Olli Tuominen
”
Kehittääksemme useampia huippupelaajia ja ylipäätään entistä parempia pelaajia, on meidän kaikkien yhdessä saatava pelaajien arki laadukkaammaksi. Se ei onnistu nykyisellä tavalla, vaan se vaati uudenlaista toimintaa.
”
Tero Auvinen
Taloista tulee jäsenistölle elinikäinen ja rakas kokoontumispaikka, jossa yhteisöllisyys on voimissaan ja jalkapalloseura voi hyvin.
OMA KOTI
positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys
Nro 4/2016
Pääkirjoitus KaaPolainen on Kaarinan Poikien uutislehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. SISÄLLÖNTUOTANTO Kim Ekroos toiminnanjohtaja KANNEN KUVA: Taira Vehkasalo Seuraava KaaPolainen ilmestyy helmikuussa.
SEURAA MEITÄ SOMESSA facebook.com/KaarinanPojat1958 instagram.com/kaarinanpojatofficial twitter.com/KaarinanPojat
Tilaa UUTISKIRJE kotisivujen kautta tai käyttämällä qr-koodia.
Oma koti Vuosi lähenee loppuaan, ja muutaman viikon päästä myös uuteen kauteen tiiviisti valmistautuvat futarit pääsevät hetkeksi lepäämään ja rauhoittumaan. Vuosi on ollut monella tapaa hieno, mutta aina pelaajillemme tarjottavaa toimintaa on varaa parantaa ja kehittää. Tuo toiminta on kuitenkin syy, miksi seura on ylipäätään olemassa – yhteisenä tavoitteenamme kun on kaikilla mittareilla laadukkaan toiminnan tarjoaminen, pelaajien kehittäminen ja kasvattaminen ja tätä kautta koko suomalaisen jalkapallon kehittäminen. Moni on matkan varrella kysynyt, mitä seuran slogan, ”KaaPolaisuus on kaarinalaisuutta”, tarkoittaa. Seuran perustajan, Olavi Kuikan lanseeraama lause tarkoittaa kiteytettynä sitä, että KaaPo on toiminnaltaan ja toimintatavoiltaan yhteisölleen merkityksellinen toimija ja yksi tärkeimmistä kaarinalaisuuden ilmentymistä. Haluamme tarjota laadukkaan ympäristön ja yhteisön, jossa kasvaa paitsi jalkapalloilijana, myös ihmisenä. Kaikista ei tule ammattilaisia, tai edustusjoukkueen pelaajia, mutta kaikista voi tulla seuraihmisiä, KaaPolaisia, loppuiäkseen. Tavoitteemme ovat kovia ja kunnianhimoisia, sillä olemme asettaneet maalin vuoteen 2020 ja kun tuon maalin saavutamme, meidän tulee onnistuaksemme olla Suomen huipputason kasvattajaseura Suomen parhaalla osaamisella. Jotta tämän tason tavoite saavutetaan, vaatii se panostuksia niin osaavaan valmennukseen, osaamisen kehittämiseen kuin olosuhteisiinkin. Samaan aikaan meidän tulee yhä haastavammassa taloudellisessa ympäristössä huolehtia siitä, että harrastamisen hinta ei karkaa taivaisiin. Yhtälö ei ole helppo, sillä laatua ei saa halvalla. Teemme nyt ja tulevaisuudessakin työtä sen eteen, että harrastamisen hinta-laatusuhde on KaaPossa korkealla tasolla, ja että KaaPolaisuus on kaikkien ulottuvilla. Tämäkin on kova tavoite, joka vaatii koko yhteisön tukea, sitoutumista ja luottamusta. Sitä vaatii myös yksi kauden 2017 suurimmista yksittäisistä tavoitteista – KaaPo-talo. Kaikkien KaaPolaisten olohuone ja kohtauspaikka, seuran oma koti. Lähtölaukaus seuran strategiakauden muille olosuhdeprojekteille, lämmittelyalueelle ja talviharjoitteluhallille. Ennen kaikkea sen tulee olla koko seurayhteisön yhteinen projekti, sillä ilman kaikkien panosta, tukea ja luottamusta emme pysty tavoitteitamme saavuttamaan.
SISÄLLYS 4/2016: Presidentin puheenvuoro Rakennetaan jalkapalloseuralle talo! Lippulaivan lokikirja Tiesitkö? Tähtihetket KaaPo numeroina KaaPo-talo Kiitos kaudesta 2016!
Suomalainen jalkapallo on murroksen keskellä, ja tulevaisuus on täynnä haasteita. Haasteet on tehty voitettaviksi, mutta helpolla emme tule mitään saamaan – emme kentällä, emmekä sen ulkopuolella. Uusi vuosi, uudet haasteet. Voitetaan ne yhdessä. Rauhaisaa joulua ja menestystä vuodelle 2017 – kentälle ja sen ulkopuolelle. Kim Ekroos Toiminnanjohtaja
positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys
Nro 4/2016
Uudet tuulet Vuoden 2017 alussa, tarkalleen ottaen 1.1. uusi Länsi-Suomen piiri aloittaa toimintansa, kun nykyiset Turun ja Satakunnan piirit yhdistyvät Länsi-Suomen piiriksi. Turun ja Satakunnan piirit haluavat olla etulinjassa Suomen Palloliiton organisaatiouudistuksessa, jonka tavoitteena on saada resursseja suoraan kentälle sekä yhtenäistää toimintatapoja ja sisältöjä muun muassa valmentajakoulutuksessa, kilpailusäännöissä ja viestinnässä. Uudessa Länsi-Suomen piirissä henkilöstön määrä pysyy samana, mutta uusien toimenkuvien ansiosta palvelut seuroille paranevat. Esimerkiksi nykyisen Satakunnan piirin piirijohtajan Janne Koiviston työpanos saadaan kokonaisuudessa seurakehitykseen, joka auttaa seuroja viemään toimintaansa uudelle tasolle. Myös grassroots-toimintaan saadaan lisäapua Jarno Haanpään ammattitaitoisella panoksella. Samalla haluan seuran, ja myös omasta puolestani kiittää Vesa Mäkeä 15 vuoden panoksesta Turun piirin valmentaja- ja pelaajakoulutuksessa ja toivottaa hänelle tsemppiä uuteen työhön FC Interin teknisenä johtajana. Veskun kädenjälki on niin piirin tasolla kuin KaaPon valmentajanakin ollut merkittävä. KIITOS VESKU! Nykyisessä organisaatiomallissa on liiton lisäksi 12 piiriä, joilla kaikilla on oma päätöksenteko-organisaatio. Nykyisen mallin haasteita ovat jäykkä päätöksenteko, päällekkäiset organisaatiot, resurssit hallinnossa sekä seurojen pienet vaikuttamismahdollisuudet. Reilun vuoden ajan on käynnissä ollut Seurojen Palloliitto – kehitysohjelma, jonka tavoitteena ovat resurssien siirtäminen hallinnosta kentälle, organisaation terävöittäminen, seurojen vaikuttamisen lisääminen ja liiton strategian neljän pääkohdan tehokas toteuttaminen. Strategiset pääkohdat ovat pelaajan laadukas arki, elinvoimainen seura, mielenkiintoiset kilpailut sekä aktiivinen viestintä ja vaikuttaminen. Organisaatiouudistus on luonnollisesti kohdannut vastustusta lähinnä luottamushenkilöiden puolelta, joiden valiokuntapaikat ynnä muut vastaavat toimet ovat liipaisimella. Ilman uudistusta ja muutosta jatkamme entiseen tapaan ja teemme edelleen asioita vanhalla tavalla. Tämä valinta myös tarkoittaa kuilun kasvamista muihin maihin ja pitkässä juoksussa sitä, että emme pysty kehittämään pelaajia kansainvälisille kentille. Lisenssipelaajamäärä ylitti juuri 140 000:n, joka kertoo mielestäni sen, että seurojen perustyö on kunnossa ja että jalkapallo on edelleen Suomen harrastetuin laji. Haasteena meillä on ollut ja on tulevaisuudessakin huippupelaajien määrä ja taso. Kehittääksemme useampia huippupelaajia ja ylipäätään entistä parempia pelaajia, on meidän kaikkien yhdessä saatava pelaajien arki laa-
dukkaammaksi. Se ei onnistu nykyisellä tavalla, vaan se vaatii uudenlaista toimintaa. Se vaatii mielestäni panostuksia niin liiton kuin seurojen tasolla, seurojen profiloitumista, positiivisempaa asennetta ja keskustelukulttuuria ja ennen kaikkea yhteistyötä. KaaPon tavoitteena on olla huipputason kasvattajaseura. Tämäkin tavoite edellyttää yhteistyötä muiden seurojen kanssa vanhemmissa ikäluokissa. Oma näkemykseni on, että B-junioreihin asti meidän pitää kehittää toimintaa niin, että yhdenkään kaarinalaisen pelaajan ei valmennuksen tason takia tarvitse lähteä muualle. Tätä tavoitetta kohden pyritään yhteistyösopimuksella Kaarinan Nappuloiden kanssa. Kun puhutaan yli 15-vuotiaista pelaajista, on seuran linjana yksilökohtaisesti miettiä paras vaihtoehto kehitykselle ja joskus se voi tarkoittaa pelaajan ohjaamista muualle. Tämän tulee olla meillä kaikilla kristallinkirkkaana mielessä. Omasta ja seuran puolesta toivotan kaikille Rauhallista Joulun odotusta ja Menestyksekästä Jalkapallovuotta 2017! Olli Tuominen Puheenjohtaja
Rauhallista joulua ja räjähtävää vuotta 2017
Tukea liikkumiseen Varaa aika asiantuntijan palveluun p. 0207 649 749* tai poikkea ostoksille myymälään! Proteesit │ Ortoosit ja tuet │ Jalkineet ja pohjalliset │ Liikkuminen Terapiavälineet │ Kodin apuvälineet Ergonomia │ Hygienia │ Lasten apuvälineet │ Autoilun apuvälineet │ Vuokraus │ Huolto
Respecta Turku - klinikka ja myymälä Joukahaisenkatu 6 (NEO-talo) │ 20520 Turku Avoinna ma ‒ pe 08.00 ‒ 17.00 Myymälä p. 040 3488 579 │ asiakaspalvelu.turku@respecta.fi Ajanvaraus ja asiakaspalvelu p. 0207 649 749* │ asiakaspalvelu@respecta.fi www.respecta.fi
/Respecta.Vapaus.Liikkua
@RespectaFi
*Soittajahinnat matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7, 02 snt/min (sis. alv 24%).
Rakennetaan jalkapalloseuralle talo! Näin on maassamme aiemminkin tehty. Seurantalot ovat erilaisten aatteellisten yhdistysten rakentamia taloja. Näitä yhteisiä kokoontumispaikkoja ovat maahamme rakentaneet mm. työväenyhdistykset, nuoriso-, metsästys-, urheiluseurat, vapaapalokunnat sekä kyläyhdistykset. Vanhimmat talot on rakennettu jo 1880-luvulla ja rekisteröityjä seurojentaloja on nykyisin noin 2 500. Urheiluseurojen seurantalorakentamisessa ovat kunnostautuneet lähinnä golfseurat, joille klubitalo on luontainen kokoontumispaikka ennen- ja jälkeen golf-kierroksen. Toisena merkittävänä rakennuttajana ovat olleet purjehdusseurat, joilla talo sijaitsee aina omassa turvallisessa kotisatamassa. Joukkuelajeista koripalloseura Espoon Honka toteutti vastikään Honka-hallin, joka valittiin vuoden 2013 liikuntapaikaksi. Ruotsissa jalkapalloseuroilla on omat ”Klubhusetit” ja Englannissa kaikilla seuroilla on oma harjoituskeskus jonka yhteydessä luonnollisesti on ”club house”. Suomessa jalkapalloseurojen yhteisiä kokoontumispaikkoja ei vielä montaa ole. Joukkueet pelaajineen, taustoineen ja vanhempineen liikkuvat kuntien rakentamille ja ylläpitämille jalkapallokentille. Näillä kentillä ei juurikaan vietetä pelaamisen ulkopuolista yhteistä aikaa, kentille saavutaan juuri ennen harjoituksia ja sieltä poistuttuaan välittömästi niiden päätyttyä. Kohtaamisia ei synny, koska fyysinen luonnollinen tila sille puuttuu. Osittain tästä johtuen jäsenistö harvoin tuntee oman seuransa historiaa ja värejä, voitettuja pokaaleita, entisiä tähtipelaajia, johtokunnan jäseniä tai edes seuran toimihenkilöitä. Omaan ikäluokkaan kuuluvien muiden seurojen pelaajia ja taustoja kohdataan viikosta toiseen ja ne ovat tutumpia, kuin oman seuran sisarusjoukkueet. Yhteisen seurakulttuurin synnyttäminen on tällaisessa ti-
lanteessa haasteellista – Miksi lähteä kannattamaan seuran värejä edustusjoukkueen kotiotteluun, jos ei tunne joukkuetta ja sen pelaajia? Nyt tähän on tulossa muutos – jalkapalloseurat ottavat jatkossa yhä enemmän vastuuta rakennuttamisesta ja omien tilojensa hallinnoinnista. Jalkapallossa on useita seuroja, joilla on jo oma kotikenttä/kenttiä tai oma jalkapallohalli. Seuraavana askeleena on toimintakeskus/harjoituskeskus, johon seurantalo luonnollisesti liittyy. Seurantalo voi olla osana stadionia, se voi olla talo, joka antaa perustuksen katsomorakenteelle, tai se voi olla kentän vieressä oleva pukuhuonerakennus, jonka yhteyteen on rakennettu myyntitiloja ja seuran tarvitsemia sisätiloja. Talon terassilla voi viihtyä ja seurata viereisten kenttien tapahtumia. Jalkapallokulttuuri ja yhteisöllisyys eivät ole ainoita asioita, jotka vahvistuvat seurantalorakentamisen kautta. Seurassa työskentelevien päivittäisen arjen pyörittäminen kenttäalueen välittömässä läheisyydessä on käytännöllisempää ja samalla taloudellisempaa. Seuran ei tarvitse enää vuokrata toimisto -ja kokoustiloja ulkopuolelta, vaan kaikki toiminnot voidaan järjestää oman katon alla. Kotikenttä yhdistettynä seurantaloon mahdollistaa asianmukaiset olosuhteet pelaajakehitykselle, seurakehitykselle ja päätoimisuuden lisääntymiselle, sekä uusille toimintamuodoille, kuten mm. iltapäiväkerhoille ja Tykypalveluille. Jo lähivuosina usea seuramme on toteuttamassa omaa seurantaloaan. Nämä seurat vahvistuvat kaikilla toiminnan tasoilla. Lisäksi taloista tulee jäsenistölle elinikäinen ja rakas kokoontumispaikka, jossa yhteisöllisyys on voimissaan ja jalkapalloseura voi hyvin. Tero Auvinen SUOMEN PALLOLIITTO olosuhdepäällikkö
Lippulaivan lokikirja Lähestymme joulua, mikä tarkoittaa KaaPon edustusjoukkueen pelaajalle sitä, että kohta saa hieman hengähtää. Harjoitukset, joita on ollut 4 kertaa viikossa, alkoivat marraskuun alkupuolella. Tarkoituksena on ollut luoda hyvä kuntopohja, jotta voimme palata joulutauon jälkeen riittävän hyvässä kunnossa tammikuun harjoituksiin. Joidenkin mielestä KaaPo aloittaa harjoittelun aina liian aikaisin, ja väsähtää jossain kohtaa kautta. Olen pohtinut, mitä tämä ”liian aikaisin” tarkoittaa, enkä ole vielä vastausta siihen löytänyt. Myönnettäköön, että muutamalla viime kaudella on ollut myös alamäkiä, mutta henkilökohtaisesti en laita näitä liian aikaisen harjoittelun piikkiin. Itse pidän siitä, että tapahtumia on paljon ja ympärivuotisesti; en välttämättä lenkkien ja lihaskunnon takia, vaan siksi, että näen hyviä kavereita lähes päivittäin. Tämä on ainakin itselleni syy jaksaa tsempata läpi kauden. Harjoituksissa on ollut kiva ja rento fiilis- kuntokin on ehkä jo hieman nousussa. Muutamia uusia naamojakin on näkynyt, mutta jääköön nimet vielä mainitsematta. Yhden ”uuden” nimen voimme kuitenkin nostaa esiin, sillä joukkueen valmennustiimi on vahvistunut paluumuuttaja Mikko Sirénillä. Kaudella 2016 ”Siru” piti välivuoden valmentamisesta ja keskittyi kehittämään itseään, mitä tämä sitten tarkoittaneekaan. Täksi kaudeksi ”Siru” kuitenkin päätti palata takaisin Kaarinan ylpeyden valmennustiimiin. Itse olen tuntenut ”Sirun” jo toista kymmentä vuotta niin joukkuekaverina, vastustajana kuin valmentajanakin. Tähän asti treeneissä on tehty lihaskuntoharjoitteita päävalmentaja Kivikosken vetämänä ja odotankin jo innolla, että pääsemme kokeilemaan mitä ”Sirun” liikepankkiin on välivuoden aikana kertynyt. Ainakin aikaisemmilla kausilla liikkeet ovat suurimmaksi osaksi tulleet suoraan ”Sirun” fysioterapeutti-siskolta, vaikkei Siru itse tätä myönnäkään. Muutoksia pelaajarinkiin on siis jonkun verran luvassa. Uusien naamojen tieltä pitää jonkun aina väistyä, ja yksi väistyjistä on pitkäaikainen joukkuekaveri ja valmennusparini Jesse Saarinen. ”Valkku” lähti töiden perässä lähemmäs Kehä III:a jättäen suuren loven alivoimaketjuumme harjoituksissa. Jesse ei ollut vain kapteenimme vaan myös hyvä ystävä, jonka nuorekasta hiusmuotia jäämme kaipaamaan. Toivotankin Jesselle kaikkea hyvää ja lupaan yrittää täyttää hänen suuret saappaansa Lippulaivan lokikirjan kirjoittajana. Lopuksi haluan toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa, toivottavasti Pukki tuo mahdollisimman monelle lahjaksi KaaPon kausikortin kaudelle 2017! Jussi Luotonen Kirjoittaja on KaaPon edustusjoukkueen hyökkäyspään vähemmän maaliahne konkari ja tuleva opettaja, joka astuu Jesse Saarisen saappaisiin kertoen kauden 2017 KaaPolaisissa edustusjoukkueen tunnelmia ja kuulumisia.
Kuva: Jukka Puputti
Toivotan iloista joulun tunnelmaa! Joulu on taianomaista ja rauhallista aikaa, mutta ruuhkaiset kauppakeskukset ovat kaikkea muuta. Siksi haluan tarjota sinulle vaivattomamman ratkaisun jouluostosten tekoon sekä jatkossa päivittäiskosmetiikan ostoon. Oriflame esitteestä löydät yli 500 lahjaideaa, jotka sopivat useimmille ja eri kokoisiin budjetteihin. Lahjojen antaminen kuuluu joulun perinteisiin, mutta tärkeämpää on yhdessä oleminen. Hoida lahjaostokset huolettomasti Oriflamelta, niin sinulle jää enemmän aikaa yhdessäoloon. Nauti joulun mukana tulevasta tunnelmasta ja antamisen ilosta. Rauhallista ja hyvää joulua! Esitteen 17 ja sitä seuraavat esitteet löydät facebook sivultani Sari Härmälä/Oriflame edustus. Jos haluat saada esitteen itsellesi paperisena ilmoita 040-7153 206 tai sari.harmala@pp1.inet.fi
TIESITKÖ?
Tiesitkö?-palstalla kaivetaan muun muassa seuran tilastoja ja knoppitietoja historian syövereistä, läheltä ja kaukaa. KaaPo oli vahvasti edustettuna keskiviikkona 19.10. käydyissä piirin taitokilpailufinaaleissa, sillä finaaliin selviytyneistä kahdestatoista keltapaidasta peräti kahdeksan taituroi itsensä kolmen parhaan joukkoon. Piirin mestareiksi ylsivät Heidi Einsbor (kuvassa, TC15, hopeamerkki), Noora Jalava (TC14, pronssimerkki), Selja Leiwo (TD12, hopeamerkki), Alpo Noponen (E10, kultamerkki) ja Emilia Vuori, joka ylsi F8-tyttöjen sarjan voittoon kaksi vuotta muita nuorempana, saavuttaen voiton vielä kultamerkin arvoisella suorituksella! Vuonna 1963 edustus piirin tekniikkakilpailuissa oli myös vahvaa. D-junioreissa KaaPon Jorma Hurme (2.) ja Arto Ruokonen (3.) miehittävät kärkikolmikon TPS:n Heikki Suhosen takana, joka osui urallaan ”kohtalaisesti” maalipuiden väliin…
II
Kauden päättäjäiset ovat aina hienoja tilaisuuksia. Koko seura kokoontuu yhteen, ja niin nuoret kuin vähän vanhemmatkin ansioituneet KaaPolaiset saavat täytettä vitriiniinsä. Kauden 1966 päättäjäisissä Markut olivat rautaa, sillä seuran parhaana palkittiin Markku Kangas ja parhaana junioripelaajana Markku Rehmonen. Palkintokategoriat ovat vuosien varrella muuttuneet ja palkittaviakin on nykyään huimasti enemmän kuin viisi vuosikymmentä sitten. Kauden 2016 palkitut löydät seuran Internet-sivuilta osoitteesta www.kaapo.fi!
III
Olli Tuominen valittiin vuoden 2016 jatkamaan seuran puheenjohtajana. Yhdennentoista kautensa nuijan varressa aloittava Tuominen on jo nyt seuran toiseksi pitkäikäisin puheenjohtaja seuraa sen historian ensimmäiset 25 vuotta johtaneen, legendaarisen Pauli Hollménin jälkeen. Kuva: KaaPon arkisto
Kuva: KaaPon arkisto
et yhtä rjestäne aarina-Turjä t a v o KaaNa s austa, K KaaPo ja a tyttöfutisturn kokuun turnau u t o t in i r s ! u a n u E s ik . Suomen 9 vuoden ajan 0. – on juhlan a uusi 1 n2 jo ä a myös ä t s s s u e na styks sella on almenk je u r a jä n r s u ii on s pivasti t arjapelaaja ja v kyllä, delle so s a Juhlavuo un entinen SM- hjat käsiinsä. J egina o k , a – a ja tt a ikein R joht én o a Hollm usteella aivan o usjohtajalla in g e R taja per rna joten tu e nimen sydän! päättelitt Hollménin tytär, rinalainen futis a a on Pauli rmasti suuri k Lehtinen) va a on takuu (kuva: Susann
Yksi seuran kaikkien aikojen suurimmista saavutuksista, C-nuorten Suomen Mestaruus täytti menneenä kesänä viisi vuotta. Unohtumattoman voiton takuumiehenä toiminut, turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittu Niklas Blomqvist on jo edennyt urallaan Turun Palloseuran paitaan saakka, ja tuon vuoden maajoukkuemiehistä Rami Ojanperä ja Juha-Pekka Jääskeläinen ovat puolestaan kantaneet Turun vierailuiden jälkeen kunniakkaasti KaaPon keltaista paitaa. Mestarijoukkueen vastuuvalmentaja, KaaPo-legenda Pasi ”Pappa” Blomqvist on puolestaan jatkanut erinomaista työtään keltapaitojen junnupuolella ja kasvattaa tällä hetkellä KaaPon -07 ikäluokkaa kohti uusia onnistumisia! Kultaiset muistot eivät haalistu koskaan! Kuva: KaaPon arkisto
Tähtihetket-palstalla käsitellään ajankohtaisia tähtihetkiä seuran arjesta.
SYYSKUU Syyskuun tähtihetket ovat tällä kertaa sinivalkoisia. Syksyn alussa KaaPo oli nimittäin näkyvästi mukana Suomen eri maajoukkueiden otteluissa, kun ensin KaaPon 07-syntyneet juniorit saattoivat Suomen ja Kosovon maajoukkueet Veritas Stadionin nurmelle MM-karsintojen avausottelussa, ja pian tämän perään KaaPon Elias Mastokangas latoi pallon kahdessa maaottelussa kolmasti Pohjois-Irlannin maaliin. Ensimmäisen ottelun ensimmäinen maali oli kaiken lisäksi Suomen kaikkien aikojen nopein maaottelumaali, kun ”Masto” iski pallon verkkoon jo seitsemän sekunnin pelin jälkeen! Syyskuun sinivalkoiset tähtihetket, keltaisella vivahteella, täydensi vielä Keskurilla pelattu U19-tyttöjen EM-karsintaottelu, jossa Suomi peittosi Islannin numeroin 3-0. Suomi hoiti hommat tyylikkäästi kentällä ja KaaPo puolestaan kentän ulkopuolella, joten tuloksena oli kaikin tavoin erinomainen tapahtuma! Kuvat: KaaPo P07 (saattajat), SPL/Teemu Eskola (Mastokangas), Jukka Puputti (TU19)
Marraskuu Marraskuussa aloitetaan jälleen valmistautuminen uuteen kauteen, mutta nautitaan myös edellisen kauden työn hedelmistä. Niistä pääsivät marras- ja osin myös lokakuussa nauttimaan aluejoukkueleireille valitut Elias Mastokangas, Eero Talja, Ronja Wirtanen, Suvihelmi Oksanen, Milla Mäenpää, Heidi Einsbor, Nella Kettunen, Miina Koivisto ja Ilona Anttonen. Elias ja Eero täydensivät aluejoukkuetaipaleensa valinnoilla myös toiminnan huipentavaan aluejoukkueturnaukseen, joka pelataan Eerikkilässä 7. – 9.12.
Lokakuu Lokakuun tähtihetkiä oli niitäkin monia; edustusjoukkue eteni Piiricupin finaaliin, jossa TPK oli tosin tällä kertaa vahvempi. Finaalin tauolla kuitenkin huomioitiin menestyneitä KaaPolaisia, kun jo monen monta tähtihetkeä kaarinalaisille tarjonnut Elias Mastokangas palkittiin Piirin vuoden junioripelaajana ja vahvaa jälkeä KaaPon C-tyttöjen luotsina tehnyt Juhani Mäenpää Piirin vuoden juniorivalmentajana! Finaaleita oli lokakuussa muitakin, nimittäin piirin taitokilpailufinaalit, joissa KaaPo oli todella vahvasti esillä, sillä finaaliin selviytyneistä kahdestatoista keltapaidasta peräti kahdeksan taituroi itsensä kolmen parhaan joukkoon. Piirin mestareiksi ylsivät Heidi Einsbor (kuvassa, TC15, hopeamerkki), Noora Jalava (TC14, pronssimerkki), Selja Leiwo (TD12, hopeamerkki), Alpo Noponen (E10, kultamerkki) ja Emilia Vuori, joka ylsi F8-tyttöjen sarjan voittoon kaksi vuotta muita nuorempana, saavuttaen voiton vielä kultamerkin arvoisella suorituksella! Tähtihetkiin kuuluivat totta kai seuran päättäjäiset, joissa palkittiin ja muistettiin ansioituneita KaaPolaisia, mutta myös erityisen tärkeä yhteistyösopimus, jonka osapuolina ovat Kaarinan suurimmat jalkapalloseurat, Kaarinan Pojat ja Kaarinan Nappulat. Seurat etenevät nyt yksissä tuumin kohti yhä parempaa kaarinalaista jalkapallotulevaisuutta! Kuvat: SPL Turku (Einsbor), Jukka Puputti (Mastokangas ja Mäenpää)
positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys
Tähtihetket
TERVETULOA TESTAAMAAN UUDISTUNUT MENUMME LIEDON OLD SMUGGLERIIN
oldsmuggler.fi Hyvättyläntie 4 Lieto
KaaPo numeroina Kaarinan Pojat ry, tuttavallisemmin KaaPo, on pian kuusikymppinen jalkapalloseura, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on olla vuonna 2020 Suomen huipputason kasvattajaseura Suomen parhaalla osaamisella. KaaPo on alueellaan merkittävä toimija ja liikuttaja, ja sen toiminnan laadusta kertovat Palloliiton viisiportaisen Laatujärjestelmän taso kolme, sekä Sinettiseura-status.
Viisi vuotta sitten, kaudella 2011 KaaPon pelaajamäärä oli noin 380, eikä esimerkiksi eri medioita ollut vielä edes käytössä. Pelaajamäärät tai sosiaalisen median seuraajamäärät eivät ole tietenkään itseisarvo, mutta ne toimivat kuitenkin yhtenä toiminnan mittarina ja kertovat, että KaaPossa on tehty asioita oikein niin kentällä, kuin sen ulkopuolellakin.
Kun toimintaa ja sen vaikuttavuutta pyritään kuvaamaan, on se tehokkainta tehdä numeroin. Alla erittelemme seuran tunnuslukuja päättyneeltä kaudelta 2016, jotta seura tulisi KaaPolaisille tutuksi sen kaikilla mittareilla!
Pelaajamäärissä tulee todennäköisesti tapahtumaan muutoksia jo tulevalla kaudella, sillä osa KaaPossa pelanneista siirtyy virallisesti KaaNaan seuran uuden yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan ole negatiivinen asia, päinvastoin. Kun seurat toteuttavat selkeästi oman profiilinsa ja vahvuuksiensa mukaista toimintaa, on sillä kokonaisuuteen merkittävä ja positiivinen vaikutus. Uskomme vakaasti, että yhteistyön myötä koko Kaarinan pelaajamäärä tulee nousemaan, kuten myös itse toiminnan laatu!
KAARINAN POJAT RY 2016 :: 22 joukkuetta ja ryhmää :: 575 pelaajaa (pelipassien määrä 31.10.16) :: Yli 160 toimihenkilöä :: Kunnia- ja kannatusjäseniä noin 50 :: Jäseniä yhteensä 808 :: Kaudella 2016 noin 1600 ottelua, 2700 harjoitustapahtumaa ja 240 muuta tapahtumaa. :: Pelaajamäärällä mitattuna Turun piirin 4. suurin seura SÄHKÖISEN MEDIAN SEURAAJAMÄÄRÄT (KAUSI 2015) INTERNET-SIVUSTO: - Istunnot 348 000 (327 000) - Käyttäjät 61 600 (64 800) - Sivun katselut 1 180 200 (1 028 900) :: Facebook: 881 tykkääjää (751) :: Twitter: 979 seuraajaa (803) :: Instagram: 647 seuraajaa (358) :: Uutiskirje: 1130 vastaanottajaa (842) :: KaaPolainen: keskimäärin 560 lukijaa, 1200 vastaanottajaa (325 / 775)
Ja on huomattava, että jo nyt Kaarinassa on yhteensä lähes 1800 rekisteröityä jalkapalloilijaa, joka on noin 5,6 prosenttia Kaarinan väkiluvusta! Tässä luvussa ei ole vielä mukana joukkueiden valmentajia ja muita toimijoita, joten jalkapallo koskettaa suoraan todella merkittävää osaa kaarinalaisia. Asioita tehdään siis seuroissa oikein, mutta suuri harrastajamäärä tuo mukaan myös vastuun huolehtia laadusta, jotta voimme jatkossakin katsoa näitä lukuja tyytyväisinä ja ylpeinä.
Pääyhteistyökumppanit 2016
Kristiinankatu 10 A pimiolounge.com
JĂ„SENALENNUS 20 % Kaikista kuvauksista ja lahjakorteista!
KaaPo-talo Olen ollut KaaPossa joko joukkueen tai seuran toimihenkilönä ja työntekijänä jo lähes kymmenen vuoden ajan, ja muistan jo tuon ajan alkupäästä puheen omista tiloista. Silloin seuralla ei ollut vielä sen paremmin koko- kuin puolipäiväisiäkään työntekijöitä, ja toiminta oli muutenkin hyvin erilaista kuin nykyään. Unelma ja haave omista tiloista on kuitenkin siis kytenyt pitkään, hyvin todennäköisesti paljon pidempäänkin kuin viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tarve tiloille on muuttunut koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi samalla, kun seura on kasvanut ja sen toiminta huomattavasti kehittynyt. Konkreettisemmin projekti toimitilojen kehittämiseksi on ollut olemassa viimeisten kahden-kolmen vuoden ajan, ja useamman yrityksen ja erehdyksen kautta olemme projektin kanssa pisteessä, jossa muutamien taka-askelten jälkeen omaamme selvityksen ja suunnitelman siitä, mitä me seuran haluamme ja tarvitsemme, ja miten se olisi mahdollista toteuttaa. Lähtökohtana nykyiselle toimitilaprojektille on koko ajan toiminut pukuhuonetilojen tarve. ”Keskurin” takakenttien (tekonurmi, kolme täysimittaista ja yksi vajaamittainen luonnonnurmikenttä) alueella on vain kaksi pelkästään jalkapalloilijoille tarkoitettua pukuhuonetta. Näitä tiloja toki täydentävät päärakennuksen pukuhuoneet, mutta ne palvelevat myös kuntoilijoita ja yleisurheilijoita, sekä tietysti pääkentän käyttäjiä, eivätkä ole käytössä viikonloppuiltaisin tai pyhien aikaan ja niiden aattoina. Etenkin talvisin tilanne on erityisen haasteellinen, sillä Keskurin tekonurmi on Kaarinan ainoa vain jalkapalloilijoiden käytössä oleva olosuhde, joten teoriassa tuota olosuhdetta käyttää 1800 rekisteröityä jalkapalloilijaa. Käytännössä näin ei toki ole, mutta määrä antaa perspektiiviä olemassa olevaan haasteeseen. Kenttiä käyttävät kuitenkin niin tytöt, pojat, naiset kuin miehetkin, tuomareita (joille ei ole tällä hetkellä tilaa käytännössä lainkaan) unohtamatta. Olemme olleet useasti tilanteessa, jossa kaikki alueen neljä täysimittaista nurmikenttää ja tekonurmikenttä ovat ottelukäytössä samanaikaisesti. Otteluita pelataan perätysten, ja joukkueille ja tuomaristoille tulee tarjota asianmukaiset tilat. Turnaukset ovat taas oma lukunsa, ja tuolloin haasteet yleensä kertaantuvat. Asian voi nähdä myös niin, että ongelma ei ole seuran, vaan kaupungin, jonka tulisi tarjota tilat kaupungin ylivoimaisesti suurimman lajin harrastajille. Olosuhteethan suorituspaikkojen osalta ovat Kaarinassa kesällä erinomaiset ja talvellakin kohtuulliset, tätä ei käy kiistäminen. Tekonurmet löytyvät tällä hetkellä Keskurin lisäksi Littoisista, Valkeavuoresta, Piikkiön Rungosta ja liikuntahallin kentältä (ja pian myös Vaarniemen kentältä, jonne asennetaan Littoisten vanha pinta). Nurmikenttiä on puolestaan Keskurin neljän täysimittaisen ja yhden vajaamittaisen lisäksi Uimhallilla, Puostassa ja Piikkiön omalta ”Keskurilla”. Kenttien oheis- ja katsomotilat ovat sen si-
jaan jääneet kehityksessä jalkoihin, ja tällä osa-alueelle ei hiljattain uudistetun Littoisen kentän huoltorakennuksen lisäksi ole ainakaan lähivuosina tulossa muutosta. Haluamme seurana olla osaltamme varmistamassa, että ne tärkeimmät, eli itse suorituspaikat ovat myös tulevaisuudessa hyvässä kunnossa ja että niiden kehittäminen turvataan. Olemme hyvin tietoisia taloudellisesti haasteellisista ajoista ja tästä syystä seura näkee, että jatkossa myös urheiluseurojen on itse osallistuttava olosuhteiden kehittämiseen. Kun seura oli tehnyt päätöksen omista toimitiloista, jota myös seurakyselyiden vastaukset tukivat, kuljettiin edellä mainitun mukaisesti muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta tilanteeseen, jossa tiloista tehtiin selvitystyö. Työn tarkoituksena oli kartoittaa tilan tarpeet, muut mahdolliset käyttötarkoitukset, tilojen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet ja rahoituskanavat, jotka loisivat seuralle rakentamisen mahdollistavan taloudellisen resurssin. Selvitystyössä selvitettiin myös muiden seurojen vastaavien projektien toteutustapoja ja tilojen merkitystä seuroille. Jo hyvissä ajoin kävi ilmi, että alueen muut tilat tarjoavat jo palveluita, joita seuran omiin tiloihin olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa (muun muassa kahvilat, kuntosalit, kokoustilat), jonka lisäksi alue on kaavoitettu urheilu- ja liikuntakäyttöön. Näin ollen suunniteltavat tilat alkoivat hahmottua jo alkuvaiheessa selkeästi suoraan seuran omaan käyttöön soveltuviksi. Lähtökohtana olleiden pukuhuoneiden lisäksi tiloihin suunniteltiin myös aina tarpeellista varastotilaa sekä niin kutsuttua seuratilaa, joka toimisi monessa eri käytössä: kahviotilana tapahtumissa, neuvottelu- ja kokoustilana ja jopa oheisharjoitustilana. Alustavassa suunnitelmassa tilat täydentyivät vielä toimistotiloilla, jolloin seuran kaikki toiminnot saataisiin yhden katon alle – seuralla olisi oma koti, fyysinen kohtauspaikka, joka olisi avoin kaikille KaaPolaisille. Selvitystyössä haastateltujen jalkapalloseurojen perusviesti oli juuri tätä seuran ajatusta tukeva. Seurojen oma liiketoiminta on vähäistä, ja seurat kokevatkin tilojen suurimman hyödyn tulevan yhteisöllisyydestä ja sen lisääntymisestä, jossa omilla tiloilla on ollut merkittävä vaikutus. Ei pidä unohtaa myöskään seuran vaikuttavuuden ja uskottavuuden lisääntymistä, eikä toisaalta taas sitä tosiseikkaa, että ulkopuolisten tilojen tarvetta ei enää omien tilojen myötä ole. Selvitystyössä omien tilojen pohjana käytettiin moduuliajattelua, jolloin tiloja olisi myöhemmässä vaiheessa helppo monistaa ja lisätä tarpeen ja varojen mukaan. Tällainen hanke on seuralle toki suuri ponnistus, joten tavoitteena on ehdottomasti rakentaa kerralla mahdollisimman valmis kokonaisuus.
Suhtautuminen hankkeeseen on ollut positiivista niin seuraväen kun liitonkin suunnalta. Hanke on nähty selkeästi toteuttamiskelpoisena ja sen riskit nähdään KaaPon kokoluokan seuralle vähäisinä. Kun selkeä tarvekin tiloille on olemassa, on hanketta haluttu viedä eteenpäin. Suurin mutta toteuttamisen tiellä on luonnollisesti raha. Tilojen hinnat alkavat, toteuttamistavasta ja -muodosta (tehdäänkö itse, tehdäänkö alkuun yksi vai useampi moduuli jne) riippuen noin runsaasta 100 000 eurosta jopa 370 000 euroon. Hankkeen rahoitusvaihtoehtoina toimivat kumppanuudet ja tilojen nimen myynti, rahankeräys, avustukset ja pankkilaina. Tilat tehdään jäseniä varten, joten myös jäsenistöltä kerättävä erillinen olosuhdemaksu on yksi rahoitusvaihtoehto, mutta ymmärrämme hyvin vallitsevan taloudellisen tilanteen, joten tämä vaihtoehto ei ole se ensimmäinen, vaan rahoitusta pyritään keräämään mahdollisimman paljon muista lähteistä. Pahimmassakin tapauksessa tuo olosuhdemaksu on pelaaja kohden kuitenkin kymmeniä euroja vuodessa, joten merkittävästä summasta ei onneksi puhuta. Pyrkimys on kuitenkin pitää pelaajien osuus mahdollisimman lähellä nollaa. Hanke on KaaPon historiassa tähän saakka suurin yksittäinen ponnistus, joka ei onnistu ilman koko seuran tukea ja sitoutumista. Tilojen ei ole tarkoitus olla seuran johdon monumentti jälkipolville, vaan kuten jo edellä on mainittu, kaikkien KaaPolaisten kohtauspaikka, oma koti.
Koko projektia on mahdotonta avata yhdellä KaaPolaisen artikkelilla, ja siksi hanketta on jo esitelty seuraväelle niin seuraristeilyllä kuin joukkueenjohtajatapaamisessakin. Koska hanke on kuitenkin seuran yhteinen, ja koska tämäkin kirjoitus herätti varmasti monia kysymyksiä, haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden esittää nuo kysymykset ja kommentit seuran johdolle järjestämällä avoimen keskustelutilaisuuden torstaina 19.1.2017 kello 18:00 Aktia Arenan ravintolatilassa. Tilaisuudessa kerromme vielä tarkemmin projektin yksityiskohdista, aikataulusta ja muusta siihen liittyvästä. Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan KaaPolle omaa kotia! Jo ennen keskustelutilaisuutta aloitamme rahankeräyksen ja mahdollisten kumppanien kartoittamisen. Tehtävä ei ole helppo, emmekä aio edetä hätiköiden. Maltti ja suunnitelmallisuus ovat valttia, ja monta kiveä on käännettävä, ennen kuin kuokka toivottavasti vuonna 2018 iskeytyy maahan. Toivotavasti se on lähtölaukaus omalle kodille, KaaPotalolle. Sitä kohden, yhdessä. Kim Ekroos Toiminnanjohtaja
Kuva: Taira Vehkasalo
Aktia Wallet -sovellus Ratkaisu helppoon maksamiseen ja korttien hallintaan •
Maksutarra tekee melkein mistä vain hetkessä lähimaksuvälineen!
•
Nettimaksukortilla maksat verkkokaupoissa ja -palveluissa turvallisesti ja huolettomasti.
•
Sovelluksella seuraat ja hallinnoit Aktian maksukorttien tapahtumia ja asetuksia kätevästi.
Lataa sovellus ja luo itsellesi Wallet-tili. Arvomme kaikkien sovelluksen ladanneiden kesken viikoittain viisi 50 euron MasterCard PrePaid lahjakorttia vuoden 2016 loppuun asti. Lue lisää aktia.fi/wallet.
Kuvat: Susanna Lehtinen / Jukka Puputti / KaaPon arkisto)