Keskustan 74. puoluekokouksen asiakirja by Suomen Keskusta

Yhdessä.

74. sääntömääräinen puoluekokous 8. – 10.6.2012, Rovaniemi

Suomen Keskusta r.p:n 74. sääntömääräinen puoluekokous Rovaniemi 8. – 10.6.2012 Suomen Keskusta r.p. Apollonkatu 11 a, 00100 HELSINKI www.keskusta.fi Taitto: Keskustan puoluetoimisto/ Katri Hyväkkä Painopaikka: Fram, Vaasa

Keskustan 74. sääntömääräinen puoluekokous 8. – 10.6.2012 Rovaniemi Centerns 74. regelbundna partistämma 8. – 10.6.2012 Rovaniemi

Puoluekokouksen asiakirja Partiets stämmohandlingar

Yhdessä.

Lähiruokaa om asta kaupasta Osuustoiminta on sitä, eƩä omistetaan yhdessä ja jaetaan hyödyt yhdessä. Näin toimii myös Arina, pohjoissuomalaisten oma kauppa. Arina haluaa tarjota asiakkailleen oman alueen tuoƩeita. Valikoimat ovat paikkakunta- ja myymäläkohtaiset ja laajemmat kuin koskaan. Arinan myymälöissä on panosteƩu voimakkaasƟ lähiruoan näky-vyyteen. Sinivalkoiset ”Oman alueen tuote” –hyllynreunalaput viesƟvät asiakkaille selkeäsƟ, eƩä kyseessä on lähellä tuoteƩu ruoka. ARINAN ALUEEN LÄHIRUOKATOIMITTAJIA: Aavasaksan Vesi Oy, Elinan kotileipomo, Fazer Leipomot, Filago Oy, Hailuodon Kylmäsavukala Ky, Huovisen Leipomo, Hätälä Oy, Inarin Luonnonporo Oy, Jokivarren Leipomo Oy, Kalaliike Hast, Karkiaisen Leipomo, Kellon Kalatuote Oy, Kasvishovi, Katri Antell, Kinnusen Mylly, Kotivara, Kurkelan tila, Kursulainen Oy, Kylmänen Oy, Laatupakari Ky, Lapin Herkku, Lapin Kotijuusto Oy, Leipomo Hiltuset Oy, Lapin Liha, Leipomo Savilaakso, Meriläisen Leipomo, Muhoksen Kotileipä, Naaskon Juustola, Oulun Rili Oy, Oulunsalon Tuulihattu Oy, Piehingin Marjat Oy, Pottumies Oy, Profood Oy, Pulla-Jussi Ky, Pullapirtti, Putaan Pulla, Pyhäjoen leipomo, Real Snacks, Rieskaleipomo L. Poikela, Ritvan Herkku Ky, Ruokapohjola Oy, Räihän leipomo, Rönkä, Saamen Poro Oy, Sammalvaaran Leipomo Ky, Shaman Spirits Oy, Simon Munkkimestari, Sortolan Jäätelö Oy, Suomen Lounastuote Oy, Taivalkosken Leipomo, Tervolan Kurkiaura Oy, Tolosen Kotileipä, Tornionlaakson Jaloste Ky, Tyrnävän Mylly, Utajärven Leipomopalvelu Oy, Vaalan Juustola, Vaasan Leipomot, Valio, Vihiluodon Kala Oy, Ylilaurin marjatila, Ylä-Lapin Kala Ky

Market

5 Kokousasiakirjan sisältö

Mari Kiviniemi: Koko Suomen Keskusta 6 Timo Laaninen: Yhdessä eteenpäin 8 Janne Seurujärvi: Rovaniemen henki 10 Mauri Gardin: Tervetuloa Lapin pääkaupunkiin 12 Puoluekokouksen ohjelma ja aikataulu 14 Puoluekokouksen oheisohjelma ja kohokohtia 18 Puoluekokouksen ABC 24 Puoluekokousalueen ja Rovaniemen keskustan kartat 30 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus 32 Puoluekokouksen bussikuljetukset 34 Ruoka ja juoma puoluekokouksessa 35 Puoluekokouksen lippumarssit 36 Maamme, Lippulaulu ja Kymmenen virran maa 37 Esityslista 38 Järjestyssääntö 46 Valiokunnat 52 Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta puoluekokouskaudelta 2010 – 2012 54 Jäsenistö 2012 58 Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2010 - 2012 60 Periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2012 – 2014 64 Keskustan kuntavaaliohjelma 68 Keskustan sääntöjen uudistaminen 98 Aloitteet 99 Talous,- vero-, elinkeino- ja yrittäjyyspoliittiset aloitteet

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet

107

Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet

108

Kunta- ja aluepoliittiset sekä hallinnon kehittämistä koskevat aloitteet

116

Hyvinvointialoitteet 124 Työvoimapolitiikkaa, työelämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koskevat aloitteet

139

Maaseutua ja elintarvikepolitiikkaa koskevat aloitteet

146

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet

150

Koulutuspoliittiset ja opintotukea koskevat aloitteet

154

Nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialoitteet

164

Liikenne- ja viestintäaloitteet

168

Järjestöaloitteet 171 Ohjelmatyötä ja puolueen yleistä toimintaa koskevat aloitteet

183

Esitykset puoluevaltuuston jäseniksi 2012-2014 188 Palvelunumeroita 192

Koko Suomen Keskusta

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet Keskustalle suurten muutosten aikaa. Tärkein opetus meille kaikille mielestäni on, että politiikassa kaikki on mahdollista ja mikään saavutettu ei ole pysyvää. Kansalaisten luottamus on ansaittava uudelleen jokainen päivä. Luottamusta vahvistaa se, että puolue on yhtenäinen ja puoluejohto saa kiistattoman tuen työlleen. Keskusta on vahva, kun arvostamme toinen toisiamme ja kokoamme erilaisista mielipiteistä yhteisen vaihtoehtomme tämän maan rakentamiseksi. Jos osaamme puhutella kansalaisia uskottavasti oikeilla asioilla, meillä on kaikki mahdollisuudet Suomen suunnan muuttamiseen tulevien vuosien vaaleissa. On syytä vakavasti kysyä, millainen Suomi on huomenna. Me varoitimme jo ennen eduskuntavaaleja sinipunapuolueiden politiikasta. Jälleen kerran koko Suomen ja kaikkien suomalaisten puolustaminen on Keskustan tehtävä. Suomen tulevaisuuden tärkein valinta tehdään hajauttamisen ja keskittämisen välillä. Meille keskustalaisille on aina ollut selvää, että Suomen rakentamisessa tarvitaan jokaista suomalaista. Nyt jos koskaan koko Suomen voimavarat on saatava käyttöön. Meidän on vakautettava taloutemme kestävällä tavalla ja luotava uusia työpaikkoja samalla kun meidän on vastattava ikääntymiseen ja yhä kovenevaan kansainväliseen kilpailuun. Onnistumme

tässä vain, jos kykenemme yhdistämään koko maan ja koko kansan panoksen edessä oleviin talkoisiin. Hajautettu yhteiskunta tarkoittaa myös palvelujen ja päätösvallan sijoittumista koko Suomeen. Tästä on kyse lokakuun kuntavaaleissa. Keskusta on vaihtoehto niille suomalaisille, jotka arvostavat lähipalveluita ja lähidemokratiaa. Tällaisia ihmisiä on paljon. Sinipunahallitus tekee parhaillaan kuntauudistusta, jonka sisältö ja toteutus eivät vastaa kansalaisten enemmistön, kuntien päättäjien tai asiantuntijoiden mielipidettä. Talonpoikaisjärkeä käyttämällä vallanpitäjätkin ymmärtäisivät, että palveluja ei pelasteta kuntien rajoja siirtelemällä. Tarvitaan mahdollistavia ratkaisuja, jotka huomioivat laajan Suomen erilaiset olosuhteet. Uudistukset pitää tehdä yhteistyössä kuntien kanssa. Rovaniemen puoluekokous päättää Keskustan kuntavaaliohjelmasta. Se on tehty vakavalla mielellä. Uskon kaikkien puoluejohtoon nyt ehdolla olevien seisovan sen linjausten takana. Keskustan tavoitteiden edistämiseen uusi puoluejohto tarvitsee jokaisen keskustalaisen tuen, kun tavoittelemme voittoa kuntavaaleissa ja menestystä tulevaisuudessa. Olemme tilanteessa, jossa meidän on katsottava seuraavaa puoluekokousta tai seuraavia vaaleja pidemmälle puolueen linjan määrittelemisessä ja toiminnan suuntaamisessa. Keskustan on uudistettava ja uudistuttava. Keskustalaisuus on varmasti meille kaikille sydämen asia. Keskustan puolueko-

kouksessa tuo tunne on vahvimmillaan, kun eri-ik채iset ja eri puolilta Suomea tulevat keskustalaiset kokoontuvat saman katon alle yhteisell채 asialla. Niin nytkin.

Mari Kiviniemi Puheenjohtaja

Yhdessä eteenpäin

Me keskustalaiset kokoonnumme puoluekokoukseen Rovaniemelle tekemään tulevaisuusvalintoja. Valitsemme puolueelle uuden puheenjohtajan ja muun puoluejohdon sekä päätämme politiikastamme ja toiminnastamme seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Keskustan puoluekokous on aina osannut tehdä viisaita valintoja ja linjata tulevaisuutta vahvoilla kannanotoilla ja ohjelmilla. Uskon, että niin käy myös nyt. Kaikkiin puolueen johtotehtäviin on tarjolla päteviä, osaavia ja kokeneita ehdokkaita. Kävi äänestyksissä miten tahansa, meidän on lähdettävä Rovaniemeltä yhtenäisenä joukkueena rakentamaan tämän kansanliikkeen menestystä. Terävä oppositiopolitiikka ja onnistunut presidentinvaalikampanja ovat nostaneet puolueen kannatusta vuoden takaisen rajun vaalitappion jälkeen. Jatko on meistä itsestämme kiinni. Kaikki on mahdollista. Keskustalla on paljon tehtävää varsinkin köyhyyden, eriarvoisuuden ja turvattomuuden kitkemisessä. Alkiolaista ihmisyyden, inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden sanomaa sekä itsestä ja läheisistään välittämistä tarvitaan tässä kvartaalien, suuruuden ihannoinnin ja itsekkyyden ajassa yhtä kipeästi kuin sata vuotta sitten. Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden kunnon keskusteluun arvoistamme ja tavoitteistamme 2000-luvun maailmassa. Haluan olla edistämässä tätä keskustelua ja muuttamassa sitä käytännön ohjelmiksi, toiminnaksi ja tuloksiksi. Yhteinen teh-

tävämme alkavalla puoluekokouskaudella on tehdä Keskustalle vuosikymmenen loppuun saakka ulottuva aatteellis-poliittinen taisteluohjelma, jolla käännämme Suomen suunnan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia. Tulevan puoluekokouskauden ensimmäinen urakka on saada suomalaisten tuki vaihtoehdollemme lokakuun kuntavaaleissa. Puoluekokous päättää Keskustan vaaliohjelmasta. Kuntavaalien päävaihtoehdot ovat selvät: äänestäjät valitsevat jokaisessa kunnassa sinipunahallituksen eriarvoistavan keskittämispolitiikan ja Keskustan lähipalveluihin ja lähidemokratiaan nojaavan vaihtoehdon välillä. Kannustan jokaista keskustalaista lähtemään ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Nyt jos koskaan tarvitaan koko Suomen puolustajia. Vuoden 2014 eurovaaleissa koko maanosamme on perimmäisten kysymysten äärellä. Etsiessämme vastauksia talouskriisiin meidän on varjeltava yhteisiä perusarvojamme, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Keskusta puolustaa eurovaaleissa tinkimättömästi näitä perusarvoja samalla kun ajamme tehokkaasti Suomen ja suomalaisten etuja. Tässä kansanliikkeessä on paljon säilyttämisen arvoista, paljon kehitettävää ja uskon, että myös paljon valmiutta tehdä jotain ihan uutta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että menestyäkseen Keskustan on uudistuttava rohkeasti. Toimintaamme on myös sovitettava muuttuvan maailman oloihin ja käytössämme oleviin voimavaroihin.

Meidän on rakennettava yhdessä nykyaikaisia toimintatapoja ja uskallettava karsia turhaa byrokratiaa kaikilta tasoilta. Puolueen on oltava lähellä ja kohdattava vaikeatkin asiat siellä, missä asiat todella ihmisiä koskettavat. Voimavaroja pitää ohjata todelliseen vaikuttamiseen kaikilla tasoilla. Siksi puolueen ylätason keskusorganisaation keventäminen on välttämätöntä. Erityisesti meidän on panostettava nuoriin, joissa on myös Keskustan tulevaisuus. Keskustassa on valtava tekemisen tarmo, joka pitää kanavoida puolueen tulevaisuuden kannalta oikeisiin asioihin.

Meidän on myös edelleen jatkettava työtä puolueen maineen ja luottamuksen vahvistamiseksi. Tässä työssä on päättyvällä puoluekokouskaudella päästy hyvään alkuun. Keskustan johdolla uudistettiin vaali- ja puoluerahoitus. Jälkipuheita ei ole tullut eduskunta- eikä presidentinvaaleista. Vakaa talous on menestyvän puoluetoiminnan perusta. Puoluesihteerinä tavoitteeni on, että puolueen talous on ylijäämäinen ja puolue on velaton vuoden 2014 loppuun mennessä. Uutta velkaa aatteelliseen toimintaan ei oteta. Meillä on kaikki mahdollisuudet palauttaa Keskusta voittojen tielle, kunhan puhallamme yhteen hiileen. Keskusta menestyy ja on vahva silloin, kun se on yhtenäinen ja jokainen tässä kansanliikkeessä mukana oleva ihminen kokee olevansa tasavertainen edistämään omalta paikaltaan aatteemme ja politiikkamme toteutumista. Lämpimästi tervetuloa Rovaniemen puoluekokoukseen. Yhdessä.

Timo Laaninen Puoluesihteeri

Rovaniemen henki

Lapissa ihmiset ovat ahkeria, ystävällisiä ja luonnon kanssa sopusoinnussa eläviä. Elämää pohjoisessa siivittävät voimakkaat vuodenajat erityispiirteineen; lumoava yötön yö, ruskan väriloisto, kaamoksen sininen hetki ja kevään hohtavat hanget. Ei siis ole mikään ihme, että Lappi on Suomen johtava matkailumaakunta ja yksi tunnetuimmista brändeistämme maailmalla. Lappi on elämänvoimaa ja siitä riittää ammennettavaa yli rajojen. Lapin ystäviä löytyy tuhatmäärin Suomesta ja ympäri maailmaa. Yksi suurista Lapin ystävistä oli presidentti Urho Kekkonen, joka vieraili säännöllisesti pohjoisessa niin valtiovieraineen kuin pienemmissä seurueissa. Kekkosen vahva visio ja määrätietoinen toiminta Lapin kehittämiseksi tuovat tänä päivänä hyvinvointia koko maakuntaan. Maailman modernein jaloterästehdas Torniossa ja maakunnan sivistyksen kulmakivi, Lapin yliopisto, ovat esimerkkejä Kekkosen ja Maalaisliitto-Keskustan toiminnasta pohjoisimman Suomen hyväksi. Tänään 183.000 asukkaan Lappi elää sodan jälkeisen jälleenrakennusajan suurimmassa murroksessa. Haasteet elinkeinorakenteen muutoksen, poismuuton, väestön ikääntymisen sekä lähipalveluiden tuottamisen kanssa ovat pohjoisessakin arkipäivää. Toisaalta voimakkaasti kasvava matkailu, uusia mahdollisuuksia tuova kaivostoiminta, Barentsin alueen luonnonvarahankkeet ja pohjoisen meriväylän avautuminen sekä maaseutua elävänä pitävät peruselinkeinot luovat vahvaa uskoa tulevaisuuteen.

Itsestään eivät myönteiset asiat kuitenkaan tapahdu. Siihen tarvitaan niin poliittista tahtoa kuin rohkeaa yrittämistä ja positiivista tekemisen meininkiä. Keskusta on vuosikymmenten ajan ollut Lapin voimapuolue, joka on määrätietoisesti kehittänyt maakuntaa ja sen kuntia. Pelkästään omin voimin se ei kuitenkaan ole onnistunut. Kekkosen periksiantamaton esimerkki koko maan asuttuna pitämisestä on meille hyvä muistutus siitä, että maassa tarvitaan yhä vahvaa Keskustaa ajamaan Lapin ja maan reuna-alueiden asiaa. Keskustaväki kokoontuu nyt kolmen vuosikymmenen jälkeen Lappiin ja Rovaniemelle pitämään puoluekokousta ja tekemään tärkeitä päätöksiä kauas tulevaisuuteen. Kolmekymmentä vuotta sitten valtakunnan politiikassa oli eletty myrskyisiä aikoja, joka näkyi jännitteinä puolueen sisällä. Tuolloin ”Rovaniemen henki” ja yöttömän yön illanvietto Ounasvaaran juhannuskallioilla tasoittelivat tyrskyjä ja aloitti puolueessa yhtenäisyyden rakentamisen ja uuden nousun aikakauden. Lapin keskustaväen tavoitteena on luoda puoluekokoukseen jälleen positiivinen ”Rovaniemen henki” rakentamaan Keskustan yhtenäisyyttä ja siivittämään puolueen tulevaa menestystä. Kyse on me-hengestä, joka tuntuu jokaisen sisimmässä ja näkyy kauas. Tarvitsemme toinen toisiamme saadaksemme luottamusta kanssaihmisten asioiden hoitamiseen. Kansanliike-Keskustan voima on vuosikymmenten ajan ollut yhdessä tekemisessä. Siihen meidän tulee nojata yhä tänäänkin.

Monien asiakysymysten lisäksi puoluekokouksen lauantain ohjelmassa on ennakkoon kovasti odotetut henkilövalinnat. Kaikkiin avoimina oleviin tehtäviin on ehdolla koko joukko päteviä, kokeneita ja osaavia henkilöitä. Puoluekokoukseen on järjestetty monia mahdollisuuksia kuulla ja tentata ehdokkaita. Käyttäkää tätä tilaisuutta hyväksenne. Valta henkilövalinnoissa on puoluekokousedustajilla, jotka osaavat varmasti tehdä puolueen kannalta viisaita päätöksiä. Olemme järjestäneet puoluekokouksen oheen monia mielenkiintoisia kulttuurilla ja musiikilla höystettyjä tapahtumia, josta jokaiselle löytyy mielenkiintoista ohjelmaa. Perjantai-iltana valloitamme kaupungin hyvän musiikin merkeissä. Lauantai-iltana kokoonnumme illanviettoon joulupukin kotiluolaan Santaparkiin, jossa keskustaväki kohtaa ensikertaa juuri valitun puoluejohdon. Sunnuntain pääjuhlaa vietämme aatteellisesti, mutta myös ripauksen modernisti Santeri Alkion 150-vuotisjuhlan merkeissä. Hyvät aatesisaret ja -veljet, kokousvieraat; olkaa lämpimästi tervetulleita Rovaniemen puoluekokoukseen!

Janne Seurujärvi Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja

Tervetuloa Lapin pääkaupunkiin

Uusi, yli 60000 asukkaan Rovaniemen kaupunki on elänyt voimakkaan kasvun vuosia. Uusia asukkaita on vuoden 2006 yhdistymisen jälkeen tullut lähes 2800, uusia työpaikkoja on syntynyt yli 1800 ja yritysten määrä on kasvanut lähes 460 yrityksellä. Rovaniemen kasvu on kaikilta osin ollut nopeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Rovaniemen kasvusta huolimatta lappilaisten kuntien ja yritysten yhteinen suurin haaste on Lapin supistuva väestö. Väestökehitys johtaa väistämättä kuntapalveluiden rakennemuutokseen, johon kuntien on vastattava palveluhankintatapojaan muuttamalla. Muutos sisältää siten mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistoimintaan palveluiden järjestämisessä yrittäjien ja kuntien välillä. Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki ja tämä virallinen asema on rekisteröity mm. Euroopan unionissa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Venäjällä. Lapin pääkaupungissa vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa matkailijaa, joista yli puolet tulee ulkomailta. Rovaniemellä on Helsingin jälkeen toiseksi eniten kansainvälisiä yöpymisvuorokausia. Matkailun myönteinen kasvukehitys vaatii kuitenkin uusia investointeja, uusia markkina-alueita ja uusia aitoon lappilaisuuteen perustuvia tuotteita, jotka kunnioittavat luontoamme ja kulttuuriperintöämme. Rovaniemi on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti luovien alojen yrittäjyyttä, jolle yliopistomme antaa taiteiden tiedekunnan kautta

varman perustan. Uusia yrityksiä syntyy elokuva- ja mainosalan lisäksi peliteollisuuteen ja efektituotantoon. Lapin elokuvakomissio ja luovien alojen yrityshautomo tuovat alueelle uutta kysyntää ja nostavat osaamisen tasoa. Elokuvamatkailu on kasvussa, mutta kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan myös kansallisia toimenpiteitä ulkomaisten tuotantojen tänne houkuttamiseksi.

Tulevaisuus pitää sisällään monia haasteita, mutta muutos pitää sisällään myös mahdollisuuksia. Ilmaston muutos ja pohjoisten alueiden valtavat luonnonvarat ovat saaneet aikaan sen, että maailmalta katseet ovat viimeisten parin vuoden aikana kääntyneet yhä enemmän kohti arktisia alueita. Suomen arktinen strategia valmistui edellisen hallituksen toimesta ja sillä on erityistä merkitystä Lapille. Pohjoisen painoarvo tulee nousemaan ja strategiassa nostetaan ansioituneesti esiin muutoksen vaikutukset Pohjois-Suomen liikenne-, viestintä- ja logistiikkaverkkoihin. Lapille ja Rovanie-

melle on myös tärkeää Euroopan unionin arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Lapin yliopiston arktisen keskuksen yhteyteen. Rovaniemen kaupungin puolesta toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi Rovaniemelle nauttimaan lappilaisesta vieraanvaraisuudesta yöttömän yön auringon alla.

Mauri Gardin Kaupunginjohtaja

Tavataan Lordinaukion tapahtumatorilla Keskustan puoluekokouksen tapahtumatori Rovaniemen keskustan Lordinaukiolla perjantaina 8.6. klo 10 – 22 ja lauantaina 9.6. klo 10 – 15. Tule tapaamaan, keskustelemaan ja viihtymään.

Keskustan yleisötapahtumat tapahtumatorilla: Perjantai 8.6. klo 12.30 – 14.30 Mukana Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia sekä puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat. Lapsille ilmapalloja. Juontajana Pertti Salovaara. Lauantai 9.6. klo 11 – Mukana Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia. Kansanedustaja Markus Lohen 40-vuotissyntymäpäiväkahvit. Sirkus Taika-aika esiintyy. Juontajana Pertti Salovaara.

Muista myös Keskustan ja Keskustanuorten ulkoilmakonsertti Lordinaukiolla perjantaina 8.6. klo 20 – 22. Tähtiartistina Laura Voutilainen! Katso lisätietoja asiakirjan sivuilta 22 – 23.

Yhdessä.

Ohjelma ja aikataulu Puoluekokouksen info Lappi Areenan pääsisäänkäynnin yhteydessä palvelee kaikissa puoluekokoukseen ohjelmaan ja aikatauluihin liittyvissä kysymyksissä. Puoluekokouksen infon tavoitat myös puhelimitse, puhelin 040 460 4136 ja 040 460 4115.

Perjantai 8.6. 10.00 – 14.30 Puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastus Lappi Areenassa Katso sivut 32 – 33. 10.00 – 18.00 Puoluekokouksen seuraajien ilmoittautuminen Lappi Areenassa

10.00 – 20.00 Puoluekokouksen näyttelyosastot avoinna Lappi Areenassa

10.00 – 20.00 Keskustan kesäkahvila avoinna Lappi Areenassa 10.00 – 22.00 Keskustan tapahtumatori Rovaniemen Lordinaukiolla Katso sivut 13, 19, kartta 29.

15 11.00 – 14.00 Lounas puoluekokouksen ravintolassa Lappi Areenassa Katso sivu 35.

13.30 – 15.00 Pohjoisen mahdollisuudet – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopistossa Santasportissa Katso sivu 18.

12.00 – 20.00 Bussikuljetukset Rovaniemen keskustan ja Lappi Areenan välillä

15.00

Katso sivu 34.

12.30 – 13.30 Terve tulevaisuus tehdään kunnissa – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopistossa Santasportissa Katso sivu 18.

12.30 – 14.30 Keskustan yleisötapahtuma Rovaniemen Lordinaukiolla Katso sivut 13 ja 19.

Puoluekokouksen avajaiset Lappi Areenassa Katso sivut 18 ja 36-37.

Puoluekokous alkaa

17.00 – 18.00 Keskusta Visan alkukarsinta puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 22.

18.00

Puoluekokous keskeytetään

16 18.00

Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia

8.00 – 20.00

Puoluekokouksen näyttelyosastot avoinna Lappi Areenassa

18.30 – 19.30 Puheenjohtajaehdokkaiden keskustelu Lappi Areenassa

10.00

Puoluekokous jatkuu Puheenjohtaja Mari Kiviniemen poliittinen katsaus

20.00 – 22.00 Keskustan ja Keskustanuorten ulkoilmakonsertti Rovaniemen Lordinaukiolla. Esiintyjänä Laura Voutilainen

10.00 – 12.00 Nuorten hyvinvointi – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopistossa Santasportissa

21.00

Jätkän balladi - teatteriesitys hotelli Santa Clausissa

10.00 – 15.00 Keskustan tapahtumatori Rovaniemen Lordinaukiolla

Puoluekokoustanssit hotelli Rantasipi Pohjanhovissa ja ravintola Valdemarissa

11.00

Katso sivut 46 ja 52-53.

Katso sivu 20.

21.00

Lauantai 9.6. 7.30 – 9.30

Puoluekokouksen valiokuntien kokouksia tarvittaessa Katso sivut 46 ja 52-53.

7.30 – 21.30

Bussikuljetukset Rovaniemen keskustan ja Lappi Areenan välillä Katso sivu 34.

8.00 – 11.00

Puoluekokousedustajien valtakirjojen tarkastus Lappi Areenassa Katso sivut 32 – 33.

8.00 – 19.00

Puoluekokouksen seuraajien ilmoittautuminen Lappi Areenassa

8.00 – 20.00

Keskustan kesäkahvila avoinna Lappi Areenassa

Katso sivu 18.

Katso sivut 13, 19.

Keskustan yleisötapahtuma Rovaniemen Lordinaukiolla

11.00 – 15.00 Lounas puoluekokouksen ravintolassa Lappi Areenassa Katso sivu 35.

11.30 – 12.30 Varapuheenjohtajaehdokkaat puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 21.

12.30 – 13.00 Puoluesihteeriehdokkaat puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa Katso sivu 21.

13.30 – 14.30 Keskustalainen Eurooppapolitiikka 2010-luvulla yhdentymistä vai hajauttamista? – ajankohtaisseminaari Lapin Urheiluopis-

17 tossa Santasportissa Katso sivu 19.

13.30 – 14.30 Keskusta Visan loppukilpailu puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa

Sunnuntai 10.6. 8.00 – 13.00

Puoluekokouksen näyttelyosastot avoinna Lappi Areenassa Katso sivut xx - xx

Katso sivu 22.

iltapäivä

Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin vaalit

18.00

Kesäkirkko Kirkkolammen rannalla

19.00

Entisten Keskustanuorten tapaaminen Lähteentien pirtilläKatso sivut xx - xx

20.00

Runon ja musiikin konsertti Rovaniemen kirkossa

ilta

Puoluekokous keskeytetään puoluejohdon valinnan jälkeen

8.00 – 14.30 Keskustan kesäkahvila avoinna Lappi Areenassa 8.00 – 15.00

Bussikuljetukset Rovaniemen keskustan ja Lappi Areenan välillä Katso sivu 34

8.30

Puoluekokouksen aamuhartaus Lappi Areenassa

9.00 – 11.00

Puoluekokouksen seuraajien ilmoittautuminen Lappi Areenassa

9.00

Puoluekokous jatkuu

11.00

Puoluekokous päättyy

20.45 – 22.00 Bussikuljetukset Rovaniemen keskustan ja Santaparkin välillä

11.00 – 14.00 Lounas puoluekokouksen ravintolassa Lappi Areenassa

21.00

11.30

Katso sivu 35.

Katso sivu 34.

Puoluekokousiltamat Santaparkissa

24.00 – 01.15 Bussikuljetukset Santaparkin ja Rovaniemen keskustan välillä Katso sivu 34.

Puoluekokouksen lippumarssin järjestäytyminen ja lippumarssi Katso sivut 28-29 ja 36.

13.00 – 14.30 Puoluekokouksen pääjuhla: Santeri Alkio 150 vuotta ja puheenjohtajan linjapuhe Lappi Areenassa Katso sivu 22.

Puoluekokouksen oheisohjelma ja kohokohtia Avajaiset Puoluekokouksen avajaiset aloittavat jännittävän viikonlopun. Avajaiset pidetään perjantaina 8.6. klo 15 - Lappi Areenassa. Puoluekokouksen avajaisissa esiintyvät Rovaniemen VPK sekä pohjoissaamenkielinen rockyhtye SomBy. Puoluekokoukselle tervehdyksensä esittävät Keskustan Lapin piiri, Rovaniemen kaupunki sekä tietysti Joulupukki.

Ajankohtaisseminaarit Puoluekokouksen yhteydessä järjestetään neljä laadukasta ajankohtaisseminaaria. Paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Seminaarit pidetään Lapin Urheiluopistossa, joka sijaitsee Lappi Areenan välittömässä läheisyydessä.

Terve tulevaisuus tehdään kunnissa Perjantai 8.6. klo 12.30 – 13.30, Lapin Urheiluopisto Santasport, kokoustila Rova Terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen on yksi merkittävimmistä haasteista seuraavalla kuntavaalikaudella. On tärkeää, että terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueilla ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Keskustelijoina seminaarissa ovat Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Terveydenhuollon palvelutuottajat ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Nurmela sekä Kes-

kustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja kansanedustaja Juha Rehula.

Pohjoisen mahdollisuudet Perjantai 8.6. klo 13.30 – 15, Lapin Urheiluopisto Santasport, auditorio Tiera Pohjoisen Suomen uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat mahdollisuuksia Suomen menestyksen rakentamiselle. Seminaarissa pohditaan, miten koko Suomen voimavarat saadaan käyttöön ja miten sovitetaan yhteen maa-, metsä- ja porotalous, matkailu ja kaivostoiminta. Keskustelua johdattelee kansanedustaja Simo Rundgren.

Nuorten hyvinvointi Lauantai 9.6. klo 10 – 12, Lapin Urheiluopisto Santasport, auditorio Tiera Nuorten henkinen sekä fyysinen hyvinvointi puhuttavat. Nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme keskeisistä ongelmista. Miten rakennamme nuorisoystävällisempää Suomea? Miten saamme nuoret paremmin mukaan yhteiskuntaan? Keskustanuorten hyvinvointiseminaarissa pohditaan nuorten asemaa niin nuorten itsensä kuin yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta. Seminaarissa ovat alustamassa ja keskustelemassa Opiskelijoiden Liikuntaliiton OLL ry:n varapuheenjohtaja Silva Loikkanen, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:n puheenjohtaja Jenni Parpala, Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen sekä Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n puheenjohtaja Veera Svahn. Keskustelua johdattelee Jussi Sallinen

19 Keskustalainen Eurooppa-politiikka 2010-luvulla - yhdentymistä vai hajauttamista?

laisia. Musiikkia ja tarjoilua. Juontajana Pertti Salovaara.

Lauantai 9.6. klo 13.30 – 14.30, Lapin Urheiluopisto Santasport, kokoustila Rova

Tule tapaamaan Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia sekä Rovaniemen ja Lapin keskustalaisia. Tarjolla kansanedustaja Markus Lohen 40-vuotissyntymäpäiväkahvit. Kansanedustaja Mikko Alatalo musisoi ja Sirkus Taika-aika esiintyy. Juontajana Pertti Salovaara.

Eurooppalaisessa yhteistyössä eletään murroksen vuosia. Keskustan Opiskelijaliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa Euroopan tulevaisuuden suuntaviivoista alustavat Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi, kansanedustaja Antti Kaikkonen, Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki sekä Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Dick Roche. Keskustelua johdattelee Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Petri Honkonen.

Keskustan tapahtumatori ja yleisötapahtumat Rovaniemen keskustan Lordinaukio muuttuu Keskustan puoluekokouksen aikana tapahtumatoriksi, jossa on monipuolista ohjelmaa ja ajanvietettä kaikenikäisille aamusta iltaan. Tapahtumatori on avoinna perjantaina 8.6. klo 10 – 22 ja lauantaina 9.6. klo 10 – 15.

Tapahtumatorin yleisötapahtumat: Perjantai 8.6. klo 12.30 – Tule tapaamaan Keskustan puoluejohtoa ja kansanedustajia, puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita sekä Rovaniemen ja Lapin keskusta-

Lauantai 9.6. klo 11 –

Kulttuuri- ja hengelliset tapahtumat Puoluekokouksen aikana on tarjolla myös useita kulttuuri- ja hengellisiä tapahtumia, jotka tarjoavat myös mahdollisuuden rauhoittumiseen.

Jätkän balladi Perjantai 8.6. klo 21 –, hotelli Santa Claus (Korkalonkatu 29). Jätkän balladi on kunnianosoitus lappilaiselle miehelle, Lapin jätkälle. Se tuo yhteen kaksi ammattiteatteria, aitoja tarinoita sotien jälkeisestä jätkäkulttuurista ja Kaj Chydeniuksen sävellyksiä, joiden koskettavat ja maanläheiset sanoitukset kuvaavat riskiä työmiehen elämää naisia ja romantiikkaa unohtamatta. Savotan karu arki katkeaa kaupungin rillumareissä ja herkistää jätkän haikailemaan lemmestä ja unien

20 senjoriitasta. Tarinat kertoo ja laulut esittää Markku Köngäs, muusikkoina yleisöä viihdyttävät teatterin Minna Siitonen sekä Tanssiteatteri Rimpparemmin Henri Haakana ja Valtteri Valo. Lippuja saa hotelli Santa Clausin Cafe bar Zoomitista ja Cafe Linnasta, puoli tuntia ennen ovelta sekä infopisteistä kokouspaikalla hintaan 15 €/lippu

Kesäkirkko Lauantai 9.6. klo 18 –, Kirkkolammen ranta (Rauhankatu 70).

Runon ja musiikin konsertti Lauantai 9.6. klo 20 –, Rovaniemen kirkko (Yliopistonkatu 2). Ulla ja Mauri Miettunen tarjoilevat runoja ja musiikkia vaikuttavassa kirkkokonsertissa. Vapaa pääsy (ohjelmamaksu 5 euroa).

Puoluekokouksen aamuhartaus Sunnuntai 10.6. klo 8.30–, Lappi Areena

Lasten ja perheiden puoluekokous Lapsilla on Lappi Areenassa oma puuhatila, jossa on arktinen tunnelma. Vesaisten Keskusliiton puuhatila on avoinna perjantaina 8.6. klo 15 – 18, lauantaina 9.6. klo 10 – 12 ja klo 14 – 18 sekä sunnuntaina klo 12.30 – 14.30. Puuhatilassa luetaan satuja, leikitään, piirretään, askarrellaan ja pidetään hauskaa välittömän yhdessäolon merkeissä. Vanhemmilla on mahdollisuus vauvojen vaipanvaihtoon tai ruokien lämmittämiseen. Vesaisten Keskusliitto on järjestänyt lapsiperheille ohjelmaa myös Keskustan tapahtumatorille Rovaniemen Lordinaukiolle perjantaina 8.6. ja lauantaina 9.6. Vesaiset ovat tavattavissa myös puoluekokouksen näyttelytilassa.

Puheenjohtajaehdokkaiden keskustelu Keskustan puheenjohtajaehdokkaat Timo Kaunisto, Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen kohtaavat viimeistä kertaa yhteisessä keskustelussa perjantaina 8.6. klo 18.30 – 19.30 Lappi Areenan päälavalla. Keskustelua johdattelee Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen. Timo Kaunisto

Tuomo Puumala

Juha Sipilä

Paavo Väyrynen

21 Puoluekokouksen kohtaamispaikka Puoluekokouksen kohtaamispaikalla Lappi Areenassa voi tavata Keskustan poliitikkoja ja osallistua Keskusta Visaan. Kohtaamispaikka sijaitsee puoluekokouksen näyttelyosastojen ja ravintolan läheisyydessä.

Varapuheenjohtajaehdokkaat kohtaamispaikalla lauantaina 9.6.: klo 11.30 – 11.50 Johannes Hirvaskoski, Jari Tasanen ja Markku Pakkanen klo 11.50 – 12.10 Arto Pirttilahti, Antti Rantakangas ja Riikka Manner klo 12.10 – 12.30 Annika Saarikko ja Juha Rehula

Puoluesihteeriehdokkaat kohtaamispaikalla lauantaina 9.6.: klo 12.30 – 12.40 Sami Kilpeläinen klo 12.40 – 12.50 Timo Laaninen klo 12.50 – 13 Antti Varis Johannes Hirvaskoski

Jari Tasanen

Markku Pakkanen

Arto Pirttilahti

Antti Rantakangas

Riikka Manner

Annika Saarikko

Juha Rehula

Sami Kilpeläinen

Timo Laaninen

Antti Varis



Keskusta Visa

Keskusta Visassa mitellään taitoja keskustatietämyksestä. Alkukarsinta järjestetään puoluekokouksen kohtaamispaikalla perjantaina 8.6. klo 17 – 18 ja loppukilpailu lauantaina 9.6. klo 13.30 – 14.30. Alkukarsinnan kaksi parasta pääsee loppukilpailuun, jossa on jo valmiiksi kuusi muuta tietäjää. He ovat selvinneet mukaan Keskustan risteilyjen osakilpailuista. Mukana ovat jo Jukka Juusela, Auvo Taponen, Ossi Kuparinen, Matias Hildén, Tapani Tölli ja Risto Ervelä. Nyt kannattaa lähteä mukaan kisaamaan ja tulla kohtaamispaikalle kannustamaan kilpailijoita.

Pääjuhla Puoluekokouksen huipennus, pääjuhla, pidetään sunnuntaina 10.6. klo 13 – 14.30 Lappi Areenassa. Pääjuhlan teemana on Santeri Alkion syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Keskustan uusi puheenjohtaja pitää pääjuhlassa linjapuheen. Puhujina ovat myös Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen. Juhlassa esitetään Santeri Alkion päiväkirjojen pohjalta laadittu monologi. Musiikista vastaavat räppäri Ironface sekä Lapin Sotilassoittokunta.

Vaihda viihteelle Keskustan puoluekokouksessa Puoluekokoustanssit Perjantai 8.6. klo 21 –, hotelli Rantasipi Pohjanhovi (Pohjanpuistikko 2) ja ravintola Valdemari (Jäämerentie 9) Tanssiparketit kutsuvat puoluekokouksen osallistujia. Hotelli Rantasipi Pohjanhovissa esiintyy Jettiset-orkesteri ja ravintola Valdemarissa Wanhan veräjän luona – orkesteri. Lue lisää puoluekokouksen viihteestä seuraavilta sivuilta.

Koko kansan ulkoilmakonsertti Lordinaukiolla pe 8.6. klo 20 – 22 Tähtiartistina Laura Voutilainen. Lämppärinä Kuorosodan Lordin kuorosta tuttu Aki Mikkonen. Vapaa pääsy. Ulkoilmakonsertin tarjoavat

Iltakortit myynnissä puoluekokouksen infossa. (Keskustan jäsenet 30 € / ei-jäsenet 35€) ja Santaparkin ovella (35€).

Puoluekokousiltamat Santaparkissa la 9.6. klo 21 – Mukana Keskustan uusi puoluejohto. Bilemusiikista vastaa Nostalgia. Rovaniemen keskustan ja Santaparkin välille on järjestetty bussikuljetukset. Ks. sivu 34.

Puoluekokouksen ABC

Anniskelu Puoluekokouksen anniskelualue, Pub Alakulma, sijaitsee Lappi Areenan tuloaulan läheisyydessä. Anniskelualueella on A-oikeudet. Anniskelualue on tarkoitettu vain täysi-ikäisille.

Avajaiset Puoluekokouksen avajaiset ovat perjantaina 8.6. klo 15 puoluekokouspaikalla Lappi Areenassa

Ensiapu Puoluekokouksessa on ensiapupiste näyttelytilaa vastapäätä olevassa pukuhuoneessa, josta apua tarvitsevaohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Ensiaputaitoiset vapaaehtoiset kiertävät myös kokouksen aikana kokouspaikalla. Yleinen hätänumero on 112.

Esiintyjät Perjantaina 8.6. klo 20 kaiken kansan ilmainen ulkoilmakonsertti Lordiaukiolla, tähtiartistina Laura Voutilainen. klo 21 teatteriesitys ”Jätkän balladi” hotelli Santa Clausissa. Liput ks. sivu 19. klo 21 tanssit hotelli Rantasipi Pohjanhovissa, Jettiset-orkesteri ja ravintola Valdemarissa Wanhan veräjän luona- orkesteri Lauantaina 9.6 klo 21 iltajuhla Santaparkissa. Ohjelma: puoluejohdon tervehdys, tanssittaa Nostalgia-yhtye, vapaata

seurustelua, kevyt buffetpöytä. Iltakorttia vastaan saa yhden kaadon olutta, siideriä tai viiniä. Iltakortteja Santaparkiin myydään ennakkoon infopisteistä puoluekokouspaikalla. Iltakortin hinta jäsenille ennakkoon 30 euroa ja ei-jäsenille 35 euroa. Santaparkin ovelta 35 euroa.

Henkilövalinnat Puoluekokous valitsee Keskustan puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteerin lauantaina 9.6.

Ikärajat Puoluekokousiltamiin lauantaina 9.6. klo 21 Santaparkissa on 18 vuoden ikäraja. Puoluekokoukseen Lappi Areenassa on vapaa pääsy kaikenikäisillä.

Info Puoluekokouksen infopisteet sijaitsevat pääsisäänkäyntiä vastapäätä ja näyttelytilassa. Infopisteessä myydään kahvi- ja ruokalippuja sekä iltakortteja puoluekokousiltamiin Santaparkiin. Puoluekokousinfon puhelinnumerot ovat 040 460 4136 ja 040 460 4115 sekä sähköposti: puoluekokous@keskusta.fi.

Kohtaamispaikka Puoluekokouksen kohtaamispaikka sijaitsee Lappi Areenassa puoluekokouksen näyttelytilan ja ravintolan läheisyydessä. Katso lisätietoja sivulta 21.

25 Lippumarssi

Paikoitus

Puoluekokouksen lippumarssi järjestetään sunnuntaina 10.6. Marssi lähtee Rovaniemen kaupungintalolta klo 11.30 ja matkaa on noin 2 kilometriä. Reitti on Kaupungintalon aukio – Rovakatu – Koskikatu – Valtakatu – Hallituskatu – Kaupungintalon aukio. Autojen parkkialue on Jorma Eton tiellä ja Lappia-talon parkkipaikoilla. Bussikuljetuksia järjestetään Lappi Areenasta ja takaisin.

Noudata paikoituksessa liikenteenohjaajien opastusta. Puoluekokoukselle varatut P-alueet ovat maksullisia 5 €/henkilöauto/pv. P-alueet on merkitty seuraavan aukeaman karttaan.

Löytötavarat Löytötavarat toimitetaan puoluekokouksen infoon, josta niitä voi tiedustella ja ne voi noutaa tunnusmerkkejä vastaan. Noutamattomat löytötavarat toimitetaan Keskustan Lapin piirin piiritoimistolle.

Maksaminen Puoluekokouksessa voit maksaa käteisellä sekä tavallisimmilla pankki- ja luottokorteilla. Lähin ottoautomaatti löytyy Kauppakeskus Ounaksen yhteydessä, Ounasvaarantie 15.

Media Puoluekokousta seuraa noin 150 tiedotusvälineiden edustajaa. Median työtilat sijaitsevat Lappi Areenan kolmannessa kerroksessa. Keskustan viestintä palvelee tiedotusvälineiden edustajia koko puoluekokouksen ajan, puhelin 010 289 7009.

Näyttelytila Puoluekokouksen näyttelytila sijaitsee Lappi Areenan harjoitushallissa päähallin vieressä. Näyttelyalueella voit tutustua mielenkiintoisten näytteilleasettajien tuotteisiin ja palveluihin.

Parkkialue on Lappi Aareenan vieressä. Bussien parkkeeraus on Lappiareenan ulkoseinän edessä. Lauantaina 9.6. klo 11 - 20 on lisäksi käytössä Ounashallin paikoitusalue.

Puheenjohtajakeskustelu Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden Timo Kauniston, Tuomo Puumalan, Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen viimeinen keskustelu ennen Keskustan puheenjohtajan valintaa järjestetään perjantaina 8.6. klo 18.30 Lappi Areenassa. Keskustelua johdattelee Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitusta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro halutaan käyttää. Työjärjestystä ja päätöksentekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edustajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti nimensä. Puheenvuoropyynnöt toimitetaan puoluekokouslavan vieressä olevaan vastaanottopisteeseen. Virallisia puheenvuoroja lukuun ottamatta, puheenvuorojen kesto on pääsääntöisesti yksi minuutti.Lue lisää kokouksen järjestyssäännöstä tässä asiakirjassa.

26 Puoluekokousasiakirja Tästä asiakirjasta löydät kaiken tarvitsemasi tiedon puoluekokouksesta. Pidä se aina mukanasi.

Pääjuhla Puoluekokouksen pääjuhla järjestetään sunnuntaina 10.6. klo 13 Lappi Areenassa.

Päätösasiat Puheenjohtaja ja puoluesihteeri esittelevät puoluekokouksen päätösasiat perjantaina 8.6. ja niistä päätetään sunnuntaina 10.6. Päätösasioita ovat selvitys taloudellisesta tilanteesta, toimintakertomusja suunnitelma, jäsenmaksut, puoluevaltuuston jäsenten vaali, kuntavaaliohjelma, aloitteet ja poliittinen kannanotto.

Ruokailu Kokouksen ravintolassa on noutopöytä: pe 8.6. klo 11 – 14 porokiusaus la 9.6. klo 11 – 15 broileripata su 10.6. klo 11 – 14 lohikeitto Kasvisruokaa myös saatavilla. Ruoka- ja kahviliput on ostettava etukäteen infopisteistä. Katso lisätietoja puoluekokouksen ruoka- ja juomapalveluista sivulta 35.

Taksi Taksin voi tilata numerosta 0200 88000 tai 016 106410. Puoluekokouspaikan osoite on Hiihtomajantie 4, Lappi Areena. Taksitolppa on Lappi Areenan edustalla. Palvelunumerot sivuilla 192-193 .

Tunniste Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat kaulassa pidettävän tunnisteen, joka on turvallisuussyistä

pidettävä esillä koko ajan puoluekokouspaikalla liikuttaessa. Jos hukkaat tunnisteesi, ota välittömästi yhteys puoluekokouksen infoon.

Turvallisuus Puoluekokousta varten on laadittu turvallisuussuunnitelma. Järjestyksestä huolehtivat järjestyksenvalvojat. Tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa pysy rauhallisena ja noudata järjestäjien ohjeita. Epäilyttävistä laukuista ja tavaroista pyydämme kertomaan välittömästi järjestäjille.

Valtakirjojen tarkastus Virallisten puoluekokousedustajien valtakirjat tarkastetaan pe8.6. klo 10.00- 14.30 ja la 9.6. klo 8.00 – 11.00 Lappi Areenan sisääntuloaulan käytävällä. Määräaikaan mennessä tarkastuspaikalle saapuneiden valtakirjat tarkastetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan. Epäviralliset kokousosanottajat (puoluekokouksen seuraajat) ilmoittautuvat kokouspaikalla sisääntuloaulan infopisteessä. Katso lisätietoja sivulta 32.

Valiokunnat Puoluekokous jakaantuu menettelytapavaliokuntaan, poliittiseen valiokuntaan, kunnallisvaliokuntaan, aloitevaliokuntaan ja järjestövaliokuntaan. Menettelytapavaliokunta kokoontuu Lappi Areenassa erikseen tiedotettavassa paikassa. Muut valiokunnat kokoontuvat Lappi Areenan viereisen Lapin Urheiluopiston Santasportin kokoustiloissa seuraavasti: Poliittinen valiokunta, Auditorio Tiera Kunnallisvaliokunta, Kaarre Aloitevaliokunta, Vauhti Järjestövaliokunta, Teho

Kiinteistömaailma Rovaniemen Kodit Oy LKV Rovakatu 16, 96100 ROVANIEMI, puh: 0444 -250 250/Mika

KesKustan jäsenille

16%

alennus edullisista nettihinnoista. Sisältää auton nopean toimituksen Rovaniemi-Kittilä alueella.

www.scandiarent.fi puh. 016 342 0506 rovaniemi@scandiarent.fi

Katso tärkeimmät palvelunumerot asiakirjan sivulta 192.

Puoluekokousalueen ja Rovaniemen keskustan kartat A

Lappi Areena, Hiihtomajantie 4 (myös seuraavalla aukeamalla)

Lippumarssin reitti

Lordin aukio, Koskikatu

Kirkkolampi, Rauhankatu 71

Kirkko, Yliopistonkatu 2

Santapark, Tarvatie 1 (seuraavalla aukeamalla) Kaupungintalo, Hallituskatu 7

Puoluekokouksen lippumarssi järjestetään sunnuntaina 10.6. Marssi lähtee Rovaniemen kaupungintalolta klo 11.30 ja matkaa on noin 2 kilometriä. Reitti on Kaupungintalon aukio (Kansalaistori) – Rovakatu – Koskikatu – Valtakatu – Hallituskatu – Kaupungintalon aukio. Autojen parkkialue on Jorma Eton tiellä ja Lappia-talon parkkipaikoilla. Bussikuljetusta järjestetään puoluekokouspaikalta ja takaisin (ks. sivu 34).

Hiihtomajantie Ounashallin paikoitusalue käytössä la 9.6. klo 11-20

Ounashalli

Lapin Urheiluopisto Santasport

P Lappi Areena

tie

D C

Kirkkolampi

30 J채ngislahti

Puoluekokouksen info, 040 460 4136 ja 040 460 4115

olampi

Pirttilampi

Veitikanlampi

Kirkkolampi

Saarenpudas

Kulpinv채yl채

Suutarin

d inpu Pull

Oun

ask o

ski

Lainas

Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus Aikataulut Virallisten puoluekokousedustajien valtakirjat tarkastetaan perjantaina 8.6. klo 10 – 14.30 ja lauantaina 9.6. klo 8.00 – 11.00 Lappi Areenassa. Määräaikaan mennessä tarkastuspaikalle saapuneiden valtakirjat tarkastetaan ja tämän jälkeen tarkastus lopetetaan. Epäviralliset kokousosanottajat (puoluekokouksen seuraajat) ilmoittautuvat perjantaina 8.6. klo 10.00 – 18.00, lauantaina klo 8.00 – 19.00 ja sunnuntaina klo 9.00 – 11.00.

Virallisten edustajien ja kokouksen seuraajien ilmoittautuminen Viralliseksi edustajaksi hyväksytään henkilö, jonka valtakirja on ennakkotarkastettu tai hän esittää asianmukaisesti täytetyn ja oikeaksi todistetun pöytäkirjanotteen siitä kokouksesta, jossa hänet on valittu puoluekokousedustajaksi. Asianomaisen järjestön oikeus edustajan lähettämiseen tarkastetaan edustajakelpoisten jäsenjärjestöjen (rekisteröity, puolueen jäseneksi hyväksytty, jäsenmaksunsa suorittanut) luettelosta. Piirijärjestöt kirjaavat puoluetoiminnan rekisteriin piiritoimistoihin saapuneiden valtakirjojen/ pöytäkirjaotteiden tiedot (henkilön etuja sukunimen, sukupuolen, jäsenjärjestön). Tällöin piirit myös tarkastavat saapuneet valtakirjat.

Kun puolueen jäsenjärjestö on lähettänyt valtakirjan piiritoimistoon, virallinen kokousedustaja tai hänelle valittu varahenkilö ilmoittautuu ”viralliset edustajat” –pisteeseen. Mikäli virallinen edustaja saapuu kokouspaikalle valtakirja/pöytäkirjanote mukanaan, hän ilmoittautuu myös ”viralliset edustajat” –pisteeseen. Ilmoittautuja kertoo nimensä ja edustamansa järjestön vastaanottovirkailijalle. Mikäli tiedot täsmäävät, kokousedustajalle annetaan kokoustunniste (kulkulupa), numeroitu äänestyslippu sekä kokousasiakirja. Äänestyslippuvihkossa oleva numero osoittaa kokousedustajien äänestysjärjestyksen, johon he ryhmittyvät äänestystoimituksen alkaessa. Edustajan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Kokousedustajan on pidettävä aina kaikkina päivinä kokoustunniste mukana kokouspaikalla. Ilmoittautumisen yhteydessä saatuja äänestyslippuja ei saa antaa muille kokouksen osanottajille. Mikäli viralliseksi kokousedustajaksi ilmoittautunut ja luetteloon merkitty henkilö lähtee kokouksesta kesken pois, hänen tilalleen ei voida hyväksyä varaedustajaa. Kokousedustajien tunnisteiden (kulkulupien) ja äänestyslippujen säilyttämisestä vastaa valtakirjojen tarkastusryhmä. Valtakirjojen tarkastuksessa noudatetaan ehdotonta täsmällisyyttä ja tarkkuutta väärinkäytösepäilyjen välttämiseksi. Vastaanottovirkailija antaa epäselvistä valtakirjoista lausuntonsa valtakirjan tarkastuksen koordinaattorille (menettelytapavaliokunnan sihteeri). Epäselvyydet ratkaistaan menettelytapavaliokunnassa.

33 ”Kokouksen seuraajat” –pisteeseen ilmoittautuvat epäviralliset kokousedustajat. Vapaaehtoiset, puoluekokouksen toimihenkilöt, tiedotusvälineiden edustajat ja kutsuvieraat ilmoittautuvat puoluekokouspaikan infopisteessä.

Osanottajia koskevien tietojen ilmoittaminen

kirjantarkastuksen päätyttyä. Puoluekokouksen järjestäytyessä 8.6. todetaan klo 14.30 mennessä ilmoittautuneiden virallisten kokousedustajien sekä kokouksen seuraajien määrä. Valtakirjantarkastuksen päätyttyä 9.6.klo 11 puoluekokous toteaa puoluekokouksen osanottajamäärät. Menettelytapavaliokunnan sihteeri luovuttaa ilmoittautumisluettelot, jotka toimivat äänestysluetteloina, äänestyksen alkaessa äänestyspaikkojen vaalitoimikuntien puheenjohtajille.

Menettelytapavaliokunnan sihteeri toimittaa ilmoittautuneiden määrän puoluekokouksen puheenjohtajistolle valta-

Puoluekokouksen info 040 460 4136 ja 040 460 4115

Kesälomalle Lappiin pariksi yöksi! Hotel Tunturi

Hotel SantaClaus Hostel Rudolf

Saariselällä Lapin aito kulttuuri ja eksotiikka ovat kaikkein lähinnä 119 € / 2 hh / 2 vrk

Koe Lapin pääkaupunki, Napapiiri ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 158 € / 2 hh / 2 vrk

p. (016) 681 501 saariselka@santashotels.fi

p. (016) 321 3227 rovaniemi@santashotels.fi

Rudolf on luksushostelli omatoimimatkaajalle alk. 28 € / hlö / 2 hh / vrk

p. (016) 321 3227 rudolf@santashotels.fi

Tarjous koskee vain uusia varauksia ja on voimassa ajalla 1.5.-31.8. Tarjoushintaisia huoneita rajoitetusti.

www.santashotels.fi

Puoluekokouksen bussikuljetukset Keskustatunnuksin varustetut bussit ajavat puoluekokouspaikan Lappi Areenan ja Rovaniemen keskustan välillä perjantaina 8.6., lauantaina 9.6. ja sunnuntaina 9.6. Kuljetus on maksuton. Bussikuljetus on järjestetty myös Rovaniemen keskustan ja Santaparkin välille lauantaina 9.6. puoluekokousiltamiin menoa ja sieltä paluuta varten. Lisätietoja bussikuljetuksista saa puoluekokouksen infosta.

Perjantai 8.6.2012 Reitti: Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan). klo 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.30 15.00 Lappi Areena – Hotel Santa Claus – Aallonkatu klo 17.30 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00

Lauantai 9.6.2012 Rantavitikan peruskoulu (Yliopistonkatu 6) – Valtakatu 2 – Hallituskatu – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan). klo 7.30 8.00 Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan). klo 8.30 9.00 9.30 10.00 10.30 11.00 Rautatieasema – Lappi Areena klo 8.00 10.45 Lappi Areena – Hotel Santa Claus – Aallonkatu klo 18.00 18.30 19.00 19.30 20.00 20.30 21.00 21.30 Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Santapark klo 20.45 21.00 21.15 21.30 21.45 22.00 Santapark – Hotel Santa Claus – Aallonkatu klo 00.00 00.30 00.45 01.00 01.15

Sunnuntai 10.6.2012 Reitti: Rantavitikan peruskoulu (Yliopistonkatu 6) – Valtakatu 2 – Hallituskatu – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan). klo 8.00 8.30 Linja-autoasema – Poromiehentie – Hotel Santa Claus – Aallonkatu – Lappi Areena (auto palaa Lappi Areenalta välittömästi takaisin keskustaan). klo 9.00 9.30 Lappi Areena – Ounasvaarantie – Jorma Eton tie klo 10.30 x 2 autoa 10.45 x 2 autoa 11.00 x 2 autoa Jorma Eton tie – Ounasvaarantie – Lappi Areena klo 12.15 x 2 autoa 12.30 x 2 autoa 12.45 x 2 autoa Lappi Areena – Santa Claus – Aallonkatu klo 14.30 14.45 15.00

11.15 x 2 autoa

Ruoka ja juoma puoluekokouksessa

Puoluekokousravintola

Keskustan kesäkahvila

Puoluekokouksen osallistujille on tarjolla päivittäin maittava lounas noutopöydästä sekä kahvia ja virvokkeita puoluekokouksen ravintolassa Lappi Areenassa. Puoluekokouksen ravintola sijaitsee puoluekokouksen näyttelyosastojen läheisyydessä.

Keskustan kesäkahvila palvelee puoluekokouksen osallistujia Lappi Areenan pääsisäänkäynnin edessä. Kahvila on avoinna perjantaina 8.6. klo 10 – 20, lauantaina 9.6. klo 8 – 20 ja sunnuntaina 10.6. klo 8.00 – 14.30.

Menu ja hinnat: • Perjantai 8.6. klo 11 – 14 porokiusaus 15€ • Lauantai 9.6. klo 11 – 15 broileripata 15€ • Sunnuntai 10.6. klo 11 – 14 lohikeitto 12€ • kahvi ja pulla 3,50€ • kahvi 2,50€ Puoluekokouksen ravintolassa on saatavilla myös kasvisruokaa. Ruokailu- ja kahviliput on ostettava etukäteen puoluekokouksen info- ja palvelupisteistä.

Kesäkahvilassa on myynnissä makkaraa, kahvia, pullaa, jäätelöä ja virvoitusjuomia. Kahvilan tuotto menee Keskustan paikalliseen puolue- ja vaalityöhön.

Pub Alakulma Pub Alakulma palvelee janoisia Lappi Areenan pääsisäänkäynnin yhteydessä. A-oikeuksin varustettu Pub Alakulma tarjoilee sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia. Anniskelualue on tarkoitettu vain täysi-ikäisille.

Puoluekokousiltamat Puoluekokousiltamat järjestetään lauantaina 9.6. klo 21 – Joulupukin kotiluolassa Santaparkissa. Iltamiin myydään ennakkoon iltakortteja (30 euroa Keskustan jäsenet, 35 euroa ei-jäsenet, 35 euroa ovelta) puoluekokouksen info- ja palvelupisteissä. Katso lisätietoja sivulta 23.

Uudistunut à la carte -lista verkkosivuillamme:

www.monterosa.fi

City Hotel, Pekankatu 9, 96200 Rovaniemi • 016 33 00 111

Puoluekokouksen lippumarssit Puoluekokouksen avajaiset perjantaina 8.6. klo 15 – Puoluekokouksen avajaisissa perjantaina 8.6. lippumarssi järjestäytyy Lappi Areenan ulkopuolelle pääsisäänkäynnin eteen (säävaraus Lappi Areenan käytävä). Avajaisiin marssivat ainoastaan seuraavat liput kantajineen ja airuineen: Ensimmäisinä ovat Suomen lippu, puolueen lippu ja sisarjärjestöjen liput airuineen. Sen jälkeen saliin marssivat piirien liput (puolue, Keskustanaiset, Keskustanuoret). Muita lippuja ja yleisöä marssirivistöissä ei ole mukana. Puoluekokouslavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja Keskustan Lapin piirin liput. Muut liput kantajineen ja airuineen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä vuorotellen esiintymislavan molemmille puolille. Liput laitetaan lippulaulun jälkeen esiintymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun aikana liput tekevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat ja airuet valitsevat sen jälkeen itselleen vapaat paikat salista.

Puoluekokouksen pääjuhla sunnuntaina 10.6. klo 13 – Puoluekokouksen pääjuhlan lippumarssi sunnuntaina 10.6. järjestäytyy Rovaniemen kaupungintalon aukiolle klo 11.30. Yhteiskuljetuksia järjestetään marssin kokoontumispaikalle. Marssijoukko ryhmittyy aukiolle piireittäin neliriviin oman piirin nimikyltin taakse.

Puoluekokouksen pääjuhlan lippumarssissa ensimmäisenä on Suomen lippu, sen jälkeen puolueen lippu, kumpikin airuineen. Keskustajärjestöjen lipuilla on omat kantajansa ja näillä kaikilla airuet. Heidän jälkeensä pääjuhlassa marssivat puoluehallitus ja muiden keskustajärjestöjen hallitukset. Piirien marssijärjestys määräytyy aakkosjärjestyksen mukaan. Keskustan Lapin piiri marssii viimeisenä. Piirin lippulinnaa johtaa piirin nimikilven kantaja. Piirien lippulinnat muodostetaan niin, että kärjessä kannetaan puolueen piirin lippua ja sen jäljessä sisarjärjestöjen piirien lippuja. Kaikilla piirijärjestöjen lipuilla on kansallispukuiset vartijat. Kunnallisjärjestöjen, yhdistysten, Keskustanaisten ja Keskustanuorten sekä Vesaisten liput muodostavat lippulinnan ilman vartijoita. Lippulinnan jäljessä marssivat asianomaisen piirin kokouksen osanottajat. Lippulinnassa ja marssirivistössä marssitaan neljä henkilöä rinnakkain.

Marssireitti Lippumarssi kulkee Kaupungintalolta ja päättyen myös sinne reittiä: Kaupungintalon aukio- Rovakatu- Koskikatu- Valtakatu- Hallituskatu- Kaupungintalon aukio. Marssireitin pituus on 1,8 km. Katso lisätietoja puoluekokouksen asiakirjan kartoista. Autojen pysäköintialue on Jorma Eton tien ja Lappiatalon parkkipaikoilla. Lipun kantohihna helpottaa lipun kantamista. Lappi Areenan edessä lippumarssi järjestäytyy ja marssi suoritetaan

37 saliin avajaisjuhlan mukaisesti. Marssiyleisö sekä kunnallisjärjestöjen, yhdistysten, Keskustanaisten ja Keskustanuorten sekä Vesaisten liput jäävät rivistöstä pois. Liput rullataan kasaan jo kaupungintalon aukiolla marssin päätyttyä. Lipunkantajat ja marssiyleisö menevät suoraan Lappiareenaan sisälle. Kun marssijat ja juhlayleisö ovat asettuneet paikoilleen, niin keskusjärjestöjen ja muut piirien liput tulevat sisään pääsaliin. Kärjessä ovat Suomen lippu, puolueen lippu ja sisarjärjestöjen liput airuineen. Sen jälkeen saliin marssivat piirien liput (puolue, Keskustanaiset, Keskustanuoret). Liput kantajineen ja airuineen soljuvat yhtenäisenä marssirivistönä eteen vuorotellen esiintymislavan molemmille puolille. Esiintymislavalle menevät vain Suomen lippu sekä puolueen ja isäntäpiirin liput. Liput laitetaan lippulaulun jälkeen esiintymislavan ympärille niille varattuihin telineisiin. Lippulaulun aikana liput tekevät kunniaa Suomen lipulle laskemalla lippua hivenen alaspäin. Lipunkantajat ja airuet valitsevat sen jälkeen itselleen vapaat paikat salista.

Lippulaulu Sanat: V.A. Koskenniemi Sävel: Yrjö Kilpinen

Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin. Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat. Sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat. Isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme teit’ isäin astumaan. Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon. Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.

Kymmenen virran maa Sanat: A.V. Forsman Sävel: Oskar Merikanto

Maamme Sanat: J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander Sävel: Fredrik Pacius

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! Soi sana kultainen! :,:Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa kuin kotimaa tää pohjoinen. Maa kallis isien.:,: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa; :,:viel’ lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran laulus, synnyinmaa korkeemman kaiun saa.:,:

1. Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner, niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa. 2. Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa, tämä kymmenen, kymmenen virran maa. 3. Olet voiman ja vilppauden kotimaa tätä kannat kaksoisleimaa! Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi, loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!

Esityslista Perjantai 8.6. klo 15.00 – Puoluekokouksen avajaistilaisuus 1. KOKOUKSEN AVAUS Kokouksen avaus, puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi. 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11 §:n mukaan puoluekokouksesta on ilmoitettava puolueen äänenkannattajissa vähintään viisi (5) kuukautta ennen varsinaisen puoluekokouksen alkamista. Ilmoitus on julkaistu Suomenmaassa 23.12.2011 ja Keskusta.fi -sivuilla 6.1.2012. Puoluekokouksen äänivaltaiset edustajat määräytyvät sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Sääntöjen 13 §:n mukainen valtakirjojen tarkastus jatkuu lauantaina 9.6.2010 klo 8.00 – 11.00, jonka jälkeen menettelytapavaliokunta esittää valtakirjat puoluekokouksen vahvistettavaksi. Puolueen sääntöjen 12 §:n kolmannen momentin mukaan puoluekokouksessa on läsnäolo-oikeus perusjärjestöjen jäsenillä, joille puoluekokous voi myöntää myös puheoikeuden. 2.2. Päätösehdotus Puoluekokous todennee kokouksen sääntöjen mukaan kokoon kutsutuksi ja siten lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous toteaa osanottajat 8.6. klo 14.30 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. Lopullinen virallisten kokousedustajien määrä todetaan valtakirjojen vastaanoton päättymisen jälkeen lauantaina 9.6. Puheoikeus kokouksessa esitetään virallisten edustajien lisäksi myönnettäväksi puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan jäsenille sekä puolueen työryhmien puheenjohtajille. Läsnäolo-oikeus esitetään myönnettäväksi perusjärjestöjen jäsenten lisäksi kutsuvieraille sekä tiedotusvälineiden edustajille. Puoluekokouksen seuraaminen on mahdollista myös kaikille muille, jotka ovat kirjautuneet kokouksen ilmoittautumispisteessä kokouksen seuraajiksi. Heille on merkitty hallissa omat paikkansa. 2.3. Päätös 3. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 3.1. Esittely Puolueen sääntöjen 14 §:n mukaan puoluekokoukselle valitaan puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat. 3.2. Päätösehdotus Puoluehallitus ehdottaa, että puoluekokous valitsee 3.2.1. neljä (4) puheenjohtajaa 3.2.2. neljä (4) sihteeriä

39 3.2.3. neljä (4) pöytäkirjantarkastajaa 3.2.4. Ääntenlaskijoiksi valitaan menettelytapavaliokunnan jäsenet ja menettelytapavaliokunnan piirien esityksestä valitsemat kokousedustajat, yksi (1) kolmeakymmentä edustajaa kohti. 3.3. Päätös 4. KOKOUKSEN ESITYSLISTA 4.1. Esittely Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen esityslistaksi. 4.2. Päätösehdotus Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy puoluekokousasiakirjaan painetun esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. 4.3. Päätös 5. KOKOUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNTÖ 5.1. Esittely Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotus kokouksen järjestyssäännöksi. 5.2. Päätösehdotus

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous asettaa puoluehallituksen ehdottamat valiokunnat (menettelytapa-, poliittinen, järjestö-, kunnallis- ja aloitevaliokunnat) ja valitsee niihin jäsenjärjestöjen ehdottamat jäsenet puoluekokousasiakirjan mukaisesti. Lisäksi puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta ovat nimenneet valiokuntiin omat edustajansa ja puoluehallitus valiokuntien sihteerit. Puoluehallitus esittää lisäksi, että puoluekokous merkitsee pöytäkirjaan valiokunnille ennen puoluekokouksen alkua mahdollisesti järjestetyt valmistelevat kokoukset. Valiokunnat toimivat järjestyssäännön 2 §:n mukaisesti. Valiokunnat kokoontuvat niille ilmoitetuissa ja puoluekokousasiakirjaan merkityissä paikoissa. Puoluehallitus esittää, että mahdolliset henkilömuutokset valiokunnissa todetaan valiokuntien järjestäytymisen yhteydessä. 6.3. Päätös 7. SELVITYS PUOLUEEN TALOUDELLISESTA TILASTA JA EHDOTUS JÄSENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄVISTÄ JÄSENMAKSUISTA 7.1. Esittely

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy kokoukselle järjestyssäännön puoluekokousasiakirjassa esitetyssä muodossa.

Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puoluekokousasiakirjassa julkaistun selvityksen puolueen taloudellisesta tilasta ja ehdotuksen jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista.

5.3. Päätös

7.2. Päätösehdotus

6. VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää selvityksen ja ehdotuksen sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokunnan valmisteltaviksi.

6.1. Esittely Puoluekokousasiakirjassa on julkaistu ehdotukset valiokuntien jäseniksi. 6.2. Päätösehdotus

7.3. Päätös

40 8. KERTOMUS PUOLUEEN TOIMINNASTA PÄÄTTYNEELTÄ KAKSIVUOTISKAUDELTA JA EHDOTUS PERIAATTEELLISEKSI TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAKSI SEURAAVAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI 8.1. Esittely Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee kertomuksen puolueen toiminnasta edellisen puoluekokouksen jälkeiseltä ajalta ja ehdotuksen periaatteelliseksi talous- ja toimintasuunnitelmaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kertomus ja ehdotus on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. 8.2. Päätösehdotus Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotukset toimintakertomukseksi ja periaatteelliseksi talous- ja toimintasuunnitelmaksi sekä niihin yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokunnan valmisteltaviksi. 8.3. Päätös 9. EHDOTUS KESKUSTAN KUNTAVAALIOHJELMAKSI 2012 9.1. Esittely Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansaedustaja Tapani Tölli esittelee puoluehallituksen ehdotuksen Keskustan kuntavaaliohjelmaksi. Ehdotus on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. 9.2. Päätösehdotus

10. KESKUSTAN SÄÄNTÖJEN UUDISTAMINEN 10.1. Esittely Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puoluevaltuuston ja –hallituksen ehdotuksen Keskustan sääntöuudistuksen valmistelusta. 10.2 Päätösehdotus Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotuksen sääntöjen uudistamisen valmistelusta sekä siihen yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset järjestövaliokunnan valmisteltaviksi. 10.3. Päätös 11. PUOLUEKOKOUKSELLE SAAPUNEET ALOITTEET 11.1. Esittely Puoluekokoukselle on saapunut sääntömääräisessä ajassa eli viimeistään 8.3.2012 yhteensä 134 aloitetta. Aloitteet ja niihin laaditut puoluehallituksen vastausesitykset on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. Puoluesihteeri Timo Laaninen esittelee puolueen aloitekäytännön, puoluekokoukselle saapuneiden aloitteiden painotukset sekä puoluehallituksen laatimien vastausesitysten linjan. 11.2. Päätösehdotus

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous lähettää ehdotuksen kuntavaaliohjelmaksi ja siihen yleiskeskustelussa esityslistan kohdassa 12 tehtävät esitykset kunnallisvaliokunnan valmisteltaviksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous käy aloitteista ja puoluehallituksen niihin laatimista vastausesityksistä evästyskeskustelun esityslistan kohdassa 12 ja lähettää ne sekä keskustelun aikana aloitevastauksiin tulleet esitykset aloitevaliokunnan valmisteltaviksi.

9.3. Päätös

11.3. Päätös

41 12. YLEISKESKUSTELU

14. YLEISKESKUSTELU

12.1. Esittely

14.1. Esittely

Keskustelu suoritetaan järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Perjantaina käydään lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitellyistä asioista ja lauantaina esityslistan 13, 15, 16, 17 ja 21 asioista.

Puoluehallitus esittää, että perjantaina alkanutta yleiskeskustelua jatketaan järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti. Perjantaina käytiin loppuun lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitellyistä asioista. Lauantaina käydään yleiskeskustelua esityslistan kohdista 13, 15, 16, 17 ja 21. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin.

12.2. Päätösehdotus Puoluekokous käy lähetekeskustelua esityslistan kohdissa 7, 8, 9, 10 ja 11 esitellyistä asioista ja lähettää siinä tehdyt esitykset järjestö-, aloite-, kunnallis- ja poliittisen valiokuntien valmisteltaviksi. Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin. 12.3. Päätös

Lauantai 9.6. klo 10.00 – 13. POLIITTINEN TILANNEKATSAUS 13.1. Esittely Puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi esittää katsauksen ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen. 13.2. Päätösehdotus Puoluehallitus esittää, että tilannekatsaus merkitään tiedoksi ja siitä käydään keskustelu esityslistan kohdassa 14. 13.3. Päätös

14.2. Päätösehdotus Puoluekokous käy yleiskeskustelua, jonka kuluessa tehdään esitykset myös puoluekokouksen henkilövalinnoista. Esitykset lähetetään ao. valiokuntien valmisteltaviksi. Puoluehallitus esittää, että puoluejohtoon kuuluvat henkilöt voivat vastata keskustelun kuluessa heille esitettyihin kysymyksiin. 14.3. Päätös 14.4. Keskustelu 15. PUOLUEEN PUHEENJOHTAJAN VAALI 15.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle puheenjohtajan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 14. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt puheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään viiden (5) minuu-

42 tin pituiset esittelypuheenvuorot. 15.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 15.3. Keskustelu

kaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 14. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt puoluesihteeriehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin pituiset esittelypuheenvuorot.

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokunnan esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

17.2. Päätösehdotus

15.4. Päätös

17.3. Keskustelu

16. KOLMEN (3) VARAPUHEENJOHTAJAN VAALI

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valtiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

16.1. Esittely Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle kolme (3) varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puoluekokous kävi asiasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 14. Puoluehallitus esittää, että yleiskeskustelussa esitetyt varapuheenjohtajaehdokkaat voivat käyttää enintään kolmen (3) minuutin esittelypuheenvuoron.

Menettelytapavaliokunnan esitys.

17.4. Päätös

Sunnuntai 10.6. Aamuhartaus klo 8.30 – klo 9.00 –

16.2. Päätösehdotus

18. KERTOMUS PUOLUEEN TOIMINNASTA JA SELVITYS TALOUDELLISESTA TILASTA PÄÄTTYNEELTÄ KAKSIVUOTISKAUDELTA

Menettelytapavaliokunnan esitys.

18.1. Esittely

16.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokunnan esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

Puoluekokous kävi esityslistan kohdassa 12 lähetekeskustelun puolueen toimintaa koskevasta kertomuksesta ja taloudellisesta tilaa koskevasta selvityksestä päättyneeltä kaksivuotiskaudelta.

16.4. Päätös

18.2. Päätösehdotus

17. PUOLUESIHTEERIN VAALI

Järjestövaliokunnan esitys.

17.1. Esittely

18.3. Keskustelu

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee puolueelle puoluesihteerin seuraavaksi kaksivuotis-

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksestä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

43 18.4. Päätös 19. PERIAATTEELLINEN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA SEURAAVAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI 19.1. Esittely Puoluekokous kävi periaatteellisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12. 19.2. Päätösehdotus Järjestövaliokunnan esitys. 19.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja. 19.4. Päätös 20. JÄSENYHDISTYKSILTÄ PERITTÄVÄT JÄSENMAKSUT VUOSINA 2012 2014

Puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisesti varsinainen puoluekokous valitsee Keskustalle puoluevaltuuston seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Puolueen piirit ja muut järjestöt, joilla on oikeus edustukseen puoluevaltuustossa, ovat sääntöjen 17§:n mukaisesti esittäneet ehdokkaita puoluevaltuuston jäseniksi ja varajäseniksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdotukset on julkaistu puoluekokousasiakirjassa. Puoluekokous kävi asiasta keskustelun esityslistan kohdassa 14. 21.2. Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys. 21.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja. 21.4. Päätös 22. KESKUSTAN KUNTAVAALIOHJELMA 2012

20.1. Esittely

22.1. Esittely

Puoluekokous kävi jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.

Puoluekokous kävi kuntavaaliohjelmaa koskevan lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.

20.2. Päätösehdotus

22.2. Päätösehdotus

Järjestövaliokunnan esitys.

Kunnallisvaliokunnan esitys.

20.3. Keskustelu

22.3. Keskustelu

Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja.

20.4. Päätös

22.4. Päätös

21. PUOLUEVALTUUSTON JÄSENTEN VAALI

23. KESKUSTAN SÄÄNTÖJEN UUDISTAMINEN

21.1. Esittely

23.1. Esittely

44 Puoluekokous kävi puolueen sääntöjen uudistamista koskevan lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12.

25. POLIITTINEN KANNANOTTO

23.2. Päätösehdotus

Poliittinen valiokunta on valmistellut esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi.

Järjestövaliokunnan esitys. 23.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja. 23.4. Päätös 24. ALOITEVASTAUKSET 24.1. Esittely Puoluekokous kävi aloitteista ja niiden vastausesityksistä lähetekeskustelun esityslistan kohdassa 12. 24.2. Päätösehdotus Aloitevaliokunnan esitys. 24.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokunnan esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja. 24.4. Päätös

25.1. Esittely

Puoluekokous kävi poliittista lähetekeskustelua esityslistan kohdissa 12 ja 14. 25.2. Päätösehdotus Poliittisen valiokunnan esitys 25.3. Keskustelu Järjestyssäännön 3 §:n mukaisesti valiokuntien esityksistä sallitaan enintään yhden (1) minuutin puheenvuoroja. 25.4. Päätös 26. MUUT ASIAT Tässä kohdassa käsitellään kaikki ne asiat, jotka kokous esityslistan hyväksymisen yhteydessä päätti ottaa käsiteltäväkseen tai joita valiokunnat esittävät kokouksen päätettäviksi. 27. PUOLUEKOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27.1. Puolueen puheenjohtajan puheenvuoro. 27.2. Kokouksen puheenjohtajan päätössanat.

Maailma, jossa kello käy harmaalle ylityölle. Ekonomi, jos et vielä ole SEFEn jäsen, liity osoitteessa www.sefe.fi.

Jetta-Talo Oy Viitalammintie 69 | 69950 PERHO | Puh. 020 7866 500 | www.jetta-talo.fi

RANTASIPI POHJANHOVI

PUOLUEKOKOUSJATKOILLE POHJANHOVIIN Tervetuloa koko Pohjolan kohtauspaikkaan nauttimaan Lapin keittiön parhaita herkkuja ja maankuulua poronkäristystä. ILTOJEN VIIHDYTTÄJINÄ Pe 8.6. ja la 9.6. Tanssiorkesteri Jettiset Yökerho Lifessä bilebiisit ja Karaokebaarissa kaupungin kovimmat karaokesoundit. Avoinna ke-la 22-04.

Pohjanpuistikko 2, Rovaniemi | www.rantasipi.fi

Järjestyssääntö

Puoluekokouksen työjärjestyksen 5. kohdassa tehdyn päätöksen mukaan kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen, päätösten valmistelun ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä:

1. Järjestäytyminen Puoluekokoukselle valitaan neljä (4) puheenjohtajaa, neljä (4) sihteeriä sekä neljä (4) pöytäkirjan tarkastajaa.

2. Valiokunnat Puoluekokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat:

1. Menettelytapavaliokunta Menettelytapavaliokunta hyväksyy edustajien valtakirjat, tekee esitykset kokouksen menettelytavoista, toimittaa lippuäänestykset ja vastaa ääntenlaskusta sekä tekee esitykset puolueen sääntöjen 9 §:n mukaisista henkilövalinnoista ja puoluevaltuuskuntaan valittavista henkilöistä siten kun puolueen sääntöjen 17 §:ssä määrätään.

2. Poliittinen valiokunta Poliittinen valiokunta käsittelee puoluehallituksen esityksen puoluekokouksen poliittiseksi kannanotoksi sekä muiksi mahdollisiksi kannanotoiksi ja tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi.

3. Järjestövaliokunta Järjestövaliokunta käsittelee puoluehallituksen esitykset kaksivuotisesta toimintakertomuksesta, periaatteellisesta talous- ja toimintasuunnitelmasta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi, jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista ja kertomuksen taloudellisesta tilasta sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Järjestövaliokunta käsittelee myös puoluevaltuuskunnan ja puoluehallituksen esityksen Suomen Keskusta rp:n sääntöjen uudistamisesta sekä tekee niistä esityksen puoluekokouksen päätettäväksi.

4. Kunnallisvaliokunta Kunnallisvaliokunta käsittelee puoluehallituksen esityksen Keskustan kuntavaaliohjelmaksi ja tekee siitä esityksen puoluekokouksen päätettäväksi.

5. Aloitevaliokunta Aloitevaliokunta käsittelee puoluekokoukselle sääntöjen mukaisessa ajassa eli viimeistään 8.3.2012 tulleet aloitteet ja puoluehallituksen niihin laatimat vastausesitykset sekä tekee niistä esitykset puoluekokouksen päätettäväksi. Valiokuntiin valitaan puolueen piirien esitysten mukaisesti yksi puoluekokousedustaja alkavaa 30.000 eduskuntavaaleissa piirin alueella annettua ääntä kohti.. Tällöin Helsinki, Satakunta, EteläHäme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Itä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa, Kainuu,

47 Lappi, Peräpohjola ja ruotsinkielinen piiri saavat yhden (1) edustajan, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, KeskiSuomi ja Etelä-Pohjanmaa kaksi (2) edustajaa sekä Pohjois-Pohjanmaa kolme (3) edustajaa jokaiseen valiokuntaan. Lisäksi valiokuntiin valitaan yksi (1) edustaja Suomen Keskustanaiset ry:stä, Suomen Keskustanuoret ry:stä ja Keskustan Opiskelijaliitto ry:stä. Keskustan Lehtimiehet ry:stä valitaan yksi (1) edustaja kahteen valiokuntaan. Puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja Euroopan parlamentissa toimiva Keskustan valtuuskunta nimeävät valiokuntiin edustajansa, joilla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan äänioikeutetuista edustajista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

3. Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tätä tarkoitusta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro halutaan käyttää. Pyyntöön on pantava myös merkintä siitä, jos kyseessä on puolueen piirin, sisarjärjestön, Keskustan eduskuntaryhmän tai Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan valtuuskunnan virallinen puheenvuoro. Työjärjestystä ja päätöksentekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edustajakorttia ja ilmoittamalla kuuluvasti nimensä. Puheenvuorot annetaan vain virallisille edustajille sekä puoluevaltuuskunnan, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa toimivan Kes-

kustan valtuuskunnan jäsenille sekä puolueen työryhmien puheenjohtajille siinä järjestyksessä, kuin ne on pyydetty. Puolueen piirin, sisarjärjestön, eduskuntaryhmän tai Euroopan parlamentissa toimivan Keskustan virallisen kokouksen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan myöntää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Alustajille, puolueen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja puoluesihteerille on annettava mahdollisuus lyhyisiin vastauspuheenvuoroihin. Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypuheenvuorot voivat kestää enintään viisi (5) minuuttia. Varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaiden esittelypuheenvuorot voivat kestää enintään kolme (3) minuuttia. Piirien, sisarjärjestöjen, Keskustan eduskuntaryhmän ja Euroopan parlamentissa olevan Keskustan valtuuskunnan viralliset puheenvuorot voivat kestää enintään kaksi (2) minuuttia. Muut puheenvuorot voivat kestää enintään yhden (1) minuutin. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä tai niiden kestoa koskevasta rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösesityksiin. Menettelytapavaliokunnan esityksistä henkilövaalien suorittamiseksi voidaan keskustella vain menettelytapojen osalta. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan sillä uhalla, että puheenvuoro voidaan muutoin keskeyttää.

48 4. Äänestysmenettely Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa arpa. Päätös puolueen sääntöjen muutoksesta tulee tapahtua vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet esitykset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys äänestyslipuilla, jonka toisella puolella on vihreä JAA ja toisella punainen EI. Valiokuntien esityksistä päätettäessä suositellaan mahdollisten vastakkaisten esitysten ratkaisemista avoimella koeäänestyksellä. Käsittelyn pohjana on puoluekokouksen valiokunnan esitys.

johtajien ja puoluesihteerin vaaleja voidaan yhdistää, mikäli eri tehtäviin ei ole esitetty samoja henkilöitä. Tällöin eri vaaleissa on kuitenkin käytettävä eri lippua.

6. Äänestystoimitus Puoluekokouksen vaaleja valvoo menettelytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeutetut edustajat päivittäin ja lopullisesti 9.6. klo 11.00 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella, toimittaa vaalit, suorittaa niiden ääntenlaskennan ja esittää tuloksen puoluekokoukselle. Avoimissa äänestyksissä menettelytapavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri puolille voidakseen valvoa ääntenlaskentaa. Äänestyksiä varten piirit ovat esittäneet menettelytapavaliokunnalle yhden (1) ääntenlaskijan kolmeakymmentä (30) edustajaa kohden. Vaalit toimitetaan piireittäin niille kokoussalissa osoitetulla äänestyspaikalla.

5. Vaalimenettely

I Äänestyspaikka

Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin numeroidulla äänestyslipulla. Kokouksen puheenjohtaja määrää äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään.

Helsinki Uusimaa

Vaalit suoritetaan puolueen sääntöjen 16 §:n mukaisesti puoluekokouksessa ehdotetuista henkilöistä. Varapuheenjohtajia valittaessa äänestyslippuun on kirjoitettava kolmen (3) varapuheenjohtajaksi esitetyn henkilön nimi. Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä äänestyslippu hylätään. Puolueen puheenjohtajan, varapuheen-

Ruotsinkielinen piiri KN ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustanuoret (keskusjärjestön edustajat) KOL ( keskusjärjestön edustajat ) Keskustan Lehtimiehet II Äänestyspaikka Pohjois-Savo III Äänestyspaikka Etelä-Savo Itä-Savo

49 IV Äänestyspaikka Etelä-Pohjanmaa V Äänestyspaikka Karjala Kymenlaakso VI Äänestyspaikka Peräpohjola Lappi VII Äänestyspaikka Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa VIII Äänestyspaikka Kainuu Pohjois-Karjala IX Äänestyspaikka Varsinais-Suomi X Äänestyspaikka Pirkanmaa Päijät-Häme XI Äänestyspaikka Etelä-Häme Satakunta XII Äänestyspaikka Pohjois-Pohjanmaa Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. piirejä edustavat menettelytapavaliokunnan jäsenet avustajinaan piirien toiminnanjohtajat sekä menettelytapavaliokunnan valitsemat ääntenlaskijat. Em. henkilöt muodostavat äänestyspaikan vaalitoimikunnan. Menettelytapavaliokunta valitsee keskuudestaan äänestyspaikkojen

vaalitoimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon ja johtaa äänestyksen suorittamista joustavasti ja ripeästi. Vaalit suoritetaan piireittäin samassa järjestyksessä, kuin ne on edellä äänestyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan siinä järjestyksessä, kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon, johon tehdään merkintä osallistumisesta vaaliin. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa piirin toiminnanjohtaja vaalitoimikunnan valvonnassa. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto ryhmään kuuluvien piirien osalta on loppuun suoritettu. Tämän jälkeen ei vaaliin voi enää jättää äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä menettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa ääntenlaskennan välittömästi. Ääntenlaskennassa voidaan käyttää apuna piirien toiminnanjohtajia tai muita menettelytapavaliokunnan määräämiä henkilöitä. Vaalin tulos lasketaan yhteen äänestyspaikoittain. Menettelytapavaliokunnan ja vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekirjoittavat lopulliset tulokset, jotka luovutetaan kokouksen puheenjohtajalle. Valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa kokoukselle vaalin tuloksen. Kokouksen puheenjohtaja tekee sen perusteella päätösehdotuksen 4. pykälässä mainitut menettelytavat huomioon ottaen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta. Päätöksen julistamisen jälkeen menettelytapavaliokunta paketoi äänestysliput ja osanottajaluettelot sekä toimittaa ne kokouspaikan toimistoon.

50 7. EDUSTAJIEN SIJOITTUMINEN KOKOUSSALIIN

8. PUOLUEKOKOUKSEN SEURAAMINEN

Viralliset puoluekokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin piireittäin varatuille paikoille. Edustajien on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5 §:ssä mainittuihin lippuäänestyksiin äänestyspaikoittain.

Puoluekokouksen seuraaminen paikan päällä on mahdollista kaikille, jotka kirjautuvat kokouksen ilmoittautumispisteessä. Varsinaiseen kokoussaliin pääsevät virallisten edustajien lisäksi puolueen perusjärjestöjen jäsenet, kutsuvieraat, tiedotusvälineiden edustajat ja kokousvirkailijat. Muut kokouksen seuraajat pääsevät heille osoitettuihin paikkoihin. Ellei kokousta seuraamaan tullut yleisö käyttäydy asiallisesti, se voidaan määrätä poistumaan kokouspaikalta.

Kutsuvieraat sekä puoluevaltuuston, puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta.

Yhdessä. Puoluekokouksen näyttelytila Lappi Areenan harjoitushallissa päähallin vieressä. Tule tutustumaan!

Riikka, luonnollisesti

riikkavarapuheenjohtajaksi.fi

luonnollisesti

Majoitu edullisesti, mukavuudesta tinkimättä! Kysy myös tarjousta kokoustiloistamme!

Hotelli Aakenus, Koskikatu 47, 96100 Rovaniemi, Finland Tel: +358 (0)16 342 2051, Fax: +358 (0)16 342 2021, www.hotelliaakenus.net

Valiokunnat

52 Piiri

MENETTELYTAPAVALIOKUNTA

POLIITTINEN VALIOKUNTA

Helsinki

Sarlund Juha

Kinnunen Markus

Uusimaa

Nurme Marja

Lankia Eero

Viljanen Eerikki

Korhonen Virpi

Salo Mauri

Hoikkala Marjaana

Varsinais-Suomi

Keskitalo Tarja

Kurvinen Jani

Satakunta

Ranta Tuija

Heiniluoma Jari

Etelä-Häme

Kallioinen Marjut

Silvan Timo

Päijät-Häme

Salo Tuulia

Korpela Liisa

Pirkanmaa

Hakanen Pertti

Koskinen Riitta

Kymenlaakso

Keskitalo Jaana

Heikkilä Hannu

Karjala

Torniainen Ari

Heinänen Topi

Etelä-Savo

Olkkonen Kirsi

Alanen Juhani

Itä-Savo

Laamanen Kirsti

Parkkinen Matti-Pekka

Pohjois-Karjala

Reijonen Eero

Kämäräinen Matti

Pohjois-Savo

Tenhunen Jouko

Karkkonen Veijo

Tuhkanen Anna-Liisa

Pirkkalainen Riikka

Maukonen-Kärkkäinen Pauliina

Kananen Jussi

Ainali Sakari

Kytölä Tarja

Keski-Suomi

Savola Mikko

Oja-Lipasti Sari

Ojaniemi Kati

Kasari Hanna

Hietaniemi Antti

Lintilä Mika

Pyörälä Pirjo

Vehkaperä Mirja

Parkkila Pasi

Myllylä Raili

Siikaluoma Teuvo

Hänninen Sami

Kainuu

Kyllönen Anssi

Pokela Ilmari

Lappi

Karttunen Päiviö

Seurujärvi Janne

Peräpohjola

Ylitalo Eero

Palosaari Tuija

Ruotsinkielinen piiri

Elovainio Mauri

Albäck Peter

Keskustanuoret

Säkkinen Teppo

Mäki Mari

Keskustaopiskelijat

Ikonen Juho

Mäki-Petäjä Jaakko

Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa

Keskustanaiset

Keskustan Lehtimiehet

Merilä Alpo

Eduskuntaryhmä

Lohi Markus

Tiilikainen Kimmo

Puoluehallitus

Markku Kakriainen

Markku Pakkanen

Reponen Pekka

Jutila Karina

Latikka Timo

Ylimaa Markus

EP:n Keskustan valtuusk. Valiokuntien sihteerit

Sohlman Tuomo Alajoutsijärvi Arto

53 KUNNALLISVALIOKUNTA

ALOITEVALIOKUNTA

JÄRJESTÖVALIOKUNTA

Piiri Helsinki

Havu Elina

Alku Antero

Oravainen Timo

Tikanmäki Johanna

Vanhanen Tuomas

Savela Eija

Tihveräinen Juhani

Silvasti Silja

Pappila Jorma

Ek-Marjamäki Teija

Karila Mirjam

Luotonen-Virtala Minna

Kuusisto Pekka

Kaitala Harri

Vainio Eero

Hakala Manu

Pietilä Satu

Ryömä Markku

Satakunta

Suonpää Antero

Häggman Johanna

Taponen Merja

Etelä-Häme

Kitala Kari

Niemelä Pekka

Engman Marja

Päijät-Häme

Niiranen Taina

Murtoo Tapani

Sieppi Elina

Pirkanmaa

Yläjääski Jouko

Seppälä Topi

Seppälä Kirsi

Kymenlaakso

Karhu Asmo

Sassi Marjut

Kemppi Jouni

Karjala

Viljakainen Kaija

Tulla Matti

Leväinen Virva

Etelä-Savo

Auvinen Hannu

Karvinen Hannu

Sistonen Eero

Itä-Savo

Oksanen Jarno

Karjalainen Teuvo

Huttunen Hanna

Pohjois-Karjala

Kauppinen Kyösti

Rusanen Juha-Pekka

Kröger Vilma

Pöyhönen Tarja

Simpanen Mia

Eskelinen Aleksi

Kääriäinen Osmo

Hintikka Pauli

Näsi Heikki

Fredin Kalevi

Pekkarinen Tapio

Hyytiäinen Laura-Liisa

Männikkö Mikko

Välisaari Heikki

Palmu Sari

Rintamäki Merja

Korkeamäki Arto

Ammesmäki Anita

Silvennoinen Pentti

Hotakainen Maarit

Hänninen Erkki

Ojalehto Matias

Savolainen Sanna

Parviainen Ulla

Niinikoski Eija-Riitta

Toiviainen Maritta

Isokääntä Marja

Perttu Kai

Turpeinen Pekka

Rytinki Timo

Uusitalo Anna-Kaarina

Törmänen Anni-Inkeri

Kurkinen Yrjö

Kainuu

Ansala Liisa

Schwartz-Matero Susanna

Perttunen Ulla-Maija

Lappi

Rundgren Mikko

Törmänen Jorma

Leppäjärvi Jani

Peräpohjola

Myllymäki Tapani

Nygård Peter

Silvennoinen Pentti

Uusimaa Varsinais-Suomi

Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa

Ruotsinkielinen piiri Keskustanaiset

Ovaska Jouni

Kurvinen Antti

Toivanen Ville

Keskustanuoret

Siipola Elisa

Honkonen Petri

Luomi Erkki

Keskustaopiskelijat Keskustan Lehtimiehet

Wilén Pirkko Korhonen Timo

Vehviläinen Anu

Paloniemi Aila

Tapio Huhtanen

Esko Lehtimäki

Markku Leppälahti

Eduskuntaryhmä Puoluehallitus EP:n Keskustan valtuusk.

Miettinen Ilkka

Pakarinen Helena

Kontiola Lasse

Portaankorva Timo

Järvi Hanna-Kaisa

Puustinen Hannu

Sivula Mika

Peisa Jyrki

Valiokuntien sihteerit

Selvitys puolueen taloudellisesta tilasta puoluekokouskaudelta 2010 – 2012 Yleistä Puolue teetti heti puoluekokouskauden alussa kesällä 2010 ns. Due Dilligencetarkastuksen puolueen ja sen omistamien yhtiöiden talouden ja taloushallinnon käytäntöjen tilan selvittämiseksi. Samalla laadittiin puolueen historian ensimmäinen epävirallinen konsernitasoinen välitilinpäätös 30.6.2010 tilanteesta. Konserniin kuuluvat Suomen Keskusta r.p, Apollon Verkkopalvelut Oy sekä Apollo Group Oy. Konsernin jaksottamaton tulos oli tuolloin -523t€. Nyt päättyvän kauden tilanne 30.4.2012 on konsernin osalta jaksottamattomana +83t€. Vierasta pääomaa puolueella oli puoluekokouskauden alussa 1,764 milj.€ ja yhtiöillä Apollo Group Oy:lla ja Apollon Verkkopalvelut Oy:lla konsernin ulkopuolista vierasta pääomaa yhteensä 474t€. Luvussa ei ole huomioitu Apollon Verkkopalvelut Oy:n valituksenalaista maksamatonta arvonlisäveroa, joka on 0,5 milj. €, eikä tästä aiheutuvia viivästyskorkoja. Puoluekokouskauden lopussa 30.4.2012 vierasta pääomaa on puolueella 1,519 milj.€ ja yhtiöillä 48t€ sekä em. valituksenalainen arvonlisävero. Konsernin ulkopuolisia saamisia puolueella oli puoluekokouskauden alussa yhteensä 253t€ ja yhtiöillä yhteensä 446t€. Kauden lopussa 30.4.2012 saamisia oli puolueella 125t€ ja yhtiöillä yhteensä 188t€. Puoluekokouskauden aikana käytiin kahdet merkittävät vaalit. Keväällä 2011 eduskuntavaaleissa koettu tappio merkitsi puolueelle 1,9 milj.€ vähennystä ko. vuoden puolue- ja viestintätukeen. Vuositasolla puolue- ja viestintätuki on tällä vaali-

kaudella 3,23 milj.€ pienempi kuin viime vaalikaudella. Tämän seurauksena puolueessa ja sen omistamissa yhtiöissä jouduttiin käymään läpi merkittävät saneeraustoimenpiteet. Näiden toimenpiteiden johdosta mm. konsernin henkilöstö väheni kevään 2011 25 henkilöstä 12 henkilöön vuoden lopulla. Alkuvuonna 2012 käytiin puolestaan presidentinvaalit. Puolue panosti eduskuntavaaleihin yhteensä 1,2 milj.€ ja presidentinvaaleihin 993t€. Yhtiöiden osalta puolue on tarkastellut niiden toimintaa uudestaan ja siirtänyt asteittain yhtiöiden toimintoja puolueelle. Puoluekokouskauden päättyessä yhtiöiden palveluksessa ei ole enää henkilöstöä vaan koko henkilökunta on puolueen palkkalistoilla. Uuden puoluekokouskauden alkaessa puolueen talous on kireällä, mutta vakaalla pohjalla. Puoluetalo Apollo on velaton ja muiden velkojen lyhennystä jatketaan. Uutta velkaa aatteelliseen toimintaan ei oteta. Keskusta jatkaa varainhankintansa kehittämistä ja huolehtii taloutensa vakaudesta niin, että vuoden 2014 loppuun mennessä puolue on velaton ja talous on kestävällä tavalla ylijäämäinen.

Vuosi 2010 Puolueen tilikausi oli 107t€ ylijäämäinen. Budjetoidusta tasosta jäätiin kuitenkin noin 380t€, varsinaisen toiminnan kulujäämän ollessa noin 700t€ budjetoitua suurempi. Tähän vaikuttivat erityisesti puolueen verkkosivujen uudistus, puoluetoiminnan rekisterin kehitys, jäsenkorttiuudistus sekä Lahden puoluekokouksesta koituneet

55 ennakoitua suuremmat menot sekä vuoden 2011 eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Konsernitasolla tilikauden tulos oli 211t€ alijäämäinen. Henkilöstökulut tilikaudella olivat yhteensä 848t€, mikä alitti budjetoidun noin 200t€ ja oli osapuilleen vuoden 2009 tasolla. Palkat, palkkiot ja vuosilomakorvaukset sen sijaan kasvoivat vuoden 2009 tasosta 98t€ ja ylittivät budjetoidun 26t€. Merkittävin ero budjettiin oli henkilöstön etuja lisäeläkevakuutusten maksuissa, jotka alittivat budjetoidun tason 165t€. Lisäksi henkilövaihdosten myötä lomapalkkavarausta purkautui 82t€. Puoluetoimiston palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 13 henkilöä, joista kolme oli virkavapaalla. Tämän lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa oli tilikauden päättyessä kuusi työntekijää. Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 9,18 milj.€. Siitä puoluetoimiston käyttöön jäi 2,4 milj. €. Loppuosa (6,78 milj.€) jaettiin keskustalaisille lehdille ja Verkkoapilaa julkaisevalle Apollon Verkkopalvelut Oy:lle viestintätukena sekä Keskustan piireille ja sisarjärjestöille talousarvion mukaisina avustuksina. Varainhankinta onnistui hyvin. Nettotuotto oli 492t€ mikä ylitti talousarvion 100t€. Varainhankinnan toimintaympäristöön vaikuttivat merkittävästi uusi puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntö sekä poliittisen toiminnan tukemista koskenut julkinen keskustelu. Rahoituksen osalta tilikausi oli haastava ja sekkitilin limiittiä nostettiinkin loppuvuodesta 750t€ aiemmasta 500t€. Tästä limiitistä oli tilikauden lopussa käytössä noin 643t€. Pitkäaikaista pankkilainaa lyhennettiin kuitenkin tilikauden aikana lyhennysaikataulun mukaisesti yhteensä noin 110t€ ja Euroopan parlamentin vaalien rahoittamiseen otettua bullet-lainaa 120t€. Pitkäaikaista lainaa oli tilikauden

lopussa jäljellä noin 110t€ ja kesäkuussa 2011 erääntyvää bullet-lainaa 200t€. Näin ollen puolueen kokonaisrahoitustilanne säilyi osapuilleen samalla tasolla kuin se oli tilikauden alussa. Puolueen sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat noin 16t€ ja kulut noin 91t€. Tuotot koostuivat pääosin arvopaperien myyntivoitoista, kulut taas lainojen ja sekkitilin limiitin korkokuluista, viivästysseuraamuksista sekä noin 55t€ luottotappioista. Puolue teetti kesällä 2010 ns. Due Dilligence - tarkastuksen puolueen ja sen omistamien yhtiöiden talouden ja taloushallinnon käytäntöjen tilan selvittämiseksi. Samassa yhteydessä puolue laati myös konsernitasoisen välitilinpäätöksen 30.6.2010 tilanteesta. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä puolueella oli vierasta pääomaa 1.634 milj.€ ja yhtiöillä yhteensä konsernin ulkopuolista vierasta pääomaa 172t€.

Vuosi 2011 Puolueelle vuosi 2011 oli monella tapaa taloudellisesti haasteellinen. Kevään eduskuntavaaleissa koettu tappio ja 16 eduskuntapaikan menettäminen tarkoittivat puolueelle 1,9 miljoonan euron leikkausta puolue- ja viestintätukeen. Puolue- ja viestintätuen osuus puolueen budjetista on lähes 90 %, joten tukien merkittävä lasku pakotti puolueen suureen saneeraukseen niin henkilöstön kuin kulurakenteenkin osalta. Puolueen tilikausi oli 170t€ alijäämäinen, konsernitasolla alijäämä oli 49t€. Tilikauden tulosta rasitti varovaisuuden periaatteella tehty alaskirjaus Apollo Group Oy:n lainaveloista puolueelle, yhteensä 163 t€. Eduskuntavaalien jälkeen tehdyssä tarkistetussa budjetissa tavoiteltiin vielä lähes

56 sadantuhannen euron ylijäämää. Tilikauden varsinainen toiminta jäi jopa alle budjetoidun mutta varainhankinta ei onnistunut aivan niin hyvin kuin oli budjetoitu. Loppuvuonna valmistauduttiin jo vuoden 2012 tammikuussa käytäviin presidentinvaaleihin ja vaalien hittituotteeksi muodostunut Paavo & Vuokko muki paikkasi puolueen varainhankintaa merkittävästi. Tilikauden nettohenkilöstökulut olivat yhteensä noin 880t€, mikä oli lähes edellisvuoden tasoa ja alitti budjetoidut kulut noin sadallatuhannella eurolla. Palkat, palkkiot ja vuosilomakorvaukset vähenivät vuoden 2010 tasosta noin 50t€. Keskustan puoluetoimiston palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 12 vakituista työntekijää. Kolme henkilöä oli virkavapaalla osan vuotta ja yksi henkilö opintovapaalla koko vuoden. Tämän lisäksi määräaikaisessa työsuhteessa oli tilikauden aikana neljä työntekijää. Kaikki määräaikaiset työsuhteet päättyivät eduskuntavaalien jälkeen eikä työsuhteita jatkettu. Puoluetoimiston, ml. puolueen omistamat yhtiöt, palveluksessa oli vuoden päättyessä 12 henkilöä kun vuoden alussa heitä oli 25.

ylitti edellisvuoden tuoton yli 100t€. Rahoituksen osalta tilikausi oli haastava ja maksuvalmius oli hetkittäin heikko. Eduskuntavaalien kulujen kattamiseen jouduttiin ottamaan 300t€ laina ja shekkitilin limiittiä pidettiin 750t€. Limiitistä oli tilikauden lopussa käytössä noin 537t€. Pitkäaikaisen pankkilainan viimeisiä lyhennyseriä jouduttiin siirtämään vaikkakin loppuvuoden hyvä kehitys saneeraustoimien alkaessa purra ja varainhankinnan kehittyessä lyhennykset olisi ollut mahdollista tehdä. Pitkäaikaista lainaa oli tilikauden lopussa jäljellä noin 409t€ ja lyhytaikaista lainaa mukaan lukien tililimiitti 737t€. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä puolueella oli vierasta pääomaa 1.681 milj.€ ja yhtiöillä yhteensä konsernin ulkopuolista vierasta pääomaa 35t€.

Selvitys puolueen omistamista yhtiöistä

Puoluetuen kokonaismäärä viestintätuki mukaan luettuna oli 7,26 milj.€. Siitä puolueen käyttöön jäi noin 2,36 milj.€. Loppuosa eli noin 4.9 milj.€ jaettiin budjetin mukaisina avustuksina Keskustan piirijärjestöille (1,1 milj.€), sisarjärjestöille (0,5 milj.€), keskustalaisille lehdille (Karjalan maa 17.4.asti ja Suomenmaa) yhteensä 2,75 milj.€ sekä Apollon Verkkopalvelut Oy:lle 0,49 milj.€. Lisäksi muita toimintaavustuksia jaettiin 0,06 milj.€.

Suomen Keskusta r.p. omistaa täysin Apollo Group Oy:n jonka tilikauden 2010 tulos oli 244t€ alijäämäinen ja tilikauden 2011 tulos on 49t€ alijäämäinen. Apollo Group Oy:n oma pääoma on menetetty ja se oli tilikauden 2011 lopussa -282t€. Apollon Verkkopalvelut Oy:stä Suomen Keskusta r.p. omistaa 90 %. Apollon Verkkopalvelut Oy:n tilikauden 2010 tulos 72t€ alijäämäinen ja tilikaudella 2011 tulos on 7t€ ylijäämäinen. Apollon Verkkopalvelut Oy:n oma pääoma oli tilikauden 2011 lopussa 21t€.

Varainhankinnan osalta vuotta voi hyvällä syyllä kutsua pienten purojen vuodeksi, mm. jäsenkirjeen tuotto oli 130t€ josta piireille jaettiin 50 %. Loppuvuoden myyntihitiksi muodostui presidentinvaalikampanjaan lanseerattu Paavo & Vuokko-muki. Varainhankinnan nettotuotto oli noin 611t€, mikä jäi budjetista 200t€ mutta

Vuoden 2011 aikana niin Apollon Verkkopalvelut Oy kuin Apollo Group Oy:kin joutuivat puolueen ohella saneeraamaan ankarasti toimintaansa. Apollo Group Oy:n palveluksessa oli vuonna 2010 viisi toimihenkilöä ja Apollon Verkkopalvelut Oy:llä 11. Vuoden 2011 lopussa Apollo Groupilla ei ollut lainkaan palkattua työvoimaa ja

57 Apollon Verkkopalvelut Oy:n palveluksessa oli kaksi toimihenkilöä.

Apollo Group Oy Apollo Group Oy tarjoaa keskitettyjä puoluetoiminnan rekisterin ja taloushallinnon palveluita puoluetoimistolle, Keskustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesaisille. Yhtenäinen sähköinen taloushallinnon järjestelmä on nyt käytössä jokaisessa piirissä. Samaa järjestelmää käyttävät myös puolueen sisarjärjestöjen liittotoimistot. Taloushallinnon järjestelmä on kiinteässä yhteydessä puoluetoiminnanrekisteriin jäsenlaskutuksen osalta. Sekä taloushallinnon, että puoluetoiminnanrekisterin ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti.

Apollon Verkkopalvelut Oy Apollon Verkkopalvelut Oy vastasi kauden aikana Verkkolehti Apilan julkaisemisesta, jonka toiminnot myytiin Kustannus Oy Suomenmaalle vuoden 2010 lopussa, sekä Keskustan tietohallinnon ja verkkoympäristön kehittämisestä. Suomen Keskusta r.p. omistaa yhtiöstä 90 % ja loput 10 % jakautuu Keskustan piiri- ja sisarjärjestöille. Yhtiöllä on kaikkiaan 26 osakkeenomistajaa. Apollon Verkkopalvelut Oy:llä on vireillä valitus Helsingin hallinto-oikeudessa. Valitus koskee Uudenmaan yritysverotoimiston antamaa päätöstä, joka koskee keskeiseltä osalta verkkolehti Apilan toiminnan tukemiseen myönnetyn viestintätuen arvonlisäverokäsittelyä vuosina 2007–2009 sekä erillisenä päätöksenä vuotta 2010. Päätöksellä Apollon Verkkopalvelut Oy määrättiin maksamaan viivästysseuraamuksineen noin 0,5 milj.€ tilittämätöntä arvonlisäveroa. Yhtiö katsoo, että päätös

on virheellinen. Hallinto-oikeuden odotetaan antavan ratkaisunsa asiassa vuoden 2012 aikana. Viestintätukea saavien yhtiöiden verokohtelu nousi esille hallitusneuvotteluissa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin seuraava kannanotto: Odotetaan verohallinnon uutta yleisohjetta ja oikeuskäytännön muotoutumista. Mahdolliset veroseuraamukset käsitellään tarvittaessa teknisenä tasomuutoksina menokehyksiin.

Esitys jäsenyhdistyksiltä perittävistä jäsenmaksuista Puolueen sääntöjen 5§ mukaan puolueen jäsenyhdistykset suorittavat puolueelle jäsenyhdistysten tai niihin kuuluvien yhdistysten varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan jäsenmaksua, josta päättää varsinainen puoluekokous. Jäsenmaksut peritään piirijärjestöjen kautta ml. Keskustanaisten, -nuorten ja – opiskelijoiden osastot. Keskustan Lehtimiehet suorittaa jäsenmaksunsa suoraan puolueelle. Vuoden 2012 loppuun asti jäsenmaksun suuruus on 0,17 €/jäsen (puoluekokouksen päätös 13.6.2010). Tästä poiketen puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä päättää koota puolueen jäsenyhdistyksiltä ylimääräisiä jäsenmaksuja.

Esitys jäsenmaksuksi puoluekokouskaudelle 2013–2014 Puoluehallitus esittää että jäsenmaksun suuruus vuosina 2013–2014 on 0,17 euroa/jäsen ja se peritään piirijärjestöjen kautta ml. Keskustanaisten, -nuorten ja – opiskelijoiden osastot. Keskustan Lehtimiehet suorittaa jäsenmaksunsa suoraan puolueelle.

Jäsenistö 2012

JÄSENISTÖ 1.1.2012 Piirijärjestö PY KN NUORET KOL Yhteensä Helsinki 774 73 102 62 1011 Uusimaa 5673 457 301 28 6459 Varsinais-Suomi 7655 428 645 20 8748 Satakunta 5137 777 569 0 6483 Etelä-Häme 2443 64 46 0 2553 Päijät-Häme 1537 231 45 0 1813 Pirkanmaa 3304 513 91 18 3926 Kymenlaakso 4299 176 97 0 4572 Karjala 3488 124 56 5 3673 Etelä-Savo 6564 170 237 0 6971 Itä-Savo 3909 53 220 0 4182 Pohjois-Karjala 5404 199 136 28 5767 Pohjois-Savo 11280 296 2240 10 13826 Keski-Suomi 11150 972 288 28 12438 Etelä-Pohjanmaa 11384 146 2755 9 14294 Keski-Pohjanmaa 7365 108 998 0 8471 Pohjois-Pohjanmaa 31427 2206 2343 40 36016 Kainuu 2417 203 137 5 2762 Lappi 4914 231 142 36 5323 Peräpohjola 4070 34 0 0 4104 Ruotsinkielinen 1200 0 0 0 1200 Lehtimiehet 409 0 0 0 409 Yhteensä 135803 7461 *)11448 289 155001 Jos jäsen on useammassa yhdistyksessä jäsen, niin hänet on kirjattu lukuihin vain kerran. Paikallisyhdistyksissä on myös Keskustanaisten jäseniä, jolloin Keskustanaisten todellinen jäsenmäärä on suurempi (jäsenet kirjattu vain PY:n lukuun). PY= paikallisyhdistysten jäsenet KN= Keskustanaisten yhdistysten jäsenet Nuoret= Keskustanuorten jäsenet KOL= Keskustan Opiskelijaliiton jäsenet *) Sisältää noin tuhat jäsentä, joiden syntymäaika avoin johtuen rekisteriuudistuksesta.

Yhdess채.

Keskustan toiminta puoluekokouskaudella 2010 - 2012 Lahteen kokoontui kesäkuussa 2010 lähes 2500 virallista edustajaa ja yli 2000 epävirallista ja tiedotusvälineiden edustajaa seuraamaan jännittävää puoluekokousta, kun puoluetta vuodesta 2003 johtanut puheenjohtaja Matti Vanhanen oli aiemmin ilmoittanut luopuvansa tehtävästä. Puheenjohtajaksi olivat ehdolla Timo Kaunisto, Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen. Ensimmäisellä kierroksella äänet jakautuivat seuraavasti: Kiviniemi 1109, Pekkarinen 771, Väyrynen 287 ja Kaunisto 234 ääntä. Toisella kierroksella Kiviniemi voitti Pekkarisen äänin 1357 - 1035. Varapuheenjohtajiksi puoluekokous valitsi Tuomo Puumalan 1510 äänellä, Timo Kauniston 1415 äänellä ja Annika Saarikon 1277 äänellä. Muut vaalissa ehdolla olleet saivat ääniä seuraavasti: Antti Rantakangas 1261, Elsi Katainen 1124, Andi Mwegerano 357 ja Hannu Hoskonen 145. Puoluesihteeriksi puoluekokous valitsi Timo Laanisen 1 675 äänellä. Edellinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sai 579 ääntä ja Simo Sorsa 57 ääntä. Puheenjohtajan vaihtuminen merkitsi myös pääministerin vaihtumista. Puheenjohtaja Mari Kiviniemi muodosti hallituksensa ja ryhtyi hoitamaan pääministerin tehtävää. Hallituksen kokoonpano ja ohjelma säilyivät Vanhasen kakkoshallituksen mukaisina. Mari Kiviniemen tilalle hallinto- ja kuntaministeriksi valittiin kansanedustaja Tapani Tölli.

Vahva valmistautuminen eduskuntavaaleihin Lähes kokonaan uudistunut puoluejohto kävi rivakasti työhön ja aloitti valmistautumisen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Tavoitteeksi asetettiin voitolliset vaalit ja kolmas perättäinen kausi pääministeripuolueena. Puoluekokouksen hyväksymä Keskustan tavoiteohjelma 2010-luvulle oli eduskuntavaaliohjelman valmistelun perusta. Ohjelman painopisteitä olivat työ, turva ja vihreys. Keskustan linjana oli rakentaa Suomelle kahden vaalikauden mittainen työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelma yhden kauden leikkauspolitiikan sijaan. Puoluehallitus vahvisti erityisesti politiikan valmistelua puoluetoimistossa. Eduskuntavaaliohjelman valmistelu alkoi kymmenen työryhmän voimin. Keskusta asetti vuoden 2011 eduskuntavaaleihin yhteensä 233 ehdokasta. Keskustan ehdokkaista naisia oli 41 % ja miehiä 59 %. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli 43. Vaaliliittoja solmittiin kahdessa vaalipiirissä: Varsinais-Suomessa RKP:n ja Satakunnassa kristillisdemokraattien kanssa. Ehdokkaiden ja järjestöväen vaalivalmennukseen panostettiin niin valtakunnallisesti kuin piirien voimin. Vaaleihin menimme teemalla ”Asiaa”, jolla haluttiin korostaa puolueen osaamista, saavutuksia kahdeksan pääministerivuoden aikana sekä valmiutta jatkaa vastuullista ja turvalista uudistuspolitiikkaa huolella valmistellun vaaliohjelman pohjalta.

61 Historiallinen vaalitappio Vahvat sisällölliset painotukset ja vaalityö eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. Emme tavoittaneet vaalien pohjavirtaa, jota leimasi voimakas moraalinen reaktio vääräksi koettuun politiikkaan ja halu rangaista ryvettyneitä poliitikkoja. Hallituspuolueista erityisesti Keskusta kantoi Euroopan talouskriisin aiheuttamien välttämättömien päätösten seuraukset. Emme myöskään osanneet viestiä kansalaisille niistä monista saavutuksista, joita kahdeksan vuoden aikana olimme saaneet aikaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Kun vielä vaalirahakeskustelu nousi vaalien alla kerta kerran jälkeen nimenomaan Keskustan helmasynniksi, olivat vaalitappion eväät käsillä. Keskustan kannatus romahti 15,8 prosenttiin. Tulos on itsenäisyyden ajan heikoin. Tappiota edellisistä vaaleista tuli 7,3 prosenttiyksikköä. Menetimme 16 kansanedustajaa. Puolueen eduskuntaryhmä putosi kahden vaalikauden ykköspaikalta eduskunnan neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi ja pienimmäksi oppositiopuolueeksi. Eduskunnan voimasuhteissa tapahtui suurin muutos sitten vuoden 1945. Perussuomalaiset saivat 34 uutta kansanedustajaa ja nousivat eduskunnan kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. RKP:ta lukuun ottamatta kaikki muut puolueet olivat vaalien häviäjiä. Hallitusneuvotteluista tuli pitkä ja monia kiemuroita sisältänyt näytelmä. Hallituspohjaa tunnusteltiin erilaisten yhdistelmien pohjalta. Puolueille tehtiin kynnyskysymyksiä, jotka monilta osin unohdettiin saman tien hallitusovien auettua. Myös Keskustaa kosittiin mukaan, mutta jo vaali-iltana tehty peruslinjauksemme jäädä oppositioon kuitenkin piti. Suurin yllätys oli vaalien suur-

voittajan, Perussuomalaisten jääminen opposition penkille.

Presidentinvaalien ja terävän oppositiopolitiikan myötä nousuun Eduskuntavaalien jälkeen aloitettiin valmistautuminen vuoden 2012 presidentinvaaleihin. Puolueessa toivottiin esivaalia toiminnan saamiseksi uudelleen käyntiin raskaan vaalitappion jälkeen. Puoluevaltuuston hyväksymän ohjesäännön mukaan ehdokkaiden tuli ilmoittautua syyskuun 9. päivään mennessä. Puoluehallitus totesi tuolloin, että määräaikaan mennessä vain valtiotieteen tohtori, kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen oli antanut määräaikaan mennessä suostumuksensa. Siitä käynnistyi yhtenäinen vaalityö Väyrysen puolesta. Puoluekokous nimesi Väyrysen virallisesti Keskustan presidenttiehdokkaaksi 29. lokakuuta. Väyrysen vaalityö perustui ahkeraan kampanjointiin ja kenttätyöhön. Hän tapasi äänestäjiä vähintään kerran lähes jokaisessa suomenkielisessä kunnassa. Kampanjan ydin kiteytyi tunnuksessa ”Koko Suomen presidentti, koko kansan Paavo”. Väyrysen ahkeran kampanjoinnin myötä hänen kannatuksensa alkoi syksyn mittaan nousta. Vuodenvaihteeseen tultaessa hän oli tavoittelemassa vaalien toisen kierroksen paikkaa. Vaalien ensimmäisellä kierroksella tammikuussa 2012 Väyrynen sai 17,5 prosentin kannatuksen ja jäi niukasti kolmanneksi vihreiden Pekka Haaviston jälkeen. Kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö voitti Haaviston ylivoimaisesti vaalien toisella kierroksella ja tuli näin valituksi tasavallan presidentiksi. Myös puolueen kannatus kääntyi nou-

62 suun loppuvuodesta kesän ja alkusyksyn jälkeen. Alimmillaan puolueen kannatus oli ollut alle 13 prosentissa. Presidentinvaalikampanjan ohella kannatuksen nousuun vaikutti olennaisesti määrätietoinen oppositiopolitiikka. Huolella valmisteltu vaaliohjelma ja eduskuntaryhmän aktiivisuus antoivat työlle hyvän pohjan. Kevätkaudella puolue on ollut mielipidemittauksissa toisella tai kolmannella sijalla. Tämä antaa hyvät lähtökohdat kohti syksyn 2012 kuntavaaleja. Niissä mitataan hallituksen esittämän keskittävän politiikan ja Keskustan ajaman koko Suomea ja kaikkia suomalaisia tukevan kasvupolitiikan suosio.

selyjen avulla. Jäsenistöltä kysyttiin mm. kantaa osallistumisesta kokoomusjohtoiseen hallitukseen sekä kunnallisvaaliohjelman tärkeimpiä painotuksia. Vuoden 2010 puoluekokouksessa hyväksytty sääntöuudistus mahdollisti neuvoaantavan jäsenäänestyksen käyttämisen puolueen puheenjohtajan valinnassa. Sitä testataan ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Puoluekokouskaudella sääntöihin ryhdyttiin valmistelemaan käytännön toiminnan ja tiukan talouden kannalta keskeisiä muutoksia. Puoluevaltuuston vuosikokous huhtikuussa 2012 palautti uudistuksen vielä uudelleen valmisteltavaksi.

Työkirja tarjosi uusia toimintatapoja

Talous tiukoilla

Vaalirahakeskustelussa kärsineen puolueen mainetta ruvettiin kohentamaan teettämällä talouden osalta kokonaisselvitys. Samalla alettiin valmistella uudistuksia puoluekonsernin rakenteeseen. Vuoden 2010 aikana saatiin päätökseen useita politiikan valmistelun, viestinnän ja järjestötoiminnan uudistuksia.

Vaalitappio vaikutti dramaattisesti myös puolueen talouteen: puoluetuki supistui lähes kolmanneksella. Viestintätuen leikkaus oli vielä suurempi. Puolueen taloutta jouduttiin saneeraamaan kovalla kädellä. Kaikki määräaikaiset työsuhteet päätettiin. Lisäksi jouduttiin irtisanomisiin ja lomautuksiin. Myös piirijärjestöt joutuivat sopeuttaman talouttaan.

Eduskuntavaalitappion jälkeen puoluejohdon vetämänä valmisteltiin Keskustan työkirja, joka sisälsi vaalituloksen analyysin lisäksi uusia painopisteitä Keskustan politiikan valmistelun prosesseihin ja toimintatapoihin. Työkirjassa määriteltiin myös Keskustan tärkeimmät kohderyhmät ja teemat. Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia puolueen politiikan valmisteluun lisättiin esimerkiksi erilaisten ky-

RAKENTAVIA LINJAUKSIA HYVIÄ PUOLUEKOKOUSPÄÄTÖKSIÄ, SILLÄ TULEVAISUUDEN HINTANA ON NYKYHETKI.

WWWJYTYLIITTOFI Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto–

Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty

63 Menojen supistamisen ohella panostettiin voimakkaasti varainhankintaan. Uusi tiukentunut vaalirahalainsäädäntö pakotti osaltaan lisäämään omaa varainhankintaa. Pienten purojen taktiikka alkoi tuottaa tulosta. Puoluekokouskaudella järjestettiin kahdet arpajaiset. Myös jäsenkirje, haastekampanja, risteilyt ja muut varainhankinnan muodot saivat jäsenistön osallistumaan puolueen talouden tasapainottamiseen. Erityisen suosituksi nousi presidentinvaalien hittituotteeksi noussut Paavo ja Vuokko –muki. Yli 14 000 mukin myyntituloilla pystyttiin osaltaan rahoittamaan mittava presidentinvaalikampanja.

Puolueen viestinnässä painopistettä siirrettiin entistä enemmän digitaaliselle puolelle. Keväällä 2010 uudistettujen kotisivujen kehittämistä jatkettiin. Yhtenäinen puoluetoiminnan rekisteri tarjosi osaltaan mahdollisuudet sähköiseen viestintään, vaikka sähköpostiosoitteiden kokoamisessa ja ajan tasalla pitämisessä on edelleen haasteita. Verkkolehti Apila yhdistettiin Suomenmaan verkkolehteen vuoden 2011 alussa. Tämä toi osaltaan synergiaetuja ja kustannussäästöjä.

Tiukan menokurin ja onnistuneen varainhankinnan myötä puolueen toimitiloihin otetut velat saatiin maksettua keväällä 2012. Vaikka lainaa on edelleen, kassatilanne on helpottanut. Puolueen tavoitteena on, ettei se ota uutta velkaa toimintaansa.

 Keskusta Visa Alkukarsinta puoluekokouksen kohtaamispaikalla pe 8.6. klo 17.00 – 18.00, loppukilpailu la 9.6. klo 13.30 – 14.30. Uskallatko haastaa mestarit?

Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia.

Periaatteellinen toimintasuunnitelma vuosille 2012 – 2014 Keskustan neljän suora Alkavalla puoluekokouskaudella Keskusta • tekee koko puolueen voimin vuosikymmenen loppuun ulottuvan aatteellis-poliittisen uudistusohjelman Suomelle päätettäväksi vuoden 2014 puoluekokouksessa • tähtää voitollisiin kunta- ja eurovaaleihin vuosina 2012 ja 2014 sekä rakentaa edellytykset vaalivoitolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa • aloittaa Keskusta 2014 –strategiatyön ja uudistaa poliittista ja järjestöllistä toimintaansa painottuen vuoteen 2013, jolloin ei järjestetä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja • jatkaa vakaata taloudenpitoa ja kehittää varainhankintaansa niin, että puolueen talous on kestävällä tavalla ylijäämäinen ja puolue on velaton vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vaihtoehto on Keskusta Hyvinvointinsa pelastamiseksi Suomen on tehtävä oikeita valintoja. Meidän on menestyttävä yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa samalla, kun tasapainotamme julkisen taloutemme ja luomme kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa kasvua. Uudistukset ovat välttämättömiä suomalaisten ikääntymiseen vastaamiseksi sekä yhteiskuntamme hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Keskusta esittää oman vaihtoehtonsa, jolle se hakee kansalaisten tuen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Keskusta on vaihtoehto kokoomusjohtoisen sinipunahallituksen eriarvoistavalle ja keskittävälle politiikalle. Keskustan aatteellis-poliittisen uudistusohjelman lähtökohtia ovat koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen, eriarvoisuuden ja turvattomuuden vähentäminen, yrittäjyyden edistäminen sekä suomalaisen sivistyksen ja osaamisen saaminen palvelemaan yhteistä hyvää. Suomen tulevaisuuden menestys on rakennettava luonnontaloudellisesti kestävällä tavalla. Uudistusohjelman painopisteet määritellään Rovaniemen puoluekokouksessa valitun uuden puoluejohdon johdolla. Ohjelma valmistellaan niin, että kaikki Keskustan jäsenet ja kannattajat voivat vaikuttaa ja osallistua sen tekemiseen.

Voittojen tielle Keskustan tavoitteena on voittaa tulevat kunta- ja eurovaalit sekä saada politiikan suunta muuttumaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Keskusta tarjoaa kaikissa näissä vaaleissa vaihtoehdon sinipunamenolle. Keskusta lähtee vuoden 2012 kuntavaaleihin puolustamaan koko Suomea: • sitä, että ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa itse • että koko maassa on myös tulevaisuu-

65 dessa tasavertaiset mahdollisuudet asua, tehdä töitä, yrittää ja opiskella • että palvelut ovat lähellä • että ihmiset voivat päättää itse omista asioistaan. Vuoden 2014 eurovaaleissa Keskusta on puolue, joka jälleen tinkimättömästi puolustaa Suomen ja suomalaisten etuja. Etsimme yhteisiä ratkaisuja kansainvälisesti, mutta vastustamme liittovaltiokehitystä. Euroopan talouskriisi on poliittisesti ollut eurooppalaisten sinipunapuolueiden kriisi. Keskustan tavoitteena on palauttaa unioni ydintehtäviinsä rakentamaan kasvavaa hyvinvointia, parempaa työllisyyttä, kestävää kasvua, turvallisuutta ja vastuullista kansainvälisyyttä.

Uudistus on välttämätön Viime vuodet ovat osoittaneet, että menestyäkseen Keskustan on uudistuttava rohkeasti. Tätä työtä ei voi enää lykätä. Puolueen toimintaa on myös muokattava muuttuvan maailman oloihin ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Vuonna 2013 Suomessa ei näillä näkymin järjestetä vaaleja. Uudistukset on tarkoituksenmukaista valmistella ja saattaa alulle pääosin tuolloin. Heti puoluekokouskauden alussa aloitetaan Keskusta 2014 –strategiatyö. Keskustalaisen kansanliikkeen kehittäminen tehdään yhdessä ja sille määritetään tärkeimmät tavoitteet. Meidän on uudistettava puoluetta niin, että jokainen jäsen ja kansalainen pystyy halutessaan vaikuttamaan Keskustan politiikkaan ja toimintaan.

Siksi meidän on kehitettävä nykyaikaisia ja osallistavia toimintapoja sekä uskallettava karsia raskasta byrokratiaa kaikilta toiminnan tasoilta. Puolueen on oltava lähellä ja kohdattava vaikeatkin asiat siellä, missä asiat todella ihmisiä koskettavat. Meidän on panostettava erityisesti ahkeraan kenttätyöhön ja penkkivalistukseen, laadukkaaseen koulutukseen ja digitaalisen jalanjälkemme suurentamiseen. Puolueen taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen pienennettyä myös puolueen ylätason keskusorganisaation keventäminen on tarpeen. Samalla puoluekonsernin rakenteita on syytä virtaviivaistaa. Yhteistyössä Keskustan piirien kanssa kartoitetaan mahdollisuudet yhdistää voimavaroja niin, että Keskustalla on vahvat toimintapisteet kaikissa vaalipiireissä. Puolueen sääntöjen uudistamisesta päätetään vuoden 2014 puoluekokouksessa. Samalla selvitetään paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja piirijärjestöjen sääntöjen uudistustarve. Osana sääntöjen uudistamista yhtenäistetään puolueen jäsenäänestyssääntö puoluevaltuuston päätettäväksi vuoden 2013 syyskokouksessa. Sääntöön sisällytetään sekä valtiollisten vaalien ehdokkaita että puolueen puheenjohtajan valintaa koskevat jäsenäänestykset. Jotta Keskusta pystyy tarjoamaan jäsenilleen elämyksellisiä ja kokemuksellisia vaikuttamisen paikkoja, on tietojärjestelmiemme oltava kunnossa ja sisäisen viestintämme tavoittavaa. Puoluekokouskauden aikana viimeisetkin puutteet Keskustan puoluetoiminnan rekisterissä korjataan. Pää-äänenkannattaja Suomenmaata kehitetään edelleen yhteistyössä kustantajan kanssa niin, että se tavoittaa nykyistä paremmin ja kustannustehokkaasti kaikki Keskustan jäsenet. Lisäksi selvitetään mahdollisuu-

66 det toimittaa lehti säännöllisesti kaikille jäsenille, jotka maksavat vuosittaisen jäsenmaksun. Suomenmaan kehittämisessä panostetaan digitaalisuuteen.

Vakaan talouden aika Koska palkattuja tekijöitä on aiempaa vähemmän, kaikkea ei ole mahdollista uudistaa kerralla. Puolue noudattaa hyvää henkilöstöpolitiikka ja huolehtii työntekijöidensä jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Toiminnassamme meidän on edelleen jatkettava työtä puolueen maineen ja luottamuksen vahvistamiseksi. Tässä työssä on päättyvällä puoluekokouskaudella päästy hyvään alkuun. Keskustan johdolla uudistettiin vaali- ja puoluerahoitus. Uudistus on toiminut hyvin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Vakaa talous on menestyvän puoluetoiminnan perusta. Keskusta jatkaa tarkkaa taloudenpitoa niin, että puolueen talous

on ylijäämäinen ja puolue on velaton vuoden 2014 loppuun mennessä. Uutta velkaa aatteelliseen toimintaan ei oteta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää onnistumista varainhankinnassa. Keskusta jatkaa pienten purojen tiellä järjestämällä arpajaisia, toteuttamalla haaste- ja vetoomuskampanjoita sekä kehittämällä ennakkoluulottomasti, mutta harkiten ja taloudellisesti kannattavalla tavalla erilaisia myynti- ja kampanjatuotteita. Myös tapahtumien järjestelyissä otetaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon varainkeruun näkökulma. Yrityksille ja yhteisöille tarjotaan tarkoituksenmukaisia osallistumisen muotoja. Vakaa talous on toiminnan perusehto kaikilla tasoilla. Puolue tukee edelleen piirien jäsen- ja kannatusmaksukeräysten järjestämistä. Kannustamme myös perusosastoja ja kunnallisjärjestöjä huolehtimaan jäsenmaksujen säännöllisestä keräämisestä.

Maailman suurin monitoimilaitteiden valmistaja nyt Rovaniemellä uusissa tiloissa. monitoimilaitteet tulostimet faxit skannerit asiakirjanhallinta ylläpito

Avoinna: ma-pe 9:00 - 17:00 Suosiolankatu 2 96100 Rovaniemi

R-Office Oy

www.r-office.fi

Yhdess채.

Keskustan kuntavaaliohjelma Puoluehallituksen esitys puoluekokoukselle 1. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteiseen käyttöön.......................................... 70 2. Keskusta turvaa palvelut lähellä................................................................................................. 71 3. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yhteinen..................................................................... 72

3.1. Palveluissa on kohdattava ihminen ..................................................................................... 72

3.2. Painopiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen............................................................ 73

3.3. Kuntien on tuettava perheiden kasvatustyötä..................................................................... 74

3.4. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara .................................................................................... 75

4. Sivistys on elämän mittainen projekti......................................................................................... 76

4.1. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet takaavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan ........ 76

4.2. Kulttuuri, - liikunta- ja nuorisopalvelut ovat tärkeä osa elämänmittaista sivistystä....... 78

5. Turvallinen kunta on monen asian summa................................................................................. 79 6. Kuntalaisten toiveista lähtevää asumista .................................................................................. 80 7. Kuntien on luotava edellytykset arkipäivän ympäristöteoille................................................... 82 8. Arjen sujuvuus vaatii toimivaa ja turvallista liikennettä.......................................................... 83 9. Sähköiset palvelut asiakas- ja työntekijälähtöisiksi .................................................................. 84 10. Viisas kunta panostaa työhyvinvointiin ..................................................................................... 85 11. Kunnat tasa-arvon edelläkävijöiksi............................................................................................. 87 12. Tavoitteena suvaitsevaiset, rasismista vapaat kunnat .............................................................. 88 13. Hajautuksesta kilpailutekijä........................................................................................................ 89

13.1. Valtiolla on tärkeä aluekehitysvastuu ............................................................................... 89

13.2. Teknologiasta hajautuksen tukipilari ................................................................................ 89

13.3. Omat luonnonvarat ja energia vahvuudeksi ..................................................................... 90

14. Yrittäjyys luo elinvoimaa ja edellytykset hyvinvointipalveluille .............................................. 90

14.1. Kunnalla on vastuunsa yrittäjyyden edellytyksistä.......................................................... 90

14.2 Yrittäjyyttä on hyödynnettävä palvelutuotannossa............................................................ 91

15. Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi........................................................................... 91

15.1.Uudistamisen perustana keskustalainen arvopohja ja kuntakäsitys............................... 92

15.2. Keskustan vaihtoehto lähtee lähipalvelujen ja -vaikuttamisen turvaamisesta............... 92

15.3. Toimiva rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä takaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut......94

15.4. Keskustan linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen...... 95

15.5. Maakuntien roolia on vahvistettava................................................................................... 97

69 Keskusta. Lähellä. Keskustalle kunta on ihmisten yhteisö. Ihmisen kokoisessa kunnassa asukkailla on mahdollisuus rakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itselleen ja läheisilleen. Kunnan ja yhteiskunnan arvo mitataan siinä, kuinka se onnistuu huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista jäsenistään. Niistä, jotka eivät itse pysty puolustamaan oikeuksiaan. Keskustalainen ajattelu lähtee siitä, että kuntalaisella pitää olla mahdollisuus tehdä elämäntilanteensa mukaisia, aitoja valintoja niin asumisessa, lasten hoidossa kuin muissa tärkeissä arjen asioissa. Hyvä kuntapolitiikka tukee näitä valinnan mahdollisuuksia. Vastuu kunnallisten palvelujen järjestämisestä on kunnalla. Palvelut voidaan tuottaa kunnan omana tuotantona tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tuottajina voidaan käyttää myös yrityksiä, järjestöjä, yhdistyksiä ja naapurikuntia. Keskustalle on tärkeintä, että kuntalaiset saavat palvelut tasa-arvoisesti, riittävän läheltä ja laadukkaina. Kunta on keskustalaisille enemmän kuin rajoja, rakenteita ja palvelujen järjestämistä. Kunta on keskustalaisille alueellisen kehityksen moottori ja elinvoiman lähde. Kunta voi turvata alueensa elinvoimaa esimerkiksi edistämällä lähiruoan ja muiden lähellä tuotettujen palvelujen ja tavaroiden hankintaa. Kunta ja kotiseutu ovat ihmisille paikkoja, joihin he voivat samaistua ja kiinnittyä kiihtyvän kehityksen maailmassa. Keskusta haluaa myös hyödyntää sitä osaamista ja niitä voimavaroja, joita löytyy yksittäisiltä kuntalaisilta, järjestöiltä ja muilta yhteisöiltä. Hyvää kuntaa ei voi olla ilman ihmisten omatoi-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

misuutta ja vastuunkantoa itsestään ja läheisistään. Keskusta on vastuullinen, tulevaisuuteen katsova puolue. Se haluaa kehittää kuntia niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää ja vaikuttaa hyvinvoivissa kunnissa. Edessä olevien vuosikymmenten haasteet, etenkin väestön ikääntyminen ovat tosiasioita, joita kukaan ei halua kiistää. Tulevaisuuden menestyvä kunta ei synny keskittäen ja ylhäältä käskyttäen, mutta ei myöskään kaikkeen nykyiseen takertuen ja kiinni pitäen. Keskusta haluaa vastata tulevaisuuden haasteisiin kuntia uudistamalla. Tämä tapahtuu yhteistyössä kuntien ja kuntalaisten kanssa. Keskusta kysyi syksyllä 2011 kansalaisilta ja jäseniltään, mitkä asiat ovat tärkeimpiä kunnallisvaaleissa. Heidän vastauksiensa pohjalle Keskusta rakentaa kunnallisvaalien kolme kärkiteemaansa: • Keskusta haluaa turvata kuntalaisille lähipalvelut kaikkialla Suomessa niin, että ne ovat saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. Tämän varmistamiseksi puolue haluaa säätää lähipalveluja koskevan lain. • Keskusta puolustaa kunnallista itsehallintoa. Puolue kunnioittaa ihmisten oikeutta päättää itse kotikuntansa asioista. Keskusta ei hyväksy ylhäältä käskytettyjä kuntien pakkoliitoksia. Keskusta haluaa vahvistaa kunnissa asukkaiden ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia lähivaikuttamiseen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla. • Keskusta haluaa turvata vakaan ja terveen kuntatalouden. Vain näin

70 voidaan taata kuntalaisille heidän palvelunsa ja muu hyvinvointinsa. Kuntien on kannettava vastuunsa yrittäjyyden ja työnteon edistämiseksi ja kannustamiseksi. Taloudellisesti vakaa ja kehittyvä kunta luo elinvoimaa laajemminkin alueelleen. Valtion on harjoitettava ennustettavaa ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa etenkin saattamalla kuntien tehtävät ja rahoitus tasapainoon. Valtionosuusjärjestelmän on jatkossakin otettava huomioon kuntien keskinäiset erot olosuhdeja palvelutarvetekijöissä sekä verotuloissa asukasta kohti.

1. Lähivaikuttamisella voimavarat ja osaaminen yhteiseen käyttöön Kunnallisen vaikuttamisen perusta on suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Sen ja muiden luottamushenkilöpohjaisten päätöksentekoelinten vahva asema on kaikissa tilanteissa turvattava. Virallisten päätöksentekoelinten lisäksi kuntien asukkailla ja heidän yhteisöillään on hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Kenellä voisi olla parempia kehittämisajatuksia päivähoidosta kuin aamuisin kiireessä lapsiaan hoitoon kiikuttavilla vanhemmilla tai heidän lapsistaan päivittäin huolehtivilla hoitajilla? Kuuluuko kunnassa työpaikkoja luovan yrittäjän ääni? Kysytäänkö nuorilta, millaisessa kunnassa he tulevaisuudessa haluaisivat asua? Keskusta tahtoo tämän kuntalaisten arkipäivästä kumpuavan kokemuksen ja asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön. Keskustan mielestä kylien ja kaupunginosien asukkailla on tärkeä rooli

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

kunnan lähipalvelujen kehittämisessä ja elinvoimaisuuden edistämisessä sekä muussa kehitystyössä. Kylien ja kaupunginosien toiminta perustuu naapuruuteen, vuorovaikutukseen, asukkaiden keskinäiseen luottamukseen ja yhteiseen tietoon paikallisista erikoisolosuhteista. Varsinkin maaseudulla asuville ihmisille voidaan tuottaa lähipalveluja näihin voimavaroihin perustuen. Paikallisuudesta nousevat yhtiöt, osuuskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt luovat näille ratkaisuille hyvän pohjan. Tämä vaatii paikallisten asukkaiden ja kunnan yhteistyötä niin vakiintuneissa kuin uusissakin muodoissa. Lähivaikuttaminen on parhaimmillaan silloin, kun kuntalainen voi osallistua itselleen tärkeiden asioiden hoitamiseen aina niiden valmistelusta lopulliseen päätöksentekoon ja toteuttamiseen saakka. Jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaidensa lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Keskusta pitää tärkeänä, että • varmistetaan lähivaikuttamisen toteutuminen päätöksenteossa etenkin väkimäärältään suurissa, pinta-alaltaan laajoissa sekä kuntaliitoskunnissa. Tämä voi tapahtua mahdollistamalla kunnallisvaalien yhteydessä valittavat kunnanosavaltuustot. • mahdollistetaan vaihtoehtona kunnanosavaltuustoille valtuuston nimittämät ja kuntien budjeteistaan rahoittamat lähidemokratialautakunnat. Niille voidaan osoittaa kunnan nykyisten tehtävien sisältä toimintoja, muun muassa paikalliskehittäminen ja sopimuspohjaiset lähipalvelut.

71 • lisätään asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia järjestämällä kylä- ja kaupunginosaparlamentteja, avoimia keskustelu- ja palautetilaisuuksia sekä kehittämällä muita asiakaspalautejärjestelmiä ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa keskustelukanavana. • vahvistetaan keskusteluun ja kuntalaisten mielipiteiden kartoitukseen perustuvaa päätöksentekoa esimerkiksi kansalais- ja käyttäjäraatien sekä kyselyjen avulla. • kannustetaan kuntalaisia ja vapaaajan asukkaita perustamaan omaehtoisia vaikuttamisen ja osallistumisen foorumeita, esimerkiksi vapaa-ajanasukastoimikuntia. • kannustetaan kuntia perustamaan säännöllisesti kokoontuvia asiantuntijaelimiä, kuten vanhus-, vammais- tai nuorisoneuvostoja. • vahvistetaan kuntalaisten ja erityisesti nuorten kiinnostusta yhteisiin asioihin madaltamalla kynnystä päättäjien ja kuntalaisten kohtaamisiin arkipäivän tilanteissa. • panostetaan avoimeen ja ymmärrettävään viestintään. Avataan kuntien julkiset asiakirjat verkkoon niin, että ne ovat helposti saatavilla avoimen datan periaatteita noudattaen. • kuullaan entistä vahvemmin kansalaisjärjestöjä ja otetaan ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. • otetaan huomioon kuntien uudistus- ja kehitystyössä lautakuntien merkitys asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Lautakunnat sitouttavat laajan joukon kuntalaisia yhteiseen päätöksentekoon.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• poistetaan esteitä kunnalliseen vaikuttamiseen osallistumiselta esimerkiksi maksamalla opiskelu- tai työpaikkakunnalta luottamustehtäviin matkustaville matkakorvausta ja järjestämällä perheellisille päättäjille lastenhoitopalveluja kokousten ajaksi. • lasketaan äänestysikäraja kunnallisvaaleissa 16 vuoteen.

2. Keskusta turvaa palvelut lähellä Keskustan kuntapolitiikan tärkein tavoite on lähipalvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa kansalaisten postinumerosta riippumatta. Lähipalvelujen pitää tukea kuntalaisten arjen sujuvuutta ja niiden on oltava saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. Kuntien ja valtion tarjoamat lähipalvelut tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutettavuustavoitteet, joiden puitteissa palvelut on niitä tarvitsevalle järjestettävä. Palveluille asetetaan selkeät laatutavoitteet, mutta palveluiden toteuttamistapojen pitää olla joustavia – jokaiselle kunnalle, alueelle tai valtion viranomaiselle parhaiten sopivia. Tämä on Keskustan palvelusitoumus. Lähipalveluita ovat muun muassa päivähoito, esiopetus ja peruskoulutus, äitiys- ja lastenneuvola, terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto päiväsaikaan, sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan vastaanotto, vanhusten hoivapalvelut, mielenterveyspalvelut, kouluja opiskelijaterveydenhuolto, kirjastopalvelut, nuorisotyö ja tietyt liikuntapalvelut sekä valtion viranomaisten tarjoamat paikallispalvelut.

72 Kaksikielisissä kunnissa lähipalveluja pitää tarjota asukkaille suomeksi ja ruotsiksi. Myös saamelaisten on saatava palvelut omalla äidinkielellään. Kansalaisten palvelujen turvaamiseksi Keskusta haluaa, että • perinteisiä lähipalveluita täydennetään kotiin tuotavilla palveluilla, etäpalveluilla sekä pyörien päällä liikkuvilla palveluilla. Näitä ovat muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kotipalvelu tai erikoislääkärin palvelut videoneuvotteluyhteydellä. • hyödynnetään yksityistä ja ns. kolmatta sektoria palvelujen tuottamisessa. Otetaan myös kylien ja kaupunginosien asukkaiden osaaminen ja voimavarat käyttöön palvelujen kehittämisessä. Kunnilla säilytetään päätösvalta siitä, miten palvelut järjestetään. • lisätään kansalaisten päätösvaltaa käyttämiinsä palveluihin. Parannetaan palvelusetelijärjestelmää kehittämällä kuntalaisen mahdollisuutta valita, millaisia palveluja hän haluaa käyttää. Kunnan on varmistettava, että kaikki setelillä palveluita tarjoavat toimijat tuottavat laadullisesti hyväksyttävät palvelut. • valtion paikallispalvelut, kuten poliisi, Kela ja työvoimapalvelut turvataan jokaisessa kunnassa joko valtion omissa toimipaikoissa, kuntien ja valtion yhteispalvelupisteissä tai etäpalveluna. Yhteispalveluista säädetään lailla, jolla eri toimijat velvoitetaan osallistumaan toimintaan. Kunnille korvataan valtion palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. • kuntia kannustetaan niiden omilla

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

päätöksillä ottamaan käyttöön ns. palvelualoite. Sen avulla kunnalle voisi esittää vaihtoehtoisia, kustannuksiltaan edullisempia tai palvelujen laadun kannalta parempia tapoja palvelujen tuottamiseksi. Kunta käsittelisi aloitteen ja päättäisi mahdollisista jatkotoimista. • etäopetusta hyödyntäen turvataan monipuolinen opetustarjonta myös pienillä paikkakunnilla. • postin jakelu taataan arkipäivisin ja määräajassa kaikkialla Suomessa. • poliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksen palvelujen saavutettavuus varmistetaan. • kunnat edistävät toiminnallaan myös yritysten tuottamien palveluiden, kuten kauppapalveluiden, saamista ja säilymistä lähellä.

3. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on yhteinen 3.1. Palveluissa on kohdattava ihminen Lähtökohtana kaikessa kunnan toiminnassa pitää olla ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisen itsemääräämisoikeuden turvaaminen. Keskusta haluaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kohdataan ennen muuta ihminen; ei asiakas tai potilas. Keskustalaisen kuntapolitiikan yksi perustavoitteista on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä asukkaidensa elämäntilanteiden ja tarpeiden mu-

73 kaisille valinnoille ja ratkaisuille, koskivatpa ne sitten lastenhoitoa, ikääntyvien hoivaa tai muita palveluita. Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat yhteiskuntamme kipeimpiä ongelmia. Liian moni nuori ”katoaa” koulutuksen, työelämän ja muutoinkin yhteiskunnan ulkopuolelle. Monet ikäihmiset viettävät loppuelämänsä vuodet täysin yksin. Näidenkin ongelmien ratkaisemisessa on usein kyse kunnan, kolmannen sektorin, lähiyhteisöjen ja ihmisten yhteisestä tahdosta ja vastuunkannosta. Järjestöillä, kylien ja kaupunginosien yhteisöillä sekä vertaisryhmillä on hyödyntämätöntä osaamista ja voimavaroja. Niillä voidaan tukea apua tarvitsevia heidän arkipäivässään. Kuntien pitää edistää tätä hyvinvointia lisäävää toimintaa, joka vahvistaa myös osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset ovat suuri resurssi myös palvelujen kehittämisessä: uusien, entistä parempien toimintatapojen ja arjen innovaatioiden luojina.

3.2. Painopiste terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä ei voi sysätä yksin julkiselle vallalle. Hyvä kuntapolitiikka ja palvelut tukevat ihmisen omaa vastuunottoa, omatoimisuutta ja elämänhallintaa. Ihmisiä on kannustettava edistämään omaa ja läheistensä terveyttä ja hyvinvointia. Tämä vaatii kunnan eri toimialojen entistä tiiviimpää yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspolitiikkamme perustuu pitkälti sairauksien hoitamisen ja muiden ihmisten arkipäivässä syntyvien ongelmien ratkaisemiseen. Niihin liittyvät palvelut ja tehtävät ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ne tulee hoitaa hyvin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

Ennaltaehkäisevä toiminta, terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen jäävät kunnissa usein liian vähälle huomiolle. Niihin satsaaminen kuitenkin säästää ison kasan yhteisiä eurojamme ja on inhimillisestikin paras vaihtoehto. Tehokas ennaltaehkäisy ja muu terveyden edistäminen kaventavat myös eri väestöryhmien terveyseroja, jotka ovat yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista ongelmista. Terveyttä ei edistetä vain neuvoloissa ja terveysasemilla. Pyöräteiden rakentaminen, omaehtoiseen liikuntaan innostavat koulujen pihat tai mieltä piristävät harrastus- ja kulttuurihetket ikäihmisille voivat olla suuria terveystekoja. Kunnan järjestämissä ruokailuissa pitää ottaa huomioon ruoan terveellisyys ja monipuolisuus entistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota nopeaan diagnostiikkaan ja palveluiden vaikuttavuuteen hinnan ja laatuvaatimusten ohella. Käytännön esimerkit osoittavat, että hoito- ja hoivaympäristöjen kodinomaisuudella, potilaslähtöisyydellä ja hoitoasenteiden muutoksella on joissakin laitoksissa voitu saada suurin osa vuoteessa hoidettavista vanhuksista makuulta jaloilleen omatoimisiksi potilaiksi. Nämä niin sanotut parhaat palvelukäytännöt on saatava leviämään kaikkiin kuntiin. Terveyden edistämiseksi sekä hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi Keskusta haluaa, että • lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten riittävyyden edistämiseksi he voisivat keskittyä työssään koulustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin, etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varsinaiseen hoitotyöhön. Tämä vaatii kunnissa parempaa johtamis-

74 ta sekä tehokkaampaa työn organisointia ja uusia toimintatapoja. • huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksen määrästä, laadusta ja saatavuudesta. • laitospalveluita käyttäneiden potilaiden selviytymistä arjessa vahvistetaan kotiuttamispalveluilla, jotka tukevat siirtymistä erikoissairaanhoidosta avopalvelujen piiriin, kuntoutukseen tai kotihoitoon. Kiinnitetään erityistä huomiota aktivoivaan ja systemaattiseen kuntouttamiseen. • mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua parannetaan ennaltaehkäisevillä palveluilla sekä edistämällä tasa-arvoista hoitoon pääsyä kaikkialla maassa. • matalan kynnyksen palveluja päihde- ja mielenterveyshuollossa lisätään erityisesti nuorille ja päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille. • taataan vammaisille yhdessä valtion toimenpiteiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet peruspalveluihin, asumiseen ja työn tekemiseen. Huolehditaan asuinympäristön ja palveluiden esteettömyydestä sekä oikeudesta lain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. • omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tasavertaisuuden parantamiseksi omaishoidon tuki siirretään kunnilta Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi. Tavoitteena pitää lisäksi olla omaishoidontuen verottomuus saajalleen. • perhehoidon osuutta lisätään niin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, nuorten, kehitysvammaisten,

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

mielenterveyskuntoutujien kuin ikäihmistenkin hoivassa. • otetaan huomioon terveysnäkökohdat maankäytössä, kaavoituksessa ja julkisessa rakentamisessa. Panostetaan etenkin sisäilmaongelmien ehkäisyyn. • valtion on osallistuttava sosiaali- ja terveystoimen perustamishankkeiden rahoitukseen erityisesti alhaisen tulotason ja korkean työttömyyden kunnissa.

3.3. Kuntien on tuettava perheiden kasvatustyötä Keskustan mielestä päävastuu lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. Lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan pitää tukea vanhempia ja luoda heidän kasvatustyölleen vakaat ja ennustettavat puitteet. Keskusta haluaa huomioida kunnan päätöksenteossa ja toiminnassa erilaiset perheet ja niiden elämäntilanteet. Enemmistö suomalaisista perheistä ja lapsista elää tasapainoista elämää. Liian monessa perheessä on kuitenkin henkistä pahoinvointia, toimeentuloongelmia, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksia tai muita ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi ja lievittämiseksi tarvitaan hyvää perhepolitiikkaa myös kunnissa. Perheiden tukemiseksi Keskusta haluaa, että • neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa puututaan entistä varhaisemmin ongelmiin, ohjataan terveyttä edistäviin valintoihin ja tuetaan muutoin vanhempia heidän kasvatustyössään. Etenkin kouluterveydenhuollon riittävät re-

75 surssit ja neuvoloiden tasaveroiset perhevalmennukset on turvattava kaikkialla maassa. • lapsiperheille taataan mahdollisuus saada tarvittaessa kunnallista kotiapua. • kaikilla lapsiperheillä on oltava mahdollisuus ennaltaehkäisevään tukeen ja moniammatilliseen apuun perhekeskuksissa. • luodaan perheille aidot mahdollisuudet valita lapsilleen sopivin hoitomuoto sekä sovittaa yhteen perheja työelämä joustavasti. Kotona tapahtuvan hoidon, yksityisen hoidon ja perhepäivähoidon pitää olla todellisia vaihtoehtoja perheille. Valtion ja kuntien pitää huolehtia, että näiden hoitomuotojen etuudet ovat riittävällä tasolla. • turvataan laadukas päivähoito muun muassa takaamalla henkilöstön riittävyys ja sijaisjärjestelyjen toimivuus. Varmistetaan osa-aikaisen hoidon mahdollisuus sekä joustavat päivähoitopalvelut yksinhuoltajille, opiskelijoille, vuorotyössä käyville ja muille niitä tarvitseville. • vahvistetaan edelleen kuntien ja järjestöjen yhteistyötä aamuja iltapäiväkerhojen, lasten harrastusmahdollisuuksien ja muiden perheiden arkipäivän sujuvuutta helpottavien toimintamuotojen lisäämiseksi. • varmistetaan kunnissa riittävästi resursseja lastensuojelun avohuoltoon sijaishuollossa olevien lasten määrän vähentämiseksi.

3.4. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

Ikääntyneet kuntalaiset ansaitsevat elämäntilanteensa ja kuntonsa mukaista laadukasta hoitoa, hoivaa ja muita palveluita. Heitä ei saa nähdä kuitenkaan pelkästään palvelujen passiivisina käyttäjinä ja vastaanottajina. Suhtautumisessa ikääntymiseen ja vanhuuteen tarvitaan uutta ajattelua. On nostettava selkeästi esille ikäosaamisen merkitys. Sillä ei tarkoiteta vain ammattilaisten ikäosaamista, vaan myös seniorikansalaisten itsensä elämänkokemusta, hiljaista tietoa, tekemisen taitoa, sosiaalista ja yhteiskunnallista osallistumista ja heidän muuta omaa osaamistaan. Ikäosaamisessa painottuu käsitys ikäihmisistä aktiivisina kansalaisina. Ikäihmisten palveluiden turvaamiseksi ja ikäosaamisen tukemiseksi Keskusta haluaa, että • kunnissa varmistetaan ikäihmisille heidän terveytensä ja muun elämäntilanteensa edellyttämät hoito-, hoiva- ja asumispalvelut heidän omilla lähialueillaan. • tuetaan ikääntyneiden mahdollisuutta osallistua oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Vanhustenhuollon palveluita kehitetään ikäihmisiä aktivoiviksi, heidän itsenäisyyttään, omatoimisuuttaan ja omassa kodissa asumista tukeviksi. Panostetaan lisää avo- ja kotihoidon henkilöstöön ja heidän työtapojensa kehittämiseen. • tuetaan vanhustenhuollon yksiköitä liikunnan ja kulttuurin hyödyntämiseksi vanhustyössä. Huolehditaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa ikäihmisten henkistä ja fyysistä omatoimisuutta edistävästä harrastustoiminnasta.

76 • haetaan uusia keinoja ikäihmisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi erityisesti haja-asutusalueilla ja järjestetään ikääntyneille suunnattua opastusta tietotekniikkaan. • edistetään ikäihmisten ja nuorempien ikäluokkien kohtaamista päiväkodeissa, kouluissa ja kunnan muussa toiminnassa eri sukupolvien elämänkokemusten, tietojen ja taitojen välittämiseksi ja vaihtamiseksi.

4. Sivistys on elämän mittainen projekti 4.1. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet takaavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan Sivistys on Keskustalle itseisarvo. Se on jatkuvaa kasvamista, oppimista ja itsensä kehittämistä. Sivistys on henkisen hyvinvoinnin lähde ja lähtökohta oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. Keskusta haluaa taata kaikille tasa-arvoiset koulutuspalvelut ja muut edellytykset itsensä kehittämiseen asuinpaikasta, varallisuudesta tai muista ihmisen taustatekijöistä riippumatta. Ihmisenä kasvamisen perusta luodaan lapsuudessa. Keskusta pitää tärkeänä, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lapsen kehitysvaiheet ja perheiden erilaiset tilanteet huomioon ottavia vaihtoehtoja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuspalvelut tulee tarjota mahdollisimman lähellä kotia niin, että turvallisuutta tuottavat ystävyys- ja muut ihmissuhteet voidaan oppia ajoissa. Lastenhoidon laadun pitää olla sellaista, että hoitomuodosta riip-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

pumatta jokainen vanhempi voi luottaa sen olevan lapselleen hyväksi. Kunnilla tulee olla tarjolla myös osa-aikaista varhaiskasvatuspalvelua. Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kasvatustyössä. Sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa on huolehdittava pätevän, osaavan ja riittävän opetushenkilöstön saatavuudesta. Koulu on monen kunnan ja kylän keskus. Koko maan kattava, laadukas ja erilaiset oppilaat huomioiva perusopetus jokaisessa kunnassa varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksen. Lähikoulut ovat Keskustalle tärkeitä. Työhön, ahkeruuteen ja yrittäjyyteen kannustaminen sekä niiden edellytysten parantaminen ovat Keskustalle tärkeitä tavoitteita kaikilla koulutusasteilla. Suomen on pidettävä jokainen lapsi, nuori, aikuinen ja ikääntynyt kansalainen mukana yhteiskunnan kelkassa. Koulutus on tärkein keino syrjäytymisen estämiseksi. Koulun tulee olla mielekäs paikka myös muita heikommin edistyvälle oppilaalle. Tämän vuoksi elämykselliselle ja onnistumisen kokemuksia tuottavalle oppimiselle on annettava lisää aikaa ja tilaa. Koulutuksen on myös tuettava nykyistä enemmän arkipäivässä tarvittavien elämänhallinnan ja kansalaistaitojen kehittymistä. Oppimisen ongelmiin on puututtava ajoissa ja tehokkaasti, jotta vältytään kalliilta korjaavilta hoidoilta ja toimilta. Jo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piirissä on koottava oppilashuoltoon toimintaryhmät, jotka ohjaavat apua tarvitsevat ajoissa ammattilaisten luo. Varhainen puuttuminen ongelmiin on lasten ja nuorten edun mukainen, inhimillinen ratkaisu, joka

77 säästää myös kuntalaisten yhteisiä veroeuroja. Kaikilla kouluasteilla on varmistettava hyvä ja laadukas oppilashuolto. Kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitus on tarkistettava ja ammattilaisten määrää on lisättävä puutteiden ilmetessä. Opetushenkilöstön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta on huolehdittava. Opettajien lisä- ja täydennyskoulutusvelvoitteet on täytettävä. Sivistys jatkuu läpi elämän. Vapaa sivistystyö, kansalais- ja työväenopistot, kansanopistot, kansansivistysjärjestöt ja kirjastot ovat tärkeä osa elinikäistä oppimista. Niiden voimavarat on turvattava. Kansalaisopistojen ja verkkoopetuksen sekä modernin teknologian luomat mahdollisuudet tulee tuoda jokaisen kuntalaisen lähelle. Tämä edellyttää nopeiden ja kohtuuhintaisten internet -yhteyksien rakentamista myös taajamien ulkopuolelle. Laadukkaan, tasa-arvoisen koulutuksen ja sivistyksen sekä hyvän oppimisympäristön turvaamiseksi Keskusta haluaa että, • varhaiskasvatus sekä esi- ja peruskoulut turvataan lähipalveluina kaikkialla Suomessa, kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa saavutettavina. • päivähoitoryhmien ja koululuokkien ryhmäkoot pidetään kohtuullisina. Lähi-, tuki- ja erityisopetusta sekä kerhotoimintaa kehitetään entisestään. • oppimisen ongelmia ennaltaehkäistään ja niihin puututaan ajoissa. Tehostetaan eri hallinnonalojen, viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä ongelmien hoidossa.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilanne huomioidaan ja riittävä opiskelun tuki varmistetaan kaikilla kouluasteilla esikoulusta lukioon. • vahvistetaan oppilaanohjausta peruskouluissa ja lukioissa. • huolehditaan siitä, ettei yksikään peruskoulunsa päättävä nuori jää ilman opiskelu- tai työharjoittelupaikkaa. Tavoitteena pitää olla kaikille vähintään toisen asteen ammatillinen koulutus. • huolehditaan mahdollisuudesta monipuoliseen kielten opiskeluun ja kansainvälisyyskasvatukseen. • turvataan ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitus ja saavutettavuus koko maassa. • maastamme ei lopeteta lyhytnäköisesti kokonaisia koulutusaloja oppilaitoksiin kohdistuvien säästövaatimusten vuoksi. • vammaisille ja vammautuneille lapsille ja nuorille järjestetään asianmukaiset ja riittävät mahdollisuudet opiskella ja muutoin kehittää itseään. • uussuomalaisia opiskelijoita tuetaan suomen kielen opiskeluun ja suomalaisen kulttuurin omaksumiseen. • kehitetään verkko-opetusta, jolla turvataan opetuksen saatavuus etenkin haja-asutusalueilla. • kehitetään koulupäivän liikunnallisuutta esimerkiksi liikuntavälituntien ja kerhotoiminnan avulla, sisällyttämällä liikuntaa muihin aineisiin, edistämällä koulumatkaliikuntaa sekä kehittämällä koulujen pihoja lähiliikuntapaikoiksi.

78 • koulukiusaamiseen puututaan välittömästi. Koulun on oltava hyvä ja turvallinen paikka siellä opiskeleville, opettaville ja muuta työtä tekeville. • oppilaiden ja opiskelijoiden vertaistukitoimintaa vahvistetaan peruskoulussa ja toisella asteella. • varmistetaan kouluteiden ja –kuljetusten turvallisuus. Parannetaan koulukyytejä myös toisen asteen oppilaitoksiin. • oppilas- ja kouluterveydenhuollon saatavuudesta huolehditaan. Tarkistetaan myös toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuus terveydenhuoltoon opiskelupaikkakunnallaan. • pidetään huolta koulurakennusten kunnosta ja terveellisyydestä. Jokaisen kunnan tulee laatia korjaussuunnitelma koulurakennusten ja varhaiskasvatustilojen sisäilmaongelmien poistamiseksi. • valtion on osallistuttava sivistystoimen perustamishankkeiden rahoitukseen erityisesti alhaisen tulotason ja korkean työttömyyden kunnissa. • huolehditaan kouluruoan laadusta ja hyvien ruokailutapojen omaksumisesta kouluruokailun yhteydessä. Suositaan koulujen hankinnoissa lähiruokaa.

4.2. Kulttuuri, - liikunta- ja nuorisopalvelut ovat tärkeä osa elämänmittaista sivistystä Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut tukevat itsensä kehittämistä ja ovat siten oleellinen osa

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

elämänmittaista sivistystä. Niillä on tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä kansalaisaktiivisuuden, yhteisöllisyyden, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden vahvistamisessa. Ikääntyneiden kuntalaisten osalta nämä palvelut edistävät aktiivisen elämän jatkumista työuran päätyttyä. Kulttuurin ja liikunnan harrastusmahdollisuuksista sekä nuorisopalveluista on huolehdittava jokaisessa kunnassa. Erityisesti omaehtoisen kulttuurin, liikunnan ja muiden harrastusten edellytyksiin pitää kiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Kumppanuutta ja yhteistyötä toisten kuntien, kulttuurijärjestöjen ja -yhdistysten, urheiluseurojen sekä muiden järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa on lisättävä palvelujen tuottamisessa. Kuntien on omalta osaltaan tuettava järjestöjä ja seuroja eri tavoin, jotta ne voivat huolehtia hyvin niistä perustehtävistään, mitä varten ne ovat ensisijaisesti perustettu. Keskusta haluaa, että • yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa lisätään lasten harrastusmahdollisuuksia yksinäisten aamuja iltapäivien vähentämiseksi. • kouluja, muita kunnan tiloja ja välineitä tarjotaan entistä enemmän kolmannen sektorin, vanhempien ja muiden toimijoiden käyttöön kulttuuri-, liikunta- ja muun vapaa-ajan toiminnan edistämiseksi. Myös ikäihmisten harrastustoiminnan tarpeet on tilojen käytössä huomioitava. • kiinnitetään huomiota liikunta- ja kulttuurikasvatukseen jo ensimmäisistä koululuokista lähtien.

79 • kunnat huolehtivat lähiliikuntapaikkojen ja kevyen liikenteen väylien riittävyydestä sekä muista mahdollisuuksista omaehtoiseen liikuntaan. • suunnataan aktivoivia ja osallistavia kulttuuripalveluja terveyden edistämiseksi entistä enemmän myös kehitysvammaisille, mielenterveyspotilaille ja laitoksissa hoidettaville. • kunnat pitävät liikunta- ja kulttuuripalvelujen hinnat kohtuullisina eri käyttäjäryhmät huomioiden. Kirjastopalvelut pitää säilyttää maksuttomina. • kunnat suuntaavat nuorisotyön resursseja hallinnosta nuorison keskuudessa tehtävään käytännön toimintaan. Esimerkiksi kauppakeskuksiin voitaisiin pystyttää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palvelu, -neuvonta- ja infopisteitä. Niistä nuoret saisivat apua ja tietoa muun muassa työelämästä, työllistymismahdollisuuksista ja muista heidän elämäänsä tukevista toimista. • etsivä nuorisotyö otetaan toimintamuodoksi jokaisessa kunnassa.

5. Turvallinen kunta on monen asian summa Kuntalaisten hyvinvoinnin yksi keskeisimmistä tekijöistä on turvallisuus. Se on myös kilpailuetu, jonka avulla voidaan houkutella asukkaita ja yritystoimintaa kuntaan. Turvallisuus syntyy monen asian yhteissummasta: turvallisuuden tunnetta luovasta asuin- ja työympäristöstä,

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

palvelujen saavutettavuuden ja riittävyyden varmuudesta sekä toimivista liikennejärjestelyistä. On siis toisaalta kyse aivan jokapäiväisistä perusasioista; toisaalta myös siitä tuleeko ambulanssi, poliisi tai pelastuslaitos paikalle riittävän nopeasti hätätilanteissa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen voivat aiheuttaa jatkuvaa turvattomuutta, joka ei ole kovin näkyvää, mutta jonka inhimilliset ja taloudelliset seuraukset voivat olla suuria. Osa turvallisen elinympäristön varmistamista on myös yhteiskunnan varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin, joita ovat muun muassa viime vuosina riehuneet myrskyt sekä kansalaisten turvallisuuden tunnetta horjuttaneet kouluja kauppakeskusampumiset. Näissä poikkeustilanteissa nopea avun- ja tiedonsaanti on ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen kunta edellyttää yhteistä vastuunottoa. Turvallisuus syntyy eri toimijoiden, kuten valtion, kuntien, seurakuntien, järjestöjen, lähiyhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöllä, huolenpidolla ja välittämisellä. Välttämättömien viranomaispalvelujen ohella tarvitaan vapaaehtoiseen kansalais- ja harrastustoimintaan pohjautuvia täydentäviä palveluja, joita voidaan käyttää erilaisissa äkillisissä tilanteissa ja arkipäivän turvallisuuden varmistamisessa. Turvallisen kunnan varmistamiseksi Keskusta haluaa, että • kuntien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmat sisältävät kattavasti palo-, liikenne- ja poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmiin ja onnettomuuksien liittyvät asiat sekä syrjäytymisen ehkäisyn. Näin muodostuu kunnan luottamushenkilöille, työntekijöille ja kuntalaisille kokonaiskuva turvallisuuden

80 ylläpitämisestä ja parantamisesta kunnassa. Myös haja-asutusalueille on hyvä laatia turvallisuussuunnitelmat esimerkiksi kyläsuunnitelmien yhteyteen. • turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä on painotettava entistä enemmän ehkäisevää toimintaa ja varhaisen puuttumisen periaatetta. Tämä edellyttää eri toimijoiden välistä tiivistä ja saumatonta yhteistyötä sekä kunnan sisällä poikkihallinnollista ajattelua. • turvallisuuteen liittyviä palveluja viranomaisten ja vapaaehtoisorganisaatioiden välillä edistetään. Tällöin on huolehdittava vapaaehtoisten toimijoiden riittävästä osaamisesta, yhteydenpitojärjestelmistä ja muista valmiuksista. • turvallisuuden edistäminen otetaan entistä tärkeämmäksi painopisteeksi kuntien työntekijöiden perehdyttämisessä ja koulutuksessa. • kuntalaisten omaa vastuunottoa edistetään riittävällä tiedonsaannilla ja muilla turvallisuusuhkien ehkäisyyn ja niihin varautumiseen liittyvillä toimilla. • avunsaanti onnettomuus-, kriisi-, ja hätätilanteissa taataan. Poliisin, pelastuslaitoksen ja ambulanssin riittävän nopea saatavuus on turvattava koko maassa. Myös pelastushelikopteritoiminta on varmistettava. • liikenneturvallisuus varmistetaan riittävällä tienpidon tasolla niin tiestön peruskunnon, lumen aurauksen kuin toimivien kevyen liikenteen väylienkin osalta. • kunnat laativat lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, tunnistamisek-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

si sekä uhrien auttamiseksi konkreettisen toimintaohjelman yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille tulee luoda matalan kynnyksen tuki- ja hoitopalveluita. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen henkilöstöä tulee kouluttaa tunnistamaan lähisuhdeväkivalta ja muut väkävallan muodot entistä paremmin.

6. Kuntalaisten toiveista lähtevää asumista Keskustalainen asuntopolitiikka lähtee ihmisten toiveista ja elämäntilanteista. Keskusta uskoo ihmisten kykyyn itse arvioida, missä ja miten he haluavat asua. Kuntien asukkaat tarvitsevat erilaisia asumismuotoja pientaloista kerrostaloihin, vuokra-asunnoista omistusasuntoihin ja kaikkia vaihtoehtoja niiden väliltä. Asuminen on yksi ihmisen perustarpeista ja -oikeuksista. Siksi sen pitää olla kohtuuhintaista kaikkialla maassa, myös pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Tämä on mahdollista lisäämällä kaupunkirakenteen toiminnallista sekoittuneisuutta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa mieluiten kävelyetäisyydellä. Näin lisätään vanhojen kaupunkikeskustojen kaltaista elinvoimaista ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä sekä tasataan asuntojen hintatasoa kaupunkirakenteen keskittämisen ja yksipuolistamisen sijaan. Asumisen ja rakentamisen perusteet määritellään kaavoituksella. Haja-asutusalueelle pitää saada edelleen rakentaa asuntoja ja elinkeinotoimintaa palvelevia rakennuksia ns. perusraken-

81 nusoikeuden puitteissa. Kaavoituksen tulee olla mieluummin sallivaa kuin rajoittavaa, mutta sen pitää kuitenkin taata laadukkaan, järjestäytyneen ja hyvän rakentamisen puitteet. Hyvän kaavoituksen tunnusmerkki on, että sen yhteydessä tehdään ympäristö, terveys- , liikunta- sekä sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä laaditaan toimiva osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavat tulee laatia kiinteässä yhteistyössä alueen asukkaiden, maanomistajien, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa niin, että asianosaisten mielipiteet ja näkemykset otetaan aidosti kaavoituksessa huomioon. Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää niillä alueilla, joilla se on mahdollista sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta perusteltua. Tiivistämistavoitteilla ei saa kuitenkaan perustella asumisen, palvelujen ja muun elinkeinotoiminnan rajua keskittämistä. Tiivistämisen tulee tapahtua yhdyskuntarakenteen toiminnallista monipuolisuutta lisäämällä. Rakentamisen keskittäminen pelkästään juna- ja metroyhteyksien läheisyyteen ei ole viisasta eikä toimivaa politiikkaa. Myös kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa tarvitaan ihmisen kokoisia, toiminnallisesti sekoittuneita yhdyskuntia ja puutarhamaisia asuinympäristöjä, joissa päivittäiset asioinnit voidaan hoitaa lähietäisyydellä ja joissa ihmisen luontosuhde säilyy tiiviinä. Keskustan mielestä • kunnissa on harjoitettava aktiivista maapolitiikkaa riittävän ja monipuolisen tonttitarjonnan ja kohtuuhintaisen asumisen takaamiseksi kaavoittamalla toiminnallisesti monipuolista yhdyskuntarakennetta.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• kuntien tulee tarjota pientalorakentamiseen todellista kysyntää vastaavasti kaavoitettua tonttimaata. • kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuutta on lisättävä kuntien ja kaupunkien omalla sekä niiden vuokra-asuntoyhtiöiden asuntotuotannon lisäämisellä sekä edistämällä todellista yleishyödyllistä vuokra-asuntotuotantoa. Kuntien vuokra-asuntotuotantoa on kehitettävä niiden omista lähtökohdista paikallinen kysyntä ja tarjonta huomioiden. • kuntien on mahdollistettava rakentaminen myös haja-asutusalueilla. Kaavoituksella on edistettävä koko kunnan kehitystä. • kuntien ei pidä tarpeettomilla, esimerkiksi julkisivumateriaaleja koskevilla rakennusmääräyksillä, vaikeuttaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista. • kuntien tulee suosia puurakentamista ja muita kestäviä rakentamisratkaisuja sekä huomioida ilmasto- ja ympäristönäkökohdat uudis- ja korjausrakentamisessa. • rakennusten suunnittelussa ja korjausrakentamisessa pitää huomioida entistä paremmin vammaiset, muut erityisryhmät sekä nopeasti kasvava ikääntyneiden kuntalaisten joukko. Pohjaratkaisujen pitää olla mahdollisimman muuntautumiskykyisiä. Tavoitteena tulee olla lisäksi, että kaikissa kerrostaloissa on tulevaisuudessa hissi ja myös muu esteettömyys on riittävällä tasolla. • asuinalueiden suunnittelussa ja kaavoituksessa on otettava nykyistä paremmin huomioon kuntalaisten mahdollisuudet käyttää toimi-

82 vaa joukkoliikennettä, riittävä kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja ylläpito sekä muut sujuvan ja turvallisen liikkumisen edellytykset. • asuinalueiden suunnitteluun, täydennysrakentamiseen ja korjaamiseen on otettava entistä tiiviimmin mukaan asukkaat sekä heidän järjestönsä ja yhteisönsä osallistuvan kaavoituksen hengessä. Tämä edistää alueen viihtyisyyden, turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja vastuunkannon lisääntymistä. • aktiivisella asunto-, maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla pitää torjua asuinalueiden eriytyminen menestyvien ja syrjäytyvien väestöryhmien alueiksi. Eri sukupolvien kohtaamista voidaan edistää esimerkiksi rakentamalla päiväkodit lähelle ikäihmisten hoito- ja palveluyksikköjä. • Kylien ja haja-asutusalueiden vesija viemäriverkostojen rakentamista on laajennettava mahdollisuuksien mukaan ja turvattava niille valtion rahoitusosuus. • rakentamisen suunnitteluun, laatuun, valvontaan ja terveysnäkökohtiin on satsattava kunnissa. Home- ja kosteusongelmiin sekä heikkoon ilmanlaatuun on puututtava välittömästi. • rakennusten ja verkostojen ylläpidossa edistetään pitkäjänteistä kunnossapitoa kuntoarvioiden pohjalta. Tässä toiminnassa tiivistetään kuntien keskinäistä yhteistyötä ja etsitään aktiivisesti uusia toteutusmalleja.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

7. Kuntien on luotava edellytykset arkipäivän ympäristöteoille Keskustalaisen ympäristöajattelun yksi kulmakivistä on ylisukupolvisuus: emme syö tulevien sukupolvien kuormasta, vaan jätämme ympäristön ja luonnon jälkipolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen itse saimme. Keskusta haluaa sitoutua myös kuntapolitiikassaan tähän periaatteeseen. Kunnan ympäristöpoliittiset päätökset ja valinnat vaikuttavat asukkaiden jokapäiväiseen elämään ja viihtyvyyteen. Niillä on myös laajempaa merkitystä. Kuntien on osaltaan kannettava vastuuta ihmisten jokapäiväisten tarpeiden ja luonnon hyvinvoinnin välisestä kestävästä tasapainosta. Kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös kuntien ja yksittäisten kuntalaisten vastuunkantoa. Tutkimusten mukaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole kovin tehokas ratkaisu ilmastonmuutoksen ehkäisyssä, vaan ennen kaikkea kuntalaisia tulee kannustaa kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan ja valintoihin. Pelkkä suojelupainotteinen ympäristöpolitiikka ei riitä. Sen rinnalle tarvitaan koko kunnallisen päätöksenteon ja toiminnan läpäisevää ympäristönäkökulmaa. Kuntien on asetettava itselleen kestävän kehityksen tavoitteet ja laadittava suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Kuntien eri toimialojen pitää toimia tiiviisti yhteistyössä tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitouttaa myös asukkaansa niihin.

83 Keskusta tahtoo, että • kunnat kannustavat asukkaitaan arkipäivän ympäristötekoihin neuvonnalla, riittävällä tiedottamisella sekä parantamalla mahdollisuuksia jätteiden lajitteluun ja muuhun ympäristön tilaa edistävään toimintaan. • kunnat suosivat energiantuotannossaan ja kulutuksessaan kotimaista uusiutuvaa ja biopohjaista energiaa. Kuntien tulee kaavoituksessaan ottaa huomioon myös uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet. Kuntien on laajennettava lähienergiaan perustuvia ratkaisuja. • kuntien rakennusvalvonta tehostaa pientalorakentajien neuvontaa ja ohjausta kestävien energiaratkaisujen, hyvälaatuisen rakentamisen ja terveellisen asumisen edistämiseksi. • kunnat huolehtivat uudisrakennusten energiatehokkuudesta ja ohjaavat kiinteistökohtaisia lämmitystapavalintoja entistä päästöttömään suuntaan. • kunnissa luodaan mahdollisuuksia päästöttömään ja vähäpäästöiseen liikkumiseen varmistamalla joukkoliikenteen edellytykset, rakentamalla riittävästi kevyen liikenteen väyliä ja huolehtimalla palveluiden saatavuudesta läheltä kuntalaisia. • julkisissa hankinnoissa edistetään lähi- ja luomuruoan, vähäpäästöisten kulkuneuvojen ja muiden ympäristöystävällisten palvelujen ja tuotteiden hankintaa. • kunnissa vähennetään merkittävästi kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ehkäisemällä sen syntyä sekä tehostamalla uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• kunnat tiedottavat ja neuvovat asukkaitaan kattavasti suunnitteilla olevista yhteisviemäröintihankkeista ja muista jätevesien käsittelyyn liittyvistä asioista.

8. Arjen sujuvuus vaatii toimivaa ja turvallista liikennettä Keskusta haluaa varmistaa toimivat liikenneyhteydet ja turvallisen liikkumisen kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Nämä tavoitteet eivät toteudu pelkästään kuntien päätöksillä, vaan siihen tarvitaan myös valtion ja liikenteen parissa toimivien yritysten panostusta. Myös yksittäiset kuntalaiset voivat vastuullisella käyttäytymisellään, valinnoillaan ja aloitteellisuudellaan edistää liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Kuntalaisen arjen sujumisen kannalta toimiva ja kattava liikenneverkko on ensiarvoisen tärkeä. Se on myös edellytys kuntien ja alueiden elinkeinotoiminnan kehittymiselle. Alueellisten erojen vuoksi Suomessa tarvitaan erilaisia ratkaisuja aina kevyen liikenteen väylistä toimivaan joukkoliikenteeseen sekä eritasoisen tiestön ja rataverkon ylläpitoon ja rakentamiseen. Liikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa on otettava huomioon myös ilmastonmuutoksen haasteet. Toimivan ja turvallisen liikenteen varmistamiseksi kunnissa ja alueilla Keskusta pitää tärkeänä, että • varmistetaan haja-asutusalueiden joukkoliikennetuen riittävyys. Jos muut julkisen liikenteen ratkaisut

84 eivät ole mahdollisia, on arkiliikkumisen turvaamiseksi luotava harvaan asutuille alueille kyytitakuujärjestelmä, joka voi perustua esimerkiksi kutsujoukkoliikenteeseen. Sen avulla varmistetaan etenkin ikäihmisille vähintään peruspalvelutasoiset asiointimatkat kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan. • kaupunkiseuduille laaditaan pitkäjänteiset joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmat, joilla saavutetaan Suomea sitovat liikenteen ilmastotavoitteet. Kuntien välistä yhteistyötä työssäkäyntialueilla tiivistetään liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. • kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen sujuvuutta ja houkuttelevuutta parannetaan liikennevaloeduin, kaistaratkaisuin ja rakentamalla tarvittaessa liityntäpysäköintipaikkoja. • otetaan käyttöön joukkoliikenteessä valtakunnallinen matkakortti, jolla voi matkustaa junissa ja linjaautoissa sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteessä koko maassa. • sovitetaan yhteen joukkoliikenteen, esimerkiksi linja-autojen ja junien aikatauluja entistä paremmin niin, että julkisen liikenteen käyttämisestä tulee vaivatonta ja houkuttelevaa. • turvataan valtion budjetissa perustienpidon ja yksityisteiden riittävä rahoitus. Tunnustetaan yksityisteiden asema osana liikenneverkostoa ja pidättäydytään yleisten teiden muuttamisesta yksityisteiksi. • turvataan kaikkialla Suomessa riittävät ja toimivat rautatieyhteydet ja lentoasemaverkosto.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• estetään se, että verotuksen, maksujen tai muiden päätösten vuoksi oman auton käyttö tulisi kohtuuttoman vaikeaksi tai kalliiksi niillä alueilla, joilla julkinen liikenne on riittämätöntä. • parannetaan liikenneturvallisuutta, lisätään omaehtoista liikuntaa ja hillitään ilmastonmuutosta investoimalla kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja ylläpitoon, biopohjaisiin polttoaineisiin sekä älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja uuteen teknologiaan. • varmistetaan etenkin lasten, ikäihmisten ja erityisryhmien turvallinen liikkuminen yhdyskuntasuunnittelulla, väylien riittävällä kunnossapidolla, esteettömyyden edistämisellä sekä korostamalla jokaisen liikenteessä toimivan omien asenteiden ja käyttäytymisen merkitystä.

9. Sähköiset palvelut asiakas- ja työntekijälähtöisiksi Palvelut siirtyvät myös kunnissa yhä enemmän tietoverkkoihin. Se nopeuttaa ja tehostaa palveluja, vapauttaa henkilöstöä muuhun työhön ja mahdollistaa kuntalaisten ajasta ja paikasta riippumattoman itsepalvelun. Keskusta edellyttää, että kuntien, valtion ja yksityisten palvelun tarjoajien pitää varmistaa kaikille kansalaisille riittävän nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet. Vain siten kuntien asukkaat voivat tasaveroisesti hyödyntää sähköisiä palveluja ja yritykset kehittää toimintojaan.

85 Tietojärjestelmien kehittämisen pitää tukea asukkaiden palveluja ja kunnissa tehtävän työn sujuvuutta. Tietojärjestelmistä ei saa tulla isäntää, joka hallitsee ja määrää esimerkiksi lääkärin tai hoitajan työtä itse hoitotyön ja potilaan kohtaamisen kustannuksella. Kunnissa pitää palvelujen kehittämisessä huomioida myös ne asukkaat, joilla ei ole omia laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä tai jotka eivät kykene omin päin sähköisiä palveluja käyttämään. Kunnan ja valtion peruspalvelut on oltava saatavissa myös ilman atk-taitoja. Tämä voidaan osaltaan varmistaa toteuttamalla koko maan kattava valtion ja kuntien palveluja tarjoava yhteispalvelupisteiden verkosto, jossa tietokoneettomat asiakkaat saavat palvelut. Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen turvaamiseksi Keskusta haluaa, että • jokaiseen vakinaiseen asuntoon ja yritykseen taataan julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyöllä valtakunnallisen laajakaistahankkeen mukaiset nopeat tietoliikenneyhteydet. Niiden pitää olla kohtuuhintaisia ja kuntien on osaltaan aktiivisesti edistettävä valokuituyhteyksien rakentamista. • tietoliikenneyhteyksien ja sähkön jakelun varmistamiseksi edistetään sähköverkkojen kaapelointia ja maahan kaivamista sekä tässä yhteydessä myös tietoliikenteen käyttämien kuituverkkojen vetämistä samoihin kaivantoihin. • otetaan yhä laajemmin käyttöön valtion ja kuntien palvelujen sähköinen asiointitili, johon kansalainen saa itseään koskevat päätökset ja muut asiakirjat. Asiointitilin avulla kuntalainen voi myös itse toimittaa asiakirjoja ja selvityksiä viranomaiselle sekä saada kerralla

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

itseään koskevat tiedot nähtäväkseen. • sähköisten palvelujen kehittämisellä tuetaan nimenomaan kansalaisten arkipäivän tarpeita, esimerkiksi etäopetusta, kodin ja koulun yhteydenpitoa, ajanvarausta, etälääkäripalveluita, päivähoitopaikkojen, tukien ja etuuksien hakemista sekä kunnan ja valtion laskujen vastaanottamista ja maksamista. • kirjastoissa, kuntien ja valtion yhteispalvelupisteissä ja muissa vastaavissa paikoissa on saatavilla laitteet ja opastusta sähköisten palvelujen käyttämiseksi. • valtiovarainministeriön johdolla edistetään ja ohjataan entistä tehokkaammin julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistä järjestelmien yhteensopivuuden- ja toimivuuden parantamiseksi. Näin voidaan kunnissa saada säästöjä, palvelujen laatu kehittyy ja tuottavuus kasvaa. • valtion toimesta huolehditaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin luodaan koko maahan yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka on kunnissa otettava käyttöön.

10. Viisas kunta panostaa työhyvinvointiin Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee yli 430 000 henkilöä. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta, etenkin terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, on yhä kiivaampaa. Kunnat voivat turvata työvoiman saannin ennen kaikkea panostamalla työhyvinvointiin sekä ottamalla työnantajina huomioon muutokset työntekijöiden elämäntilan-

86 teissa esimerkiksi joustamalla vanhempien työajoissa ja -järjestelyissä, kun pieni lapsi sairastuu. Kuntien pitää kohdella kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Hyvinvoiva työyhteisö syntyy vaikuttamisen mahdollisuudesta työhön ja työyhteisöön, oman työn hallinnan tunteesta, joustavasta perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittamisesta sekä turvallisesta työympäristöstä. Resurssien erityisesti hoito- ja hoivaalalla tulee olla riittävät, jotta työntekijöiden on käytännössä mahdollista hoitaa työnsä hyvin. Työyhteisön hyvinvoinnista ovat vastuussa kaikki sen jäsenet. Osaava ja oikeudenmukainen johtaminen on kaiken lähtökohta, mutta se ei yksin riitä. Hyvät alais- ja kollegataidot ovat yhtä tärkeitä. Työelämätaitojen kehittäminen on koko työyhteisön yhteinen ja samalla jokaisen sen yksittäisen jäsenen jatkuva haaste. Keskusta haluaa, että kunnat ovat kilpailukykyisiä työnantajia ja edelläkävijöitä työhyvinvoinnin edistämisessä. Siksi • työpaikkakiusaamiselle on asetettava nollatoleranssi. Kunnilla on työnantajina oltava tahto, valmius ja keinot puuttua kiusaamiseen ja muuhun epäasialliseen käytökseen välittömästi. • työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisöönsä pitää edelleen parantaa. • työhyvinvointia ja terveyttä tulee lisätä edistämällä työntekijöiden mahdollisuuksia työmatka- ja työyhteisöliikuntaan sekä muihin liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• määräaikais- ja pätkätyöntekijöiden asemaa työyhteisöjen jäseninä pitää vahvistaa. Kunta-alan on myös oltava suunnannäyttäjä määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisessa. • työntekijän paluuta työhön pitkän sairausloman jälkeen on tarvittaessa tuettava joustavin ja yksilöllisin työjärjestelyin. • kannustamis- ja palkitsemisjärjestelmien pitää olla kunnissa oikeudenmukaisia sekä avoimuuteen ja yhdessä sovittuihin pelisääntöihin perustuvia. • paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättäessä on huolehdittava osapuolten tasa-arvoisten neuvotteluasemien turvaamisesta. • työntekijöiden ammattitaidosta ja osaamisesta täytyy pitää huolta läpi työuran riittävällä koulutuksella sekä muilla tietojen ja taitojen kehittämismahdollisuuksilla. • työn tuottavuutta kunnissa on lisättävä ennen kaikkea hyödyntämällä työntekijöiden osaamista nykyistä paremmin ja monipuolisemmin. • kuntien on tarjottava nuorille riittävästi työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja kunta-alan houkuttelevuuden turvaamiseksi. • kuntien on toimittava aktiivisesti työttömien uudelleensijoittumiseksi työelämään, vammaisten, vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työllistymiseksi, ikääntyneiden työntekijöiden ja työhön halukkaiden eläkeläisten osaamisen hyödyntämiseksi sekä maahanmuuttajien palkkaamiseksi kuntiin.

87 11. Kunnat tasa-arvon edelläkävijöiksi Suomi on todettu kansainvälisissä vertailuissa ja tutkimuksissa yhdeksi tasaarvon kärkimaista. Yhteiskunnassamme, myös kunnissa, on kuitenkin rakenteita, asenteita ja käytäntöjä, jotka yhä ylläpitävät tasa-arvon periaatteiden vastaista ajattelua ja toimintaa. Keskustan mielestä kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden sekä myös yksittäisten kuntalaisten pitää olla tasa-arvon parantamisessa suomalaisen yhteiskunnan edelläkävijöitä. Erityisesti täytyy pitää huolta niistä, jotka ovat heikoimmassa asemassa eivätkä itse pysty puolustamaan oikeuksiaan. Miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäminen on keskustalaisen kuntapolitiikan olennainen ja tärkeä tavoite. Tämän tasa-arvonäkökulman pitää olla kiinteä osa kaikkea päätöksentekoa ja toimintaa kunnissa. Keskustalle tasa-arvo on kuitenkin sukupuolten välistä tasa-arvoa laajempi käsite ja lähtee puolueen periaateohjelman yksinkertaisesta mutta suuren viisauden sisältävästä lauseesta: ”Keskustan ihmiskäsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia”. Tasa-arvon edistämiseksi kunnissa Keskusta tahtoo, että • kaiken kuntapolitiikan ja kuntia koskevien uudistusten lähtökohdaksi otetaan ihmisten samanarvoisuus, oikeudenmukainen kohtelu ja lähipalvelujen turvaaminen kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. • kunnissa edistetään eri väestöryhmien tasa-vertaisia mahdollisuuk-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

sia vaikuttamiseen ja ehdolle asettumiseen kunnallisvaaleissa. • kunnat kohtelevat työnantajina kaikkia työntekijöitään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti sekä puuttuvat epäasialliseen kohteluun heti. • kunnat tekevät kunnianhimoisen tasa-arvosuunnitelman ja valvovat sen toteutumista. • kunnat ovat samapalkkaisuustavoitteiden edistämisessä esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä. • kunnat vaikuttavat aktiivisesti ehkäistäkseen ammattien eriytymistä miesten ja naisten töihin. Opintoohjaus tulee kytkeä tiiviisti koulujen tasa-arvosuunnitteluun. Ohjauksen avulla rohkaistaan nuoria valitsemaan ammattinsa perinteisten sukupuolikäsitysten rajoittamatta. • poikien tyttöjä huonompaan koulumenestykseen ja suurempaan syrjäytymisvaaraan on puututtava nykyistä tehokkaammin ja etsittävä ennakkoluulottomia ratkaisuja. • kunnat rohkaisevat isiä pitämään isyys- ja vanhempainvapaat. Tiedotuksen avulla vaikutetaan siihen, että molemmat vanhemmat osallistuisivat mahdollisimman aktiivisesti neuvolakäynteihin, koulujen vanhempainiltoihin ja lasten harrastustoimintaan. • kunnat kohtelevat huoltajuuskysymyksissä molempia vanhempia tasa-arvoisesti.

88 12. Tavoitteena suvaitsevaiset, rasismista vapaat kunnat Keskustalle kunta on ihmisten yhteisö, joka perustuu asukkaiden yhdenvertaisuuteen ja huolenpitoon heidän perusoikeuksistaan. Keskusta ei hyväksy ihmisten epäasiallista kohtelua heidän ihonvärinsä, syntyperänsä, vammaisuutensa, sukupuolisen suuntautumisensa tai muun vastaavan tekijän perusteella. Keskusta pitää kunnan asukkaiden erilaisuutta rikkautena, arvostaa erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia ja haluaa ottaa ne yhteiseen hyötykäyttöön paremman kunnan rakentamiseksi. Keskustan kanta rasismiin on jyrkkä ja selkeä. Rasismia ei saa hyväksyä missään muodossa. Keskustan mielestä kunnilla, niissä toimivilla järjestöillä ja muilla yhteisöillä, mutta myös yksittäisillä kuntalaisilla on suuri vastuu rasismin ja muun epäasiallisen kohtelun kitkemisessä. Maahanmuuttajat pitää nähdä kunnissa voimavarana. Heitä on kohdeltava hyvin ja kohdattava ihmisinä, ei kustannuseränä. Kuntien on omilla toimillaan edistettävä sitä, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu nykyistä tehokkaammin. Näin heistä tulee entistä nopeammin suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, jotka hoitavat itse asiansa sekä kantavat vastuuta myös lähiyhteisöistään ja osallistuvat yhteiskunnan rakentamiseen. Samalla he pystyvät kokemuksillaan, omalla kulttuuritaustallaan ja osaamisellaan myös rikastuttamaan ja hyödyttämään kotikuntiaan. Keskusta haluaa, että • maahanmuuttajia kuullaan heitä koskevista asioissa ja heitä kannustetaan kunnalliseen ja muuhun vaikuttamiseen.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• kotouttamisessa panostetaan erityisesti maahanmuuttajien lähtötasoa vastaavaan suomen- tai ruotsin kielen opetukseen, suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemukseen sekä heitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien sisäistämiseen. • kunnat perustavat yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa maahanmuuttajia ja heidän kanssaan työskenteleviä varten yhteisen julkisen palvelun neuvontapuhelimen sekä kehittävät www-sivustojaan ja muita tiedotuskanaviaan maahanmuuttajia paremmin palveleviksi. • maahanmuuttajien parissa työskentelevän henkilöstön osaamisesta ja tarpeellisesta lisäkoulutuksesta huolehditaan. • kotouttamisohjelma tehdään osana kunnan laajempaa palvelusuunnittelua. • kansalaisjärjestöjä, jo kotoutuneita maahanmuuttajia ja muita vapaaehtoisia hyödynnetään nykyistä enemmän kotouttamisessa, erityisesti maahanmuuttajien perehdyttämisessä suomalaisen arjen asioihin. Erityisesti on kehitettävä tukiperhetoimintaa kotouttamisen edistämiseksi. • kunnat tiedottavat asukkailleen pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien tilanteesta sekä edistävät yhdessä järjestöjen kanssa kuntalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisia ja muuta yhteistoimintaa. • kunnat edistävät maahanmuuttajien työllistymistä sekä kuntiin että yksityiselle sektorille.

89 • pakolaispolitiikan rinnalla edistetään kuntien työvoimatarpeisiin perustuvaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. • työperäisten maahanmuuttajien rekrytoinnissa kunnat toimivat eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla etenkin kehittyvien ja kehitysmaiden osalta. • pakolaisten vastaanottaminen säilytetään kunnille vapaaehtoisena ja kunnille maksettavia korvauksia korotetaan todellisia kustannuksia vastaaviksi.

13. Hajautuksesta kilpailutekijä 13.1. Valtiolla on tärkeä aluekehitysvastuu Aktiivinen aluekehitystyö parantaa alueiden kilpailukykyä, pienentää niiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja luo menestymisen mahdollisuuksia kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Valtio vastaa aluekehityksen yleisistä edellytyksistä. Siksi valtion on Keskustan mielestä • huolehdittava siitä, että maan eri osissa on toimiva ja riittävä infrastruktuuri: tiet, rautatiet, lentokenttäverkosto ja tietoliikenneyhteydet. • turvattava kunnallisille palveluille riittävä, olosuhdeja palvelutarvetekijät huomioiva rahoitus.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• varmistettava, että kaikki keskeiset valtion paikallispalvelut turvataan vähintään kuntien ja valtion yhteispalvelupisteissä tai etäpalveluna jokaisessa kunnassa. • turvattava maakuntien liitoille niiden asema vahvoina aluekehitysviranomaisina. • taattava tasapuoliset yrittämisen edellytykset maan eri osissa kuntien ja alueiden omien vahvuuksien mukaisesti. • kohdistettava yhdessä Euroopan Unionin kanssa eniten aluekehityksen rahoitusta edellytyksiltään heikoimmille alueille. • reagoitava nopeasti suuriin työpaikkamenetyksiin parantamalla Äkillisen rakennemuutoksen -toimintaohjelman tehoa niin, että se vastaa myös valtion omien toimien aiheuttamiin työpaikkamenetyksiin. • jatkettava valtion hallinnon alueellistamistoimia. • perustettava erityistalousalueita väestörakenteeltaan heikommille alueille ja erityistarpeita vaativille ulkomaisille investoinneille.

13.2. Teknologiasta hajautuksen tukipilari Tekninen ja tietotekninen kehitys tarjoaa yhä paremmat mahdollisuudet kilpailuedun tuottavaan hajautukseen. Siksi raskaiden rakenteiden sijasta moderni ja tehokas kunta • hyödyntää etäopetuksen tarjoamia koulutuspalveluja.

90 • luo edellytykset paikallisiin vahvuuksiin nojaavalla etätyölle. • hyödyntää yrittäjäpohjaisia palveluautoja ja niiden monipuolista tarjontaa. • hakee yhä useampien kuntapalvelujen tuottamiseen ja tarjoamiseen sähköisiä ratkaisuja.

13.3. Omat luonnonvarat ja energia vahvuudeksi Suomella on suuret luonnonvarat. Niiden ympäristön kannalta kestävä hyödyntäminen työksi ja arvokkaaksi tuotannoksi vaatii aloitteellista kuntapolitiikkaa ja vahvaa panosta myös valtiolta. Paikallisen uusiutuvan energian hyödyntämiseksi on tehtävissä vielä paljon. Keskustan mielestä • jokaisella kunnalla tulee olla oma luonnonvara - asiakirja. Sen tulee sisältää eri luonnonvarojen hyödyntämisen ja tarpeellisen suojelun yhteensovitus. • jokaisen kunnan tulee hyödyntää puuta ja muita uusiutuvan energian lähteitä nykyistä paremmin yksin tai yhteistyössä alan yritysten kanssa sähkön, lämmön, biokaasun tai etanolin/dieselin tuotannossa. Myös vesija tuulivoiman sekä turpeen käytön mahdollisuudet on huomioitava vahvasti.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

14. Yrittäjyys luo elinvoimaa ja edellytykset hyvinvointipalveluille 14.1. Kunnalla on vastuunsa yrittäjyyden edellytyksistä Kunnan menestymisen ehto on onnistunut elinkeinopolitiikka, joka luo edellytykset toimiville hyvinvointipalveluille. Yrittäjyys synnyttää myös elinvoimaisuutta kuntaan ja laajemmallekin alueelle. Keskustan mielestä kunnalla on päävastuu oman alueensa kehityksen suunnasta. Jokaisen kunnan on tunnistettava omat elinkeinotoimintaan liittyvät haasteensa ja vahvuutensa sekä perustettava toimintansa niihin. Kaikki kunnat tarvitsevat elinkeinostrategian. Tarvittavien toimien rahoitusvastuu on kuntien lisäksi valtiolla. Keskustan mielestä • kunnan on kaavoituksella, maankäytöllä ja toimitilojen tarjonnalla luotava edellytykset yrityksille ja yrittäjyydelle. • kuntien on osaltaan vastattava aktiivisesti yritysten työvoimatarpeisiin. • kuntien on tarjottava toimivat ja kustannustehokkaat koulutukseen, asumiseen ja muihin vastaaviin asioihin liittyvät kunnalliset palvelut, joita yritykset ja niiden työntekijät tarvitsevat. • kuntiin on luotava yrittäjyyteen kannustava henki ja asenne aina koulusta seniori-ikään saakka.

91 • jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaava henkilö sekä aktiivinen elinkeinotoimikunta. Kuntien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten yhteistyötä on tiivistettävä. • kuntien yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä on lisättävä ja tuettava. • kunnille tulee lainsäädännöllä antaa nykyistä suuremmat vapaudet kiinteistöveron määräämiseen elinkeinopoliittisin perustein. • kunnallisten päätösten yrittäjyysvaikutukset tulee arvioida. • on pyrittävä kaavoituksen ja muiden toimien avulla vaikuttamaan siihen, että kaupat sijoittuisivat lähemmäs kuntalaisia suuriin keskuksiin keskittämisen sijasta. • maatalouden toimintaedellytykset on turvattava, sillä se on monessa kunnassa tärkeä työllistäjä ja kunnan elinvoiman lähde. On kiinnitettävä entistä enemmän huomioita viljelijöiden jaksamiseen riittävillä ja laadukkailla lomituspalveluilla.

14.2 Yrittäjyyttä on hyödynnettävä palvelutuotannossa Vastuu palvelujen järjestämisestä on kunnilla. Palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää kunnan oman ja kuntien yhteisen palvelutuotannon lisäksi myös yrityksiä, yhdistyksiä, muita yhteisöjä ja naapurikuntia. Keskustan mielestä jokaisella kunnalla olisi hyvä olla palvelustrategia, jossa hahmotetaan miten erilaiset palvelutarpeet kunnassa kehittyvät ja kuinka

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

muutokseen vastataan. Palvelustrategiassa tulee arvioida myös yritysten asemaa palvelujen tuottamisessa ja kunnan hankinnoissa: • määritellään millä palvelualueilla ja millä aikataululla tuotanto avataan kilpailulle. • määritellään toimintamallit paikallisten hankintojen ja paikallisen yrittäjyyden tukemiseksi hankintalain säädöksien puitteissa. • otetaan myös pienet ja keskisuuret yritykset huomioon lisäämällä pienempiä hankintakokonaisuuksia ja mahdollistamalla osatarjoukset tarjouspyynnöissä. • edistetään paikallisen ja lähiruoan käytön lisäämistä kunnassa. • määritellään pelisäännöt paikallisen yrittäjyyden ja kunnan tuottamien palveluiden väliselle kilpailulle. • päätetään tavasta, jolla kunnan omien liikelaitosten ja yhtiöiden toimintamalli rakennetaan lähtökohtaisesti markkinaehtoiseksi.

15. Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi 15.1.Uudistamisen perustana keskustalainen arvopohja ja kuntakäsitys Keskusta on uudistajapuolue. Puolue ei ole kuntapolitiikassaan koskaan väistänyt vastuutaan, jos se on nähnyt uudistukset välttämättömiksi. Keskusta käynnisti edellisen kunta- ja palvelura-

92 kenneuudistuksen (Paras) tietäen sen herättävän ristiriitaisia tunteita ja vastustusta. Keskusta tunnistaa kuntien tulevaisuuden suuret ongelmat ja haasteet: väestön ikääntymisen, kilpailun niukkenevasta työvoimasta ja epävarmuuden yleisestä talouskehityksestä sekä niiden seuraukset julkiselle taloudelle. Näiden haasteiden edessä tarvitaan uudistuksia. Ne eivät voi kuitenkaan perustua Kokoomuksen ja SDP:n tapaan ideologiselle keskittämisvimmalle. Uudistuksia ei voi myöskään sanella ministeriöstä käsin ilman aitoa kuntien päättäjien ja kuntalaisten kuulemista. Keskustan uudistusperiaatteet ja – keinot pohjautuvat puolueen omaan, vankkaan arvopohjaan ja kuntakäsitykseen: • Kunta on ihmisten yhteisö: Kunta on ihmistä varten. Kunnassa asukkailla pitää olla mahdollisuus rakentaa hyvä elämä itselleen ja läheisilleen. Toimivassa kunnassa ihmisellä on aito tahto kantaa vastuuta, välittää läheisistään ja huolehtia myös yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä. Kunta on ihmisille myös paikka, johon hän voi samaistua, kiinnittyä ja kasvattaa juurensa. • Kunnassa toteutuvat aito kansanvalta ja itsehallinnon periaatteet: Ihmisillä pitää olla oikeus päättää itse kotikuntansa asioista. Vaaleilla valitun valtuuston ja muiden virallisten päätöksentekoelinten lisäksi asukkaiden aloitteellisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta lähivaikuttamiseen on edistettävä ja kannustettava. Aito itsehallinto antaa kuntalaiselle mahdollisuuden osallistua omaa asuin- ja elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• Kunta takaa tasaveroiset palvelut: Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että peruspalvelut ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. Kunnallinen itsehallinto mahdollistaa parhaiten sen, että palvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti, asukkaiden tarpeita ja valinnanvapautta kunnioittaen, paikalliset olot huomioiden, hyvä laatu ja vaikuttavuus turvaten sekä eettiset arvot muistaen. • Kunta luo elinvoimaa: Hyvä kunta edistää määrätietoisesti yrittäjyyttä, työntekoa, luovuutta ja aloitteellisuutta. Tämä rakentaa kunnalle perustan kehittyä vireänä, elinvoimaisena ja houkuttelevana asuinpaikkana. Menestyvä kunta säteilee elinvoimaansa laajemminkin ympäristöönsä ja toimii osaltaan alueellisen kehityksen moottorina. Elinvoimaisuus takaa myös terveen kuntatalouden ja hyvinvointipalvelut asukkailleen.

15.2. Keskustan vaihtoehto lähtee lähipalvelujen ja -vaikuttamisen turvaamisesta Keskustalaisen kuntauudistuksen tärkein tavoite on lähipalvelujen ja – vaikuttamisen turvaaminen. Se toteutuu parhaiten, kun kunnille annetaan mahdollisuus tehdä tarpeelliset uudistukset niiden omista lähtökohdistaan kunnallista itsehallintoa ja paikallista asiantuntemusta kunnioittaen. Vain tällä tavoin saadaan aikaan sitoutumista uudistuksiin. Kuntien pitää olla uudistuksissa aktiivisia toimijoita, ei käskytyksen kohteita. Valtiovallan roolina on ensisijaisesti tukea kuntia uudistamistyössä.

93 Keskusta edellyttää, että kuntia koskevat suuret lainsäädännölliset ja muut uudistukset tehdään parlamentaarisen valmistelun pohjalta, yhdessä sopimalla yli hallituksen ja opposition rajalinjojen. Näin toimimalla erilaiset mielipiteet ja alueelliset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Se saa aikaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta yhteisten asioiden hoitamiseen yli vaalikausien. Uudistusten tavoitteena ovat kustannustehokkaat, laadukkaat ja saavutettavissa olevat palvelut. Tämä vaatii monipuolisia uudistustyökaluja, kuten vapaaehtoiset kuntaliitokset sekä kuntien välisen yhteistyön tiivistämisen ja kehittämisen. Samalla on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset. Keskustan mielestä kunnille on annettava mahdollisuus niissä jo tehtyjen uudistusten hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen. Keskusta vastustaa Kataisen sinipunahallituksen suurkuntiin tähtäävää kuntauudistusta, jonka hyötyjä hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen. Se on pikemminkin halvaannuttanut uudistamis- ja kehittämistyön kunnissa sekä saattanut kuntien henkilökunnan suuren epätietoisuuden valtaan. Kuntia koskevia laajoja uudistuksia ei saa toteuttaa kiireellä, hutiloiden ja ylhäältä sanellen. Onnistuakseen ne vaativat tuekseen asiantuntijoiden, kuntien asukkaiden ja kuntapäättäjien kuulemista, tutkimustiedon hyödyntämistä, vaikuttavuusarviointeja sekä perehtymistä muiden maiden kokemuksiin. Olennaista on saada kunnat sitoutettua uudistusten toteuttamiseen niiden omista lähtökohdistaan ja kehittämistarpeistaan. Keskusta ei lähde tukemaan uudistuksia, jotka perustuvat Kataisen hallituk-

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

sen ohjelman keskittäviin linjauksiin, suurkuntakarttoihin ja pakkoliitoksiin. Keskusta vaatii uudistustyön aloittamista puhtaalta pöydältä ottamalla huomioon kunnissa jo tehtyjen uudistusten tulokset. Keskusta haluaa toteuttaa kuntia koskevan uudistuksen seuraavalla tavalla: • Tulevaisuuden haasteiden kartoittaminen: Selvitetään riittävällä aikataululla ja asiantuntemukseen nojaten kuntien todelliset haasteet talouden, väestörakenteen muutoksen, palvelutarpeiden kasvun, työvoiman tarjonnan ja muiden vastaavien tekijöiden osalta. • Todellisen kuulemiskierroksen toteuttaminen: Kuullaan aidosti ja riittävän ajan kanssa kuntapäättäjiä ja kuntalaisia alueellisissa tilaisuuksissa. Lähdetään liikkeelle ministeriön karttojen ja keskittämissuunnitelmien sijasta kuntien ja alueiden omista lähtökohdista ja olosuhteista. Vain näin saadaan aikaan realistinen kuva kuntien tilanteista, niiden näkemykset uudistamisvaihtoehdoista sekä kuntien ja valtion yhteinen tahtotila uudistamisessa. • Parlamentaarisen kuntakomitean asettaminen: Nimetään hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajista komitea, joka käy läpi kuntien tehtävät ja vaihtoehdot 2020-luvun kunnallishallinnon rakenteille. • Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen: Selvitetään uudistustarpeet ja toteutetaan ne muun muassa seuraavissa asiakokonaisuuksissa: kuntien hallinto ja päätöksenteko, kuntien talous ja sen ohjaus, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kuntien hankintatoimen

94 kehittäminen, tietoteknologian hyödyntäminen ja yhteispalvelut. • Muu lainsäädännön uudistaminen: Uudistetaan valtionosuusjärjestelmä ottamalla vahvasti huomioon kuntien erot olosuhde-, palvelutarve- ja verotulotekijöissä. Uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahoitus. • Vaihtoehtoisten kuntahallinnon rakenteiden salliminen: Annetaan kunnille mahdollisuus tehdä niiden itsensä tilanteista ja olosuhteista lähteviä kuntahallinnon rakenneratkaisuja. Pakkoliitoksille ja yhden totuuden malleille on Keskustan mielestä useita vaihtoehtoja: 1. Vahvat peruskunnat vapaaehtoisten kuntaliitosten pohjalta 2. Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä kehittäen ja tiivistäen 3. Alue- tai maakuntamallin mukaiset ratkaisut kuntien omiin päätöksiin perustuen. Tällöin määritellään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa väestöpohjaa vaativat palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maakuntakuntayhtymässä, johon luottamushenkilöt voitaisiin tarvittaessa valita suorilla kansanvaaleilla. 4. Pääkaupunkiseudun metropolialueelle tehdään oma hallintoratkaisu, missä itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään. Asukkaiden arjen sujuvuutta parannetaan kehittämällä lähivaikuttamista sekä edistämällä palvelujen saatavuutta, kaavoitusta, joukkoliikennettä sekä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

energia- ja jätehuoltoa joustavasti yli kuntarajojen. Tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen tehokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokaisen kuntalaisen palvelut turvaten.

15.3. Toimiva rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä takaa kansalaisten yhdenvertaiset palvelut Kunnat saavat tulonsa kunnallisverosta, kiinteistöverosta, maksuista, valtionosuuksista ja valtion tilittämästä yhteisövero-osuudesta. Niillä kunnat rahoittavat lakisääteisiä ja muita palveluja sekä investointejaan. Keskusta haluaa uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää siten, että se jatkossakin varmistaa kansalaisten yhdenvertaisten peruspalveluiden saatavuuden kaikkialla Suomessa. Järjestelmän pitää tukea myös palvelujen tuottamista tehokkaasti ja laadukkaasti kohtuullisella veroja maksurasituksella. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen ja rahoitus edellyttävät valtion ja kuntien välistä tiivistä yhteistyötä. Sen pitää keskeisesti perustua jatkossakin lakisääteiseen peruspalveluohjelmaan, jonka tavoitteena on saattaa kuntien tehtävät ja niiden rahoitus tasapainoon. Vaikka rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää on etenkin keskustajohtoisten hallitusten aikana kehitetty oikeaan suuntaan, on siinä vielä uudistustarpeita. Valtionosuuksien määräytymisperusteet on uudistettava perusteellisiin ja puolueettomiin tutkimuksiin pohjautuen.

95 Keskustan mielestä • valtion tulee pidättäytyä uusien velvoitteiden määräämisestä kunnille, ellei niitä korvata kunnille täysimääräisesti. • valtionosuusjärjestelmän on jatkossakin otettava huomioon kuntien keskinäiset erot olosuhdetekijöissä (muun muassa harva asutus, saaristoisuus ja etäisyydet), palvelutarvetekijöissä (väestön ikärakenne, sairastavuus, työttömyys, kielivähemmistöt, ulkomaalaisten osuus) sekä verotuloissa asukasta kohti. • kuntien asukkaiden erisuuruisista keskimääräisistä verotettavista tuloista johtuen kuntien valtionosuusjärjestelmään on tulevaisuudessakin kuuluttava keskeisesti tasausjärjestelmä, jossa valtion rahoituksella tasoitetaan kuntien välisiä tuloeroja. • järjestelmän on kannustettava kuntia järjestämään palvelut tehokkaasti ja mahdollisimman hyvällä kustannus-laatu –suhteella ja myös palvelujen vaikuttavuus huomioiden. • kuntien verotulopohjaa on vahvistettava sellaisilla veroilla, jotka liittyvät läheisesti kuntien tehtäviin. Tällaisia voivat olla muun muassa jätevero, kuntien yhteisövero-osuuden säätäminen pysyvästi nykyiselle korotetulle tasolleen ja osa pääomaveron tuotosta. Kiinteistöverotusta tulee kehittää nykyisellä verotuspohjalla. • yhteisöveron jako-osuus kuntien tulopohjassa on säilytettävä kuntien kannustamiseksi aktiiviseen elinkeinotoimintaan.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

• kiinteistöveron ulottamista maa- ja metsätalousmaahan ei saa hyväksyä. • kuntien on itse toimittava menojen kasvun hillitsemiseksi ja tuottavuuden kasvattamiseksi. • yhteiskunta ei voi huolehtia aivan kaikesta inhimilliseen elämään kuuluvista asioista. Ihmisten omaa vastuunottoa, itseauttamiskykyä, vastuuta lähimmäisistä ja yhteisöllisyyttä on vahvistettava.

15.4. Keskustan linjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja rahoituksessa tarvitaan kokonaisuudistus. Sen tavoitteena pitää olla asiakaslähtöisyys, valinnanvapauden edistäminen sekä palvelujen tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus koko maassa. Eri väestöryhmien ja alueiden terveyseroja on pyrittävä kaventamaan. Palvelujen tulee olla laadukkaita ja niiden turvallisuudesta on huolehdittava. Kustannukset asiakkaalle eivät saa olla este palvelujen saamiselle. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on julkisella vallalla. Kuntien itsensä tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa tuottamia palveluja täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että valtion ja kuntien välinen tehtäväjako käydään läpi. Kuntien keskinäistä yhteistyötä on edelleen tiivistettävä. On uskallettava tehdä työnjakoa niin kuntien kesken kuin alueiden ja sairaanhoitopiirienkin välillä. Sopimisen ja yhdessä tekemisen malli on Keskustan vastaus tulevaisuuden suuriin haasteisiin.

96 Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi kokonaisuus, joka on kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat voivat yhdessä sopien siirtää vastuun järjestämisestä alueelliselle tai maakunnalliselle toimijalle - pääsääntöisesti kuntayhtymälle kuntien sopimalla tavalla. Järjestämis- ja palvelusopimuksilla huolehditaan palveluiden määristä ja laadusta. Alueiden erityispiirteet huomioidaan. Hoitoketjujen tulee olla nykyistä saumattomampia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista on kannettava kokonaisvastuu. Johtamisessa sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen hyödyntämisessä on päästävä entistä paremmalle tasolle. Työnjakoa eri ammattiryhmien välillä on selkiytettävä. On etsittävä keinoja erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden parantamiseen esimerkiksi selvittämällä mahdollisuudet koulutuksen ja työn nykyistä parempaan yhteensovittamiseen. Toiminnallisia uudistuksia on edistettävä esimerkiksi lähetekäytäntöjen osalta. Apteekkien palveluiden ja niiden osaavan henkilöstön on oltava entistä tiiviimmässä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Tietotekniikan hyödyntämistä on kehitettävä nykyistä asiakas- ja työntekijälähtöisemmäksi. Palvelut tulee rahoittaa pääosin veroilla. Kuntien mahdollisuutta ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksia on kyettävä lisäämään. Huoltosuhde, eri-ikäisten palvelutarpeiden huomioiminen ja sairastavuus ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden perusteella kuntien osuus määritellään. Uuden rahoitusmallin tulee kannustaa toiminnan järjestäjää vaikuttavuuteen ja toiminnan kustannustehokkuuteen sekä aikaansaada siten nykyistä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50

parempaa terveyttä ja enemmän hyvinvointia. Rahoitusratkaisujen pitää tukea terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laatu- ja mittaamistapoja tulee kehittää tukemaan uudistamistyötä sekä tavoitteisiin pääsyä. Vastuunkantamista omasta terveydestä on kannustettava. Keskustan mallissa • palveluja tuotetaan kolmella tasolla, jolloin määritellään lähi-, aluetason- ja laajemman tason palvelut. • määritellään kuntien tehtävät ja esimerkiksi omaishoidon tuen sekä toimeentulotuen normiosan maksatus siirretään Kelalle. • palvelujen tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. • raha seuraa asiakasta hoitoketjun eri vaiheissa. • nykyisen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän julkinen raha kootaan alueellisille toimijoille. • asetetaan kansalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet vuoteen 2025. • valtakunnan tasolla päätökset järjestämisestä ja rahoituksesta tehdään samanaikaisesti sekä aikataulutetaan kokonaisuudistus. • kokonaisuudistukseen edetään kokeilujen kautta.

97 15.5. Maakuntien roolia on vahvistettava Vahvat maakunnalliset toimijat ovat tae sille, että alueet kehittyvät ja niiden väliset erot tasoittuvat. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan. Keskusta ei halua rakentaa niiden välille keinotekoista vastakkainasettelua. Kehittyvät kaupunkiseudut hyötyvät elävästä maaseudusta ja päinvastoin. Kaksitasoinen hallintojärjestelmä – valtio ja kunnat – ei ole riittävä vastaamaan koko Suomen tulevaisuuden haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Päätöksenteko kuntaa laajemmalla alueella on toteutettava läheisyysperiaatetta ja kansanvaltaa noudattaen. Keskustan vaihtoehdossa maakunnat vastaavat aluekehityksestä entistä vahvemmin. Maakuntien roolia tulee kasvattaa kokoamalla yhteen ylikunnallinen suunnittelu ja laajaa järjestämispohjaa vaativien palvelujen järjestämisvastuu sekä kytkemällä maakunnallinen päätöksenteko aidosti kuntien äänestäjien vaaleissa ilmaisemaan tahtoon. Maakuntavaltuuston valinta suoralla vaalilla on perusteltua, mikäli yhä merkittävämpi osa palveluista siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Laajaa järjestämispohjaa vaativien palveluiden ja tehtävien uudelleen järjestäminen edellyttää maakuntien ja aluehallinnon uudistamista. Maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja on yhtenäistettävä maakuntajaon pohjalta maakuntien roolia vahvistaen. Valtion budjetista maksettavan maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattoman osan tasoa on korotettava. Se on maakuntaohjelman toteuttamisen ja alueiden omaehtoisen kehittämisen kannalta välttämätöntä. Pienellä siemenrahoituksella on saatu liikkeelle mittaluokaltaan huomattavia hankkeita, joita kunnat ja

muut alueen toimijat ovat olleet yhdessä mukana rahoittamassa. Rakennerahastovarojen käyttömahdollisuuksiin verrattuna maakunnan kehittämisraha on joustava. Sillä on voitu nopeasti ja EU-hankerahoitusta vapaammin reagoida alueilla esiin tulleisiin kehittämistarpeisiin ja tukea maakunnissa esiin nousseita kehittämisideoita. Sitä voidaan käyttää kannustavasti muun muassa innovaatio- ja osaamisympäristöjen vahvistamiseen, uusien avausten kokeiluhankkeisiin sekä kehittämisideoiden esiselvityksiin ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä. Alueiden omista lähtökohdista lähtevän kehittämisen kannalta tarvitaan tulevalla EU-ohjelmakaudella monirahastoiset ohjelmat. Niiden toteutuksen päävastuu tulee säilyttää kunnilla ja valtiolla sekä maakunnilla niiden resurssien kohdentamiseen, joissa kunnat ovat osarahoittajia.

Keskustan sääntöjen uudistaminen Puoluekokouskutsussa ilmoitettiin, että Rovaniemen puoluekokous käsittelee puolueen sääntöjen muuttamisen. Puoluehallitus teki kokouksessaan 23.3.2012 puoluevaltuustolle esityksen sääntöjen uudistamiseksi. Puoluevaltuusto päätti kokouksessaan 28.4.2012 järjestövaliokunnan esityksestä palauttaa sääntöuudistuksen uudelleen valmisteltavaksi. Tämän perusteella puoluehallitus esittää, että Rovaniemen puoluekokouksessa ei käsitellä muutoksia puolueen sääntöihin, vaan sääntöuudistus lähetetään puoluehallituksen uudelleen valmisteltavaksi.

Aloitteet Talous,- vero-, elinkeino- ja yrittäjyyspoliittiset aloitteet 1. Suomen Keskustanuoret: Suomessa solmittava uusi sosiaalireformistinen yhteiskuntasopimus 2. Suomen Keskustanuoret: Ahkeruustakuulla irti köyhyydestä 3. Kemin Keskustanuoret: Arvonlisäverokantoja muutettava 4. Edistykselliset keskustanaiset: Yksineläviä ja perheellisiä kohdeltava tasavertaisesti verotuksessa 5. Suomen Keskustanuoret: Verovähennys palkkioksi talkootyöstä 6. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ulkolaisten kausityöntekijöiden lähdeveroa alennettava 7. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kotitalousvähennystä laajennettava hoivapalvelujen osalta 8. Kemin Keskustanuoret: Kuljetusyrittäjille ja julkiselle liikenteelle halvemmat polttoaineet 9. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän palkkatuki myös maatiloille 10. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Kausihuoneet investointituen piiriin 11. Suomen Keskustanaiset: Naisyrittäjien asemaa parannettava suunnitelmallisesti 12. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Aloite pankkipalvelujen turvaamisesta 13. Suomen Keskustanaiset: Arjen innovaatiot tulevaisuuden Nokia

1. Suomen Keskustanuoret: Suomessa solmittava uusi sosiaalireformistinen yhteiskuntasopimus Suomen pärjääminen edellyttää, että mahdollisimman monella suomalaisella on mahdollisuus osallistua työelämään. Julkinen sektori voi tukea erilaisilla väliaikaisratkaisuilla uusien työpaikkojen syntymistä, mutta uusia pysyviä työpaikkoja muodostuu vain, jossa suomalaiset hyödykkeet ovat kyvykkäitä kilpailemaan globaalilla tasolla ja kotimainen kysyntä lisääntyy. Korkeatasoinen osaaminen on yksi keskeinen menestystekijämme, mutta olisi älyllisesti epärehellistä kuvitella suomalaisten olevan jollain erityisellä tavalla fiksumpia kuin muiden maiden kansalaiset. Emme voi saada osaamisestamme pysyvää kilpailuetua sillä kilpailijamaiden koulutustaso nousee huimalla vauhdilla ja aikamatkalta on vieläpä helpompi kiriä kohti keulapaikkaa kuin jatkaa jatkuvasti kärjessä. Pidemmällä aikavälillä tuotteemme käyvät kaupaksi vain, jos niiden hintalaatusuhde on kilpailukykyisellä tasolla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, TUPO, voi terminä kuulua menneisyyteen, mutta nyt todenteolla tarvittaisiin laaja-alaista yhteiskuntasopimusta. Yhteiskuntasopimuksen avulla varmistettaisiin Suomen menestymisen eväät ja samalla turvattaisiin työpaikka jokaiselle työkykyiselle. Sopimuksen tulisi olla pitkäkestoinen ja siinä tulisi pidättäytyä voimakkaista palkankorotuksista. Maltillisen palkkapolitiikan avulla voidaan varmistaa, että yrityksillä on varaa palkata uutta työvoimaa. Olisi solidaarista huolehtia siitä, että kaikilla on mahdollisuus työllistymiseen, eikä hamuta itselleen mahdollisimman suurta palkkaa. Palkankorotusten sijaan voitaisiin ottaa käyttöön uusia joustavia elementtejä työuran keskelle, kuten lakisääteinen oikeus lyhyenpään työpäivään pienten lasten vanhemmille. Joustavuutta voitaisiin lisätä myös sellaisten työntekijöiden osalta, jotka auttavat hoitamaan iäkkäitä vanhempiaan siten, että yhteiskunnan hoivakuluja säästetään.

100 Vastineeksi maltillisille palkankorotuksille, tulisi palkansaajien saada varmuus siitä, että yritykset todella pyrkivät vähentämään työttömyyttä. Sellainen tilanne ei voi olla, mahdollinen, että palkansaajat tinkivät omasta ansiotasostaan ja yritysten omistajat keräävät lisääntyneet voitot taskuihinsa. Yhteiskuntasopimus edellyttää vastuullisuutta myös työnantajilta. Valtio puolestaan sitoutuisi tukemaan kaikin keinoin erityisesti nuorten ja osatyökykyisten työllisyysasteen nostamista. Myös sosiaaliturvaa muutettaisiin kannustavammaksi erityisesti siten, että pienten työtulojen ansaitsemiseen liittyviä tuloja byrokratialoukkuja purettaisiin. Mikäli Suomen taloudellinen tilanne kehittyisi yhteiskuntasopimuksen myötä suotuisasti tulevina vuosina, voitaisiin sopimuksen palkkiona luopua osin edellä esitetyistä veronkiristyksistä. Suomen julkistalouden liikkumavaraan saataisiin nimittäin uutta liikkumavaraa, jos yritysten vahvan aseman ja alentuneen työttömyyden myötä valtion tulot kasvaisivat ja samaan aikaan menot pienenisivät. Keskustanuoret vaatii, että keskustan on edellä mainituista syistä otettava työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua lisäävien keskitettyjen ratkaisujen tukeminen osaksi talous- ja yhteiskuntapolitiikkansa suurta linjaa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteesta kumpuavaan huoleen Suomen tulevasta menestyksestä. Huoli on äärimmäisen aiheellinen. Tälläkin hetkellä yli 200 000 suomalaista on vailla työpaikkaa. Myös esitetty keino eli suomalaisten toimeliaisuuden selvä nostaminen nykyisestä on ratkaisuna ensisijainen. Tämä edellyttää aloitteessa esitetyllä tavalla erittäin pitkäjänteistä, investointi- ja yrittäjämyönteistä politiikkaa. Palkanmuodostamisessa tulee noudattaa malttia, jotta emme hinnoittele itseämme maailmanmarkkinoilta ulos. Yhtälailla on erittäin tärkeää, että myös kaikkein suurituloisimmat noudattavat malttia ja pidättäytyvät ylisuurista vaateistaan. Kaiken kaikkiaan tavoitteena tulee olla, että työmarkkinoilla löydetään ratkaisuja, jotka turvaavat sopivassa suhteessa Suomen kilpailukykyä, palkansaajien ostovoimaa ja kansantalouden vakaata kehitystä.

Erittäin kannatettava on myös ajatus työurien pidentämisestä siten, että elämän ruuhkavuosiin saataisiin samalla lisää joustoa ja mahdollistettaisiin työn tekeminen nykyistä enemmän työntekijän elämäntilanteet ja tarpeet huomioiden. Puoluekokous kannattaa myös perusturvan uudistamista yksinkertaisemmaksi ja paremmin työn tekoon kannustavaksi.

2. Suomen Keskustanuoret: Ahkeruustakuulla irti köyhyydestä Keskustanuoret esittää pienituloisia työntekoon kannustavan ahkeruustakuun käyttöönottoa. Ahkeruustakuu tarkoittaisi, että tukijärjestelmän varaan joutunut saisi vakuuden työskentelyn kannattavuudesta kaikissa tilanteissa. Teknisemmin ilmaistuna niin kutsuttu efektiivinen marginaalivero on pidettävä kaikissa tapauksissa riittävän matalana; työnteon on oltava kannattavaa jokaisessa tilanteessa. Ahkeruustakuu on vahva periaatteellinen kannanotto sen puolesta, että ketään ei saa syrjäyttää työelämästä. Taloudellisen turvan lisäksi työhön pääsemisellä on erittäin suuri merkitys työkyvyn ja -taidon vahvistajana. Työelämä tarjoaa myös merkityksellisyyden tunnetta ja sosiaalisia yhteisöjä ihmisten arkeen. Keskustanuorten esityksen mukaan lisätuloista pitäisi jäädä aina vähintään noin kolmasosa työntekijälle itselleen, jolloin myös pienet ja epäsäännölliset lisäansiot kasvattaisivat käteen jääviä tuloja. Pienimuotoisten alle 500 euron kuukausitulojen osalta käteen voisi jäädä puolet itse hankituista tuloista. Perusturvan ja toimeentulotuen varassa olevat ihmiset ovat useissa tapauksissa tuomittuja pakotettuun joutilaisuuteen. Köyhin väestönosa on laitettu kärsimään siitä, etteivät byrokraatit saa avattua umpisolmua, johon ovat sosiaaliturvan vuosien varrella vääntäneet. Esimerkiksi väliaikaisen keikkatyön vastaanottaminen ei ole kovinkaan mielekästä, kun sosiaalitukien vähentymisen, verotuksen kiristymisen ja tulosidonnaisten käyttäjämaksujen kasvun yhteisvaikutus lähentelee pahimmillaan 100 prosenttia. Erityisesti tämä ongelma koskee pienituloisia lapsiperheitä ja yksinhuoltajia. Lisäksi yhtenä kuukautena hankitut satunnaiset työtulot aiheuttavat erittäin vaikeasti ennakoi-

101 tavia muutoksia viiveellä tulevien kuukausien tukiin, jolloin on varmempaa jättää satunnainen työtilaisuus väliin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous pitää tärkeänä purkaa aloitteessa esiin nostettua, nykyisen perusturvajärjestelmän laajaa tuloloukkuongelmaa. Nykyinen perusturvajärjestelmä on ajan myötä muodostunut niin monimutkaiseksi, että johtaa usein tilanteisiin, joissa työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan. Perusturvaan tarvitaan laaja kokonaisuudistus, joka yksinkertaistaisi sitä, kannustaisi opiskelemaan ja tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Keskustan tavoitteena on työntekoon kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva. Tässä tulee ottaa tarkasteluun myös negatiivisen tuloveron tai perustulon sellaiset mallit, jotka kannustavat nykyistä paremmin työntekoon pitkäaikaisen työttömyyden sijaan.

3. Kemin Keskustanuoret: Arvonlisäverokantoja muutettava Suomessa ollaan hitain uudistuksin siirtymässä kohti arvonlisäverojärjestelmää, jossa ruoan arvonlisävero lähenee nollaa. Tällä tiellä on jatkettava. Kemin Keskustanuoret esittää, että arvonlisäverokantoja yhdenmukaistettaisiin niin, että kaksi alinta verokantaa yhdistettäisiin. Tällöin sekä painetun median, joukkoliikenteen että ruoan ja lääkkeiden arvonlisäverokanta olisi sama. Taso verolle olisi 10 %. Tämä vapauttaisi yhden verokannan vapaaseen käyttöön, jolloin voitaisiin perustaa uusi 25 % arvonlisäverokanta tuontitavaroille ja ylellisyyshyödykkeille. Yleinen arvonlisäverokanta 23 % pidettäisiin ennallaan. Puoluehallituksen vastausesitys: Aloitteen pohjalla oleva idea suomalaisen työn ja kaikkein pienituloisimpien tukemista, on erittäin kannatettava. Verotuksen painopiste on viime vuosikymmeninä siirtynyt työn tekemisestä kuluttamiseen. Tällä on osaltaan turvattu suomalaisen työn

kilpailukykyä erityisesti suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin kannalta. Kulutusveroja kuten arvonlisäveroa ei peritä vientiin menevistä tuotteista vaan verotus tapahtuu pääsääntöisesti vasta kohdemaassa. Samalla olemme verotuksellisesti tulleet lähemmäksi sitä kustannustasoa, jonka kilpailijamaamme joutuvat omasta työvoimastaan maksamaan. Kulutuksen verottaminen ei sitä vastoin aseta kotimaisia tuotteita eri asemaan ulkomaisten kanssa. Oman veron määrääminen suoraan tuontitavaroille on mahdotonta johtuen EU:n säädöksistä. Arvonlisäverotuksen ehdottomana haittapuolena on se, että kulutusverotuksessa ei juurikaan voida huomioida kuluttajan tuloja, joten samasta tuotteesta tai palvelusta pieni- ja suurituloinen maksaa yhtä paljon veroja. Tämän vuoksi on tärkeää tuoda kulutusverotukseen ja erityisesti arvonlisäveroon progressiivisia elementtejä laskemalla niiden tuotteiden ja palveluiden veroja, joita pienituloiset käyttävät suhteessa enemmän kuin suurituloiset. Tällaisia ovat etenkin arjessa välttämättömät ruoka, lääkkeet ja liikkuminen. Mikäli joudumme valtion talouden ja julkisten palveluiden turvaamiseksi nostamaan yleistä arvonlisäveroa, tulisi samalla pitää välttämättömyyshyödykkeiden verotaso nykyisellään ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan jopa laskemaan esimerkiksi ruoan veroa. Tämä paitsi edistäisi osaltaan kotimaisen ruoan käyttöä, myös hyödyttäisi samalla suhteellisesti eniten juuri pienituloisia.

4. Edistykselliset keskustanaiset: Yksineläviä ja perheellisiä kohdeltava tasavertaisesti verotuksessa Suomalainen yhteiskunta on ottanut harppauksia tasa-arvossa, mutta epäkohtia löytyy vielä esimerkiksi verotuksessa. Yksineläviä on Suomessa yli miljoonaa ja työikäisten yksinelävien määrä on kasvussa. Olemme erilaisissa elämäntilanteissa, eikä yksin asuminen ole välttämättä ole haluttu ratkaisu. Esimerkiksi kotitalousvähennysoikeus ja kakkosasunnon verotus kohtelee yksineläviä täysin epäoikeudenmukaisesti.

102 Samankokoiseen asuntoon pariskunta saa kaksinkertaisen kotitalousvähennysoikeuden yksinelävään verrattuna. Kakkosasunnon verovähennykseen ei yksin asuvalla ole oikeutta tilanteessa, jossa hän saisi esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen toiselta paikkakunnalta, eikä olisi valmis muuttamaan kokonaan uudelle paikkakunnalle lähtöpaikkakunnalla olevien sosiaalisten verkostojen, kuten ystävien tai sukulaisten vuoksi.

Keskustanuoret uskoo, että verovähennys voisi houkutella esimerkiksi lasten ja nuorten iltapäiväkerhojen vetäjiksi uusia kansalaisia. Verovähennys olisi erittäin kustannustehokas tapa tuottaa hyvinvointipalveluita. Kaikki yhteiskunnallisesti merkittävä vapaaehtoistyö pitäisi vapaapalokuntatoiminnan tavoin myös sovittaa yhteen sosiaaliturvaetuuksien kanssa, jotta aktiivisuudesta saatava pieni korvaus ei leikkaisi tukia.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Aloite puuttuu sinänsä tärkeään asiaan. Useimmat verovähennykset ovat nykyisin henkilökohtaisia, kun aiemmin vähennyksiä tarkasteltiin nykyistä useammin kotitalouskohtaisina.

Puoluekokous toteaa, että aloitteessa on puututtu tärkeään asiaan.

Henkilökohtaisiin vähennyksiin siirtymisen taustalla on paitsi taloudellinen tasa-arvo, myös yhteiseen kotitalouteen liittyvät määrittelyongelmat. Kotitalousvähennyksen voisi kyllä rajata kotitalouskohtaiseksi, mutta siitä seuraisi muunlaisia määrittelyongelmia esimerkiksi hoivatyöstä tehtävän kotitalousvähennyksestä osalta. Kataisen hallitus alensi kotitalousvähennyksen määrää 60 prosentista 45 prosenttiin. Puoluekokous pitää ensi sijaisena tavoitteena tuon vähennysmäärän palauttamista entiselleen.

5. Suomen Keskustanuoret: Verovähennys palkkioksi talkootyöstä Keskustanuoret haluaa ottaa käyttöön erityisen verovähennyksen, jota saisivat talkoo- ja järjestötyöhön sitoutuneet suomalaiset. Vapaaehtoistyöstä syntyy vuosittain mittavat säästöt yhteiskunnalle. Esimerkiksi urheilu- ja harrasteseurojen, koulujen vanhempaintoimikuntien ja sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen panos on suomalaiselle yhteiskunnalle korvaamaton. Keskustanuoret pitää käsittämättömänä sitä, että Suomessa on viime vuosina tukemisen sijaan pikemminkin tehty kiusaa erilaisille yhteisöille ja talkooporukoille. Vapaaehtoistoiminnan hankaloittamista on perusteltu muun muassa kilpailuneutraliteettiin vetoamisella, kun yhteisöt ovat muka haitanneet markkinoiden toimintaa.

Aloitteeseen liittyy kuitenkin suuria veroteknisiä ongelmia. On erittäin vaikea luotettavasti todentaa todella tehtyä talkootyötä. Myös vähennykseen oikeuttavan talkootyön määrittely on lähes mahdoton tehtävä ilman, että siitä seuraisi hyvin vaikeita ja monimutkaisia tulkintakysymyksiä. Suomen, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten kannalta aivan keskeistä talkootyötä voisi edistää sen kaltaisin järjestelyin kuin Vanhasen hallitus toteutti VPK-työn osalta. Tämän kaltaisista kaikkia suomalaisia hyödyttävästä työstä saatavat pienet satunnaiset korvaukset voitaisiin säätää etuoikeutetuksi tuloksi, jotka eivät vähentäisi esimerkiksi työmarkkinatukea tai muita vastaavia etuuksia.

6. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ulkolaisten kausityöntekijöiden lähdeveroa alennettava Suomessa on monia aloja, joissa käytetään entistä enemmän ulkolaista kausityövoimaa, koska kotimaasta ei ole saatavana riittävästi työvoimaa. Kausityöntekijöitä käytetään paljon mm. alkutuotannon työntekijöinä. Suomessa viljellyt marjat jäisivät suurelta osin poimimatta, jos ulkolaista kausityövoimaa ei ole saatavana. Suomalainen yhteiskunta on hyväksynyt sen, että ulkolaista kausityövoimaa käytetään, jos kotimaasta ei ole saatavana riittävästi marjanpoimijoita. Tästä osoituksena hyvä yhteistyö ulkoministeriön ja ulkomailla olevien Suomen edustustojen kanssa. Palkasta perittävä korkea 35 % lähdevero on koettu ongelmaksi ja ennen

103

Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että ulkolaisten kausityöntekijöiden lähdeveroa alennettaisiin tai vastaavasti verovapaata osuutta korotetaan sellaiseksi, että verotus on kohtuullinen?

Yksi keino lisätä avohoitoa olisi kotitalousvähennyksen rajattu laajentaminen niin, että hoivapalvelut olisivat kokonaan tai nykyistä suuremmalta osalta kotitalousvähennyksen piirissä. Tällä hetkellä on mahdollista vähentää 30% maksetusta palkasta tai 60% työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen käyttöönotto lisäisi kotona asumista tukevia palveluja tarjoavien yritysten määrää. Yhteiskunta hyötyy, kun ei tarvitse järjestää kaikkea hoitopalvelua ja lisäksi tuettaisiin samalla PK-yritysten toimintaa ja uusien yritysten syntyä. Juuri PK-yritykset työllistävät nykyisin yhä enemmän ihmisiä. Kotitalousvähennystä ei saisi pienentää hoivapalvelujen osalta vaan päinvastoin pikemminkin lisätä vähennyksen määrää. Tämä olisi halpa keino lisätä avohoidon määrää.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Ulkomaalaiset työntekijät ovat rajoitetusti verovelvollisia Suomessa, mikäli myös työnantaja on Suomeen rekisteröity. Suomessa tehtävän työn kestäessä alle 6 kuukautta, verotetaan työntekijää 35 %:n lähdeverolla palkasta. Ennen veron perimistä palkasta tehdään kuitenkin joko 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

kaikkea verovaaosuuden pysymisenä samana jo vuodesta 1995 asti. Verovapaa osuus on vain 17 € /päivä, vaikka palkat ovat nousseet yleisen kustannustason nousun ja työehtosopimusten mukaisesti. On pelättävissä, että Suomi ei ole jatkossa kovin houkutteleva maa tulla kausitöihin korkean verotuksen vuoksi, vaan työntekijät menevät töihin sinne, missä on matalampi verotus.

Aiemmin ainoastaan opiskelijoita ja harjoittelijoita koskenut verovelvollisen tulosta tehtävä joko kuukausikohtainen tai päiväkohtainen vähennys laajennettiin kaikkia koskevaksi vuoden 2006 alusta. Uudistuksella tavoiteltiin efektiivisen verokannan saattamista erityisesti pienemmissä tuloluokissa EU:n vaatimalle yleisesti verovelvollisen verotusta vastaavalle tasolle. Puoluekokous katsoo vuoden 2010 puoluekokouksen tavoin, että verotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tulisi pohtia myös lähdeveroa määriteltäessä palkasta tehtävien vähennysten korottamistarvetta.

7. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kotitalousvähennystä laajennettava hoivapalvelujen osalta Yhteiskunnan kantokyvyn kannalta on oleellista hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Tehokkain keino pienentää kustannuksia olisivat ennaltaehkäisy ja toisaalta myös kevyiden hoitomuotojen sekä avohoidon lisääminen.

Hoiva-alan palveluihin kohdistuu tulevina vuosikymmeninä valtaisa kysyntä, koska keskiiältään vanheneva väestö tulee tarvitsemaan nykyistä enemmän sosiaali- ja terveysalan palveluita. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että yhteiskuntapolitiikan avulla suunnataan palveluiden kysyntätarve ennaltaehkäiseviin palveluihin, kevyisiin hoitomuotoihin ja avohoidon lisäämiseen. Vain näin toimimalla voidaan taata, että kaikille hoitoa ja hoivaa tarvitsevilla on mahdollisuus riittävän ja laadukkaan hoidon saamiseen. Lahden puoluekokouksessa hyväksytyn Keskustan 2010-lvun tavoiteohjelman mukaan veropolitiikan pitää edelleen kannustaa työn tekemiseen ja työn antamiseen sekä edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Erilaisten vähennysten ja verotukien tarkoituksenmukaisuus on arvioitava sillä perusteella, kuinka hyvin ne toteuttavat niille asetetut tavoitteet. Samaisen tavoiteohjelman mukaan ikääntyvien kotona selviytymistä on tuettava avohoidon ja kotipalvelujen avulla. Pohjois-Savon Keskustanuorten tekemä aloite kotitalousvähennyksen laajentamisesta hoivapalveluiden osalta noudattaa tavoiteohjelman henkeä ja on näin olleen kannatettava. Samalla on kuitenkin huomioitava, että kotitalousvähennykseen oikeuttaa jo nyt seuraavan-

104 lainen hoivatyö: vanhusten hoitaminen kotona tai yksityisessä palvelutalossa asukkaan itse hallitsemassa asunnossa ja rajatusti palvelutalon julkisissa tiloissa. Tällöin vähennykseen oikeuttavaksi hoivatyöksi katsotaan mm. syöttäminen, pukeminen, peseminen sekä auttaminen ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa. Kataisen hallitus alensi kotitalousvähennyksen määrää myös näiden yllä mainittujen töiden osalta 60 prosentista 45 prosenttiin. Puoluekokous pitääkin aivan ensi sijaisena tavoitteena tuon vähennysmäärän palauttamista entiselleen.

8. Kemin Keskustanuoret: Kuljetusyrittäjille ja julkiselle liikenteelle halvemmat polttoaineet Dieselin litrahinnan nousu on aiheuttanut valtavia ongelmia sekä logistiikan että joukkoliikenteen alojen yrityksille. Kohonneet polttoainekustannukset nostavat niin matkalippujen kuin rahtien hintaa. Tämä näkyy joukkoliikenteen matkustajamäärien laskemisena ja ruoan hinnan nousemisena. Eniten hinnankorotuksista kärsivät pienituloiset, opiskelijat ja lapsiperheet. Mikäli dieselin käyttövoimavero siirretään kokonaan litrahintaan, tulemme näkemään tuhoisan konkurssiaallon kumipyörien alalla. Esitämme, että kuljetusyrityksille ja joukkoliikenteelle myönnetään osittainen polttoaineen verovapaus. Myöntäminen voisi tapahtua joko kuukausittain arvonlisäverotilitysten ohella tai vuosittain verotettavan tulon laskennassa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Suomen logistiikkajärjestelmä on vuosikymmenten kuluessa rakentunut maanteitä kulkevan liikenteen varaan, eikä tämän kuljetusjärjestelmän muuttaminen ole nopealla aikataululla mahdollista. Kuljetusyritysten kustannusten kasvu vaikuttaa pidemmällä aikavälillä väistämättä rahtiliikenteen kustannuksiin ja sitä kautta esimerkiksi ruuan hintaan muodostuu nousupaine. Lyhyellä aikavälillä kuljetusyritykset eivät kuitenkaan välttämättä pysty viemään kasvaneita kuljetus-

kustannuksia asiakkailta perittäviin rahtimaksuihin, jolloin polttoainekustannusten nopea kasvu muodostaa merkittävän kannattavuusongelman alalle. Kuljetusalalle ja joukkoliikenteelle voitaisiin ottaa käyttöön Kemin Keskustanuorten esittämä osittainen verovapaus, jonka avulla voitaisiin välttää polttoaineen hinnassa tapahtuvat äkilliset muutokset. Veroteknisesti lupaavimmalta vaikuttaa veronpalautusjärjestelmä. Puoluekokous korostaa myös, että Suomen on kaiken kaikkiaan pyrittävä aiempaa suurempaan omavaraisuuteen liikennepolttoaineiden käyttämisessä. Nykyisellään polttoaineiden hinta on voimakkaasti riippuvainen öljytuotteiden maailmanmarkkinahinnasta. Polttoainehintojen jatkuva ja nopea vaihtelu on omiaan luomaan epävarmuutta monien yritysten toimintaan. Tuontienergia on myös yksi keskeisimpiä Suomen kauppatasetta rasittavia kulueriä. Kotimaiset uusiutuvasta energiasta tuotetut polttoaineet, kuten biodiesel tai biokaasu, tarjoavat vientiriippuvuuden vähentämisen ohella erinomaisen mahdollisuuden aluetalouden voimakkaaseen kehittämiseen. Tämä mahdollisuus Suomen on syytä hyödyntää täysimääräisesti.

9. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän palkkatuki myös maatiloille Suomalaiset maanviljelijät ovat tukehtumassa työmäärän alle. Rakennemuutoksen kasvattama tilakoko ja byrokratian määrän lisääntyminen ovat nostaneet tilojen työtaakan niin suureksi, että monella tilalla yrittäjän tai yrittäjäparin oma työpanos ei enää riitä tilan hoitoon ja kehittämiseen. Lomituspalvelu tuo vain pienen huokaisutauon yhä kiihtyvärytmisemmän maatalouden arkeen. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä maatilojen tulee saada palkkatuki ensimmäisen työntekijänsä palkkaamiseen. Tällä hetkellä uusille yrityksille on mahdollista saada ns. käynnistämistukea ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Palkkatuella on mahdollista sekä keventää tilojen työtaakkaa että auttaa tiloja kehittämään toimintaansa. Samalla sillä olisi myös työllisyyttä lisääviä vaikutuksia. Olemassa olevaa uusien yritysten tukilainsäädäntöä tulee muokata siten,

105 että myös maatilojen on mahdollista päästä siihen mukaan. Olemassa oleva lomituslainsäädäntö ei enää riitä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Maatalousyrittäjiä tulee kohdella tasaveroisesti muiden yrittäjien kanssa. Jo eduskuntavaaleissa 2011 Keskustan vaaliohjelmassa tavoitteena oli, että yksinyrittäjän tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen laajennetaan koko maahan ja myös määräaikaisiin työsuhteisiin.

10. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Kausihuoneet investointituen piiriin Marjanviljely kehittyy Suomessa ja monissa muissa maissa siten, että entistä suurempi osa marjoista kasvatetaan ns. kausihuoneissa. Kausihuoneviljelyn etuja on mm. aikaisempi sato, kasvusto ei altistu sään vaihtelulle samalla tavalla kuin avomaan viljelyssä ja sato on laadultaan parempaa. Monissa EU-maissa, kuten Ruotsissa kausihuoneet saavat n. 30% investointituen. Britanniassa marjoista viljellään kausihuoneessa 80%. Kausihuoneinvestoinnit ovat kuitenkin kalliita, mutta kuluttajien ja kaupan ennakoidaan Suomessakin edellyttävän entistä laajemmin marjojen viljelyä kausihuoneissa. Suomessa kausihuoneet eivät saa ollenkaan investontitukea avustuksen tai halpakorkoisen korkotukilainan muodossa. Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että kausihuoneet Suomessa tulevat investointituen piiriin mahdollisimman pikaisesti? Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Mallia kausihuoneiden investointitukiin voitaisiin hakea Ruotsista

11. Suomen Keskustanaiset: Naisyrittäjien asemaa parannettava suunnitelmallisesti Nainen on hyvä johtaja ja hyvä yrittäjä. Yrittäjyyttä kuitenkin rasittavat useat tekijät. Suomalaisista yrittäjistä vain kolmasosa on naisia. Aliedustus kertoo, että yhteiskunnassamme on edelleen rakenteita, jotka ohjaavat miehiä naisia helpommin yrittäjyyteen. Työn teon mallit myös periytyvät seuraaville sukupolville. Tutkimukset osoittavat, että naisyrittäjien terveys ja työkyky ovat heikompia kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Naisyrittäjien työhyvinvoinnin on todettu vaikuttavan myös yrityksen tuloksellisuuteen. Perhe- ja työelämän yhteen sovittaminen aiheuttaa ongelmia suurimmalle osalle naisyrittäjistä. Esitämme, että työelämän tasa-arvoa ja naisyrittäjien asemaa parannetaan suunnitelmallisesti yhtä aikaa eri tasoilla: lapsista koituvat perhevapaakulut on tasattava kaikkien työnantajien kesken, luodaan verovähennysoikeus yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja yksin/pienyrittäjien sijaispalvelutoimintaa tulee viedä eteenpäin koko Suomen alueella. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työelämän tasa-arvon ja naisyrittäjien aseman parantamiseksi. Tavoitteena tulee olla yhteiskunta, jossa naisia on johtajina ja yrittäjinä samassa suhteessa kuin miehiäkin. Naisten johtajuutta ja yrittäjyyttä estäviä yhteiskunnan piileviä rakenteita on tarmokkaasti purettava. Muiden aloitteessa mainittujen toimien lisäksi erityistä huomiota tarvitaan perhevapaiden kustannusten tasaamiseen. Varsinkin pienille naisvaltaisilla aloilla toimiville yrityksille äitiyslomasta, raskausajasta, tilapäisistä hoitovapaista ja muista perhevapaista koituvat kustannukset voivat olla merkittävä tekijä. Puoluekokous valtuuttaa Keskustan talouspoliittisen työryhmän ja perhepoliittisen verkoston jatkovalmistelemaan aloitteiden 11 ja 46 pohjalta konkreettisen esityksen Keskustan malliksi

106 perhevapaiden kustannusten tasaisemmasta jakamisesta. Siinä yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaan kustannusten tasaukseen, sillä myös näiden kustannusten epätasainen jakautuminen on omiaan rasittamaan naisvaltaisten alojen yrityksiä ja heikentämään nuorten naisten työllisyysmahdollisuuksia.

12. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Aloite pankkipalvelujen turvaamisesta Monilta paikkakunnilta ovat pankkipalvelut loppumassa ja myös Otto-automaatteja ylläpitävä yhtiö on lopettamassa palvelut vähäiseen käyttäjämäärään vedoten. Toisaalla suurilla paikkakunnilla ja kaupungeissa Otto-automaattien käyttäjämäärä on runsasta ja yhtiölle varsin tuottavaa toimintaa. Tämän johdosta Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys esittää, että Otto-automaatteja ylläpitävä Automaatti Oy velvoitettaisiin huomioimaan Otto-automaattien kannattavuutta laskettaessa alueellisesti laajempi esim. useampaa kuntaa koskeva piiri jolla tasattaisiin toiminnan kannattavuus. Yhdistyksemme mielestä Lähtökohtana tulisi olla, että Ottoautomaattipalvelut olisi turvattava jokaisessa kuntakeskuksessa. Säännös edellyttäisi todennäköisesti muutosta Automaatti Oy:n toimilupaehtoihin ja mahdollisesti toimiluvan kilpailuttamiseen niin, että alueellinen tasa-arvo toteutuu. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen. Toimivat pankkipalvelut on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla kohtuullisin kustannuksin ja kohtuullisen etäisyyden päässä. Suomalainen yhteiskunnan rahaliikenne on rakentunut luotettavan pankkisektorin varaan, joten pankkipalveluiden saavutettavuus on olennainen palvelu ihmisten arjessa. Käteisen rahan saaminen on pystyttävä turvaamaan tavalla tai toisella koko Suomessa. Käteisen rahan nostopaikoiksi on tarvittaessa varsinaisten automaattien lisäksi tai sijaan pyrittävä löytämään myös uusia joustavia ja edullisin kustannuksin toimivia ratkaisuja. Olemassa ole-

van kauppa-, kioski- ja huoltoasemaverkoston hyödyntäminen voi olla yksi vaihtoehto, jolla pystyttäisiin varmistamaan alueellisesti kattava käteisen rahan nostopaikkojen verkosto.

13. Suomen Keskustanaiset: Arjen innovaatiot tulevaisuuden Nokia Arjen innovaatiot lähtevät pienistä asioista. Ne voivat tapahtua esimerkiksi kotona eri tehtävissä, vapaa-ajalla harrastuksen parissa tai työelämässä työ- ja työaikajärjestelyinä. Suomalaiset ovat osoittaneet luovuuttansa vapaaehtoistyössä, osuustoiminnassa ja monin arkea helpottavin keinoin. Nyt on aika luoda mahdollisuuksia yhteistä arkea myönteisesti uudistavien tekojen toteuttamiselle. Eurooppalaisissa ja kansallisissa innovaatiostrategioissa on teknologiainnovaatioiden rinnalla korostettava yhteisöllisyyttä vahvistavia arjen innovaatioita. Esitämme, että yhteisöllisyyttä vahvistavien arjen innovaatioiden painoarvoa kasvatetaan ja luodaan nykyistä parempia kannusteita niiden tunnistamiseksi ja jatkojalostamiseksi. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja valtuuttaa Keskustan puoluehallituksen valmistelemaan yhdessä Keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan kanssa kilpailun, jossa etsitään uusia yhteisöllisyyttä korostavia ja suomalaisten arkea parantavia innovaatioita.

107

Ulko- ja turvallisuuspoliittiset aloitteet 14. Edistykselliset keskustanaiset: Keskustan edistettävä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta 15. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Aktiivinen toimintalinja arktisten alueiden suuntaan

14. Edistykselliset keskustanaiset: Keskustan edistettävä Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaaloitetta Nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuva näköalattomuus aiheuttaa laajoja levottomuuksia eri puolilla maailmaa. Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen takaavat nuorten potentiaalin kanavoitumisen rauhaksi ja kehitykseksi - ei turvallisuusuhaksi. Nuoret tarvitsevat oman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmansa, jossa heidät tunnustetaan omana, aktiivisena erityisryhmänään niin rauhanvälitys-, rakennus- kuin turvaamistyössäkin. Nuorten erityisaseman on näyttävä myös YK:n välittämissä rauhanneuvotteluissa ja -sopimuksissa. Nuorten aktiivisuus tulee kanavoida demokraattisten toimintamuotojen kautta. Nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan muun muassa ihmisarvoisen työn, järjestötoiminnan ja koulutuksen kautta. Näin voidaan parhaiten ennaltaehkäistä yhteiskunnallisen syrjäytymisen purkautuminen väkivaltana. Nuorilla on oikeus elää rauhassa ja ilman väkivallan uhkaa. Pysyvän rauhankulttuurin pohja luodaan koulutuksen, ihmisarvoisen työn ja yhteiskunnallisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Maailmalla ei ole varaa jättää nuorten potentiaalia käyttämättä ja unohtaa nuorten erityistarpeita, sillä yhteinen kohtalomme on pitkälti nuorten käsissä. Demokratian tukeminen ja nuorten toimijuuden vahvistaminen ovat paras keino ehkäistä levottomuuksia ja niistä aiheutuvia uhkia kansainväliselle ja alueelliselle turvallisuudelle. Edistykselliset keskustanaiset vaati, että Suomen Keskusta r.p. pyrkii edistämään nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma-aloitetta Suomen

YK-politiikassa ja että päätöslauselma-aloite otetaan osaksi Suomen YK-turvallisuusneuvostokampanjaa ja agendaa. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan puoluekokous pitää aloitetta perusteltuna. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus”, jonka tavoitteena on suojata naisia ja tyttöjä aseellisissa selkkauksissa ja konflikteissa. Puoluekokous katsoo, että päätöslauselman 1325 esimerkin mukaisesti YK:n tulisi hyväksyä päätöslauselma, joka suojaisi nuorten roolia konflikteissa, turvaisi heidän ihmisoikeuksiaan ja korostaisi nuorten aktiivista roolia yhteiskuntien rakentamisessa, rauhanneuvotteluissa ja kansakuntien jälleenrakennuksessa. Suomen YK-liitto, nuorisojärjestö Allianssi ja Suomen Partiolaiset luovuttivat YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonille heinäkuussa 2011 vetoomuksen päätöslauselman ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” hyväksymisestä. Nuoria ei ole tunnustettu päätöslauselman tasolla erillissuojelua tarvitsevaksi ryhmäksi, mikä hidastaa nuorten oikeuksien toteutumista. Päätöslauselmalla ja sen pohjalta laadittavilla kansallisilla toimintaohjelmilla voitaisiin puuttua muun muassa globaaliin nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymisen uhkaan. Keskustan puoluekokous kannustaa Suomen hallitusta toimimaan YK:ssa ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman laatimisen puolesta.

15. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Aktiivinen toimintalinja arktisten alueiden suuntaan Euroopan Unioni on perustamassa arkisten alueiden tiedotuskeskuksen Suomeen, Rovaniemelle. Tämä on merkittävä osoitus Euroopan kiinnostuksen suuntautumisesta entistä enemmän pohjoisille alueille. Suomen osuus ja vastuu korostuu keskuksen isäntämaana. Suomen Keskusta on yli sadan vuoden ajan toiminut pohjoisen Suomen asioiden vaikuttavana ajajana. Kun nykyisten hallituspuolueiden kiinnostuksen painopiste näyttää olevan etelässä,

108 olisi tärkeää, että keskusta aktivoisi toimintaansa nykyistäkin enemmän pohjoisten alueiden suuntaan. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry. ehdottaa, että puolue perustaisi työryhmän laatimaan toimintalinjaa arktisten alueiden suhteen. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan puoluekokous pitää tärkeänä Keskustan arktisen toimintalinjan tarkentamista. Vuoden 2011 eduskuntavaalien vaaliohjelmassa linjattiin Suomen arktista politiikkaa. Uusien meriteiden avautuminen ja kiinnostus Jäämeren luonnonvaroihin lisäävät mielenkiintoa pohjoisiin alueisiin. Tavoitteena tulee olla pohjoisten alueiden tasapainoinen ja ekologisesti kestävä kehitys avautuvia liikennereittejä ja luonnonvaroja hyödynnettäessä. On huolehdittava Barentsin alueen ja muussa yhteistyössä alkuperäiskansojen elinoloista. Päätöstä EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta ei ole vielä tehty, mutta Lapin yliopiston ja Suomen aloitteella on EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin poliittinen tuki. Hanketta on viety eteenpäin erityisesti keskustalaisten poliitikkojen Hannes Mannisen ja Anneli Jäätteenmäen toimesta. He ovat ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet siihen, että aloitteella on Eduskunnan ja Euroopan parlamentin tuki sekä Lapin yliopistolla taloudelliset edellytykset saattaa hanke alkuun. Puoluekokous edellyttää, että Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä laatii Keskustalle tarkennetun arktisten alueiden politiikkalinjauksen.

Sisäistä turvallisuutta ja oikeuspolitiikkaa koskevat aloitteet 16. Keskustan Kärkölän paikallisyhdistys: Keskustan vastustettava poliisitoimen kohtuuttomia säästöjä 17. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ihmisten tasavertainen turvallisuus taattava joka paikassa 18. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Maantieliikenteen promillerajaa laskettava 19. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Huumerikollisuus kuriin 20. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Vakuudettomat pikaluotot kiellettävä 21. Helsingin Keskustanuoret: Nettipokeri sallittava Suomessa myös tulevaisuudessa 22. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Naamiot oikeussalissa 23. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Ulkomaalaiset rikolliset kärsimään tuomionsa kotimaihinsa 24. Keskustan Kaipion paikallisyhdistys: Maata ei saa myydä EU:n ulkopuolisille maille tai niiden kansalaisille 25. Keskustan Kyläjoen pakallisyhdistys: Lunastuslain muutosaloite 26. Keskustan Valkeakosken kunnallisjärjestö: Aloite sähköjakelun parantamiseksi lunastuslain muutoksella 27. Keskustan Ihastjärven paikallisyhdistys: Vaaleja yhdistettävä ja presidentinvaali eduskunnan toimitettavaksi 28. Suomen Keskustanuoret: Äänioikeus annettava 16-vuotiaille kaikissa vaaleissa 29. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Äänestysiän laskeminen 16 vuoteen

16. Keskustan Kärkölän paikallisyhdistys: Keskustan vastustettava poliisitoimen kohtuuttomia säästöjä Poliisin suurenluokan säästöohjelma on mahdoton toteutettavaksi. Henkilöstön määrän vähennys on kohtuutonta joten se tulee vähintään

109 säilyttää nykyisellä tasolla. Säästöillä vaikeutetaan toimintaan niin että pienemmät jutut jäävät tutkimatta, tutkinta ajat pitenevät ja selvitys prosentti vähenee. Toimipisteitä on entistä vähemmän ja poliisin paikalle tulo kestää entistä kauemmin. Liikenteen valvonnan ja yleisen turvallisuuden valvonnan taso laskee. Yleisen turvallisuuden valvonta kuuluu poliisitoimeen, eikä sitä tule yksityistää vartiointiyrityksille. Myymälävarkaudet kuuluvat myös poliisin työtehtäviin. Esitetty päihtyneiden säilyttämisen siirtäminen kuntien sosiaalitoimen vastuulle tulee torjua. Kunnilla ei ole siihen valmiuksia ja talous on muutenkin tiukalla. Harvaan asutuilla alueilla joissa matkat muodostuvat pitkiksi, voitaisiin keskittämisen sijaan kokeilla toimintatapaa jossa poliisit asuisivat kylillä hajautettuna ja toimisivat kotoaan käsin säästäen kalliita toimitiloja. Kyläpoliisit saisivat tarvittaessa tukea keskuspaikoista. Esitämme että Suomen Keskusta vastustaa poliisitoimen kohtuuttomia säästöjä. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 16-17: Puoluekokous yhtyy aloitteisiin. Ihmisille turvallisuus on ennen kaikkea arjen turvallisuutta. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että heidän oma asuinympäristönsä on turvallinen paikka elää ja hädän hetkellä asianmukaista apua on viipymättä saatavilla. Keskustalle turvallisuus on laaja käsite, jonka edistämiseen vaaditaan muun muassa kotien, koulujen, asuinympäristön, työyhteisöjen ja eri viranomaisten yhteisyötä. Etenkin kuntien rahoitukseen ja poliisitoimeen kohdistuvien säästöjen vaikutukset arjen turvallisuuteen ovat huolestuttavia. Ne ovat lyhytnäköistä säästöä myöhemmin koituvista seurauksista ja niiden kustannuksista piittaamatta. Puoluekokous edellyttää, että ihmisten on saatava tarvittaessa apua ongelmiinsa. Lasten ja nuorten syrjäytymiskehitys on pysäytettävä. Yleinen lainkuuliaisuuden ylläpito ja ihmisten oikeusturva vaativat, että rikosasiat tutkitaan asianmukaisesti. Hallituksen on huolehdittava,

että poliisi- ja pelastustoimen palveluverkosto on riittävän kattava koko maassa ja sen tarvitsemat voimavarat turvataan.

17. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Ihmisten tasavertainen turvallisuus taattava joka paikassa On hyvin huolestuttavaa se, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut karkaavat ihmisten ulottumattomiin hyvin monessa paikassa ja asiassa. Suurin huoli on pitkien etäisyyksien alueilla, mutta myös kaupungeissa esimerkiksi poliisi joutuu usein priorisoimaan tehtäviä siten, että kaikkiin hälytyksiin tai tehtäviin ei ole mahdollista mennä resurssipulan vuoksi. Monet pienemmät, mutta usein ikävätkin asiat jäävät isojen asioiden varjoon. Monissa asioissa ihmisiä kehotetaan omatoimisuuteen ja palvelujen hoitamiseen esim. tietoliikenneyhteyksien avulla. On kuitenkin monia asioita, joita ei voi hoitaa omatoimisesti. Kun on hätä: olipa sitten sairastapaus, tulipalo, liikenneonnettomuus tai muu ikävä asia, niin silloin tarvitaan auttajia paikanpäälle. Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy ihmisten turvallisuuden takaamiseksi, että mm Poliisien määrä on riittävä kaikkialla, kun on hätä ja välitön avun tarve? Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 16 vastaukseen.

18. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Maantieliikenteen promillerajaa laskettava Alkoholi on ongelma liikenteessä. Poliisin resurssien vähetessä kiinnijäämisriski vähenee ja lisää alkoholin käyttöä liikenteessä - sekä maastossa että tien päällä. Promilleraja tulee laskea 0,2:een, kun se nykyisin on 0,5.

110 0,2 promilleen siirtymisen myötä Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Norjalla olisi sama rattijuopumuksen alaraja. Liikuttaessa autolla valtakunnan rajan yli kuljettajilla ei olisi epäselvyyttä siitä, mikä on sallitun ja kielletyn raja, tarttuessaan auton rattiin. Puoluehallituksen vastausesitys: Lähtökohtana tulee olla se, ettei kuljettaja saa ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Tästä näkökulmasta aloitteen esitys on ymmärrettävä. Kampanjoinnilla ja julkisella keskustelulla voidaan vaikuttaa siihen, että alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista ei pidetä liikenteessä hyväksyttävänä. Puoluekokous kuitenkin kannattaa promillerajan pitämistä nykyisessä 0,5:ssä. Jos promilleraja alennettaisiin 0,2 promilleen, tuomioistuimen käsiteltäväksi tulevat tapaukset lisääntyisivät todennäköisesti merkittävästi. Promillerajan alentamisen myötä poliisi joutuisi käyttämään rajallisia liikennevalvontaresurssejaan uusien entistä lievempien tapausten tutkintaan. Tämä olisi pois poliisin mahdollisuuksista valvoa törkeitä rattijuopumusrikoksia tai muita vakavia liikennerikoksia. Tien päällä puhalluskokeella todettu rattijuopumus vaatii lisäksi kuljettajan saattamista tarkempiin tutkimuksiin terveyskeskukseen tai poliisiasemalle.

19. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Huumerikollisuus kuriin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen raportti ”Huumetilanne Suomessa 2011” on murheellista luettavaa. Huumeiden, erityisesti kannabiksen kokeilu on lisääntynyt rajusti. Raportin mukaan 25 – 34 vuotiaista suomalaisista jo yli kolmannes on kokeillut kannabista. Luku on liki kolminkertaistunut vuosikymmenen aikana. Erityisen huolestuttavaa on, että myös 15 – 24 -vuotiaiden keskuudessa huumeiden kokeilu on lisääntynyt. Poliisin mukaan Suomen tyypillisesti löyhärakenteinen ammattimainen rikollisuus on tiivistänyt organisoitumistaan ja sen kurinalaisuus on lisääntynyt. Suuret huumausainerikosjutut osoittavat selvästi, että huumausainekauppa on ammattimaista ja suurelta osin järjestäytyneiden

rikollisryhmien käsissä. Erityisesti rikollisilla moottoripyöräjengeillä on vahva asema huumausainekaupan kotimaisissa toiminnoissa ja hyvät suhteet ulkomaille. Poliisin ja tullin tilastojen mukaan takavarikoitujen kannabiskasvien määrä kaksinkertaistui vuodesta 2007 vuoteen 2010. Myös rikollisten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti: törkeästä huumausainerikoksesta epäiltyjä eri henkilöitä kirjattiin vuonna 2010 31% enemmän kuin vuonna 2008. Huumerikolliset pelaavat häikäilemättömän törkeää peliä suomalaisten hengellä ja terveydellä. Samaan aikaan kun järjestäytynyt rikollisuus pesiytyy ja soluttautuu entistä tiukemmin maahamme, hallitus kaavailee leikkaavansa poliisin rahoitusta entisestään. Tätä on vaikea käsittää ja mahdoton hyväksyä. Kaikkein tehokkaimmat keinot torjua huumeongelmia ovat tehokas ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, mutta myös poliisin riittävät resurssit tulee turvata. Poliisien keskuudessa tehdyn tutkimuksen mukaan pitävät he katuturvallisuuden lisäämistä tärkeimpänä tehtävänään. Tähän on helppo myös tavan kansalaisen yhtyä. Arjen turvallisuus on asia, josta ei saa tinkiä. Pohjois-Savon Keskustanuoret esittää, että keskusta ottaa ajaakseen vahvan puuttumisen huumeongelmaan. Yhtenä keinona tähän voi toimia huumepoliittisen ohjelman laadinta. Huumeongelmaan tulisi puuttua laaja-alaisesti: ennaltaehkäisy mm. valistuksen keinoin, riittävästi erityisnuorisotyöntekijöitä, nopea pääsy laadukkaaseen vieroitushoitoon ja varhainen puuttuminen koulun, kodin, kuntien nuorisopalvelujen ja sosiaalipalvelujen sekä poliisin yhteistyöllä. Tärkeää on myös turvata poliisin riittävän voimavarat ja tarvittaessa lisätä resursseja. Lisäyksen suuruudesta ja kohdentamisesta tulisi kuulla ennen kaikkea poliisin tarpeita huumerikollisuuden ehkäisyssä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous toteaa, että aloite on kokonaisuudessaan erittäin hyvin perusteltu. Huumausaineiden käyttöä tulee torjua laaja-alaisesti. Huumausaineiden kaupassa ja salakuljetuksessa on mukana kansainvälisiä ammattirikollisia. Aloitteessa ehdotettujen monipuolisten keinojen lisäksi Suomen tulee toimia Euroopan Unionissa

111 aktiivisesti huumerikollisuuden ehkäisemiseksi. Poliittisilla päätöksillä tulee ehkäistä huumausaineiden kysyntää ja tarjontaa sekä saattaa entistä tehokkaammin rikoksiin syyllistyneet edesvastuuseen. Keskustan oman huumepoliittisen ohjelman osalta puoluekokous viittaa aloitteen 132 vastaukseen päihdepoliittisesta ohjelmasta ja puolueen linjauksista päihdepolitiikkaan.

20. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Vakuudettomat pikaluotot kiellettävä llman vakuuksia olevat pikaluotot on lailla kiellettävä välittömästi. Puoluehallituksen vastausesitys: Pikaluottoihin liittyy monia ongelmia. Luottoja markkinoidaan erittäin aktiivisesti ja markkinoinnilla luodaan kuvaa helpoista pienistä lainoista. Pikaluotot johtavat kuitenkin liian usein lumipallon tavoin kasvavaan velkaantumiseen. Pikaluottoja koskevista tuomioista valtaosa koskee nuoria ylivelkaantuneita miehiä, jotka ovat tekstiviestillä saaneet vakuudettoman luoton.

21. Helsingin Keskustanuoret: Nettipokeri sallittava Suomessa myös tulevaisuudessa Kataisen hallituksen ohjelma oli monille ihmisille epätodellisen kylmää luettavaa, mutta erityisen hyytävästi se koski pokeriharrastajia: hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella aiotaan kieltää ulkomaiset netissä pelattavat rahapelit. Ulkomaisten rahapelien kieltämisen perustelut ovat erityisesti nettipokerin osalta kestämättömät. Lisäksi nettipelien kielto voisi tulevaisuudessa johtaa myös tilanteeseen, jossa kaikki ravintoloissa ja kotona pelattavat pokeripelit kiellettäisiin. Nettipokerin kieltäminen tarkoittaisi käytännössä samaa kuin shakinpeluun kieltäminen netissä: molemmat pelit perustuvat taitoon, ja molempia pelejä on mahdollista pelata netissä ulkomailla sijaitsevien servereiden avulla. Vaikka tuurielementti on pokerissa suurempi, niin myös shakissa satunnaisia elementtejä on olemassa: aloittajan arpominen ja vastustajan arpominen.

Pikalainojen täydellinen kieltäminen on vaikeaa yritysvapauden kannalta. Lainsäädännöllä tulee kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei kuluttaja velkaannu hetken mielijohteessa.

Nettipokerin kieltämistä perustellaan valtion lisätuloilla. Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset kuluttavat nettipokeriin (talon osuutena, nk. rakena) joitain kymmeniä miljoonia, joista pääosan tekevät pokeriammattilaiset tai vakavasti otettavat pokeriharrastajat, jotka nettipelikiellon tullessa eivät varmastikaan vaihtaisi pelejään RAYn huonosti toteutettuun nettipokeriin. Lisäksi valtiolta jäisi saamatta nykyiset verotulot suomalaisilta pokerinpelaajilta, jotka jo pelkästään tuloja kunnallisverojen osalta lasketaan miljoonissa. Paljon suurempi summa tulee suomalaisten pokerinpelaajien maksamissa välillisissä veroissa kuten arvonlisäveroissa.

Keskustan puoluekokous kannattaa lainmuutosta, jolla velalliselle annetaan harkinta-aikaa esimerkiksi siten, että pikaluottoa ei saisi maksaa asiakkaan tilille välittömästi vaan esimerkiksi kolmen arkipäivän kuluttua lainan myöntämisestä. Tänä aikana asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus maksutta perua tekemänsä sopimus. Näin voitaisiin estää esimerkiksi ravintolassa tai rahapelitilanteessa tehdyt pikavippisopimukset. Lisäksi pikaluotoille pitäisi asettaa kohtuullinen korkokatto. Nykyisin vuotuinen korko voi nousta useisiin satoihin prosentteihin.

Yksi esimerkki verotulojen menetyksestä on jo viime vuonna nähty: arpajaislain muutos joka kielsi pokerimainonnan Suomessa muilta kuin monopoleilta. Tämän seurauksena pokerilehdet muuttivat ulkomaille ja pokerisaitit alkoivat mainostaa kanavilla joihin Suomen viranomaisten toimivalta ei ulottunut, jolloin Suomi menetti satoja tuhansia euroja mainos- ja verotuloja. Nettipokerikiellon toteuttaminen vaatisi myös lisäresursseja viranomaisille. Tähän nykyinen hallitus on vastannut leikkaamalla nykyisestäkin poliisivoimien rahoituksesta.

Viime vaalikaudella pikaluottojen markkinointia kiristettiin siten, ettei yöaikaan voi saada pikaluottoa tililleen ja pikaluottofirmat velvoitettiin kertomaan luoton todellinen vuosikorko. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä.

Peliongelmien hoitoa pidetään myös perusteena

112 kieltää nettipokeri. Vuonna 2010 peliongelmaisia varten ylläpidettyyn Peluuriin tulleista peliongelmia käsitelleistä puheluista peräti 65% käsitteli rahapeliautomaatteja, kun taas nettipokerin osuus puheluissa oli vain 7%. Tämä siitä huolimatta, että rahapelejä innokkaimmin hakkaavat yksinäiset mummot ja papat tuskin soittelevat kovin innokkaasti kyseiseen puhelinpalveluun. Lisäksi Suomessa varsinainen nettipokeribuumi on jo ohi ja pelaajien osuus on jo kääntynyt maltilliseen laskuun. Sen sijaan rahapeliautomaattien aggressiivinen sijoittelu on pääsyyllinen suomalaisten peliongelmiin, ja huomattava osa niiden tuotosta tulee peliongelmaisilta joiden määrä on pari prosenttia väestöstä. Käytännössä nettipelien pelaamisen estäminen toteutuisi joko rahaliikenteen kieltämisellä suomalaisilta pankeilta nettipeliyhtiöille tai IPosoitebannilla. Kumpikin tapa on helppo kiertää ja niiden toteuttaminen ja valvominen vaatisi suuria panostuksia valtiolta. Käytännössä se ei myöskään näkyisi ulospäin kuin kiusantekona harrastelijoina ja hyödyttömänä noitavainona. Lisäksi Suomen pelimonopoliyhtiöt ovat viime aikoina suunnitelleet laajentavansa toimintaa ulkomaille. Unioni ja sen muut jäsenmaat eivät missään tilanteessa hyväksyisi tilannetta, jossa Suomen pelimonopoliyhtiöt toimisivat muissa Euroopan maissa samaan aikaan kun Suomessa ei saisi toimia kuin nämä monopoliyhtiöt. Helsingin Keskustanuoret kannattavat jatkossakin kansalaisten valinnanvapauden säilyttämistä nettipokerin pelaamisen suhteen. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous tukee poliittista linjausta, jonka mukaan ulkomaiset netissä pelattavat rahapelit kiellettäisiin. Nettipokeriin ja muihin rahapeleihin liittyy monia ongelmia. Niiden rajoittamiseksi Suomessa ja monissa muissa maissa on päädytty yhteiskunnan omistamiin rahapeliyhtiöihin tai -yhdistyksiin, jotka toimivat eettisesti kestävällä pohjalla pyrkien torjumaan ongelmapelaamista, rikollisuutta ja pelitoimintaan liittyviä muita ongelmia. Veikkauksen ja RAY:n rahapelien tuotto ohjataan yleishyödylliseen toimintaan. Kansainvälisessä nettipokerissa on esiintynyt pelaajien huijaamista, miljardien dollareiden ra-

han pesua ja muuta rikollisuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi suurin osa Yhdysvaltojen osavaltioista on kieltänyt pokerisivustot. Pelitoiminnan rajoittaminen ei näin ollen ole mikään suomalainen erikoisuus.

22. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Naamiot oikeussalissa Minkä takia Suomen korkeimmanhallintooikeuden tuomari suojelee tuomion saaneita tappaja-rikollisia hyväksymällä heidän esiintymisensä oikeussalissa naamiot silmillä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous toteaa, että ihminen on syyllinen vasta, kun hänet on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä. Tämän vuoksi syytetyllä tulee olla oikeus suojautua julkisuudelta asian käsittelyn ollessa vielä kesken. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on arveluttavaa se, että joissakin tapauksissa yleisölle jää mielikuva rikollisesta teosta silloinkin, kun oikeuslaitos ei yhdy syyttäjän käsitykseen vaan antaa syytetylle vapauttavan tuomion.

23. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Ulkomaalaiset rikolliset kärsimään tuomionsa kotimaihinsa Suomen vankilat täyttyvät ulkomaalaisista rikollisista, eikö olisi aihetta heti tuomion päätöksen jälkeen passittaa rikolliset omien maittensa vankiloihin. Olisi enemmän tilaa oman maan rikollisille. Ryöstäjien ja pahoinpitelijöiden tuomioita on kovennettava. Puoluehallituksen vastausesitys: Suomen vankiloissa on nykisin noin 400 ulkolaista vankia. Lähes yhtä monta suomalaisia sovittaa rikostaan kotimaansa ulkopuolella. Virolaiset ovat suurin ryhmä Suomen ulkomaalaisista vangeista. Eniten Suomen kansalaisia on ruotsalaisissa vankiloissa. Puoluekokous toteaa, että rangaistus suoritetaan pääsääntöisesti siinä maassa, missä tuomio on annettu. Rikosseuraamuslaitos on pyrkinyt saamaan osan ulkomaalaisista vangeista kär-

113 simään tuomionsa kotimaihinsa. Tämä vaatii kuitenkin sopimusta vastaanottajamaan kanssa. Lisäksi vangilla on valitusoikeus rangaistuksen toimeenpanon suhteen, mikä saattaa viivästyttää asian käsittelyä.

24. Keskustan Kaipion paikallisyhdistys: Maata ei saa myydä EU:n ulkopuolisille maille tai niiden kansalaisille Lakimuutos: Suomalaista maata ei saa myydä Euroopan unionin ulkopuolisille maille eikä näiden kansalaisille. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous katsoo, että vastavuoroisuuden periaatteen tulisi toteutua säännöksissä, joilla ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata rajoitetaan. Venäjä on rikkonut tätä periaatetta säätämällä leveän rajavyöhykkeen, jonka alueelta ulkomaalaiset eivät saa ostaa maata. Eurooppalaisen yleislinjauksen mukaisesti Suomi on asteittain luopunut ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteää omaisuutta koskevista hankintarajoituksista. Venäläiset saavat näin ollen ostaa maata Suomesta. Nimenomaan tämä vastavuoroisuuden toteutumattomuus Suomen ja Venäjän välillä on herättänyt oikeutettua kritiikkiä Suomessa. Vaikka maanosto kiellettäisiin yksityishenkilöiltä, olisi tätä kieltoa helppoa kiertää. EU:n ulkopuolisten maiden kansalainen voi perustaa ja rekisteröidä yrityksen EU-alueelle. Näiden yritysten oikeuksia esimerkiksi kiinteistöjen ostoon ei pystyttäisi EU-lainsäädännön mukaan mitenkään rajoittamaan. Maanmittauslaitoksen mukaan venäläiset ostivat vuonna 2011 Suomesta 480 kiinteistöä. Keskustan puoluekokous katsoo, etteivät venäläisten tekemät kiinteistökaupat ole sinällään muodostuneet ongelmaksi. Suomen on kuitenkin syytä seurata tilannetta tarkasti ja neuvotella päämäärätietoisesti Venäjän kanssa vastavuoroisuuden toteuttamiseksi.

25. Keskustan Kyläjoen pakallisyhdistys: Lunastuslain muutosaloite Yhteiskunta ja julkinen yritystoiminta hankkivat erityiskäyttöön tarvittavia maa-alueita lunastus-

menettelyllä. Mm. voimalinjoja varten tarvittavista maa-alueista maksettujen korvauksien pienuudesta on käyty keskustelua, erityisesti metsämaan osalta. Korvaustaso ei ole riittävä. Vapaa-ajan asumiseen uuden johtokäytävän avaaminen ja voimajohdon rakentaminen tuo merkittäviä haittoja; maiseman arvo laskee, rantarakentaminen vaikeutuu sekä kiinteistöjen arvot alenevat. On esitetty perustellusti vaatimuksia erilaisten yhtiöiden saaman hyödyn jakamisesta myös maanomistajille. Useissa vapaaehtoisissa tuulivoimasopimuksissa ja kaivoslaissa periaate toteutuu jo. Nykyisen lunastuslain mukainen vallitseva periaate lunastustilanteissa on se, ettei luovuttajan varallisuusasema saa muuttua. Nykyisen käyvän korkeimman arvon määrittelyssä tämä vaatimus ei useinkaan toteudu. Useammassa erityislainsäädöksessä ja myös vanhassa pakkolunastuslaissa on eri tavoin poikettu mainitusta täyden korvauksen periaatteesta luovuttajan eduksi. Korvaus voi olla vesilain mukainen ”puolitoistakertainen korvaus” tai laissa on mainittu ”korkeimmasta tai kalleimmasta käyvästä arvosta”. Kaikkien näiden lakien tavoitteena on se, ettei luovuttajan taloudellinen asema saa huonontua. Ruotsissa ollaan jo meitä edellä. Elokuun alussa 2010 Ruotsissa tuli voimaan lunastuslain muutos, jonka mukaan lähtökohtana korvaukselle käytetään kuten meilläkin käypää arvoa tai kuten Ruotsin tapauksessa hyvin lähellä sitä olevaa markkina-arvoa. Olennaisempaa on kuitenkin, että Ruotsissa tämän lisäksi luovuttajille maksetaan 25 prosentin suuruinen lisäkorvaus. Julkisille yrityksille taloudellista tulosta tuottavien hankkeiden, kuten suurten voimalinjojen tai maakaasuputkien kohdalla tulee harkita vesilain mukaista puolitoistakertaisuutta. Kaikissa näissä hankkeissa on kysymys lunastajalle merkittävää taloudellista hyötyä tuottavista toimista ja samalla maanomistajan kertakaikkinen maaalueen menetys ja tulevan tuottoarvon menetys. Jos lainsäädäntö tai arviointikäytäntö määritellään selkeän 25 – 50 prosentin korotuksen käypään hintaan, helpottaisi se myös lunastajien työtä. Luovuttajat olisivat tyytyväisempiä saadessaan kohtuullisen korvauksen, eikä korotuk-

114 sella kuitenkaan ole suurta vaikutusta hankkeiden kokonaiskustannuksiin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa aloitteen tavoitetta maanlunastuskorvausten saattamiseksi oikeudenmukaiselle tasolle esimerkiksi ns. Ruotsin mallin pohjalta. Lisäksi puoluekokous toteaa, että Suomeen ollaan rakentamassa suuri määrä uusia tuulivoimaloita, jotka tarvitsevat johtokäytäviä. Puoluekokous esittää, että tulevat voimalinjat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan olemassa oleville johtokäytäville maakaapelilla. Täten alueen luonto- ja maisema-arvot säilyvät, eivätkä puiden kaatumiset ja muut myrskyvahingot aiheuta haittaa.

26. Keskustan Valkeakosken kunnallisjärjestö: Aloite sähköjakelun parantamiseksi lunastuslain muutoksella Vuosittain myrskyjen aiheuttamien sähkökatkosten vuoksi esitämme, että lunastuslakia muutetaan. Sähkön jakeluvarmuus paranee kun linjojen vierialueiden puiden poistaminen, tarpeelliselta osin, velvoitetaan lainmuutoksella johtoalueiden haltijoiden velvollisuudeksi. Poistettu puumäärä saadaan nykyisillä korjuumenetelmillä helposti lasketuksi ja korvaus puusta maanomistajalle voidaan maksaa korjuuajankohdan hintatason mukaisena. Nykyinen lunastuslaki antaa sähköyhtiöille oikeuden kaataa puut, joka sekin työvaihe on useimmiten ulkoistettu, mutta jättää niiden korjuun maanomistajalle. Laki tältä osin on auttamattomasti vanhanaikainen ja jopa omaisuuden suojaa loukkaava. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sähkönjakeluvarmuuden parantamiseksi. Johtokäytävien reunoilla olevien puiden ja kasvillisuuden raivaamiseen on syytä etsiä nykyistä parempia toimintamalleja. Yksi vaihtoehtoinen parannuskeino olisi rakentaa korjausrakennettavat tai uudet sähkölinjat maakaapelilla. Energiayhtiöt voisivat käyttää nykyistä enemmän esimerkiksi paikallisten yrittäjien palveluita riskikartoitukseen sekä aluskasvillisuuden ja

puiden raivaamiseen. Linjakäytäviltä poistettavien puiden korvaamiseen on syytä etsiä nykyistä parempi toimintamalli, joka soveltuisi kaikille puille lajista tai luokasta riippumatta. Vähimmäisvaatimuksena energiayhtiöille pitäisi asettaa velvollisuus informoida metsänomistajaa johtokäytävien raivauksesta.

27. Keskustan Ihastjärven paikallisyhdistys: Vaaleja yhdistettävä ja presidentinvaali eduskunnan toimitettavaksi Suomessa on lähes joka vuosi vaaleja ja monina vuosina jopa kahdet vaalit vuodessa. Vaalien runsas määrä on johtanut siihen, että puolueet ovat suurelta osin pelkkiä vaaliorganisaatioita. Vaalien runsas määrä aiheuttaa myös suuria taloudellisia panostuksia. Ihastjärven Suomen keskustan paikallisyhdistys tekee aloitteen vaalien määrän vähentämiseksi. Ehdotamme, että kaikki kansalliset ja EU-vaalit yhdistettäisiin samana ajankohtana pidettäväksi ja Presidentin vaali eduskunnan toimitettavaksi. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että jatkuvalla vaaleihin valmistautumisella on vaikutuksensa puolueiden ja niiden jäsenjärjestöjen talouteen sekä muun toiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Lisäksi vaalien yhdistämisellä voitaisiin saada jonkin verran säästöjä julkiseen talouteen. Nämä näkökulmat puoltavat vaalien yhdistämistä ja sen vuoksi asiaa tulisi ennakkoluulottomasti pohtia uudelleen, vaikka aiemmat selvitykset eivät ole johtaneet juuri alkua pidemmälle. Muun muassa Ruotsissa on onnistuttu yhdistämään valtiopäivä-, maakäräjäja kunnallisvaalit samaan ajankohtaan. Asiayhteydeltään luontevinta olisi yhdistää eduskunta- ja kunnallisvaalit. Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen kaudet ovat myös samanmittaisia eli neljä vuotta. Tällöin ongelmaksi muodostuu mahdollisuus ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin, mitkä tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä toimitettavaksi. Jos ennenaikaiset vaalit järjestettäisiin, eduskunta- ja kunnallisvaalikausien yhteinen rytmitys menisi sekaisin.

115 Presidentinvaalin yhdistäminen muihin vaaleihin edellyttäisi joko presidentin toimikauden lyhentämistä tai muiden vaalien järjestämistiheyden pidentämistä. Lisäksi tässä tapauksessa pitää ottaa huomioon mahdollisuus presidentin kuolemaan tai vaikeaan, pysyvään sairastumiseen, jolloin presidentin vaalit jouduttaisiin pitämään ennenaikaisina. Käytännössä helpointa olisi järjestää Euroopan parlamentin jäsenten vaalit samanaikaisesti kunnallisvaalien kanssa. Nämä vaalit käytiinkin poikkeuksellisesti vuonna 1996 yhtä aikaa. Vaalien yhdistämistä helpottaisi se, että kunnanvaltuustojen ja Euroopan parlamentin vaalikausien pituudet ovat pysyviä eikä ennenaikaisten vaalien uhkaa ole. Käytännössä tämä edellyttäisi kunnallisvaalien järjestämistä joka viides vuosi kesäisin yhtä aikaa EP-vaalien kanssa. Kunnallisvaalikaudet pitenisivät siis yhdellä vuodella ja uudet valtuustot ja muut kunnalliset toimielimet aloittaisivat työnsä todennäköisesti kesken vuoden kesällä tai syksyllä. Ongelmana on se, että kunnallis- ja EP-vaaleilla vaaleilla ei ole paljon loogista asiasisältöistä yhteyttä toisiinsa. Toinen vaaleista saattaisi jäädä vaalikampanjassa ja -keskusteluissa toisen varjoon. Erikseen pidettyinä vaalien ja niissä esillä olevien asioiden tärkeys korostuvat. Keskusta on valmis ennakkoluulottomaan keskusteluun vaalien yhdistämistä edellä mainitut näkökohdat huomioiden parlamentaarisen valmistelun pohjalta, vaikka puolue näkeekin vaalien yhdistämisessä monia periaatteellisia ja käytännön ongelmia. Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen presidentinvaalin siirtämisestä eduskunnan toimitettavaksi. Presidentillä on yhä merkittäviä valtaoikeuksia, etenkin ulkopolitiikassa, joten on järkevää että presidentti saa mandaattinsa suoraan kansalta. Lisäksi kaksivaiheinen suora kansanvaali on osoittautunut hyvin toimivaksi tavaksi valita presidentti. Presidentinvaalit myös kiinnostavat kansalaisia, mistä on osoituksena muita vaaleja korkeampi äänestysaktiivisuus.

28. Suomen Keskustanuoret: Äänioikeus annettava 16-vuotiaille kaikissa vaaleissa Keskustanuorten mielestä on asiatonta, ettei

suomalaisessa demokratiassa luotetaan nuorten kykyyn ja haluun osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Kuusitoistavuotiaana saa ajaa esimerkiksi kevytmoottoripyörää, valita itse uskontonsa ja opiskelupaikkansa, mutta äänestyskoppiin heitä ei uskalleta päästää. Keskustanuoret vaatii, että keskustan on toimittava sen puolesta, että äänestysikä lasketaan 16 vuoteen kaikissa vaaleissa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 28-29: Keskusta on kannattanut vuodesta 2005 lähtien äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Tuolloin Keskustan kanta tuotiin esille puoluevaltuuskunnan hyväksymässä nuorisoasiakirjassa. Seurakuntavaaleissa laskettiin äänestysikäraja 16 vuoteen vuonna 2010. Nuorten äänestysprosentti valtakunnallisesti (15,2) oli vain hieman alempi kuin vanhempien seurakuntalaisten (17,2). Joissakin seurakunnissa, etenkin suurissa kaupungeissa, nuoret äänestivät jopa vilkkaammin. Tämä osoittaa, että kiinnostuksessa paikallisiin asioihin ei ole siis suuria eroja eri ikäryhmien välillä. Puoluekokouksen mielestä on luontevaa, että seurakuntavaalien myönteisten kokemusten ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta Suomessa lasketaan äänestysikäraja portaittain 16 vuoteen kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Esimerkiksi Itävallassa päätös laskea äänestysikä 16 vuoteen nosti nuorten mielenkiintoa yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Äänestysiän laskeminen tapahtuisi ensin kunnallisvaaleissa vuonna 2016. Kokemuksia nuorten äänestysinnokkuudesta kunnallisvaaleissa seurattaisiin ja arvioitaisiin. 16-vuotiaat voisivat käyttää ääntään ensimmäisen kerran valtiollisella tasolla vuoden 2018 presidentinvaaleissa tai vuoden 2019 eurovaaleissa. Eduskuntavaaleissa äänestysiän pitäisi olla 16 vuotta viimeistään vuoden 2023 vaaleissa. Vaalikelpoisuuden ikärajan Keskusta haluaa pitää täysi-ikäisyydessä eli 18-vuodessa. Äänestäminen vaaleissa on osa nuoren kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen. Nykynuorilla on peruskoulun päättyessä kohtuullisen hyvät

116 tiedot ja taidot kunnallisvaaleissa äänestämistä ajatellen. Kansalais- ja demokratiakasvatusta tulee kuitenkin peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa yhä lisätä. Koulut eivät saisi ainakaan estää puolueiden ja kansalaisjärjestöjen vierailuja ja esittäytymisiä oppilaitoksissa vaan niitä pitäisi pikemminkin lisätä etenkin vaalien alla. Lisäksi nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävien järjestöjen riittävät resurssit tulee turvata.

Kunta- ja aluepoliittiset sekä hallinnon kehittämistä koskevat aloitteet

29. Keskustan yhteiskuntatieteilijät: Äänestysiän laskeminen 16 vuoteen

31. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Hallituksen suurkuntauudistusta ei saa hyväksyä

Nuorison yhteiskunnallinen aktiivisuus on huolestuttavalla tavalla vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Samalla kun nuorten koulutustaso ja tietämys ovat voimakkaasti lisääntyneet, nuorten vaikutusmahdollisuudet eivät ole vastaavasti lisääntyneet. Vaikutusmahdollisuuksien puute on yksi tekijä nuorten passiivisuuteen ja jopa syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Vaikuttava keino parantaa nuorten yhteiskunnallista asemaa on äänestysiän alentaminen 16 ikävuoteen. Tällöin nuoret voisivat osallistua täysivaltaisina kansanvaltaiseen päätöksentekoon jo siinä ikävaiheessa, kun näkemys kansakunnasta, valtiosta ja demokratiasta on muodostumassa. Tämä lisäisi uskoa kansanvaltaan ja vastuunottoa yhteiskunnan tulevaisuudesta Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 28 vastaukseen.

30. Keskustanaisten Muuramen osasto:Ideakilpailun kautta vaihtoehto hallituksen kuntauudistukselle

32. Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistys : Keskustalle oma kuntarakenneohjelma 33. Suomen Keskustanuoret: Palvelutuotantoa kehitettävä maakunta-lähikuntamalliin pohjautuen 34. Keskustan Leivonmäen paikallisyhdistys: Kuntaliitossopimukset 35. Keskustan Tupoksen paikallisyhdistys: Valtionosuusjärjestelmä tukemaan syntyvyyttä 36. Suomen Keskustanuoret: Kansalaisille on tarjottava mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen 37. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Aluepolitiikka Keskustapolitiikan ytimeen 38. Keskustanaisten Kainuun piiri: Aluekehitystyöhön on taattava kunnolliset työkalut 39. Keskustan lakimiehet: Ihmisen näköinen hallinto

30. Keskustanaisten Muuramen osasto: Ideakilpailun kautta vaihtoehto hallituksen kuntauudistukselle Osastomme vastustaa jyrkästi kokoomusvetoisen hallituksen jääräpäisesti ajamaa suurta kuntarakenne uudistusta, jonka mukaan Suomeen jäisi vain n. 70 suurkuntaa. Hallituksen mukaan ainoastaan suurkunnat voisivat pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tutkimusten mukaan kunnallisia palveluja tuottavat kuitenkin tehokkaimmin 5000- 15000 asukkaan kunnat. Hallitus/ ministeri Virkkunen ei ole pystynyt tuomaan esille yhtään tutkittuun tietoon pohjautuvaa perustelua, miten pelkkä kuntarajojen poisto toisi säästöjä, parantaisi palveluiden saatavuutta tai korjaisi huoltosuhdetta. Näyttää siltä, että hallitus ei pysty omaksumaan, eikä

117 hyödyntämään jo nyt olemassa olevaa tutkittua tietoa niistä haitoista, mitä esitetyn kaltaisesta uudistuksesta koituisi kunnille ja niiden asukkaille. Esitämme tilanteen korjaamiseksi ja ratkaisu vaihtoehtojen lisäämiseksi aikalisän ottamista suuren kansallisen ideakilpailun järjestämistä varten. Ideakilpailun aiheena olisi palveluiden järjestäminen väestön ikääntyessä ja valtion köyhtyessä ja se olisi avoin kaikille kansalaisille, siis niin eri alojen asiantuntijoille ja tutkijoille, kuin tavallisille ihmisillekin. Tämän kilpailun avulla päättäjät saisivat uusia ideoita, sekä tutkimuksin todennettua tietoa mm. siitä, mitä palveluita ja miten hoidettuina ihmiset todellisuudessa toivoisivat saavansa elinkaarensa eri vaiheissa. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 30-31: Puoluekokous yhtyy aloitteissa esiin tuotuun kritiikkiin Kataisen hallituksen keskittämiseen ja suurkuntiin tähtäävää kuntauudistusta kohtaan. Se on keskeytettävä ja kuntia koskeva uudistustyö on aloitettava puhtaalta pöydältä ottamalla huomioon kunnissa jo tehtyjen uudistusten tulokset. Hallituksen kuntauudistuksessa ja valtiovarainministeriön sitä koskevissa esityksissä ei oteta huomioon kansalaisten tahtoa, vaan vaarannetaan heidän tarvitsemiensa palveluiden saavutettavuus ja lähivaikuttamismahdollisuudet. Suurkunnat eivät tuo ratkaisua kuntatalouden haasteisiin, vaan pikemminkin nostavat kustannuksia. Keskusta kannattaa kuntien vapaaehtoisia liitoksia ja kuntien keskinäisen yhteistyön tiivistämistä tavoitteena muodostaa erilaisiin toiminta-olosuhteisiin soveltuva kunta- ja palvelurakenne. Kunnallista itsehallintoa kunnioittavalla ja kansalaisten aitoon vaikuttamiseen perustuvalla uudistuslinjalla kyetään tuomaan parhaiten esiin myös tehokkaimmat mallit kuntien palvelutuotantoon ja muuhun toimintaan. Kunnissa on jo olemassa paljon hyviä palvelukäytäntöjä ja toimintatapoja, jotka pitäisi saada leviämään toisiin kuntiin.

Puoluekokous toteaa, että kansalaisia pitää aktiivisesti kannustaa antamaan myös ideoinnin kautta panoksensa hyvien kuntapalvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessa, oli sitten kyse erilaisista ideakilpailuista, kyselyistä, palautemahdollisuuksista tai muista osallistumisen ja vaikuttamisen keinoista.

31. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Hallituksen suurkuntauudistusta ei saa hyväksyä Suomen hallituksen esittämää suurkuntauudistussuunnitelmaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, koska siinä ei kerrota miten hoidetaan sivukuntien, kirkonkylien ja taajamien opiskelijat, terveydenhoito, lääkäripalvelut ja vanhustenhoito. Kuka maksaa suurkuntakeskuksen ylipitkät palvelumatkat 50-100km. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 30 vastaukseen.

32. Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistys: Keskustalle oma kuntarakenneohjelma Maan hallituksen suurkuntiin perustuvaa kuntarakenneuudistusta markkinoidaan ympäri maata. Keskusta on vastustanut uudistusta niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Vastustaminen soveltuukin Keskustan oppositiopolitiikkaan. Kuitenkin jotkut sekä omissa joukoissa että hallituspuolueiden piirissä ovat kyselleet, että mitä Keskusta tarjoaa tilalle. Aikaisempien hallitusten aikana Keskusta aloitti ansiokkaasti kuntauudistuksen ja Paras-hankkeen. Niiden valmistelu pohjautui parlamentaariseen yhteistyöhön, paikallisten toimijoiden kuulemiseen ja vapaaehtoisuuteen kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Nykyinen hallitus toimii toisin. Nyt Keskustalla on vaikuttamisen paikka muutoinkin, kuin vastustamalla hallituksen mallia. Kustannustehokkuuskaan ei voi olla hallituksen ehdotuksen peruste. Kuntaliiton selvityksen mukaan paikallishallinnon kustannusten suhde BKT:een on ollut jokseenkin samalla n 20 %:n tasolla vuodesta -85 lukien. Ruotsissa vastaava suhde on n 25 % ja Tanskassa n 28 %.,

118 Etelä-Karjalassa toisen asteen koulutus ja sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kuntayhtyminä maakuntatasolla. Lähipalvelut, kuten päivähoito, perusopetus, kulttuuri- ja vapaaaikatoimi, nuorisotyö, kaavoitus, yksityistiet ja rakentaminen ovat jokaisen kunnan omaa toimintaa. Mielestämme malli toimii hyvin. Emme usko siihen, että koko maakunnan kokoisessa kunnassa palvelut hoidettaisiin paremmin ja tasapuolisemmin. Mielestämme Keskustan pitää puolueena valmistella pikaisesti oma malli aiempia kokemuksia hyödyntäen. Ei riitä, että Keskusta tarjoaa vaihtoehdoiksi nykytilaa. Ei myöskään riitä, että Keskustan kärki kuntauudistuksessa on pelkästään eduskuntaryhmän käsissä.

Keskustan vaihtoehtoisessa mallissa sallitaan erilaiset kunnallishallinnon rakennevaihtoehdot. Kunnille annetaan mahdollisuus tehdä niiden itsensä tilanteista ja olosuhteista lähteviä kuntahallinnon rakenneratkaisuja, joita voivat olla: •

Vahvat peruskunnat vapaaehtoisten kuntaliitosten pohjalta.

•

Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä kehittäen ja tiivistäen

•

Alue- tai maakuntamallin mukaiset ratkaisut kuntien omiin päätöksiin perustuen. Tällöin määritellään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa väestöpohjaa vaativat järjestetään palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maakuntakuntayhtymässä, johon luottamushenkilöt voitaisiin tarvittaessa valita suorilla kansanvaaleilla.

•

Pääkaupunkiseudun metropolialueelle tehdään oma hallintoratkaisu, missä itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään.

Keskustassa on paljon kuntaosaamista, ehkä enemmän kuin missään muussa puolueessa. Käytetään sitä nyt koko Suomen parhaaksi. Esitys: Keskusta valmistelee ja julkistaa pikaisesti kuntarakennemallin, jossa otetaan huomioon palvelujen turvaaminen, tasapuolisuus, kunnallinen itsehallinto sekä demokraattinen päätöksenteko. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 32-33: Puoluekokous toteaa, että Keskusta on valmistellut oman vaihtoehtonsa kuntien uudistamiseksi. Siinä on otettu huomioon Lappeenrannan paikallisyhdistyksen aloitteen vaatimus palvelujen ja kunnallisen itsehallinnon turvaamisesta sekä kuntien tasapuolisesta kuulemisesta ja kansanvaltaisesta prosessista. Se sisältää yhtenä kunnallishallinnon rakennevaihtoehtona myös Suomen Keskustanuorten aloitteessa esitetyn maakunta-lähikunta -mallin. Keskustan vaihtoehto ja tiekartta kuntien uudistamiseksi sisältää riittävän ajan kanssa tehtävän kuntien tulevaisuuden haasteiden kartoittamisen, todellisen ja aidon kuulemiskierroksen toteuttamisen, parlamentaarisen kuntakomitean asettamisen kuntien tehtävien uudelleen määrittelemiseksi ja vaihtoehtojen kartoittamiseksi 2020-luvun kunnallishallinnon rakenteiksi sekä kuntalain, valtionosuusjärjestelmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistamisen.

Tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen tehokkaammissa järjestämis- ja tuottamistavoissa jokaisen kuntalaisen palvelut turvaten. Keskustan vaihtoehto kuntien uudistamiseksi on esitetty laajemmin puoluekokouksen hyväksymässä puolueen kunnallisvaaliohjelmassa 2012.

33. Suomen Keskustanuoret: Palvelutuotantoa kehitettävä maakuntalähikuntamalliin pohjautuen Suomalainen kuntakenttä on murroksessa. Lakisääteisten palveluiden turvaaminen käy haastavaksi, kun niiden tuottaminen sekä niitä tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Samalla kuntien taloustilanne on pääsääntöisesti heikossa jamassa. Keskeisenä ratkaisuna ongelmaan on esitetty kuntaliitoksia, kuntien tiiviimpää yhteistyötä sekä eri palvelutuotannon alojen kuntayhtymiä. Näiden kaikkien vaihtoehtojen ongelma on kuitenkin siinä, etteivät ne ole pitkän aikavälin ratkaisuja. Ne ovat pikemminkin tekohengi-

119 tyksen antamista vanhoille palvelutuotannon malleille. Samalla palveluiden itsetarkoitus, eli niiden laatu, heikkenee.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Suomalaisen kuntakeskustelun perisynti on ainoastaan palveluiden tehokkuuden puolesta puhuminen. Tällöin unohtuu laadun merkitys. Viime kädessä laatu on kuitenkin se tekijä, joka saa ihmiset puolustamaan hyvinvointimallimme pohjalla olevien peruspalveluiden merkitystä. Samalla laatu luo lisäkysyntää peruspalveluille sekä lisää ihmisten maksuhalukkuutta, tapahtuu se sitten veronmaksun tai palvelumaksujen muodossa.

34. Keskustan Leivonmäen paikallisyhdistys: Kuntaliitossopimukset

Keskustanuorten malli palvelutuotannon kehittämiseksi on maakunta-lähikuntamalli. Sen keskeisenä ajatuksena on poistaa turhat hallinnon tasot kansalaisten ja valtion välistä. Nykyisellään monimutkaiset hallintorakennelmat ovat monimutkaisia ja vaikeasti hallinnoitavia. Suurkuntiin siirtyminen ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu, sillä tällöin hallinnon tasot siirtyvät kunnan sisälle. Maakuntamallissa nämä monimutkaiset kuntien yhteistyömallit siirrettäisiin kansanvaltaisesti valittavan ja sektorirajat ylittävän palvelutuotannosta vastaavaan maakuntahallinnon alaisuuteen. Samalla maakunnille annettaisiin verotusoikeus ja niille osoitettaisiin lakisääteisiä palveluntuotantoon liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät liittyisivät pääosin perusterveydenhuoltoon, tiettyihin sosiaalipalveluihin sekä kaavoitukseen. Lähikuntien tehtäväksi jäisivät tietyt palvelut kuten päivähoito, alakoulut ja vapaa-ajan palvelut. Lähipalveluiden tuottamisessa on korostettava jatkossa yhä enemmän myös yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten välistä yhteistyötä. Julkisen ja kolmannen sektorin välistä eroa on tarkasteltava lähipalveluiden kohdalla kriittisesti. Keskeisin uudistus olisi kuitenkin, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä vähennettäisiin nykyisestä. Tällöin kunnat saisivat ohjata resurssejaan siihen, minkä sen asukkaat kokevat tärkeimmäksi. Keskustanuoret vaatii, että keskustan toimittava sen puolesta, että maakunta-lähikuntamalli olisi käytössä viimeistään vuonna 2020.

Puoluekokous viittaa aloitteen 32 vastaukseen.

Kuntaliitoksia tapahtuu jatkossa kiihtyvällä vauhdilla. Jo tapahtuneista liitoksista ja niiden huonoista kokemuksista on otettava opiksi tulevia liitoksia silmälläpitäen. Yksi vähälle huomiolle jäänyt asia on, että liitosten tapahduttua kukaan ei valvo liitossopimuksen toteutumista pienemmän osapuolen näkövinkkelistä. Vähemmistöön jääneen kuntaosan kehittäminen pysähtyy ja peruspalvelut alkavat taantua. Esitämme, että Suomen Keskusta vaatii kuntaliitosten sopimuksen voimassaoloajaksi perustettavan seurantaryhmän, joka valvoisi sopimuksen toteutumista ja voisi käyttää veto-oikeutta kehittämisinvestointipäätöksiin, mikäli investoinnit eivät kohdennu liitossopimuksessa sovitulla tavalla. Samoin katoaviin kuntiin tulisi saada kunnanosavaltuusto, joka käyttäisi häviävän kunnan virallista puhevaltaa muissa asioissa ja kuuntelisi kuntalaisten toiveita paremmin kuin etäällä toimiva valtuusto. Hyvä malli olisi kirkon hallinnossa, jossa kappeliseurakunnat ovat melko itsenäisiä ja joille laki määrää vuotuisen määrärahan. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous pitää aloitteessa esitettyjä liitossopimusten toteutumista koskevia ongelmia vakavina ja katsoo, että asia tulee ratkaista kuntalakia uudistavassa parlamentaarisessa komiteassa. Puoluekokous kannattaa mahdollisuutta valita kunnallisvaalien yhteydessä kunnanosavaltuustot. Näin voidaan tarvittaessa varmistaa lähivaikuttamisen toteutuminen päätöksenteossa etenkin asukasmääriltään suurissa, pinta-aloiltaan laajoissa sekä kuntaliitoskunnissa.

35. Keskustan Tupoksen paikallisyhdistys: Valtionosuusjärjestelmä tukemaan syntyvyyttä Syntyvyyden edistäminen on hallitusohjelmiin saakka kirjattu väestöpoliittinen tavoite. Kuitenkin talouden realiteetteihin vedoten on

120 esimerkiksi lapsilisien merkittävä korottaminen estynyt. Perhetukien tasoihin ei ole näköpiirissä selkeää korotusta. Lasten syntymä aiheuttaa taloudellisia paineita niin perheen kuin yhteiskunnan taholle. Usein myös kunnallisessa keskustelussa esimerkiksi kotihoidon tukea vastustetaan siitä lähtökohdasta, jossa arvellaan satsausten valuvan vaan tulonsiirroksi perheisiin joissa joka tapauksessa lapset halutaan hoitaa kotona. Tästä syystä myöskään kunnallisella tasolla ei perheiden tukeminen ole kivutonta. Samalla kun esimerkiksi Limingan kunnassa on suuren muuttovoiton lisäksi merkittävä syntyvyyden enemmyys, on taloudelliset haasteet ilmiselvät. Keskustan Tupoksen paikallisyhdistyksen mielestä Suomen Keskustan tulee ottaa tavoitteekseen uudistaa valtionosuusjärjestelmää niin, että kunnat joissa on syntyvyyden enemmyyttä, kohdennettaisiin niille merkittävä valtionosuuden korotus. Puhuttakoon sitten kehtorahasta tai varpajaisrahasta, signaalin tulisi olla oikeansuuntainen ja syntyvyyden edistämisestä palkitseva! Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous toteaa, että nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon väestön määrän kasvu sekä eri väestöryhmien palvelutarve. Järjestelmää tulee kehittää sellaiseksi, että alueelliset olosuhdetekijät tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi.

Byrokratia asettaa kahdessa kunnassa asuvat hankalaan asemaan, sillä peruspalvelut ovat hänelle tarjolla vain virallisessa kotikunnassaan. On ongelmallista, ettei järjestelmä tue kansalaisten tarpeita. Keskustanuoret vaatii, että keskusta toimii sen puolesta, että suomalaisille tarjotaan mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen. Näin voitaisiin turvata palvelut sekä jakaa verotulot niin asukkaan kuin kuntienkin etujen mukaisesti. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous ei pidä esitystä kaksoiskuntalaisuudesta perusteltuna. Sen määrittely ja toteuttaminen on käytännössä erittäin vaikeaa. Esimerkiksi monilla perheillä ja yksityishenkilöillä on omistuksessaan useampia vapaa-ajan asuntoja eri paikkakunnilla. Kuinka monessa kunnassa näin ollen yksi kansalainen voisi olla kaksoiskuntalainen äänioikeuksineen ja vaalikelpoisuuksineen? Monien kuntien, joissa on runsaasti kesämökkejä, valtuustot saattaisivat näin muuttua paikkakunnalla pysyvästi asuvien kannalta heidän näkemyksiään ja tavoitteitaan huonosti vastaaviksi. Vapaa-ajan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää muun muassa perustamalla omaehtoisia vaikuttamisen ja osallistumisen foorumeita, esimerkiksi mökkitoimikuntia.

Syntyvyyttä tulee edistää tukemalla lapsiperheitä ja niiden hyvinvointia riittävillä etuuksilla ja laadukkailla, helposti saavutettavilla palveluilla. Tämä edellyttää, että myös valtio harjoittaa ennustettavaa ja pitkäjänteistä politiikkaa niin kuntien tehtäviä, niiden rahoitusta kuin suoraan lapsiperheiden palveluja, etuuksia ja verotusta koskien.

Varsinaista kaksoiskuntalaisuutta perustellumpaa olisi pyrkiä luomaan järjestelmä, jossa kansalainen voisi veroilmoituksensa yhteydessä ilmoittaa siirtävänsä osan verotuloistaan siihen kuntaan, jossa hänen vapaa-ajanasuntonsa sijaitsee sen perusteella, kuinka monta kuukautta hän arvionsa mukaan oleskelee tällä toisella paikkakunnalla. Tämän vastineeksi kunnallisverotulojen siirtäjä voisi saada rajoitetun oikeuden vapaa-ajankuntansa tuottamiin palveluihin ilman niiden laskuttamista hänen varsinaisesta kotikunnastaan.

36. Suomen Keskustanuoret: Kansalaisille on tarjottava mahdollisuutta kaksoiskuntalaisuuteen

37. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Aluepolitiikka Keskustapolitiikan ytimeen

Monille suomalaisille, kuten opiskelijoille on arkipäivää, että koti- ja asuinkunta ovat eri puolilla Suomea. Lisäksi monet vapaa-ajan asujat ja työpaikkansa perässä liikkuvat viettävät merkittävän osan ajastaan kotipaikkansa ulkopuolella.

Kataisen hallituksen kuntauudistus ja varuskuntaremontti osoittavat karulla tavalla sinipunavoimien keskittämispolitiikan suunnan. Keskustan on entisestään terästettävä viestiään siitä, että se haluaa kehittää tasapuolisesti elä-

121 misen edellytyksiä koko maassa. Ei asuinpaikka tai lompakon koko voi määrittää mahdollisuutta terveydenhuolto- tai koulupalveluihin. Suomen elinvoimaa ja tulevaisuuden positiivisia näkymiä ei vahvisteta keskittämällä ja vastakkainasettelulla. Nyt tarvitaan keskustalaista otetta, joka huolehtii koko maasta tasavertaisesti. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous toteaa, että hallituksen vaihtumisen jälkeen kesällä 2011 keskittämispolitiikka on vahvistunut merkittävästi. Siksi Keskustan eduskuntavaaliohjelman otsikko ja linjaukset ”Koko Suomi, kaikki suomalaiset” on yhä ajankohtaisempi Kataisen hallituksen Suomessa, jossa valtiovallan päätökset ja toimenpiteet tähtäävät rajuun keskittämiseen ja suurkuntiin perustuvaan kuntarakenteeseen. Keskusta on keskittämiskehityksen vastavoima, tasapainoisen Suomen puolestapuhuja ja toimija. Keskustan linjalla voidaan myös varmistaa eri alueiden voimavarojen ja kehitysmahdollisuuksien mahdollisimman laaja-alainen hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi. Aluepolitiikka ja -kehitys ovat Keskustan politiikan painopistealueita myös tulevina vuosina. Alueiden elinvoimaisuuden tärkein tekijä on yrittäjyys ja sitä tukeva vahva elinkeinopolitiikka. Suomessa on esimerkiksi runsaasti luonnonvaroja, jotka luovat taloudellista toimeliaisuutta ja työtä. Tekninen ja tietotekninen kehitys oikealla tavalla hyödynnettynä edesauttaa hajautettua tuotantoa ja vahvaa aluekehitystyötä sekä ehkäisee näin keskittymiskehitystä. Paikallisen yrittäjyyden, työnteon ja kuntien aktiivisen toiminnan lisäksi valtiolla on tärkeä vastuunsa aluekehityksessä. Valtion on huolehdittava aluekehityksen yleisistä edellytyksistä. Valtion on huolehdittava siitä, että maan eri osissa on toimiva ja riittävä infrastruktuuri, että kunnallisten palveluiden riittävä rahoitus turvataan ja että keskeiset valtion paikallispalvelut varmistetaan vähintään kuntien ja valtion yhteispalvelupisteissä jokaisessa kunnassa. Valtion pitää taata tasapuoliset yrittämisen edellytykset maan eri osissa kuntien ja alueiden omi-

en vahvuuksien mukaan. Koulutus- ja työvoimapolitiikan on vastattava muiden tavoitteiden rinnalla vahvasti alueiden yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeeseen. Kaikkien alueiden ja maakuntien riittävästä ja laadukkaasta koulutustarjonnasta on pidettävä huolta. EU:n ja valtion on yhdessä kohdistettava eniten aluekehityksen rahoitusta edellytyksiltään heikoimmille alueille. Alueellisilta vaikutuksiltaan suuriin työpaikkamenetyksiin on valtion reagoitava voimakkaasti parantamalla Äkillisen rakennemuutoksen – toimintaohjelman tehoa niin, että se vastaa myös valtion omien toimien aiheuttamiin työpaikkamenetyksiin. Kataisen hallituksen jäädyttämiä valtion hallinnon alueellistamistoimia pitää jatkaa. Väestörakenteeltaan heikoimmille alueille voidaan harkita erityistalousalueiden perustamista. Keskustalaisessa vaihtoehdossa hallituksen keskityssuunnitemille maakunnilla on entistä merkittävämpi aluekehitysvastuu ja siksi maakuntien liittojen asema vahvoina aluekehitysviranomaisina on turvattava. Valtion budjetista maksettavan maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattoman osan tasoa on korotettava. Se on maakuntaohjelman toteuttamisen ja alueiden omaehtoisen kehittämisen kannalta välttämätöntä. Keskustalainen alue- ja aluekehityspolitiikka lähtee siitä, että kaikkien alueiden pitää voida kehittyä ja koko Suomi pidetään asuttuna. Ihmisten pitää saada peruspalvelut laadukkaina ja riittävän läheltä asuinpaikastaan riippumatta. Keskustan mielestä kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan. Hyvä aluepolitiikka tunnustaa tämän tosiasian eikä luo keinotekoista vastakkainasettelua alueiden välille. Toimivalla aluepolitiikalla voidaan vastata niin kasvukeskusten asunto-ongelmiin kuin haja-asutusalueiden palvelujen turvaamiseenkin.

38. Keskustanaisten Kainuun piiri: Aluekehitystyöhön on taattava kunnolliset työkalut Kuluvalla EU:N rakennerahastojen ohjelmakaudella maakunnan liitot ovat aluekehitysviranomaisina vastanneet maakuntatasolla EU -ohjelmien valmistelusta sekä pääosin niiden

122 toimeenpanosta yhdessä ELY-keskusten kanssa. ELY-keskusten organisaatiorakennetta muutettiin pari vuotta sitten. Alueilla on oltu tyytyväisiä nykyiseen työnjakoon valtion hallintoa edustavien ELY:jen ja kuntia edustavien maakunnan liittojen kesken. Tätä taustaa vasten oli suoranainen shokki, kun Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä työryhmä hallituksen vaihduttua muutti tulevan EU-ohjelmakauden ohjelma- ja hallintorakennetta koskevan päätösesityksensä ylösalaisin! Joulukuussa 2011 julkisuuteen tulleen ehdotuksen mukaan TEM veisi koko aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädännön pikaremonttiin. Sen mukaan Suomeen tarvittaisiin vain yksi valtakunnallinen EAKR- ja ESR-ohjelma ja sen rahoituksen myöntäjiksi pahimmillaan vain yhdeksän ELY-keskusta. Sen enempää Kainuun ELY-keskus kuin tuleva Kainuun liittokaan ei enää saisi valita alueensa kehittämishankkeita. Päätöksenteko etääntyisi asiakkaista, hanketoteuttajista. Maakuntien rahoittajarooli loppuisi kokonaan kaikissa maakunnissa. Valtakunnallisen rakennerahasto-ohjelman sisällöstä tulisi ministeriöpainotteinen. Tähän asti vallinnut aluelähtöisyys loppuisi aluekehittämisessä. Maakunnissa arvioimme, että sellaisen ohjelman toteutukseen esimerkiksi kunnat eivät suurella innolla osallistu. Rakennerahastoista saatava kehitysvaikutus heikkenisi maakunnissa ja kunnissa ja keskittämiskehitys voimistuisi. Tulevan EU-ohjelmakauden rahoituksesta on laskettu 2/3 tulevan harvan asutuksen perusteella. Pelkona on, että ministeriö voisi jakaa rahat ottamatta tätä samalla painoarvolla huomioon. Muutosten taustalla on ilmeisesti Kokoomuksen halu siirtää valtaa kunnilta ja niitä edustavilta maakunnan liitoilta valtion hallinnolle, joka on nyt Kokoomuksen kontrollissa. Aluelähtöisen kehitystyön työkalut ovat huvenneet työkalupakista muutenkin. Valtion budjettileikkaukset supistivat maakuntien kehittämisrahaa ja nykyisiä EU-alueohjelmia ei saada täysimääräisinä toteutettua, koska valtio vetäytyi osasta rahoitusosuuttaan kahden viimeisen ohjelmavuoden osalta. EU:n maksama ohjelmarahoitus alenee tällöin samassa suhteessa ja Suomi palauttaa rahaa EU:lle. Aloite:

Esitämme, että Keskustan johto ja puoluehallitus tekee kaikkensa vuonna 2012, että aluelähtöisen aluekehityksen työkalut palautetaan maakuntiin: 1) Maakuntien ja 15 Ely -keskuksen toimivaltaa supistaviin aluekehitys- ja rakennerahastolakimuutosaikeisiin vaikutetaan jo valmisteluvaiheessa, että ohjelmat laadittaisiin aluelähtöisesti, että Itä- ja Pohjois-Suomelle tehtäisiin oma ohjelma ja että maakuntien liitot pysyisivät rahoituksen myöntäjinä. 2) Maakuntien kehittämisrahan määrä palautetaan 2013 budjetissa vuoden 2011 tasolle ja vähitellen kasvatetaan. 3) Suomen valtion vastinrahaa varataan alkuperäinen määrä nykyisen ohjelmakauden toteuttamiseksi, jotta kehityshankkeita pystytään toteuttamaan taloudellisen kasvun ja työllisyyden parantamiseksi ja ettei Suomen tarvitse palauttaa EU:n myöntämää rahoitusta takaisin EU:lle. Esitämme, että jos nämä asiat eivät ole kääntyneet kesäkuuhun mennessä myönteiseen ratkaisuun, puoluekokous ilmaisee ed. esitetyn Keskustan kannan aluekehittämisen työkalujen palauttamisesta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja viittaa aloitteen 37 vastauksessa esiintuotuihin näkemyksiin.

39. Keskustan lakimiehet: Ihmisen näköinen hallinto Hallintokoneisto on Suomessa ollut perinteisesti vahva. Vaikka hallinnon rakenteita on monella tavoin muokattu ja uudistettu, keskushallinto ja etenkin vahvat ministeriöt ovat olleen pääosin muutosten ulkopuolella. Väliportaan hallinnon vähentymisen myötä ministeriöiden asema on entisestään vahvistunut. Hallintoa luonnehtii hallinnonalojen väliset rajat ja toiminnan itsenäisyys. Valtioneuvoston tapa toimia niin, että kukin ministeri vastaa omasta hallinnonalastaan vielä korostaa. Marssijärjestys on aina ollut selvä; hallintoalainen, ihminen ja yritykset, ovat ne jotka sopeutuvat hallinnon jakoihin sen sijaan, että hallinto palvelisi joustavasti ihmistä, yrittäjiä ja yrityksiä sekä sopeutuisi arjen tarpeisiin ja uusiin toimintatapoihin.

123 Valtiotalouden tasapainottaminen, eläköityminen ja kilpailukyky edellyttää hallinnon merkittävää tehostumista. Tehostumista on toistaiseksi haettu lähinnä ihmisten eläköitymisen ja vähentämisen kautta ennemmin kuin toimintatapojen perinpohjaisen uudelleenarvioimisen ja muuttamisen kautta. Myös kehysbudjetointi on merkittävä este toimintatapojen muutokselle; työntekijöiden määrää pitää vähentää, jotta voidaan tehdä investointeja, joilla sitten toimintatapoja voitaisiin tehostaa. Järjestys on takaperoinen ja huono; hinnan maksavat työntekijät irtisanomisina ja lisääntyneenä työnä eikä rahaa saada kuitenkaan säästymään riittävästi, jotta muutoksen olisivat riittävän tehokkaita. Myös lainsäädäntö on avain liian usein sektorikohtaista ja palvelee ensisijaisesti kunkin ministeriön omia tarpeita. Pahimmillaan yksittäistä hallinonalaa palveleva lainsäädäntö on ristiriidassa keskeisten tavoitteiden kanssa. Nyt aivan liian usein monen hallinnonalan kannalta tärkeä hanke jää myös toteutumatta kun se ei ole vastuuministerille itselleen niin tärkeä. Pieni maa tarvitsee keskushallinnon, joka on tehokas, asiantunteva ja joustava ilman hallinonalojen välisiä toimintapojen, käytäntöjen, tietojen, tietojärjestelmien ja rahoituksen luomia raja-aitoja. Koko keskushallinnon toimitatapa on rakennettava uudelleen; ainoa mistä eri hallinnonalojen on pidettävä itse huolta on asiantuntemus. Henkilöstöhallinnon, rahoituksen, tietojärjestelmien pitäisi kaikkien olla yhtenäisiä ja valtioneuvoston olla takuumiehenä ja vastuussa siitä, että hallinnon toiminta ja lainsäädäntö on kaikkien, ei vain sen valmistelleen hallinnonalan etujen ja tavoitteiden mukaista. Uusilla tietojärjestelmillä on toivottu tuottavan sellaisenaan entistä tehokkaampia tapoja toimia, mutta asia ei ole näin; tietojärjestelmät vain mahdollistavat tehokkaammat toiminnot – olennaista on uusien toimintatapojen luominen. Keskustan tulisi luoda selkeä visio, millainen hallintokoneiston tulisi olla vuonna 2020. Pienen maan hallinnon tulisi voida tehokkaasti ja joustavasti hyödyntää tietoa ja uutta teknologiaa, vastata ihmisten ja yritysten tarpeisiin ilman hallinnonalojen aiheuttamia esteitä tai hidasteita. Hallinnon ajattelu ja lähestymistapa pitäisi olla muuttaa toiseksi; miten palvella ihmisten ja yritysten tarpeita ja miten koko hallinto voi puuttua ongelmaan; mitään asiaa ei pitäisi voida ulkoistaa jonkun muun hallinnonalan vastuuksi – vas-

tuun tulisi olla yhteinen. Lisäksi voisi pohtia, olisiko tasavallan presidentin asema kehitettävä keskushallinnon valvojana ja laillisuusvalvonnan johtajana. Keskushallinnon toimintatapa pitäisi rakenteellisesti uudistaa kokonaan. Perustoimintojen kuten henkilöstö- ja tietohallinnon tulisi toimia mahdollisimman pitkälle yhtenäisesti ja kattavasti samojen periaatteiden mukaisesti käyttäen yhteisiä järjestelmiä. Mikään hallinnonala ei voi jäädä uudistamisen ja uusien toimintatapojen ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on, että Kela on vastuullisesti mukana uudistuksessa ja sopeutuu aktiivisesti siihen vetoamatta omaan itsenäiseen asemaansa ja eristäytyy muista sen turvin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että keskustavetoisten hallitusten aikana toteutettiin aloitteessa esitetyn kaltaisia toimia, muun muassa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi, hallinnon työpaikkojen alueellistamiseksi maamme eri osiin ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Ne kaikki palvelevat osaltaan ihmislähtöistä hallintoa. Puoluekokous toteaa, että hallinnon kehittämisessä riittää kaikilla tasoilla ja hallinnon aloilla yhä paljon työsarkaa. Tärkeintä on saada hallinto toimimaan aloitteen mukaisesti ensisijaisesti kansalaisten ja yritysten tarpeet huomioiden. Hyvä hallinto voi olla entistä tuottavampi, tehokkaampi ja samalla työntekijöilleen hyvä työyhteisö. Sen pitää myös tarvittaessa pystyä ylittämään joustavasti eri hallinnonalojen rajat ilman reviiriajattelua. Keskusta on valmis kehittämään hallintoa ennakkoluulottomasti näistä tavoitteista käsin, olipa puolue oppositiossa tai hallitusvastuussa.

124

Hyvinvointialoitteet 40. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Hyvinvointi on muutakin kuin lihava lompakko 41. Suomen Keskustanaiset: Pikavippikielto ei yksin riitä 42. Suomen Keskustanuoret: Kelan maksettava lapsentekorahaa 43. Keskustanaisten Muuramen osasto: Lapsiperheet tarvitsevat tukea 44. Edistykselliset keskustanaiset: Yhden vanhemman perheet huomioitava Keskustan perhepolitiikassa 45. Keskustanaisten Muuramen osasto: EI kodinhoidon tuen heikennykselle 46. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Vanhemmuuden kulut tasattava 47. Keuruun Keskustanaiset: Perheiden perusrakenteet säilytettävä; puolustusvoimauudistuksen vaikutukset perheiden näkökulmasta: 48. Suomen Keskustanaiset: Kunnallinen kotiapu on palautettava 49. Keskustan Kirkkonummen paikallisyhdistys: Asumistukijärjestelmä uudistettava 50. Otaniemen keskustaopiskelijat: Eläkeikää nostettava kuin olisi jo 51. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Omaishoidon mahdollisuuksia lisättävä 52. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Omaishoidon siirtäminen 53. Suomen Keskustanaiset: Päihdeperheille apua varhaisessa vaiheessa 54. Suomen Keskustanuoret: Suomen huumausainestrategia päivitettävä 55. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Nuuskan tuonti ja käyttö kiellettävä 56. Tohmajärven Keskustanuoret: Kuntien kilpailu lääkäreistä riittää 57. Keskustanaisten Kainuun piiri: Päivystyspoliklinikoiden toimintaa on parannettava 58. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Sairaslomien kustannuksia yrityksille kohtuullistettava 59. Keskustanaisten Pohjois-Karjalan piiri: Keliakikoille maksettava korvauksen nostaminen 60. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Ikääntyville ajoterveyden arviointiyksilöitä

40. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Hyvinvointi on muutakin kuin lihava lompakko Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry (TOK) on huolestunut tavasta, jolla Suomen Keskusta on laiminlyönyt henkisten arvojen korostamisen ja itsekasvatuksen idean alkiolaisesta ajattelustaan. Suuri osa nyky-yhteiskunnan ongelmista johtuu ajattelutavasta, jossa ihmisten materialistisen aseman parantamisen odotetaan olevan yleislääke kaikkiin ongelmiin. Keskusta ei missään nimessä ole ainoa tähän sortunut puolue, mutta se voi olla ensimmäisenä korjaamassa tilannetta. Keskustan on tulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pelkkään talouteen takertumisen sijaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita epämääräisiä puheenvuoroja lähimmäisen välittämisen tärkeydestä, vaan konkreettisia ehdotuksia, miten politiikan saralla voidaan parantaa ihmisten elämän laatua pelkän pankkitilin kasvattamisen sijaan. Esimerkiksi työelämän parantamisen yhteydessä puolueen tulisi miettiä, miten mahdollistettaisiin työpäivän pituuden joustamista ihmisten tarpeiden mukaan. Puoluehallituksen vastausesitys: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen yksi keskeisimmistä tekijöistä on se, että huomio on ihmisessä. Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi on tärkeää luoda edellytyksiä henkiselle hyvinvoinnille. Kyse on pohjimmiltaan koko yhteiskunnan asenteesta, myös muiden kuin taloudellisten arvojen korostamisesta. Päätöksenteon tulee tukea ja vahvistaa tällaista kehitystä. Päätöksenteon tulee vahvistaa yhteisöllisyyttä. Esimerkkejä päinvastaisesta kehityssuunnasta on viime ajoilta riittämiin. Maan hallituksen kuntauudistuksen jyrääminen toimii tästä erinomaisena esimerkkinä. Keskustalaisen hyvinvointiajattelun ydin on korostaa ihmisen mahdollisuuksia itse vaikuttaa omaan elämäänsä ja arkipäivänsä valintoihin. Yhteiskunta tulee tueksi niissä tilanteissa, joissa omat voimat eivät syystä tai toisesta riitä taakkaa kantamaan. Kannustamme yrittämiseen ja edellytyksiin huolehtia omasta hyvinvoinnista ja luoda niin taloudellista kuin muutakin turvaa lähiyhteisössä.

125 Haluamme säilyttää päivähoidon monimuotoisuuden, tavalla jossa perheissä valitaan lapsen edun ja oman elämäntilanteen mukaan paras vaihtoehto. Työelämän joustavuutta tulee lisätä lainsäädännön keinoin, onpa sitten kyse työelämän ja perheen yhteensovittamisesta tai työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta osatyökykyisten nykyistä paremmaksi työllistymiseksi tai erilaisten kannusteiden laatimisesta esimerkiksi ihmisen hyvinvointia lisääviin asioihin. Yhteiskunnan muutosten tulisi nykyistä paremmin näkyä lainsäädännön kehittämistyössä.

joutuneiden auttamiseksi. Tarvitaan muitakin toimenpiteitä, kuten palvelujen saatavuuden parantamista tapauksissa, joissa tarvitaan velkaneuvontaa tai muuta tukea vaikeassa tilanteessa. Tuki- ja palveluverkkojen tulee olla kunnossa.

Tukea ihmisyyteen kasvamiseen tarvitaan lapsuudesta seniori-ikään saakka.

Perusturvan tason tulee olla riittävä. Keskustan näytöt sen hallituskausilta osoittavat sen, että sanat ovat myös tekoja. Pienimpien vanhempain- ja sairauspäivärahojen korottaminen ja takuueläke jäävät osaksi suomalaisen sosiaalipolitiikan historiaa merkittävinä asioina. Tällä linjalla tulee jatkaa. Ilmoittautuessamme hallitusvastuuseen ennen vaaleja 2011 kerroimme, että on lasten ja lapsiperheiden vuoro.

Ollaan alkiolaisen aatteen ytimessä. Puoluekokous yhtyy aloitteen huoliin ja vaatimuksiin.

Keskustan puoluekokous yhtyy aloitteessa ehdotettuihin toimenpiteisiin.

41. Suomen Keskustanaiset: Pikavippikielto ei yksin riitä

42. Suomen Keskustanuoret: Kelan maksettava lapsentekorahaa

Suomen Keskustanaiset pitää riittämättömänä pikaluottojen rajoittamista lakiteitse. Henkilökohtaisen velkaantumisen taustalla on erilaisia syitä kuten riittämätön perusturva, elämänhallinnan ongelmat ja yhteiskuntamme kulutuskäyttäytyminen.

Keskustanuoret ehdottaa vauvabonuksen käyttöönottamista. Kelan maksamaa kertaluonteista vauvabonusta, joka olisi suuruudeltaan noin 1000 - 2000 euroa, saisivat kaikki alle 25-vuotiaat synnyttäjät.

Velkaantumiseen liittyy häpeän tunnetta. Pikavippien avulla moni yrittääkin peitellä ongelmaa. Seurauksena on entistä pahempi tilanne. Velka ei ole vain rahaa. Pahimmillaan se vaikuttaa kaikkiin ihmissuhteisiin ja perheiden arkeen sekä mielenterveyteen. Esitämme, että perusturvaa parannetaan ja vähävaraisille tarjotaan mahdollisuutta edullisempaan luottoon kuin kiskurikorkoa vetävät yksityiset yritykset tarjoavat. Sivuuttaa ei voi myöskään kulutuskulttuuriamme. Kohtuus on nostettava kunniaan. Materialistinen elämänmeno ja kiihtyvä kulutus eivät ole kestäviä arvoja. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa nykyisen kaltaisten pikavippien ja niiden saannin rajoittamista ja viittaa aloitteen 20 vastaukseen. Nykylainsäädännön muuttaminen on välttämätöntä, jotta voimme ehkäistä myös vipeistä aiheutuvia ongelmia. Pikavippien rajoittaminen on kuitenkin vain yksi keino vähävaraisten ja taloudellisiin vaikeuksiin

Vauvabonuksella nuoret perheet voisivat hankkia esimerkiksi lastenvaunut, pinnasängyn, hoitopöydän ja auton turvaistuimen perheen uudelle pienokaiselle. Keskustanuoret kohdistaisivat vauvabonuksen kaikista nuorimmille perheille, jotka tulojensa pienuuden vuoksi kaipaisivat kipeästi lisäavustusta nykyisen äitiyspakkauksen ja lapsilisän rinnalle. Taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisiä syitä lykätä lasten hankintaa, vaikka muutoin elämäntilanne olisikin perheen perustamiselle suosiollinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä onkin kivunnut jo yli 28 vuoden. Alle 25-vuotiaita synnyttäjiä puolestaan on vuosittain enää 10 500, kun vielä 1990-luvun alussa heitä oli vielä 14 000. Vauvabonus olisi yhteiskunnalta selkeä viesti. Se kertoisi, että Suomessa arvostetaan lasten hankintaa ja halutaan varmistaa myös nuorten taloudelliset edellytykset lapsiperheen perustamiseen. Keskustanuorten arvion mukaan uudistus tulisi maksamaan noin 10 - 20 miljoonaa euroa vuositasolla. Hallitusohjelma oli perheille kuitenkin

126 kokonaisuudessaan sellainen floppi, että Kataisen eksyksissä olevalta hallitukselta lienee turha odottaa jatkossakaan sympatiaa lapsiperheitä kohtaan. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy Keskustanuorten ajatukseen siitä, että yhteiskunnan on tuettava lapsiperheitä ja kannustettava nuoria aikuisia perustamaan perhe. Suomi tarvitsee uusia, kasvavia sukupolvia rakentamaan ja ylläpitämään yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa. Ensisynnyttäjien ikä on kivunnut vuosi vuodelta korkeammalle muun muassa pidentyneiden opiskeluaikojen ja nuorten aikuisten uran luomisen vuosien myötä. Myös työurien pidentämisen kannalta lasten saaminen nuorempana olisi tavoiteltavaa. Suomalaiset voivat olla ylpeitä ilmaisesta neuvolatoiminnasta, äitiyspakkauksesta ja kaikille lapsiperheille myönnettävästä lapsilisästä. Lasten saaminen luo kuitenkin kustannuksia ja perheiden palveluita on edelleen syytä parantaa. Nuoria perheitä ja perheiden perustamista on tuettava taloudellisesti harkituin asuntoja veropolitiikan keinoin. Puoluekokous katsoo, että aloitteessa esitetty vauvabonuksen maksaminen alle 25-vuotiaille synnyttäjille on yksi varteenotettava vaihtoehto tämän päämäärän saavuttamiseksi. Nykyisen hallituksen linja kokonaisuudessaan ei kuitenkaan ole ollut lapsiperheille kovin kannustava. Kataisen hallitukselta on tuskin mitään vauvabonuksen kaltaista odotettavissa. Työkeskeisen yhteiskunnan arvoja olisi käännettävä kaikkien elämän osa-alueiden, myös perhe-elämän arvostuksen suuntaan. Tällaista ajattelutapaa Keskusta haluaa olla luomassa. Puolueen tavoite on lapsi- ja perheystävällinen Suomi. Keskusta haluaa luoda Suomesta maailman parhaan maan perheille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden tukemiseen. Jokaiselle lapselle on taattava olosuhteet, jotka turvaavat hyvinvoinnin ja mahdollisuuden kasvaa ehyeksi aikuiseksi.

muiden ongelmien kasaantumista. Ongelmaiset lapsuuden olosuhteet taas saattavat johtaa koko elämän kestävään syrjäytymiseen. Tätä päivää ovat myös perhesurmat, lasten pahoinpitelyt ja muut kaltoinkohtelut. Nykyajan lapsiperheillä on harvoin tukena isovanhempia tai muita sukulaisia. Sairastuminen, väsyminen tai omien taitojen ja kykyjen riittämättömyys voi viedä toivottomuuden tilaan, josta sitten kärsii koko perhe. Lapsiperheiden ajoissa saama tuki ja apu vähentävät lasten ja nuorten myöhempää ongelmakäyttäytymistä ja sitä kautta myös niistä aiheutuvia kustannuksia. Osastomme esittää, että jokaisella apua ja tukea tarvitsevalla lapsiperheellä olisi mahdollisuus saada kunnallista kodinhoitoapua. Nykyään puhutaan paljon myös ”uusavuttomista” perheistä. Siksi kodinhoitoapu ei saisi olla pelkästään lastenhoitoapua, vaan kodinhoitajan tulisi olla tarvittaessa esimerkkinä, auttajana ja opastajana kaikissa kodinhoitoon liittyvissä tehtävissä. Lisäksi jos kodinhoitaja huomaa perheessä ongelmia, kuten perheväkivaltaa, alkoholin ja huumeiden käyttöä, hänellä olisi mahdollisuus ohjata perhettä saamaan ajoissa tarpeellista apua. Puoluehallituksen vastausesitys: Lapsiperheiden arjen selviytymiseen vaikuttavat tekijät, jotka muodostuvat käytettävissä olevien tulojen sekä palvelujen kokonaisuudesta. Keskusta antoi ennen 2011 eduskuntavaaleja lupauksen ”Nyt on lasten vuoro”. Tästä lupauksesta tulemme pitämään kiinni. Kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas 1990-luvun laman aikana. Kun jaksamista edistävään ennaltaehkäisevään työhön perheissä ei ole panostettu, se on näkynyt kasvaneena pahoinvointina ja sitä kautta jopa huostaanottoina.

43. Keskustanaisten Muuramen osasto: Lapsiperheet tarvitsevat tukea

Lapsiperheiden ja vanhempien tukeminen varhaisessa vaiheessa maksaa itsensä takaisin vähentyneenä pahoinvointina ja syrjäytymisenä. Kunnallista lapsiperheiden kotiapua on lisättävä. Kuntien valtionosuuksia on kohdennettava ja lainsäädäntöä täsmennettävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyys, mikä Suomessakin on yleistä, edesauttaa monien

Keskusta kannattaa kunnallisen kotiavun palauttamista.

127 44. Edistykselliset keskustanaiset: Yhden vanhemman perheet huomioitava Keskustan perhepolitiikassa Kaikista lapsiperheistä köyhimpiä ovat yhden vanhemman perheet. Tiukka talous ja työssäkäynti vähentävät vanhemman mahdollisuuksia olla läsnä lastensa arjessa. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä on koko ajan läsnä. Osalla yhden vanhemman perheitä työssäkäynti on käynyt mahdottomaksi työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuden takia. Päivähoito ja koulujen iltapäiväkerhot eivät ole pysyneet mukana työelämän muutoksessa. Ympäri vuorokauden auki olevat kaupat ja erityisesti palvelualojen työaikojen muutokset aiheuttavat yksinhuoltajille ongelmia. Yksinhuoltajaäideillä on tutkitusti kovempi halu tehdä töitä kuin ns. puolisoäideillä. Ei ole myöskään vaikeaa kuvitella yksinhuoltajan opiskelumahdollisuuksien ja lisäkouluttautumisen vaikeutta. Huoli on suuri, sillä äidin koulutustaso vaikuttaa tutkitusti lasten koulutustasoon. Yhden vanhemman perheiden tilannetta voidaan parantaa monin keinoin. Kunnat voivat helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista mm. joustavimpien päivähoitomallien avulla, tarvittaessa valtion kannustuksella. Yksinhuoltajakorotus opintotuessa ja yksinhuoltajuuden huomioiminen verotuksessa auttavat näitä lapsiperheitä tulemaan paremmin toimeen. Kotihoidontuen tulee olla aito vaihtoehto myös yksinhuoltajille. Yksinhuoltajuuden huomioiminen vanhempainvapaan lainsäädännössä on tärkeää, samoin kuin sairaan lapsen hoitamista koskevissa tilanteissa. Keskusta on kaikkien lapsiperheiden puolustaja. Keskustan perhepolitiikassa tulee huomioida vahvasti myös yhden vanhemman perheiden tilanteen parantaminen. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy Edistyksellisten keskustanaisten huoleen yhden vanhemman perheiden toimeentulosta ja tilanteesta. Keskusta tunnistaa näiden perheiden haasteet: taloudellinen tilanne on monella tiukka, eikä työn ja arjen yhteensovittaminen toimi useinkaan sujuvasti. Keskustan perhepolitiikka lähtee moninaisten perhetilanteiden huomioon ottamisesta sekä tavoittelee hyvää ja turvallista lapsuutta kaikissa perhemuo-

doissa. Yhden vanhemman perheiden tilanteet ja tarpeet poikkeavat osin muiden perheiden asemasta ja ne vaativat omat ratkaisunsa. Yhden vanhemman perheissä elää Suomessa 180 000 lasta. Viidennes kaikista perheistä on yksinhuoltajien perheitä ja neljännes näistä elää toimeentulotuen varassa. Näille perheille kotihoidontuki kuntalisineen on tärkeä tuki. On kuitenkin tunnustettava se epäkohta, että monessa yhden vanhemman perheessä ei ole varaa elää pienellä kotihoidon tuella, vaan töihin on palattava heti kun mahdollista. Toisissa yhden vanhemman perheissä taas kotihoidon tuesta voi olla suuri apu, jos sitä käyttää esimerkiksi lapsen isovanhempi tai muu läheinen. Kotihoidon tuen määrään alle puolitoistavuotiaille voisi myös harkita korotusta, jolloin se auttaisi eritoten köyhimpiä yhden vanhemman perheitä. Lapsiperheiden kotipalvelun saamista on pyrittävä helpottamaan. Kunnallinen lapsiperheiden kotipalvelu ajettiin alas 1990-luvulla, minkä jälkeen lapsiperheiden pahoinvointi ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Nykyisellään lapsiperheistä kotipalvelua saavat yhä useammassa tapauksessa vain lastensuojelun asiakkaat. Tavallisetkin lapsiperheet tarvitsevat kuitenkin ajoittain ulkopuolista apua, mikä ennaltaehkäisee myös lastensuojelutapausten määrää. Etenkin yhden vanhemman perheille kunnallinen kotipalvelu olisi tärkeää. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on myös panostettava kaikin tavoin. Keskusta katsoo, että työnantajien ja työntekijöiden kesken on kehitettävä toimintamalleja, joissa työelämän joustot pienten lasten vanhemmille ja etenkin yksinhuoltajille esimerkiksi työaikojen sovittamisen myötä olisivat yhä useammin mahdollisia. Jokaisella työpaikalla on oltava mahdollisuus lyhennettyyn työpäivään ja työviikkoon. Siirtyminen osa-aikaiseen työhön ei ole todellinen vaihtoehto, ellei se ole myös taloudellisesti mahdollista perheille. Keskusta haluaa parantaa perheellisten, osa-aikatyötä tekevien taloudellista asemaa. On suuri epäkohta, että monet työ- ja perhe-elämän etuisuudet eivät kosketa yhden vanhemman perheitä lainkaan. Esimerkiksi vuorotteluvapaaseen yhden vanhemman perheillä ei käytännössä koskaan ole varaa, ja myös mahdolliset lesken eläkkeet jäävät yksinhuoltajilta aina saamatta. Näiden tilalle pitäisi kehittää yhden vanhemman

128 perheille erityisiä etuuksia tukemaan heidän taloudellista tilannettaan ja arkipäivässä selviytymistään.

luamme olla varmistamassa perheille valinnan vapauden. Lapsen etu tulee asettaa poliittisen päätöksenteon keskiöön.

45. Keskustanaisten Muuramen osasto: EI kodinhoidon tuen heikennykselle

46. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Vanhemmuuden kulut tasattava

Hallitus suunnittelee ”säästösyistä” lasten kodinhoitotukiajan lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Vastustamme tätä esitystä. Viime aikoina on ollut paljon puhetta lasten ja nuorten ”pahoinvoinnista”. Tämä hallituksen esitys toteutuessaan ei ainakaan parantaisi tilannetta, sillä aivan hiljattain julkistettiin tutkimus, jonka mukaan lapsen kehityksen kannalta kolme vuotta olisi paras ikä siirtyä päivähoitoon. Vaikka kodinhoitotuen pienuuden vuoksi vain osalla vanhemmista on ollut mahdollista jäädä kolmeksi vuodeksi hoitovapaalle, on se kuitenkin vähentänyt kunnallisten päivähoitopaikkojen tarvetta. Mikäli kodinhoitotuen aika lyhennetään, on valtion siitä saama säästö minimaalinen. Kunnille se taas tietäisi jälleen vain lisää kustannuksia lisätilojen hankkimisen ja henkilöstön palkkakulujen muodossa. Päivähoidon valinnan mahdollisuudet pienenisivät ja jos sitä rataa jatkettaisiin, oltaisiin pian taas siinä tilanteessa, mitä vasemmistopuolueet aikoinaan ajoivat, että kaikki lapset vain laitoksiin. Puoluehallituksen vastausesitys: Pienten lasten kotihoidon tuki on osa suomalaista päivähoitojärjestelmää. Päivähoitojärjestelmämme monimuotoisuutta on ajan saatossa kehitetty niin, että lapselle olisi olemassa kulloisenkin kehitysvaiheen mukainen ja jokaisen perheen tilanteen huomioiva hoitomalli. Perheillä on oltava aito valinnan mahdollisuus valita lapselleen sopivin hoitomuoto. Kotihoidossa on kyse vaihtoehdosta, joka on myös yhteiskunnalle taloudellisesti edullinen. Yksi päivähoitopaikka maksaa kunnalle keskimäärin tuhat euroa. Hintalappu esimerkiksi kotihoidontuen maksatuksen ikärajan laskemisesta yhdellä vuodella oli suuruusluokaltaan 100 miljoonaa euroa. Keskusta ei hyväksy minkäänlaisia kotihoidontukeen liittyviä heikennyksiä. Tämä koskee niin tuen tasoa kuin ehtojenkin muutoksia. Ha-

Lapsen syntymään liittyvät kulut kohdistuvat nykyisin valtaosin naisvaltaisille aloille. Näin ollen nuoren naisen palkkaamisesta tulee helposti riski työnantajille, jotka voivat suosia miespuolisten työntekijöiden palkkaamista. Sukupuolen perusteella tapahtuva syrjintä on laitonta, mutta silti usein rekrytointitilanteessa miesten suosiminen nousee esiin, vaikkei sitä ääneen sanotakaan. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä tämä on vakava ongelma, johon olisi ehdottomasti saatava muutos. Kela korvaa paljon työnantajalle kohdistuvista äitiyden suorista kustannuksista erilaisten tukien muodossa, mutta siitä huolimatta lapsen syntymä aiheuttaa suoria kustannuksia. Lisäksi työnantajalle aiheutuu välillisiä kustannuksia, joita yhteiskunta ei korvaa millään tavalla. On arvioitu (Yrittäjänaisten keskusliiton tutkimus), että äitiyden aiheuttamat kustannukset ovat noin 12 000 euroa syntyvää lasta kohti sen jälkeen, kun on vähennetty yhteiskunnan korvaama osuus. Suoria ei-korvattavia kustannuksia tulee esimerkiksi ennen äitiyslomaa usein ilmenevistä ylimääräisistä lyhyemmistä sairaslomista. Lisäksi työnantaja joutuu ottamaan ja perehdyttämään työtehtävään uuden työntekijän, mistä aiheutuu välillisiä kustannuksia menetetyn työajan ja työtehon muodossa. Isoissa yrityksissä on useammin pelivaraa, kun taas pienissä yrityksissä yksittäinenkin äitiysloma voi pudottaa yrityksen toimintakykyä ja kannattavuutta merkittävästi. Lapsen syntymä on lähtökohtaisesti hieno asia ja myös yhteiskunta tarvitsee uusia sukupolvien jatkumoa. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä äitiyden kustannukset pitäisi tasata entistä paremmin mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Yhtenä keinona voisi olla kaikille yrityksille lankeava ”vanhemmuusmaksu”, jolla katettaisiin jo nyt yhteiskunnan maksamat äitiydestä työnantajalle aiheutuvat kulut. Maksun suuruus määräytyisi niin, että sillä saataisiin keskimäärin katettua äitiydestä aiheutuvat suorat kustannukset, kun maksua peritään kaikilta yrityksiltä. Maksu lankeaisi joko työnantajalle tai se perittäisiin työntekijän palkasta riippuen siitä, kumpi malli

129 olisi käytännön kannalta toimivampi. Maksun ollessa työnantajalla, voitaisiin harkita maksun porrastamista liikevaihdon mukaan, jolloin se tukisi erityisesti PK-yritysten toimintaa. Maksulla tulisi kattaa sekä kaikki itse äitiyslomiin liittyvät suorat kulut että ennen varsinaista äitiyslomaa ilmenevien sairauslomien suorat kustannukset. Työnantajalle jäisivät vain välilliset kustannukset menetetystä työajasta ja työtehosta uutta työntekijää perehdytettäessä, joka olisi ”siedettävä” äitiydestä aiheutuva kustannus. Lisäksi vanhemmuusmaksu tasaisi äitiysloman kustannukset eri toimialojen ja yritysten kesken, koska se perittäisiin kaikilta ja maksettaisiin korvaukset niille yrityksille, joille aiheutuu kustannuksia vanhemmuudesta. Samalla helpotettaisiin nuorten naisten työnsaantia ja edistettäisiin tasa-arvoa, kun työnantajan ei tarvitsisi uutta työntekijä palkatessaan miettiä mahdollista raskaaksi tuloksi mahdollisuutta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Lahden puoluekokouksessa hyväksytyn Keskustan tavoiteohjelman 2010-luvulle mukaan Keskustan tavoitteena on tasoittaa edelleen perhevapaista aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen välillä. Keskusta asetti niin ikään eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelmassaan tavoitteekseen perhevapaiden uudistamisen. Perhevapaiden uudistamisessa kiireellisimpiä asioita ovat nuorten naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla, vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen, isien parempi mahdollisuus perhevapaiden käyttämiseen sekä mikroyritysten taloudellisen vastuun helpottaminen perhevapaajärjestelmässä. Keskusta pitää myös tärkeänä laajempaa perheen ja työn yhteensovittamisen kehittämistä. Osa-aikaisten työmahdollisuuksien lisääminen ja työaikojen joustavuus perheiden tarpeiden mukaisesti sekä osittaisen hoitorahan parantaminen ovat konkreettisia toimenpiteitä asian edistämisessä. Puoluekokous valtuuttaa Keskustan talouspoliittisen työryhmän ja perhepoliittisen verkoston jatkovalmistelemaan aloitteiden 11 ja 46 pohjalta konkreettisen esityksen Keskustan malliksi perhevapaiden kustannusten tasaisemmasta jakamisesta. Siinä yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota myös sairaan lapsen hoidosta aiheutuvaan kustannusten tasaukseen, sillä myös näiden kustannusten epätasainen jakautuminen

on omiaan rasittamaan naisvaltaisten alojen yrityksiä ja heikentämään nuorten naisten työllisyysmahdollisuuksia.

47. Keuruun Keskustanaiset: Perheiden perusrakenteet säilytettävä; puolustusvoimauudistuksen vaikutukset perheiden näkökulmasta: ”Mustan keskiviikon” aamuna sotilas-perheen kymmenenvuotias tytär oli vaitonainen ja mietteliäs. Isänsä kysyi: ”Mikä mieltäsi painaa?” Tytär vastasi: ”Ilmoitathan, vaikka tekstarilla kesken koulupäivän, mikä päätös varuskunnan lakkauttamisesta kerrotaan?” Isä lähti töihin mutta ei laittanut tekstaria, vaan kertoi perheelle illalla ikävät uutiset. Nykyinen hallitus näyttää ”hyvää” esimerkkiä perinteisten perherakenteiden rikkojana. Puolustusvoimauudistus tuo mukanaan lukuisia rikki revittyjä perheitä, joissa isä tulee olemaan töissä kaukana perheestään tai perhe revitään irti kodeistaan, kauas läheisistään. Turvaverkostot rikkoontuvat ja lapset kantavat jo nyt vastuuta ja huolta tulevista päätöksistä. Lapsi menettää inhimillisen lapsuutensa joutuessaan kantamaan huolta tulevista aikuisten tekemistä ratkaisuista. Lapset ovat herkkiä ja alttiita muutoksille ja nämä poliittiset päätökset saattavat vaikuttaa negatiivisesti lasten elämään tuleviksi vuosiksi. Joku saattaisi nähdä tässä uuden mahdollisuuden, paremmat palvelut, uudet ystävät ja verkostot. Juureton puu kaatuu, sanotaan, mutta mitä tapahtuu juurettomalle perheelle? Sijaiskärsijöinä ovat myös perinteiset naisvaltaiset työpaikat, hoito- ja hoiva-ala, missä vanhusvoittoisilla paikkakunnilla tarvitaan kipeästi lisäkäsiä eikä yhtäkään paria ole varaa menettää. Näissä kunnissa ei ole vain yhtä häviäjää vaan taakkaa joudutaan kantamaan monessa työpaikassa ja perheessä, eikä siinä auta leveämmätkään hartiat. Kaikki nämä, tulevat päätökset ja ehdotukset, heikentävät perheiden asemaa yhteiskunnan tukipilarina. Miten merkityksellistä onkaan huolehtia siitä, että rakenteet eivät pääse murenemaan. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, että ihmisten,

130 perheiden perusedellytykset olemassa oloon on turvattu. Kun hyvästä tulee heikoin lenkki, olemme täydellisen vastuuttomuuden tiellä. Me haluamme, että tulevissa valtion säästötoimissa tuodaan selkeästi näkyviin perheiden asema yhteiskunnallisissa rakennemuutoksissa. Me haluamme, että perhe on jatkossakin eheä, yhteiskunnan muutoksista riippumaton kokonaisuus, jolla itsellään on valta vaikuttaa olemassaoloonsa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puolustusvoimauudistus koskettaa monin tavoin paikkakuntia, joissa varuskuntia lakkautetaan. Lakkautettavat varuskunnat heikentävät alueellista puolustusta ja viranomaisyhteistyötä, puhumattakaan työpaikkojen menetyksistä. Lisäksi kokonaisvaikutusten arviointi on jätetty kokonaan tekemättä paikkakunnilla, joissa lakkautetaan varuskunta. Varuskuntien lakkautukset jättävät moneen perheeseen työttömyyttä, joka vaikuttaa myös lapsiin. Puoluekokous yhtyy Keuruun Keskustanaisten huoleen siitä, että lapsiperheitä ei oteta tarpeeksi huomioon yhteiskunnan suurissa päätöksissä. Niin valtion kuin kunnallisellakin sektorilla lapsi- ja perhevaikutusten arviointi tulisi toteuttaa paljon nykyistä laajemmin.

48. Suomen Keskustanaiset: Kunnallinen kotiapu on palautettava Kunnallisen kotipalvelun tulisi tarjota kodinhoitoapua lapsiperheille ja vanhuksille heidän kodeissaan nykyistä varhemmassa vaiheessa. Hyvinvointiyhteiskunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on perheiden arvokkaan kasvatustyön tukeminen. Perhepalveluissa on tärkeää ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki sekä vakavissa ongelmatilanteissa avun nopea saanti. Parasta ennalta ehkäisevää perhetyötä on perheiden arjessa auttaminen sekä neuvominen ja ohjaaminen muiden palveluiden piiriin. Vanhuksille suunnattu kotiapu puolestaan tukee kotona asumista, kun saa apua arkipäivän askareisiin. Valitettavasti kotihoitotyötä on karsittu ja tilalle on tullut kotisairaanhoito.

Esitämme, että kunnallinen väliaikainen kotiapu palautetaan ja sen toteuttamista varten kunnille varataan korvamerkitty raha. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 43 vastaukseen.

49. Keskustan Kirkkonummen paikallisyhdistys: Asumistukijärjestelmä uudistettava Suomessa asumiskustannukset vievät pienituloisen perheen tuloista valtaosan. Esimerkiksi lapsiperheen, jossa molemmat huoltajat ovat työttömiä, nettotuloista lähes 50% kuluu asumiseen. Vielä huonommassa asemassa ovat yhden huoltajan lapsiperheet, joiden tuloista 70% menee asumiseen. Perheiden asumiskustannuksia pyritään alentamaan erilaisin tukijärjestelmin. Yksi keskeinen tukimuoto ovat Kelan asumistuet, joita se maksaa 1.200 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi valtio tukee vuokra-asuntojen rakentamista, ARA jakaa korkotukea ja erilaisia käynnistys- ja korjausavustuksia. Kaiken kaikkiaan asumista tuetaan eri järjestelmien kautta yli 2.000 miljoonalla eurolla. Tukijärjestelmät ovat kuitenkin sekavia ja monimutkaisia. Tuen saajan on lähes mahdoton ymmärtää, miten tuki on laskettu. Asiaa mutkistaa vielä kolme erillistä asumistukijärjestelmää: pienituloisille perheille, opiskelijoille ja eläkkeensaajille. Asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon monia sellaisia seikkoja, joihin tuen saaja ei useinkaan voi vaikuttaa ainakaan kohtuullisella aikajänteellä. Tällaisia seikkoja ovat erikseen suoritetut lämmityskustannukset, henkilöluvun ja neliömetrimäärien suhde jne. Lisäksi asumistuen taso on jäänyt jälkeen todellisista asumiskustannuksista. Tuen saajaperheet joutuvat usein turvautumaan kunnan toimeentulotukeen, koska asumistuki kattaa vain osan asumiskustannuksista. Asumisen tukemiseen luoduista järjestelmistä huolimatta perheet käyttävät vuosi vuodelta enemmän tuloistaan asumiseen. Varsinkin pää-

131 kaupunkiseudulla vuokria nostaa jatkuva pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi Kirkkonummen paikallisosasto esittää että:

perusturva. Perusturvan kehittäminen ja tasojen parantaminen on välttämätöntä osana kokonaisuudistuksen selkiyttämistyötä. Asumistukijärjestelmän uudistaminen tulee tapahtua osana sosiaaliturvan uudistamis- ja yhteensovittamistyötä.

Suomen Keskusta rp pyrkii vaikuttamaan asumistukijärjestelmän uudistamiseen mm. seuraavalla tavalla:

50. Otaniemen keskustaopiskelijat: Eläkeikää nostettava kuin olisi jo

1) Erilaisten tukijärjestelmien kokonaistoimivuus selvitetään pikaisesti.

Suuri suomalainen pyramidihuijaus, työeläkejärjestelmä, natisee liitoksissaan ja purjehtii hitaasti, mutta varmasti kohti maksukyvyttömyyden tilaa. Suuret ikäluokat ovat huolellisesti huolehtineet omista eduistaan: he ovat joukkovoimalla maksaneet aiempien pienten ikäluokkien suhteellisen vaatimattomat työeläkkeet, elinaikakerroin leikkaa 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä, mutta toki aina rankemmin nuorimpia, nykyisten parikymppisten kuvitelluista eläkkeistä arviolta jo yli viidenneksen, ja he ovat eläkeikäkeskustelun tiimellyksessä livahtaneet nautiskelemaan täysistä työeläkkeistään suhteellisen nuorella iällä.

a) Pitää selvittää tuottavatko järjestelmien kautta jaettavat eurot parhaan mahdollisen lopputuloksen suomalaisen pientuloisen perheen kannalta. b) Ovatko järjestelmää monimutkaistavat laskentaperusteet perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia sekä tuottavatko ne oikeudenmukaisen lopputuloksen 2) Asumistukijärjestelmä uudistetaan. a) Tavoitteeksi tulee asettaa se, että maassamme olisi vain yksi tukijärjestelmä. b) Järjestelmän tulee olla helposti ymmärrettävä niin että perheet pystyvät arvioimaan ennakkoon tuen tason erilaisia asumisratkaisuja pohtiessaan. c) Tuen suuruutta määritettäessä asunnon rakennusvuosi, pinta-ala yms. tekniset seikat eivät ole avainasemassa, vaan hakijan todellinen asumistuen tarve. d) Asumistuen tason tulee olla riittävä, jotta perheiden ei tarvitse turvautua toimeentulotukeen pelkästään asumiskustannusten takia. Puoluehallituksen vastausesitys: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön. Etuusjärjestelmien selkiyttämisen lisäksi tulee jatkaa keskustajohtoisen hallituksen aloittamaa työn ja sosiaaliturvan sekä verotuksen yhteensovittamista. Näin on mahdollista löytää oikeudenmukainen, kannustava ja pienituloisten elämäntilanteen huomioiva malli. Tavoitteena tulee olla se, että ensisijaisten etuuksien taso on riittävä, jolloin viime sijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen tarve minimoituu ja jopa poistuu. Sosiaaliturvaan tulee kuulua ansioturvan lisäksi myös

Meille nykyisille opiskelijoille ja tuleville pätkätyöläisille jää pienten ikäluokkien edustajina maksettavaksi nämä eläkkeet, mutta meillä ei ole pienintäkään harhakuvitelmaa, että itse aikanamme saisimme nauttia minkäänlaisesta eläketurvasta. Työeläkejärjestelmän kestävyyden takia yleistä vanhuuseläkeikää olisikin pitänyt nostaa jo aikoja sitten. Vielä ei kuitenkaan ole auttamattoman myöhäistä, vaan ainakin järjestelmän rippeet ovat pelastettavissa, jos toimenpiteisiin ryhdytään pikimmiten. Otaniemen Keskustaopiskelijat ry esittääkin, että Suomen Keskustan puoluekokous päättää pontevasti ryhtyä toimenpiteisiin työeläkejärjestelmän turvaamiseksi ja siis yleisen vanhuuseläkeiän nostamiseksi. Mitä enemmän, sen parempi. Mitä pikemmin, sen parempi. Puoluehallituksen vastausesitys: Vuonna 2005 Suomessa toteutettiin laaja eläkeuudistus. Uudistuksen arvioitiin olevan riittävän kattava ja hyvä toimiakseen vuosikymmeniä eteenpäin. Eläkeuudistuksen keskeisin elementti oli joustava 63-68 vuoden yksilöllinen eläkkeellesiirtymisikä. Viime vuosina on havahduttu siihen, että suomalaiset elävät yhä pidempään ja ns. eliniänodote

132 on kasvanut paljon enemmän kuin vuoden 2005 uudistusta päätettäessä oletettiin. Tänä vuonna syntyneistä pojista suuren osan arvioidaan elävän yli 90-vuotiaaksi ja tyttövauvoista jopa joka toisen oletetaan elävän satavuotiaaksi. On selvää, että taloudellisen kestävyyden kannalta ei ole mahdollista, että tulevat kansalaisemme ensin opiskelevat kolmekymppisiksi, sitten ovat työelämässä 30 vuotta ja sen jälkeen ovat 30 vuotta eläkkeellä. Terveiden elinvuosien lisääntyessä työurien on oltava nykyistä pidempiä. Suomessa on tehtävä lisää ratkaisuja, joilla työurat aidosti pitenevät. Kaikkien keinojen on oltava käytössä. Valmistumista työelämään on pyrittävä nopeuttamaan. Työssä jaksamista on vahvistettava parantamalla työhyvinvointia eri keinoin ja vähentämällä näin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Osatyökykyisille on annettava mahdollisuudet osallistua työelämään jäljellä olevan työkykynsä mukaisesti. Myös eläkeiän korottamiseen on oltava valmius. Jos eläkeikää korotetaan, se on sidottava ihmisen eliniänodotteeseen. Eläkeiän korottaminen on tehtävä riittävän pitkällä siirtymäajalla ja loivalla porrastuksella, jotta yksittäiset ikäluokat eivät joudu kohtuuttoman tilanteeseen. Eläkejärjestelmää on kehitettävä pitkäjänteisesti ja luottamusta herättäen katseen ollessa kymmenien vuosien päässä. Järjestelmän uudistamista on tarkasteltava eläkejärjestelmän toimivuuden, julkisen talouden kestävyyden ja eri sukupolvien näkökulmista käsin.

51. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Omaishoidon mahdollisuuksia lisättävä Omaishoitajat säästävät valtavia summia yhteiskunnan varoja. Valitettavan usein omaishoitajat ovat kuitenkin ylikuormittuneita ja kokevat, ettei heitä arvosteta muuta kuin juhlapuheissa. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä omaishoidossa piilevä potentiaali pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin. Lasten päivähoidossakin on yksilöllisiä vaihtoehtoja ja vanhemmat voivat olla osittaisella hoitovapaalla. Tätä samaa ajatusta voitaisiin hyödyntää myös omaishoitajuudessa. Nykyisellään omaishoitajaksi ryhtyminen tarkoittaa käytännössä useimmiten kokoaikaista omaishoitajuutta, minkä vuoksi kaikki omaiset eivät pysty tai uskalla siihen tarttua. Omaishoitajaksi ryhtyvä joutuu miettimään kokoaikaista omaishoitajuutta myös oman jaksamisensa kannalta. Monet omaiset olisivat kuitenkin kiinnostuneita ”osittaisesta omaishoitajuudesta”, jos siitä maksettaisiin kunnollinen rahallinen korvaus. Ennen kaikkea kiinnostusta olisi, jos omaishoidosta voisi räätälöidä yksilöllistä niin, että se mahdollistaisi osittaisen työssäkäynnin tai vapaat eläkepäivät. Osa-aikaisessa omaishoitajuudessa omainen toimisi osan viikkoa tai kuukautta omaishoitajana ja lopun aikaa omainen on laitoshoidossa.

Viime aikoina tehdyillä toimilla, kuten maaliskuun 2012 työurasopimuksella, ei vielä pystytä saavuttamaan tavoitetta siitä, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi vuoteen 2025 mennessä tavoitteeksi asetettu 62,4 vuotta. Vuonna 2011 keskimääräinen eläköitymisikä oli 60,5 vuotta. Uusia työuria pidentäviä päätöksiä siis tarvitaan. Keinoja pidempiin työuriin tulee hakea työvoiman tarjonnan kasvattamisesta, eläkelainsäädännön kehittämisestä, työelämän laadun parantamisesta sekä koulutusjärjestelmän uudistamisesta.

Laitoshoito on kallista hoitoa ja usein myös inhimillisyydessä häviää omaishoidolle, minkä vuoksi jokainen laitoshoidosta kotihoitoon siirretty päivä pitäisi pystyä hyödyntämään. Omaishoitoon pitäisi panostaa niin omaishoidon tukea korottamalla kuin pieniinkin omaishoidon mahdollisuuksiin tarttumalla. Yksilöllisten ratkaisujen avulla saataisiin osittainenkin omaishoitopotentiaali hyödynnettyä ja näin säästettäisiin lukuisia hoitopäiviä.

Puoluekokous toteaa, että työurien pidentämiseksi kaikki keinot ovat käytettävissä, myös eläkeiän korottaminen.

Omaisten rooli ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hoivassa on tärkeä sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Kun ikäihmisten määrä kasvaa, toimintakyky paranee ja kotona asuminen on mahdollista entistä iäkkäämpänä, omaishoidon merkitys palvelurakenteen osana kasvaa entisestään.

Puoluehallituksen vastausesitys:

133 Keskustajohtoiset hallitukset aloittivat omaishoidon määrätietoisen kehittämisen. Pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus asetti tavoitteeksi, että omaishoitajien asemaa parannetaan ja omaishoitoa kehitetään jatkuvasti. Kehittämistyön pohjaksi otettiin selvityshenkilö Elli Aaltosen laaja selvitystyö omaishoidosta. Omaishoitoon on säädetty oma laki, jota on pidettävä hyvin merkittävänä uudistuksena. Suomi on omaishoidon osalta edelläkävijämaita. Omaishoidon tuen palkkioiden indeksejä on parannettu sekä korotettu vähimmäishoitopalkkiota. Omaishoitajille on lisätty lakisääteisten vapaiden lisäksi alle vuorokauden virkistysvapaat. Viime vaalikauden lopulla muutettiin työsopimuslakia siten, että työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen ja tai muun läheisen henkilön hoitamisen vuoksi. Hyväksyessään lain helmikuussa 2011 eduskunta, edellytti, että myös virkamieslakiin tehtäisiin sama muutos, jotta virkamiehillä olisi yhtäläinen oikeus hoitovapaaseen. Omaishoidon kehittämisessä Keskustan tärkein tavoite on, että omaishoidon tuki siirretään Kelan hoidettavaksi. Näin turvattaisiin omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu kotikunnasta riippumatta. Siirron yhteydessä tulee vahvistaa omaishoidolle yhtenäiset kriteerit ja käytännöt. Kataisen hallitus selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kuntien ja valtion välisiä tehtäviä ja vastuita. Hallituksen tulisi tässä yhteydessä toteuttaa kiireellisesti omaishoidontuen siirto Kelalle. Aloitteessa ehdotettu idea osa-aikaisen omaishoitajuuden mahdollistamisesta on kannatettava ja hyvä avaus. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti alkuvuodesta työryhmän laatimaan kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Keskusta edellyttää, että työryhmä selvittää ja tekee mahdollisimman pian esityksen osa-aikaisen omaishoitajuuden toteuttamiseksi. Keskustan puoluekokous odottaa juuri perustetulta kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistelevalta työryhmältä ennakkoluulottomia avauksia ja tärkeitä parannuksia, kuten omaishoidontuen verokohtelun oikeudenmukaistaminen. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon kehittämisestä. Keskusta kannattaa omaishoidon

tuen verovapauden toteuttamista mahdollisimman pian. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan hoidettavaksi.

52. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Omaishoidon siirtäminen Esitämme, että Suomen Keskusta r.p. aloittaa valmistelun ja tekee esityksen omaishoidon tuen siirtämisestä Kelalle. Omaishoitajat tekevät vaativaa ja raskasta työtä hoitaessaan läheistään kotona usein jopa vaatimattomissa olosuhteissa. Viimeaikaisten tietojemme mukaan kaikkia omaishoitajia ei tällä hetkellä kohdella tasavertaisesti kuntien myöntäessä omaishoidon tukea. Monet omaishoitajat eivät voi edes pitää lakisääteisiä omaishoitajan vapaapäiviään, koska kunnilla ei ole rahaa myöntää esimerkiksi palveluseteleitä omaishoitajien vapaapäivien pitämistä varten. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 51 vastaukseen.

53. Suomen Keskustanaiset: Päihdeperheille apua varhaisessa vaiheessa Monissa lapsiperheissä on ongelmia päihteiden ja riippuvuuksien kanssa. Ongelmaa piilotellaan, kun pelkona on lasten menettäminen. Päihdevanhempi saattaa pyörittää lapsiperhearkea ja työtään ilman, että ongelma näkyy ulkopuolisille. Lastensuojeluilmoituksen pelossa ei haeta apua ja yritetään päästä eroon päihdeongelmasta yksin. Ilman tukea asiat usein vain pahenevat ja ongelmat kärjistyvät. Päihdevanhempia on tuettava hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ennen kuin ollaan lasten huostaanoton, asunnon tai työn menettämisen edessä. Esitämme, että vanhemmilla olisi mahdollisuus hakea ja saada päihdeongelmiinsa apua, ilman lastensa menettämisen pelkoa. Luonnollisesti tilanteissa, joissa ilmenee lasten laiminlyöntiä tai

134 vahingoittamista, on päädyttävä huostaanottoon. Puoluehallituksen vastausesitys: Päätöksenteossa on kaikissa tilanteissa ensisijaisesti lähdettävä lapsen edusta. Palvelut on oltava saatavissa mahdollisimman helposti ja matalan kynnyksen kautta. Ennaltaehkäisevä työ on aina ongelmien ilmaantuessa tapahtuvaa korjaavaa työtä kannatettavampaa. Se on sekä inhimillisesti että yhteiskunnan kustannusten kannalta parempi vaihtoehto. Matalan kynnyksen palveluja on oltava saatavilla niin, ettei pelkoa pakkotoimista ole. Lainsäädäntöä kehitettäessä on kyettävä erottelemaan tilanteet, missä lastensuojelullisten perusteiden velvoitteiden ja vapaaehtoisen avun hakemisen tasapaino kyetään löytämään. Puoluekokous kannattaa tehtyä aloitetta.

54. Suomen Keskustanuoret: Suomen huumausainestrategia päivitettävä Keskustanuoret vaatii poliitikkoja heräämään siihen todellisuuteen, jossa nuoret elävät. Tässä todellisuudessa kannabistuotteet ovat kovaa vauhtia lyömässä itsensä läpi yhtenä nuorten käyttämänä tavanomainen päihteenä. Päättäjien on syytä ymmärtää, että yhä useampi nuori kokee pilvenpolttamisen olevan ihan normaalia toimintaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan toisen asteen opiskelijoista jo joka viides kertoo kokeilleensa kannabista ja puolet nuorista tietää kaveripiirissään ainakin jonkun kokeilleen huumeita. Tutkimustulokset kannabiskokeilujen yleisyydestä saattoivat tulla yllätyksenä päättäjille ja suurelle yleisölle, mutta nuorten parissa toimiville tämä kehityssuunta on ollut havaittavissa jo hetken aikaa. Suomalaisen nuorison asennemuutoksen lisäksi myös huumepolitiikan kansainvälinen suuntaus asettaa painetta Suomelle. Huumeidenvastaista maailmanlaajuista sotaa on nyt käyty muutaman vuosikymmenen ajan. Päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta huumeiden käyttöä ei valitettavasti ole saatu vähenemään. Kun viranomaiset onnistuvat tuhoamaan yhden rikollisjoukkion, niin tilalla odottaa jo toinen, joka on valmis

valtaamaan vapautuneet markkinat. Huumeisiin liittyy niin valtaisat tuottomahdollisuudet, että rikolliset ovat valmiita ottamaan riskin kiinnijäämisestä. Huumeiden vastaisen sodan yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi on muodostunut se, että huumeiden viljelyä ei ole pystytty kitkemään kehittyvissä maissa Huumesodan voittajiksi ovatkin nousemassa erilaiset rikollis- ja terroristijärjestöt, jotka kahmivat laittomilla huumemarkkinoilla pyörivät valtaisat rahavirrat itselleen. Monessa maassa käydään parhaillaan keskustelua siitä, mitä johtopäätöksiä huumeiden vastaisen sodankäynnin epäonnistumisesta tulisi vetää. Koska huumekauppaa ei ole pystytty estämään, niin yksi esille nousseista keinoista on huumekaupan rajoitettu laillistaminen, jotta huumeisiin liittyvä järjestäytynyt rikollisuus saataisiin kitketyksi. Myös Suomessa on nyt varauduttava maailmanlaajuisen huumepoliittisen ilmapiirin muutokseen. Meidän tulee esimerkiksi pohtia, miten reagoimme, jos nykyistä useampi EU-maa sallii kannabistuotteiden rajoitetun saatavuuden. Olisi itseämme kohtaan älyllisesti epärehellistä ummistaa silmät huumebisneksen suunnanmuutoksilta, sillä ne vaikuttavat lyhyellä aikaviipeellä väistämättä myös Suomen huumemarkkinoihin, halusimmepa tätä tai emme. Tämän vuoksi Suomessakin on nyt syytä valmistautua tulevaan päivittämällä vuodelta 1997 peräisin oleva huumausainestrategia. Pelko leimautumisesta huumehörhöjen suojelijaksi on tähän mennessä estänyt tehokkaasti kaiken rakentavan keskustelun huumeista. Poliitikkojen on ollut helppo käpertyä impivaaralaiseen tietämättömyyteen ja olla mieluusti puhumatta asiasta, sillä huumeet ovat arka aihe äänestäjille. Silmien ummistaminen ei kuitenkaan poista ongelmia, vaan pikemminkin pahentaa niitä. Keskustanuoret vaatii, että Suomen huumepolitiikassa on kiinnitettävä pikaisella aikataululla huomiota nuorten asennekasvatukseen. Lisäksi on panostettava erityisesti siihen, että huumekierteeseen ajautuneet nuoret saavat viivytyksettä mahdollisuuden korvaushoitoihin tai pitkiin lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Tiukka taloustilanne ei saa johtaa vakavasti syrjäytymisen polulle joutuneiden nuorten heitteillejättöön. Jos nuori on itse valmis tarttumaan auttavaan kä-

135 teen, niin hänelle tulee antaa uusi mahdollisuus. Nuorten huumausainekäyttäjien tulee päästä aina nopeasti hoitoon. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa suomalaisen huumausainestrategian päivittämistä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa käyttökieltojen säilyttäminen luo perustan huumepolitiikallemme. Lainsäädäntö on kyettävä pitämään ajan tasalla huumeiden monimuotoisuuden lisääntyessä. Strategiassa peruslähtökohtana on oltava se, ettei kukaan aloittaisi huumeiden käyttöä. Tällöin valistustyö on keskeinen tekijä. Ongelmien ilmaantuessa kierre on saatava katkeamaan palvelukokonaisuudella, joka mahdollistaa elämän jatkamisen huumeettomana. Tämä tarkoittaa sitä, että moniongelmatilanteissa myös avun on oltava heti alkuvaiheessa riittävän kattavaa ja moniammatillista. Syrjäytymisen ja elämänhallinnan menettämisen kierre on katkaistava jokaiseen tilanteeseen sopivimmalla hoitomuodolla ja avulla.

tana se, ettei yksikään lapsi tai nuori aloita tupakointia tai muiden tupakkatuotteiden käyttöä. Tätä tavoitetta kohti mentäessä tulee jatkossakin miettiä uusia keinoja niin tupakoinnin vähentämiseksi kuin ennen kaikkea toimenpiteitä, joilla aloittamisen kynnys saadaan mahdollisimman korkealle.

56. Tohmajärven Keskustanuoret: Kuntien kilpailu lääkäreistä riittää Suomessa julkisen vallan velvoite on edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Velvoite on peräisin perustuslaista. Ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus vaarantuvat kun kunnat eivät saa terveyskeskuslääkäreitä töihin ja jos saavat, on usein kyseessä yksityisen sektorin keikkalääkäri. Vielä hetki sitten Suomessa keskusteltiin Oma-lääkärijärjestelmästä, mutta nyt tuo keskustelu hoidon laadusta on vähentynyt ja keskustelu on muuttunut hiljaiseksi mutinaksi hoidon saatavuudesta.

Nuuskan tuonti ja käyttö Suomessa on lailla kiellettävä.

Lääkärin tutkinto on yhteiskunnalle kallis ja sen tulisi tuottaa julkiselle työmarkkinoille lääkäreitä. Tohmajärven Keskustanuoret ovat kyllästyneet reppufirmojen lääkäreihin ja haluavat muutosta asian oloon. Tässä asiassa muutoksen tulee lähteä lainsäädännöstä. Lääkärit tulee velvoittaa lailla toimimaan julkisella sektorilla työurallaan riittävän pitkään.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Voimassa olevan lain mukaan ”Suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa ei saa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa.” Maahantuontikielto koskee myös suussa käytettäväksi tarkoitetun tupakan hankkimista ja vastaanottamista postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Yksityishenkilö saa kuitenkin omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda maahan suussa käytettäväksi tarkoitettua tupakkaa matkatavarana mukanaan enintään 30 rasiaa edellyttäen, että rasia sisältää enintään 50 grammaa mainittua tupakkaa. Lakia uudistettiin viimeisimmän kerran vuonna 2010, jolloin tiukennettiin tupakkalainsäädäntöä muun muassa niin että tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyynnissä kiellettiin.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitusjärjestelmä vaatii kokonaisuudistuksen. Vain näin voidaan turvata perustuslain suoma yhdenvertaisuus, ml. lääkäripalveluiden saatavuus, koko maassa. Ennen kokonaisuudistusta tarvitaan pahimpien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi nopeitakin yksittäisiä ratkaisuja, mutta olemme Suomessa ajautumassa tilanteeseen, missä tulevaisuuteen varautuminen edellyttää suurempaa uudistamista.

55. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Nuuskan tuonti ja käyttö kiellettävä

Keskusta tukee kansallista tavoitetta ”Savuton Suomi vuonna 2040”. Tavoitteessa on lähtökoh-

Keskustan mallissa yhtenä yksityiskohtana on keinojen etsiminen erityisesti perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Esimerkkinä selvitetään mahdollisuudet koulutuksen ja työn nykyistä parempaan yhteensovittamiseen. Työn jakoa eri ammattiryhmien välillä on

136 selkiytettävä. Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten riittävyyden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi heidän on voitava keskittyä työssään osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin tehtäviin, etenkin ennaltaehkäisevään toimintaan ja varsinaiseen hoitotyöhön. Lääkäreiden ja muun henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tulee etenkin perusterveydenhuollossa kiinnittää entistä vahvemmin huomiota henkilöstön mahdollisuuksiin työn sekä perheja vapaa-ajan joustavaan yhteensovittamiseen. Toiminnallisia uudistuksia on edistettävä esimerkiksi lähetekäytäntöjen osalta. Tietotekniikkaa on voitava hyödyntää ennakkoluulottomasti ja asiakas- ja työntekijälähtöisesti, ei pelkästään tekniikan ja järjestelmien ehdoilla. Lääkkeiden on oltava kiinteämpi osa terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi kokonaisuus, jotka ovat kuntien järjestämisvastuulla. Kunnat voivat yhdessä sopien siirtää vastuun järjestämisestä alueelliselle tai maakunnalliselle toimijalle -pääsääntöisesti kuntayhtymälle kuntien sopimalla tavalla. Järjestämis- ja palvelusopimuksilla huolehditaan palveluiden määristä ja laadusta. Alueiden erityispiirteet huomioidaan. Hoitoketjujen tulee olla nykyistä saumattomampia perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Ihmisen terveydestä ja hyvinvoinnista on kannettava kokonaisvastuu. Johtamisessa sekä henkilöstön ammatillisen osaamisen hyödyntämisessä on päästävä uudelle tasolle. Palvelut rahoitetaan pääosin verorahoitteisesti. Kuntien mahdollisuutta ennakoida sosiaali- ja terveydenhuollon menojen muutoksia on kyettävä lisäämään. Huoltosuhde, eri -ikäisten palvelutarpeiden huomioiminen ja sairastavuus ovat esimerkkejä tekijöistä, joiden perusteella kuntien osuus määritellään. Uuden rahoitusmallin tulee kannustaa toiminnan järjestäjää vaikuttavuuteen ja toiminnan kustannustehokkuuteen aikaansaaden nykyistä enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Rahoitusratkaisujen tulee tukea terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laatu- ja mittaamistapoja tulee kehittää tukemaan uudistamistyötä sekä tavoitteisiin pääsyä. Vastuunkantamista omasta terveydestä on kannustettava.

Keskustan vaihtoehdossa - palveluja järjestetään kolmella tasolla, jolloin määritellään lähi-, aluetason- ja laajemman tason palvelut. - määritellään kuntien tehtävät ja esimerkiksi omaishoidon tuen sekä toimeentulotuen normiosan maksatus siirretään Kelalle. - palvelujen tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan - raha seuraa asiakasta hoitoketjun eri vaiheissa - nykyisen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän julkinen raha kootaan alueellisille toimijoille - asetetaan kansalliset sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet vuoteen 2025. - valtakunnan tasolla päätökset järjestämisestä ja rahoituksesta tehdään samanaikaisesti sekä aikataulutetaan kokonaisuudistus - kokonaisuudistukseen edetään kokeilujen kautta

57. Keskustanaisten Kainuun piiri: Päivystyspoliklinikoiden toimintaa on parannettava Olemme keskustanaisten kesken pohtineet, ovatko sairaaloiden päivystyshoidossa tapahtuvat hoitovirheet ja muut huonot kokemukset systeemivirhe? Nykyisin potilas saa ambulanssissa asiantuntevan avun, mutta päivystykseen tullessaan hän siirtyy useimmin kokemattomien lääkärien hoitoon. Päivystystyöt ovat usein likaisia ja haisevia ja ne teetätetään nuorilla lääkäreillä ja lääkäriopiskelijoilla. Kokemattomuus paikataan systeemissä takapäivystyksellä. Käytetäänkö sitä kuitenkaan aina tarvittaessa? Onko ehkä budjetoitu, minkä verran asiantuntijalääkäreitä saa hälyttää apuun? Saako hoitaja sanoa näkemyksensä lääkärille? Hänellä voi olla paljon enemmän kokemusta. Maallikon mielestä kaksi silmäparia näkee enemmän kuin yksi. Ovatko AVIt tai keskushallinto arvioineet Suomen sairaaloiden päivystyspoliklinikoiden hoidon tason riittäväksi? Veronmaksajina ja potilaiden omaisina odotamme, että sairaanhoidossa tehdään kaikki voitava, millä voidaan estää kuolema ja vammautuminen. Yhtä tärkeää

137 on koettaa ehkäistä ennalta pitkäkestoisia sairaalahoitoja, jotka vievät elämän laadun ja maksavat paljon sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Meidän tulisi oppia kansalaistaidoksi monien tautien mm. aivohalvauksen oireiden tunnistaminen, etenkin, kun keskuudessamme elää yhä enemmän iäkkäitä ihmisiä. Miten päivystystoimintaa voisi parantaa? Päivystyksen tilojen ja laitteiden tulee olla kunnossa. Suomessa on käytössä sähköinen sairaskertomus. Sen käyttö on vielä kömpelöä ja riistää potilaille tarkoitettua aikaa. Työvuorossa tulee olla riittävästi työntekijöitä hoitamaan ja tarkkailemaan potilaita. Henkilökunnan koulutuksessa tulee painottaa akuutin hoidon alkeita, samoin yhteistyötä eri henkilöstöryhmien välillä. Henkilöstölle tulee antaa jatko- ja täydennyskoulutusta suositusten mukaisesti, mikä on esim. lääkäreille 10 päivää/vuosi. Uutta tietoa ja uusia laitteita tulee, joten peruskoulutuksen tiedot vanhenevat nopeasti. Olisi tehtävä päivystyslääketieteen erikoisala, jolla koulutettaisiin lujahermoisia, nopeaan toimintaan kykeneviä lääkäreitä. Kuitenkaan pitkät työvuorot ja yötyöt eivät sovi ikääntyneille työntekijöille. Päivystyshoito on turvallisuutemme peruspilareita. Sen on oltava korkeatasoista. Jos päivystyspoliklinikka vaikuttaa nyt heikoimmalta lenkiltä ensihoidossa, se on laitettava kuntoon. Kansalaisina haluamme myös olla kykeneviä auttajia sairaskohtaustilanteissa. Esitys: Puoluekokous päättää, että Keskusta ajaa ministeriön tasolla ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä ed. esitettyjä parannuksia päivystyspoliklinikoiden toimintaan ja kansalaiskasvatukseen. Puoluehallituksen vastausesitys: Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja rahoitusratkaisut vaativat kokonaisuudistuksen. Yhtenä tärkeänä näkökulmana tällöin on, miten ympärivuorokautinen päivystystoiminta järjestetään. Kyse on keskeisestä osasta terveydenhuollon palveluketjua, jossa paikallisesti ja alueellisesti parhaan mahdollisen ratkaisun aikaansaaminen on välttämätöntä. Keskusta yhtyy aloitteeseen korostaen samalla kokonaisuudistuksen välttämättömyyttä.

58. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Sairaslomien kustannuksia yrityksille kohtuullistettava Työnantajalle työntekijän sairastuminen on suuri taloudellinen kuluerä. Nykyisellään Kela korvaa sairastumisen kustannukset karenssiajan jälkeen, mutta silti kustannukset ovat merkittävät. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuvat kustannukset voivat suurissa yrityksissä aiheuttaa pahimmillaan satojen tuhansien menetykset. Pienemmissä yrityksissä epäkohtaa on onneksi kompensoitu ja riittävän pienissä yrityksissä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset korvataan yhteiskunnan varoista karenssiajan jälkeen. On väärin, että sairastumisen kustannukset maksatetaan tilanteesta riippumatta työnantajalla. Taustalla on ajatus, että työnantajan maksuosuus kannustaisi parantamaan työterveyshuoltoa ja pitämään työolosuhteet hyvinä. Kuitenkin isossa osassa tapauksia työntekijä on vapaa-ajallaan esimerkiksi loukannut itsensä tai sairastuminen ei muusta syystä ole suoraan sidoksissa työpaikkaan, jolloin työnantaja ei voi näihin vaikuttaa millään tavalla. Sairastumiset ovat erityisen iso riski pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa yksittäisen työntekijän panos on suuri koko yrityksen työpanokseen nähden. Työnantaja joutuu etsimään sijaisen ja perehdyttämään hänet ja näiden lisäksi vielä maksamaan sairastumisesta aiheutuvia kustannuksia. Tällä hetkellä työntekijöiden turva sairastumisen sattuessa on hyvä, mutta sen sijaan yrittäjän itsensä asema on huono. Varsinkin PK-yrityksissä yrittäjä joutuu usein tulemaan sairaana töihin, koska kynnys sairaslomaan on suuri. Vaikka joissain tapauksissa on saatavilla päteviä sijaisia tuuraamaan yrittäjän omaa työpanosta, yrittäjä joutuu hyväksyttämään sairaslomansa Kelan lääkäreillä. Saadakseen varmuuden sairauslomaajan korvauksesta yrittäjän on siis odotettava Kelan päätöstä. Tavallisella työntekijällä riittää työterveyslääkärin lausunto, jonka perusteella hän saa palkan sairausloma-ajaltaan. PohjoisSavon Keskustanuorten mielestä yrittäjillä ja työntekijöille tulisi olla samat edellytykset saada sairauslomaa. Pohjois-Savon Keskustanuoret ehdottaa, että sairastumisen kulut korvattaisiin vakuutuksesta, joka rahoitettaisiin työnantajalta ja työntekijöiltä perittävillä vakuutusmaksuilla. Tämä tasoittaisi

138 yrityksille kohdistuvia työntekijästä johtuvia haavoittuvuusriskejä etenkin silloin, jos maksu porrastettaisiin niin, että pienimmissä yrityksissä vakuutus korvaisi sairastumisen kulut kokonaan ja suuremmissa osittain. Toisena keinona Pohjois-Savon Keskustanuoret ehdottaa myös Ruotsin mallin mukaista 1-2 päivän sairaslomakarenssia työntekijälle, jolloin ensimmäinen ja mahdollisesti toinenkin sairaslomapäivä jäisi työntekijän maksettavaksi ja vasta sen jälkeen sairausloma olisi palkallinen. Muutoksia tehtäessä pitää kuitenkin huomioida erikseen työtapaturmat, jotka olisivat jatkossakin entiseen tapaan työnantajan vastuulla ja näin kannustettaisiin edelleenkin pitämään huolta työolosuhteista. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen on keskeisessä roolissa, kun etsitään pehmeitä keinoja työurien pidentämisen. Erilaisia vaihtoehtoja, kuten Ruotsissa käytössä olevaa sairauslomamallia, tulee puntaroida ennakkoluulottomasti niiden hyödyt ja haitat selvittäen. Yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan eroavaisuuksiin liittyviä epäkohtia tulee tarkastella kokonaisuutena, sillä sairausloma ei ole ainut seikka, jossa yrittäjien sosiaaliturva on puutteellinen. Yrittäjien sosiaaliturvan kokonaisvaltainen pohtiminen on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yhä useampi suomalainen työllistää itse itsensä yhden hengen yrittäjänä, esimerkiksi freelancer-toimittajana, omaa osaamistaan myymällä. Keskustan puoluekokous valtuuttaa Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittisen verkoston pohtimaan yhdessä yrittäjäasian neuvottelukunnan kanssa esitystä yrittäjien sosiaaliturvan epäkohtien poistamiseksi.

59. Keskustanaisten Pohjois-Karjalan piiri: Keliakikoille maksettava korvauksen nostaminen Keliakikoilla ruis, ohra, vehnä ja kaura aiheuttavat suolinukan ohentumisen, jonka seurauksena on ravinnon imeytymisongelmia ohutsuolessa. Haittana ovat ripulointi, iho-oireet; oheissairauksina mm. diabetes ja maksasairauksia. Vuodesta 2002 alkaen keliakikot ovat saaneet 21 €/kk korvauksena gluteenittomien tuotteiden

hankintaan. Gluteenittomat tuotteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin normaalit ruokatarvikkeet. Kuluttajaviraston hintavertailun mukaan gluteenittomien ja normaalien ruokatarvikkeiden hintaero on 65 €/kk. Aloitteena esitämme, että keliakikoille maksettava korvaus nostetaan 65 €/kk. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa aloitetta. Vuoden 2001 syksyllä lainsäädäntöömme hyväksyttiin korvaus gluteiinittomien tuotteiden hankintaan liittyen. Korvaustasoa ei tuolloin sidottu indeksiin tai ao. tuotteiden kustannustason nousuun. Korvaus on yhä euromääräisesti vuoden 2002 tasolla.

60. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Ikääntyville ajoterveyden arviointiyksilöitä Väestö ikääntyy ja ikääntyneen väestön määrä näkyy myös liikenteessä. Vuonna 2030 joka kolmas autoilija on ikäautoilija. Ajoterveyteen liittyvät ongelmat lisääntyvät ja heijastuvat ajokortin uusimisprosesseissa. Keskussairaaloiden yhteyteen tulisi perustaa ajoterveyden arviointiyksiköitä, joissa erikoislääkärit (neurologi, silmälääkäri ja geriatri) voivat käsitellä ajokykyä. Tähän yksikköön terveyskeskukset olisi velvoitettava lähettämään ajokorttien uusimiseen lääkärintodistusta hakevat henkilöt, joiden ajokyvyn arviointiin liittyisi vähäinenkin epävarmuus, joka vaatisi em. erikoislääkäreiden tutkimukset. Tämä parantaisi ajokyvyn kokonaisarviointia ja siten osaltaan liikenneturvallisuutta. Puoluehallituksen vastausesitys: Vanhasen II hallituksen aikana valmisteltiin laaja ajokorttiuudistus. Lain valmistelun yhteydessä ikäihmisten ajoterveyteen liittyvät asiat nousivat monella tapaa esille. Lain ollessa eduskuntakäsittelyssä vuonna 2010 liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti erityistä huomiota siihen, että nykyinen lääkärintarkastusjärjestelmä ei anna riittävää kuvaa tutkittavan ajokyvys-

139 tä. Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan ajoterveyden ja -kunnon merkitys on erittäin suuri liikenneturvallisuudelle ja verrattavissa rattijuoppouden aiheuttamaan riskiin. Myös jo aiemmin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta huomioi sen, että tavalliset lääkärintarkastukset eivät riitä ajokyvyn tehokkaaseen arviointiin. Eduskunta edellyttikin lausumassaan tuolloin, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin riittävän monipuolisen ja luotettavan ajokyvyn arviointijärjestelmän luomiseksi, liikennelääketieteen tutkimuksen ja opetuksen lisäämiseksi ja tarvittavan ohjeistuksen antamiseksi tutkimuksia tekeville lääkäreille sekä ammattikuljettajien ja kuljetusalan yrittäjien työterveyshuollon kattavaksi järjestämiseksi. Eduskunnan lukuisista kannanotoista huolimatta liikennelääketieteen kehittäminen ikäihmisten ajoterveyden hyväksi ei ole edennyt riittävällä tavalla. Liikennelääketiedettä on pidetty esillä informaatio-ohjauksen tasoisissa tilaisuuksissa yliopistojen kanssa, mutta päätösvalta koulutussisällöistä on yliopistoilla. Yliopistot opettavat liikennelääketiedettä lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavassa koulutuksessa, mutta koulutus ei välttämättä esiinny tällä nimellä, vaan palautuu perinteisempiin lääketieteen alojen luokitteluihin, kuten esimerkiksi silmätaudit ja neurologia. Iäkkäitä tulee tukea liikkumismahdollisuuksien takaamiseksi, sekä kaikille iäkkäille on tarjottava vaihtoehtoja liikkumiseen. Iäkkäiden ajokuntoa tulee arvioida luotettavin, tasapuolisin ja oikeudenmukaisin kriteerein. Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja vaatii, että Kataisen hallitus ryhtyy toimiin ajoterveydentilan valvonnan parantamiseksi ja liikennelääketieteen tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseksi.

Työvoimapolitiikkaa, työelämää, tasa-arvoa ja maahanmuuttoa koskevat aloitteet 61. Suomen Keskustanaiset: Työllistymistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä 62. Uudenmaan keskustanuoret: Työehdoista sovittava lähellä työyhteisöjä 63. Suomen Keskustanuoret: Osatyökykyisille mahdollisuus työelämään 64. Edistykselliset keskustanaiset: Ihminen ei ole vain vammansa summa 65. Uudenmaan Keskustanuoret: Työvoimapalveluiden saatavuus on turvattava kaikille 66. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Palkkaerojen poistamisessa tarvitaan tekoja 67. Kanta-Lappeenrannan keskustanaiset: Hallituksen toimet heikentävät naisten asemaa 68. Uudenmaan Keskustanuoret: Ihmisiä kohdeltava yhdenvertaisesti 69. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan kehitettävä aktiivisesti työperäisten maahanmuuttajien kotouttamis- ja koulutusprosesseja 70. Suomen Keskustanuoret: Maahanmuuttajien kotouttamista autettava tukihenkilöillä

61. Suomen Keskustanaiset: Työllistymistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä on helpotettava lainsäädännön että siitä seuraavien toimenpiteiden yhtenäistämisellä ja selkeyttämisellä. Kohdennettujen työllistämistoimenpiteiden osalta Sanssi-kortit ja muut hankkeenomaiset toimenpiteet ovat toivottuja, mutta ne eivät saa aiheuttaa ristiriitaisuuksia tai kannustinloukkuja sosiaalietuuksiin ja työmarkkinoihin liittyen. Työllistämistä koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä kirjavaa eikä kohtele tuen tarvitsijoita tasa-arvoisesti. Tukitoimia tarjotaan nuorille ja vaikeasti työllistäville usein erilaisten hankkei-

140 den kautta, mutta niiden päätyttyä niissä mukana olleiden työllistymistä ei pystytä varmistamaan, joten nämä jäävät tyhjän päälle. Esitämme, että työllistämistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytetään tiiviissä yhteistyössä veroja sosiaaliviranomaisten sekä työttömien yhdistysten kanssa. Yksilön kannalta järkevin ja toimivin työllistymisen ratkaisu johtaa parhaaseen lopputulokseen koko yhteiskunnan kannalta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Sosiaaliturvan on vastattava osaltaan lisääntyviin työmarkkinoiden joustavuus- ja liikkuvuusvaatimuksiin ja lievitettävä samanaikaisesti riskejä ja epävarmuutta, joita ne työttömälle tai työntekijälle aiheuttavat. Lainsäädännön selkeyttämisen lisäksi työllistymistä pitää sujuvoittaa vähentämällä byrokratiaa ja paperisotaa. Erilaisten hankkeiden kautta työttömillä nuorilla ja pitkäaikaistyöttömillä on mahdollisuus päästä työnsyrjästä kiinni. Järjestelmää ei kuitenkaan pidä käyttää hyväksi niin, että tukityöllistettyjä kierrätetään samoissa töissä palkkatuen vuoksi.

62. Uudenmaan keskustanuoret: Työehdoista sovittava lähellä työyhteisöjä Suomessa työmarkkinoita vetävät työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt. Malli perustuu vanhentuneeseen käsitykseen työmaailmasta, jossa osapuolten edut olisivat aina ristiriidassa toistensa kanssa. Nyky-Suomessa työntekijät arvostavat omia ammattejaan ja työnantajat tahtovat kantaa vastuunsa heidän työhyvinvoinnistaan. Siksi olisi tärkeää, että työmarkkinoita jäykistävistä keskusliittojen neuvotteluista luovuttaisiin ja työmarkkinoita ohjattaisiin sieltä, missä työ tehdään. On oikein, ettei työsopimuksista neuvotella yksilöinä, vaan takana on suurempi voima. Mutta yksittäisten ammattikuntien, kuten ahtaajien, pysäyttäessä koko yhteiskunnan oman etunsa tähden, on syytä pohtia, tulisiko järjestelmän järkevöittää työtaistelun aseita. Työnantajien ja -tekijöiden väliset neuvottelut tulisikin käydä paikallisesti, jolloin niissä voidaan tasapuolisesti ottaa huomioon sekä yrityksen että sen työnteki-

jöiden tarpeet. Lisäksi kolmikannan sopimuksissa tulisi keskittyä vain työelämään suoraan liittyviin kysymyksiin. Neuvotteluista puuttuvat täysin muun muassa opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten edustajat. Silti osapuolet tekevät myös heitä sitovia ratkaisuja. Vaikka kaikki kansalaiset joutuvat maksamaan, etuaan pääsevät valvomaan vain harvat ja valitut. Keskustan tulee tukea 2000-luvulla vauhtia saanutta kehitystä, jossa työmarkkinoiden sopimukset on tehty kaukana tupo-pöydistä. Toimintamalleja, joissa työmarkkinoista neuvottelevat paikallisesti työnantajat ja -tekijät, on tuettava ja rohkaistava. Valtion on myös otettava entistä itsenäisempi rooli työmarkkinoiden ohjauksessa, jotta päätökset tehdään demokraattisissa toimielimissä, eikä yksityisten edunvalvojien toimesta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen tietyin osin. Keskusta lähtee siitä, että työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuutta kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä, mikä edellyttää neuvottelujen eri osapuolille ja kaikille henkilöstöryhmille tasavertaisen neuvotteluaseman turvaamista työehdoista sovittaessa. Suomessa työelämää on kehitetty kolmikantaisesti yhdessä hallituksen, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa. Näin tulee toimia jatkossakin. Työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja sopimustoimintaa on uudistettava siten, että ne turvaavat sekä yrittäjyyden ja työllistämisen edellytykset että työntekijöiden aseman työmarkkinoiden muuttuessa ja kansainvälistyessä. Esimerkiksi lakko-oikeuteen ei tule kajota yksipuolisesti ilman kaikkien sopimusosapuolten hyväksyntää.

63. Suomen Keskustanuoret: Osatyökykyisille mahdollisuus työelämään Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain vajaat 30 000 henkilöä. Määrä vastaa suunnilleen puolta syntyvästä ikäluokasta. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvistä nuoria alle 35-vuotiaita on noin 13 prosenttia eli 4000 henkilöä. Noin puo-

141 let kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on parhaassa työiässä olevia. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat kaksi suurinta työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta. Nämä ovat molemmat sellaisia sairauksia, että niihin on mahdollista vaikuttaa ennakoimalla. Tässä työterveyshuollolla, kunnallisella terveydenhuollolla ja työhyvinvointia edistävillä toimenpiteillä on tärkeä rooli. Osatyökykyisiä työnhakijoita on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000. Heistä on työttömänä kaksi kolmasosaa. Osatyökykyisten lisäksi myös tuhannet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat haluaisivat mukaan työelämään. Suomessa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka olisi mahdollista kiinnittää osittain työelämään. Heidän jäljellä olevaa työkykyä pitäisi kyetä käyttämään nykyistä paremmin. Työkyvyttömyyden ja työkykyisyyden välillä on olemassa valitettava joko tai -asetelma, vaikka työkyky pitäisi aina suhteuttaa siihen työhön, jota tehdään. Osatyökykyisillä on paljon itsellään halua töihin, mutta vain vähän mahdollisuuksia tähän. Osatyökykyisten sisäänpääsyä työelämän tulee helpottaa, sillä ensimmäinen työpaikka auttaa kohentamaan heidän työmarkkinakelpoisuuttaan. Työelämään tulee luoda joustavuutta, jotta se tunnistaa osatyökykyisyyden. Myös sosiaaliturvan ja palkkatyön yhteensovittamisessa on tehtävää, jotta osatyökykyisten olisi kannattavaa hankkiutua työelämään. Konkreettisia keinoja edistää osatyökykyisten mahdollisuuksia ovat ainakin palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, rekrytointituki ja työhönvalmentajat, jotka tarjoavat yksilöllistä tukea ja opastusta työnhakuun. Osatyökykyisten pienimuotoista työllistämistä voitaisiin edistää helpottamalla keikkamuotoisen työn teettämistä ilman, että työnantajalle aiheutuu tästä merkittäviä lisäkuluja. Pienimuotoinen keikkatyö ei myöskään vähentäisi osatyökykyisen saamaa sosiaaliturvaa. Keskustanuoret vaatii, että keskusta nosta osatyökykyisten paremman työllistämisen talous- ja yhteiskuntapolitiikkansa yhdeksi kärkiteemoista. Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Asia on tärkeä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Työkyvyttömyyden arvioinnista pitää siirtyä työkykyisyyden arviointiin. Tähän suuntaan tulee kehittää lainsäädännön lisäksi asenteita koko yhteiskunnassa. Osatyökykyisten työllistymiseen tulee suunnata uusia kannustimia. Käyttöön voitaisiin ottaa esimerkiksi alueellisia työvoimapooleja, jotka kantavat työnantajariskin ja joiden kautta osatyökykyiset ja pitkäaikaistyöttömät löytävät helpommin työtä. Työkyvyttömyyseläke tulisi voida muuttaa nykyistä joustavammin osaeläkkeeksi.

64. Edistykselliset keskustanaiset: Ihminen ei ole vain vammansa summa Puolet vammaisista ihmisistä kykenee ja haluaa tehdä töitä. Hieman yli kolmanneksella on erittäin hyvä tai hyvä työkyky. Silti vain harva vammainen ihminen käy töissä. Tämä johtuu osaksi työnantajan ja työyhteisön ennakkoluuloista, osaksi joustamattomista työmarkkinoista. Vammaisten ihmisten yhteiskunnallinen ja poliittinen osallisuus eivät muutenkaan ole ilman erityistoimia yhtä vahvoja kuin vammattomien ihmisten. Keskustan tulee työllisyyspolitiikassaan pyrkiä parantamaan myös vammaisten ihmisten mahdollisuuksia tehdä töitä. Lisäksi Keskusta r.p:n tulee tehdä selvitys siitä, millä tavalla vammaisten ihmisten osallistumista puolueen omaan toimintaan voidaan parantaa. Vammaisjärjestöiltä ja puolueessa toimivilta vammaisilta ihmisiltä on hyödyllistä kysyä esteettömyysasioissa apua ja arjen kokemuksia. Puoluekokousten ja muiden suurempien tapahtumien, kuten vaalistarttien, järjestelyissä täytyy jatkossa huomioida esteettömyysnäkökohdat ja huolehtia esimerkiksi viittomakielisen tulkkauksen saatavuudesta. Puoluehallituksen vastausesitys: Ikääntyvässä ja tiukkenevan julkisen talouden Suomessa ei ole varaa jättää käyttämättä niitä voimavaroja ja sitä osaamista, joita vammaisilla ja vajaakuntoisilla henkilöillä on annettavanaan työmarkkinoilla. Vammaisten työllistymiseksi tarvitaan ennen

142 kaikkea asennemuutosta työmarkkinoilla. Työnantajien tahto työllistää vammaisia ihmisiä on avainasemassa. Julkisen sektorin - kuntien ja valtion - on oltava edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä vammaisten työllistäjinä. Työnantajan lisäksi myös muu työyhteisö on osaltaan vastuussa vammaisen työntekijän työhyvinvoinnista ja mahdollisuuksista onnistua työelämässä. Vammaisten työllistäminen edellyttää eri toimijoiden – julkisen, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin- nykyistä parempaa yhteistyötä sekä vammaisen ja hänen omaistensa mielipiteiden ja tarpeiden huomioimista. Kuntouttamista ja työelämään valmennusta lisäämällä voidaan vammaisten asemaa työmarkkinoilla parantaa. Työtoimintakeskusten toimintaa ja avotyötä on kehitettävä niin, että niiden kautta pystyttäisiin tarjoamaan vammaisille sellaiset olosuhteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat heidän osallistumistaan työelämään. Vammaisten työllistymisessä on ennen kaikkea kysymys tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja ihmisyyden toteutumisesta. Jokaisella pitää olla oikeus ja mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyväksi myös työteon kautta. Myös YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista lähtee tästä mahdollisuudesta. Myös Keskustan toiminnassa on vammaisten huomioimisessa parannettavaa. Vammaisia ja heidän järjestöjään tulee käyttää nykyistä enemmän asiantuntijoina, kun puolue linjaa ohjelmallisia ja muita tavoitteitaan. Puoluekokous yhtyy myös aloitteen vaatimukseen esteettömyyden huomioimisesta Keskustan tilaisuuksissa ja muussa toiminnassa.

65. Uudenmaan Keskustanuoret: Työvoimapalveluiden saatavuus on turvattava kaikille TE-toimistojen uudistus pyrkii kokoamaan työja elinkeinotoimistojen hallinnollisia tehtäviä yhteen perustamalla alueelleen hallinnollisen TE-toimiston. Uudistuksen on tavoitteena astua käytäntöön vuoden 2013 alussa. Käytännössä uudistus tarkoittaa useiden toimistojen sulkemista. Kasvokkain tapahtuva asiointi tulee siirtymään kaupunkikeskuksissa sijaitseviin hallinnollisiin TE-toimistoihin. Työvoimatoimistojen palvelut pienemmissä kunnissa

siirtyvät verkossa ja puhelimitse tapahtuvaan asiointiin toimistojen lakkauttamisen myötä. Työvoimapalveluiden perustarkoituksena on ohjata, valmistaa asiakkaita työelämään paluuseen ja tiedottaa avoinna olevista opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Työvoimatoimiston perustehtävään sisältyy nimenomaan ihmisten ohjaus takaisin työelämään. TE-toimistojen keskittäminen kaupunkikeskuksiin vähentää kasvokkain tapahtuvaa asiointia entisestään ja asettaa pienemmissä kunnissa asuvat eriarvoiseen asemaan työvoimapalveluiden saatavuuden näkökulmasta. Keskustan tulee huolehtia, että uudistuksen myötä kiinnitetään huomiota alueelliseen tasavertaisuuteen. Erityisesti vaikeasti työllistyvien ja syrjäytymisuhan alla olevien ryhmien tarpeet tulee huomioida uudistuksessa. Koulupudokkaat ja eläkeikää lähestyvillä ikäryhmillä kasvokkain tapahtuvalla asioinnilla on erityinen merkitys. Työvoimapalveluiden vieminen sähköiseen muotoon on erityisen haitallinen näiden ihmisryhmien näkökulmasta. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta kouluja työpaikkahaussa. Vanhemmilla ihmisillä ei puolestaan ole välttämättä valmiuksia tai välineistöä verkossa tapahtuvaan asiointiin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen henkilökohtaisten, kasvokkain tapahtuvien työvoimapalveluiden tasaveroisesta saatavuudesta. Vaikka sähköiset asiointipalvelut ovat yleistymässä ja osin korvaamassa fyysiset palvelupisteet, tarvitsee työhallinnon asiakas myös henkilökohtaista opastusta, neuvontaa ja muita palveluja. Niiden on oltava saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa. TE-toimistojen vähenemisestä pitää korvata niiden palveluiden turvaamisella muulla tavoin. Puoluekokous edellyttää, että valtion paikallispalvelut, ml. työhallinnon palvelut, on varmistettava jokaisessa kunnassa joko valtion omissa toimipaikoissa, kuntien ja valtion yhteispalvelupisteissä tai etäpalveluna esimerkiksi videoneuvotteluyhteyden avulla. Yhteispalvelusta tulee säätää lailla, jolla eri toimijat velvoitetaan osallistumaan yhteispalvelujen järjestämiseen. Kunnille korvataan valtion palvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset.

143 66. Keskustan Rovaniemen keskikaupungin paikallisyhdistys: Palkkaerojen poistamisessa tarvitaan tekoja Suomalaisten naisten palkkaero suomalaisiin miehiin nähden on edelleen kohtuuttoman suuri. Naisten palkkatulot ovat keskimäärin 82 prosenttia miesten keskituloista. Vuonna 2006 laadittuun samapalkkaisuusohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä ei saisi lipsua. Keskustan tulisikin olla aktiivisesti ylläpitää keskustelua sukupuolten palkkaerojen kaventamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Työelämän kokonaisvaltaisen kehittämisen rinnalla, mielestämme tärkeää on myös naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja perhevelvoitteiden tasaisempi jakaminen. Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelma on merkittävä mekanismi palkkatasa-arvon kannalta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous pitää tasa-arvon edistämistä erittäin tärkeänä asiana. Avainasemassa ovat työmarkkinaosapuolet. Kolmikantaneuvotteluissa myös hallituksella on mahdollisuus toimia palkkaerojen kaventamiseksi. Ikävä kyllä Jyrki Kataisen sinipunahallitus eivätkä myöskään työmarkkinajärjestöt käyttäneet raamiratkaisusta sovittaessa tilaisuuttaan palkkatasa-arvon edistämiseen. Puoluekokous yhtyy aloitteen näkemykseen siitä, että työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ovat hyvä väline tiellä kohti palkkatasa-arvoa. Miesten ja naisten palkkaerot johtavat osaltaan siihen, että naiset käyttävät valtaosan perhevapaista. Myös asenteissa on parantamisen varaa. Tasa-arvoisempi työnjako ansiotyön, kotitöiden ja lastenhoidon osalta parantaa niin miesten kuin naistenkin elämän laatua.

67. Kanta-Lappeenrannan keskustanaiset: Hallituksen toimet heikentävät naisten asemaa Hallituksen säästötoimet heikentävät kohtuuttomalla tavalla pieni- ja keskituloisten naisten asemaa.

Hallituksen kaavailemat huononnukset vuorotteluvapaaehtoihin kohdistuvat ensisijaisesti naisiin. Vapaata on käytetty eniten raskaassa hoito- ja opetustyössä. Monet naiset ovat käyttäneet vuorotteluvapaansa iäkkäiden vanhempien hoitamiseen. Palkansaajajärjestöt saivat heikennyksen torjuttua, mutta se on vain väliaikainen vajaan kahden vuoden ratkaisu. Valmistelussa on laki osa-aikaisiksi siirtyvien lomapalkan korjaamisesta ey-tuomioistuimen päätöksen mukaiseksi. Tällä parannettaisiin osa-aikaisten naisten etuja. Nyt lainsäädäntöä lykätään tulevaisuuteen. Kotitalousvähennyksen heikennykset kohdistuvat naisiin kahdella tavalla: kotitaloustyötä teettävät säännöllisesti yli 75-vuotiaat yksinäiset naiset. Nyt heikennys karsii monta iäkästä naista avun piiristä ja siirtää heidät muutenkin tukkoisen kunnallisen avun anojiksi. Kodinhoitopalvelujen tarjoajat ovat pieniä naisvaltaisia yrityksiä. Kotitalousvähennyksen leikkaukset vaikuttavat juuri näihin yrityksiin, joiden toiminnan edellytys ovat pitkät ja kestävät toimeksiantosuhteet. Kotihoidontuen heikennykset kohdistuvat suoraan nuoriin pienituloisiin naisiin ja nuoriin perheisiin. Perusteluksi on sanottu, että pienten lasten äidit halutaan takaisin työelämään ja lapset laitoshoitoon. Naisten köyhyys on todistettu monissa tutkimuksissa. Keskustalla on vain opposition keinot torjua naisiin kohdistuvat lainsäädännön heikennykset. Suurella puolueella on kuitenkin laajat yhteiskuntasuhteet joiden avulla voi vaikuttaa asioiden valmisteluun, toimintaan ay-liikkeessä, muissa järjestöissä, tiedotusvälineissä sekä politiikassa. Esitys: Keskustapuolue ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin naisten köyhyyden poistamiseksi, hallituksen kaavailemien etujen heikennysten torjumiseksi sekä tietoisuuden lisäämiseksi naisten aseman heikentämisestä. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan puoluekokous kannattaa aloitetta. Keskusta on teoillaan osoittanut, että aina kun puolue on ollut hallituksessa, perusturvaa parannetaan ja tasa-arvon pyrkimyksistä muutoinkin pyritään pitämään huolta. Viime vaalikaudella nostettiin pienimpiä sairaus-, äitiys- ja isyyspäi-

144 värahoja työmarkkinatuen tasolle. Lisäksi säädettiin takuueläke, mikä on parantanut erityisesti naisten eläkkeitä. Myös kotitalousvähennystä laajennettiin. Jyrki Kataisen hallitus ajoi vuorotteluvapaan heikentämistä. Onneksi työmarkkinajärjestöt kaatoivat tämän suunnitelman raamisopimuksesta päätettäessä. Keskustan eduskuntaryhmä teki välikysymyksen kotihoidontuen leikkaussuunnitelmista. Kansalaiset antoivat laajan tuen Keskustan linjalle eikä hallitus uskaltanut ainakaan tässä vaiheessa toteuttaa suunnitelmaansa. Yksinhuoltajaäidit ovat erityisen tiukoilla. Hallituksen kehyspäätös merkitsee lapsiperheiden talouden vaikeutumista lapsilisien ostovoiman vähentyessä ja ruuan arvonlisäveron korotuksen myötä. Keskusta on valmis oppositiostakin käsin jatkamaan niin naisten aseman parantamista kuin laajemminkin tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa eri väestöryhmät huomioiden.

68. Uudenmaan Keskustanuoret: Ihmisiä kohdeltava yhdenvertaisesti Keskusta sanoo periaateohjelmassaan, että jokainen ihminen on samanarvoinen. Se tarkoittaa, ettei ketään tule asettaa valtion silmissä eriarvoiseen asemaan uskonnon, mielipiteiden tai etnisen taustan perusteella. Tämä koskee myös seksuaalista suuntautumista. Nämä ovat alkiolaiselle sivistysaatteelle itsestään selviä arvoja. Silti Keskusta ei ole ollut puolueena valmis puuttumaan parisuhteiden eriarvoisuutta Suomessa. Tällä hetkellä parisuhde, ja sen myötä rakkaus, arvotetaan valtion koneistossa sukupuolten perusteella. Ihmistä ei nähdä yksilönä, vaan hänet leimataan edustamansa vähemmistön perusteella. Monet vetoavat avioliittokysymyksessä luterilaisiin arvoihin. Kirkon ja valtion päätökset tehdään kuitenkin kahden eri arvomaailman pohjalta. Siinä, missä kirkko seuraa oman aikansa teologista tulkintaa, tulee valtion seurata kaikkien kansalaistensa arvoja. Toisaalta valtion päätösten ei tarvitse sellaisenaan koskea kirkkoa, joka voisi jatkossakin päättää itse omista vihkisäädöksistään. Monet kokevat myös sanan ”avioliitto” käytön ongelmalliseksi. Keskustalle ei tulisi olla mer-

kittävää, kutsuuko valtio kahden ihmisen välistä liittoa avioliitoksi vai rekisteröidyksi parisuhteeksi. Tärkeää on, että näillä kahdella olisi yhteinen nimi, ja että ne olisivat yksi ja sama asia. Keskustan tuleekin ajaa parisuhteiden tasapuolista kohtelua Suomessa, sillä ihmisyysaatteen silmissä aikuisten välinen romanttinen rakkaus on kaunista ja tärkeää sen osapuolten sukupuolista riippumatta. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous toteaa, että Keskusta on kansanliike, jolle ihmisten samanarvoisuus ja tasa-arvo ovat jakamattomia ja ehdottomia arvoja. Keskusta on myös poliittinen puolue, jonka jäsenillä ja kannattajilla voi olla näiden yhteisten suurten arvojen ja tavoitteiden ”sateenvarjon alla” erilaisia näkemyksiä tasa-arvon ja samanarvoisuuden konkreettisesta toteuttamisesta poliittisessa päätöksissä ja toiminnassa. Keskustan puoluekokous toteaa, että elämänkatsomuksellisiin asioihin liittyvissä poliittisissa ja lainsäädännöllisissä kysymyksissä ei ole syytä noudattaa ryhmä- tai puoluekuria. Tämä koskee niin puolueessa kuin myös eduskunnassa, muussa valtionhallinnossa ja kunnallisissa elimissä tapahtuvaa päätöksentekoa. Jokaiselle puolueen jäsenelle tulee antaa näissä asioissa vapaus toimia oman näkemyksensä mukaisesti toisten mielipiteitä kunnioittaen. Yksi Keskustan jäsenistöä ja kannattajia jakava kysymys on se, olisiko lainsäädännöllä turvattava sukupuolineutraali avioliitto. Sitä kannattavat vetoavat yhdenvertaisuuteen ja siihen, ettei ketään saa asettaa eri asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Sukupuolineutraalia avioliittoa vastustavat haluavat pitää avioliiton arvomaailmansa mukaisesti miehen ja naisen välisenä instituutiona. Keskustassa tulee olla tässäkin asiassa sisäistä suvaitsevaisuutta niin, että molempien näkemysten kannattajat voivat avoimesti ja asiallisesti edistää mielipiteitään ja tavoitteitaan puolueen päättäjinä ja muina jäseninä. Keskustan puoluekokous toteaa, että päädytäänpä lainsäädännössä kumpaan ratkaisuun tahansa, uskonnollinen yhdyskunta voi päättää itse, minkälaisen parisuhteen se vihkii. Sukupuolineutraali avioliittolainsäädäntö ei tähän pakottaisi. Kirkolliset vihkimiset voivat jatkua entiseen malliin, jos kirkko niin haluaa.

145 Olipa sukupuolineutraalin avioliittolain kohtalo poliittisena ja lainsäädäntöasiana mikä tahansa, Keskustan puoluekokous toteaa aloitteen mukaisesti, että kahden ihmisen välinen rakkaus on aina arvokasta riippumatta ovatko rakkauden osapuolet eri vai samaa sukupuolta.

69. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan kehitettävä aktiivisesti työperäisten maahanmuuttajien kotouttamis- ja koulutusprosesseja Keskustanuorten liittokokous hyväksyi vuonna 2010 maahanmuuttopoliittisen asiakirjan. Nuorkeskustalaista linjausta maahanmuuttopolitiikasta voi kuvata kahdella avainsanalla: inhimillisyys ja järkevyys. Edellä mainitussa asiakirjassa muistutetaan tärkeästä asiasta: myös uussuomalaisilla on oikeus toiveisiin ja unelmiin. Valitettavan usein turvapaikan myötä Suomeen kotoutetut tai työperäiset maahanmuuttajat nähdään vain väliaikaisena työvoimana. Keskustanuorten tavoitteena on, että maahanmuuttajat tulevat pysyvämmän työn myötä osaksi yhteiskuntaamme. Keskeistä on yhteisten työelämän pelisääntöjen noudattaminen työntekijän taustasta riippumatta. Eettisen rekrytoinnin pelisääntöjen ja asianmukaisen edunvalvonnan hengessä esimeriksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on vaatinut mm. tiukempaa valvontaa ulkomailta työvoimaa rekrytoiville yrityksille. Asianmukaista tietoa työehdoista, työnkuvasta ja palkkauksesta on annettava jo lähtömaassa. Sosiaali- ja terveysala onkin tällä hetkellä yksi haastavimmista sektoreista riittävän työvoiman suhteen. Sairaanhoitajapula näkyy jo nyt erityisesti pienillä paikkakunnilla, jossa ei ole tarjota työtä koko perheelle. Toisaalta eteläisen Suomen korkeat asumiskustannukset tuottavat samanlaisen tilanteen myös pääkaupunkiseudulle. Suurien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle tilanne pahenee luonnollisestikin entisestään. Omassa maassaan pätevän sairaanhoitajan tulee voida päivittää tutkintonsa helposti. Prosessin tulisi alkaa mahdollisimman pian Suomeen tulon jälkeen. Kun osaamisen taso ja riittävä kielitaito on varmistettu, ovat nämä ihmiset arvokasta työvoimaa. Lisäksi he saavat mahdollisuuden

tehdä itselleen mielekästä työtä. Venäläistaustaiset terveydenhuollon ammattilaiset tulee nähdä merkittävänä mahdollisuutena erityisesti Itä-Suomessa. Sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon yksiköissä tarvitaan myös esimerkiksi tulkkauspalveluita, jotka olisivat mahdollisesti hoidettavissa tarvittavan kielitaidon omaavan henkilökunnan myötä. Tarvitaan siis selkeitä, hyvin suunniteltuja kotouttamis- ja koulutusprosesseja, työelämän pelisääntöjen noudattamista sekä ennen kaikkea ymmärrystä ja tahtoa tasapainoilla työvoimapulan ja inhimillisten haaveiden välillä. Keskustan on toimittava aktiivisesti näiden toimien toteutumiseksi ja otettava myös laaja-alaisemmin vahvempi rooli työelämää koskevissa kysymyksissä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous pitää aloitetta kannatettavana. Työperäiseen maahanmuuttoon tulee turvautua toissijaisesti kotimaista työvoimaa täydentäen. Jo maassa olevia maahanmuuttajia tulee kannustaa opiskeluun, työntekoon ja yrittäjyyteen. Maahanmuuttajien korkean työttömyysasteen murtamiseksi tarvitaan myös asennemuutosta. On tärkeää, että Suomessa samat työehdot koskevat kaikkia työntekijöitä. Työehtojen noudattamista tulee valvoa ja laitonta työnvälitystä torjua. Työntekijän oleskeluluvan saaneen perheenyhdistymisestä päätettäessä tulisi siirtyä toimeentulorajoista kokonaisarvioon. On väärin, jos esimerkiksi ulkomaalainen sairaanhoitaja joutuu toimeentulorajojen vuoksi jättämään lapsensa alkuperämaahansa. Rekrytoidessaan työntekijöitä kehitysmaista ja kehittyvistä maista työnantajien tulee toimia eettisesti kestävällä tavalla.

70. Suomen Keskustanuoret: Maahanmuuttajien kotouttamista autettava tukihenkilöillä Maahanmuuttajien kotouttamista ei ole järjestetty Suomessa riittävän hyvin. Nopealla ja laajalla kotouttamisella voidaan helpottaa merkittävästi uuden kansalaisen arkea ja elämää. Keskustanuoret vaatii nykyistä vahvempia tekoja kotouttamisen parantamiseksi. Tietoa kielestä ja kult-

146 tuurista tulisi jakaa välittömästi, kun turvapaikanhakija saapuu Suomeen. Lisäksi jokaisella maahan tulevalla tulisi olla mahdollisuus saada kantaväestöön kuuluva vapaaehtoinen tukihenkilö, jonka tehtävä olisi opastaa tulijaa maamme tavoissa ja käytännöissä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous pitää aloitetta kannatettavana. Me kaikki vaikutamme omilla asenteillamme ja käytöksellämme maahanmuuttajien kotoutumiseen. Tulija oppii tuntemaan maan kulttuurin ja yhteiskunnan pelisäännöt parhaiten kanssakäymisessä kantaväestön kanssa. Heidän lisäkseen Suomeen jo hyvin kotoutuneita maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee hyödyntää nykyistä enemmän kotouttamisessa, etenkin maahanmuuttajien perehdyttämisessä suomalaisen arjen asioihin. Ennakkoluulot perustuvat usein tietämättömyyteen ja erilaisuuden pelkoon. Vaikka kunnat ovatkin vastuussa virallisesta kotouttamisesta, on kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden sekä monikulttuurisuuden edistämisessä. Keskustajärjestöjen niin keskus-, piiri- kuin paikallistasolla tulee pohtia, miten ne voivat olla mukana tässä työssä.

Maaseutua ja elintarvikepolitiikkaa koskevat aloitteet 71. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Suomalaista ruokaa julkisiin ruokapöytiin, päiväkoteihin, kouluihin, hoitolaitoksiin! 72. Uudenmaan Keskustanuoret: Kouluihin hyvää ja terveellistä kasvisruokaa 73. Edistykselliset keskustanaiset: Sinkuille pienemmät pakkaukset 74. Helsingin Keskustanuoret: Energiajuomien ikäraja lainsäädäntöön 75. Keskustanaisten Kainuun piiri: Valtion metsät takaisin aluille 76. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Yli 75-vuotiaille vapautus kalastajan lupamaksusta

71. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Suomalaista ruokaa julkisiin ruokapöytiin, päiväkoteihin, kouluihin, hoitolaitoksiin! Suomalaiset elintarvikesektorin laatutyön toimintatavat otettava osaksi julkisia ruokahankintoja .Julkisissa ateriapalveluissa ja ruokahankinnoissa on edellytettävä samat ehdot hankinnoissa kuin suomalaisten omalta tuotannolta vaatimat laatukriteerit. Suomalaiset laatutyön toimintamallit tai hyvät tuotantotavat ylittävät EU:n elintarvikelainsäädännön. Kun Suomen kansallisella lainsäädännöllä ja elintarviketoimijoiden omilla yhteisillä linjauksilla on velvoitettu kotimainen tuotanto veronmaksajien ja kuluttajien haluamalla tavalla ehdoiltaan tiukemmaksi, tulee vaatimukset sisältyä myös julkisiin hankintoihin. Näillä toimilla voitaisiin myös edesauttaa suomalaisen tuotannon, työn, ruoan ja ruokakulttuurin kehittymistä. Esitämme, että keskusta toimii sen edistämiseksi, että julkisissa elintarvikehankinnoissa on aina täytyttävä kotimaiselle tuotannolle ja työlle asetetut minimiehdot.

147 Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen kotimaisen ruoan laadun ja tuotantokriteerien korostamisesta hankintamenettelyissä. Puoluekokous pitää vääränä yleisesti esitettyä tulkintaa, jonka mukaan julkisten toimijoiden on valittava tarjouspyyntömenettelyn jälkeen saaduista tarjouksista aina hinnaltaan halvin. Voimassaoleva hankintalaki mahdollistaa laatukriteerien asettamisen tarjouspyyntömenettelyssä. Näin kotimaiset laatu- ja tuotantokriteerit täyttävät tuotteet voivat olla tarjotuista tuotteista kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Puoluekokous kannustaa julkisista hankinnoista päättäviä vaatimaan aloitteessa mainittujen laatukriteerien lisäämistä hankinnoilta vaadittaviin ominaisuuksiin.

72. Uudenmaan Keskustanuoret: Kouluihin hyvää ja terveellistä kasvisruokaa Ympäristösyistä meidän kaikkien olisi syytä rajoittaa lihankulutustamme. Myös koululaisista entistä suurempi osa syö arkisin kasvisruokaa. Valitettavasti kouluissa tarjottava kasvisruoka ei läheskään aina täytä kasvavien nuorten päivän energia- ja ravintoainetarvetta eikä välttämättä edes maistu juuri miltään. Pahimmillaan lautaselle saa ladata lähes pelkästään hiilihydraatteja ja ruuan energiatiheys on vain vaivoin suurempi kuin rasvattomalla maidolla. Lautasellinen ”rasvatonta maitoa” ei kuitenkaan pidä nälkää kauan poissa. Kasvisruuan on täysin mahdollista olla yhtä aikaa hyvänmakuista, ravitsemuksellisesti täysipainoista, sisältäen sopivasti niin hiilihydraatteja, proteiineja kuin rasvaakin, ja riittävän edullista kouluateriaksi. Uudenmaan Keskustanuoret esittääkin, että Keskusta Suomen suurimpana kunta- ja siten myös koulupuolueena ryhtyy osaltaan huolehtimaan siitä, että jatkossa kaikki kouluruokaloissa tarjottavat ateriat ovat täysipainoisia ja että kaikki koululaiset voivat päivittäin vapaasti valita kasvis- ja sekaruuan väliltä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa aloitteen tavoitetta maukkaan ja tarvittavan energiasisällön omaavan ruoan turvaamisesta kouluruokailuissa. Keskusta kannustaa kuntia huomioimaan koululaisten toiveet ja tarpeet koulujen ruokalistoista

päätettäessä. Kasvisvaihtoehtojen tarjoaminen kouluruokailussa toteutuu jo monissa kunnissa ja kysynnän kasvettua myös valikoiman laajuus ja osaaminen kasvisruokien valmistamiseksi on lisääntynyt. Ruoan koostumuksen ja energiasisällön lisäksi tulee erityishuomiota kiinnittää ruoan alkuperään, tuotanto-olosuhteisiin sekä lähi- ja luomuruoan hyödyntämiseen kouluruokailuissa.

73. Edistykselliset keskustanaiset: Sinkuille pienemmät pakkaukset Kauppojen ja elintarviketuottajien tulisi tarjota yksineläville nykyistä enemmän ”sinkkukokoisia” pakkauksia. Esimerkiksi kohtuuhintainen juusto, viinirypäleet, leipä, jauheliha ja grillimakkarat on pakattu mittaviin perhekokoihin, joista sinkuilla jää usein osa käyttämättä ennen viimeistä ennen päivää. Toisaalta osalla sinkuista saattaa olla moraalinen pakko syödä pakkaus loppuun, koska eihän ruokaa voi heittää roskiin. Ruuan pois heittäminen aiheuttaa näin sekä ekologista että henkistä kuormaa, kun sinkku joutuu luopumaan omista periaatteistaan. Pienemmät elintarvikepakkaukset edistäisivät sinkkujen taloutta sekä henkistä ja fyysistä terveyttä. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan puoluekokous kannustaa asiassa kuluttajia aktiivisuuteen. Ruuan haaskausta pitää vähentää, samoin liiallista pakkaamista. Tehokkain keino on se, että kuluttajat itse ilmaisevat elintarvikkeiden valmistajille ja kauppiaille toiveensa erikokoisille kotitalouksille sopivista pakkauksista ja pakkaamattomista tuotteista. Elintarvikkeiden tuottajien, jalostajien ja kaupan toimeentulo riippuu kuluttajien valinnoista ja ostokäyttäytymisestä. Niitä ei voi kukaan alalla toimiva jättää huomiotta. Kuluttajat voivat myös suosia ostopaikkoina kauppahalleja, toreja ja elintarvikemyymälöitä, joissa on palvelutiski. Hinnat saattavat näissä myymälöissä olla kalliimpia kuin ns. laatikkokaupoissa ja suurissa marketeissa, mutta niistä voi toisaalta ostaa ruokaa juuri sen verran kuin tarvitsee. Se voi tulla lopulta edullisemmaksi kuin suurempien pakkausten ostaminen ja siitä seuraava osan ruuasta päätyminen käyttämättömänä jätteeksi. Kuluttajan oikeilla valinnoilla on positiivinen vaikutus myös työllisyyteen, ympäristöön ja terveyteen.

148 74. Helsingin Keskustanuoret: Energiajuomien ikäraja lainsäädäntöön Helsingin Keskustanuoret ovat huolissaan jatkuvasti kasvavasta energiajuomien kulutuksesta. Tänä päivänä yhä useammin nuoret käyttävät energiajuomia jaffojen ja muiden limppareiden sijaan. Tutkitusti on osoitettu, että energiajuomien kuluttaminen suurissa määrissä aiheuttaa terveysriskejä. Sitä ei suositella alle 15-vuotiaalle ja raskaana oleville. Energiajuomista aiheutuu tutkitusti myös haittaa koulunkäynnille. Asiasta on tehty kaupoille suositus, mutta karu todellisuus on kuitenkin se, että harva kauppa sitä oikeasti noudattaa. Jatkuvasti voimme nähdä alakoululaisia, jotka tuskin yltävät kassatiskin ylle, ostamassa energiajuomia. Tämän takia Helsingin Keskustanuoret esittävät ikärajan asettamista energiajuomien kulutukselle. Jos voimme asettaa k-18 ikärajan lottopelille, olisi hyvin epäloogista väittää ettemmekö voi asettaa pysyvää ikärajaa energiajuomien ostoksille. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen energiajuomien myynnin kieltämiseksi alle 15-vuotiaille. Energiajuomilla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, joita markkinoidaan erityisesti kestävyyden ja suorituskyvyn parantamiseen. Nimestään huolimatta ne eivät sisällä sen enempää energiaa eli sokeria kuin muutkaan tavalliset virvoitusjuomat, vaan oletetaan, että ”energiaa” eli jaksamista antavat juomien piristävät yhdisteet, kuten kofeiini, guarana, tauriini tai glukuronolaktoni. Koostumukseltaan markkinoilla olevat energiajuomat ovat hyvin samankaltaisia. Tutkimusten mukaan erityisesti energiajuomien sisältämällä kofeiinilla on haitallisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Useissa kouluissa ympäri Suomea on kielletty koululaisilta energiajuomien juonti koulupäivän aikana energiajuomien haittavaikutusten vuoksi. Energiajuomien juonnin on huomattu häiritsevän koulunkäyntiä merkittävästi. Tutkimuksissa on myös todettu kofeiinin haitalliset vaikutukset kognitiiviseen suorituskykyyn ja käyttäytymiseen. Kaupan alalla energiajuomien arvioidaan myynnin kasvaneen selvästi viime vuosina. Kaupat

eivät voi turvautua elintarvikelainsäädäntöön rajoittaessaan myyntiä, mutta elinkeinovapaus kuitenkin sallii jo kauppiaiden omat myyntikiellot. Olemassa olevat tutkimustiedot ovat riittäviä sellaisen lainsäädännöllisen ratkaisun tekemiseksi, joka tukisi paremmin lasten terveyden edistämistä ja vanhempien kasvatustehtävää.

75. Keskustanaisten Kainuun piiri: Valtion metsät takaisin aluille Valtio omistaa sitä enemmän maakuntien pintaalasta, mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään. Valtion omistaman ja Metsähallituksen hallinnassa olevan maan tuotot ja vakuusarvo eivät tule asukkaiden hyödyksi. Tuotot tuloutetaan valtion budjetin katteeksi ja koko kansan hyödyksi. Tämä kolonialistinen tilanne on vallinnut Suomessa Venäjän vallan ajoilta 1800-luvulta. Itsenäisessä Suomessa ei ole vielä palautettu asukkaille sitä maahan liittyvää nautintaetuutta, jolla Ruotsin valta aikoinaan houkutteli verohelpotusten kera uudisasukkaita muuttamaan pohjoisemmaksi ja samalla vaurastuttamaan ja laajentamaan valtiota. Maassamme siunaillaan, kun taloudellinen kehitys ja omillaan pärjääminen ei ole ”maattomien Suomessa” yhtä hyvä kuin rintamailla. Metsäteollisuus, joka luotti raaka-aineen saannissa Metsähallitukseen, on paljolti lopettanut tehtaitaan Pohjois-Suomessa viiden-kymmenen vuoden aikana. Eletään murrosaikaa, jolloin metsänomistajien tulisi osata tarttua uudella tavalla metsien luonnonvarojen, puun ja muiden bioraaka-aineiden kaikkien ominaisuuksien jalostusmahdollisuuksiin. Valtio on luonut hyviä edellytyksiä matkailulle mm. perustamalla kansallispuistoja ja valtion retkeilyalueita. Nykyinen hallitus vaatii Metsähallitusta tulouttamaan enemmän puunmyyntituottoja valtiolle. On uhkana, että yksityisten yrittäjien liiketoiminta kärsii matkailualueiden hakkuiden aiheuttamista maisemavaurioista. Näin saattaa käydä mm. Suomussalmella Hossassa, joka vielä viime vuonna valittiin vuoden retkeilyalueeksi. Esitys: Valtion talousmetsien omistus tulee palauttaa alueille, esim. yhteismetsille, joiden omistajina olisivat kunnat. Paikallinen kotiseu-

149 dun elinmahdollisuuksien kehittämistahto voisi viedä nopeammin uutta puunjalostustoimintaa eteenpäin kuin valtio ja Metsähallitus. Metsien tuotto ja vakuusarvo antaisivat vauhtia ja selkänojaa uusien jalostusmuotojen käyttöönotolle alueilla. Kuntien elinvoima paranisi ja samalla paranisi kuntien kyky vastata vanhenevan väestön palveluiden rahoituksesta. Biotalous vaatii uusia osaavia, kekseliäitä ja rohkeita yrittäjiä, joilla ei aina ole taustanaan omaa tai sukutilaa. Biotaloudelle on paremmat edellytykset hajautuneessa kuin keskittyneessä yhdyskuntarakenteessa. Nyt tulisi järjestää uusasutustoimintaa biotalouden yrittäjyyden tueksi. Esitämme, että Keskusta puolueena toimii em. aloitteidemme toteutumiseksi. Ellei maanomistuksen siirtoa saada nopeasti onnistumaan, tulee Hossan retkeilyalueesta perustaa Hossan kansallispuisto. Silloin sen puustoon ja maastoon ei koskettaisi metsäkoneilla. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen lisätä alueellista elinvoimaa vahvalla yksityismetsätaloudella, aktiivisella yhteismetsätoiminnalla sekä ottamalla käyttöön olemassa olevat biotalouden innovaatiot ja kehittämällä uusia. Tietyillä alueilla Metsähallitus on ollut erittäin merkittävä metsienostaja ja siten vaikeuttanut paikallisten toimijoiden mahdollisuutta ostaa myynnissä olleita metsiä. Tämän vuoksi Keskustajohtoinen hallitus linjasi, ettei valtio enää lisää metsäomaisuutensa määrää. Viime vuosina metsähallitus on myynyt jonkin verran metsiään ja niitä on käytetty myös vaihtomaina valtion eri toimenpiteissä. Keskustan johdolla linjattiin että metsähallituksen tulee täydentää, ei kilpailla yksityismetsätalouden kanssa. Keskusta haluaa velvoittaa valtiota ottamaan suuremman roolin alueiden innovaatio- ja kehitystoiminnassa sekä kantamaan vastuunsa maaseudun asumisen ja yrittämisen edellytysten turvaajana.

76. Keskustan Kovala-Vanhalan paikallisyhdistys: Yli 75-vuotiaille vapautus kalastajan lupamaksusta Uudessa kalastuslakiasetuksessa tulossa esitys vuonna 2013. Jokaisen 18-100 vuotiaan kalastajan lupamaksu 35 €. Eikö olisi sopiva, jos yli 75- vuotiailta ei perittäisi maksua. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja katsoo että yli 65-vuotiaat tulee jatkossakin vapauttaa kalastushoitomaksuista.

150

Ympäristö-, energia- ja asuntoaloitteet 77. Keskustan Lahden Salpausselän keskustakerho: Kotimaisen energiatuotannon tehostaminen 78. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Bioenergian roolia kasvatettava tulevaisuudessa: 79. Uudenmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaista asumista koko maahan - kaikille suomalaisille 80. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tuettava 81. Keskustan Opiskelijaliitto: Opiskelijoiden asumistilanne kuntoon 82. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Puurakentamista edistettävä

77. Keskustan Lahden Salpausselän keskustakerho: Kotimaisen energiatuotannon tehostaminen Maassamme on tehty useita erilaisia keksintöjä kotimaisen tuontienergian korvaavan energian tuottamiseksi. On esitetty sekä kaasumaisten että poltto- ja voiteluaineina käytettävien nestemäisten tuotteiden valmistamista lähtien joko maatilan lannasta ja jäteaineista tai metsien hakkuujätteistä. Esitykset ovat kuitenkin jääneet usein yksinäisiksi ”leimahduksiksi”, joista ei sen enempää kiinnostuta. Kuitenkin samanaikaisesti nimenomaan ulkomaisen energian tuonti aiheuttaa kauppataseeseemme hankalan loven. Vain kotimaista energiaa tuottamalla voimme tätä ”lovea” paikata. Esitämme, että Keskusta pyrkisi nykyistä voimakkaammin toimimaan kotimaisten energiainnovaatioiden tukena ja pyrkisi turvaamaan niiden vaatimat rahoitus- ym. kehitysmahdollisuudet. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 77-78: Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

Keskustajohtoisten hallitusten aikana uuteen vihreään teknologiaan käytetyt tutkimus- ja tuotekehitysrahat moninkertaistettiin. Samoin Keskustan johdolla päätetty saastuttavan tuontienergian korvaaminen uusiutuvalla kotimaisella energialla tuo Suomeen merkittävästi työpaikkoja. Yksin metsäbiomassan energiakäytön lisääminen luo Suomeen 3 000 - 4 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Potentiaali alalla ja siihen liittyvällä teknologialla on valtava. Euroopan komissio on laskenut, että unionin biotaloussektoreiden yhteenlaskettu liikevaihto on 2 000 miljardia euroa vuodessa. Potentiaalia on myös muilla biotalouden sektoreilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa voitaisiin nykyiseen verrattuna uuden tekniikan ratkaisuilla ja monipuolistamisella nostaa esimerkiksi metsäteollisuuden tuotantoarvoa 6 miljardilla eurolla eli 22 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Samoin kotimainen puhdas ruoka on Suomelle suuri mahdollisuus. Puoluekokous katsoo, että biotalous on nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi, jonka edistämisen tulee läpäistä koko Suomen julkisen sektorin.

78. Tampereen opiskelevat keskustalaiset: Bioenergian roolia kasvatettava tulevaisuudessa: Ihmisten hyvinvointi, elinkeinoelämän kilpailukyky ja koko yhteiskunnan toiminta ovat riippuvaisia kestävästä, turvallisesta, varmasta ja kohtuuhintaisesta energiansaannista. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta energiantuotannossa on kyettävä merkittävästi kasvattamaan nykyisestä. Bioenergialla on tässä kohden keskeinen rooli. Sen nykyistä laajamittaisempi hyödyntäminen tarjoaa ratkaisuja, jotta hiili ja öljy voitaisiin lähivuosikymmeninä korvata mm. lämmityksessä, sähköntuotannossa ja liikenteessä. Bioenergian laajamittainen ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen edellyttää hajautettua yhdyskuntarakennetta. Tulevaisuudessa hajautettuja energiantuotantojärjestelmiä on kehitettävä keskitettyjen energiajärjestelmien rinnalle. Energian kohtuuhintaisuus vaatii sitä, että tulevaisuuden energiaa voidaan tuottaa nykyistä edullisemmin.

151 Valtakunnallisen sähköverkon kehittämiseen tulee panostaa aktiivisesti niin, että myös pienyksiköistä voidaan tuottaa energiaa yleiseen verkkoon. Toimitusketjun on oltava tehokas ja tukijärjestelmät luovat kannusteita kestävään, turvalliseen ja varmaan energian saantiin. Uudet energiamuodot tarvitsevat alkuvaiheessa suoraa rahoitustukea, jota voidaan asteittain vähentää ja siirtyä markkinalähtöisempään malliin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 77 vastaukseen.

79. Uudenmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaista asumista koko maahan - kaikille suomalaisille Asuntomarkkinat ovat suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, menneet rikki. Asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen 15 vuoden aikana pääkaupunkiseudulla reaalisesti 2,6 kertaiseksi ja koko maassa 2,1 kertaiseksi. Asuntojen hintatason nousu on heijastunut myös vuokriin, jotka nekin ovat nousseet pitkään inflaatiota vauhdikkaammin. Asuntojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamisongelma muodostaa monitahoisen yhteiskunnallisen ongelmavyyhdin, jossa on ennen kaikkea kyse eriarvoisuuden kasvusta sekä kansalaisten että alueiden välillä. Kaikilla työssäkäyvillä ei ole 2010-luvun Suomessa enää varaa asua kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikastaan. Työmatkat ovat ajallisesti pisimpiä suurimmissa kaupungeissa. Asuntomarkkinoiden toimimattomuus muodostaakin pahan pullonkaulan työmarkkinoiden toimivuudelle, kun ihmisillä ei ole varaa muuttaa työpaikan lähettyville. Yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja kaavoittamisessa on menty pahasti pieleen, kun moni asukas joutuu käyttämään merkittävän osan vapaa-ajastaan matkustaakseen työpaikan, harrastusten, palveluiden ja kodin väliä. Tiivis kaupunkirakenne on yksilön kannalta kaikkea muuta kuin tiivis maankäytön huonon suunnittelun vuoksi. Kokonaan oma lukunsa ovat arviolta ne noin 8000 kokonaan koditonta henkilöä. Yksikään puolue ei voi pestä käsiään asunnottomuuden aiheuttamasta hyvinvointiyhteiskunnan häpeätahrasta.

Asuntomarkkinoiden toimimattomuus pääkaupunkiseudulla näkyy myös asumisväljyytenä. Muualla maassa asumisväljyys on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta Helsingin seudulla asutaan yhtä tiiviisti kuin aiemminkin. Ero pääkaupunkiseudulla asuvien ja muiden suomalaisten asumisväljyydessä on kasvanut jo vuosikymmenten ajan. Helsinkiläiset eivät asu pelkästään kansallisesti vertaillen ahtaammin ja kalliimmin, vaan myös kansainvälisesti vertaillen. Yhtä helsinkiläistä kohden on käytössä tuntuvasti vähemmän neliöitä kuin mitä Oslossa, Kööpenhaminassa tai Tukholmassa asuvilla on. Pääkaupunkiseudun asunto-ongelma kiteytyy asuntotuotannon vähäisyyteen. Vaikka 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli finanssikriisiä lukuun ottamatta vahvaa nousukauden aikaa, väheni asuntotuotanto Helsingin seudulla silti koko ajan. Lopullisesti tuotanto romahti finanssikriisin myötä vuonna 2009. Edellisen kerran asuinneliöitä valmistui yhtä vähän 1950-luvun alkuvuosina. Kun asuntotuotanto vähentyi, mutta kysyntä kasvoi, oli edessä väistämätön hintatason ja vuokrien nousu. Tilanteen korjaamiseksi tulee pääkaupunkiseudun asuntotuotantoon saada jatkuvuutta ja uudenlaista volyymia. Uudet isot asuinalueet tulee kaavoittaa ja rakentaa siten, että ne toteutetaan samaan aikaan suurten liikennehankkeiden kanssa. Sekä kuntien että valtion on sitouduttava maankäytön pitkän aikavälin investointiohjelmaan, jotta asuntotuotantoa voidaan luotettavasti suunnitella vuosikymmeniksi eteenpäin. Pääkaupunkiseudulla on myös purettava ylimitoitettua toimitilakäyttöön varattua tonttimaata ja kohdistaa alueet asumiskäyttöön. Tältä osin kuntien väliselle epäterveelle kilpailulle tulee saada loppu, sillä ei mitään järkeä makuuttaa miljoonia kerrosneliöitä rakentamattomien toimitilojen panttina, kun samaan aikaan asuinneliöistä on huutava pula. Asuntotarjonnan voimakas kasvattaminen edellyttää myös yksityisomistuksessa olevien pientalotonttien saamista rakennuskäyttöön. Omistajat panttaavat maataan odottaessaan tonttimaan hinnan nousevan jatkuvasti, koska pääkaupunkiseudun kasvun tiedetään jatkuvan tulevinakin vuosikymmeninä. Kaavoitetulle, mutta rakentamattomana olevalle tonttimaalle tulee asettaa niin korkea ylimääräinen kiinteistövero, että tonttien panttaamisesta syntyvä ansioton tuotto ainakin saadaan takaisin yhteiskunnalle, jos

152 maanomistajat eivät halua luovuttaa maataan rakennuskäyttöön. Yhteiskunnan on myös lunastettava maata käyttöönsä edullisen asuin ja vuokrarakentamisen varmistamiseksi. Uudenmaan Keskustanuoret vaativat, että Keskusta ottaa kunnallisvaalien yhdeksi kärkitavoitteeksi kohtuuhintaisen asumisen koko maassa. Erityisenä painopisteenä tulee olla pääkaupunkiseudun asumiskustannusten kohtuullistaminen, sillä kyse on aluepoliittisesti merkittävästä epäkohdasta. Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat maksamaan asuinpaikkansa vuoksi merkittävän osan tuloistaan asumiseen. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 79-81: Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen asuntotuotannon riittämättömyydestä ja asumisen kalleudesta. Keskustan mielestä asumisen on oltava kohtuuhintaista koko maassa. Asumisen hinta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa on karannut käsistä. Ihmisten tarpeista lähtevän kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on vahvasti esillä Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012. Merkittävimmät päätökset ja toimet laadukkaan ja kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi tehdään kunnissa. Kuntien on aktiivisen maapolitiikan keinoin turvattava riittävä ja monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta. Oulu on esimerkki kaupungista, joka on pitkäjänteisellä, pääasiassa vapaaehtoisiin kauppoihin perustuneella maanhankinnallaan ja sitä kautta kohtuuhintaisilla tonteilla on pystynyt pitämään asuntojen neliöhinnat selvästi edullisempina kuin muissa kasvukeskuksissa. Mikäli asuntorakentamiselle varataan riittävästä kohtuuhintaista tonttimaata, on myös vuokra- ja tuetun asumisen asuntoja mahdollista rakentaa enemmän. Asuntotuotannon on vastattava kysyntää. Pientalotontteja on kaavoitettava riittävästi. Kohtuuhintaista asumista on edistettävä lisäämällä myös kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa. Todelliseen yleishyödylliseen vuokra-asunnontuotantoon on panostettava aiempaa enemmän. Aktiivisen asuntoja maankäyttöpolitiikan keinoin on mahdollisuus katkaista yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys. Erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisten, kuten pienituloisten ja opiskelijoiden, asumistilanne on turvattava.

Asuminen on jokaisen ihmisen perusoikeus. On myös tärkeää torjua aktiivisella asunto-, maankäyttö- ja kaavoituspolitiikalla asuinalueiden eriytyminen parempi- ja heikompiosaisten väestöryhmien alueiksi.

80. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tuettava Nuorilla on aivan erityinen asema asuntomarkkinoilla. Itsenäistymisen lisäksi nuoruuteen liittyy liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla, ja tämä näkyy nuorten asumistarpeissa. Valtaosalla kotoa muuttavista ensimmäinen asunto on vuokra-asunto. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnalla vaikutetaan nuorten elämän ohella myös koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Keskustan tulee olla etulinjassa edistämässä nuoria pääsemään kiinni itsenäiseen elämään. Tavoitteen on oltava se, että yhteiskunnan tukea suunnataan vahvemmin yleishyödyllisille asuntotoimijoille. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 79 vastaukseen.

81. Keskustan Opiskelijaliitto: Opiskelijoiden asumistilanne kuntoon Keskustan Opiskelijaliitto vaatii opiskelijoiden asumistilanteen helpottamiseksi laajempaa erityisasuntotuotannon tukemista. KOL painottaa valtion roolia erityisasuntotuotannon lisäämisessä ja korostaa samalla uudisrakentamisen muitakin hyviä vaikutuksia, kuten työllisyyden lisääntymistä. Kaupunkeja on vaadittava kaavoittamaan enemmän tilaa asunnoille, jotta myös erityisasuntoja voidaan rakennuttaa halutuille ja arvonsa säilyttäville alueille. Näin tasapainotetaan kaupunkialueiden asukaspohjaa. Kaavoitusta lisäämällä myös tonttimaiden hintataso säilyy kohtuullisena. KOL:n mielestä Keskustan on ajettava investointituen määräaikaista nostamista viideksi vuodeksi kymmenestä prosentista viiteentoista. Tämä kannustaisi rakennuttajia uusiin projekteihin. Samalla vuokra-asumisen pitkän aikavälin kustannukset laskisivat. Rakentamisen lisääminen hillitsisi taantuman vaikutuksia muillakin

153 kuin rakennusalalla ja noudattaisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) uudisrakentamisen suosimisen periaatteita, joissa korostuu erityisesti rakennuskannan energiatehokkuuden lisääminen. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 79 vastaukseen.

82. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö: Puurakentamista edistettävä Kestävän kehityksen periaate on kuntien toiminnan peruslähtökohtana kirjattu kuntalakiin, mutta sen jalkauttaminen konkreettisiksi toimintaohjelmiksi on jäänyt vähäiseksi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomen kunnilla olisi kuitenkin käytettävissään monia yksinkertaisia ja positiivisia keinoja. Betonin käyttö rakentamisessa on suurimpia hiilipäästöjen aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Betonin korvaaminen puulla olisi sekä hyödyksi ilmastolle, että samalla työksi ja toimeentuloksi suomalaisille. Kuntien ei tarvitse tyytyä asiassa epäsuoraan ohjaukseen, kuten osoittamaan alueita puurakentamiselle kaavoituksessa. Kuntien omassa julkisrakentamisessa ja muissa investoinneissa voidaan päättää käyttää materiaalina puuta aina kun se teknisesti on mahdollista. Todisteeksi puun arvosta julkisrakentamisessa käy vaikkapa Oslon Gardermoenin lentökenttä, jossa kantavat puurakenteet on myös jätetty näkyviin. Esitämme, että Keskusta erikseen huomioisi puurakentamisen edistämisen syksyn 2012 kuntavaaleihin valmistauduttaessa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous katsoo, että kuntien on suosittava puurakentamista ja muita kestäviä rakentamisratkaisuja uudis- ja korjausrakentamisessa. Ilmasto- ja ympäristönäkökulman merkitys korostuu jatkuvasti myös rakentamisessa. Kuntien on osallistuttava omalta osaltaan ympäristö- ja ilmastotalkoisiin. Puurakentaminen on nähtävä suurena mahdollisuutena. Ympäristöystävällisyys on noussut elintärkeäksi kilpailukykytekijäksi. Suomen on hyödynnettävä merkittävintä uusiutuvaa luon-

nonvaraamme puuta kestävästi ja käytettävä sitä aiempaa monipuolisemmin. Puurakentamisen lisäämisellä on merkittävä myönteinen vaikutus myös yrittäjyyden ja työllistymisen edistämisessä ja sitä kautta julkisen talouden tervehdyttämisessä. Keskustan mielestä julkisen sektorin on toimittava edelläkävijänä puumateriaalia käyttämisessä ja lisäämisessä omassa uudis- ja korjausrakentamisessaan. Puuta on käytettävä materiaalina pientalojen lisäksi myös kerrostalo- ja toimitilarakentamisessa. Tällöin paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Puurakentamiseen liittyvistä kielteisistä ja epäilevistä asenteista on päästävä eroon niin julkisella sektorilla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Hallinnollisia ja käytännöllisiä esteitä puurakentamiselle tulee purkaa turvallisuus- ja terveysnäkökohdat kuitenkin huomioiden.

154

Koulutuspoliittiset ja opintotukea koskevat aloitteet 83. Suomen Keskustanaiset: Koulutuspolitiikan keskiöön oppilaat keskittämisen sijaan 84. Keski-Suomen Keskustanaiset: Perusopetuksen on oltava lähipalvelua! 85. Keskustan Opiskelijaliitto: Koulutuksen järjestämiseen vapautta 86. Ylöjärven Keskustanaiset: Tasokurssit takaisin 87. Keskustan Opiskelijaliitto: Suomalaisten nuorten kansainvälistyminen kärkitavoitteeksi 88. Suomen Keskustanuoret: Kielten opiskelu peruskoulussa on vapautettava 89. Helsingin Keskustanuoret: Pakkoruotsi korvattava vapaavalinnaisella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava 90. Etelä-Savon Keskustanaiset: Väittely työtavaksi jo alakoulussa 91. Etelä-Savon Keskustanaiset: Oppilaskunnan toiminnalle selkeät tavoitteet ja sisällöt 92. Turun Keskustaopiskelijat: Koululaisille lisää tietoa arkipäivän politiikasta 93. Uudenmaan keskustanuoret: Yhdenvertaisuutta oppilashuoltotyöhön 94. Keskustan Opiskelijaliitto: Ammatillinen toisen asteen koulutus työelämälähtöiseksi 95. Keskustan Opiskelijaliitto: Yrittäjyysvalmiuksia korkeakouluopiskelijoille 96. Keskustan Opiskelijaliitto: Korkeakouluopiskelu joustavaksi 97. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan taisteltava alueellisen korkeakouluverkoston puolesta 98. Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestö: Lisämäärärahoja koulurakentamiseen 99. Edistykselliset keskustanaiset: Opintotuen tulorajoja nostettava

83. Suomen Keskustanaiset: Koulutuspolitiikan keskiöön oppilaat keskittämisen sijaan Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä harjoi-

tettavalla koulutuspolitiikalla on suuri vaikutus. Nyt ollaan tilanteessa, jossa koulutuspolitiikka on itseään valtion taloudenhoitajina mainostavien hallituspuolueiden kurjistamisen kohteena. Keskittämisen ja suuruuden ihannointi kasvattaa koulujen kokoa ja ryhmäkootkin on vedetty maksimiin. Lähiopetuksen määrä on riittämätön esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Suuruuden keskellä yksilö jää pieneksi. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hukkuvat massaan. Sen sijaan he tarvitsisivat yksilökohtaista huomiota. Koulujen opetussisällöt muodostetaan tietolähtöisesti. Olisi oltava tilaa sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymiselle. Nyt harjoitetulla politiikalla, lisätään koulupudokkaiden määrää. Tämä on täysin ristiriidassa nuorten syrjäytymisen vähentämistavoitteiden kanssa. Esitämme, että koulutuspolitiikan lähtökohdaksi otettaisiin lähiopetus, pienet ryhmäkoot ja hajautettu kouluverkosto sen sijaan, että tavoitellaan suuruuden ekonomiaa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteessa Kataisen hallituksen keskittävälle koulutuspolitiikalle esitettyyn kritiikkiin. Puoluekokous yhtyy myös aloitteen tavoitteisiin hajautetusta kouluverkosta, ryhmäkokojen kohtuullisesta koosta ja koulutuspalvelujen saamisesta riittävän läheltä. Keskusta haluaa, että kuntien ja valtion tarjoamat lähipalvelut, mm. esiopetus ja peruskoulutus, tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutettavuustavoitteet, joiden puitteissa palvelut on niitä tarvitseville järjestettävä. Suomi tarvitsee muuntautumiskykyistä koulutusta, joka huomioi sekä yleissivistävän pohjan rakentamisen että alueiden elinkeinoelämän tarpeet. Tämä näkökulma on otettava huomioon myös opetussisältöjen kehittämisessä. Erityisen tärkeää on varmistaa eri koulutusasteiden niveltyminen toisiinsa. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Jokaisella nuorella on oltava monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja siirtyessään koulutusasteelta toiselle. Siirtymä-

155 vaiheiden tukemiseksi on panostettava opintoohjauksen määrälliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Oppilaiden ja opiskelijoiden sosiaalisen toimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Näin lisätään nuorten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä edistetään yhteisöllisyyttä. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä psykososiaalisen tuen resursseja on vahvistettava ja toimintatapoja kehitettävä moniammatillisiksi. Näin parannetaan erityistukea tarvitsevien nuorten asemaa.

84. Keski-Suomen Keskustanaiset: Perusopetuksen on oltava lähipalvelua! Perusopetus on lähipalvelua erityisesti alakouluikäisille. Parasta olisi jos oppilaat voisivat kävellä tai pyöräillä kouluun. Lasten ja nuorten palvelut ovat kuitenkin karkaamassa yhä etäämmälle. Nykyään moni alakouluikäinen käyttää suuren osan vapaa-ajastaan istumalla bussin tai taksin penkillä, mikä puolestaan kasvattaa eriarvoisuutta ja oppilaiden syrjäytyminen lisääntyy. Noudatetun kehittämispolitiikan seurauksena 2000-luvulla on lakkautettu yli 1000 peruskoulua. Siirtyminen jättikouluihin ja suurlukioihin on jatkoa tälle politiikalle. Peruskoulun puolelta tiedämme, ettei edes taloudellisia säästöjä ole syntynyt lopettamalla pieniä kyläkouluja. Sen sijaan koulumatkakulut ja oppilashuoltomenot ovat kasvaneet sekä erityisopetuksen tarve lisääntynyt. Millaista hintaa maksamme siitä ettei suurissa kouluyksiköissä sittenkään päästä kaikkien oppilaiden kohdalla hyviin, saati erinomaisiin tuloksiin? Kuntauudistuksen myötä ollaan selvästi määrittelemässä, missä suomalaiset tulevaisuudessa asuvat ja elävät. Nyt on tarkkaan harkittava missä ja millä laajuudella eri palveluita järjestetään, että voimme taata koko Suomen pysymisen elinvoimaisena. Keskustan tavoitteena on pitää peruskoulurakenne vähintäänkin nykyisellä tasolla ja taata jokaiselle oppivelvollisuusikäiselle turvallinen kouluympäristö. Puoluehallituksen vastausesitys:

Keskusta haluaa, että kuntien ja valtion tarjoamat lähipalvelut, mm. esiopetus ja peruskoulutus, tulee määritellä lainsäädännössä. Siinä lähipalveluille asetetaan ajalliset saavutettavuustavoitteet, joiden puitteissa palvelut on niitä tarvitseville järjestettävä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että perusopetuksen on oltava saavutettavissa kohtuullisen matkan päässä. Keskustan tavoitteena on pitää peruskoulurakenne vähintäänkin nykyisellä tasolla ja taata jokaiselle oppivelvollisuusikäiselle turvallinen kouluympäristö. Koko maan kattava, laadukas ja oppijoiden erilaisuuden huomioiva perusopetus varmistaa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen ja suomalaisen yhteiskunnan kehityksen. Keskusta on aina lähtenyt siitä, että koulutus ei saa olla suhdanteista riippuvaista. Koulutusta on tarjottava kaikille tasavertaisesti asuinalueesta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Peruskoulun on annettava nuorille tasa-arvoiset eväät elämään. Keskustan mielestä opetuksessa on paneuduttava entistä enemmän laatuun. Myös pienissä kouluyksiköissä oppijoille on taattava laadukas perusopetus, pätevä opetushenkilöstö ja osaava muu henkilökunta. Kouluympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Homekoulut eivät täytä viihtyisän kouluympäristön kriteereitä. Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvia voimavaroja voidaan suunnata ryhmäkokojen pienentämiseen ja perusopetuksen kehittämiseen. Oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta on vahvistettava peruskoulun aikana, erityisesti peruskoulun päättöluokilla.

85. Keskustan Opiskelijaliitto: Koulutuksen järjestämiseen vapautta Opetussuunnitelmien laatimisen vapaus on pitkään ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Opetushallitus päättää opetussuunnitelmien perusteista, ohjeistaen oppilaitoksia. Viime kädessä opetussuunnitelmista päätetään kuitenkin koulukohtaisesti. Valtakunnalliset raamit ovat välttämättömiä, mutta yhä suurempi vapaus suunnitella opetusta antaisi oppilaitoksille mahdollisuuden huomioida alueelliset erityisolosuhteet ja -tarpeet. Tämä vapauttaisi peruskoulut ja lukiot kustantajien

156 talutusnuorasta, rohkaisten soveltamaan uusia pedagogisia menetelmiä ja toimintamalleja. Osana koulutuksen vapauttamista on koulutuksen järjestämiseen liittyvän sääntelyn purkaminen. Kunnille on annettava mahdollisuus järjestää koulutusta itse, mikäli siihen on resursseja ja halua. Tämä elävöittäisi useita kuntia ja monipuolistaisi koulutuspaikkamahdollisuudet lähellä kotiseutua. Oma lukio tai muut oppilaitos on kunnalle tärkeä asia. Tutkintojen valtakunnallisen ohjauksen kohdalla on painotettava niiden sisällöllisiä kriteerejä, ei koulutuksen järjestämistä. Valtakunnallisesti on pidettävä huolta peruskoulun opetuksen perustan yhdenmukaisuudesta. Puoluehallituksen vastausesitys: Opetussuunnitelmaa tärkeämpää on oppijoiden erilaisuuden huomioiva perusopetus. Opetuksen on edettävä oppijan kykyjen ja edellytysten mukaan. Emme saa unohtaa lahjakkaita emmekä myöskään heitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Keskusta pitää tärkeänä riittäviä ja hyviä työssäoppimis- ja harjoittelumahdollisuuksia kaikilla koulutusasteilla. Opettajien täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat avainasemassa kehitettäessä koulumaailmaa entistä innostavampaan suuntaan. Yrittäjyys- ja teknologiakasvatusta on sisällytettävä kaikkeen koulutukseen. Keskustan mielestä Suomi tarvitsee muuntautumiskykyistä koulutusta, joka huomioi myös alueiden elinkeinoelämän tarpeet. Koulutustarjontamme uhkaa supistua käsittämään vain työvoiman tuottamista toisen palvelukseen. Yrittäjyysnäkökulmaa ei huomioida tarpeeksi. Mikäli koulutusjärjestelmämme ei turvaa potentiaalisia yrittäjiä ja muita osaajia riittävän monipuolisesti eri puolille maata, on pohja Suomen aluekehitykseltä vaarassa romuttua kokonaan. Pelkkä peruskoulututkinto ei kanna pitkälle. Nuorille on rakennettava vaihtoehtoisia polkuja suorittaa ammatillinen tutkinto myös esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Erityisen olennaista on lisäksi seurata sitä, että eri koulutusasteet niveltyvät toisiinsa niin, että myös kokonaan vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta olevat pääsevät joustavasti koulutuk-

sen piiriin. Ammattiin johtavan koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tulee ottaa huomioon aiemmin hankittu osaaminen.

86. Ylöjärven Keskustanaiset: Tasokurssit takaisin Peruskoulun yläluokilla seitsemännestä yhdeksänteen oli pitkään käytössä tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Sittemmin niistä luovuttiin, jolloin ikäluokan oppilaat jaettiin ryhmiin lähes sattumanvaraisesti. Samalla matematiikan tai kielten tunnilla ovat aiheesta kiinnostuneet ja sen oppimiseen motivoituneet sekä heikot oppimisen eväät omaavat ja hitaasti etenevät. Kouluissa on tästä johtuen saatettu pikkuhiljaa ryhmitellä oppilaita oppimistyylin tai motivaation mukaan. Pelisäännöt kaipaavat kuitenkin selkiyttämistä. Nyt on tullut aika katsoa peruutuspeiliin ja palauttaa tasokurssit takaisin. Sekä opettajien että oppilaiden kannalta olisi reilumpaa, että opetettava aines olisi jaettu julkisesti perus asioihin ja syventäviin teemoihin. Työrauhan kannalta tasokurssit olisivat nykyisiin ongelmiin oleellinen parannus. Oma lukunsa on tasokursseihin siirtyminen jo peruskoulun viidennellä luokalla. Sitäkin sietää miettiä. Keskustanaisten Ylöjärven yhdistys ehdottaa puoluekokoukselle, että se ottaa vahvasti kantaa tasokurssi-järjestelmään palaamisen puolesta. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan käsitys koulutuksesta perustuu sivistykselliseen tasa-arvoon. Ilmainen, kaikille laadukas ja erilaiset oppijat huomioiva koulutus luo lapsille ja nuorille mahdollisuudet etenemisen omien edellytysten mukaisesti. Viime vuosina kasvaneet ryhmäkoot ovat johtaneet keskusteluun tasokurssien palauttamisesta. Keskusta pitää tärkeänä, että keskittämisestä ja suuruuden ihannoinnista palataan oppilaan kokoiseen työympäristöön. Samanaikaisopetus ja pienemmät ryhmäkoot mahdollistavat tasokursseja paremmin oppilaan oikeuden oppimiseen. Osa-aikaiset tasokurssit ovat mahdollisuus, jota voidaan käyttää koulun resurssien niin salliessa.

157 87. Keskustan Opiskelijaliitto: Suomalaisten nuorten kansainvälistyminen kärkitavoitteeksi Suomalaisen yhteiskunnan ei tule kääntyä sisäänpäin. Tähän vaikuttaa merkittävästi nuorten saama kansainvälinen kokemus ja yhteydet. Kansainvälisen kokemuksen ja elämysten puuttuminen yksipuolistaa nuorten maailmankuvaa, eikä auta hyväksymään erilaisuutta. Nuorten kansainvälistyminen onkin nostettava keskustalaisen nuorisopolitiikan kärkitavoitteeksi. Nuorten kansainvälistymisessä on avainasemassa kielitaito. Kieltenopiskelun menetelmiin ja mahdollisuuksiin on saatava parannuksia. Peruskoulun 7-9 luokalla, sekä toisella asteella on kaikille oltava mahdollista valita englannin lisäksi toinen ja kolmas vieras kieli opiskeltavaksi. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa kieliopintoja tulee lisätä. Kielten opiskeluun tulee myös kannustaa uudistamalla kielten opiskelua merkittävästi. Tässä avainasemassa on nuorten elämän ja olemassa olevan osaamisen huomioiminen entistä enemmän kieltenopetuksessa. Kieliopin sijaan opintojen painopisteen tulee olla puhutussa kielessä ja erilaisten soveltavien menetelmien, kuten draaman käytössä opetuksessa. Tätä varten kieltenopettajien koulutuksessa tulee pyrkiä irti rakennekeskeisyydestä. Monien kielien parempi osaaminen, kuten venäjän ja kiinan tukee suomen idänsuhteita ja parantaa valmiuksia työelämää varten. Toisella sekä kolmannella asteella ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista tulee parantaa siten, että ne aidosti edistävät opintoja. Politiikan ja yhteiskunnallisen ilmapiirin tulee olla kansainvälisyyttä tukeva ja kannustaa solmimaan kontakteja ulkomaalaisten kanssa. Tähän tulee etenkin koulumaailman nuoria kannustaa. Puoluehallituksen vastausesitys: Vuorovaikutustaitoja ja kansainvälistä kanssakäymistä tulee korostaa yhä enemmän opetuksessa kaikilla kouluasteilla. Puoluekokous toteaa, että kansalaisten hyvä kielitaito ja kansainväliset yhteydet luovat edellytyksiä niin yksilön, yritysten kuin laajemminkin yhteiskunnan menestykselle ja hyvinvoinnille.

Kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtaisesti perusopetuksesta alkaen on Keskustan tavoite. Keskusta on esittänyt kokeilua, jossa kunnat voisivat Itä-Suomessa tarjota alueellisiin tarpeisiin perustuen mahdollisuutta valita B-kieleksi venäjä toisen kotimainen kielen sijaan. Lapissa tämä tarkoittaisi vastaavasti mahdollisuutta saame –kielen valinnalle. Keskusta ehdottaa kansainvälistymisjaksoja ja/ tai oppilasvaihtoa pakolliseksi osaksi korkeakoulututkinnon suorittamista.

88. Suomen Keskustanuoret: Kielten opiskelu peruskoulussa on vapautettava Kielitaidon merkitys työelämässä on jatkuvasti kasvussa. Maamme menestyksen kivijalkana on kyky toimia sujuvasti jokaiseen ilmansuuntaan. Keskustanuorten mielestä on asiatonta, kuinka paljon käytämme aikaa monille täysin tarpeettoman kielen opiskeluun. Uskomme vakaasti nuorten omaan kykyyn valita itselleen tarpeellisin kieli. Siksi Keskustanuoret vaatii, että keskustan on tuettava kielten opiskelun vapauttamista peruskouluissa. Jokaiselle koululaisen annetaan valita ne kielet, joita hän tahtoo oman äidinkielensä lisäksi opiskella. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteiden 87 ja 89 vastauksiin.

89. Helsingin Keskustanuoret: Pakkoruotsi korvattava vapaavalinnaisella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava Suomessa on kielipolitiikan suhteen toimittu todella nurinkurisesti. Ruotsin kieleä äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on suhteessa pudonnut alle puoleen 1920-luvulta alkaen ja heitä on enää noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Kuitenkin vuonna 1968 peruskoulun oppimäärään asetettiin pakollinen toinen kotimainen kieli ja vuonna 1987 ns. virkamiesruotsi tuli pakolliseksi osaksi kaikkia korkeakouluopintoja. Piristävänä poikkeuksena ja askeleena kohti valinnanvapautta Vanhasen I hallitus poisti pakkoruotsin pakollisuuden ylioppilaskirjoituksista.

158 Erilaisissa kyselyissä jatkuvasti selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa pakkoruotsin lakkauttamista. Vastoin yleistä luuloa myös huomattava osa ruotsia äidinkielenään puhuvista suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Åbo Akademin joulukuussa 2010 tehdyssä tutkimuksessa jopa 39 prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvista kannatti pakollisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista. Lisäksi viime vuonna käyty Keski-Pohjanmaan maakuntahallinnollinen paljasti että virkamiesruotsi ei riitä tarjoamaan palveluita ruotsinkielisten mukaan tyydyttävästi. Mitä virkaa tällä järjestelmällä sitten on, jos se ei riitä edes peruspalvelujen tarjoamiseen? Ruotsinkielisten palvelujen toteuttamiseen tulisi riittää se, että kunnassa olisi heidän tarpeidensa mukaan ruotsin hallitsevia virkamiehiä. Kaikkien sitä ei tarvitse osata, kuten tämä käytännössä on jo arkipäivää.

tuksesta.

Myös monet merkittävät toimijat kuten Elinkeinoelämän keskusliitto ovat viime vuosina liputtaneet valinnanvapauden puolesta. Eikä mikään ihme, sillä ruotsin kieli toimii monipuolisen kielitaidon tulppana. Pelkästään matkailuteollisuudessa työntekijöiden monipuolinen kieliosaaminen olisi korvaamatonta. Myös Suomen vientivetoinen talous vaatisi moninaista kielitaitoa, mutta pakollinen ruotsin syöttäminen vie monelta nuorelta innostuksen opiskella mielekkäitä kieliä. Lisäksi pakkoruotsi rankaisee ruotsin kieltä mieluusti lukevia oppilaita epämotivoituneilla luokkatovereilla.

90. Etelä-Savon Keskustanaiset: Väittely työtavaksi jo alakoulussa

Käytännössä vapaavalintainen kieli tarkoittaisi valitsemista vähintään neljän kielen joukosta peruskoulun yläasteella ja toisella asteella. Valtion tulisi tarvittaessa korvata tästä kunnille aiheutuvat ylimääräiset kulut, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuisi kuntien talouden siitä kärsimättä. Mahdollisuuksien mukaan toki nuorille tulee pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman monipuolinen kielivalikoima. Helsingin Keskustanuoret kannattaa valinnanvapauden ja monipuolisen kielitaidon kehittämistä Santeri Alkion hengessä. Puoluehallituksen vastausesitys: Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kielen asema on turvattu perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä. Keskustan puoluekokous katsoo, että myös koulutuksen ja opetuksen kautta tulee huolehtia kielilainsäädännön käytännön toteu-

Kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtaisesti perusopetuksesta alkaen on Keskustan tavoite. Keskusta on lisäksi esittänyt kokeilua, jossa kunnat voisivat Itä-Suomessa tarjota alueellisiin tarpeisiin perustuen mahdollisuutta valita Bkieleksi venäjä toisen kotimainen kielen sijaan Keskusta pitää hyvänä aloitteessa 89 mainittua uudistusta, joka mahdollisti sen, että ylioppilaskirjoituksissa ei ole enää pakollista osallistua toisen kotimaisen kielen kokeeseen. Kielitarjonnan laajentaminen eri kouluasteilla on tärkeää, mutta samalla on turvattava kielenopiskelumahdollisuus myös jatkoluokilla. Harvinaisten kielten opiskelumahdollisuus on oltava kaikkien ulottuvilla mm. verkko-opetuksen keinoin.

Kun osaa sanoilla puolustaa omia mielipiteitään ja arvostaa toisen erilaista näkemystä, niin suvaitsevaisuus lisääntyy ja kiusaaminen vähentyy. Väittelyyn valmistautuminen on hyvää oppimista, ja väittely on mielenkiintoinen oppitunti. Väittely on yhteistoiminnallinen työtapa, joka kehittää kriittistä ajattelua ja viestintää. Kun koulussa käytetään väittelyä opetusmenetelmänä, niin oppilas joutuu puolustamaan mielipiteitä, jotka eivät ole omia. Se auttaa oppilasta arvostamaan myös erilaisia mielipiteitä. Leikkimieliseen väittelyyn löytyy aiheita kaikista oppiaineista. Esitämme, että opetussuunnitelman perusteissa tarkennetaan koulussa käytettäviä opetusmenetelmiä. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskusta näkee puhe- ja viestintätaitojen monipuolisen kehittämisen tärkeänä osana peruskouluopetusta. Puhe- ja väittelytaitojen merkitys korostuu tämän päivän maailmassa. Lasten ja nuorten on tärkeää kehittyä monipuolisiksi puheviestinnän taitajiksi. Keskustan mielestä väittelytaitoa on lisättävä mahdollisuuksien mukaan työskentelymuodoksi eri oppiaineiden yhteyteen. Näin myös erilaiset

159 oppijat voidaan saada innostumaan paremmin koulunkäynnistä. Puhe- ja väittelytaidot sekä laajemminkin viestintätaidot on sisällytettävä entistä keskeisemmäksi osaksi opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta.

91. Etelä-Savon Keskustanaiset: Oppilaskunnan toiminnalle selkeät tavoitteet ja sisällöt

joko yksitellen tai erilaisten joukkotapahtumien muodossa. Tällä parannettaisiin oppilaiden tietoisuutta arkipäivän politiikasta ja kasvatettaisiin heistä vastuullisia toimijoita yhteiskunnassa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Nuorisobarometrien mukaan nuoret uskovat demokratiaan, mutta kiinnostus politiikkaa kohtaan on kuitenkin vähäistä.

Opetusministeriön suosittamia oppilaskuntia on jo lähes kaikissa kouluissa, myös alakouluissa, mutta niiden toiminta on tavoitteetonta eikä toimintasuunnitelmia ole.

Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa tarvitaan ajankohtaista tietoa poliittisesta järjestelmästä, puolueista sekä laajemminkin vaikuttamisesta. Nuorten yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja tulee parantaa eri foorumeilla. Koulut ovat keskeisessä asemassa tässä tehtävässä. Erilaiset tapahtumat, joihin puolueet voivat kouluissa osallistua, lisäävät nuorten mahdollisuuksia tutustua vaikuttamisen eri väyliin. Koulut eivät saisi ainakaan estää puolueiden ja kansalaisjärjestöjen vierailuja ja esittäytymisiä oppilaitoksissa vaan niitä pitäisi pikemminkin lisätä etenkin vaalien alla.

Esitämme, että oppilaskunnan toiminnan tavoitteet ja sisällöt kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin.

Kansalais- ja demokratiakasvatusta tulee peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa yhä lisätä.

Puoluehallituksen vastausesitys:

93. Uudenmaan keskustanuoret: Yhdenvertaisuutta oppilashuoltotyöhön

Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta. Kun lapsi ja nuori ideoi, suunnittelee ja toteuttaa, hän tuntee itsensä osalliseksi. Osallistuva lapsi voi paremmin. Kun tulee kuulluksi koulussa, niin kasvaa osallistuvaksi aikuiseksi ja sosiaalinen vastuuntunto kasvaa. Oppilaskuntatoiminta kasvattaa osallistuvaksi aikuiseksi.

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Oppilaskuntien merkitystä aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattamisessa tulee entisestään vahvistaa. Lapsille ja nuorille on tarjottava väylä omaan ja lähipiirinsä kuuluvien asioihin vaikuttamiseen. Tätä kautta opitaan uusia tietoja ja taitoja. Kuten aloitteessa todetaan, oppilaskunnilla ei ole selkeää kuvaa toiminnastaan ja sen tavoitteista. Jatkossa on huolehdittava siitä, että oppilaat saavat aitoja vaikuttamisen kokemuksia ja että oppilaskuntien ohjaus ja toiminta ovat suunnitelmallisia.

92. Turun Keskustaopiskelijat: Koululaisille lisää tietoa arkipäivän politiikasta Keskustan on kannustettava peruskouluja ja toisen asteen oppilaitoksia avaamaan ovia puolueille. Kaikille puolueille tulisi tarjota mahdollisuus käydä kertomassa omasta toiminnastaan

Valtion ja kuntien tulee turvata jokaiselle perusasteen oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus saada oppilashuollon palveluita. Oppilashuoltoon kuuluu terveydenhoitajan palveluiden ja lääkärintarkastusten lisäksi koulukuraattori- ja psykologipalvelut. Nykytilanteessaan oppilashuolto on alueellisesti epätasa-arvoistava sekä perusopetuslain vastainen: oikeuskanslerin selvityksen mukaan oppilashuollon tilanne on hälyttävin ruuhka-Suomen ulkopuolella maakunnissa. Joka kolmannessa kunnassa peruskoululaisilla ei ole lain mukaista määrää terveydenhoitajia ja vain viidennes kunnista on järjestänyt lasten ja nuorten saataville mielenterveyspalveluita laissa määrätyllä tavalla. Oppilashuoltotyön valvontaa koskeviin lainsäädäntöpuutteisiin on puututtava välittömästi: oppilashuollon tasolle on asetettava

160 selkeät, lakisääteiset standardit sekä valvontaa suorittavan viranomaisen käyttöön on annettava riittävän järeitä keinoja. Pelkät suositukset terveydenhoitajien ja koulukuraattorien maksimioppilasmääristä eivät riitä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisia, laadukkaita terveyspalveluita. Oppilashuollon merkittävimpänä tehtävänä on huolehtia syrjäytymisvaarassa olevista lapsista ja nuorista, oppimisvaikeuksien, sosiaalisten ongelmien kanssa painivien nuorten hyvinvoinnista sekä tukea ja jopa auttaa perheitä, jotka kokevat tarvitsevansa apua arkipäivän elämässä selviytymiseen lastensa kanssa. Oppilashuolto on yksi merkittävimmistä varhaisen puuttumisen keinoista ja siitä säästäminen tulee valtiolle ja kunnille kalliimmaksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Oppilashuollon merkitys koulun arjessa kasvaa jatkuvasti. Kuitenkin kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa palveluiden takaamisessa. Opetushenkilöstölle kasaantuu tehtäviä, kun kunnat tinkivät psykologeista, kuraattoreista ja lääkäreistä. Kuten aloitteessa todetaan, oppilashuollolla tehtävänä on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tämä tehtävä voi muodostua mahdottomaksi, kun mielenterveyspalveluita ei ole saatavilla. Lisäksi terveystarkastuksia ei joka paikassa kyetä järjestämään säännöllisesti henkilökuntapulan vuoksi. Oppilashuollon kehittämisen ja toteuttamisen on oltava entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Tämä vaatii velvoittavampia ja täsmällisempiä säännöksiä, rahoituksen varmistamista sekä koulutusta. Myös opettajankoulutuksessa tulee nykyistä enemmän korostaa oppilashuoltotyön merkitystä.

94. Keskustan Opiskelijaliitto: Ammatillinen toisen asteen koulutus työelämälähtöiseksi Hyvin toimiva ammatillinen toisen asteen koulutus on toimivien työmarkkinoiden ja talouskasvun edellytys. Ammatillisella koulutuksella

on merkittävä rooli nuorten sitouttamisessa työelämään ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Ammatillisen koulutuksen painopiste tuleekin olla alueellisessa työvoiman tarpeessa. Elinkeinoelämän tarpeeseen on vastattava parhaalla mahdollisella tavalla. Ylikoulutusta on vältettävä ja koulutustarpeen ennakointia on hyödynnettävä koulutusta mitoitettaessa. Ammatillisen koulutuksen sisältöjä tulee kehittää ajanmukaisemmiksi ja niiden on palveltava sekä nuoren kehitystä ammattilaisena, että yhteiskunnan jäsenenä. Nykyisellään ammatillinen koulutus ei ole ajanmukaista kaikilta osin. Koulutus ei vastaa työelämän tarpeita, esimerkiksi työelämän pelisäännöt jäävät monilta nuorilta oppimatta. Koulutuksen on oltava tiukasti kiinni työelämässä. Tällöin se antaa nuorille työelämäkvalifikaatioita ja parantaa työllistymistä. Kolmivuotisen ammattikoulutuksen kahden jälkimmäisen vuoden tulee olla painottuneita työharjoitteluun ja työelämän taitojen oppimiseen. Esimerkiksi yhteistyötä työelämän, kuten yritysten ja muiden suurten työnantajien, kuten hoiva-alan kanssa on entisestään tiivistettävä. Puoluehallituksen vastausesitys: Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen on tärkeä tavoite. Suomi tarvitsee jatkuvasti uusia ammatillisia osaajia, jotka vastaavat tulevaisuuden työvoiman tarpeeseen. Koulutuksien sisältöjen kehittämisessä on pidettävä huoli siitä, että ne vastaavat työelämän tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutusta on kehitettävä yhteistyössä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Koulutusta suunniteltaessa on myös kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mikä on tulevaisuuden koulutustarve. Keskusta kannattaa vuoteen 2030 ulottuvan opetusalan tulevaisuuskatsauksen tekemistä. Katsauksessa tarkasteltaisiin, mikä on kunkin alan alueellinen ja valtakunnallinen koulutustarve pitkällä aikajänteellä.

95. Keskustan Opiskelijaliitto: Yrittäjyysvalmiuksia korkeakouluopiskelijoille Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2008 tekemän yrittäjyyskatsauksen mukaan Suomessa 80 prosenttia uusista yrityksistä on syntynyt PK-sektorille vuoden 1995 jälkeen. Innovaatiot

161 ja vahva osaaminen luovat uutta työtä Suomeen. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vuonna 2009 vain 11 prosenttia yliopistosta valmistuneista ilmoitti aikovansa perustaa yrityksen. Keskustan Opiskelijaliitto esittää, että Opetusja kulttuuriministeriö kohdentaa lisäresursseja yrittäjyysvalmennukseen AMK- sekä yliopistotasolla. Painopisteenä tulee olla yrittäjyyden tukeminen ja kasvattaminen. Yksittäiset kurssit eivät ratkaise ongelmaa. Opetussuunnitelmien perusteista ja opetushenkilökunnan koulutuksesta lähtien, tavoitteena tulee olla yrittäjämyönteinen ilmapiiri. Myös innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa on lisättävä korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien parantamiseksi. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen nykyistä yrittäjämyönteisemmän ilmapiirin luomiseksi korkeakouluopintoihin. Liian harva akateemisen koulutuksen saanut kokee yrittämisen varteenotettavana vaihtoehtona. Keskustan mielestä yrittäjyyttä elämänasenteena tulee vahvistaa koulutuspolitiikassa kautta linjan. Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla osana opetussuunnitelmia ja opetushenkilöstön valmiuksia tulee parantaa. Innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa oppilaitosten yhteydessä tulee kehittää. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä tulee edelleen lisätä. Yliopistolaissa mainittua yliopistojen tehtävää toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa tulee tarkastella entistä enemmän myös yrittäjyyden näkökulmasta.

96. Keskustan Opiskelijaliitto: Korkeakouluopiskelu joustavaksi Suomi hukkaa monia korkeakoulutettujen työvuosia. Opiskelijat siirtyisivät nopeammin työelämään varsin yksinkertaisilla toimilla. Ensimmäisenä tenttimisen käytäntöjä on joustavoitettava. Opetus- ja kulttuuriministeriön on erillisellä rahoituksella hankittava tenttiakvaariot e-tenttimisen ja etätenttimisen mahdollistamiseksi jokaisella kampuksella riittävin resurssein. Tämä yksinkertainen toimi nopeuttaa lukuisten opiskelijoiden opintosuoritteita, eikä ole edes teknisesti haastavaa tai taloudellisesti ylitsepääsemätöntä. Yliopistoihin on saatava kolmas lukukausi.

Mahdollistamalla opiskelu täysimääräisesti kesäisin, tapahtuu lisäämällä jonkin verran kesäopetusta. Kesäopetuksessa on mahdollista uuden yliopistohenkilökunnan työehtosopimuksen puitteissa hyödyntää esimerkiksi jatko-opiskelijoiden ja muun nuoremman tutkijakunnan opetusvelvollisuutta. Tätä tavoitetta palvelee myös etätenttimisen mahdollistaminen. Opiskelijoiden nopea valmistuminen on kaikkien etu. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan mielestä yksi tärkeimmistä keinoista nopeuttaa Suomen kohtuullisen pitkiä opintoaikoja ja kehittää korkeakoulutusta on opintojen suorittamiseen kohdistuvien esteiden poistaminen. Opintokokonaisuuksia on kehitettävä siten, että niiden suorittaminen olisi mahdollisimman joustavaa. Samaan aikaan on pidettävä huoli kuitenkin siitä, ettei opintojen sisällöllinen laatu kärsi. Keskustan Opiskelijaliitto nostaa aloitteessaan esille merkittäviä keinoja opintojen suorittamisen nopeuttamiseksi. Sähköisten tenttimismuotojen kehittäminen ja korkeakoulujen tyhjäkäynnistä eroon pääseminen ovat tärkeitä tavoitteita, joita puoluekokous kannattaa. Erityisesti kolmannen, vapaaehtoisen lukukauden käyttöönotto nopeuttaisi niiden opiskelijoiden opintoja, jotka jäävät ilman kesätyöpaikkaa. Työn ja muun arjen yhteensovittaminen on nostettu yhdeksi Keskustan politiikan kärkiteemaksi. Samaa ajatusta on sovellettava myös opiskelun ja arjen yhteensovittamiseen. Esimerkiksi monien perheellisten opiskelijoiden kohdalla korkeakoulujen joustamattomat käytännöt vaarantavat jopa opintojen loppuunsaattamisen. Keskustan mielestä korkeakoulujen käytänteisiin tehtävät satsaukset on saatavissa moninkertaisina takaisin, mikäli onnistumme nopeuttamaan opintoaikoja ja pidentämään näin työuria.

97. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan taisteltava alueellisen korkeakouluverkoston puolesta Keskusta on aikoinaan vaikuttanut puolueena merkittävästi siihen, että Suomessa on viime vuosiin saakka ollut kattava alueellinen korkea-

162 kouluverkosto. Nyt tämä korkeakouluverkosto on totaalisesti hajoamassa. Nykyhallitus on laittanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa toimivat korkeakoulut ahtaalle. Vaaditaan säästöjä ja kehotetaan löytämään yhteistyön muotoja vaikka väkisin. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan takaa yhdenkään korkeakoulun selviämistä. Julma keskittämispolitiikka näkyy erityisesti siinä, että säästö- ja yhdistymispaineet eivät koske samassa mittakaavassa Etelä-Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun korkeakouluja. Yt-neuvottelut alkavat olla korkeakoulujen henkilöstön parissa arkipäivää. Erityisen huolestuttavaa on se, että säästökuurit ja niiden myötä myös henkilöstövähennykset koskevat nyt jo sosiaali- ja terveysalaakin. Massaluennot ja verkkokurssit yleistyvät myös sairaanhoitajakoulutuksessa. Nyt on kyse jo potilasturvallisuuden vaarantumisesta! Onko seuraavana askeleena se, että opetuksen heikentyvän laadun myötä paljon resursseja ja erityisosaamista sekä pienryhmäopetusta vaativa koulutus keskitetään vain muutamiin massayksiköihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Lähteekö siellä koulutuksensa saanut hoitaja, opettaja tai lääkäri töihin syrjäseutujen Suomeen, väljästi asutuille alueille? Todennäköisesti vain harva. Korkeakoulujen merkitys maakuntien elinkeinotoiminnan kehittämisessä on merkittävä. Yhteistyötä tehdään erilaisten yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi yritysten ja yhdistysten kanssa. Korkeakoulut tuovat alueelle elinvoimaisuutta ja varmistavat omalta osaltaan laadukkaat palvelut myös väljemmin asutuilla alueilla. Keskustan on taisteltava kaikin keinoin alueellisen korkeakouluverkoston puolesta. Nykyhallitus on asetettava ahtaalle korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sijaan. On tehtävä selkeitä kannanottoja, pidettävä ääntä, laitettava paras mahdollinen osaaminen liikkeelle. Vain siten on mahdollista turvata riittävä osaaminen, työvoima ja laadukkaat palvelut kaikkialla Suomessa. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskusta pitää välttämättömänä, että korkeakouluverkko säilyy alueellisesti kattavana. Jokaisessa maakunnassa tulee olla korkeakoulu tai korkeakouluja, jotka muodostavat alueellisesti selkeän kokonaisuuden.

Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä kummankin sektorin omien vahvuuksien pohjalta mutta niiden yhteistyötä vahvistaen. Alueelliselta pohjalta on voitava muodostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittoutumia.

98. Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestö: Lisämäärärahoja koulurakentamiseen Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestö on huolissaan koulurakentamisen valtionapujen radikaalista leikkauksesta. Pornainen on jo usean vuoden ajan ollut listoilla saamassa tarpeellisen uuden koulun rakentamiseen rahaa. Joka vuosi tavoite on siirtynyt eteenpäin ja nyt näyttää siltä, että koulu on rakennettava kokonaan omalla rahalla. Mielestämme myös valtion on kannettava vastuunsa siitä, että lapset ja nuoret saavat käydä kouluaan asianmukaisissa tiloissa. Esitämme, että Keskusta ajaisi lisämäärärahoja valtion budjettiin, jotta myös pienemmillä kasvavilla kunnilla on mahdollisuudet uusien koulujen rakentamiseen. Puoluehallituksen vastausesitys: Koulujen rakentamis- ja saneeraustarve kasvaa huimaa vauhtia. Yhä useammassa kunnassa kärsitään julkisten tilojen huonosta ilmanlaadusta ja homeesta. Kuluvana vuonna Kataisen hallitus leikkasi koulurakentamiseen suunnattuja määrärahoja mutta esitti toisaalta lisätalousarviossa määrärahaa vuonna 2012 alkaviin oppilaitosten korjaushankkeisiin. Puoluekokous edellyttää, että julkisten tilojen saneerauksen ja rakentamiseen on panostettava entistä voimakkaammin. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava terve ja turvallinen oppimisympäristö.

99. Edistykselliset keskustanaiset: Opintotuen tulorajoja nostettava Kaikki poliittiset ryhmät ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: työnteon tulee olla aina kannattavaa.

163 Monet opiskelijat käyvät töissä opiskeluiden ohessa. He saavat opiskeluaikaisesta työnteostaan ensiarvoisen tärkeää työkokemusta, josta on suuresti hyötyä tulevan työllistymisen kannalta. Edistykselliset keskustanaiset eivät tunne käsitettä hanttihomma. Kaikenlainen työ ja kaikenlainen työkokemus ovat tärkeitä. Valitettavasti osa työssäkäyvistä opiskelijoista saa ”rangaistuksen” työskentelystään opintotuen tulorajojen vuoksi. Moni suomalainen on joutunut maksamaan valtiolle takaisin opintotukiaan koska on ollut ahkera ja käynyt töissä! Opintotuen nykyisten tulorajojen puolustajat perustelevat näkemystään sillä, ettei opintotuki ole palkka. He ajattelevat, ettei opintotukirajat ylittävä opiskelija ole taloudellisesti niin heikossa asemassa, että tarvitsisi opintotukea. EKN tunnistaa nämä seikat. Meidän mielestämme nykyiset tulorajat kaipaavat kuitenkin tarkistusta. Vuodesta 2008 alkaen tulorajat ovat olleet tuettua kuukautta kohti 660 euroa kuukaudessa ja tuetonta kuukautta kohti 1970 euroa kuukaudessa. Monet opiskelijat eivät pärjää pelkällä opintotuella, he eivät koe opintolainan nostamista mielekkääksi, eivätkä saa vanhemmiltaan taloudellista tukea. Ainoa vaihtoehto on siis mennä töihin. EKN katsoo, että koska tulorajat paukkuvat nykyisin liiankin helposti, tulisi niihin tehdä kohtuullinen korotus. Puoluehallituksen vastausesitys: Työnteon tekeminen kannattavaksi on sosiaaliturvan kehittämisen peruslähtökohta. Keskustan mielestä myös opintotuki on nähtävä ensisijaisesti sosiaaliturvana, ei palkkana. Opintotuen on taattava mahdollisimman täysipainoinen opiskelu. Opintotuki on tällä hetkellä Suomen sosiaaliturvamuodoista lähimpänä nk. perustulomallia. Se on kuin vastikkeellista perustuloa, riittävien opintosuoritusten taatessa tuen saannin. Opintotuen kannustinvaikutukset ovat ilmeisen hyvät, koska merkittävä osa opiskelijoista työskentelee opiskelunsa ohessa. Edistykselliset Keskustanaiset on oikeassa siinä, että työkokemuksen saaminen on tärkeää opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta. Ilman työkokemusta on valmistumisen jälkeinen työllistyminen erittäin haastavaa.

Nykytilanne on pitkälti kuitenkin hyvä. Opintotuen ensisijainen tehtävä on kannustaa täysipainoiseen opiskeluun, ei työntekoon. Keskustan mielestä opintotukea on kehitettävä siihen suuntaan, että se mahdollistaisi mahdollisimman täysipainoisen opiskelun. Opintotuen kohdalla on pohdittava, onko sen rakenteelliselle ja euromääräiselle kehittämiselle tarvetta. Myöskään opintolainan merkitystä osana opintotukea ei saa unohtaa. Tulorajakysymystä tarkasteltaessa on myös pohdittava, onko staattiselle, koko tuen leikkaavalle tulokatolle enää jatkossa tarvetta. Tulorajat vaikeuttavat monien opiskelijoiden tulevaisuuden suunnittelua, koska opiskelijoiden saamat tulot ovat usein kausiluontoisia ja vaikeasti ennakoitavia. Staattisten tulorajojen korvaajaksi voitaisiin pohtia tukea portaittain leikkaavan mallin käyttöönottoa. Keskustan on hyväksynyt vuoden 2010 puoluekokoukseen sosiaaliturvan pitkän linjan kehittämisen linjakseen nk. ennakkoon saatavan veroetuuden mallin, joka leikkaa tukea portaittain. On tarkasteltava, miten tämä malli soveltuu opintotuen ja työtulojen yhdistelemiseen. Puoluekokous valtuuttaa Keskustan sivistys- ja koulutusverkoston laatimaan yhdessä Keskustan Opiskelijaliiton kanssa puolueelle opintotukimallin, jolla Keskusta haastaa eriarvoistavan sinipunaisen politiikan.

164

Nuoriso-, liikunta- ja kulttuurialoitteet 100. Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö: Lasten – ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 101. Keskustan Opiskelijaliitto: Vahvoja koulutuspoliittisia toimia nuorten syrjäytymistä vastaan 102. Suomen Keskustanuoret: Nuorisosopimuksella nuorten syrjäytymisen kimppuun 103. Suomen Keskustanaiset: 16-18-vuotiaiden tukiverkkoa tiivistettävä 104. Edistykselliset keskustanaiset: Nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtauduttava kunnianhimoisesti 105. Suomen Keskustanuoret: Aamujumppa kouluihin

100. Keskustan Keuruun kunnallisjärjestö: Lasten – ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Yhä enenevissä määrin otsikoissa vilahtelee sanat syrjäytyminen, lapset ja nuoret. Mitä näiden otsikoiden takaa avautuu, on monelle yhdentekevää. Vai onko? Haluamme näyttää, että kannamme huolta ja haluamme tehdä asioiden ehkäisemiseksi jotain, mutta mitä, siihen ei moni osaa vastata. Meidän mielestämme nyt on se aika, jolloin jokaisen tulisi miettiä, kuinka omalla tahollaan pystyy auttamaan tässä maatamme kohdanneessa surullisessa ongelmassa. Milloin meidän lapsista tuli syrjäytyneitä? Kenen kasvatusopeilla kasvatimme lapsistamme syrjäytyneitä, emmekö osanneet omilta kiireiltämme antaa riittäviä elämän eväitä jälkikasvullemme? Ongelma on käsissämme ja meillä on valta ratkaista se. Nykyhallitus jakaa kansaa kahtia, eriarvoisuus korostuu ja olemme matkalla elitistisempään yhteiskuntaan. Meitä tungetaan samaan muottiin ja jos et mahdu siihen, olet ulkona.

Samalla kun vastuuta sysätään kunnille, laitetaan valtion rahahanoja kiinni. Satsataan ennemmin pitkänkantaman ohjuksiin kuin pitkäjänteiseen työhön lasten ja nuorten hyväksi. Kansalaisten verotuloista käytettävät varat voitaisiin valtion ohjauksella priorisoida käytettäväksi kansalaisten hyvinvointiin ennemmin kuin muutaman vuoden päästä vanhentuviin ”sotaleluihin” koska välitöntä uhkaa maamme ulkopuolelta ei ole näkyvissä vaan suurin uhka on täällä, rajojen sisäpuolella. Lasten ja nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat arkipäivää ja niiden ilmentymät päivälehtien lööpeissä. Haluamme, että lapsillemme ja nuorillemme taataan riittävät mielenterveyspalvelut. Painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia sen sijaan, että puututaan asiaan vasta sitten, kun ongelmat vaativat jo laitoshoitoa. Tämän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota joustavaan perusopetukseen (Jopo) yläasteella. Tämän avulla suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pystyisivät suoriutumaan peruskoulusta ja saisivat päästötodistuksen ja tätä kautta heillekin avautuisi mahdollisuus jatko-opintoihin. Joustavan perusopetuksen voisi laajentaa ”putkeksi”, joka jatkuisi esim. ammattiopintojen ajan ja siitä vielä mahdollisesti ensimmäiseen, vaikka tuettuunkin, työpaikkaan. Näin nämä todennäköisimmät ”junasta tippujat” saataisiin normaalin elämänsyrjään kiinni ja sitä kautta tähän laitetut panostukset tulisivat yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin. Puhumattakaan siitä, mitkä vaikutukset tällä on ihan yksilötasolla, jos näin vältetään joutumasta elämän sivuraiteille. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 100-104: Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Keskustalaisen ihmisyysaatteen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki kansalaiset pysyvät mukana yhteiskunnan ”kelkassa”. Koulutuksen ja työelämän piiristä putoaminen altistaa riskille syrjäytyä. Tämä tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin estää. Syrjäytymisen syyt ja mekanismit ovat niin moniulotteisia, että niihin ei voida vaikuttaa millään yksittäisellä toimenpiteellä. Tarvitaan

165 kokonaisvaltaisesti hyvää yhteiskuntapolitiikkaa, joka ehkäisee syrjäytymisen syitä. Nykyisten akuuttien ongelmien nopeaksi korjaamiseksi taas tarvitaan kokonaisvaltainen toimenpideohjelma, jossa paikataan monin tavoin nykyjärjestelmän ongelmia. Mielen tai ruumiin sairaus on merkittävä syrjäytymisriskiä lisäävä tekijä. Puoluekokous yhtyy aloitteissa esitettyyn vaatimukseen mielenterveyspalveluiden laadun ja saatavuuden parantamisesta. Mielenterveystyössä tulee painottaa ennaltaehkäiseviä toimia. Koulutusjärjestelmämme koskee kaikkia yhteiskuntamme lapsia ja nuoria. Siksi sen roolia syrjäytymiskehityksen ehkäisijänä on syytä edelleen korostaa. Opetuksen sisällöissä tulee ottaa huomioon oppijoiden erilaisuus. Lisäksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siirtymävaiheisiin koulutusasteelta toiselle ja oppilaitoksista työelämään. Tarvitaan lisääntyvää yhteistyötä opinto-ohjauksen, työvoimahallinnon ja tarvittaessa sosiaalitoimen välillä. Keskustan mielestä syrjäytymiskehitys pitää katkaista kunnianhimoisella, tasa-arvoisella ja kattavalla ohjelmalla, jonka avulla jokainen nuori saadaan koulutukseen tai työelämään. Tämä on yhteiskuntamme inhimillisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Hallituksen ns. ”yhteiskuntatakuun” kunnianhimo ja laajuus ovat Keskustan mielestä tämän tavoitteen kannalta riittämättömiä.

101. Keskustan Opiskelijaliitto: Vahvoja koulutuspoliittisia toimia nuorten syrjäytymistä vastaan Nuorten syrjäytyminen on 2000-luvun merkittävin ja suomalaista yhteiskuntaa eniten vahingoittava ongelma. Ikäluokkaa kohden noin 5000 nuorta jää yhteiskunnan ulkopuolelle, vaille toisen asteen koulutusta, työtä ja usein myös vaille tervettä sosiaalista elämää. Jokaista nuorta varten varataan kuitenkin resurssit koulutukseen ja sosiaaliturvajärjestelmään opintotuen muodossa. Syrjäytyneiltä nuorilta nämä jäävät kuitenkin käyttämättä. Yhteiskunnan tulisikin käyttää nämä resurssit muihin toimiin. On tunnustettava että vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille tavallinen toisen asteen ammatillinen- tai lukiokoulutus ei välttämättä

sovi. Tätä varten yhteiskunnan on räätälöitävä erityistoimia näille nuorille. Yhteiskunnan tulee tarjota mahdollisuus kymppiluokkaan jokaiselle haluavalle. Kymppiluokkien pääpaino olisi opintojenohjauksessa ja työharjoittelussa. Jokaiselle tarvitsevalle tulee olla mahdollisuus käyttää opintopsykologin palveluita tai muita tukipalveluita. Muita keinoja ovat oppisopimuskoulutus sekä erilaiset ohjatut työharjoittelu- ja työssäoppimisjaksot. Yhteiskunnan on luotava ohjausjärjestelmä, jossa eri toimijat kuten oppilaitosten opintojenohjaus, työvoimatoimistot ja tarvittaessa sosiaalipalvelut yhdessä toimivat työvoima- ja opintoneuvojina. Koulujen on oltava vahvasti mukana tässä työssä. Myös huoltajien roolia etenkin peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välisessä nivelvaiheessa on mietittävä tarkemmin. Yhteiskunnan on resursoitava nämä palvelut kokonaisvaltaisesti toimivaksi kokonaisuudeksi. Nuorten syrjäytymisen torjuminen tulee olla Keskustan poliittisen toiminnan kärkitavoitteita. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 100 vastaukseen.

102. Suomen Keskustanuoret: Nuorisosopimuksella nuorten syrjäytymisen kimppuun Nuorten työttömyys on vakava riski syrjäytymiselle. Aivan erityisen suuri riski on pelkän perusopetuksen varaan jääneillä, joiden suhteellinen osuus työttömistä nuorista on vieläpä noussut vuosi vuodelta. Työttömien nuorten kohdalla kyse on usein monimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaamiseen tarvitaan työvoima- ja sosiaaliviranomaisten lisäksi monesti myös koulun, nuorisotyön, poliisin sekä terveysviranomaisten yhteistyötä. Kasvatusvastuuseen kuuluu merkittävänä osana nuoren omien elämänhallintataitojen kehittäminen. Nuorten tulee kyetä kantamaan vastuu oman toimintansa seurauksista. Alle 18-vuotiaat tulee ”saattaen vaihtaa” koulutuksen kautta työelämästä osalliseksi. Nuoret tulee huolehtia yhteistyössä virnaomaisten ja kodin kanssa perusopetuksesta eteenpäin. Ammatillisen osaamisen saamisen lisäksi tarvitaan myös työelämän taitoja, jotta riskiryhmään

166 kuuluvat nuoret oppivat noudattamaan työelämän pelisääntöjä. Nykyistä useammalla nuorisoasteen opiskelijalla tulee olla mahdollisuus hankkia ammattiosaamista oppisopimuskoulutuksella. Aikuisten yli 18-vuotiaiden kohdalla työvoimahallinnon ja koulutusjärjestelmän tulee toimia saumattomasti yhteistyössä. Ensimmäisen työkokemuksen saaminen on ratkaisevan tärkeää. Jos työpaikan saanti viivästyy, alkaa ongelmien kasaantuminen. Myös nuorten erityistukitoimenpiteillä, kuten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on tärkeä rooli nuorten auttamisessa. Etsivä nuorisotyö auttaa erityisesti niitä nuoria, jotka selkeästi tarvitsevat apua, mutta jotka eivät osaa sitä itse pyytää. Keskustan johtamilla kahdella edellisellä hallituskaudella tehtiin paljon toimenpiteitä, jotka edistävät nuorten asemaa. Koulutuspaikkoja on lisätty ja tukityöllistämisen määrärahoja kasvatettiin elvytystoimenpiteenä. Nuorten palkkaamisesta tehtiin houkuttelevampaa alentamalla kustannuksia. Lisäksi on kiinnitetty huomiota etsivän nuorisotyön laajentamisen avulla myös aivan erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseen ja heidän yksilölliseen tukemiseen. Etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajatoimintaan tuleekin löytää lisää resursseja, jotta ne saadaan toimimaan koko valtakunnassa. Suomessa onkin solmittava yhdessä työmarkkina- ja nuorisojärjestöjen sekä valtion kanssa nuorisosopimus, jossa sovitaan kokonaisvaltaisesti nuorten koulutus- ja työelämäkysymyksistä. Kansallisen nuorisosopimuksen sisältämiä keinoja voisivat olla muun muassa nuorille suunnattujen työ- ja harjoittelupaikkojen lisääminen, nuorten yrityshautomoiden avustaminen, nuoria aktivoiva työttömyysturva ja korkeakouluopintojen vauhdittaminen. Keskustanuoret vaatii keskustaa tekemään kaikkensa, jotta sopimus saataisiin laadittua. Nuorten asia on meidän kaikkien yhteinen. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 100 vastaukseen.

103. Suomen Keskustanaiset: 16-18-vuotiaiden tukiverkkoa tiivistettävä 16-18-vuotiaat nuorten kohdalla on perusturvan ja palveluiden kohdalla aukkoja, jotka tulisi korjata. Nuorten mielenterveyspalveluiden tasa-arvoiseen saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Nuorilla tulee olla mahdollisuus saada apua riippumatta asuinpaikastaan. Tällä hetkellä monessa kasvatus- ja perheneuvolassa ei hoideta enää nuoruusikäisiä. Jossain kunnissa taas on nuoria varten oma matalan kynnyksen paikka. Toisen asteen opiskelijat, kuten ammattikoululaiset ja lukiolaiset, ovat tällä hetkellä huonommassa asemassa kuin korkeakouluopiskelijat, joiden opintotukeen vanhempien tulot eivät millään lailla vaikuta. Alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla opintorahan määrään vaikuttavat vanhempien tulot, vaikka opiskelija asuisi jo itsenäisesti omassa taloudessaan ja vaikka vanhemmat olisivat enintään keskituloisia. Lisäksi alle 18-vuotiailla vanhempien tulot vaikuttavat myös opintotuen asumislisään. Esitämme, että nuorten mielenterveyspalveluiden tulee olla kattavia ja kaikilla paikkakunnilla pitää olla pääsy sekä erikoistuneisiin (erikoissairaanhoidon) että matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Alle 20-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahan määrään ei vaikuttaisi vanhempien tulot Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 100 vastaukseen.

104. Edistykselliset keskustanaiset: Nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtauduttava kunnianhimoisesti Hallitusohjelmassa luvatun nuorten yhteiskuntatakuun valmistelu on ratkaisevassa vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä laati esitykset nuorten yhteiskuntatakuun budjettivaikutuksista 29.2.2012 mennessä. Yhteiskuntatakuun täytäntöönpano käynnistyy vuoden 2013 alusta. Valtion budjetissa siihen on varattu vuosittain 60 miljoonaa euroa.

167 Edistykselliset keskustanaiset (EKN) toivoo, että nuorten yhteiskuntatakuuseen suhtaudutaan kunnianhimoisesti. Yhteiskuntatakuu tarjoaa konkreettisen keinon puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen, joka on tällä hetkellä suurimpia huolenaiheita Suomessa. Kunnianhimoinen suhtautuminen tarkoittaa, että yhteiskuntatakuussa ei rajoituta 60 miljoonan euron jakamiseen, vaan luodaan kokonaisvaltainen suunnitelma kaikkien nuorten saamiseksi koulutukseen ja työelämään.

mielenterveyden häiriöiden ohella suurin syy työkyvyttömyyteen. Liikunnan puute altistaa myös ylipainoisuudelle ja siitä mahdollisesti seuraaville sairauksille. Keskustanuoria huolestuttaa kansakunnan kahtiajakautuminen kuntoliikkumiseen suhtautumisessa. Eriarvoisuus ja terveyserot uhkaavat kasvaa entisestään, jos vain hyväosaiset harrastavat kuntoilua.

Nuorten yhteiskuntatakuun pääpainon on oltava ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä. Se tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen keskeisyyttä, opintoohjaukseen panostamista ja jokaisen nivelvaiheen huomioon ottamista. Perustan yhteiskuntatakuulle luo se, että nuorten arjen hallinta sekä opiskelu- ja työkyky ovat kunnossa. Siksi myös jo olemassa olevat nuorten hyvinvointiin tähtäävät hankkeet tulee liittää nuorten yhteiskuntatakuun kokonaisuuteen.

Tilanteen korjaamiseen ei ole olemassa helppoa oikotietä, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Liikuntakasvatuksen osuutta tulee kasvattaa tuntuvasti kouluvuosina, jotta koko ikäluokka saadaan innostumaan liikkumisesta.

Suurin huoli nuortenyhteiskuntatakuussa ovat mahdolliset siihen tehtävät rajaukset. Yhteiskuntatakuun tulee koskea kaikkia nuoria yhdenvertaisesti riippumatta esimerkiksi nuoren työvoimapoliittisesta statuksesta tai siitä, onko työ- tai koulutuspaikka jäänyt saamatta ennen vuotta 2013. Yhteiskuntatakuun ydin on, että yksikään nuori ei syrjäydy - ja jo syrjäytyneitäkin autetaan.

Perinteisen liikuntatuntien lisäksi liikkumista tulee sisällyttää kokonaisvaltaisesti koulupäivien ohjelmaan. Aamunavauksien yhteydessä tulee säännöllisesti suorittaa aamujumppa. Aamun liikuntajakso toisi positiivista energiaa ja jaksamista koko päivään ja toisaalta rauhoittaisi oppimistilanteiden yliaktiivisuutta. Lisäksi koulupäivän aikana yhdellä välitunnilla tulisi pitää lyhyt taukojumppa ja venyttelytuokio.

Suomen keskusta r.p.:n on tuettava nuorten yhteiskuntatakuun voimaan saattamista. Nuorten yhteiskuntatakuu on osa Euroopa 2020 strategiaa ja sen Youth on the Move -aloitetta.

Kouluvuosina opittu säännöllinen päivittäinen liikuntatuokio olisi edullinen keino ennaltaehkäistä liikunnan puutteesta seuraavia ongelmia. Lapsena opittu tapa voisi kantaa läpi koko elämän.

Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 100 vastaukseen.

105. Suomen Keskustanuoret: Aamujumppa kouluihin Keskustanuoret haluaa lisätä koululiikunnan määrää. Suomalaisnuorten kuntopohja on jo vuosikausien ajan ollut suorastaan surkea. Tästä kertoo esimerkiksi juoksutestien tulokset armeijaikäisillä. Nuorten kuntotason romahduksella tulee olemaan valtava kansanterveydellinen merkitys vanhemmalla iällä. Yksinomaan työkyvyttömyydestä seuraava hinta tulee olemaan huima. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nimittäin

Koululiikunnassa on painotettava ennen kaikkea liikkumisen riemua. Siitä on saatava karsituksi liiallinen kilpailuhenkisyys, jotta jokainen voi kokea viihtyvänsä liikuntatunnilla.

Puoluehallituksen vastausesitys: Lasten ja nuorten kunto on heikentynyt viime vuosina. Syitä siihen ovat muun muassa elämäntavan muutokset, liikunnan ja ulkoilun väheneminen sekä uudenlaiset harrastukset. Kouluilla on keskeinen tehtävä liikuntakasvatuksessa. Kaikkea vastuusta liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistämisestä ei voi kuitenkaan sysätä kouluille. Myös kodeilla ja lähiyhteisöillä on oma suuri vastuunsa asiassa. Puoluekokous yhtyy vuonna 2004 hyväksytyn opetussuunnitelman perusteisiin: ”Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata op-

168 pilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.” Koululiikuntaan tulee panostaa. Sitä ei tarvitse kuitenkaan välttämättä tehdä lisäämällä liikunnan oppiainetunteja, vaan esimerkiksi sisällyttämällä liikunta suuremmassa määrin osaksi aamuja iltapäivätoimintaa ja koulun muuta arkipäivää. Erityisesti siitä tulee pitää huolta, että lapsilla on välituntien yhteydessä hyvät mahdollisuudet omaehtoiseen liikuntaan ja muutenkin luonnolliseen liikkumiseen kouluympäristössä. Koulussa tapahtuvan liikunnan pitää tuottaa lapselle hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Etenkin ne lapset, jotka kokevat olevansa liikunnassa muita heikompia ja liikkuvat vapaaajallaan vähemmän, tarvitsevat myös koulussa positiivista kannustusta liikkumiseen. Puoluekokous pitää aloitetta hyvänä. Se kannustaa kouluja aktiiviseen liikuntatoimintaan pelien ja leikkien muodossa liikuntatuntien ulkopuolella.

Liikenne- ja viestintäaloitteet 106. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Tieverkoston rappeutuminen saatava pysähtymään 107. Keskustan Keski-Suomen piiri: Yksityisteiden kunnossapito 108. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Jäämeren ratayhteyttä edistettävä 109. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Moottorikelkkailun hallinnointi ELY-keskuksille 110. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan

106. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Tieverkoston rappeutuminen saatava pysähtymään Tieverkosto on maassamme monin paikoin hyvin surkeassa kunnossa varsinkin kelirikkojen aikaan, mutta entistä enemmän ympärivuotisesti huonon kunnossapidon vuoksi. Kehitys on kulkenut pitkälti siihen suuntaan, että valtaväylät ja vilkasliikenteiset maantiet ovat pääson hyvässä kunnossa ja hyvin hoidettuja ympärivuotisesti. Monin paikoin varsinkin alemmalla tieverkostolla teiden kunto on pahasti rappeutunut ja kunnossapito hyvin huonolla tasolla. Monet tieosuudet kaipaavat pikaisesti perusparannusta ja samoin kunnossapidon kohentamista. Hyvin sopii kysyä, missä on tienpitäjän ja teiden kunnossapidon urakoitsijoiden ammattiylpeys? On lupa vaatia nykyistä parempaa tiepolitiikkaa niin tiestön yleisen tason, kuin kunnossapidon osalta. Kahden lumisen talven aikana monin paikoin tiestön talvikunnossapito on ollut todella surkealla tasolla. Tiet on aurattu pitkien aikojen päästä kovistakin lumituiskuista ja liian kevyellä sekä pienellä kalustolla. Tämä vaarantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi ja hankaloittaa tiellä liikkumista.

169 Kovien pakkastalvien jälkeen, jolloin routaa on paljon, on tieverkosto monin paikoin hyvin surkeassa, paikoin jopa vaarallisen huonossa kunnossa. Mihin toimenpiteisiin Keskusta ryhtyy, että tieverkoston rappeutuminen saadaan pysäytettyä ja tiestön yleinen taso ja kunnossapito on sellainen, että liikennemukavuus ja liikenneturvallisuus paranee? Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen tieverkon rappeutumisesta. Väylien peruskunnossapidon rahoitukseen tarvitaan tasokorotus. Valtion budjetissa on yleensäkin turvattava pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus perustienpidolle ja yksityisteille. Teiden kuntoa parannettaessa voidaan ottaa huomioon myös vallitsevat taloudelliset suhdanteet, jolloin laskusuhdanteen aikana tienpitoon voitaisiin tarvittaessa osoittaa lisärahoitusta. Myös hiekoitus, lumenauraus ja erilaiset muut huoltotoimenpiteet tarvitsevat tasokorotuksen.

107. Keskustan Keski-Suomen piiri: Yksityisteiden kunnossapito Mielestämme yksityisteiden kunnossapitoon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hyvä tieverkko pitää yllä, ei pelkästään maaseudun, vaan koko maan elinvoimaisuutta. Hyvä tieverkko kuuluu jokaiselle kansalaiselle riippumatta siitä, missä hän asuu. Yksityistiet tulee pitää kunnossa jatkossakin. Huono tieverkosto luo osaltaan epätasa-arvoa kansalaisten välille. Se hankaloittaa yksityisen henkilön työssäkäyntiä ja vapaa-aikaa, sekä myös esimerkiksi julkisen liikenteen palveluja. Huono tieverkko haittaa myös raskaan liikenteen kulkuneuvoja. Pahimmillaan huonosti hoidettu tie voi hankaloittaa myös pelastusajoneuvojen toimintaa. Pelastusyksiköiden vastuualueet ovat kasvaneet entistä suuremmiksi, mikä osaltaan hidastuttaa pelastusajoneuvojen onnettomuuspaikalle pääsyä. Jos tieverkko on kaiken lisäksi huonossa kunnossa, menetetään arvokasta aikaa pelastustehtävissä. Toimiva tieverkosto on myös ensiarvoisen tärkeä, niin kesäasukkaille, kuin myös muille tietä satunnaisesti käyttäville, kuten esimerkiksi retkeilijöille.

Myös säävaihtelut rasittavat entisestään tiestöä, erityisesti syrjäisempiä sorateitä. Esimerkiksi routavauriot ja kelirikot huonontavat tien kuntoa merkittävästi. Tästä on Keski-Suomessa useita esimerkkejä. Keski-Suomen Keskustan piirin mielestä pitämällä haja-asutusalueiden tieverkon hyvässä kunnossa takaisimme sen, että maaseutu pysyisi jatkossakin virkeänä ja asuttuna. Tieverkkoa ei tule päästää enää huonompaan kuntoon, kuin se jo on. Yksityisteiden kunnossapitoa tulee mielestämme tukea enemmän nyt ja tulevaisuudessa. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Yksityistiet palvelevat ihmisten arkipäivän toimintaa, elinkeinoelämää ja vapaa-ajan asujia erityisesti syrjäseuduilla. Niiden kautta kulkee esimerkiksi suuri osa maamme puunkuljetuksista. Puoluekokous edellyttää, että yksityisteiden tärkeä asema osana liikenneverkostoa tunnustetaan muutoinkin kuin juhlapuheissa. Yksityisteiden valtionavut tulee pitää sellaisella tasolla, että teiden riittävä kunto pystytään turvaamaan. Kokoomusjohtoinen hallitus on suunnitellut yleisten teiden muuttamista yksityisteiksi ja samalla paikallisen väestön rasituksen kasvattamista teiden ylläpidossa. Keskusta ei hyväksy tätä, vaan vaatii pidättäytymään laajamittaisesta yleisten teiden muuttamisesta yksityisteiksi.

108. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Jäämeren ratayhteyttä edistettävä Kataisen hallitus on sulkenut silmänsä arktisen alueen taloudellisten mahdollisuuksien edessä. Pohjoisella kalottialueella eletään valtavien luonnonrikkauksien päällä ja ympäröimänä. Euroopan ja Aasian väliset kuljetusverkot menevät uusiksi, kun ilmastonmuutos ohentaa Jäämeren jääkerrosta ja nk. Koillisväylä avautuu liikenteelle. Tämä lyhentää matkan Länsi-Euroopasta Kaukoitään lähes puoleen. Esimerkkinä todettakoon Sodankylän malmin kuljetuksessa säästöt olisivat merkittävät. Ratahanketta on vietävä ripeästi eteenpäin. Pelkästään kaivosteollisuuden tarpeet edellyttävät

170 radan ensimmäisen vaiheen avaamista Rovaniemeltä Sodankylään. Kevitsan kaivoksen tuotanto alkaa jo tänä vuonna ja Sakatin kaivoksen tuotanto kymmenen vuoden sisällä. Sodankylän ja Kirkkoniemen välistä rataosuutta tarvitaan Stokmanin kaasukentän hyödyntämiseksi. Pohjoisen ratavaihtoehdoissa on edelleen pidettävä esillä myös Salla-Kantalahti -radan vaihtoehtoa. Tärkeintä olisi saada kiireesti asianmukaiset selvitykset pohjoisen ratavaihtoehdoista valmiiksi. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen pohjoisten ratayhteyksien kehittämisestä. Barentsin alueen, erityisesti Luoteis-Venäjän, talouden aktiviteetti on nopeasti kasvamassa uusien käyttöönotettavien öljy- ja kaasuesiintymien ansiosta. Suuria investointihankkeita käynnistyy Murmanskin alueella jatkuvasti. Pohjois-Suomen ja Lapin liittyminen nykyistä paremmin liikenteellisesti Barentsin kasvualueeseen on Lapin aluekehityksen kannalta keskeinen kysymys. Infrastruktuurin parantaminen sekä kaupallisten ja taloudellisten yhteistyösuhteiden tiivistäminen koko Barentsin alueella kohottaa Lapin merkitystä Barentsin logistiikassa. Lapin ja Murmanskin alueen välisten liikenneyhteyksien parantuminen mahdollistaisi Murmanskin ja Barentsin alueelle tulevien venäläisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden vapaa-ajan, asunto-, hyvinvointi- ja terveydenhuoltopalveluiden kysynnän ja tarjonnan Lapissa. Mikäli Salla-Kantalahti -ratayhteyden rakentaminen katsotaan Venäjällä tarpeelliseksi, on Suomen yhdessä Venäjän viranomaisten ja elinkeinoelämän edustajien kanssa laadittava lisäselvitys, jossa eri rahoittajatahot sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen.

109. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Moottorikelkkailun hallinnointi ELY-keskuksille Moottorikelkkailu on eniten kasvava maaliikennemuoto, jonka hallinnointi on epämääräistä. Kelkkareittien tekeminen ja hoito on yhtä lailla

ohjeiden puuttuessa hajanaista. Moottorikelkkareittien hallinnointi, tekeminen ja hoito tulisi antaa yhdelle viranomaiselle, joka on alueen ELY-keskus. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen sillä reunaehdolla, että kelkkareittien suunnittelussa päätöksenteko säilyy kunnissa ja kuntalaisilla. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon maanomistajien ja reitistön varrella asuvien mielipiteet.

110. Keskustan Etelä-Karttulan paikallisyhdistys: Toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömiä tämän päivän yritystoiminnalle ja kaikelle muulle tiedonsiirrolle joka paikassa. Maassamme on edelleen laajoja alueita varsinkin maaseudulla, joissa ei ole tämän päivän vaatimustason täyttäviä tietoliikenneyhteyksiä. Luvatut nopeat valokuituhankkeet ovat edelleen suurelta osin vasta suunnitteluasteella. Mihin toimenpiteisiin Keskusta aikoo ryhtyä, että koko maassa on pikaisesti tämän päivän tarpeita vastaavat tietoliikenneyhteydet? Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Keskusta kannattaa koko Suomen asuttuna pitämistä ja elämisen mahdollisuuksien tarjoamista myös haja-asutusalueiden asukkaille. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä sille. Nopeat tietoliikenneyhteydet on Suomessa kirjattu lakiin. Puoluekokous vaatii, että myös konkreettisesti julkisen vallan ja yksityisen sektorin yhteistyöllä taataan ja toteutetaan valtakunnallisen laajakaistahankkeen mukaiset nopeat tietoliikenneyhteydet jokaiseen vakinaiseen asuntoon ja yritykseen. Niiden pitää olla myös kohtuuhintaiset. Kuntien on osaltaan aktiivisesti edistettävä valokuituyhteyksien rakentamista alueellaan. Tietoliikenneyhteyksien ja sähkön jakelun var-

171 mistamiseksi on edistettävä sähköverkkojen kaapelointia ja maahan kaivamista sekä tässä yhteydessä myös tietoliikenteen käyttämien kuituverkkojen vetämistä samoihin kaivantoihin. Siirryttäessä lankaverkoista langattomiin ratkaisuihin on operaattoreiden varmistettava aina palveluiden toimintavarmuus ja kohtuuhintaisuus.

Järjestöaloitteet

Keskusta kannattaa järjestelmäneutraaleja tapoja järjestää yhteydet. Niiden toimivuus ja peittävyys on varmistettava erityisen tarkkaan. Hallituksen on lisäksi huolehdittava, että verkkojen rakentamiseen varataan riittävä rahoitus.

113. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan järjestörakenne kaipaa peruskorjausta

111. Suomen Keskustanuoret: Työkirja käyttöön, ei kirjahyllyyn pölyttymään! 112. Suomen Keskustanuoret: Puolueessa käynnistettävä keskustelu järjestörakenteen turvallisesta uudistamisesta 2010-luvulle

114. Keskustan Raision kunnallisjärjestö: Puolueen sääntöjen ns. tasa-arvosäännösten muuttaminen suosituksiksi 115. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Piirihallituksen jäsenille varajäsenet 116. Suomen Keskustanuoret: Keskustan kierrätettävä luottamushenkilöitään 117. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Puolueemme puoluesihteerin ehdokkaan olo eri vaaleissa 118. Helsingin Keskustanaiset: Keskustan kasvua pääkaupunkiseudulla resursoitava 119. Keskustan Tampereen paikallisyhdistys: City-Kepu 120. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö ja Keskustan Piipsjärven paikallisyhdistys: Jäsenmaksuperinnän selkiyttäminen 121. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan viestintä 2010-luvulle 122. Suomen Keskustanuoret: Suomenmaata uudistettava 123.Centerns lokalavdelning i KorsholmKeskustan Mustasaaren paikallisyhdistys: Aloite internetin kotisivuista puolueen perusyhdistysten yhteydenpitoon 124. Suomen Keskustanaiset: Keskusta intranetaikaan 125. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Sähköpostilistat paikallisyhdistyksille 126. Tohmajärven Keskustanuoret: : Vuoden paikallisyhdistys palkinto 127. Tohmajärven Keskustanuoret: Hyvä kello kauas kuuluu! 128. Tohmajärven Keskustanuoret: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä 129. Tohmajärven Keskustanuoret: Kynät sauhuamaan!

172 111. Suomen Keskustanuoret: Työkirja käyttöön, ei kirjahyllyyn pölyttymään! Heikosti menneiden eduskuntavaalien jälkeen puoluejohto valmisteli työkirjan, jossa paneuduttiin epäonnistuneiden vaalien syihin ja suunnattiin askelmerkkejä tulevaan. Työkirjaan otettiin monia erittäin hyviä asioita toiminnan aktivoimiseksi. Puolueen suuret haasteet ovat järjestöllisellä puolella, kuinka saada noin 160 000 jäsenen potentiaali käyttöön. Eli käytännössä, miten saada jäsenet aktivoitumaan mukaan mielekkääseen toimintaan, vaikuttamaan asioihin ja hankkimaan uusia toimijoita koko Suomen alueella, kaikilla puolueen tasoilla. Työkirja hyväksyttiin, mutta valitettavasti käytännön toimenpiteiksi työkirjan ehdotukset eivät edenneet. Työkirjaan kirjattiin toimivan ja elinvoimaisen järjestön askelmerkeiksi muun muassa seuraavia asioita: • •

Lisää toimintaa Kuullaan jäseniä ja kansalaisia Ajatuspajoissa • Tupaillat takaisin poliittisen keskustelun paikaksi • Suomen parasta yhteiskunnallista koulutusta • Innostavia kampanjoita vuosittain • Keskustalaiset opintopiirit omaehtoiseen sivistämiseen • Keskustan vierailukäynneillä oppii uutta • Jäsenyys tai mukana olo helpoksi • Haasteita vapaaehtoisille Keskustanuoret esittää, että puolueen työkirja kaivetaan esille ja lähdetään toteuttamaan käytännössä työkirjan askelmerkkejä. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että Työkirjassa esitettyjä kehittämisajatuksia tulee viedä tavoitteellisesti eteenpäin. Järjestöllinen ja muu uudistaminen on jatkuva prosessi, ei kertaluonteinen toimenpide. Jokaisen Keskustan luottamushenkilön on omalta osaltaan pidettävä huolta siitä, että toiminta vastaa kysyntään ja tarpeisiin eikä se jatku rutiininomaisesti vuodesta toiseen pelkästään entisin eväin.

Useat aloitteessa esille otetut Työkirjan esitykset on jo laitettu toimeen. Uusina toimintatapoina voidaan mainita esimerkiksi eri teemojen ympärille kootut politiikkaverkostot, presidentinvaaleissa ideoitu malli ”Kutsu presidenttiehdokas kylään”, Tampereella järjestetyt Politiikka- ja toimintapäivät sekä Priimuskurssi parlamenttiin -koulutushanke. Uudistustyötä jatketaan alkavalla puoluekokouskaudella. Työkirja on tarkoitettu myös toiminnan virikkeeksi Keskustan piiri- ja kunnallisjärjestöille, paikallisyhdistyksille sekä sisarjärjestöille. Parasta kehittämistyötä on alhaalta ylöspäin lähtevä toiminta. Puoluekokous kannustaa jäsenistöä ja luottamushenkilöitä kehittämään kunkin perusjärjestön, kunnallisjärjestön, piirin ja muiden keskustayhteisöjen toimintamuotoja ja -sisältöjä kuhunkin aikaan ja paikkaan sopiviksi.

112. Suomen Keskustanuoret: Puolueessa käynnistettävä keskustelu järjestörakenteen turvallisesta uudistamisesta 2010-luvulle Keskustalla on lähes 2800 paikallisyhdistystä ja noin 350 kunnallisjärjestöä. Merkittävä osa paikallisyhdistyksistä ei toimi käytännössä juuri mitenkään, vaan toimintaa on lähinnä kunnallisjärjestöissä. Kaikesta huolimatta paikallisyhdistyksiä pidetään letkuissa kiinni, koska pelkona on, että menettää edustuksia puoluekokoukseen. Nykyinen käytäntö on siis paljolti sitä, että ennen puoluekokousta pidetään sadoittain paikallisyhdistysten kokouksia, joiden ainoana tehtävänä on nimetä edustaja/edustajia puoluekokoukseen. Tämän jälkeen paikallisyhdistyksen toiminta jää lepäämään pöytälaatikkoon ja odottamaan seuraavaa kokousta, joka on yleensä kahden vuoden kuluttua, sopivassa kohtaa ennen puoluekokousta. Tämän hetkinen järjestörakenne synnyttää hirveän määrän byrokratiaa. Hyvin harva Keskustan toimija rakastaa sitä, että pääsee harrastamaan paperin pyörittämistä ja edustajien nimeämistä puoluekokoukseen. Nykyinen järjestörakenne on rakennettu aikana, jolloin yhteiskunta oli hyvin erilainen ja nyt on aika päivittää rakenne tähän hetkeen. Keskustanuoret esittää, että puolueessa käynnistetään keskustelu järjestörakenteen uudistami-

173 sesta 2010-luvulle. Keskustanuoret tietää, että on olemassa myös toimivia paikallisyhdistyksiä, jotka toimivat aktiivisesti ja järjestävät toimintaa. Toimia paikallisyhdistyksiä ei kannata tappaa hengiltä eikä näin tule tehdä jatkossakaan. Tosiasia on kuitenkin se, että merkittävä osa 2800 paikallisyhdistyksistä toimii hyvin pienellä liekillä, jos edes liekkiä näkyy. Yhdistyslaki asettaa uudistamiselle reunaehdot, jonka mukaan on edettävä. Paikallisyhdistysten oikeutta nimetä edustaja puoluekokoukseen ei tule poistaa, sillä se ei ole edes mahdollista yhdistyslain mukaan. On kuitenkin pohdittava esimerkiksi mahdollisuutta, että kunnallisjärjestöille olisi mahdollisuus nimetä nykyistä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen henkilöjäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Nykyisten sääntöjen mukaan puolueen kunnallisjärjestö voi lähettää vain yhden edustajan. Mikäli kunnallisjärjestöllä olisi mahdollisuus nimetä suurempi määrä edustajia puoluekokoukseen, ei paikallisyhdistyksillä olisi nykyisen kaltaista tarvetta kokoustaa vain puoluekokousedustajien nimeämisen takia. Keskustan toimija haluaa vaikuttaa asioihin ja olla mukana mielekkäässä toiminnassa. Hallinnon ja byrokratian kuormitus tulee saada niin pieneksi kuin mahdollista, jotta energiaa jää oikeaan toimintaan. Siksi Keskustanuoret esittää, että puolueessa käynnistetään keskustelu järjestörakenteen uudistamisesta, jossa tarkastellaan eri vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti ja ollaan valmiita myös rohkeasti uudistumaan. Vain turvallinen uudistaminen mahdollistaa sen, että kansanliikkeemme voi hyvin vielä 2050-luvullakin. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous kannattaa keskustelun käynnistämistä järjestörakenteen päivittämisestä 2010-luvulle. Mahdollinen järjestörakenteen uudistamistyö on tehtävä yhteistyössä keskustan jäsenjärjestöjen kanssa. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen siitä, että toimivia yhdistyksiä ei pidä lakkauttaa minkään uudistuksen varjolla. Uudistamisessa painopisteen pitää olla nimenomaan toimintatapojen ja -muotojen kehittämisessä. Mikään organisaatio- tai sääntöuudistus ei yksin takaa toiminnan tehostumista tai paranemista, vaan se tarvitsee rinnalleen keskustatoimijoiden todellisen tahdon uudistaa toimintojaan.

Puolue on asettanut keväällä 2012 järjestötyöryhmän selvittämään puolueen ja piirien taloussuhteita ja järjestörakenteita ottaen huomioon vuoden 2012 toimintasuunnitelman ja puoluehallituksen kesäkuussa 2011 hyväksymän Keskustan työkirjan linjaukset. Työryhmän ehdotukset valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että ne voidaan ottaa huomioon jo vuoden 2013 talousarvion ja toimintasuunnitelman valmistelussa. Puoluekokous ei kannata kunnallisjärjestöjen edustuksen lisäämistä puoluekokouksessa. Se saattaisi jopa estää järjestörakenteen kehittymistä niissä kunnissa, joissa olisi järkevää yhdistää voimia yhden paikallisyhdistyksen toiminnan alle ns. pitäjäyhdistysmallin mukaisesti.

113. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan järjestörakenne kaipaa peruskorjausta Keskustan kenttä on jo käsite suomalaisessa politiikassa. Kenttä on kattava ja sen voimin kansanliike on yli 100 vuoden jälkeenkin voimissaan. Keskustan vahvuus on aina ollut sen järjestörakenne, joka ei kuitenkaan enää kaikilta osin vastaa tämän päivän tarpeisiin. Koska järjestön uudelleen rakentaminen ei ole mahdollista ehdotamme yhtä konkreettista toimenpidettä, jolla järjestörakenteen uudistaminen voitaisiin aloittaa. Puoluekokouksen äänimäärät on jaettava piirikohtaisesti jäsenmäärään perustuen. Ikävä totuus on, että yli 3000 paikallisosastostamme harva toimii, niin kuin niiden on alun perin ajateltu toimivan. Sääntömääräiset kokoukset pidetään vain puolue- ja piirikokousten äänioikeuden takaamiseksi ja poliittinen toiminta on hyvin vähäistä. Jatkossa äänioikeudet puoluekokouksiin tulee jakaa piirikohtaisesti jäsenmäärään suhteutettuna. Piireissä äänioikeudet jaetaan kuntakohtaisesti toimiville osastoille tai aktiivisille jäsenille. Tällä vastataan myös siihen ongelmaan, että moni äänioikeuden haluava jää ilman äänioikeutta. Piirin kokouksiin äänioikeudet määräytyisivät kuntakohtaisen jäsenmäärän mukaan. Kun äänet jaetaan piirin kautta, saadaan ylimääräiset osastot pois pöytälaatikoista. Tällöin aktiivisten jäsenten aika ei kulu turhien papereiden pyörittämiseen ja byrokratiaan, vaan aikaa voidaan oikeasti käyttää politiikan tekemiseen ja vaikuttamiseen. Tämä voisi kannustaa

174 myös entistä aktiivisempaan jäsenrekrytointiin.

Puoluehallituksen vastausesitys:

Puoluekokous tunnistaa aloitteessa esiintuodun haasteen Keskustan ja sen joidenkin jäsenjärjestöjen sääntöjen ns. tasa-arvopykälien osalta. Eri elimiä valittaessa joudutaan joskus tekemään muutoksia henkilöesityksiin, jotta ”vähemmistösukupuolen” edustajia saataisiin päätöksentekoelimeen vähintään sääntöjen edellyttämät 40 %. Näin on käynyt muun muassa puoluehallitusta ja joitakin piirihallituksia valittaessa.

Puoluekokous kannattaa keskustelun aloittamista järjestörakenteen uudistamisesta ja viittaa aloitteen 112 vastaukseen. Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen puoluekokousedustusten jakamisesta piireille ja sitä kautta paikallisille yhdistyksille ja yksittäisille jäsenille. Puoluekokousedustuksen määräytymisen perusteiden pitää olla säännöissä selkeät ja aukottomat eikä niiden pohjalta saa syntyä tulkinnan varaa ja erilaisia käytäntöjä eri piireissä ja muissa puolueen jäsenjärjestöissä. Edustusten määräytymisen pitää noudattaa myös yhdistyslain säännöksiä.

114. Keskustan Raision kunnallisjärjestö: Puolueen sääntöjen ns. tasa-arvosäännösten muuttaminen suosituksiksi Puolueen Lahden puoluekokouksessa hyväksytyissä säännöissä on todettu, että puolueen toimielimiä valittaessa on kumpaakin sukupuolta oltava vähintään 40 prosenttia. Toimittaessa vapaaehtoispohjalta puolueessa, on ensiarvoisen tärkeää, että toimielimiin tulevat valituksi ne, jotka saamansa kannatuksen, oman persoonansa, koulutuksensa tai mielenkiintonsa perusteella parhaiten sopivat kyseisiin tehtäviin. Voimassaoleva sääntö pakottaa asettamaan kenties vastentahtoisesti henkilöitä tehtäviin, joita ei sitten pystytä täysipainoisesti hoitamaan. Vaihtoehtoisesti on myös niin, että henkilö, joka omaa ns. väärän sukupuolen, jää rannalle, vaikka edellytykset tehtävän hoitamiseen täyttyisivät. Lisäksi eteneminen ja vaativamman tehtävän tavoittelu saattaa pysähtyä tasa-arvokysymykseen (vr. puoluehallitus)

Puoluekokous katsoo kuitenkin, että Keskustan pitää noudattaa myös omassa toiminnassaan niitä tasa-arvotavoitteita, joita se on ajanut kuntien ja valtion hallinnossa ja elimissä sekä laajemminkin yhteiskunnassa. Lisäksi sääntöjen tasa-arvopykälien myönteiset vaikutukset puolue-elinten toimintaan ovat olleet suurempia kuin niiden aiheuttamat ongelmat joissakin tapauksissa. Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen sääntöjen velvoittavien tasa-arvovaatimusten muuttamisesta suositukseksi.

115. Keskustan Päijät-Hämeen piiri: Piirihallituksen jäsenille varajäsenet Keskustan piirihallituksen jäsenille tulee voida valita myös varaedustajat. Esitämme, että puolueen piirijärjestöjen sääntöihin tehdään sääntömuutos joka mahdollistaa varajäsenten valitsemisen piirihallitukseen piirin syyskokouksessa. Tällä tavalla saadaan kokoukset paremmin päätösvaltaisiksi ja edustuksellisuus parantuu. Lisäksi tiedonkulku kunnallisjärjestöihin paranee. Puoluehallituksen vastausesitys:

Raision kunnallisjärjestö korostaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo on merkittävä asia ja haluaa sen puolueen säännöissä edelleen olevan mainittuna suosituksena, mutta edellä kerrottujen seikkojen valossa, vain suosituksena.

Puoluekokous muistuttaa, että piirien nykyiset säännöt mahdollistavat piirihallituksen koon määrittämisen laajalla vaihteluvälillä: puheenjohtajiston lisäksi piirihallitukseen voi kuulua 8 - 16 muuta jäsentä. Tällä on haluttu tarjota mahdollisuus valita kuhunkin piiriin sopiva määrä piirihallitusten jäseniä. Tiedonkulun lisäämiseksi piirihallituksen kokouksiin kutsutaan jo nykyisten sääntöjen mukaisesti myös muut piirin keskeiset keskustatoimijat.

Tasa-arvosäännökset esitetään muutettavaksi muotoon: Suosituksena on, että toimielimessä olisi sekä miehiä että naisia kumpiakin 40 prosenttia.

Piirihallituksen päätösvaltaongelmat ovat puoluekokouksen mielestä huolestuttavia. Kannattaakin selvittää syyt, miksi luottamustehtäviin valitut eivät ota heille osoitettujen tehtävien

175 hoitoa riittävällä vakavuudella tai pysty osallistumaan riittävästi kokouksiin. Lähtökohtana on, että jokaiseen tehtävään valitaan parhaat mahdolliset voimat, jotka myös sitoutuvat tekemään töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tähän kuuluu mm. kokouksiin osallistuminen. Riittävän aikaisella tiedolla kokousajoista ja muita kokouskäytäntöjä kehittämällä päätösvallan puuttuminen ja kokouksiin osallistumattomuus saattavat korjautua nopeastikin. Piirihallitusten varajäsenten valitsemista voidaan harkita seuraavan, piiritasoa koskevan sääntöuudistuksen yhteydessä.

116. Suomen Keskustanuoret: Keskustan kierrätettävä luottamushenkilöitään Keskustanuoret vaatii, että osana keskustan uutta nahan luomista vauhditetaan luottamushenkilöiden vaihtuvuutta. Keskustan nuorisojärjestö uskoo, että puolueeseen saadaan uudenlaista puhtia ja luovuutta, kun uusille toimijoille tehdään tilaa nykyistä voimallisemmin. Keskustanuorten vaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorisojärjestö vaatii puolueen kaikkien tehtävien säännöllistä kierrättämistä. Luottamustehtävät tulee rajata enintään kahden normaalin nelivuotisen vaalikauden mittaiseksi. Kahdeksan vuoden enimmäisaika tulisi käsittämään yhdenveroisesti niin puolueen järjestölliset kuin myös keskustan kautta saatavat kunnalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset tehtävät. Esimerkiksi kunnanhallituksen, maakuntavaltuuston, puolueen piirijärjestöjen ja myös puolueen johtotehtävien enimmäismitta rajattaisiin kahdeksaan peräkkäiseen vuoteen. Samalla kun luottamustehtävien kierrätysjärjestelmä tekisi tilaa uusille keskustalaisille, saisivat myös kokeneet puolueaktiivit virikettä toimintaansa. Samojen vanhojen tehtävien hoitamisen sijaan konkarit voisivat säännöllisesti hakeutua niihin moniin uusiin haasteisiin, joita keskustasta kulloinkin löytyy. Järjestökoneisto ei tällöin pääsisi rapautumaan, kun toimijoilla riittäisi aina virtaa hoitaa täydellä innolla niitä tehtäviä, joihin he ovat tulleet valituksi. Keskustanuorten mielestä 2010-luvun kansan-

liikkeeseen ei enää kuulu ajattelutapa, jossa kokousväki päättää vuodesta toiseen valita yhdet ja samat edustajat jatkamaan vielä yhdeksi kaudeksi. Pikemminkin päinvastoin, kaikkien puolue-elinten tulee ottaa sellainen henkinen asento, että viimeistään neljän toimintavuoden jälkeen kuhunkin tehtävään etsitään täydellä tarmolla ihmisiä, jotka omaavat uusia ja raikkaita ideoita. Mikäli tehtävään ei jostain syystä kuitenkaan löydy toista henkilöä, voidaan tehtävänhaltija siinä tapauksessa valita vielä jatkokaudelle, ellei kahdeksan vuoden määräaika ole täyttynyt. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous ei yhdy aloitteessa esitettyyn sitovaan vaatimukseen luottamustehtävien rajaamista kahdeksan vuoden mittaiseksi. Sen sijaan aloitteen yleinen tavoite luottamustehtävien kierrättämisestä ja riittävästä vaihtuvuudesta niissä on kannatettava. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä myös suosituksilla ja ohjeilla sekä normaalia hyvää järjestö- ja kokoustoimintaa noudattaen. Järjestötyö ja luottamustehtävien hoito pysyy vireänä ja uudistuu, kun kokemuksen lisäksi on riittävästi vaihtuvuutta. Vain antamalla myös uusille kyvyille riittävästi tilaa kasvaa ja näyttää taitonsa, Keskustalla on tulevaisuudessa tarjota jokaiseen tehtävään tuoreita osaavia kykyjä. Luottamustehtävät eivät saa olla palkintopaikkoja tai pysyviä läänityksiä, vaan jokaiseen tehtävään tulee aina valita parhaat mahdolliset voimat. Keskustan kunnallisen neuvottelukunnan vastikään hyväksymissä ja puoluehallituksen vahvistamassa suosituksessa kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen valintaperusteiksi esitetään yhtenä kriteerinä vallan hajautuksen ja kierrätyksen periaatetta. Sen mukaan samaa henkilöä ei nimetä useisiin luottamustehtäviin. Lisäksi ohjeistuksessa todetaan, että lautakuntien ja muiden luottamustehtävien jäsenyyksiä kierrätetään. Valtuutetuille annetaan valtuutetun toimen lisäksi yksi muu luottamushenkilöpaikka peruskunnassa. Lisäksi suositeltavaa on, että henkilö hoitaa samaa luottamustehtävää enintään kolme kautta eli 12 vuotta, mutta jos tilanne välttämättä toisin edellyttää, voidaan tästä erityisin perustein kuitenkin poiketa. Puoluekokous toivoo, että Keskustan kunnallisjärjestöt ja valtuustoryhmät ottavat käyttöön puolueen ohjeistuksen ja sen sisältämät periaatteet, kun luot-

176 tamushenkilöpaikkoja tulevien kunnallisvaalien jälkeen täytetään. Hyvän perustan luottamustoimien kierrätykselle ja etenkin uusien, tuoreiden luottamushenkilöiden saamiselle luo se, että niin kunnallisiin, valtiollisiin kuin puolueen sisäisiinkin vaaleihin asetetaan ehdolle riittävästi uusia ja myös nuoria henkilöitä. Hyvä menestys vaaleissa tuo mukanaan myös vastuullisia luottamushenkilöpaikkoja. Huolellinen valmistautuminen luottamushenkilöiden valintakokouksiin auttaa kierrätystä ja uusien henkilöiden valintaa eri elimiin. Uuden henkilön valintaa edesauttaa selkeä esitys ja hyvät perustelut hänen puolestaan. Liian usein valintakokouksiin mennään valmistautumattomina, jolloin ”valitaan entiset” –mentaliteetti ottaa kokouksessa vallan. Luottamustehtävien kierrätys vaatii joskus myös luopumista ns. saavutetuista asemista ja pitkäänkin hallussa olleista luottamustehtävistä. Puoluekokous katsoo, että tämä kuitenkin kuuluu toimivan demokratian periaatteisiin ja käytäntöön niin puolueen sisäisessä toiminnassa kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Kierrätys on mahdollisuus johonkin uuteen ja parempaan myös pitkään tietyissä luottamustehtävissä istuneille. Heille uudet poliittiset ja järjestölliset luottamustehtävät voivat antaa uudenlaista virtaa ja motivaatiota toimintaan. Lisäksi näiden konkarien osaamista tarvitaan uusien luottamushenkilöiden perehdyttämisessä heidän tehtäviinsä. Kisälli - mestari -malli sopii hyvin myös luottamustehtävien hoitoon, etenkin järjestötoiminnassa.

117. Keskustan Ämmänsaaren paikallisyhdistys: Puolueemme puoluesihteerin ehdokkaan olo eri vaaleissa Paikallisyhdistyksemme esittää puoluekokoukselle, että Suomen Keskusta r.p:n puoluesihteeri ei olisi ehdokkaana missään tulevista vaaleista. Mielestämme Suomen Keskusta r.p:n puoluesihteerin työpanosta tarvitaan 100 prosenttisesti vaalityössä puolueemme vaalimenestyksen takaamiseksi. Ehdokkaana ollessaan puoluesihteerin työpanos kuluu itsensä edustamiseen ja omaan henkilökohtaiseen vaalityöhön.

Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous ei halua määrätä, ohjeistaa eikä antaa suosituksia puoluesihteerille hänen osallistumistaan eri vaaleihin. On itsestään selvää, että Keskustan puoluesihteerin työ on vaativaa ja aikaa vievää. Tämän päätyön hyvän hoitamisen tulee aina olla puoluesihteerille ensisijaista muihin politiikkaan liittyviin tehtäviin verrattuna. Sen vuoksi puoluesihteerin tulee itse pohtia ja päättää, mitä puoluesihteerin työnsä ulkopuolisia velvoitteita, tehtäviä ja ehdokkuuksia hän pystyy ottamaan hoidettavakseen ja kantaakseen. Puoluesihteerin toimenkuva on laaja ja vaatii osaamista myös politiikan sisältökysymyksissä. Sen vuoksi on tärkeää, että hän voi halutessaan saada niistä käytännön kokemusta esimerkiksi kunnallisvaaliehdokkuuden, kunnallisten luottamustehtävien tai valtakunnallisten poliittisten tehtävien kautta. Se hyödyttää koko puoluetta. Puoluesihteerin lähtiessä mukaan vaaleihin, tulee puolueen, piirin ja kunnallisjärjestön kohdella häntä tasavertaisesti, samalta lähtöviivalta, muihin ehdokkaisiin nähden. Hänellä ei saa olla erityisasemaa ehdokkaana muutoin kuin mitä hän puoluesihteerin asemansa ja tehtäviensä kautta joka tapauksessa saisi.

118. Helsingin Keskustanaiset: Keskustan kasvua pääkaupunkiseudulla resursoitava Etelän isoissa kaupungeissa Keskustalla on kasvupotentiaalia. Viime kunnallisvaaleissa Keskustan kannatus Helsingissä oli 4,3 prosenttia ja eduskuntavaaleissa 4,5 prosenttia. Helsingin 85 valtuutetusta vain 3 on keskustalaisia; määrä tippui viime kuntavaaleissa yhdellä. Kaupungeissa olisi paljon keskustalaisen politiikan toteuttamismahdollisuuksia ja puolueenkokonaiskannatuksen kasvattamismahdollisuuksia. Suomen Keskusta r.p. voisi resursoida paremmin isojen kaupunkien piirien toimintaa. Keskustan Helsingin piirillä on vain yksi työntekijä, samoin kuin Keskustan Uudenmaan piirillä. Asukkaita Helsingin ja Uudenmaan alueella on reilut 1,5 miljoonaa. Piirien toiminnanjohtajilla on mahdoton tehtävä palvella kaikkia Keskustaa äänestäneitä helsinkiläisiä ja uusi-

177 maalaisia, saati houkutella uusia jäseniä. EteläSuomeen tarvitaan puolueelta voimakkaampaa panostusta. Panostus kannattaisi: Helsingissä valtuutetuille maksetaan kokouspalkkiolta 295 euroa kokoukselta ja piiri saisi tästä 20 prosenttia. Noin 55 prosenttia helsinkiläisistä on kotoisin muualta. Potentiaalisesti keskustalaisesti ajattelevia löytyisi varmasti nykyistä noin 4 prosentinkannatusta enemmän. Keskustalainen vihreys ja ekologisten arvojen puolestapuhuminen sekä alkiolainen köyhien ja heikompien asioiden ajaminen löytäisivät varmasti kannatusta myös etelän kaupungeista, jos pääsisivät tarpeeksi esille. Kasvattaaksemme kannatusta tarvitsemme paitsi hyviä luottamushenkilöitä ja talkoolaisia myös rahallisia resursseja. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että puolueen kestävän menestyksen kannalta kannatuksen kasvattaminen väkirikkaissa kunnissa ja kaupungeissa on ratkaisevaa, sillä väestön keskittyminen näihin jatkuu. Myös puolueen panostuksia on mietittävä tältä pohjalta. Puolue on vuosien mittaan tukenut suurten kaupunkien ja/tai ns. alhaisen kannatuksen kaupunkien toimintaa projektirahoituksella tai erillisellä kaupunkirahalla sekä palkkaamalla niihin ajoittain vaalien alla projektityöntekijöitä. Ne ovat toimineet ensiapuna. Pysyvä ratkaisu edellyttäisi puoluetuen jakoperusteiden muuttamista niin, että väestöpohja otettaisiin huomioon entistä vahvemmin. Keväällä 2012 asetettiin järjestötyöryhmä selvittämään puolueen ja piirien taloussuhteita. Työssään se arvioinee puoluetuen jakoperusteita ja suurten kaupunkien rahoituksen järjestämistä mahdollisissa vaalipiirien ja kuntien yhdistymisissä. Puolueen kautta ohjautuvan rahoituksen lisäksi jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tulee panostaa myös omatoimiseen varainhankintaan. Aktiivinen jäsenhankinta sekä jäsen-, kannatus- ja luottamushenkilömaksujen perintä luovat pohjan piirien ja paikallisten keskustajärjestöjen taloudelle. Piirien ja kaupunkien välinen yhteistyö ja työnjako mahdollistavat resurssien tehokkaamman suuntaamisen.

Pelkkä raha ei ratkaise menestystä yhdessäkään kunnassa tai kaupungissa. Hyvän poliittisen sisällön lisäksi tarvitaan innostunut henki ja uudenlaisia, kaupunkeihin ja tähän aikaan sopivia toimintatapoja. Hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen levittäminen ja vertaistuki ovat tarpeen pitkäjänteisessä työssä. Tätä tarkoitusta varten on muutaman vuoden ajan toiminut suurten kaupunkien työryhmä. Sen osaamista ja asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin puolueen toimintaa ja taloutta suunniteltaessa.

119. Keskustan Tampereen paikallisyhdistys: City-Kepu Miten saada muutettua keskustan maalaisimagoa niin, että kaupunkilaisetkin ymmärtävät keskustan palvelevan, myös kaupungissa asuvia ihmisiä. Nykyinen vain maalaisten puolesta maine pitää saada pois, kaupunkilaiset eivät pysty toimimaan ilman maakuntien tukea ja päinvastoin. Ennakkoluulot pitää sulattaa ja muuttaa linjausta 2000 luvulle sopivaksi. Tahdomme kaupunkilaiset mukaan keskustan toimintaan. Tätä aloitetta aiomme toteuttaa Tampereen paikallisyhdistyksessä ja saada Keskustan kannatus nousemaan kansan keskuudessa uusiin ulottuvuuksiin. Puoluehallituksen vastausesitys: Keskustan politiikka ei ole joko tai vaan sekä että. Keskustan aate ja perusviestit pätevät niin kaupungeissa kuin maallakin. Keskusta on koko Suomen ja kaikkien suomalaisten puolue. Keskusta ei halua rakentaa kaupunkien ja maaseudun välille keinotekoista vastakkainasettelua. Kehittyvät kaupunkiseudut hyötyvät elävästä maaseudusta ja päinvastoin. Lähellä tuotettu kotimainen ruoka, uusiutuva energia ja keskittämisen vastustaminen – esimerkiksi näillä ajankohtaisilla teemoilla oikeita näkökulmia ja oikeaa asian esiintuontia käyttäen voimme tavoittaa niin kaupunkien ihmisiä kuin maaseudun asukkaita. Asioiden perustelemisessa ja konkretisoinnissa meillä kaikilla riittää vielä parannettavaa. Puoluekokous edellyttää, että Keskustan pitää ohjelmissaan, politiikassaan ja toiminnassaan

178 ottaa entistä vahvemmin esille myös niitä erityiskysymyksiä, jotka koskettavat nimenomaan kaupunkeja ja niiden asukkaita, kuten asuminen ja sen kalleus. Tulevissa kunnallisvaaleissa kaupungeissa toimivilla keskustajärjestöillä ja ehdokkailla on luonteva mahdollisuus tähän. Puolueen valtakunnallisen politiikan pitää tukea tässä asiassa kaupunkitoimijoitaan. Puoluekokous tukee Tampereen paikallisyhdistyksen kaltaista aktiivisuutta ja kannustaa paikallisia toimijoita niin kaupungeissa kuin maaseudulla nostamaan rohkeasti esiin keskustalaisia vaihtoehtoja ja perustelemaan niitä aatteelliselta pohjalta. Alkiolaiselle sanomalle on nyt kysyntää ja tarvetta enemmän kuin monesti aiemmin. On pitkälti meistä itsestämme kiinni, miten saamme sen tuotua kansalaisten tietoon.

120. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö ja Keskustan Piipsjärven paikallisyhdistys: Jäsenmaksuperinnän selkiyttäminen Toivotaan yhtenäistä linjaa jäsenmaksuperinnän selkiyttämiseksi. Muun muassa erilaiset ja eri tahojen keräämät kannatusjäsenmaksut herättävät keskustelua. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluehallitus yhtyy aloitteeseen jäsenmaksukäytäntöjen yhdenmukaistamisesta. Yhdistyslain mukaan jäsenmaksun perintäoikeus on sillä yhdistyksellä, johon henkilö liittyy jäseneksi. Yhdistyksen jäsenmaksun lisäksi Keskustassa paikallinen piiri kerää jäsenistöltä kannatusmaksua toimintansa tukemiseen. Joissain tapauksissa paikallisyhdistykset ovat antaneet piirille oikeuden periä jäsenmaksut kannatusmaksuperinnän yhteydessä ja tilittää ne myöhemmin paikallisyhdistykselle. Myös paikallisyhdistykset, kunnallisjärjestöt sekä nuorten ja naisten osastot voivat yhtenä varainhankintansa muotonaan periä kannatusmaksua. Keskustan sääntöjen mukaisesti yksityishenkilöt voivat olla vain puolueen perusjärjestöjen jäseniä. Vain ko. yhdistyksillä on oikeus periä jäsenmaksuja tai sopia niiden perimisestä piirin kautta. Perusjärjestö päättää itsenäisesti jäsenmaksun suuruudesta. Puolue on suositellut yhtenäistä jäsenmaksua (15 euroa opiskelijoilta ja eläkeläisiltä sekä 25 euroa muilta). Tähän ei yhdistyksiä kuitenkaan voida velvoittaa. Piirien perimä kannatusmaksu

on niiden talouden pohja. Jokainen henkilöjäsen voi itse määrätä maksamansa kannatusmaksun suuruuden. Jatkossa tavoitteena on oltava yhtenäinen perusjäsenmaksu, jonka puolueen perusjärjestö perii tai vaihtoehtoisesti antaa perintäoikeuden paikalliselle piirille. Vuosittaisten jäsenmaksujen periminen on sekä järjestötoiminnan oikeudenmukaisuuden että yhdistysten toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä. Piireillä ja muilla keskustayhdistyksillä on säilytettävä oikeus erillisen kannatusmaksun perimiseen. Tämän maksun suuruuteen ei ole jatkossakaan syytä puuttua, vaan se on jätettävä sopijapuolten omaan harkintaan.

121. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustan viestintä 2010-luvulle Keskustan tulee uudistaa ja terävöittää viestintäänsä. Vanha ja osittain kankea järjestörakenteemme hankaloittaa Keskustan viestintää ja mediassa liikkuu puolueen sisäisistä asioista usein ristiriitaista tietoa. Pää-äänenkannattaja Suomenmaahan ujutetaan miljoonia euroja lehdistötukea, mutta tilausmäärät ovat vähäisiä eikä uutisoinnin tasokaan usein päätä huimaa. Puolueen eri tasoilla työskentelee useita viestinnän ammattilaisia ja jokainen sisarjärjestö julkaisee omaa lehteään. Lisäksi viestinnästä vastaavat niin kansanedustajat kuin heidän avustajansa. Syytämme mielellämme etelän mediaa ajojahdista, mutta jo omaa toimintaamme korjaamalla voisimme saada paljon aikaan. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret esittävät puolueen viestinnän selkiyttämiseksi seuraavaa: 1. Keskusta valmistelee yhteistyössä sisarjärjestöjensä, eduskuntaryhmän sekä Suomenmaan kanssa kattavan viestintästrategian, jonka toteuttamista seurataan ja arvioidaan. 2 .Suomenmaasta tehdään jäsenetu. Aluksi kerran kuukaudesssa jokaiseen keskustalaiseen jäsentalouteen lähetettävä Suomenmaan numero. Jatkossa mahdollisesti Suomenmaa kannettaisiin jokaiseen keskustalaiseen talouteen kerran viikossa. 3. Suomenmaan sisällöstä tehdään entistä ajankohtaisempi ja sen verkkojulkaisua kehitetään. Suomenmaan on keskityttävä jatkossa koko maan lehtenä toimimiseen ja sen on julkaistava

179 uutisia tasaisesti ympäri maan, ei vain Oulun seudulta. Raviuutiset jätetään pois. Verkkojulkaisuun kutsutaan vierailevia kirjoittajia ja ryhdytään tuottamaan myös videomateriaalia. Sisarjärjestöjen osaamista käytetään myös Suomenmaan päivittämisessä. 4. Jäsenistölle järjestetään sosiaalisen median koulutusta ja verkkosivut rakennetaan palvelemaan myös sosiaalista mediaa. Lisäksi huolehditaan, että jokaisella kunnallisjärjestöllä on käytettävissään helposti päivitettävä verkkoalusta syksyllä 2012. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vaikuttavasta ja suunnitelmallisesta viestinnästä. Puolueen, sisarjärjestöjen, eduskuntaryhmän ja Suomenmaan edustajat ovat jo usean vuoden ajan kehittäneet yhteistä viestintästrategiaa siten kuin Pohjois-Karjalan keskustanuorten aloitteessa esitetään. Tätä työtä jatketaan. Viestinnän kehittämisen tavoitteet sovitetaan muuttuneisiin taloudellisiin ja henkilöstövoimavaroihin. Keskustan digitaalisen jalanjäljen määrätietoinen suurentaminen aloitettiin keväällä 2010, kun puolueen verkkopalvelut uudistettiin. Uudistukseen ja sen jälkeiseen kehittämistyöhön on sisällytetty integrointi keskeisimpiin yhteisöpalveluihin ja muuhun sosiaaliseen mediaan. Päättyvän puoluekokouskauden aikana Keskustan toimijoita on koulutettu laajasti verkon ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tätä koulutustoimintaa jatketaan. Keskustan kunnallisjärjestöillä on käytettävissään puolueen nykyinen julkaisujärjestelmä omia verkkosivuja varten myös tulevia kuntavaaleja ajatellen. Suuremmat uudistukset Keskustan verkkopalveluihin on mahdollista toteuttaa vuosien 2013 ja 2014 aikana. Suomenmaan levikin osalta todellisuus on valoisampi kuin aloitteessa on arvioitu. Sanomalehdistön yleisestä valtavirrasta poiketen lehden levikki on kasvanut viime vuosina. Viime vuoden tarkistettu levikki oli 11 482. Levikki kasvoi 4,1 prosenttia vuonna 2011 ja 9,5 prosenttia vuonna 2010. Lähes kaikkien muiden sanomalehtien levikki on vertailuajankohtana ollut laskeva. Esimerkiksi vuonna 2010 sanomalehtien kokonaislevikki laski -2,6 %. Levikkityön pohjana on valtakunnallinen Kes-

kustan jäsentalousrekisteri, joka muodostuu piirien jäsenrekistereistä. Jäsentalousrekisterissä on n. 50 000 yhteystietoa. Suomenmaata tarjotaan joka vuosi kaikkiin niihin jäsentalouksiin, joihin lehteä ei vielä tule. Keskustan kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten syyskokousten asialistalla on vuosittain käsittelyssä Suomenmaan markkinointi ja tilaaminen järjestötilaushinnoittelulla kunnallisjärjestön tai paikallisyhdistyksen alueen yleisiin kohteisiin. Jo tällä hetkellä Suomenmaa tavoittaa säännöllisesti myös kaikki jäsentaloudet siten kuin aloitteessa esitetään. Suomenmaan Keskustan jäsentalousnumero Sentteri ilmestyy noin kymmenen kertaa vuodessa. Tämän Suomenmaan levikki on n. 57 000 kpl. Tämän vuoden alusta tilattaville sanomalehdille asetettu yhdeksän prosentin arvonlisävero on tuonut oman haasteensa levikkimarkkinointiin. Aloitteessa ehdotetaan Suomenmaan muuttamista kerran viikossa ilmestyväksi jäsenlehdeksi, joka jaettaisiin kaikkiin jäsentalouksiin. Tästä mallista on keskusteltu, mutta toistaiseksi ei ole löydetty taloudellisesti kannattavaa tapaa sen toteuttamiseen. Suomenmaan levikkituloilla on huomattava merkitys lehden taloudessa. Lehden painatus- ja postituskulut nousisivat jäsenlehtimallissa varsin suuriksi, joten tilausmaksuista saatavia tuloja olisi kyettävä kompensoimaan jäsenmaksun kautta. Oman haasteensa Suomenmaan muuttamisesta jäsenlehdeksi tekee se, että Keskusta ei kerää keskitetysti jäsenmaksuja. Sääntöjen mukaan paikallisyhdistykset päättävät itsenäisesti jäsenmaksuistaan, kuten aloitevastauksessa 120 on tarkemmin selvitetty. Aloitteessa otetaan kantaa myös Suomenmaan toimitukselliseen sisältöön. Lehden toimituksellisesta sisällöstä ei puolue tai mikään muu ulkopuolinen taho voi päättää, vaan siitä vastaa toimitus itsenäisesti. Viime kädessä vastuun sisällöstä kantaa päätoimittaja. Puolueen ja lehden välinen yhteistyö ja tiedonkulku hoituvat hyvien henkilösuhteiden kautta. Helsingin toimituksen sijaitseminen samassa kiinteistössä puoluetoimiston tilojen kanssa edesauttaa mutkatonta yhteistyötä. Suoraa

180 yhteydenpitoa ja tiedonkulkua lisää osaltaan myös se, että Suomenmaan päätoimittajalla on läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksissa. Puoluekokous liittää vastaukseen päätoimittaja Juha Määtän kommentit aloitteissa 121 ja 122 esitettyihin näkemyksiin Suomenmaan toimituksellisesta sisällöstä: •

Suomenmaan toimittamisesta vastaavat kokeneet, ammattitaitoiset journalistit. Vuoden 2011 yt-neuvotteluiden yhteydessä toimituskunnan koko pieneni noin kolmanneksella. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 15 toimituksellista työntekijää, joista osa on osa-aikaisia.

•

Helsingin ja Oulun toimituksen lisäksi Suomenmaalla on kattava avustajaverkosto.

•

Suomenmaa on keskittynyt verkkolehdessä poliittisten uutisten julkaisemiseen. Uutisoinnin keskiössä ovat keskustaa lähellä olevan asiat.

•

Suomenmaan printtilehdessä on toteutettu sisältö- ja ulkoasu-uudistus kevään 2012 aikana. Tavoitteena on tarjota lukijoille raikkaampi, rohkeampi ja luettavampi lehti, jossa yhteiskunnallisten uutisten taustoittamisella on tärkeä rooli. Uudistuksen myötä Suomenmaa tiivistää yhteistyötä keskustajärjestöjen kanssa.

•

Suomenmaan oma urheilutoimitus lopetettiin kevään 2011 yt-neuvottelujen yhteydessä. Sen seurauksena lehden julkaisemien urheilu- ja raviuutisten määrä on vähentynyt merkittävästi.

den suuntaan. Näin lehti keskittyisi taustoittavimpiin, keskustalle poliittisesti ja järjestöllisesti tärkeiden artikkelien julkaisuun. Päivittäisuutisointi voitaisiin siirtää kokonaan verkkomuotoon. Nykymuotoinen Suomenmaa ei pärjää päivittäisuutisoinnin kilpailussa, eikä myöskään tarjoa riittäviä eväitä laajempaan poliittiseen keskusteluun. Se on pikemminkin laiha kompromissi näiden väliltä. Suomenmaa on kuitenkin perinteinen lehti ja hieno brändi. Keskustalaisten voimien on tehtävä kaikkensa lehden kunniakkaan perinteen turvaamiseksi. Lisäksi lehden on annettava konkreettista lisäarvoa suomalaiselle poliittiselle keskustelulle ja medialle. Tämän vuoksi Keskustanuoret vaati lehden nykyaikaistamisen käynnistämistä. Päivittäisuutisointiin keskittyvän verkkolehden ja jäsenlehden yhdistelmä on nuorisojärjestön mielestä suunta, johon lehteä pitää kehittää. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 121 vastaukseen.

123.Centerns lokalavdelning i Korsholm- Keskustan Mustasaaren paikallisyhdistys: Aloite internetin kotisivuista puolueen perusyhdistysten yhteydenpitoon

122. Suomen Keskustanuoret: Suomenmaata uudistettava

Puolueen jäsenistön keskinäinen yhteydenpito ja eri järjestöportaiden tiedotus on saatava nykyistä paremmalle tolalle. Puolueemme tulee olla helposti tavoitettavissa jo perusyhdistyksissä, jotka alueillaan ovat Suomen Keskustan ensisijainen ikkuna ympäröivään yhteiskuntaan ja myös vastaavat elintärkeästä jäsenhankintatyöstä.

Keskustanuoret vaatii, että Suomenmaa-sanomalehden uudistaminen on pantava toimeen. Lehti ei enää nykymuodossaan palvele keskustan poliittista toimintaa. Tämä näkyy muun muassa lehden jatkuvasti vähenevinä tilaaja- ja lukijamäärinä. Puolueen viestintätukea on käytettävä tehokkaammin.

Internetin käyttö on jo nykyisellään laajaa ja laajenee koko ajan. Paikallisyhdistyksemme esittää että puoluehallitus ryhtyy kiireellisesti toimiin kotisivujen saamiseksi myös perusyhdistyksille ja sivujen toimittamiseen sekä ylläpitämiseen tarvittavien vapaaehtoishenkilöiden kouluttamiseksi.

Keskustanuorten mielestä Suomenmaata on kehitettävä nykyistä harvemmin julkaistavan, esimerkiksi kerran viikossa ilmestyvän jäsenleh-

Aloitteen teemme tietäen että asiaa puolueen päättävissä elimissä pohditaan. Pahimpana esteenä lienevät ymmärrettävästi kustannuskysy-

181 mykset. Uskomme kuitenkin että kun kyseessä on puolueen näkyvyyden ja tavoitettavuuden kannalta erittäin tärkeä hanke, nykyisessä kilpailutilanteessa on löydettävissä myös taloudellisesti edullisia hyvin toimivia ratkaisuja.

nostetaan sisäinen viestintä ja keskustajärjestöt yhteistyössä kehittävät toimivan Keskustan intranetin.

Kun aloite koskee laajaa ja nopeallakin toteutuksella aikaa vievää hanketta ja kun lähestymässä ovat tärkeät kunnallisvaalit, yhdistyksemme esittää että kiireellisenä ensisijaisena toimenpiteenä piirijärjestöjen kotisivut a) päivitetään ajan tasalle, b) sivuille kirjataan kaikkien paikallisyhdistysten voimassa olevat yhteystiedot.

Puoluekokous yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen sisäisen viestinnän tärkeydestä. Valmisteltaessa seuraavia suurempia puolueen verkkopalvelu-uudistuksia arvioidaan mahdollisuudet intranetin rakentamiseen. Sisäistä viestintää kehitetään säännönmukaisemmaksi olemassa olevia välineitä hyödyntäen. Keskusta on päättyvällä puoluekokouskaudella hyödyntänyt erityisesti edelleen kehittyvää puoluetoiminnan rekisteriä sisäiseen viestintään. Tätä työtä jatketaan.

Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous on aloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä siitä, että ajantasaiset verkkosivut ovat välttämättömiä nykyaikaisessa poliittisessa ja järjestötyössä. Keskustan piirit vastaavat verkkosivujensa sisällöntuotannosta ja ylläpidosta. Pienten talous- ja henkilöresurssien paineissa on paikoin jouduttu tinkimään esimerkiksi paikallisten tietojen ajan tasalla pitämisestä. Piirit, paikallisyhdistykset ja kunnallisjärjestöt voivat yhteistyössä hoitaa asian kuntoon. Sivujen päivityksessä kannattaa hyödyntää luottamushenkilöillä olevaa osaamista. Puolueen julkaisujärjestelmä mahdollistaa digitaalisten sisältöjen jakamisen puolueorganisaation eri tasoille. Valmisteltaessa seuraavia suurempia uudistuksia puolueen verkkopalveluihin arvioidaan mahdollisuudet tarjota myös paikallisyhdistyksille tarkoituksenmukainen ja yhtenäinen verkkoalusta.

124. Suomen Keskustanaiset: Keskusta intranet-aikaan Keskustassa on viime vuosina panostettu sähköisen viestinnän rakenteisiin. Sen sijaan sisällön, käyttäjäystävällisyyden ja sisäisen viestinnän kehittäminen ovat jääneet puolitiehen. Tulevalla puoluekokouskaudella erityiseksi painopistealueeksi on nostettava sisäisen viestinnän kehittäminen. Se on toiminnan yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Jäsenet, työntekijät ja työtyöryhmätyöskentely tarvitsee sähköisen työpöydän, intranetin, vuorovaikutukselliseen tiedonvaihtoon. Esitämme, että Keskustan viestinnän painopistealueeksi alkavalla puoluekokouskaudella

Puoluehallituksen vastausesitys:

125. Otaniemen Keskustaopiskelijat: Sähköpostilistat paikallisyhdistyksille Suuri osa paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen viestinnästä ja tiedottamisesta on nykyään sähköistä. Jäsentiedotteet, kokouskutsut ja kirjeenvaihto kulkevat sähköpostilla. Sähköpostilistojen ylläpito on tällä hetkellä jäänyt sihteerien riesaksi. Naputeltavana tai osoitekirjasta valittavana voi olla kymmeniä, jopa satoja osoitteita. Uusien osoitteiden lisääminen ja vanhojen poistaminen jakelulistalta on lähes mahdotonta, jos halutaan muidenkin kuin sihteerin pystyvän viestittelemään. Otaniemen Keskustaopiskelijat ry vaatiikin, että puolue alkaa tarjota jäsenyhdistyksille keskitetysti sähköpostilistojen ylläpitopalvelua. Näin kaikissa yhdistyksissä ei tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa samojen ongelmien pyörittelyyn. Sähköpostilistojen osoitteet voisivat olla esimerkiksi muotoa johtokunta.kunta@listat.keskusta. fi tai valtuustoryhma@kunnallisjarjeston.oma. osoite. Varsinaiseen ylläpitoon on saatavissa netin kautta käytettäviä ohjelmistoja, joiden kautta paikallisyhdistyksen tai kunnallisjärjestön sihteeri tai muu vastuuhenkilö voi helposti keskitetysti hoitaa jakelulistalla olevien osoitteiden päivitystä ja viestiliikenteen ohjausta oikeille listoille. Aina toki hienompaa olisi, jos sähköpostilistat olisi synkronoitu puoluetoiminnan rekisterin

182 kanssa. Aluksi riittäisi kuitenkin aivan hyvin erillinen palvelu. Puoluehallituksen vastausesitys:

puoluetyöhön ja poliittiseen vaikuttamiseen. Puoluekokous ei myöskään kannata yksittäisen, vielä aktiivisessa toiminnassa edelleen olevan henkilön nimeen pohjautuvaa palkintoa.

Puoluekokous toteaa, että tällä hetkellä puolueen taloudelliset ja henkilöresurssit eivät mahdollista aloitteen tekijöiden ehdotuksen toimeenpanoa. Uudistettaessa puolueen tietohallintostrategiaa pyritään ottamaan huomioon myös paikallisyhdistysten tietotekniset tarpeet.

Henkilöiden ja yhteisöjen toiminnan aktivoinnin ja muistamisen tulee lähteä liikkeelle alhaalta, ei ylhäältä päätetyillä säännöillä. Valtakunnallista kilpailua tai palkitsemista voidaan harkita johonkin teemavuoteen sopivasti liittyen, ei vuosittaisena toimintatapana.

Puolueen tietojärjestelmien tehtävänä on tukea poliittista ja järjestötoimintaa. Tietoteknisten tukitoimintojen laajentaminen yhdistystasolle on merkittävä strateginen päätös, jonka mahdolliseen toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit. Esitys puoluetoiminnan rekisterin hyödyntämisestä paikallisessa viestinnässä on kannatettava.

127. Tohmajärven Keskustanuoret: Hyvä kello kauas kuuluu!

126. Tohmajärven Keskustanuoret: : Vuoden paikallisyhdistys palkinto Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Tohmajärven Keskustanuoret näkevät, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan paikallisyhdistys seuraavassa sarjassa: Seppo Kääriäinen -palkinto (Myönnetään sille Suomen Keskustan paikallisyhdistykselle, jossa toiminta on vireää, vaikuttavaa ja tuloksellista, vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on vahvaa ja jäsenillä on hyvä olla.) Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. Puoluehallituksen vastausesitys aloitteisiin 126-129: Kiittäminen, muistaminen ja palkitseminen ovat kannatettavia kaikessa toiminnassa ja työssä. Erityisen tärkeää se on vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa, jossa ihmiset antavat korvauksetta omaa aikaansa ja työpanostaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Puoluekokouksen mielestä palkitsemisesta ei kuitenkaan kannata tehdä kaavamaista tai hallinnollisesti raskasta menettelyä. Yhtenäisten sääntöjen, pisteyttämisen, raportoinnin ja muiden säädösten tekemiseen kuluva aika olisi todennäköisesti hyödyllisempää käyttää varsinaiseen

Keskustan tulee kannustaa ja innostaa ihmisiä toimintaan. Hyvä kello kuuluu kauas sanotaan. Jotta nuo hyvät kellot kilkattaisivat Keskustassa, tarvitaan positiivista palautetta ja kannustusta järjestölliseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Keskustan hyvä kello -palkinto (Palkittu on Suomen Keskustan jäsen, joka on ollut aikaansaapa, vaikuttava, aktiivinen ja luonut hyvää henkeä tai palkinto voidaan myöntää myös loistavasta ideasta, teosta tai päätöksestä.) Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 126 vastaukseen.

128. Tohmajärven Keskustanuoret: Jäsenhankinta pitää aatteen verevänä Suomen Keskusta on ainut todellinen poliittinen kansanliike Suomessa. Jotta Keskustan asema säilyy tulevaisuudessa, tulee huomiota kiinnittää aiempaa enemmän jäsenhankintaan. Jäsenhankkijoiden työpanos aatteemme eteen on hyvä muistaa ja heitä on hyvä välistä myös kiittää. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jatkossa Suomen Keskustassa palkitaan yksittäinen toimija seuraavassa sarjassa: Vuoden jäsenhankkija -palkinto (vuoden aikana eniten uusia jäseniä Suomen Keskustaan hankki-

183 nut henkilö.) Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. Puoluehallituksen vastausesitys: Sen lisäksi, että uusien jäsenten hankinta on jokaisen keskustalaisen vastuulla, puolue tukee jäsenhankintaa tuetun järjestelmän avulla. Puoluekokous muistuttaa, että piirijärjestöillä on mahdollisuus palkata tuekseen ammattikerääjä tekemään jäsen- ja kannatusmaksukeräystä. Tästä on saatu myönteisiä kokemuksia ja voimavaroja toimintaan. Puoluekokous viittaa palkinnon osalta aloitteen 126 vastaukseen.

Ohjelmatyötä ja puolueen yleistä toimintaa koskevat aloitteet 130. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Lihaa paikallisyhdistysten luiden ympärille 131. Edistykselliset keskustanaiset: Loppu lasiselle lapsuudelle Keskustan laadittava alkoholipoliittinen ohjelma 132. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö: Lähiruoka-asian vastuuttaminen Suomen Keskustan toiminnassa 133. Keskustanuorten Kainuun piiri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat: Puoluekokousaloitteet otettava vakavasti

129. Tohmajärven Keskustanuoret: Kynät sauhuamaan!

134. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Hyvä mieli kaikille keskustalaisille joulupukin kotikaupungista

Keskustan tulee näkyä ja kuulua. Tohmajärven Keskustanuoret ovat huolissaan keskustalaisten näkyvyydestä sekä perinteisessä printti- kuin internetin sosiaalisessa mediassa. Yhteiskunnallisia kirjoituksia suomi24-palstalle ei synny paikallisyhdistyksen kokouksissa, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa, keinoja ja kannustimia. Tohmajärven Keskustanuoret esittävät, että jatkossa yhtenä keinona käytetään palkintoja.

130. Keskustan Kemien paikallisyhdistys: Lihaa paikallisyhdistysten luiden ympärille

Alkiolainen kynä –palkinto Jäsen, joka kirjoittaa aktiivisesti sekä sosiaaliseen että printtimediaan palkintaan. Jotta yksittäinen kirjoitus hyväksytään kilpailuun, tulee sen sisällöltään rakentava, vähintään kolme virkettä pitkä, Keskustalaista ajatusmaailmaa tukeva ja kirjoituksessa tulee mainita jossain muodossa sana ”Keskusta” tai ”keskustalainen”. Kilpailuaika on puoluekokouksesta puoluekokoukseen. Palkinto jaetaan yhdelle aktiiviselle kirjoittajalle / Keskustan piiri. Ehdotuksen palkinnon saajasta tekee piirihallitus. Päätöksen palkinnon saajasta tekee puoluehallitus. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteen 126 vastaukseen.

Keskustan työkirjassa todetaan järjestötyön nykytilasta: ”Puolueen järjestökone on kuitenkin vuosien saatossa päässyt rapautumaan. Useimmat paikallisosastot uinuvat. Vain sääntömääräiset kokoukset järjestetään. Aktiivisten osallistujien määrä vähenee ja väki ikääntyy.” ”Suuri osa järjestötoiminnassa mukana olevien ihmisten ajasta menee lukuisien yhdistysten sääntömääräisissä kokouksissa istumiseen. Matka paikallisyhdistyksestä todelliseen poliittiseen vaikuttamiseen on turhan pitkä.” Keskustan työkirjassa todetaan poliittisesta vaikuttamisesta seuraavaa: ”Kansanliikkeessä kaikkien ihmisten ääni on merkityksellinen. Keskustan pitää saavuttaa tila, jossa päätökset ovat puolueen sisällä hyvässä hengessä rakennettuja. Silloin niihin voidaan myös yhdessä sitoutua. Kun yhdessä ideoidaan ja päätetään, jäsenet on helppo saada mukaan toimimaan tavoitteiden eteen.” Jotta työkirjassa todettu vaikuttamisen idea toteutuisi, järjestökoneen rapautumista estettäisiin ja sääntömääräisiin kokouksiin pystyttäisiin tarjoamaan lihaa yhdistyslain luiden ympärille

184 tulee tulevaisuudessa Keskustan paikallisyhdistyksille suunnata enemmän vastuuta. Tällä aloitteella velvoitetaan puoluetoimistoa suunnittelemaan ja järjestämään kaksi kertaa vuodessa, alkuvuodesta vuosikokouksille ja syksystä syyskokouksille, joko mielipidekysely politiikan linjoista tai ohjelmatyöhön liittyvä valmisteluprosessi. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen perusajatukseen politiikkaan ja ohjelmavalmisteluun liittyvien kyselyjen merkityksestä ja lisäämisestä. Niitä ei tule kuitenkaan tehdä itsetarkoituksellisesti periaatteella ”kyselyjä kysymisen vuoksi”, vaan silloin ja siinä rytmissä kuin niille on tarvetta. Nykytekniikka mahdollistaa kyselyt nopeastikin suoritettuina ja siten, että kohderyhminä voivat olla myös puolueen jäsenjärjestöjä ja jäseniä laajemmat piirit. Jotkin pidempi aikaista valmistelua edellyttävät asiat sopivat hyvin aloitteessa mainituiksi Keskustan jäsenjärjestöjen sääntömääräisille kokouksille suunnatuiksi kyselyjen aiheiksi. Tästä esimerkkinä on syksyllä 2011 toteutettu puolueen kuntapolitiikkaa ja kunnallisvaaliohjelman sisältöä koskeva kysely. Kyselyyn vastaaminen oli yhtenä kohtana keskustajärjestöjen syyskokouksen esityslistoilla. Vastaaminen tapahtui sähköisesti Webropol-järjestelmää hyödyntäen. Kyselyyn voivat vastata järjestöjen lisäksi yksittäiset puolueen jäsenet ja muut kansalaiset Keskustan www-sivujen kautta. Lisäksi kysely toteutettiin kahteen otteeseen Suomenmaa Sentterin kautta, jolloin myös ”tietokoneettomat” henkilöt pystyivät vastaamaan kyselyyn. Kysely antoi kunnallisvaaliohjelman valmistelijoille arvokasta tietoa jäsenistön mielipiteistä ja tulokset näkyvät konkreettisestikin puolueen kunnallisvaaliohjelman painotuksissa ja kärkiteemoissa. Myös esimerkiksi puolueen periaateohjelmaa koskeva kysely oli aikoinaan laajasti järjestöväen käsittelyssä yleisissä kokouksissa. Joskus tietoa jäsenistön mielipiteestä tarvitaan niin nopeasti, että kyselyä ei voida tehdä keskustajärjestöjen sääntömääräisten kokousten kautta. Tästä esimerkkinä on kysely kesäkuun alussa 2011, jolloin tuleva pääministeri Jyrki Katainen tarjosi Keskustalle hallitusneuvotteluja ns. sixpackin neuvottelujen kariuduttua Säätytalolla. Puoluejohto päätti kysyä asiasta jäsenistön

mielipidettä, jolloin kysely lähetettiin sähköisenä jäsenistön sähköpostiosoitteistolla Webropoltekniikkaa hyödyntäen. Puoluejohto sai päätöksentekonsa tueksi riittävän kattavan näkemyksen jäsenistön mielipiteitä yhden viikonlopun aikana. Puoluekokous katsoo, että tällaisia sähköisiä ajankohtaiskyselyjä tulee suunnata jäsenistölle myös tulevaisuudessa, kun niille esiintyy todellista tarvetta. Keskusta järjestää politiikkaa ja järjestötoiminnan kehittämistä koskevia kyselyjä myös perinteiseen tapaan paperilomakkeiden kautta esimeriksi puolueen puheenjohtajan valintaa koskevan jäsenäänestyksen yhteydessä sekä erilaisissa kesä- ja messutapahtumissa, joissa puolueella on esittelypiste.

131. Edistykselliset keskustanaiset: Loppu lasiselle lapsuudelle Keskustan laadittava alkoholipoliittinen ohjelma Vuonna 2009 lähes joka neljäs suomalainen kertoi Lasinen lapsuus -väestökyselyssä kasvaneensa kodissa, jossa käytettiin liiallisesti alkoholia tai muita päihteitä. Kyselyyn vastanneista edelleen peräti 29 prosenttia kertoi tuntevansa sillä hetkellä vähintään yhden lapsiperheen, jossa vanhemmat käyttävät liiallisesti alkoholia. Lisäksi on otettava huomioon, että tutkimusten mukaan lapset kokevat vanhemman alkoholinkäytön ongelmalliseksi helpommin kuin ympärillä olevat aikuiset. Nuoret kannattavat muutosta: vanhemmilta toivotaan kohtuullista, juhlatilanteisiin painottuvaa juomatapaa. Nuoret eivät pidä suomalaisten humalahakuisesta juomatavasta ja humaltumista ihannoivasta puhetyylistä. Tärkeä kysymys tuhansien murheellisten laulujen maassa on, miten aikuiset ja erityisesti poliitikot aikovat huomioida tämän toiveen? Santeri Alkion 150-vuotisjuhlavuoden hengessä keskustan on kunnostauduttava myös kansanterveyden edistämisen ja vastuullisen alkoholipolitiikan saralla. Vain poliitikkojen tekemällä päihdetyöllä, siis laajamittaisella yhteiskunnallisella vaikuttamisella ja lainsäädännön muutoksilla voidaan saada aikaan Suomi, jossa alkoholia kulutetaan kohtuullisesti. Myönteiset vaikutukset ihmisten ja perheiden hyvinvoinnille sekä kansantaloudelle yllättäisivät meidät kaikki - liiken-

185 neturvallisuuden paranemisesta puhumattakaan. Keskusta r.p.:n tulee pikimmiten laatia oma alkoholipoliittinen ohjelma, jota kaikki keskustavaikuttajat kunnalliselta tasolta kansalliselle tasolle voivat poliittisessa työssään hyödyntää. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen alkoholin liiallisesta käytöstä, suomalaisesta ”alkoholikulttuurista” ja niiden huomattavista kielteisistä seurauksista yhteiskunnassamme. Nykyaikaiselle 2000-luvun raittius- ja päihdetyölle on maassamme suuri tarve. Alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvät asiat pitää ottaa entistä painokkaammin esille myös Keskustan ohjelmatyössä ja muussa toiminnassa. Erillisen alkoholipoliittisen tai laajemmin päihdeohjelman laatimista tulee puolueessa pohtia vakavasti otettavana vaihtoehtona. Toisaalta alkoholi- ja päihdeasiat voidaan tuoda esille nykyistä laajemmin ja syvällisemmin osana muita ohjelmia ja kannanottoja. Päihdeasioita ei voi eikä saa lokeroida pelkästään omaksi politiikan saarekkeekseen. Alkoholi- ja muu päihdepolitiikka liittyy keskeisesti sosiaali- ja terveys-, perheja liikennepolitiikkaan kuten aloitteessakin mainitaan. Myös alkoholin yhteiskunnalliset kustannukset ja sen aiheuttamat yksilötason ongelmat ja kärsimykset ovat niin suuria, että päihdeasiat ansaitsevat entistä suuremman huomion myös Keskustan ohjelmissa ja poliittisissa linjauksissa.

132. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö: Lähiruoka-asian vastuuttaminen Suomen Keskustan toiminnassa Taustaa: Tunnetusti kaikki keskustalaiset kannattavat kotimaista ruuantuotantoa ja sitä kautta lähiruokaa. Kotimaista ruokaa ja ruuantuotantoa arvostaa myös valtaosa suomalaisista.

tan organisaatiossa nimettäisiin kotimaisen ruuantuotannon puolesta puhumiselle vastuuhenkilö puoluejohtoon ja eduskuntaryhmään sekä vastuuhenkilöiden nimeämistä suositeltaisiin myös piireille ja kunnallisjärjestöille. Perustelut: Kotimaisen ruuan/lähiruuan käsitteeksi pitää mielestämme soveltaen ottaa MTK:n määritelmä lähiruualle. Keskustan määritelmä voisi olla esim.: ”Lähiruoka on tuoretta, kotimaassa tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän sekä piirien ja kunnallisjärjestöjen lähiruokavastaavat aktivoisivat oman vastuuyksikkönsä toiminnat lähiruuan osalta niin, että Keskustan kanta lähiruokaan kirkastuisi oman organisaation piirissä, mutta erityisesti kaikkien suomalaisten tietoisuudessa. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää lähiruuan eduissa tuoreuteen, puhtauteen, ympäristöystävällisyyteen sekä sen oman maan taloutta ja työllisyyttä parantavaan vaikutukseen. Päivittäistavarakaupan merkittömien elintarviketuotteiden osittaiseen kotimaisuusharhaan olisi lähiruokavastaavien puututtava. Puoluejohdon ja eduskuntaryhmän lähiruokavastaavat olisivat Keskustan kentän käytettävissä tilaisuuksien arvovaltaisina puhujina ja toiminnan sytyttäjinä, Lähiruokavastaavien nimeäminen pitäisi tapahtua osin jo puoluekokouksessa, jotta heidän asiantuntemustaan ja kontaktejaan voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää jo kunnallisvaaleissa. Toivomme, että aloitteemme osaltaan antaa vauhtia Keskustan toiminnalle! Puoluehallituksen vastausesitys:

Ongelma: Keskustassa kotimaisen ruuantuotannon puolesta puhuminen on perinteisesti katsottu olevan itsestäänselvyys ja sen vuoksi sen esiintuonnille ja edistämiselle ei ole puolueorganisaatiossa erikseen nimettyjä vastuuhenkilöitä.

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen kotimaisen elintarviketuotannon ja lähiruuan merkityksestä. Tämä asia yhdistää paitsi keskustalaisia myös laajasti kaikkia suomalaisia. Arkipäivän ruokavalinnoissa tämä positiivinen asenne lähiruokaan ei vielä tarpeeksi näy.

Aloitteemme: Esitämme, että Suomen Keskus-

Keskustan toimintasuunnitelmassa 2012 yhdeksi

186 viidestä puolueen ohjelmatyön painopisteeksi nimettiin lähiruoka ja maaseudun tulevaisuus. Kesäkuussa 2011 hyväksytyssä Keskustan Työkirjassa tärkeimpien Keskustan toiminnan kohderyhmien joukkoon nostettiin maaseutua ja ruuan puhtautta arvostavat. Lähiruuan puolesta puhumisen ja etenkin toimimisen tulee olla keskustassa kaikkien vastuulla aina puolueen puheenjohtajasta yksittäiseen jäseneen ja kannattajaan saakka. On luonnollista, että eniten asian puolesta puhuvat ne, joiden ammatti ja elinkeino liittyvät läheisesti lähiruokaan tai joiden tehtäviin asia ”keskustakonsernin” sisällä kuuluu, esimerkiksi keskustalaiset maatalousvaliokunnan jäsenet eduskunnassa. Eduskuntaryhmän sisällä toimii myös maatalouspoliittinen ryhmä (MAPO), jonka yhtenä kärkitavoitteena on kotimaisen lähiruuan edistäminen. Lähiruoka-asiaa ei tule eristää omaksi politiikan lohkokseen irralleen muusta politiikasta. Lähiruuan käytön edistäminen liittyy keskeisesti ainakin kuntien hankinta- ja elinkeinopolitiikkaan, terveyden edistämiseen ja ruokaturvallisuuteen, suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseen ja arvostamiseen sekä maaseudun kehitysmahdollisuuksiin. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 tämä ”läpileikkaava” näkökulma otetaan huomioon. Lähiruuan edistämisessä ovat niin keskustalaiset kuin muutkin kuntapäättäjät keskeisessä asemassa. Tällöin on kyse hankintaosaamisen lisäksi tahdosta ja asenteista. Kiuruvesi on esimerkki kunnasta, jossa lähi- ja luomuruuan osuutta on viime vuosina poliittisilla päätöksillä ja kaikkien toimijoiden sitoutumisella pystytty merkittävästi lisäämään kaupungin koko ruokapalvelussa. Tällaisten hyvien käytäntöjen levittäminen myös muihin kuntiin on yksi tehokkaimmista keinoista lähiruuan edistämiseksi. Kuntapäättäjien lisäksi jokainen keskustan jäsen ja kannattaja voi toimia päivittäin lähiruuan edistäjänä. Yksittäisten kansalaisten valinnat kaupan hyllyjen äärellä on tärkein tekijä, millä lähiruuan menekkiä voidaan lisätä. Omilla kulutusvalinnoillaan voivat aikuiset antaa lapsille ja nuorille esimerkin lähiruuan arvostamisesta. Yksittäiset kuluttajat voivat myös vaatia kauppaa laajentamaan lähiruokavalikoimaansa.

133. Keskustanuorten Kainuun piiri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat: Puoluekokousaloitteet otettava vakavasti Keskustanuorten Kainuun piiri ja Kajaanin Keskustaopiskelijat toivovat puolueen johdolta, eduskuntaryhmältä sekä puolueen mandaatilla valtaa käyttäviltä tahoilta ryhtiä puoluekokouksen linjausten noudattamisessa. Useaan otteeseen on huomattu, että puoluekokousaloitteiden kunnioittaminen poliittisessa päätöksenteossa on heikkoa. Liian usein aloitteet jäävät vain kauniiksi sanahelinäksi. Tähän täytyy tulla muutos. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokousaloitteisiin annetut vastaukset ovat samalla tavoin Keskustan ylimmän päätöksentekoelimen päätöksiä kuin esimerkiksi puoluekokouksen hyväksymät ohjelmat, kannanotot ja muut linjaukset. Päätöksentekohierarkiassa alempien puolue-elinten ja yksittäisten keskustatoimijoiden pitää noudattaa näitä linjauksia. Ehdottomana lähtökohtana on siis se, että Keskusta toimii käytännön politiikassaan puoluekokouspäätöstensä mukaisesti esimerkiksi vaaliohjelmiaan ja -tavoitteitaan ja muuta politiikkaansa sekä järjestötoiminnan kehittämislinjojaan määritettäessä. Joskus kuitenkin käy niin, että politiikan reaalimaailmassa kaikkia puoluekokouspäätöksiä ei voida sellaiseen toteuttaa tai edistää. Suomen kaltaisissa monipuoluemaissa joudutaan silloin tällöin tekemään poliittisia kompromisseja, jotka eivät ainakaan täysin vastaa puolueiden omia päätöksiä ja linjauksia. Toisaalta voi käydä niin, että esimerkiksi kansainvälisessä toimintaympäristössä, Suomen kansantaloudessa tai puolueen omassa järjestöllis-taloudellisessa tilanteessa tapahtuu niin suuria muutoksia, joita aloitevastauksista päätettäessä ei osattu arvioida. Tällöin voidaan joutua puolueen hyväksymiä linjauksia, myös aloitevastausten osalta, tarkistamaan nopeallakin aikataululla. Lisäksi joihinkin erityiskysymyksiin saattaa puolueella olla kanta määritettynä vuosien tai jopa kymmenien vuosien takaisissa aloitevastuksissa. Tällöin on luonnollista, että ”ajan hammas” on saattanut syödä vastauksen

187 ajankohtaisuuden ja käytettävyyden poliittisten linjausten määrittelyyn. Puoluekokous katsoo, että jos vastuullisessa asemassa olevat Keskustan päättäjät joutuvat olosuhteiden pakosta poikkeamaan toiminnassaan hyväksytyistä aloitevastauksista tai muista puoluekokouspäätöksistä, on heidän riittävällä tavalla selvitettävä puolueen jäsenistölle, kannattajille ja muille kansalaisille poikkeamisensa syyt, perusteet ja taustat.

134. Keskustan Rovaniemen kunnallisjärjestö: Hyvä mieli kaikille keskustalaisille joulupukin kotikaupungista Suomen Keskusta rp:n 74. sääntömääräinen puoluekokous pidetään Joulupukin kotikaupungissa Rovaniemellä. Keskusta on laaja kansanliike, johon sopii erilaisia ihmisiä. Perusajatus kumpuaa alkiolaisesta ihmisyyskäsityksestä, tasavertaisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Siihen kuuluvat myös elämänilo, usko ihmisen hyvyyteen ja sisäiseen tahtoon kehittyä ihmisenä ja kehittää omaa elinympäristöään. Kun yksilö voi hyvin, voi yhteisökin hyvin. Kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa tulisi muistaa ihmisläheinen ja -lähtöinen näkökulma. Keskustalaisuus on kokoava voima, jota tarvitaan tulevaisuudessakin. Keskustan ja keskustalaisten pitää katsoa nyt eteenpäin ja rakentaa uutta nousua omista lähtökohdista. Tässä työssä tarvitaan jokaista keskustalaista ja keskustalaisesti ajattelevaa. Keskustan puoluekokouksessa äänestetään asioista ja suoritetaan henkilövaaleja. Kun päätökset on tehty, niin ollaan niiden takana yhteisessä rintamassa. Toivottavasti jokaiselle keskustalaiselle jää hyvä mieli joulupukin kotikaupungista. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokouksen järjestäminen on iso urakka, joka edellyttää puolueen päätöksentekoelinten, puoluejohdon, puoluetoimiston, järjestävän piirin, muun puolueorganisaation ja paikallisten keskustalaisten vahvaa yhteistä tahtoa, sitoutumista ja saumatonta yhteistyötä. Korvaamattomassa roolissa ovat ne sadat vapaaehtoiset

puoleen jäsenet ja kannattajat, joita ilman yhtä maailman suurimmista puoluekokouksista ei voitaisi järjestää. Puoluekokous haluaa osoittaa suuret kiitokset kaikille kokouksen järjestelyihin osallistuneille onnistuneesta keskustalaisen kansanliikkeen suurtapahtumasta. Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn näkemykseen keskustalaisen kansanliikkeen merkityksestä ja luonteesta. Keskustan tulee olla kokoava voima, jossa eri puolilta Suomea ja erilaisista taustoista lähtöisin olevat ihmiset voivat rakentaa yhdessä entistä parempaa Suomea. Tätä tavoitetta pitää myös puoluekokousten palvella.

188

Esitykset puoluevaltuuston jäseniksi 2012 – 2014 Piiri

Varsinainen jäsen (U= uusi jäsen) HELSINKI Havu Elina, Helsinki, U Lehtinen Sanna, Helsinki, U Alku Antero, Helsinki Sarlund Juha, Helsinki

Varajäsen

UUSIMAA

Kuokkanen Jasi, Vantaa Tikanmäki Johanna, Espoo Kalmi Petri, Nurmijärvi Vesterinen Eeva, Vihti Peltola Veijo, Mäntsälä Nurme Marja, Porvoo Laine Marja-Leena, Hyvinkää

Velin Raino, Karkkila Nepponen Salme, Tuusula Koli Eero, Hanko Tihveräinen Juhani, Raasepori Koskinen Tuulia, Espoo Savela Eija, Vantaa Stedt Reijo, Espoo

VARSINAIS-SUOMI

Ek-Marjamäki Teija, Loimaa Huittinen Ulla, Salo Karjalainen Riitta, Turku, U Koivisto Anna-Liisa, Lieto Myllymäki Pekka, Mynämäki, U Ollila Matias, Turku, U Rauhala Rauli, Uusikaupunki, U

Hallanheimo Minna, Tarvasjoki Kallonen Kalevi, Kemiönsaari, U Patrakka Riika Kaarina U Pirttilä Tero, Somero, U Rauhansuu Janne, Pöytyä Vainio Eero, Raisio Yli-Liipola Hanna, Salo

SATAKUNTA

Ryömä Markku, Kokemäki Pietilä Satu, Rauma, U Varajärvi Ilkka, Eurajoki, U Heiniluoma Jari, Pori Ranta Tuija, Jämijärvi

Lanne Viveka, Pori Kotiranta Ari, Siikainen Yli-Karro Miika, Rauma, U Jalonen Vesa, Eurajoki Rehula Matti, Pori

ETELÄ-HÄME

Nurmi Eeva, Humppila Hietanen Satu, Hausjärvi, U Kautto Mikko, Janakkala Suonpää Antero, Jokioinen, U

Häggman Johanna, Forssa, U Mikkola Pertti Hämeenlinna Larko Sirpa, Jokioinen U Koski Tuomo, Riihimäki , U

PÄIJÄT-HÄME

Ahola Pirkka, Padasjoki Salo Tuulia, Hollola Korpela Liisa, Kärkölä

Malmiharju Tapio, Orimattila Niklander Jorma, Orimattila Pakkanen Lasse, Nastola

Das Bhowmik Elina, Helsinki, U Raunio-Laine Manti, Helsinki Oravainen Timo, Helsinki Kinnunen Markus, Helsinki, U

189 PIRKANMAA

Hakanen Pertti, Sastamala Koskinen Riitta, Ylöjärvi Virtanen Paula, Urjala Vesanto Aleksi, Parkano/Tre, U Markkola Juha-Matti, Kihniö, U Lamminmäki Ari, Parkano Moilanen Raija, Tampere

Ahonen Ritva, Orivesi Mikkonen Matleena, Tampere Juva Antti, Tampere Koskela Reijo, Virrat Viljamaa Irja, Lempäälä Liuha Tuukka, Lempäälä Murtoo Tapani, Punkalaidun

KYMENLAAKSO

Yläjääski Jouko, Hamina Tiira Satu, Iitti Seppälä Topi, Kouvola

Keskitalo Jaana, Kouvola Rikkola Riitta, Miehikkälä Lonka Mirja, Kouvola

KARJALA

Kemppi Jouni, Lappeenranta Sassi Marjut, Lappeenranta, U Heinänen Topi, Ruokolahti Berg Ari, Parikkala

Kekki Anni, Lappeenranta Lonka Taina, Rautjärvi Punkka Olavi, Lemi, U Hallberg Jaana Imatra

ETELÄ-SAVO

Alanen Juhani, Mikkeli Viljakainen Kaija, Pieksämäki Sanisalo Jarkko, Mikkeli Leväinen Virva, Joroinen, U

Korhonen Seija Mikkeli Tiusanen Hannu, Kangasniemi Kauppinen Helena, Ristiina Puikkonen Tero, Mikkeli

ITÄ-SAVO

Laamanen Kirsti, Punkaharju Sistonen Eero, Rantasalmi

Matilainen Päivi, Kerimäki Sorjonen Heikki, Savonlinna

POHJOIS-KARJALA

Huttunen Hanna, Outokumpu, U Minkkinen Jaana, Joensuu Kämäräinen Matti, Nurmes Oravalahti-Pehkonen Lea, Lieksa Karjalainen Teuvo, Tohmajärvi

Rossi Hannes, Joensuu Puhakka Paula, Joensuu Riikonen Vilho, Joensuu Hoskonen Hannu, Ilomantsi, U Väistö Marja-Riitta, Kitee

POHJOIS-SAVO

Rusanen Juha-Pekka, Lapinlahti, U Kolari Terttu, Tuusniemi Lilja Minna, Kiuruvesi, U Ryhänen Anne, Kuopio Karkkonen Veijo, Kuopio, U Havukainen Heikki, Leppävirta Markkanen Sallamaarit, Siilinjärvi Luttinen Helka, Vieremä Kettunen Rauno, Juankoski Murro Heimo, Kuopio, U Pöyhönen Tarja, Suonenjoki, U Konttinen Heikki, Siilinjärvi, U Kauppinen Kyösti, Iisalmi, U Kröger Vilma, Kuopio Tuhkanen Anna-Liisa, Keitele Auvinen Juha, Iisalmi, U

KESKI-SUOMI

Lahtinen Merja, Jämsä Niittonen Seppo, Jyväskylä Rautanen Milla, Keuruu Mehto Antti, Konnevesi Näsi Heikki, Kivijärvi Koskinen Satu, Karstula Kekkonen Anssi, Viitasaari

Fredin Kalevi, Joutsa Selin Pirkko, Jyväskylä Koskenranta Jari, Petäjävesi Hyytiäinen Laura-Liisa, Äänekoski Hakkarainen Aira, Kivijärvi Peltonen Teijo Karstula Kauppinen Pirkko, Kinnula

190 ETELÄ-POHJANMAA

Ojaniemi Kati, Seinäjoki, U Sihto Paula, Ilmajoki, U Oja-Lipasti Sari, Lapua, U Ala-Nisula Rami, Kurikka, U Vainionpää Jukka, Isojoki Laakso Marja-Leena, Vimpeli, U Eerola Ilmo, Vähäkyrö, U Mäki-Neste Mervi, Alavus, U Pahkajärvi Jussi, Kauhava, U

Korkeamäki Arto, Karijoki Anttila-Varpula Elina, Kuortane, U Männikkö Mikko, Seinäjoki, U Saarimäki Jukka, Seinäjoki Ojajärvi Anne, Jalasjärvi Koivuniemi Johanna, Kauhajoki, U Puro Mikko, Lappajärvi, U Nissilä Tuula, Mustasaari, U Viitamäki Irma-Liisa, Töysä, U

KESKI-POHJANMAA

Vainionpää-Tahvanainen Jaana, Pietarsaari Kiiskilä Mari-Liisa, Lestijärvi Hotakainen Maarit, Halsua Mikkola Silja, Kannus Silvennoinen Pentti, Pietarsaari Paavola Vesa, Kaustinen Hylkilä Marja, Toholammi Herlevi Reino, Kokkola

POHJOIS-POHJANMAA Perttu Kai, Ylivieska, U Isola Sanna, Haapajärvi, U Tikanmäki Jukka, Pyhäjärvi Turpeinen Pekka, Taivalkoski Ruonala Riikka, II, U Siikaluoma Teuvo, Oulu Mikkonen Lauri, Kiiminki Laitinen Arja, Oulu, U Matikainen Anne, Yli-Ii Matinlauri Minna, Tyrnävä Apaja Martti, Muhos, U Ruha Anne, Kärsämäki, U Niemelä Mervi, Haapavesi Rytinki Timo, Raahe, U Hänninen Sami, Kalajoki, U

Tölli Kaisa, Nivala Tikkanen Tuija Ylivieska, U Kokkoniemi Tapio, Reisjärvi Parviainen Ulla, Kuusamo, U Hämäläinen Henrik, Pudasjärvi U Holappa Rauno, Oulu, U Vierimaa Kauko, Oulunsalo, U Pyörälä Pirjo, Oulu, U Manninen Jonna, Haukipudas Siira Anni-Maija, Kempele Ylönen Kari, Liminka, U Kärki Juhani, Oulainen, U Helaakoski Matti, Pyhäjoki, U Lehtonen Marjut, Oulainen, U Toiviainen Jenni, Oulu

KAINUU

Okkonen Arto Kajaani Uusitalo Anna-Kaarina, Puolanka Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo Pokela Ilmari Kajaani

Jarva Marisanna, Paltamo Kela Leena, Suomussalmi Kurkinen Yrjö, Ristijärvi Karjalainen Esa, Vaala

LAPPI

Schwartz-Matero Susanna, Savukoski Jauhojärvi Pirkko, Kittilä Lehtiniemi Olavi, Posio, U Salmi Heikki, Rovaniemi, U Ilvesluoto Ulla, Ranua, U Mäkitalo Arja, Sodankylä Mourujärvi Olli, Rovaniemi, U Kurula Timo, Kittilä, U

PERÄPOHJOLA

Palosaari Tuija, Tornio Lampela Mikko, Keminmaa, U Keskitalo Sari, Enontekilö, U Mäki Kalevi, Ylitornio

Joona Tanja, Ylitornio, U Rundgren Mikko, Kolari Havela Eila, Pello, U Uusitalo Sirpa, Keminmaa, U

191 Keskustanaiset

Katainen Elsi, Pielavesi Ruuskanen Kristiina, Helsinki, U Sippola Eija, Äystö Vauhkonen Anna, Sarvikumpu, U Liimatainen Irja, Pohja-Lankila, U

Lehtinen Marita, Sysmä, U Hiltunen Päivi Sasi, U Korhonen Seija Mikkeli, U Laurila Pirjo, Kemijärvi U Wallenius Arja Vantaa, U

Keskustanuoret

Ovaska Jouni, Hämeenkyrö, U Kurvinen Antti, Kauhava, U Toivanen Ville, Joensuu Hiltunen Kaisa, Joensuu, U Jämsä Elina, Toholampi, U

Tahkola Maija Kempele, U Turpela Emilia Seinäjoki, U Seppälä Topi, Kouvola, U Ojalehto Matias, Oulu, U Rusanen Juha-Pekka, Lapinlahti

Keskustaopiskelijat

Ansala Liisa, Rovaniemi Mäkitalo Jyrki, Oulu Toiviainen Hennamari, Oulu

Hakala Jirka, Rovaniemi Juvonen Elvi, Jyväskylä Siipola Elisa, Kalajoki

Lehtimiehet

Siikala Kristiina, Siuntio

Paalanen Tuomo, Helsinki

Eduskuntaryhmä EP:n Keskustan valtuuskunta

Kalmari Anne, Kivijärvi, U Lintilä Mika, Toholampi Korhonen Timo, Sotkamo, U

Vehvilänen Anu, Joensuu, U Lehtomäki Paula, Helsinki, U Hautala Lasse, Kauhajoki, U

Takkula Hannu, Turku

Manner Riikka, Varkaus

Ruotsinkielinen piiri

Åstrand Ulla-Maria Elovainio Mauri Casimir

Hästbacka Anne-Maria Häggblom Leif, Uusikaarlepyy

192

Palvelunumerot Tälle sivulle on koottu hyödyllisiä palvelunumeroita. Mikäli tarvitset apua, neuvoja, vinkkejä, lisätietoja tai sinulla on muuta kysyttävää, ota yhteys puoluekokouksen infoon. Arctic Circle B&B, Harjurinteentie 59, Puh. 040 757 1996, info@arcticcirclebb.com, www.arcticcirclebb.com Augusta huoneistot, Rovakatu 19 B, Puh. 040 777 9199, augusta@pp.inet.fi, www.augusta.fi B&B Aaria, Rannanmukka 6, Puh. 0400 238 235, bbaaria@hotmail.com, www.bbaaria. com B&B Haase, Yliopistonkatu 15, Puh. 050 355 2727, HaaseBB@gmail.com, http://personal.inet.fi/yritys/haase/bb/ B&B Kesäpirttilä, Pirttitie 17, Puh. 050 536 9897, mika.rotkonen@kesapirttila.inet.fi, personal.inet.fi/yritys/kesapirttila B&B Kotitie, Kotitie 2, Puh. 040 544 4938, posti@bb-kotitie.com, www.bb-kotitie.com B&B Niemelän talo, Pappilantie 75 A, Puh. 0500 667 875, info@niemelantalo.fi, www. niemelantalo.fi City Hotelli, Pekankatu 9, Puh. 016 330 0111, hotel@cityhotel.fi, www.cityhotel.fi Finnair, 0600 140 140, www.finnair.fi Guesthouse Borealis, Asemieskatu 1, Puh. 016 3420 130, guesthouse.borealis@ co.inet.fi, www.guesthouseborealis.com Hostel Rudolf, Koskikatu 41?43, (sisäänkirjoittautuminen, Hotel Santa Clausissa Korkalonkatu 29), p. 016 321 3227, sales@rudolf.fi, www.rudolf.fi Hotelli Aakenus, Koskikatu 47, Puh. 016 3422 051, hotelli.aakenus@co.inet.fi, www. hotelliaakenus.net Hotelli Cumulus Rovaniemi, Valtakatu 23, Puh. 016 333 600, rovaniemi.cumulus@ restel.fi, www.cumulus.fi - www.hotellimaailma.fi Hotelli Ilveslinna, Keskustie 10, Ranua, Puh. 0400 177 130, info@hotelliilveslinna.fi, www.hotelliilveslinna.fi Hotelli Rantasipi Pohjanhovi, Pohjanpuistikko 2, Puh. 016 33 711, pohjanhovi.rantasipi@restel.fi, www.rantasipi.fi Keskustan Lapin piiri , 0400 393 899 Keskustan puoluetoimisto, 010 289 7000 ja 050 388 0022, www.keskusta.fi Keskustan viestintä, 010 289 7009 Korvalan Kestikievari, Sodankyläntie 5901, Tiainen, Puh. 040 722 9515, korvalan. kestikievari@co.inet.fi, www.korvala.fi

193

Lapland Hotel Bear’s Lodge, Pohtimolammentie 383, Sinettä, Puh. 016 5300 400, bearslodge@laplandhotels.com, www.laplandhotels.com Lapland Hotel Sky Ounasvaara, Ounasvaara, Puh. 016 323 400, skyhotel@laplandhotels.com, www.laplandhotels.com Lappi Areena, 040 572 0395, www.lappi-areena.com Majoitus Kotareitti, Hetetie 2 A 1, Puh. 0400 691 042, hannu.kestila@pp1.inet.fi, http://personal.inet.fi/yritys/kotareitti/ Matkahuolto, 0200 4000, www.matkahuolto.fi Matkustajakoti Outa, Ukkoherrantie 16, Puh. 016 312 474, mika@guesthouseouta. com, www.guesthouseouta.com Napapiirin Saarituvat, Kuusamontie 96, Puh. 016 356 0045, 040 744 0998, reception@saarituvat.fi, www.saarituvat.fi Norwegian, 09 231 01 600, www.norwegian.com Onnellisten saari - Ainolan Saarihotelli, Kuusamontie 900, Saarenkylä, Puh. 0400-695470, ainola@onnellistensaari.fi, www.onnellistensaari.fi Ounaskoski Camping, Jäämerentie 1, Puh. 0400 692 421, ounaskoski-camping@ windowslive.com, www.ounaskoski-camping-rovaniemi.com Ounasvaaran Pirtit, Ounasvaaran Hiihtokeskus, Puh. 016 333 0100, info@polarholidays.fi, www.ounasvaaranpirtit.fi Poliisi, 071 87 60321, www.poliisi.fi Puoluekokouksen info, 040 460 4136 ja 040 460 4115 Rovaniemen kaupungin matkailuneuvonta, 016 346 270 ja 040 829 0676, www. visitrovaniemi.fi Santa’s Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, p. 016 321 321, rovaniemi@santashotels.fi, www.santashotels.fi Santasport Sporthotel, Kammi-huoneet, Hiihtomajantie 2, Santasport vastaanotto / Majoitus 020 798 4202, info@santasport.fi, www.santasport.fi/majoitus Scandic Rovaniemi, Koskikatu 23, Puh. 016 460 6000, rovaniemi@scandichotels. com, www.scandichotels.fi Sokos Hotel Vaakuna, Koskikatu 4, Puh. 020 1234 695, vaakuna.rovaniemi@sok.fi, www.vaakunarovaniemi.fi Taksi, 0200 88 000 ja 016 106 410 VR, 0600 41 900, www.vr.fi

Yleinen hätänumero, 112

194

TĂ¤mĂ¤ on sinun henkilĂśkohtainen arvontanumerosi Tule osastollemme tarkistamaan mahdollinen voittosi!

Osastollamme vierailevat puheenjohtaja-, varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat. Tervetuloa keskustelemaan!