Matkailu kotimaassa.fi nro 3-2014

Page 1


Ympäri vuoden Saksaan, Ruotsiin ja Ahvenanmaalle

TAIDEKAUPUNGISSA koet enemmän!

LÄHDE LÄHIMATKALLE TAIDEAARTEIDEN JA ELÄMYSTEN KESKELLE!

ENNAKKOVARAAJAN ETU

Serlachius-museot

Taidemuseo Gösta avataan historiallisen kartanon kupeeseen mittavan laajennuksen saaneena 14.6. Esillä kansainvälistä ja kotimaista nykytaidetta. Kartanossa Suomen kultakauden mestareiden teoksia. Gustaf-museossa tarinoita ja draamaa metsäjätin entisessä pääkonttorissa.

Naantalista Ahvenanmaalle

–20 %

www.serlachius.fi

Taidekeskus Honkahovi

Upeassa funkismiljöössä useita taidenäyttelyitä ja konsertteja. Kesän teemana suomalainen maisema.

Tarjouskoodi EARLY

www.klubin.fi

Mäntän Klubi

Katso tarkat hinnat ja ehdot finnlines.com/tarjoukset

Hotelli-Ravintola Mäntän Klubi tarjoaa monipuolisia ohjelmaja kulttuuripalveluita. Kysy valmiita elämyspakettejamme.

www.klubin.fi

Lisätietoja: finnlines.com tai 010 343 4500

XVI Mäntän Musiikkijuhlat 6.–10.8.

(8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min lankaverkosta tai 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta)

XIX Mäntän kuvataideviikot 15.6.–31.8. Mäntän kuvataideviikot tarjoaa uuden ja raikkaan näkymän suomalaiseen nykytaiteeseen. Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kokoamaan näyttelyyn osallistuu yli 60 taiteilijaa.

www.mantankuvataideviikot.fi

Mäntän urkuviikko

Kirkon hienot ranskalaisromanttiset urut soivat elokuun tapahtumassa.

www.mantta-vilppulansrk.fi

Majoitu, shoppaile, veneile tai kalasta!

Majoitusta mökeistä ja caravanalueesta kuninkaalliseen hotellihuoneeseen. Taidekaupungin kaupat ja putiikit tarjoavat mainiot puitteet ostoksille. Vilppulankosken matkailualueella koskikalastusta, rantaravintolan palvelut ja veneyhteys Tampereelle asti.

Taidokkaasta pianomusiikista ja nuorista pianistilahjakkuuksista tunnettu festivaali.

www.mantanmusiikkijuhlat.fi

Taidekaupunki-info

Seppälän puistotie 2, Mänttä p. (03) 4888 555, matkailu@manttavilppula.fi

www.taidekaupunki.fi

Kotimaan matkailun1 erikoislehti matkailu kotimaassa 90x260.indd

• Nro 3/2014

2

28.4.2014 15:03:01

tunti vain

Tampereelt a Jyväskylästä&


M

atkailutie on Suomessa Tiehallinnon määritelmän mukaan tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita. Virallisia matkailuteitä Suomessa on kymmenen. Olemme lehdissämme esitelleet niistä puolet, tässä numerossa viimeisimpinä Taikayöntien ja Saariston Rengastien.

TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus............................................................. 3 Taikayöntie yleistä.................................................................. 5 Huittinen........................................................ 6-16 Punkalaidun................................................. 18-23 Urjala............................................................ 24-32 Saariston Rengastie kartat ja lautat.............................................. 34-39 Turku.................................................................. 41 Kaarina......................................................... 42-43 Parainen....................................................... 44-53 Kustavi.......................................................... 54-58 Taivassalo.......................................................... 60 Askainen, Masku............................................... 61 Naantali........................................................ 62-66 Ihana Suomen suvi........................................... 67-81 Matkan varrelta.................................................... 83

Matkailu kotimaassa.fi -lehti toimitus@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi 6. vuosikerta

Taikayöntie johdattaa aitoon maalaisidylliin tarjoten tienkäyttäjälle kiireettömän vaihtoehdon ja virikkeellisiä elämyksiä satakuntalaisessa ja pirkanmaalaisessa kulttuurimaisemassa. Tie on historiallisesti arvokas matkailutie, jonka varrella vanha talonpoikainen rakennuskulttuuri esittäytyy aidoimmillaan, esi-isien muokkaamassa maisemassa. Saariston Rengastie tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon ilman omaa venettä. Rengastien kulkija siirtyy saarelta saarelle välillä siltoja pitkin, välillä maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä. Ajomatkaa kiertomatkalle kertyy pääreitillä vähän yli 200 kilometriä. Koko kiertomatkan voi tehdä tänä vuonna 1.6.–31.8. Muina vuodenaikoina alueeseen voi tutustua ilman vesikulkuneuvoja kääntymällä takaisin: myötäpäivään matkattaessa Houtskarissa ja vastapäivään kuljettaessa Iniössä.

Mediamyynti, tilaukset ja osoitteenmuutokset:

Päätoimittaja: Ahti Oksman puh. 0500 439 857 ahti.oksman@kotimaassa.fi Toimitussihteeri: Eeva Oksman puh. 0500 439 863 eeva.oksman@kotimaassa.fi Toimittajat: Matleena Ikonen puh. 0400 302 066 matleena.ikonen@kotimaassa.fi Maiju Junko puh. 040 963 1396 maiju.junko@kotimaassa.fi Irmeli Kojonen puh. 0440 533 303 irmeli.kojonen@kotimaassa.fi Suvi Roselli puh. 0440 437 362 suvi.roselli@kotimaassa.fi Taitto: Mainostoimisto Penbox puh. 044 375 3254 www.penbox.fi Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy sata-pirkanpainotalo.fi

Kevään taittuessa toivottavasti lämpimäksi kesäksi on toimituskunnallammekin aikaa rentoutua menneen vuoden toimista. Kuluneet syksy ja kevät olivat toimituskunnallemme kiireistä aikaa, teimmehän normaalin lehtityön lisäksi myös Sinisen Tien esitteet. Haluankin kiittää koko toimituskuntaamme hyvästä ja ammattitaitoisesta työstä sekä mahtavasta paineensietokyvystä. Syksyllä edessämme on jälleen uudet haasteet, joihin tulemme tarvitsemaan kaiken energiamme.

puh. 044 702 1212 myynti@kotimaassa.fi www.kotimaassa.fi/tilaus Tilaushinnat (5 nroa) -määräaikaistilaus 30 € -kestotilaus 27 € -irtonumero 6,80 € (sis. alv 10%) Internet-sivut ja verkkolehti: webmaster@kotimaassa.fi Julkaisija: Menuetti Group Oy asiakaspalvelu@menuetti.fi www.menuetti.fi

Koko toimituskuntamme puolesta haluan toivottaa yhteistyökumppaneillemme ja kaikille lukijoillemme hyvää ja virkistävää kesää.

ISSN 1798-0445 (painettu lehti) ISSN 1798-0453 (verkkojulkaisu) Kansikuva: Naantali. Kuva: Naantalin Matkailu

Ahti Oksman

http://www.facebook.com/matkailukotimaassa

3

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

HARJAVALTA kulttuurikaupunki Sydän-Satakunnassa

Emil Cedercreutzin museo 11.5.–6.7.2014 Taiteilijakoti Harjula 100 vuotta 11.5.–29.6.2014 Ritva Hintsala: Kaislapeilejä – pelakuumerta – ikijäätä 29.7.–12.10.2014 Harjavallan akvarellibiennaali 2014 – Pohjoinen vesi

Jos tänä kesänä pitäisi käydä yhdessä näyttelyssä

26.7.2014 KarmaRock23 www.facebook.com/karmarock.festivaali

Olkiluodon Sähköä uraanista -tiedenäyttely avaa ovet ydinvoiman maailmaan. Tule näkemään ja kokemaan miten sähköä syntyy!

22.–31.8.2014 Satasoitto Kokemäellä ja Harjavallassa www.satasoitto.fi

Avoinna joka päivä. Olkiluodon Vierailukeskus, 27160 Eurajoki. Näyttely on maksuton. Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221. www.tvo.fi

www.harjavalta.fi

Museoriippuvainen?

KOKEMÄENJOKI-PÄIVÄT 1.-3.8.2014

Huittisten museossa:

Presidentti Risto Ryti – juuret Huittisissa Professori Lauri Leppäsen taiteen näyttely Paikallishistoriaa

Jokaisessa kaupungissa paljon tapahtumia. Katso ohjelma www.kokemaenjokipaivat.fi

Huittisten museo Kirkkotie 4, 32700 Huittinen Avoinna la-su 12-16 • Lisäksi 1.6.-15.8. ti-pe 12-17 Usvaa Ryhmät liminkalaisella niityllä. puh. 02-560 4319 • museo@huittinen.fi sop. mukaan Kuva: Erkki Toppinen. www.huittinen.fi/museo

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

HARJAVALTA – HUITTINEN – KOKEMÄKI 4


Läpi Urjalan ja kautta Huittisten…

Taikayöntiellä Eeva Oksman

Huittisten kaupunki

aikayöntie on 50 kilometriä pitkä valtakunnallinen matkailutie, joka halkoo Huittisten, Punkalaitumen ja Urjalan avaria ja vaihtelevia maisemia.

Taikayöntie johdattaa aitoon maalaisidylliin tarjoten tienkäyttäjälle kiireettömän vaihtoehdon ja virikkeellisiä elämyksiä satakuntalaisessa ja pirkanmaalaisessa kulttuurimaisemassa. Tie on historiallisesti arvokas matkailutie, jonka varrella vanha talonpoikainen rakennuskulttuuri esittäytyy aidoimmillaan, esi-isien muokkaamassa maisemassa.

Taikayöntie on saanut nimensä Martti Innasen vuonna 1967 julkaisemasta Urjalan taikayö -kappaleesta. Suuren suosion saavuttaneen kappaleen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Innanen itse. Kappaleen sanoitus kuvaa maalaisromanttista maisemaa, jossa Urjalassa tapahtuvien puimatöiden aiheuttama varstojen jyske kuuluu aina Huittisiin asti. Kappale alkaa suoraan keskeisillä teemoilla: Läpi Urjalan ja kautta Huittisten kuuluu hirveä jyske varstojen, nytpä maistuu työ, varstat maihin lyö, tää on Urjalan taikayö.

Muiden matkailuteiden tavoin Taikayöntie tarjoaa mahdollisuuden leppoisaan lomailuun. Reitin varrella on kauniita jokivarsinäkymiä ja monipuolisia kulttuurikohteita. Seudun museot tarjoavat mainion tilaisuuden tutustua menneen ajan elämänmenoon. Huittisten museossa voi nähdä Huittisten hirvenpäänä tunnetun kivikautisen kulttiesineen tai tutustua valtakunnallisesti merkittävään Risto Ryti -kokoelmaan. Punkalaitumen Talonpoikaismuseo Yli-Kirrassa voi tehdä aikamatkan menneeseen ja tutustua Mauri Kunnaksen Koiramäen talon miljööseen.

T

5

Viehättävien maisemien ja mielenkiintoisten tutustumiskohteiden ohella Taikayöntien varrella voi nauttia kahvittelu- tai ruokailuhetkestä ja tehdä monenlaisia ostoksia. Huittinen on todellinen ostoskaupunki tehtaanmyymälöineen, autokauppoineen ja erikoisliikkeineen. Uniikkituotteita voi ostaa myös Nuutajärven lasikylästä Urjalassa. Reitin varrella on monipuoliset mahdollisuudet oman taikayön kokemiseen, sillä majoittua voi hotellin lisäksi esimerkiksi ratsutilalla, maatalossa, vanhassa maalaiskansakoulussa, aitassa, mökissä tai teltassa. Urjalassa reitti haarautuu kahteen suuntaa, Väinö Linnan reitille Täällä Pohjantähden maisemiin ja Nuutajärven lasikylään, jotka kumpikin ovat tutustumisen arvoisia.

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

R

Huittinen sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella.

eilun 10 000 asukkaan Huittinen on kasvava seutukeskus.

Ostosmatkalle

Huittisiin Matleena Ikonen

Huittinen sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Turun, Porin ja Tampereen muodostaman kolmion keskellä. Kaupungin sivuitse kulkevat vilkkaat Pori–Helsinki- ja Turku–Tampere-tiet tuovat Huittisiin matkailijoita ostoksille, ruokailemaan ja nauttimaan luonnosta.

Huittisten kaupunki

– Maakuntien pääkaupungit Turku, Tampere ja Pori sijaitsevat meidän kannaltamme tarpeeksi kaukana. Huittisten vaikutusalueella, noin puolen tunnin matkan sisällä, asuu jopa 55 000 ihmistä, joten kaupungilla on ollut tilaa kasvaa hyvin palvelevaksi seutukaupungiksi, Törmä sanoo. Huittisissa matkailija saa hyvän palvelun ja monipuoliset valikoimat.

Kauppa tarjoaa laajat valikoimat Elinkeinojohtaja Eila Törmä sanoo, että matkailijalle Huittisten tärkeä anti on ostosmatkailu. – Huittisista on sijaintinsa ansiosta kasvanut monipuolinen kauppakaupunki, jossa on paljon erikoisliikkeitä monilta toimialoilta. Meillä on mm. tekstiili-, kenkä-, koru- ja autoliikkeitä.

Lähiruokaa ja uusia tapahtumia Huittinen on myös ruokakaupunki, jossa tuotetaan elintarvikkeita – lihaa, vihanneksia ja marjoja – koko Suomen markkinoille. Elintarvikkeiden jatkojalostus on merkittävä työllistäjä, sillä Huittisissa sijaitsevat Saarioisten, Korpelan ja Kivikylän tehtaat, joiden tehtaanmyymälöistä lähtee matkailijoidenkin mukaan paikallisia lihatuotteita.

– Huittinen on vilkas autokaupan keskus, jonne tullaan autokaupoille pitkienkin matkoKaupungin useat ravintolat hyödyntävät jen päästä. Erikoisliikkeiden lisäksi kaupunpaikallista ruuantuotantoa, ja niiden listoilta gissa on isot päivittäistavaramyymälät. löytyykin paljon aitoa lähiruokaa. Huittisissa on kymmenkunta lounasravintolaa, joihin on

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

6

helppo poiketa virkistäytymään ostosreissun yhteydessä. Kaupunkia kehitetään tapahtumakaupunkina. Toukokuussa ja syyskuussa järjestetään Hullu Yö -tapahtumat, joissa on mukana 100 kauppaliikettä, heinäkuun alussa jo viidettä kertaa Saparofestarit sekä paljon pienempiä tapahtumia, yhteistyössä mm. Huittisten Wanhojen Konneiden kanssa.

Matalista vesistä korkeille harjuille Maanteiden lisäksi Huittista halkovat vesireitit. Upea, 121 kilometriä pitkä Kokemäenjoki sivujokineen virtaa Huittisten läpi ja tarjoaa oivat mahdollisuudet veneilyyn, kalastukseen, uimiseen ja maisemista nauttimiseen. Vesistöillä on ollut merkittävä rooli kaupungin kehittymisessä, ja sen kunniaksi Huittinen järjestää vuosittain elokuun alussa yhdessä Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien kanssa Kokemäenjoki-päivät – tänä vuonna kolmatta kertaa.


Kokemäenjokilaakson maisema on kansallisesti arvokas, historiallinen kulttuurimaisema. Joen varrella, Huittisten, Sastamalan ja Kokemäen alueella, levittäytyy Puurijärven-Isonsuon kansallispuisto, jonka laajat suoalueet ja matala, rehevä Puurijärvi tarjoavat ihanteelliset olosuhteet erityisesti linnuille. Puurijärvi on kansainvälisestikin merkittävä lintukohde, joka ainutlaatuisuutensa ansiosta on suojeltu. Lintujen tarkkailun lisäksi Huittisissa on hyvät mahdollisuudet kaikenlaiselle luonnossa liikkumiselle: kokemisen arvoinen luontokohde on ”Pikkulapin” Harjureitti, joka on osa Lounais-Suomen ainoaa yhtenäistä

harjujaksoa. Harjureitistöllä pääsee kesäisin patikoimaan ja talvisin hiihtämään, ja sinne on helppo poiketa vaikkapa ostosreissun jälkeen ruokahalua herättämään.

… Entäs se Hullu Mies? ”Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa” on kulkenut sanontana suomalaisten suussa sukupolvelta toiselle. Kuka tuo mies todellisuudessa oli, on epäselvää, mutta se tiedetään, että sanonta on saanut alkunsa aikoja sitten vaikuttaneesta huittislaisesta: Aikana, jolloin Kokemäen joen tulvat peittivät alleen Huittisten pellot, aloitettiin Huittisissa ja naapurikunnissa joen matalikkojen perkaus syventämällä niitä äkeellä.

Naapurikunnassa perkaustöissä ollut huittislainen mies oli kova tekemään töitä, mutta rehkiessä tuli miehelle myös kova nälkä, ja päivän tienestit hupenivat eväisiin. Joku työkavereista huomasi tämän ja totesi: ”Hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa” – legenda oli syntynyt. Huittisissa ollaan tietenkin ylpeitä Hullun Miehen maineesta, sillä se on kunnianosoitus paikalliselle ahkeruudelle ja peräänantamattomuudelle. Lisätietoja kaupungin matkailukohteista löytyy matkailun internet-sivuilta. Kaupungin matkailuneuvonta on avoinna Härkäpakarilla 9.6.2014 alkaen. www.huittinen.fi/matkailu

Karhiniemen silta.

Kalastusta Vanhakoskella.

7

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

HUITTISTEN SEURAHUONEEN ALUEELLA 4.–5.7.

LIPUT MYYNNISSÄ

NYT!

HANKI OMASI LIPPUPALVELUSTA, SEKELTÄ, HUITTISTEN KIRJAKAUPASTA -TAI MATKATOIMISTOSTA. HINNAT ALK. 30 € / 1 PV

+ PALJON A OHJELMA O KOK E PERHEELL

WWW.SEKE.FI

• VIIHTYISÄ TAUKOPAIKKA • MEILLE ON HELPPO TULLA TERVETULOA!

PE 4.7. PLAYA TELEKS KAIJA KOO LA 5.7. PLAYA HAUSMYLLY TEFLON BROTHERS PETRI NYGÅRD

Hyvää palvelua

20 vuotta!

Ihastuttava ja tunnelmallinen info@harkapakari.fi Ihastuttava ja tunnelmallinen Ihastuttava & tunnelmallinen Pappilan kauniit salit kutsuvat Sinut maukkaalle ja kiireettömälle Lounaalle. Haluamme tarjota parhaista raaka-aineista huolella ja sydämellä valmistettuja ihania makuelämyksiä sekä arkeen että juhlaan. Toukokuussa olemme vielä maanantait ja tiistait suljettu, kesäkuunkauniit alustaPappilankatu elokuun loppuun olemme avoinna joka päivä kloLounaalle. 10 - 18. Pappilan salit kutsuvat Sinut13, maukkaalle jaHuittinen kiireettömälle 32700 Tilauksesta myös muina aikoina. tarjota parhaista raaka-aineista huolella ja sydämellä p.Haluamme 050-555 5785 • info@huittistenwanhapappila.fi valmistettuja ihaniajamakuelämyksiä arkeen että juhlaan. Navetanwww.huittistenwanhapappila.fi vintillä Liiterigalleriassasekä jälleen kesänäyttelyt. Näyttelyihin vapaa pääsy! Toukokuussa olemme vielä maanantait ja tiistait suljettu, Pappilan kauniit salit kutsuvat Sinut maukkaalle ja kiireettömälle Lounaalle. kesäkuun alusta elokuun loppuun olemme avoinna joka päivä klokiireen 10valmistet- 18.keskelle. …Haluamme ja ympäröivä,tarjota lumoavan kaunis raaka-aineista Pappilan puutarha tarjoaa parhaista huolella javirkistystä sydämellä Tilauksesta myös muina aikoina. tuja ihania sekä arkeen Wanha että juhlaan. olemme Ja meillemakuelämyksiä on helppo poiketa, Huittisten Pappila Toukokuussa Loimijoen rannalla, vielä maanantait ja tiistait alusta elokuun loppuun olemme noin 500kesäkuun m Valtatieltä 12, kesänäyttelyt. Navetan vintilläsuljettu, ja Liiterigalleriassa jälleen avoinnatarjoaa joka päivä klo 10–18.taiTilauksesta pysähdyspaikan määränpään vaillamuina vertaa.aikoina. Näyttelyihin vapaa pääsy!myös Navetan vintillä ja Liiterigalleriassa jälleen kesänäyttelyt. Vapaa pääsy! Lämpimästi Tervetuloa Pappilaan! … ja Lumoavan ympäröivä, lumoavan kaunis Pappilan puutarha tarjoaa virkistystä kiireen keskelle. kaunis Pappilan puutarha tarjoaa virkistystä kiireen keskelle. Ja meille on helppo poiketa, Huittisten Wanha Pappila Loimijoen rannalla, Wanha Pappila Ja meille on helppo poiketa,Huittisten Huittisten Wanha Pappila Loimijoen rannalla, 50013, mpysähdyspaikan Valtatieltä 12, tai määränpään vailla noin 500 m Valtatieltä 12,noin tarjoaa Pappilankatu 32700 HUITTINEN tarjoaa pysähdyspaikan tai määränpään vailla vertaa. vertaa. Lämpimästi p. 050 -Tervetuloa 5555785 Pappilaan! www.huittistenwanhapappila.fi info@huittistenwanhapappila.fi Lämpimästi Tervetuloa Pappilaan! Huittisten Wanha Pappila Pappilankatu 13, 32700 HUITTINEN p. 050 - 5555785 www.huittistenwanhapappila.fi info@huittistenwanhapappila.fi

TERVETULOA MARJA- JA VIINITILAAMME esim. • Viinipruuvit • Tilausruokailut • Tuoreet mansikat ja vadelmat • Maalaispuoti Hiidenkolo • Kesäkahvila • Palvelut ryhmille ympäri vuoden • Hiisien jalanjäljillä -retkipäivä Kysy lisää! Tarja ja Seppo Matomäki Karhiniementie 353, Huittinen Puh. +358 40 755 2850

mattilan.marjatila@dnainternet.net Facebookissa Mattilan Marjatila www.mattilanmarjatila.com

Strawberry Farm and Winery in Western Finland.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

8


Ainutlaatuisia aarteita

Lauri Leppäsen veistos ”Kevät” vuodelta 1945 on esillä Leppäsen taiteen näyttelyssä.

Huittisten museossa Matleena Ikonen

Huittisten museo

Lukkoja museon näyttelyssä.

H

Kankuri Siina Rinne kuviovirkasi hameeseensa mm. krokotiileja ja auton 1800-luvun lopulla.

uittisten museossa näytillä on kokoelmia, joita ei voi nähdä missään muussa museossa Suomessa.

Huittisten museon helmiä ovat valtakunnallisestikin merkittävät Risto Ryti -kokoelma ja kuvanveistäjä Lauri Leppäsen taiteen kokoelma.

Merkkimiesten muisto Museon toisessa kerroksessa sijaitsevassa Presidentti Risto Ryti – juuret Huittisissa -näyttelyssä kerrotaan Rytin elämänvaiheista alkaen hänen lapsuudenkodistaan Huittisten Loimankylässä, josta tie vei ylioppilaaksi, lakitieteen opintoihin ja Suomen pankin pääjohtajaksi ja lopulta kansakunnan johtoon. Ryti johti Suomea vaikeina aikoina, ja talvisodan ajan pääministeri ja jatkosodan presidentti onkin yhä ajankohtainen ja keskusteltu henkilö. Valokuvien ja dokumenttien lisäksi museossa on näytillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Rytille myönnetyt kotimaiset ja ulkomaiset ritarikuntien kunniamerkit.

Huittislaista alkuperää olevan kuvanveistäjä Lauri Leppäsen tunnetuimpia teoksia ovat Eino Leinon patsas Helsingin Esplanadilla, Minna Canthin patsas Tampereen Hämeenpuistossa sekä ekspressionistinen Kullervo-teos. Huittisten kaupungille Leppänen lahjoitti taiteensa kokoelman vuonna 1966, ja nykyisessä muodossaan se kattaa 114 teosta. Museon näyttely kattaa Leppäsen koko uran kuvanveistäjänä hänen varhaiselta ekspressionistiselta kaudeltaan monumentaaliveistoksiin ja sankarihautojen muistomerkkeihin. Leppäsen tunnetuimmaksi teokseksi noussut Kullervo-veistos on nähtävillä Huittisten museon ulkopuolella, samoin työn ja kulttuurin muistomerkiksi valmistunut teos Henki ja aine.

Hirvenpää kertoo kivikaudesta

Palojoelta löydetyn esineen alkuperäiskappale, arviolta 7000 vuotta vanha veistos, on esillä Suomen Kansallismuseossa Helsingissä. Huittisten museossa on näytteillä hirvenpääesineen jäljennös. – Huittisten hirvenpää on varmasti tunnetuin Suomesta löytynyt kivikauden esine. Teoksissa, joissa kerrotaan suomalaisesta kivikauden elämästä, kerrotaan usein myös Huittisten hirvenpäästä, kertoo museonjohtaja Markku Teinonen. Myös paikallinen kulttuuri on laajasti esillä museossa. Perusnäyttelyssä esitellään paikallista arkea pääasiassa 1700–1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Mielenkiintoista paikallista väriä tuo sisääntuloaulassa oleva näyttely huittislaisesta kankurista Siina Rinteestä eli Josefiina Eufrosyyne Savijoesta, rengin tyttärestä, joka tekstiileineen oli paljon edellä aikaansa. ”Mommon Siinana” Huittisissa tunnettu taiteilija mm. kuvasi tekstiileidensä kuviovirkkausornamenteissa autoja jo kauan ennen kuin sellaisia Huittisten raitilla nähtiin.

Huittisten museon ehdoton helmi on Huittisten hirvenpäänä tunnettu kivikautinen kulttiesine. Vuonna 1903 Huittisten

9

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

Maiju Junko

Mattilan Marjatila

Aitoja makuja

M

mansikasta

ansikka muuntautuu moneksi Mattilan Marjatilalla Huittisissa. Vietä retkipäivä Hiisien jalanjäljillä Kokemäenjoen partaalla ja nauti viinitilan monipuolisesta marjakattauksesta.

Satakunnan ainoa viinitila, Mattilan Marjatila tarjoaa monenlaisia elämyksiä ja aktiviteetteja niin ryhmille kuin perhematkailijoillekin. Marjatilan emäntä Tarja Matomäki panee mielellään ryhmäläisten mielikuvituksen liikkeelle. Emäntä tutustuttaa vieraat tilan elämään ja kertoo vanhoja tarinoita kylällä eläneistä hiisistä. – Ryhmät ovat tervetulleita tilallemme. Hiidenkolo-kahvilan sisätiloihin mahtuu nelisenkymmentä vierasta ja kesällä lisätilaa antaa jokimaisemaan aukeava viidenkymmenen hengen terassi. Jos ryhmä on iso, kannattaa vierailu rytmittää niin, että osa tutustuu myymälän tarjontaan, ja osa nauttii kahvilan antimista, Tarja Matomäki neuvoo.

Hiiden hyvät tilaviinit! Marjatilalla on valmistettu ja myyty tilaviinejä vuodesta 2012. Tilalla on myös anniskeluoikeudet.

Hiisi seikkailee myös viinien nimissä. Tilaviiniperheeseen kuuluvat Hiidenaro, Hiidenvalko, Hiidenpuna ja Hiidensuvi. Lisäksi valmistetaan helmeileviä Hiisideriä, Hiidenkimallusta ja Hiidenkultaa. Viinimaistajaiset ovat suosittuja. Hiidenkolon kahviossa voit nautiskella pienestä suolaisesta tai makeasta vaikka viinin kera. Hiidenherkku – mansikat ja kermavaahto – vievät kielen mennessään! Marjatila on laatutarha-auditoitu, ja se saa käyttää tuotteissaan Sirkkalehti-merkkiä.

Lähiseudun tuotteita Marjanpoiminta suoraan pellolta on mukava tapa viettää kesäpäivää. Mattilan tilalla kasvaa monta lajiketta. Sol Prins on aikainen ja erittäin makea mansikka, jonka marjat ovat helakanpunaiset. Pehmeärakenteinen marja soveltuu hyvin viinien ja mehujen valmistamiseen ja on parhaimmillaan tuoreeltaan naposteltuna. Tilalla tehdään marjoista viinien lisäksi muita jatkojalosteita, kuten alkoholitonta kuohujuomaa, limonadeja ja perinteisiä mehuja. Valikoimissa on myös pakastemarjoja. Hiidenkolosta voi ostaa kotiinviemisiksi myös muita oman tilan tuotteita, kuten vadelmia, herneitä ja varhaisperunaa. Lisäksi valikoimiin kuuluu lähiseudun tuottajien

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

10

taidonnäytteitä: muun muassa kananmunia, hiutaleita, hunajaa, Highland-säilykkeitä ja käsitöitä, emäntä luettelee. Ryhmiä maalta tai joelta Ryhmille on paketoitu valmis Hiisien jalanjäljillä -retkipäivä, joka sisältää mahdollisuuden mansikan itsepoimintaan ja opastuksen poimimisen saloihin. Toki marjat voidaan poimia myös valmiiksi. – Ryhmälle tarjotaan pikniktyyppinen ruokailu, ja lisäksi maistellaan viinejä ja marjamehuja. Osanottajilla on myös mahdollisuus tehdä ostoksia tilamyymälä Hiidenkolossa. Aikaa kannattaa varata 2–3 tuntia. Mattilan Marjatila on hyvien liikenneyhteyksien varrella Huittisissa. Linjaautolla voi ajaa tilan pihaan asti, mutta paikalle pääsee kätevästi myös Kokemäenjoelta. – Venematkalaiset voidaan hakea laiturilta ja kuljettaa hauskalla kärrykyydillä tilalle. www.mattilanmarjatila.com


Matleena Ikonen

Huittisten Härkäpakarissa on monta toimintoa saman katon alla.

Härkäpakari

Härkäpakari

– liikenneasemien edelläkävijä

H

ärkäpakari Huittisissa toteutti liikenneaseman konseptia jo paljon ennen kuin liikenneasemat yleistyivät Suomessa. Aura-Nokia (valtatie 12/2) -risteyksen läheisyydessä Huittisissa sijaitsevassa Härkäpakarissa on monta toimintoa saman katon alla. Härkäpakarin yrittäjä Timo Tuomola kertoo, että vuonna 1995 perustetun taukopaikan idea lähti hänen isältään Raimo Tuomolalta, ja yhdessä konseptia on viety eteenpäin jo 20 vuoden ajan. – Isän idea oli perustaa monipuolisesti palveleva taukopaikka alueelle, jossa liikkuu paljon matkailijoita. Liikenneasemiksihan näitä nykyään kutsutaan, mutta silloin konsepti oli vielä uusi, Tuomola sanoo.

Portti Taikayöntielle Härkäpakarin sijainti on ihanteellinen. Aura–Nokia- ja Helsinki–Pori-teiden risteysalueella sijaitsevaan taukopaikkaan on helppo poiketa. Polttoainetta saa paitsi autoon, myös matkustajille: Härkäpakarissa on kahvila-ravintola, päivittäistavarakauppa ja Hesburger, joten olipa tarve sitten nopealle välipalalle tai kunnon aterialle, kaikki löytyvät saman katon alta.

Härkäpakari on myös portti idylliselle Taikayöntielle: kauniisiin maalaismaisemiin johdattava matkailutie alkaa aivan nurkalta, ja liikenneasemalla sijaitsee Huittisten matkailuinfo, josta matkalle mukaan löytyvät kartat ja taukopaikkaideat.

Ruoka- ja ostoshimon taltuttaja Härkäpakari on avoinna varhaisesta aamusta iltamyöhään, joka päivä ympäri vuoden. Härkäpakarissa ruokailijoille on valinnanvaraa: kahviosta saa voileipiä, sämpylöitä ja leivonnaisia, ja ravintola tarjoaa niin à la carte -annoksia kuin päivittäin vaihtuvan lounaspöydän. Monipuolinen aamupala on tarjolla joka päivä aamukymmeneen asti. Kiireisiä ja nuorisoa houkuttelee usein Härkäpakarin Hesburger, jonka pikaruoka-annokset voi syödä paikan päällä tai ottaa matkalle mukaan.

11

Jälkiruokaostoksille houkuttelevat Urjalan Makeistukun notkuvat hyllyt, joilta löytyy suuri valikoima makeisia joko matkaevääksi tai tuliaisiksi. Karamellien lisäksi Härkäpakarista voi tehdä muitakin tuliaisostoksia: myytävänä on kukkia, lahjatavaroita, kotimaisia Maija Peltosen käsintehtyjä kynttilöitä sekä leluja. Naisväki pysähtyy mielellään sulattelemaan ruokaa Härkäpakarin Laukku-Centeriin, jossa on hyvä valikoima sekä kotimaisia että ulkomaisia laadukkaita laukkuja, matkalaukkuja ja reppuja sekä lompakoita, vöitä, käsineitä ja päähineitä. Härkäpakari on valmis palvelemaan matkailijoiden kaikenlaisia tarpeita. www.harkapakari.fi

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

H

uittisten Wanha Pappila elää uutta elämää tunnelmallisena ja korkeatasoisena ravintolana.

Wanhan Pappilan lu Matleena Ikonen

Huittisten Wanha Pappila

Huittisten keskustan laitamilla, kivenheiton päässä valtatie 12:sta sijaitseva vanha Erinomaista ruokaa paikallisista hirsirakennus isoine ”mummolatyyppisine” raaka-aineista pihoineen, idyllisine jokivarsimaisemineen ja vanhaa aikaa henkivine huoneineen lumosi Wanhan Pappilan sydän on sen keittiö, sapattivapaata viettäneen entisen kahvilayritjota isännöi kokki ja mestari Jori Heinonen. täjä Hanna Koivuniemen, ja kuin varkain vanha Koivuniemi haluaa, että Wanha Pappila pappila sai hänestä uuden yrittäjän. erottautuu edukseen paitsi ainutlaatuisella miljööllään, myös hyvällä ruuallaan. Ruoka on kilpailutekijä, ja vierailun on tarjottava Vanhaa henkivä miljöö elämyksiä kaikille aisteille. Aiemmin pappilassa asunut ja toiminut taiteilija Markku Piri oli kunnostanut vuonna 1826 rakennetun arvorakennuksen pieteetillä ja sen alkuperää kunnioittaen. Koivuniemen oli helppo tulla tiloihin, jotka olivat alkuperäiseen asuunsa kunnostettuina täysin valmiina, toimivaa isoa keittiötä, astiastoja ja huonekaluja myöten. Syntyi ravintola Huittisten Wanha Pappila, jonka menneitä henkivä miljöö ja erinomainen ruoka houkuttelevat niin matkailijoita kuin paikallisia lounastajiakin poikkeamaan Pappilanniemellä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

– Ruuan tekemiseen käytetään aikaa, ajatusta ja sydäntä, ja toivon, että myös ruokailijat käyttäisivät meillä ruokailuun aikaa ja nauttisivat siitä. – Lähtökohta on tarjota monipuolista, konstailematonta, mutta kivaa syötävää, joka valmistetaan lähellä tuotetuista raaka-aineista – ruokaa, jota tykkäämme itsekin syödä, Koivuniemi sanoo.

12


umossa

– Kyllähän ravintola on profiloitunut pitkälti juhlapaikaksi – perhejuhlia vietetään meillä ja tänne tullaan kun halutaan syödä ”paremmin”. On hyvä, että meidät mielletään hyvän ruuan paikaksi, mutta haluamme olla sellainen paikka, johon kaikki voivat tulla syömään, kahvittelemaan, lasilliselle ja nauttimaan miljööstä, Hanna Koivuniemi maalailee.

Kesätaide kruunaa ruokailun Kesäaikaan Wanhan Pappilan ulkorakennuksissa järjestetään taidenäyttelyitä, joten palan painikkeeksi tai ruokahalun herättäjäksi voi käydä ihailemassa suomalaisten am-

Jokaiselle jotain

mattitaiteilijoiden töitä. Tänä kesänä navetan vintillä sekä liiterigalleriassa nähdään Tiina Huhtinen-Siitosen ja Pia Feinikin näyttely Short view – havaintoja koiranputkien korkeudelta. Ruokailijoita kiinnostaa usein Wanhan Pappilan historia, ja Hanna Koivuniemi kertoileekin siitä vieraille mielellään. Vuoteen 1966 asti Huittisten kirkkoherran kotina ja virka-asuntona palvellut rakennus on nähnyt paljon, ja Koivuniemi on aidosti ylpeä Pappilastaan ja haluaa uskoa sen tulevaisuuteen. Uuden elämän antaminen vanhalle arvorakennukselle on kulttuuriteko, mutta Koivuniemelle Wanha Pappila on ennen kaikkea asia, jonka hän haluaa jakaa mahdollisimman monen kanssa – jotta mahdollisimman moni pääsisi osaksi sitä lumoa, jonka hän taloon ensi kerran tullessaan koki. www.huittistenwanhapappila.fi

Wanhalla Pappilalla on A-oikeudet, ja se on avoinna ympäri vuoden. Toistaiseksi talvisin alkuviikon päivinä maanantaina ja tiistaina ravintola on suljettu. Kesällä ravintola on avoinna joka päivä klo 10–18. Kahvia, viiniä ja pientä makeaa sekä suolaista saa myös muina aikoina. Koivuniemi myöntää, että aukioloaikojen laajentaminen jokapäiväiseksi ympäri vuoden on suuri haaste, mutta hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan on kuitenkin saada Wanhasta Pappilasta ravintola, joka on läsnä niin asiakkaiden arjessa kuin juhlassa.

13

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

Huittisten Seurahuone – hyvän ruuan keidas keskellä kaupunkia Matleena Ikonen

H

Huittisten Seurahuone

yvän matkan kruunaa hyvä ruoka. Huittisten Seurahuoneella aterioivat helposti suuretkin ryhmät.

Keskellä kaupunkia sijaitseva perinteikäs Huittisten Seurahuone on monipuolinen ja palveleva kokonaisuus, jossa saman katon alta löytyvät laadukas ravintola, viihtyisä hotelli ja vauhdikas yökerho. Hyvää ruokaa perinteikkäässä ympäristössä Seurahuone vaientaa tyhjän vatsan helposti ja nopeasti. Seurahuoneen ravintolassa valmistuu päivittäin maittava lounas paikallisista ja lähialueen laadukkaista raakaaineista, ja ravintolan suureen, näyttävään saliin mahtuu kerrallaan ruokailemaan noin 150 henkilöä. Keskeisellä paikalla Huittisten keskustassa Seurahuone on helposti saavutettavissa, aivan matkan varrella, ja se pystyy palvelemaan suuretkin ryhmät sujuvasti. Myös tilausruokailut erikokoisille ryhmille niiden toiveiden mukaan onnistuvat Seurahuoneella. Lounaslista vaihtuu viikoittain, joten syömässä voi poiketa useamminkin – tarjolla on aina muutama lämminruokavaihtoehto ryyditettynä runsaalla salaattipöydällä ja jälkiruualla. Taatusti lähtee nälkä!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Ravintolasali muuttuu tarvittaessa myös juhla- tai kokoustilaksi, ja Seurahuone onkin suosittu erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Pienemmät tilaisuudet saadaan järjestettyä kodikkaammin yläkerran kokoustilassa, johon mahtuu noin 40 henkilöä, ja tarvittaessa ruokailu voidaan järjestää samassa tilassa. Olipa kyseessä sitten perhejuhla, koulutus- tai kokoustilaisuus tai saunailta, Seurahuoneella järjestelyt hoidetaan tilaajalle vaivattomasti avaimet käteen -periaatteella. Vaihdetaan vapaalle! Iltaisin ja viikonloppuisin Seurahuone tarjoaa mukavasta menosta kiinnostuneille paikan, jossa rentoutua ja vaihtaa vapaalle. Seurahuoneen viisi erilaista ravintolatilaa tarjoavat jokaiselle jotakin leppoisasta karaoken laulannasta ja biljardin paukuttelusta letkeään diskoiluun ja hikiseen joraamiseen maamme eturivin artistien johdolla. Siirtyminen tunnelmasta toiseen käy helposti, joten Seurahuoneen seinien sisällä voi helposti viettää kokonaisen illan.

14

Nukutaan yön yli Jos on liikkeellä myöhään, tai aikoo viettää Huittisissa pidemmänkin ajan, Seurahuone tarjoaa kohtuuhintaisen ja viihtyisän majoituksen hiljattain kunnostetuissa hotellihuoneissaan. Kymmenessä yhden, kahden ja kolmen hengen huoneessa on vuodepaikkoja noin 30 henkilölle, ja jokaisessa huoneessa on oma suihku, wc, televisio ja langaton internet-yhteys. Arkisin myös aamiainen kuuluu majoituksen hintaan. Yöpyjällä on Seurahuoneella niin ravinto kuin viihde käden ulottuvilla – helpommaksi ei loma taida enää mennä! www.seke.fi


Maiju Junko

Huittisten Satulinna

Shoppailuterapiaa

Satulinnassa

I

loinen ja itsenäinen lifestyle-myymälä Satulinna kutsuu viihtymään muodin ja kodin maailmaan Huittisiin.

– Shoppailu on paljon muutakin kuin ostamista. Se on hauskaa ajanvietettä ryhmän kesken, äiti-tytär-terapiaa, pariskuntien sisustussuunnittelua, iloista yhdessäoloa. Satulinnaan voi tulla hakemaan uusia ideoita ja katselemaan kauniita tavaroita. Meillä viihtyy pitemmänkin ajan. Ryhmät ovat lämpimästi tervetulleita, toteaa yrittäjä Heidi Rämö Huittisten Satulinnasta. – Kauniit vaatteet, esineet ja esillepano auttavat jaksamaan. Tarjoamme mielellämme ajankohtaisia muotikatsauksia ja pientä purtavaa, yrittäjä jatkaa. Satulinnalla on upeat raamit. Muodin ja kodin erikoisliike toimii 400 neliön tiloissa 1950-luvulla rakennetussa Kaarevassa Talossa, puoliympyrän muotoisessa kivitalossa. Entinen SOK:n toimitila on tuttu maamerkki keskellä kaupunkia.

Trendit maailmalta

Helppo tulla, mukava olla

Satulinna tarjoaa laadukasta muotia naisille ja miehille. Tarjolla on monipuolinen, keskihintainen valikoima. Muotia seurataan aktiivisesti, ja asiantuntevat myyjät auttavat etsimään sopivan, trendikkään asukokonaisuuden. Asusteet antavat väriä ja piristävät päivän. Satulinnassa kannustetaankin leikittelemään.

Satulinnassa vieraat tuntevat olevansa kuin kotonaan. Katseltavaa ja kosketeltavaa on yltäkylläisesti ja palvelu pelaa. Mukavat istuinryhmät kutsuvat hengähtämään hetkeksi. Satulinnassa on kiva viettää aikaa ystävien kesken. Omalla toiminnallaan Satulinnan väki haluaa luoda maailmasta paremman paikan. Hymy voi pelastaa päivän.

Kotoilu on kivaa!

Heidi Rämö suosittelee ryhmämatkalaisia varaamaan retkeen tarpeeksi aikaa, sillä keskustassa on Satulinnan lisäksi monta mukavaa paikkaa, joissa kannattaa piipahtaa

Intoa sisustukseen ja piristystä arkeen saa Satulinnan kotiosastolta. Aarreaitassa riittää kaunista katseltavaa ja uusia ideoita.

www.huittistensatulinna.fi

– Haluamme tarjota kaikenlaista kivaa joka kotiin. Ihanuuksia itselle, lahjaksi tai tuliaisiksi – kaikki tietysti kauniisti paketoituna. Autamme mielellämme valitsemaan oikeat tuotteet monipuolisesta valikoimastamme, Hanna Rämö muistuttaa. Myymälän esillepanot ovat monen sisustajan unelmia. Valittavina ovat AmandaB:n sisustustuotteet, Lapuan Kankurien pellava- ja villatekstiilit, Desicon kynttilät, Willou Treen tunnelmalliset enkelit ja hahmot, Luhta Homen froteepyyhkeet, makuuhuoneen tekstiilit, valaisimet, tyynyt... Kaunis kattaus on satulinnalaisten intohimo. Hyvä ruoka vaati arvoisensa kattauksen. Hyllyiltä löydät Iittalan, Arabian ja Villeroy & Bochin tunnetut arki- ja juhlatuotteet.

15

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

R

ekikosken matkailuja vapaa-ajankeskus Huittisissa tarjoaa korkeatasoista majoitusta ja eläinterapiaa.

Nouse ratsaille

Rekikoskessa Matleena Ikonen

Huittisten Ratsastuskeskus

Rekikosken yhteydessä toimivassa Huittisten Ratsastuskeskuksessa 21 hevosta ja ponia johdattavat ratsastuksen saloihin yhdessä osaavien opettajien kanssa. Ratsastustunteja, -kursseja ja -leirejä järjestetään niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Satunnaisetkin matkailijat pääsevät Rekikoskessa ratsastustunnille: ratsastuskeskuksessa järjestetään yksittäistunteja, myös ex tempore -pohjalta, vakuuttaa yrittäjä Arto Rekikoski. – Erityisesti kesällä meillä järjestetään paljon leirejä, mutta pystymme kyllä nopeallakin aikataululla järjestämään yksityistunteja. Erityisesti majoittujille tarjolla on ratsastuksen opetusta, Rekikoski lupaa.

Erityisryhmien suosiossa Ratsastusmatkailu on Rekikosken päätuote. Leirejä järjestetään pääasiassa aikuisille, ja Huittisten Ratsastuskeskus on tunnettu varsinkin erityisryhmille tarjottavista ratsastuskursseista. Vammaisratsastus on Rekikosken väelle erityisesti lähellä sydäntä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

– Meillä järjestetään paljon esimerkiksi kehitys- ja näkövammaisten yhdistysten virkistyspäiviä, Rekikoski kertoo. – Ratsastuskoulun toiminnasta vastaa Krista Rekikoski, ratsastuksenopettaja, joka toimii myös kehitysvammaisten maajoukkueen II-valmentajana, joten meiltä löytyy todellista osaamista erityisryhmien tarpeisiin.

Paljon tekemistä Majoittujalla on Rekikoskella lokoisat oltavat: matkailukeskuksen 32 vuodepaikkaa on sijoitettu pääasiassa yhden ja kahden hengen huoneisiin majoitustilana toimivassa rivitalossa ja tilan päärakennuksessa. Rivitalossa on myös muutama isompi perhehuone. Kaikissa huoneissa on oma suihku ja wc, ja isommissa huoneissa lisäksi oma minikeittiö. Huoneet ovat siistejä ja savuttomia hotellitasoisia huoneita, maaseudun rauhassa ja kuitenkin vain muutaman kilometrin päässä Huittisten keskustasta.

16

Leirien aikaan majoituskapasiteetti on pääosin leiriläisten käytössä, mutta Rekikoski lupaa, että sattumalta paikalle osuvien matkailijoidenkin tarpeet pyritään aina täyttämään mahdollisuuksien mukaan. – Kerran tänne osui ykskaks ryhmä ranskalaisia motoristeja, jotka tarvitsivat yösijaa. He ihastuivat lopulta Koittoon, vanhanajan tyyliseen kokoustilaamme, ja nukkuivat sitten siellä. Kaikesta on aina selvitty, Arto Rekikoski nauraa. Matkailijalle Rekikoski tarjoaa luonnonrauhaa ja aktiviteetteja. Aikaa voi Rekikoskella viettää frisbeegolf-radalla tai Alma-peikon Seikkailupuistossa, josta löytyy tekemistä kaiken ikäisille: Seikkailupuistossa voi temppuilla köysiradalla, harjoitella liikennesääntöjä liikennepuistossa tai paijailla karvaturreja kotieläinpuistossa. www.rekikoski.fi


Elämää arjen yläpuolella

Täällä käy kaikki!

Virkistysuimala Zimmari

Rekikosken Matkailu- ja Vapaa-ajankeskus tarjoaa palveluja ja toimintaa koko perheelle. Monipuolisen ratsastuskoulu- ja leiritoiminnan lisäksi tarjoamme tasokasta majoitusta.

KokkonKOTA

Kesäisin perheen pienimmille on avoinna Alma-Peikon Seikkailupuisto. Ryhmille räätälöimme toiveiden mukaisia ohjelmapaketteja. Peikkometsän kupeesta löytyy 9-väyläinen Rekikoski Disc Golf -rata, jota tarjoaa haasteita kaikentasoisille heittäjille.

Kotatie 185, 31900 Punkalaidun Navigaattori: Murronharjuntie 510, josta opasteet Puh: 050-560 5544 Email: kokkonkota@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/kokkonkota

Tervetuloa!

Rekikosken Matkailu- ja Vapaa-ajankeskus

Kivirannantie 240, 32700 Huittinen • www.rekikoski.fi • toimisto@rekikoski.fi

Ulkoilua + Kuntoilua

B&B majoitus + mökkivuokraus Kokouspalvelut + ruokailut

Oma kahvimme Punkamokka ja erikoiskahvit. Vitriinissä paikalliset aina tuoreet suolaiset ja makeat sekä gluteiinittomat herkut.

Tötterökioskista jäätelöä!

Koulutintti Oy

Lauttakyläntie 21 Punkalaidun

www.koulutintti.com

Urjalantie 3, PUNKALAIDUN, p. 0500-535 206 www.kahvilamyotatuuli.fi

17

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

Matleena Ikonen

Punkalaitumen Sanomat

Punkalaidun

– 375 vuotta aktiivista Matleena Ikonen

T

Punkalaitumen päivän lisäksi juhlavuosi tietää mm. konserttia nuorille 19. kesäkuuta, sotilasvalaa ja paraatia 22. elokuuta sekä lasten ja nuorten urheilukilpailuja 21. syyskuuta. Urheilukilpailuihin kannustamaan ja vetonaulaksi saapuu myös keihäänheittäjä Tero Pitkämäki.

änä vuonna Punkalaitumella juhlitaan läpi vuoden kunnan 375-vuotista historiaa.

Kun kenraalikuvernööri Pietari Brahe virkakautensa aluksi vuonna 1637 teki laajan tarkastusmatkan Ylä-Satakuntaan ja sieltä Hämeen ja Savon kautta Pietariin, hänen matkansa kulki vehreiden hämäläisten jokivarsimaisemien halki. Todennäköisesti juuri tämän tarkastusmatkan seurauksena Brahe allekirjoitti Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan vuonna 1639. Nykyisin Punkalaidun on reilun 3000 asukkaan aktiivinen pikkukunta, jossa ponnistetaan satojen vuosien talonpoikaisperinteestä, upeasta luonnosta, tiiviistä yhteistyöstä, yrittäjyydestä ja palveluasenteesta.

Vuosi yhtä juhlaa Kunnanjohtaja Lauri Inna kertoo, että juhlavuosi on Punkalaitumella tapahtumatäyteinen. Juhlavuoden kunniaksi kunnassa järjestetään lukuisia eri tapahtumia, joista tärkeimpänä 27.7. pidettävä Punkalaitumen päivän juhlatilaisuus.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Maikkulan kartano

– Näiden isojen tapahtumien lisäksi Punkalaitumella järjestetään pitkin vuotta lukuisia muita, pienempiä tapahtumia. Jokakeskiviikkoiset tanssit tunnetulla Särkän lavalla ja syyskuussa Punkalaitumen, Huittisten ja Urjalan maisemissa juostava Taikayön maraton ovat näistä muutamia nostoja, Lauri Inna sanoo. – Kyseessä on vuoden virallinen syntymäpäiväjuhla, joka alkaa juhlajumalanpalveluksella Punkalaitumen kirkossa ja jatkuu Yli-Kirran talonpoikaismuseolla huipentuen päivän päätteeksi koko kansan iltajuhlaan kunnan uusitussa liikuntakeskuksessa. Juhlassa palkitaan ansioituneita kuntalaisia ja juhlitaan itsenäistä kuntaamme koko kunnan voimin. Tilaisuus on avoin kaikille ja maksuton, Inna sanoo. – Virallisen juhlan lisäksi Punkalaitumen päivä näkyy monin eri tavoin kuntakeskuksessa, jossa paikalliset yrittäjät osallistuvat juhlapäivän viettoon.

18

Yhteen hiileen puhaltaen Pienessä kunnassa useiden tapahtumien järjestäminen ei onnistuisi ilman aktiivisia toimijoita. Lauri Inna kiitteleekin punkalaitumelaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä siitä, että tapahtumantäyteinen juhlavuosi saadaan järjestettyä. – Meillä on todella aktiivisia yhdistyksiä, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 4H-yhdistys, SPR sekä paikalliset eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat, yrittäjäjärjestöt sekä Leijona- ja Rotaryklubit, Inna kehuu.


maalaiselämää

– Lisäksi seurakunta toimii aktiivisesti, ja heillekin tämä vuosi on merkkivuosi. Punkalaitumen kirkko täyttää tänä vuonna 240 vuotta, ja seurakunta järjestää myös omia tapahtumiaan sen kunniaksi.

Luonnon rauhaa ja monipuolisia aktiviteetteja Matkailijan kannattaa suunnata Punkalaitumelle erityisesti heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Silloin vietetään kunnassa perinteistä heinäviikkoa, joka on kunnan matkailuviikko. Viikon avaa edellisenä viikonloppuna jo 23. kerran järjestettävä Kaikkien aikojen maatalousnäyttely, jolloin Yli-Kirran museoalueella herätellään henkiin vanhoja työtapoja työnäytöksissä. Punkalaitumen parasta antia matkailijalle on aito pirkanmaalainen maalaismaisema, jossa kunnan halki virtaavaa Punkalaitumenjokea reunustavat vehreät pellot ja kutsuvat metsät. Joen varrelle synty-

Energisesti kohti tulevaa

nyt kuntataajama palvelee matkailijoita monipuolisesti, ja keskustaa koristaa Suomen kauneimmaksi valittu kunnantalo. Porttikallion urheilukeskus, uusittu liikuntahalli ja 9-reikäinen Punkalaitumen Golf tarjoavat mahdollisuudet aktiivisen päivän tai viikonlopun viettämiseen kunnassa, ja erilaisia persoonallisia majoitusmahdollisuuksia löytyy joka makuun. Lauri Inna sanookin, että pienikokoiseksi kunnaksi Punkalaitumella on poikkeuksellisen elävä meininki. – Yrittäjähenkisyys ja kotiseudun kunnioitus näkyvät Punkalaitumella hyvin. Meillä on elävä kuntakeskus, jossa ravintolat ja kahvilat palvelevat niin kuntalaisia kuin matkailijoitakin. Punkalaitumella heinäkuu on yksi vuoden vilkkaimmista kuukausista.

19

Lauri Inna kehottaa Punkalaitumesta kiinnostuneita vierailemaan kunnan uusituilla nettisivuilla, joilta löytyy tietoa energisen pikkukunnan tulevaisuudesta. – Meillä on käynnistymässä tuulivoima- ja bioenergiahankkeet ja rakentumassa aivan upeasti kaavoitettu Saunaojan asuintonttialue. Puolessa kunnasta on jo valmiina valokuitu, ja toista puolta jatketaan tänä vuonna. Meillä on siis huimiin tietoyhteyksiin perustuva ja edistyksellinen tietoyhteiskunta, eli hyvä kasvuympäristö niin perheille kuin pienyrittäjille, Inna kehuu. Punkalaidun porskuttaa virkeästi eteenpäin, itsenäisenä kuten tähänkin asti. 375 vuotta historiaa ja juuret tiukasti pirkanmaalaisessa maaseudussa eivät jarruta vauhtia, vaan antavat perspektiiviä ja perustan, josta ponnistaa rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen. www.punkalaidun.fi www.sastamalanseudulle.fi

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

P

unkalaitumen keskustassa, vain kivenheiton päässä kunnan läpi virtaavasta Punkalaitumenjoesta sijaitseva kahvila Myötätuuli panostaa palveluun.

Täyden palvelun

Myötätuuli Matleena Ikonen

Kahvila Myötätuuli

Myötätuulen kahvilayrittäjä Mallu Saarinen lupaa, että käsille ei läpsitä, jos asiakas haluaa itse kantaa tarjottimensa pöytään, mutta korostaa, että Myötätuulessa on aina pöytiintarjoilu kaikille asiakkaille. – Palvelu on meille kunnia-asia. Asiakkailla on usein paljon kannettavaa: on laukkuja, puhelimia, kameroita ja lompakoita. Siinä on tekemistä, jos meinaa saada vielä täyden tarjottimenkin mukaan. Meillä ei tarvitse. Palvelemme pöytiin, myös ulos terassille, Mallu Saarinen sanoo. – Ja kyllä ihmiset nauttivat siitä, että joku passaa. Se on aika harvinaista nykyään kun kaikkialla vallitsee itsepalvelukulttuuri.

Tuore kahvi takaa nautinnon Tunnelmallinen Myötätuuli on palvellut Punkalaitumella pian kaksi vuotta. Ympäri vuoden avoinna oleva kahvila on löytänyt paikkansa, ja Mallu Saarinen iloitsee erityisesti siitä, että kahvila on omalla alueella otettu hyvin vastaan. Myötätuuli on puhtaasti kahvila, eli ruokaa täällä ei tarjoilla, joskin

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

pikkusuolaista purtavaa löytyy kahvin kanssa nautittavaksi. Suolaiset palat lämmitetään oikeassa uunissa, ei mikrossa. Myötätuulessa ei kiire saa vaivata vaan kahvilakäynnille pitää varata aikaa nauttimiseen, hyväntuuliseen jutusteluun ja rentoutumiseen. Kaikki Myötätuulen leivonnaiset valmistuvat paikallisten ja lähialueiden leipojien käsissä, ja ne nautitaan tuoreina vastajauhetun kahvin kera. – Meillä suodatinkahvi jauhetaan sitä mukaa kuin se myydään. Kahvi on siis taatusti tuoretta, Mallu Saarinen lupaa. Myötätuulen erikoisuus on sen oma kahvi, tummapaahtoinen Punkamokka, jota jauhetaan matkailijoiden mukaan ja tuliaisiksi. Erityisesti kesällä turistien liikkuessa menekki on kova: Punkamokkaa jauhetaan päivittäin useita pussillisia. Sana kiirii, ja

20

Punkamokasta onkin tullut Myötätuulen hittituote.

Matkailijoiden apuna Täyden palvelun kahvilaa täydentää Sastamalan seudun matkailuinfo, joka pitää majaansa Myötätuulessa. Saarinen henkilökuntineen opastaa matkailijoita alueen kohteisiin, mutta toimivat usein myös ongelmanratkaisijoina. – Kaikenlaista tullaan kysymään. Juhliin matkalla olleelta rouvalta esimerkiksi oli revennyt hameenhelma, joten hän tuli meiltä kysymään, missä sen voisi korjauttaa. Me sitten etsimme rouvalle ompelijan, jotta kolttu saatiin juhlakuntoon, Saarinen nauraa. www.kahvilamyotatuuli.fi


Lomalle kouluun! Matleena Ikonen

Koulutintti

voi halutessaan tilata aamiaisen, tai sen voi valmistaa itse huoneiston omassa, hyvin varustellussa keittiössä. Huoneistossa on myös oma sauna, ja huoneiden ikkunoista aukeaa idylliset näkymät Punkalaitumenjoelle ja ympäröiville pelloille.

Kapteeni jokilautalla.

S

atakunnan maaseudun vanhin kansakoulu Punkalaitumella on taatusti mieleenpainuva majoituspaikka.

Idyllisessä maalaismaisemassa Punkalaitumenjoen töyräällä kohoava Sarkkilan vanha kansakoulu tarjoaa mahdollisuuden kokea palan mennyttä aikaa. Vuonna 1874 rakennettu jugend-tyylinen talo on saanut uuden elämän viihtyisänä ja tunnelmallisena majoitus- ja juhlatilana. Rakennuksen sisätilat on remontoitu täysin vuonna 1999, ja nyt vanhan kansakoulun luokkahuoneet toimivat tunnelmallisena kokous- ja juhlapaikkana, kun taas entinen opettajien asunto hoitaa B&B -majoituksen virkaa. Kunnostustyöt tehtiin viime tipassa, sillä koulu lopetti toimintansa rakennuksessa vuonna 1971, ja sen jälkeen sen kunnossapitoon ei ollut juuri panostettu. Kunnes HannaRiitta ja Sakari Pärssinen ostivat suojellun kouluvanhuksen Punkalaitumen kunnalta vuonna 1998 – alkoi uusi elämä, niin koululle kuin Pärssisille.

Kuntomies ja Herra Ha kkarainen matkamessuilla tammik uussa 2014.

Pärssiset vuokraavat myös viittä mökkiä muualla Punkalaitumella. Luonnon keskellä sijaitsevat mökit ovat oiva majoitusvaihtoehto matkailijoille ja lomailijoille, jotka nauttivat ulkona liikkumisesta ja luonnonrauhasta tai kuntoilusta. Myös monia erilaisia aktiviteetteja on tarjolla, esimerkiksi Jokilautan kahviretket tai vaikka Koulukirja ja karttakeppi -ohjelma, yms.

Upeat puitteet juhliin Kodinomaista majoitusta Pärssisen pariskunta halusi alkaa kehittää matkailusta uutta elinkeinoa Punkalaitumella. Kouluvanhuksen vetovoimaan uskova pariskunta aloitti majoitussekä juhla- ja kokoustoiminnan Sarkkilan koulussa 1.1.2000. Rakennus toimii myös koulu- ja rakennusmuseona, sillä esillä museoluokassa on entisajan koulunkäyntiin liittyvää esineistöä. Koulutintti toimii ympäri vuoden. Koululla on vuodepaikat 15 henkilölle neljän makuuhuoneen huoneistossa, jonka keittiö ja olohuone ovat yhteisessä käytössä. Perhehuoneena toimiva Pakari tarjoaa yösijat parvella, levitettävillä sohvilla ja jopa uuninpangolla. Kamarissa on makuupaikat kolmelle, ja lisäksi pienet Ellin- ja Ullanboksit toimivat yhden ja kahden hengen huoneina. Majoitukseen

21

Ison koulun avarissa tiloissa on helppo järjestää tilaisuudet enintään 80 hengelle, etenkin kun tarjoilu hoidetaan talon puolesta. Kokoukset ja juhlat järjestyvät Koulutintissä kuin itsestään: asiakkaan ei tarvitse järjestää paikalle kuin itsensä – puitteet ovat mainiot. Maukas kotiruoka pitää vieraat tyytyväisinä ja koulun kanssa samanikäiset flyygeli ja harmooni voivat innostaa vaikka vanhanaikaisen karaoken laulamiseen. Kokousvieraita varten Koulutintti tarjoaa kaikki nykyaikaiset tekniikat, maustettuna alkuaikojen koulumuistoilla. www.koulutintti.com

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

Y

hden miehen unelmasta kasvoi vetovoimainen matkailutuote.

Kota keskellä kauneutta Matleena Ikonen

Punkalaitumen luonnon sylissä, rauhallisella paikalla keskellä metsien suojaa, kohoaa matkailuyrittäjä Eino Kokon elämäntyö. Kokkonkota tarjoaa elämyksiä niille, jotka ”ovat kiertäneet maailmaa ja nähneet sen loiston ja kiireen” – luonnonrauhaa, tähtitaivasta valosaasteen saavuttamattomissa, metsälampiuintia, nuotion rätinää ja hyvää ruokaa. Parasta, jota elämällä on antaa: aikaa itselle, läheisille ja kiireettömälle nautinnolle. Kokkonkota on kokonaisuus, jonka ainutlaatuisuuden ymmärtää täysin vasta paikan päällä. Kokonaisuuteen kuuluu kolme erikokoista kotaa, joista suurimpaan, juhlakotaan, mahtuu jopa 80 ihmistä. Juhlakodan vieressä on kesäkäytössä oleva lisärakennus 50:lle, joten ruokailemaan mahtuu suurikin porukka. Kotien lisäksi alueella on mm. sauna, majoituskäytössä oleva mökki, laavu ja kahvikatos – kaikki Eino Kokon omin käsin tekemiä.

– Aloitin rakennustyöt toukokuussa 1998, ja iso kota valmistui saman vuoden joulukuussa. Elämyksiä mielelle ja kielelle Nyt kaikki on valmista, ja Kokkonkota palvelee ryhmämatkailijoita, yritysryhmiä, juhlavieraita ja muita sellaisia seurueita, jotka haluavat tilaisuuksiinsa jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Vain muutaman kilometrin päässä Taikayöntiestä sijaitsevalla kodalla järjestetään tyky-päiviä, häitä, polttareita, pikkujouluja ja ryhmäruokailuja. Suurillekin ryhmille onnistuu ruokailut säältä suojassa, ja ruokailuun voi yhdistää vaikka ulkoilua lähiympäristön upeissa metsissä tai muuta ohjelmaa. Tai, niin kuin usein käy, vain istuskelua nuotion ääressä ja luonnon rauhasta nauttimista. Ruokailu voi olla melkein mitä tahansa nuotiomakkarasta rosvopaistiin tai loimulohesta täyteen pitopöytään.

– Töissä ollessani ajoin tältä alueelta soraa, ja kun soranotto päättyi ja maisemointi alkoi, sain päähäni ajatuksen rakentaa tälle hienolle paikalle jotain erilaista, Eino Kokko muistelee.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Kokkonkota

22

Vain tilauksesta avoinna oleva matkailuyritys tarjoaa puuhaa Eino Kokolle pitkälle tulevaisuuteen, ja erilaisten tilaisuuksien järjestäminen antaa mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä ja täyttää näiden mitä erilaisimpia toiveita. Metsäkirkossa on vietetty luontohäitä, tyky-päivillä pelattu metsä-golfia ja pikkujouluissa saunottu saunakodassa. Eino Kokon tavoitteena on tarjota jokaiseen makuun jotakin – vaikkapa sitten kiertoajelua Punkalaitumen maisemissa traktorin perään viritettyjen vankkureiden kyydissä. Alueella on myös esiintymislava, joka kesäisin toimii Punkalaitumen teatterikerhon kesäteatterina. Tänä kesänä Kokkonkodan maisemissa jatkaa viime vuonna suuren suosion saavuttanut Vain elämää -näytelmä. www.kolumbus.fi/kokkonkota


T

– Museossa ovat esillä kaikki maatalouden voimanlähteet alkaen tuuli- ja hevosvoimasta aina höyrykoneisiin, poltto- ja sähkömoottoreihin asti. Museon esineistöön kuuluvat traktorit 1950- ja 1960-luvuilta kiinnostavat erityisesti traktoriharrastajia.

alonpoikaismuseo Yli-Kirra Punkalaitumella on toiminut esikuvana Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoille.

Elävä museo Yli-Kirra on aina ollut osa punkalaitumelaista elämää ja on sitä tänäkin päivänä. Se ei ole vain museo, vaan suosittu juhlapaikka ja kuntalaisten olohuone, joka kulkee mukana niin arjessa kuin juhlassa. Kalevi Sillanpään mukaan kesäaikaan Yli-Kirralla järjestetään tilaisuuksia käytännössä joka viikonloppu. – On häitä, sukukokouksia ja perhejuhlia. Yli-Kirran tiloihin mahtuu ruokailemaan noin 60 henkeä,

Koiramäki herää eloon Yli-Kirralla Matleena Ikonen

Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistys ry.

Yli-Kirran talo on hyvin säilynyt esimerkki satakuntalaisesta talonpoikaismiljööstä. Yli-Kirran talon pihapiirissä on eletty ja tehty töitä 1800-luvun alkupuolelta 1920-luvulle saakka, ja vuodesta 1954 se on toiminut kotiseutumuseona.

Tarinoista tuttu Vaikka Yli-Kirra on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja kattava esimerkki punkalaitumelaisesta talonpoikaiselämästä, olisi se saattanut jäädä vain tavalliseksi kotiseutumuseoksi muiden kotiseutumuseoiden joukkoon, ellei taiteilija Mauri Kunnas olisi löytänyt sitä esikuvaksi Koiramäki-kirjojensa miljöölle. Vuonna 1980 ilmestynyt Koiramäen talossa teki Yli-Kirran tunnetuksi, ja vaikka kaikki eivät suoraan tiedäkään kirjan ja museoalueen yhteyttä, monelle Yli-Kirran miljöö tuntuu tutulta jo sisään tullessa, kertoo Museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää.

– Erityisesti koululaisryhmät ovat usein tutustuneet kirjaan jo etukäteen tullessaan vierailulle. Täällä sitten kirjasta tutut paikat heräävät eloon. Mielestäni tämä on hyvä tapa opettaa lapsille maaseudun ja maatalouden historiaa.

Kun maaseutu muuttui Satakuntalaista umpipihatyyliä tuulimyllyineen edustava Yli-Kirra on alkuperäisessä asussaan, joka on onnistuttu palauttamaan 1920-luvulla otettujen valokuvien avulla. Kaikkiaan museoalue on noin viiden hehtaarin kokoinen, ja rakennusten lisäksi museoon kuuluu noin 5500 esineen kokoelma. Useista muista kotiseutumuseoista poiketen Yli-Kirra kertoo suomalaisen maaseudun tarinaa myös 1800-luvun jälkeiseltä ajalta. – Yli-Kirralla näkee hyvin sen, miten maatalous aikoinaan koneistui, Kalevi Sillanpää kertoo.

23

ja salirivin toisessa päässä on moderni keittiö, jossa pitopalvelu valmistaa ruokaa tilaisuuksiin. Navetassa voi järjestää vaikka tanssit. Kun suurin osa suomalaisista kotiseutumuseoista on avoinna kesäisin muutamana päivänä viikossa, Yli-Kirra pitää ovensa auki joka päivä, maanantaita lukuun ottamatta. Museon ollessa auki vieraita palvelee museokahvila ja matkamuistomyymälä, josta saa ostaa mukaan mm. Yli-Kirran hautatervaa, tervasaippuaa tai paikallista hunajaa. www.koiramaentalo.fi

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

T

aikayöstään tuttu Urjala panostaa kotiseudun ja paikallisen kulttuurin tunnetuksi tekemiseen.

Idyllisessä pirkanmaalaisessa maalaismaisemassa sijaitseva Urjala on noussut maailmanmaineeseen korkeatasoisen Nuutajärven taidelasin ansiosta, jota valmistettiin Urjalassa yli 200 vuoden ajan. Lasinvalmistamisen teollisen perinteen lisäksi Urjala tunnetaan kirjailija Väinö Linnan lapsuusmaisemana.

Hankkeella nostetta Kulttuurin tekemisellä on Urjalassa pitkät perinteet, ja paikallista kulttuuria halutaankin Urjalassa nostaa entistä näkyvämmin esille. Reilun vuoden verran Urjalassa on pyöritetty Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hanketta, jonka tarkoituksena on paitsi nostaa maineikkaan lasikylän profiilia, myös kehittää koko kunnan kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa matkailullisena voimavarana. – Hankkeessa on kaksi toimijaa: Urjalan kunta sekä Nuutajärven lasikylä. Kunnan osalta hankkeen tavoitteena on kehittää Urjalan kulttuuritoimintaa niin, että tarjonta on monipuolista ja hyödyntää nykyistä paremmin kunnassa olevaa osaamista ja kokoontumispaikkoja. Keskeistä on arvokkaan

kulttuuriperinnön vaaliminen sekä urjalalaisten kylien toiminnan aktivoiminen, kertoo kulttuurituottaja Outi Sippo-Purma.

Kulttuuria keskelle arkea Yksi hankkeen näkyvimmistä lopputuotteista on viime kesänä lanseerattu kulttuuriteltta, joka tuo kulttuurin konkreettisesti osaksi kuntalaisten arkipäivää. Kesäperjantaisin Urjalan vilkkaalle torille pystytetyssä teltassa paikalliset kulttuurintuottajat esittivät erilaista ohjelmaa: teltassa nähtiin mm. nukketeatteria, musiikkia ja työnäytöksiä, ja siellä järjestettiin myös työpajoja.

Paikallisen kulttuurin puolesta Urjalassa Matleena Ikonen

Eija Haapalainen

Lapsia museolla...

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

24


...ja puhaltam assa lasia Nuut ajärven lasikylä ssä.

Outi Sippo-Purman mukaan teltta sai kuntalaisten keskuudessa hyvän vastaanoton, ja kulttuuriteltta toteutetaan torilla myös tulevana kesänä. – Tarkoituksena oli tuottaa kuntalaisille esittävää ja osallistavaa kulttuuria, ja onnistuimmekin siinä: teltta oli todella suosittu, sillä ihmiset pääsivät nauttimaan kulttuurista arkisten ostostensa ohessa. Työpajoissa kuntalaiset saivat osallistua mm. tuohitöiden ja lasihelmien tekoon, Sippo-Purma kertoo.

Kyläkulttuuri kartalle Toinen keskeinen toimenpide hankkeessa on ollut urjalalaisten kylien paikallisen kulttuurin kehittäminen ja toiminnan aktivoiminen. Urjalassa on jo pitkään järjestetty kyläiltoja, joissa kylien toimijat ovat ideoineet keinoja oman kylän nostamiseksi kuntalaisten ja matkailijoiden tietoisuuteen. Yksi suosittu tapa on ollut busseilla tehtävät kyläkierrokset, jotka ovat olleen viime vuosina

hyvin suosittuja, ja joita on tarkoitus kehittää edelleen hankkeen tiimoilta. – Kyläkierrokset kulkevat urjalalaisten kylien läpi, ja matkan aikana kunkin kylän edustaja kertoo osallistujille oman kylänsä historiasta ja mielenkiintoisia anekdootteja paikallisista ihmisistä. Kierrokset ovat kiinnostaneet erityisesti niitä, joilla on kunnassa sukujuuret tai jotka ovat muuten kiinnostuneita paikallishistoriasta, Outi Sippo-Purma sanoo.

Kylät ovat näkyvästi esillä tulevana kesänä myös Urjalan Palokunnantalolla, jossa järjestetään valokuvanäyttely urjalalaisista kylistä sekä Kylien tori -tapahtumassa kesäkuussa, jolloin halukkaat kylät pääsevät toritelttaan esittelemään kyläänsä, sen toimintaa, historiaa ja tarinoita. www.urjala.fi www.facebook.com/hehkuva

– Myös paikallisille kierrokset ovat olleet kiinnostavia, sillä siitä, mitä toisella puolella kuntaa tapahtuu, ei aina olla niin hyvin tietoisia. Loppuvuoden aikana Urjalassa onkin tarkoituksena edistää kylien välistä yhteistyötä ja kulttuurivaihtoa, jotta kylät ja niiden toimijat löytäisivät toisensa entistä paremmin. Kylien tekemä yhteistyö kun hyödyttää koko kuntaa.

25

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

K

irjailija, akateemikko Väinö Linna (20.12.1920.–21.4.1992) syntyi ja eli elämänsä 18 ensimmäistä vuotta Urjalassa. 25 kilometrin pituinen Väinö Linnan reitti polveilee luonnonkauniissa Urjalassa ja vie kulkijansa tutustumiskierrokselle kirjailijan ja hänen teoksensa Täällä Pohjantähden alla maisemiin.

Eeva Haapalainen

Väinö Linnan reitillä Väinö Linna julkaisi Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiansa vuosina 1959–1962. Teoksen elinvoima, sen inhimillisyys ja yhteiskunnallinen vaikutus ovat poikkeuksellisen suuria. Se on osoittautunut kirjallisena taideteoksena tyhjentymättömäksi aarreaitaksi, josta aina uudet sukupolvet haluavat tehdä oman tulkintansa.

Vaikutteita Urjalasta ja urjalalaisista Väinö Linna on itse myöntänyt, että hänen kasvuympäristönsä ja romaanitrilogian maiseman välillä on selviä yhteyksiä. Myös teoksen henkilöiden kieli, elämäntavat ja yhteiskunnallinen tausta ovat paljolti samanlaisia kuin Urjalassa. Suoranaisia esikuvia ei henkilöillä kuitenkaan ole Urjalassa tai missään muuallakaan. Väinö Linnan reitin on perustanut Urjalan kunta yhteistyössä Väinö Linnan seuran kanssa. Reitin 12 tutustumiskohdetta voi kiertää itsenäisesti reittiopasta ja kohteissa olevia opastetauluja hyväksi käyttäen.

1. Väinö Linnan syntymäkodin paikka Linnantie 16 Vihtori Linna avioitui Maria Nymanin kanssa vuonna 1907, ja heille syntyi kymmenen lasta, joista Väinö oli seitsemäs. Vihtori Linnan rakentaman kodin pihapiiriin kuului ajan tavan mukaan useita ulkorakennuksia ja isän ammatin vaatima teurasvaja. Isä kuoli Väinön ollessa 8-vuotias. Talo myytiin taloudellisista vaikeuksista johtuen, ja Maria Linna muutti lapsineen Linnan suvulle kuuluneeseen torppaan. Syntymäkodista on jäljellä vain kivijalka.

2. Honkolan kartano Vahostentie 28 Honkolan Kartanon nykyinen päärakennus, ns. Kivimuuri, on vuodelta 1830. Romaanin kartano on Honkolan kartano sijaintinsa ja kartanomiljöönsä puolesta, mutta ihmiset ja tapahtumat ovat kuviteltuja. Vaikka kartano ei muuten ole yleinen käyntikohde, pihapiiriin pääsee tutustumaan oppaan kanssa.

Väinö Linna oli itse mukana reitin kierrosten suunnittelussa ja opasti alkuvuosina itse lukijansa reitin kohteille. Tänäkin päivänä reitin opastukset perustuvat pitkälti Linnan itsensä opastuksiin.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 5/2012

26

3. Kankaanpäänmäen puolustuslinnake Torpparintie 32 Kankaanpäänmäen linnake oli osa linnoiteketjua, jonka venäläiset rakensivat Suomeen I maailmansodan aikana. Museovirasto kunnosti vuonna 2002 Honkolan linnoitusalueen Väinö Linnan reitin kohteeksi. Linnake kuuluu muinaismuistolain suojelemiin sotamuistomerkkeihin.

4. Työväentalon kivijalka Torpparintie 21

Työväenyhdistys Honkolan Voiman talo on Pohjantähti-trilogian keskeisempiä paikkoja. Rakennuksessa ei ollut enää toimintaa Väinö Linnan aikana. Työväenyhdistyksen talo rakennettiin vuonna 1908 ja se tuhoutui 1950–60-luvulla.

5. Honkolan koulu Halkivahantie 561

Väinö Linnan reittikohteena on myös Honkolan kansakoulu, jossa Väinö Linna kävi koulua vuosina 1929–1933. Koulusta on jäljellä kivijalka. Kansakoululaitoksen kehitys oli yksi Väinö Linnan kuvaaman aikakauden merkkitapahtumia.


HALKIVAHA 20 km 5

Patetuntie

8 Pa

pp

ila

7 nt

6

ie

3

6. Palokunnantalo Patetuntie 29

ntie 9

2

Väinö Linnan syntymäkodin paikka

2

Honkolan kartano

3

Kankaanpäänmäen puolustuslinnake

4

Työväentalon kivijalka

5

Honkolan koulu

6

Palokunnantalo

7

Ittellisen pirtti

8

Koskelan torppa

9

Pappila

pa Tai

Kortejärvi

leen

tie

URJALA

1

Ha

Tarp

ianjo

lki vah

Lintutorni

ant

Ahojentie

Vuonna 1914 Honkolan vapaaehtoiselle palokunnalle rakennettiin oma kokoontumistila, jossa kokoontuivat palokunnan ja kartanon väen lisäksi ympäristön eri yhdistykset ja perhekunnat, ja vielä 1960-luvun lopulla siellä näytettiin elokuvia. Taloa on vuosien mittaan kunnostettu talkoovoimin, ja se jatkaa elämäänsä näyttelytilana. Väinö Linnan teoksessa palokunnantalo on toiminut Pentinkulman työväentalon esikuvana. Palokunnantalo on avoinna yleisölle heinäkuun ilman pääsymaksua.

Vahoste

4

1

ie

Urjalan museo PUNKALAIDUN 28 km

10

Kirkko

11

Säätiötalo

12

Väinö Linnan työhuone (kirjasto)

Pu

Kivisakasti

TAMPERE 55 km

nk

5km

ki

al ai tu en

11. Säätiötalo Urjalantie 9 Korkealla mäellä, viistosti kirkkoa vastapäätä sijaitsevaa Urjalan Säätiötaloa pidetään esikuvana Pohjantähti-trilogian kunnallistalolle. Säätiötalo ei ole yleinen käyntikohde.

27

tie

Urjalan kirkko on tiekirkko ja yleisölle avoinna kesäkuukausina. Muulloin kirkkoon on mahdollista päästä opastetuilla reittikierroksilla.

12

ereen

9. Pappila Vahostentie 114

10. Kirkko Urjalantie 12 1850-luvulla kartanon torpaksi rakennettu Tupa-Mikkola on kunnostettu reittikohteeksi talkoovoimin. Tupa-Mikkola on mitoiltaan aivan samankokoinen kuin Koskelan torppa Pohjantähti-trilogiassa, joten siitä tuli Väinö Linnan reitin Koskelan torppa. Torpassa järjestetään kesänäyttelyitä. *

10

11

Ur Sa

Nuutajärvi 12km TURKU 105 km

Rutajärvi

Urjalan pappila sijaitsee Kortejärven pohjoisrannalla. Pappilan uusrenessanssia edustava päärakennus on vuodelta 1986, ja se on nykyisin Honkolan kartanon omistuksessa. Väinö Linna on käynyt rippikoulunsa pappilan väentuvassa. Pappila ei ole yleinen käyntikohde.

8. Koskelan torppa Patetuntie 170

tie

Ittelisen pirtissä asui vuodesta 1905 lähtien kivityömies Oskari Simola perheineen, ja perheen tytär Alli asui synnyinkodissaan 1980-lvun lopulle saakka toimien isänsä lailla ammatinharjoittajana. Itteellisen pirtti pihapiireineen on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki Honkolan kylän 1900-luvun alun aikaisesta asutuksesta. *

Tamp

m

7. Itteellisen pirtti Patetuntie 92

TIEDUSTELUT JA OPASTUKSET Urjalan seudun matkailuoppaat ry Marja-Riitta Touru p. 040 744 4184 marja-riitta.touru@urjala.fi urjalanmatkailuoppaat@gmail.com Urjalan kunta p. 040 335 4201 www.urjala.fi/kulttuuri

VT 9

jal

lm

an

en

tie

tie

1 km

12. Väinö Linnan työhuone

Urjalan kirjasto, Tampereentie 4

Akateemikko Väinö Linnan pitkäaikaisen työhuoneen koko irtaimisto on lahjoitettu Urjalan kirjastoon, jonne on rakennettu tarkka jäljennös Linnan Tampereen Hämeenpuiston kodin työhuoneesta. Lahjoitukseen kuuluu kalustuksen ohella muun muassa kirjailijan henkilökohtainen yli 700 nidettä sisältävä kirjakokoelma sekä alkuperäinen Olivetti-kirjoituskone. Näyttely on avoinna yleisölle kirjaston aukioloaikoina sekä opastetuilla kierroksilla.

* Pääsymaksullinen kohde on avoinna yleisölle juhannusviikolla, Pentinkulman päivien aikaan sekä opastettujen kierrosten yhteydessä.

www.kotimaassa.fi


N

uutajärven perinteikkään lasitehtaan uunit sammuivat maaliskuun alussa, kun teollinen tuotanto siirrettiin Iittalaan. Lasista jo yli 220 vuotta elänyt kylä taiteilijoineen ja käsityöläisineen luo nyt rohkeasti uutta identiteettiä.

Kesäkauden kohokohtia: 30.5.–31.8. Kesänäyttely Hulluus ja hurmio 29.6. Lasten päivä Lasikylässä 12.7. Glass Village People 6.9. Lasivitriini 12.–14.9. Urjala soikoon!

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

28

Vesilahden Mervi Lumia päihitti lähiseudun muut kunnanvaltuustojen puheenjohtajat kuplanpuhalluskisassa, ja huikea tulos sai Alma Jantusenkin riemastumaan. Kuva: Markus Elo


Kun kylä on yli 220 vuotta rakentunut lasitehtaan ympärille, voisi kuvitella, että tehtaan lopettaminen lamauttaisi ja autioittaisi kylän. Mutta Nuutajärvi ei lamaannu, eikä sen hehku himmene: kyläläisillä on vireä ote Nuutajärven kehittämiseen ja uuden identiteetin etsimiseen. Lasikylässä ei ole pienintäkään aikomusta antaa periksi. – Nuutajärvi on Suomen ja maailmankin mittakaavassa hyvin ainutlaatuinen paikka – toista samanlaista ei ole missään muualla, sanoo Hehkuva Nuutajärven lasikylä -hankkeen kehitysvastaava Laura Jänisniemi. – Ei tällaisen kokonaisuuden voi antaa kuihtua pois ja jäädä unohduksiin. Tavoitteenamme on kehittää Nuutajärveä eläväksi elämyskeskukseksi, jossa säilytetään käsillä tekemisen kulttuuria.

Kierrokselle historiaan Nuutajärvellä jatkaa toimintaansa Iittala Outlet, samoin matkailijoille tutuksi tullut Lasimuseo Prykäri, uudelta nimeltään Designmuseo Nuutajärvi, mutta Laura Jänisniemen mukaan Lasikylä on enemmän kuin pelkkä ostos- ja näyttelypaikka: tulevaisuuden Nuutajärvi on kokonaisuus, joka tarjoaa kävijöille suomalaista kulttuuria, teollista historiaa ja elämyksiä oman tekemisen kautta. – Ryhmille Nuutajärvi tarjoaa opastettuja kierroksia, joiden aikana tutustutaan upeaan miljööseen ja Nuutajärven historiaan. Uusin matkailutuotteemme Lasinpuhaltajan kierros vie kävijät oikean lasinpuhaltajan johdolla ihan lasihyttiin asti tutustumaan konkreettisesti lasinpuhallukseen, Jänisniemi kertoo. – Toiminta ei kuitenkaan ole vain näytösluonteista. Opastettujen kierrosten lisäksi ryhmille on tilauksesta tarjolla työpajoja,

Perinteikäs Nuutajärvi Matleena Ikonen

joissa kävijät pääsevät itse työstämään materiaaleja: Nuutajärvellä pääsee kokeilemaan vaikkapa lasinpuhallusta, taontaa tai valmistamaan lasihelmiä. Hienosta hetkestä jää muistoksi ihan itse tehty tuote – vaikkapa tuoppi tai maljakko, joka viimeistellään kaiverretulla tekijän nimellä ja päivämäärällä.

Elämykset syntyvät itse tehden Jänisniemi uskoo, että elämyksellisille palveluille on nykymaailmassa tilausta, ja yhtenä kohderyhmänä ovat yritysten tykyryhmät. – Tavaran kerääminen alkaa nykyään olla epämuodikasta – ihmiset arvostavat itse tehtyjä, ainutlaatuisia tuotteita sekä pysähtymisen ja rauhoittumisen elämyksiä. – Käsillä tekeminen on parasta arjen kiireistä irrottautumista. Silloin aivot saavat levätä, Jänisniemi sanoo. Tyky-ryhmien lisäksi Nuutajärvi on oiva kohde myös leirikoululaisille ja muille koululaisryhmille. Sinne on helppo tulla päiväretkelle, sillä Tampereelta Nuutajärvelle ajaa tunnissa, Helsingistä ja Turustakin parissa tunnissa.

luo uutta identiteettiä

Vaativat lasiesineet syntyvät yleensä tiimityönä. Matti Vilppulan, Alma Jantusen ja Johannes Rantasalon yhteistyö sujuu miltei sanattomassa yhteisymmärryksessä. Kuva: Laura Jänisniemi

29

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie Kohti uutta vanhasta ammentaen Lasikylän nykypäivä pohjautuu pitkään historiaan, ja vanhat rakennukset ovat edelleen käytössä näyttely-, myymälä- tai työtiloina. Niissä toimii useita vireitä pienyrityksiä, joissa seppä, taidemaalari, tekstiilitaitaja, keraamikot ja lasinpuhaltajat ylläpitävät kylän vahvoja taiteen ja käsityöläisyyden perinteitä. Kävijälle jo pelkkä miljöö on elämys: kun kulkee kylällä pitkin lasitehtaan työntekijöiden yli 200 vuoden ajan käyttämiä reittejä, voi hyvin kuvitella, miten tiivis yhteisö kylässä on asunut, elänyt ja tehnyt työtä yhdessä. Kotimaisen käsityötaidon liekki palaa Nuutajärvellä edelleen vahvana. Pieni 300 asukkaan kylä metsien ja järvien rauhallisessa sylissä tekee töitä sydämellä ja intohimolla, tavoitteenaan tarjota jatkossakin suomalaisille parasta kotimaista käsityötaitoa. Lea Swantz on tuonut Suomeen ns. lampputekniikan, jolla valmistetaan helmiä ja pieniä esineitä. Lyhyt helmenteon alkeiskurssi sopii mainiosti aikuisryhmille. Kuva: Laura Jänisniemi

Nuutajärvellä on kuitenkin mahdollista myös yöpyä. Aivan kylän keskustassa sijaitsevassa Majatalo Taikayössä on majoitustilaa 20 hengelle kahdeksassa huoneessa, joissa kaikissa on oma wc ja suihku. Majatalosta aukeavat näkymät suoraan historialliseen kylämiljööseen ja lasimaailmaan. Myös ruokailut järjestyvät isommillekin ryhmille, joten halutessaan kylässä voi hyvin viettää muutamankin päivän. Majatalossa on myös kokoustilat, ja mikäpä olisikaan inspiroivampi ympäristö kokoukselle kuin satoja vuosia luovuutta uhkunut Nuutajärven Lasikylä!

Metsien takaa maailmanmaineeseen

www.nuutajarvi.fi

Uusi lasinen sukupolvi Nuutajärveltä katsottuna suomalaisen lasiosaamisen tulevaisuus näyttää hyvältä. Kylässä toimii lasikoulu, joka tarjoaa valtakunnallista ammatillista koulutusta. Ammattiopisto Tavastian hallinnoimassa oppilaitoksessa kasvaa uusi suomalainen lasitaitajien sukupolvi, joka puhaltaa, hioo ja käsittelee lasia samalla kunnioituksella kuin taitajat Nuutajärven tehtaan paksujen seinien suojassa jo kauan. Lukukausien aikana yleisöllä on arkipäivisin mahdollisuus seurata opiskelijoiden työskentelyä lasihytissä.

Varaukset: Ryhmäopastukset ja historiakierrokset

p. 020 439 3527

Majoitus, ryhmien kahvitukset ja ruokailut p. 040 935 4277 ja 040 935 4232

Nuutajärvi on kehittynyt yli 200 vuoden aikana tiettömien taipaleiden takana sijaitsevasta metsäisestä kylästä koko maailman tuntemaksi, korkeatasoisen taide- ja käyttölasin kodiksi. Pitkään historiaan mahtuu monia värikkäitä vaiheita, vaikutusvaltaisia omistajasukuja ja suomalaisen muotoilun huippunimiä. Mm. Oiva Toikka ja Kaj Franck ovat olleet myötävaikuttamassa paitsi suomalaisen lasitaiteen, myös Nuutajärven kylän kehittymiseen. Nuutajärvellä on ollut merkityksensä myös muun suomalaisen elinkeinoelämän syntymisessä: mm. Stockmannin tavaratalo sai alkunsa Nuutajärven lasimyymälän perustamisesta Helsinkiin. Nuutajärven tulikuumien uunien kidoista ovat maailman markkinoille lähteneet niin Kivi-tuikut, Mariskoolit kuin Oiva Toikan kuulut linnutkin. Pieni kylä Pirkanmaan perukoilla on näytellyt suurta roolia suomalaisen kulttuurin, käsityöosaamisen ja kansainvälisen maineen kehittymisessä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Lasikylän kauneimmat rakennukset on rakennettu 1800-luvun puolivälissä sveitsiläistyyliin. Taitavia puurakentajia tuotiin Urjalaan mm. Pohjanmaalta. Kuva: Markku Salo.

30


Katolla tai kadulla, Suomessa, Afrikassa tai Intiassa. Urjala soikoon! -tapahtuman taiteellinen johtaja, viulisti-alttoviulisti Teemu Kupiainen on aina kotonaan, kun mukana ovat oma soitin ja Bach.

Uusi musiikkitapahtuma elävöittää Lasikylää

Urjala soi

ruokaa, teatteria ja valokuvia Matleena Ikonen

N

uutajärven lasitehdasmiljöö tarjoaa rouhean ja inspiroivan miljöön erilaisille tapahtumille. Pienessä kylässä tapahtuukin isoja asioita, sillä Nuutajärven vuoteen mahtuu tapahtumia lähes joka kuukaudelle. Moniaistinen kokemus Tämän vuoden syyskuussa järjestetään ensimmäistä kertaa Urjala soikoon! -tapahtuma, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla erilaiset taiteen muodot: musiikkia, valokuvaa, teatteria, lasitaidetta ja ruokaa. Tapahtuman puuhanainen Laura Jänisniemi kertoo, että Urjala soikoon! on ”moniaistinen kokemus”.

– Tavoitteenamme on luoda aivan uudenlainen tapahtuma, joka kiinnostaa perinteisen klassisen musiikin harrastajia ja ystäviä, mutta saa liikkeelle myös alaa tuntemattomat, muista taiteenlajeista kiinnostuneet ihmiset, Jänisniemi kuvailee.

Huipputiimillä taide-elämyksiä Urjala soikoon! koostuu klassisen ja jazzmusiikin konserteista, joihin yhdistetään muita taide-elementtejä. Konserteissa nähdään mm. Stefan Bremerin valokuvia ja nautitaan huippukokki Markus Aremon loihtimista ruuista. Syyskuisen viikonlopun aikana nähdään myös teatteritaidetta, kun Dostojevskin Idiootin tapahtumat tuodaan osaksi musiikkitapahtumaa. Kokonaisvaltaisia taide-elä-

31

Stefan Bremer

myksiä täydentää kiehtova ja historiallinen tehdasmiljöö. Tapahtuman taiteellinen johtaja on viulisti ja Sibelius-Akatemian lehtori Teemu Kupiainen, joka yhdessä Laura Jänisniemen ja Markus Aremon kanssa haluaa tuoda klassisen ja jazz-musiikin suomalaiset huippuosaajat yhteen muiden taiteenalojen kanssa ja saavuttaa uudenlaisia yleisöjä. Nuutajärven lasikylän lisäksi konsertteja järjestetään Urjalan keskustassa. Urjala soikoon! -tapahtumaa vietetään Urjalassa 12.–14.9.2014. www.urjalasoikoon.fi

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

K

irjallisuustapahtuma Pentinkulman päiviä vietetään kesällä Urjalassa nyt jo 37. kerran 27.7.–3.8.2014.

Väinö Linnan jalanjäljillä Matleena Ikonen

Kirjallisuuden ystävät, harrastajat ja ammattilaiset kokoontuvat vuosittain heinäelokuun vaihteessa Urjalaan Pentinkulman päiville. Väinö Linnan innoittamana syntynyt, kahdeksanpäiväinen tapahtuma on muodostunut harrastaja- ja ammattikirjoittajien sekä lukijoiden kohtaamispaikaksi, jossa keskustellaan, kuunnellaan, luetaan ja tavataan samanhenkisiä ihmisiä.

Eija Haapalainen

– Mielen sairaudet ovat kautta aikojen olleet keskeinen aihepiiri klassisessa näytelmäkirjallisuudessa aina Shakespearesta lähtien, ja toisinaan myös kirjoittaminen itsessään muistuttaa mielen häiriötä, kuvailee Pentinkulman päivien toiminnanjohtaja Outi Sippo-Purma. – Toisaalta kirjallisuus voi herättää myös lukijassa hurmaa ja huumaa. Vaikka nykyään tunnutaan suosivan lyhyitä, tiiviitä ja jopa huolimattomia tekstejä, nykylukijakin kaipaa kiinnittymistä suuriin tarinoihin ja pysyviin fiktiivisiin maailmoihin.

Hulluutta, huumaa Suomalaisten hyvin tunteman ja rakastaman Väinö Linnan tuotanto ja elämä on Pentinkulman päivien kehysteema, mutta kaikki tapahtuman ohjelma ja sisältö eivät suinkaan liity suoranaisesti Linnaan. Tänä vuonna Pentinkulman päivillä eletään ”reunalla” sillä tapahtuman teemana on Tekstin hurmaa, mielen maisemia: teeman puitteissa tarkastellaan kirjallisuudessa kuvattuja poikkeavia mielentiloja, kuten hurmiota, harhoja ja mielisairauksia.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Kotimaisia kärkinimiä Teema näkyy tapahtuman kirjallisuuskeskusteluissa, kirjailijavieraiden puheenvuoroissa, paneeleissa, kirjoituskursseilla ja työpajoissa. Mielen syövereihin sukeltavat mm. kirjailija-ohjaaja Juha Hurme, tutkija Petteri Pietikäinen, kirjailija JP Koskinen, kirjailijakäsikirjoittaja Kirsti Manninen sekä kirjailija, uutisankkuri ja uutispäällikkö Matti Rönkä.

32

Perinteissä perjantai-illan runoillassa nähdään Aulikki Oksasen runouteen pohjaava runo-laulukonsertti Helise taivas, jonka keskeisinä aiheina ovat rakkaus, aika ja maailma, metsät, myytit ja villieläimet. Oksasen runoja esittää hänen itsensä lisäksi laulaja Vuokko Hovatta, ja konserttia säestää Zarkus Poussa. Esityksessä kuultavia lauluja ovat säveltäneet musiikin huippunimet Kaj Chydenius, Kerkko Koskinen ja Tuure Kilpeläinen. Luvassa on taatusti kylmiä väreitä, suuria tunteita – ehkä hurmiota ja huumaakin.

Tartu mikkiin Kirjallisuuden lisäksi Pentinkulman päivillä nautitaan kulttuurista myös laajemmin: perjantain ja lauantain välisenä yönä järjestetään suosittu ulkoilmaelokuvanäytös, ja lauantai-illan Torpparin auringossa -tansseissa laitetaan jalalla koreasti. Tänä vuonna tanssiilta on myös pöytälaatikkorunoilijoiden tilaisuus, sillä tanssien yhteydessä järjestetään runonlausuntaa avoin mikki -periaatteella. Jokaisella halukkaalla on siis mahdollisuus lausua julkisesti omaa runouttaan, taatusti asiantuntevan yleisön edessä. www.pentinkulmanpaivat.fi


Pentinkulman päivät 27.7.−3.8.2014 Urjalassa TIEDUSTELUT JA LIPUT p. 040 335 4213 pentinkulmanpaivat@urjala.fi

www.pentinkulmanpaivat.fi

Mukana mm.

ana:

maaa, r u h n i t s k e T len maisemi mie

2014 teem

· Juha Hurme · Vuokko Hovatta · JP Koskinen · Kirsti Manninen · Aulikki Oksanen · Matti Rönkä · Tuija Välipakka

Koko vuosi kotimaan matkailua 27 eurolla! Matkaile Suomen ympäri, mielenkiintoisimmmat kohteet kotiovellesi 5 kertaa vuodessa!

Tutustu Suomen vanhimman lasikylän taiteilijoihin ja käsityöläisiin ainutlaatuisessa miljöössä. Lumoudu tulen hehkussa lasiuunin ja ahjon äärellä ja inspiroidu kokeilemaan kädentaitoja ammattilaisten ohjauksessa.

Kestotilaus

27€/vuosi Määräaikainen

30€/vuosi

Esimakua Lasikylän tarjoamista elämyksistä:

www.nuutajarvi.fi

Tilaa netistä: www.kotimaassa.fi/tilaus tai puh. 044 702 1212

Varaukset: Ryhmäopastukset ja historiakierrokset 020 439 3527 Majoitus, ryhmien kahvitukset ja ruokailut 040 935 4277 ja 040 935 4232

Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely Talonpoikaismuseo

Yli-Kirralla Rasintie, 31900 Punkalaidun

28.-29.6.2014

Portit auki La ja Su klo 10-17 Liput: 12e, kouluikäiset 2e Puh. 02-7674 111, 040-1990 680

www.koiramaentalo.fi 33

Olkiluoto

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

34


Saariston Rengastie Skärgårdens Ringväg – seikkailu saarelta saarelle Pori - Björneborg 110 km

Saariston Rengastie on valtakunnallinen matkailutie, jolla ajomatkaa kertyy vähän yli 200 kilometriä. Rengastie tarjoaa mahdollisuuden tutustua Turun saaristoon ilman omaa venettä. Saarelta toiselle kuljetaan sekä siltoja pitkin että maantielauttojen, lossien ja yhteysalusten kyydillä. Mielenkiintoinen reitti on suosittu myös pyöräilijöiden keskuudessa.

8 E8

Matkan suunnittelussa kannattaa huomioida lauttojen aikataulut, jottei aika kulu turhaan jatkoyhteyden odotteluun lauttarannassa, kun saaristossa kuitenkin olisi runsaasti nähtävää ja koettavaa. Lauttojen kesäaikataulut on tämän teeman yhteydessä.

Kesäisin Rengastien lenkin voi kulkea ympäri, jolloin yhteysalus liikennöi myös Houtskarin ja Iniön välillä. Muina vuodenaikoina on palattava takaisin myötäpäivään matkattaessa Houtskarista ja vastapäivään kuljettaessa Iniöstä. Saariston kaikki vuodenajat ovat kuitenkin vaivanarvoista nähtävää!

35

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Houtskari – Iniö Mossalan lossi

Saariston Rengastie Skärgårdens Ringväg

Kivimon lossi Lauttavälin pituus: 169 m, matkan kesto 5 min. Lähtö: Roxlaxin Såglot, Houtskari Tulo: Kivimon lossiranta Lossi liikennöi tarvittaessa.

Lauttamatkan pituus: 354 m, matkan kesto 5 min. Lähtö: Björkön lossiranta, Houtskari Tulo: Mossalan lossiranta, Houtskari Lossi liikennöi tarvittaessa.

Huom! liikennöi vain kesäkaudella ja on maksullinen. Lauttavälin kesto: 50 min. Lähtö: Houtskarin Mossala, jossa ravintola ja majoitusmahdollisuuksia Tulo: Kestiön lossiranta, Iniön Dalen, jossa ei palveluja

Tauot: 9:10–9:30, 11:40–12:00, 17:10–17:30 ja 20:10–20:30

KUSTAVI

Hak Laupunen Kannvik

Tauot: 9:10–9:30, 11:40–12:00, 17:10–17:30 ja 20:10–20:30

INIÖ puh. 0400 320 049 Henkilöautojen lukum äärä n. Mossalan lossi puh. 040 553 1534

Lauttavälin pituus: 9500 m, matkan kesto 30–35 min. Lähtö: Galtby, Korppoo, jossa kioski, pubi ja WC Tulo: Kittuis, Houtskari, jossa kesäkioski, pub, kahvila, WC sekä majoitusmahdollisuuksia

Dalen

27

HOUTSKÄR HOUTSKARI

Galtb Kittuis

KORPO KORPPOO

Korppoo – Houtskari puh. 0400 292 691 Henkilöautojen lukumäärä n. 14

Nauvo – Korppoo Lauttavälin pituus: 792 m, kesto n. 5-10 min. Lähtö: Pärnäs, Nauvo, jossa elintarvikekauppa, ravintola ja WC Tulo: Retais, Korppoo, jossa ei palveluja

puh. 0400 114 291 Henkilöautojen lukumäärä n. 65

puh. 0400 533 461 Henkilöautojen lukumäärä n. 27

puh. 0400 86 4 268 Henkilöautoje n lukumäärä n. 30 Kuva: Paraisten kaupunki

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

TAIV

36

puh. 0400 882 614 Henkilöautojen lukumäärä n. 16

R


TURVALLISUUOHJEITA MATKUSTAJILLE

Skagenin lossi Iniö – Kustavi

Lauttavälin kesto: Noin 5 min. Lähtö: Iniön Skagen. Ei palveluja Tulo: Iniön Jumo. Ei palveluja Lautta: Vikare puh. 0400 320 093 Henkilöautojen lukumäärä n. 52

VASSALO

Lauttavälin kesto: 25–30 min. Huom. keskipäivällä liikennöintitauko Lähtö: Iniön Kannvik, Jumo, läheisyydessä kahvila ja WC Tulo: Heponiemi, Kustavin Laupunen, ei palveluja, läheisyydessä sekä Kustavin Käsityökylä että Peterzens palveluineen

ASKAINEN

kkenpää

Aja saapuessasi oikeanpuolimmaiselle kaistalle. Pysähtyessäsi jonon päähän pysäytä tien oikeaan reunaan, jotta etuajo-oikeutetut ajoneuvot voivat turvallisesti ohittaa jonon. Vältä joutokäyntiä, sammuta ajovalot. Moottoripyöräilijätkään eivät saa ohittaa jonoa ilman etuajo-oikeutta. Sulje matkailuajoneuvon kaasupullojen pääventtiilit.

Lautta: m/s Aurora

Maantielautalla Aja lautalle ja siltä pois vasta, kun valot sen osoittavat ja puomit ovat ylhäällä.

MERIMASKU

KAARINA

RYMÄTTYLÄ Röölä Seili

NAGU NAUVO

Lillmälö

Lautalle ajetaan ensin oikeanpuoleiselle, sitten vasemmalle kaistalle tai kuten henkilökunta tai liikennevalot opastavat (raskaat ajoneuvot keskelle). Varmista poistumismahdollisuus ainakin ajoneuvon toiselta sivulta. Lukitse käsijarru, sammuta ajovalot ja pysäytä moottori. Poistu ajoneuvosta vasta kun lautta on liikkeellä.

PARAINEN PARGAS

Hanka Prostvik

Pärnäs

Retais

Hiljennä vauhtia ajoissa.

NAANTALI TURKU

Velkua

by

Lauttarannassa

Moottoripyörien ja muiden kaksipyöräisten tulee pysyä pystyssä koko matkan ajan. Maantielautalta poistutaan pääsääntöisesti tulojärjestyksessä.

Parainen – Nauvo

Tupakointi on pääsääntöisesti kielletty koko lautalla, myös ajoneuvoissa.

Lauttavälin pituus: 1664 m, kesto 15 min. Lähtö: Lillmälö, Parainen, jossa grillikioski ja WC Tulo: Prostvik, Nauvo, jossa grillikioski ja WC

puh. 0400 127 999 Henkilöautojen lukumäärä n. 66

puh. 0400 110 114 Henkilöautojen lukumäärä n. 54

37

Mahdollisessa hätätilanteessa toimi henkilökunnan ohjeiden mukaan. Pelastusliivit sijaitsevat autokannen välittömässä läheisyydessä.

puh. 0400 152 326 Henkilöautojen lukumäärä n. 30

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie Pargas/Parainen Nagu/Nauvo 02.06. – 31.08.2014 Pargas/Parainen à Nagu/Nauvo

Nagu/Nauvo Pargas/Parainen Nagu/Nauvo à Pargas/Parainen

Må/Ma-To/To

Må/Ma-To/To

0 1 2 3 4 5 6 7

8

9

10

Sommar 2.6-31.8.2014 Kesä

11 12

13 14

15

16

17

18

19

20 21 22 23

00 00 00 00 00 50 20 00 30 40 00 15 30 45 00 15 (1 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 45 00 15 30 45 00 15 30 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 15 30 45 00 15 10 40 10

Fredag/ Perjantai 0 00 1 00 2 00 3 00 4 00 50 5 20 6 00 30 40 7 00 15 30 45 8 00 15 (1 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 15 45 12 00 15 30 45 13 00 15 30 14 00 15 30 45 15 00 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 15 30 45 21 00 15 22 10 40 23 10

Lördag/ Lauantai 0 00 1 00 2 00 3 00 4 00 50 5 20 6 00 30 40 7 00 15 30 45 8 00 15 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 15 45 12 00 15 30 45 13 00 15 30 14 00 15 30 45 15 00 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 15 30 45 21 00 15 22 10 40 23 10

Helgdagar/ Pyhäisin 0 00 1 00 2 00 3 00 4 00 50 5 20 6 00 30 40 7 00 15 30 45 8 00 15 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 15 45 12 00 15 30 45 13 00 15 30 14 00 15 30 45 15 00 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 15 30 45 21 00 15 22 10 40 23 10

Tilläggsförklaringar på sidan 4.

Korpo/Korppoo Houtskär/Houtskari Korpo/Korppoo à Houtskär/Houtskari

Lisäselvityksiä sivulla 4.

10

Må/Ma-To/To 6 7 8 10 11 12 13 15 16 18

15 S 35 S 45 M 10 S(1 25 S 40 S 55 M 10 S 40 S 05 M(10 40 S 21 05 S 23 00 *S(2 24 00 *S(2

Fredag/ Perjantai

Lördag/ Lauantai

6 7 10 11 12 13 15 16 17 18 19 21 23 24

6 8 10 11 12 13 15 16 17 18 21 23 24

15 S 35 S 10 S(1 25 S 40 S 55 M 10 S 40 S 25 M 40 S 20 M 05 S 00 *S(2 00 *S(2

Helgdagar/ Pyhäisin

15 *S(4 15 S 10 S 25 S 40 S 55 M 10 S 40 S 20 M(10 40 S 05 S 00 *S(2 00 *S(3

10) Dessa avgångar endast under perioden 16.6.-3.8. Nämä lähdöt vain ajalla 16.6.-3.8.

15 *S(4 15 S 10 S 25 S 45 S 55 M 10 S 50 S 10 M 55 S 21 00 S 23 00 *S(2 24 00 *S(2 6 8 10 11 12 13 15 16 18

0 1 2 3 4 5 6 7

8

9

10

11 12

13 14

15

16

17

18

19

20 21 22 23

Fredag/ Kotimaan matkailun Perjantai erikoislehti

Må/Ma-To/To 5 6 8 9 10 12 13 14 15 17 18 19 21 23

6 7

30 *M(4 15 M

6 7

30 *M(4 15 M

30 *S(4 50 S 15 S 20 M 45 S 00 S 15 S(1 30 M 45 S 15 S 40 M(10 15 S 40 S 30 *S(2

Fredag/ Perjantai

Lördag/ Lauantai

30 *S(4 50 S 15 S 45 S 00 S 15 S(1 30 M 45 S 15 S 00 M 15 S 50 M 21 40 S 23 30 *S(2

5 6 8 10 12 13 14 15 17

5 6 8 10 12 13 14 15 17 18 19

20.6. Midsommarfredag gäller lördagens tidtabell Juhannusperjantaina voimassa lauantain aikataulu

Lördag/ Lauantai • Nro 3/2014 7 9

30 *S(6 00 M

Lördag/ Lauantai 0 15 1 15 2 15 3 15 4 15 5 05 45 6 25 45 7 05 15 30 45 8 05 15 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 15 30 12 02 15 30 45 13 00 15 45 14 00 15 30 45 15 00 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 00 32 47 21 00 15 55 22 25 57 23 37

Helgdagar/ Pyhäisin 0 15 1 15 2 15 3 15 4 15 5 05 45 6 25 45 7 05 15 30 45 8 05 15 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 HOUTSKÄR 15 HOUTSKARI 30 12 02 15 30 45 13 00 15 45 14 00 15 30 45 15 00 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 00 32 45 21 00 15 55 22 25 57 23 37

Färjtidtabeller fö Saaristotien Saaristotienlala 1.1.2014Färjtidtabeller fö

Houtskär/Houtskari Korpo/Korppoo Houtskär/Houtskari à Korpo/Korppoo

Korpo/Korppoo àNorrskata Må/Ma-To/To

15 15 15 15 15 05 45 25 45 02 15 30 45 05 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 02 15 30 45 00 15 45 00 15 30 45 00 (1 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 15 30 45 00 32 45 00 15 55 25 57 37

Fredag/ Perjantai 0 15 1 15 2 15 3 15 4 15 5 05 45 6 25 45 7 02 15 30 45 8 05 15 30 45 9 00 15 30 45 10 00 15 30 45 11 00 15 30 12 02 15 30 45 13 00 15 45 14 00 15 30 45 15 00 (1 15 30 45 16 00 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 30 45 19 00 15 30 45 20 00 32 45 21 00 15 55 22 25 57 23 37

Helgdagar/ Pyhäisin

30 *S(4 50 S 50 S 45 S 00 S 15 S 30 M 45 S 15 S 55 M(10 19 15 S 21 40 S 23 30 *S(2

5 6 8 10 12 13 14 15 17 18 19 21 23

30 *S(4 50 S 50 S 45 S 05 S 20 S 30 M 45 S 30 S 45 M 30 S 35 S 30 *S(2

Andra tilläggsförklaringar på sidan 4. Muut llsäselvitykset sivulla 4. S = Stella M = Mergus

Norrskata àKorpo/Korppoo

Helgdagar/ Pyhäisin 7 9

30 *S(6 25 S

Må/Ma-To/To 5 6

55 *S(4 50 *M(4

Fredag/

38 Perjantai 5 6

55 *S(4 50 *M(4

Lördag/ Lauantai 5 7

55 *S(4 50 *S(6

Helgdagar/ Pyhäisin 5 7

55 *S(4 50 *S(6

Skärgårdens Ringväg Saariston Rengastie

NORRSKATA Olofsnäs Kittuis

�20 min

30-35 min Galtby

7 km Retais

KORPO KORPPOO �5 min

Pärnäs

N N

Aikataulut / Liikennetiedotteet / Vår/Höst 17.4.-1.6.2014 & 1.9.-

Vinter 1.1.-16.4.2014 & 27.10-31.12.2

www.fin

Somma

Houtskari (Mossala) 01.06. – 31.08.2014

Iniö (Dalen)

m/s Antonia Tel./Puh. 0400-320 049 Lähtö/Avgång Ma-La/ Må-Lö Mossala 9.00 Dalen 11.15

Su/Sö

Mossala Dalen

12.15 13.15

12.15 13.15

Mossala Dalen

14.15 15.15

14.15 15.15

Mossala Dalen

16.15 17.45

16.15 17.45

Juhannusliikenne/Midsommartrafik 21.6. su aikataulu/sö tidtabell


Nagu/Nauvo Korpo/Korppoo 02.06. Nagu/Nauvo – 31.08.2014 à Korpo/Korppoo Må/Ma-To/To

ör Skärgårdsvägen utta-aikataulut autta-aikataulut ö-31.12.2014 r Skärgårdsvägen ÅBO TURKU

(7

0 1 2 3 4 5 6 7 8

9

S:T KARINS KAARINA 10 16 km

Lillmälö �10 min

17 km

PARGAS PARAINEN

NAGU NAUVO

12 13 14

Högsar

Tidtabeller Trafikmeddelanden: -26.10 2014 Kevät/Syksy

2014 Talvi

ferries.fi

15 16

17

ar 2.6-31.8.2014 Kesä

18

Säkerhet / Turvallisuus / Safety

19

20 21

22 23

Iniö (Kannvik)

Lördag/ Lauantai 0 45 *(7 1 45 *(7 2 45 *(7 3 45 *(7 4 45 *(7 5 07 *(7 37 *(7 57 *(7 6 20 *(7 40 *(7 7 00 15 42 57 8 12 30 52 9 07 22 37 52 10 07 27 52 11 07 22 37 12 22 37 55 13 10 27 45 14 07 22 37 55 15 17 37 52 16 07 22 37 52 17 10 37 52 18 10 22 50 19 07 22 37 55 20 10 25 50 21 07 22 37 52 22 45 23 15 45

Kustavi (Heponiemi)

Kesä/Sommar 17.6. – 11.8.2014

Aikuiset/Vuxen 8€ Lapset/Barn 4-11 v/år 4€ Ajoneuvot (sis. hlömaksut /Fordon inkl. personavgifter) Henkilöauto/Personbil 35 € As.auto,-vaunu/Husbil,-vagn 70€ Linja-auto/ Buss, Kuorma-auto/ Lastbil 130 € MP, mopedi/MC, moped 25 € Polkupyörä/cykel 15 € Ajoneuvojen tulee olla lastausvalmiina 10 min ennen lähtöaikaa, etuajo-oikeus ELY-keskuksen luvalla. Fordonen bör vara klara för inlastning 10 min. före avgångstiden, förtur enligt NTM-centralens tillstånd. Suomen Saaristovarustamo Oy Finlands Skärgårdsrederi AB

Må/Ma-To/To 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10 11

12 13 14

15 16

17

18

19 20 21

22 23

(7

40 * 40 *(7 40 *(7 40 *(7 30 *(7 00 15 50 10 30 50 07 35 55 12 25 45 00 15 30 45 00 20 40 00 15 30 45 30 45 02 20 42 00 15 (1 30 45 10 25 45 00 (1 15 30 45 00 15 30 45 00 15 42 58 15 30 45 02 17 40 00 15 30 45 25 05 30

Fredag/ Perjantai 0 40 *(7 1 40 *(7 2 40 *(7 3 40 *(7 4 30 *(7 5 00 15 50 6 10 30 50 7 07 35 55 8 12 25 45 9 00 15 30 45 10 00 20 40 11 00 15 30 45 12 30 45 13 02 20 42 14 00 15 (1 30 45 15 10 25 45 16 00 (1 15 30 45 17 00 15 30 45 18 00 15 42 58 19 15 30 45 20 02 17 40 21 00 15 30 45 22 25 23 05 30

Lördag/ Lauantai 0 40 *(7 1 40 *(7 2 40 *(7 3 40 *(7 4 30 *(7 5 00 *(7 15 *(7 50 *(7 6 10 *(7 30 *(7 50 7 07 35 50 8 05 20 45 9 00 15 30 45 10 00 20 40 11 00 15 30 45 12 30 45 13 02 20 35 14 00 15 30 45 15 10 25 45 16 00 15 30 45 17 00 20 45 18 00 15 42 58 19 15 30 45 20 02 17 40 21 00 15 30 45 22 25 23 05 30

Helgdagar/ Pyhäisin 0 40 *(7 1 40 *(7 2 40 *(7 3 40 *(7 4 30 *(7 5 00 *(7 15 *(7 50 *(7 6 10 *(7 30 *(7 50 7 07 35 50 8 12 30 9 00 15 30 45 10 00 20 40 11 00 15 30 12 15 30 45 13 02 20 42 14 00 15 30 45 15 10 25 45 16 05 30 45 17 00 20 45 18 00 15 30 55 19 15 30 45 20 10 25 45 21 05 25 45 22 25 23 05 30

Suomen Saaristovarustamo Oy Finlands Skärgårdsrederi Ab m/s Aurora Tel./Puh. 0400 320 093

Avgång/Lähtö Må / Ma Ti / Ti On / Ke To / To Fr / Pe Lö / La Sö / Su Kannvik 06.30 06.30 06.30 06.30 06.30 Tilläggsförklaringar på sidan 4. Kannvik 07.30 07.30 07.30 07.30 07.30 07.30 Lisäselvityksiä sivulla 4. Kannvik 09.30 09.30 09.30 09.30 09.30 09.30 09.30 Kannvik 11.00 11.00 11.00 11.00 11.00 11.00 11.00 Kannvik 14.45 14.45 14.45 14.45 14.45 14.45 14.45 Kannvik 15.55 15.55 15.55 15.55 15.55 15.55 15.55 Kannvik 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 18.00 17.10 Kannvik 20.30 20.30 20.30 20.30 20.30 19.15 Heponiemi 07.00 07.00 07.00 07.00 07.00 Heponiemi 8.10 8.10 8.10 8.10 8.10 8.10 Heponiemi 10.10 10.10 10.10 10.10 10.10 10.10 10.10 Heponiemi 11.45 11.45 11.45 11.45 11.45 11.45 11.45 Heponiemi 15.20 15.20 15.20 15.20 15.20 15.20 15.20 Heponiemi 16.30 16.30 16.30 16.30 16.30 16.30 16.30 Heponiemi 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 19.00 18.30 Heponiemi 21.00 21.00 21.00 21.00 21.00 19.55 V uoro varattu vaarallisten aineiden kuljetuksiin, matkustajamäärä rajoitettu / Turen reserverat för transport av farliga ämnen, begränsat passagerarantal 20.6. La aikataulu / Lö tidtabell (juhannusaatto/midsommarafton)

Kuljetusmaksut/Transportavgifter

Helgdagar/ Pyhäisin 0 45 *(7 1 45 *(7 2 45 *(7 3 45 *(7 4 45 *(7 5 07 *(7 37 *(7 57 *(7 6 20 *(7 40 *(7 7 00 15 42 8 00 22 52 9 07 22 37 52 10 07 27 52 11 07 22 12 07 22 37 52 13 10 30 52 14 07 22 37 55 15 17 37 52 16 22 37 52 17 10 37 52 18 07 22 37 19 07 22 37 55 20 17 37 52 21 15 37 52 22 45 23 17 45

39

Sommar 2.6-31.8.2014 Kesä

Prostvik

27 km

11

45 * 45 *(7 45 *(7 45 *(7 45 *(7 07 37 57 20 40 00 17 42 05 20 30 52 (1 07 22 37 52 07 27 52 07 22 37 22 37 55 10 27 52 07 22 37 55 17 37 52 07 22 37 52 10 22 37 50 10 22 50 07 22 37 55 10 25 50 07 22 37 52 45 15 45

Fredag/ Perjantai 0 45 *(7 1 45 *(7 2 45 *(7 3 45 *(7 4 45 *(7 5 07 37 57 6 20 40 7 00 17 42 8 05 20 30 52 (1 9 07 22 37 52 10 07 27 52 11 07 22 37 12 22 37 55 13 10 27 52 14 07 22 37 55 15 17 37 52 16 07 22 37 52 17 10 22 37 52 18 10 22 50 19 05 22 37 55 20 10 25 50 21 07 22 37 52 22 45 23 15 45

Korpo/Korppoo Nagu/Nauvo Korpo/Korppoo à Nagu/Nauvo

www.kotimaassa.fi

11


Saariston Rengastie

Saaristo-Turku-Ahvenanmaa Yli 50 valmista ryhmäretkeä: Elämyksiä merellä ja saaristoluonnossa Turussa sekä Ahvenanmaalla. Saariston herkkuja, meren ja puutarhojen antimia. Menneiden aikojen tunnelmia tervantuoksuisilla aluksilla. Maailmankuulun surrealistin taidetta Paraisilla. Seilin saari, Saariston rengastien retket, majakkaretket, Saaristomeren kansallispuisto. Viihdettä, musiikkia, teatteria ja kesäjuhlia. Ja paljon muuta. Räätälöimme retkiä myös toiveittenne mukaan.

Varaa unelmiesi loma saaristossa: Merenrantamökit, majoitusretkipaketit, pyöräilypaketit, melonta, kalastus. Tule mukaan opastetuille retkille Seiliin, lähdöt lauantaisin Nauvosta. Voit myös osallistua opastettuihin pyöräilyretkiin tai melontakursseille. Kemiönsaarella voit tulla mukaan retkille perinteisillä purjelaivoilla Örön linnakesaarelle.

Tutustu tarjontaamme netissä: www.suomensaaristovaraus.fi | puh. 02-410 6600

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

40


Turusta

Rengastielle Eeva Oksman

Turun kaupunki

S

aariston Rengastie on nimensä mukaisesti rengasmainen – jos reitille lähtee Turusta, päätyy takaisin Turkuun. Kuten koko Rengastien retkeen, Turussa vierailuunkin kannattaa varata reilusti aikaa, jotta matkasta ehtii nauttia täysin siemauksin.

Kesällä Turussa kannattaa kuljeskella pitkin Aurajoen rantaa, niin tekee moni turkulainenkin. Aurajoen itärannalla on mielenkiintoisia kulttuuri- ja historiakohteita, kuten Sibelius-museo, Tuomiokirkko, Vanha Suurtori, Aboa Vetus & Ars Nova ja Wäinö Aaltosen museo. Reippaampaa tekemistä tarjoavat vehreä Urheilupuisto Paavo Nurmi stadioneineen sekä viereinen Samppalinnan maauimala. Lomapäivän ilta sujuu mukavasti vaikkapa Samppalinnan kesäteatterissa.

dillä! ös kuuluisan Förin kyy ista ylittää Aurajoki my mu an, olla kun a uss Tur

Kaarinan kautta Paraisille Saariston Rengastietä myötäpäivään kierrettäessä Turun jälkeen saavutaan Kaarinan kaupunkiin, jonka tunnetuin matkailunähtävyys, Kuusiston piispanlinnan rauniot, sijaitsee Kuusiston saaren kärjessä. Ainutlaatuiseen kulttuuriympäristökokonaisuuteen kuuluu myös Kuusiston kartano, joka toimii taidekartanona.

Aurajoen varrelta löytyy useita ravintoloita KUSTAVI ja kahviloita sekä idyllisiä ravintolalaivoja, jotka ovat kesäisin erittäin suorittuja seu- Laupunen rustelu- ja ajanviettopaikkoja. INIÖ Aurajoen länsirannalla kulkeva Läntinen Rantakatu on osin kävelykatu, ja sen varrella voi tutustua muun muassa Apteekkimuseoon, Forum Marinumiin, Suomen Joutseneen ja Turun linnaan.

Kannvik

Dalen

TAIVASSALO

ASKAINEN

NAANTALI

Hakkenpää Velkua

Nykyään Kaarinan Kuusistossa viihtyy myös sarjakuvasankari B. Virtanen, johon liittyviä oheistuotteita voi ostaa matkamuistoksi aivan Rengastien varrella sijaitsevasta tehtaanmyymälästä. Kaarinan ja Paraisten raja ylitetään komean Kirjalansalmen sillan puolivälissä. Kirjalan saarella sijaitsevat lammastila Stentorp sekä upea Villa Rainer. Jo näitä ennen reitin varrella on opasteet Tammiluodon viinitilalle, jonne matkaa Rengastieltä on noin 13 kilometriä.

Parainen on aito saaristokaupunki, jonka rajana on joka suuntaan vesi. Kaupungin keskustaa kutsutaan Malmiksi, ja siellä TURKU on monipuoliset palvelut.

KAARINA www.visitturku.fi

MERIMASKU RYMÄTTYLÄ Röölä

www.visitkaarina.fi www.saaristo.org

Hanka

Saariston Rengastie

41

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

K

aarinassa on tarjolla kulttuuria, historiaa ja ainutlaatuista koettavaa aina tähtitaivaan salaisuuksista sarjakuvasankarin arkeen. Kuusiston Taidekartano puolestaan takaa monitaiteellisen, nautittavan kokemuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Maiju Junko

Kaarinan kaupunki

Kuusiston Taidekartano toimii toista kesää 1738 valmistuneessa kustavilaisen ajan virkatalossa, arkeologisesti kiinnostavalla alueella. Kartanoa ympäröi laaja, vanha hedelmätarha. Yhdessä Linnanraunioiden ja Kappelinmäen kanssa kohde on valtakunnallisesti merkittävä. Linnanrauniot toimivat suosittujen Piispanpäivien pääareenana elokuussa. – Kuusiston Taidekartanoon on tulossa ainutkertainen kulttuurikesä, hehkuttaa tutkija, taiteilija Merja Markkula. Monitaiteinen kokonaisuus on syntynyt avoimen teoshaun pohjalta. Tavoitteena on ollut rakentaa tässä ajassa elävän taiteen, mereltä vapaana puhaltavien tuulien, luonnonarvojen, vanhan hedelmätarhan ja kulttuurimiljöön tasa-arvoinen vuoropuhelu. Sisällä kartanon 12 huoneessa sekä pihapiirissä ja hedelmätarhassa on koettavana kolmenkymmenen taiteilijan teoksia. – Pidän tärkeänä, että osa teoksista on paikkasidonnaisia. Yleisö voi seurata teoksen syntyä, ja toiminta on monin tavoin yleisölle avointa, rvatorio Tuorlan obse

Elämyksiä

taivaan ja

henkilökohtaisten arvojen kautta koettavaa, painottaa Markkula.

Lahopuuveistoksia tulossa Lahopuuveistospuutarhan rakentaminen ja saariston äänimaiseman kartoittaminen alkavat tänä kesänä. Taidekartanoon rakentuu uusia kokonaisuuksia, kuten Simo ja Tuike Alitalon yhteisötaideteos, jossa kerätään saariston äänihavaintoja uusien Kuuluma-ääniteosten materiaaliksi. Lahopuuveistospuutarhassa puolestaan otetaan tuulen kaatamat tai lahoina kaadetut jalopuut taiteen materiaaliksi. Veistospuutarhassa taiteilijan jättämä jälki muuttuu osana biologista elämänkiertoa. Ensimmäiset teokset valmistuvat kesän 2014 aikana. Kesän näyttely Minun veteni jatkaa viime kesän teemaa Ihmiselämää ei ole ilman

kulttuuria – mitään elämää ei ole ilman vettä. Kesän aikana Taidekartanolla järjestetään

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

42

myös työpajoja ja tapahtumia. Syyskuussa kartano muuttuu eläväksi, kahdeksan taiteilijan ja muotoilijan yhteisöksi kahden viikon ajaksi. Samalla huoneisiin tulee uusi näyttely, joka on osa Konstrundan-tapahtumaa.

B. Virtasen maailmaan Sarjakuvasankari – tai antisankari – B. Virtanen kutsuu käymään Kaarinassa, Cupikan tehtaanmyymälässä. Toimistotarvikkeiden erikoisliike on toiminut jo vuodesta 1969, ja B. Virtanen liittyi seuraan syksyllä 1997, kun yritys hankki oikeudet valmistaa ja myydä B. Virtanen -oheistuotteita. Vierailulta voi ostaa kotiinviemisiksi laadukkaita ja hauskoja tuotteita aina avaimenperistä kahvimukeihin, hiirimatoista heijastimiin ja seinäkalentereista t-paitoihin ja paljon muuta.


Piknikillä Linnanraunioilla.

KUSTAVI

Tuorlassa taivas aukeaa Kaarinan Piikkiössä sijaitseva Tuorlan planetaario on osa Turun yliopiston tähtitieteen yksikköä, Tuorlan observatoriota.

Laupunen

INIÖ

Kannvik Dalen

TAIVASSALO

ASKAINEN

NAANTALI

Hakkenpää Velkua

MERIMASKU

TURKU KAARINA

RYMÄTTYLÄ

HOUTSKÄR

Röölä Hanka

Planetaariossa pääsee Saariston Rengastie elämään todeksi tähtitaivaan ilmiöitä ja syventymään tähtitieteellisten elokuvien maailmaan. Laajasta eloLähialueen vehmas luonto tarjoaa mainiot kuvavalikoimasta voi poimia vaikka Tähtien mahdollisuudet ulkoiluun. Ammattiopisto salatut elämät tai vaikkapa Universumin ihmeet. Liviassa voi tutustua esimerkiksi Seitsemän ihmettä -elokuvassa puolestaan Floristiikkataloon ja Puutarhamuseoon. esitellään antiikin ajan seitsemän ihmettä upeana animaationa, minkä jälkeen katsojan www.visitkaarina.fi ylle tuodaan vastaava kooste avaruuden syöwww.kuusistontaidekartano.com vereistä löydetyistä henkeäsalpaavan upeista näkymistä. Tuorlan alue on erinomainen kohde matkailijolle. Planetaarion lisäksi observatoriolla voi tutustua tähtitieteen tutkimukseen ja tutkimuslaitteisiin sekä kuulla mielenkiintoisia esitelmiä tähtitieteellisistä aiheista. Kävelymatkan päässä observatoriosta sijaitseva Tuorlan Majatalo tarjoaa ravitsemus- ja majoituspalveluita. Tuorlan kartanomiljöössä riittää katsottavaa.

maan välillä

Kaarinassa tapahtuu kesällä 2014 Kaarinan Kulttuurikävelyt: Piikkiö 24.5., Tuorla 7.6., Hovirinta – Mattelmäki – Koristo -reitti 14.6. ja Kappelinmäki 23.8.

17.5.–14.9. Kuusiston Taidekartano ja Teos nimeltä Kahvila 14.6. Meripäivä 6.7. ja 14.9. Kaarinan kartanopuutarhakierrokset 23.–24. 8. Piispanpäivät Kuusistossa 30.8. Muinaistulien ilta Littoisten lavalla ja uimarannalla 5.–7.9. Konstrundan 5.9. Lasten päivä Kaarinan ohjelmalliset iltatorit elokuun ajan torstai-iltaisin.

B. Virtanen (vas.) ja Kuusiston Taidekartano.

43

www.kotimaassa.fi


Taikayöntie

P

arainen vetää puoleensa niin meriluonnon kuin surrealisminkin ystäviä! Uniikki taidegalleria Art Bank hätkähdyttää upeilla Salvador Dalí -töillään. Maiju Junko

Paraisten kaupunki

Surrealistinen

saaristokaupun

Kesäidylliä Paraisten keskuspuistossa. Yläkuvassa surrealistinen mu

Ainutlaatuinen ArtBank – ArtBank Parainen -taidegallerian kaltaista ei Pohjoismaista löydy. Ted Wallinin pyörittämän gallerian keskipisteenä ovat Salvador Dalín teokset ja huonekalut. Taitelijan tietävät kaikki, mutta nyt suomalaisilla on mahdollista päästä livenä katsomaan ja kokemaan taiteilijamestarin töitä, matkailutiedottaja Anita Salonen hehkuttaa. Paraisten kaupunkiin kuuluvat Houtskarin, Iniön, Korppoon ja Nauvon lisäksi pirstaleinen ulkosaaristo, joka on saaristokaupungin erikoisin kunta-alue. Karu ja toisaalta rehevä saaristo koostuu pienistä kallioluodoista ja näitä isommista, asutuista saarista. Myös merellisen kaupungin ydinkeskustasta löytyy omintakeista katsottavaa ja koettavaa.

Salvador Dalí Private Exhibition sisältää hätkähdyttäviä Dalin veistoksia, huonekaluja, maalauksia ja muita taideteoksia. ArtBankilla on yksinoikeus myydä Salvador Dalí -huonekaluja Skandinaviassa ja Venäjällä. Aidot Dalí-huonekalut on numeroitu ja sertifioitu.

Poikkitaiteellinen Dalí Espanjassa 1904 syntynyt Salvador Dalí on yksi surrealismin suurista mestareista. Mielikuvituksestaan ja tavanomaisuudesta poikkeavasta käytöksestään tunnettu mies

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

44

muistetaan parhaiten maalauksistaan, mutta hän ansioitui myös elokuvien, veistosten, valokuvien, muodin, teatterin ja kirjoittamisen parissa. Madonna of Port Lligat on kenties tunnetuin taiteilijan uskonnollisista taideteoksista. Suurin osa Dalín Madonna-aiheisista teoksista sai hänen Gala-vaimonsa kasvot. Paraisten galleriassa matkailija pääsee tutustumaan moniin Salvador Dalín teoksiin aivan kosketusetäisyydeltä. Vaihtuvia näyttelyitä Dalin tuotannon lisäksi galleria kutsuu huomaansa kotimaista taidetta. Art Bank Gallery of Fine Arts koostuu vaihtuvista suomalaisten eturivin taiteilijoiden näyttelyistä. Kaikki esineet ovat myös myynnissä. Gallerian yhteydessä on pieni, tyylikäs lahjatavaramyymälä. Laadukkaat tuliaiset ja korut ovat saaneet vaikutteita Salvador Dalílta ja muiden galleriassa esillä olevien taiteilijoiden töistä.


KAARINA

INIÖ

HOUTSKÄR HOUTSKARI Kittuis

KORPO KORPPOO

– Parainen muodostuu lukemattomista saarista, ja kaupunki on tehnyt liikkumisen mahdollisimman vaivattomaksi. Haluamme, että matkailijoiden on mahdollisimman helppo liikkua. Olemme luoneet toimivan lossien, yhteysalusten ja linja-autojen verkoston, Anita Salonen summaa.

nki

Taivaan ja meren saumassa Helsingin ja Tukholman keskivälissä sijaitsevassa Nauvossa on kaksi pääsaarta sekä noin 3 000 pienempää saarta ja luotoa. Suuri ainutlaatuinen saaristo tuhansine pienine ja isoine saarineen ja luotoineen antaa leimansa paikkakunnalle. Korppoo puoletaan muodostuu noin 2 000 saaresta ja luodosta. Sen saaristossa on sekä vehreitä saaria että karua karikkoa. Matkailijat pääsevät vaeltamaan rantoja pitkin, ja salmet tarjoavat hyvät melontamaisemat.

uurainen kutsuu astumaan ArtBank Parainen -taidegalleriaan.

Kaunis keskusta Paraisilla on paljon jännittävää katsottavaa, kuten historialliset kohteet, rakennukset ja Suomen suurin kalkkiavolouhos. Uusi, Kirkkosalmen molemmin puolin kulkeva Kuntoreitti kuntoiluvälineineen on osoittautunut erittäin suosituksi. – Meillä meri on läsnä koko ajan. Aktiviteetteja riittää joka makuun olet sitten uinnin, kalastuksen, veneilyn tai luonnossa liikkumisen ystävä. Jopa aivan Paraisten keskustassa, Kirkkosalmen varrella pääsee ihastelemaan veneitä, jotka ajavat kesäisen kaupungin läpi, Anita Salonen maalailee.

Noin 700 saaren Houtskari tarjoaa vaihtelevia maisemia ja runsaan kasvilajiston. Alue on tunnettu myös hyvin hoidetuista maanviljelysmaistaan. Iniössä saaria ja luotoja on yli 1 000 ja rantakilometrejäkin yli 700. Iniö on osa Saariston Rengastietä, ja sieltä on hyvät yhteydet eri suuntiin. – Iniön aidossa saaristoympäristössä voi bongata vaikka merikotkan, kehaisee Salonen. Saaristoalue on kaiken kaikkiaan

Saariston Rengastie Galtby Prostvik

Pärnäs Retais

PARAINEN PARGAS Lillmälö

NAGU NAUVO

kokemisen arvoinen. Luonto takaa toinen toistaan upeampia luontoelämyksiä. – Saaristossa taivas ja meri kohtaavat, ja meillä sen pääsee kokemaan ihan saumakohdassa, Anita Salonen maalailee.

Suomen aurinkoisin paikka Ulkosaaristoa on asuttu jo 4000 vuoden ajan, myöhäisestä kivikaudesta lähtien. Runsaat luonnonantimet houkuttivat ensimmäisiä asukkaita; meri tarjosi kalaa ja hylkeitä, merilinnuista puolestaan saatiin ravintoa ja untuvia. Karjatalouden ja maanviljelyksen lisäksi saaristolaiset harjoittivat kauppaa, käsitöitä ja merenkulkua. Viikinkien retket itään kulkivat ulkosaariston poikki ja myöhemmin samoilla reiteillä purjehtivat hansakauppiaat. Nykyään ulkosaariston tärkeimpiä elinkeinoja on matkailu sen monissa muodoissaan. Muun muassa vierasvenesatamia ja -laitureita rakennetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tuorein esimerkki niistä on uusi satama Iniön Norrbyssä. Ulkosaaristo on osa Saaristomeren kansallispuistoa ja Saaristomeren biosfäärialuetta. – Ilmasto on leuto ja ulkosaaristo Suomen aurinkoisinta seutua. Utö on touko–elokuussa keskimäärin Suomen aurinkoisin paikka, muistuttaa Anita Salonen. www.saaristo.org

Saariston kalaherkut tuovat veden kielelle.

Matkailijoiden palveluksessa on osaavia oppaita, jotka mielellään auttavat ryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan retkiä.

45

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

M

erellinen 1900-luvun alun historia herää henkiin Villa Rainerissa. Jugendhuvilassa koet ripauksen herrasväen ylellisyyttä, aistit entisaikojen saaristokesien hengen ja nautit palvelusta, aidoista mauista ja luonnonläheisestä miljööstä. Maiju Junko

Auroria Oy

Villa Rainer – ripaus ylellisyyttä Kesäksi kaupungista maalle Maalaismaisema merenrannalla odottaa matkaajaa Kirjalan saaressa Paraisilla. Saareen pääsee kätevästi niin maitse kuin meritsekin. Villa Rainer toimii saaristolaishenkisenä kesähotellina, joka on tunnettu erinomaisesta keittiöstään. Isäntä Jukka Mäki-Kullas ja emäntä Jaana Mäki-Kullas ovat rakentaneet herkullisen paketin myös ryhmämatkaisille. – Tarjoamme vieraille arvokkaat ja luonnonläheiset puitteet. Meillä vieraiden on helppo viihtyä, ihailla miljöötä ja nauttia kiireettömästi aidoista mauista, Jukka MäkiKallas lupaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

N.C. Fabricius rakennutti päärakennuksen kesähuvilakseen vuonna 1913. Ajalle tyypilliseen tapaan herrasväki muutti kaupungista kesäksi maalle. – Alkeellisen jätehuollon takia tuohon aikaan kesäisin kaupungeissa haisi. Herrasväki siirtyikin raikkaaseen meri-ilmastoon luonnon keskelle. Palvelusväki lähetettiin panemaan paikat kuntoon, ja isäntäväki asettui taloksi myöhemmin, Jukka MäkiKullas tietää. Tilan puutarha tuotti tuoreet kasvikset ja pihamaa istutuksineen ja omenapuineen silmäniloa. Merestä nousi tuoretta kalaa. Kirjalaan ei tuolloin ollut maantieyhteyt-

46

tä, vaan kaikki isot kuljetukset oli tehtävä talvisaikaan jäätä pitkin. Kesäaikana liikenne hoitui Paraisten ja Turun välillä kulkeneilla vuorolaivoilla, jotka pysähtyivät tarvittaessa Villan laituriin.

Villa tai Pirtti – Villassa on ollut alun perin myös kolmas kerros, mutta kulku vintille on suljettu 1970-luvulla, kun Villan toisen kerroksen huonejärjestely sai nykymuotonsa. Päärakennuksen yhteyteen rakennettiin myös uima-allasosasto ja sen päälle toinen kerros, joka palvelee nykyisin kokous- ja majoitustiloina.


joten olen suunnitellut hieman nopeamman vaihtoehdon. Aterian valmistamisen perusteellisuudesta ei silti tingitä hiukkaakaan.

KAARINA PARAINEN

PARGAS – Valmistamme itse HOUTSKÄR Saariston Rengastie HOUTSKARI lähes kaiken ruoan. Galtby Lillmälö Käytämme ensiluokkaisia Kittuis Prostvik Pärnäs raaka-aineita saariston KORPO ruokaperinnettä kunnioittaKORPPOO Retais NAGU tomaattivinegretteä, en. Ensisijaisesti hyödynnämme NAUVO friteerattuja herkkusieniä meren, saariston ja lähituottajien ja kauden perunoita. antimia. Villa Rainerissa toimii myös oma leipomo, jossa paistetaan ruoka- ja kahvileivät joka päivä. Villan alakerrassa sijaitsevat Sali ja Merisali, majoittuvien vieraiden vastaanotto, konttori ja keittiö. Villan ravintolatilat ovat 60 hengelle, ja terassilla on niin ikään kuutisenkymmentä asiakaspaikkaa. Kevyemmän lounaan tai kahvit voi nauttia myös idyllisellä Pirtillä. – Pirtti ja savusauna on rakennettu 100 vuotta vanhan kyröskoskelaisen hirsitalon hirsistä.

Saariston maut mukana Isäntä Jukka Mäki-Kullas on rakentanut ryhmämatkalaisille uniikin ruokalistan. – Yleensä ruokailu meillä saattaa kestää jopa kolmekin tuntia. Ryhmämatkalaisilla ei aina ole mahdollisuutta näin intensiiviseen ja hidastempoiseen ateriointiin,

Ei ihme, että Skärgårdssmak valitsi Villa Rainerin Tukholman, Maarianhaminan ja Suomen saariston parhaaksi ravintolaksi vuonna 2007, mistä merkkinä on Skärgårdssmak-laatumerkki.

Runsas lankonkileipä Ryhmä voi lounastaa Villan upeassa miljöössä tai kahvitella Pirtillä. – Meillä jokainen suupala on aistinautinto. Alkuruoaksi suosittelen lankonkileipää. Leipä on runsas ja käy myös kevyestä lounaasta. Pitkämäinen, oman leipomomme saaristolaisleipä täytetään runsaasti: savulohimoussea, silakkarullia, graavia lohta, mätiä, kananmunaa. Koko komeus lepää salaattipedillä. Leipä on runsas ja käy kevyestä lounaasta.

Ahven ja siika bravuurit – Pääruoaksi suosittelen talon bravuureita, upeita vaalealihaisia kaloja. Takuuvalinta on smetanakastikkeessa paistettu ahven, jonka kanssa tarjoillaan kauden perunoita, porkkanoita ja parsakaalia. Vaihtoehtona on pannulla paistettu siika, joka saa makutuekseen korppoolaisista Isakssonin tomaateista valmistettua

Kevyemmän lounaan tai kahvit voi nauttia idyllisellä Pirtillä.

Jäätelöjoutsenen sulo Villa Rainerin jälkiruoka on elämys. Persoonalliset ja taidokkaasti valmistetut jäätelöjoutsenet ovat mainio esimerkki konditoriataidoista. – Teemme itse jäätelöä päivittäin. Jalo lintu rakennetaan jäätelöstä, tuulihattutaikinasta ja marengista. Annos saa lisäkkeekseen sesongin mukaan mansikoita, tyrnejä tai muita marjoja. Herkullinen vaihtoehto on myös valkosuklaamoussen kanssa tarjoiltavat pienet tyrnifinancierit, Jukka Mäki-Kullas kertoo. Villa Rainerissa ei säästetä panostusta raaka-aineisiin, ruokalistan suunnitteluun eikä taitojen hiomiseen. Pyrkimys on palvella asiakasta mahdollisimman hyvin. – Toimimme yrittäjävetoisesti ja teemme työtä sydämellä. Laatu ja palvelu menevät kaiken edelle. www.villarainer.fi

Pirtti ja savusauna.

47

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Lähikuvassa

lammas Maiju Junko

Saaristo elää mallistossa

S

tentorpin lammastila meren rannalla, kauniissa kalliomaisemassa tarjoaa luonto- ja kulttuurielämyksiä. Uniikkien villaja turkisvaatteiden lisäksi esillä on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Yleisön suosikki on lammaskoira Oba, joka esittelee taitojaan lauman hallinnassa.

Upean suojelumaiseman keskipiste on 1917 rakennettu jugendhuvila, jota emännöi Jill Christiansen. – Lampaamme ovat hallinneet aluetta jo kolmisenkymmentä vuotta. Kesäisin valtaosa katraasta laiduntaa lähisaarissa, mutta tilalle jää aina kotilammaslauma. Yleisö pääsee rapsuttamaan sympaattisia päkäpäitä ja ihailemaan niiden kauneutta. Christiansen on ansioitunut villa- ja turkistaitelija, ja kellariin kootussa myyntinäyttelyssä pääsee tutustumaan monipuoliseen mallistoon.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

– Painotan suomenlampaitten jalostuksessa villan väriä, hienoutta, pehmeyttä ja kiiltoa. Hienovillalangat ovat värjäämättömiä ja hellästi ilman kemikaaleja käsiteltyjä. Näin niiden luonnollinen lanoliini säilyy ja suojaa tuotteen kosteudelta ja likaantumiselta, Jill Christiansen selvittää.

Hän suunnittelee ja valmistaa tuotteet yhdessä taitavien kutojiensa kanssa. Stentorptuotemerkillä myydään hienovillalankaneuleita ja tuulenpitäviä vuorillisia pusakoita, huiveja ja myssyjä. – Lampaiden taljoista valmistamme turkisliivejä, korvalappuja, muhveja, kännykkäkoteloita ja keinutuolimattoja. Myynnissä on myös Stentorp-hienovillalankaa ja -taljoja. – Malleissani näkyvät eri kulttuurien neuleperinteet ja rakkauteni saaristoon. Haluan toiminnallani nostaa oman lammasrotumme arvostusta. Oba johtaa joukkoa Lammas kaikissa muodoissaan on tilalla ehdottomassa pääosassa, mutta lammaskoira Oba tulee hyvänä kakkosena! Talon isännän, Heikki Wendelinin kouluttama ja ohjaama Oba kerää ansaitut aplodit kerta toisensa jälkeen. Oba kokoaa ja järjestelee lammaskatrasta tarkasti ja taitavasti. Ryhmille tarjoutuu mahdollisuus seurata näytöstä sopimuksen mukaan.

48

Stentorp

Mereltä peikkometsään

Stentorpin lammastila sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Turusta, ja sinne pääsee helposti autolla. Tilalle voi myös rantautua pienveneellä. Stentorpin maisemissa matkailija pääsee nauttimaan ainutlaatuisesta luonnosta: Noitavuorenniemen peikkometsästä puistomaiseman kautta upeille kallioille merenrantaan. Luontoystävät bongaavat alueelta myös harvinaisia kasveja, kuten villiintyneen tähtiputken. Helsingin yliopisto on tehnyt lajistosta selvityksen, johon pääsee tutustumaan tilalla. Taide lumoaa Stentorp on sesonkina auki joka päivä. Esillä on monipuolista taidetta. – Perinteistä Lammaspäivää vietetään 14.6. Silloin osa lampaista on viety saariin ja desinfioitu lampola on muuttunut taidegalleriaksi. Tänä kesänä on esillä jyväskyläläisen graafikon Tiina Ekosaaren huovutustaidetta. Forssalainen puuveistäjä Mikko Virkkula puolestaan tuo puuveistoksiaan pihamaalle. Lasten ja muidenkin iloksi meille muuttaa puisia lampaita, lintuja, kaloja ja metsän eläimiä. Päärakennuksessa on näytillä isännän Heikki Wendelinin akvarellitaidetta. www.stentorp.parnet.fi


Viinitila omenapuistossa, meren rannalla Maiju Junko

Tammiluodon Viinitila

Tammiluodon Viinitila sijaitsee Paraisten Lemlahdensaaressa. Tilalta on kaunis näköala suoraan merelle. – Laaja, kaunis omenatarha itsessään on jo näkemisen arvoinen. Olemme juuri uudistaneet tarhaa, ja puiden määrä kasvoi viiteentuhanteen, kertoo isäntä Timo Jokinen. Omenatilalla aloitettiin viinitilatoiminta 1996. – Tammiluodosta on kehittynyt vuosien varrella toimiva matkailukohde. Ryhmät ovat etukäteisvarauksella tervetulleita lounaalle tai viettämään kahvihetkeä kauniisiin maisemiin. Viinien maistelu kuuluu luonnollisesti asiaan.

mainiosti sopiva Roosa puolestaan on puolimakea omena- ja karviaisviini. Viinitilan Puodissa myydään omien tuotteiden lisäksi valikoituja herkkuja ja lahjatavaroita lähialueiden tuottajilta. Loppusyksystä valikoimiin lisätään jouluisia paketteja ja lahjaideoita.

O

menatarhan ympäröimä Tammiluodon Viinitila on upealla merenrantapaikalla ja tarjoaa parastaan. Omenapuun oksa maljakkoon ja skool kesälle!

Monipuolinen tuotevalikoima Viinitupa rannassa Viinituvan sijainti aivan rannan tuntumassa takaa kauniit näköalat merelle. Tuvassa järjestetään viininmaistajaisia ja muita tilaisuuksia. Tupaan mahtuu 50 henkeä, tätä suuremmille ryhmille ja tilaisuuksille on tarjolla 120 hengen kokous- ja juhlatalo. – Kesäaikaan tupa on auki joka päivä, ja tarjolla on viinien, liköörien ja muiden juomien lisäksi kahvia ja pientä purtavaa. Viinituvassamme on A-oikeudet. Saunottelukin onnistuu. – Osittain veden päälle ulottuvassa saunarakennuksessa on löylyhuoneen lisäksi pesuhuone, pukuhuone, lasiseinäinen oleskelutila, uimakatos ja terassilla lämminvesipalju.

Tammiluodon tarhan omenasadosta osa päätyy viinintuotannon raaka-aineeksi. Lisäksi viinien valmistuksessa käytetään monipuolisesti kotimaisia marjoja. Viinejä jatkojalostetaan myös kuohuviineiksi perinteisellä pullokäymismenetelmällä. Myynnissä on Mansikkakuohu ja Herukkakuohu. Liköörejä tuotetaan tällä hetkellä kahta lajia. Tilalla on myös tislauslupa.

Samalla matkalla kartanolinnaan Suomen ensimmäinen asuttu kivilinna, Qvidjan eli Kuitian kartanolinna sijaitsee Tammiluodon Viinitilan kanssa saman tien varrella. – Monet matkailijat yhdistävätkin vierailut meillä ja linnassa, vinkkaa viinitilan isäntä. Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano, ja se mainitaan jo 1400-luvun alussa tärkeänä asuinkartanona. Rakennuttajana toimi Flemingien suku. Erik Fleming, joka oli johtavia miehiä Suomessa ja kuului Kustaa Vaasan lähipiiriin, syntyi ja asui Kuitiassa. www.tammiluoto.fi

KAARINA

Viineillä on kauniit, suomalaiset nimet. Venla on puolikuiPARAINEN va, vaalea herukkaviini, PARGAS HOUTSKÄR joka on omiaan esimerSaariston Rengastie HOUTSKARI kiksi kalaruokien kera. Se Galtby Lillmälö on myös oiva seurusteluKittuis Prostvik Pärnäs viini. Tyyra on puolikuiva KORPO KORPPOO Retais omenaviini, jonka maussa NAGU NAUVO on ripaus tyrniä. Maljajuomaksi

49

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Gullkrona panostaa laatu- ja kauneusarvoihin, kannustaa kierrätykseen, ja ympäristöarvot ovat sille tärkeitä. – Haluamme korostaa perinteen merkitystä, samalla kun olemme ajassa kiinni ja haistelemme trendejä, selvittää toiminnanjohtaja Eliisa Riikonen.

G

ullkrona tunnetaan synonyymina kotimaiselle, laadukkaalle käsityölle ja muotoilulle. Paraisten myymälä on käsityöystävän ja aitojen makujen etsijän ehdoton matkailumekka.

Perinne elää ja uudistuu Gullkronan perinteet ovat yli viisikymmenvuotiset. Myymälät toteuttavat Åbolands Hantverkin tehtävää edistää käsityöelinkeinoa. Gullkronalla on Paraisten lisäksi kesämyymälä Sattmarkissa ja vilkas verkkokauppa. – Gullkrona ei ole pelkästään myymälä, vaan arvomme ovat syvällä käsityön ja käsityöelinkeinon perinteessä ja kehittämisessä. Useimmiten uudetkin tuoteideat ovatkin syntyneet saariston käsityöperinteestä, selvittää Eliisa Riikonen. – Vanhojen kädentaitajien tuotteita on otettu uustuotantoon tai vanhat tuotteet ovat antaneet idean uuteen. Yksi kuitenkin on ja pysyy: tuotteet ovat käsityövaltaisia ja edellyttävät tekijältään korkeaa ammattitaitoa. Oma tavaramerkki takaa laadun Gullkronalla on omaa, pienimuotoista tuotteiden valmistusta, mutta pääasiassa tuotevalikoima ostetaan eri käsityöalojen ammattilaisilta. Kotimaisuus, korkea laatu ja kauneus ovat asioita, joita vaalitaan tuotevalikoimaa koostettaessa.

Gullkronalla on oma rekisteröity tavaramerkki, jonka siipien suojassa on laadukkaita ja toimivia tuotteita. Näiden takana on aina tekijä, ihminen ajatuksineen, arvoineen ja tarinoineen. Tuotevalikoima on laaja: valaisimista, räsymatoista ja pienemmistä sisustustuotteista vaatteisiin ja koruihin. Uutuutena on valikoima Noolaniin pellava- ja villavaatteita. Kuriositeettina mainittakoon hauskat Rengastie-nimikkokalsarit! Siideriä, hunajaa, saaristoleipää… Valikoimiin otetaan mahdollisimman monipuolinen otos saaristoon liittyviä tuotteita.

Gullkrona tuntee saariston värit, mallit ja maut Maiju Junko

Åbolands Hantverk

Gullkrona haluaa tarjota omaleimaisia elintarvikkeita ja erikoisuuksia, kuten karamelleja, ahvenanmaalaista siideriä ja saaristoleipää. Valikoimassa on myös lankoja ja käsityömalleja, joita myydään Paraisten Vanhalla Malmilla käsityökeskuksen yhteydessä olevasta Gullkronan lankatallista. Kuningatar valitsi ulapan Ryhmille on tarjolla opastusta, ja Eliisa Riikonen kertoo mielellään yhdistyksen toiminnasta ja tarinoita Gullkronan historiasta. Gullkrona-nimelläkin on oma kaunis tarinansa, jonka mukaan kuningatar Blanka lahjoitti kruununsa saariston kauneimmalle paikalle, ja se oli Gullkronan ulappa. – Kuningattaren tavoin me annamme arvoa saariston kauneudelle ja sen tuotteille. Onnistumisemme konkretisoituu usein asiakkaan sanoihin: teillä on niin kaunista ja hienoja tuotteita. www.gullkrona.fi

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

50


P

araisilta Rengastietä pidemmälle saaristoon matkatessa ensimmäinen pysähdys kannattaa tehdä jo Sattmarkin Tuvalla. Sillan pielessä sijaitseva kahvila on upeiden maisemien lisäksi kuuluisa suussa sulavista herkuistaan.

Saarelta saarelle Eeva Oksman

Paraisten kaupunki

Rengastien ensimmäiselle lauttaosuudelle, Paraisten ja Nauvon välille, kertyy kesäviikonlopuisin usein pitkiäkin jonoja. Reitti on vilkkaasti liikennöity, sillä vuosittain väliä kulkee peräti 600 000 ajoneuvoa. Kannattaa siis varata riittävästi aikaa mahdolliseen jonotukseen. Nauvo Paraisten kaupunkiin kuuluva Nauvo koostuu kahden pääsaaren lisäksi noin 3 000 pienemmästä saaresta ja luodosta. Nauvossa asuu vakituisesti 1500 ihmistä, mutta kesäaikaan väkiluku nousee peräti 10 000:een. Nauvon keskusta on noin 15 km päässä lauttarannasta. Kirkonkylällä sijaitseva Nauvon vierassatama on Saaristomeren suurin ja suosituin. Satamassa ja lähiympäristössä matkailijoita houkuttelevat puodit, ravintolat ja kahvilat, hotellit, taide, uimarannat sekä tapahtumat. Nauvon keskiaikaisessa harmaakivikirkossa on ainutlaatuiset Schwan-urut. Vierassataman läheisyydessä sijaitsee Merenkulkutalo, jossa on näytteillä muun muassa pienoismallien rakentajan Åke Sandvallin töitä Korppoo Paraisten Korppoo muodostuu yhteensä noin 2 000 saaresta ja luodosta, joista pintaalaltaan suurin on pääsaari Kyrklandet. Myös monien tuntemat Jurmo ja Utö kuuluvat Korppooseen.

Korppoon keskustassa sijaitseva kivikirkko on rakennettu 1300-luvun loppupuolella, ja se on arkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan yksi maamme kauneimmista keskiaikaisista kirkoista. Vierassatama Verkan ravintoloineen on suosittu kesäinen kohtaamispaikka. Torin laidalla sijaitseva DAG-15 on Suomen ehkä pienin, mutta saariston ainoa ostoskeskus ja majatalo. Pääsaarella sijaitsee myös Saaristokeskus Korpoström, jossa on 120-paikkainen ravintola, hotelli ja vierassatama sekä kokous- ja juhlatiloja. Houtskari Houtskarin keskustassa on mm. kauppa ja Houtskarin saaristomuseo. Houtskarissa on ravintoloita ja mökkikyliä, ja sieltä järjestetään kalastus- ja veneretkiä saaristoon.

Iniö Saariston Rengastien pisin ja ainoa maksullinen merimatka kuljetaan Houtskarin Mossalasta Iniön Norrbyn saarelle, jolla sijaitsee myös Iniön kirkonkylä palveluineen. Norrbystä Saariston Rengastie jatkuu lyhyen lossimatkan jälkeen Jumon saarelle päätyen Kannvikin satamaan. Iniössä on useampi kesäinen aamiaismajoituspaikka ja muita palveluja matkailijoille. Pieni 250 asukkaan Iniö on ihastuttava idyllisine kylämaisemineen. Tie Iniön halki on kaikkiaan vain alle 10 kilometriä. Kustavi Iniöstä kulkee yhteysalus ympäri vuoden Kustavin Heponiemeen. Kustavin puolella mielenkiintoista nähtävää tarjoavat sijaitsevat Laura Peterzens Studio ja Kustavin Savipajan käsityökylä. www.saaristo.org www.visitkustavi.fi

Ruotsinkielisessä Houtskarissa voi kokea aitoa saariston tunnelmaa. Saarelta toiselle siirrytään losseilla, ja koko reitti Houtskärin läpi HOUTSKÄR Saariston Rengastie HOUTSKARI on 27 km. Galtby Kittuis

KORPO KORPPOO

51

Prostvik

Pärnäs Retais

KAARINA PARAINEN PARGAS Lillmälö

NAGU NAUVO

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

S

aaristo on nautittava elämys kaikkina vuodenaikoina. Kesä on kulta-aikaa, mutta usein esimerkiksi syksy näyttäytyy leutona ja ainutlaatuisen kauniina.

Eeva Oksman

Saaristovaraus

Saaristo – runsaudensarvi ympäri vuoden Nauvon matkailuneuvonta toimii Suomen Saaristovarauksen tiloissa Saaristotien varrella. Kesäisin infopalveluita tarjotaan myös Nauvon vierasvenesatamassa. Opastuksesta saa tietoja muun muassa Nauvon palveluista, majoitusvaihtoehdoista, nähtävyyksistä, aukioloajoista, opastetuista Seilin-retkistä sekä vaellus- ja pyöräilyreiteistä. Saaristovaraus tuntee saariston ja sen kohteet. – Ryhmäretket Turun saaristossa ovat parasta osaamisaluettamme, ja rakennamme retkikokonaisuudet aina asiakkaiden toiveiden mukaisiksi, kertoo Suomen Saaristovarauksen toimitusjohtaja Pirjo Hoffström. Saaristovarauksen kautta hoituvat niin majoitukset, kuljetukset kuin ohjelmapalvelutkin. Osaavat saaristo-oppaat tekevät matkasta elämyksen, ja näin ryhmä saa kaikista kohteista entistä enemmän irti.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

– Koko matkapaketin tilaaminen meiltä käy vaivattomasti, ja silloin myös välttyy varmimmin ikäviltä yllätyksiltä matkan varrella, vinkkaa Hoffström. Valittavana on myös lukuisa valmiita retki- ja kiertoajelupaketteja, joista jokainen löytää varmasti itseään kiinnostavan kokonaisuuden.

Nauvo on monipuolinen keidas, joka tarjoaa kymmeniä tapahtumia, teatteria, tansseja, konsertteja, markkinoita… Alue tunnetaan paikallisista herkuistaan ja käsityöläisten upeista taidonnäytteistä. Kannattaa poiketa myös kasvihuoneissa sekä traktori- ja merenkulkumuseossa.

Nauti Nauvosta

– Alueelle on suunnitteilla Nauvon Markkinapolku, jota myöten matkailijat löytävät helposti kaikki kiinnostavimmat kohteet, pikkukaupat, käsityöliikkeet, kojut ja pajat, Pirjo Hoffström kertoo.

Nauvo tarjoaa matkailijalle mahdollisuuden nauttia lomasta monella tavalla. Halutessaan saa levätä rauhassa ja nauttia hyvästä ruoasta. Aktiivilomailijalle löytyy myös puuhaa. Alueella voi kalastaa, vaeltaa, pyöräillä, meloa sekä tietenkin purjehtia ja veneillä. Suositussa vierasvenesatamassa voit hyvällä onnella nähdä maailman hienoimpia jahteja, nopeita katamaraaneja ja perinteisiä purjealuksia.

52

Nauvo on upea kokemus kaikkina vuodenaikoina, ja jokaisella niistä on oma viehätyksensä. Sadonkorjuuaikaan tarjolla on saaristolaisruokaa joka makuun, ja saatavana on myös ainutlaatuisia paikallisia tuotteita, joita ei löydä muualta. Nauvossa voi viivähtää pidempääkin, sillä tarjolla on niin kodikasta majatalo- kuin hotellimajoitustakin.


kuin tullessa kiertäen suosittua Saariston Rengastietä myöten, Pirjo Hoffström kertoo.

Saaren rankka historia Pahimmillaan lepra eli spitaali koetteli Varsinais-Suomea 1600-luvulla, mutta ensimmäisiä spitaalisia on tiettävästi tuotu Turusta Seiliin jo 1300-luvun lopulla. Vuonna 1619 kuningas Kustaa II Aadolf määräsi Seilin leprapotilaiden eristyssaareksi, jossa käytössä se olikin noin 165 vuoden ajan. Viimeinen spitaalinen kuoli saarella 1785. Spitaalin vähentyessä saarta alettiin käyttää myös mielisairaiden eristykseen. Olosuhteet olivat karut, ja saarikarkotus oli monelle lopullinen. Legendan mukaan potilas toi saarelle mukanaan omat arkkulautansa. 1800-luvulla saarelle rakennettiin uusi sairaalan päärakennus, joka poikkeaa räikeästi saariston normaalista rakennuskannasta. Isossa uusklassisessa kivirakennuksessa toiminut sairaala oli alallaan yhteen aikaan Suomen suurin. Sairaalatoiminnan loppuvaiheessa Seilissä oli vain naispotilaita, kun miehet siirrettiin Käkisalmen uuteen sairaalaan. Vuoden 1960 jälkeen saarelle ei enää otettu uusia potilaita, ja toiminta lakkautettiin kahta vuotta myöhemmin.

asukkaiden puisten ristien äärellä.

Tutkijoita ja taiteentekijöitä Seilin saaren pinta-ala on 1,6 neliökilometriä, ja se on pituudeltaan vain 2,5 ja leveydeltään 1,5 kilometriä. Saarella ei ole autoteitä, mutta lyhyet välimatkat taittuvat vaivattomasti kävellen. Nykyään Seilin sairaalarakennukset ovat Turun yliopiston alaisuudessa toimivan Saaristomeren tutkimuslaitoksen tiloja. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä tutkimuslaitos keskittyy Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen. Pääpaino on meriympäristön tilan pitkäaikaisseurannassa. Saari on innoittanut aina myös taiteentekijöitä. Seilin museokirkossa on järjestetty lukuisia konsertteja, ja se on myös suosittu hääkirkko. Ensi syksynä Turun kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa Seili-näytelmä. Näytelmän rakkaustarina sijoittuu sadan vuoden taakse, ja sillä on kytköksensä legendaariselle saarelle. www.suomensaaristovaraus.fi

KAARINA

Seilin kirkko on rakennettu vuonna PARAINEN 1733. Kirkon PARGAS HOUTSKÄR sisällä on väSaariston Rengastie HOUTSKARI Galtby liseinä, joka Lillmälö Kittuis Prostvik erotti terveet Pärnäs ja sairaat. KORPO KORPPOO Retais NAGU Seilissä voi edelleen NAUVO hiljentyä saaren entisten

Retkelle Seiliin Yksi suosituimmista, mielenkiintoisimmista ja samalla traagisimmista retkikohteista on Seilin saari Paraisten Nauvossa. Pienen Rengastien varrella sijaitsevalle saarelle pääsee kesäisin m/s Östern -yhteysaluksella. Saaren nimen arvellaan tulleen ruotsinkielisestä Själöstä, joka tarkoittaa hyljesaarta. Saaren dramaattinen historia liittyy aikoihin, jolloin saari toimi ensin leprapotilaiden ja myöhemmin mielisairaiden eristyspaikkana. – Järjestämme kesällä 2014 opastettuja retkiä Nauvosta Seiliin. Retkeen kuluu aikaa kolme tuntia ja tutustumme kierroksella saaren historiaan ja museokirkkoon. Paluumatkan voi myös tehdä toista reittiä

53

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Kustavi

– Suomen portti länteen

V

alkoisten purjeiden ja välkkyvien ulapoiden Kustavia ei suotta kutsuta Saariston Kuningaskunnaksi. Kesällä se täyttyy lukuisista kesävieraista, jotka saapuvat nauttimaan seudun karun kauniista maisemista, saaristolaisherkuista sekä lukuisista kesätapahtumista.

Irmeli Kojonen

Kustavin kunta

Kustavi on saanut nimensä valistusajan kuningas Kustaa III:n mukaan. Purjelaivakaudella merenkulku ja kuningatar Kristiinan avaama postireitti tekivät siitä Suomen portin länteen. Myöhemmin täällä liikkui salakuljettajia, ja Kustavi onkin toiminut saaristolaiskirjallisuuden ja lukuisten seikkailukertomusten näyttämönä.

– Tarjolla oli leivonnaisia, kalaa ja käsitöitä, ja tavarat menivät kuin kuumille kiville, kertoo Kustavin matkailusihteeri Maritta Jalonen. Esiintyjinä Saaristomarkkinoilla oli Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja, kirjailija Juha Hurme sekä kansalauluyhtye Duo Hurme. – Markkinoimme näin samalla kirjallisuusviikkoa, ja myimme ennakkoon lippuja kirjallisuusviikolle. Kirjallisuusviikko järjestetään tänä vuonna 16.–20.7.2014, ja teemana on Palopuheet ja kipinöivät lauseet – painokkaat puheenvuorot, saarnat ja madonluvut sanataiteellisina keinoina. Retkelle ympäristöön

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko Kevät pyörähti Kustavissa vauhdikkaasti käyntiin pääsiäislauantaina Suvitorilla järjestetyillä Saaristomarkkinoilla. Tapahtumaan saapui myyjiä läheltä ja kauempaakin, ja myös markkinayleisöä oli runsaasti liikkeellä.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Saariston Rengastien reitti Heponiemen laiturista sekä Vuosnaisista lähtevä Ahvenanmaan liikenne ovat keskeisiä tekijöitä Kustavin matkailussa. Jalosen mukaan matkailuneuvonnasta kysellään tietoja kummastakin reitistä pitkin kesää.

54


Kustavin tulevaa kesäkautta Jalonen arvelee vilkkaaksi. – Alueen yritykset ovat lähteneet markkinoinnissaan hyvissä ajoin liikkeelle, ja olemme saaneet runsaasti ryhmävarauksia. Myös uusia retkiä ja ohjelmaa on luvassa, kuten esimerkiksi risteilyjä Katanpään linnakesaarelle.

Valokuvia, keramiikkaa ja maalauksia Kunnanvirastossa 2.–30.6.2014 esillä oleva Hiljaiset rannat -valokuvanäyttely puhuttelee maisemallisilla tuokiokuvillaan. Näyttely koostuu valokuvaaja Kari Westerholmin ottamista valokuvista. Heinäkuisessa Totta kai? -näyttelyssä nähdään Kustavin tunnetun kesäasukkaan, taiteilija Margit Hakasen suunnittelemia lasiesineitä ja keramiikkaa. Elokuussa Liisa Ranne, joka hänkin on Kustavin kesäasukkaita, pitää kunnanvirastossa taidenäyttelyn teemalla Matkan varrelta. – Kesän mittaan järjestetään paljon muitakin taidenäyttelyitä sekä musiikki- ja viihdetapahtumia, joiden takana ovat paikalliset yhdistykset ja yritykset, Jalonen vinkkaa. Kustavin museoilla on omaa kesäohjelmaa. Kesäkauden avaus pidetään Kustavin Saaristolaismuseolla 15.6.2014 klo 13–16, ja sen yhteydessä järjestetään myös kirpputori.

Juhannus Kustavissa Kustavissa juhannus alkaa 20.6. perinteisellä salon koristelulla eri puolilla Kustavia. Etelä-Vartsalan Myllymäellä ja Pohjois-Vartsalassa aloitetaan jo klo 12, kun taas Heikinmäellä ja Peterzénsissä salko pystytetään klo 15. Myös Katanpään linnakesaarella on juhannusaattona luvassa klo 18 maistongin koristelua ja pystytys, ja illalla kokoonnutaan ihailemaan komeaa juhannuskokkoa. Juhannuksen aikaan Kustavissa on paljon erilaista ohjelmaa. Kesäisiä tapahtumia Lootholmassa tanssitaan ja nautitaan musiikista Saariston Tangon soidessa jälleen 27.–28.6.2014. Heinäkuun toisena sunnuntaina vietetään perinteisiä Kustavin kesäjuhlia. Elokuun ensimmäisenä lauantaina vuorossa on Lohimarkkinat ja 29. Lohihölkkä. Markkinat houkuttivat viime vuonna paikalle peräti noin 5000 henkeä. Lohihölkkä on suosittu koko kansan urheilutapahtuma, johon osallistui viime vuonna 132 juoksijaa. Hölkän päätteeksi arvoKUSTAVI taan palkintoja, joiden joukossa Laupunen on myös kalaa. Lohimarkkinat järjestää LC/Kustavi ja hölkäsKannvik INIÖ tä vastaa Kustavin vapaa-aikaDalen toimi yhteistyössä paikallisen urheiluseura Ahdon kanssa.

Jännityksentäyteisessä kilpailussa on mukana monenlaisia käsityönä tehtyjä veneitä. Osallistujia saapuu naapurikuntia myöten, ja Kustavin mökkiläisetkin ovat kisassa vahvasti edustettuina. Iltojen pimetessä vietetään 30.8.2014 Muinaistulien yötä eri puolilla Kustavia mm. elävän musiikin säestyksellä. www.kustavi.fi/tapahtumat www.visitkustavi.fi

TAIVASSALO Hakkenpää Velkua

MERIMASKU

NAANTALI TURKU KAARINA RYMÄTTYLÄ Röölä

Ruokatapahtuma saaristolaismalliin Päivää ennen virallista kauden avausta Saariston Kuningaskunta ry järjestää markkinat Kustavin keskustassa, RestaurantGrillin ympäristössä. 14.6. pidettävä tapahtuma on tavallaan jatkoa aiemmin Lootholmassa järjestetyille ruokatapahtumille. Markkinoilla on tarjolla paikallisia saaristolaisherkkuja, mutta myös ulkopuoliset ovat tervetulleita myymään omia tuotteitaan.

ASKAINEN

Perinnepurjehdustapahtuma kruunaa kesän

Hanka

Saariston Rengastie

Kesän huipennus on 20.7.2014 järjestettävä talonpoikaispurjehdustapahtuma, jossa vanhat puuveneet purjehtivat kilpaa Peterzénsin vierassataman edustalla.

55

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Peterzénsin satama Kustavissa on kokonaisvaltainen elämys

Suolantuoksuista

saaristolaistunnel

Matleena Ikonen

Laura Peterzéns Studio

K

ustavin pääsaarella, suojassa meren tyrskyiltä, Peterzénsin idyllinen satamakokonaisuus henkii aitoa vanhanajan saaristolaistunnelmaa. Peterzénsin satama on kuin matka toiseen maailmaan – menneeseen maailmaan, jossa tervantuoksuiset laivat seilasivat merille ja takaisin, satama täyttyi purjeiden nostoa ja laskua rytmittävistä huudoista ja kalan tuoksusta, ja meri oli kaikki kaikessa. Se oli elämän ehto, toimeentulo, ystävä – ja monelle viimeinen leposija.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Maailma maailman sisällä Monen vuoden pitkäjänteisen työn tuloksena Peterzénsin satama-alue alkaa nyt olla sellainen kuin se ajatuksen äidin, Laura Peterzénsin kuvitelmissa joskus oli: ainutlaatuinen minimaailma, jossa jokainen yksityiskohta toteuttaa suunnittelijansa unelmaa – ”oma pieni kuplansa”, kuten Laura Peterzéns itse sanoo. Kokonaisuuteen kuuluu 300-paikkainen vierasvenesatama, tunnelmallinen satamaravintola, lahjatavara-, sisustus- ja tekstiilituotteiden myymälä sekä kirsikkana kakun päällä keväällä valmistunut idyllinen saaristomajahotelli. Kaikki osaset istuvat hyvin yhteen niin ulkonäöllisesti kuin toiminnallisesti, jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu,

56

eikä mikään riko sitä aikamatkan kokemusta, jonka kävijä saa satamaan saapuessaan. Esteettistä eksotiikkaa Kokonaisuus on Suomessa ainutlaatuinen: satama ei ole vain joukko yhteen paikkaan kerättyjä toimintoja, vaan se on kuin elokuvan lavaste: yhtenäinen, tunnelmallinen ja raikas – kuin pieni pala mennyttä maailmaa olisi säilynyt kaiken nykyhumun ulkopuolella täysin koskemattomana. Peterzénsin satamassa eivät virvoitusjuomien mainokset liehu eikä aluetta ole täytetty värejä kirkuvilla mainosständeillä. – Alueen suunnittelussa johtavana ajatuksena on ollut visuaalinen perfektionismi, Laura Peterzéns kertoo.


Kauniita unia kaislakattojen alla Laura Peterzéns on tullut tunnetuksi korkeatasoisten asusteiden, kodintekstiilien ja lahjatavaroiden suunnittelijana. Lauran saaristolaishenkisiä tuotteita myydään satamamyymälässä yhdessä muiden suomalaisten käsitöiden ja merkkivaatteiden kanssa. Laura Peterzéns kertoo, että kuluneen talven aikana lahjatavaramyymälän valikoimien suunnitteluun on panostettu paljon.

lmaa

– Oikeiden tuotteiden löytäminen ei ole ihan helppoa. Meillä myytävien tuotteiden tulee olla kauniita ja käsintehtyjä, ja niissä täytyy arvot olla kohdillaan, Laura sanoo. – Haluan, että asiakas saa elämyksen myymälään tullessaan – että täältä löytyy sellaisia tavaroita, joita ei saa mistään muualta. Parhaita maailmassa. Tänä keväänä valmistunut saaristolaismajahotelli Boathouse täydentää Peterzénsin satamakokonaisuuden. Boathousen perinteiset kaislakatot, seinien pystylaudoitus ja huoneiden saaristoa henkivä sisustus tempaa ajatukset lähtevien veneiden matkassa maailman merille – aivan kuin yöpyjä itse olisi osa tuota merestä elävää sukupolvea. Jokaisesta huoneesta aukeavalla isolla terassilla voi katsella satamaan lipuvia veneitä ja iltasaduksi kuunnella tuulen mereltä tuomia tarinoita.

– Emme halua tänne mainoksia tai muuta rojua – ei mitään sotkemaan kokonaisuutta.

kaikki normaalit vierasvenesataman palvelut suihkuineen ja tyhjennyspaikkoineen.

Esteettisyys on Peterzénsin satamassa yhtä tärkeä arvo kuin hyvä laatu: toisesta ei tingitä toisen kustannuksella. Juuri siksi satama on niin ainutlaatuinen: se tarjoaa matkailijalle kaikki modernin elämän mukavuudet pittoreskissa ja mielikuvitusta ruokkivassa miljöössä.

Satamaravintolan keittiössä matkailijoille ja ryhmäruokailijoille valmistuvat suussa www.peterzens.fi sulavat, perinteiset ja modernit saaristolaisruuat tuoreista, paikallisista raaka-aineista. Ruuan voi syödä myös ravintolan terassilla, jossa ruokailueläKUSTAVI TAIVASSALO ASKAINEN myksen täydentää meren Laupunen tuoksu ja horisonttiin NAANTALI Hakkenpää laskeva ilta-aurinko. Kannvik Velkua INIÖ Ryhmille Peterzénsin MERIMASKU Dalen ravintolan erinomainen RYMÄTTYLÄ ruoka tarjoaa ehkäpä retken huippuhetken – mutta Röölä ruokailuun kannattaa varata Hanka aikaa, sillä tässä kokonaisuuSaariston Rengastie dessa riittää sulateltavaa!

– Lyhyelläkin pysähdyksellä satamasta välittyy ainutlaatuinen eksotiikka, uskoo Laura Peterzéns. Ruokailua kaikilla aisteilla Sataman 2,5-metrisen syväyksen ansiosta vierasvenelaituriin pääsee ankkuroitumaan isoillakin aluksilla, ja veneilijöille on tarjolla

57

TURKU KAARINA

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

L

omavalkaman lomakeskus sijaitsee 7 km päässä Kustavin keskustasta, hienossa saaristomaisemassa. Vuonna 1967 perustetun lomakylän takana on Varsinais-Suomen raittiusväki. Irmeli Kojonen

Lomavalkama

Suomen suvea

Lomavalkamassa Tänä päivänä tämä päihteetön lomanviettopaikka on yhä suosittu niin matkailijoiden kuin leiri- ja rippikoululaistenkin keskuudessa. Vanhan kalastajatilan tunnelma on onnistuttu säilyttämään nykyaikaisen palvelun rinnalla. Lokkien kirkuna, auringon säteet siintävällä selällä ja karut kallioluodot kivikkoisine kanervikkoineen karistavat kiireen kesävieraan hartioilta. – Täällä riittää tilaa luonnonrauhaa ja lepoa kaipaaville, 10 hehtaarin alalla kun on riittävästi lääniä, vaikka mökkejä onkin useita, Marianne Lindberg Lomavalkamasta selittää hymyillen.

Mökkeilyä ja retkiä Majoitusvaihtoehtoja on useita: on kahden, kolmen, neljän ja kuuden hengen mökkejä sekä rivitalo, jossa on viisi yksiötä. Yksiöissä on omat wc ja suihku, mutta mökkien yhteiset suihku- ja saniteettitilat sijaitsevat erillisessä rakennuksessa. Lisäksi on myös vaunu- ja telttapaikkoja omatoimimatkailijoita ajatellen.

Lomavalkaman kautta on saatavana valmiita retkipaketteja saariston upeaan luontoon ja historiallisiin kohteisiin. Retkistä voi tiedustella esimerkiksi sähköpostilla osoitteesta retket@lomavalkama.fi. Lindbergin mukaan Ahvenanmaan puolella sijaitseva Brändö on todellinen kestosuosikki. Kesän uutuuskohde on Katanpään linnakesaari. Kustavin kohteisiin järjestetään myös erilaisia opastettuja kiertoajeluja. Oppaina retkillä toimivat Kustavin kunnan oppaat.

Herkkuja saaristolaispöydästä Lomavalkamassa on tarjolla saaristolaispöytä ajalla 2.6.–10.8.2014 päivittäin klo 13:00–14:30. Joka päivä on tarjolla muun muassa Lomavalkaman omaa, savustettua kirjolohta, joka on suosituimpia ruokalajeja. Seisovaan pöytään kuuluvat sen ohella vaihtuvat lämpimät ruuat, salaatit, jälkiruoka ja kahvi. – Järjestämme myös juhlatarjoiluja tilauspohjaisesti, Lindberg vinkkaa.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

58

Juhannussalkoa ja muinaistulia Lomavalkamassa pidetään vuosittain monia perinteisiä tapahtumia. Juhannuksena kohoaa komea juhannussalko, jonka pystyttäminen on ollut traditio jo 1970-luvulta lähtien. Luvassa on silloin myös yhteislaulua ja tanssia. Elokuun viimeisenä lauantaina vietetään Muinaistulien iltaa, koko perheen ohjelmallista illanviettoa. Sen kruunaa lihamestari Seppo Kallion loihtima suussa sulava rosvopaisti, joka valmistetaan paikan päällä possusta ja lampaasta. Laineiden liplatus rantalaiturilla ja ilta-auringon kimallus ulapalla vie ajatukset kauas lapsuuden kesiin. Täällä on hyvä rentoutua ja ladata akkuja Suomen kauniissa suvessa. Rantasaunasta voi pulahtaa uimaan: lomakylästä löytyy kaksikin uimarantaa, joista toinen on hiekkapohjainen. Eikä mikään estä vuokraamasta venettä ja lähtemästä souturetkelle iltasella koettamaan kalaonneaan. www.lomavalkama.fi


Purjehdi Ihanalla kesällä 2014! Koe unohtumaton purjehduselämys Kaljaasi Ihanalla. Purjehduksen lisäksi nautit merellisestä maisemasta ja saaristotunnelmasta. Ihanalla vietät juhlat, kokoukset ja yksityis- ja asiakastilaisuudet. Kysy myös räätälöityjä purjehduspaketteja. Koko laivan vuokra alk. 2250€/4h Yleisöpurjehdukset alk. 50€/aikuinen, 20€/lapsi (2-12v) Hinnat sisältävät keittoruokailun sekä kahvin/teen.

Viinitila Paraisten merimaisemissa

RYHMILLE YMPÄRI VUODEN YKSILÖLLISTÄ PALVELUA Viinitupa • Kokoustalo • Tilapuoti • Sauna • Vieraslaituri Käyntiohjelmaan tarjolla tilauksesta: Viininmaistelua ja tarinaa seudun ja tilan historiasta Erilaisia lounas- ja päivällisvaihtoehtoja Vuodenajan saaristoherkkuja Ostoskäynti tilapuodissa ja pullakahvit viinituvassa

TILAPUOTI AVOINNA

kesällä joka päivä 11–18 tai sop. mukaan Tilan tuotteita viineistä täysmehuihin ja lähiseudun pikkuherkkuja. Matkamuistoksi ja tuliaisiksi sopivia tuotteita. Järjestämme kokoukset, virkistyspäivät, saunaillat ja juhlat. PYYDÄ TARJOUS OMAN RYHMÄSI OHJELMAKSI!

Tammiluodon Viinitila Parainen, Lemlahti ☎ (02) 458 6899 • GSM 0400 227298 www.tammiluoto.fi

59

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Kaitaisten silta on yksi maamme pisimmistä.

T

aivassalon kunnan syntyvuotena pidetään vuotta 1155, jolloin piispa Henrik kastoi väkeä Viiasten kartanon lähteellä. Nykyään merellinen Taivassalo koostuu 181 saaresta ja sillä on merenrantaa yli 300 kilometriä. Huikeita merimaisemia voi ihailla muun muassa 500 metriä pitkällä Kaitaisten sillalla.

Eeva Oksman

Taivassalon kunta

Merellinen

Taivassalo Taivassalossa kannattaa pysähtyä tutustumaan sen mielenkiintoisiin nähtävyyksiin.

Viiasten kartano toimii museona.

Upea kirkko Taivassalon kirkko on vanhin kolmesta Pyhälle Ristille omistetuista Suomen keskiaikaisista kivikirkoista. Sen kaikkiin pintoihin on tehty kuvallinen kalkkimaalaus. Kuvaesityksiä rajaavat kasviornamentiikka ja sabloninauhat. Mukana on myös lukuisia vaakunakuvia. Taivassalon kirkon alttarin yläpuolella, kuori-ikkunan edessä on korkealuokkainen triumfikrusifiksi. Se on yksi Suomen vanhimmista ja parhaiten säilyneistä krusifikseista ja kuuluu Suomen kansallisaarteisiin. Myös kirkon urut ovat vaikuttavan näköiset. Urkujen upea ja Suomen oloissa harvinainen rokokoo-julkisivu on säästynyt vuodelta 1767, vaikka urut onkin uusittu useampaan kertaan.

Paikallista historiaa Vanhaan kartanomiljööseen pääsee tutustuman Viiasten kartanossa, jossa on yli 40 vuotta toiminut Taivassalon museo. Viiasten

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1779. Kartanossa on yöpynyt muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolf. Taivassalo-Seuran ylläpitämässä museossa on monipuolinen, yli 8 500 esineen kokoelma. Kartanossa on myös vaihtuvia teema- ja taidenäyttelyitä. Väentuvassa on museokahvio ja myymälä. Viiasten kartano on avoinna kesäisin ja muina aikoina ryhmille tilauksesta.

Pioniparatiisi Pionien Koti on aito pionikeidas, joka on noussut yhdeksi Varsinais-Suomen suosituimmista kevät-kesän puutarhakäyntikohteista. Myös tavalliset puutarhanharrastajat ovat löytäneet tiensä Pionien Kotiin. Pionitaimien ohella Pionien Kodista saa kesäkukkia ja muita perennoja, joita asiakkaat hakevat varsinkin alkukesästä. Vielä heinäkuussa monet mökkiläiset saapuvat lomille tulleessaan hakemaan kesäkukkia kesämökin kaunistukseksi.

60

Perinteikäs silakkapitäjä Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella, ja silakka on ollut siellä kautta aikain tärkein pyyntikala. Herkulliset taivassalolaiset silakkajalosteet on palkittu useilla valtakunnallisilla silakkamarkkinoilla. Rysäsilakka on antanut nimensä myös taivassalolaiselle kesätapahtumalle, Silakrysäykselle, jota vietetään aina heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Taivassalosta eteenpäin jatkettaessa Rengastie tarjoaa kahta vaihtoehtoista reittiä: joko yhteysalus m/s Kivimolla Hakkenpäästä Velkuan Teersaloon tai tietä pitkin Askaisiin. Kannattaa huomioida, että yhteysalus kulkee vain kesäaikaan ja muutaman kerran päivässä. www.taivassalo.fi


Juhannusta lukuun ottamatta linna on avoinna toukokuun puolivälistä elokuun loppuun joka päivä klo 11–17. Opastuskierrokset alkavat aukioloaikoina puolen tunnin välein, mutta tilauksesta linnakierroksille pääsee myös muina aikoina.

Komea Louhisaari Louhisaari on Herman Flemingin 1600-luvun puolivälissä rakennuttama kartanokokonaisuus. Museoviraston hallinnoiman kartanolinnan omistajina ovat olleet monet Suomen historian merkkihenkilöt Flemingeistä Mannerheimeihin. Ainutlaatuinen barokkilinna tunnetaan nykyään parhaiten Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäkotina. Museona Louhisaari on ollut vuodesta 1967 lähtien.

M

askun kuntaan nykyisin kuuluva Askainen on yksi Rengastien mielenkiintoisimmista paikoista, sillä siellä historia on vahvasti läsnä. Taivassalosta Askaisiin pääsee sekä Kustavintietä pitkin että Naantalin Velkuan kautta.

Eeva Oksman

Aateliskirkko

Kolmikerroksisessa kartanolinnassa on upeita interiöörejä kolmelta vuosisadalta. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa, mutta varsinainen asuinkerros on sisustettu 1700- ja 1800-lukujen tyyliin ja edustaa Mannerheimien aikaa. Keskiajalta periytyneiden asuintottumusten mukaisesti ensimmäinen eli pohjakerros oli linnanväen ja palveluskunnan valtakuntaa, kun taas herrasväki asusti keskikerroksessa eli varsinaisessa asuinkerroksessa. Ylin kerros oli juhlakerros.

Kirkossa on huomattava Flemingien, heidän voutiensa ja Mannerheimien lahjoittama esineistö, ja sen lyijylasi-ikkunat on arvioitu Suomen vanhimmiksi. Hautausmaalla on Mannerheim-suvun hautakappeli. Sotiemme sankareiden kunniaksi Askaisten kirkkoa vastapäätä sijaitsee vuonna 2007 avattu Askaisten Ritaripuisto. Mannerheim-ristin ritarien ja sotaveteraanien kunniaksi perustetussa Ritaripuistossa on jokaisella 191 ritarilla Kurun mustaa graniittia oleva muistokivi, ja alueen keskuselementtinä on yhteinen kunniakivi. Noin 3400 m²:n Ritaripuisto on muistomerkkinä ainutlaatuinen.

Matkailu kotimaassa.fi / Joni Rantasalo

Mannerheimin

Askaisissa

Kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming rakennutti Askaisten kirkon vuonna 1653 Louhisaaren kartanon kappelikirkoksi. Louhisaaren kartano ja Askaisten uusklassista tyyliä edustava kirkko muodostavat ainutlaatuisen, ajallisesti ja maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden, joita yhdistää lähes kolmen kilometrin pituinen koivukuja.

KUSTAVI Laupunen

INIÖ

Kannvik Dalen

TAIVASSALO Hakkenpää Velkua

MERIMASKU

ASKAINEN

NAANTALI TURKU KAARINA RYMÄTTYLÄ Röölä Hanka

Saariston Rengastie

61

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie Muumien mailla

M

erellinen Naantali houkuttelee kesäisin kävijöitä aina ulkomaita myöten. Naantalin sielu on sen vanha kaupunki ja sen poukamassa polveileva kuvauksellinen purjevenesatama. Tänne moni palaa kerta toisensa jälkeen, sillä Naantali jättää lähtemättömän vaikutuksen kävijäänsä.

Vanhan kaupungin pittoreskit korttelit pikkukujineen ja meren läheisyys antavat Naantalille oman ainutlaatuisen leimansa. Rannan vierustoja kiertävät kadut ovat täynnä viehättäviä kahviloita ja ravintoloita, sekä jännittäviä putiikkeja. Täällä tekee mieli istahtaa hetkeksi vain seuraamaan rentouttavaa kesätunnelmaa.

Venemessut ja Musiikkijuhlat Naantalin kesä on kuitenkin tulvillaan myös mitä monipuolisinta ohjelmaa kaiken ikäisille. Kesän tapahtumat alkavat Naantalin venemessuilla 23.–25.5.2014. Tämän jälkeen on vuorossa Naantalin Musiikkijuhlat, jonka musiikkielämyksille keskiaikainen luostarikirkko historiallisine ympäristöineen tarjoaa ainutlaatuiset puitteet. Laadukkaasta tarjonnastaan tunnettu tapahtuma pidetään 3.–14.6.2014. Naantalissa majoitus- ja ravintolapalveluissa on mistä valita. Naantalin Kylpylä sekä Kultaranta Resort tarjoavat luksustason majoitusta sitä kaipaaville. Vanhassa kaupungissa on lisäksi tarjolla lukuisia majapaikkoja uniikeissa pikku-hotelleissa. Omatoimimatkailijat viihtyvät luonnonkauniilla Kuparivuoren matkailualueella.

Kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista siintää iki-ihana Muumimaailma. Rakastetun lastenkirjailijan Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Muumimaailmassa tehdään kesällä 2014 paluu juurille, tarinan alkulähteille, sillä Toven kunniaksi on rakennettu satumetsä, jossa voi rentoutua kuuntelemaan muumitarinoita äänikirjoina. Ja kukapa pikkuvieras tai varttuneempikin ihminen ei haluaisi tavata Muumilaakson väkeä ilmielävänä täällä, omassa ympäristössään. Muumilaakson väen edesottamuksia pääsee myös seuraamaan saaren omassa ulkoilmateatterissa. Muumimaailma on avoinna kesäkaudella 7.6.–10.8. klo 10–18 ja 11.–24.8. klo 12–18. Vierailuun kannattaa varata reilusti aikaa, mielellään jopa kokonainen päivä, sen verran runsaasti saarella on nähtävää ja koettavaa.

Seikkailua Väskin saarella Naapurisaarella sijaitseva Väskin seikkailumaailma houkuttelee hieman isompia lapsia. Tarjonta on suunniteltu kouluikäisten makuun. Täällä voi kiipeillä, hyppiä ja liukua vaijerilla Indiana Jonesin tyyliin, tai kokeilla vaikkapa kullanhuuhdontaa ja jousiammuntaa.

Naantali – aidon kylpyl Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

62


Nälän yllättäessä voi pistäytyä syömään kalastajakylässä, josta löytyy myös ranta, saunatilat sekä kyläläisten kotieläintarha. Ohjelmallinen Väskin seikkailupeli tuo oman jännityksensä kierrokseen. Väskiin pääsee laivalla Muumimaailman sillan kupeesta, ja laivamatkat sisältyvät lipun hintaan. Seikkailusaari monipuolisine ohjelmineen ilahduttaa pieniä ja isoja vieraita 14.6.–10.8. joka päivä klo 11–18.

Höyrylaivalla tai lossikyydillä – Oiva tapa saapua Naantaliin on hypätä Turusta höyrylaiva Ukkopekan kyytiin. Laiva kuljettaa kesävieraita Naantaliin 10.6.– 16.8.2014 kahdesti päivässä, Tarja Rautiainen Naantalin matkailusta kertoo. Turkulaiset saapuvat Naantaliin juhannuksena sankoin joukoin seuraamaan ns. merenrannan maalaisjuhannusta, jossa on aina runsaasti ohjelmaa tarjolla Vanhassa Kirkkopuistossa. Iltaristeily Naantalin vanhasta kaupungista lähtee klo 19:00 ja kokkoristeily puolestaan klo 22:30. Moni seikkailee myös Saariston Rengastiellä hyödyntäen yhteysaluksia, joiden kyydissä pääsee niin kauas kuin asuttuja saaria riittää. Lossit ja osa aluksista on maksuttomia. Saaristo on viehättävän korutonta, ja matkaseuraksi saa aina saaristolaisia.

Kultarannan puutarhassa Suomen tunnetuin kesäasunto, presidenttiemme kesäviettopaikkana tunnetuksi tullut Kultaranta, avaa porttinsa vierailijoille puutarhakierrosten muodossa 10.6.–31.8.2014 tiistaista sunnuntaihin. Jylhä graniittilinna on Lars Sonckin aikoinaan kauppias Alfred Kordelinille suunnittelema, ja sitä ympäröivä upea puutarha on näkemisen arvoinen. Lapsille on tarjolla oma kierroksensa 27.6.– 8.8. perjantaisin klo 18, jolloin vanhemmat voivat tutustua puutarhaan omatoimisesti. Kultarannan puutarhaan on mahdollista saada ryhmäopastuksia myös vuoden ympäri varaamalla opas Naantalin Matkailusta.

Unikeko heitetään mereen Naantalin kesä huipentuu heinäkuussa unikeonpäivään. Varaslähtö siihen otetaan jo lauantaina 26.7., jolloin järjestetään markkinat. Samana iltana nähdään vielä Kaivohuoneen terassilla Jukka Rintalan muotinäytös.

toisella merkittävän panoksensa Naantalin tai sen asukkaiden hyväksi. Viime vuonna unikeoksi valittiin Naantalin oppaat, joiden pj. Hanna-Leena Laihonen sai kylmän kylvyn. Päivän mittaan on myös ohjelmaa kirkkopuistossa aamuvarhaisesta iltakahdeksaan. Unohtumaton iltavesper Moni kesävieras nauttii juuri Naantalin ihananjoutilaasta kesätunnelmasta. Auringon kullatessa taivaanrannan iltasäteillään väki hiljentyy kuuntelemaan kaupungin ylitse kaikuvia iltavesperin sointuja. Iltavesper soitetaan luostarikirkon tornista 1.6.–31.8.2014 joka ilta klo 20 kolme kertaa, kolmeen eri suuntaan: presidentille, kaupungille ja merelle. Ennen iltavesperiä kaikuu vanhassa kaupungissa Trumputtajan rummutus. Rummutuksen välissä kuultavat sanat ja teksti ovat vanhaa suomen kieltä ajalta, jolloin Naantalissa rummutettiin kuulutuksia. www.naantalinmatkailu.fi

Sunnuntaina 27.7.2014 vieKUSTAVI TAIVASSALO tetään itse unikeonpäivää, joka alkaa klo 7 perinLaupunen Hakkenpää teisellä unikeon mereen Kannvik Velkua heittämisellä. Unikeoksi INIÖ MERIMASKU valitaan aina jokin Dalen ansioitunut taho, yksilö, yhteisö tai organisaatio, joka on antanut tavalla tai

ASKAINEN

NAANTALI TURKU KAARINA RYMÄTTYLÄ Röölä Hanka

Saariston Rengastie

yläkaupungin tunnelmaa Irmeli Kojonen

63

Naantalin Matkailu

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Hagaï Shaham

Aurinkokaupunki Maiju Junko

N

a a n t a l i n Musiikkijuhlat viettää 35-vuotisjuhlaansa tänä kesänä. Juhlafestivaali täyttää kaupungin 3.–14. kesäkuuta, jolloin luvassa on kotimaisia ja ulkomaisia huipputaiteilijoita, uutta ja klassista musiikkia sekä kolme kantaesitystä. Laulumusiikin ystäviä ja lapsia hellitään tänä vuonna entistä avokätisemmin.

Osmo Vänskä

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Naantalin Musiikkijuhlat

– Festivaalivieraat pääsevät nauttimaan merkittävistä orkesterivierailuista. Saamme esiintyjäksi Pohjoismaiden parhaan kamariorkesterin, Stockholm Sinfoniettan. Orkesteri saapuu Naantaliin yhdessä kapellimestari Ralf Gothónin ja pianistilegendan ja Mozarttulkitsijan Peter Franklinin kanssa, kertoo toiminnanjohtaja Tiina Tunturi. Odotettu on myös Sinfonia Lahden konsertti. – Tahtipuikkoon tarttuu orkesterin entinen johtaja, Amerikassa mainetta niittänyt Osmo Vänskä. Solistina puolestaan loistaa Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, selloprofessori Arto Noras. Hän soittaa Kalevi Ahon uuden sellokonserton maailman kantaesityksen, jonka ovat tilanneet Naantalin Musiikkijuhlat ja Sinfonia Lahti.

64

Tunturi nostaa tarjonnasta myös festivaalin 35-vuotisjuhlan aikana pyöreitä vuosia täyttävän, 20-vuotiaan Total Cello Ensemblen, jonka mottona on ”Selloja säästämättä, laadusta tinkimättä!” – Juhlakonsertissa 6.6. kuullaan teoksia muun muassa Heitor Villa-Lobosilta, Gustav Mahlerilta ja Astor Piazzollalta.

Laulumusiikin ystävien juhlaa Laulumusiikin ystäville suunnattu tarjonta on tänä vuonna runsasta. Tunturi ottaa kiinnostavasta ohjelmistosta muutamia esimerkkejä. – Naantalin kirkossa kuullaan sopraano Marjukka Tepposta ja Musiikkijuhlilla debyyttinsä tekevää baritoni Tommi Hakalaa. Parivaljakko esiintyy Naantalin kirkossa 8.6. yhteisessä resitaalissa, jossa kuullaan muun muassa Schubertia, Kuulaa ja Sibeliusta. Hakalan lisäksi Naantalissa debytoi myös toinen tunnettu suomalainen laulaja, kuulijoiden sydämiin tiensä löytänyt sopraano Helena Juntunen, jonka konsertit ovat 13.–14.6.2014. Helena Juntunen ja Tommi Hakala ovat merkittävissä rooleissa myös tämän kesän Savonlinnan Oopperajuhlilla.


Total Cello Ensamble

kuplii kamarimusiikkia

Rajaton ja Kuusistot yhdessä Lauluyhtye Rajaton sekä viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto ovat tehneet yhteiskiertueen Kaksi astetta, joka ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Kiertuekonsertti haluttiin myös Naantalin Musiikkijuhlille. – Kokoonpano edustaa Musiikkijuhlien kevyempää ohjelmistoa, jossa kuudesta lauluäänestä ja kahdesta viulusta saadaan aikaan uskomaton konserttielämys. Esiintymispaikkakin on uusi: konsertissa Naantalin Satamaterminaali saa kasteensa. Muuten konserttipaikat ovat tuttuja ja hyväksi havaittuja. Kamarimusiikkia kuullaan Naantalin seudun konserttipaikoissa, kuten Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Raision kirkossa sekä Kaivohuoneella. – Kaivohuoneen Illalliskonsertissa pääsee valloilleen Jazzbasilli, ja kuulijat johdatellaan suomalaisen jazzmusiikin juurille. Estradille nousevat Aili Ikonen ja HERD-yhtye, joka on ehtinyt saavuttaa vankan suosion niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Karnevaalitunnelmia lapsille Tulevan kesän erikoisuutena on ensimmäiset Naantalin Lasten Musiikkijuhlat 6.–8. kesäkuuta. Tapahtuma järjestetään yhteis-

työssä 60 vuotta täyttävän Naantalin Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. – Musiikkijuhlien yhteydessä olevassa tapahtumassa esitetään Kirmo Lintisen Voi Vietävä! -lastenooppera, vietetään iloista Lastenjuhlaa Elina Vahala Kirkkopuistossa ja kuullaan muun muassa Camille Saint-Saënsin Eläinten karnevaali sekä Sergei Prokofjevin Pekka ja susi, jonka kertojana toimii Turun kaupunginteatterin tuore johtaja Mikko Kouki.

Juhlaristeily Tukholmaan Naantalin Musiikkijuhlat on vuosikymmenten saatossa tehnyt musiikillisia meriretkiä. Nyt päätettiin lähteä jälleen omaa saaristoa kauemmas. – Juhlavuoden kunniaksi teemme Musiikkijuhlaristeilyn 15.–17.6. Helsingistä Tukholmaan. Matkaan sisältyy kaksi kamarimusiikkikonserttia laivalla ja orkesterikonsertti Tukholman kuninkaanlinnassa. Mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä tarkemmin Matkapojilta, vinkkaa Tiina Tunturi.

65

35 aurinkoista musiikkivuotta Naantalin Musiikkijuhlat on yksi Suomen vanhimmista ja arvostetuimmista musiikkifestivaaleista. Sen ohjelmiston keskiössä on kamarimusiikki kaikessa monimuotoisuudessaan. Vuosittain ohjelmaa täydentävät myös maailman huipputaiteilijoiden resitaalit sekä maineikkaiden orkesterien vierailut. Kamarimusiikkitapahtumana se tunnetaan korkeasta taiteellisesta tasostaan, idyllisistä konserttipaikoistaan sekä ajankohdastaan Suomen festivaalikesän avaajana. Juhlien korkeatasoisuus on monesti huomioitu myös kansainvälisesti. Naantalin Musiikkijuhlat sai alkunsa kesäkuussa 1980 sellotaiteilija Arto Noraksen aloitteesta. Siitä lähtien on Naantalin ja lähiseutujen kirkoissa kuultu monia maailman nimekkäimpiä taiteilijoita ja yhtyeitä. www.naantalinmusiikkijuhlat.fi

www.kotimaassa.fi


Saariston Rengastie

Taattisilla sukellat maalaismaisemaan

M

aalaispihapiiri kotieläimineen, pitkä historia ja toiminnallinen miljöö tekevät Taattisten tilasta mielenkiintoisen kohteen. Kun yhtälöön lisätään vielä maukas, konstailematon lähiruoka, kohde on mitä parhain kautta vuoden!

Maiju Junko

Taattisten tila

Taattinen Naantalin Merimaskussa on vanha ratsutila, jonka värikäs historia juontaa juurensa aina 1500-luvulta. Suojaisella sisäpihalla kukkivat kesäisin perinteiset suomalaiset juhannusruusut, angervot ja syreenit. Keisarinkruunut ovat loistaneet pihassa ainakin sadan vuoden ajan.

Konstailematonta kotiruokaa Ravintolaa pyörittää yrittäjäpariskunta Riitta ja Tommi Pere. – Sijaintimme Muumimaailman kupeessa houkuttelee paljon lapsiperheitä – niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Meille on helppo tulla. Rengastie tuo mukanaan monenlaisia matkaajia, kuten polkupyöräilijöitä ja ihan satunnaisia vieraita, kertoo Tommi Pere.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

KUSTAVI

Laupunen Kannvik

INIÖ

Dalen

TAIVASSALO

ASKAINEN

Hakkenpää Velkua

MERIMASKU

RYMÄTTYLÄ

Maatilamajoitus ja ravintola toimivat kiinteässä yhteydessä. Ravintola panostaa hyvään, rehelliseen ja Saariston Rengastie konstailemattomaan kotiruokaan. – Käytämme paljon lähialueen omia tuotteita, ja valmistamme ruoat itse paikan päällä. Kannattaakin kysyä esimerkiksi oman tilan palvattua lammasta ja itse leivottua leipää, Pere suosittelee. Ravintolan lisäksi ruokailla voi myös metsän siimeksessä, kodalla. – Toimitamme sinne ruoat tai vaikkapa nokipannukahvit. Matkailijoille tietysti tarjoilemme runsaan aamiaisen tai vaikka illallisen tilauksesta. Tuttavalliset eläinystävät Maatilamatkailusta vastaa emäntä Karin Aaltonen ja isäntä Markku. – Pidämme pihapiirin elävänä ja hyvin hoidettuna. Kalustoon kuuluu myös muutamia kotieläimiä ihan asiakkaittemmekin iloksi. Rapsutusta kaipaavat Kille-kääpiövuohi ja pihapiirin lampaat. Omaa reviiriään tarkkailee kolme muhkeaa maatiaiskissaa, kanit puputtavat tuoretta ruohoa ja kuuden kanan parvea pitää kurissa toinen mokoma kukkoja. – Kaksi kukoista on todella kesyjä. Ne tulevat nimeltä kutsuttaessa luo, kertoo tilan emäntä.

66

NAANTALI TURKU KAARINA Röölä Hanka

Likkaitten luhti vai Venevaja? Majoittumisvaihtoehtoja riittää. – Olemme pyrkineet säilyttämään entisaikojen hengen ja kunnioittamaan vanhaa. Majoitushuoneita rakennettaessa on pidetty silmällä, ettei tilan identiteetti kärsi, kertovat Aaltoset. Hilmantupa on tuotu paikalle 1800-luvun lopulla, ja siihen on rakennettu kaksi allergiahuonetta: Sohvin ja Senjan huoneet. Likkaitten luhti, Piikaflikka ja Kesärenki ovat tunnelmallisia aittahuoneita, majoitustiloja on myös Pakarissa. Valittavana on lisäksi neljä mökkiä: Lammenranta, Lempi, Tipula ja Venevaja. – Venevaja on vasta hauska paikka: siellä huoneet ovat päällekkäin ja kalastaminen sujuu vaikka suoraan terassilta! naurahtaa Karin Aaltonen. Luonnonkaunis Taattistenjärvi hiekkarantoineen houkuttelee uimaan ja soutelemaan. Veneitä ja pelastusliivejä saa lainata maksutta. Lähimaastossa on lisäksi merkitty ja infotauluin varustettu luontopolku. Tilalla on käytössä useita saunoja. Aaltosten mukaan paras on tietysti holvisavusauna, jonka vieressä kylpijäänsä odottavat rentouttavat jakutsit eli lämminvesialtaat. www.taattistentila.fi


Kulttuuria ja järvimatkailua Kajaanissa ja Oulujärvellä löydät kesän monipuolisimmat kulttuurielämykset, tapahtumat ja luontoaktiviteetit. Majoitu mökkeillen luonnon helmassa tai helposti hotellissa kaupungin keskustassa. Tervetuloa kulttuuri- ja järvilomalle Kainuun meren äärelle!

Höyrylaivaristeilyt

Golf

Kaupunkitapahtumat

Viihde tapahtum at

Kalastus ja veneily

Golf

Eino Lein o -t

alo

Kajaanin Runoviikko

2013

Tervansoutunäytökset

Barokki Soi 11.–15.6. I Kajaanin Runoviikko 2.–6.7. I Markkinakatu 2.–5.7. I Kainuun Musiikkijuhlat 3.–5.7. I Paltaniemipäivät ja Kirjapäivät Eino Leino -talolla 11.–13.7. I Saaripäivät ja Saarikonsertti Kassu Halonen Taidetalolla 26.–27.7. I Kajaanin kaupunkifestivaali 31.7.–2.8. I Miljazz 16.8. I Tervansoutunäytökset I Kalastustapahtumat I Taidetalot I Kylätapahtumat I Kesä-teatterit I Museot

WWW.VISITKAJAANI.FI & WWW.OULUJARVI.FI

67

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

Alla Anna Matinlaurin hieman japanilaistyyppiset astiat.

Maakari

on oululaisen käsityötaidon koti Matleena Ikonen

O

ulun keskustassa sijaitseva TaitoShop Maakari on osa maanlaajuista TaitoShopketjua, joka on erikoistunut suomalaiseen käsityöhön ja designiin.

TaitoShopeissa myydään niin valmiita käsityötuotteita kuin materiaaleja ja ohjeita käsitöiden tekemiseen. Valikoimissa on käsi- ja pienteollisesti valmistettuja lahja-, sisustus- ja tuliaistuotteita sekä asusteita ja vaatteita. Oulun TaitoShop Maakari toteuttaa samaa valtakunnallista konseptia paikallisin maustein, kertoo myymälän vastaava Elina Seppänen. – Tarjoamme paikallisten, pohjoispohjalaisten käsityöläisten tuotteita, jotka kiinnostavat asiakkaitamme.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Maakari

Tiernapoikia ja luotolaisia Maakarissa myytävien tuotteiden valmistajat ovat Pohjois-Pohjanmaan parhaimmistoon kuuluvia yrittäjiä, ja TaitoShopketjun periaatteiden mukaan noin puolet tuotteista tulee myymälän omalta alueelta. Paikallisia tuotteita edustavat Tiernapoikatuotteet, tervaveneet, Oulu-aiheinen keramiikka ja perinteiset, korkeakauluksiset luotolainen-villapaidat. Matkailijoille, jotka haluavat viedä kotiin tai tuliaisiksi paikallisia tuotteita, Maakari on siis ehdoton ostoskohde. Maakarilla on kattava paikallisten käsityöyrittäjien ja -taiteilijoiden verkosto, ja pääosin myytävät tuotteet tulevat vakituisilta yrittäjiltä. Aina mukaan tulee kuitenkin myös uusia käsityöläisiä, joille Maakari haluaa tarjota

68

Tervaveneet

foorumin, jolla saada tuotteet läpi suuren yleisön tietoisuuteen. – TaitoShopien toiminta-ajatukseen kuuluu tarjota yrittäjien tuotteille jälleenmyyntipaikka. Uusi yrittäjä saa meiltä apua mm. pakkaussuunniteluun, hinnoitteluun ja markkinointiin, Elina Seppänen sanoo.


Käsityön asialla Käsityö on nyt in Maakari on palvellut käsityön ystäviä vuodesta 2005, ja nykyisellä paikallaan Oulun rautatieaseman vieressä jo kohta kymmenen vuotta. Nykyään arvostetaan käsityötaitoja ja sitä, että tuotteet tulevat läheltä. Kertakäyttökulttuuri on viime vuosina saanut väistyä itse tehtyjä ja kestäviä tuotteita arvostavan trendin tieltä. Tämä näkyy Elina Seppäsen mukaan myös Maakarin toiminnassa.

TaitoShop Maakari on osa Taito PohjoisPohjanmaa ry:n toimintaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaista käsityötä Pohjois-Pohjanmaalla niin kulttuurina, taitona kuin elinkeinonakin. TaitoShopmyymälöiden ohella käsityöläisyyden vaaliminen näkyy mm. näyttelyinä, kilpailuina, tiedottamisena sekä koulutus- ja kurssitoimintana.

Käsityötaitojen vaalimisen ja käsityöläisyyden houkuttelevuuden lisäämisen lisäksi yhdistys haluaa säilyttää ja kehittää suomalaisten käsityötuotteiden korkeaa laatua. Käsintehdyt tuotteet ovat persoonallisia, kestäviä ja kauniita, ja niissä näkyy tekijänsä sielu, ajatus ja persoona. www.taitoshop.fi/oulu

– Muodissa näkyy paljon käsityöläisyyden ideaa: vaatteiden halutaan näyttävän itse tehdyiltä, esimerkkinä vaikkapa paksusta langasta valmistetut tuubihuivit. – Myös viime vuosina pinnalla ollut sisustusbuumi on vaikuttanut positiivisesti käsitöiden harrastamiseen: ihmiset haluavat koteihinsa uusia tuotteita, ja mieluiten he haluavat tehdä ne itse. Esimerkiksi virkatut trikoomatot ovat saaneet käsitöitä aiemmin harrastamattomatkin tarttumaan virkkuukoukkuihin – paljon on tullut myös nuoria harrastajia, itsekin intohimoiseksi käsityöihmiseksi tunnustautuva Seppänen kertoo. Oulun Maakarin yhteydessä toimii myös käsityön opetusta ja kurssitoimintaa järjestävä Taitokeskus. Maakari muodostaa siis kokonaisuuden, jossa asiakkaat, harrastajat ja yrittäjät kohtaavat toisensa ainutlaatuisella tavalla.

Keramiikkapaja Tiina-Marin murreastioita.

69

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

Maiju Junko

Oulujärven Jättiläiset

Laajan skaalan

V

uoden 2013 matkakohteeksi valittu Oulujärven Kulttuurikierros tarjoaa monipuolisen kattauksen. Yksi suosituimmista tapahtumista on Kajaanin Runoviikko. Oulujärven Kulttuurikierros valittiin Helsingin Matka 2014 -messuilla vuoden 2013 vuoden kotimaiseksi matkakohteeksi. Kulttuurikierros muodostuu Kajaanin, Paltamon ja Vaalan alueen matkailualan toimijoiden tarjonnasta. Koko kirjon on koonnut yhteisesitteeksi Oulujärven Jättiläiset ry. – Kierroksen monipuolisuus on valtakunnallisestikin katsottuna merkittävä. Varsinaisten kohteiden lisäksi meillä on monenlaisia aktiviteetteja kauniin järviluonnon keskellä. Kohteisiin voi tutustua itsenäisesti karttaoppaan avulla, mutta esimerkiksi ryhmille suosittelen ammattitaitoisten oppaiden palveluita. Niin kohteista saa entistä enemmän irti, vinkkaa Pirjo Nuottimäki Oulujärven Jättiläiset ry:stä. Laulurunous Runoviikon teemaa Suomen vanhin lausuntataidefestivaali, 38. Kajaanin Runoviikko pidetään 2.–6.7. 2014. Ensimmäistä kertaa Runoviikolla esiintyy saamelaisartisti Wimme Saari, joka yhdistää pohjoisen ulottuvuuden vahvaan laulurunousteemaan. Toinen mielenkiintoinen uuden sukupolven kansanmuusikko on jouhikonsoittaja ja lauluntekijä Pekko Käppi. Vahvaa laulurunoutta juhlistetaan erityisesti Aulikki Oksasen tekstein. Suven runoilijaksi

nimetty, tänä vuonna 70 täyttävä monitaiteilija on juhlassa vahvasti mukana. Klassikko-ohjelmistosta mainittakoon Iiron koulu, jonka aiheina ovat 120 vuotta juhliva Aleksis Kivi ja 90 vuotta juhliva Marja-Liisa Vartio. Tänä vuonna valitaan myös vuoden nuori lausuja, joka julkistetaan Runoviikon viimeisenä päivänä eli sunnuntaina. Perinnetalo henkii historiaa

Kajaanin Paltaniemellä sijaitseva Eino Leino -perinnetalo on rakennettu Elias Lönnrotin asuintalon ja Eino Leinon syntymäkodin mukaisesti vuonna 1978. Esillä on kirjailijasuuruuksien elämäntyön pysyväisnäyttelyt. Lisäksi matkailija pääsee tutustumaan Eino Leinon kirjanäyttelyyn ja Elias Lönnrot -kirjastoon. Vieraita palvelee kesäkahvila, ja paikka toimii kesäaikana monien värikkäiden tapahtumien näyttämönä. Kankarin Taidehuvila on myös mielenkiintoinen kohde. Se kuuluu Rokua Geopark -vyöhykkeeseen, joka on pohjoisin Unescon suojeluksessa oleva geologisen perinnön matkailukohde. Lisäksi se on osa Tervan tien matkailureittiä. Kankarilla järjestetään taidenäyttelyjä sekä maalaus- ja litografiakursseja. Palanen jättiläismystiikkaa Elämyskeskus Jättiläisenmaa on näköalapaikka Kivesvaaran huipulla, josta aukeaa upea kulttuurimaisema Kainuun sydämeen. Tilauksesta Jättiläisenmaasta saa aitoa kotiruokaa, herkullisia leivonnaisia ja luontoon

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

70

liittyviä ohjelmapalveluita. Jättiläisenmaa tarjoaa palasen maahisten maailmaa lähellä tähtien loistetta ja revontulten välkettä. Matkailija pääsee tekemään myös ainutlaatuisia luontohavaintoja. Marjamaastot ja luontopolut löytyvät aivan vieressä. Majoitus onnistuu hyvin varustelluissa, persoonallisissa ja viihtyisissä lomahuvilahuoneistoissa tai erikoisissa ”Jättiläisen lintupöntöissä”. www.oulujarvi.fi

Pahan laulu, kuvaaja: Hanna Koikkalainen

Kulttuurikierros


Noin 250 eläimen koti, yli 30 eläinlajia.

• kanat • vuohet • lampaat • kanit • ponit • papukaijat • leguaanit • emut • nandut • alpakat• jättiläiskilpikonna

KÄYTÖSSÄNNE ESCURIALISSA:

kioski, linnakahvila, leikkimökki ja pallomeri, kauppapuutarha, grillauspaikat, aasi- ja poniratsastus, yöpymismahdollisuus, kota & laavu & rantasauna, tilojen vuokraus, perinneaitta ja viisaanmaja

Avoinna touko-elokuu päivittäin 10-20 Aikuiset Lapset

9€ 7€

Majoitus

25€/hlö/yö

Sauna

10€/h

(alle 3v. ilmaiseksi perheen kanssa)

Talutusratsastus 3€ KUKKA- JA ELÄINPUISTO

ESCURIAL

Paavolantie 83 c, 91900 Liminka (08) 384903

71

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

P

itkät olutperinteet värittävät Iisalmen kesän. Vilskettä riittää niin kaupungissa kuin lähiympäristössäkin. Uutuutena on kesäteatteriristeily Iisalmen satamasta Koljonvirralle.

Olutkaupungin Maiju Junko

Iisalmen kaupunki

kuohuva

Kaunis Porovesi kutsuu Iisalmeen, jossa toimii myös maailman pienin ravintola, Kuappi (alakuvassa),

Iisalmella on juuret syvällä panimohistoriassa. Olvi on perustettu vuonna 1878, ja se puolustaa perinteitä ainoana suomalaisena panimona. Olut onkin antanut kaupungille oman värinsä, ja monta tapahtumaa on rakentunut teeman ympärille.

Satamassa viihdytään – Iisalmen uudistunut satama on monipuolinen ja kaunis alue. Se toimii palvelukeskuksena niin veneilijöille, matkailijoille kuin iisalmelaisillekin, kutsuu matkailu- ja tapahtumakoordinaattori Henna Yletyinen.

Ravintola- ja satamapalvelut tarjoaa Ravintola Olutmestari. Tutustumisen arvoinen on myös Lüneburgin puisto, jossa voi nähdä muun muassa Eemil Halosen veistoksia. Lähistöllä on myös lasten oma kesäkohde, Liikennepuisto, jossa opitaan liikennesääntöjä hauskalla tavalla. Sataman läheisyydessä olevat viheriöt sopivat hyvin vaikkapa kaupunkipiknikille. Kävelymatkan päässä, aivan Olvin panimon kupeessa, on Olvi-oluthalli, jossa voi maksutta tutustua postimerkki- ja panimomuseoon.

Suomen vanhin olutjuhla Iisalmi on myös tunnettu tapahtumakaupunki. Suomen vanhin olutjuhla, Oluset, pidetään 10.–12. heinäkuuta Luuniemellä. Tapahtuma aloitetaan jo 9. heinäkuuta, jolloin lapsille ja nuorille järjestetään omat Limuset- ja Rokkisettapahtumat.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

72

– Oluset marssittaa estradille kotimaisen musiikin kärkinimiä, kuten Juha Tapion, Erinin ja Suvi Teräsniskan. Keikan heittävät myös Kolmas Nainen, Happoradio ja Anssi Kela, Henna Yletyinen luettelee. Kesään kuuluu myös uusi Iisalmi Saunoo -tapahtuma ja paikkansa vakiinnuttanut KevytOlo Viikonloppu, jolloin kaupungissa on monipuolista ohjelmaa Yötriathlonista Gallialaisiin, haetarjatseihin ja savolaisen huumorin torj´kokkookseen. Koljonvirralla järjestetään lisäksi erilaisia tapahtumia läpi kesän ja Runnilla soivat sulassa sovussa rock ja iskelmä. Sonkajärven Eukonkannon MMkisat, Kiuruveden iskelmäviikko ja Lapinlahden SavoGames toivottavat tapahtumakävijät tervetulleeksi myös Iisalmen ympäristökuntiin. Historiaa eikä korkeakulttuuriakaan toki sovi unohtaa. Rukajärvi-keskuksessa pääsee tutustumaan sotahistoriaan ja Rukajärven tiehen, KulttuuriArtos taas esittelee mielenkiintoista rajakarjalais-ortodoksista kulttuuriperintöä ja on kulttuurinystävän ehdoton käyntikohde.


Iisalmi kiilasi Guinnessiin Iisalmi johdattaa savolaisuuden ytimeen. Kaupungissa vieras otetaan lämmöllä vastaan, ja aistittavissa on iloista, välitöntä ja lupsakkaa elämänmenoa. Hersyvä huumori kukkii ja silmäkulmassa on pilkettä. Yhtenä esimerkkinä on Kuappi, maailman pienin ravintola. Kuappi komeilee Guinnessin ennätystenkirjassa, ja pääsipä kuriositeetti BBC:n uutispätkäänkin. Ravintola Olutmestarin yhteydessä toimiva Kuappi on virallisesti maailman pienin ravintola. Sen pinta-ala on kahdeksan neliötä, josta sali vie 3,6 neliötä. Ravintolasaliin mahtuu tarjoilijan lisäksi samanaikaisesti kaksi asiakasta. Kesäkelillä paikkamäärä tuplaantuu, sillä tuolloin aukeaa myös kahden hengen terassi!

kesä! Olviretkelle risteillen

Iisalmesta on vesitie auki moneen suuntaan. Satamasta on helppo lähteä vaikkapa Kiuruvedelle, Kuopioon tai minne mieli ikinä tekee. Iisalmesta on hyvät yhteydet Saimaan vesistöä pitkin aina Suomenlahdelle ja valtamerille saakka.

– Erityisen iloisia olemme siitä, että m/s Princess Anne risteilee heinä–elokuussa, Yletyinen kertoo. Risteilijän tuo Iisalmen vesille kuopiolainen Roll Risteilyt, jonka ruoria pyörittävät Noora Kivi ja Ismo Apell. – Hurahdin laivoihin lopullisesti pari kesää sitten. Yleisön pyynnöstä olemme laajentaneet Iisalmeen, jonne tuomme neljästä aluksestamme m/s Princess Annen. Palvelu pelaa, maisemat ovat kauniit ja meno iloista. Viihtyvyys on taattu, lupaa näyttelijä ja nyt myös laivanvarustajan kostyymiin sonnustautunut Ismo Apell.

Näytelmän tuottaa Apellin Tuotantotalo Turpatalli Oy. Koljonvirralla on luvassa iloista ja viihdyttävää teatteria myös tulevina kesinä, sillä Turpatalli on tehnyt Iisalmen kaupungin kanssa monivuotisen sopimuksen teatteri- ja tapahtumatuotannosta alueella. www.iisalmi.fi www.iisalmijatienoot.fi

Mikko-sika iskee tarinaa Risteilyllä pääsee kaunista vesireittiä pitkin vaikkapa Koljonvirran Teatteriin. Olusetviikonlopun yhteydessä 10. heinäkuuta ensi-iltansa saava Olviretki on laulunäytelmä, jossa Aleksis Kiven tuttu teksti on sovitettu savolaishenkiseksi seikkailuksi. Käsikirjoittajaohjaaja-aisaparikseen Apell on saanut viihdepersoona Jamppa Kääriäisen, joka pyörittää myös leirintä- ja matkailutoimintaa Koljonvirran alueella. – Olemme värittäneet tarinaan mukaan Koljonvirran ja Olvinkin historiaa. Mukana on myös suomalaisia juomalauluja, joten termi kostea musikaali lienee osuva luonnehdinta. Omaleimaista tarinaa vie eteenpäin kertojana lavalla röhkivä Mikko-sika, jolle äänensä lainaa näyttelijälegenda Heikki Kinnunen, paljastaa Ismo Apell.

Satama-alueesta kävelymatkan päässä sijaitsevat KulttuuriArtos (yllä) ja panimomuseo (kesk.). Ismo Apellin ja Mikko-sian tapaa Koljonvirran Teatterin Olviretkellä.

73

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

Pekilon näyttelytila

T

aidekaupunki Mänttä-Vilppulan kesä on tulvillaan tarjontaa. Serlachius-museot, Mäntän Musiikkijuhlat ja Mäntän kuvataideviikot hemmottelevat taiteen ystäviä monipuolisella ohjelmistollaan.

Mänttä-Vilppula sykkii taiteelle Irmeli Kojonen

Mäntän kuvataideviikot

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön mittava kulttuuri-investointi tuo taidemuseo Göstan kylkeen 5000 m² uutta näyttelytilaa. 14.6.2014 avautuvaan museoon valmistuu moniin toimintoihin muuntuvat näyttely- ja asiakaspalvelutilat, tasokkaat ravintolatilat, juhlasali ja museokauppa. Timo Valjakan kokoama SuperPop! -näyttely tarjoaa pop-taiteen kotimaisia ja ulkomaisia klassikoita, joukossa mm. Warhol, Lichtenstein ja Rauschenberg. Riiko Sakkisen Museum of No Art -näyttely on puolestaan taiteellinen kannanotto siihen, miten voi tehdä museon ilman teoksia. Vanhan kartanon puolella on esillä suomalaisen kultakauden mestariteoksia ja vanhaa eurooppalaista taidetta.

XIX Mäntän kuvataideviikot Kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun kestävä Mäntän kuvataideviikot tarjoaa näyteikkunan uuteen suomalaiseen taiteeseen. Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kuratoimaan näyttelyyn osallistuu yli 60 taiteilijaa. Näyttelytila Pekilon ohella kuvataidetta on esillä myös kaupungilla. Suurin teos on kansainvälistä tunnustusta saaneen Kaarina Kaikkosen installaatio Totuuden henki Mäntän kirkon julkisivussa. Teos on rakennettu mänttäläisten lahjoittamista vaatteista.

Mäntän Musiikkijuhlat Mäntän Musiikkijuhlat on Suomen ainoa vuosittain järjestettävä kansainvälinen pianofestivaali.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Esiintyjät ovat tunnettuja huippupianisteja tai nuoria lahjakkuuksia, kuten tänä vuonna Johannes Piirto ja Tuomas Kyyhkynen. Musiikkijuhlien aikana 6.-10.8. kuullaan yhteensä 10 konserttia. Taiteilijavieraina ovat mm. Paul Lewis, Anna Vinnitskaya, Jukka Nykänen ja Laura Mikkola. Esityksistä pääsee nyt nauttimaan myös Gösta-museon uusissa puitteissa. Pikantin lisän musiikkijuhliin tuo 9.8.2014 Mäntän kirkossa järjestettävä Slawomir Zubrzyckin Viola organista -konsertti, jossa kaikuvat Leonardo da Vincin mallin mukaan rakennetun renessanssi-instrumentin sävelet.

Taidekeskus Honkahovi ja Mäntän Klubi Honkahovin funkismiljöössä järjestetään useita Kauko Sorjosen säätiön tuottamia taidenäyttelyitä ja konsertteja. Tämän kesän teemana on suomalainen maisema. Hotelli-Ravintola Mäntän Klubilla esiintyvät heinäkuussa mm. Virve Rosti, Kauko Röyhkä ja

74

Veeti Kallio. Mäntän Klubilta saa majoituksen yhteydessä varattua halutun ohjelmapaketin konsertteihin, museoihin tai Musiikkijuhlille.

Porstuasta peremmälle Vilppula-Seura järjestää 19.–20.7. Porstuasta peremmälle -rakennusperinnepäivät, jossa Panu Kaila luennoi rakennushistoriasta. Päivien yhteydessä vieraillaan lähiseudun kulttuurihistoriallisissa pihapiireissä, kuten Pohjaslahden Vehkaniemessä. – Luonnonystävien, veneilijöiden ja karavaanareiden kannattaa tutustua myös Vilppulankosken matkailualueeseen. Sen vierassatamaan pääsee Tampereelta asti omalla veneellä. Alueen yhteydessä on runsaasta saaliskannastaan tunnettu koskikalastusalue, kertoo Antti Korkka MänttäVilppulasta. www.taidekaupunki.fi


SUUT MESSINGILLE! Lieksan Vaskiviikko 25.7.–2.8.2014 KESKIVIIKKO 30.7. TOIVEKONSERTTI – yleisön pyynnöstä, Lieksan kulttuurikeskus klo 17. Liput 16 €.

LAUANTAI 26.7. BOSTON BRASS (USA), Lieksan kulttuurikeskus klo 21. Liput 20 €. SUNNUNTAI 27.7. Solistiseitsikko IMPERIAL, Lieksan kulttuurikeskus klo 20. Liput 16 €.

TORSTAI 31.7. VOITTAJIEN KONSERTTI; lavalla vaskikvintettikilpailun parhaat, Lieksan kulttuurikeskus klo 18. Liput 16 €.

MAANANTAI 28.7. GERMAN BRASS (Saksa), Lieksan kulttuurikeskus klo 20. Liput 20 €. TIISTAI 29.7. EUPHORIA Brass Sextet & Emilia Nyman, Lieksan kulttuurikeskus klo 18. Liput 16 €.

1979

2014

PERJANTAI 1.8. PowerBrassGirls; kotimaista naisenergiaa, Mätäsvaaran kaivoslaguuni klo 17. Liput 14 €.

Koko viikon ohjelma, konserttiliput ja lisätiedot: www.lieksabrass.com • p. 045 132 4000 info@lieksabrass.com 75

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

V

ireä ja vetovoimainen Vesilahti keskellä parasta Pirkanmaata tarjoaa matkailijalle luonnonkauneutta, historiallisia tarinoita ja elävää maaseutumenoa.

Vesilahden suola ovat sen aktiivisesti toimivat kylät. Idylliset maalaiskylät muuttuvat kesäisin mitä moninaisimpien tapahtumien näyttämöiksi, kun talkoovoimin toteutetut markkinat, tanssit, urheilukisat, kesäteatterinäytökset ja monet muut tapahtumat saavat liikkeelle niin vakiasukkaat kuin kesäkuntalaiset ja turistit.

Satua ja moottoreiden pärinää Vesilahden kesässä Matleena Ikonen

Vesilahden kunta

Rämsöö soi moottorimusiikkia Yksi Vesilahden aktiivisimmista kylistä on Vuoden kyläksikin vuonna 2007 valittu Rämsöö, jonka kyläkerho on sen 35 toimintavuoden aikana nostanut kylän tasokkaasta kesäteatterista ja vähän erilaisista tapahtumista kiinnostuneiden tietoisuuteen. Parhaana vuotena kylän tapahtumissa on käynyt jopa 14000 ihmistä, mikä on yli 50-kertaisesti Rämsöön asukkaiden määrä! Kyläyhdistyksen merkkivuoden kunniaksi tänä kesänä Rämsöössä pärisee jälleen Suomessa ainutlaatuinen Moottorimusiikin festivaali. Aiemmin vuosina 2008 ja 2011 järjestetyn rouhean ja rohkean festivaalin konserteille peruspoljennon antavat vanhat sytkyttävät maamoottorit ja muut maaseudun koneet, ja niitä täydentävät muut ääntä tuottavat esineet yhdessä kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden ja paikallisten esiintyjien kanssa. Tämän vuoden Moottorimusiikin festivaalin tähtiesiintyjiä ovat maamme johtaviin ja kansainvälisesti

Heimopäällikkö Kirmukarmu Klaus Kurjen tien draamakierrokselta

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

Rautala. Kuva: Do rit Salutskij

76


Laukon kartano Kuva: Raija Kolehmainen

tunnetuimpiin kuuluvat lyömäsoitintaiteilijat Samuli Kosminen ja Samuli ”Teho” Majamäki, suositusta PMMP-yhtyeestä tuttu laulaja Paula Vesala sekä maailmanlaajuisesti arvostettu jouhikkomestari ja runonlaulaja Pekko Käppi. Kokoonpanossa on mukana myös palkittu ja kriitikoiden ylistämä jazzsaksofonisti Linda Fredriksson. Moottorimusiikin festivaali on elämys, jollaista ei koe missään muualla kuin Vesilahden Rämsöön kylässä. Festivaalilla kansanmusiikki, jazz sekä musiikin monet äänimaailmat yhdistyvät elämää nähneiden koneiden välillä omatahtoisiinkin sooloihin. Festivaalilla suomalainen musiikki ja kulttuuriperinne kohtaavat ainutlaatuisella tavalla, ja upea luonnonläheinen Rämsöön kesäteatteri kruunaa kokonaisuuden upeilla järvimaisemillaan.

Rämsöön kesäteatteri sijaitsee upealla paikalla Suonojärven rannalla, jossa on myös hieno uimaranta, kirkkovene ja -vaja, grillikatos ja rantapaviljonki, jossa heinäkuun ajan toimii paikallisten nuorten ylläpitämä kesäkahvila. Esitysten yhteydessä teatteriyleisölle on tarjolla ilmainen ITE-taidenäyttely. Rami Saarijärven ohjaamasta sadusta nähdään kesän aikana kaikkiaan 14 esitystä. Tuhkimon ensi-ilta Rämsöön kesäteatterissa on 28.6.

Laukon kartano ja Klaus Kurki – Vesilahden vetonaulat Rämsöön lisäksi myös Vesilahden muut kylät järjestävät aktiivisesti tapahtumia ympäri kesän. Narvan jokalauantainen kesätori, juhannustanssit Onkemäen suulilla,

Vesilahden helmi on historiallinen matkailureitti Klaus Kurjen tie, joka tutustuttaa Vesilahden historiaan, mahtavaan Kurkisukuun ja rautakautisiin pirkkalaispäälliköihin. Klaus Kurjen tie on kierrettävissä itsenäisesti, mutta ehdottomasti eniten siitä saa irti opastetuilla kierroksilla, joiden aikana menneiden aikojen hahmot saattavatkin herätä eloon… Klaus Kurjen tien käyntikohteisiin kuuluu Suomen vanhimpiin kartanoihin lukeutuva Laukon kartano, jonne tänä kesänä järjestetään neljä kaikille vapaata yleisökierrosta. Muina aikoina kartanoon tehdään ryhmävierailuja tilauksesta. Vuonna 2016 Laukko täyttää 600 vuotta, ja tällä hetkellä Laukossa tehdäänkin töitä kartanon kehittämiseksi Suomen mittakaavassa ainutlaatuiseksi kartanokyläksi ja kartanomatkailukohteeksi, joka ammentaa upeista maisemista ja pitkästä, maineikkaasta historiasta.

Lasikengän omistajaa etsimässä kesäteatterissa Rämsöön kesäteatteri on tullut tunnetuksi laadukkaista koko perheen kesäteatteriesityksistä. Kuluva vuosi on kesäteatterille jo 29. näytäntökausi, ja tänä kesänä Suonojärven rannalla tempaudutaan mukaan satujen maailmaan, kun kaikkien tuntema Tuhkimo valtaa kesäteatterin prinsseineen, kurpitsavaunuineen ja ilkeine sisarpuolineen. Sadun maailmaan johdattaa joukko rämsööläisiä aikuisia, lapsia ja nuoria teatteriharrastajia – sekä yksi koira, muutama hiiri ja uljas satuorkesteri.

Kurki-festivaalit sekä maksuttomat kävelykierrokset kylien raiteilla tarjoavat näkemistä ja tekemistä pitkin kesää ja tutustuttavat Vesilahden pitkään historiaan ja nykypäivään. Tämän kesän uutuus Vesilahden matkailutarjonnassa on pyöräilevä matkaopas, jonka kanssa pääsee tutustumaan Vesilahteen kiireettömästi ja luonnosta nauttien – pyörän satulasta käsin!

www.vesilahti.fi/matkailu

Laukon peura eli valkohäntäkauris.

77

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

Matleena Ikonen

Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistys ry.

Kesäinen viikonloppu on Punkalaitumella aikamatka 1800-luvulle.

Kaikkien aikojen

maatalousnäyttelyssä historia herää eloon

K

erran kesässä historia herää eloon Yli-Kirran talonpoikaismuseossa, kun Kaikkien aikojen maatalousnäyttely kerää museoalueelle kotiseutuharrastajia, käsityöläisiä ja turisteja. Perinnetapahtumaa on järjestetty YliKirralla yhtäjaksoisesti vuodesta 1992 lähtien – tänä vuonna mennyttä herätellään eloon siis jo 23. kerran. Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä esitellään vanhoja maatalon työtapoja työnäytöksissä, joita on kymmeniä – kaikki talkoovoimin toteutettuja. Yhden viikonlopun ajan Yli-Kirra on museon sijaan 1800-luvun maatila, jossa esineisiin ja koneisiin saa koskea, ja jossa tehdään töitä ja eletään kuin ennen vanhaan.

Vanhat työmenetelmät elävät Perinnerakentaminen ja perinteiset työmenetelmät ovat kokeneet viime vuosina uuden nousun, ja ne kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän. Tämän huomaa myös Yli-Kirran perinnetapahtumassa, jonne kokoontuu vuosittain 3000–4000 ihmistä oppimaan ja kokemaan. Ohjelmassa on mm. puinti- ja kyntönäytöksiä, päreiden ja klapien tekonäytöksiä, hevoskiertoa ja plankkusahan

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

käyttöä. Aikataulutettujen näytösten lisäksi museoalueella voi tutustua mm. lankojen värjäykseen, saippuan tai riukuaidan tekoon, kehräykseen ja matonkudontaan non-stopperiaatteella. Yleisöllä on mahdollisuus kysyä neuvoja ja jutella, ja joihinkin toimiin voivat myös katsojat osallistua. Perinteiden säilyttämisen lisäksi työnäytöksillä on suuri merkitys museon kunnossapidon kannalta.

Talkootyötä kuin ennen vanhaan Kaikki Yli-Kirran perinnetapahtumassa esiintyvät ja töitä tekevät ihmiset ovat mukana talkooperiaatteella, joten Kaikkien aikojen maatalousnäyttely on todellinen talkootyön voimannäyte. Se tuokin hyvin esiin sitä entisaikojen henkeä, jolloin koko kylä osallistui suurten talojen toimiin ja naapureita autettiin vastavuoroisesti. Viikonlopun aikana tapahtuman järjestelyissä on mukana noin 200 paikkakuntalaista. Autenttista tunnelmaa lisäävät talkoolaisten aikakauteen sopiva vaatetus.

78

Työnäytösten lisäksi museoalueella riittää paljon nähtävää – jo Yli-Kirran tilamiljöö itsessään on kokemisen arvoinen paikka. Museolta saa ostaa perinteisiä ruokia, ja museokahvila palvelee kävijöitä koko viikonlopun ajan. Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyssä vierähtää helposti kokonainen päivä. Perinnetapahtuma Kaikkien aikojen maatalousnäyttely järjestetään tänä vuonna 28.–29.6.2014. www.koiramaentalo.fi/10


Tempaudu kesäfiilikseen 4.–5.7.2014

Saparofestivaaleilla! H

einäkuun ensimmäinen viikonloppu tarkoittaa Huittisissa hyvää ruokaa ja musiikkia Saparofestivaalien tahdissa.

Matleena Ikonen

Huittisten Seurahuone

Huittisten viihdekesän ehdoton kohokohta on heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna vietettävä Saparofestivaali. Saparoiden aikana ei vetäydytä syrjäisille festivaalialueille, vaan rokataan ja pidetään hauskaa keskellä kaupunkia, Huittisten Seurahuoneen pihamaalle rakennetulla festarialueella. Aidatun alueen lisäksi Seurahuoneen ravintolat ja hotelli palvelevat festivaaliyleisöä koko viikonlopun ajan.

sena osana Saparofestivaalien ideologiaan. Festivaalialueella tarjoillaan kokonaisena kypsennettyä sikaa suoraan vartaasta, ja nälän taltuttajana Seurahuoneen lanseeraama suosittu Saparolautanen sikaruokineen ja salaatteineen on aina hitti festariyleisön keskuudessa. Huippuesiintyjiä, lastenjuhlia ja voimamiehiä Heinäkuussa on lupa ottaa rennosti, ja mikä olisikaan parempi tapa tempautua kesäfiilikseen kuin kuunnella ja katsella Suomen eturivin artisteja. Kaksipäiväisillä Saparofestivaaleilla nähdään tänä vuonna mm. Kaija Koota, Teleksiä ja Hausmyllyä. Festivaalialueella on kaksi ohjelmatelttaa, joista toisessa

Saparofestivaaleja vietetään Huittisissa tänä vuonna viidettä kertaa, ja alusta asti festivaalitunnelmaa ovat olleet tekemässä suomalaiset huippumuusikot. Myös lapsille ja lapsiperheille ”Saparot” tarjoavat mielenkiintoista ohjelmaa: vauhdikkaasta menosta vastaa lasten suosikki Kengurumeininki, ja pikkuväen leuat loksuvat hämmästyksestä Timo Taikurin uskomattomien taikatemppujen äärellä. Lauantaipäivän lastentapahtuma on kaikille ilmainen. Jännitystä viikonloppuun tuo voimamieskilpailu, jossa Suomen lihaskimput kisaavat voimassa ja lihasten kestävyydessä. Viisivuotisen historiansa aikana Saparofestivaali on saavuttanut vakaan suosion Huittisten ja lähialueen ykköstapahtumana. Viime vuonna sikajuhlilla vieraili lähes 5000 ihmistä ja tämän vuoden esiintyjät vetänevät ainakin saman määrän kävijöitä. Saparofestivaaleille voinee siis veikata vilkasta saparoiden heilutusta ja pitkää ikää.

Sikapitäjän sembalot Saparofestivaali on saanut nimensä yhden Huittisten tärkeimmän elinkeinon, siankasvatuksen, mukaan. Sikapitäjänä tunnettu Huittinen kantaa kortensa kekoon suomalaisten kesäfestareiden ketjussa, luottaen paitsi eturivin esiintyjiin myös ensiluokkaiseen ruokaan. Ruokailu ja ruuasta nauttiminen kuuluvat nimittäin olennai-

soitetaan livenä cover-musiikkia lähes tauotta koko viikonlopun ajan. Tiedossa on tietenkin myös arjen sankareiden karaoke-tulkintoja, joten tunnelma on taattu koko festivaaliajaksi!

79

www.kotimaassa.fi


Ihana Suomen suvi

– Voikin sanoa, että Kouvolan alueella on poikkeuksellisen runsas kulttuuriperintö, kulttuurituottaja Helena Jetsu toteaa. Kouvolan halki virtaava Kymijoki oli väylä, jota pitkin kulki niin väki kuin tavara. Sittemmin kaupunki toimi Viipurin linnan ja Hämeen linnan reitin tärkeänä välietappina. Toinen Viipurinteistä sivuaa Kasarminmäkeä, jossa pidetään 2.–3.8.2014 Kouvo La Arctopolis -keskiaikatapahtuma, jonka nimi merkitsee karhun kaupunkia. Kouvolassa aiemmin pidetty Verlan Aika -keskiaikatapahtuma on tämän myötä saanut sekä uudet puitteet että uuden nimen. – Ohjelmauudistuksilla ja ravintolapalveluiden parantamisella olemme hypänneet kansainvälisen festivaalin luokkaan, Jetsu kertoo. Upeat puitteet Kasarminmäki on tsaari Nikolai II:n kaudelta peräisin oleva sotilasalue. Upea paraatikenttä on toiminut suurten hevosesitysten näyttämönä. Nyt siellä päästään seuraamaan keskiajan turnajaisia. Laajan paraatikentän eteläpuoli on varattu uljaiden hevosten, ritareiden ja taitoratsastajien käyttöön. Pohjoislohko toimii viikinkinäytösten ja

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

H

uolimatta modernista yleisilmeestään Kouvolan kaupungin juuret juontuvat kauas historian hämäriin. Täältä löytyy niin kalliomaalauksia kuin viikinkiajan hautoja. Irmeli Kojonen

Kouvolan kaupunki

maataisteluiden areenana. Ilta huipentuu Fintrollin ja Kivimetsän Druidin suureen konserttiin. Tuliteatteri Falamma sekä pyroshow päättävät lauantain komeasti. Alueen rakennuskanta vanhoine talleineen, ruumispesimöineen ja upseerikerhoineen soveltuu Jetsun mukaan loistavasti tarkoitukseen. Upseerikerho palvelee A-oikeuksin lounasravintolana ja illallispidoissa tarjoten kaikkiaan 1000 asiakaspaikkaa sisä- ja ulkotilat mukaan luettuna. Amica-ravintola osallistuu myös palveluiden tuottamiseen. Heillä on tarjolla 200 asiakaspaikkaa. Kansainvälistä ja kotimaista ohjelmaa Keskiajan markkinat keräävät kauppiaita paikalle eri puolilta Eurooppaa ja tarjonta on runsasta. Sepät ovat mukana työnäytöksi-

80

neen ja moninaisine tuotteineen: täältä voi löytää juuri oikeanlaisen soljen tai vyön omaan keskiaika-asuunsa. – Tänä vuonna olemme ottaneet ohjelmistossa rohkeasti loikan fantasiamaailman suuntaan, ja halunneet hakea omanlaistamme linjaa ohjelmatarjontaan, Jetsu sanoo. Kansainvälisyys on vahvasti esillä. Mukana on esiintyjiä Saksasta, Liettuasta, Puolasta ja Italiasta asti. Keskiaikabändien musiikkia on tarjolla joka päivä aamusta iltaan asti. Paikalliset ovat myös edustettuina: kouvolalaisbändi Kivimetsän Druidi on yksi pääesiintyjistä. Keskiaikaseura Miehonlinnalla on omaa ohjelmaa. Kasarminmäellä toimiva Kouvolan Puukkojunkkarit ry pitävät avoimet ovet ja järjestää puukkonäyttelyn. Entisen toimiupseerikerhon tiloissa Nukketeatteri Sytkyt esittää Notre Damen kellonsoittajan Juha Laukkasen ohjaamana. Tapahtuman päiväohjelmat on tarkoitettu koko perheelle, illalla väki jakaantuu sitten eri paikkoihin. – Uskoakseni varttuneempi väki siirtyy illalliselle ja pitoihin, kun nuorempi yleisö jää paraatikentälle seuraamaan ohjelmaa, Jetsu summaa. www.kouvola.fi


Iitin musiikkijuhlat 11.–14.6.2014

Matleena Ikonen

I

itin musiikkijuhlien historiaa alettiin kirjoittaa jo sata vuotta sitten Iitin muinaisella Hiidenvuorella, kymmenien metrien korkeudessa. Ylistys suomalaisuudelle Vuonna 1914 kansallisromanttinen ajattelu ja koskemattoman luonnon ihailu olivat vallalla suomalaisen kulttuuriväen keskuudessa. Iitin Mankalassa vietti kesiään suomalaisten taiteilijoiden yhteisö, johon kuului myös oopperalaulaja Wäinö Sola puolisoineen. Sola, yhdessä Kansallisteatterin näyttelijöiden – Evert ja Kirsi Suonion – kanssa päätti järjestää kansallisromantiikan hengessä kesäjuhlan vanhalla linnavuorella. Ja niin kannettiin piano Hiidenvuoren laelle ensimmäistä kertaa tuona heinäkuisena yönä, kun ovella jo kolkutteli koko maailmaa muuttava sota. Ensimmäiseen yökonserttiin, ”Hiidenvuoren vihkiäisiin”, Hiidenvuoren laelle kerääntyi peräti 3000 ihmistä nauttimaan musiikista, taiteesta ja suomalaisesta

kesäyöstä. Vajaa kuukausi tapahtuman jälkeen puhjennut maailmansota vesitti suunnitelmat konserttiperinteen jatkamisesta, ja Hiidenvuori vaikeni vuosikymmeniksi, kunnes 1990-luvulla yökonsertteja alettiin järjestää uudelleen.

Konsertteja ja musiikki-kasvatusta Nykymuodossaan Iitin musiikkijuhlia on järjestetty vuodesta 2003. Nelipäiväisen, kamarimusiikkiin keskittyvän tapahtuman keskeisenä tapahtumapaikkana on idyllinen Iitin kirkonkylä ja Suomen arvokkaimpiin kuuluva yli 300-vuotias puinen ristikirkko. Korkeatasoisten konserttien ohella keskeinen osa musiikkijuhlia on lasten ja nuorten musiikkileiri, jossa tarjotaan tuleville musiikkisukupolville musiikin teorian ja eri instrumenttien opetusta. Kulttuurivaikuttajien perinteen hengessä juhlat huipentuvat nykyäänkin pianonkantoon Hiidenvuoren muinaislinnapaikalle ja siellä kuultavaan keskiyön konserttiin.

81

Matti Salminen Kuva: Matti Rein ikainen

Musiikin suurnimet kunnioittavat satavuotista perinnettä Tämän vuoden musiikkijuhlat ovat järjestyksessään jo 12., ja tänä vuonna juhlien tähtivieraita ovat säveltäjä Kaija Saariaho ja basso Matti Salminen. Saariahon musiikkia kuullaan konserteissa, ja säveltäjän itsensä voi tavata haastattelutuokioissa 12. ja 13. kesäkuuta. Matti Salminen esiintyy kolmessa konsertissa Puimalassa, kirkossa ja Hiidenvuoren yökonsertissa, jossa hänen parinaan laulaa viimevuotisen Timo Mustakallio -laulukilpailun voittaja, sopraano Tuuli Takala. Musiikkijuhlilla kuullaan myös Apocalyptica-yhtyeestä tutun sellisti Perttu Kivilaakson sovitusta Einojuhani Rautavaaran Cantus arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille -teoksessa, johon Kivilaakso on sovittanut sello-osuuden. Ulkomaalaisena vieraana kuullaan tanskalaissyntyistä Jakob Kullbergia. www.iittifestival.fi

www.kotimaassa.fi


TUTUSTU KORSNÄSIIN

OPASTETTUJA RETKIÄ MAAILMAN LUONNONPERINTÖALUEELLA

Lisätiedot ja varaukset: (06) 347 6754, www.strand-molle.fi.

Kotimaan matkailun erikoislehti • Nro 3/2014

82

- merenrantaravintola -


Seuraava LEHTI nro 4-2014

Muistaksää sen kun?

ILMESTYY SYYSKUUSSA VIIKOLLA 38

Muisti on käsittämätön asia. Toiset muistavat lukemansa, toiset kuulemansa. Joskus käy niin, että joku yksittäinen pieni asia, tuoksu, ääni tai tunne tuo mieleen muistoja vuosienkin takaa.

Kolumni

Matleena Ikonen

Matkan varrelta Itselläni on muistivitsaus. Muistan ulkoa suurin piirtein koko Tiitiäisen satupuun ja kaikki television mainoslaulut 1980-luvulta alkaen, mutta minulla on suuria vaikeuksia muistaa matemaattisia kaavoja, alkuaineiden kemiallisia merkkejä, saati sitä, mitä minun pitää tuoda kauppareissulta. Siis ylipäätään mitään hyödyllistä. Lukemattomia kertoja olen huvittanut kanssaeläjiäni kansanlaulujen säkeillä tai vanhan kansan viisauksilla, mutta vähintään yhtä usein olen tuskaillut nipin napin läpi mennyttä matematiikan koetta tai hävinnyttä rahapussia.

AINEISTOPÄIVÄ 1.9.2014

Hajuaisti on voimakas muistijälkien herättäjä. Mieleeni on syöpynyt kenties ikuisiksi ajoiksi mummulan tuoksu: se, miltä haisi keittiön ikkunan edessä seisseen lipaston laatikossa. Puukolla teroitetuilta lyijykyniltä ja papan Eucalyptuspastilleilta, joita kävimme serkun kanssa salaa napsimassa. Pystyn vieläkin palauttamaan mieleeni yösateen jälkeiset lapsuuden kesäaamut, kun pyöräilin kaverin luo, ja kaikkialla ”haisi madolle”. Ja kesälomat 1970-luvun Hauholla Ilorannan kesätäysihoitolassa Tilan kioski oli avoinna kerran päivässä, ja muistan vieläkin, miltä vanhan rakennuksen kellarissa sijaitsevassa kioskissa tuoksui: maakellarilta, irtokarkeilta ja kämmenessä hiostuneilta messinkikolikoilta. Siellä minä seisoin muiden lasten kanssa, huolestuneena siitä valinnan vaikeudesta, joka pienellä ihmisellä runsaudenpulan edessä on.

tule mukaan! SOITA MEDIAmyyntiin

p. 044 702 1212

www.kotimaassa.fi/mediakortti

On oikeastaan aika surullista, että todennäköisesti samanlaisia, läpi loppuelämän kantavia muistijälkiä ei enää synny. Näin aikuisena ei ehkä osaa enää heittäytyä tilanteisiin tarpeeksi avoimena muistijälkien syntymiseksi. Toisaalta mukavuudenhalu ajaa lomallakin liian kliinisiin ratkaisuihin. Nykyihminen asettaa ”elämyksille” niin korkeat kriteerit, että epätoivoisesti niitä etsiessä ne saattavatkin jäädä kokonaan kokematta.

83

www.kotimaassa.fi


Nähdään messuilla! Katso lisää www.turunmessukeskus.fi

Tapahtuma, Koko perheen odotetuin tapahtuma!

Iloa ja oivalluksia! 3.-5.10.2014 YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN AKATEMIA JA HEUREKA

Teemana RANSKA & SASTAMALA

jolla on sydän!

3.–5.10.2014

Pohjoismaiset ruokamessut

kaikille aisteille 24.–26.10.2014

Kaikki tärkeimmät venemerkit saman katon alla 9.–11.1.2015

Turku

Aloita automatkailu heti tammikuussa

Messut täynnä arjen iloja

– hyvä valinta

tisi

RAKENNA unelmako TA 6.–8.2.2015 & SISUS

Messut täynnä merellisiä unelmia 13.–15.3.2015

21.–22.3.2015

Viisi päivää elämyksiä, iloa ja ostoksia!


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.