Jaakko Tirri piti lavasteiden maalaamisesta. Hän tuumasi, että koko oopperaprojekti oli vähän kuin lomaa koulutyöstä.
Pormestari julistaa, että lapset saavat ajokortin silloin, kun täyttävät viisi vuotta, lauloivat lapset Arkkitehtuurimuseon loppuunmyydyissä näytöksissä.
Satu Hakulinen avaamassa ääntä yhdessä musiikkiluokkalaistensa kanssa.
Musiikkiluokkalaiset rakensi vat kaupungin DESIGN. Arkkitehtuurioopperan esittäjät, Kaisaniemen ala-asteen koulun musiikkiluokkalaiset, maalasivat myös lavasteet ja kirjoittivat osan libretosta. ULLA OJALA, KUVAT ANNE NISULA
A
rkkitehtuuria ja oopperaa on harvemmin tavattu yhdistää toisiinsa. Näin kuitenkin tapahtui projektissa, jonka huipennuksena helsinkiläisen Kaisaniemen ala-asteen koulun 4C-musiikkiluokkalaiset esittivät maaliskuussa Rakennetaan kaupunki! -oopperaa loppuunmyydylle katsomolle Arkkitehtuurimuseossa. Kahdessa ensi-illassa katsomon täyttivät perheet ja sponsorit, sitten seurasi kahdeksan koululaisnäytöstä ja vielä kaksi yleisönäytöstä. – Tämä on ollut aika erilaista kuin muu koulutyö, tuumaa Jaakko Tirri maalatessaan esityksen lavastetta paria päivää ennen ensiiltaa.
32
17/2012 Opettaja
– Paitsi että paljon mukavampaa, jatkaa Anna Marchesani. – On kivempaa, kun saa liikkua vapaasti, eikä tarvitse istua koko aikaa pulpetissa, perustelee Jaakko. – On ollut hauskaa nähdä musiikki erilaisena kuin koulussa. Meille kuorotoiminta on tuttua, mutta nyt pääsimme tekemään oopperaa. Kaikki ovat tehneet työtä täysillä, sillä keräämme tällä rahaa leirikoulua varten, kertoo Elsa Tapani. – Ilo ja innostus on näkynyt lapsista koko tämän projektin ajan. ”Me tehdään tää, tää on meidän ooppera”, on kuulunut monesta suusta matkan varrella, luokanopettaja Satu Hakulinen sanoo.
”MEITÄ on määräilty ihan liian paljon!”
”Niin meitäkin on!” ”Hei, rakennetaan oma kaupunki, jossa lapset saavat määrätä!” ”JOO!” Tästä ajatuksesta alkaa saksalaisen säveltäjän Paul Hindemithin arkkitehtuuriooppera vuodelta 1930. 4C-luokan taival oopperalavalle taas alkoi, kun arkkitehti Maria Nordin ja kapellimestari Anna Rombach perustivat vuonna 2008 Rakennetaan kaupunki! -projektin ja alkoivat etsiä siihen esiintymistilaa ja esiintyjiä. – Olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurin ja kasvatuksen suhteesta ja tein aiheesta lopputyönikin, Nordin sanoo.
Rombachia taas viehättää viime vuosisadan alussa vaikuttaneen saksalaisen nuorisomusiikkiliikkeen ajatus siitä, että musiikin pitää tulla arkeen lähelle ihmistä. Hän oli lisäksi lapsena päässyt melkein kuulemaan Hindemithin oopperan, mutta esitys olikin peruttu. Tuolloin ajatus siitä, että sen olisivat esittäneet lapset, tuntui hienolta. Arkkitehtuurimuseo saatiin esiintymispaikaksi ja projekti osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden ohjelmistoa. ”ME RAKENNAMME kaupungin, siitä tulee kaunehin.” Kun viesti esiintyjien etsinnästä saapui Kaisaniemen ala-asteen kouluun, Satu Hakulinen innostui projektista, vaikka vähän epäröikin. – Oppilaat olivat silloin kolmasluokkalaisia ja projektiin etsittiin viidesluokkalaisia. Olen
kuitenkin iloinen, että lähdimme mukaan, sillä tämä on ollut hieno ja ryhmäyttävä kokemus luokalle, jonne oppilaat tulivat 16:sta eri koulusta. Hakulinen ja Nordin tapasivat ensimmäisen kerran keväällä 2010, ja elokuusta 2011 lähtien lapset valmistelivat oopperaa musiikin, äidinkielen ja kuorotunneilla. Ja poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti: he osallistuivat libreton eli oopperan tekstin suomentamiseen yhdessä Rombachin ja opettajan kanssa, kehittelivät nykyaikaisempaa kieltä vanhahtavan saksan tilalle, maalasivat lavasteet ja harjoittivat esityksen ohjaaja Jorge Raedon ohjauksessa. – On harvinaista, että lapset ovat näin kokonaisvaltaisesti mukana jossakin projektissa, koska se vaatii pitkäaikaista sitoutumista, Rombach sanoo. Anna Rombach iloitsee, että nyt kehitet-
tyä yhdessä tekemisen formaattia voidaan toistaa. ”TÄMÄ kaupunki on niin rauhallinen kaunis
ja rauhallinen. Täällä on ihania värejä ja kaupunkimme on täynnä paikkoja, joissa voimme leikkiä.” Oopperan lavasteet eli seinän peittävät suuret maalaukset olivat myös 4C-luokan kädenjälkeä. Lasten maalaama kaupunki kukki kirkkaissa väreissä ja pyörein muodoin. Arkkitehtuurioopperan katsojat pääsivät myös osallistumaan työpajoihin, joiden aiheena oli tulevaisuuden kaupunki, Helsinki vuonna 2062. – Lapset saivat visioida, millainen tulevaisuuden elinympäristö voisi olla, miten kaupungissa asutaan ja kuinka sinne kuljetaan, kuvailee oopperaprojektin työpajoista vastannut taidekasvattaja Eeva Astala. 17/2012 Opettaja
33