on vasta muutama alue, kuten Helsinki tai Lappi, jolle on jo luotu selkeä brändi tai matkailukonsepti.

Matkailu rakentaa Suomi-brändiä, kasvattaa kansantaloutta ja lisää monella tapaa maamme tunnettuutta.

2. Toimeenpanossa ministeriö tarjoaa rahallista tukea. Käytännössä ministeriön myöntämä rahoitus kulkee Finnveran yritysrahoitusten kautta.

3. Mitkä ovat mielestänne Suomen matkailulliset vahvuudet? – Puhdas luonto, hiljaisuus, erilaisuus suhteessa massamatkailukohteisiin sekä turvallisuus. Hyvä, että kysymys oli konditionaalissa, naurahti Pekkarinen.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

3. Palvelutuotepuolella ministeriön matkailupolitiikka painottaa sisällöntuottamista, jossa pyritään erottautumiseen sekä luontaisten vahvuuksien esille nostamiseen. Näitä

tuetaan taloudellisesti TEKESin innovaatioohjelman puitteissa.

10. Minne matkustaisitte yhdessä lastenlastenne kanssa Suomessa? Miksi?

13. Mitä esittelisitte vieraillenne KeskiSuomessa? Miksi?

5. Kuinka paljon ja miten liikutte työmatkoilla Suomessa?

– Olemme itse asiassa menossa muutamaksi päiväksi Tahkolle yhdessä 6- ja 8-vuotiaiden lastenlastemme kanssa. Se on riittävän lähellä kotia.

– Se riippuu tietenkin täysin vieraista. Keski-Suomen vahva kulttuuritarjonta. Vesistöt, kuten Keitele-Päijänne kanava. Sarakalliot kalliomaalauksineen. Alvar Aallon arkkitehtuuri ja museo. Keski-Suomen kesän kaikki tapahtumat.

– Meillä on eduskunnassa hyvin tarkat ohjeet, miten milloinkin tulee liikkua. Kuljen niin autolla, lentäen kuin junallakin.

6. Tutustutteko paikkakuntaan tai -alueeseen yleisemmin matkan aikana? Jos tutustutte, niin minkälaisiin kohteisiin haluatte tutustua? – Ohjelma-aikataulut ovat sellaiset, että muuhun ei ole aikaa, vaikka halua olisikin. Ulkomaanmatkoilla käyn lenkillä, jolloin pääsen tutustumaan paikkaan ”katutasolta”. Suomessa yhden päivän ajalle mahdutettu ohjelma ei anna myöden tällaiseen.

7. Missä paikassa tai millä paikkakunnalla Suomessa koette voivanne rentoutua ja olla rauhassa? – Missä tahansa! No sanotaan talvella Lapissa, kesällä järvimaisemissa.

8. Missä vietätte mieluiten lomanne Suomessa? Miksi? – Kotona! Olen siellä niin vähän. Päijänteen seutu on minulle tärkeä.

11. Onko joku paikkakunta tai kohde yllättänyt erityisen positiivisesti matkoillanne? Millä tavalla? – Niitä on monta, jotka ovat yllättäneet positiivisesti viihtyisyydellään. Järviihmisenä tärkein henkireikäni on järvimaisema. Kuitenkin 15 vuotta sitten toimiessani sisäministerinä vastasin myös Merivartioston toiminnasta, ja pääsin tutustumaan Saaristomeren alueeseen elokuun aurinkoisena päivänä. Silloin minulla oli tilaisuus tutustua alueeseen ensin ilmasta käsin ja sen jälkeen veneellä. Se oli aivan erilainen, uusi kokemus. En ollut ymmärtänyt, kuinka moni-ilmeinen ja kaunis meri saaristoineen voi olla!

14. Mitkä ovat Keski-Suomen matkailulliset vahvuudet? – Osa tulikin jo esille. Keskisuomalainen luonto omine vahvuuksineen, talviurheilu ja muu liikuntamatkailu. Meillä riittää suota ja metsää, jossa voi juosta ja hiihtää. On Himos, Jyväskylä ja Muurame. Keski-Suomessa on muutama iso keskus sekä paljon pieniä maaseutumatkailukohteita. Jokaiselle jotakin!

15. Minkälainen on tyypillinen keskisuomalainen? 12. Mikä on mielipaikkanne KeskiSuomessa? Miksi? – Kyllä ne ovat Päijänteen vesillä olevat monet paikat ja omat kotikulmat. Vietän mielelläni aikaa kuuden lapsenlapseni kanssa, joista nuorin on 3 kk ja vanhin 8 vuotta.

– Keskisuomalainen on vilkas ja omanlainen, johon on liittynyt yhteen eri heimojen parhaat ominaisuudet, kuten pohjalainen määrätietoisuus, hämäläinen harkitsevaisuus ja karjalainen vilkkaus!

16. Miten kiteyttäisitte Jyväskylän kolmeen sanaan? – Tulevaisuutta, kauneutta ja kulttuuria!

9. Minne veisitte vaimonne kahdenkeskiselle matkalle Suomessa? Miksi sinne? – Hyvä, että kysymys oli konditionaalissa… Olemme yrittäneet järjestää vaimoni kanssa kahdenkeskistä matkaa monta kertaa, mutta emme ole 36-vuotisen avioliittomme olleet kertaakaan kahdestaan ulkomailla. Kotimaassa se on välillä onnistunut. Olemme olleet yhdessä Lapissa. Sanotaan, että veisin hänet pariksi päiväksi Nilsiän Tahkolle.

www.kotimaassa.fi

Nostalginen ja monipuolinen

Jyväskylän seutu

Eeva Oksman

Jyväskylän Seudun Matkailu

Keski-Suomi

yväskylän seudun neljä vuodenaikaa ovat kaikki täynnä toimintaa. Aktiivisen kaupungin imagoon sopii, että sen yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maamme ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan asiantuntijoiden koulutusyksikkö. Kaikki urheilua seuraavat tuntevat varmasti eri lajeissa menestyneitä jyväskyläläisiä joukkueita. Talviaikaan matkailijoita houkuttavat Jyväskylän seudulle mm. kolme laskettelukeskusta, Laajavuori, Riihivuori ja vuoden 2008 hiihtokeskukseksikin valittu Häkärinteet. Myös vilkas kulttuurielämä, uniikit nähtävyydet ja laadukkaat tapahtumat tekevät seudusta vetovoimaisen matkailukohteen.

Jyväskylän seudusta voi nauttia modernina kaupunkimiljöönä, vilkkaana tapahtuma-areenana, laadukkaana kokousja kongressiseutuna, historiallisena kulttuurinäyttämönä, vireänä aktiviteettikeskuksena ja toisaalta rentouttavana luonto- ja mökkeilymiljöönä.

täneet Päijänteen aaltoja vuosikymmenten ajan ja joiden nostalgisille aalloille pääsee yhä edelleen. Laivaristeilyllä pääsee ihailemaan Päijänteen varrelle kehittyneitä upeita satama-alueita kuten esimerkiksi vuoden 2006 vierasvenesatamanakin ansioitunutta Korpilahden satamaa. Kokemisen arvoinen kohde on myös Jyväskylän Vaajakoskella sijaitseva Naissaari, kaunis puutaloalue, joka on syntynyt koskireitin ympäröimälle saarelle. Naissaaressa kesäistä lomapäivää voi viettää vaikkapa kahvilassa istuskellen, Keitele-Päijänne-kanavan Vaajakosken sulkuun tutustuen ja Wanhan Woimalan kesänäyttelyitä ihastellen. Samalla

Päijänteen lumoissa Kesällä kaupungin ilme muuttuu kun talven retkiluisteluradat vaihtuvat risteilijöiden valtakunnaksi ja alueen kaunis vesistö pääsee oikeuksiinsa. Jyväsjärven rannalla, aivan Jyväskylän keskustassa sijaitsevasta satamasta pääsee matkustajalaivoilla Lahteen, Jämsään, Suolahteen ja Viitasaarelle. Satamassa riittää katsomista, vaikkei vesille haluasikaan. Vanhojen laivojen laiturissa voi nähdä laivoja, jotka ovat kyn-

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Jyväskylän kävelykadulla viettää vaikka koko lomapäivän kävellen ja shoppaillen.

voi tehdä ainutlaatuisia löytöjä Design Vanhasta puodista, joka pitää sisällään keskisuomalaisten kädentaitajien tuotteita. Saarta kiertää myös historiallinen polku kohdetauluineen.

Kaupungin sykkeessä Jyväskylässä yhdistyy urbaani nykysyke ja menneiden aikojen perinteet. Keskustan helmi on viihtyisä kävelykatu, jota kutsutaankin kaupungin sydämeksi. Kävelykatu toimii samalla kesäisten tapahtumien keskuksena sekä kaupunkilaisten ja matkailijoiden kohtauspaikkana. Palkitun kävelykadun varrelta löytyy niin elävää musiikkia, kauppakeskuksia, putiikkeja ja lahjapuoteja kuin kahviloita, ravintoloita ja pubejakin. Syksyisin uutta ilmettä luo mukava tunnelmavalaistus. Kauppatori on avoinna ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä se on vilkas ostos- ja kohtauspaikka. Jyväskylän seudulla ollaan suomenkielisen kulttuurin synnyinsijoilla. Keskisuomalaiset ovat tehneet työtä maamme sivistyksen hyväksi niin koulujärjestelmän kuin kulttuurinkin puolella. Jyväskylän seudulla saa mm. kattavan kokonaisnäkemyksen arkkitehti

Kuokkalan silta

Alvar Aallon tuotannon eri vaiheista ja tyylin kehittymisestä. Aallon taidonnäytteitä voi käydä ihailemassa päiväkävelyllä esimerkiksi Jyväskylän Kampus-alueella. Jyväskylässä sijaitsevan Alvar Aalto -museon perusnäyttely esittelee matkailijalle Alvar Aallon värikästä elämää ja laajaa tuotantoa. Esillä on mm. arkkitehtuuripiirustuksia, valokuvia, pienoismalleja sekä huonekaluja lasimuotoilua. Harju on tunnetuin Jyväskylän näköalapaikoista ja viheralueista. Sen laelle johtavat jyhkeät kiviportaat, joita reunustaa kesäisin upea kukkameri. Harjun alueella voi viettää vaikka koko päivän tutustuen ensin Vesilinnassa sijaitsevaan Keski-Suomen luontomuseoon, jonka vaihtuva näyttely kertoo kevään ja kesän aikana luontokappaleiden jännittävistä lentämisen tavoista, kuten liitämisestä, ilmavirtojen käytöstä ja salamatkustuksesta. Luonnon rauhaa voi aistia kuntoilemalla Harjun viihtyisillä kävelyreiteillä ja nauttimalla sen jälkeen upeista näköaloista ja herkullisesta ateriasta Vesilinnan huipulla sijaitsevassa ravintolassa. Päivän päätteeksi voi vielä kokea nostalgisen kesäillan tunnelman Harjun kesäteatterissa. Jyväskylän seudun kulttuuriaarteisiin lukeutuu myös kaksi ainutlaatuista Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa kohdetta: Petäjäveden Vanha Kirkko sekä Oravivuoren kolmiomittaustorni, joka on yksi Suomen kuudesta Struven ketjun pisteestä. Ketju on Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuva kolmiomittausketju, jolla 1800-luvulla selvitettiin Maan muotoa. Struven ketju liitettiin Unescon maailmanpe-

rintöluetteloon vuonna 2005. Petäjäveden Vanha kirkko on suosittu matkakohde, jossa vierailee vuosittain useita eri kansallisuuksia. Kirkko on kauniin ja kestävän puurakentamisen mestarillinen taidonnäyte, joka valmistui 1765. Tarina kertoo, että kirkko on rakennettu ilman lupaa. Sanotaan, että talonpojat eivät malttaneet odottaa Tuomiokapitulin siunausta rakennukselleen, vaan pystyttivät ristikirkon 35 päivässä vuonna 1763. Unescon maailmaperintöluetteloon se liitettiin vuonna 1994.

Jyväskylän seutu nostalgisin silmin Jyväskylän seudun vuoden 2009 matkailumarkkinoinnin teema kiteytyy sanoihin: ”Vietä elämäsi nostalgisimmat hetket Jyväskylän seudulla!”. Kesällä 2008 tehtiin kuvauksia ristiin rastiin Jyväskylän seutua mm. Petäjäveden Vanhalla kirkolla, keskustan Kirkkopuistossa, Savion lavalla, Rantasipi Laajavuoressa, Suomi-laivalla Haapaniemessä jne. Kaikkia kuvia yhdistää nostalginen tunnelma ja viittaus tunnettuun elokuvahetkeen.

Lapsiperheiden löytöretki Jyväskylän seudulle Jyväskylän seudun monipuolisesta tarjonnasta löytyy mielenkiintoisia ja sopivia kokonaisuuksia eri-ikäisille. Kesäaikaan seutu tarjoaa mm. lapsiperheille houkuttelevan kahden päivän ’löytöretken’ seudun elämyskohteisiin, mihin sisältyy makoisat unet miellyttävässä miljöössä. Löytöretkeilijät pääsevät tutustumaan esimerkiksi tähtien ihmeisiin upeassa Kallioplanetaariossa, suorittamaan tähtikapteenin koulutuksen Päijänne-Risteilyt Hildenin laivoilla, seikkailemaan hahmojen kanssa uudistuneessa seikkailupuisto Peukkulassa, hurvittelemaan Nokkakiven wanhanajan huvipuistossa tai viettämään koko perheen aktiivilomaa Kylpylähotelli Peurungassa.

Petäjäveden kirkko

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

Vuonna 2008 järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 696 erilaista tilaisuutta, joissa kävijöitä oli yhteensä 366 527.

Palveleva Paviljonki

(jatkoa ed. sivulta)

– Matkailussa on kyse paljolti mielikuvista, meidän tulee herättää ihmisten mielenkiinto ja uteliaisuus. Tunteita herättävät kuvat ovat yksi keino synnyttää mielikuvia ja siksi olemmekin kuvanneet Jyväskylän seutua ja sen matkailullisia mahdollisuuksia hiukan uudenlaisesta näkökulmasta käsin, erilaisia tunnettuja elokuvakohtauksia hyödyntäen, kertoo idean lähtökohdista matkailukoordinaattori Susanne Sarvilinna.

– Kuvien on tarkoitus viestittää, että kuka tahansa voi kokea täällä kuvan maalaaman nostalgisen hetken. Meistä jokainen on varmasti kokenut joskus sellaisen hetken, joka on kuin suoraan jostain elokuvasta – ja ne hetket jäävät mieleen. Samalla tavalla näiden meidän kuvien on tarkoitus jättää myönteinen muistijälki, välittää hyvää oloa, saada hymykare suupieliin ja herättää uteliaisuus monipuoliseen matkailutarjontaamme – sillä Jyväskylän seutu on enemmän kuin osiensa summa, kuvailee Sarvilinna.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Eeva Oksman

– Paviljongin tavoitteena on olla Suomen kiinnostavin messu- ja tapahtumakeskus, visioi Jyväskylän Messujen toimitusjohtaja Leo Potkonen. Jyväskylän Messut Oy on yksi Pohjoismaiden suurimpia ammattinäyttelyihin erikoistuneita messujärjestäjiä. Paviljonki tarjoaa upeat puitteet kokouksille, kongresseille, yritysjuhlille sekä asiakas- ja henkilöstötilaisuuksille kuin myös näyttelyille, ammatti-messuille ja viihdetilaisuuksille. Messuhallien yli 20 000 m2 mahtuu mittavia tapahtumia.

5 000 asiakkaalle. Paviljongin keittiöosaaminen on monipuolista ja korkeatasoista mahdollistaen ruokailujen järjestämisen arkilounaasta viiden tähden illallisiin.

Kongressikeskuksen erikoisuus on nopeasti muuntuva 1200-paikkainen auditorio, joka voidaan jakaa kolmeksi itsenäisesti toimivaksi auditoriotilaksi. Auditorioiden lisäksi on kymmenen erikokoista kokousja neuvottelutilaa sekä lämpiötiloja. Kokoustilat ja auditoriot sekä messuhallit ja ravintolat sijaitsevat kaikki saman katon alla. Vuoden vaihteessa valmistui Paviljongin hallilaajennus, pysäköintitalo ja uusi pääsisäänkäynti.

Keskeinen sijainti Paviljonki on todellinen tapahtumakeskus keskellä Suomea ja keskellä kaupunkia. Jyväskylään on hyvät liikenneyhteydet ja Paviljonkiin on ohjaus kaikilta pääteiltä. Kävelysilta tuo matkakeskuksesta ja kaupungin keskustasta suoraan Paviljonkiin. Keskustan hotellit sijaitsevat kävelymatkan päässä ja niistä löytyy majoitustilaa noin 3000 henkilölle.

Paviljonki Ravintolat muodostaa kokonaisuuden, jossa tuhansienkin vieraiden ravintolapalvelut sujuvat mutkattomasti. Pääravintolassa on 800 asiakaspaikkaa. Ravintola yhdistettynä ylälämpiöön tarjoaa buffettai cocktail-tilaisuuksille paikkoja 1200 hengelle ja messuhalleissa jopa

– Harvan yrityksen pääkonttori on Jyväskylässä. Siksi täällä kokoonnutaan ikään kuin puolueettomalla maalla. Kuitenkin lähes 90 % teollistuneesta Suomesta on kolmen tunnin matkan päässä Jyväskylästä, toteaa Potkonen.

Kokonaisvaltaista palvelua Paviljongin toiminnasta vastaavat Jyväskylän Kongressi-keskus Oy, Jyväskylän Messut Oy ja Paviljonki Ravintolat. – Kilpailuvahvuutenamme on tarjontakokonaisuus: Meillä on tyhjä tila, joka täytetään täyden palvelun paketilla asiakkaan toiveiden mukaisesti, selittää Potkonen. – Asiakas päättää, mille tasolle hän palvelut haluaa. Tarvittaessa apuna on jopa 30 alihankkijaa takaamassa asiakkaiden tyytyväisyyttä, hän jatkaa. – Messujen kohdalla tavoitteemme on, että sekä näytteilleasettajat että kävijät lähtevät täältä tyytyväisinä pois, sanoo Leo Potkonen. – On hyvä aina pikkuisen ylittää odotukset, hän lisää hymyillen. – Meille on valikoitunut henkilökunta, joka haluaa aidosti palvella, hehkuttaa Potkonen lopuksi.

yväskylän kaupunkikeskuksessa seva

sijait-

Laajavuoren

ulkoilualue on täynnä toimintaa kesän talven. Talvisin Laajavuoren rinteet täyttyvät laskettelijoista ja lautailijoista.

Liikettä Laajavuoressa

Kesällä mäkeä viilettävät mäkiautot ja alamäkipyöräilijät. Laajavuoren alueella järjestetään kesäisin noin 80 tapahtumaa. Vuositasolla kävijöitä Laajavuoressa on noin 200 000. Laajavuori käsittää 1000 hehtaarin alueen, joka on osin luonnontilassa. Talvisin lumitilanteesta riippuen alueella on hiihtolatuja 14 kilometristä 62 kilometriin. Laskettelukeskuksen viisi rinnettä ja neljä hissiä ovat aina aktiivisessa käytössä, sillä pelkästään 10 kilometrin säteellä Laajavuoresta asuu 200 000 ihmistä. Pidemmältä saapuvat matkailijat voivat yöpyä joko laskettelukeskuksen yhteydessä sijaitsevassa retkeilymajassa tai caravan-alueella omassa asuntovaunussaan. Kävelymatkan päässä rinteistä sijaitsee kokoushotellinakin tunnettu Rantasipi Laajavuori, joka täyttää vaativankin majoittujan tarpeet.

Kesäteatterin koti Tavallisista rinnekeskuksista poiketen Laajavuoren toiminta on yhtä vilkasta kesällä ja talvella. Kun huhtikuussa lopetellaan hiihto- ja laskettelukautta, alkaa kesäkuussa vilkas kesäsesonki. Runsaasti matkailijoita Laajavuoreen tuo teatteri Eurooppa Neljä, joka kerää kesäteatteriesityksiinsä vuosittain jopa 30 000 katsojaa. Samaa odotetaan tänäkin vuonna. Tämän kesän esitys Pirä ittes

Eeva Oksman

luista huumoria iskevän näytelmän tuovan uutta sukupolvea teatterin katsomoihin.

miehenä! kertoo, mitä tapahtuu kun keskisuomalaisen kylän nuoret haluavat osallistua Finnidolls-laulukilpailuun hinnalla millä hyvänsä. Pian nuorille selviää, kuinka vaikeaa nykypäivän kilpailuhengessä on pitää kiinni ihanteistaan. Näytelmän päärooleissa ovat mm. Joni Leponiemi, Paavo Honkimäki, Maiju Jokinen ja Pauliina Salonen. TV 2:n maalaiskomedioista tuttu ohjaaja Jukka Mäkinen kertoo saaneensa ”perspiraation” näytelmään herättyään aamuyöllä kesken unien.

Laajavuoren kesäteatterissa kesällä 2009 Teatteri Eurooppa Neljä esittää näytelmän ”Pirä ittes miehenä”.

– Kirjoitin näytelmän rungon ja kaaren aamuhämärissä parissa tunnissa. Se tuntui saman tien juuri Eurooppa Neljän materiaalilta: huumoria, rakkautta, musiikkia ja hauskoja hahmoja. Teatterissa toivotaan tähtikilpai-

– Tämä varmasti tarjoaa nuorille paljon tuttuja aiheita karkottamatta silti vanhempiakaan. Onhan Idols-ilmiö tuttu koko kansalle, Mäkinen uskoo.

Laajavuoren arkisto

Kesäteatterin ohella suurimmat yksittäiset tapahtumat ovat Neste Oil Rally 30.7.–2.8.2009 ja Jyväskylä Rock Festival 14.–15.8.2009, jotka tuovat Laajavuoreen tuhansia kävijöitä. Kesän mittaan alueella pidetään myös monia firmojen, yhdistysten, liittojen ja piirien tapahtumia ja kilpailuja. Väkeä on liikkeellä myös ilmassa, sillä alueella toimiva kuumailmapalloyritys pystyy lennättämään kerralla jopa 25 hengen ryhmän yläilmoihin ihailemaan maisemaa. Myös rinteet ja hissit ovat kesäkäytössä, kun mäkiautot ja uudempi, nouseva laji, alamäkipyöräily tuo harrastajat Laajavuoreen. Tavallisella pyörällä ei ole syytä mäkeen mennä. Laajavuoresta on mahdollisuus vuokrata pyörä ja muut tarvittavat varusteet, joiden kanssa voi yrittää selvitä merkityillä radoilla. Laajavuoren palveluvalikoiman lisänä on läheisen Vuorilammen rannalla olevat kaksi saunaa, joista toinen on talven ajaksi vuokrattu avantouimareille. Toinen sauna on vuokrattavissa oleva aito savusauna, jonne on saatavissa ruokatarjoilu Laajavuoren kautta.

Jyväskylän Laajavuoressa on viisi laskettelurinnettä ja lumitilanteesta riippuen hiihtolatuja 14-62 km.

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

Jyväskylä tapahtumia täynnä

Niskavuoren nuori emäntä -näytelmän Juhani vauhdissa (Hannu Lintukoski) Kuva: Janne Nousiainen

Eeva Oksman

yväskylän kaupunginteatteri on imagoltaan vetovoimainen, tunnettu ja tunnustettu, korkean profiilin monipuolinen ammattiteatteri. Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa toimiva teatteri palvelee laajasti myös erilaisia matkailijakohderyhmiä – niin kokous- kuin messu- ja kongressivieraita, perhematkailijoita sekä työn puolesta Jyväskylässä piipahtavia. Myös kulttuurimatkailijat löytävät teatterin ohjelmistosta kiintoisaa katsottavaa. – Kaupunginteatterin tavoitteena on olla meidän kaikkien teatteri, jossa voi kokea, eläytyä, virkistyä, rikastua ja rakastua, antautua tunteiden vietäväksi, selvittää teatterin markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi. – Kiintoisan ohjelmiston avulla pyrimme saamaan myös uusia teatterin ystäviä eri kohderyhmistä, lisää Huhtaniemi. Kaupunginteatteri tuottaa vuodelle 2009 kuusi omaa ensi-iltaa. Näistä neljä nähdään suurella näyttämöllä ja kaksi pienellä. Ohjelmistossa on niin kotimaisia kuin ulkomaisia draamoja, nykynäytelmiä ja klassikoita, komediaa, musikaalia, kevyttä ja vakavaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Oman tuotannon lisäksi näyttämöillä vierailee sekä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

kotimaisia että ulkomaisia teatterintekijöitä. Tällä hetkellä ohjelmistossa on koskettava Veriveljet-musikaali. Lisäksi suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Hella Wuolijoen klassikkonäytelmää Niskavuoren nuori emäntä. Maaliskuussa saa ensi-iltansa Kay Pollakin menestyselokuvaan pohjautuva musiikkinäytelmä Niin kuin taivaassa (Så som i himmelen). Niin kuin taivaassa on suurisydäminen tarina rakkaudesta ja kuorolaulun voimasta. Syksyn suursatsauksena nähdään Arto Paasilinnan Ulvova mylläri -romaanin pohjalta tehtävä kansanmusikaali, jonka laulujen sanoista ja sävelistä vastaa itse Pauli Hanhiniemi. Lokakuussa saa ensi-iltansa Nikolai Gogolin komedia Reviisori. Pienellä näyttämöllä esitetään Juha Jokelan intiimiä Fundamentalisti-draamaa sekä perheen pienimpien suursuosikkia Viiru ja Pesonen.

45 tapahtumaa, 45 ilmaisohjelmaa Jyväskylän Kesä kokoaa 7.-12.7.2009 taas kymmeniä tuhansia katsojia seuraamaan mielenkiintoista ohjelmaa. Vuosittain järjes-

Pesonen (Hannu Lintunen) ja Viiru (Emilia Laitinen), kuva: Matti Salmi tettävä monialafestivaali levittäytyy ympäri Jyväskylän seutua. Ohjelmassa on 45 tapahtumaa ja 45 ilmaisohjelmaa. On konsertteja, klubiesityksiä, musiikkiteatteria, sanatonta teatteria, stand-uppia, tanssia ja katuesityksiä. Lisäksi järjestetään Hip-hop-, Parkour- ja sirkuskursseja. Tilaisuuksia on Jyväskylän Paviljongissa, kaupunginteatterissa, tapahtumateltassa, kävelykadun Kompassilla, Popparissa, Aalto Salissa, Pelimannitalossa sekä Taulumäen ja Korpilahden kirkoissa.

”Mitä noi tekee?” on kävelykadulla esitettävä karnevalistinen yleisölle maksuton ohjelma, josta on jo tullut käsite.

Astronomiaa ja gastronomiaa

- Nämä ilmaisohjelmat tarjoavat hyvän tilaisuuden päästä kokemaan jotain uutta. Monestihan ihmiset kieltävät itseltään upeita elämyksiä olemalla niin ennakkoluuloisia, hämmästelee Jyväskylän Kesän toiminnanjohtaja Tanja Rasi. Avajaiskonsertissa esiintyy sensaatiomaisen upeaääninen fadolaulaja Mafalda Arnauth. Portugalilainen laulajatar on sielukas ja karismaattinen tulkitsija, joka on esiintynyt täysille saleille mm. Amsterdamin Concertgebouwssa ja Lontoon Royal Albert Hallissa. Konserttien muista esiintyjistä mainittakoon Semmarit, Monica Groop, Jukka Perko, Severi Pyysalo, Teemu Viinikainen sekä Mikko Kuustonen. Koko festivaaliohjelma on nähtävissä www.jyvaskylankesa.fi.

Jukka Perko ja Mikko Kuustonen

Yllätys kallion kätkössä Matka Jyväskylän keskustasta Nyrölän kylään on noin 20 km. Matka taittuu kumpuilevaa maaseututietä pitkin. Paikka on erillään kaikesta muusta. Siksi sisääntulo hätkähdyttää: massiivisista ovista päästään tavallisennäköisen kallion sisään, mutta mitä kaikkea kallioluolaan kätkeytyykään! Kallioplanetaario on jyhkeiden kallioholvien sisään rakennettu nykyaikainen elämys- ja konferenssikeskus. Sen toiminnan ydin on 60-paikkainen planetaariosali, jonka auditoriotilaa ympäröi suuri planetaariokupoli. Penkit on kallistettu niin, että jokaiselta paikalta on hyvä katsella. Planetaarion edistyksellinen videoprojisointitekniikka mahdollistaa huikean kolmiulotteisen (3D) kuvan, joka sulkee katsojan sisäänsä. Kokemusta täydentää jyhkeä äänimaailma. Kallioplanetaarion elokuvat on tarkoitettu kaikelle kansalle. Ohjelmistossa on useita erilaisia ja eripituisia avaruuteen liittyviä esityksiä.

Kallioplanetaarion sijainti ei ole sattumaa. Syksyllä 1997 Jyväskylän tähtiharrastajayhdistys Sirius ry rakensi observatorion samaisen kallion laelle Nyrölään, pois kaupungin valoista. Vuosituhannen alussa parin sadan asukkaan Nyrölän kylässä tehtiin kyläsuunnitelmaa. Olemassa olevista lähtökohdista syntyi tähtikeskushanke, jonka tuloksena avattiin toukokuun alussa 2008 Kallioplanetaario. Tämä harrastustoiminnasta liikkeelle lähtenyt erilainen matkailukohde on vetänyt ensimmäisten yhdeksän kuukautensa aikana kävijöitä jo 50 000! Kallioplanetaariossa panostetaan myös gastronomiaan. Sisääntuloaulassa on tilava ja viihtyisä kahvio avoparvineen. Kahviopalvelujen lisäksi A-oikeuksin varustettu ravintola tekee tilauksesta herkullisen buffet-tyylisen ruokailun tai valmiita menuja. Viikonloppuisin kahviossa on maittava lounastarjoilu ympäri vuoden. Kallion sisältä löytyy myös 25 hengen kokouskabinetti sekä kaksi kauniisti sisustettua Kalliosaunaa. Saunojen yhteydessä on tunnelmallinen oleskelutila, Kalliokeidas, joka toimii tarvittaessa myös kokoustilana. Omaa ohjelmaa lapsille Kallioplanetaarion toimitusjohtaja Ilpo Kuusela on virkavapaalla Nyrölän koulun johtajan tehtävästään. Hänen vaikutustaan lienee, että Kallioplanetaario tarjoaa elämyksiä, oppimista ja virkistystä myös perheen pienimmille. Planetaarioesitysten lisäksi lapsiryhmille järjestetään toiminnallisia tuokioita avaruusteemaan liittyen. Toiminnallisuus onkin yksi paikan johtoajatuksista. Kallioplanetaariolla on myös oma, paikallisen satutaiteilija Sari Kanalan tekemä hahmo tarinoineen.

Pesonen (Hannu Lintunen) ja Viiru (Emilia Laitinen), kuva: Matti Salmi Kallioplanetaariossa voidaan näyttää superelokuvia, tähtiohjelmia ja ensimmäisenä Suomessa jopa reaaliaikaista kaukoputkikuvaa taivaalta.

– Lapset eläytyvät planetaarioesityksiin niin, että he yrittävät koskettaa lähestyviä taivaankappaleita. Joskus lapsesta voi tuntua, että penkki lähtee mukana ja hän itse lentää. Tällöin lasken käden lapsen olkapäälle ja totean, että ihan paikallaan sitä ollaan, Ilpo Kuusela kuvailee esityksen vaikuttavuutta. Pelottava esitys ei kuitenkaan ole, mitä todistaa planetaariosta hymyillen poistuva ja innosta punaposkinen pienten päiväkotilaisten joukko.

www.kotimaassa.fi

Varsinais-Suomi

Toivotamme ryhmänne tervetulleeksi onnistuneelle löytöretkelle Jyväskylän seudulle! Seudun monipuolisesta tarjonnasta voit valita ryhmäsi ohjelmaan esimerkiksi risteilyjä, kylpyläpalveluita, museoita, teattereita, Unescon kohteita, Alvar Aallon arkkitehtuuria sekä ostospaikkoja ja ravintoloita. Jyväskylän ainutlaatuiset ja korkealaatuiset majoitusvaihtoehdot takaavat matkailijalle makoisat yöunet toiminnallisen päivän päätteeksi. Sukella seudun sykkivään tunnelmaan – ja nauti sydämesi kyllyydestä! Katso seudun monipuolinen ja ainutlaatuinen tapahtumatarjonta osoitteesta: www.jyvaskylanseutu.fi/tapahtumat

Parempi voida hyvin

Virkistävä kesäyö kylpylässä alk. 47e / hlö

voim. 13.6.–10.8.09 (joka 16. vapaa, max 3 hlö)

Peurunka on monipuolinen ja suosittu kylpylähotelli ja hyvinvointipalveluiden keskus puhtaan luonnon keskellä, kauniin Peurunkajärven rannalla, vain 20 minuuttia Jyväskylästä. Kerää muistojen kokoelmaan hyviä yhteisiä hetkiä mahtisavusaunassa, kanavaristeilyllä, sauvakävelyretkellä, kotakahveilla rupatelle, vesijuoksussa, curlingissa tai terveysluennolla. Päivän päätteeksi nautitte ruokapöydän herkuista ja tanssahtelette parketilla tähtien tahtiin.

Golfpaketti 69e / hlö

HOTELLI • LOMAMÖKIT • RAVINTOLA • GOLF

Peurungantie 85, 41340 Laukaa | myyntipalvelu puh. 020 751 6300 peurunka@peurunka.fi | www.peurunka.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

sis. majoitus 2-hengen huoneessa, greenfee, sauna ja aamiainen

Hankasalmi | puh. (014) 844 8200 | www.revontuli.fi

’Entisaikojen kievaritunnelmaa perinteisessä maalaistalossa luonnonkauniilla paikalla’ ta Majoitus

Katetttu teri: e k säteLauoman

Heikki edia kom en ”Tuhannysä” r riemun

Panda tehtaanmyymälä

Ränssin Kievari

A-oikeudet

Ryhmille tilauksesta herkullista kotiruokaa!

Kuikantie 340, Kuikka, Jyväskylä | Puh. (014) 311 0086 ranssi@ranssinkievari.fi | www.ranssinkievari.fi 17 km Jyväskylästä 4-tietä pohjoiseen

Pandan tehtaanmyymälässä myytävänä lakritsia ja suklaata, sekä tehtaan omia erikoiseriä.

Avoinna päivittäin: 1.6.-15.8.

Tehtaanmyymälä on avoinna: ma-pe klo 9-17, la 9-15 ja sunnuntaisin vain kesä-, heinä- ja joulukuussa klo 12-16. Ryhmille myymälä on avoinna sopimuksen mukaan muinakin aikoina. Juhlapyhinä myymälä on suljettuna. Sijaitsee Pandan Suklaatehtaan yhteydessä.

10-20

sekä: 16.8.-31.5.

11-17

Koe Drakenja MiG -21bi s -hävittäjien ohjaamo!

Asematie 2, Vaajakoski Puh. 020 785 4362 Fax 020 785 4247 www.panda.fi

Näkemistä ja kokemista koko perheelle! Tikkakoskentie 125, puh. (014) 3752 125 keski-suomen.ilmailumuseo@kolumbus.fi www.k-silmailumuseo.fi

Päijänne-Risteilyt Hildén Laivaliikennettä Päijänteellä jo yli 40 vuotta Tule nauttimaan kiireettömästä ja leppoisasta tunnelmasta keskellä kaunista, keskisuomalaista järvimaisemaa – Päijänteellä ja Keitele-kanavalla.

PÄIJÄNNE-RISTEILYT HILDÉN | puh. (014) 263 447, 618 885 eija.hilden@prh.inet.fi | www.paijanne-risteilythilden.fi

Kesähotelli Amis

Kesähotelli Rentukka

Rauhallinen sijainti keskellä kaupunkia. Kaikissa huoneissa suihku, wc ja keittiö. Tilava P-alue.

Rauhallinen sijainti 2,5 km keskustasta. Huoneissa suihku, wc ja keittiö. Tilava P-alue.

Hinnat alkaen/vrk. 1hh 46e, 2hh 58e, 3hh 69e, Perhepaketti 60e.

Hinnat alkaen/vrk. 1hh 39e, 2hh 52e, 4hh (2mh) 80e, Perhepaketti 52e.

Sepänkatu 3, 40720 Jyväskylä Puh. (014) 443 0100 amis@sci.fi www.hotelliamis.com

Taitoniekantie 9, 40740 Jyväskylä Puh. (014) 607 237 rentukka@hotelrentukka.fi www.hotelrentukka.fi

Hinnat sis. aamiaisen ja saunan.

polttoaineen jakelu veneisiin

Hinnat sis. aamiaisen.

Ympäri vuoden keskustassa Hotel Pension Kampus, puh. (014) 338 1400

www.kotimaassa.fi

Peurungassa puitteet aktiiviselle lomalle Matleena Ikonen

eski-Suomen kärkikohteisiin lukeutuva kylpylähotelli Peurunka Laukaassa on profiloitunut voimakkaasti liikunta- ja urheilupalveluiden tarjoajana. Kylpyläpalveluiden lisäksi Peurunka tarjoaa monipuolisesti liikuntamahdollisuuksia: mm. 200-metrinen sisäjuoksurata, tennis-, sulkapallo- ja koripallokentät, jousiammuntarata, kaksi keilarataa, neljä erilaista kuntosalia ja 9-väyläinen frisbeegolf-rata takaavat sen, että pidemmänkin loman jokaiselle päivälle riittää tekemistä. Kylpylähotellista monipuoliseksi hyvinvointikeskukseksi kehittyneen Peurungan laaja liikuntapuoli ja monipuolinen ohjattu vapaa-ajan toiminta tuovat Laukaaseen paljon matkailijoita. Kuntoloman ei aina tarvitse tarkoittaa ohjattua liikuntaa tai erikoislajeja, vaan liikuntalomalle voi lähteä puhtaasti nauttimaan. Peurunka tarjoaa oma-ehtoiselle liikkumiselle ja ulkoilulle erinomaiset puitteet: hotellia ympäröivillä, erimittaisilla ulkoilureiteillä voi kävellä, juosta tai hiihtää, lumikenkäillä tai suunnistaa. Hotellin monitoimikentällä voi laittaa pystyyn vaikkapa mölkky- tai kyykkäottelun – liikkumisen ei aina tarvitse olla niin vakavaa! Välineiden puutteeseenkaan ei liikunnan ilo tyssää, sillä Peurungasta saa

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

vuokrattua suksista ja liukureista polkupyöriin ja kirkkoveneisiin. Lähiympäristön kosket takaavat menon myös hurjapäisemmille. Parhaat puitteet perhelomailuun Peurungan vetovoimaa lisää se, että oman tarjonnan lisäksi Peurungan matkailualueella on täysimittainen golfrata sekä viime kesänä käyttöön vihitty jääliikuntahalli hiihtolatuineen, curling-ratoineen ja luisteluratoineen. Lähistöllä sijaitseva Keski-Suomen helmi, Keitele-Päijänne -kanava houkuttelee alueelle joka vuosi noin 40 000 ihmistä Suomesta ja ulkomailta koskikalastamaan ja viihtymään veden ääreen. Kylpylähotelli onkin suppea nimitys Peurungalle, jossa on tehty tietoinen päätös kehittää liikuntapalveluita voimakkaasti. Ja konsepti toimii: Peurungan eri kohteet keräävät vuosittain kymmeniä tuhansia käyntejä, joten liikuntapalveluille on selkeästi myös kysyntää. Suomalainen odottaa lomaltaan muutakin tekemistä kuin altaissa virkistäytymistä ja hoidoilla hemmottelua, vaikka sekin on tärkeä osa lomaa. Lomilta haetaan kuitenkin ennen kaikkea monipuolisuutta.

Leppoisasti nautiskellen Vaikka vapaa-ajan tekemiseen ja liikuntamahdollisuuksiin on tietoisesti panostettu, myös perinteinen kylpylätoiminta elää ja voi Peurungassa hyvin. Kylpylähotellipalveluita on viime vuosina uudistettu voimakkaasti, ja allasosastolla voi harrastaa vesiliikuntaa monipuolisesti. Peurungan allasosaston erikoisuutena on virtaava jokirata, jossa voi kokeilla vastavirtaan uimista tai vesijuoksemista. Altaita on viisi, ja yksi niistä on varattu hemmotteluun tunnelmavalaistuksineen ja rentouttavine musiikkeineen. Perheen pienimmille on varattu oma, turvallinen allas, ja altaiden useat vesihierontapisteet laittavat veret kiertämään. Hemmottelua kaipaavan tarpeet täyttää kylpylässä toimiva Day Spa Nautilus, joka tarjoaa hoitoja joka lähtöön, klassisesta hieronnasta savikääreisiin. Peurunka tarjoaa rentoutumisen ja aktiviteettien mahdollisuuksia sekä lyhyille lomille että niille, jotka viettävät lomallaan pidemmän ajan. Liikkumisen ja rentoutumisen vastapainoksi hotellissa on Keski-Suomen mittakaavassa varsin aktiivinen viihdepuoli, ja tansseja on peräti kuusi kertaa viikossa.

Mukavasti

isällisessä otteessa

toteaa isäntä. Näin hän pystyy työllistämään työntekijät myös kesäajaksi ja pitää samalla rakennuskustannukset kurissa.

Eeva Oksman

Kodikas ja turvallinen Häkärinteet on perheyhtiö, josta Jukka Kirjavainen omistaa 90 % ja tytär 10 %.

äkärinteillä järjestyksestä ja säännöistä pidetään kiinni, mikä luo paikalle miellyttävän ja turvallisen ilmapiirin.

– Hankasalmella lapsia pelotellaan, että jos et ole kunnolla, kutsutaan Jukka, nauraa Jukka Kirjavainen kuulemalleen tapaukselle. Totta on, että lapset ja nuoret ovat tottuneet tottelemaan Kirjavaista. Suomessa on noin sata hiihtokeskusta, joista Suomen Hiihtokeskusyhdistykseen kuuluu 79. Häkärinteet on alalla keskisuuri hiihtokeskus, 23. suurin. Rinteitä on 12 ja hissejä viisi. Alun perin Häkärinteet on Hankasalmen kunnan vuonna 1987 perustama laskettelukeskus. Yrittäjävetoisena toiminta

alkoi 1993, jolloin vuokrasopimuksen tehnyt Jukka Kirjavainen astui isännän saappaisiin. Jatkuvaa kehitystyötä Kirjavaisen aikana Häkärinteiden aluetta on kehitetty, kunnostettu ja rakennettu. Mäen laelle on rakennettu toinen ravintola, josta kirkkaalla säällä näkee yli 50 km kaikkiin suuntiin. Viimeksi laajennettiin pääravintolaa. Nyt viihtyisästä ja siististä ravintolatilasta on hienot näkymät rinteeseen. Häkärinteillä on talvikaudet avoinna oleva, hyvin varustettu caravan-alue uusine huoltorakennuksineen sekä tasokas mökkikylä. – Hektistähän tämä työ on. Elokuusta huhtikuuhun riittää töitä rinteessä. Kesät rakennetaan ja kehitetään paikkaa,

– Kaikki toiminta pysyy näin hyvin hanskassa, Kirjavainen tuumii. Hän osallistuu tarvittaessa kaikkiin töihin, jopa keittiöpuuhiin ja vessojen siivoukseen. Aina paikalla oleva isäntä antaa Häkärinteille kasvot, jota on helppo lähestyä. Auktoriteetillaan Jukka pitää huolen, että nuoretkin noudattavat sovittuja sääntöjä. Lisäksi lapsille ja nuorille on järjestetty runsaasti mielekästä tekemistä. Lapsia varten rinneravintolan yläkerrassa on leikkinurkkaus. Päärakennuksen yläkerrassa on erityisesti nuorisolle tarkoitettu lounge, jossa voi laskemisen lomassa katsella TV:tä ja videoita, surffata netissä tai vain hengailla ja katsella muiden laskemista. Viikonloppuisin aamupäivällä on tarjolla ilmaista hiihdonopetusta. Perhekeskeisyys näkyy hinnoittelussakin, sillä perhealennuksen saa sekä lipuista että välinevuokrista. Halutessaan vanhemmat voivat käyttää samaa lippua vuorotellen. Erityisesti Kirjavaisen mieltä lämmittää, kun useampi sukupolvi on lähtenyt yhdessä liikkeelle. Monenlaista talvipuuhaa Laskettelun lisäksi voi Häkärinteillä muutenkin nauttia liikunnallisesta talvipäivästä.

Alueelta lähtee 3,8 kilometrin valaistu hiihtoreitti. Yhteensä hoidettuja latuja on 48 km. Oman lammen jäällä on 1,5 kilometrin retkiluistelurata. Jäällä voi kokeilla myös nostalgista napakelkkaa. Pulkkamäkeä varten on kävijöiden vapaassa käytössä rattikelkkoja, pulkkia ja liukureita. Vuokrattavana on lumikenkiä ja potkukelkkoja. Halukkaat pääsevät moottorikelkkasafarille. Päärinteen juurella sijaitsee kaksi kotaa ja rinteiden huipulla laavu, joissa on mukava paistaa makkaraa ja nauttia omia eväitään laskettelun lomassa.

Tunnustus tehdystä työstä Hiihtokeskusalan ulkopuolinen valintaraati valitsi Häkärinteet vuoden 2008 hiihtokeskukseksi. Valitsijat korostivat, että Häkärinteet Oy:n pääomistaja Jukka Kirjavainen on hiihtokeskuksen isäntänä luonut hyvin hoidettuun hiihtokeskukseen viihtyisyyttä ja korostaa kaikessa toiminnassaan harrastuksen laatua ja pitkäkestoisuutta. Valintaraadin puheenjohtaja, MEKin ylijohtaja Jaakko Lehtonen totesi, että Häkärinteet on erinomainen esimerkki siitä, miten pienestä hiihtokeskuksesta rakennetaan elämystuote koko perhettä varten.

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

Tasokasta maaseutumatkailua Maaseutu tarjoaa matkailijoille erilaisia kokemuksia. Taulun Kartanossa ruokailuvaihtoehtojakin riittää. Haluaisitteko herrojen herkkuja salin pitopöydästä vai olutpaistia ja pottuvoita torpassa?

050 - 414 7275, Petäjävesi

Taulun Kartanon kauneus ja tunnelma syntyy vanhan ajan värimaailman ja sisustusmateriaalien käytöstä. Päärakennuksen valoisassa salissa vanha ja uusvanha nivoutuvat luontevasti yhteen muodostaen kauniin kokonaisuuden. Salin lisäksi päärakennuksesta löytyy lisäksi kaksi pienempää tilaa. Rakennukset on kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Ympäröivä luonto ja vuonna 1849 kruunun sotilasvirkataloksi perustetun tilan pihapiiri rakennuksineen muodostavat kokonaisuuden, jossa voi nauttia maaseudun kauneudesta ja rauhasta.

www.lemettilantila.com hanna.hautamaki@kolumbus.fi

Herkullista lähiruokaa Taulun Kartanon tasokkaan ravintolan erikoisuutena ovat kotimaisesta karitsanlihasta ja riistasta valmistetut herkut. – Kotimaisen ruokakulttuurin ja lähiruuan kehittäminen on meille tärkeää, kertoo yrittäjä Jyrki Halttunen. – Haluamme nostaa järvien ja metsien riistatuotteita esille ruokalistoillamme. Osoituksena Taulun Kartanon keittiötaidoista voidaan pitää sitä, että se on saanut omat reseptinsä mukaan vuonna 2008 ilmestyneeseen Keski-Suomi a la carte -kirjaan. Ravintola on avoinna säännöllisesti kesäaikaan, muulloin tilauksesta. Hyvien unien paikka Kartanon yläkerrassa sijaitsevat yksilölliset huoneet ovat viehkeitä. Huoneet on tapetoitu vanhan ajan tyyliin kukin omilla väreillään. Tapettimalleista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Huoneissa on aitoja antiikkiesineitä, tunnelmallisia tauluja sekä uusia, vanhoja käsityötaitoja kunnioittaen valmistettuja tyylikalusteita. Nykyaikaa edustavat huoneiden laadukkaat vuoteet sekä taulutelevisio, suihku ja WC. Saunaosasto ja maalaiskylpylä Saunan ystäville Kartanolla on tarjolla kaksi erilaista vaihtoehtoa. Päärakennuksen saunaosastolla on suihkujen lisäksi poreamme. Saunaa pyöreästi kiertäville lauteille mahtuu kerrallaan kahdeksan saunojaa. Takkahuoneessa upea luonnonkivilattia & takka. Vilvoitella voi ilta-auringon suuntaan avautuvalla ulkoverannalla. Maalaistunnelmaan pääsee Hautajärven rannassa, 300 m päärakennukselta, sijaitsevassa maalaiskylpylässä. Vierailijoiden käytössä on savusauna, höyryaromisauna, lämmin ulkoallas. Oleskelutilana on vanha savupirtti, Pihlajapellon torppa, jonka talonpoikaishenkinen tupa on täynnä maalaisromantiikkaa. Tuvan tummat seinät kertovat sen menneisyydestä aitona savupirttinä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Unohda kiire Tarinoiden talo

Upeissa järvimaisemissa, Keurusselän äärellä sijaitseva Fontana Keurusselkä on perinteikäs lomakohde ja suosittu kokoushotelli. Sen käyttöaste on harvinaiset 70 % ympäri vuoden.

ontana Keurusselkä on oiva paikka kokouksille ja monenlaisille ryhmille.

- Pystymme tarjoamaan ryhmille kompaktin paketin, jossa porukka ei hajoa, valistaa hotellinjohtaja Iris Mäkinen.

- Tarjoamme kaiken sen, mitä onnistuneeseen kokoukseen tarvitaan: rauhallisen ja kauniin ympäristön, hyvän palvelun, monipuoliset ja modernit kokoustilat, maittavan ruuan sekä vapaa-ajanohjaajien järjestämää mielenkiintoista oheisohjelmaa. Iltaisin ravintolassamme tansseja tahdittaa elävä musiikki viitenä

iltana viikossa. Luonto tarjoaa oivat mahdollisuudet patikointiin ja kalasteluun. Pelkkä järvimaiseman katselu rauhoittaa, mutta kesäisin laituristamme pääsee myös siipirataslaivan kyytiin. Täällä on sopivasti sekä rauhaa että toimintaa, kuvailee Mäkinen. Lähellä sijaitseva kaupungin uusi liikuntapuisto on lisännyt liikuntamahdollisuuksia entisestään. Keurusselässä majoittua voi Lomahotellissa, päähotellissa tai mökkikylän huoneistoissa. Päähotellin kaikista huoneista avautuu järvimaisema. Päähotellin lähellä, aivan rantaalueen tuntumassa, sijaitsee nostalginen Lomahotelli, jonka huoneet tarjoavat ripauksen viisikymmentäluvun tunnelmaa. Päähotellin viereisellä honkaharjulla sijaitsee hyvin varusteltuja loma-asuntoja.

Vuonna 2004 päähotelliin rakennettiin pienoiskylpylä Tähtitaivas. Ahkerassa käytössä ovat sen poreallas ja uima-allas hierovine suihkuineen sekä erilaiset saunat, joista mainittakoon infrapunasauna. Hyvä Olo -hoitotiloissa on saatavana hierontaa, kosmetologisia hoitoja, luontaishoitoja ja kampaajan palveluja. Kesäisin uimaan houkuttelee järvenrannan laguunimainen uimaranta. Kesäiltaisin pääsee seuraamaan Keurusselän oman kesäteatterin esityksiä.

Fontana Keurusselkää voi hyvällä syyllä kutsua tarinoiden taloksi. Se herättää monen mielessä lomamuistoja, sillä siellä on järjestetty lomatoimintaa jo 60 vuoden ajan. Juhlavuoden kunniaksi Keurusselkä kerää kuvia ja tarinoita eri vuosikymmeniltä. Päärakennuksen käytävällä olevat vanhat valokuvat kertovat vaikuttavasti talon historiasta. Keurusselkä on tarjonnut lomanviettomahdollisuuksia niillekin, joille ilman tukea se ei olisi taloudellisesti ollut mahdollista. Paikan omistama Lomaliitto ry saa Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta, joka käytetään tuettujen teemalomien järjestämiseen. Alkuaikoina loma Keurusselässä oli monelle tarpeeseen tullut ensimmäinen loma koko elämän aikana!

www.kotimaassa.fi

Varsinais-Suomen maakuntaesittely / Naantali

Keski-Suomi

Eeva Oksman

Keuruun kaupungin matkailutoimisto

Monet erilaiset tapahtumat houkuttavat väkeä Keuruulle. Iso Kirja kokoaa vuosittain kymmeniätuhansia kävijöitä hengellisiin kesätapahtumiin Pohjoisjärven rannalle. Paikallisten yrittäjien järjestämillä Keuruun Markkinoilla käy joka kesä yli 20 000 kävijää. Neste Oil Rallyn vaikutus näkyy Keuruulla heinä-elokuun vaiheessa.

Keuruun kirkko (1892) Kuva: Jyri Karjalainen, Keuruun matkailun arkisto

Monella meistä on olemassa joku paikka, jonne kesällä on päästävä. Ilman sitä kesä ei tunnu kesältä. Syyt Keuruun matkaan voivat olla moninaiset.

euruu kutsuu luonnossa ja järvimaisemassa viihtyviä. Kauneimmillaan järvimaiseman voi kokea siipirataslaiva Elias Lönnrotilla. Alus liikennöi kesäkautena Keuruun keskustan, Camping Nyyssänniemen ja Fontana Keurusselän välillä. Lisäksi alus tekee päiväristeilyjä 30 km Keurusselkäjärven eteläpäähän MänttäVilppulan kaupunkiin. Maisemat ovat silmiä hiveleviä. Keurusselkäjärvi on hyvin saarinen ja luotoinen ja alus menee matalan syväyksen vuoksi todella läheltä rantaa.

Elias Lönnrot - siipirataslaiva Kuva: Esko Soini/Studio Esko Oy, Keuruu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Kurkistus menneisyyteen Keuruun historia on esillä mielenkiintoisella tavalla Vanhan Keuruun alueella, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue keskustan ytimessä. Se muodostuu kokonaisuudesta, johon kuuluva Keuruun vanha kirkko, Keuruun kirkko, Kotiseutumuseo, rautatieasema, Matkailukeskus Kamana ja Keuruun Vanha Pappila. Alue on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, jonka rakennukset kerto-

vat keuruulaisten elämästä neljän vuosisadan ajalta. Maisemaa ovat muuttaneet varsinkin rautatien tulo kirkonkylään 1897 ja valtatien rakentaminen vuonna 1967. Merkittävänä maisemassa on myös vanhaan maantiehen kuulunut, yhä käytössä oleva Lapinsalmen silta. Keuruun seurakunta sai joulukuussa 2005 Keski-Suomen kulttuuriympäristöpalkinnon Keuruun vanhan pappilan ja matkailukeskus Kamanan kunnostuksesta.

Kirkko kirkon vieressä Vanha kirkko on ollut ydin, jonka ympärille kirkonkylä ja kaupunki ovat rakentuneet. Vuonna 1758 käyttöön otettu kirkko on koristeltu runsain maalauksin. Kirkko jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistuttua ja joutui purku-uhan alle. Kirkko kuitenkin säästyi, ja on tänä päivänä yksi Keuruun merkittävimmistä matkailukohteista. Kirkkoa ympäröi kiviaidan ja porttihuoneiden reunustama kirkkotarha hautoineen ja muistomerkkeineen. Kirkkoon voi tutustua myös draamaopastuksella, jossa eletään 1800-luvun loppua: Lehmien hoitoon kyllästynyt pappilan navettapiika lakaisee vanhan kirkon portaita ja haaveilee pääsevänsä kevyempiin töihin. Jos herrasväki lupaa suositella tyttöä pappilan sisäpiiaksi, suostuu hän tarinoimaan vanhan kirkon historiasta… Vastapäätä vanhaa kirkkoa sijaitseva Keuruun kirkko on arkkitehti Teodor Granstedtin suunnittelema ja valmistui vuonna 1892. Uusgoottilaisen punatiilisen kirkon kaksiosainen alttaritaulu on Eero Järnefeltiin maalaama. Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. Vanhan kirkon läheisyydessä sijaitseva Punnosen talo eli Liljala on 1900-luvun alkuvuosikymmenten virkamieskoti. Talossa

on juhannuksesta elokuun alkuun asti esillä Keuruun taiteilijaseuran kesänäyttely. Vanhan Keuruun alueella sijaitsee myös puuleikkauksin koristeltu Keuruun rautatieasema, jota sanotaan Suomen kauneimmaksi rautatieasemaksi. Se on rakennettu vuonna 1897.

Navetasta matkailukeskus Kangasmannilan pappilan vanhan kivinavetan uusi elämä alkoi vuonna 2000, kun siinä aloitti Matkailukeskus Kamana. Kamanassa toimii Keuruun kaupungin matkailutoimisto ja I-piste sekä museokauppa Pikkupiika. Kamanan Kahvila-Ravintola Myllytuulessa voi nauttia lounasta jyhkeiden kiviseinien tunnelmassa. Saman katon alta löytyvät myös kampaamo sekä luontaishoitoyritys, jonka erikoisuutena on rentouttava kelluntatankki. Hetki miellyttävässä hämärässä, lämpimässä, suolavedellä täytetyssä tankissa lievittää stressiä, kipua ja lisää kehon palautumisenergiaa. Kamanassa toimii myös Keuruun museo, jonka kesän 2009 näyttely on nimel-

Matkailukeskus Kamanan pihapiiri Kuva: Esko Soini/Studio Esko Oy, Keuruu

Sisäkuva vanhasta kirkosta Kuva: Jyri Karjalainen, Keuruun matkailun arkisto

Kamanan läheisyydessä on Veteraanipuisto sekä ekumeeninen tila Kappa, jossa juutalaisuus ja muut kirkkokunnat esittäytyvät. Yhteinen kappeli on hiljentymistä varten. Kamanan pihapiirin Alina & Justus -aittamyymälöissä Luolamäen Puu-Tek myy vanhoja huonekaluja sekä puu- ja tekstiilituotteita.

Keuruun Vanha Pappila Keurusselän rannassa sijaitsee empiretyylinen kirkkoherranpappila, joka valmistui vuosina 1809–1813. Kamanan vieressä sijait-

Vanha Pappila Kuva: Esko Soini/Studio Esko Oy, Keuruu

Neuleen Aittamyymälä, josta löytyy vaatteita juhlaan ja arkeen. Keuruulla 1970-luvulta lähtien toimineen tehtaan myymälä Yliahon teollisuusalueella palvelee ympäri vuoden. Tarjolla on neuleita, pellavaa, froteeta ja silkkiä kaikenkokoisille naisille. Pappilan pihan aitoissa on nähtävänä myös Veli Ähtävän Taidenäyttely, jossa esillä on puutaiteen värikäs maailma. Sopivalla säällä Vanhaan Keuruuseen kannattaa tutustua kiertämällä noin 1,7 kilometrin pituinen kävelyreitti. Sen varrella opastaulut kertovat tekstein ja vanhoin postikorttikuvin Keuruun historiasta. Tauluissa on kartta, joka paitsi kertoo missä kävijä on, myös seuraavien kohteiden sijainnin.

tään Matti Kassila - ohjaaja omalla maallaan. Keuruun Haapamäellä syntyneen ohjaaja Matti Kassilan urasta ja elämäntyöstä kertovassa näyttelyssä kuljetaan Kassilan tuotannon johdattelemana läpi elokuvan nostalgisen 1950-luvun kohti 1960-luvun rakastettua komisario Palmua. 1970-luvun murroskauden ja 1980-luvun elokuvien jälkeen palataan Kassilan kotiseudulle Haapamäelle vuoden 1994 Kaikki pelissä -elokuvan myötä.

sevaa pappilaa on laajennettu eri otteisiin 1920-luvulle asti. Rakennus jäi pois pappilakäytöstä 1960-luvun lopussa ja se on suojeltu rakennuslailla. Syksyllä 2005 pappila avautui ennallistavan peruskorjauksen jälkeen uudessa loistossaan. Nyt Keuruun vanha pappila on suosittu ryhmämatkakohde kahvi- ja ruokailumahdollisuuksineen. Saatavana on myös kauniita tuliaisia ja lahjatavaroita. Vanhan Pappilan pihapiirissä toimii kesäisin Annulin

Lukkarin penkki Keuruun Vanhassa kirkossa Kuva: Jyri Karjalainen, Keuruun matkailun arkisto

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

Puistoisäntä Martti Vainio kertoo, että Höyryveturipuistossa käy nykyisin noin 50,000 kävijää vuodessa. Kuuden hehtaarin suuruinen puistoalue on vierailukohde jo sinänsä, mutta vetonaulaksi puistoon on sijoitettu 31 vanhaa höyryveturia sekä lasten viihdykkeeksi satutaloja, kummitusjuna, eläimiä, pomppulinna jne. Höyryveturipuiston perusti aikanaan Keuruun kaupunki kun se sai haltuunsa armeijan kriisivarastoista poistetut höyryveturit. Vuosien saatossa puistolla on ollut kirjava joukko vetäjiä, Vainion hallussa se on ollut vuodesta 2003 lähtien. Yli 30 vuotta matkailun ja erityisesti sen oheistarjonnan, viihteen, ravintolatoiminnan ja majoituksen, kanssa työskennelleelle Vainiolle puisto tarjosi mielenkiintoisen uuden haasteen. - Onhan tämä vähän erilainen paikka. Puistossa voi yöpyä esimerkiksi veturinkuljettajien vanhassa majatalossa tai kesäaikaan jopa junavaunussa. Meillä on näytillä myös kaikki Suomen tunnetuimmat höyryveturit ja naapurissa sijaitseva Haapamäen museoveturiyhdistys järjestää heinäkuussa jokaisena viikonloppuna kuljetuksia aidolla höyryveturilla Keuruun ja Haapamäen välillä, Martti Vainio kertoo.

Matleena Ikonen

Haapamäen Höyryveturipuistossa

Vetureita voi nähdä puistossa myös pienoiskoossa. Puistoa kiertää Suomen pisin pienoisrautatie, jolla liikennöi pieni dieselveturi vaunuineen.

Suomen ainoa Höyryveturipuisto Haapamäellä on houkutellut suomalaisia jo kahden vuosikymmen ajan. Puiston suosio ei näytä hiipumisen merkkejä – päinvastoin: kävijämäärät ovat olleet viime vuosien aikana jatkuvassa nousussa. Risto, Ukko-Pekka ja Pikku-Jumbo Höyryveturipuiston omilla vetureilla ei kiskoille pääse, ja ne ovatkin vain näytillä. Katsomista klassikoissa kuitenkin riittää, ja paitsi veturiharrastajia, puiston veturit kiehtovat myös ihan tavallista kansaa. Lähes kaikki puistossa näytillä olevat veturit ovat aikoinaan olleet liikenteessä Suomen radoilla, mutta mukaan mahtuu myös ulkomaan tuliaisia: muutama saksalainen, venäläinen ja amerikkalainen veturi ovat saaneet eläkepaikan Haapamäeltä. Suomen maineikasta veturivalmistusta edustavat oikeutetusti mm. Ukko-Pekka -pikajunaveturi, raskas Ristotavarajunaveturi ja kevyt PikkuJumbo -tavaravaunuveturi.

Pelipaikka lapsille ja aikuisille Puisto on päivisin selkeä perhekohde vetureineen ja lasten touhupaikkoineen, iltaisin ja viikonloppuisin puistossa nähdään suomalaisen tanssiviihteen ykkösnimiä. - Viihdepuoli on meille todella tärkeä tekijä, sillä olemme kesäisin tämän seudun ykköstanssittaja. Viihdetarjonnalla onkin tehty iso osa kävijämäärien noususta, Martti Vainio sanoo. - Kesäisin järjestämme myös paljon erilaisia tapahtumia: markkinoita, rock-konsertteja, hölkkää, humppafestivaalia ja niin edelleen. Puistoa on alettu käyttää paljon myös ulkopuolisten tapahtumien pitopaikkana. Ihmiset ovat alkaneet luottaa siihen, että meillä voi järjestää vaikkapa sukujuhlat tai syntymäpäivät. Aktiivilomaa kaipaavallekin Höyryveturipuistosta löytyy tekemistä: resiinaretki vanhalla pumppuresiinalla on takuuvarmaa extremeä, jota ei muualla Suomessa saa kokea. Käytöstä poistetulla Porin radalla tehtävät, vajaan 20 kilometrin mittaiset resiinaretket mittaavat taatusti yhteishengen tasoa ja Vainion mukaan ovatkin olleet erityisesti työporukoiden suosiossa.

Joutsen - venäläinen höyryveturi Kuva: Esko Soini/Studio Esko Oy, Keuruu

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Veturivanhusten joukossa on myös muutamia erikoisuuksia. Yksi Ukko-Pekka on nimetty Presidentin nimikkoveturiksi Ahtisaaren presidenttikautena, ja puiston vanhin, Arvo Ylpön höyryveturi, on tuotu Helsingistä Lastenlinnan pihasta Höyryveturipuistoon. Yksi kiinnostavimmista lienee Kuurilan onnettomuusveturi, joka oli osallisena Suomen pahimmassa rautatieliikenneonnettomuudessa 1950-luvulla.

Kulttuurikaupunki MänttäVilppula on täynnä nähtävää ja koettavaa. Sen upeissa arvorakennuksissa voi nauttia taiteesta kultakaudesta nykyaikaan, arkkitehtuurista ja kiehtovasta, teollisuuspatruunoiden tahdittamasta historiasta. Innokkaimmille kulttuurinharrastajille unelmapäivä on 23.8., jolloin Mäntän Kuvataideviikot päättyvät ja Urkuviikot alkavat. Tekemistä ja näkemistä riittää aivan koko päiväksi. Päivä huipentuu Mäntän Kuvataideviikkojen päätös- ja Mäntän Urkuviikon avajaiskonserttiin Mäntän kirkossa klo 18. Ehdoton käyntikohde Mäntässä on Valkonen talo, kaupungin keskustassa sijaitseva Serlachius-museo. Vaikuttava museorakennus valmistui vuonna 1934 metsäyhtiö G.A. Serlachius Oy:n pääkonttoriksi. Tiedekeskuksen tapaan toimiva historiallinen museo on oivalluksia täynnä. Talossa vierähtää helposti useampi tovi, sillä elämykselliset näyttelyt innostavat koskemaan ja kokeilemaan, tutkimaan ja tuumailemaan!

kartanon, jonka vuorineuvos Gösta Serlachius rakennutti kodikseen. Esillä on kaksi uutuusnäyttelyä: Lapsuuden kuvia ja Taiteilijaelämää. Molemmissa nähdään taidesäätiön klassikkojen asemaan kohonneita arvokkaita öljymaalauksia, veistoksia ja grafiikkaa.

Taiteilijoiden elämää valotetaan lisäksi kiinnostavin dokumentein, valokuvin ja esinein taiteilijoiden ateljeista ja kodeista. Autereen tupa Joenniemen kartanon pihapiirissä on entinen pehtorin talo. Nimensä ravintola on saanut suomalaisen puunveiston mestarin, kuvanveistäjä Hannes Autereen mukaan. Taloon kannattaa poiketa, vaikka ei nälkä olisikaan!

G.A.Serlachius lahjoitti seurakunnalle oman kirkon, joka sijaitsee ihan Valkoisen talon naapurissa. Vuonna 1928 valmistuneessa Mäntän kirkossa on Koskelanlammen ranHannes Autereen puuveisnalla sijaitsevassa Pekilossa toksia, Alvar Cavenin lasion Kuvataideviikkojen maalauksia ja suomalaisitnäyttelytila. Rakennus tain ainutlaatuiset ranskaon hieno esimerkki enlais-romanttiset urut. Illan tisen teollisuustilan uuurkukonsertissa esiintyy desta kulttuurikäytöstä. urkutaiteilija Anna-Mari Kuvataideviikkojen näyttely on runsas katsaus tämän hetken Yrjänä. Ohjelma sisältää myös uutta kuvataiteeseen. Näyttelyn opastus on urkumusiikkia. antoisa ja tarjoaa helposti lähestyttäviä näkökulmia suomalaiseen nykytai- Mäntän kuvataideviikot 14.6.-23.8.2009 teeseen. Nykytaidetta esitellään myös Mäntän musiikkijuhlat, Pianomusiikin Taidekeskus Honkahovissa, jossa voi Festivaali 23.- 28.6.2009 tehdä myös taideostoksia. Mäntän Urkuviikko 23.-30.8.2009 Kauniin puiston keskeltä löytyy Honkahovin kesänäyttely 7.6.-16.8.09 taidetta täynnä olevan Joenniemen Vilppulankoski Jazz 7.-9.8.2009

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

Viitasaari Keski-Suomessa, Keitele-järven rannalla on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka etsivät lomaltaan luonnon rauhaa tai kulttuurielämyksiä. Yhdessä Pihtiputaan ja Kinnulan kanssa Viitasaari muodostaa Lomaseutu-alueen, joka on paitsi tuhansien kesäasukkaiden, myös luontomatkailijoiden pikkuparatiisi.

Vaihtoehtojen Matleena Ikonen

eski-Suomen toiseksi suurin järvi, Keitele, on Viitasaaren vesimatkailun sydän. Viitasaarelta Äänekoskelle asti ulottuva Keitele lukeutuu vedenlaadultaan erinomaiseen ja hyvään - luokitus vaihtelee alueittain.

Kalastusta kaikille Kalastuksen ystäville Keitele tarjoaa erinomaiset puitteet: Pohjois-Keitele on kirkasvetinen, ja sen kalastusalueeseen kuuluu Keiteleen Viitasaaren kaupungin puoleiset vedet, kun taas ns. Ylä-Keiteleen muodostaa Pihkurin ja Paanalanselän syvä ja lähes saareton allas. Pihkurinselällä on tällä hetkellä erittäin runsaat muikkukannat ja taimenet viihtyvät luonnollisesti siellä missä muikutkin. Haukiakin kannattaa yrittää narrata lahdelmista ja kapeikoista.

Viitasaari Pohjois-Keiteleen alueella on runsaasti erinomaisia satamia ja taukopaikkoja laavuineen, ja veneen saa laskettua vesille useasta eri kohdasta. Viitasaaren Huopanankoskella sijaitsee idyllinen kylämiljöö vanhoine rakennuksineen. Paikka on tunnettu jo aikoinaan kirjailija Juhani Ahon lempikalastuspaikkana, ja se on nykyäänkin erittäin suosittu perhokalastuspaikka. Perhokalastusta voi harrastaa Viitasaarella myös Kymönkoskella, josta järjestetään myös opastettuja kalastusretkiä.

Keitele yhdistyy Päijänteeseen Keiteleen kanavan kautta. Veneilijöille ja muille vesillä matkaaville Keiteleen ja Päijänteen muodostamat vesireitit tarjoavat lähes loputtomasti mahdollisuuksia luonnon- ja retkisatamineen, rantautumispaikkoineen ja melontareitistöineen. Vesistön varrella sijaitsee lukuisia maaseutumatkailuyrityksiä, jotka tarjoavat palveluita myös vesillä lomaileville.

Aktiviteettia kesään ja talveen

Keiteleen pohjoisosa Viitasaaren kaupungin itäpuolella on varsinkin Suovanlahden läheisyydessä hyvää hauenkalastusaluetta. Alueen selkävesien ympärillä on myös paljon kalaisia karikkoja, joissa taimenet viihtyvät.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Luontoa rakastavan kannattaa Viitasaarelta tehdä pieni mutka Kinnulaan, ja suunnata Salamajärven kansallispuistoon. Suomenselän erämaaluonto, aapasuot ja erämaajärvet auttavat irti arjesta. Kansallispuiston alueella kulkee Peuran

Polku -reitistö, joka yhdistyy Pohjoisen KeskiSuomen Luontoreitistöön. Peräti yhdeksän kunnan alueelle levittäytyvältä reitistöltä matkailija löytää erimittaisia ja -tasoisia reittejä niin patikointiin, hiihtoon, ratsastukseen kuin pyöräilyynkin. Luontoreitistö yhdistää seudun luontoon, kulttuuriin ja esihistoriaan liittyviä tarinoita, nähtävyyksiä ja käyntikohteita, majoituspaikkoja ja muita palvelupisteitä mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi, josta jokainen löytää itselleen ja kunnolleen sopivan tavan sukeltaa luonnon helmaan.

Talvella aktiivilomailijalle varteenotettava vaihtoehto on Savivuoren hiihtokeskus aivan Viitasaaren keskustassa. Perheystävällinen laskettelukeskus tarjoaa laskettelun lisäksi muunlaisia aktiviteetteja kuten moottorikelkka- ja mönkijäsafareita ja lumikenkäkävelyä.

Lepuuta aisteja Tarvaalassa Entisen kestikievarin paikalla Viitasaaren Vuorilahdella sijaitseva Tarvaalan luomu- ja matkailutila jatkaa kestikievariperinnettä ja tarjoaa Keski-Suomessa matkaileville idyllisen miljöön yöpymiseen ja erilaisiin aktiviteetteihin. Nykyinen isäntäpari aloitti yritystoiminnan Tarvaalassa vuonna 1999, toimintaan sisältyy paitsi majoitus- ja ruokailutoimintaa, myös luomutila. - Tälle mäelle on ensimmäiset asukkaat tulleet jo vuonna 1870. Tämä on ollut perinteinen maanviljelystila, ja vuosisadan vaihteessa tässä toimi kestikievari. Nyt ollaan ikään kuin palattu juurille, kertoilee Tarvaalan tilan emäntä Leena Kolari, jonka

Upea uuni Tarvaalan tilan tuvassa henkii mennyttä aikaa. käsistä syntyvät paitsi tilalla majoittuvien ateriat, myös suurten juhlien tarjoilut. Raaka-aineet saadaan pitkälti omasta pellosta, läheisistä metsistä ja viereisestä Vuosjärvestä. Talvisaikaan Tarvaalan talviasuttava perinnehirsitalo tarjoaa kahdeksan vuodepaikkaa, mutta kesällä majoituskapasiteetti kasvaa kun viehättävät aitat ja järven rannalla sijaitsevat takkahuoneet otetaan käyttöön. Kaupunkilaiselle majoittujalle Tarvaalan rauha, Vuosjärven selkä ja pihapiirin lampaat, kanat ja hevonen takaavat elämyksiä, joihin harvoin kotikulmilla törmää.

Kesäisen matkailusesongin ulkopuolella Tarvaalan isäntää ja emäntää työllistävät oman alueen yritykset, jotka järjestävät kokouksiaan ja tyky-päiviään tilalla. Tarvaala tarjoaakin myös ohjelmapalveluita: talvisin järjestetään mm. hiihto- ja moottorikelkkaretkiä ja talvikalastusta, syksyisin marja-, sieni- ja metsästysretkiä, kesällä kalastusta, melontaa, pyörä- ja souturetkiä. Ripauksen menneen maailman eksotiikkaa voi aistia tilan hevosen vetämässä reessä, mutta sen suurempia extreme-elämyksiä Tarvaalasta ei kannata hakea: Leena Kolarin mukaan Tarvaalan periaatteena on tarjota luonnon rauhaa. Se on melko eksoottinen elämys myös monille meistä nykypäivän suomalaisista.

Tarvaalan rantasaunan löylyissä hikoillaan arjen hulinat pois.

www.kotimaassa.fi

Keski-Suomi

os tuntuu, että arki on yhtä hulinaa ja vilskettä, niin vaihda vapaalle ja ota suunta kohti Lomaseutua. KeskiSuomen pohjoisimmasta kärjestä, puhtaiden vesien äärestä löytyy Lomaseutu – Viitasaaren seutukunta.

Wiikin Kartano sijaitsee 4-tien ja Kokkolantien risteyksessä noin 15 km Viitasaarelta pohjoiseen. Perille komeaan keltaiseen päärakennukseen on helppo löytää. Mervi Somero kertoo siirtyneensä Kartanon uudeksi yrittäjäksi kaksi vuotta sitten. Hän on ollut mukana Kartanon toiminnassa aikaisemminkin.

Näyttelyjä ja kursseja Mukana kartanon toiminnassa on myös viitasaarelainen taiteen monitaitaja Helena Holm, eläkkeellä oleva kuvaamataidonopettaja. Jo viime kesänä hän oli mukana toteuttamassa Wiikin Kartanon taidenäyttelyä. Jatkosuunnitelmissa mukana ovat Mervi, Helena ja Viva art -taiteilijaryhmä. Kevään aikana Wiikin kartanossa järjestetään pajutyö- ja huovutuskursseja. Luonnosta kerätään tarvittava materiaali, jota käytetään käsityökursseilla.

Lähiruokaa Wiikin kartanon tapaan

– Kiinnostus omilla käsillä tekemiseen on kasvanut, toteavat naiset. – Viime kesän ensimmäinen taidenäyttely ”Luonnonmuodot” oli menestys, he toteavat. Uusi näyttely ”Sydämen asialla” on esillä maaliskuusta huhtikuun loppuun kartanon aukioloaikoina. Myyntinäyttelyssä esillä on huovutustauluja ja villatöitä. Näyttely on sijoitettu kartanorakennuksen eri kamareihin, jotka soveltuvat hyvin pienimuotoisiksi näyttelytiloiksi.

Wiikin kartanossa tarjoillaan todellista lähiruokaa, sillä kotipihasta saadaan salaatit ja kaikki muut kasvikset, erikoisuutena itse kasvatetut tomaatit. Mervi on innokas kokeilija, joka etsii uusia ruokamahdollisuuksia lähialueen liha- ja kalatarjonnasta.

Jatkossa Wiikin kartanossa järjestetään erilaisille ryhmille räätälöityjä 1-2 päivän kursseja tai tapahtumia, pieniä tekemisen pajoja, joihin kuuluvat ruokailut ja tarvittaessa myös majoitus. Hiljaiset ajat sopivat hyvin tällaiseen toimintaan. Työnjako on selvillä.

– Olen vuokrannut tilat ja asun kartanon yhteydessä, juttelee Mervi Somero.

– Tomaattimuikut on alueen erikoisuus ja herkku. Marjat ja lihat, lampaanliha ja riistaliha, kuuluvat jatkossakin raaka-ainevalikoimaamme, Mervi kertoo ja esittelee pikaisesti Keski-Suomi à la carte -ruokakirjaa, johon on kirjattu Wiikin Kartanon oma Lammaspaistiresepti.

– Itse teen huovutusta ja pajutöitä, Helena hoitaa taidepuolta, tarkentaa Mervi. Jopa 20 hengen ryhmät ovat mahdollisia, sillä yöpymistilat riittävät 30 hengelle. Kivinen navetta on muutettu hotelliksi, jossa tyylikkään kodikkaita, erikokoisia huoneita on yhteensä kaksitoista. Hotellihuoneita ja pihamökkejä on mahdollisuus varata myös internetin kautta. Uudella innolla Mervi jatkaa Wiikin Kartanon kehittämistä. – On erilaistuttava, ettei kuole, sanoo Mervi. – Uskon, että omalla kiinnostuksellani vien Kartanoa eteenpäin, kiteyttää Mervi lopuksi.

Retkelle Luotosen kämpälle Kinnulan ja Pihtiputaan välissä sijaitsevalla, Metsähallituksen Villin Pohjolan omistamalla Luotosen kämpällä järjestetään monet mieleenpainuvat ohjelmat ja illanvietot. Kotkanselkä Oy suunnittelee ja toteuttaa räätälöityjä ohjelmapalveluja erityyppisille asiakkaille ja ryhmille aina vauvasta vaariin. Ohjelmiin kuuluvat erilaiset retket, ruokailut ja koulutukset luonnonhelmassa sekä melonta- ja lumikenkäsafarit. Opettajan ohjauksessa voidaan opetella muinaisia erätaitoja, kuten puisen lusikan tai kauhan tekemistä tai vaikkapa pettuleivän valmistusta. Yritys myös vuokraa kanootteja, lumikenkiä, pilkkiym. kalastusvälineitä luonnossa liikkujille ja matkailijoille. – Järjestämme opastettuja retkiä Viitasaaren, Puhtiputaan ja Kinnulan alueilla. Salamajärven kansallispuisto on alueen aarreaitta, jonne järjestämme myös asiakasretkiä, kertoo Toivo Paananen Kotkanselkä Oy:stä. Tärkeä yhteistyökumppani on vuoden alusta ollut Villi Pohjola, joka vastaa Metsähallituksen maksullisista luontomatkailupalveluista. Witas Oy:n kanssa Toivo Paananen on ollut ideoimassa Pihtiputaan mummoa tapaamassa –matkailupakettia.

Lampaita ja mummoja Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Putaanportissa keihäsmuseokin Putaanportin liikekeskus ja virkistysalue sijaitsevat Pihtiputaan keskustan itäpuolella valtatie 4:n varrella, Kolima-järven rannalla. Putaanportti on automatkailijan monipuolinen palveluja huoltopiste. Kolima-järven alue tarjoaa matkailijalle myös erinomaiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen. Putaanportin liikekeskuksen noin kahdestakymmenestä yrityksestä löytyvät niin matkamuistot, lahjat, design-tuotteet kuin hyvät ruokailumahdollisuudet.

– Kultakeramiikka on toiminut 20 vuotta Putaanportissa, heti perustamisesta lähtien, kertoo myymäläpäällikkö Marjo Teerimäki. Aikaisemmin myös valmistus oli samassa yhteydessä, mutta nykyään Putaanportissa on myymälä ja varastot. Asiakaskunta koostuu pitkälti nelostien matkustajista, mutta myös lähialueiden paikallisväestö ja mökkiläiset käyvät ostoksilla.

Pihtiputaan Mummoa tapaamassa – Monet matkailijat ovat sanoneet tulevansa uudestaan, käynneistä on kehkeytynyt monille jo perinne, iloitsee myymäläpäällikkö. Pihtiputaan Keihäsmuseo sijaitsee Kultakeramiikan yläkerrassa. Keihäsmuseossa voit palata ajassa keihäänheiton suomalaisiin tähtihetkiin. Keihäsmuseon kokoelmiin kuuluu mm. keihäs, jolla on heitetty maailman pisin keihäskaari sekä heittäjien käyttämiä vanhoja piikkareita, joiden pisimmät kantapiikit saattavat olla jopa 5 cm:n pituisia. Museon kokoelmissa on paljon vanhoja valokuvia ja useita Olympia-, EM- ja

Mikä se on, jolla on lämmin syli, elämänviisautta sydän ja pää täynnä, herkkuja kaapissa ja aikaa pienillä jaloilla tepsuttaville? Sehän on MUMMO! Pihtiputaan Mummo on vielä jotain muutakin. Se on keskivertolukijaa tarkoittava ilmiö ja käsite, jonka isäksi on tunnustautunut Allan Liuhala. Hän neuvoi 1960-luvulla Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoita tekemään jutut niin, että Pihtiputaan mummokin ne ymmärtää. Pihtipudas on kuitenkin ylpeä saamastaan huomiosta. Pihtiputaalla valitaan virallinen Pihtiputaan Mummo kolmeksi vuodeksi kerrallaan. – On tämä mielenkiintoista. On joutunut ottamaan haasteita vastaan ja saamaan itsestään vähän enemmän irti. Omat lapsenlapset olivat aluksi huolissaan, että rakastatko sinä meitä enää, kun sinusta tulee kaikkien mummu, kuvailee kokemuksistaan viides Pihtiputaan mummo Virpi Paananen.

MMmitaleita aina vuodesta 1932 lähtien.

Pihtiputaalla, Alvajärven kylällä sijaitseva Lammastila Kotila on viehättävä käyntikohde niin perheille kuin ryhmämatkailijoillekin. Isäntäväki esittelee lammastilan toimintaa sopimuksen mukaan ja käyntiin voi liittää kahvitukset ja vierailun tilan omassa suoramyymälässä.

katsomassa 25

www.kotimaassa.fi

Linnat & kartanot

& linnoitukset Eeva Oksman

Linnat rakennettiin aikanaan suurin ponnistuksin. Linnojen rakentaminen on liittynyt paitsi sodankäyntiin myös maallisen hallinnon kehittymiseen. Nykyään vilkkaina näyttely- ja tapahtumapaikkoina toimivat linnat ovat oman alueensa vetovoimaisimpia matkailukohteita.

urun linna on perustettu Aurajoen saarelle 1280-luvulla. Sotilaiden linnaleiristä kehittyi keskiaikana hallintolinna, joka on ollut moneen otteeseen sotien näyttämönä. Sen kautta ovat monet kulttuurivaikutteet levinneet Suomeen. Linna ja samanikäinen tuomiokirkko ovat kautta vuosisatojen olleet Turun kaupungin tunnuksia. Nykyisin Turun linnassa on kaupungin historiasta kertovia näyttelyitä ja 1600–1800-lukujen sisustustyylejä esitteleviä huoneita sekä Raha- ja mitalikabinetti. Linnan historiasta kertovat Juhana herttuan hovia esittävä pienoismalli aikakauden tyylin mukaisesti puettuine nukkeineen, kuningas Eerik

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

XIV:n vankila, Brahen sali sekä pyöreän tornin vankilat sekä Turun linnan tonttu-ukon aarrekammio. Päälinnan puolella on linnan eri rakennusvaiheita esittävät pienoismallit ja ullakkokerrokseen rakennetuissa näyttelyhalleissa on esillä museokokoelmien aarteita. Esillä on myös eri aikakausien leluja. Linnassa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, koko perheen tapahtumia, seminaareja ja konsertteja. Turun linnan kirkko on yksi kaupungin suosituimmista vihkikirkoista. Museomyymälä Fataburissa on laaja valikoima korkeatasoisia tuotteita. Virvokkeita ja arkilounasta saa Linnakahvila Juhana Herttuan Kellarista.

ämeen linna sijoittuu nykyisen Hämeenlinnan kaupungin keskustan tuntumaan ja hallitsee alueen kulttuurimaisemaa. Matkailun kannalta Hämeen linna on kaupungin keskeisin vaikuttaja. Hämeen linnassa on esillä vaihtuvia kulttuurihistoriallisia näyttelyitä. Linnassa toimii museokauppa, kesäkahvila ja tilausravintola. Linnan niemen alueella on Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Vankilamuseo ja Tykistömuseo. Hämeen linnassa järjestetään runsaasti jokavuotisia kulttuuritapahtumia, Keskiajan päivistä jazzkonsertteihin.

tumia. Raaseporissa on myös Suomen vanhin turistimaja, kahvila Slottsknektens stuga Linnanvoudin tupa.

uomenlinnan merilinnoitus sijaitsee Helsingin edustalla. Suomenlinna on nykyisin Helsingin kaupunginosa. Se on kokonaisuudessaan valtion omistuksessa ja sitä hallinnoi Opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta, jonka vuokralaisina saarilla asuu noin 800 asukasta. Suomenlinna on yksi Suomen merkittävimmistä matkailukohteista.

Suomenlinna

vartholman linnoitussaari on nykyisin yksi Loviisan tärkeimmistä nähtävyyksistä, jonne pääsee kesäisin vesibussilla. Saarella järjestetään opastettuja kierroksia sekä aikuisille että lapsille. Lapset voivat lyöttäytyä merirosvo Svarttiksen miehistöön ja etsiä aarretta linnoituksen kätköistä tai ratkoa salaista tehtävää linnoitusseikkailulla. Lisätietoja linnoista ja linnoituksista: www.fort.fi www.nba.fi www.raseborg.org www.tie.to/linnat www.muuka.com www.rakennusperinto.fi www.turunlinna.fi

lavinlinna on myös rakennettu aikanaan saarelle. Jo viidensadan vuoden ajan se on ollut Savonlinnan kaupungin merkittävin muistomerkki ja tunnuskuva. Olavinlinna on toiminut yli sata vuotta nähtävyytenä ja kulttuuritapahtumien keskuksena. Vuotuisten Oopperajuhlien lisäksi linnan saleissa ja pihoilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja yksityistilaisuuksia. Olavinlinnassa on kaksi museota. Linnanmuseo esittelee esineistöä ja muuta Olavinlinnaan liittyvää aineistoa, ortodoksinen museo ikoneita ja kirkollista esineistöä. Linnassa on myös ekumeeninen kappeli, kesäkahvila ja tilausravintola.

aaseporin rauniot korkealla kalliolla ovat jäänteitä ilmeisesti 1300-luvulla rakennetusta ja tuolloin vielä veden ympäröimästä linnasta. Raasepori on keskiajalle tyypillinen hieman vaatimattomampi linna. Suomessa ei ole toista vastaavanlaista linnaa. Linnan läheisyydessä toimii Raaseporin kesäteatteri, jossa esitetään ruotsinkielistä musiikkiteatteria. Näyttämö sekä ulkoilmakatsomo ovat Suomen suurimpia, istumapaikkoja on yli 1200. Raaseporissa järjestetään myös mm. konsertteja ja keskiaikahenkisiä tapah-

Siellä toimivat mm. Suomenlinnamuseo, Ehrensvärd-museo, Sotamuseo ja sen sukellusvene Vesikko, Tullimuseo, Nukkemuseo ja kesäteatteri. Osa rakennuksista on kunnostettu taiteilijoiden ja käsityöläisten työhuoneiksi. Suomenlinnassa on useita ravintoloita ja kahviloita. Kesäisin siellä järjestetään konsertteja ja kulttuuritapahtumia sekä opaskierroksia.

aminan linnoituskaupunki rakennettiin Suomenlahden rannalle Kuninkaantien varteen. Hamina on yksi maailman harvoista ympyrälinnoituksista. Linnoitus muodostaa kaupungin ydinkeskustan. Useista 1800-luvulla tapahtuneista tulipaloista huolimatta säteittäiskaava ja merkittävä osa historiallista rakennuskantaa on säilynyt hyvin. Linnoitus ja varuskunta muodostavat kaupungin identiteetin, jonka varaan kulttuuri- ja matkailupalvelut rakentuvat. Linnoituksessa, entisissä Keisarillisen Kadettikoulun rakennuksissa toimii Reserviupseerikoulu.

Linnanneito Kuusiston linnanrauniolla.

www.kotimaassa.fi

Linnat & kartanot

Lumilinna & hiekkalinna Kiialan kartano

Historiallinen inspiraation voimalähde

iialan kartano sijaitsee kolme kilometriä Porvoon kaupungin keskustasta. Kartano on yksi maamme suurimmista maanviljelystiloista. Kiialan kartanon pitkä historia ulottuu 1400-luvulle. Kartano on ollut vuosisatojen aikana useiden eri sukujen omistuksessa, joista kukin on tuonut kartanoon oman erityisleimansa ja rikastuttavan piirteensä. Kartanoa on viimeisten parin vuosikymmenen ajan mittavasti modernisoitu, rakennuksia kunnostettu ja toimintaa monipuolistettu. Viime vuosina maanviljelyn lisäksi tilalla on palveltu juhlavieraita. Esimerkiksi entinen viinatehdas tarjoaa nyttemmin tilat sekä kartanopuodille että erilaisten juhlien ja kokousten pitämiseen. Juhlia järjestetään myös päärakennuksen juhlasalissa. Kiialassa käykin vuosittain yli 10 000 risteilymatkailijaa Helsingin vierailun yhteydessä, sillä tilat mahdollistavat 400 hengen ruokailujen järjestämisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä. Historian merkkihenkilöitä Kiialan kartanon mailla nykyään asuvat Daphne Jensen ja Riikka Ehnqvist ymmärsivät kartanotilan mahtavan kulttuurihistoriallisen arvon ja halusivat tuoda sitä paremmin esille. Asiaan perehtyessään he huomasivat, että tilan historian merkkihenkilöitä yhdistää monta mielenkiintoista seikkaa. Kiialassa vuonna 1757 syntynyt kenraali Carl Johan Adlercreuz, Suomen Sodan sankari, rakennutti Kiialan nykyisen päärakennuksen vuonna 1796. Kiialassa syntyi myös taiteilija Albert Edelfelt vuonna 1854. Taiteilijan äiti Alexandra Edelfelt tunsi J.L. Runebergin jo lapsuudestaan ja ihaili häntä suuresti. Runeberg oli ollut mukana Albert Edelfeltin vanhempien häissä Kiialassa. Myöhemmin, jo maineensa vakiinnuttaneena taiteilijana Edelfelt sai kuvittaakseen Vänrikki Stoolin korupainoksen. Albert Edelfelt on nuoruudessaan piirtänyt luonnoksiaan Kiialassa piirtäen Kiialan mm. keskellä kartanon puistoa sijaitsevan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Adlercreuzin hevosen muistomerkin. – Kiiala on ollut inspiraation voimalähde kaikille heille, summaa Daphne Jensen. Elämyksellinen näyttely Kiialan kartanon vanhassa viinatehtaassa avataan tänä vuonna näyttely Porvoon Valtiopäivien merkkivuoden kunniaksi. Toukokuun toisena päivänä avautuva näyttely kertoo Porvoon Valtiopäivistä 1809, Kiialan Kartanon historiasta ja sen suurmiehistä. Näyttelyä kehitetään edelleen jatkossa. Uniikin historiallisen elämyksen tarjoava näyttely koostuu elokuvasta, kuvista, teksteistä, esineistä ja hahmoista.

Carl Johan Adlercreutzin 1796 rakennuttamassa kartanorakennuksessa on loistokas juhlasali juhlanviettoa varten, josta näkymät avautuvat kohti vanhaa Porvoota ja tuomiokirkkoa.

– Näyttelyssä on huopaukoilla toteutettu taistelutilanne, kertoo Jensen. Elokuva Suomen Sota 1808–1809 kertoo Suomen sodan syistä ja seurauksista sekä Koljonvirran taistelusta. Käsikirjoitus on tehty faktatietojen pohjalta. Esityksen rooleissa ovat todelliset historialliset henkilöt sekä kuvitteelliset hahmot. Sitä katsoessaan katsojat pystyvät eläytymään taisteluun. Elokuvaa varten näyttelyssä on 60 istumapaikkaa. Elokuvasta voi halutessa katsoa vain osia, joista lyhyin on 25 minuuttia. Koko elokuva kestää tunnin. Näyttelyn vaikuttavuutta korostaa autenttinen ympäristö, kartanon miljöö. Lasten ja nuorten kiinnostusta lisää näyttelyä koskeva, ryhmissä tehtävä tietokilpailu.

Kiialan Kartanon 1880 -luvulla rakennetussa viinatehtaassa on tunnelmallinen holvikellari, jossa takka lämmittää vieraita talvella ja tarvittaessa jopa kesäisinkin.

Kiialan Kartanon päärakennuksessa on asunut monta tunnettua henkilöä mm. Kenraali Carl Johan Adlercreutz ja taiteilija Albert Edelfelt.

Eeva Oksman

Joenniemen kartano

Taideaarteiden kartano

östa Serlachiuksen taidemuseo on yksi suomalaisen kulttuurin kulmakivistä. Museon ensisijaisena tehtävänä on kartuttaa, suojella ja säilyttää jälkipolville kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää taidekokoelmaansa sekä esitellä sitä perusnäyttelyssään erilaisille museoyleisöille. Oman erityispiirteensä taidemuseovierailuun luo se, että teoksia esitellään vaiheikkaan historian omaavassa entisessä kotimiljöössä.

Joenniemen kartano, Mänttä

Rakennuksessa on erilaisia tyylihistoriallisia elementtejä. Ulkoisesti se edustaa klassismia, jossa on vaikutteita englantilaisesta kartanoarkkitehtuurista. Sisätilat edustavat puolestaan 1930-luvun funktionalismia, joka tulee ilmi mm. selkeissä pohja- ja tilaratkaisuissa. Rakennuksen kerrosala on noin 1500 neliömetriä. Rakennuksessa on monia taiteellisia yksityiskohtia. Kartanon kirjaston katossa on taidemaalari Lennart Segerstrålen maalama fresko Kirjallisuuden synty. Ikkunapuitteita, ulko-ovea ja viinitupaa koristavat kuvanveistäjä Hannes Autereen veistokset. Alakerrassa sijaitsevan viinituvan seiniä koristavat taidemaalari Irina Bäcksbackan freskot. Aikanaan vuorineuvos Serlachiuksen mittava taidekokoelma oli esillä lähinnä kartanon ensimmäisessä kerroksessa, joka toimi kodin edustustilana. Sinne oli sijoitettu isäntäparin työhuoneet, ruokasali, kirjasto ja juhlasali.

Ruth. Myöhemmin yläkertaa käytettiin G.A. Serlachius Oy:n vierastiloina. Vuonna 1983 rakennus restauroitiin kokonaisuudessaan taidemuseokäyttöön. Gösta Serlachius halusi ajan hengen mukaisen edustavan puutarhan korostamaan Joenniemen kartanon arvokkuutta. Kartanon puisto kunnostettiin 1996–1997 mittavana hankkeena. Puistoon on sijoitettu kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Leikkivä nuorukainenveistos ja kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirviveistos. Kartanon alueella sijaitsee myös arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema, vuonna 1928 valmistunut pehtorin talo, jossa toimii kahvila-ravintola Autereen tupa. Kierroksella kartanossa

Gösta Serlachius ehti asua Joenniemessä vain seitsemän vuotta, sillä hän kuoli vuonna 1942. Taidemuseo Joenniemen kartanosta tuli vuonna 1945. Näyttelytiloiksi otettiin aluksi kolme alakerran salia ja vähitellen koko alakerta, mutta vuoteen 1962 asti yläkerrassa asui Gösta Serlachiuksen leski

Joenniemen kartano on täynnä taideaarteita. Maamme taidehistorian tunnetuimpiin teoksiin lukeutuva, Vänrikki Stoolin kuvitukseksi valmistunut Albert Edelfeltin ”Porilaisten marssi” on lähes pyhiinvaelluskohde. Taulu onkin näyttävästi esillä maamme kultakauden taidetta esittelevässä salissa. Yhteensä yli 500 neliömetriä käsittävässä taidemuseossa on 10 salia kahdessa kerroksessa. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmat ovat merkittävimpiä yksityisiä taidekokoelmia

Joenniemen kirjasto vuonna 1943.

Matkailijat Joenniemen entisessä kirjastossa.

Edustuskodista taidemuseoksi Vuonna 1935 valmistunut Joenniemen kartano rakennettiin vuorineuvos Gösta Serlachiuksen ja hänen perheensä asunnoksi.

www.kotimaassa.fi

Linnat & kartanot Pohjoismaissa. Museokierroksen aikana on katsottavissa mielenkiintoinen 13 minuutin DVD-elokuva, joka esittelee Joenniemen kartanon historiaa edustuskotina ja museona. Museon alakerrassa on viinikellari, jonka veistoskoristeluun ja seinämaalauksiin museovieraat voivat tutustua omatoimisesti. Kierrokselle kannattaa varata ammattitaitoinen opas, jonka asiantuntemuksella kierros avautuu parhaiten.

Tertin kartano ja aamu-usva

Tertin kartano

Jos seinät osaisivat kertoa

890-luvun asussa säilytetyn päärakennuksen seinien sisäpuolella avautuu henkiin herännyt tsaarin aika brodyyriliinoineen ja pöytähopeineen Tertin kartanossa voi aistia menneiden vuosisatojen lumon aidossa kartanomiljöössä. Kartanon sisällä huonejärjestys on ollut sama kautta aikojen ja tehtyjen remonttien myötä seinät saaneet ylleen vuosisadan takaisten mallien mukaiset tapetit. Kaikki kartanon astiat, huonekalut sekä seiniä koristavat taulut ovat tallella.

Ensimmäiset maininnat Mikkelissä, EteläSavossa sijaitsevasta Tertin kartanosta on kirjattu historiaan jo 1540-luvulla. Kartano tunnettiin silloin Hintsalan rusthollin nimellä, omistajansa Hannu Hintsalan mukaan. 1560-1850 oli kartanossa ruusthollikauden aikaa. Pylkkästen aika Vuonna 1894 Aatami Pylkkänen osti Tertin kartanon. Maita siirtyi kaupassa n. 900 hehtaaria. Poika Iivari aloitti tilan kunnostustyöt. Meijerikoulu perustettiin 1896 Tertin meijerin yhteyteen. Oppiin tuli 10 tyttöä, joiden joukosta Edla Ahvennainen valikoitui Iivarille puolisoksi. Heille syntyi 5 poikaa ja kaksi tyttöä. Talvisodan ja jatkosodan aikana Tertissä kestittiin päämajan upseereita ja komentajia esikuntineen. Talvisodan aika oli Tertille raskasta aikaa kun vuonna 1941 kaksi pojista kaatui kuukauden välein. Sodan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

jälkeen Tertti jatkoi perinteisenä maanviljelystilana. Vuonna 1955 tilan isännäksi ryhtyi Olavi Pylkkänen vaimonsa Liisan kanssa. Matti ja Pepita Pylkkänen ottivat tilan haltuunsa 1978. Pihapiirin rakennukset kunnostettiin perinteitä vaalien, ja puutarha ja lähiympäristö on saatettu 1800-luvun lopun tyyliin. Tilan tuotantosuunnaksi valittiin matkailu ja erikoisviljely.

oleva tuoteperhe sisältää perinteisiä kartanon herkkuja, sekä sisustus ja lahjatavaroita. Tilalla on myös oma internet-kauppa.

Vanajanlinna

Loistokas metsästyslinna

Tertin kartanon pihapiiriä ympäröi alun perin pietarilaisen puutarhuri Dahlströmin suunnittelema puutarha. Entisöidyssä puutarhassa on mm. salainen muuripuutarha, muotoon ja väreihin istutettu yrttitarha, sekä mm. ”ikuisesti punasteleva neitokainen” Tertin ruusu. Nykypäivä Kartanon vaaleanpunaisessa päärakennuksessa on kartanoravintola. Arvostettu Chaine des Rotisseurs –kilpi on Kartanoravintolan laadun vakuutena, sillä se kehittää itse tuotetusta lähiruoasta kansainvälisen tason elämyksiä. 1800-luvun aitoissa sijaitsevat tasokkaat majoitushuoneet. Hyvin varusteltu kokousja seurustelutila sekä takkatupa mahdollistavat 6-15 hengen yhdessäolon. Kartanon kauppa ja meijerikahvila ovat avoinna ympäri vuoden klo 10- 18. Kaupassa

Tertin kartanonväen kevätjuhlat kauan sitten.

anajanlinnan historia on monivivahteinen. Nykyään se on yksi Hämeen alueen tunnetuimmista matkailualan brändeistä. Linna puitteineen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa ja tuottaa Suomessa poikkeuksellisia palvelutuotteita, joilla on myös kansainvälistä kysyntää. – Vanajanlinna on vanha metsästyslinna, jonka tohtori Carl Wilhelm Rosenlew Porista rakennutti itselleen ja perheelleen vapaaajan paikaksi. Linnan suunnitteli Helsingistä arkkitehtitoimisto Gripenberg & Frosterus, sama toimisto, joka suunnitteli myös Stockmannin tavaratalon Helsingissä. Linna valmistui 1924 ja täällä vietettiin aikanaan varsin merkittävien henkilöiden kanssa monenlaisia juhlia tietysti metsästystä unohtamatta! kertoo Vanajanlinnan linnanrouva Maarit Vihma. Rosenlew joutui luopumaan linnasta vuonna 1941 sairastuttuaan ja velkaannuttuaan. Ostajaehdokkaita oli kaksi, silloinen presidentti Risto Ryti ja saksalainen asekauppias

keväällä 2007. Klubirakennuksessa sijaitsevat ravintola, golfklubin vastaanotto sekä pukuhuone- ja saunatilat sekä Linna Spa, uusi rentoutumisen ja hyvän olon keidas. – Vanajanlinnan tehtäväksi on määritelty poikkeuksellisen korkeatasoisten palvelujen ja tuotteiden tuottaminen ja toteuttaminen. Tämä edellyttää jokaisen sitoutumista eri palvelutapahtumien läpiviemisessä jokaisella kerralla ja jokaiselle asiakkaalle yhteiseen tavoitteeseen: asiakas lähtee luotasi hymyillen ja palaa asiakkaaksi yhä uudelleen, kiteyttää Maarit Vihma.

Willy Daugs. Ostolupa meni Daugsille, koska uusi sisäministeri ei tiennyt Rytin halukkuudesta ostaa Vanajanlinna presidentin kesäasunnoksi Kultarannan tilalle. Sodan jälkeen Daugs joutui kuitenkin vaimoineen maanpakoon Ruotsiin, ja Suomessa oleva saksalainen omaisuus siirtyi sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Linna oli lähes tyhjillään vuoteen 1947, jolloin Sirola-Opisto siirtyi Helsingin Lauttasaaresta Vanajanlinnan tiloihin. Tuo uusi aikakausi monine vaiheineen kesti 1990-luvulle saakka. Vuonna 1996 Hämeenlinnan kaupunki osti Linnan kiinteistöt ja maa-alueen.

Linnan uusi aika Yrityskaupan myötä nykyiset omistajat Mika Walkamo ja Pekka Vihma ostivat Vanajanlinna Oy:n liiketoiminnan itselleen vuonna 1998. Vanajanlinna Oy harjoittaa alueella hotelli- ja ravintolatoimintaa päävuokralaisena. Kaupungin ja yhtiön hedelmällinen yhteistyö on kehittänyt vuodesta 1998 merkittävästi linnan aluetta ja ympäristöä. Linnalla on nyt käytössään 78 hotellihuonetta ja noin 200 vuodepaikkaa. Huoneet sijaitsevat päälinnalla, Ratsulan alueella sekä golfklubilla. Linna Golfin klubitalo avattiin

Vanajanlinnan A-sali.

Ala-Lemun kartano

Suomen sodan tunnelmissa

uosina 1808–1809 käytiin Suomen sota, joka oli Venäjää vastaan käyty tappiollinen puolustussota.

Yksi tunnetuimmista taisteluista käytiin vuonna 1808 Ala-Lemussa, kun ruotsalaiset yrittivät nousta maihin aikeenaan valloittaa Turku takaisin venäläisiltä. Taistelu ehti kestää vain vajaan vuorokauden, kun Vegesack joukkoineen oli jo pakotettu vetäytymään takaisin laivoihin ja purjehtimaan merelle. Tässä vetäytymisvaiheessa kaatui Ala-Lemun rantatöyräälle majuri Anders Ramsay, yksi Suomen sodan tunnetuimmista upseereista.

Näistä taisteluista on kerrottu myös kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Nykyään Ala-Lemun kartano toimii kokousja juhlapaikkana, jolle kartanon historialliset rakennukset ja sijainti meren rannalla tarjoavat upeat puitteet. Kesällä 2008 Ala-Lemun Kartanossa toteutettiin Suomen sodan Lemun taistelun pohjalta ruokailuteatteri ”Lemun valkea neito”. Autenttiselle paikalle dramatisoitu elämys osoittautui menestykseksi ja näin esityksiä jatketaan myös tänä kesänä.

Lemun valkea neito Ala-Lemun Kartanon puutarhassa palataan kuumaan kesäkuiseen sunnuntai-iltaan 1808. Kartanon herra ja rouva Pehr Ekbom ovat kutsuneet vieraita (yleisö) ruokailemaan, seurustelemaan ja viettämään kesäiltaa. Yllättäen saadaan lisää ruokavieraita rantaan tulleista ruotsalaisista upseereista, ja lisää on tulossa. Esitys sisältää sodan melskettä ja aitoa draamaa. Dramaattinen loppunäytös nähdään ja koetaan Ramsayn kuolinpaikalle istutetun tammen juurella. ( jatkuu seur. sivulla » )

www.kotimaassa.fi

Linnat & kartanot

Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Timo Närhinsalo, joka näyttelee kenraali von Vegesackia. Muissa rooleissa nähdään mm. näyttelijät Tuija Piepponen ja Anna- Leena Mäki-Penttilä.

Ruokailu toteutetaan ajan hengessä: komeaa possua, perunalooraa, juureksia ja vihreää, tummaa leipää ja tummaa olutta sekä kartanon kiisseliä.

– Ala-Lemun Kartanon hedelmäpuutarhaan tehdään itse esitykseen ryhmille omat pöydät. Ryhmille on mahdollista tarjota alkumaljat tai päätöskahvit kakkuineen myös Kartanossa, kertoo kokouskartanon emäntä Pia-Maria Niskala.

Linnat ja vanhat kartanot ovat perinteisesti henkien ja kummitusten tyyssijoja. Vuosisataiset historiat, useat sukupolvet ja linnojen ja kartanoiden usein persoonalliset asukkaat ovat jättäneet jälkeensä tarinoita, joita kerrotaan vielä nykypäivänä. Mikäli niitä on uskominen, kummitukset elävät ja voivat hyvin myös Suomessa.

Eräs Suomen kuuluisimmista kummitustarinoista kertoo Olavinlinnan muuriin muuratusta ruotsalaisen linnanherran tyttärestä. Kauniin Ingnelin kerrottiin rakastuneen venäläiseen upseeriin ja päästäneen tämän eräänä yönä luokseen linnaan. Upseeri käytti tilaisuutta hyväkseen ja sisään pääsivät samalla myös venäläiset joukot, jotka yrittivät vallata linnan. Rangaistuksena tyttärensä petturuudesta linnanherra määräsi Ingnelin haudattavaksi elävältä linnan muuriin, missä vielä muutamia vuosia sitten hautapaikalla kasvoi kaunis pihlaja. Useat ihmiset ovat kertoneet nähneensä tai kuulleensa onnettoman linnanneidon vaeltelevan Olavinlinnan käytävillä etsimässä rakastettuaan, ja vielä nykyäänkin muurissa voi erottaa kohdan, joka on muurattu jälkeenpäin. Muurissa kasvaneesta pihlajasta, jonka valkeiden kukkien ja verenpunaisten marjojen kerrottiin symboloivan linnanneidon viattomuutta, tehtiin 1950-luvulla myös laulu, Balladi Olavinlinnasta. Myös Saustilan kartanolla on omat kummituksensa. Sauvossa, Turun kupeessa sijaitseva kartanon historiaa alettiin kirjoittaa jo 1400-luvulla, miltä ajalta löytyvät

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

ensimmäiset asiakirjamaininnat kartanosta. Vuosisatojen saatossa kartano on ollut monen suvun omistuksessa, ja se kätkee seiniensä sisään paljon tarinoita. Kartano on palanut moneen kertaan, kukoistanut ja ollut rappiolla vuorotellen. Nyt kartano elää taas kukoistuksen aikaa kun se toimii juhla- ja kokouspaikkana ja matkailukohteena. Viime vuosina kartanoa on kunnostettu urakalla, mikä on aktivoinut myös kartanon aaveita. Sanna Näsänen Saustilan kartanosta kertoo, että viime aikoina kartanon kummitukset ovat olleet erityisen aktiivisia: - Viime aikoina on kuulunut töminöitä ja kolinoita. Aaveet eivät ole näyttäytyneet meille, mutta monesti on sellainen tunne, että joku hengittää niskan takana. Kartanon pitkä historia on tuottanut useitakin kummitustarinoita. Yksi niistä kertoo parisataa vuotta sitten kartanossa työskennelleestä piiasta, joka tuli raskaaksi kartanon isännälle. Ei-toivottu lapsi surmattiin heti syntymänsä jälkeen, mikä sai epätoivoisen piian hukuttautumaan kartanon pihalla olevaan lampeen. Silloin tällöin valkopukuinen hahmo kulkee puutarhassa etsien lastaan, ja toisinaan voi kartanosta kuulla myös lapsen itkua. Kummitusten kerrotaan usein kiusaavaan nykyihmisiä ja aiheuttavan kaikkea pahaa. Sanna Näsänen ei usko, että Saustilan kummitukset olisivat pahantahtoisia. - Minulla on sellainen tunne, että meidän aaveet ovat varmaan hyväntahtoisia. Ehkä ne huomaavat, että olemme nostaneet kartanon taas jaloilleen, ja tykkäävät nähdä kotinsa kukoistavan. Varmaan ne ovat kartanon isäntä ja emäntä, jotka seuraavat sivusta kartanon nykyistä elämää. Matleena Ikonen

M.I.

Linnat luonnonmateriaaleista

uomen moninaisten kartanoiden ja linnojen tarjontaa täydentää kaksi sesonkiluonteista linnaa. Lappeenrannan hiekkalinna rakentuu tulevanakin kesänä Lappeenrannan satamaan, ja Kemin lumilinnassa pääsee käymään tänä vuonna vielä huhtikuun puoliväliin asti.

TERVETULOA VUOJOEN KARTANOON C. L. ENGELIN PIIRTÄMÄÄN EMPIRELINNAAN.

Suomen suurin hiekkalinna nousee ensi kesänä Lappeenrantaan kuudetta kertaa, ja aiheena on tällä kertaa Satulinna. Menneinä vuosina hiekkalinnassa on nähty mm. villin lännen meininkiä, avaruusjuttuja ja meriseikkailua. Tulevana kesänä linnan valtaavat erilaiset satuhahmot, ja kesäteatterissa nähdään Aasin seikkailut -lastennäytelmä. Hiekkalinnan rakentaminen alkaa kesäkuun alussa, ja avajaisia vietetään 14.6.

Vuojoen Kartano lukeutuu Satakunnan merkittäviin kulttuurihistoriallisiin vierailukohteisiin. 1830-luvulla rakennettu kartano on ainutlaatuinen uusklassisen arkkitehtuurin edustaja. Vuojoen orangeriassa kypsyivät aikanaan Euroopan pohjoisimmat persikat ja ananakset. Tänään Eurajoella sijaitseva kartano toimii kulttuuri-, koulutus- ja kokouskeskuksena. Tervetuloa elämykselliselle kartanokierrokselle kartanon väen kanssa tai vaikka viettämään empirepitoja kartanon rouvan seurassa!

Kartanontie 28, 27100 Eurajoki, Tel +358 (0)2 8399 7700, www.vuojoki.fi

Kemin lumilinna on tänä talvena uhmannut ilmastonmuutosta jo 14. kerran. Elämyksiä sekä aikuisille että lapsille tarjoava linna hotelleineen, ravintoloineen ja kappeleineen avattiin tammikuun lopussa, ja ovet sulkeutuvat viimeistään 12.4. Kemistä kerrotaan, että taantuma ei ainakaan vielä ole tehnyt tuhojaan Kemissä, sillä kulunut talvi on ollut lumilinnassa ainakin yhtä vilkas kuin aiempina vuosina, jolloin linnassa on käynyt keskimäärin 80 000 – 90 000 vierailijaa. Suurin osa kävijöistä on kotimaasta, mutta etenkin hotelli- ja ravintola-asiakkaat tulevat enimmäkseen ulkomailta. Erilaiset tapahtumat kuten liveroolipelit ja jäämaalaus houkuttelevat erityisesti lapsiperheitä. Sekä Lappeenrannan hiekkalinna että Kemin lumilinna tehdään kierrätettävistä materiaaleista. Esimerkiksi Kemissä merivedestä jäädytetystä lumesta tehty linna murskataan kauden päätteeksi ja sulanut lumi valutetaan takaisin mereen odottamaan uusiokäyttöä.

www.kotimaassa.fi

Suomalaiset viinitilat

Tyttöys vahvistuu linnassa

M.I.

Vaikeita teemoja konkreettisen tekemisen kautta Tyttöjen Linna -projektissa linna on paitsi projektin konkreettinen lopputuote, myös työkalu, jonka kautta pystytään käsittelemään tärkeitä ja vaikeita teemoja kuten sukupuolistereotypioita, identiteettiä ja valtaa. - Linna on esimerkiksi vallan symboli: linnat on rakennettu suojaksi vihamiehiltä, mutta myös vallan osoittamiseksi. Nuorten tyttöjen elämässä vallasta ei keskustella eikä näiden tyttöjen oleteta olevan niitä, jotka tulevaisuudessa päättävät miltä yhteiskunta näyttää. Valtateemaan liittyy myös keskusteluja ja harjoituksia johtajuudesta, Heidi Lunabba valaisee.

ammisaaren Ramsholmeniin nousee ensi kesäksi linna, jonka rakentamiseen on käytetty aitoa eteläsuomalaista tyttöenergiaa. Tyttöjen Linna on tilapäinen, enimmäkseen kierrätysmateriaaleista tehty linna, jonka rakentaa ryhmä noin 16-vuotiaita tyttöjä. Linna on osa Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille mielekästä tekemistä ja uutta sisältöä elämään taiteen ja kulttuurin avulla. Tyttöjen linna -projektin vetäjä ja taiteellinen johtaja Heidi Lunabba kertoo, että linnan valmistuttua se toimii taideteoksena, näyttely- ja kokoontumistilana sekä kahvilana. - Tyttöjen Linna on tyttöryhmän ja taideprojektin yhdistelmä. Tavoitteena on vahvistaa ryhmän tyttöjä ja linnan avulla avartaa näkemystä siitä, millaista on olla tyttö, Lunabba kertoo.

- Linna on myös suojelulinnake. Tyttöryhmälle suojelu voi tarkoittaa harjoituksia rajanvedossa. Sitä, että tietää mitä tahtoo, että on tietoinen omista oikeuksistaan ja kokee, että itse on arvostuksen arvoinen samalla kun oppii arvostamaan toisia. Suojelu voi tarkoittaa myös sitä, että oppii konkreettisesti suojelemaan itseään tilanteissa, joissa sanominen ei enää auta. Tyttöjen Linna on, totta kai, olennaisesti myös rakennusprojekti. - Tyttöjen ei yleensä oleteta olevan kiinnostuneita rakentamisesta. Tytöt saavat harvoin itse rakentaa ilman että paremmin tietävät pojat ja miehet sekaantuvat. Uskon, että onnistuminen rakentamisessa vahvistaa itsetuntoa ja inspiroi myös ydinryhmän ulkopuolisia tyttöjä rakentamiseen ja omiin aloitteisiin, Heidi Lunabba sanoo. Myös pojat tervetulleita Linna valmistuu juhannukseksi, mutta tarkkaa päivämäärää ei vielä päätetty. Työ on jo aloitettu tekemällä osia, jotka tulevat lopulliseen linnaan, ja varsinainen rakentaminen paikan päälle aloitetaan keväällä. Ydinryhmä, kahdeksan tyttöä, on ollut mukana jo viime syksystä asti, ja hoitavat linnaa kesätyönään sen valmistuttua. Ydinryhmän lisäksi rakennustaloisiin kutsutaan kaikki, mukaan haluavat. Heidi Lunabba, joka toimii projektissa myös rakentamisen opettajana, uskoo projektin onnistumiseen - On ollut tosi kiva tutustua tyttöihin ja tehdä juttuja heidän kanssaan. Olemme pitäneet työpajoja esimerkiksi videoinnista ja itsepuolustuksesta. Tytöt ovat olleet innostuneita, vaikka koulutyö on joskus vaativaa ja koeviikkojen vuoksi on vaikeaa saada aika riittämään. Vaikka linnan rakentamiseen saavat osallistua vain tytöt ja naiset, Heidi Lunabba toivottaa kaikki Raaseporiin tulevat turistit käymään linnaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tyttöjen linnaan myös pojat ovat tervetulleita.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Kesäristeilyt luonnonkauniille Saaristomerelle Tasokas r täysin oavintolalaiva ikeuksin .

Ravintolalaiva M/S Marival II

• Ravintola A-oikeuksin • Aurinkokansi • Kokoustilat • AV-välineet • Tilaa 90 matkustajalle 26.6.–9.8. pe ja su klo 11–17 Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella ja majakassa. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e. 27.6.–8.8. la klo 11–17 Sisältää risteilyn, lounaan ja opastuksen saarella. Hinnat: aikuiset 40 e ja lapset (4–12-v.) 20 e.

Juhannusaattona 19.6. illallisristeily klo 20–23 ja juhannuspäivänä 20.6. lounasristeily klo 13–15.30. Lähtö Saaristolaivojen laiturilta Pakkahuoneesta länteen.

Tervetuloa!

Liput ja lisätietoja Uudenkaupungin matkailutoimistosta, Rauhankatu 10, puh. (02) 8451 5443, (02) 8451 5209 matkailu@uusikaupunki.fi, uusikaupunki.fi/matkailu

aatilana ja perheen kotina toimiva Nautelan kartano tarjoaa tilauksesta juhla- ja pitopalvelua ympäri vuoden. Kartano sijaitsee Aurajoen suurimman kosken, Nautelankosken läheisyydessä Liedon asemalla. Kartanon päärakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1762 ja sitä ympäröi yli 100-vuotias puisto. Kartanomiljöössä on aistittavissa aito maaseudun rauha.

Te rv e t u l o a

Nautelan Kartanoon!

Nautelantie 50, 21360 Lieto as.| Puh. Merja Jokila 0500 788 099 nautelankartano@kolumbus.fi | www.kolumbus.fi/nautelankartano

Yksilöllisissä juhlatiloissa voi järjestää niin yritys- kuin perhetilaisuuksia sekä ryhmille on tarjolla ruoka- ja kahvitarjoilua.

www.kotimaassa.fi

Suomalaiset viinitilat

Pontikankeitosta maailman viinimaiden rinnalle

Mistä on hyvä viini tehty? Omenista, herukoista, raparperinippusista. Niistä on suomalaiset viinit tehty. Matleena Ikonen

aadukas viini yhdistyy monen mielessä Keski- ja EteläEuroopan perinteisiin viinialueisiin kuten Toscana ja Bourdeaux, tai ns. uuden maailman eli Australian ja EteläAmerikan lämpimiin olosuhteisiin. Kylmää ja pimeää Pohjolaa ei helposti mielletä hyvän viinin kotiseuduksi. Kuitenkin Suomessa valmistetaan laadukkaita viinejä, joita viedään paljon myös perinteisiin viinimaihin. Suomessa toimii nykyisin noin 40 viinitilaa, Ahvenanmaalta Ylläkselle. Viininvalmistuksella on maassamme myös pitkät perinteet. - Viinejä valmistettiin jo keskiajalla, mutta kaupallinen valmistus katkesi kieltolakiin, kertoo Suomen Viiniyrittäjien tiedottaja Maria Tigerstedt. - Omaan käyttöön viinejä on toki tehty satoja vuosia. Viinimarjakin on saanut nimensä käyttötarkoituksensa mukaan.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Suomen marjakirjo on valtava, joten raaka-aineista ei viininvalmistus maassamme ole kiinni. Kotimaisista marjoista ja hedelmistä pystyy tekemään erilaisia tuotteita tilanteeseen kuin tilanteeseen. Eri viinitilat ovatkin erikoistuneet eri tuotteisiin ja eri valmistusmenetelmiin. Jokainen tila on löytänyt oman punaisen lankansa: joku on parhaimmillaan kuivissa kuohuviineissä, joku toinen taas makeissa valkoviineissä. Vaihtoehdot löytyvät luonnosta.

Puhtaat raaka-aineet takaavat korkealaatuiset lopputuotteet Suomalaisia viinejä myydään Alkossa hyvin vähän, mutta esimerkiksi monet pääkaupunkiseudun laadukkaat ravintolat pitävät valikoimissaan kotimaisia viinejä. Maria Tigerstedtin mukaan tämä on osoitus siitä, että myyntivolyymeista huolimatta suomalaiset viinit arvostetaan korkealle. - Suomalaiset ovat todenneet, että puhtaan luontomme hienoista raaka-aineista valmistetaan todella korkealaatuisia viinejä. - Viinejämme arvostetaan ulkomaillakin, myös ns. perinteisissä viinimaissa. Esimerkiksi Suomen suurimman viinitilan tuotannosta 85 % viedään Saksan markkinoille. Kiinnostusta ulkomailla olisi enemmänkin, mutta suurin osa viiniyrittäjistämme on pienyrittäjiä, joilla ei rahkeet riitä, Tigerstedt kertoo.

Usein viininvalmistuksen lisäksi viinitiloilla harjoitetaan myös jotain muuta elinkeinoa.

- Viinitilat ovat matkailukohteita jo sijaintinsa puolesta, sillä lainsäädännön vuoksi viinitilat sijaitsevat maaseudulla. Viinitilat tuottavat monenlaisia palveluita kuten ruokapalveluita, maatilamatkailua ja risteilyjä, sanoo Maria Tigerstedt, jonka omistama Mustila Viini Elimäellä tarjoaa viinien lisäksi myös muita marjaherkkuja, luontoelämyksiä ja taimien myyntiä. Suomalaiset viinitilat työllistävät suoraan noin 200 ihmistä ja välillisesti yli 500 henkilöä, mikä on maaseudulla paljon.

Viinin valmistaminen ei välttämättä ole helpoin mahdollinen elinkeino. Alaa säätelee tiukka lainsäädäntö eikä Suomen alkoholipolitiikka ole aivan vielä mukautunut muun Euroopan käytäntöihin. Edistystäkin on kuitenkin tapahtunut.

- Viinitilojen aukioloajat eivät enää ole sidottuja Alkon aukioloaikoihin, mikä tarkoittaa sitä, että tiloilla voidaan myydä tuotteita myös sunnuntaisin ja pyhinä. - Kyllä tämä välillä on kivinen reki vedettäväksi, mutta kyllä me luottavaisin mielin katsomme tulevaisuuteen. Viiniyrittäjien henkiinjäämisprosentti on suurempi kuin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä keskimäärin, sillä tuotantoluvan hakemisprosessi on niin tarkka, että siinä ehtii moneen kertaan harkita asiaa, Tigerstedt sanoo.

Tunturin Tumma, Hentun Liisa vai Mustan Everstin kosto? Viineihin syvällisesti perehtymätön satunnainen kuluttaja arkailee usein viinin valinnan kanssa. Ulkolaisten viinien kanssa aletaan jo olla sinut, mutta miten kotimaisia viinejä pitäisi käyttää? Punaista vai valkoista, kuivaa vai makeaa? Maria Tigerstedtin mukaan suomalaisiin viineihin pätee samat käytön perusteet kuin muunkin maailman viineihin.

- Se, missä meillä on vielä oppimista on se nyrkkisääntö, joka maailmalla jo osataan. Eli alueen ruoka, alueen viini. Viinitiloilla tarjoillaankin lähiruokaa, mikäli ruokatarjoilua tilalla yleensä on, Tigerstedt sanoo. Alueen ruoka, alueen viini yhdistämistä muun maailman malliin toivoisi Maria Tigerstedt. Kuva: Ari Mäkelä

- Suurin osa viineistä menee kuitenkin nautintakäyttöön. Itse valitsen viinin pitkälti tilanteen ja mielialan mukaan. Talvella viinin pitää mieluusti olla tuhti ja tumma, kesällä kevyt ja vaalea.

Suomalaisten viinien etiketeissä vilisee toinen toistaan hauskempia ja mielikuvituksellisempia nimiä: Puntun Paavo, Teiskon Menninkäinen, Saimaan Seireeni… Maria Tigerstedt vahvistaa, että suomalaisilla viineillä on usein hyvin runollisiakin nimiä. - Esimerkiksi Hermannin viinitila nojaa vahvasti karjalaiseen perinteeseen. Tuotteen takaa löytyy usein myös tarina, joka kiinnostaa ihmisiä. Viinimatkasta tulee elämys kun kuullaan tuotteen tarinoita ja taustoja eikä vierailu ole pelkästään maistelua.

Tiesitkö… Suomalaisten viinien raaka-aineina käytetään viljeltyjä marjoja ja hedelmiä kuten herukoita, omenia, mansikoita, vadelmia ja raparperia, sekä luonnonmarjoja kuten mustikoita, puolukoita, karpaloita, lakkoja ja variksenmarjoja. Luonnonmarjat kerätään vaihtelevista paikoista kuten metsistä ja soilta. Suomen kesävuorokausien lämpötilaerot ja pitkä valoisa kausi tuottavat hapokkaan ja aromikkaan sadon. Hedelmäviini on mieto alkoholijuoma, joka on valmistettu tuoreista tai kuivatuista marjoista, hedelmistä tai niistä valmistetuista täysmehuista. Tilaviini on hedelmäviini, jonka raaka-aineiden omatuotanto on vähintään 50 %.

www.kotimaassa.fi

Suomalaiset viinitilat

Matleena Ikonen

Petteri Ikonen

Pyhä viinimatka Valamoon Valamon luostarissa Heinävedellä paksu helmikuinen lumikerros peittää vielä sen tuhannet herukkapensaat. Kesäisin näistä pensaista kerätään sato, josta valmistetaan maan- ja jopa maailmankuuluja Valamon viinejä. Niitä lähtee vuosittain tuhansien pyhiinvaeltajien mukaan, joista jokainen vie kotiinsa palan pyhää luostaria.

iini on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon ja luostareiden muurien sisäpuolella on viininvalmistustaitoa ylläpidetty ja siirretty jo vuosisatojen ajan – muualla paitsi Karjalan luostareissa.

puhtaasti taloudellinen kysymys. Tuolloin luostarissa taloudenhoitajana toiminut Isä Andreas joutui pohtimaan keinoja, joilla toimintaa rahoitettaisiin.

- Viinin ja viinan valmistaminen ei ole kuulunut karjalaiseen perinteeseen, valottaa Heinävedellä viinin valmistuksesta vastaava Isä Andreas. - Valamon luostari oli niin sanottu katumusluostari, jonne alkoholisoituneet, munkit ja papit pantiin katumaan tekojaan.

- Luostari on verrattavissa pk-yritykseen, joka elää ainoastaan tulorahalla. Emme saa tukea valtiolta, kunnalta tai edes kirkolta. Yhden miehen aivoriihen tuloksena keksin kolme tulonlähdettä: näyttelyt, museo ja viininvalmistus.

8922283.fh10 Feb 27 14:54:57 2009 ensimmäistä Page 1 UudessaFriValamossa Heinävedellä suomalaista

luostariviiniä on kuitenkin valmistettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Viininvalmistuksen aloittaminen oli Isä Andreaksen mukaan

��

Viinin valmistuksen aloittaminen Valamossa sai sekä luostarin johtokunnan että arkkipiispan tuen, ja siitä on tultu pitkä matka eteenpäin. Nykyisin Valamon viinintuotanto pyörii omillaan, ja siitä pystytään jakamaan luostarille määrätty summa rahaa vuosittain.

��

Tällä hetkellä Valamon viinivalikoimassa on 11 tuotetta ehtoollisviinit ja väkevät viinit mukaan luettuina. Ehtoollisviiniä ei Suomessa tuota kukaan muu, ja Suomen kirkkokunnista yli puolessa nautitaankin ehtoollisella Valamon kirkkoviiniä. Tuotantomäärillä mitattuna Valamo on Suomen suurin tilaviinintuottaja: luostarissa tuotetaan noin 30 000 litraa eli noin 60 000 pulloa viiniä vuosittain. Ehtoollisviiniä tehdään joka toinen vuosi, ja niinä vuosina tuotantomäärät nousevat vielä noin 20 000 pullolla.

Tervetuloa Mustilaan! (05) 377 6221 (05) 377 6678

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

(05) 377 7466

(05) 377 6282

”Puistokemiaa” munkin kaavussa Luostariympäristö assosioituu maallikon mielessä usein ennemmin vanhaa säilyttäväksi kuin uutta luovaksi. Kuitenkin Valamossa tehdään jatkuvasti tuotekehittelyä viinien ympärillä – etulyöntiasema velvoittaa. - Suomalaisten viinitilojen joukossa olemme sikäli erinomaisessa asemassa, että meillä vierailee vuosittain 150 000 – 200 000 ihmistä eli asiakkaat tulevat meille suoraan. Se vaatii meiltä kuitenkin sen, että meidän tuotteemme on niin hyvä, ettei siitä puhuta selän takana, Isä Andreas sanoo.

Valamo ei kuitenkaan ole ensisijaisesti viinitila eikä sen kävijät ensisijaisesti viinituristeja. Valamossa jokaista vierasta kutsutaan pyhiinvaeltajaksi. Viini on yksi tapa tuoda hengellisyyttä lähemmäs ihmistä.

Valamon viinin korkea laatu onkin tekijöilleen paitsi liiketoiminnallinen, myös kunnian asia. - Laatu on meille tärkein asia, ja sitä me tarkkailemme koko ajan. Ennen kuin uusi tuote tuodaan markkinoille, varmistamme, että se täyttää ne laadulliset kriteerit, jotka olemme itse sille asettaneet. - Mitä isompi yritys, sitä parempi sen tuotteen täytyy olla, ja sitä enemmän tuotekehitykseen on kiinnitettävä huomiota.

- Kun pyhiinvaeltaja tulee luostariin, hän ostaa ikonin, käy syömässä tai kirkossa sytyttämässä tuohuksen tai ostaa pullon viiniä. Minä näen sen niin, että kun ihminen ostaa pullon viiniä, hän vie osan luostaria kotiin. Viini on matkamuisto. Uskon ja luotan siihen, että viini on ilon juoma niin kuin Raamattukin sanoo, Isä Andreas toteaa.

Viininvalmistuksen tulevaisuuden Valamossa Isä Andreas näkee hyvin valoisana. Marjaviinien, joita on totuttu pitämään kakkosluokan viineinä, arvostus on saatava nousemaan, ja Isä Andreas uskoo, että se on kiinni vain viinituottajista itsestään. Ravintolat ovat avainpaikkoja suomalaisten marjaviinien nousussa. Suomalaiset huippukokit näkevät jo, että ravintolat ovat niitä paikkoja, joissa suomalaisuutta pitäisi tuoda vielä enemmän esille. Valamon tuotteita löytyy tällä hetkellä Helsingissä Katajanokalta, Sipulista, Lasipalatsista ja Finlandia-talolta. Tämän tyyppisiin paikkoihin tulisi viinejä saada enemmän. Ei se ole kiinni kuin meistä itsestämme. Meidän täytyy tehdä sellaisia tuotteita, että niitä uskaltaa viedä, ei kyse ole muusta kuin rohkeudesta. Suomalainen ei opi muuten kuin maistamalla, nauraa Valamon viinin lähettiläs.

Uusien tuotteiden kehittäminen ja vanhojen parantaminen on kemiaa, joka ei ole halpaa. - Tuotekehittely tarkoittaa sitä, että löydetään ne marjat, jotka sopivat keskenään yhteen, tai marja, joka ei sovi muiden kanssa. Kokeilla pitää paljon ja juuri kokeileminen on se, joka maksaa. Yksi resepti maksaa karkeasti noin 10 000 euroa, joten ei niitä kannata kovin montaa pöytälaatikossa pitää. Nämä on vähän sellaisia puistokemistien hommia, Isä Andreas naurahtaa.

Pala pyhää Nykyinen viinivalikoima onkin syntynyt tuotekehittelyn tuloksena. Vaikka Valamo vierailukohteena tuo viiniasiakkaita, se tarkoittaa myös sitä, että valikoiman on oltava riittävän kattava. - Koska luostari on ”markkinapaikka”, meillä pitäisi olla jokaiselle jotain sekä hengellisessä puolessa että materiaalipuolessa. Me emme kuitenkaan halua tehdä sellaista kirjoa, että meillä on 20-30 tuotteen kirjo, joka myy tai ei myy. Me pyrimme siihen, että tuote myydään silloin kun se on myyntikunnossa ja että sillä on jonkun verran myös käyttöikää, Isä Andreas sanoo.

www.kotimaassa.fi

Suomalaiset viinitilat kin kuulla paikallisten huimia tarinoita entisajan koulumatkoista soutaen ja kelirikkoaikaan kylään yöksi jääden, hän jatkaa. Kauppa ja kahvila ovat pääosin avoinna kesällä, mutta tilauksesta myös muulloin. Todellista luomua

Viinitilat ovat monipuolisia käyntikohteita. Tiloilta löytyy erilaisia palveluja, toimintoja ja tapahtumia. Viinitiloilla järjestetään viininmaistatusta ja ruokailuja tilaviinisuosituksineen. Osalla tiloista voi myös majoittua. On puutahoja ja puistoja, kalastusta, hevosajelua ja museotoimintaa. Tiloilta löytyy myös erikoista nähtävää ja koettavaa. Kahta samanlaista viinitilaa ei ole!

Ensimmäiset kotimaiset luomuviinit tulevat PohjoisKymenlaakson Verlasta. Viiniverla on keskittynyt viinimarjoista valmistettuihin, korkealaatuisiin, luonnonmukaisesti tuotettuihin pöytäviineihin. Luomuviinien raaka-aine viljellään ilman kemiallisia torjunta-aineita ja väkilannoitteita. Valmistuksessa Viiniverla on määrätietoisesti vähentänyt lisäaineiden määrän ehdottomaan minimiin ja viinin selkeytyminen tapahtuu vain painovoiman ja

Eeva Oksman

Keidas Turunmaan saaristossa Tammiluodon Viinitila sijaitsee meren rannalla kauniissa Turunmaan saaristossa 30 km Turusta. Tammiluoto on omenatila, jolla aloitettiin viinitilatoiminta 1996. Vuosien varrella Tammiluodosta on kehittynyt

matkailukohde, jossa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä: matkailijoita sekä juhla- ja kokousvieraita. Kesäaikaan viinipuoti ja viinitupa ovat auki joka päivä. Tarjolla on viinien, liköörien ja muiden juomien lisäksi kahvia ja pientä purtavaa. Kesällä rantasaunasta pääsee pulahtamaan mereen tai lämmitettävään paljuun, jota myös talviaikaan lämmitetään saunojille. Tammiluotoon pääsee niin maitse kuin meritse.

Wanhan ajan kaupan tunnelmaa Naantalin Rymättylässä toimiva Airismaan Apaja ylläpitää viinitilatoiminnan ohella pientä kyläkauppaa, joka on toiminut sillä paikalla jo vuodesta 1950. Kauppa toimii entiseen tapaan palvelumyymälänä ja jopa alkuperäiset jakkarat, joissa asiakkaat ovat istuen ja jutellen odotelleen vuoroaan, ovat käytössä. Hyllyissä on esillä myös ”antiikkia” kaupan varhaisemmilta vuosilta esim. paperikenkiä, brännäreitä ja aitoa Nokian silkkivessapaperia, johon ei ollut varaa kuin lohenkalastajilla. Somisteina hyllyissä on mm. pula-ajan jalkineita. – Kaupassa on harvoin niin kiire, ettei siellä ehtisi kuulumisia vaihtaa, kertoo Anne Aalto. – Silloinkin odotetaan, että kiireellisemmät saavat asiansa hoidettua, jonka jälkeen voidaan jatkaa tarinointia. Täällä saattaa-

Tammiluodon Viinitilan ranta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

ajan avulla. Verlan viinit sopivat myös useille viiniallergioista kärsiville. Viiniverlassa otetaan kaikessa toiminnassa huomioon ympäristön ja ihmisten hyvinvointi. Tilan rakennukset on kunnostettu perinnemenetelmin ja -materiaalein ja lämpöenergia tuotetaan puupelleteillä ja maalämmöllä. Käyttövesikin lämpenee aurinkolämmöllä ja jätehuollossa kaikki materiaali lajitellaan ja kierrätetään.

Melkein kuin mummolassa Viini- & Puutarhatila Pihamaalle Asikkalaan saavutaan henkeäsalpaavan kauniin Pulkkilanharjun kautta. Pihamaalla asiakkaita palvelee Maalaispuoti, josta löytyy oman tilan vihannekset ja marjat; mansikat, vadelmat, salaatit, kaalit, juurekset, herneet, perunat, tomaatit ja monet muut sekä monenmoisia paikallisten

Pihamaan Viini-Tupa

Riitan käsialaa, oman tilan tuotteista tai lähitilojen herkuista valmistettuja. Siltatie 12, Kalkkinen p. 050-565 1212

Koko perhe mukana töissä

pientuottajien herkkuja, kuten tilajuustoja, maalaismakkaroita, jauhoja, kanamunia, mehuja, hilloja. Vanhaan viljamakasiiniin rakennetun myymälän ”ylisillä” toimii Viini-Tupa ja kahvio, jossa viinejä ja siidereitä voi maistella aurinkoisella terassilla. Vanhempi emäntä Riitta paistaa päivittäin suussa sulavat munkit kahvin kyytipojaksi. Muutoinkin kaikki tarjolla oleva on joko itse leivottua tai läheisestä kotileipomosta. Keskikesällä Vanhaan Tallitupaan katetaan sunnuntaisin pitopöytä ja sama tila ottaa ryhmiä vastaan maalaisruokailuihin ja viiniesittelyihin. Ruokavaihtoehdotkin ovat kaikki

Pihamaan tuotteita.

Mäntyharjulla sijaitsevan Tyryn tilan sielu on emäntä Leena Huusari. Talvisin hän toimii kyläkoulun rehtorina, mutta kesällä hän hoitaa viinitilan emännyyttä. Leenan tehtäviin kuuluvat myymälän toiminnasta vastaaminen sekä ”absoluuttisen makuaistinsa” johdosta tilan tuotannon aistinvarainen arviointi. Hän hoitaa myös omavalvonnan sekä tuotannon vaatimat laboratoriotyöt viinin valmistuksen yhteydessä. Nyt myös perheen vanhempi tytär, lukiossa opiskeleva Riikka, (16 v.) on opetellut äitinsä johdolla laboratorion töitä. – Molemmat tyttäret pystyvät myös hoitamaan myymälää ja tekemään tarjoilijan hommia isommissa kekkereissä, toki vanhempien valvovan silmän alla, kertoo tilan isäntä Jouni Huusari. Keittiönkin tilan naiset pystyvät tarvittaessa hoitamaan kolmisin, mutta useimmiten siellä häärää palkattu kokki. Tällöin tilan oma väki ehtii saliin palvelemaan asiakkaita.

• Viiniesittelyt ja ruokailut ryhmille • Maalaispuoti ja Viini-Tupa palvelevat kesällä päivittäin

www.viini-pihamaa.fi pullotus on nyt tyttöjen kasvettua melkein kokonaan isän ja tyttärien puuhaa, äiti on tästä jo syrjäytetty. Isäntä hoitaa marjanviljelyn ja vastaa viininvalmistuksesta. Käytännössä Jouni Huusari tekee tilalla kaikkea sitä, missä tekijää tarvitaan. Useimmiten asiakkaille pidettävät viinimaistiaiset ja tilaesittelyn vetää Jouni-isäntä. Hän kertoilee mukavia tilan tapahtumia, kehuu valmistamiaan viinejä ja naurattaa asiakkaitaan. – Jos taas esittelyn pitää emäntä Leena, saavat asiakkaat opettajan ammattitaidolla ja sielulla pidetyn tyhjentävän esittelyn viininvalmistuksen ja -maistamisen salaisuuksista, naurahtaa isäntä.

Annan, (15 v.) kuitenkin kaikkein mieluisin työ on syksyllä elokuun alkupuolelle oleva marjan korjuu, jossa hän pääsee poimintakoneen päälle ”oikeisiin töihin”, viinin alkulähteille, kuvailee Jouni Huusari. Viininvalmistus tapahtuu myös koko perheen voimin. Leena ja tytöt mehustavat marjat ja Jouni-isäntä hoitaa reseptiikan ja laittaa viinit käymään. Viinin

Charmantti Ollinmäki Ollinmäen Viinitila Savossa palvelee ympäri vuoden ja on avoinna päivittäin. – Annamme hyvän kehyksen ohjelmapalveluita kaipaaville, viininystäville, kahvitusta tai ruokailupalveluita tarvitseville bussimatkanjärjestäjille, kertoo Sirpa Villanen. – Satunnaiselle matkaajalle viinitila on aina nähtävyys, jota paikalliset asukkaatkin arvostavat, hän jatkaa. Ollinmäen Viinitila on yksi Saimaan Charmanteista.

Siltatie 1

Tyryn Viini hoitaa myös Mäntyharjun kesäteatterin yhteydessä olevaa ravintolaamme jo kolmatta kesää. – Iskuryhmään kuuluvat Anna, Riikka ja Jouni. Ja pullat sinne useimmiten paistaa Leena, toteaa isäntä lopuksi.

www.kotimaassa.fi

Suomalaiset viinitilat Ollinmäen Viinitilan Sirpa ja Jukka palvelevat ympäri vuoden.

Hermannin kuohuviini Kulda Hibbu. pieni erikoiserä ja tuotteessa on numeroidut etiketit. Kuohuviini on muutenkin Hermannin Viinitilan ykköstuote, sillä jo useamman vuoden markkinoilla ollut Hermannin Hengi, puolikuiva valkoisista viinimarjoista ja keltaisista karviaisista valmistettu kuohuviini, on tällä hetkellä yrityksen myydyin tuote. Kultahippuja kuohuviinissä Hermannin Viinitila Oy täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Hermannien ja Valamon luostarin yhdessä perustaman Valamon Viiniherman Oy:n kanssa nämä viinitilat hallitsevat huomattavaa osaa Suomen tilaviinimarkkinoista. Mm. Hermannin juhlavuosi sekä Ilomantsin Pampalossa sijaitseva kultalöydös antoivat inspiraation uuden luksustuotteen kehittämiseen. Hermanni toi vuoden 2008 lopulla markkinoille tuotteen, joka on kuiva valkoisista ja vihreistä viinimarjoista aidolla käymismenetelmällä valmistettu, aitoja 22 karaatin kultahippuja sisältävä kuohuviini. Nimi on kuvaavasti Kulda Hibbu. Markkinoilla on vain

Hermannin Viinitilaan kuuluu viinehtimön (= viinimyymälä ja viinin tuotantolaitos) lisäksi kesäisin avoinna oleva Viinitorni. Torni on Ilomantsin kunnan vesitorni, jonka huipulla on Hermannin A-oikeuksin varustettu kahvila-ravintola. Se on ehdoton käyntikohde kesämatkailijoille Ilomantsissa. Viinitornilta avautuu upeat maisemat yli karjalaisten vaaramaisemien Ilomantsin järvelle. Viinitornilta matkailijat poikkeavat usein lähistöllä sijaitsevaan viinimyymälään ostamaan viinitilan tuotteita myös kotiin. Viinitilalla vierailee usein myös ryhmämatkalaisia tutustumassa viinitilan toimintaan. Vuositasolla kävijämäärä viinitilalla ja Viinitornilla yhteensä on lähes 15.000 kävijää.

Hermannin viinitornissa kelpaa nauttia hyvästä viinistä ja upeista maisemista.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Strutseja ja munansyöntikilpailua Alahovin Viinitila Kuopiossa sijaitsee Vaajasalon saaressa, keskellä Kallavettä. Viinitilalle voi saapua omalla autolla romanttisella lossilla, laivalla Kuopion matkustajasatamasta, omalla veneellä tai kanootilla. – Joskus joku on tullut jopa uiden, kertoo Taina Hallman. A-oikeuksin varustettu viiniravintola tarjoaa maukasta lähiruokaa ja juomaa. – Viime kesänä ryhmävieraiden suosikki oli eversti Sandelsin menu, sanoo Hallman. Alahovi on leppoisa paikka kaupungin kyljessä. Lintukosteikko ja luontopolku viihdyttävät rauhallisempaa kulkijaa, kun taas mönkijäsafari ja fasaanijahti antavat mahdollisuuden reippaampaan menoon. Pienimuotoisessa kotieläinpihassa villisikavanhus Mikkis viettää eläkepäiviään ja näyttäytyy kun uniltaan ehtii. Strutsit käyskentelevät uljaasti omassa ylhäisyydessään. Fasaanipoikaset, riikinkukot, kultafasaanit ja monen rotuiset kanat saavat myös ansaitsemaansa ihailua.

Hallitseva strutsinmunansyöntimestari vauhdissa.

Heinäkuussa jo perinteeksi muodostunut strutsinmunansyöntikilpailu kerää väkeä yhteiseen perhetapahtumaan. – Hallitseva mestari Topikka odottelee uusia haastajia kisaan. Topi on aloittanut jo tiukan harjoittelukauden, muna päivässä, tietää Taina Hallman. Viinejä, kelloja ja Kelloviiniä Lapualla yrittäjäpariskunta Eeva Somppi ja Juhani Kivioja ovat yhdistäneet kolme erilaista toimintamuotoa, pronssikellojen valamisen, viinin valmistamisen ja ravintolatoiminnan. Kellovalimon aloittivat Eeva Sompin vanhemmat 1970-luvulla. Tilan etupihalta löytyy Suomen suurin hiekkamuotilla valmistettu pronssikello, joka painaa peräti 1850 kiloa! Nykyisten yrittäjien aloittaessa vuonna 2002 päärakennuksen valtavat kellaritilat otettiin käyttöön viinin valmistukseen ja varastoimiseen. Viinit tehdään puhtaista, kotimaisista raaka-aineista ja niissä saa käyttää joutsenlipputunnusta. Päärakennus on remontoitu tilausravintola Jussin Tuvaksi. Asiakaspaikkoja 60 hengelle ja kesällä terassille mahtuu lisäksi 36 asiakasta. Jussin Tuvalla voi viettää erilaisia tilaisuuksia takkatulen loisteessa ja suuren tuvan tunnelmasta nauttien. Retkiryhmille ja tilaisuuksiin järjestetään kahvitus ja ruokailu pohjalaisesta pitopöydästä. Kaikki ruuat valmistaa Eeva Somppi itse. Yrityksen kivijalka on kuitenkin kellovalimo. Kellot ovat tun-

Jussin Viinin tuotteita. nettuja ympäri maailmaa. Muun muassa Pietarin Marian kirkossa soi Eevan ja Juhanin valmistama kello. Kelloja on viety myös Japaniin ja Kanadaan.

Viiniä koivunmahlasta Alajärvellä sijaitsevan Punaisen Tuvan Viinitilan erikoisuus on Kohina-mahlapunaviini, joka on valmistettu mustasta viinimarjasta, aroniasta ja mustikasta. Siinä kaikki viininvalmistuksessa normaalisti käytettävä vesi on korvattu koivunmahlalla. Koivunmahla tuo suomalaiseen marjaviiniin tanniinisen tuntuman, vaikka suomalaisissa marjoissa ei ole tanniineja. Tällaista viiniä ei ole missään muualla maailmassa. Tuote onkin tällä hetkellä Punaisen Tuvan viinimyymälän myydyin tuote. Paavon oma etiketti Keminmaalla sijaitsevan Pohjanrannan tilan omistavat Vuokko ja Paavo Väyrynen. Pohjanrannassa toimii hotelliravintola, caravanalue ja Tanssikeskus Tähtiranta. Pohjanrannan tilalla on harjoitettu maa- ja karjataloutta ilmeisesti yli tuhannen vuoden ajan. Tilan viljaville Kemijoen rantapelloille on nyt istutettu 8000 mustaherukka- ja 3000 viherherukkapensasta. Peräpohjolan valoisina kesäkuukausina marjoihin kehittyy hieno aromi. Marjoista ja omenoista tuotetaan tilan omassa viinikellarissa marja- ja hedelmäviinejä, joita tarjoillaan Pohjanrannan ravintoloissa ja joita myydään talon omassa

tilaviinimyymälässä. Syksystä 2005 alkaen viinit on voitu valmistaa omista raaka-aineista. Pohjanrannassa valmistetaan viittä erilaista viiniä. Vihreiden 0,75 litran pullojen etiketissä on Paavon itsensä piirtämä omakuva.

Lapin Ylläkseltä viiniä ja willoja Ylläksen Viini ja Willa torjuu kylmyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Sisäisesti voi kokeilla vaikka Joikua, joka on makea jälkiruokaviini. – Joikun aromi tulee pohjoisen hillasta, ei sokerista, joten olemme maltillisesti käyneet sokeriastialla tämän viinin suhteen, noin 60 g/litra on sokeripitoisuus hillaviinissämme. Tätä viiniä suosittelen lättyjen tai kermakanelihaudutetun uunijuuston kera. Täällä kylmän ja hallan keskellä varttunut aromi ei pane pahakseen, jos ennen tarjoilua käytät puolituntia pakkasessa tätä ” Lapinpoikaa”, kertoilee yrittäjä Ari Ruokojärvi. Viinintuotannon lisäksi tilalla on värillisiä ja valkoisia suomenlampaita. Myymälästä löytyy luonnonvärisiä tai kasvivärjättyjä pehmoisia, lämpimiä sekä persoonallisia villatuotteita niin aikuisille kuin lapsillekin. Tarjolla on myös lankoja, hahtuvia ja huovutusvillaa sekä neuleita, kudonnaisia ja huopatuotteita. Myös muokattuja lampaantaljoja on myynnissä kausittain.

Pohjanrannan tilan viinietiketissä on Paavo Väyrysen piirtämä omakuva.

www.kotimaassa.fi

Kuva: Mika Manninen

Majakat matkailukohteena

Bengtskärin portaat.

“I

sokari miinus kaksi, länsi kuusi, näkyvyys kymmenen...”

Kuva: P. Suurhasko

Joka-aamuinen Yleisradion säätiedotus merenkulkijoille kertoo säätiedot rannikkoasemilta, joista useimmat ovat majakkasaaria. Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka ärsyyntyvät kun bussi myöhästyy tai siitä että on pilvistä juuri kun puutarhatuolissa piti parannella rusketusta, ei majakoille kannata lähteä. Majakoille päästäkseen on hyväksyttävä se, että liikkuminen tapahtuu luonnonvoimien ehdoilla. Majakkasaarille joko pääsee tai sitten ei pääse. Jotkut saaret ovat helpommin saavutettavissa kuin toiset, mutta nopeisiin sään vaihteluihin on aina varauduttava. Tämä on yksi osa majakkamatkailun kiehtovuutta.

Elektroniikkaan ja satelliitteihin perustuvien navigaatiolaitteiden aikana majakoiden merkitys merenkulun turvalaitteina on vähentynyt. Majakoihin liittyy kuitenkin edelleen paljon symboliikkaa ja romantiikkaa ja ne kiinnostavat ihmisiä. Suomen vesillä on majakoita runsaat 50 kappaletta. Merenkulkulaitos ja museovirasto ovat 2000-luvulla tehneet perusteellisia selvityksiä majakoiden muuttamisesta matkailukäyttöön. Matkailijat pääsevät jo yli kahteenkymmeneen majakkaan ja tätäkin useammille majakkasaarille, mutta työ on kesken ja majakkarakennusten sisätilojen kunnostamiseen kuluu vielä miljoonía euroja. Merenkulkulaitoksen käsityksen mukaan matkailu on kuitenkin majakoiden tärkein tulevaisuuden käyttömuoto. Ensimmäisten majakoiden valona paloi halkorovio, jonka näkyvyyttä saatettiin vahvistaa peilillä. Polttoaineena on käytetty hamppuöljyä, naurisöljyä ja petrolia, myöhemmin asetyleenikaasua tai sähköä, jota saatiin majakasta riippuen joko valtakunnan verkosta tai omasta dieselkäyttöisestä voima-asemasta. Nykyisin suurin osa majakoista saa käyttövoimansa aurinkoenergiasta ja tuulesta. Majakat toimivat siis luonnonvoimalla.

Viisi sukupolvea majakkamestareita Isokarilla Isokari on Kustavin kuntaan kuuluva kahden kilometrin mittainen saari ulkomeren laidalla, parinkymmenen kilometrin päässä Uudestakaupungista. Aallonmurtajalla suojatusta pienestä satamasta on kilometrin matka majakalle. Polun varressa on opastetauluja, joissa esitellään saaren luontoa. Punavalkoraitaisen majakkatornin korkeus maanpinnasta on 37 metriä. Tornin huipulle päästäkseen on kiivettävä jykevän hirsiportaikon parisataa askelmaa. Majakkatorni valmistui vuonna 1833. Valo majakkaan sytytettiin kuitenkin vasta vuonna 1838, jolloin uuden väylän merenmittaukset ja viitoitus saatiin valmiiksi. Majakkahenkilökunnan rakennus on vuodelta 1889 ja sitä voidaan käyttää kokousja koulutuskäyttöön. Saaristokeskuksen käytössä olevassa rakennuksessa on tilat 22 henkilölle ja siinä voi myös yöpyä.

Kansainvälisenä majakkapäivänä, elokuun kolmantena viikonloppuna, useilla majakoilla järjestetään erityisopastuksia ja muita tapahtumia sekä ylimääräisiä kuljetuksia.

Majakalle mennään, jos Anne Pentti

kuvat eri lähteistä

Isokarin majakka.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Majakkatorniin pääsee oppaan kanssa. Oppaan voi kesäkuukausina varata venesataman vieressä olevalta ilmoitustaululta löytyvästä puhelinnumerosta. Kuljetuksia majakalle järjestetään kesällä Uudestakaupungista tai Kustavin Vuosnaisista. Isokari on hyvä ryhmämatkakohde. Lisätietoja saa Uudenkaupungin matkailutoimistosta.

Ulkokallassa on itsehallinto Pieni Ulkokallan luoto sijaitsee Perämerellä, parinkymmenen kilometrin päässä Kalajoen hiekkadyyneiltä. Luodolla on 1870-luvulla rakennettu pyöreä 14 metriä korkea mustavalkoinen majakka, jonka torniin pääsee kiipeämällä 42 askelmaa.

Ulkokalla oli Perämeren majakoista viimeinen, joka automatisoitiin. Majakanvartijoiden muuttaessa pois vuonna 1976 saari jäi autioksi. Majakanvartijoiden talon lisäksi saarella on muutamia kalastajasuvuissa kulkeneita pieniä mökkejä. Majakanvartijoiden perheet elivät Ulkokallassa aikanaan eristyksissä ja joskus perheiden lapset kävivät ensimmäistä kertaa mantereella vasta aloittaessaan koulun. Tarina kertoo majakkamestarin tyttärestä, joka kuusivuotiaana pääsi käymään mantereella ja ihmetteli puun nähdessään, miten isoja kukkia rannoilla saattoikaan kasvaa. Myös kissan tyttö näki ensi kertaa ja luuli sitä pieneksi pojaksi. Ulkokallassa ja siitä kolmisen kilometriä kaakkoon sijaitsevassa Maakallassa on voimassa Ruotsin kuninkaan niille 1600-luvulla vahvistama itsehallinto. Ylintä päätösvaltaa käyttää kalastajasukujen jäsenistä muodostuva ja vuosittain kokoontuva karikokous. Kalajokinen kahden naisen yritys, FemEmare Oy järjestää ryhmille tai yksittäisille matkailijoille majoituksen majakanvartijoiden talossa, tarvittaessa ruuat sekä kuljetuksen saarelle. Parinkymmenen hengen kokoukselle tai kehittämispalaverille paikka on erinomainen, sillä pienuutensa ansiosta se pitää osallistujat väkisinkin yhdessä. Kokoustauolla saattaa vaikka nähdä rantakallioilla lepäilevän hylkeen.

Korkealla Isokarin tornissa tulee pidettyä tiukasti kiinni kaiteesta.

Märket on Suomen myrskyisin paikka Märketin matala ja laakea kallio sijaitsee keskellä Ahvenanmerta, Suomen läntisimmällä rajalla. Märketin vaarallisilla vesillä on lukuisien laivahylkyjen viimeinen leposija. Paikka on hylkysukeltajien suosima. Kun sukellustukialus lähestyy Märketin matalaa luotoa, tulee saari hitaasti näkyviin usvan keskeltä. Laitureita luodolla ei ole ja kiinnittyminen rantakallioihin on mahdollista vain hyvällä säällä. Lähestyvä alus on nähty majakalta ja Suomen Majakkaseuran vapaaehtoistyöntekijä tulee vastaan käsissään kaksi autonrengasta, jotka hän asettaa rantakallion ja tukialuksen väliin estämään kylkien kolhiutumista.

- Päivä Ulkokallassa vastaa viikkoa mantereella, sanoo FemEmaren Kaisa-Leena Korhonen. - Täällä on niin erillään kaikesta arkipäiväisestä. Meri kohisee ja luovuus herää.

Kuva: femEmare Oy

Talvisodan aikana pelättiin, että kauas näkyvä majakka ohjaisi vihollisen koneet pommittamaan Uuttakaupunkia, Raumaa ja Poria. Majakka päätettiin räjäyttää, ja sen alaosan seiniin koverrettiin neljä onkaloa, joihin sijoitettiin yhteensä 160 kiloa trotyyliä. Räjäyttämissuunnitelmista luovuttiin onneksi viime tingassa, mutta umpeen muuratut neljä aukkoa ovat vieläkin näkymissä.

Kuva: P. Suurhasko

Venäjänvallan aikana Isokari oli merkittävä viranomaissaari, jonne luotsilaitos ja majakkalaitos toivat ympärivuotiset asukkaat. Luotsilaitoksen herrat Helsingissä palkkasivat ensimmäiseksi majakanvartijaksi vossikkakuskina heitä kuljettaneen Ernst Timénin, jonka suku hoiti majakkamestarin virkaa viiden sukupolven ajan.

luonnonvoimat sallivat Bengtskärin majakka. Kuva: Jarmo Vehkakoski, 2004

Ulkokallan huipulle pääsee kiipeämällä 42 askelmaa.

www.kotimaassa.fi

Majakat matkailukohteena

Suomen Majakkaseura kunnostaa Märketin majakkarakennusta, jonka pelastamisella on kova kiire.

Majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885. Majakka ja majakanvartijat olivat talvikauden täysin jäiden eristämiä. - Ei täällä koskaan voi nykyisinkään olla ihan varma, milloin ja miten pääsee pois, jos myrsky nousee, kertoo nuori vapaaehtoistyöntekijäpariskunta ja antaa kävijän kurkistaa tornin neljännessä kerroksessa olevaan makuuhuoneeseensa, jonka parivuoteesta aukenee näkymä rannattomalle merelle. Saaren poikki kulkevaan Suomen ja Ruotsin rajaan liittyy monenlaisia tarinoita, kuten että lapsista tuli joko suomalaisia tai ruotsalalaisia riippuen siitä, millä seinällä perheen sänky sattui olemaan tai miten majakkamiehet Suomen kieltolain aikana 1920-luvulla menivät Ruotsin puolelle ryypiskelemään.

Sukeltajat otetaan ystävällisesti vastaan ja tornissa keitetään tuoretta kahvia ja asetetaan tarjolle kääretorttua. Tarjoilusta ja myytävänä olevista kalentereista ja t-paidoista saatavat rahat käytetään majakan kunnostamiseen. Työtä näyttää olevan paljon. 30 vuotta tyhjillään olleiden rakennusten seinät ovat pahasti lohkeilleet ja portaikko on homeinen.Osa rakennuksista on sentään saanut uuden peltikaton.

Eckeröstä Ahvenanmaalta tehdään päiväretkiä Märketiin 3-12 hengen ryhmille kesäisin. Matka-aika on vajaa tunti. Sään nopeiden muutosten ja yhtäkkiä nousevien myrskyjen vuoksi Märketin retkillä on aina säävaraus. Kesäisin Suomen Majakkaseura pitää Märketin päiväkirjaa nettisivuillaaan www.majakkaseura.fi.

Kuva: Anne Pentti

Tornista avautuva maisema on huikea. Alapuolella laakea, kirkkaan keltaisen sammalkasvuston ruuduttama luoto, jonka poikki on kallioon piirretty Suomen ja Ruotsin raja. Majakan juureen on valkoisella maalilla merkitty pieni helikopterikenttä. Joka ilmansuunnassa horisontti päättyy kesäiseen usvaan, rantaa ei näy. Talvisen meren nostattamat jäämassat ovat rikkoneet osan kivisestä aallonmurtajasta

Märket on useiden laivahylkyjen viimeinen leposija. Paikka on hylkysukeltajien suosima.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Bengtskärin rankka historia Usvaisen alkukesän aamun tanssi Bengtskärin laakeilla rantakallioilla jää ikuisesti mieleen. Aina elämä Pohjoismaiden korkeimman majakan saaressa ei kuitenkaan ole ollut pelkkää tanssia. Kun myrsky ulvoi, koko 52 metrin korkeuteen kohoava torni ja kivirakennus vavahtelivat ja talonkorkuiset aallot vyöryivät yli luodon. Juuri tällaisella säällä vartiomiehen oli oltava tornissa erityisen tarkkana ja etsittävä vaaraan joutuneesta aluksesta lähetettyä hätärakettia katseellaan. Majakkahenkilökunnan velvollisuus oli hätäraketin nähdessään lähteä pelastusretkelle. Jatkosodan aikana pelätiin venäläisten hyökkäystä ja saarelle lähetettiin joukkue rannikkojääkäreitä. Venäläiset tekivätkin yllätyshyökkäyksen heinäkuussa 1941. Tuossa taistelussa suomalainen nuori luutnantti Fred Luther ohjasi majakan tornista Örön ja Granholmin patterien tulen luodolle hätistämään vihollista, joka oli ehtinyt vallata jo majakkarakennuksen kaksi alimmaista kerrosta. Taistelu päättyi suomalaisten voittoon. Venäläisiä kaatui lähes sata ja suomalaisia yli kolmekymmentä. Bengtskär sijaitsee 20 km Hiittisistä etelään. Tarinan mukaan saari on saanut nimensä Bengt-nimisen laivurin mukaan, joka pelastautui aikanaan haaksirikkoutuneesta aluksesta saarelle. Vänön saaren asukkaat kävivät saman tien ryöstämässä ja tappamassa hänet. Majakkarakennuksessa on kolmikeroksinen asuinsiipi, jonka tiiliseinät on päällystetty luodolta louhituilla mukurakivillä. Asuinsiiven itäpäästä nousee pyöreä torni. Huipulle päästäkseen on kiivettävä 248 askelmaa, mutta näkymä on ponnistelun arvoinen. Majakan viisi metriä korkea linssistö sai valon ensimmäisen kerran vuonna 1906. 1930-luvulla majakassa asui kaikkiaan 32 henkeä ja lapsille oli yhteen huoneeseen järjestetty kansakoulu opettajattarineen.

Tankarin majakkasaarella

Kahden hehtaarin saari on pelkkää kalliota, kasvillisuutta ei juurikaan ole. Kranaattien iskemissä koloissa kituuttaa voikukkaa ja saunan takana kasvaa nokkonen. Vähäisenkin kasvillisuuden syövät ajoittain runsaasti lisääntyvät peltomyyrät. Sammakot, rupikonnat ja leväkatkat elelevät saaren luonnonaltaissa, jotka ovat täyttyneet meri- ja sadevedellä. Hylkeitä majakkasaaren kallioilla näkee säännöllisesti. 1992 Turun Yliopisto ryhtyi kunnostamaan majakkaa matkailukohteeksi ja museomajakaksi. 1995 majakka vihittiin uudelleen matkailu-, kokousja tutkimuskäyttöön. Majakassa on majakkamuseo, museoasunto, pysyvä näyttely Bengtskärin taistelusta ja vaihtuvia muita näyttelyitä, majakkaposti, kahvila, kokoustiloja sekä viidessä huoneessa majoitustilat yövieraille. Bengtskäriin pääsee Kasnäsistä taksiveneellä tunnissa. Omalla veneellä majakkasaarelle pääsee vain tyynellä säällä, sillä suojaisaa satamaa ei ole. Majakka on auki kesäkuukausina päivittäin ja pientä pääsymaksua vastaan siihen voi tutustua oppaan kanssa. Majoitus- ja kokoustiloja on 24 henkilölle. Retkiä saarelle järjestää Bengtskär Oy.

Kuva: Janne Silvo, 2004

(Artikkelin lähteenä on käytetty mm. Seppo Laurell’in teosta ”Suomen Majakat”)

Öinen valaistu Bengtskär on vaikuttava näky.

Kuva: femEmare Oy

Bengtskärissä on Suomen eteläisin sauna. Kävijät voivat vuokrata kivisen kylpyrakennuksen käyttöönsä ja pulahtaa uimaan mereen, rantakallioiden väliin.

juhlavuosi Tankarin majakkasaari sijaitsee ulkosaaristossa, noin 17 km Kokkolasta luoteeseen. Saari on suosittu matkailukohde, jossa on toiminnassa oleva punavalkoinen majakka, kalastajien rakentama kappeli (1754) sekä ainutlaatuinen merimaisema kasveineen ja lintuineen. Majakka vihittiin käyttöön v. 1889, joten Tankarin majakan 120. juhlavuotta vietetään tulevana purjehduskautena alkaen juhlaristeilyllä 13.-14.6.2009.

Risteilijällä päivittäin Tankariin Suomen suurimpiin saaristoristeilijöihin kuuluva 177-paikkainen m/s Jenny risteilee koko kesän aikataulun mukaan Kokkolasta Tankarin saarelle. Myös nopeat ja mukavat charter-veneet kuljettavat matkailijoita saarelle. Veneilijöitä varten saarella on mm. aallonmurtajan suojaama vierasvenesatama. Saarella on majakan ja kappelin lisäksi kahvila-ravintola, grillikatos, saunat, hylkeenpyyntimuseo, luontopolku sekä eritasoista kokousja majoitustilaa n. 50 henkilölle. Saari soveltuu osittain myös liikuntarajoitteisille.

Kesäteatteria saaressa Tankarin majakkasaaren kesäteatterissa on aiempina kesinä esitetty suosittua näytelmää Myrskyluodon Maija. Tänä kesänä nähdään kantaesitys episodinäytelmästä Tankarin Morsian - ja muita tarinoita Tankarin historiasta. Ohjaaja Jouni Hentun käsikirjoittamassa näytelmässä kerrotaan tarinoita saaren historiasta, sen asukkaista ja heidän elämästään. Tämän ”valokuva-albumin” päähenkilöitä ovat kalastajat, luotsit, majakanvartijat, kasvit, eläimet, merimiehet, lapset, Kokkolan porvarit, trokarit jne. Tarinat koostuvat faktasta ja fiktiosta, kirjoitetusta historiasta ja kuulluista tarinoista 1300-luvulta tähän päivään. Näytelmää esitetään 4.7.-1.8.2009 ja esitys sopii kaikenikäisille. Lisätietoja kannattaa kysellä Kokkolan Matkailusta. EO

www.kotimaassa.fi

Golfmatkailun trendit hyvin viihdy tällaisessa avoimessa hoidetussa ympäristössä. Lisäksi joissain paikoissa on jenkkiarmeijan kehittelemiä Mosquito Magnet -koneita, joiden hiilidioksidi houkuttaa sääsket laitteen lähelle ja kone imaisee ötökät säiliöönsä.

Muitakin eläimiä kentällä liikkuu. Porot käyskentelevät silloin tällöin kentällä ja asettuvat lepäilemään varjoisiin paikkoihin. - Meillä on käytössä paikallinen porosääntö, jonka mukaan pelaaja saa vapaan dropin, jos poro haittaa pelaamista, Töyrylä lupaa.

Levillä golfataan 24 tuntia vuorokaudessa - Lapin yötön yö on monelle pelaajalle ainutlaatuinen kokemus, sanoo Levin Matkailun toimitusjohtaja ja golf-yhtiön hallituksen jäsen Jussi Töyrylä. - Tätäkin erikoisempi kokemus saattaa monelle golfarille olla porocaddy, jota lappilaistyttö taluttaa ja jonka selkään saadaan kaksi bagia. Levin Golf-sesonki alkaa kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna ja pelaamista jatketaan lokakuun alkuun saakka. - Ihan samoihin tuntimääriin täällä sesongin aikana päästään, kuin Etelä-Suomen kentilläkin, koska täällä voidaan pelata vaikka vuorokauden ympäri, Töyrylä kertoo. - Pitkä valoisa päivä antaa peliaikaa ja pitää sen lisäksi kentän ruohon hyvässä kunnossa. Me teemme yhdessä Tampereen yliopiston kanssa tutkimusta, jonka avulla etsitään parhaat pohjoiseen sopivat ruoholajikkeet. 18-reikäinen kenttä avattiin viime vuoden elokuussa ja tänä vuonna se on käytössä koko kauden.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Sääskiä ja poroja Levin golf-kenttä toimii osakeperiaatteella. - Muutama kymmenen osaketta on vielä tarjolla, Töyrylä kertoo. - Yksi osake antaa 35 pelikertaa, mutta osakkeen pelioikeudet voi myös jättää kaudeksi kerrallaan golfyhtiön välitettäväksi. Matkailijoille pelioikeuksia on tarjolla läpi koko kauden. Kentän green fee -maksu on 50 euroa ja siitä 40 euroa menee suoraan osakkeenomistajalle. - Kentälle ensimmäistä kertaa tulevat pelaajat pelkäävät sääskien häiritsevän pelaamista, Töyrylä kertoo. - No sääskiä joko on tai ei ole, mutta se että häiritsevätkö ne pelaamista, on paljolti pukeutumiskysymys. Pitkähihaiset vaatteet ja pikku suihke hyttysmyrkkyä auttavat paljon, mies neuvoo. - Jos on pienikin tuulenvire, sääsket katoavat kokonaan eivätkä ne muutenkaan kovin

Anne Pentti

Levin golf-seuran jäsenistä puolet on kotoisin Kittilästä. - Kun kenttä avattiin, lähtivät paikalliset ihmiset suurella innostuksella kursseille. Pelaajat ovat kaiken ikäisiä, vastikään eläkkeelle jääneitä on paljon ja tunnelma on rento, Töyrylä sanoo. - Klubitalon Draivi-ravintolaan tullaan tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Täällä aloittelijan kynnys lähteä pelaamaan on mukavan matala. Korkean tasoituksen pelaajia on paljon.

Erikoisuuksien etsijöitä Toisaalta kenttä on myös erikoisuuksien etsijöiden suosiossa. Töyrylä kertoo espanjattaresta, joka saapui lentokoneella Kittilään, vuokrasi sieltä auton ja tuli Leville matkatavaroinaan pelkkä golf-bägi. - Rouva pelasi kaksi päivää, yöpyi hotellissa ja lensi Kittilästä takaisin Espanjaan.

seen, pystyimme kuitenkin käyttämään myös modernia, luontoa säästävää tekniikkaa, Valtola sanoo. - Kaikki nämä rakennukset lämpiävät maalämmöllä, myös majoitustilat ja vanhat rakennukset. Hyvin on talvipakkasillakin pärjätty, eikä kylmyys ole päässyt yllättämään. Pelaamaan ilman jäsenyyttä

Kultaranta Golf Naantalissa

Täällä pelaavat kaikki Naantalissa, Luonnonmaan saarella, golfia pelataan vanhan birgittalaisluostarin viljelysmailla, Airistolle aukeavan merenlahden rannalla. - Kyllä tämä on yksi valtakunnan upeimpia ympäristöjä, ainakin golfinpeluuta ajatellen, toteaa Kultaranta Resort Oy:n toimitusjohtaja Jussi Valtola ja katselee kevättalvista aurinkoista näkymää. - Täällä pelataan aidossa saaristomaisemassa, mutta kuitenkin vain viidentoista minuutin matkan päässä Turusta, Valtola hehkuttaa erinomaista sijaintia. - Matkanjärjestäjien suuntaan teemme tulevaisuudessa yhteistyötä Rovaniemen ja Tornion kenttien kanssa, Töyrylä kertoo. - Pelaajat voivat samalla reissulla kiertää nämä kolme pohjoisen Suomen kenttää. Tornion erikoisuutena on se, että siellä pelataan kahden maan alueella. Kun lyö hyvän tiiauslyönnin, niin pallo laskeutuu runsaan tunnin päästä, Töyrylä nauraa.

Vanhan maatilan pihapiirin rakennukset on korjattu Museoviraston valvonnassa. Vanha päärakennus, kivinavetta ja lampola luovat kotoisan ja historiallisen tunnelman ja moderni klubitalo sopii kokonaisuuteen aivan yhtä hyvin. - Vaikka rakennusten kunnostamisessa oli tärkeää pyrkiä alkuperäisyyden säilyttämi-

Kevättalven lumi kattaa kentät toistaiseksi, mutta päärakennuksen golf-simulaattori on kovassa käytössä. Talviharjoittelua on mahdollista tehdä erilaisilla kentillä ja erilaisissa maisemissa, jotka voi koneelta itse valita. Kultaranta Resortin kentille pääsee pelaamaan kuka tahansa, kunhan on Green Card, Valpola kertoo. - Jäsenyyttä, osakkuutta tai edes vuokrattua osaketta ei tarvita. Meillä ovet ja kentät ovat auki kaikille, ihan aloittelijoita myöten. - Täällä järjestetään aika paljon yritysten tai yhdistysten omia golf-tapahtumia ja muita leikkimielisiä tilaisuuksia. Tänne tulee ihmisiä, jotka eivät koskaan ole golf-mailaan koskeneetkaan, Valtola sanoo. Täällä ei väheksytä ketään. Pyrimme siihen, että puitteet ja palvelu ovat korkeatasoisia, mutta elitistisyydestä pyristelemme eroon. - Eikä golfinpeluun tarvitse olla ainoa syy tänne tuloon, Valtola korostaa. Meidän ajatuksemme on alusta asti ollut, että täällä yhdistyy ruumiin ja hengen hyvinvointi. Henkinen hyvinvointi syntyy kaikesta siitä, mitä täällä silmillään näkee ja mitä ympäristössä kokee. Ensi kesänä täällä on teatteriesityksiä ja säännöllisesti saaristolaistansseja, Valtola kertoo. ( jatkuu seur. sivulla» )

Vaikka Levin kenttä sopii hyvin aloittelijalle, sille tuo lisähaastetta kentän sisälle sijoittuva Taalojärvi. Viisi reikää on sijoitettu järven ympärille. Suomen pisimmän vapaan joen, Ounasjoen tuntumassa on kolme reikää. Yksi par 3 griini on aivan jokirannassa. Kentän taustalla nousee upea tunturimaisema. Jos golfaamisen lomassa Levillä kaipaa muita harrastuksia, löytyy vaihtoehtoja runsaasti riippuen kävijän mieltymyksistä. Alamäkipyöräilyä, melontaa, kalastusta, yli yön kestäviä safareita, päivävaelluksia, saunomista, lappilaista ruokailua, sauvakävelyä reiteillä, joita on kaikkiaan yli 100 kilometriä ja kymmeniä muita mahdollisuuksia aurinkoisessa tunturimaisemassa ja Lapin yöttömässä yössä.

www.kotimaassa.fi

Mielenkiintoiset nähtävyys- ja ostoskohteet luonnonkauniissa kulttuuriympäristössä Jyväskylän Naissaaressa, 4- tien ja kanavan varrella

Kultaranta Resort Oy:n pääKlubiravintola avataan tänä vuonna huhtikuun alussa, mutta omistajalla, Pekka Jokisuulla, on suunnitelma valmiina myös jatkossa ravintolatarjonta on tuleville vuosille. - Meillä on nyt ympärivuotista. majoitusmahdollisuus 70 hengelle, mutta neljän vuoden aikana majoitustiloja on tarkoitus Paikallista silakkaa ja lisätä viiteensataan vuodepaikperunaa kaan. Lisäksi kentän vieressä - Ruokalista on samalla taval- oleva venesatama kunnostetaan la hyvinvointipainotteinen kuin ja rantaan rakennetaan merivekaikki muukin toiminta täällä, siuimala. Risteilyaluksia varten Valtola kertoo keittiön suunnisaadaan laituri ensi kesäksi ja telmista. - Lähiruokaa tullaan vesitse saapuvat ryhmät ovat tarjoamaan ja missä muualla jo tehneet runsaasti varauksia. olisi niin hyvät mahdollisuudet Tämähän on selkeästi portti saada lähiympäristöstä tuoretta myös muualle saaristoon ja ja hyvää ruokaa kuin täällä, meidän tehtävänämme on autValtola iloitsee. Mieleen tulevat taa pitämään se portti tulijoille hakematta ainakin lähisaariston auki, Jokisuu sanoo. kalat, erityisesti silakka sekä Rymättylän aikaisin kypsyvät uudet perunat.

�

Naissaarentie 2 Puh. (014) 666 419 ja 040-414 4433 avoinna ti-la 10-17, su 12-17 kesä-elokuu joka päivä 10-21 www.naissaarenkahvihuone.fi KAHVITUKSET MYÖS RYHMILLE Samoissa tiloissa palvelee myös

Antiikkiliike - antikvariaatti Living Doll

Wanha Paja design puoti

Tervetuloa design -ostoksille Puttipajan suurmyymälään Saman katon alla 20 käsityöyrittäjää Naissaarentie 1, Vaajakoski p. (014) 338 2123

Alueella runsaasti paikoitustilaa ja venesatama

tammi-touko, syys-loka ma-pe 10.30-18, la 10-16 kesä-elokuussa ja marras-joulukuussa ma-pe 10-19, la 10-18 su 12-18

www.puttipaja.fi info@puttipaja.fi

Avoinna ryhmille myös muina aikoina sopimuksen mukaan

www.kotimaassa.fi Klubitalo

SEURAAVA NUMERO (3) ILMESTYY TOUKOKUUN ALUSSA (vko 21). Silloin maakuntaesittelyssä on Pirkanmaa eli Tampereen seutu. Valtakunnallisina teemoina ovat mm. • Kesätapahtumat ja kesäteatterit • Risteilyt • Veneily ja vierassatamat • Perhematkailu

www.kotimaassa.fi

Tule kesälomalla

Ahvenanmaalle! Miniloma alk. 70 €/henkilö Lomamökki alk.98 €/vuorokausi Uintiloma alk. 130 €/perhe (2 aikuista + 2 lasta) Pikavisiitti ryhmille alk.103 €/henkilö

Varaa: Puh. 018 28 040 tai www.alandsresor.fi Palvelemme suomeksi!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 2/2009

Kevät

tulee saaristoon!

Smörrebröd kurssi Kuplivaa ja viinimpää Akvarellikursseja Keväisiä veneretkiä Herkuttelua ravintolassamme Kokous maailman ympäri?

Reissun päällä

Karvalakki Miehen piti saada karvalakki. Etelä-Suomen urheilukaupasta ostettu trendikäs hiihtopipo ei tunturiin kiivetessä riittänytkään. Merkkiliikkeitä ei jokaisen kinoksen takaa Länsi-Lapista löytynyt, mutta merkittävän ohjelmapalveluyrittäjän souvenirs-putiikissa karvalakkivalikoima oli lupaava. Miehen päähän painettiin naapurimaassa keinokarvasta tehty lämpimältä näyttävä päähine. Korvien tuuletusaukot ja kaikki, lieneeköhän lappilainen erikoisuus, mies ihmetteli.

+358-(0)40-5764976 | 21650 Nauvo | info@pensarsyd.com | www.pensarsyd.com

Kahvittelupaikassa viereen istui paikallinen eläjä. Karvalakista tuli puhe. - No mutta miten te tuollaisen ostitte, teidänhän olisi pitänyt mennä Sointun luo, saamelaisrouva sanoi ja laittoi hkirjaimen joka tavuun. Keinokarvalakin hienous tuntui katoavan paikallisen puhujan katseen alla ja Sointu oli nähtävä. Saamiemme ohjeiden mukaan ajoimme Sointun luo, poroaitojen välistä, hankien taakse ja varoen pihan koiria. Ovella hän sitten seisoi. Pienikokoinen, siro ja kaunis tummatukkainen nuori saamelaisvaimo, arviolta viiden vuoden ikäinen tytär kintereillään. - Kovin kalliitahan nämä ovat ja aika vähän minulla näitä on, kun en ole ehtinyt tehdä, Sointu vähätteli ja miehen silmiin syttyivät tähdet kun hän näki poronnahasta tehdyn ja ketunkarvalla vuoratun karvalakin. Sointu kertoi, miten porotilallisen piti yrittää käyttää tarkasti jokainen osa teurastetusta eläimestä, pienintä nahkapalaa myöten ja selosti miten poron pohjenahastakin vielä sai hyvän säilytyspussin pienelle matkapuhelimelle ja näytti miten karvalakin kettuvuorin niskaan tuleva osa piti ottaa juuri tarkalleen ketun kainalokohdasta, jotta se kestäisi takinkauluksen hiertävän liikkeen.

Tapahtuma- ja mainoskuvaukset

- Ja kyllähän minä sen sitten korjaan, jos se muutaman vuoden päästä on kulunut, Sointu lupasi takuun. Mies lähti Sointun luota karvahattu päässään. Mietin, mahtaisiko se nukkuakin se päässä. Karvahatun hinnalla, jota Sointu piti kalliina, ei ollut väliä. Tällä karvalakilla on tarina. Se on Esine isolla E:llä, ei pelkkä kulutushyödyke tai sesonkivaate. Lakki on tehty jonkun omista poroista, Sointu on sen kestäväksi suunnitellut ja palelevaa päätä varten ommellut. Karvalakista puhutaan vielä paljon. Ja Sointusta.

Katso kuvagalleria netissä ja kysy lisää!

AdPhoto

Joni Rantasalo | Photography www.adphoto.fi | 0400 316 414

Souvenirs-kauppojen muoviset tuontitavarat saavat meidän puolestamme jäädä ostamatta. Oikeaan suomalaiseen käsityöhön liittyy aina tarina, jonka voi kertoa uudelleen ja uudelleen. Vielä siinäkin vaiheessa, kun Sointu kymmenen vuoden päästä vaihtaa karvalakkiin uudet ketun kainalokarvat.

Tee Viisas Valinta! Tilaa nettisivuiltamme Matkailu kotimaassa.fi yritykseesi tai kotiisi. Vuosikerta 27 e kestona tai 30 e määräaikaisena Kotimaan matkailun erikoislehti

30e

LIITY MYÖS MATKAILUN PALVELUHAKEMISTOON!

www.kotimaassa.fi

vuosi/5 numeroa

www.kotimaassa.fi

kay pollak - sofia aminoff - harri virtanen

SUOMENLINNAN KESÄTEATTERISSA 10.6.–15.8.

Så som i himmelen

Suurisydäminen tarina rakkaudesta ja kuorolaulun voimasta ohjaus Olli-Matti Oinonen ENSI-ILTA 28.3.2009 RYHMÄTARJOUS 15 e/lippu

Ohjelmistossa myös: Veriveljet-musikaali Niskavuoren nuori emäntä Fundamentalisti Viiru ja Pesonen

Lippumyymälä, puh. (014) 624 200 www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri

SINIVÄRISET – sinfoninen läpileikkaus muuttuvasta isänmaasta ei säästele sanoja, aatteita eikä hamekangasta. ROOLEISSA Laura Birn, Wanda Dubiel, Elena Leeve, Lotta Kaihua, Taisto Oksanen, Eero Ritala, Oskari Perkki, Hanna Raiskinmäki, Joanna Haartti ja Eeva Soivio KÄSIKIRJOITUS Outi Nyytäjä, Kati Kaartinen ja Okko Leo DRAMATISOINTI Pipsa Lonka | OHJAUS JA KONSEPTI Heidi Räsänen LIPUT 28/21/16 ¤ (+ mahd. toimituskulut) LIPPUPALVELU p. 0600 10 800 (1,83 eur/min + pvm) | www.lippupalvelu.fi Q-TEATTERI puh. 09-4542 1333

11.9.2008–30.8.2009

– nainen katseen kohteena Opastukset: puh. (02) 2627100, info@turuntaidemuseo.fi ti–pe klo 11–19, la–su klo 11–17 7/4 e, alle 16-vuotiaat maksutta. Turun Taidemuseo Varsinais-suomen alueTaidemuseo

ENSIILTA

11.9.2009

TURUN KAUPUNGINTEATTERIN PÄÄNÄYTTÄMÖLLÄ

Aurakatu 26, 20100 Turku, www.turuntaidemuseo.fi

Lippumyymälä (02) 262 0030 | Myyntipalvelu (02) 262 0080 Lippupiste 0600-900900 (1,75/min+pvm) | www.teatteri.turku.ﬁ | Liput 35,-/30,-/27,-