Infektiotautien hoitokartta

RUUSUN HOITO Perusantibiootti on penisilliini, esim. G-penisilliini annoksella 2 milj. KY × 4 i.v. (kotihoidossa prokaiinipenisilliini 1.2–1.5 milj. KY × 1 i.m.).

Kuumeen laskettua voidaan yleensä muutaman päivän kuluttua siirtyä suun kautta annosteluun; 3–4 milj. KY:n annos riittää.

Jos ruusu on haavautunut tai kuumeilu pitkittyy penisilliinilääkityksestä huolimatta, on syytä epäillä, että stafylokokki komplisoi tilannetta.

Tällöin hoitona on 1. tai 2. polven kefalosporiini tai kloksasilliini, esim Zinacef 1,5 x 3 i.v.

Penisilliinille allergiset potilaat hoidetaan klindamysiinillä 350–450 mg × 4 suoneen 3–5 vrk ja sitten suun kautta. Mikäli epäillystä reaktiosta on yli vuosi eikä epäillä vakavaa (anafylaktista) penisilliiniallergiaa, voidaan käyttää kefalosporiineja.

Antibioottihoidon on oltava pitkä, komplisoitumattomissakin tapauksissa ainakin kolme viikkoa ja uusiutuneissa tapauksissa 6–8 viikkoa.

Toistuvan (kolmasti muutaman vuoden sisällä) ruusun hoidossa harkitaan ensin pitkäaikaista (6–24 kk), sitten pysyvää penisilliiniprofylaksia. Se voidaan toteuttaa joko pitkävaikutteisella bentsatiinipenisilliinillä 1.2–1.5 milj. KY i.m. 3–4 viikon välein, tarvittaessa tiheämmin, tai V-penisilliinitableteilla annoksena 1–2 milj. KY/vrk.

Penisilliiniallergiset voivat yleensä käyttää ensimmäisen polven kefalosporiinia.