TA L L I L L A TA PA H T U U ,
T채m채n kirjan omistaa:
Lin Hallberg – Margareta Nordqvist Sinttu-kirjat Maailman ihanin Sinttu Torstaina nähdään, Sinttu Hieno hyppy, Sinttu Aprillia, Sinttu Kiva leiri, Sinttu Sinttu on paras! Suuri seikkailu, Sinttu Älä pelkää, Sinttu! Yli esteiden, Sinttu Tallilla tapahtuu, Sinttu Sinttu – Heppafanin oma kirja Eppu-kirjat Eppu etsii kotia Eppu tulee taloon
Ruotsinkielinen alkuteos: Äntligen, Sigge First published by Bonnier Carlsen Bokförlag, Stockholm, Sweden Published in the Finnish language by arrangement with Boniner Group Agency, Stockholm, Sweden Teksti © Lin Hallberg, 2012 Kuvat © Margareta Nordqvist, 2012 Painettu EU:ssa ISBN 978-951-31-7024-0
Lin Hallberg โ ข Margareta Nordqvist
TA L L I L L A TA PA H T U U ,
Suomentanut Marvi Jalo Kustannusosakeyhtiรถ Tammi Helsinki
Sisällys Siltakylän hoitajat................................................................................ 7 Tenavaratsastus................................................................................... 21 Sunnuntaipäivä tallilla.....................................................................37 Mustikkakisat...................................................................................... 54 Palkintoruusuke..................................................................................70 Katrilli......................................................................................................80 Samiran suru........................................................................................ 93 Atle ja kevätruoho.............................................................................103 Atle-parka.............................................................................................. 123 Omatunto soimaa.............................................................................. 137 Se kaikkein kauhein asia............................................................... 148
Siltakylän hoitajat
Elina on päässyt hevosenhoitajaksi Siltakylän tallille. Viimeinkin hän saa olla muiden hoitajien joukossa ja hääriä tallilla melkein koko ajan. Elina olisi mieluiten ottanut hoitoponikseen lempparinsa Sintun, mutta toistaiseksi hänen hoiviinsa on uskottu vain Inkan vanha poni Atle. Atle on musta. Otsatukan alla karva on aivan harmaata, melkein valkoista. Inka sai Atlen omakseen jo kahdeksanvuotiaana. Silloin Atle oli neljän vanha. Siitä pitäen nämä kaksi
7
ovat olleet erottamattomat. Inka sanoo, että tuskin enää muistaakaan aikaa, jolloin hänellä ei vielä ollut Atlea. Nyt Atle on jo 31-vuotias. – Papparainen, joka haluaa määrätä kaikesta, Inka sanoo. Elina ei ole varma, haluaako Atle hoitajaa ensinkään. Se näyttää vanhalta ja väsyneeltä, kun Elina taluttaa sen laitumelta talliin.
Joinain päivinä se ontuu oikeaa etujalkaansa, toisina vasenta. Oikeasti se vain teeskentelee. Halutessaan se kykenee kyllä hyppimään ympäri laidunta kuin pahin varsaveijari. – Atlella alkaa jo muistikin pettää, Inka vitsailee, kun Atle unohtaa, kumpaa jalkaa sen piti ontua.
Atlen karsina on pikkutallissa. Muut hoitajat ovat kateellisia Elinalle. Hekin haluaisivat samanlaisen ylellisen erityiskarsinan omalle hoitoponilleen. Silti Elina toivoo, että Atle asuisi tallin isolla puolella pilttuussa. Pikkutallissa tuntuu monta kertaa vähän yksinäiseltä. On vähän ikävää, kun kuulee muiden äänet, mutta ei saa selvää heidän sanoistaan. Elina on vienyt omat hoitovälineensä tallille. Harjat ovat täynnä pitkiä mustia jouhia. Kaikilla tallin hevosilla on nyt karvanlähtöaika. Sintustakin irtoaa suuria tukkoja valkoista karvaa. Atlen sukiminen on vaikeampaa kuin muiden. Inka sanoo sen johtuvan vanhuudesta. Vanhan ponin karvasta tulee jotenkin karkeampaa ja pidempää. Yleensä talvikarvaa jää Atlen mahan alle pitkälle kesään. Atle ei myöskään
10
tule niin kiilt채v채ksi kuin muut hevoset. Ei auta, vaikka Elina harjaisi kuinka paljon.
Elinan kaverien Hannan, Maikin ja Annin mielestä Elinasta on tullut tylsimys. Hän ei halua enää tehdä mitään kivaa koulun jälkeen, vaan viettää kaiken vapaa-aikansa tallilla. – Kyllähän tekin voitte ruveta hoitajiksi, Elina sanoo. – Joo, sitten kun täytetään kymmenen, Maikki tuhahtaa. – Jos sitten joku poni on vapaana, Hanna huokaa. – Jos meitä huvittaa, Anni sanoo. Siltakylän tallilla kaikkien hoitajien pitää olla vähintään kymmenvuotiaita. Elina on vasta yhdeksän ja puoli, mutta hän onkin saanut erivapauden. Se tarkoittaa, että hän on Inkan mielestä jo kyllin pätevä hoitajaksi. Elinan paras hoitajakaveri Roosa on jo täyttänyt kymmenen. Hän hoitaa Sappoa, joka on Sintun ja Samin pikkuveli. Roosa ja Elina
12
pitävät nykyisin aina yhtä. Se harmittaa joskus Maikkia. Silloin hän haukkuu Elinaa sakinpetturiksi. Eikö juuri Elinan ja Maikin pitänyt olla parhaat kaverukset keskenään? – Sullahan on se tanssiharrastus, Elina sanoo. – Ja kyllä sä tiedät, että mä haluan olla tallilla. Siltakylän tallilla tapahtuu aina jotain jännittävää. Näin keväälläkin on paljon kivaa tiedossa. Istuessaan satulahuoneessa eväitään syömässä hoitajat juttelevat keskenään kaikista tulevista tapahtumista. – Tänään Inka aikoo julkaista Mustikkakisojen osanottajalistan, Jossu sanoo. – Aiotko sä osallistua? Elina kysyy. – Joo, mutta en Sintulla, Jossu vastaa. – Me ollaan jo liian isoja ja painavia hyppäämään esteitä shettiksillä, Linda huokaa.
13
– Mä olen varannut itselleni Korintin, Jossu sanoo sillä lailla omahyväisesti kuin vain Jossu osaa. Elina tietää, että Korintti on se Alastalon ratsastuskoulun hevonen, josta Jossu tykkää eniten. Mustikkakisat pidetään juuri Alastalossa. – Meinaatko sä ruveta Korintin hoitajaksi? Elina kysyy. – Se ei kuulu sulle, Jossu tiuskaisee. – Älä nyt viitsi olla tuollainen koko ajan, Linda sanoo. – Eihän Elina sille mitään voi, että sä olet jo kasvanut liian isoksi Sintulle. – No ei Elinan tarvi siitä koko ajan jankuttaa, Jossu sanoo. – Eihän Elina jankuttanutkaan, Linda väittää. – Hän vain kysyi Korintista. Lindan ja muiden isojen tallityttöjen puheet eivät tee Jossuun mitään vaikutusta. Hän on melkein aina vihainen Elinalle. Jossua keljuttaa,
14
sen Elina tietää hyvin. Hän ymmärtää, miten kauhealta Jossusta täytyy tuntua, kun ei voi enää kauan käydä Siltakylän tallilla. Siitä huolimatta Jossun puheet harmittavat Elinaa.
Kun kaikki ovat l채hteneet hoitamaan lemppareitaan, Elina vajoaa istumaan Atlen karsinan oljille. H채n nojaa selk채ns채
käytävän puoleiseen seinään, jotta kukaan ei näe hänen itkuaan. Hän toivoo pikkuisen, vain ihan vähän, että Jossulle tapahtuisi jotain kamalaa. Atle pureksii heiniään. Se sulkee silmänsä ja kuuntelee Elinan itkua. Tallikissa Mosse hyppää Elinan polvelle. Se kehrää ja puskee Elinaa päällään. Mosse asuu Atlen karsinassa. Kylmällä ilmalla se nukkuu Atlen selän päällä. Lämpimällä säällä se makaa ikkunalla ottamassa aurinkoa. Nyt Elina silittää Mossen silkkistä karvaa. – Ällöttävä tyyppi, Elina nyyhkii, kun Mosse hieroo päätään hänen kättään vasten. Elina ei haluaisi enää koskaan nähdäkään Jossua. Eikä ikinä lähteä pois Mossen karsinasta. Sitten hän kuulee Roosan avaavan karsinan oven ja kuivaa kiireesti kyyneleensä.
17
– Inka laittoi taululle listan Mustikkakisan osanottajista! Roosa kiskoo Elinan ylös lattialta. – Älä välitä Jossusta, Roosa lohduttaa. – Kaikkien mielestä Jossu on ihan sekopää. Isot tytöt seisovat jo ilmoitustaulun edessä. He lukevat ääneen listaa, jonka Inka on kiinnittänyt taululle. – Nyt kyllä joku munaa itsensä täydellisesti! Jossu tirskuu. Inkan ei ole tarkoitus kuulla Jossun sanoja, mutta hän kuulee kuitenkin. – Täällä ei kukaan munaa itseään! Inkan ääni on ankara. – Jos jollekin meidän tallimme ratsastajalle tulee ongelmia, niin me kaikki autamme häntä. Eikö niin? Viimeiset sanat on osoitettu suoraan Jossulle, mutta Jossu vain tuijottaa itsepäisesti lattiaa.
18
– Totta kai me autetaan, Linda sanoo Jossun puolesta. – Jos mä ehdin, Jossu mumisee. – Älä sano noin, Sara huomauttaa. – Olethan sä edelleen yksi meidän tallin hoitajista.
Roosa kiskoo Elinan ilmoitustaulun luokse, mutta listalle kirjoitetut sanat sumenevat hänen silmissään. Hän ei saa niistä selvää. – Mun ekat estekisat! Roosa kiljuu onnesta ja osoittaa omaa nimeään. – Mä sain Sappo-pollen! Silloin Elina näkee oman nimensä Roosan nimen yläpuolella. Samalla rivillä, missä lukee Elina... lukee Sinttu!
20
Tenavaratsastus
Lauantaisin Siltakylän tallilla ratsastavat aloittelijat. Silloin Elinan pikkusisko Linneakin pääsee ratsastamaan. Hoitajien töihin kuuluu pikkulasten auttaminen tallissa ja ponien taluttaminen ratsastustunneilla. Atle ei mene koskaan tunneille, mutta Elina auttelee silti muita. Jos joku hoitajista sairastuu tai ei pääse tallille, Elina toimii sijaisena. Linnea rakastaa ratsastamista. Hän herää lauantaiaamuisin tosi aikaisin, koska odottaa
21
ratsastustuntia niin kovasti. Linnea laukkaa herättämään Elinan. Sitten hän esittää tuhat kysymystä jo ennen kuin Elina on edes herännyt.
– Minkä ponin mä mahdan saada tänään? Elina nostaa peittoa, jotta Linnea pääsee ryömimään sen alle. – En mä tiedä... Elina mumisee unisena. – Niin mutta minkä luulet? Linnea jankkaa.
22
On ihanaa istua auringonpaisteessa, – Varmaan Bacardin, Elina haukottelee. kun molempien tyttöjen vierellä seisoo – Bacardin? ruohoa hamuava poni. poukahtaa istumaan. Hänen –Linnea Me selvittiin ihan itse. Me ei tarvita enää isojen tyttöjen apua. vaalea tukkansa on pörrössä. Siniset silmät
tuijottavat hämmästyneinä. Bacardi ihdoinkin Elina on saanut omanon Inkan
V
iso estehevonen. kaksi kertaa hoitoponinSe ja on saaainakin olla tallilla melkein aina! Vanhan Atle-ponin niin korkea kuin Linnea. hoitaminen on
hauskaa – vaikka tietenkin Elina kaikkein – No et tietenkään saa Bacardia, Elina mieluiten hoitaisi Sinttua! Tallityttöjen huokaa. Kai sä sen tajuatsiihen itsekin? arki on –tapahtumarikasta, mahtuu niin ilonaiheita murheitakin. Onneksi – Niin mutta kuin mä haluun ratsastaa vastoinkäymiset voivat joskus kääntyä Bacardilla, Linnea murjottaa. parhain päin.
Linnea ei pidä siitä, että Elina huijaa.
– Sätapahtuu, haluatSinttu ainaonleuhkia Tallilla kymmenestiedoillasi, Linnea kirja ponitytöt valloittaneessa sarjassa, vänkkää. joka kertoo Elinasta, hänen lempiponistaan Sintustamä ja kodikkaasta – Olenhan neljä vuotta vanhempi kuin Siltakylän tallista. sinä, Elina huokaa. – Mä olen jo ratsastanut neljä kautta Siltakylässä. Linnean mielestä Elina on tyhmä. Hän ei tule paremmalle tuulelle, ennen kuin Elina ISBN 978-951-31-7024-0