KaaPolainen 3/2016

positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys

Nro 3/2016

”

Jesse Saarinen

Omasta mielestäni tärkeintä on, että peleissä säilyy panos loppuun asti. Kuulostaa ehkä erikoiselta, mutta se on lähes yhtä tärkeää kuin lopullinen saavutus, sillä muuten loppukauden panoksettomat pelit kääntyvät nopeasti pakkopullaksi.

Kim Ekroos

”

Lähdimme hakemaan uutta oppia, jakamaan hyviä käytäntöjä puolin ja toisin, rakentamaan verkostoja, tutustumaan englantilaiseen jalkapallokulttuuriin ja totta kai luomaan pohjaa vielä syvemmälle yhteistyölle, ja tässä myös mielestämme onnistuimme.

NUMEROPELI

Pääkirjoitus KaaPolainen on Kaarinan Poikien uutislehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

SISÄLLÖNTUOTANTO Kim Ekroos toiminnanjohtaja KANNEN KUVA: Kim Ekroos Seuraava KaaPolainen ilmestyy joulukuussa.

SEURAA MEITÄ SOMESSA facebook.com/KaarinanPojat1958 instagram.com/kaarinanpojatofficial twitter.com/KaarinanPojat

Tilaa UUTISKIRJE kotisivujen kautta tai käyttämällä qr-koodia.

Numeropeli Kauden 2016 ratkaisuhetket alkavat hiljalleen olla käsillä – siis ne hetket, jolloin numerot kertovat ketkä ovat sarjan voittajia ja putoajia, ketkä vievät maalipörssin voiton, ketkä ovat pelanneet täysiä minuutteja ja ketkä taas ovat olleet niin sanottuja ”supervaihtureita”.

Jalkapallo, ja urheilu ylipäätään, on täynnä numeroita, tilastoja ja dataa, jotka toimivat paitsi mittareina, myös oivina työkaluina. Numeroilla saadaan toki aikaan myös haittaa, tai niistä ei ole mitään hyötyä, mikäli niiden taakse ei osata katsoa, eikä niiden tuottamaa tietoa analysoida.

Suomen virallinen lisenssipelaajien määrä on tällä hetkellä lähes 131 000 – komea lukema, joka entisestään pönkittää lajin asemaan maan harrastajamäärältään suurimpana lajina. Vastaavaan ajankohtaan viime vuonna verrattuna kasvua on ollut peräti 8,1 prosenttia, ja kun tähän lisätään vielä Suomen Gallupin tutkimuksen tuottama tieto, jonka mukaan jalkapalloa harrastaa noin 500 000 suomalaista, puhutaan jo erittäin merkittävistä harrastajamääristä.

Pelkkä harrastajien määrän kasvattaminen ei kuitenkaan riitä, eikä se saa myöskään olla itseisarvo. Massan kasvattaminen on monellakin tapaa tärkeää, totta kai, mutta tärkeintä on se, mitä pelaajan arjessa tapahtuu, ja miten siihen pystytään panostamaan. Määrä tuo mukanaan vastuuta ja vaatimuksia, niihin meidän on oltava valmiita vastaamaan, jotta pystymme kehittämään pelaajia, ja tätä kautta koko suomalaista jalkapalloa.

Tämän numeron nimen mukaisesti pohdimmekin numeroita, lukuja ja tilastoja, läheltä ja kaukaa. Numerot tuovat tietoa, ja tieto on valtaa.

Numeroita, tietoa ja valtaa oikein käyttämällä pystymme kehittymään, ja kulkemaan kohti pelaajan, seuran ja liiton tavoitteita, ja kehittymään merkittäväksi jalkapallomaaksi tilastojen lisäksi myös kentällä.

Numeropeliä, ja tietysti myös paljon muuta – olkaa hyvät!

Kim Ekroos Toiminnanjohtaja

SISÄLLYS 3/2016: Kohti loppusuoraa!

Visiting Fleetwood Mihin rahat menevät?

Lippulaivan lokikirja Kaarinan tyttöfutiksen Grand Old Man – Raikka Lindholm Kovaa peliä Bostonissa – miten data-analytiikka muuttaa urheilua?

Tiesitkö?

Tähtihetket Dataa ja tilastoja

positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys

Nro 3/2016

Pelikausi 2016 alkaa pikkuhiljaa olemaan loppusuoralla.

Joukkueemme ovat tälläkin kaudella saavuttaneet sarjoissaan hyvää menestystä. Edustusjoukkue taistelee edelleen noususta ensi vuodeksi Kakkoseen, A-juniorit ovat Ykkösen kärjessä, B-juniorit pelaavat Kakkosessa, jossa tavoitteena syyskierroksella on mahdollisimman hyvä sijoitus. Nuoremmat ikäluokat jatkavat omia sarjojaan, muutamissa ikäluokissa pelattiin heinä-elokuun vaihteessa nuorten SPL- eli niin sanotut tasonmittausturnaukset, joissa muiden muassa P01-joukkue sijoittui hienosti yhdeksänneksi.

Suunnitelmia valmennuksen kehittämiseksi on myös tehty, sillä jo olemassa olevien tukitoimien (Soccer Service, fyysinen valmennus, maalivahtivalmennus jne.) lisäksi on pyrkimys aloittaa myös niin sanotun taitovalmennuksen ja pelipaikkakohtaisen valmennuksen tukeminen eri ikäluokissa. Myös yhteistyöneuvottelut KaaNan kanssa nuorempien ikäluokkien järkevästä huolenpidosta Kaarinassa ovat edenneet positiivisissa merkeissä. Pyrimme tulevina viikkoina tiedottamaan ylläolevista asioista lisää.

Seurassa käydään jo kovaa vauhtia valmentajaneuvotteluja ensi vuotta varten. Osa valmentajasopimuksista on jo tehty, mutta vielä on muutaman joukkueen valmentajatilanne aukikin. Ensi kauden joukkueista A-juniorijoukkueeseen tarvittaisiin lisää pelaajia, sillä ikäluokat 97 – 99 ovat seurassamme melkoisen pieniä. Sen sijaan B-juniorijoukkueessa pelaajatilanteen pitäisi olla hyvä, sillä 00-ikäluokan lisäksi sinne nousee 01-ikäluokka, jossa meillä on tällä hetkellä kaksi tasokasta joukkuetta.

Lopuksi toivotan kaikille seuramme pelaajille ja toimihenkilöille hyvää loppukautta ja harjoitusintoa! ”Hiki tulee ennen työtä vain sanakirjassa!”

Hannu Paatelo Valmennuspäällikkö

Kuva: Jukka Puputti

positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys

Kohti loppusuoraa!

Visiting Fleetwood Kaarinan Pojat ja englantilainen Fleetwood Town aloittivat alkuvuodesta 2016 yhteistyön, jonka myötä KaaPo on League Onessa pelaavan Fleetwoodin virallinen yhteistyöseura.

Fleetwood on Luoteis-Englannissa sijaitseva, noin 25 000 asukkaan merenrantakaupunki, jonka ylpeydenaihe alun perin vuonna 1908 perustettu seura on. Seura on viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana noussut pohjilta parrasvaloihin, sillä seura on noussut tuona aikana kuusi kertaa pelaten tällä hetkellä siis Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Seuran noustessa Kakkosliigaan (League Two) vuonna 2012 joukkueen kärjessä hääri nykyään Leicester Citylle ja Englannille maaleja mättävä Jamie Vardy. Kaudella 2015 – 2016 seura säilytti tiukan taiston jälkeen paikkansa Englannin kolmannella sarjatasolla, ja lähtee kauteen 2016 – 2017 uuden päävalmentajan, kokeneen saksalaisluotsi Uwe Röslerin johdolla.

Seurojen tavoitteena on ollut alusta saakka luoda yhteistyöstä mahdollisimman konkreettista, ja ensimmäinen askel yhteistyössä olikin KaaPon Fleetwoodiin tekemä seuravierailu, joka osui sopivasti Englannin kauden loppuhaminoihin, huhtikuun puolen välin tienoille.

Lähtölaukaus seurojen yhteistyölle nähtiin keväällä 2015, kun Turun ammattikorkeakoulun urheilujohtamisen opiskelijat, muiden muassa KaaPon toiminnanjohtaja Kim Ekroos, olivat tutustumassa seuran toimintaan. Olikin näin ollen vähintäänkin sopivaa, että vierailulla oli mukana myös Turun ammattikorkeakoulun lehtori Jaakko Haltia, joka luotsaa AMK:n Centre for Sport Businessia, jonka kanssa KaaPokin pyrkii yhteistyötään lisäämään. KaaPosta matkalla olivat puheenjohtaja Olli Tuominen, toiminnanjohtaja

kuvat: Olli Tuominen ja KaaPon arkisto

Kim Ekroos, valmennuspäällikkö Hannu Paatelo ja valmentaja Petri Merisaari.

Yhteistyötä rakentamassa ollut toiminnanjohtaja Kim Ekroos oli jo yhteistyön varmistuessa innoissaan ja tyytyväinen uudesta seurakumppanuudesta, eikä toinen matka Fleetwoodin tuota intoa vähentänyt.

- Fleetwood on asukasluvultaan lähes samaa kokoluokkaa kuin Kaarina ja seura on ponnistanut hyvin vaatimattomista lähtökohdista jo Ykkösliigaan saakka, joten yhtymäkohtia seurojen välillä on helppo löytää, vaikka onhan Fleetwood meidän rinnallamme lähes jättiläinen.

Seuran kuuden miljoonan punnan harjoituskeskus oli vierailumme aikana viimeisiä silauksia ja Sir Alex Fergusonin seuraavalla viikolla suorittamaa virallista vihkimistä vaille valmis, seura pelaa upealla ja uudehkolla stadionilla, tekee todella vahvaa työtä omassa yhteisössään ja haluaa kehittyä yhä vahvemmaksi toimijaksi. Seuran tarina on todella mielenkiintoinen ja se intohimo, jolla seurassa toimivat henkilöt sitä kertoivat, tekivät jo ensimmäisellä tutustumiskerralla todella suuren vaikutuksen. Olikin hienoa päästä tutustumaan seuraan, sen toimintaan ja henkilöihin vielä paremmin. Matkaan tarttuikin monia ajatuksia, ideoita ja toimintamalleja, joita voisimme täällä jalostaa meidän toimintaamme sopiviksi.

Matkalla KaaPon väki pääsi tutustumaan Fleetwoodin toimintaan sen kaikilla tasoilla, yhteisötoiminnasta myyntiin ja markkinointiin ja akatemiatoiminnasta edustusjoukkueen toimintaan.

- Toimintaa esiteltiin meille hyvin perusteellisesti, eikä verhoa vedetty eteen missään vaiheessa. Pääsimme myös esittelemään lyhyesti omaa toimintaamme, sekä

Jaakon toimesta Turun AMK:n CSB-toimintaa ja Arvoa urheilusta-hanketta. Jaakon ja CSB:n mukanaolo tässä projektissa tuokin meille selkeää lisäarvoa, ja Fleetwood Townin toimitusjohtaja Steve Curwoodkin oli hankkeesta kiinnostunut. Tämä luo hyvää pohjaa yhteistyön jatkolle, jota toivottavasti saadaan syksyn aikana rakennettua eteenpäin, Ekroos jatkaa.

KaaPon miehistöä isännöi Fleetwood Townin yhteisöpäällikkö Matt Hilton, joka vastaa seuran yhteisötoiminnasta, oppilaitosyhteistyöstä sekä osasta kansainvälisiä yhteistyöprojekteja. Hilton olikin suunnitellut KaaPolaisille tiiviin paketin, jolla pyrittiin kattamaan koko seuran toiminta.

- Tutustuimme ensin upouuteen harjoituskeskukseen jossa pääsimme heti alkuun seuraamaan myös kehitysjoukkueen ottelua FTFC – Liverpool. Pääsimme myös seuraamaan alle 12-vuotiaiden harjoitustapahtumaa, ja myöhemmin myös akatemian harjoitustapahtumia.

Fleetwoodin akatemiaa kehitettiin kiivaasti kohti paikallista kolmostasoa, jolle seura myös kesän aikana nousi.

Ohjelmaan kuuluivat myöhemmin myös alle 18-vuotiaiden paikallisottelu Blackpoolia vastaan, sekä ykkösjoukkueen harjoitustapahtumat ja viimeisen illan kruunannut, tasapeliin päättynyt Ykkösliigan ottelu FTFC – Oldham.

Peli- ja harjoitustoiminnan, sekä upeiden olosuhteiden lisäksi vieraille esiteltiin oppilaitosyhteistyötä, akatemiapelaajien opintojen käytännön järjestelyjä, yhteisötoimintaa (muun muassa erityisnuorten toimintaa), seuran akatemian kehitystyötä, myynnin ja markkinoinnin toimintatapoja, sekä kentän ulkopuolella tapahtuvaa pelaajakehitystyötä ja valmennusorganisaatiota.

- Valmennusorganisaatio oli vaikuttava. Päätoimisia akatemiavalmentajia, fysiikkavalmentajia, maalivahtivalmentajia sekä tietysti ykkösjoukkueen valmennusryhmään kuuluvia valmentajia oli toistakymmentä. Teknologia, ja ohjelmistot, joita valmennuksessa käytetään, ovat viimeistä huutoa. Tekninen johtaja Gretar Steinsson esitteli lyhyesti esimerkkinä pelaajatarkkailuohjelmistoa, joka kattaa käytännössä kaikki Euroopan maiden pääsarjapelaajat. Liigan tarjoama rahoitus pitää huolta myös Valioliigan alapuolella pelaavista sarjoista ja niiden seuroista, joten totta kai puhutaan täysin erilaisista lähkökohdista, kun mietitään Fleetwoodia ja KaaPoa seurana.

Fleetwoodin ykkösjoukkueen budjetti ei ole kuitenkaan kovin kaukana esimerkiksi suomalaisista huippuseuroista, joten meidän ja FTFC:n välillä tuota vertailua ei kannata tehdäkään. Ja täytyy muistaa, että kyllä jo suomalaisissakin huippuseuroissa henkilöstön määrä, olosuhteet ja osaaminen alkaa olemaan kovaa luokkaa. Takamatka on vaan toistaiseksi vielä pitkä, Ekroos muistuttaa.

Tiivis neljän päivän matka oli siis kaikin tavoin vaikuttava kokemus ja sen tavoitteet saavutettiin kirkkaasti.

- Lähdimme hakemaan uutta oppia, jakamaan hyviä

käytäntöjä puolin ja toisin, rakentamaan verkostoja, tutustumaan englantilaiseen jalkapallokulttuuriin ja totta kai luomaan pohjaa vielä syvemmälle yhteistyölle, ja tässä myös mielestämme onnistuimme. Kuten aiemmin totesin, pääsimme tutustumaan seuraan hyviin laajasti ja avoimesti. Pääsimme tapaamaan kaikki seuran avainhenkilöt, mukaan lukien puheenjohtaja Andy Pilleyn, jotka kaikki ainakin tuntuivat olevan aidosti kiinnostuneita KaaPosta ja seurojen välisestä yhteistyöstä. Matkan jälkeen Fleetwoodin toimitusjohtaja Curwood vielä ilmaisi toiveensa, että heidän tiiminsä pääsisi tutustumaan KaaPon ja Turun AMK:n CSB:n toimintaan, joten toivomme, että löytäisimme kaikille osapuolille sopivan ajankohdan, jotta tuo vierailu voisi toteutua. Tulevaisuuden tavoitteena on myös myös suoran urheilullisen yhteistyön rakentaminen, joka sisältäisi muun muassa pelaajavierailuja, otteluita ja turnauksia, valmentajakoulutusta, mutta olemme hyvästä alusta huolimatta vasta yhteistyön ensi metreillä, ja moni asia on vielä auki. Teemme kuitenkin töitä yhteistyön jatkuvuuden eteen, ja toivottavasti voimmekin kertoa hyviä uutisia vielä syksyn aikana, Ekroos päättää.

Lisätietoja Fleetwood Townista löydät osoitteesta www.fleetwoodtownfc.com, ja Turun Ammattikorkeakoulun Centre for Sport Businessista osoitteesta www.csb.fi.

Mihin rahat menevät?

Kustannusten kohoaminen harrastuksissa on ollut useamman vuoden esillä keskusteluissa ja eri medioissa.

Syitä siihen on useita, ja osaan niistä pystymme yhdessä vaikuttamaan niin seura-, kuin joukkuetasolla. Keskeisimmät syyt kustannusten kohoamiseen ovat olosuhteiden paraneminen, panostus laadukkaampaan toimintaan ja osaamiseen, joukkueen tapahtumamäärän (harjoitukset, ottelut ja turnaukset) kasvaminen ja varustehankinnat.

Näiden syiden takaa voidaan löytää niin vanhempien kuin seurojen laatutietoisuuden parantuminen, vapaaehtoistoiminnan väheneminen ja lasten ja nuorten omaehtoisen liikkumisen väheneminen.

Seuratasolla kustannukset KaaPossa koostuvat seuraavasti: 55 % valmennukseen 30 % toimistokuluihin (toiminnanjohtajan palkka, vuokrat, IT- ja puhelinkulut, toimistotarvikkeet yms.)

8 % koulutukseen (toimihenkilö- ja pelaajakoulutus 5 % varusteisiin 2 % sarjamaksut Joukkuetasolla kustannukset koostuvat keskimäärin seuraavasti: 33 % turnaus- ja leirikulut 25 % seuran toimintamaksut 10 % varustekulut 8 % ottelukulut (matkat jne.)

Seuran osalta valmennuksen kehittämiseen panostetaan niin valmentajien kouluttamisella, kuin Soccer Service Barcelona-yhteistyöllä, jonka kautta olemme palkanneet Albert Solerin kentälle kehittämään niin valmentajia, kuin pelaajiakin. Tavoitteenamme on rekrytoida KaaPoon ammattitaitoisia, KaaPon toimintaan sopivia valmentajia.

Haasteena on, että valmentajia on vuosi vuodelta haasteellisempaa löytää, ja että samoista valmentajista taistelevat alueen muutkin seurat. Turun piirissä on yli 13 000 lisenssipelaajaa, joten tämä lukemakin kertoo jo omaa kieltään valmentajatarpeesta.

Valmennuksen osalta toisena tavoitteenamme on kohdentaa mahdollisimman paljon resursseja varsinaiseen kenttätyöhön, ja tuoda joukkueiden valmentajien avuksi osa-alueiden ammattitaitoisia valmentajia, kuten esimerkiksi maalivahtivalmentajia, tai fyysisen valmennuksen osaajaa. Tulevaisuuden tavoitteena on vahvistaa tätä puolta edelleen, ja kehittää myös pelipaikkakohtaista valmennusta.

Seuran johtokunta tiedostaa kustannusten kasvun haasteet, ja pyrkii tarkoin miettimään mihin eurot käytetään.

Pyrimme myös kasvattamaan yhteistyökumppaneiden määrää, jotta perheiden maksettava euromäärä ei ainakaan kasvaisi merkittäväksi.

Joukkuetasolla tavoitteena tulee olla tarkoituksenmukaisen toiminnan määrän kriittinen arviointi. Omalta osaltani pidän turnaus- ja leirikulujen 33 %:n osuutta liian korkeana. Euroissa se tarkoittaa tällä hetkellä yli 130 000 €:n kulua. Tavoitteenamme onkin, että tulevaisuudessa ohjaamme seurana joukkueitamme sopiviin vuosittaisiin turnauksiin, muun ohjauksen ohella. Heitän palloa myös vanhempien suuntaan - vanhempainpalavereissa tulisi keskustella oman joukkueenne kustannuksista ja niiden alentamisesta ilman, että toiminnan laatu heikkenee?

KaaPolla on useamman vuoden toiminut Nauti Pelistä – tukipooli, jonka kautta seura on sosiaalisin perustein tukenut apua tarvitsevia perheitä, ja on tällä tavalla osaltaan mahdollistanut hienon harrastuksen jatkumisen myös taloudellisten haasteiden keskellä. Meistä jokainen voi osallistua Tukipoolin toimintaan, ja tukea jalkapalloharrastuksen jatkuminen useassa perheessä. Voit lukea tukipoolin toiminnasta KaaPon kotisivuilta osoitteesta www.kaapo.fi.

Yhdessä tekemällä voimme tulevaisuudessa mahdollistaa laadukkaan harrastuksen jatkumisen mahdollisimman monen lapsen ja nuoren osalta.

Olli Tuominen Puheenjohtaja

Lippulaivan lokikirja Kaikkien aikojen Kolmonen on kääntymässä loppusuoralle. Sarjan tiukkuudesta kertoo se, että kaupunkilehti Turkulainen on viikon välein ennustanut ensin, että KaaPo tai Masku nousee, ja sitten myöhemmin että turha rimpuilla, Peimari nousee. Yhden ottelun, tässä tapauksessa PaiHa-tappion, merkitys on noin suuri. Eri tuloksia on turha katsella taaksepäin ja ynnäillä menneisyydessä menetettyjä pisteitä ja laskeskella missä oltaisiin jos se tai se peli olisi sujunut paremmin. Jäljellä olevat pelit pitää vain hoitaa yksi kerrallaan.

Omasta mielestäni tärkeintä on, että peleissä säilyy panos loppuun asti. Kuulostaa ehkä erikoiselta, mutta se on lähes yhtä tärkeää kuin lopullinen saavutus, sillä muuten loppukauden panoksettomat pelit kääntyvät nopeasti pakkopullaksi.

Entinen KaaPo-luotsi ja nykyään TPK:ta valmentava Timo Jalo ihmetteli PIF:in juhlaottelussa, että onko tämä pelaajille ollut kuitenkaan sitten kaikkien aikojen Kolmonen. Kolmosen suola, valmentajien kannalta varmaan kirous, onkin se, ettei nousijaa voi ennustaa sen mukaan kenellä on 11 parasta pelaajaa. Myös pelien välillä ei välttämättä ole loogista jatkumoa, kun taustamuuttujia on niin valtava määrä. Kolmosessa pelaaminen on kuitenkin harrastus, ja KaaPonkin miehistöä koettelee loppukauden ajan haasteet, joille ei yksinkertaisesti mahda mitään. Myös muissa joukkueissa on vastaavanlaista eloa, kun pelaajat saavat opiskelu- ja työpaikkoja toisista kaupungeista, aloittavat opiskelun tai uuden työn Turussa, astuvat armeijan harmaisiin tai lähtevät vaihtoon. Juuri tällaisista syistä Peimari on sarjassa siellä missä se on, kentällä tapahtuvien asioiden lisäksi. Heidän avainpelaajiensa käytettävyys on varmistettu.

Kun valmentaja ei välttämättä voi luottaa permanenttiavauksen pelin hitsautumiseen tai pelaajien vireen säilymiseen ottelusta toiseen, ratkaisee se yksinkertainen ja tylsä asia, joka yleensä urheilussa taustalta löytyy: jokapäiväisen tekemisen laatu treenikentällä. Uskon, että tämä on syy siihen, miksi KaaPo on sarjataulukossa niillä sijoilla kuin on, ja miksi pelaamme niistä panoksista joista pelaamme. Meillä on laaja, hyvätasoinen ja –henkinen, urheilullinen ryhmä kasassa.

Siviilielämän haasteita on osunut myös omalle kohdalleni, kun sain kevään valmistumisen seurauksena luokanopettajan töitä. Kaikkien aikojen Kolmosen kannalta ikävästi työpaikka on pääkaupunkiseudulla. Kun toivoo ongelmien ratkeamista, kannattaa olla varovainen tai voi saada juuri mitä toivoi. Näin kävi minulle, kun kovassa kontaktitilanteessa Åbo IFK –ottelun viimeminuuteilla loukkasin vasenta jalkaani. Aluksi vain kovalta kolhulta tuntunut tilanne paljastui lopulta vakavaksi polvivammaksi, ja pelit ovat omalta osaltani ohi. Positiivisesti asiaa katsoen selvisin tänä vuonna pidemmälle kuin pitkään aikaan ilman polvivaivoja, ja nuoremmat olivat jo kovasti ajamassa ohitse muutenkin.

Työtilanteesta johtuen on mahdollista, ja ehkä jopa todennäköistä, että viiden vuoden taipaleeni KaaPo:ssa tulee ainakin väliaikaisesti päätökseen. Kun olen siinä etuoikeutetussa tilanteessa, että minulle on tällainen alusta tarjottu, haluan kiittää kaikkia seuran ihmisiä ystävällisestä kohtelusta. Olen todella nauttinut olostani.

Jesse Saarinen Kirjoittaja on KaaPon edustusjoukkueen keskikentän moottori ja uunituore opettaja, joka heiluttaa kaudella 2016 takavasaran lisäksi myös sanan säilää kertoen KaaPolaisissa edustusjoukkueen tunnelmia ja kuulumisia.

Kuva: Jukka Puputti

Kuva: KaaPon arkisto

Kaarinan tyttöfutiksen Grand Old Man – Raikka Lindholm Kaarinalaisen tyttöfutiksen todellinen ikoni, Raimo ”Raikka” Lindholm ehätti heinäkuussa kunnioitettavaan ikään, kun mittari pyörähti 60 ikävuoden kohdalle. Juhlakalu itse on ollut hieman vastahakoinen juhlimaan merkkipäiväänsä, joten seura kunnioittaa pyöreitä ikävuosia julkaisemalla Raikasta päivitetyn henkilökuvan! Ja Raikka, otsikon sana ”old” tarkoittaa tässä yhteydessä kokenutta, ei vanhaa.

Raikka on varmasti tuttu hahmo jokaiselle KaaPolaiselle.

Tänä vuonna mies on nähty niin naisten edustusjoukkueessa, D-tyttöjen joukkueessa, nappula- ja juniorijoukkueissa sekä Futiseskarissa. Iltatöiden lisäksi osa aamuista kuluu liikuntaluokan jalkapalloilijoiden aamuharjoituksissa, ja kun tähän lisätään vielä KaaPon töiden lisäksi repertuaariin kuuluvat toimet KaaNassa ja Turun Pyrkivässä, ei vapaa-ajan vieton haasteita pääse syntymään.

Raikalla on KaaPossa historiaa vaikka ja mistä toimesta jo mainittujen lisäksi, sillä herra on vastannut useiden eri tyttöikäluokkien valmennuksesta, naisten joukkueista, tyttö- ja naispuolen valmennuksen koordinoinnista ja onpa Raikka ehtinyt toimimaan apuna myös toimistolla. Heikompaa Raikan tekemä työmäärä saattaisi hirvittää, mutta miehellä on todella suuri KaaPolainen ja kaarinalainen jalkapallon muotoinen sydän, eikä hän omien sanojensa mukaan osaa sanoa ei, kun kyse on kaarinalaisen tyttö- ja naisfutiksen kehittämisestä.

Raikan tie KaaPoon on, kuten arvata saattaa, pitkä. Raikan oma pelaajaura alkoi aikanaan Turun Pyrkivässä, jossa hän pelasi läpi junnuikäluokat ja pari vuotta aikuisenakin. Sen jälkeen ura jatkui Turun Pallokerhossa, jossa ura loppui ikämiehissä (M35) piirinmestaruuteen. Ensikosketuksen valmentamiseen Raikka otti Pyrkivän A-juniorijoukkueen peräsimessä omien sanojensa mukaan ”joskus sotien (armeijan) jälkeen”. Tätä seurasi valmennuspesti Kaarinan Nappuloiden 85-syntyneiden tyttöjen joukkueessa, jossa oma tytär Janni aloitti jalkapallon. Janni muuten pelaa edelleen KaaPon naisten joukkueessa, ja on ollut itsekin mukana niin tyttönappuloiden, kuin Futiseskarinkin valmennuksessa.

Tuon 85-tyttöjen valmennuspestin piti kestää siihen asti, et-

tä joukkueelle löytyisi valmentaja. Vaan eipä löytynyt. Tuolla tiellä Raikka on edelleen, ja hyvä niin – moni asia olisi kaarinalaisessa tyttö- ja naisjalkapallossa huonommalla tolalla ilman Raikan tekemää työtä.

Tuosta työstä ovat päässeet nauttimaan useat tänäkin päivänä huipulla pelaavat tytöt ja naiset, sillä kuten jo tekstissä aiemminkin mainittiin, pelkkää KaaPoa Raikan ura ei ole ollut. Historiaa löytyy myös urheilulukion jalkapallotyttöjen valmentamisesta, tyttöjen piiri- ja aluejoukkueiden valmennuksesta, ja onpa Raikka ollut mukana myös tyttöjen maajoukkueiden valmennusryhmissä, joten kunnioitettava ura miehellä on jo nyt takanaan penkin päässä.

Raikka on valmentanut KaaPossa monia liiga- ja maajoukkueisiin yltäneitä pelaajia, muun muassa Noora Kärpijokea, Kaaresvirran siskoksia Marjaanaa ja Pauliinaa, sekä tänä syksynä sadannen liigaottelunsa pelannutta Laura Lundellia, joka muistelee aikaa Raikan valmennuksessa lämmöllä.

- Raikka näki erinomaisesti pelaajien potentiaalin eri pelipaikoille, opetti meille aluepuolustuksen todella hyvin, ja omistautui valmennukselle totaalisesti. Esimerkiksi Suomi-Ruotsi lätkän MM-finaalin aikana meillä oli treenit; toki Raikka kuunteli peliä radiosta =). Raikka on ollut mukana tosi pitkään, ja on panostanut paljon kaarinalaiseen jalkapalloon.

Lundellin tavoin myös Kaaresvirrat ja Kärpijoki muistelevat aikaansa Raikan opissa kiitollisina, ja kunnioittavaan sävyyn. - Raikka on aina luottanut ja antanut vastuuta nuorille pelaajille. Itsellenikin oli tärkeää ja itseluottamusta kasvattavaa, kun nuoresta iästä huolimatta sai mahdollisuuden näyttää taitonsa ja kykynsä. Pelaajissa Raikka keskittyi vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, ei niinkään heikkouksiin, muistelee Pauliina, jota sisko Marjaana komppaa.

- Raikka oli aina meidän pelaajien tukena, jos tukea tarvitsi. Raikan sitoutuminen ja intohimo valmentamiseen ja jalkapalloon oli ihan omaa luokkaansa. Sitä on hieno vieläkin muistella. Halu kehittää pelaajia ja luottaa nuoriinkin pelaajiin oli varmasti iso syy siihen, että monet kaapolaiset pää-

sivät toteuttamaan omia unelmiaan maajoukkueeseen ja Naisten Liigaan.

Muita kuin kehuja ei löydy myöskään Noora Kärpijoelta, joka on pelaajaroolinsa lisäksi toiminut Raikan apuvalmentajana niin naisten, kuin tyttönappuloiden joukkueissa.

- Raikka on panostuksellaan ja uhrauksillaan tehnyt tärkeääkin tärkeämpää työtä edistääkseen kaarinalaista tyttöjalkapalloa! Vuoden 1985 KaaPon (ja KaaNan) kasvattina olen ollut juniorina Raikan valmennuksessa yli 10 vuotta, jonka jälkeen oli aika siirtyä uralla eteenpäin. Raikan “rooli” minun nuoruudessani ei olut pelkkä valmentaja, vaan omien vanhempieni ja opettajieni lisäksi hän on ollut yksi kasvattajistani; niin tiivis ja yhteishenkinen porukka meidän joukkue silloin oli! Valmentajana hän on aina ollut kannustava, realistinen ja tsemppaava, joka oli valmis tulemaan kentälle vaikka joukkuetreenien ulkopuolella pyydettäessä. On itsestään selvää, että meidän yhteistyöllä on selvä yhteys omien saavutusteni kanssa, mutta myös omaan aktiivisuuteeni lajin parissa nyt myös valmentajana.

Pelaajien kehittämisen ohella Raikka on hinannut tyttö- ja naisfutista eteenpäin myös joukkuetasolla. Hänen aikanaan naisten joukkueen sarjataso on vaihdellut laidasta laitaan, pelaten parhaimmillaan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Naisten Ykkösessä. Raikan komennuksessa joukkue palasi Ykköseen kaudeksi 2005 ja jatkoi sillä tiellä kauteen 2011, jonka jälkeen toiminta yhdistettiin Pargas IF:n kanssa.

Nykyään naisten joukkue on aloittanut uutta nousua, ja pelaa tällä hetkellä Nelosessa. Ykkösen vuosina Raikka ei panostanut pelkästään valmennukseen, vaan oli myös mukana kokoamassa naisille omaa tukiryhmää, jonka lopulta nimesi ”Viisikoksi”. Osa Viisikon jäsenistä on edelleen tiiviisti mukana naisten toiminnassa, rakentaen edellytyksiä yhä parempaan tulevaisuuteen.

Pelkkää jalkapalloa ei Raikankaan elämä toki ole, mutta kuten tekstistä jo voi päätellä, on jäljelle jäävä vapaa-aika on melko vähäistä. Raikka on venemiehiä, mutta veneilykin on vuosien saatossa jäänyt vähiin. Vapaa-aikaankin kuuluu futis, jota Raikka seuraa ahkerasti niin livenä kuin televisionkin välityksellä. Suosikeikseen Raikka on maininnut Hollannin takavuosien maajoukkueen, Liverpoolin ja Barcelonan, joskin kaikkien aikojen paras joukkue on Raikan mukaan Brasilian vuoden 1970 maajoukkue. Pelaajista suosikkeja ovat olleet muun muassa Franz Beckenbauer ja Johan Cruyff sekä tietysti Jari Litmanen, ja naisten puolelta muun muassa Laura Kalmari, Mia Hamm (USA), Abby Wambach (USA). Naisten maajoukkueista Raikan suosikkilistalle pääsevät Suomi, USA ja Japani.

Pitkän matkan kulkenut Raikka on ollut KaaPolainenkin jo lähes kaksi vuosikymmentä, ja on tuona aikana tehnyt pitkäjänteisesti ja periksiantamattomasti töitä tyttöjen ja naisten eteen. Pasi Salmisen aikanaan KaaPon tuoma tyttöfutis on kasvanut ja kehittynyt, ensimmäisen sukupolven tyttöfutarit tuovat jo omia lapsiaan mukaan toimintaan, ja maailmalle lähtee yhä parempia KaaPolaisia tyttöjä ja naisia. Raikka on tehnyt tämän kehityksen eteen pitkän päivätyön, josta mies ansaitsee suuren suuret kiitokset.

Kiitos, ja onnittelut – muista Raikka, että ikä on vain numero!

Kaarinan Pojat ry

Ykkösen vuosilta on syntynyt muuten myös yksi Raikan lempitietokilpailukysymyksistä, joka kuuluu: ”Kuka nykyisistä naisten A-maajoukkuepelaajista on pelannut KaaPossa?”

Toimitus toimii tässä kohdin (Raikan) ilonpilaajana, ja kertoo oikean vastauksen: KaaPo teki aikanaan yhteistyötä naisten silloisessa SM-sarjassa pelanneen SCR:n kanssa, josta yhden ottelun ajaksi lainalle saapui nuori oululainen, muuan Tinja-Riikka Korpela…

Raikka oli aina meidän pelaajien tukena, jos tukea tarvitsi. Raikan sitoutuminen ja intohimo valmentamiseen ja jalkapalloon oli ihan omaa luokkaansa.

Marjaana ja Pauliina Kaaresvirta

Kuva: Kristiina Lehtinen

Kovaa peliä Bostonissa – miten data-analytiikka muuttaa urheilua?

Boston tunnetaan paitsi huippuyliopistoistaan ja Kennedyn klaanista myös kaupungissa majaansa pitävistä urheilujoukkueista. Boston Celtics on voittanut NBA:n mestaruuden ennätykselliset 17 kertaa. Huonosti ei ole mennyt muillakaan joukkueilla, sillä Boston Red Soxilla on kahdeksan MBL:n mestaruutta, Boston Bruinsilla kuusi NHL:n Stanley Cup-pokaalia ja New England Patriotsilla neljä NFL:n Super Bowl-voittoa. Urheilu voi ja elää hyvin Bostonissa.

Kiinnostus urheiluun ei rajoitu ainoastaan kilpakentillä menestymiseen. Jos jossakin, niin Bostonissa urheilu nähdään bisneksenä. Vahva urheilumenestys ja maailmanluokan yliopistot ovat luoneet perustan sille, että Bostonista on tullut merkittävä urheilubisneksen tutkimuskeskittymä. Linjaan sopii MIT Sloan Managementin järjestämä Sport Analytics-konferenssi, josta on tullut kymmenessä vuodessa urheiluanalytiikan huipputapahtuma. Tänä vuonna kaksipäiväinen tapahtuma keräsi Bostonin messukeskukseen liki 4000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Osallistujien taustat vaihtelivat, mutta kaikkia yhdisti halu ymmärtää, miten modernia data-analytiikkaa voidaan soveltaa urheilubisneksessä.

Mistä Bostonissa sitten puhuttiin? Onko data-analytiikasta hyötyä esimerkiksi fanikulttuurin kehittämisessä? Voiko data-analytiikan avulla ymmärtää paremmin urheilun kuluttajia? Entä miten data-analytiikka kääntyy fiksummiksi sponsorointikonsepteiksi?

Big data myllää urheilumarkkinan uusiksi Nykyään esimerkiksi yhdestä NBA-ottelusta kerätään kolme kertaa enemmän dataa kuin 20 vuotta sitten koko kauden aikana. Ottelutapahtumien tilastointi on tullut yksityiskohtaisemmaksi, mutta sitäkin enemmän datamäärän kasvuun on vaikuttanut se, että dataa kerätään kentän ulkopuolisista tapahtumista. Yksistään kännykät tuottavat paljon aika- ja paikkatietoa, jota hyödynnetään halleissa ja stadioneilla katsojakokemuksen parantamisessa sekä oheistuotteiden ja -palvelujen myynnissä.

Otteluiden aikana kerättävä data on vain jäävuoren huippu: päälle puettava teknologia tuottaa reaaliaikaista tietoa pelaajien suorituskyvystä, pelitilastojen yhdistäminen pelaajien palkkatietoihin paljastaa pelaajien todellisen arvon, pelaajien ja joukkueen ympärillä käytävien some-keskustelujen analysointi kertoo fanien mielenkiinnon kohteista ja mobiilitarjousten hyödyntäminen ottelutapahtumassa antaa tietoa mainonnan vaikuttavuudesta.

Brändit janoavat tarinoita Brändit eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita urheilusta urheilun vuoksi vaan urheilun kyvystä välittää tarinoita, jotka puhuttelevat brändien näkökulmasta mielenkiin-

toisia kohderyhmiä. Siksi urheiluorganisaatioiden tulisi siirtää panoksia oman tuotteensa myymisestä sen ymmärtämiseen, mitä brändit urheiluyhteistyöltä odottavat ja kenelle ne yrittävät urheilun kautta puhua. Tämä edellyttää, että urheiluorganisaatiot osaavat kertoa tapahtumissa käyvistä ihmisistä muutakin kuin heidän istumapaikkansa. Katsojien ja fanien profilointi sosio-demografisten (ikä, sukupuoli, koulutus, tulotaso, asuinpaikka jne.) tekijöiden perusteella ei jatkossa riitä, sillä nämä tekijät selittävät vain osan ihmisten kulutuskäyttäytymisestä. Rakentaakseen kuluttajia puhuttelevia tarinoita, brändit tarvitsevat kokonaisvaltaisempaa tietoa urheilun kuluttajista. Mitä muuta ihmiset tekevät kuin käyvät katsomassa jääkiekko-otteluja? Ketkä jalkapallo-ottelun katsojista harkitsevat autonvaihtoa tai risteilylomaa seuraavan vuoden aikana? Kuinka monta Twitter-seuraajaa ja Facebook-kaveria ottelun katsojilla on?

Data on arvokasta vasta kun se muuttuu kokemuksiksi Data-analytiikan yhtenä happotestinä voidaan pitää sitä, miten datan avulla luodaan puhuttelevia fanikokemuksia.

Relevantin datan kerääminen on usein työlästä, mutta kuitenkin lastenleikkiä verrattuna sen kaupalliseen hyödyntämiseen. Eri lähteistä (lipputoimistot, sähköposti, some, mobiili jne…) saatavilla oleva data on kyettävä yhdistämään tavalla, joka synnyttää fanissa tunteen siitä, että hänet on huomioitu juuri hänen toivomallaan tavalla. Tiedämme esimerkiksi, että 70 prosenttia urheilutapahtumiin lippuja ostaneista kuluttajista kääntyy ostoprosessin jossakin vaiheessa Googlen puoleen. Samoin tiedämme, että urheilu puhututtaa somessa. Esimerkiksi helmikuussa 2016 Super Bowlin jokaisella peliminuutilla tuotettiin vähintään 100 000 uutta Facebookin tilapäivitystä, keskustelukommenttia tai kuvajakoa. Vähemmän kuin odotettiin, mutta silti paljon. Lukuja olennaisempaa on kuitenkin se, että digitalisaatio on moninkertaistanut niiden kosketuspisteiden määrän, joiden yhteydessä faneista voidaan kerätä dataa. Jokainen some-kontakti on urheiluorganisaatiolle ja urheilua sponsoroivalle brändille mahdollisuus sitouttaa kuluttajia. Kosketuspisteistä syntyvän datan analysointi paljastaa faneista asioita, joiden varaan voidaan rakentaa heille lisäarvoa tuottavia kokemuksia.

Urheilu on intohimobisnestä Fanit tekevät urheilusta mielenkiintoisen ja erikoislaatuisen. Fanit ymmärtävät, että urheilijat ja joukkueet tarvitsevat yrityksiä yhteistyökumppaneikseen. Fanit eivät kuitenkaan halua tulla kohdelluiksi asiakkaina. Ilmeisenä vaarana onkin, että brändit koetaan tungettelijoiksi. Toisaalta brändit, jotka tavalla tai toisella tekevät fanittamisesta ja urheilun kuluttamisesta mielekkäämpää jäävät

ihmisten mieleen. Esimerkiksi New England Patriots on käynnistänyt yhdessä Dunkin’ Donutsin kanssa Patriots 365-ohjelman, jonka tavoitteena on ylläpitää vuoropuhelua fanien kanssa myös ottelujen välillä. Ohjelmaan kuuluva jäsen saa värvätä mukaan kolme ystäväänsä.

Vaivanpalkaksi värvääjälle annetaan Patriotsin kausilipusta alennusta 15 senttiä jokaista hänen ystäviensä donitseihin käyttämää dollaria vastaan. Ohjelma, jossa kaikki (paitsi kansanterveys) voittavat: fani saa alennusta kausilipusta, Patriots uusia potentiaalisia faneja, Donuts uusia asiakkaita ja fanin ystävät maukkaita donitseja (ja paljon ostaessaan edullisen kimppakausikortin Patriotsin otteluihin)!

Data puhuu, mutta ei kerro kaikkea Vaikka data-analytiikka poistaakin päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta, ei se tarjoa ehdotonta varmuutta. Data-analytiikassa ollaan usein tekemisissä todennäköisyyksien kanssa. Epätodennäköiset tapahtuvat voivat olla mittavia ja siksi data-analytiikan ohella tarvitaan intuitiota ja herkkää tilanteiden lukemista. Hyvänä esimerkkinä maailmanmestaruuden vuonna 2015 voittanut USA:n naisten jalkapallomaajoukkue, joka houkutteli New Yorkissa järjestettyyn voittoparaatiin 1 000 000 ihmistä. Kysymys oli ainutkertaisesta tapahtumasta, josta puuttui historiallinen aikasarja, jota ei siksi pystytty luotettavasti ennustamaan data-analytiikan avulla.

Jos fanit ovat tärkeitä, somea ei kannata unohtaa

E-urheilu on tullut jäädäkseen E-urheilulla tarkoitetaan digitaalista kilpapelaamista.

E-urheilua voidaan hämmästellä ja moralisoidakin. Tämä ei kuitenkaan pysäytä lajin nopeaa kasvua. Kysymys on jo nyt merkittävästä ilmiöstä, sillä Ruotsissa e-urheilua seuraa arviolta miljoona ihmistä ja Yhdysvalloissa e-urheilu on noussut yhdeksi seuratuimmista lajeista. Lajin kruunaamaton maailmanmestari on Etelä-Korea, jossa e-urheilun ympärille on syntynyt oma ekosysteeminsä.

E-urheilu on erityisen suosittua nuorten miesten keskuudessa. Lajin yhteiskunnallinen legitimiteetti kuitenkin vahvistuu, mikä vähentää ennakkoluuloja ja edistää lajin kaupallista hyödynnettävyyttä. Ammattimaistumisestaan huolimatta e-urheilu on vasta kehittyvä markkina. Tämä tarjoaa ennakkoluulottomille yrityksille mahdollisuuden markkinan muokkaamiseen. Pieni joukko e-urheilun ammattilaisia on samaistumisen kohde moninkertaiselle määrälle harrastepelaajia. Vetovoimaiset ammattilaiset synnyttävät ympärilleen heimoja, jotka eivät noudattele maantieteellisiä rajoja. Brändi, joka tukee ammattipelaajia, huomataan myös fanien keskuudessa. Fiksut brändit tiedostavat myös sen, että e-urheilu on itsessään toimintaa, joka tuottaa paljon dataa. Pelilaitteet tuottavat muun muassa sijainti- ja käyttödataa, jota brändi voi hyödyntää esimerkiksi mainonnan kohdentamisessa.

”Ne olivat tunteellisia hetkiä. Lauantai-iltapäivä kello 17, Selvää on, että data-analytiikka jättää jälkensä urheilubiskaksi jalkapallojoukkuetta, suora televisiolähetys Englannekseen. Koska data-analytiikka kehittyy vauhdilla, todennista. Selostaja Aulis Virtanen muisti aina kertoa, miten näköistä on, että vuoden päästä Bostonissakin puhutaan joukkueiden paidat erottuvat mustavalkoruuduissa.” Nosjostakin,jajosta emmelaji. vielä ole kuulleetkaan. Jokin asia talgia sikseen. Tutkimuksen mukaan globaalilla tasolla hienoin Jalkapallo on maailman kaunein kuitenkin pysyy: suurimman hyödyn vievät ne, jotka jatelevision katselu vähenee vuositasolla yli 10 prosenttia.

Jalkapallo on myös maailman suosituin ja harrastetuin laji. lostavat datasta tietoa, joka auttaa tekemään ratkaisuja, Elokuvia, sarjoja ja myös urheilua seurataan yhä enemJalkapallo on peli, joka kuuluu jotka luovatkaikille. urheilun kuluttajille merkityksiä ja puhuttelemän mobiililaitteilla. Televisiosta on tullut monissa urheiKentillä, ja kenttien ulkopuolella kunnioitamme ja arvostamme vat faneja tunnetasolla. lulajissa erityisesti nuorissa katsojaryhmissä ns. kakkosnäyttö. Urheilutapahtuman passiivisenkaikkia seuraamisen sitässä pelissä mukana olevia.

Harri Jalonen jaan 85 prosenttia urheilua televisiosta katsovista käyttää Näytämme sen teoillamme, ja siksi me näytämme myös rasismille yliopettaja, dosentti, FT samanaikaisesti somea. Facebook on tätä nykyä maailpunaista korttia –Turun nyt ja aina. ammattikorkeakoulu man suurin stadion. Sen kapasiteetti joustaa, mutta tällä harri.jalonen@turkuamk.fi hetkellä 650 000 000 käyttäjää kytkeytyy tavalla tai toisella FB:ssa urheiluun. Urheilijat ja joukkueet synnyttävät ympärilleen ällistyttävän määrän some-pöhinää. Esi-

Peli kuuluu kaikille

positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys

Esimerkiksi Cristiano Ronaldolla on Facebookissa yli 110 000 000 ja Twitterissä yli 40 000 000 seuraajaa.

merkiksi Cristiano Ronaldolla on Facebookissa yli 110 000 000 ja Twitterissä yli 40 000 000 seuraajaa. FC Barcelonan yksinkertainen syöttöharjoitus kerää Facebookissa helposti kymmeniätuhansia tykkäyksiä. Some on tuonut urheilijat ja joukkueet ennennäkemättömällä tavalla fanien iholle. Some on vetänyt verhon urheilijoiden/joukkueiden ja fanien välistä. Myös ylilyöntejä on nähty ja tullaan näkemään. Kehitystä ei kuitenkaan voi pysäyttää.

Fiksumpaa on mennä trendin mukana ja löytää omaan tekemiseen sopiva tapa. Some-strategiaa pohtiessa on syytä muistaa, että somessa saa ja pitää olla aito. Hyvin käsikirjoitetut konseptit toimivat myös somessa, mutta ottelun pressitilaisuuksien laittaminen sellaisenaan YouTubeen ei juuri ihmisiä kiinnosta. Somessa voiton vievät persoonalliset yksilöt.

TIESITKÖ?

Tiesitkö?-palstalla kaivetaan muun muassa seuran tilastoja ja knoppitietoja historian syövereistä, läheltä ja kaukaa.

I

II

Kuva: Sarianna Lehtinen

hitystyötä, ja KaaPo tekee vahvaa pelaajake immäinen Ens tta. on tehnyt sitä pian 60 vuo kilahti piin aap piirinmestaruus palkintok Cran seu kun kauden 1965 päätteeksi, nä äise imm ens en juniorit voittivat mestaruud maaseutuseurana!

Vuos tapah i 1996 oli Kuva: tumia täy nnä KaaPo vuo n

a 997 k rkisto / ausiju lkaisu

den 1

IV

Perinteinen pelaajakehitysturnaus, Piirijoukkue Cup (ent.

Pohjola Cup) pelattiin nykymuodossaan viimeistä kertaa kesällä 2016. Vuosina 2004 – 2016 yhteensä 83 KaaPolaista on pelannut Piirijoukkue Cupissa!

Lähde: SPL:n Turun piirin historiikki / KaaPon arkisto

III

Kuva: KaaPon arkisto / leikekirja

V

osalmassa tta lo n e j u u kilpail aan, m n cup- harvakselt paitojen e id u on m et upiin kelta KaaPo t Suomen C pailu palaa t ovat viene e il us s listunu onna tuo k vutuk , jonka vast o lu a j u e v ll at tänä in. rrokse rvonn aan. A annelle kie myöhemm lm e j t ä oh lm v o selviä n jo k en KaaPo ajankohta t Suom eni u n n ja la eys et on pe aPon aarinan ylp Nokian a K n a K r a, jolla en ker jolloin .

Edellis nna 2011, kselle saakk meroin 1-0 o o u u r n r v i Cupia ljännelle kie sti paremp a e aina n ura oli niuk e s o Pall

Keskurilla o n pe lähes vuositt lattu 2010-luvulla maa otteluita ain, niin tän äkin vuonna mäiset maa . Ensimottelut Kesk urilla pelatti jo vuonna 2 in kuitenkin 002, kun Ka arina oli yksi kunta alle 2 pe 1-vuotiaide n naisten PM lipaikkasessa.

-turnaukKu va: KaaPon

arkisto

Tähtihetket-palstalla käsitellään ajankohtaisia tähtihetkiä seuran arjesta.

TOUKOKUU Toukokuun tähtihetkeksi valikoitui KaaPon Kaarinan alakouluille järjestämä Kaikki Pelaa-turnaus. Tapahtuma keräsi kahden päivän aikana satoja kaarinalaisia ala-asteikäisiä pelaamaan jalkapalloa Keskurille! Turnauksessa ei niinkään laskettu maaleja tai pisteitä, vaan kyse oli puhtaasta liikkumisen riemusta – ja lapsethan nauttivat!

Kuva: Susanna Lehtinen

Heinä-elokuu Heinä-elokuun aikana Nuorten SPL-turnauksia pelattiin ikäluokissa D13 - C15 yhteensä 12, ja KaaPolla oli näissä turnauksissa toiseksi eniten edustuksia (6)! Eniten edustuksia on Ilveksellä (8) ja kolmanneksi eniten Hongalla, TiPS:lla ja HJK:lla, joilla kaikilla on turnauksissa mukana 5 joukkuetta.

KaaPosta mukana ovat olleet joukkueet TC15 Laura Kalmari-turnauksessa, C15 Kai Pahlman-turnauksessa, C15-poikien II-tason SPL-turnauksessa, Keskurin viheriöillä järjestetyssä TC14 SPL-turnauksessa, C14-poikien II-tason SPL-turnauksessa sekä D13-poikien I-tason SPL-turnauksessa, jossa yhteisjoukkue TuNL/KaaPo saavutti kolmannen sijan.

Suurimman huomion veti luonnollisesti kotikentillä järjestetty C14-tyttöjen turnaus, jossa kotijoukkue sijoittui sijalle 11.

KaaPo oli iskussa myös kentän ulkopuolella, jossa suuri joukko vapaaehtoisia teki upeaa työtä järjestäessään turnaukselle arvoisensa puitteet – heille kuuluu suuri ja lämmin kiitos!

Kesäkuu Kesäkuun tähtihetkenä oli viimeistä kertaa järjestetty Piirijoukkue Cup, jossa poikien puolella KaaPosta ei tänä vuonna edustusta ollut, mutta tyttöjen puolella sitäkin komeammin! Yhteensä yhdeksän KaaPolaista pukeutui Turun piirin edustusasuun, kun C14-tytöissä KaaPoa edustivat Milla Suomela, Milla Mäenpää, Suvihelmi Oksanen, Ronja Wirtanen, Ilona Anttonen ja Noora Jalava, ja C15-tytöissä Heidi Einsbor, Nella Kettunen sekä Miina Koivisto.

Kuva: SPL Turun piiri

Kuva: SPL Turun piiri

positiivisuus | luotettavuus | onnistuminen | yhteisöllisyys

Tähtihetket

Tukea liikkumiseen Varaa aika asiantuntijan palveluun p. 0207 649 749* tai poikkea ostoksille myymälään!

Proteesit │ Ortoosit ja tuet │ Jalkineet ja pohjalliset │ Liikkuminen Terapiavälineet │ Kodin apuvälineet Ergonomia │ Hygienia │ Lasten apuvälineet │ Autoilun apuvälineet │ Vuokraus │ Huolto

Respecta Turku - klinikka ja myymälä Joukahaisenkatu 6 (NEO-talo) │ 20520 Turku Avoinna ma ‒ pe 08.00 ‒ 17.00 Myymälä p. 040 3488 579 │ asiakaspalvelu.turku@respecta.fi Ajanvaraus ja asiakaspalvelu p. 0207 649 749* │ asiakaspalvelu@respecta.fi www.respecta.fi

/Respecta.Vapaus.Liikkua

@RespectaFi

*Soittajahinnat matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7, 02 snt/min (sis. alv 24%).

Uudet varainhankintasetit saatavana vuoden 2016 loppuun asti. Jokaisesta tilatusta setistä joukkueelle 2 euroa. Vähimmäismäärä tilauksessa 10kpl.

Tilatessasi ilmoita mikä joukkue kyseessä. Tuotteet toimitan sovitusti.

Sari Härmälä p. 040-7153 206 sari.harmala@pp1.inet.fi FB Sari Härmälä/Oriflame edustus

Dataa ja tilastoja Englantilaisen hyökkääjälegenda Gary Linekerin kuolematon lausahdus, “Jalkapallo on yksinkertainen peli; 22 pelaajaa jahtaa palloa 90 minuuttia ja lopussa saksalaiset voittavat aina”, on varmasti tuttu jokaiselle jalkapallon ystävälle. Lauseen takana on Englannin ja Saksan välinen MM-välierä vuodelta 1990, joka, yllätys yllätys, päättyi Saksan voittoon, tosin vasta rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Tuo lausahdus on sittemmin jäänyt elämään, ja noussut esiin etenkin arvokisojen aikoihin, kun Saksa on marssinut hyvin usein voitosta voittoon. ”Konemaisen” Saksan jyrätessä tuota lausahdusta on ollut helppoa pitää myös totena, mutta onko se sitä? Melko usein kyllä, siitä kertovat jo neljä maailmanmestaruutta, neljä MM-hopeaa ja neljä MM-pronssia, kolme Euroopan mestaruutta, yhtä monta EM-hopeaa ja niin ikään kolme välieräpaikkaa (EM-kisoissa ei ole pelattu pronssiottelua vuoden 1980 kisojen jälkeen). Naisten puolella vastaavat lukemat ovat kaksi maailmanmestaruutta, yksi hopea ja kaksi neljättä sijaa. Euroopan mestaruutta Saksan naiset ovat juhlineet peräti kahdeksan kertaa. Häkellyttävän kovia lukemia, jotka tukevat Linekerin hokemaa. Etenkin, kun otetaan huomioon, että miesten maailmanmestaruudesta on pelattu 20 kertaa, ja Euroopan mestaruudesta 15 kertaa. Naisten puolella vastaavat lukemat ovat 7 (MM) ja 11 (EM, joskin kolmet ensimmäiset kisat olivat ns. epäviralliset). Miesten MM-kisoissa Saksa on jäänyt neljän parhaan ulkopuolelle vain viidesti (ensimmäisiin, vuoden 1930 kisoihin Saksa ei osallistunut, ja vuoden -50 kisoihin osallistuminen kiellettiin), ja EM-kisoissa kolmasti (vuosien 1960 ja -64 kisoihin Saksa ei osallistunut, ja vuoden -68 kisoista joukkue karsiutui). Naisissa MM-kisoissa neljän parhaan joukko on jäänyt Saksalta haaveeksi vain kahdesti, EM-kisoissa ei kertaakaan, joskin kaksista ensimmäisistä kisoista Saksa karsiutui. Myös olympialaisista menestystä on siunaantunut kahden miesten ja yhden naisten kultamitalin, sekä kolmen miesten ja kolmen naisten pronssimitalin verran.

Ennen kesän 2016 EM-kisoja YLE julkaisi tilastoennakon, jossa Accuscoren tietokonesimulaatioiden avulla kurkistettiin tulevaisuuteen päämääränä selvittää kisojen menestyjät, yllättäjät ja alisuorittajat. Simulaatiot perustuivat menneen kauden seura- ja maajoukkuetilastoihin, ja niiden mukaan välieräparit olisivat olleet Englanti – Espanja ja Ranska – Saksa, joista finaalikaksikoksi selviytyivät vuoden 1966 legendaarisen MM-finaalin kaksikko Englanti – Saksa. Simulaation mukaan mestaruuden vei – aivan oikein, “Die Mannschaft”, joka vei pojan kotiin 57 prosentin todennäköisyydellä. Todellisuudessahan pokaali matkasi Portugaliin, joka kaatoi finaalissa isäntämaan niukasti numeroin 1-0. Tilastot siis osoittavat, että aina Saksa ei Linekerin katkeransuloisista kokemuksista huolimatta voita, mutta hyvin usein näin kyllä käy.

Lähes sivun mittaisen alustuksen ei ole tarkoitus paljastaa allekirjoittaneen piileviä Saksa-sympatioita, vaan osoittaa numeroilla tilastojen voimaa. Vaikka kovasti haluaisinkin, en saa Huuhkajista Saksaa parempaa maajoukkuetta, vaikka miten sitä perustelisin, ja vaikka maiden neljässä viimeisimmässä kohtaamisessa pisteet on itse asiassa jaettu. Kylmät tilastofaktat kuitenkin osoittavat Saksan olevan saavutuksiltaan kovempi jalkapallomaa, ja vaikka urheilumaailman ”totuuksiin” kuuluukin lause ”olet yhtä hyvä kuin edellinen ottelusi”, eivät nämä neljä tasapeliä muuta totuutta isossa kuvassa.

Jalkapallo-otteluita tilastoidaan nykyään hyvin laaja-alaisesti, joten tilastot kertovat paitsi ottelun lopputuloksen, myös faktat tuloksen takaa; pallonhallinta, syöttöjen määrät ja onnistumisprosentit, alueet joilla peli on pyörinyt, torjunnat, erikoistilanteet – käytännössä kaiken, mitä kuvitella saattaa (toki jokaisesta jalkapallo-ottelusta kaikkia näitä tilastoja ei ylläpidetä, mutta ymmärsitte pointin). Tilastoja kerätään niin joukkue-, kuin pelaajatasollakin, ja kun kehitys kehittyy, sitä yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavilla, jo kesken ottelun. Nämä tiedot ja tilastot eivät ole olemassa pelkästään katsojia ja tilastonikkareita varten, vaan valmentajia ja valmennusryhmiä varten, jotka pyrkivät kerätyn tiedon avulla kehittämään pelaajia ja joukkueen pelaamista. Tästä esimerkkinä toimii juuri miesten hallitseva maailmanmestari Saksa, joka oli Brasilian kisoissa ylitse muiden. Voitte kysyä tätä vaikkapa Brasilian maajoukkueen pelaajilta…

Lapin Kansassa 20.8. julkaistussa Timo Riihentuvan artikkelissa kerrotaan, miten jo erinomaisen materiaalin omannut Saksa teki kaikkensa ollakseen MM-turnauksessa muita edellä. Pelaajista kerättiin sensorien avulla biometristä dataa, jonka avulla valmennus pystyi keräämään pelaajakohtaista tietoa, ja tämän avulla esimerkiksi tasaamaan pelaajan rasitusta. Tämän lisäksi 50 yliopisto-opiskelijaa oli pestattu keräämään kahden vuoden ajan tietoa Saksan tulevista vastustajista, ja näiden tietojen avulla vastustajista ja niiden pelaajista kyettiin luomaan hyvin kattavat analyysit, jotka puolestaan avittivat valmennusta luomaan optimaalisen taktiikan kutakin maata vastaan. Ei siis ihme, että lopussa Saksa voittaa aina.

Saksan mestaruuden takana oli, ainakin osittain ”big data”, josta Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Harri Jalonen tämän lehden kirjoituksessaan ansiokkaasti avaa. Lapin Kansan artikkelissa ääneen pääsi myös Turun yliopistossa urheilumarkkinointia tutkinut kauppatieteiden tohtori Arto Kuuluvainen, joka puolestaan kuvaa ”big dataa” seuraavasti.

– “Big datan” avulla voidaan luoda ennakoivia malleja ja skenaarioita siitä, mitä tapahtuu. Näille voidaan sitten laskea todennäköisyydet. Siitä on kyse tiivistettynä. Huip-

pu-urheilu on “big datalle” otollista maaperää.

– Kokoonpanoja voi optimoida pelaajien kunnon mukaan, ja parhaimmillaan ehkäistään loukkaantumisia. Päälle puettavan teknologian avulla saadaan reaaliaikaista tietoa siitä, mikä on pelaajan suoritustaso ja virkeys. Pelaajahankinta helpottuu, kun tiedetään, minkälaisia vahvistuksia haetaan, Kuuluvainen luettelee.

Ainakin elokuvan Moneyball katsojamääristä päätellen käsite ”big data” lienee suurimmalle osaa ihmisistä jo tuttu. Elokuva perustuu tositapahtumiin ja Michael Lewisin samannimiseen kirjaan, joka kertoo MLB-baseballjoukkue Oakland Athleticsin kaudesta 2002, ja joukkueen toimitusjohtajan Billy Beanen sekä hänen apulaisensa uudesta tilastoihin pohjautuvasta lähestymistavasta pelaajien analysointiin ja rekrytointiin.

Kuten Kuuluvainen artikkelissa kertoo, ” esimerkiksi Valioliigassa ei ole yhtään seuraa, jolla ei ole organisaatiossa vähintään yhtä data-analytiikkaan erikoistunutta työntekijää.” Urheilusanomien numerossa 34/2016 Eero Laurila raportoi puolestaan Championship (Englannin toiseksi korkein sarjataso)-seura Fulhamin managerin Slavisa Jokanovicin olevan käytännössä ulkona pelaajasiirroista, sillä niistä vastaa yhdysvaltalainen tilastotieteilijä Craig Kline. Keväällä NHL:n Arizona Coyotes ilmoitti palkanneensa General Managerikseeen 26-vuotiaan John Chaykan, joka tunnetaan jääkiekon data-analytiikkaan erikoistuneena tekijänä. Listaa esimerkeistä voisi jatkaa loputtomiin.

Ja mitä tehdään kentällä, tehdään myös kentän ulkopuolella; seurat keräävät dataa myös katsojistaan ja jäsenistään, tarkoituksenaan kehittää omaa toimintaansa, tapahtumiaan, myyntiään ja markkinointiaan. Tätä puolta Harri Jalonen avaa tämän lehden sivuilla vielä tarkemmin ja paremmin, joten pitkän alustuksen jälkeen kirjoitukses

sa voidaan siirtyä lähemmäs niin sanottua kotipesää ja monen mielessä kaihertavaa kysymystä – mitä tekemistä tällä kaikella on KaaPon, ja KaaPolaisuuden kanssa?

KaaPo on, nyt ja tulevaisuudessa, kasvattajaseura, jonka tavoite on olla tuossa työssä valtakunnan huippuja. Kun katsoo hieman taaksepäin, voi nähdä miten suuren matkan seura on lyhyessä ajassa kulkenut, joten tuo tavoite on täyttä realismia. Luulolla tai tuntemuksilla tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta. Huipputason kasvattajaseura, huipputason osaamisella – tavoite, jota kohti seuraa voi johtaa ainoastaan tiedolla ja taidolla. Olemme huimasti kasvaneesta pelaajamäärästämme huolimatta vielä organisaatioltamme ja resursseiltamme pieni seura, joten päätöksenteon on pohjauduttava faktoihin, ei olettamuksiin ja tuntemuksiin. Huteihin tai pahoihin virhearvioin teihin meillä ei ole varaa, vaikka virheitä mekin varmasti matkan varrella olemme tehneet, ja tulemme tekemään.

Tämän vuoksi me keräämme jatkuvasti tietoa pelaajista ja joukkueiden toiminnasta (peli- ja harjoitusmäärät, fyysiset testit, jne), sekä vanhemmista ja seuran toimihenkilöistä (seurakyselyt, työpajat, jne). Jatkossa mukaan tulevat vielä katsojat, tapahtumavieraat ja kumppanit.

Kerättävää tietoa käytämme hyväksemme suunnittelussa ja kehittämistyössä, niin kentällä kuin toimistollakin. Tämä on meidän ”big dataamme”.

Kuten puheenjohtaja Olli Tuominen tämän lehden kirjoituksessaan totesi, menee joukkueiden tällä hetkellä käyttämistä rahoista turhan suuri osa turnaus- ja leirikuluihin.

Seuramme kautta kulkee vuosittain huomattavia summia rahaa, mutta rahan optimaalinen käyttö siihen kasvattajaseuran kaikkein tärkeimpään, pelaajien kehittämiseen, kaipaa vielä ohjausta ja tarkempia linjauksia. Tätä työtä me tulemme tekemään tietoon ja numeroihin tukeutuen – ne kun eivät juuri valehtele.

Kim Ekroos Toiminnanjohtaja

Pääyhteistyökumppanit 2016