Kivestä muuraamalla 2 / 2014

8

14 20 24

Pienimuotoista kaupunkirakentamista Ryhm채rakennuttamisen uusia tuulia Tiili on paras rappausalusta Pienkerrostaloja harkoista

HARKOT TIILET LAASTIT

Kannen kuva: Helsingin Kalasataman townhouseja kuvasi Anders Portman/Kuvio

Miten pienimuotoinen kaupunkirakentaminen sopii Suomeen?

Suomalaiset kaupungit on perinteisesti rakennettu yhdistelmällä kerros- ja pientaloja. Kerrostalovaltaista keskustaa ympäröivät suurehkoilla tonteilla sijaitsevat omakotitalot. Näille asunto­ tyypeille löytyy toteutusmalleja sangen hyvin.

Sen sijaan näiden väliin asettuva kaupunkirakentaminen kaipaa uudenlaista innovatiivisuutta, uusia toimijoita ja toteutusmalleja. Tässä lehdessä paneudummekin erilaisiin toteutustapoihin ja pienimuotoisen kivirakentamisen uusiin tuuliin.

Hollanti on pieni maa, jonka runsas väestö kasvaa jatkuvasti. Maan kasvavaa asuntotarvetta ei ole ratkaistu kerrostaloilla, vaan pienimuotoisella kaupunkirakentamisella. Pääosa asuinrakentamisesta on edelleen pienimuotoista ympäristöä, jonka suunnittelu ja toteutus on kehitetty huippuunsa. Kerromme tässä lehdessä, miten tämä on tehty ja voisiko siitä oppia jotain.

Asuntopolitiikan on oltava moniulotteista ja tarjottava vaihtoehtoja. Ihmisten elämäntilanteen vaihtumisen ja arvostusten kehittymisen myötä myös asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet muuttuvat. Ryhmärakennuttaminen on yleistymässä Suomessa. Vaikka siitä ei koskaan tule asuntotuotannon valtavirtaa, hyvien kokemusten tueksi haetaan nyt selviä pelisääntöjä. Haastattelimme asiantuntijoita siitä, miten malli saadaan joustavasti ja turvallisesti vastaamaan asukkaiden tarpeisiin.

Monimuotoisella hybridirakentamisella rakennetaan samalle alueelle erilaisia rakennustyyppejä. Näin parannetaan yhteiskunnallista hyvinvointia sekä ehkäistään sosiaalisia ongelmia, turhautumista ja eriarvoistumista. Samalla luodaan viihtyisää, kaunista ja monimuotoista asumisympäristöä.

Hyvin suunniteltu kaavoitus varmistaa ympäristöystävälliset, kustannustehokkaat ja pienimuotoiset kaupunkialueet olemassa olevien kaupunkikeskustojen välittömään läheisyyteen.

Tiivistyvä kaupunkirakenne vaatii materiaaleilta paljon. Tiilet, harkot ja rappaustuotteet ovat tässäkin tarkoituksessa ominaisuuksiltaan erinomaisia – kestäviä, hyvin ääntä eristäviä ja paloturvallisia.

Tiina Suonio Tuoteryhmäpäällikkö, DI Rakennustuoteteollisuus RTT ry

8

13

SISÄLTÖ

Kivitalo julkisivustaan huolimatta............................ 4 Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen – Hollanti näyttää mallia.............................................. 8 Mitä mieltä Suomessa ollaan.................................13 Ryhmärakennuttaminen on asukkaiden yhteinen urakka........................................................14 Townhouse-taloja ryhmärakennuttamisella...........18 Tiili on paras rappausalusta....................................20 Kivenkova väliseinä..................................................22 Pienkerrostaloja harkoista.......................................24 Kivitalo funkkishengessä.........................................26

14

22

Kivestä muuraamalla – viihtyisien ja kestävien asuinympäristöjen informaatiolehti ISSN 2243-0059

Julkaisija Rakennustuoteteollisuus RTT ry Muuratut rakenteet Päätoimittaja Tiina Suonio

Toimitus Leka-Viestintä Oy Tuottaja Leena-Kaisa Simola

26

Painos 17 000 kpl Kirjapaino Lönnberg Painot Oy

muuraamalla 2/2014

.. kivesta

Osoitteenmuutokset, lehden peruutukset ja muut terveiset osoitteeseen palaute@rakennusteollisuus.fi.

Kiitos.

4 Kivestä muuraamalla Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Lammi-Kivitalo, Anders Portman/Kuvio ja Merja Vahter

Kivitalo julkisivustaan huolimatta Miksi valita kivirakenteinen talo, vaikka julkisivun on jostakin syystä oltava puuta. Moni näin päättää, ja perusteena on kivirakenteisen rungon monet edut.

Maja-talon julkisivut ja katto on tehty siperianlehtikuusesta. Salmisen perhe ei tyytynyt tavanomaisiin perusratkaisuihin, vaan halusivat Hyvinkään Asuntomessuilla ravistella myös kävijöiden ajatuksia.

5 Kivestä muuraamalla

Kaavan vaatimuksen mukaisesti Espoon Vanttilassa rakenteilla oleva tiilitalo laudoitetaan ennen valmistumistaan, jotta ympäristön ilme pysyy kaavan mukaisena.

Espoon Vanttilassa uusien puuverhottujen pientalojen joukossa on yksi talo, jonka punaiset tiiliseinät erottuvat joukosta.

Toistaiseksi, sillä talo odottaa vielä julkisivujen verhousta, joten Wienerbergerin Terca-tiilillä muurattu runko on näkyvissä.

Alueen kaava edellyttää rakennuksiin pääosin puista julkisivua. Niin tämäkin talo tulee olemaan pääosin puulla verhoiltu, mutta taloon tulee osin rappaustakin.

– Rakentaminen tuli perheellemme ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten, kun tarvitsimme isomman talon ja enemmän tilaa, Eljas Vesterbacka kertoo.

He etsivät kodilleen myös mukavaa ympäristöä nimenomaan Espoosta.

Vester­ backan perhettä lykästi kaupungin tonttiarvonnoissa mieluisalla alueella.

– Halusimme kotimme olevan terveellinen, turvallinen, kestävä ja huoltovapaa, Eljas Vesterbacka luettelee.

KIVI TAIPUI VAATIMUKSIIN Eljas Vesterbacka sanoo itsellään olevan jonkin verran tietoa rakentamisesta ja erilaisten ratkaisujen vaikutuksesta lopputulokseen. Projektiin löytyi arkkitehdiksi Pet Michael tuttavien ja alan ammattilaisten suosittelemana. Rakennusmateriaali päätettiin heti aluksi.

– Halusimme yksilöllisen talon. Arkkitehtuuri vaikutti myös rakenneratkaisuihin.

Talomme oli vaativa sekä suunnittelijoille että rakentajille. Rakennusmateriaalina kivi soveltui kaikkiin tarpeisiin, Eljas Vesterbacka toteaa.

Talon suunnittelu aloitettiin vuoden 2012 alussa, keväällä 2013 ryhdyttiin rakentamaan ja elokuun lopussa 2014 perhe muutti uuteen kotiinsa. Asuinpinta-alaa on noin 150 neliötä kahdessa kerroksessa, joissa yhteensä viisi huonetta ja keittiö.

Alakerran seitsemän metriä korkean olohuoneen isot ikkunat avautuvat suoraan laajaan puistoon. Asunnon sisällä ei aavista, kuinka tiiviisti rakennetulla alueella ollaan.

– Olemme hyvin tyytyväisiä uuteen taloomme. Kivitalossa arvostamme myös hyvää lämmöneristystä sekä puhdasta sisäilmaa, Eljas Vesterbacka sanoo.

Vesterbackan perhe on panostanut kotinsa turvallisuuteen myös asentamalla kustannustehokkaan Loxone-älysähkö­ järjestelmän.

– Automatiikka huolehtii muun muassa siitä, että tyhjästä kodista on vedentulo katkaistu ja talon toimintoja voi seurata reaaliaikaisesti. Sekin ehkäisee vesivahinkoja ja niistä aiheutuvia kosteusongelmia.

Arkkitehtuurin selkeys tekee sisätiloistakin linjakkaita.

PALOTURVALLISUUS TÄRKEIN Toukokuu 2012 ei poistu koskaan lahtelaisten Merja ja Pekka Vahterin mielestä. Heidän omistamansa, vuonna 1936 rakennettu, neljän asunnon talo tuhoutui tulipalossa. Talo sijaitsi lähes Lahden keskustassa.

– Päätimme heti, että rakennamme uuden talon, jos vain jotenkin pystymme, Merja Vahter kertoo.

Vahterin mukaan rakennusmateriaaleja ei ensi hätään mietitty, tavoitteena oli vain rakentaa entisen kaltainen talo – sitä Museovirastokin edellytti.

6 Kivestä muuraamalla

– Työmaalla ei fiilistelty, vaan koko ajan tehtiin töitä tosissaan, Merja Vahter kiittelee.

TAATUSTI ERILAISTA

Vuonna 1939 rakennettu puinen talo tuhoutui tulipalossa. Paikalle rakennettiin uusi, julkisivuiltaan entisen kaltainen, mutta rungoltaan kivirakenteinen.

Arkkitehti Heikki Leino Arktiira Oy:stä haki Lahden teknisestä virastosta talon alkuperäiset piirustukset ja jäljensi niistä vain ulkoseinien linjat.

– Sitten Heikki Leino toimitti ne meille ja sanoi, että ryhdytäänpä vetämään väliseiniä paikalleen. Me emme olleet silloin vielä tehneet rakennuspäätöstä eikä rahoituksestakaan ollut mitään tietoa, Merja Vahter nauraa.

– Kuuntelimme asiantuntijoita ja päädyimme rakentamaan kivitalon.

Kun Pekka Vahter kertoi hankkeesta vakuutusyhtiölle, siellä epäiltiin kivirakenteisen rungon tulevan paljon puuta kalliimmaksi.

– Mutta lopulta betonirunko tulikin halvemmaksi, Pekka Vahter sanoo.

Vahtereilla oli projektissa mukana rakennuskonsulttina Swego PM Oy:ltä

Kalle Bergholm. Pääurakoitsijaksi valikoitui Consti Oy. – Saimme mukaan ison ja luotettavan rakentajan, kun talo tehtiin teollisesti. Kaikki hankkeessa mukana olleet ammattilaiset tuntuivat olevan hyvillään, että olimme valinneet kivimateriaalin runkoon, Pekka Vahter sanoo.

Vahtereitten mukaan materiaalien valintaan vaikutti monta tekijää.

– Tietysti paloturvallisuus oli silloin tärkein. Kivi eristää ääntä hyvin, mikä on oleellista tämän tyyppisessä talossa. Puutaloista ei askelääniä saa millään pois. Eikä kaupungin äänet kuulu sisälle, vaikka yksi Lahden valtakaduista on melkein vieressä.

Vahterien uusi talo nousi tarkasti samalle paikalle, missä entinenkin oli ollut. Nykyisessä ratkaisussa on seitsemän asuntoa, asuinneliöitä yhteensä reilut 430 ja kokonaispinta-alaa kaikkiaan noin 600 neliötä.

Talo valmistui viime vuodenvaihteessa, alkuperäistä aikataulua hieman aikaisemmin.

Hyvinkään Asuntomessuilta kesällä 2013 monen mieleen jäi Lammi-Kivitalo Maja.

Rakennus on selkeästi kivitalo, sillä runko on valuharkoista, välipohjat ontelolaatoista ja lattiat paikallavalettua betonia.

Majan julkisivuverhous, sekä seinät että katto, onkin tehty erikoisesta siperianlehtikuusesta.

– Halusimme tehdä messuille talon, joka on oikeasti erilainen ja ravistelee ajatuksia. Meillä oli toteutuksessa useampia teemoja. Vähemmän on enemmän, luonnonmateriaalit ja yhteisöllisyys olivat niistä kantavampia, talon rakennuttajat Mirella Melander-Salminen ja Tamio Salminen kertovat.

Heille oli alusta alkaen selvää, että talosta tulisi kivirakenteinen.

– Olemme kokeneet myös puutalon emmekä halunneet enää sellaista. Kokeel­ linen ekotalo-ratkaisu oli myös poissuljettu. Halusimme turvallisen passiivitalon, Tamio Salminen sanoo.

Sen vuoksi harkkoseinän ja verhouksen välissä on 125 mm EPS-eristelevy.

Erikoinen julkisivuverhous ei edellyttänyt runkorakenteelta mitään erityistä.

Lämpöeristetyistä betoniharkoista ladottu rakenne, jossa olevat ontelot on valettu täyteen betonia, antaa mittatarkan, hyvän pinnan myös verhoukselle.

Maja-talo on sisätiloiltaan hyvin selkeä – asukkaiden toiveiden mukainen. Talon yli 30 metriä pitkä, suorakaitainen, yksinkertainen muoto ilman ulokkeita ja lisänurkkia vaatii paljon suunnittelulta, mutta samalla pitää rakenteet yksinkertaisina.

Lievällä rinnetontilla oleva rakennus on kolmitasoinen. Sisääntulokerroksesta

7 Kivestä muuraamalla

alaspäin on keittiö, oleskelutilat ja sauna­ osasto. Ylöspäin vanhempien ja lasten makuuhuoneet.

Yhteisöllisyyttä kuvaa muun muassa se, että väliovia koko talossa on vain viisi.

Alakerta on yhtenäistä tilaa ja makuuhuoneisiinkin käynnit aina avoinna.

– Pelkistetyt ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita, Salmiset toteavat.

Talon sisäpinnoissa, varsinkin sau­ mattomissa lattioissa, on käytetty betonia tyylikkäästi. Kaakeleita tai parkettia ei haluttu minnekään.

– Usein asunnot ovat joko yksitoik­ koisen siistejä tai ähkyyn asti sisustettuja.

Me halusimme yhdistää rouheaa ja sileää pintaa. Koti ei saa olla tylsä, vaan toimiva ja viihtyisä.

Betoni hallitsee Maja-talon sisämateriaaleja.

Asukkaat halusivat yhdistää rouheaa ja sileää pintaa viihtyisäksi kodiksi.

8 Kivestä muuraamalla Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Juha Karilainen/Wienerberger ja Anders Portman/Kuvio

Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen Hollanti näyttää mallia

MIKSI PIENIMUOTOINEN KAUPUNKI­RAKENTAMINEN ON SUOSITTUA HOLLANNISSA Pitkät perinteet, suurin osa hollantilaisista on asunut vastaavassa ympäristössä 60 % asunnoista maantasoasuntoja, joista puolet rivitaloja Hollantilaiset asuvat mieluummin vierekkäin kuin päällekkäin Pienikin piha on tärkeä ja monen kuukauden ajan lisätilaa oleskeluun Kohtuuhintaista ja kilpailee hyvin kerrostaloasumisen kanssa Turvallisia, huoliteltuja alueita, joissa eri hintaluokkien ja tyyppien asuntoja sekä usein oma autopaikka Alueella peruspalvelut Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden yhdistelmä

9

Brandevoort edustaa ajatonta, pienimittakaavaista arkkitehtuuria.

Hollantilainen pienimuotoinen kaupunkirakentaminen hyödyntää paljon myös kanavia asuin­ alueillaan, kuten tässä Amsterdamin modernissa kaupunginosassa Borneo Sporenburgissa.

Kivestä muuraamalla

Hollanti on pieni maa, jonka runsas väestö kasvaa jatkuvasti. Kasvavaa asuntotarvetta ei ole ratkaistu kerrostaloilla, vaan pienimuotoisella kaupunkirakentamisella.

Asuinalueiden suunnittelijat ja toteuttajat kilpailevat laadulla, ja julkiset tahot sekä markkinavoimat tekevät yhteistyötä.

Hollannista voi moni ottaa oppia.

10 Kivestä muuraamalla

Hollannissa asuminen on yhdistelmä yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä.

Eri maiden asuntotuotantoa ei voi suoraan vertailla, sillä perinteet, kulttuuri ja muuttuvat olosuhteet antavat aina paikallista merkitystä. Hollanti ja Suomi ovat esimerkiksi asumistiheydeltään lähes ääripäät.

Hollanti on Euroopan tiheimmin asuttu maa. Sen asukastiheys on 465 asukasta neliökilometrillä, kun Suomessa vastaava luku on 17.

Hollannin asuntotuotannossa on tiiviisti rakennetulle kaupunkiympäristölle vuosisatojen perinteet. Pääosa asuinrakentamisesta on edelleen pienimuotoista ympäristöä, jonka suunnittelu ja toteutus on kehitetty huippuunsa.

Hollannin yksi erityispiirre on se, että se on ”ihmisen tekemä” maa. Luonto tarkoittaa aina ihmisen muokkaamaa ympäristöä ja maisemaa. Yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelulla on pitkät perinteet osittain myös siksi, että maata on vallattu merestä ja vettä vastaan pitää taistella koko ajan.

Hollannissa kivipohjainen rakennusmateriaali on luontainen eli tiiltä, harkkoa ja betonia käytetään paljon.

Kivipohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet sopivat hyvin moniin erilaisiin rakentamisen tarpeisiin. Jopa kaarevat, epäsymmetriset ja vaihtelevat muodot on helppo toteuttaa kivestä muuraamalla.

Pienikokoisina kappaleina muurattavat tiilet ja harkot sopivat eloisien, monimuotoisten pintojen tekemiseen.

Asuintalojen perinteenä on myös isot ikkunat, joihin seuralliset hollantilaiset eivät ripusta verhoja. Yhteisöllisyys ja keskinäinen turvaverkko toteutuvat helposti.

Asunnoista noin puolet on omistus- ja puolet vuokra-asuntoja.

ERI TAHOJEN YHTEISTYÖTÄ Yhdyskuntien suunnittelu ja rakentaminen ovat aina olleet kunnallis- ja lääninhallinnon vastuulla. Valtakunnallinen taso tuli

mukaan suunnitteluun ja ohjaukseen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen valtio onkin ollut ahkerasti asialla: valtakunnallinen yhdyskunta- ja asuntosuunnittelun ohjelma on laadittu 60-luvun jälkeen vähintään kymmenen vuoden välein.

90-luvun alussa aloitettu Vinex-projekti on ollut yksi isoimmista. Sen tavoitteena oli rakentaa miljoona asuntoa vuoteen 2015 mennessä. Se on Wienerberger Oy:n markkinointijohtaja Juha Karilaisen mukaan hyvä esimerkki pienimuotoisen kaupunkirakentamisen onnistuneesta toteutuksesta.

Erilaisten julkisivujen takana on hyvin samanlaisia asuntoja, joiden pohjaratkaisut on hyviksi, käytännöllisiksi ja kustannustehokkaiksi todettu.

11

ARKKITEHTIEN LEIKKIKENTTIÄ Yksi Vinex-projektin tuottamista uusista alueista on Branbevoort. Se on uusvanha alue Helmondin kaupungin laidalla.

Entisestä 365 hehtaarin laidunmaasta on tullut Hollannin kolmanneksi suosituin asuinalue. Alue valmistuu vuonna 2017, jolloin siellä on 6 000 asuntoa ja 18 000 asukasta.

– Alue on ajatonta, pienen mittakaavan asuntoarkkitehtuuria. Kaupunkikuva on saatu eläväksi ja turvalliseksi erottamalla ajoneuvoliikenne ja kävelykadut toisistaan. Tiiviin rakentamisen ja suuren rakennustehokkuuden ansiosta on alueelle saatu myös edullisempi infrastruktuuri ja rakentamisesta syntyy luontaisesti energiatehokasta, Karilainen kuvaa.

– Julkisivuista suurin osa on tiiltä, joista osa on myös rapattua. Alue on hyvä esimerkki kestävästä, huoltovapaasta ja paloturvallisesta pienimuotoisesta rakentamisesta, Karilainen lisää.

Vinex-projektin alueet sijoittuvat olemassa olevien, isojen kaupunkien laita­ mille. Asuntotehokkuus on 30–40 asuntoa hehtaarilla. Liikenneyhteydet on suunniteltu siten, että oman auton käyttö ei ole välttämätöntä.

Alueiden arkkitehtuuri on moni-ilmeistä ja Hollantia kutsutaankin usein arkkitehtien leikkikentäksi.

– Alueen suunnittelu perustuu ”master­ planiin”, jossa on kaavan perusidea. Rakennuttaja ostaa maan kaupungilta ja palkkaa arkkitehdit, jotka suunnittelevat alueen melko vapain käsin masterplanin pohjalta.

– Rakennuttajat haluavat erottautua ja tuloksena on hyvinkin persoonallisia alueita. Kustannussyistä tehdään paljon samantyyppisiä taloja, mutta kuitenkin niin, että korttelit ovat toisistaan selkeästi poikkeavia, puntaroi Juha Karilainen.

Kivestä muurattava runko antaa ark­ kitehdille vapaammat kädet. Paikalla muu-

rattavat rakenteet ja tontilla valettavat välipohjat avaavat mahdollisuuksia tehdasvalmisteisista suurelementtitaloista poikkeavien pohjaratkaisujen ja muotojen tekemiseen.

ASUNNOT TOISTENSA KALTAISIA Hollannin pienimuotoinen kaupunkirakentaminen saa suunnittelijat leikkimään julkisivuilla. Sen sijaan asuntojen sisätilojen ratkaisut ovat hyvin samankaltaisia – hyviksi, käytännöllisiksi ja kustannustehokkaiksi todettuja.

– Pohjakerroksessa sijaitsevat keittiö ja oleskelutilat ovat useimmiten yhtenäistä tilaa. Väliseinien pois jättäminen säästää kustannuksia. Keittiöt ovat aina kadulle päin ja olohuone omalle pienelle pihalle, Juha Karilainen kertoo.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat perheen makuuhuoneet. Pientalot ovat usein 2,5–3,5 kerroksisia, jolloin ylin kerros on ”reservissä”. Se otetaan käyttöön, kun perheellä on siihen tarvetta ja varaa. Perheen kasvaessa taloa on mahdollisuus joissakin tapauksissa laajentaa myös etu- tai takapihalle.

Hollannissa kivipohjainen rakennusmateriaali on luontainen myös pienimuotoisessa kaupunkirakentamisessa.

Kivestä muuraamalla

– Haag antoi valtakunnalliset ohjeet ja sen jälkeen kaupungit laativat omat ohjeensa rakentamisesta. Kaavoitus ja suunnittelun ohjaus on ollut hollantilaiseen tapaan enemmän neuvottelevaa kuin määräyksin toteutettua, Juha Karilainen kertoo.

12 Kivestä muuraamalla

Brandevoort on yksi Vinex-projektin tuot­ tamista uusista alueista.

MITÄ ME VOISIMME OPPIA? – Paljonkin, vastaa rakennusneuvos Aila Korpi­vaara ympäristöministeriöstä.

– Hollannin asuntotuotanto on hyvin systemaattista. Valtion päätöksellä asuntoalueita tiivistetään eikä asuntoja ripotella toisistaan erilleen.

– Suomi on ollut rakentamisessa pitkään yhtenäiskulttuurin maa eikä asuntoalueilla ole vahvoja identiteettejä. Hollannissa jokai­ sella alueella on aina oma tavoite, joka voi syntyä joko arkkitehtuurista tai toiminnoista.

Tavoite on vahva tahtotila, joka yhdistää kaikki alueen toimijat.

– Hollannissa kaavoitus ja rakennussuunnittelu kulkevat käsi kädessä. Näin pitäisi Suomessakin olla enemmän.

Hollannissa kilpaillaan suunnittelun laadulla.

Miksi ei meillä? Suomessa on hyvää suun­ nittelua julkisissa rakennuksissa, mutta asuntotuotannossa paljon bulkkia.

– Hollannissa julkinen sektori ja markkinatalous tekevät yhteistyötä. Me olemme vielä säännöstelytaloudessa. Kuluttajien tulisi vaatia ja saada asunnoilleen oikea hinta/ laatu -suhde. Se toisi tarjontaa ja valinnan­ varaa sekä lisäsi kilpailua.

Aila Korpivaara peräänkuuluttaa ”kehittävää yhteiskuntasuunnittelua”.

– Ei saa tyytyä tuottamaan aina vain samaa tavaraa samalla tavalla. Aina pitäisi viedä kehitystä eteenpäin tekemällä asioita uudella tavalla ja paremmin. Rakennusala on taantunut, varovainen ja perinteinen – mutta jos edes vähän katsottaisiin asioita yhteiskuntaa kehittävästä näkökulmasta!

Korpivaaran mukaan pienimuotoinen kaupunkirakentaminen on tullut Suomeen yhdeksi vaihtoehdoksi omakotien ja kerrostalojen oheen. Sille pitää vain kaavoituksella löytää oikea paikka.

– Tiivistetään kaupunkirakennetta tai rakennetaan kaupungin reunoille. Tiivistä ja matalaa ei pidä viedä kauas kaupungista, jossa on jo muutenkin väljää. Jos Malmin lentokentästä tulee asuinalue, se olisi erinomainen paikka pienimuotoiselle, kaupunki­ maiselle rakentamiselle.

Vantaan Kartanonkoski on yksi Suomessa hyvin toteutetuista pienimuotoisista asuntoalueista.

Uudet asukkaat löysivätkin sen nopeasti ja alueella viihdytään hyvin.

Talon yhteydessä on yleensä autolle talli, johon voi ajaa suoraan kadulta sisään ja mennä sieltä asuntoon. Tosin uusimmilla asuinalueilla panostetaan julkiseen liikenteeseen ja pyritään vähentämään yksityisautoilua.

– Hollannin pienimuotoinen kaupunkirakentaminen on innostanut muuallakin Euroopassa. Tanskan Sydhaven ja meidän Kartanonkoski ovat hyviä esimerkkejä, Juha Karilainen toteaa.

KIVESTÄ MUURATTU PIENIMUOTOINEN KAUPUNKIRAKENTAMINEN Yhdistää tehokkaan maankäytön ja suomalaisen unelman yksilöllisestä asumisesta Pientalot, rivitalot, toisiinsa kytketyt pientalot ja pienkerrostalot, ”townhouset” ja näiden yhdistelmät Korkeus enintään neljä kerrosta Suojaiset pikkupihat Kivijalkojen liiketilat Lähellä palveluja ja joukkoliikennettä Persoonalliset rakennukset Kustannustehokasta

Pienimuotoista rakentamista townhouse-tyyliin Helsingin Kalasatamassa.

Lähteet: Hollannin Vinex-projekti ja Marja Straver-Nevalainen: Tiivistä ja matalaa asuntorakentamista Alankomaissa, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto

13

Kysyimme muutamilta kaupunkisuunnitte­ lun päättäjiltä, miten he suhtautuvat pienimuo­toiseen kaupunkirakentamiseen.

1 Millainen

asuinalue Sinulle tulee mieleen pienimuotoisesta kaupunkirakentamisesta?

2 Miten mielestäsi pienimuotoinen kaupunkirakentaminen sopii Suomeen?

3 Miten erityisesti omaan kaupunkiisi?

4 Onko teillä kaavoitettu pienimuotoista kaupunkirakennetta – jos, niin millä asuntotyypeillä sitä toteutetaan?

5 Mitä haasteita pienimuotoisessa kaupunkirakentamisessa on ja miten ne voitaisiin ratkaista?

VASTAUKSET Ilkka Halinen Kaupunginarkkitehti, Jyväskylä 1 Matala-tiivis

-rakentaminen, joka soveltuu erityisesti täydennysrakentamisen alueille monen tyyppiseen ympäristöön.

Monimuotoista ja elävää ympäristöä, jossa myös liikkuminen on virikkeistä.

2 Erittäin hyvin, koska ilmastonmuutos edellyttää kaupunkirakenteen tiivistämistä, erityisesti pientalovaltaisilla alueilla ja kerrostaloalueiden lähi­ ympäristöissä.

3 Jyväskylän uusi yleiskaava osoittaa uudisrakentamisen keskustaan, aluekeskuksiin ja elinvoimaisiin kyliin.

Pientalorakentaminen haja-asutusalueilla vähenee.

4 Korteniityn rakenteilla oleva alueella asuntotyypit vaihtelevat erillispien­ taloista pienkerrostaloihin, kuitenkin erittäin tiiviisti.

5 Se antaa mahdollisuuden poikkeuksellisen miellyttävään asumiseen, mutta suunnittelun laatuvaatimukset ovat erittäin suuret. Suunnittelijavalinta on avainasemassa. Ei riitä sen tutun pyytämistä, vaan pitää etsiä. Tilaajan tavoitteen asettaminen ratkaisee kestävän ympäristön laadun ja viihtyisyyden.

Paula Paajanen Yleiskaavapäällikkö, Oulu 1 Tiivistä

ja mittakaavaltaan inhimillistä, noin kolme kerrosta enintään. Mahdollisimman monelle asunnolle oma yhteys maantasoon. Viihtyisät piha-alueet, autopaikat maantasolla.

2 Sopii hyvin. On hyvä vaihtoehto omakotiasumiselle – yhdistää omakotiasumisen parhaat puolet ekotehokkaaseen yhdyskuntarakenteeseen ja sopii täydennysrakentamiseen.

3 Sopii hyvin.

4 Oulussa

on kaavoitettu useisiin eri kohteisiin, uusimpia muun muassa Ranta-Toppila (asemakaava hyväksymisvaiheessa) – 410 asunnon asuinalue, Karjasillan Haasiokatu (toteutusvaiheessa) merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) asuinalueen täydennysrakentamist, 60 asuntoa sekä Pikisaaren RKY-alueen täydennysrakentamista Europan -kilpailun pohjalta (toteutettu) 24 asuntoa.

5 Suunnittelun ja toteutuksen hankaluus verrattuna hyötyihin, ts. rakennus­ volyymiin. Ovat usein täydennys­ rakentamis- tai erikoiskohteita, vaativat suunnittelussa aikaa ja rakennettuun ympäristöön täydennettynä paljon vuorovaikutusta. Näitä pitäisi saada hyville paikoille palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle. Kaupunkiorganisaatiossa nämä kohteet ovat usein väliinputoajia, edistäminen ei kuulu suoraan millekään yksikölle.

Matti Höyssä Kaupunginvaltuuston jäsen, Tampere 1 Tonttikooltaan

pieni omakotialue, jolle voidaan hoitaa hyvin joukkoliikenne.

Tonttikoko voi olla 400–500 m2.

2 Nyt on tulossa yhteiskunnallinen tilaus pienimuotoiseen kaupunkirakentamiseen Suomessa. Ratkaisuja voivat olla townhouse-tyyppinen rakentaminen tai pienet omakotitontit. Tietysti myös omakotitonttien jakamisella saadaan hankkeita pienimuotoiselle kaupunkirakentamiselle.

3 Townhouse-tyyppinen rakentaminen.

4 Ei systemaattisesti, mutta eräitä hyviä esimerkkikohteita on.

5 Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen lisääntyy asiakastarpeiden muuttuessa yksilöllisemmiksi, mutta samalla halutaan itsenäisyyttä asumiseen. Enää ei

tarvita hyötypuutarhoja eli pienet tontit riittävät. Rakentamiselle tämä asettaa haasteita. Sen pitää olla laadukasta ja hyvin suunniteltua, koska myös rakennusoikeus pienillä tonteilla hieman laskee.

Timo Hintsanen Kaupunkisuunnittelujohtaja, Turku 1 Perinteinen

suomalainen pikkukaupunki – täällä Turun seudulla tyypillisenä esimerkkinä vanha Naantali sekä Turun Vanhan Suurtorin historiallinen pääosin kolmikerroksisen miljöö nykymittakaavassa 2 Sopii hyvin monipuolisuutta edistäväksi vaihtoehdoksi kerrostalo- ja omakoti­ asumisen välimaastoon. Erityisen hyvin täydennysrakentamiseen.

3 Sopii ratkaisuksi hyvin monenlaisiin kehitystarpeisiin: rakentaminen merellisiin saaristoalueille, täydennysrakentaminen pienimuotoisiin kulttuurihistoriallisesti kiinnostaviin ympäristöihin sekä tiivistä ja matalaa asumista tavoitteleviin uudis­alueisiin.

4 Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana on kaavoituksen painopiste ollut kerrostalo- ja omakotikaavoituksessa.

Rakentajien ja asukkaiden kiinnostus rivitaloasumiseen on ollut vähäistä, nyt on selvästi merkkejä kiinnostuksen palaamisesta. Hyvin tyypillistä on ollut se, että omakotiasunnot ovat suuria ja kerrostaloasunnot pieniä. Uuden­laisen monipuolisuuden edistäminen on vahvassa roolissa työssämme.

5 Vaihtelevuuden ja irrallisuuden riskit.

Toteutusmalleja löytyy hyvin perinteiselle kerrostalorakentamiselle ja omakotirakentamiselle. Sen sijaan näiden väliin asettuva kaupunkirakentaminen kaipaa uudenlaista innovatiivisuutta, uusia toimijoita ja toteutusmalleja.

Kivestä muuraamalla

Mitä mieltä Suomessa ollaan?

14 Kivestä muuraamalla Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Anders Portman/Kuvio

Uusi laki valmisteilla RYHMÄRAKENNUTTAMINEN ON ASUKKAIDEN YHTEINEN URAKKA Ryhmärakennuttamisen suosio on selvässä kasvussa. Aktiiviset asukkaat ovat toteuttaneet yhdessä niin muutaman asunnon ryhmiä kuin isoja kerrostaloja. Hyvien kokemusten tueksi haetaan nyt selviä pelisääntöjä.

15 Kivestä muuraamalla

Kirkkonummen Sundsbergin asuntoalueella kuusi taloa valmistui ryhmärakennuttamisen mallilla siten, että talot eivät muodosta yhteistä yhtiötä, mutta päätöksiä ja hankintoja tehtiin yhdessä.

Mikään tuore keksintö ryhmärakennutta­ minen (RR-malli) ei ole. Sata vuotta sitten rakennutettiin kerrostaloja melko paljon omatoimisesti. Suuri osa Helsingin Kruunuhaan ja Katajanokan kerrostaloista on rakennettu tällä tavoin.

Laki asunto-osakeyhtiöstä säädettiinkin 20-luvulla edistämään omatoimista ryhmärakennuttamista.

RR-malli on hyvin asukaslähtöistä.

Asukkaat tekevät rakentamiseen liittyvät päätökset ja vaikuttavat näin itse suoraan lopputulokseen.

– RR-malli on monille tuttu vaihtoehto pientalorakentamisesta, jossa sitä on sovellettu laajalti jatkuvasti. RR-malli on nyt laajenemassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös kerrostalohankkeisiin.

Helsingissäkin on parhaillaan useita ker-

rostalohankkeita valmisteilla, Saraco Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarakorpi sanoo. Hän toimii vuonna 2011 perustetun Ryhmä­ rakennuttajat ry:n puheenjohtajana.

RISKIT PITÄÄ ENNAKOIDA Juha Sarakorven mukaan RR-malli sopii parhaiten omistusasuntohankkeisiin, ja sitä voi hyvin soveltaa myös aso-asuntojen rakentamiseen.

RR-malli toimii joko asukkaiden itsensä tai konsulttien vetäminä.

– Asukkaiden itsensä käynnistämät hankkeet ovat tyypillisesti pienempiä, usein noin kymmenen asunnon pientalohankkeita. Konsulttialoitteisissa hankkeissa RR-konsultti kokoaa asukasryhmän, johon voi kuulua useita kymmeniä asukkaita, Sarakorpi kertoo.

Sarakorpi painottaa hankkeen huolellista valmistelua ja suunnittelua. Se on onnistumisen perusedellytyksiä.

– Rakennushankkeisiin liittyy lukematon määrä riskejä, joita on ennakoitava ja hallittava. Ryhmärakennuttajan on ymmärrettävä muun muassa eri urakkamuotojen vaikutus projektin riskeihin. Asuntoosake­ yhtiön muodossa rakennettavassa hankkeessa jokaisen osakkaan ongelmat vaikuttavat koko yhtiöön ja muihin osakkaisiin.

Omatoimirakentamisessa usein sekä budjetti että aikataulut pettävät.

– Tämä johtuu puutteellisesta tiedoista ja osaamisesta rakentamisen eri osaalueilla. Parhaiten välttää sudenkuopat kytkemällä hankkeeseen ammattilaisen ajoissa ja sopivaan rooliin, Sarakorpi sanoo.

16 Kivestä muuraamalla

tuuvakuutuksiin ja konsulttisopimuksiin, Kärkkäinen luettelee.

Lain piiristä on rajattu pois kohteet, joissa on korkeintaan kolme asuntoa. Ne voidaan rakentaa edelleen hartiapankin periaatteilla.

HELPOMMIN MUKAAN

YHTEISET SÄÄNNÖT HETI KÄRKEEN Kuusi perhettä rakennutti ryhmänä erilliset pientalonsa Kirkkonummen Sundsbergiin.

Projektista kerrottiin Kivestä Muuraamalla -lehdessä 2/2013.

Puolitoista vuotta ensimmäisen asukastapaamisen jälkeen asukkaat muuttivat sisään.

Kaava määritteli julkisivuksi rappauksen.

Ryhmä kilpailutti yhdeksän talovalmistajaa, joista kaksi tarjosi kivirakenteista lähes puurunkoisen talon hinnalla.

– Halusimme aidot kivitalot, mutta avaimet käteen -mallissa hinta olisi ollut liian kova. Ryhmärakennuttamisen ansiosta saatiin hintaa alas ja suunnitelmia voitiin muuttaa rakennusaikanakin ilman lisäkus-

LAKI SUOJAAMAAN KULUTTAJAA Ryhmärakennuttaminen sopii erinomaisesti tiettyihin hankkeisiin ja aktiivisille asukkaille, jotka sitoutuvat yhteiseen projektiinsa. Se on selkeästi yksi vaihtoehto muiden asuntotuotantomallien rinnalla.

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena onkin ryhmärakennuttamisen edellytysten parantaminen. Oikeusministeriön asetta­ ma työryhmä esitti keväällä, että RRmallista tulisi säätää oma laki. Lakiehdotus tulee hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta.

– Lain tärkein tavoite on suojata kuluttajia, jotka lähtevät mukaan ryhmärakennuttamisen projektiin, sanoo elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Hän oli työ-

tannuksia. Aliurakoitsijoilta saatiin kunnon tarjouksia, koska kuuden talon työmaalla ei heille tullut tyhjiä tunteja, sanoo ryhmän vetäjä Mauri Harki.

Hän muistuttaa, että RR-malli ei ole automaatio, vaan rakennusprojekti vaatii aina saman verran työtä.

– Yhdessä tekemisestä on hyötyä vain, jos kaikilla työt etenevät konseptien mukaan.

Me sovimme pelisäännöt jo ennen suunnitteluvaihetta. Kävimme läpi mahdolliset riskit ja sitten pyrimme välttämään ne. Mietimme tarkasti, mistä saadaan säästöjä ja edettiin sen mukaisesti.

– Laadun ja kustannusten päivittäinen seuranta oli erittäin tärkeää, Mauri Harki kertoo.

ryhmän jäsenenä myös edellisen työnantajansa Kiinteistöliiton päälakimiehenä.

Kärkkäisen mukaan laki säätäisi, mitkä tiedot ryhmään mukaan tuleville asukkaille pitää antaa.

– Asunto-osakeyhtiön mukaisessa hankkeessa on paljon enemmän erityissääntöjä kuin kiinteistömuodolla toteutettavissa. Laissa kerrottaisiin, mitä kaikkia tietoja ja asiakirjoja jo hankkeen markkinointivaiheessa tulee esittää ja myös mitä asiakirjoja tarvitaan esimerkiksi rahoittajaa varten, Kärkkäinen toteaa.

– Konsultin toiminta RR-mallissa tulisi myös tarkkaan säädetyksi, koska konsultin osaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Laki ottaisi kantaa muun muassa konsultin ammatilliseen pätevyyteen, tehtäviin, vas-

Anu Kärkkäisen mukaan olennaista on, että ryhmään mukaan lähtijöillä on selvä käsitys RR-mallin ja valmiin asunnon ostamisen eroista.

– Olennaista on tietää, että RR-mallissa ei osteta asuntoa, vaan toimitaan rakennuttajana rakennuttajaa koskevilla vastuilla. Tavanomaisessa asuntokaupas­ sa ostajalla on mahdollisuus vetäytyä aika pitkään ilman omaa taloudellista riskiä. Jos vaikka elämäntilanne muuttuu rakennusaikana niin, että asukas ei voikaan enää olla mukana RR-ryhmässä, hän on velvollinen hoitamaan velvoitteensa alkuperäisten sopimusten mukaan, Kärkkäinen muistuttaa.

Jos asukas joutuu vetäytymään kerrostalon ryhmärakennuttamisesta kesken projektin, hänen on itse huolehdittava kesken olevan asunnon osakkeiden myymisestä. Lain mukaan asunto-osakeyhtiö ei voi osakkeita lunastaa. Kiinteistöosakeyhtiön muodostavista pientaloista joku voi tarvittaessa jäädä keskenkin ilman muille aiheutuvaa, huomattavaa haittaa.

RR-mallin tarkemmalla sääntelyllä pyritään saamaan myös rakentamisen rahoitus joustavammaksi.

– Odotan, että uuden lain myötä RR-hankkeiden asuntolainoitus ja yhtiö­ lainoitus alkavat toimia samaan tapaan kuin perinteisessä asuntokaupassa ja RS-hankkeissa. Se tulisi helottamaan ratkaisevasti asukkaiden liittymistä RRhankkeisiin, Juha Sarakorpi sanoo.

YHTEISTÄ KEHITYSTÄ RR-malli yleistyy Suomessa, vaikka ei siitä koskaan tule asuntotuotannon valtavirtaa.

– Asukkaiden, viranomaisten ja monien muiden tahojen kiinnostus RR-mallia

17 Kivestä muuraamalla

Helsingin Riddarsbyssä 20 perhettä rakennutti erilliset kivitalot omille tonteille yhteisillä urakoilla.

Näin saatiin aikaan laadukkaita ja kohtuuhintaisia perheasuntoja sekä hyvin yhteen sovitettu kokonaisuus.

kohtaan on nyt kuitenkin todella suurta.

Tontteja RR-hankkeisiin on jatkuvasti tarjolla. Helsingissä on nyt rakenteilla ja valmisteilla useita hankkeita, Juha Sarakorpi sanoo. Hän uskoo RR-mallin leviävän myös muihin suuriin kaupunkeihin aivan lähiaikoina.

– RR-mallilla tullaan jo tällä vuosikymmenellä rakennuttamaan useita satoja asuntoja vuosittain yksistään pääkaupunkiseudulla, Sarakorpi arvioi.

Hänen mukaansa RR-malli vaatii keskeisten toimijoiden kuten pankkien ja rakennuttajakonsulttien omien palveluiden ja prosessien kehittämistä, kunhan uusi RR-laki saadaan voimaan.

Anu Kärkkäinen on varma, että lakiehdotus etenee ja se tullaan hyväksymään.

– Mikään taho ei vastusta RR-mallia.

Se on vaihtoehto aktiivisille henkilöille, mutta riskit kannattaa jokaisen hankkeeseen mukaan menevät tiedostaa. Laki­ ehdotusta laatineen työryhmän yhteinen tahtotila oli ottaa ennen kaikkea kuluttajan asema huomioon, mutta se ei tarkoita eri osapuolten vastakkainasettelua, Kärkkäinen sanoo.

MITÄ ON RYHMÄRAKENNUTTAMINEN Asukaslähtöinen vaihtoehto uusien asuntojen toteuttamiseen Joukko tavallisia kansalaisia toimii yh­tei­sen rakennus­hankkeen rakennuttajina Asukkaat käynnistävät rakennushankkeen omatoimisesti tai lähtevät mukaan riippumattoman tahon (esim. rakennuttajakonsultin) valmistelemaan rakennushankkeeseen jo sen varhaisessa vaiheessa Asukasryhmä päättää itse rakennus­hankkeen johta­misesta sekä suunnittelu- ja rakennusratkaisuista Asukasryhmä valitsee sopivat palvelun tuottajat hankkeen suuruuden ja vaativuuden mukaisesti ja kilpailuttaa rakentamisen Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudel­lisesta onnistumisesta Asunnot vastaavat asukkaiden omia tarpeita Asuntojen hinta/laatu -suhde on asukkaiden toiveiden mukainen Soveltuu niin pientalo- kuin kerrostalorakentamiseen Voidaan toteuttaa joko asunto-osake­yhtiönä tai kiinteistömuotoisena Soveltuu myös asumisoikeusyhdistyksille

18

Kivest채 muuraamalla Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Anders Portman/Kuvio

Townhousetaloja ryhm채rakennuttamisella

19 Kivestä muuraamalla

Toisiinsa kiinni rakennetut asuintalot eli townhouset saavat hiljalleen sijaa Suomes­sakin. Hollannissa ja Englan­nissahan niitä on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien.

Townhouse eli kaupunkipientalo on urbaa­­ni omakotitalo lähellä palveluja. Town­ houseja on toteutettu onnistuneesti RRmallilla. Tuoreimpia, hyviä esimerkkejä löytyy Helsingin Kalasatamasta, jonne townhouse-tyyppistä asuntotuotantoa rakennetaan 25 000 kerrosneliötä.

– Townhouse on kaupunkiasumista parhaimmillaan, luonnehtii toimitusjohtaja Jukka Lauri Conect Oy:stä. Conect Oy on erikoistunut muun muassa ohjattuun ryhmärakennuttamiseen, ja sen edeltäjä Ins.tsto Eero Lauri Co. ovat tuottaneet sen mukaisesti asuntoja jo yli viisi vuosikymmentä.

Yksi uusimpia on Kalasatama Townhouse, jossa rakennuttajina oli kuusi perhettä ja Conect Oy toimi rakennuttajakonsulttina sekä vastasi hankekehityksestä.

Conect sai Helsingin kaupungilta kuusi noin 120 neliön tonttia kehitettäväkseen vuonna 2010. Helsingin kaupunki halusi luonnoskuvat aikaisessa vaiheessa, joten Conect valitsi arkkitehdiksi Jan Söderlundin ennen kuin asukkaiden rakennut­ tajaryhmä oli koottu.

Tulevat asukkaat haettiin julkisella haul­ la sekä Conectin omista asiakas­ rekistereistä.

– Jan Söderlundin ensimmäinen luonnos oli jo ihan omaa luokkaansa. Sekä minä että tulevat asukkaat innostuimme heti. Suunnittelun perusideaan ei tehty juuri mitään muutoksia, Jukka Lauri sanoo.

Kalasatama Townhouse toteutui RRmallin kaavalla. Perustukset, kellari ja rakennuksen vaippa on kaikilla samanlaiset.

Koska kyseessä oli kuuden omakotitalon projekti, jokaiseen taloon vedettiin muun muassa omat vesijohdot, viemärit, sähköt, ja laajakaista. Julkisivuissa on talokohtaisia eroja ja asuntojen sisätilat ovat jokaisen toiveen mukaiset.

– Esimerkiksi yhteisesti tilatuilla, samalta toimittajalta hankituilta keittiöillä oli-

si saatu säästöjä. Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan gryndereiden tapaan karsia kustannuksia, vaan toteuttaa asukkaiden toiveita.

Projekti sujui tiiviiseen tahtiin. Rakentaminen alkoi toukokuussa 2013 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat sisään jo jouluksi 2013, loput vuoden 2014 alussa.

– Olimme tehneet kotiläksymme hyvin ja paneutuneet projektiin huolellisesti.

Asukkailla, viranomaisilla, suunnittelijoilla ja projektin johdolla yhteispeli toimi ja kaikilla oli ymmärrys siitä, mitä olemme tekemässä, Jukka Lauri sanoo.

– Lopputuloksena on Townhouse – aitoja, kaupunkilaisia omakotitaloja.

KENEN EHDOILLA UUSI LAKI Jukka Lauri suhtautuu RR-lakia koskevaan lakiehdotukseen skeptisesti.

– Nyt ammutaan tykillä hyttystä, sillä RR-malli on hyvin marginaalisen ryhmän asia. Missään muualla maailmassa ei RR-

Kuuden perheen Kalastaman Townhouse toteutettiin ryhmärakennuttamisen mallilla rakennuttajakonsultin vetämänä.

mallissa ole ollut ongelmia – eikä erillistä lainsäädäntöä – ei Suomessakaan.

Hänen mukaansa moni viime vuonna RR-mallista kiinnostunut muutti ajatuksiaan heti, kun lakialoitetta alettiin valmistella. Samoin useat pankit lopettivat niiden rahoituksen.

– Lakiesitys on tehty asuntokaupan perusteella. Projektin vetäjälle asetettaisiin perustajaurakoitsijan vastuut, mikä on aivan suhteetonta. Jos laki tulee voimaan, ryhmärakennuttaminen mielestäni käytännössä loppuu, sillä ryhmärakennuttajakonsultit ovat tuskin valmiit ottamaan lain niille tuomia asunnon myyjän vastuita.

– Hallitusohjelmassa luvattiin edistää ryhmärakennuttamista. Me odotimme tontteja ja takauksia. Tulossa saattaakin olla täyskäännös, Jukka Lauri lataa.

20 Kivestä muuraamalla Teksti Leka-Viestintä Oy Kuvat Weber ja Wienerberger

TIILI JA RAPPAUS

Kestävä ja hyväksi koettu yhdistelmä

Tiili on ylivoimaisesti käytetyin rappausalusta. Eikä ihme – pitkä historia on näyttänyt jo toteen rakenteen monet edut.

Vaurioitunut rappaus voidaan uusia tarvittaessa joko osittain tai kokonaan. Korjausten yhteydessä rappausalustan rakenteellinen ja taloudellinen merkitys korostuvat.

Rappausta on käytetty jo vuosisatojen ajan julkisivun pinnoituksessa.

Alkujaan rappauksella on ollut kolme erillistä tehtävää. Rappauksen avulla julkisivulle saadaan yhtenäinen pinta, joka peittää alusrakenteen pienet epätasaisuudet. Rappaus suojaa alusrakennetta säärasituksilta ja mekaaniselta kulutukselta.

Rappaus antaa myös mahdollisuuden ilmeikkääseen ja vapaasti muotoiltavaan julkisivuun.

Tiilen vedenimukyvyllä on rappauksen kiinnittyvyyden kannalta suuri merkitys.

Rappauslaasteissa on aina vettä. Jos alustassa on liian alhainen vedenimukyky, pysyy vesi laastissa pidempään ja laastin lujuus sekä tartunta alustaan heikkenee.

Jos vedenimu on liian suuri, imee alusta laastin veden liian nopeasti itseensä ja laastin sitoutuminen jää vaillinaiseksi.

Tärkeää on myös tiilen pinnan karheus, jolla varmistetaan rappauksen hyvä ja laajaalainen tarttuvuus alustaansa. Sileäpintai-

Rappaus on pitkäikäinen. Oikein tehdyt ja asianmukaisesti huolletut rappaukset kestävät useita vuosikymmeniä. Vaurioitunut rappaus voidaan tarvittaessa myös uusia joko osittain tai kokonaan.

OIKEA VEDENIMU JA PINTA Tiili on rakenteellisesti hyvä rappausalusta, mutta tiettyjä lainalaisuuksia on hyvä ottaa huomioon oikeanlaista rappausalustiiltä valittaessa.

21 Kivestä muuraamalla

sia tiiliä pitää välttää, jos halutaan paras mahdollinen rappauksen tarttuvuus. Karhea tai harjattupintainen tiili muodostaa moninkertaisesti laajemman tartuntapinnan rappaukselle, mikä lisää rappauksen elinkaarta. Suositeltavin tiili rappausalustaksi onkin tiili, jossa on karhea pinta ja keskimäärin 8–12 prosentin vedenimukyky.

Tällaisella alustalla rappaus on sekä mahdollisimman huoltovapaa että pitkäikäinen.

KORJAUKSESSA ALUSTAN MERKITYS KOROSTUU Rappausalustan rakenteellinen ja taloudellinen merkitys kasvaa ensimmäisen rappauskorjauksen yhteydessä. Kun joillakin kevyemmillä tavoilla toteutettu rappausrakenne joudutaan korjauksen yhteydessä kokonaan poistamaan kantavaa rakennetta myöden, riittää tiilen päälle rapatussa talossa pelkän rappauksen paikkaus tai uusiminen ilman, että esimerkiksi lämmön­ eristeisiin tarvittaisiin kajota.

Tätä ei monikaan mieti hankintahetkellä. Asia tulee vääjäämättä eteen, kun on aika korjata rappausta. Rakentamisen ratkaisussa tuleekin ottaa huomioon elinkaaren aikainen korjausvelka.

TIILI PARANTAA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄ Tiili rappausalustana eristää myös hyvin ääntä. Liikennemelun kasvaessa äänen­ eristävyys vaikuttaa yhtä enemmän asumisen viihtyisyyteen. Tiili parantaa rappaus­ alustana ulkoseinän ääneneristävyyttä kevyempiin rakenneratkaisuihin verrattuna jopa 5–15 dB. Etenkin korjausrakentamisessa unohdetaan usein ääneneristävyyden muutos vanhaan rakenteeseen. Asia pulpahtaakin esille meluhäiriöiden myötä vasta korjauksen jälkeen, jolloin sille ei ole enää mitään tehtävissä.

Rappauksen avulla rakennukseen saadaan yhtenäinen, tyylikäs pinta, joka suojaa rakennusta sään rasituksilta. Tiili on rappausalustana erinomainen.

Kaksi- ja kolmikerrosrappaukset tehdään yhteensopivilla laastiyhdistelmillä siten, että rappauskerrokset heikkenevät pintaa kohden.

Yksikerrosrappaukseksi sanotaan ohutta, yleensä hienoa runkoainetta sisältävää rappauskerrosta tai -käsittelyä. Yksikerrosrappauksista käytetään useita eri nimityksiä kuten slammaus ja ohutrappaus, mutta ne kaikki tehdään yhdellä laastilla, joka on tyypillisesti sementtilaastia.

Yksikerrosrappaukset eivät suojaa alus­tan rakennetta säätä vastaan. Niiden ei voida olettaa olevan yhtä pitkäikäisiä kuin kaksi- tai kolmikerrosrappaukset.

Kuultorappauksessa voidaan alustan tiiltä jättää haluttaessa jonkin verran näkyviin. Tällöin lopullinen ulkonäkö syntyy rappauslaastin struktuurista ja väristä sekä alustana olevan tiilen väristä, muodosta ja muurauksen sauman väristä.

Ohutrappauksissa tiilen väri, tartunta ja vedenimuominaisuuksilla on paksumpiin rappauksiin verrattuna vieläkin suurempi merkitys.

KOLME ERI RAPPAUSTYYPPIÄ Koville alustoille tehtävät rappaukset on jaettu kolmeen tyyppiin: kolmikerros-, kaksikerros- ja yksikerrosrappauksiin.

Lisätietoja: www.kivitaloinfo.fi sekä laastien valmistajat www.fescon.fi, www.lakka.fi ja www.e-weber.fi

TIILEN EDUT RAPPAUSALUSTANA Pitkä elinkaari Riskitön tuulettuva rakenne Kosteusteknisesti toimiva rakenne vaativissakin olosuhteissa Oikea vedenimukyky Tiilen karhea pinta hyvä tartunta-alusta Hyvä mekaaninen kestävyys Pienempi korjausvelka uusintarap­ pauksen jälkeen kuin esimerkiksi eristeen päälle rapatessa Ääneneristävyys jopa 10–15 dB:ä parempi kuin kevyemmillä vaihtoehdoilla tehtynä Käsityönomaisempi rappausjälki kuin monilla muilla vaihtoehdoilla

22 Kivestä muuraamalla Teksti Sampsa Heilä Kuvat Weber ja Wienerberger

Kivenkova tilanjakaja Kivirakenteisten väliseinien edut korostuvat, kun käyttäjät ja viranomaiset vaativat rakennuksilta entistä parempaa viihtyvyyttä, ääneneristystä ja energia­ tehokkuutta sekä palo- ja kosteusteknistä turvallisuutta. Kivinen väliseinä syntyy kätevästi ja taloudellisesti harkoista tai tiilistä.

Ei ole sattumaa, että kouluissa, sairaaloissa ja muissa julkisissa rakennuksissa käytetään paljon harkoista tai tiilistä muurattuja kivirakenteisia väliseiniä. Näissä tiloissa on paljon ihmisiä, ja siksi väliseinille asetetaan korkeita vaatimuksia – Muurattujen väliseinien laaja käyttö osoittaa, että niillä saavutetaan korkeat tekniset ja arkkitehtoniset laatuvaatimukset kilpailukykyisin kustannuksin. Muurattu väliseinä on kestävä ja turvallinen, mutta myös edullinen rakentaa ja ylläpitää, tuotepäällikkö Mikko Pöysti Saint-Gobain Weber Oy Ab:sta sanoo.

Mittatarkat ja pontatut kalkkihiekka- ja kevytsoraharkkojärjestelmät sekä ohutsaumamuuraus ovat nopeuttaneet muurausta merkittävästi. Ohutsaumamuurauksessa ei tavallisesti tarvita lainkaan laastia

pystysaumoihin, ja sauman paksuudeksi riittää tyypillisesti kaksi millimetriä.

– Huomattavasti pienempi laastin määrä on nopeuttanut kaikkia työvaiheita kuten laastin sekoittamista, tarvikkeiden kuljetusta ja nostoja sekä kelkan täyttöjä.

Mittatarkkuuden ansiosta myös seinän tasoitustarve on pieni. Vähemmällä työllä saavutetaan entistä parempi lopputulos, Pöysti sanoo.

Ei-kantavissa kiviseinissä ylivoimai­ sesti yleisin materiaali on Pöystin mukaan 85 mm:n paksuinen kalkkihiekka-väliseinäponttiharkko. Seuraavana tulee kevytsora­ harkko. Kevytbetoniharkkoja käytetään selvästi vähemmän.

– Järjestelmiin kuuluvat myös putkija sähköasennuksia nopeuttavat roilo- ja palkkiharkot sekä valmispalkit aukkojen ylityksiin.

Kantavien väliseinien vähimmäispaksuus on 100 mm. Koska kantavilta väliseiniltä edellytetään yleensä myös hyvin korkeaa ääneneristävyyttä ja paloturvallisuutta, ne tehdään usein 130 mm:n kalkkihiekka-runkoponttiharkoista tai tilojen käyttötarkoituksen mukaan riittävän paksuista kevytsoraharkoista.

VIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA – Kun väliseinä muurataan kalkkihiekkatiilestä tai poltetusta tiilestä, valinnassa painavat tavallisesti teknisten ominaisuuksien lisäksi myös esteettinen lopputulos , Mikko Pöysti toteaa.

Harkkoseinät tasoitetaan, mutta tiili­ seinät muurataan useimmiten puhtaaksi tai maalataan niin, että tiilikuvio jää ainakin toisella puolella seinää näkyviin.

23 Kivestä muuraamalla

Ohutsaumamuurattavat ja mittatarkat pontatut harkkojärjestelmät ovat nopeuttaneet muuratun väliseinän tekemistä huomattavasti.

– Kalkkihiekkatiilien ja -harkkojen sekä poltettujen tiilien etuna on hyvin pieni lämpötila- ja kosteuseläminen. Siksi niistä voidaan muurata pitkiäkin seiniä ilman raudoitusta, joka tarvitaan kevytsoraharkoista muurattuihin rakenteisiin. Kevytsora­ harkkojen etuna taas on keveys ja helppo käsiteltävyys, Mikko Pöysti sanoo.

Ammattimaisten rakennuttajien tavoin myös pientalorakentajat pitävät tiili- ja harkkotaloja turvallisina ja arvonsa säilyttävinä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2013 pientalojen kosteiden tilojen seinistä 60 prosenttia tehtiin muuraamalla. Myös puutaloissa päädytään usein kivirakenteisiin seiniin märkätiloissa, koska näin voidaan minimoida kosteus- ja homevaurioiden riskit.

Markkinointijohtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy Ab:sta muistuttaa, että poltetusta tiilestä muuratut väliseinät parantavat myös sisäilman laatua.

– Tiili tasaa sisäilman kosteusvaihteluita. Lämmönvarauskykynsä ansiosta massiiviset rakenteet pienentävät selvästi sisäilman lämpötilan vaihteluita parantaen asumismukavuutta ja säästäen lämmitysja jäähdytysenergiaa, Karilainen sanoo.

siksi ääneneristävyyden merkitys huoneiden välillä korostuu.

– Muuratuilla väliseinillä saavutetaan parempi ääneneristävyys kuin kevytrakenteisilla seinillä. Matalien äänien vaimennuksessa massan merkitys on erityisen suuri, Karilainen sanoo.

– Tiiltä voidaan käyttää sisäseinissä myös akustisessa mielessä äänenvaimennukseen muuraamalla poltettu reikätiili syrjälleen, jolloin jälkikaiunta-aika pienenee ääniaaltojen hajotessa tiilten reikiin.

ROUHEA TIILI ELÄVÖITTÄÄ Karilaisen mukaan puhtaaksi muurattujen tiiliseinien suosio on viime aikoina kasvanut sisätilojen elävöittäjinä.

– Sileiden pintojen rinnalle halutaan monesti vähän rouheampaa elävää tiilipintaa niin, että joku seinä muurataan esimerkiksi käsinlyödyistä tai jopa kierrätetyistä tiilistä. Myös slammaus- ja hiertopintojen käyttö on lisääntynyt. Ääneneristävyydeltään kivirakenteiset seinät ovat ylivoimaisia. Nykyisin kodeissa ja muissa tiloissa on paljon aiempaa enemmän erilaisia äänilähteitä henkilö­ kohtaisista päätelaitteista kotiteatterin vaikuttavasti jyriseviin bassokaiuttimiin, ja

Käsinlyötyjen tiilien käyttö on yleistynyt julki­sivujen lisäksi myös sisätilojen elävöittäjinä, kuten tässä Valkeakosken asuntomessutalossa.

Samalla aikaansaadaan myös esteettisesti kaunis sisäjulkisivupinta.

Paloteknisesti muuratut rakenteet ovat turvallisinta A1-luokkaa, joten niistä voidaan helposti tehdä paloa osastoivia seiniä.

– Muurattu seinä on luja kiviseinä, joka kestää hyvin erilaisia rasituksia. Esimerkiksi betoniseen väliseinään verrattuna se on kuitenkin huomattavasti helpompi tarvittaessa purkaa, jos tilojen käyttötarkoitus muuttuu, Juha Karilainen sanoo.

24 Kivestä muuraamalla Teksti Leka-Viesintä Oy Kuvat Anders Portman/Kuvio ja Basso Building Systems Oy

PERINTEISESTI PAIKALLA MUURATEN

Pienkerrostaloja harkoista – Harkot ovat joustava ja helppo raken­nusmateriaali, aina varastossa olevia vakiotuotteita. Harkko asettaa rakentamiselle vain vähän ehtoja.

Näin perustelee kehitysjohtaja Jukka Lehtonen, miksi Basso Building Systems Oy on ryhtynyt rakentamaan harkoista pienkerrostaloja. Espoon Muuralaan viime vuoden lopussa valmistunut As Oy Espoon Stradivari ja Saksofoni on mallikas esimerkki: kahden rakennusmassan luhtitalot, joissa yhteensä 28 asuntoa. Runko on tehty Leca- ja väliseinät Kahi-harkoista paikalla muuraten. Talo on Basson konseptin mukaisesti toteutettu täysin avaimet käteen -periaatteella.

Basso-konsepti on kehitetty alun perin pientalojen tuotantoon. Jukka Lehtosen mukaan heidän toteuttamiin pienkerros­ taloihin on harkkorakentamisen lisäksi tuotu muitakin hyviä käytäntöjä omakotitaloista. Muuralassakin asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys ja kaunis rapattu julkisivu. Energialähteenä on maalämpö.

Kaikkiaan Basso on rakentanut harkoista useita pienkerrostaloja. Ensi vuoden loppuun mennessä valmistuu useita satoja asuntoja lisää.

Basso-konsepti on alun perin suunniteltu pientaloille.

– Kokemustemme mukaan harkoilla voidaan pientalot toteuttaa joustavammin ja edullisemmin kuin betonielementeillä.

– Elementit ovat kohdekohtaisia tilaustuotteita. Ne eivät taivu monimuotoiseen rakentamiseen yhtä hyvin kuin harkot ja

tiilet. Elementtien toimittaminen työmaalle on monivaiheinen logistinen ketju, kun harkkojen kanssa prosessi on yksinkertaisempi ja tehokkaampi, Jukka Lehtonen jatkaa.

Jukka Lehtonen kumoaa myös väärän käsityksen siitä, että kivi kiveltä muuraaminen olisi elementtirakentamista hitaampaa. Pienkerrostalon rakentaminen kestää vaajaan vuoden, josta rungon osuus on vain viikkoja. Lisäksi harkkorakentamisen joustavuus lyhentää prosessin kokonaiskestoa.

SUUNNITTELUN VAPAUTTA Basso Building Systems Oy:n kanssa yhteistyötä tekevä arkkitehti SAFA Antti Heikkilä puolestaan sanoo harkkojen antavan suunnitteluun vapautta sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti.

– Harkoista voidaan rakentaa sekä modernia että perinteisempää arkkiteh­ tuuria. Suunnittelua ei rajoita mikään ehdoton mittajärjestelmä tai valmistuslinjaston rajoitukset. Parhaimmillaan harkko on 1–4 -kerroksissa rakennuksissa.

– Kun koko talo on kivirakenteinen, monet rakennukselle asetetut tekniset vaatimukset täyttyvät samalla helposti. Jos rakennuksen rungossa yhdistetään eri materiaaleja, täytyy esimerkiksi ääneneristys ja paloturvallisuus ottaa suunnitelmis-

sa huomioon ihan eri tavalla. Muurattu kivi­talo on myös tiivis ja energiatehokas eli tiukentuneiden määräysten mukainen, Antti Heikkilä sanoo.

– Kun talo on paikalla muurattu ja julki­ sivu rapattu, lopputulos on eheä kokonaisuus ilman elementtien saumoja.

PERINTEISESTI JA TURVALLISESTI Paikalla rakentaminen oli vaarassa jo lähes unohtua Suomessa, kun elementit ottivat kerrostalojen rakentamisessa valtaaseman 1970-luvulla. Nyt ollaan palaamassa hyvää vauhtia turvalliseksi koettuun perinteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kieltänyt betonielementeistä tehdyt julkisivut kantakaupungin uudis­ rakennuksissa.

Ammattitaitonsa säilyttäneitä muurareitakin onneksi vielä löytyy.

– Meillä on hyvät vakiintuneiden muurarien työryhmät. Emme kilpailuta tekijöitä joka projektiin erikseen. Mitä tulisi Helsingin kaupunginorkesterin torstai-konserteista, jos joka tiistai valittaisiin uudet, halvemmat soittajat, Jukka Lehtonen tokaisee.

Havainnekuvan mukaiset, harkoista paikalla muuratut kerrostalot ovat rakenteilla Sipooseen.

Ne valmistuvat 2015, ja asuntoja on kaikkiaan 98.

25 Kivestä muuraamalla

AS OY ESPOON STRADIVARI JA SAKSOFONI 2 pienkerrostaloa, 28 asuntoa, huoneistokoot 23–42 m2 Huoneistoala 728 m2 Ulkoseinät Leka Design -harkoista ja väliseinät Kahi-harkoista paikalla muuraten Rakennusaika 1–12/2103 Vastuullinen rakennusurakoitsija Basso Building Systems Oy Pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Antti Heikkilä

26 Kivestä muuraamalla Teksti Sirkka Saarinen Kuvat Anders Portman/Kuvio

KAKSIKERROKSINEN OMAKOTITALO, ESPOON LAAKSOLAHTI Valmistui 2014 tammikuussa Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Eero Korhonen Oy Urakoitsija: Basso Building Systems Oy Runko: kevytsoraharkko, alapohja paikallavalettu betoni, välipohja ontelolaatta Julkisivut: Silco-rappaus 184 m2 + 10 m2 varasto 5 h, avok., kph, khh, s, wc, var.

Rakennuttajaperhe haki talon materiaalivalin­ noilla ulkoasun lisäksi myös helppohoitoisuutta.

27 Kivestä muuraamalla

Kivitalo funkkishengessä Espoolaisperheen toive funkkishenkisestä, nelihenkisen perheen tilatarpeet täyttävästä omakotitalosta toteutui tammikuussa 2014. Silloin perhe yksi­ vuotiaalla energisellä koiralla täydentyneenä muutti Espoon Laaksolahteen rakennuttamaansa kaksikerroksiseen kivitaloon.

Kun talon isäntä runsaan puolen vuoden asumiskokemuksen jälkeen kertaa kodin syntyvaiheita, hän toteaa pisimmän ajan kuluneen tontin etsimiseen. Sijainti oli tärkeä, sillä perheen tyttärien takia muuttomatka haluttiin pitää lyhyenä.

AMMATTILAISET ASIALLE – Meillä ei ollut rakennuttamis- eikä rakentamiskokemusta, emmekä jatkossakaan aio sen enempää nikkaroida. Harrastukset ovat ihan muut. Meille sopi parhaiten avaimet käteen -periaate, jossa perhe tekee lähinnä pintamateriaalien ja kiintokalusteiden valinnat.

Perhe luotti ammattilaisiin: arkkitehti Eero Korhonen löytyi tuttavan suosituksesta, ensikontakti urakoitsija Basso Building Systems Oy:öön rakentajamessuilta, maanrakennusurakoitsija Basson verkostosta ja omana hankintana tehty maalämpöjärjestelmä puolestaan perheen rouvan työpaikan kautta.

Myös rakennushankkeen valvoja löytyi tuttavien suositusten kautta.

HUOLTOVAPAAT MATERIAALIT – Alusta lähtien oli selvää, että toiveidemme mukainen talo tehdään kivestä, sillä se sopii talon arkkitehtoniseen ilmeeseen.

Plussaa oli myös kivijulkisivun helppo­ hoitoisuus ja lämpöä varaava massiivinen runko.

Kaksikerroksisen talon runko muurat­tiin 380-millisestä kevytsoraharkosta, maanvarainen alapohja valettiin paikalla, välipohjana on ontelolaatta. Julkisivut ruiskurapattiin.

Tilaratkaisu on selkeä. Alakerrassa on korkea olohuone ja avokeittiö, vanhempien

makuuhuone, kodinhoitohuone ja wc. Yläkerrassa ovat tyttöjen makuuhuoneet, työhuone ja saunaosasto osin avokeittiön päälle tulevana ulokkeena.

Avaran, valoisan pohjaratkaisun erikoisuus on toisen kerroksen silta, jonka kautta kuljetaan isolle parvekkeelle. Tyttöjen makuuhuoneiden puolella on lisäksi pienempi parveke.

LOIVAAN RINTEESEEN Rinnetontilla rakennus pystyttiin sijoittamaan loivalle osuudelle; tontin jyrkempi osuus alkaa vasta talon takana. Olohuone on pari askelmaa alempana, jolloin sokkeli noudattelee maan pintaa.

Olohuoneen isoista ikkunoista avautuvat näkymät ovat upeat. Elokuussa maisema hehkuu lehtipuiden vihreää. Talvella maisema on avaran luminen.

Tontilla ollut 50-luvun talo purettiin ja maanrakennustyöt aloitettiin maalis-huhtikuun vaihteessa.

– Meidän kannaltamme rakentamisvaihe oli ongelmaton. Projektinohjaus oli ammattimaista, materiaalit tulivat oikeaan aikaan ja muuttopäivä oli juuri sillä viikolla kuin pitikin, vaikka rakentamisaikataulun sisällä olikin pientä elämistä, talon isäntä toteaa.

– Jos joku oli hankkeessa jälkijunassa, se olin lähinnä minä. Laajakaistayhteydenkin tilaamiseenkin olisi ollut aikaa kymmenen kuukautta, mutta lopulta asennus tehtiin muuttopäivänä, hän naureskelee.

Perhe kiitteleekin urakoitsijaa selkeästä ohjeistuksesta.

– Saimme listan, jossa oli kaikki meidän päätettävät asiat ja materiaalivalinnat.

Mikä tärkeintä, päätöksien tekemiselle oli annettu myös aikataulu.

Arkkitehti Eero Korhosen suunnittelema omakoti­ talo on sekä ulkonäöltään että sisätiloiltaan harmoninen: suoralinjaisen selkeää ja avaran valoisaa.

. . . .. . kestavaa rakentamista

Ryhmän jäseniä ovat poltettuja tiiliä, kalkkihiekka­ tiiliä, kevytsoraa ja kevytsoraharkkoja, betoniharkkoja, kuivabetonituotteita sekä laasti- ja rappaustuotteita valmistavat yritykset.

JÄSENYRITYKSET:

FESCON OY Puh. 020 789 5900 www.fescon.fi HB-BETONITEOLLISUUS OY Puh. 020 7881 800 www.hb.fi LAKAN BETONI OY Puh. 020 748 1200 www.lakka.fi LAMMIN BETONI OY Puh. 020 753 0400 www.lamminbetoni.fi LUJABETONI OY Puh. 020 789 5500 www.lujabetoni.fi RAIKKONEN OY Puh. (02) 7636 530 www.raikkonen.fi RAKENNUSBETONIJA ELEMENTTI OY Puh. (03) 877 200 www.rakennusbetoni.fi RUDUS OY Puh. 020 447 4300 www.rudus.fi SAINT-GOBAIN WEBER OY AB Puh. 010 44 22 00 www.e-weber.fi

Löydä kiven tarina

BIT.LY/TUNNEKIVI Lisää kivestä:

youtube.com/kivirakentaminen kivitaloblogi.fi twitter.com/kivifaktaa betoni.com kivitaloinfo.fi

Tunne kivi ja tee oikeita päätöksiä Tunne kivi on tarina kivirakentamisesta.

Animaation idea syntyi vaikuttajatapaamisissa, joissa kävi ilmi, ettei kivirakentamista tunneta alan ammattilaisten piirin ulkopuolella.

Meidät yllätti se, että nykyrakentamisen kivipohjaisia materiaaleja pidetään tuontitavarana, eikä kiven kierrätyskään ole monille tuttu asia. Se, että kaupungit perustuvat kiveen, tunnelit, tiet ja infra syntyvät kivestä on meille ilmeisesti niin itsestään selvää, että unohdamme kertoa siitä muille.

Kivipohjaisista rakennusmateriaaleista on tullut arkipäivää. Se on tietenkin erinomainen asia, mutta se voi johtaa siihen, ettei kivirakentamisesta keskustella, eikä sen edistämiseksi luoda kampanjoita.

Tunne kivi -animaatio kertoo kivestä olennaiset perusasiat muutamassa minuutissa. Sen tärkein tehtävä on palauttaa ymmärrys kiven merkityksestä rakentamisessa. Siksi se ei esittele uusimpia tuotteita tai viimeisimpiä trendejä. Se kertoo kiven tarinan maaperästä kaupunkirakenteisiin.

Kivirakentaminen tukee suoma­ laisen yhteiskunnan toimintaa ja taloutta. Sen materiaali saadaan omasta maaperästä ja tuotteiden valmistus tuo työtä moneen eri portaaseen. Kivi pitää suomalaista yhteiskuntaa yllä.

Tutustu kiven tarinaan ja sen rajattomiin mahdollisuuksiin!

TIILERI-TEHTAAT Puh. (02) 484 300 www.tiileri.fi WIENERBERGER OY AB Puh 020 748 9200 www.wienerberger.fi

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkinaasioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.

muuraamalla 2/2014

Rakennustuoteteollisuus RTT ry Muuratut rakenteet