Tönärin Sanomat 1/2020 by Klubitalo Tönäri

1/2020 Tönärin vuosi 2019

E-ranneke Metsäkävely Mitä ihmiset kantavat laukuissaan?

Kehittämistyöpaja Työuupumus Rikkoutumisesta toipumiseen

Uuden työntekijän haastattelu Kummitoiminta Kevätseminaari

s. 5 s. 18

s. 16

s. 19 ”Töissä ja terveydenhuollossa voi olla vaikeuksia ymmärtää uupuneen ajatusmaailmaa ja sairasloman tarvetta.”

s. 10

s. 13

s. 21 s. 6

s. 20

Tönärin Sanomat 1/2020 Klubitalo Tönäri Nuorten Ystävät ry Lönnrotinkatu 12 87100 Kajaani klubitalo.tonari@nuortenystavat.fi 050 433 5268

Toimitus ja tekijät Taija Joni Sanna Miia Juho Katariina Nina Mari Nanna Susanne Maija

SISÄLLYS 4.........................pääkirjoitus 5.........................tilastotietoa 2018 6.........................suomen klubitalojen kevätseminaari 2019 10...................... kaukavedellä voi polskia edullisesti 11...................... haastattelussa työhönvalmentaja Miia 12.......................otteita uupuneen päiväkirjoista 13.......................työuupumus 16.......................tönäri mukana klubitalojen kehittämistyössä 18.......................kummitoiminta 19.......................metsäkävelyvideo - behind the scenes 20.......................mitä ihmiset kantavat laukuissaan 22.......................rikkoutumisesta toipumiseen 23.......................mikä on klubitalo?

Tönärin Sanomat on Klubitalo Tönärin jäsenten yhdessä toimittama jäsenlehti. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja on myös luettavissa sähköisessä muodossa klubitalon nettisivuilta.

TÖNÄRIN SANOMAT 3

Pääkirjoitus Vietetään elokuun viimeisiä päiviä eli vielä on kesää jäljellä. Ulkona paistaa aurinko ja tälle viikolle on luvattu lämpimiä päiviä. Kuitenkin ilmassa on pikkuhiljaa havaittavissa syksyn tuoksuja ja ruska on alkanut hiipiä puihin. Iso kurkiparvi lensi eilen ylitseni, jokavuotinen muuttomatka on alkanut. Oravilla on pitänyt kiirettä piilotellessaan omia herkkujaan. Mustikkametsään ehtii vielä, sekä poimimaan, että ihailemaan kauniisti punastuneita varpuja. Puolukkakin on punastunut. Eilinen auringonlasku sai taivaan hehkumaan punaisena. Mielen valtaa rauha, tässä on hyvä olla. Luonto mykistää ihmeellisyydellään ja kauneudellaan aina vain uudestaan. Tämän lehden ilmestyessä on vuodenaika vaihtunut talveksi. Maisema äänineen ja tuoksuineen on erilainen. Sää on kylmä. Koivut ovat saaneet timanttisen jääpeitteen. Lumihiutaleet lapasessa saavat ihmettelemään; jokainen niistä on ainutlaatuinen taideteos. Hanki kimmeltää valkoisena, äänimaisema on hiljainen. Jostain kuuluu linnun pienen pieni viserrys. Tuulenvire kutittelee poskia. Tähtitaivasta jaksaa katsella illasta toiseen. Onko tämä rauhallisuuden tunne mahdollisesti onnen tunne? Luonto antaa meille hyvinvointia monella eri tavalla. Muistammeko, että me ihmiset olemme osa luontoa? Kettu, voikukka, vesi, kivi, ihminen. Pidetään huolta luonnosta, samalla pidämme huolta itsestämme. Rentouttavia luontohetkiä kaikille! Toivottaa Miia Klubitalo Tönärin työhönvalmentaja, opintovalmentaja sekä luonnon ystävä

TÖNÄRIN SANOMAT

Tilastotietoa 2018 Eri kävijöitä 111

Tönärillä on vietetty hiukan vähemmän aikaa, mutta eri kävijöitä on enemmän, eli palvelu on saavuttanut useamman kävijän. Lopputalvi-kevät vilkkainta aikaa, kesäkuukaudet rauhallisimpia.

Ka päivän pituus 3,5h Tönärillä vietetyt tunnit 15 555 Käyntipäiviä 4 301

Uusia jäseniä 19

- Kävijämäärä/päivä 18,3 -Vilkkain kuukausi huhtikuu 21,7 - Rauhallisin kuukausi kesäkuu 14,5 kävijää/ päivä - Vaihteluväli jäsenmäärä/ päivä 5 - 31

Opiskelu 22 Työelämä 23 Kuntoutukset 19

TÖNÄRIN SANOMAT

Suomen klubitalojen kevätseminaari 2019

________________________ Teksti tiistai-keskiviikko Kirsi H, Nanna K, A-M ja torstai Joni Koivisto; Kuvat Sanna H, Nanna K ja Katariina H

Tiistai 14.5. Lähdimme aamulla bussilla kohti Oulua ja hotelli Radisson Blu:ta. Seminaarivieraita olivat vastaanottamassa palveluesimiehet Lahja Leiviskä ja Maria Joona. Kolmen seminaaripäivän järjestämisvastuu oli jaettu kolmen Pohjois-Suomen klubitalon kesken; tiistaina ohjelmasta vastasi Roihula Rovaniemeltä, keskiviikkona Pönkkä Oulusta ja torstaina Tönäri Kajaanista.

luovutti huoneensa jo ennen seminaariohjelman alkua.

Koska kyseessä oli Tönärin vastuupäivä, oli meidän tehtävämme testata ja tarkastaa ääni- ja videolaitteiston toimivuus ennen seminaariohjelman alkua. Samalla kun osa porukkaa testaili laitteistoja ja sopi lopullisista tehtävänjaoista, oli info-henkilöstö myös työntouhussa ottamassa mm. seminaarivieraita vastaan. Oma tehtäväkenttäni koostui pääasiassa soTiistaina ohjelmassa oli luentojen lisäksi neljä mielen- me-kuvien ottamisesta ja mikrofonin kuljettamisesta kiintoista työpajaa. Suomen Klubitalot ry:n järjestämä puheenvuoroja halunneille vieraille. luento oli interaktiivinen ja saimme osallistua siihen kommentoimalla klubitalojen toimintojen kehittä- Varsinainen seminaariohjelma alkoi päivän avaukselmistä. Kommentit heijastettiin reaaliaikaisesti scree- la, jossa äänessä oli Tönäriläisiä. Päivänavauksen aineille. Kajaanista yksi Tönärin jäsen osallistui ”Unel- kana Tönäri esitti myös metsäkävelyvideohaasteensa maduuni autismikirjon ihmisen silmin”- työpajaan (Tönärin videosta lisäjuttua sivulla 19) muille klubikokemusasiantuntijan roolissa. Illalla majoittaudut- taloille. Aamupäivään ennen lounasta kuului myös tiin hotelliin sekä klubitalo Pönkälle. Kaikilla osallis- asiaa klubitalojen minimiresursseihin liittyen sekä tujilla oli mahdollisuus tutustua klubitalo Pönkkään, kuulumisia STEAlta. joka sijaitsi aivan hotellin läheisyydessä. Pönkässä ilta Varsin maittavan lounaan jälkeen seminaariohjelma sujui mukavasti makkaraa ja kakkua syöden. jatkui päivän työpajoilla liittyen hyvään aivoterveyteen sekä kuntoutujajäsenten kannustamiseen ryhKeskiviikko 15.5. mävuorovaikutuksessa. Itse osallistuin näistä ensimKeskiviikko alkoi maittavan aamupalan merkeissä. mäiseen ja kävin ottamassa muutaman some-kuvan Päivän ohjelmasta erityisesti mieleen jäivät videoyh- jälkimmäisestä. Aivoterveydestä tuntui juttua riittäteyden kautta toteutettu Anita Brix-Lambaekin ter- vän ja enemmänkin olisi ollut tarjolla, mutta aika lopvehdys Hollannista sekä kulttuurikokemusasiantunti- pui kesken. ja Mixu Laurosen luova puheenvuoro. Jani Toivolan puheenvuoro oli myös erittäin koskettava ja vetoa- Työpajojen jälkeisen pienen hengähdystauon jälkeen va. Meidän klubitalomme vastasi kahden työpajan ohjelma jatkui paneelikeskustelulla osallistamiseen vetämisestä, joissa aiheina olivat kummitoiminta liittyen, jonka jälkeen oli vielä seminaarin päätössesekä liikunta. Kummitoimintapajan vetivät ohjaajis- remoniat, jossa paljastettiin mm. missä päin maata ta Susanne Ilvonen sekä Tönärin kummit. Kummi- (Pirkanmaa) seuraava kevätseminaari järjestetään ja toiminta herätti erittäin suurta kiinnostusta muiden luovutettiin seminaarijärjestäjäorganisaatiolle semiklubitalojen henkilökunnan sekä johdon keskuudes- naariviiri. sa. Liikuntatyöpajasta vastasi Katariina Hentilä. Keskiviikkopäivä päättyi iltajuhlaan, jossa ohjelmassa oli Seminaarin päättymisen ja kotimatkan alkamisen vämuun muassa Kuule mua-projektin musiikkivideoita, lissä oli parisen tuntia tyhjää, ja osa porukasta taisikin käyttää sen hyväkseen viimehetken shoppailuihin, Pönkän Pumpun livemusiikkiesityksiä sekä disco. mutta valtaosalla se taisi kulua odottaessa ja matkalla kohti linja-autoasemaa. Varsinainen kotimatka linTorstai 16.5. ja-autossa ei ollut mitenkään erityisen tapahtumariKevätseminaarin kolmas päivä, joka oli samalla myös kas. Itse taisin häilyä suurimman osaa matkasta josTönärin vastuupäivä, alkoi keskiviikon tapaan aamiai- sain valveilla olon ja nukkumisen välimaastossa. sella, mutta tällä kertaa lisämausteena oli myös hotellihuoneiden luovuttamista, sillä osa porukastamme

TÖNÄRIN SANOMAT

Kaukavedellä voi polskia edullisesti ________________________ Teksti Katariina H.

Kajaanin kaupungin vesiliikuntakeskus Kaukavesi avasi ovensa loppuvuodesta 2013. Vesiliikuntakeskus on ollut yksi Kajaanin kalleimmista hankkeista, jota suunniteltu pitkään ja hartaasti. Uudesta vesiliikuntakeskuksesta löytyy muun muassa uima-altaita, hyppytorni, liukumäki sekä kuntosali. Kaukavesi sijaitsee Kajaanijoen tuntumassa, Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksen sekä Scandic Kajanuksen vieressä. Kattavat aukioloajat tarjoavat hyvät mahdollisuudet vesiliikunnan harrastamiselle. Kaukaveden heikkoutena ovat tyyriit hinnat, sillä aikuisen kertalippu maksaa jopa 7,40 euroa. Mitenkäs osatyökykyisellä ja/tai työttömällä voi olla varaa tähän erinomaiseen liikuntaharrastukseen? Klubitalo Tönärin jäsenet voivat nauttia Kaukaveden palveluista torstain liikuntaryhmässä huokeaan hintaan. Lippu kuntosalille maksaa 2,30€ ja uimaan 2,70€. Lisäksi mukana on pääsääntöisesti ohjaaja sekä kuntosalilla ja uimassa. Entä jos Kaukaveden tarjonnasta innostuu tosissaan? Oletko kuullut e-rannekkeesta? Mikä on e-ranneke ja paljonko se maksaa? Yhdistelmäranneke (sis. uinti ja kuntosali) maksaa vuodeksi 120 € (+rannekemaksu 6 €/ranneke). Ranneketta voi käyttää Kaukaveden jokaisena aukiolopäivänä kerran päivässä. Ranneketta ostaessa täytyy todistaa oma henkilöllisyys. Miten sen saa? Asiakas saa edun esittämällä Kela-kortin, jonka takaa löytyy numerokoodi. Ellei etua oikeuttavaa numerokoodia löydy Kela-kortista, etua voi hakea myös erillisellä hakemuksella, johon voi liittää mukaan lääkärin asettaman diagnoosin tai lääketieteellisen selvityksen. Kriteereinä myöntämiselle toimivat vesiliikunnan ja kuntosalitoiminnan tutkitusti myönteiset vaikutukset henkilön toimintakykyyn. Kela-koodit, joilla e-rannekkeen voi ostaa suoraan kassalla: • astmaatikot, kelakortin tunnus 203 • diabeetikot, kelakortin tunnus 103 • lihastautia sairastavat, kelakortin tunnus 108 • mielenterveyspotilaat, kelakortin tunnus 112 tai 188 • ms-potilaat, kelakortin tunnus 109 tai 303 • Parkinsonin- tauti, kelakortin tunnus 110 • reumasairaat, kelakortin tunnus 202 • sepelvaltimotautia sairastavat, kelakortin tunnus 206 • sydämen vajaatoimintaa sairastavat, kelakortin tunnus 201 • kuulovamma haittaluokka 8 • näkövamma, näkövammaiskortti (kortin saa näkövammaisten keskusliitosta) • epilepsia, kelakortin tunnus 111, 181, 182, 183 Lisäselvitystä kaivataan seuraavissa tapauksissa: CP-vammaiset (diagnoosi G80), kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys etenevät keskushermoston sairaudet (diagnoosit G10-G13), lääketieteellinen selvitys invalidit, vaikea vammaiset, tuki- ja liikuntaelinsairaat; haitta-aste vähintään 55% tai haittaluokka 11, lääketieteellinen selvitys kehitysvammaiset kehitysvammahuollon lausunto tai kelan hoitotukipäätös tai lääketieteellinen selvitys lihastautia sairastavat (diagnoosi G70-G73), lääketieteellinen selvitys 10

TÖNÄRIN SANOMAT

mielenterveyspotilaat (diagnoosi F32.2), lääketieteellisessä selvityksessä F 32.2 polion jälkitilat, lääketieteellinen selvitys syöpäpotilaat (diagnoosi C-00-C96), lääketieteellinen selvitys vammaiset lapset lääketieteellinen selvitys (esim. adhd, autistit, epilepsia, sydänlapset, syöpää sairastavat, diastrofinen dysplasia (Q77), sääriamputaatiot molemmissa jaloissa) uniapneapotilaat, lääketieteellinen selvitys motoriikan kehityshäiriö F 82 elinsiirrot, lääkärintodistus fibromyalgia 79.0 –79.2 dysfasia, alle 18 v. (diagnoosi F80.2 tai F80.1), lääketieteellinen selvitys lyhytkasvuiset aikuiset Q77 dystonia sarkoidoosi Lääketieteellisellä selvityksellä tarkoitetaan esim. kopiota sairaalan sairauskertomuksesta tai muuta dokumenttia, josta luotettavasti selviää diagnoosi ja sairauden vaikeusaste (esim. C-lausunto, B-lausunto). Sairauskertomus tai lääketieteellinen selvitys ja hakijan yhteystiedot toimitetaan suljetussa kirjekuoressa vesiliikuntakeskus Kaukaveden aulassa olevaan E-ranneke palautelaatikkoon. Päätöksen arvioitu vastausaika on noin kaksi viikkoa. Ja ei muuta kuin liikkumaan!

Haastattelussa työhönvalmentaja Miia ________________________ Teksti Nina, Taija ja Joni; Kuva Sanna H Mitä sinulle kuuluu? Kiitos kuuluu hyvää. Syksy on vuodenaikana mieleinen. Syksy antaa mukavasti virtaa ja positiivista energiaa. Syksyinen metsä on minulle mieluinen paikka, jos ei lasketa hirvikärpäsiä. Koulutuksesi? Lukio ja sen jälkeen ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinto. Mikä tässä työpaikassa on ollut parasta? Parasta on ihmiset. On ollut mahtavaa miten erilaiset ihmiset erilaisista taustoista tulevat tähän yhteisöön. Rikkaus kun saa olla oma itsensä. Täällä ei tuijoteta taustoja ja ollaan inhimillisiä. Talo on jäsenille ja työntekijöille tärkeä paikka. Päivät ovat aina erilaisia. Miten päädyit Tönärille töihin? Olin edellisen työpaikan jälkeen hetken työttömänä. Mari soitti minulle, saatuaan TE-toimistosta tietoni, tulisinko sijaiseksi. Tulin jo samana päivänä ”tiukkaan” :D työhaastatteluun. Haastattelemassa oli Nanna, Sandi ja Mari. Tulin valituksi ja aloitin työt heti. En tiennyt mitään Klubitaloista. Kerro harrastuksistasi. Lenkkeily, marjastaminen, vapaaehtoistyö rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Haaveilu. Millainen on kiva työpäiväsi? Monipuolinen. Päivä on sellainen, että jäsenillä on mennyt hyvin ja ilmapiiri on ollut hyvä. TÖNÄRIN SANOMAT

TÖNÄRIN SANOMAT

Työuupumus

________________________ Tekstin ja kuvat on koonnut Nina Karjalainen

Vastaaja 1 Miten työuupumus alkoi näkyä ulospäin?

Mitä apua sain/olisin tarvinnut?

Mielialat vaihtelivat rajusti, saatoin saada töissä itkukohtauksia tai sitten olin aurinkoinen, auttavainen ja sosiaalinen. Ärsyynnyin, jos minut keskeytettiin, tehtävään takaisin pääseminen oli koko ajan vaikeampaa, koska ajatukset hävisivät. Muistamisen kanssa oli suuria ongelmia. Minulla oli oltava mukana pakollisten työtehtävien lista.

Minulla oli onneksi hyvä työterveyslääkäri. Heti ensimmäisen sairasloman aikana alkoi käynnit työterveyspsykologilla. Häneltä tuli lähete psykiatrian poliklinikalle, jossa alkoi pitkäkestoinen terapia.

Näin jälkeenpäin ajatellessa, olisi sairasloman pitänyt olla heti alkuun pidempi. Kuntouduin aina sairaslomilla/lomilla/kuntoutuksissa/osasairauspäivärahalla Oloni oli epätoivoinen tehtävien paljoudesta, tunsin juuri ja juuri työkykyiseksi. Sitten jaksoin hetken töisitseni aivan surkeaksi paskaksi, kun en selviä. Uni- sä ja taas tuli uusi romahdus. Halusin kynsin ja hamvaikeudet alkoivat. Onnen tunne hävisi, en enää saa- pain olla töissä. En halunnut jäädä sairaslomalle. nut mistään tekemisestä hyvää oloa ja tyytyväisyyttä. Itse en kyennyt, enkä halunnut sanoa, että en jaksa Kaikki oli latistunutta ja harmaata, niin töissä kuin enää. Lääkärin piti tehdä se. Vointini kerkesi päästä kotonakin. liian huonoksi, masennuin. Masennusjaksot ovat uuPeitin ja välttelin huonoa oloa ja väsymystä hirvittä- siutuneet. vällä touhuamisella, kotitöillä, liikunnalla. PysähtyOlisin tarvinnut rauhallisemman työtahdin. Kiire on minen ja rentoutuminen oli erittäin vaikeaa ja vastenuseimmissa työpaikoissa nykyisin kauhea. Tämä voi mielistä. Hymyillä voi, vaikkei sisällä liikahda mitään. johtaa työkavereiden kesken selän takana arvosteluun. Paha olo oli valtava, mutta tunsin olevani loukussa ja Joku ei halua hieman hitaampaa työpariksi, koska se muiden avun ulottumattomissa. vaikuttaa suoraan oman työmäärän lisääntymiseen. Työn keskeytyminen koko ajan puhelimeen/asiakkaaseen/”tulipalonsammutustyöhön” on edelleenkin todella raskasta keskittymiskyvyn puutteen takia. TÖNÄRIN SANOMAT

Miksihän työuupumus tuli juuri minulle?

Mitä apua sain/olisin tarvinnut?

Olen yrittänyt lapsesta saakka tehdä kaikki täydellisesti. Olen halunnut olla tykätty ja janonnut kipeästi hyväksyntää. Olen auttava, empaattinen ja helposti innostuva. En kestä riitoja tai vihaisia ihmisiä. En osannut olla tarpeeksi jämäkkä ja sanoa heti alkuunsa pomolle, että töitä on liikaa, en selviä ja piste. Tykkäsin työstäni todella paljon ja olin ehkä liian innostunut, ”liekeissä”.

Lopulta fyysisen terveyden romahtaessa jouduin sairaslomalle. Sain työterveydestä apua vain fyysisiin oireisiin. Psyykkiseen vointiini ei kiinnitetty huomiota. Sairasloma oli alussa pienissä pätkissä, välillä kävin töissä. Sitten sairaslomat pitenivät yhtäjaksoisiksi.

Traumatausta on tehnyt aikuisuuteen omat haasteensa.

Mikä on eniten auttanut kuntoutumisessa?

Kolmen vuoden sairasloman jälkeen oloni oli vain huonontunut, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Silloin otin itse yhteyttä sairaalan mielenterveysyksikköön ja sieltä sain vihdoin apua. Sain lääkärinajan ja kävin juttelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa puoli vuotta. Sitten otin selvää Kelasta kuntoutuspsykoterapiasta. Sain polin psykiatrilta B-lausunnon Kelan tukemaan yksilöpsykoterapiaan, joka kesti kolme vuotta.

Eniten apua on ollut terapiasta. Olen löytänyt uusia toimintatapoja ja pystynyt muuttamaan ajatuksia- Työterveyshuollosta olisi pitänyt saada aiemmin apua. ni. Edelleenkin käyn pääni sisällä tahtojen taistelua: Kysymättä edes työtuntejani, minua sanottiin laiskak”Teen parhaani ja sen on pakko riittää!” si ja käskettiin takaisin töihin. Lääkehoito on ollut olennainen osa kuntoutumistani. Työnantaja ja lähiesimies ovat mahdollistaneet työhönpaluuni. Työajat ja työtehtävät on muokattu minulle mahdollisiksi. Olen tällä hetkellä määräaikaisella osatyökyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella. Voimavarat ovat edelleen rajalliset.

Miksihän työuupumus tuli juuri minulle? Tein viimeiset puoli vuotta töitä ”ykkösvapailla”. Olisin tarvinnut kahden päivän peräkkäiset vapaapäivät. Jouduin tekemään töitä vapaa-aikanani. Kakkosta ei ollut, joka olisi voinut ottaa tehtäväni hoitaakseen. Tämä johti siihen, että töitä oli aivan liikaa.

Miten Klubitalo on auttanut tai voi auttaa miLapsuuden kokemusten vuoksi vaadin edelleen itselnua kuntoutumisessani?

täni liikaa. Olen kyllä empaattinen muille, mutta en Saan olla siellä oma itseni. Minun ei tarvitse olla täy- itseäni kohtaan. Yhteys omiin tunteisiin ja tarpeisiin dellinen tullakseni hyväksytyksi. Kaikkea ei tarvitse on ollut hukassa. tietää ja osata. Harjoittelen sietämään ahdistusta ja rentoutumaan eri tilanteissa.

Mikä on eniten auttanut kuntoutumisessa?

Opettelen sanomaan ei. Usein kieltäytyminen on vaikeaa, koska ulospäin näytän varmaankin äkkinäiselle Terapia. Itsetuntemus on siellä lisääntynyt ja olen altäysin työkykyiseltä. Haluaisin osallistua kaikkeen ja kanut oppia rajojen asettamista. tehdä vaikka mitä. Klubitalo on hyvä paikka opetella Miten Klubitalo on auttanut tai voi auttaa mitasapainoilemaan oman jaksamisen kanssa.

nua kuntoutumisessani?

Vastaaja 2 Miten työuupumus alkoi näkyä ulospäin? Palautuminen työstä sekä harrastuksista hidastui. Lepoajan tarve pidentyi huomattavasti. Asenteeni muuttui kyyniseksi muita ihmisiä kohtaan. Esimerkiksi kaikki asiakkaat alkoivat tuntua rasittavilta ja työkaverit eivät mielestäni ymmärtäneet mitään. Energia selittämiseen hävisi, enkä jaksanut olla kärsivällinen. Olin ärtynyt ja tuli univaikeuksia. Nukahtaminen vaikeutui, kun työasiat pyöri koko ajan mielessä. Uni oli katkonaista. Univelkaa kertyi. Perussairauksien tilanne huononi. Uusien asioiden oppiminen vaikeutui keskittymiskyvyn ollessa hajanaista. Ruokahalu katosi ja energia elämiseen hävisi. Sairastuin masennukseen ja aloitettiin masennuslääkitys. 14

TÖNÄRIN SANOMAT

Kaipaisin ohjaajilta työn lomassa kohtaamista ja pysähtymistä. Minulta kysyttäisiin, jaksanko vielä tämänkin talon tehtävän. En vielä itse aina kykene tunnistamaan omia voimiani. Harjoittelen sitä aktiivisesti. Tämä vaatii myös minulta sen, että pystyn olemaan burnoutista avoin. Eiväthän ohjaajat muuten voi tietää, että tekemistäni pitää ennemmin rajoittaa, kuin kannustaa tekemään enemmän. Työntekijöillä voisi olla hyvä keskustella, vaikka työnohjauksessa, miten auttaa burnoutista kärsivää jäsentä. On raskasta kieltäytyä aina uudestaan ja uudestaan työtehtävistä. Toistuva kieltäytyminen herättää syyllisyydentunteita, eikä auta paranemisprosessissa.

Vastaaja 3 Miten työuupumus alkoi näkyä ulospäin? Aloin unohtelemaan asioita ja muisti heikkeneni. Vetäydyin syrjään sosiaalisissa tilanteissa.

Mitä apua sain/olisin tarvinnut? Terveydenhuolto ei toiminut kunnolla ja oireilua ei otettu riittävän vakavasti. Kotona ja koulussa tultiin hyvin vastaan.

Miksihän työuupumus tuli juuri minulle? Kilttinä nuorena naisena en osannut sanoa ei väliin, vaan pyrin tekemään enemmän, kuin oli edes realistista. Kuormitus kasvoi näin vielä entisestään.

Mikä on eniten auttanut kuntoutumisessa? Kuntoutumista on auttanut eniten mahtavat ihmiset ympärillä, jotka ovat pukanneet eteenpäin ja antaneet kaiken tukensa. Kiitos tönäriläisille, perheelle ja ystäville!

Miten Klubitalo on auttanut tai voi auttaa minua kuntoutumisessani? Tutustuin Klubitaloon pari kolme vuotta sitten ja täällä tultiin niin lämpimin sylin vastaan että minun oli tultava uudelleen katsomaan mikä paikka tämä oikein on! Ja iloinen ja reipas ilmapiiri vetää minua edelleenkin talolle!

Mitä univaikeudet voivat tarkoittaa käytännössä? illalla ei tule uni näen painajaisia herään useita kertoja yössä säikähtäen tai hiljalleen havahtuen ja luullen, että kello on jo soinut ja uudelleen nukahtaminen vaikeaa herään aamulla liian aikaisin

TÖNÄRIN SANOMAT

Tönäri mukana klubitalojen kehittämistyössä ________________________ Teksti Mari ja Nanna; kuvat Mari, Joni, Kata, Nanna ja Sanna

Verkon vahviste –hanke: -

Stean rahoittama hanke

Vuosina 2018- 2020

Tavoitteet: 1. Klubitalojen toimintakyky vahvistuu 2. Klubitalojen ja Suomen klubitalot ry:n työ muuttuu strategisemmaksi 3. Klubitalo toiminnan tunnettavuus kasvaa

Hankkeessa 2 työntekijää

Klubitalo Tönäri on osallistunut Suomen klubitalot ry:n organisoimaan Verkon vahviste -hankkeeseen. Hanke polkaistiin käyntiin Porin kevätseminaarissa vuonna 2018. Hankkeen tavoitteena on kehittää klubitalojen toimintaa monitahoisesti.

Verkon vahviste -hankkeen työntekijät Peppi ja Päivi olivat laatineet viiden työpajan kokonaisuuden, joka toteutettiin jokaisella Suomen klubitalolla. Tönärin, Pönkän ja Roihulan väki oli perehtymässä työpajojen toteutukseen Oulun Pönkän tiloissa lokakuussa 2018. Syksyn 2018 aikana Tönärillä toteutettiin viisi työpajaa, joissa käsiteltiin asiakaspolkua, sidosryhmiä, viestintää, yhdenvertaisuutta, talon helmeä ja tavoitteita. Pajoihin osallistui keskimäärin 15 klubitalolaista kerrallaan. Asiakaspolku -työpajassa työstimme kolmea jäsenprofiilia, joissa pohdimme jäsenten polkua ennen Klubitalolle tuloa ja jäsenyyden aikana. Jäsenprofiilit 16

TÖNÄRIN SANOMAT

tehtiin työttömän työnhakijan, sairaslomalaisen sekä eläkeläisen näkökulmasta, jotka ovat yleisimmät tönäriläisten elämäntilanteet. Sidosryhmä -työpajassa kartoitettiin klubitalon verkostoja sekä sidosryhmät ja viestintä -työpajassa verkostojen kanssa sopivia viestintätapoja ja –tyylejä. Yhdenvertaisuus -työpaja toteutettiin 5 x miksi-menetelmällä, joka osoittautui meille haasteelliseksi. Viimeisenä toteutettiin Talon helmi ja tavoitteet –työpaja mustekala –menetelmällä. Tönärin helmeksi kirkastui yhteisöllisyys. Työpajat koettiin antoisiksi, vaikkakin työläiksi toteuttaa klubitalon arjessa. Kaiken kaikkiaan huomasimme työpajojen myötä, että olemme tehneet Tönärillä paljon asioita oikein ja toisaalta löysimme yhdessä kehittämisenpaikkoja klubitalon toiminnasta. Verkon vahviste –hanke kutsui Tönärin jatkamaan pajatyöskentelyä Helsinkiin kesäkuussa 2019. Matkaan lähtivät työntekijöistä Mari ja jäsenistä Sanna sekä Nanna. Strategiapajaan osallistui yhdessä kanssamme Porvoon klubitalo ja Walonkulman klubitalo Hämeenlinnasta. Pajassa keskityimme kolmeen osa-alueeseen; ympäristöön, viestintään ja osallisuuteen. Kävimme erittäin hyviä keskusteluja ja saimme idean ehdottaa uutta maailmanlaajuista klubitalostandardia. Ideoimme standardia, jossa ympäristön kuormittavuuden pienentäminen pyrittäisiin huomioimaan klubitalon toiminnassa. Pidimme ideaa tärkeänä ja ajankohtaisena. Suomen klubitalo ry:n työvaliokunta on hyväksynyt esittämämme standardiehdotuksen ja asia etenee Clubhouse International käsittelyyn. Samalla Helsingin reissulla kävimme tutustumassa Helsingin klubitaloon Sörnäisissä. Saimme kattavan esittelykierroksen Suomen suurimman klubitalon tiloihin ja toimintaan. Esittelijöinä toimivat ansioituneesti jäsenet Mixu ja Pauli. Ihastuimme erityisesti Helsingissä tehtyihin klubitalon esittelyvideoihin. Ehdimme myös tekemään hiukan ostoksia ja ihmettelemään pääkaupunkiseudun arkkitehtuuria. Uusia kokemuksia kertyi roppakaupalla, kun ajeltiin paikasta toiseen metrolla, ratikalla ja paikallisjunalla. Maisemanvaihdos tuotti mukavasti uusia ja tuoreita ajatuksia, joten reissu oli kaikkinensa onnistunut.

Ympäristöstandardiehdotus: Klubitalot ottavat kaikessa toiminnassaan huomioon sen toiminnan ympäristövaikutukset ja Klubitalot sitoutuvat ympäristötietoisuuden levittämiseen. Klubitaloille luodaan kansainvälinen ympäristöohjelma 2020. Standardiehdotuksella tulee olla myös perustelut: - Klubitalojen ympäristövaikutukset ovat merkittävät, sillä Klubitalot on globaali toimija. - Klubitalon ja jäsenten kulutus vähenee ja se tuo sekä ekologisia että taloudellisia säästöjä - Ympäristövastuusta tulee Klubitalojen kilpailuetu: tunnettuus kasvaa - Jäsenet hyötyvät ja oppivat ympäristövastuusta

TÖNÄRIN SANOMAT

Kummitoiminta ________________________ Teksti ja kuva Susanne I

Kummijäsenellä on oikeus myös kieltäytyä kummitehtävistä oman tilanteen mukaan. Hänelle on myös taattava avoin keskustelukanava työhönvalmentajan kanssa tarvittaessa. Kummin tulee muistaa oikeus rajojen asettamiseen, rehellisesti ei:n sanomiseen sekä tehtäviin sitoutumiseen omien voimavarojen mukaan. Vaitiolovelvollisuus ja keskinäinen luottamus ovat asioita, jotka tulee ymmärtää näissä tehtävissä. Standardit ja klubitalomalli tulee olla tuttuja, sekä kummikoulutus suoritettuna, jotta voi toimia kummina. Kummin tulee hyväksyä toiset tasavertaisesti ja pyrkiä tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Nuorten Ystävät hallinnoi Suomessa kolmea pohjoisinta klubitaloa - Klubitalo Pönkkää Oulussa, Klubitalo Roihulaa Rovaniemellä ja Klubitalo Tönäriä Kajaanissa. Klubitalo Tönärillä on kehitetty vuodesta 2013 lähtien kummitoimintaa uusien tutustujien ja jäsenten tukemiseksi. Kummitoiminta lähti muotoutumaan, kun huomattiin uusien jäsenten tarvitsevan apua talon töiden opettelussa sekä uusiin ihmisiin tutustumisessa odotettua enemmän. Vertaistuki toisilta jäseniltä koettiin monesti aidompana ja sopivampana uuteen tilanteeseen. Vuonna 2013 kummitoiminta perustui vain muutamien klubitalo Tönärin jäsenten innostukseen tukea ja ohjata muita. Kummitoiminnan laajentuessa sen pohjaksi kehitettiin vuonna 2015 kummikoulutus, joka tarjosi työkaluja kummina olemiseen, toisen ihmisen kohtaamisen sekä rajojen asettamiseen.

Kummiksi perehdytetään kummikoulutuksen kautta klubitalossa. Koulutus järjestetään tarpeen mukaan. Kouluttajina toimivat työhönvalmentaja ja jäsenet, jotka jo ovat toimineet kummeina. Koulutus on 25-tuntinen kokonaisuus, joka toteutetaan viiden tunnin jaksoissa. Koulutus sisältää tarkemman katsauksen kummitoimintaan ja -tehtäviin, vuorovaikutustaitoihin ja itsetuntemukseen työvälineinä, toiseuden hyväksymiseen ja positiivisen ajattelun merkitykseen.

Klubitalolla on huomattu, että hyvältä kummilta vaaditaan tehtävissään uskallusta valita ja kokeilla itselleen uusiakin asioita. Klubitalolla kummina toimiminen vaatii myös halua ja pyrkimystä olla osa yhteisöä. Joustavuus ja luotettavuus ovat kummina toimimisen perustukipilarit. Uuden tulijan on pystyttävä luottamaan omaan kummiinsa. Olemme vuosien varrella oppineet kummin vahvuudeksi rakentuvan erilaisuuden kunnioituksen. Sellaista kummia on helppo Tänä päivänä kummitoiminta on kehittynyt näkö- lähestyä ja kokea arvostusta myös itseään kohtaan. kulmiltaan ja toimintamuodoiltaan monipuolisem- Kummeilta itseltään kysyttäessä mitä kummius on maksi. Kummijäsenten vahvuudet, osaaminen ja heille itselleen antanut, on esille tullut uusien asioiden jaksaminen määrittävät minkälaisia kummitehtäviä oppiminen ja itsensä kehittäminen sosiaalisessa vuohe valitsevat ja kuinka usein. Kummi itse oppii vas- rovaikutuksessa. Itsetunto on vahvistunut vaikuttamituullisuutta ja oman minäkuvan kehittämistä koke- sen ja edustavien tehtävien avulla kummina toimiesmuksellisen oppimisen kautta. Kummin perusteh- sa. Moni kertoo sosiaalisten verkostojen laajentuneen tävien lisäksi tehdään esimerkiksi talon edustus- ja ja antaneen uskoa myös omista taidoista. Kummina markkinointitehtäviä yhteistyöverkostoissa tai tapah- olo on opettanut sitoutumista ja vastuunottoa, joltumissa, kummitoiminnan suunnittelua ja kehittä- loin myös omien asioiden hoito on lähtenyt onnistumistä, ryhmien vetämistä itsenäisesti tai työhönval- maan paremmin. Kummitoiminta on koettu hyvänä mentajan kanssa sekä uusien kummien koulutusta. pohjana siirryttäessä opintoihin tai työelämään. Se Kummit ohjaavat myös suomalaisia ja ulkomaalaisia on vahvistanut omaa minäkuvaa ja antanut monelle sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita heidän harjoitte- realistisen kuvan myös omasta jaksamisesta ja onlu jaksollaan työhönvalmentajan rinnalla ja toimi- nistumisista. Kummitoiminnan hyvä yhteishenki on vat pyydettäessä kokemusasiantuntijoina erilaisissa tuonut hyvän mielen ja statuksen vapaaehtoistyöstä. tilaisuuksissa. Olemme huomanneet kummien tar- Klubitalojen yhteinen kummileiri ja todistus kummipeellisimmaksi tehtäviksi uusien tutustujien ja vie- koulutuksesta on tarjonnut myös kiitoksen ja todisraiden vastaanoton ja tervetulleeksi toivottamisen. tuksen hyvin tehdystä kummin työstä klubitalossa. 18

TÖNÄRIN SANOMAT

Metsäkävelyvideo - Behind the Scenes ________________________ Teksti ja kuvat Joni Koivisto

Tutkimusten mukaan jo muutamien minuuttien viettämisellä luonnossa tai jopa pelkällä luonnon katselemisella kuvaruudulta on rentouttavia ja mielenterveyden kannalta positiivisia vaikutuksia. Tältä pohjalta Suomen klubitalojen kevätseminaarissa (seminaarista voit lukea lisää sivuilta 6-9, ellet jo lukenut) toukokuussa 2019, Tönäri haastoi kaikki Suomen klubitalot tekemään metsäkävely-/luontovideoita. Ja kun kerran haaste tuli heitettyä muille taloille, pitihän se myös Tönärin oma luontovideo tuottaa.

kuvaukseen meni hieman alle kaksi tuntia. Kuvauskalustona toimi Canon-järjestelmäkamera 18-55mm objektiivilla ja lisävarusteina käytettiin ohjelmoitavaa lankalaukaisinta, joka oli ohjelmoitu ottamaan kuva 10 sekunnin välein sekä kolmijalkaa, jonka käyttö on ehdoton edellytys time lapse –kuvaamisessa. Time lapse –kuvaamisella tarkoitetaan sellaista videokuvauksen muotoa, jossa jostain tietystä kohteesta otetaan kuvia tietyn aikajakson välein ja sitten toistetaan kuvat videon normaalilla toistonopeudella, esimerkiksi 25 kuvaa sekunnissa. Time lapse –kuvaamista käytetään silloin, kun halutaan esittää videomuodossa nopeutetusti hitaasti tapahtuvia asioita, joiden tosiaikainen tapahtuminen kestäisi tunteja, päiviä tai jopa viikkoja. Tässä tapauksessa haluttiin esittää vajaa kaksi tuntia kestävä tapahtuma vajaassa puolessa minuutissa.

Videon tuottaminen alkoi suunnittelupalaverilla ja varsinaiset kuvaukset kesäkuun alussa. Videota tuotettiin viestintäryhmän voimin. Ryhmä kävi kuvaamassa erilaisissa luontokohteissa kerran viikossa. Osa ryhmän jäsenistä teki myös oma-aloitteisesti ja omalla ajallaan lisäkuvauksia, etenkin Tönärin kesätauon aikana. Kuvauskalustona toimivat kännykkäja järjestelmäkamerat (Tönärin sekä jäsenten omat). Mikäli kamerassa itsessään ei ole sisäänrakennettua time lapse –toimintoa, täytyy kuvien ottamisen jälkeen varsinainen video koostaa videoiden editointiin tarkoitetulla ohjelmistolla tietokoneella. Yksinkertaisimmillaan videon luonti on hyvin yksinkertaista, tuodaan vaan halutut kuvat ohjelmaan ja määritetään niille haluttu kesto. Sitten vain renderöidään video. Renderöinnillä tarkoitetaan sitä, kun editointi ohjelmisto koostaa videopätkistä tai vaikka valokuvista yhtenäisen videon.

Pitkospuut Kajaanin Pöllyvaarassa, joka oli yksi vid eon kuvauskohteista. Kuvausten päätyttyä elokuun alkupuolella, alkoi videon editointi. Ensimmäisenä editointiin liittyen tehtiin materiaalin karsinta. Materiaalia oli kertynyt yli 300 videopätkää, joista lopulliseen videoon mukaan pääsi vajaat 30 pätkää. Tönärin luontovideon (6 min 37 s) voit katsastaa Lopulliseen videoon päässeistä videopätkistä ihai- Youtubessa osoitteessa: lua ja kiitosta Tönärillä keräsi etenkin allekirjoitta- https://youtu.be/Ee2Pa4ii4oU neen kuvaamaa auringonlasku –time lapse-video. Edellä mainittu auringonlasku-video kuvattiin heinäkuun loppupuolella Tönärin kesätauon aikana Kajaanissa Vimpelin laskettelurinteellä. Video koostui reilusta 600 valokuvasta, jotka otettiin kuvauspaikalla 10 sekunnin välein. Aikaa TÖNÄRIN SANOMAT

Mitä ihmiset kantavat laukuissaan? Neljä anonyymiä tönäriläistä paljasti, mitä heidän kapsäkkinsä sisältä löytyy. ___________________________ Teksti Nanna, kuvat Joni ja Taija

TÖNÄRIN SANOMAT

Rikkoutumisesta toipumiseen ________________________ Teksti ja kuva Maija

Samalla ovat kuitenkin auenneet luovuus, aistit, värit. On auennut elämä, sen kauneus ja tämä hetki. Käsinkosketeltava elämä on tullut valtavan arvokkaaksi. Se hoitaa ja auttaa. Siinä elämä tulee todeksi. Paljaus on keventänyt painolastit harteilta ja sisimmästä. Sitä tulee aika vähän tarvitsevaksi. Monenlaiset riippuvuudet häviävät, materia menettää merkitystään. Aika pienet elämänpuitteet riittävät ja alkavat antaa paljon. On niin iso asia, kun nykyisin elämä virtaa itsessä, Hyvin läheltä alkaa löytyä kaikki tarvittava, ei tarvitse kaikenlaiset tunteet ja asiat saavat muotoa, eikä mikatsoa ja lähteä kauas. tään itsessä tarvitse juosta karkuun. On suuri kiitollisuus, kun hiljaisuus tuntuu tänä päivänä kauniilta eikä On myös valtava kokemus, kun elämä alkaa kantaa. pimeys pelota. Kun elämä omissa nahoissa ja pään si- Vaikket ole itse mitään, saavuta mitään, suorita misällä tuntuu tutulta ja turvalliselta. Kun aisteihinsa ja tään. Kun elämä alkaa koskettaa ympärillä ja itsessäsi intuitioonsa voi luottaa, ja elää sisäisten impulssiensa eikä se mitä teet tai olet. Kun itse olemassaolo sykäytohjaamana. Kun ei tarvitse elää torjuen, vaan saa elää tää ja järisyttää. Kun alat kokea kuulumista ja juurtuvastaanottaen, olipa se kipua tai iloa. Kun voi ja saa mista tähän maapalloon, universumiin, itse elämään. elää totuudessa ja todellisuudessa. Kun voi katsoa it- Yhä vähemmän on minulla vastauksia enää juuri seään ja elämäänsä suoraan silmiin. mihinkään. Oma ymmärrys jää aina niin vajaaksi ja Elämässäni on mennyt paljon rikki. Minussa rikki. Eikä kaikki korjaannu. Traumatisoituminen jättää jäljet ja vuosikymmeniä muhittuaan eri oireiluineen se syö syvältä voimia. Mutta täysi, itsestä käsin eletty elämä on ihan mahdollista vajavaisenakin. Voi olla 100% elossa ja elää koko tunneskaalallaan, vaikka jotain itsessä olisikin kuollut tai vioittunut.

Elämässäni on muuttunut hirveästi viime vuosina, lähes kaikki. Ja niin paljon hävinnyt ympäriltä; työt, ihmiset, terveys. Myös käsitys itsestä, arvoista, elämästä, omasta historiasta kuin tulevaisuudesta ovat menneet uusiksi. On hirvittävä kokemus, kun mikään entinen ei pädekään enää. Millään tavalla. Kun kaikki romahtaa. Vaikka tämä terveyden romahdus ei ihan puun takaa tullutkaan, vaan osana paljon pidempää prosessia.

pieneksi. Miten muutenkaan voisi olla, kun sitä on vaan ihan tavallinen ihminen. Ja niin monin tavoin puuttellinen. Kattavat vastaukset, suuret selitykset tai uskomukset jättävät muutenkin aika tyhjäksi.

Sitä vastoin suuri lohtu, apu ja merkitys ovat toiset ihmiset, haparoivat kanssakulkijat, joiden kanssa voi yhdessä ihmetellä ja kysellä elämää. Pysähtyä ihmisyyden ja elämän suurten mysteerien ääreen, jotka mysteereiksi jää. Olen hirvittävän kiitollinen jokaiselOn hyvin kivuliasta, kun sinua ei tarvita enää mis- le tavalla tai toisella matkan varrella olleelle ihmiselsään. Kukaan ei odota minnekään. Et pysty paljon le. Iso, kaunis, lämmin kiitos! Erityinen kiitos, johon mihinkään. Et onnistu ja koe kuulumista juuri mihin- eivät mitkään sanat riitä, kaikesta intensiivisestä hoikään. Romahdus vie niin syvälle, että unohdat täysin dosta ja avusta. mitä ja kuka olit aiemmin. Olet joka päivä, vuodesta Yhteys toisiin ja itseen. Suurinta elämässä. toiseen omassa varassasi keskellä massiivista kriisiä. Luot oman päiväsi. Ei ole mitään rooleja, jotka kantaisivat tai auttaisivat. Ei työ-, koti- tai muita rooleja. Vaan olet paljas kaikesta, irrallaan, kuin yksin avaruudessa painottomassa tilassa, joka on hyvin paineinen. Monin tavoin tuskainen tie, häpeän täyttämä.

TÖNÄRIN SANOMAT

MIKÄ ON KLUBITALO ________________________

Klubitalo edistää osatyökykyisten osallisuutta ja tasa-arvoa tarjoamalla jäsenilleen matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa voi kokea yhteisöllisyyttä ja saada vertaistukea sekä apua opiskeluun tai työelämään. Klubitalon toiminta perustuu vapaaehtoiseen, maksuttomaan jäsenyyteen. Jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka tarvitsevat tukea arkielämän hallintaan, koulutukseen tai työhön siirtymiseen. Toiminta on tarkoitettu henkilöille, jotka: • haluavat olla osana yhteisöä ja itse vaikuttaa asioihin, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan • haluavat saada uusia sosiaalisia kontakteja • kaipaavat tukea päivärytmin ylläpitämiseen ja/tai päivittäisten taitojen kehittämiseen • haluavat parantaa työelämä- ja opiskeluvalmiuksia • tarvitsevat tukea opiskeluun tai työllistymiseen Klubitalon toimintaperiaatteen mukaisesti jäsenet ja työntekijät päättävät yhdessä talon toimintaan liittyvistä asioista. Klubitalo Tönärillä jäsenet voivat harjoitella arki- ja työelämän taitoja osallistumalla talon toimintoihin sekä ohjattuihin ryhmiin ja kursseihin omien valintojensa ja voimavarojensa mukaan. Työhönvalmentajat auttavat jäseniä työ- tai koulutuspaikkojen hakemisessa ja tukevat tarvittaessa opiskelussa tai työssä. Työn ohessa Tönärillä järjestetään juhla-, retki- ja tapahtumapäiviä. Klubitalo Tönäri on yksi Nuorten Ystävät ry:n kolmesta klubitalosta.

TÖNÄRIN SANOMAT

TÖN Klubitalo Tönäri

Ä RIN

Lönnrotinkatu 12, 2. krs 87100 Kajaani 050 433 5268 klubitalo.tonari@nuortenystavat.fi www.nuortenystavat.fi

SAN OMAT Henkilökunta

Vastaava työhönvalmentaja

Mari Jääskeläinen 044 734 1559 mari.jaaskelainen@nuortenystavat.fi

Työhönvalmentajat

Miia Hakkarainen miia.hakkarainen@nuortenystavat.fi Raija Tikkanen 050 341 0359 raija.tikkanen@nuortenystavat.fi

Susanne Ilvonen 050 569 2400 susanne.ilvonen@nuortenystavat.fi

Kehittämispäällikkö

Lea Nikula 044 734 1862 lea.nikula@nuortenystavat.fi

Palvelupäällikkö

Lahja Leiviskä 044 734 1830 lahja.leiviska@nuortenystavat.fi