Maanantaina 23. helmikuuta 2015 Annamaija Herola
Ekaluokkalaiset Aada Malinen ja Lotta Korhonen tietävät, että omaa koulua Iisalmen Kangaslammilla pian uusitaan, ”kun se on vähän huonossa kunnossa”. – Meidän luokka puretaan, ja menemme isompien puolelle. Piha-aluetta muutetaan, ja tulee useampia kiikkuja.
Opinahjot kuntoon! Sivu 17
Sivu 18
Sivu 18 Markku Ropo
Karjalankadun ajoradat uusiksi
Keskustassa paljon tyhjää tilaa
Annamaija Herola
Katja Kaikkonen
Kirman kylää halutaan kehittää
12
IISALMI RAKENTAA
Maanantaina 23. helmikuuta 2015 IISALMEN SANOMAT
Kun koulu syksyllä alkaa, toinen puoli Kangaslammin koulusta on työmaa-aluetta, mutta väliseinän toisella puolella koulua käydään normaalisti.
Vierekkäin uutta ja ➤ Remonttikouluakin on turvallista käydä. TEEMA tiina tynkkynen-hieta
Kangaslammin koulun remontti Iisalmessa alkaa kesäkuussa vanhan osan purkamisella. 1.–3.-luok-
kien oppilaat siirtyvät elokuussa sen tieltä uudempaan osaan syyslukukautta aloittamaan. Miten taataan, etteivät koululle jäävät oppilaat joudu hengittämään remonttipölyjä?
– Purettavan puolen ja uudemman osan välille tehdään väliaikainen lämpöeristetty seinä, kertovat kaupunginarkkitehti Pirjo Pykäläinen ja kaupungin suunnitteluarkkitehti Riikka Ollinaho. Ilmanvaihto toimii sitten pelkästään koulukäytössä olevalla puolella rakennusta. – Tulee varmistaa, että ilmanot-
toaukot sijaitsevat eri puolella kuin työmaa-alue, Pykäläinen muistuttaa. Pihalla työmaa-alue eristetään muusta alueesta vähintään 2-metriä korkealla aidalla, ja työmaaliikenne kulkee eri kautta kuin koululiikenne. Oppilaat eivät turvallisuussyistä liiku ollenkaan remontoitavan länsisiiven puolella,
vaan tulevat kouluun itäpuolelta, Pajukadulta päin. Viime vuosilta kaupungilla on kokemusta rakentamisesta yhtä aikaa koulutoiminnan kanssa Juhani Ahon koulun remontista. Kangaslammin koulun oppilaista 4.–6.-luokkalaiset siirtyvät syksyllä remonttia pakoon Savoniaammattikorkeakoululle.
Hernejärvi juhlii liikuntasalissa
Lasikatto saa kyytiä Kirkonsalmella
Hernejärven koulu Iisalmessa saa upouudet tilansa käyttöön etuajassa. Pihalle nouseva uusi rakennus ehtii valmiiksi näillä näkymin toukokuussa, vaikka urakkaohjelman perusteella sen odotettiin valmistuvan kesäkuussa. Kevätjuhlaa päästään siis viettämään uudessa salissa. Kovasti odotetun liikuntasalin lisäksi rakennuksessa on pesuja pukeutumistilat sekä pienryhmätilat, luokka ja wc:t. Rakennus ja Parkinlahden tien siirtäminen toiseen kohtaan maksoivat yhteensä 937 000 euroa. Tietä siirrettiin, jotta tonteille ei jatkossa ajettaisi kou-
Iisalmelaisen Kirkonsalmen koulun kirjaston lasikatto saa lähteä. Se on ainakin osasyy siihen, että kosteutta on päässyt sisätiloihin, ja koululla on kärsitty sisäilmaongelmista. Lasikatto puretaan kokonaan, ja tilalle suunnitellaan ja rakennetaan toisentyyppinen katto. Lasikatto on fuskannut vettä sisään, sillä sen useat materiaalit – metalli, lasi ja betoni – ovat liikkuneet eri lailla.
lunpihan läpi. Päärakennuksen mahdollisen remontin aika on tulevina vuosina, arvioi kaupunginarkkitehti Pirjo Pykäläinen. Uusittavien listalle pääsevät silloin luultavasti ainakin yläpohja ja ilmanvaihto. Syksyllä koululle rakennettiin jätevedenpuhdistamo, jonka kautta kulkevat molempien rakennusten jätevedet. Uusi rakennus lämpiää maalämmöllä, ja sama lämmitysmuoto on tarkoitus saada ennen pitkää päärakennukseenkin. Maalämpö tuo ajan kuluessa energiasäästöä, ja on ympäristöystävällinen energiamuoto.
Kattoa uusittiin ja tiivistettiin vuonna 2006. Lasikatto tuli kouluun 1990-luvun alkuvuosina, kun 1960-luvulla tehdyn koulurakennuksen sisäpiha katettiin ja samassa yhteydessä rakennusta laajennettiin pohjoiseen. Samoihin aikoihin hylättiin vanha kivikoulu, sillä sen katosta epäiltiin putoavan rappauksia oppilaiden päälle. Kirkonsalmen koulun remonttiin on tälle vuodelle varattu 600 000 ja ensi vuo-
delle 800 000 euroa. Remontin ensimmäinen vaihe alkaa kesäkuussa ja valmistuu elokuun alussa. Lasikaton lisäksi uusitaan myös kirjaston seinät. Toinen vaihe toteutuu kesällä 2016. Siihen kuuluu muun muassa vanhemman puolen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, yläpohjien tiivistäminen, vesikaton osittainen uusiminen ja mahdollisesti muuta korjausta tarkempien kuntoselvitysten perusteella.
IISALMI RAKENTAA
IISALMEN SANOMAT Maanantaina 23. helmikuuta 2015 Annamaija Herola
Mitään ei anneta peit❞tää, ennen kuin rakenteet ovat kuivat.
tun, yksikerroksisen osan tilalle nousee kaksikerroksinen siipi. Uudemmassa osassa on jo nyt kaksi kerrosta. Ruokala sijaitsee nykyisin purettavan osan pohjoispäässä, mutta sijoittuu uusissa suunnitelmissa keskelle koulua. Väliaikaisia sähkö- ja lämpöratkaisuja on tehtävä, sillä sähkö- ja lämpökeskus jäävät purettavalle puolelle. UUDEMPI , vuonna 1976 valmis-
vanhaa REMONTIN aikana pidetään tar-
koin huolta siitä, ettei uusia kosteusvaurioita pääse tulemaan. – Mitään ei anneta peittää, ennen kuin rakenteet ovat kuivat. Näistä pitää nykyisin olla tarkat dokumentit. Vallalla on tiivis rakentaminen. Sen pitäisi varmistaa, ettei ilmanvaihto vedä mitään epätoivottavaa
rakenteista, kertoo Pykäläinen. Tulevia kosteusvaurioita torjutaan myös sillä, että kattoikkunat ja tasakatot häviävät, joten kosteutta ei pääse sisään ainakaan katolta päin. Ja koko rakennuksessa on ulkopuolinen vedenpoisto, eli katot viettävät ulospäin. VANHAN , vuonna 1962 rakenne-
tunut osa, pääsee peruskorjaukseen vuoden päästä syksyllä eli sen jälkeen, kun puretulle puolelle nouseva uusi rakennus on valmis. 1.–4.-luokkalaiset vaihtavat silloin vastavalmistuneeseen osaan. Peruskorjattavaan osaankin tehdään paljon muutoksia. Vain runko säilyy, eli kantavia rakenteita ei pureta ja nykyisiä väliseiniä säilytetään mahdollisimman paljon. Yläpohjan lämmöneristystä parannetaan, ja kaikki ikkunat ja ulko-ovet uusitaan. Betoniset alapohjatkin avataan, jo putkiston uusimisen vuoksi. Peruskorjausaste on noin 60 prosenttia. KOKO koulu valmistuu remon-
tin jäljiltä kahden vuoden päästä, syksyllä 2017. Rakennusta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä koulun väen kanssa. – Aikataulu on tiukka, mutta kaikki on edennyt sujuvasti. Uusi koulu on aikaisempaa energiatehokkaampi, muun muassa paremman lämpöeristyksen ja tiiviyden vuoksi. Valtuuston hankesuunnitelmassa hyväksytty kustannusarvio remontille on 8,6 miljoonaa euroa.
Keskitymme tärkeimpiin Iisalmen talous on vakaalla pohjalla. Se on merkinnyt kovaakin hankkeiden karsintaa. Jäljelle ovat jääneet tärkeimmät kohteet, joihin lukeutuvat huonoon kuntoon päässeet koulurakennuksemme. Kangaslammin koulun suunnitelmat valmistuvat keväällä, ja rakentaminen alkaa kesällä, puoliksi kokonaan uudisrakennuksena. Kesällä aloitamme myös Kirkonsalmen koulun sisäilmaongelmien korjauksen ja Kauppis-Heikin koulun hankesuunnittelun kokonaan uudisrakennuksena ylempien luokkien siirtyessä Kirkonmäen koulukampusalueelle. Hernejärven koulun päättäjäisiä voinemme pitää kesään mennessä valmistuvassa uudessa laajennusosassa. Lähivuosien investoinnit kouluihin ovat 15 miljoonan euron luokkaa. Kaavoitus on ottanut kehittävän otteen sekä kaupungin ytimeen että kyläalueille. Virranpuistoon valmistuu kesällä seudun vetovoimaisimman kerrostaloalueen kaava, ja ydinkeskusta saa kehittämistä tukevan asemakaavaratkaisun kuluvan vuoden lopulla. Kyläalueita ei unohdeta. Taajaman eteläpuolisten kylien (Kirmanseutu) kehitystä ja rakentamista tuetaan vireillä olevan osayleiskaavasuunnittelun keinoin. Infrarakentamisessa on painettu jarrua. Asuntotuotantoa kehittäviä kohteita on kaksi, Ohenmäki ja Veturitallinrannan alue. Partalassa, Peltosalmella ja Lippuniemessä saatetaan loppuun keskeneräiset perus-
Talviloman jälkeen jo alkaa Iisalmen Luma-keskuksella remontti, jossa nikkaroidaan toiseen kerrokseen luokkia yläkoululaisille. Tilat tulevat tarpeeseen, kun Kauppis-Heikin yläkoululaiset siirtyvät Peltosalmelta keskustaan. Syksyllä olisi heti tarkoitus opetuksen käynnistyä uusissa luokissa. – Työmaan äänet voivat jonkin verran häiritä opetusta, kun remontoitavan kerroksen alla opiskelevat ammattiopiston opiskelijat, ylempänä lukiolaiset, sanoo
Yläkoululaiset ❞saavat kaksi luokkaa kolmanteen kerrokseenkin.
kaupunginarkkitehti Pirjo Pykäläinen. Tähän asti myös toisen kerroksen tiloissa on toiminut Ylä-Savon
ammattiopisto, joka tyhjentää ne tavaroistaan talviloman aikana. Yläkoululaiset saavat kaksi luokkaa kolmanteen kerrokseenkin, mutta siellä selvitään pienemmillä muutoksilla kuin toisessa kerroksessa, jossa on tarpeen seiniäkin kaataa. Yläkoulun opettajat saavat työskentelytilat Luma-keskuksen torniin, jossa on jo tiloja lukio-opettajille. Luman remonttiin on varattu rahaa parisataatuhatta euroa.
korjaushankkeet ja pidetään pari vuotta taukoa korjauksissa. Kankaan liikunta-alueen liikennöintiä parannetaan paikoitusjärjestelyillä. Karjalankadun kevyen liikenteen väylä uudistuu Riistakadun tapaan. Ydinkeskustan ilmettä uudistetaan noin 0,2 miljoonan euron vuotuispanostuksella liikennealueisiin. Lähivuosina vuotuiset uudisrakennusinvestoinnit ovat 0,5 miljoonan euron ja peruskorjausinvestoinnit noin miljoonan euron tasolla. Ympäristömme viihtyvyys ja turvallisuus paranee näillä kohdennuksilla merkittävästi, ja tonttitarjontamme säilyy monipuolisena lähivuosina. Se, mitä teemme, tulee näkymään keskeisillä paikoilla kaupunkiympäristössä, ja karsinnoista huolimatta Iisalmen vetovoimaisuus paranee merkittävästi. Niin taloudessa kuin rakentamisessa kaupunkimme pyrkii kestäviin ratkaisuihin. Ota kantaa suunnitelmiimme suoraan liitteen mukaisiin vastuuhenkilöihin tai internet-sivuillamme. Kuntalainen sekä kaupungissa vieraileva – toivomme palautettasi! Sitä voi laittaa osoitteeseen www.iisalmi.fi/palautekanava.
Yhteistyöterveisin JUHANI RÄISÄNEN tekninen johtaja
Puhdistamo uudistuu TEEMA seppo votkin
Työn äänet kaikuvat pian Luma-keskuksella
13
Vedenpuhdistamo on melkoinen investointi Iisalmeen. Tarkkoja summia ei vielä tiedetä, mutta käytännössä puhutaan ehkä 15 miljoonasta eurosta. – Viime vuonna tehtiin selvitys jätevedenpuhdistamosta. Siinä selvitettiin uuden laitoksen ja vanhan kunnostamisen vaihtoehtoja. Nyt päädyimme kunnostamaan vanhaa, vesilaitospäällikkö Vilho Partanen sanoo. Viimeksi jätevedenpuhdistamoa remontoitiin laajemmin vuonna 1999. Korjaaminen tulee tässä tapauksessa olennaisesti halvemmaksi, sanoo Partanen. – Ei ole tarkkoja laskelmia vielä, mutta kehittämissuunnitelman kustannusarvioiden mukaan uu-
disrakentaminen olisi 50 prosenttia kalliimpaa verrattuna saneerausvaihtoehtoon. Suunnittelu valmistuu pääasiassa tämän vuoden aikana, ja rakentamaan pitäisi päästä sen jälkeen. Valmista pitäisi olla suurin piirtein vuoden kuluttua. Koko saneerauksen ennakoidaan valmistuvan vuoteen 2020 mennessä. Partanen kertoo, että saneerauksen jälkeen koko puhdistusprosessi toimii ulkoilmalta suojatussa tilassa. Siten muun muassa puhdistamon mahdollisesti aiheuttamat hajuhaitat voidaan ehkäistä. Yleissuunnittelun tekee Ramboll Finland Oy. Sen jälkeen järjestetään varsinainen hankesuunnittelukilpailu. Tämä iso investointi ei näy verotuksessa. Veden käyttäjät, eli kaikki iisalmelaiset maksavat, mutta käyttömaksuina, ei veroina.
14
IISALMI RAKENTAA
Maanantaina 23. helmikuuta 2015 IISALMEN SANOMAT
IISALMEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2015 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat ja asemakaavamuutokset
1.Tori, linja-autoasema, vanha postitalo, korttelit 5 ja 6 Asemakaavan muutoksen kohteena on Iisalmen ydinkeskustan keskeiset alueet torin ja linja-autoaseman ympäristössä. Ratkaistavana on vanhan postitalon eteläpuoleisen tontin käyttö sekä torin ja linja-autoaseman jäsentely, paikoitus- ja liikennejärjestelyt sekä mahdollinen lisärakentaminen. Lisäksi kaavamuutoksessa on mukana keskustan keskeiset korttelit 5 ja 6 sekä Taikatalon tontti ja ent. HOP:n tontti. Kaavoituksen pohjaksi on laadittu perusselvityksiä vuonna 2014. Asemakaavaluonnos on tavoitteena saada valmiiksi kevään 2015 aikana. Osalla aluetta on voimassa rakennuskielto. (Annika Tuohimaa, Hannele Kelavuori, Sari Niemi, Juhani Räisänen, Maija-Liisa Repo)
Virranpuisto
2. Kustaa Aadolfin kirkon (Vanha kirkko) ympäristö Suunnittelun kohteena on Kustaa Aadolfin kirkon valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö sekä Auringonkehrän ja Brofeldtintien alue. Alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos, joiden tarkoituksena on määritellä säilytettävät rakennukset ja alueet, hautausmaan laajentumisalueet, maisemallisesti merkittävät säilytettävät peltoalueet sekä mahdolliset asumisen lisä- ja täydennysrakentamisen alueet. Luonnokset valmistuivat vuoden 2014 aikana ja ehdotus valmistuu loppukesällä 2015. (Sari Niemi, Maija-Liisa Repo)
Arkkityypit Oy
NÄKYMÄ RANTAPROMENADILTA
3. Haukiniemi, Kuutolankadusta pohjoiseen Haukiniemen alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuskohteita. Asemakaavan muutostyö jatkuu osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivityksellä ja perusselvityksillä vuoden 2015 aikana. Alue on rakennuskiellossa asemakaavan vanhentuneisuuden vuoksi. (Annika Tuohimaa, Hannele Kelavuori) 4. Lippuniemi Suunnittelun kohteena on Kotikadun varren rakentumattomien rivitalotonttien muuttaminen pientaloalueeksi sekä täydennysrakentaminen lähialueella. Kaava valmistuu kevään 2015 aikana. Kaavan toteutus tapahtuu sopimuspohjaisesti kaupungin ja yksityisen maanomistajan välillä. (Konsultti, Sari Niemi, Heli Kärki) 5.Virranpuisto Virranpuiston rakentamiseksi pidettiin tontinluovutuskilpailu vuonna 2014. Kaavamuutosta on työstetty kumppanuuskaavoitus-periaatteen mukaisesti yhteistyössä kilpailun voittaneen tahon kanssa. Kaavamuutoksen tavoitteena on saada Iisalmen keskustan ääressä sijaitsevalle historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti merkittävälle tontille asumista palveleva käyttötarkoitus, arkkitehtonisesti korkeatasoinen suunnitelma ja laadukas toteutus. Kaavamuutosluonnokset pidettiin nähtävillä 2014 ja ehdotus asetetaan nähtäville kevään 2015 aikana. Osalla aluetta on voimassa rakennuskielto. (Konsultti, Sari Niemi, Juhani Räisänen, Heli Kärki) 6. Savon Voiman uusien sähköasemien sijoittaminen ydinkeskustaan ja Kilpivirrantien varteen/Makkaralahdelle Iisalmen sähkönjakelu tulee varmistaa uusimalla vanhat sähköasemat ja varmistamalla sähkönjakelu rakentamalla nykyistä pohjoista yhteyttä täydentävä yhteys etelästä keskustan suuntaan. Uudet sähköasemat kaavoitetaan kahteen vanhat sähköasemat korvaavaan paikkaan. Jatkossa vanhat sähköasemat Simonniemellä ja Makkaralahdella tilavarauksineen poistuvat kokonaan käytöstä. Uudet sähköasemat on suunniteltu sijoitettavaksi Iisalmen ydinkeskustaan (pysäköintialue Raatihuoneen itäpuolella, Kauppakatu 24-26) sekä Kilpivirrantien ja Tornikadun väliselle puistoalueelle (radan puoleiseen reunaan) / Kilpivirrantien, Makkaralahdenkadun ja Jännekadun väliselle puistoalueelle. Asemakaavan muutosluonnokset pidettiin nähtävillä alkuvuonna 2015 ja ehdotukset pidetään nähtävillä kevään aikana. Kaavat on tavoitteena saada lainvoimaiseksi syksyn 2015 aikana. (Sari Niemi, Heli Kärki) 7. Ahmon alue Ahmon asuinalue on rakentunut pääosin 1980-90 -luvun taitteessa. Alueelle on jäänyt rakentumaton asuinkerros- ja rivitaloalue sekä julkisten lähipalvelurakennusten alue ja liike- ja toimistorakennusten tontti. Kaavamuutoksella tutkitaan niiden muuttamista pientaloasumiseen. Lisäksi selvitetään em. asuinalueen länsipuolella voimassa olevan kaavan mukaisen ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueen laajuuden tarpeellisuus/ mahdollisuus muuttaa esim. osittain asumiskäyttöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin vuonna 2014 ja asemakaavamuutosluonnos laaditaan kevään 2015 aikana ja ehdotus syksyn aikana. Kaava on tavoitteena saada lainvoimaiseksi vuoden 2015 aikana. Osalla aluetta on voimassa rakennuskielto. (Sari Niemi, Maija-Liisa Repo) 8. Kadun nimen muuttaminen, Eteläinen Yrittäjäntie Kaavamuutoksella tutkitaan Eteläinen Yrittäjäntie –nimisen kadun nimen muuttamista. Kadun nimi koetaan hankalana mm. kansainvälisessä kaupankäynnissä. Asemakaavan muutos on tavoitteena saada valmiiksi kevään 2015 aikana. (Sari Niemi, Maija-Liisa Repo) Keskustaseudun strategisen osayleiskaaavan mukaista omarantaisuutta koskevat kaavapäätökset/-ratkaisut Makkaralahden asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 24.2.2014. Kaava tuli vain osittain lainvoimaiseksi valitusten vuoksi (Hallinto-oikeuden käsittelyssä). Kaava otetaan mahdolliseen uusintakäsittelyyn valituksen alaisilta osilta (mm. omarantaisuus) päätöksen/ratkaisun jälkeen. Kirkonsalmen, Kivirannan ja Linkinniemen osalta vanhentuneita kaavoja uudistetaan ja selvitetään alueen puistoverkoston toimivuus sekä puistoalueen käyttötarkoitus rantavyöhykkeellä (omarantaisuus). Kaavojen muuttamiseen em. alueilla ryhdytään sen jälkeen kun Makkaralahden valituksenalaisille kaavanosille saadaan ratkaisu, sillä po. alueilla noudatetaan samaa periaatetta omarantaisuuden osalta. Osalla Kirkonsalmen aluetta on voimassa rakennuskielto.
WWW.IISALMI.FI
Louhenkatu
TEKNINEN KESKUS
Teknisen lautakunnan yhteystiedot:
Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI www.iisalmi.fi sähköpostisoite: etunimi.sukunimi@iisalmi.fi
Kauhanen KauppinenKauko, Kyösti,pj.pj.kesk. kesk. puh. 0400 606 560 kauko.kauhanen@meili.fi kyosti.kauppinen@toimisaatio.fi
Kaavoituksen yhteystiedot: Kelavuori Hannele, vs. Tuohimaa Annika puh. 040 830 2783 Kärki Heli puh. 040 355 1886 Niemi Sari puh. 040 830 4366 Repo Maija-Liisa puh. 040 830 2644 Virtanen Jukka puh. 0400 570 954 Räisänen Juhani, teknisen keskuksen johtaja puh. 0400 578 753
Hartikainen Seppo, vpj. vas. puh. 044 793 8410 seppo.hartikainen@voimatel.fi puh. 044 343 9417 (iltaisin) Itkonen-Brilli Teija, kesk. Pulkka Juho, kesk. Kekkonen Anne, ps. Kokkonen Ulla, kd. Kolehmainen Mika, sd. Kuosmanen Jouko, kok. Tissari Tuija, kok.
IISALMI RAKENTAA
IISALMEN SANOMAT Maanantaina 23. helmikuuta 2015
15
IISALMEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2015 Vireillä olevat osayleiskaavat
1. Kirmanseutu (Kirma-Taipale-Salmenranta-Kilpijärven länsiranta, Kotikyläntien ympäristö) Kirmanseudun alueelle laaditaan strateginen osayleiskaava, jossa suunnitellaan alueen maankäyttö pääpiirteittäin. Kirmanjärven rantavyöhykkeelle laaditaan suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava. Strateginen osayleiskaavaluonnos ja siihen sisältyvä rantavyöhykkeen luonnos valmistuu keväällä 2015 ja ehdotus on tavoitteena valmistua loppuvuodesta 2015. (Sari Niemi, Jukka Virtanen, Heli Kärki) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Iisalmen kaupungin kaavoituksessa noudatetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita MRL 24 §. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja tavoitteista www.ymparisto.fi Maakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaehdotus 2030 pidettiin nähtävillä 7.11.- 19.12.2014. Lisätietoja www.pohjois-savo.fi Vuoden 2014 aikana hyväksytyt kaavat Vuoden 2014 aikana kaupunginvaltuusto hyväksyi ja sai lainvoiman asemakaavan muutokset Makkaralahden alueelle (osa alueesta ei saanut lainvoimaa valituksista johtuen) sekä Teollisuuskylään. Strateginen suunnittelu maaseudulla, mitä se on? Maaseudulla asumiseen ja yrittämiseen yhdistetään ajatuksia väljyydestä ja vapaudesta. Maaseudulla on myös monenlaisia yrittämisen mahdollisuuksia, joihin kuuluvat alkutuotanto, tuotteiden jatkojalostus ja palveluyrittäjyys. Myös biotaloutta pidetään uutena mahdollisuutena. Kaupunkeihin laki vaatii tarkat asemakaavat, jotta yrittäminen olisi mahdollista. Kun ihmisiä on paljon yhdessä, tulevat esille erilaisten toimintojen vaikutukset toisiinsa. Asumisen lähelle ei voida suunnitella meluavia, haisevia tai muita ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Maaseudulla vapautta on enemmän johtuen siitä, että siellä on väljempää, totuttu elinkeinojen aiheuttamiin vaikutuksiin ja koska usein asuminen yhdistyy työhön. Iisalmen kaupungissa onkin päätetty suunnitella maaseutua joustavan yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Kaavoitusta voidaan kehittää maankäyttö- ja rakennuslain sallimissa rajoissa väljempään suuntaan. Maaseudulla on vaikea tietää minne uusi palveluyritys, tuotteiden jatkojalostuslaitos, navetta tai esimerkiksi pienimuotoinen saha on tulossa. Siksi on tärkeää kehittää suunnitelmia niin, että niillä ei tarpeettomasti rajoiteta yritystoiminnan kehittämistä ja aivan uusienkin yrittämisen mahdollisuuksien turvaamista. Kehitämmekin maaseudun suunnittelua strategisempaan suuntaan Kirmanseudun osayleiskaavassa, jossa alueiden käytössä turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu, mutta myös väljyys ja vapaus yrittäjyyteen. Poikkeuksena edelliseen ovat rantavyöhykkeet, joille maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tarkempia ja ohjaavampia suunnitelmia. Sari Niemi kaavoituspäällikkö
Kirmanseutu
Rakennuskiellot (MRL 53 §) Asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin (MRL 60 §) perusteella on rakennuskieltoalueita eri puolilla kaupunkia, voimassa 27.1.2017 saakka. (Rakennuskieltoja jatketaan siihen saakka kunnes kaavamuutokset on tehty). Makkaralahden alueella on voimassa rakennuskielto valituksen (Hallinto-oikeuden käsittelyssä) alaisena olevilla alueilla. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus (MRL 38 § ja 128 §): Ruottilan tilan osa (413-30-16), 26.6.2017 saakka. Kun kaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman, rakennuskielto ja toimenpiderajoitus päättyy.
WWW.IISALMI.FI
Iisalmen kaupungin rakennusvalvonta on ottanut vuoden 2014 aikana käyttöön sähköisen asiointipalvelun, Lupapisteen. Lupapiste on asiointipalvelu, jossa voidaan hakea rakennuslupia ja hoitaa niihin liittyvä viranomaisasiointi sähköisesti. Palvelu kokoaa kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijan ja muut rakentamisen ammattilaiset yhteen osoitteeseen. Hakemukset ja aineistot välittyvät päätöksentekoa varten suoraan kunnan järjestelmiin. Palvelussa voi seurata lupa-asioiden ja hankkeiden etenemistä ja nähdä muiden osapuolten tekemät kommentit ja muu-
tokset reaaliaikaisesti. Lupapiste kattaa rakennus- ja toimenpidelupien hakemisen sekä ilmoitusmenettelyn ilmoituksen tekemisen. Palvelussa voi tehdä viranomaisille myös neuvontapyyntöjä jo ennen rakennushankkeen käynnistymistä. Asioijat rekisteröityvät palveluun pankkitunnuksillaan. Palvelu on selkeä ja helppokäyttöinen. Se ohjaa asioijaa hakemaan kohteen sijainnin kartalta ja tekemään hakemuksen tai ilmoituksen ohjeiden ja valintojen avulla riittävän yksityiskohtaisesti. Hakemusten käsittely ja lupa-asiointi on nopeampaa, sujuvampaa ja tehokkaampaa, kun tarvittavat tiedot ovat heti mukana eikä paperisia hakemuksia ja asiakirjoja tarvitse toimittaa erikseen eri toimijoille. Lupapisteen löydät internetistä osoitteesta Lupapiste.fi.
16
IISALMI RAKENTAA
Maanantaina 23. helmikuuta 2015 IISALMEN SANOMAT
IISALMEN KAUPUNGIN RAKENTAMISOHJELMA 2015 Kunnallistekniikan ja Tilapalvelun rakentamiskohteet
KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET (suluissa kohteiden rakentamisajankohdat, kk) 1. Kirkonsalmen länsiranta Venevalkaman ruoppaus (01-03) 2. Veturitallinrannan asuntoalue Ranta-alueen massanvaihto- ja täyttötyöt (01-04) 3. Kiviranta Sadevesiviemärin rakentaminen (02) 4. Poskilampi Pohjapadon rakentaminen (02-03) 5. Karjalankatu Vesijohtotyöt välillä vesitorni – Simonniemi (02-07) Kuivatus-, katuvalaistus-, asfaltointi- ja reunakiveystyöt (05-08) Kiveys-, viher- ja viimeistelytyöt (06-10) 6. Valaistuksen peruskorjaus Katuvalolamppujen ja –valaisinten uusiminen Keskustan ja Kankaan sekä Rohmulan alueelle.(03-08) 7. Parkatintie Viher- ja viimeistelytyöt (05) 8. Sankariniemi Juoksuradan ja hyppypaikkojen pinnoitteiden uusiminen (05-07) 9. Soinlahden kunnallistekniikan rakennustyöt Lehtomäentien kevyenliikenteen väylän rakentaminen ja tievalaistuksen uusiminen (05-08) Tehtaantien asfaltointityöt (08) Viher- ja viimeistelytyöt (08-09) 10. Savonkatu Pintarakenteiden uusiminen välillä Louhenkatu – Pohjolankatu (05-09) 11. Satama Betoniponttonilaiturin kunnostustoimenpiteet (06) 12. Kevyen liikenteen väylät Kilpivirrantien kevyenliikenteen väylän peruskorjaus välillä Kaarikatu – Tervakankaankatu (06) Paloisjärvenraitti välillä Junailijankatu – Hakakatu (06-07) 13. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutus Korotetut suojatiet: Savonkatu, Edvin Laineen koulun kohdalle (06) Ajohidasteet: Marjahaan asuntoalueen kadut (06-07) 14. Kankaan liikuntapuisto Asfaltointi-, reunakiveys-, kiveys- sekä viher- ja viimeistelytyöt (06-07) 15. Paloisvuori Frisbeegolfradan laajennustyöt (06-07) 16. Ohenmäen asuntoalue Reunakiveys-, viher- ja viimeistelytyöt (06-07) Viiksisiipankujan aukioiden kiveystyöt (08-10) 17. Ensikujan leikkikenttä Kunnostus (08) 18. Kauppis Heikintie Asfaltointi-, jalkakäytävän levitys-, reunakiveys- sekä viher- ja viimeistelytyöt (08-09) 19. Viheraluejärjestelmän toteutus Rantaraitin rakentaminen välille Haukisaarentie – Kivirannan venevalkama (08-09) 20. Viikatteenkatu Pohjaus-, vesihuolto-, asfaltointi-, reunakiveys- sekä viher- ja viimeistelytyöt (08-10) 21. Partalantie Asfaltointi-, reunakiveys- sekä viher- ja viimeistelytyöt (08-10) 22. Meijerikatu Pysäköintialueen pohjaus- ja autopaikkojen sähkötyöt (09-10) TILAPALVELUN SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISKOHTEET 23. Terveyskeskus 1.krs toiminalliset muutokset (01-05) 24. Hernejärven koulu (kohde kartan ulkopuolella) Laajennus (01-05) 25. Kalankäsittelylaitos Tilojen rakentaminen keskusvarikolle (01-06) 26. Kangaslammin koulu Suunnittelu (01-05) Purkaminen ja uudisrakentaminen (06-12) 27. Lumakeskus Muutostyöt yläkoulutiloiksi (03-07) 28. Ylä-Savo Talo Ikkunoiden uusimista (03-12) 29. Peltosalmen koulukeskus Hankesuunnittelu (03-12) 30. Kalliosuoja Talotekniikan korjausta/uusimista (04-12) 31. Kaupungintalo Iv-järjestelmän uusiminen (05-08) 32. Kulttuurikeskus Talotekniikan ym. korjauksia (05-12) 33. Kirkonsalmen koulu Kirjasto-osan peruskorjaus (06-08) 34. Peltosalmen päiväkoti Vesikaton uusiminen (06-08) Pienehköjä investointikorjauksia on alustavasti suunniteltu eri kohteisiin. Kohteet varmistuvat myöhemmin teknisen lautakunnan päätöksellä.
WWW.IISALMI.FI
Soinlahdessa alikulkusillan rak. työmaa. Käynnissä Tehtaantien rakentaminen sillan alitse.
Tehtaantien vesihuollon rakentaminen.
TEKNINEN KESKUS
Kangaslammin koulun uudisrakentaminen
Hernejärven koulun laajennus
Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI www.iisalmi.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@iisalmi.fi Räisänen Juhani, teknisen keskuksen johtaja, puh. 0400 578 753 Kunnallistekniikan yhteystiedot: Suunnittelu Könttä Jyrki puh. 040 588 9022 Korhonen Pasi puh. 040 830 2767 Honkanen Laura sij. Kokkonen Anna-Riitta puh. 040 674 1669 Rakentaminen Rönkkö Juha puh. 040 588 9013 Korhonen Jorma puh. 040 830 2611 Tilapalvelun yhteystiedot: Suunnittelu ja rakentaminen Ollinaho Riikka puh. 040 830 4364 Kaisanlahti Pirjo puh. 040 630 1507 Kurki Ahti puh. 0400 578 480 Lappalainen Jorma puh. 040 588 9012 Hyyryläinen Kari puh. 040 830 4350
IISALMI RAKENTAA
IISALMEN SANOMAT Maanantaina 23. helmikuuta 2015
17
Pätkä Savonkatua ehostetaan kesällä ➤ Katu säilyy kaksisuuntaisena, mutta siitä tehdään nykyistä kävelypainotteisempi. TEEMA leila pietikäinen
Pohjolankadun ja Louhenkadun välinen pätkä Savonkatua kunnostetaan ensi kesänä. – Katu säilyy kaksisuuntaisena, mutta haluamme silti tehdä siitä nykyistä kävelypainotteisemman, suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä sanoo. Katuosuus saadaan jalankul-
kijoille ystävällisemmäksi kaventamalla ajorataa noin metrin verran. Vastaavasti etelänpuoleista jalkakäytävää levennetään, mutta Osuuspankin puoleinen jalkakäytävä säilyy nykyisen levyisenä. Koska reunakiveykset madaltuvat, asennetaan kadun eteläreunan jalkakäytävälle sadevesikourut sulanapitokaapeleineen. – Katu viettää sinne päin ja tällä
pyritään estämään sade- ja sulamisvesien valuminen kiinteistöihin. ULKONÄÖLTÄÄN kadusta tulee
nupu- ja betonikiveyksineen samannäköinen kuin Louhenkatu on. Molemmille puolille tulee istutuksia pysäköintipaikkojen väliin. Myös penkkejä istuskelua varten laitetaan. – Sijoitamme sinne viheristutusaltaita. Puita ei voi kadulle istut-
taa, koska maan alla on sillä kohdalla paljon johtoja. Ajoneuvoliikenne muuttuu sen verran, että ns. Mäkkärin kulmalta poistetaan ryhmittymiskaista. Osuus otetaan jalankulkijoiden ja pysäköinnin käyttöön. – Remontin tavoitteena on viihtyisämpi ja turvallisempi katu. SEN SIJAAN metallipollareita ei
Savonkadun pysäköintiruutuihin
laiteta, koska Louhenkadulla niitä on ajettu pysäköidessä nurin. Könttä sanoo, että Louhenkadun tolppien kohtalo tarkistetaan keväällä ja metallipollarit ehkä poistetaan ja ne korvataan mahdollisesti kivireunuksella. Remontin kustannusarvio on noin 150 000 euroa. Osittain se tehdään kaupungin omana työnä, osittain ulkopuolisin voimin. Remontti alkaa vapulta ja valmista pitäisi olla heinäkuun loppuun. Louhenkadun ja Riistakadun välinen remontti Savonkadusta on budjetoitu vuodelle 2017. Annamaija Herola
Pohjolan- ja Louhenkadun välinen pätkä Savonkatua uudistetaan heinäkuun loppuun mennessä.
Uusi ilme Karjalankadulle ➤ Katuremontilla haetaan turvallisuutta ja viihtyisyyttä. TEEMA leila pietikäinen
Iisalmen kaupunki remontoi ensi kesänä Karjalankatua välillä Kauppakatu-vesitorni runkovesijohtotöiden yhteydessä. Runkovesijohto rakennetaan Si-
monniemeltä vesitornille, ja katu revitään auki, josta syystä se on järkevä kunnostaa samalla kertaa. – Karjalankadun ilme uusitaan samantyyliseksi kuin Riistakatu, eli Kankaan montun puoleinen kevyen liikenteen väylä levennetään, reunakiveys madalletaan ja
pysäköintipaikkoja tehdään lehmusistutusten väliin, suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä sanoo. Kadun toisella puolella kevytväylä säilyy ennallaan. – Tässä yhteydessä jalankulkuja pyöräliikenne muuttuu Karjalankadulla kaksisuuntaiseksi.
Köntän mukaan ajorata kapenee hivenen, minkä toivotaan hidastavan ajonopeuksia. – Näin liikenneturvallisuus paranee, toivottavasti. KIRKKOPUISTON kohdalle tulee
korotettu suojatie. Ajorata ja levennettävä kevytväylä saavat uuden asvalttipinnan. Myös valaistus uusitaan. Runkovesijohtotyöt on jo aloi-
tettu Simonniemellä. Katuremonttia päästään tekemään Kauppakadun päästä vapulta. – Vesijohto- ja katuremontti etenevät pätkän kerrallaan. Valmista pitäisi olla syyskuun puolenvälin tienoilla. Remontit tehdään kaupungin omana työnä. Kustannusarvio on yhteensä noin puoli miljoonaa euroa. Osan kustannuksista maksaa Iisalmen Vesi.
18
IISALMI RAKENTAA
Ei kahta samanlaista Kaavoitus on mielenkiin-
toinen laji, siksipä olenkin sitä ”harrastanut” yli neljännesvuosisadan sekä muuta karttojen kanssa häärämistä reippaasti yli 40 vuoden. Iisalmen kehitys on kulkenut työpöytäni ja myöhemmin näyttöni kautta helminauhana, helmiä on ollut pieniä ja isoja, kaikenvärisiä, ja nauha on pitkä. Ensimmäiset kaavat syntyivät jo 1970-luvulla ohuiden piirustuskynien avulla muoville, sittemmin hiiren avulla näytölle. Tekniikka on kehittynyt huimasti, ja me työmuurahaiset olemme sinnitelleet sen mukana. Työkavereitakin on ollut helminauhassani melkoinen määrä, pyöreämpiä ja rosoisempia, toiset makeanveden, toiset suolaisemman veden helmiä – helmiä kaikki. Kaavoituksen parissa työskentelyn tekee mielenkiintoiseksi muun muassa se, ettei juurikaan ole kahta samanlaista päivää. Työkenttä on laaja ja vaikuttavuus merkittävä, kaikki rakentaminenhan alkaa kaavoituksesta. Kaavoituksessa määritellään se, miten maankäyttöä kehitetään yritysten ja kuntalaisten tarpeisiin ja mihin tarkoitukseen maa-alueita käytetään. Vuorovaikutus nousee tästä syystä kaavoituksen yhdeksi merkittäväksi tehtäväksi, ja niinpä kaavatöiden parissa tapaa paljon ihmisiä, syntyy mielenkiintoisia keskusteluja, hiotaan hyvän yhteisen lopputuloksen löytämistä – kaupunki on täynnä tuttuja kasvoja. Tällä hetkellä kaupungin tonttitarjonta on laaja ja monipuolinen. Nyt kaavoituksessa voitaneen keskittyä enemmän vanhentuneiden kaavojen uudistamiseen, vanhimmat kaavat ovat peräisin 1940–50-luvuilta – sitäkin sarkaa riittää. Omalta osaltani olen
loppusuoralla tässä työssä. Enpä osaa kuvitella, että olisin voinut mielenkiintoisempaa työtehtävää itselleni keksiä – vai oliko se kuitenkin äitini, joka minut tälle polulle vinkkasi. Vielä saan puuhata ydinkeskustan, Vanhan kirkon ja Ahmon kaavojen parissa ja ehkäpä viedä ne lähes loppuun ennen kuin kaupunkilaisten kanssa tapaamiset päättyvät tällä saralla.
Keskustaan asumaan ➤➤Rakennusten korkeutta pitää miettiä. teema seppo votkin
Iisalmen kaupungin ydinkeskustaa kaavoitetaan parhaillaan. Tällä hetkellä Iisalmen kaupungin vs. asemakaava-arkkitehti Annika Tuohimaa pohtii kahta erilaista kaavaehdotusta. – Tässä elinvoimaisuus on ykkösasia. Haluamme, että asunnot lisääntyvät, mutta myös liikenne ja pysäköiminen kehittyvät, Tuohimaa kertoo. Ydinkeskustaan halutaan lisää asukkaita. – Vuodesta 2008 lähtien keskusta-alueen väkiluku on laskenut
noin 150 ihmisellä. Tavoitteenamme on saada keskustan asukasluku säilymään ennallaan ja mielellään jopa kasvuun keskustan elävöittämiseksi, Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi sanoo. Kaavamuutoksia odotetaan
erityisesti Postitalon eteläpuolelle, sekä viereisille kortteleille 5 ja 6, erityisesti Keisarinkulman parkkialueelle. Lisäksi linja-autoaseman ympäristö on keskeinen alue. – Olen tutkinut paikkaa 3dmallinnuksella
ja selvittänyt minkälaisia kerroskorkeuksia kaupunkikuva kestäisi, Tuohimaa kertoo. Kun asumista lisätään tiiviillä keskusta-alueella, vastaan tulee kysymys riittävän paikoituksen järjestämisestä. – Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa, joita pohditaan. Molemmissa suunnitelmissa talot ovat korkeimmillaan viisikerroksisia, mutta pääosin 2–4 kerroksisia. Vaihtoehdot tulevat päätettäväksi huhtikuussa. Keisarinkulman viereinen tyhjä tontti on oivallinen paikka uudelle rakennukselle. Paikalla on tällä hetkellä paikoitusalue. – Täydennysrakentaminen
tälle tontille eheyttäisi kaupunkirakennetta ydinkeskustan alueella, Tuohimaa jatkaa. Kaavoittaminen ei ole nyt helppoa, koska tällä hetkelläkin ydinkeskustassa on liiketiloja tyhjillään. Siitä huolimatta myös palveluiden kehittäminen on kirjattu suunnitelmaan. Pysäköinti on tärkeä asia, johon haemme kaavatyön aikana ratkaisuvaihtoehtoja. – Elinvoimayksikkö on mukana kaavoitusurakassa ydinkeskustan kehittämiseksi, Niemi tietää. Ydinkeskustan kaavaehdotukset tulevat teknisen lautakunnan käsittelyyn huhtikuussa ja kaavaehdotus loppuvuodesta. Rakentamaan päästäneen vuonna 2016.
3D-mallinnus olemassa olevasta ydinkeskustan alueesta: Säilyvät rakennukset on esitetty tummina, olemassa olevat / osittain kehitettävät oransseina ja kehitettävät alueet /rakennukset valkeina. Niistä muodostuu ydinkeskustaan melkoisia aukkoa, joiden käyttöä voisi tehostaa. 3D-malliin on tuotu vanhat rakennukset Seppo Pietikäisen laatimasta 3D-aineistosta.
170 asuntoa varrelle virran teema seppo votkin
Virranpuistoon on tarkoitus rakentaa runsaasti uusia asuntoja. Tällä hetkellä suunnitellaan vaihtoehtoa, jonka mukaan rantaan rakennetaan kuusi kerrostaloa. – Meillä oli kaksi vaihtoehtoa esillä. Ykkösvaihtoehdossa oli kuusi taloa ja kakkosessa neljä taloa, Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi kertoo ja sanoo,
että kuuden talon vaihtoehto on tällä hetkellä valmistelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueelle saadaan noin 170 asuntoa. Virranpuisto on lähellä keskustan palveluja. – Meillä on 3. maaliskuuta teknisen lautakunnan käsittelyssä ehdotus, joka on nähtävillä maalis-huhtikuussa. Samalla pidetään myös yleisötilaisuus.
tumuseo. – Kotiseutumuseolle jää tilaa toimia. Toivonmukaan se saa entistä enemmän kävijöitä uuden rantaan rakennettavan kevyenliikenteen yhteyden myötä. Valtuustoon kaava menee 8. kesäkuuta. – Jos päätöksestä ei valiteta, se tulee lailliseksi vielä tämän vuoden aikana, Niemi arvioi.
Alueella sijaitsee kotiseu-
Alueen valtuustoaloite teh-
tiin jo vuonna 2009, eli asiaa on valmisteltu jo yli viisi vuotta. Kun aluetta päästään rakentamaan, taloja nousisi mahdollisesti yhden rakennuksen vauhdilla joka toinen vuosi. Virranpuistossa oli suunnittelukilpailu, jossa nähtiin hyvinkin erityyppisiä ratkaisuja. – Yhdessä vaihtoehdossa esitettiin jopa 14-kerroksista rakennusta, mutta ehdotus ei saanut kannatusta arviointiryhmässä.
Kirmalla voisi asua väljästi teema seppo votkin
Yhteistyöstä kiittäen MAIJA-LIISA REPO kaavoitussihteeri
Maanantaina 23. helmikuuta 2015 IISALMEN SANOMAT
Kirmanseudulla on upeaa maaseutua ja hyviä elinvoimaisia tiloja. Kirmanseudun osayleiskaavan kaava-alueella on paljon kaavoittamatonta aluetta ja esille tulleita toiveita uusista rakennuspaikoista. Nyt on tultu siihen tilan-
teeseen, että kaavoitus on tullut tarpeelliseksi. – Maaseutuelinkeinon lopettaminen aiheuttaa sen, että paineet uudelle maankäytölle kasvavat. Silloin toiveena on saada uusia tontteja, Iisalmen kaupungin kaavoituspäällikkö Sari Niemi selventää. Kaavoituksen pitää olla tasapuolista.
– Haluamme säilyttää elinkeinotoiminnan harjoittamisen ja mahdollisuuksien mukaan väljyyden suunnitelmassa, mutta Kirman ranta-alueelle katsotaan tarkasti kaavaan rakennuspaikat. Jos muuttaa kaupungista maa-
seudulle, tietyt asiat pitää vain hyväksyä.
– Maaseudulle muuttavan tulee hyväksyä elinkeinotoiminnasta tulevat vaikutukset, kuten lannanhaju ja työn äänet, Niemi tuumii. Toimivia maatiloja alueella on noin parikymmentä ja asukkaita koko kaava-alueella noin 1 500. – Tilakoon kasvaessa kaikki peltoalueet ovat käytössä, yleiskaavatutkija Jukka Virtanen sanoo.