Kaupan vuosi
suomi kasvaa kaupalla
2012
Sisällys 3
Hallituksen puheenjohtajalta
4
Kaupan liiton esittely
6
Kaupan vuosi 2012
8
Kauppa vastuunkantajana
10
Työmarkkinat
12
Muuttuva kauppa
13
Monikanavainen kauppa
14
Koulutus
15
Vuoden puheenaihe
16
Toimitusjohtajalta
17
Organisaatio
18
Svensk sammanfattning
19
English Summary
Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664 616 www.kauppa.fi kauppa@kauppa.fi
Tekstit Viestintäsalot Oy ja Kaupan liitto Kuvat Aino Huovio ja Kaupan liitto (s. 4, s. 10–11) Ulkoasu Dog Design Paino Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2013
h a l l i t u ks en p uh e e n j o h tajalta 3
Kauppa asiakkaan asialla Matti Halmesmäki Puheenjohtaja, Kaupan liitto
K
aupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa. Kauppa on merkittävä työllistäjä, veronmaksaja ja investoija. Se on myös iso verojen kerääjä, sillä kolmannes arvonlisä- ja kulutus verojen verotuotoista tulee kaupasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauppa on laajentanut ja kehittänyt palveluitaan niin talouden nousuissa kuin laskuissa. Edellisessä taantumassa vain kauppa kykeni lisäämään työvoimaansa ja jatkamaan voimakasta investointitahtia. Toimintaympäristö on nyt vaikeutunut niin paljon, että myös kaupan edellytykset toimia talouden veturina ovat heikentyneet. Ei ole yhdentekevää, miten kauppa Suomessa voi, sillä tällä hetkellä ennen kaikkea kotimainen kulutuskysyntä ylläpitää kansantaloutemme dynamiikkaa. Jos kaupalla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että suomalaisten mahdollisuudet kuluttaa säilyvät edes nykyisellä tasolla. Kansalaisten uskoa tulevaisuuteen koetellaan nyt. Etenkin nuoret, lapsiperheet ja pienituloiset ovat tiukoilla. Heidän tilannettaan ei saisi vaikeuttaa ratkaisuilla, jotka nostavat kaupan hintatasoa tai heikentävät ostovoimaa. Tutkimukset todistavat, että suomalainen kauppa toimii kansainvälisesti vertaillen tehokkaasti. Kauppa on asiakkaan asialla, ja reilu kilpailu kuuluu kauppaan. Kaupan liitto toivoo, että toimivaa kilpailua ei vaikeu tettaisi säätelyä lisäämällä. Sähköinen vallankumous muuttaa kauppaa. Se lisää kilpailua ja asiakkaan vaihtoehtoja. Samalla asiakkaan valta kasvaa. Hän voi esimerkiksi valita yhä useammista tavoista ostaa. Suuri haaste kaupalle onkin, että opimme ja kykenemme lisäämään aitoa vuoro puhelua asiakkaan kanssa. Tähän monikanavainen maailma antaa uusia mahdollisuuksia.
Kauppa on entistä kansainvälisempää. Ulkomaiset yritykset monipuolistavat tarjontaa ja tuovat tervetullutta kilpailua. Samaan aikaan suomalainen kauppa hakee uutta kasvua ulkomailta. Kaikesta tästä hyötyy ennen kaikkea suomalainen kuluttaja. Kaupan kasvava rooli yhteiskunnassa lisää sitä kohtaan esitettyjä vaatimuksia. Tämä edellyttää Kaupan liitolta entistä tehokkaampaa edunvalvontaa. Liiton rakenteen virtaviivaistaminen onkin lähitulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteitamme.
4 K aupa n l iiton e si tte ly
Kaupan ääni elinkeinoelämässä Kaupan liitto on alan valtakunnallinen edunvalvonta järjestö. Sen tehtävänä on edistää suomalaista kauppaa sekä parantaa kaupan yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä. Liitto neuvottelee kaupan työehtosopimukset, ratkaisee työriitoja ja palvelee jäseniään työsuhdeasioissa. Sen solmimat työehtosopimukset ovat koko alaa yleissitovia. Kaupan liitto on vahvasti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteon valmistelussa. Varmis tamme, että päättäjät ja viranomaiset ovat tietoisia kaupan tarpeista. Palvelualojen merkityksen kasvaessa myös kaupan mielipiteiden painoarvo kasvaa. Vaikutamme lainsäädäntöön vapaan kilpailun edis tämiseksi ja turhan säätelyn purkamiseksi. Kehitämme ja tuemme kaupan tutkimusta, koulutusta ja viestintää sekä edistämme kaupan kansainvälistä yhteistoimintaa. Edistämme kaupan asioita myös Elinkeinoelämän keskusliitossa, jonka toiseksi suurin jäsenliitto Kaupan liitto on.
Monimuotoinen kauppa Kauppa on monimuotoinen toimiala. Meillä on laaja kosketuspinta suomalaiseen teollisuuteen, kuluttamiseen ja kuluttajiin. Kaksi miljoonaa suomalaista käy päivittäin kaupassa. Kaupan liiton jäsenkuntaan kuuluu 2 300 yritystä. Ne edustavat vähittäis- ja tukkukauppoja, liikennease mia, hankinta- ja logistiikkayrityksiä, maahantuonti yrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä. Kaupan liitto ja sen jäsenliitot keskustelevat parhail laan entistä yhtenäisemmän toimintamallin kehittämi sestä. Tavoitteena on tehokkaampi edunvalvonta. Yhtenäisenä kaupan rintama on entistä merkittävämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Tiedon ja tapahtumien talo Kaupan liitto kehittää jatkuvasti jäsenpalveluitaan monipuolisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi. Jäsen- ja uutiskirjeen avulla kerromme yrityksille ja alasta kiinnostuneille liiton toiminnasta ja alan uusimmista uutisista. Tärkein viestintäkanavamme on verkkopalvelumme www.kauppa.fi Koulutustilaisuudet ja seminaarit ovat yhä tärkeämpi osa liiton toimintaa. Tarjoamme jäsenillemme laadukasta ja monipuolista koulutusta sekä alan huipputapahtumia. Suurin tapahtuma viime vuonna oli Kauppa 2013, joka järjestettiin jo neljännen kerran. Sen teemana oli tulevaisuuden asiakas.
Poimintoja Kaupan liiton koulutusja tapahtumakalenterista 2013: • • • • • • • •
Kattava työmarkkinakoulutustarjonta Kaupan retail-päivä Kaupan sosiaalisen median seminaari Venäjä-seminaari Verkkokaupan strategiaseminaari Kaupan alan suurtapahtuma Kauppa 2014 – Kansainvälistyvät markkinat Kaupan turvallisuuspäivä Kaupan vastuullisuuspäivä
5
Vähittäiskaupan, tukkukaupan ja autokaupan liikevaihto
Kaupan myynti 2012
Kausitasoitettu indeksi
12 %
Tukkukauppa Vähittäiskauppa Autokauppa
Vähittäiskauppa Tukkukauppa Autokauppa
43 % 58 %
Liikevaihto yht. 129 mrd euroa (pl. alv) Lähde: Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtotiedot
Lähde: Tilastokeskus
140
130
Kaupan työlliset 2012
120
110
15 %
Vähittäiskauppa Tukkukauppa Autokauppa
100
90
54 %
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
31 %
80
70
60
Kauppa investoijana kansantaloudessa milj. euroa 2011
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
2012
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
2012
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
2011
2012
140
130
120
110
Teknologiateollisuus
100
Informaatio ja viestintä Kauppa
90
Rakentaminen 80
Hallinto- ja tukipalvelut Kemianteollisuus
70
Metsäteollisuus 60
Elintarviketeollisuus Rahoitus ja vakuutus
140
Majoitus ja ravitsemus Tekstiiliteollisuus
130
0
200
400 600 800 1000 1200 1400 1600 1700
120
110
100
Kauppa on kasvavan palvelu sektorin veturi.
90
80
70
60
6 K au pa n vuosi 2012
Kauppa kansantalouden moottorina Kauppa pyörittää kansantalouden rattaita työllistä mällä suomalaisia ja investoimalla Suomeen. Se on yksi suurimmista rakennus-, kone-, laite-, kulkuvälineja ICT-investoijista. Kauppa luo taloudellista aktivi teettia myös muille toimialoille. Vielä vuonna 2011 kaupan investointien määrä kasvoi seitsemän prosenttia, vaikka vauhti hidastui aikaisemmasta. Vuonna 2012 investoinnit kääntyivät Kaupan liiton kyselyn mukaan laskuun, eikä niiden odoteta kasvavan vuonna 2013.
Kasvua vasta vuonna 2014 Sekä tukkukaupan että vähittäiskaupan liikevaihdon volyymit kasvoivat alkuvuodesta 2012. Loppuvuonna tapahtunut talouden käänne näkyi myynneissä: tukkukauppa supistui viimeisen puolen vuoden aikana lähes kaksi prosenttia, ja vähittäiskauppa painui miinukselle. Kasvu ei käynnisty vielä vuonna 2013. Sen syövät velkakriisi, lisääntyvä työttömyys sekä Suomen olema ton talouskasvu. Varsinkin alkuvuosi on hankala. Ennusteemme mukaan vähittäiskaupan liikevaihdon volyymi ei kasva lainkaan, vaikka myynti piristyykin hieman loppu vuodesta. Vuodelle 2014 ennustamme puolentoista prosentin kasvua. Tukkukaupassa liikevaihdon volyymi pienenee kaksi prosenttia, kun rakentaminen ja investoinnit supistuvat. Loppuvuodesta myös tukkukauppa alkaa piristyä, ja ensi vuonna voidaan yltää jopa neljän prosentin kasvuun.
Kauppa kärsii inflaatiosta Yksityisen kulutuksen ja vähittäiskaupan kehitystä hidastaa se, että kotitalouksien ostovoima ei kasva. Kulutuskykyä leikkaa myös nopea inflaatio. Vuonna
Hidaskin kasvu voi tukehtua veroihin.
2012 inflaatio laukkasi peräti 2,8 prosentin vauhdilla eli nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Vaikka inflaation arvioidaan vuonna 2013 hidastuvan lähelle kahta prosenttia, se on edelleen liian nopeaa. Vähittäiskauppa on kustannusten ravintoketjussa viimeinen lenkki. Kun kustannukset esimerkiksi kuljetuksissa, varastoinnissa, energiassa, työvoi massa tai tuotteiden valmistuksessa nousevat, ne vaikuttavatsuoraan myös kaupan kuluihin. Kauppa pyrkii kuitenkin jatkuvasti tehostamaan toimin taansa, jotta kuluttajahinnat eivät nousisi. Kauppa on asiakkaan puolella.
Hitaan kasvun aikaan Suomen kansantalous on siirtynyt muun Euroopan mukana hitaan kasvun aikaan. Myöskään kaupalla ei ole edellytyksiä kasvaa niin nopeasti kuin vielä 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Hidaskin kasvu voidaan tukahduttaa väärällä veropolitiikalla. Veroja kiristämällä leikataan talous kasvua ja nostetaan hintatasoa. Pelkästään arvon lisäverokantojen nosto kahdella prosenttiyksiköllä 2010–2013 on nopeuttanut vähittäiskaupan hintojen nousua 1,6 prosenttiyksiköllä. Inflaatiota on kiihdyttänyt myös vuonna 2011 voimaan tullut makeisvero, jota nostettiin heti seuraa vana vuonna. Kauppa maksaa teollisuutta korkeampaa sähköveroa, jota kiristettiin vuonna 2011. Kaupan kuljetuksiin vaikuttavaa dieselpolttoaineiden vero tustataas kovennettiin vuonna 2012. Kaupan elinehto on, että kansantalous toimii terveellä pohjalla. Kaupan liiton mielestä verojärjestel määtulisi selkiyttää ja yksinkertaistaa ja veropohjaa laajentaa. Julkisen sektorin koko pitää sopeuttaa yksityisen sektorin maksukyvyn mukaan.
6
7
Kauppa on ylivoimaisesti suurin nuorten työllistäjä. Sen rooli nuorisotyöttömyyden torjujana on merkittävä.
8
Vastuullisuus toimintatapana
V
astuullisuus on kiinteä osa vaatetusteollisuusyritys Nanso Groupin toimintaa. Alalla, jossa on tarjolla myös heikkolaatuisia ja halpoja tuotteita, vastuullisuudesta on mahdollista rakentaa todellinen kilpailuetu. –Lakien ja säädösten noudattaminen ei vielä tee yrityk sestä vastuullista, eikä erota sitä kilpailijoista. Yritys ei myöskään voi vain mainostaa olevansa vastuullinen. Taustalla on oltava aito halu sekä konkreettisia tekoja, myyntijohtaja Jussi Tolvanen painottaa. Nanso elää kuten opettaa. Nanso Groupin tuotteista 60 prosenttia valmistetaan sen omilla tehtailla Suomessa ja Virossa – Nanso-brändin tuotteista peräti 98 prosenttia. Riskimaiden osuus valmistuksessa vaihtelee brändeittäin, mutta on kaikkiaan pieni. Perheyritys on kieltäytynyt hyväksymästä Kiina-ilmiötä ja siirtänyt tuotantoaan Kaukoidän halpamaista viime vuo sina myös takaisin Suomeen. –Koska tehtaat sijaitsevat lähellä, pystymme reagoimaan vikkelästi kaupan kysyntään ja kuljetuskilometritkin vähe nevät. Ja kun valmistamme vain tarpeeseen, hävikin määrä pienenee.
K au p pa vast u u n kan tajan a 9
Kauppa kantaa vastuunsa Kaupan liitto järjesti ensimmäisen kaupan vastuulli suuspäivän lokakuussa 2012. Päivän aikana pureu duttiin useiden yritysesimerkkien kautta siihen, mitä vastuullisuus tarkoittaa hankintaketjussa. Vastuullisessa hankinnassa avainasioita ovat muun muassa tuotteiden alkuperämaamerkinnät, tuotantoketjun jäljitettävyys, tuotanto- ja valmistusolosuhteet sekä koko hankintaprosessin valvonta. Mukana olleiden asiantuntijoiden yhteinen viesti oli, että vastuullisuuden tulisi olla kiinteä osa yrityksen liiketoimintaa, jopa sen päämäärä. Kun vastuullinen toiminta lähtee yrityksen strategiasta, se myös hyödyttää yritystä eniten. Vastuulliset liiketoimintamallit ovat lisäksi yhteiskunnallisesti tärkeitä.
Uusista velvoitteista huolehditaan Uusi jätelaki tuli voimaan toukokuussa 2012. Se laa jentaa pakkausten tuottajavastuuta ja tuo kaupalle uusia velvoitteita. Tampereella ja Kuopiossa toteu tetussa Ekopistepilotti-hankkeessa selvitettiin, kuinka pakkausten vastaanotto voidaan järjestää mahdollisimman ympäristötehokkaasti, taloudellisesti ja kuluttajaystävällisesti niin, että uuden lain ja sitä täydentävien asetusten määräykset toteutuvat. Pakkausten vastaanotto käynnistyy laajassa mitassa toukokuussa 2014. Uusi jätelaki velvoittaa kaupan vastaanottamaan myös käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Tilanne on kaupalle haasteellinen, koska ongelmajätteiden käsittely vaatii erityisosaamista ja tarkoitukseen soveltuvia tiloja, joita kaikissa kaupoissa ei ole. Kaupan liitto on yhdessä sähkö- ja elektroniikka laitteiden tuottajayhteisöjen kanssa laatinut koulutusmateriaalia kaupan henkilökunnalle ja kuluttajille sekä tiedottanut kaupan uusista velvoitteista.
Energiatalkoot etenevät Kauppa on mukana monin eri tavoin ilmastotalkoissa, muun muassa parantamalla energiatehokkuuttaan. Ala on sitoutunut EU-direktiivin mukaiseen energiatehokkuussopimukseen, jonka mukaan ener-
gian kulutusta pyritään vähentämään yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tavoite laske taan vuosien 2001–2005 keskimääräisestä energiankäytöstä. Kauppa on edennyt tavoitteen saavuttami sessa hyvin. Uusia menetelmiä energiansäästämiseksi kehitetään jatkuvasti. Kaupan ja Motivan yhteishankkeena valmistui ohje kaupan kylmälaitteiden ja -järjestel mien tuottaman lämmön hyödyntämisestä. Ohjeessa on kuvattu erikokoisille kaupoille tyypillisiä lämmön talteenoton ratkaisuja. Sen avulla voi arvioida, kuinka paljon erilaiset suunnitteluratkaisut säästävät energiaa. Hankkeen rahoittivat Kaupan liitto, Kesko Oyj, SOK, Suomen Lähikauppa Oy sekä työ- ja elinkeino ministeriö. Vuonna 2012 energiatehokkuussopimuksen kaupan alan toimenpideohjelmaan liittyi viisi uutta jäsenyritysta: Tokmanni Oy, Oy KWH Freeze Ab, Antoniina Oy, Isojoen Konehalli Oy ja Starkki Oy.
Turvallisuus johtotähtenä Vastuullisena toimijana kauppa huolehtii asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta. Lokakuussa 2013 järjestämme kaupan turvallisuuspäivän. Päivän aikana käydään läpi muun muassa turvatekniikkaa, omavalvontaa sekä kaupan henkilökunnan oikeuksiin liittyviä juridisia kysymyksiä. Mukana ovat myös poliisi ja pelastuslaitos. Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton PAM:n yhdessä rakentama Uhkaava asiakas -verkkokoulutus levisi viime vuonna hyvin jäsenistömme tietoon. Sen ovat suorittaneet jo tuhannet kaupan henkilö kuntaan kuuluvat. Tämän kaksi palkintoa voittaneen koulutuksen tarvetta korostaa se, että muutaman viimeisen vuoden aikana häiriökäyttäytyminen kaupoissa on lisääntynyt. Kuten monilla muillakin palvelualoilla, myös kaupassa työskennellään yksin, mikä korostaa varautumisen ja koulutuksen tärkeyttä. Henkilöturvallisuus on ykkösasia. Kauppa kehittää jatkuvasti turvallisuutta lisääviä ratkaisuja itse sekä yhteistyössä muun muassa viranomaisten ja vartiointiliikkeiden kanssa.
1 0 t y öma rk k in at
Kauppa tahtoo työllistää Kauppa on Suomen suurin työllistäjä. Sen palveluk sessa on noin 300 000 henkilöä. Myös kauppa joutui vuonna 2012 sopeuttamaan työvoimansa määrää hitaan kasvun aikaan. Työllisyys väheni viime vuonna vähittäiskaupassa noin 5 000 henkilöllä eli kolmella prosentilla. Työtuntien määrä laski neljä prosenttia. Vuodelle 2013 Kaupan liitto ei ennusta työllisyyden kasvua. Tukkukaupassa työllisten määrä pysytteli vuonna 2012 edeltävän vuoden tasolla, mutta vuodelle 2013 ennakoidaan prosentin laskua. Ennusteemme mukaan vuonna 2014 koko kaupan työllisyys kääntyy prosentin kasvuun, mutta vähittäiskaupassa työllisten määrä lisääntyy vain puoli prosenttia. Työpaikkojen määrä on vähentynyt, koska kauppa sopeutuu heikkoihin kysyntänäkymiin. Lisäksi työn hinta on kallistunut. Hallituksen veropolitiikka on omalta osaltaan vaikeuttanut kaupan mahdollisuuksia työllistää: kiristyvä verotus, muun muassa arvonlisäveron nosto, on syönyt ostovoimaa ja kiihdyttänyt inflaatiota. Nykyinen veropolitiikka ei tue kasvua palvelualoilla eikä koko kansantaloudessa.
Suurin nuorten työllistäjä Kaupan rooli nuorten työllistäjänä, nuorisotyöttömyyden torjujana sekä syrjäytymisen ehkäisijänä on erityisen tärkeä. Viidennes alle 25-vuotiaista nuorista työskentelee kaupan alalla.
Monille nuorille kauppa tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden tutustua työelämään. Kauppa on tyytyväinen, että se myös viime kesänä sai mahdollisuuden tarjota työtä suurelle joukolle nuoria. Samaa odotamme tänäkin vuonna. Lisäksi toivomme, että muun muassa oppisopimuskoulutusjärjestelmää kehit tämällä nuorten työllistymismahdollisuuksia voitaisiin tulevaisuudessa parantaa entisestään.
Työmarkkinoiden asiantuntija Kaupan liitto neuvottelee yksityisen sektorin suurim man työehtosopimuksen. Viimeksi kaupan alan yleissitova työehtosopimus neuvoteltiin vuonna 2011, ja se on voimassa 30.4.2014 saakka. Tällä hetkellä työrauha kaupan alalla on hyvä. Liitto palvelee jäseniään päivittäin monipuolisesti työsuhdeasioissa. Työlainsäädäntöön perehtyneet juristimme neuvovat muun muassa työehtosopimuk sen tulkinnassa, erimielisyystapauksissa sekä viime kädessä myös työtuomioistuimeen päätyneissä tapauksissa. Järjestämme jäsenillemme koulutusta työelämän kysymyksiin liittyen. Näkökulmina ovat työelämän lainsäädäntö ja työehtosopimus. Vuonna 2013 kurssien aiheita ovat muun muassa työsopimukset, vuosilomat, työaikajoustot, sairaus poissaolojen hallinta, esimiehen juridiset velvollisuudet työpaikan arjessa sekä tietosuoja työsuhteen eri vaiheissa.
Kauppa tarjoaa monipuolisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia.
Työ markki n at 1 1
Kauppa on moni muotoinen toimiala. Sen piiriin kuuluu vähittäis- ja tukku kauppoja, liikenneasemia, hankinta- ja logistiikkayrityksiä, maahantuontiyrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä
350 300
1000 henkeä 250 Kauppa Teknologia Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Hotelli- ja ravintolapalvelut Metsäteollisuus Elintarvike- ja tekstiiliteollisuus Kemian teollisuus Energia- ja jätehuolto Lähde: Tilastokeskus
200 150 100 50 0
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
1 2 MUUTTUVA kaup pa
Kauppa elää ajassa Kaupan liitto seuraa ilmiöitä ja trendejä, jotka vaikut tavat suomalaisen kaupan toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin. Liitto tuottaa tutkimuksia ja tilastoja kaupan alasta. Lisäksi se edistää alan tutkimusta muun muassa yhteistyöllä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kuuntelemme parhaita asiantuntijoita ja tuomme heidät esiintymään koulutuksiimme ja tilaisuuksiimme. Juuri nyt kauppa on murroksessa. Lisäksi se joutuu sopeuttamaan toimintaansa hitaasti kasvavaan kysyn tään ja epävarmoihin talousnäkymiin. Kaupan kannalta on tärkeintä, että suomalaisten ostovoima ja usko tulevaisuuteen säilyvät. Maailma muuttuu nopeasti ja kaupan on pystyttävä elämään ajassa. Tulevaisuudessa menestyvät parhaiten sellaiset kaupan alan yritykset, jotka ovat joustavia ja ketteriä sekä kykenevät toimimaan ennakoivasti ja reagoimaan nopeasti.
Asiakkaan valta kasvaa Digitalisoituminen merkitsee kaupalle sekä mahdolli suuksia että haasteita. Kuluttajilla on uusia asiointi kanavia, joita kauppa voi hyödyntää. Kauppa voi myös oppia tuntemaan asiakkaitaan entistä paremmin ja
lisätä vuoropuhelua heidän kanssaan muun muassa sosiaalisen median avulla. Toisaalta digitalisoitumisen ansiosta kuluttajien tietoisuus lisääntyy ja valta kasvaa. Kaikki on läpi näkyvääja vertailtavissa. Asiakastarpeet yksilöllistyvät ja kulutus pirstaloituu. Tämä tarkoittaa, että liikeideoita ja konsepteja o n osattava suunnitella yhä pienemmille kuluttajaryh mille. Asiakkaiden tarpeiden tunteminen ja asiakaslähtöisempi toiminta korostuvat kilpailukeinoina.
Kuluttaminen polarisoituu Tekniset innovaatiot tulevat myös kauppaan. Näitä ovat esimerkiksi itsepalvelukassat, kosketusnäytöt tuoteopastuksessa sekä ostoskärryihin asennetut elektroniset ostoavustajat ja -opastajat. Älypuhelinten käyttömahdollisuudet laajenevat nopeasti muun muassa maksamisessa, tuote- ja hintainformaation hankinnassa ja navigoinnissa. Monet kaupan alan toimijat ovat havainneet yhteiskunnassa polarisoitumista. Osa kuluttajista haluaa ja kykenee panostamaan laatuun, kestävyyteen ja eettisyyteen. Toisaalta osa kuluttajista tekee ostopäätökset puhtaasti hinnan perusteella, usein pakon edessä.
Lähellä asiakasta
K
otimainen autovaraosa- ja vapaa-ajanvarustekauppaketju Motonet on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Ketjun takana oleva perheyritys Broman Group on neljän viimeisimmän vuoden aikana luonut 400 uutta työpaikkaa ja avannut useita Motonet- ja AD Varaosamaailma -liikkeitä eri puolelle Suomea. Motonet on oivallinen esimerkki monikanavaisesta liiketoimintamallista, jonka avulla voidaan olla mahdollisimman lähellä asiakasta. –Toimintamme perustuu ”Autoilijan tavaratalo” -ajatukseen. Verkkokauppa ja perinteinen postimyynti tukevat mainiosti kivijalkamyymälöidemme palvelua ja mahdollis tavat esimerkiksi hintatietojen löytämisen ja tuotteiden saatavuuden tarkistamisen etukäteen. Verkkokauppa itsessään tuo myös mielenkiintoisen lisän kokonaismyyntiimme, toimitusjohtaja Harri Broman toteaa.
m o n i k a n avai n e n kau p pa 1 3
Suomalaisen verkkokaupan puolesta Ajatus monikanavaisesta liiketoiminnasta on lyönyt itsensä läpi suomalaisessa kaupassa. Jos aiemmin oli rohkeaa lähteä mukaan verkkokauppaan, siitä pois jääminen on nyt suorastaan uhkarohkeaa. Kaupan kansainvälinen kilpailu on tullut olohuonei siimme. Suomalaisten kuluttajien ostokset ulkomai sista verkkokaupoista olivat 13 % kaikista verkko ostoksista vuonna 2011. Eräillä tuotealueilla siivu on tätäkin suurempi. Kaupan liitto kannustaa suomalaisia yrityksiä panostamaan verkkokauppaan. Suomalaisen kaupan on pystyttävä uudistumaan ja kehittymään, jotta se pysyy mukana ulkomaisen verkkokaupan mukanaan tuomassa kilpailussa. Suomalaiset kuluttajat arvostavat verkkokaupassa edullisen hintatason lisäksi hyvää kuluttajansuojaa, tuoteturvallisuutta ja osuvia valikoimia. Nämä voivat olla suomalaisten verkkokauppojen valtteja. Kehittääkseen suomalaisen verkkokaupan osaa mista Kaupan liitto aloitti vuonna 2011 ensimmäiset kaupan alalle suunnatut verkkokaupan koulutukset. Ne jatkuivat vuonna 2012 ja saivat erittäin hyvän
vastaanoton. Kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin, kuudesta aihealueesta muodostuviin koulutuskoko naisuuksiin oli vuoden loppuun mennessä osallis tunut 266 henkilöä 160 eri yrityksestä. Koulutukset jatkuvat vuonna 2013.
Digifoorumi kokoaa yhteen Kaupan liitto aloitti viime vuonna myös mobiilimarkkinoinnin koulutukset. Kiinnostus mobiilimarkkinointia kohtaan on kasvanut sitä mukaan, kun älypuhelimien käyttö ostopäätösten tukena on lisääntynyt. Koulutustarjontaamme täydentävät teema- ja case-päivät, joista suurin vuonna 2012 oli Kaupan eCommerce -seminaari. Tänä vuonna seminaariem me aiheina ovat verkkokaupan strategiat ja sosiaa linen media. Koulutukset ja tapahtumat ovat osa Kaupan liiton Digifoorumia. Se kokoaa yhteen monikanavaisuu desta kiinnostuneet eri alojen toimijat. Digifoorumissa tarjoamme asiantuntevaa ja ennakoivaa tietoa alan kehityksestä sekä mahdollisuuksia verkostoitua ja tavata asiantuntijoita.
Yhteisöllinen verkkokauppa Hong Kongin verkko kauppa on osa moni kanavaista liiketoiminta mallia. Verkkokaupasta esimerkiksi näkee, onko tuote saatavilla lähimmästä myymälästä. Toisaalta verkkokauppa tuo palvelut myös niille paikkakunnille, missä myymälää ei ole.
H
ong Kong Tavaratalojen huhtikuussa 2011 avattu verkkokauppa aloitti myymällä kalastustarvikkeita. Tavoitteena on olla Suomen ja Pohjoismaiden parhain ja monipuolisin kalastusverkkokauppa. Katse on suunnattu myös Venäjälle ja Baltiaan. Nyt verkossa myydään myös leluja ja tee se itse -tarvikkeita. –Verkkokaupan strategiamme on vahvasti yhteisöllinen. Rakensimme verkkokaupan yhdessä käyttäjien kanssa. Käyttäjät, intohimoiset kalastajat, voivat itse tuottaa sisältöä, arvioida tuotteita, kertoa kalastustarinoitaan ja jakaa kokemuksiaan. Uskomme näin palvelevamme asiakkaita parhaiten; toisten harrastajien mielipiteillä on tärkeä merkitys myynnin kannalta, verkkokaupan vetäjä Miika Malinen kertoo.
1 4 koulu t us
Kaupan ala kiinnostavaksi Kauppa on aktiivisesti mukana hankkeissa, joilla tue taan nuorten koulutus- ja uravalintoja sekä työllisty mistä. Haluamme nostaa alan kiinnostavuutta ja ker toa lukuisista erilaisista työtehtävistä ja ammateista, joita kauppa voi tarjota. Kunkoululoppuu.fi -verkkopalvelu antaa tietoa peruskoulun ja lukion jälkeisistä vaihtoehdoista. Palvelussa esitellään kaupan työtehtäviä ja urapolkuja 13 videolla. Niissä kaupan alalla työskentelevät nuoret ammattilaiset kertovat työstään, koulutuksestaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kaupan liitto ja useat pääkaupunkiseudulla toimivat kaupan yritykset ovat mukana Haavi – kiinni työelämässä -projektissa, jonka tavoitteena on työllistää alle 30-vuotiaita työttömiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Heidän tavoittamisekseen käytetään monia tapoja, muun muassa sosiaalista mediaa. Kullekin nuorelle räätälöidään oman valmentajan avulla yksilöllinen koulutus- ja työllistymisohjelma, johon työtaitojen lisäksi sisältyy arjen hallintaa. Tulok set ovat olleet hienoja: 82 prosenttia projektiin osallistuneista on joko työllistynyt tai saanut opiskelupaikan. Samalle viivalle -hankkeessa puolestaan kehitetään maahanmuuttajanuorten työelämäyhteyksiä. Nuorten vanhemmille annetaan tietoa koulutusjärjestelmästämme sekä työelämästä. Yrityksiä valmennetaan kohtaamaan paremmin maahanmuuttajanuoret.
Tutkinto työn ohessa
H
OK-Elannon ja Mercuria Kauppiaitten Kauppaoppi laitoksen yhteishankkeessa ”Tutkinto työtä teke mällä” opiskelijat suorittavat ison osan merkonomi opinnoistaan kaupassa käytännön töissä. Jos opiskelija suorittaa tutkinnon määräajassa, hänelle on luvassa vähin tään vuoden mittainen työpaikka osuuskaupan palveluksessa. –Haluamme tehdä kaupan alaa tutummaksi; meillä on vaihtelevia ja vaatimustasoltaan erilaisia työtehtäviä, etenemismahdollisuuksia unohtamatta. Hanke parantaa mahdollisuuksiamme saada sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä, henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Rantanen perustelee. –Saamme jo opiskeluaikana melkoisen eli kahden vuoden työkokemuksen. Käytännössä opiskelusta maksetaan, sillä harjoittelijoina saamme palkkaa, Jenni Hautamäki ja Alexander Brandberg iloitsevat.
Nuoriso-ohjelma jatkuu Kaupan liitto on mukana Elinkeinoelämän nuorisoohjelmassa, jonka tavoitteena on lisätä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä sekä tukea nuorten koulutus- ja uravalintoja. Opettajille järjestetään työ elämäjaksoja ja yritysvierailuja. Yrityksiä puolestaan valmennetaan kouluyhteistyö hön sekä lisätään ymmärrystä nuorten arvoista ja odo tuksista työelämälle. Ohjelman jatkokaudella fokuk sessa ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.
Uudenlaisia osaamistarpeita Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti lähiesimies kokeilun jatkamisesta vuosille 2013–2014. Koulutuksen rakennetta on uudistettu, ja siihen sisältyy nyt
myös valinnaisia osia. Lähiesimieskoulutukseen on osallistunut jo 300 henkilöä. Myös vuonna 2013 uusia aloittaneita ryhmiä on runsaasti. Koulutus on saanut niin opiskelijoilta kuin heidän esimiehiltään erinomaisen palautteen. Kaupan nykyisen ja tulevan työvoiman koulutustarve on monenlaista ja monitasoista. Osaamistarpeista keskustellaan säännöllisesti Kaupan koulutusvaliokunnassa. Osaamista tarvitaan nyt lisää esimerkiksi verkkokaupassa, mobiilimarkkinoinnissa, sosiaalisen median hyödyntämisessä, vuorovaikutustaidoissa ja verkostoitumisessa sekä monikulttuurisen ja -arvoi sen työyhteisön johtamisessa.
v Uo de n p u h e e n ai h e 1 5
Kauppa kasvaa Venäjällä Venäjä on valtava markkina-alue, jonka merkitys Suomelle kasvaa. Teollisuutta palveleva tekninen kauppa on toiminut Venäjällä jo kauan, muun muassa metalli-, rakennus-, konepaja- ja kemianteollisuudessa. Myös suurimmilla suomalaisilla vähittäiskauppiailla on mer kittävää liiketoimintaa itärajan takana. Kauppatavat, oikeuslaitos ja lainsäädäntö kehittyvät askeleittain länsimaiseen suuntaan. Pankkisektori on uudistumassa, ja kuluttajien mahdollisuudet saada lainaa ja kulutusluottoja paranevat. Myös verkkokauppa on voimakkaan kasvupyrähdyksen kynnyksellä: viime vuosina myynti on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla. Eniten suomalaisen kaupan toimintaedellytyksiä Venäjällä parantaa maan vihdoin voimaan astunut jäsenyys maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Se luo ennustettavuutta ja luotettavuutta toimintaan. Suomalaisilla on kauppakumppanina etulyöntiasema Venäjällä. Tapaamme hoitaa asioita arvostetaan, samoin kuin sitä, että ymmärrämme venäläistä kulttuuria. Kaupan liitossa toimii aktiivinen Venäjän kaupan
ryhmä, joka seuraa markkinaa, vierailee suomalaisyrityksissä ja luo kontakteja viranomaisiin. Venäjän kaupan seminaari järjestetään vuonna 2013 Pietarissa.
Ostosmatkailu kasvaa Venäläisturistit ovat merkittävin ulkomaisten asiak kaiden ryhmä Suomessa. Ostosmatkailu on kovassa kasvussa. Tutkimuksemme mukaan 77 prosenttia maahamme tulevista venäläisistä on ostosmatkaili joita. Matkat ajoittuvat eritoten tammi- ja marraskuulle, jolloin venäläiset viettävät kansallisia juhlapäiviä. Matkailijoista lähes 80 prosenttia tulee Pietarin alueelta. Suomesta he ostavat eniten elintarvikkeita, aikuisten vaatteita, taloustavaroita sekä erilaisia palveluita. Venäläiset ovat tyytyväisiä Suomeen matkailu maana. Laatua, turvallisuutta, luonnonläheisyyttä ja hyvää palvelua arvostetaan. Parannettavaakin löytyy, etenkin, kun kilpaillaan varakkaimmista asiakkaista, jotka toivovat entistäkin monipuolisempaa tarjontaa.
Ei pikavoittoja, vaan kärsivällistä työtä
100
-vuotias perheyhtiö Onninen alkoi hakea kasvua kansainvälistymällä jo 1970-luvulla. –Suuntana oli itä eli silloinen Neuvostoliitto, jossa tehtiin aluksi projektikauppaa. Vuonna 1993 perustimme Venäjälle tytäryhtiön harjoittamaan teknistä tukkukauppaa. Näimme, että Venäjä valtavana rakennusmarkkina-alueena tarjoaa mahdollisuuksien ympäristön Onnisen kaltaiselle yritykselle, hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto kertoo. Tällä hetkellä Onnisella on Venäjällä neljä toimipaikkaa ja noin 200 työntekijää. Pääkonttori ja jakelukeskus sijaitsevat Pietarissa. Yritys palvelee lämpö-, vesi-, ilmastointija sähköalan urakoitsijoita, asennusliikkeitä, teollisuutta ja jälleenmyyjiä. –Venäjälle ei kannata lähteä pikavoittojen toivossa. Kun haluaa tehdä kannattavaa liiketoimintaa, on tunnettava kulttuuri ja toimintatavat, oikeat ihmiset, osattava kieltä ja siedettävä byrokratiaa. On oltava äärimmäisen pitkäjänteinen ja sopivasti nöyrä. Sanonta ”mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy” pätee moniin tilanteisiin, ToivanenKoivisto toteaa. Parhaillaan Onninen on mukana Euroopan, ellei koko maailman, tämän hetken suurim massa rakennusprojektissa, mahdollistamassa vuoden 2014 talviolympialaisia. Jotta kauppaa saadaan, päättäjiä ja toimijoita on tavattu jo usean vuoden ajan. Onnistuminen Sotshi-projektissa voi avata ovet myös seuraaviin suuriin hankkeisiin, kuten jalkapallon vuoden 2018 MM-kisoihin. –Mitä Venäjästä voi oppia? Iso markkina tarjoaa ison potentiaalin. Riskit on kuitenkin aina tiedostettava ja mitoitettava oma toiminta suhteessa niihin.
1 6 toimit usjo htajalta
Tuhat puhelua viikossa Juhani Pekkala Toimitusjohtaja, Kaupan liitto
K
aupan liiton asiantuntijat vastaavat lähes tuhan teen puheluun viikossa. Jäsenyritykset soittavat ja kysyvät hyvinkin erilaisia asioita, jotka liittyvät työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön. Jäseniä neuvovat Kaupan liiton työmarkkina-asiantuntijat. Jäsenten mielestä niiden saama asiantuntijapalvelu on tärkein yksittäinen syy kuulua Kaupan liittoon. Se on selkeä vastine jäsenmaksulle. Yksikään muu Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen liitto ei saa näin paljon neuvontapuheluita viikossa. Me olemme iloisia ja ylpeitäkin siitä, että pystymme palve lemaan jäsenyrityksiämme näin hyvin ja tehokkaasti. Kaupan liitto on myös arvostettu ja suosittu koulut taja. Koulutukset käsittelevät toimialan keskeisiä kysymyksiä työmarkkinoista verkkokauppaan. Viime vuonna järjestimme yli 60 koulutustapahtumaa. Niistä onkin kehittynyt yksi liiton toiminnan tukijaloista. Merkittävin seminaari on joka syksy järjestettävä kaupan alan suurtapahtuma. Jälleen tänä vuonna Kauppa 2014 kerää alan vaikuttajat Helsingin Messukeskukseen syyskuun lopussa. Liitto on olemassa jäsenyrityksiään varten. Yksi tapa saada jäsenyritysten ääni kuulumaan liitossa on valio kuntatyö. Liitossa on 12 valiokuntaa, joiden toimin nassa on mukana yli 100 jäsenyritysten edustajaa. Liiton toimiston näkökulmasta on hienoa, että jäsen yritykset ovat valmiita antamaan omaa ammattitai toansa liiton toiminnan kehittämiseksi. Kaupan liiton tehtävä on nostaa alan tunnettuutta ja vaikuttaa siihen, että kaupan ja palveluiden asema suomalaisessa elinkeinoelämässä vahvistuu. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on mielenkiintoinen ja haastava. Suomi on ollut vahvasti teollisuusmaa ja on sitä edelleen. Suomi tarvitsee vahvan vientiteollisuuden. Mutta Suomi tarvitsee rinnalle vahvan palvelualan ja kaupan. Länsinaapurimme Ruotsi on näyttänyt meille esimerkkiä siitä, miten kauppaketjut voivat menestyä jopa maailmanlaajuisesti. Kun Suomi valitsee kasvu aloja, se voisi katsoa myös kauppaa. Monilla suoma laisilla kaupan yrityksillä on jo hienoja näyttöjä menestyksestä naapurimaissa.
o rgan i saat i o 1 7
Kaupan liiton rakenne Kaupan liiton hallitus 1.1.2013– Puheenjohtajat ja työvaliokunta
Hallituksen muut jäsenet
Puheenjohtaja Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko Oyj
Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi, Tamro Oyj Toimitusjohtaja Catarina Fagerholm, Instru optiikka Oy Hallituksen puheenjohtaja Pekka Helander, Salon Passeliauto Oy Toimitusjohtaja Ralf Holmlund, Suomen Lähikauppa Oy Apteekkari Pekka Karttunen, Siilinjärven 1. apteekki Kauppias Tomi Korpisaari, Olavi Korpisaari Oy Toimitusjohtaja Aki Ojanen, Aspo Oyj Toimitusjohtaja Juha-Pekka Pöntinen, Starkki Oy Ab Toimitusjohtaja Matti Pörhö, Pörhön Autoliike Oy Toimitusjohtaja Tuomo Rantalankila, Texmoda Fashion Group Konsernijohtaja Janne Timonen, Machinery Group Oy Toimitusjohtaja Jouko Vehmas, Kymen Seudun Osuuskauppa Toimitusjohtaja Heikki Väänänen, Tokmanni-konserni Konsernijohtaja Daniel Ward, Eurokangas Oy
Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Maarit Toivanen-Koivisto, Onninen Oy Toimitusjohtaja Harri Broman, Broman Group Oy Pääjohtaja Kuisma Niemelä, SOK
Kaupan liitto Anna Lavikkala (2.1.2013–) Työmarkkinat ja jäsenpalvelu
Jaana Kurjenoja Kansantalous
Juhani Pekkala Toimitusjohtaja
Elinkeinopolitiikka
Pia Pere-Vanhanen Viestintä
Valiokunnat
Kauppapolitiikka Koulutus Kuluttaja-asiat Laki Maksuväline Turvallisuus Tutkimus Työelämä Vero Viestintä Yhdyskuntasuunnittelu Ympäristö
Kristina Metso Markkinointi
Jäsenliitot 1.1.2013– Apteekkitavaratukkukauppiaat ry, Autonvaraosakauppiaiden Keskusliitto, Autotuojat ry, Elektroniikan Tukkukauppiaat ry, Erikoiskaupan Liitto ry, Kello- ja Jalometallitukkukauppiaat ry, Kirjakauppaliitto ry, K-kauppiasliitto ry, Konpap ry, Luontais tuotteiden Tukkukaupan Liitto ry, LVI-Teknisen kaupan liitto ry, Lääketeollisuus ry, Muotikaupan Liitto ry, Päivittäistavara kauppa ry, RaSi ry Rakennus- ja Sisustustarvikekauppa, SAI-LAB ry, Suomen Ammattikosmetiikan Tukkukauppiaat ry, Suomen Apteekkariliitto ry, Suomen Optinen Toimiala ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry, Tekstiili- ja Muotialat TMA ry, Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry
Kumppanuusyhdistykset Apteekkien Työnantajaliitto ry Autoalan Keskusliitto ry AKL
1 8 svensk sa mmanfattni ng
Handeln är motorn inom den växande tjänstesektorn Handeln är den bransch som sysselsätter flest människor i Finland – över 300 000 finländare arbetar inom handeln. Handeln spelar en särskilt viktig roll i att sysselsätta unga personer, bekämpa ungdoms arbetslöshet och förebygga utslagning. En femtedel av personerna under 25 år arbetar inom handeln. Finsk Handel är branschens riksomfattande intressebevakningsorganisation. Dess uppgift är att öka kännedomen om branschen och påverka att handelns och tjänsternas ställning stärks i det finländska näringslivet. Finland har av tradition varit ett industriland och är det fortfarande. Finland behöver en konkurrenskraftig exportindustri, men även en stark tjänstesektor och handel. När Finland väljer tillväxtområden, kan man även vända blicken mot handeln. Många finländska handelsföretag kan redan uppvisa goda framgångar i grannländerna.
Ett hus för information och evenemang Finsk Handel har över 2 300 medlemsföretag. Dessa representerar detalj- och partihandeln, trafikstationer, inköps- och logistikföretag, importföretag samt företag inom teknisk handel och tekniska tjänster. Medlemmarna i Finsk Handel använder förbundets sakkunnigtjänster mycket aktivt. Våra arbetsmarknadsexperter svarar på nästan ettusen rådgivningssamtal i veckan. Finsk Handel är även en uppskattad och populär utbildningsorganisation. Utbildningarna behandlar viktiga frågor inom branschen, allt från arbetsmarknad till webbhandel. Förra året arrangerade vi över 60 utbildningstillfällen. De har blivit en viktig del av förbundets verksamhet. Det viktigaste seminariet är Handelsbranschens stora evenemang som arrangeras varje höst. Även i år samlar Kauppa 2014 påverkare inom branschen till Helsingfors Mässcentrum i slutet av september. Finsk Handel bevakar fenomen och trender som påverkar den finländska handelns verksamhetsmiljö och verksamhetsförutsättningar. Förbundet producerar undersökningar och statistik om handelsbrans-
chen. Utöver detta främjar det forskning om branschen bland annat genom samarbete med högskolor och forskningsinstitut.
Finland växer genom handel Finlands nationalekonomi har tillsammans med övriga Europa övergått till en period av långsam tillväxt. Inte heller handeln har förutsättningar att växa i samma takt som i slutet av 1990-talet och början av 2000-talet. Även en långsam tillväxt kan kvävas genom felaktig skattepolitik. Genom strängare skatter skär man ned den ekonomiska tillväxten och höjer prisnivån. Ett livsvillkor för handeln är att nationalekonomin har en sund bas. Finsk Handel anser att skattesystemet borde klargöras och förenklas samt att skatte underlaget borde breddas. Den offentliga sektorns storlek ska anpassas efter den privata sektorns betalningsförmåga.
Ryska turister är den mest betydande gruppen utländska kunder i Finland. Shoppingturismen har ökat kraftigt under flera års tid. De ryska turisterna är nöjda med Finland som turistland. De uppskattar kvalitet, närhet till naturen och bra service. Finlands största varuhuskedja Stockmann godtar ryska rubel som betalningsmedel sedan december 2012.
en gl i sh su mmary 1 9
Commerce is the engine driving the growing service sector Commerce is the largest individual sector providing jobs in Finland – more than 300,000 Finns work in the field of commerce. Commerce plays a particularly important role in the employment of young people and the prevention of youth unemployment and social exclusion. One in five people under the age of 25 works in the field of commerce. The Finnish Commerce Federation is a nationwide lobbying organisation. Its mission is to raise awareness of the sector and contribute to strengthening the position of commerce and the service sector in Finland’s economic life. Finland has traditionally been an industrial country and the industrial factor still remains. Finland needs a competitive export industry, but also a strong service sector and commerce to support it. When Finland is looking into growth sectors, commerce is a strong candidate. Many Finnish companies operating in commerce have already become great success stories in Finland’s neighbouring countries.
Russian tourists are the most significant group of foreign customers in Finland. Shopping tourism has seen a dramatic increase for a number of years. Russians like Finland as a tourist destination. They appreciate Finland’s quality, safety, nature and good service. Stockmann, Finland’s largest retail chain, has accepted roubles as payment since December 2012.
Centre for information and events The members of the Finnish Commerce Federation include 2,300 companies. They represent retailers and wholesalers, petrol stations, procurement and logistics companies, import companies and technical traders. The Finnish Commerce Federation provides expert services which are used actively by members. Every week, our labour market experts receive almost one thousand phone calls from people seeking advice. The Finnish Commerce Federation is also an esteemed and popular provider of training. The training events comprise key issues in the sector ranging from the labour market to e-commerce. In 2012, we arranged over 60 training events. They have become one of the cornerstones of the federation’s work. This year’s event, “Kauppa 2014”, will once again gather the most important actors in the sector to the Helsinki Exhibition & Convention Centre at the end of September. The Finnish Commerce Federation monitors the phenomena and trends that affect the operational environment and preconditions of commerce in Finland. The federation also carries out research into the state of commerce and compiles related statistics. It promotes research in the sector by, among other things, cooperating with institutes of higher education and research.
Finland grows through commerce Along with the rest of Europe, Finland’s economy has entered a period of slow growth. Similarly, commerce does not have the prerequisites for growing as rapidly as it did in the late 1990s and early 2000s. Even slow growth can be suppressed with an inappropriate taxation policy. Cutting taxes decreases economic growth and increases price levels. A national economy with a healthy foundation is a lifeline for commerce. The Finnish Commerce Federation believes that the taxation system should be made clearer and simpler, and the tax base should be expanded. The size of the public sector should be adjusted to the solvency of the private sector.
Kauppa vaatii veropolitiikkaan uusia avauksia > Venäläisten ostosmatkailu lyö ennätyksiä > Asiakkaan valta kasvaa > Ostovoimaa leikkaamalla ei turvata talouskasvua > Verkkokauppa on opittavissa > Kauppa toimialoista vastuullisin > Elintarvikkeiden turvallisuus tärkeää kaupalle > Uusi tekniikka vyöryy kauppoihin
> kauppa.fi