Pääkirjoitus
LÄÄKÄREIDEN MUUNTOKOULUTUS JA MUUTOKSEN TUULET Terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon suorittaneiden ja riittävän työkokemuksen omaavien henkilöiden muuntokouluttaminen lääkäreiksi aloitettiin tiedekunnassamme v. 2003 opetusministeriön ja Turun yliopiston tekemän sopimuksen mukaisesti ns. muuntokoulutusprojektin puitteissa. Aloittamista edelsi vilkas, värikäs ja valitettavan negatiivinen keskustelu pro-
mahdollisuuksia. Peruskoulutuksen nopeuttamista olisi syytä ennakkoluuluttomasti tutkia ja arvioida olisiko se mahdollista ainakin parhaiten menestyvien opiskelijoiden kohdalla. Tähän liittyy osin myös aikaisemmin opitun tunnistaminen ja hyväksyminen osaksi yliopistotutkinnon opintosuoritteita; kaikilla valmistuneilla ei tarvitse olla identtisiä opintoja suoritettuna, vaan voitaisiin hyödyntää aikaisempaa laajemmin opiskelijoiden omaa kiinnostusta ja erityistaitoja .
Kun mietitään muita muuntokoulutuksen myötä saavutettuja koulutuksen edistysaskelia tulee mieleen ensimmäisenä lääkärikoulutuksen laajentunut alueellistuminen maakuntiin, mikä sai merkittävän piristysruiskeen muuntokoulutusprojektin aikana. Tämän mahdollisti erityisesti sairaanhoitopiirien johtajien positiivinen suhtautuminen Professori Markku Koulu toimi lääketieteellisen tiedekunnan koulutusyhteistyön kehittämiseen eikä perusopetuksen varadekaanina vuosina 2001-2009. lääkärikoulutusta voisi enää ajatellakaan ilman hajautettuja koulutuspisjektin mielekkyydestä. Muuntokoulutusprojekti teitä. Lisäksi projektin turvin ja innoittamana päättyi sovitusti vuoden 2011 lopussa ja nyt on rakennettiin maamme kattavin opettajatuutoaika arvioida sen tuloksia. rointijärjestelmä, joka takaa jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen opettajan, joka seuraa ja tuKipinä-lehden tässä numerossa käsitellään kee opiskelijan ammatillista kasvua ja opintojen muuntokoulutusprojektia ja sen tuloksia yksi- etenemistä. Tärkeää oli myös opiskelija-aineksen tyiskohtaisesti. Opintonsa aloittaneista ”muun- heterogeenistyminen ja sekoittuminen, jolloin jo tokoulutettavista” yli 80 % on suorittanut ammattiin valmistuneet muuntokoulutettavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laskennalli- pystyivät tuomaan ammatillista kokemustaan sessa tavoiteajassa. Luku on korkea ja osoittaa nuorempien opiskelijatovereidensa käyttöön. kiistattomasti sen, että aikuisopiskelu onnistuu Mielestäni kuitenkin kaikkein merkittävin asia erinomaisesti lääkärikoulutuksenkin kaltaisessa muuntokoulutusproktissa oli se, että ensimmäiskoulutusohjelmassa, jossa opintoihin sitoutu- tä kertaa ravisteltiin luutuneita käsityksiä lääminen vaatii suuren päivittäisen tuntimäärän. kärikoulutuksen toteuttamisessa ja muutettiin Valmistumisen tavoiteaikaa ei kuitenkaan saatu vallitsevia käytäntöjä. Yliopistomme ja tiedekunmerkittävästi lyhennettyä, vaikka yksittäisten tamme johtoa voidaankin pitää edelläkävijöinä ja opiskelijoiden kohdalla havaittiin, että rivakam- heidän viitoittamaansa tietä pitäisi uskaltaa kulpi eteneminen on mahdollista. Nopeampi ete- kea edelleenkin ja olla innovatiivisia, rohkeita ja nemisvauhti vaatisi erityisjärjestelyjä ja jous- valmiita tekemään uusia koulutuspoliittisia aloittavuutta koulutusyksiköltä, mihin ei aina ollut teita. ■
Kipinä 2/2012 | 3