pro Sedu Aikuiskoulutuksen sidosryhmälehti 1/2011
Ruokavaliolla hyvinvointia
Tiimityöskentelyä
asiakkaan eduksi ”On mieluisampaa tehdä vapaaehtoisia valintoja kuin elää pakollisessa putkessa.”
Psykologi Pirkko Lahti
Sisällysluettelo
6
ERITYISRUOKAVALIO
TYÖILOA ELÄKKEELLÄ
Kauhajoelta lähtöisin oleva Sari Seppälä hakeutui Sedu Aikuiskoulutukseen suorittamaan diettikokin erikoisammattitutkintoa.
Psykologi Pirkko Lahti pidentäisi työuria 55-vuotiaille suunnatulla vapaaehtoisella yrittäjyystuella.
Työurien pidentäminen, eläkeiän nostaminen ja tuottavuus ovat sanoja, joita näkee päivittäin mediassa.
8 aikuiskoulutus PÄÄTOIMITTAJA Jenni Koivumäki KIRJOITTAJAT Jenni Koivumäki Outi Myllymäki KONSEPTIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto i-Print | Plus, www.iplus.fi
Työhyvinvointi on tavoittelemisen arvoinen asia
14
2
TYÖTAPATURMIA VASTAAN
HYVÄNTUULEN KAUPPAPAIKKA
Katri Hietala tekee töitä sen eteen, että työtapahturmat vähenisivät maassamme.
Clas Ohlson on vakiinnuttanut paikkansa Epstorilla, jossa viihtyvyyttä lisää Suomen hyväntuulisin kauppakeskus -hanke.
16
Työssäkäyvä ihminen viettää viikostaan lähes neljänneksen työpaikallaan. Tämän vuoksi työhyvinvointi on keskeinen osa myönteistä elämänlaatua. Työurien pidentäminen, eläkeiän nostaminen ja tuottavuus ovat sanoja, joita näkee päivittäin mediassa. Yhteiskunnallisella tasolla asiat ovat tärkeitä, sillä Suomen menestyminen saattaa riippua näiden asioiden ratkaisemisesta. Työpaikoilla nämä sanat saattavat kuitenkin ahdistaa, kun oma jaksaminen ja hyvinvointi on koetuksella. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Esimerkiksi työjärjestelyillä, ergonomialla tai osaamisen kehittämisellä. Työhyvinvoinnin kehittämiseen on saatavissa myös ulkopuolista apua.
PAINO I-print KANNEN KUVA Jaakko Kuivamäki
Sedu Aikuiskoulutus näkee työhyvinvoinnin merkityksen tärkeänä. Olemme nostaneet työhyvinvoinnin läpivalaisevaksi teemaksi palveluissamme sekä koulutuksissamme. Työhyvinvointia voidaan kehittää yritysten ja organisaatioiden tarpeiden mukaisesti osana täydennys- ja lisäkoulutuksia tai itsenäisinä kokonaisuuksina. Työhyvinvointi on tavoittelemisen arvoinen asia.
Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja
3
oppisopimus | Sedu aikuiskoulutus
PIKKU UUTISIA | Sedu aikuiskoulutus Sedu Aikuiskoulutus »» t oteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin »» kunnallinen liikelaitos »» liikevaihto n. 13 Meur »» työntekijöitä on n. 150 »» opiskelijavirta n. 6500 »» n. 630 tutkintosuoritusta
Työelämän palvelut: »» »» »» »» »» »»
Työelämälähtöiset koulutukset Oppisopimuspalvelut Rekrytointikoulutuspalvelut Konsultointi- ja ohjauspalvelut Käännöspalvelut Koulutusten ja kehittämishankkeiden rahoitusmahdollisuudet »» Henkilöstön osaamiskartoitukset »» Eri aloilla vaadittavat pätevyydet ja sertifikaatit »» Kokous- ja tilapalvelut
11 Esimiesareenalla valmennetaan alueen työnjohtajia ja esimiehiä nonstop-periaatteella johtamisen, yritysjohtamisen, kaupan esimiehen ja tekniikan erikoisammattitutkintoihin. Loppu samoin kuin ennenkin: Työnjohto- ja esimieskoulutusta kehitetään ja toteutetaan Sedu Aikuiskoulutuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Esimiesareena soveltuu kaikille aloille ja tarjoaa koulutusta joustavasti tehtävänkuvan mukaisesti. Tämä mahdollistaa sen, että yrityksestä voi tulla eri esimies-, asiantuntija- tai johtotehtävissä toimivia henkilöitä täydentämään yksin tai yhdessä osaamistaan kilpailukuntoon. Jokainen voi suorittaa omaan tehtävänkuvaansa parhaiten sopivan esimiestutkinnon. Lisätietoja: www.esimiesareena.fi
1. Selvitä koulutustavoitteesi ja tarpeesi. 2. Ota yhteyttä oppisopimustoimistoon. 3. Hanki itsellesi työpaikkakouluttaja.
aikuiskoulutus
Lisätietoja puh. 020 124 4706 tai s-posti oppisopimus@sedu.fi
www.seduaikuiskoulutus.fi
Yrittäjän oppisopimuksella
Kevään työhyvinvointikoulutukset Työhyvinvointi vanhustyössä 3.2., 10.2. ja 24.2.2011, Kauhajoki. Osallistumismaksu 100 €/päivä tai 250 €/3 päivää
jalkojenhoitajaksi
Kevään tärkeät päivämäärät
Varhainen välittäminen työpaikoilla 16. – 17.3.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 150 €/päivä.
Sari Kovanen jatkoi kouluttautumistaan perheen ja keikkatöiden lomassa.
SARKA-messut Food & Life Expo eRekry–messut PYTINKI-messut Opin Ovi EP:n Aikuisopiskelijatapahtuma
Työhyvinvoinnin johtaminen 10.3. - 10.11.2011, Seinäjoki Osallistumismaksu 200 €/päivä tai 850 €/koko koulutus
4. – 5.2.2011 10. – 12.2.2011 23.2.2011 25. – 27.3.2011 8.4.2011
Työn imuun 31.3.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 100 €.
Mentoripankki Sedu Aikuiskoulutus koordinoi yrittäjämentorointia Etelä-Pohjanmaalla. Haemme mentoreiksi kokeneita yrittäjiä ja liike-elämän asiantuntijoita. Mukaan mentorien verkostoon sopivat yhtälailla aktiivisesti yrityksessään tai toisen palveluksessa toimivat asiantuntijat kuin eläkkeelle jääneet seniorit. Mentori välittää kokemustaan ja verkostojaan maksutta yrittäjän käyttöön oman aikataulunsa sallimalla tavalla. Mentoripankissa mukana olevat käyvät läpi neljän illan maksuttoman BUSINESS MENTOR –valmennuksen. Lisätietoja: yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto, puh. 040 868 0800, satu.ahopelto@sedu.fi
4
Yrittäjä, kun suunnittelet opiskelun aloittamista oppisopimuksella, toimi näin:
Työhyvinvoinnilla tuloksiin 14.4.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 150 €. Lisätietoja: kouluttaja Päivi Haanpää, puh. 040 868 0185 tai paivi.haanpaa@sedu.fi __________________________________ Voimaa työhön työkykyä ylläpitävä koulutus 23.2.2011 - 23.5.2012, Seinäjoki. Osallistumismaksu 210 €. Lisätietoja: aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä, puh. 040 830 4259 tai tuula.seppa@sedu.fi
H
oitoalalla aina työskennelleen Sari Kovasen työura sai alkunsa kehitysvammaisten sairaanhoidossa Eskoossa, jossa hän työskenteli hoitajana. Muutaman työvuoden jälkeen hän aloitti sairaanhoitajaopinnot Seinäjoella ja valmistui psykiatriseksi sairaanhoitajaksi vuonna 1995. – Valmistuessani oli hoitajien työtilanne heikko, tarjolla oli vain pätkäsijaisuuksia. Jatkoin Eskoossa sijaisuuksilla, niin kuin tein koko kouluajan viikonloppuisin ja lomilla. Jonkin verran tein työtä myös vanhusten parissa, kertoo Kovanen uransa alkuvaiheista.
Laskelmia yrittäjävalmennuksessa Sari Kovanen osallistui silloisen Seinäjoen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Erilaisuuden kohtaaminen hoitotyössä - ja yrittäjyyskursseille. – Teimme yrittäjyyskurssin aikana tarkat laskelmat liittyen oman hoitokodin perustamiseen, mutta sitten ilmeni, että alueen kunnat ja kaupungit eivät olleet valmiita tekemään sopimuksia ja asia raukesi, muistelee Kovanen. Sairaanhoitajan töitä löytyi Seinäjoen lääkä-
ritalolta, jossa Kovanen työskenteli muutamia vuosia. Sen jälkeen hän hakeutui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen työskennellen Kauhajoen ja Teuvan psykiatrian poliklinikoilla. Yrittäjyys pysyi kuitenkin mielessä miehen yrittäjyyden sekä mausteiden kotimyynnin ansiosta.
Opiskelu yrittäjän oppisopimuksella Jossain vaiheessa Kovanen törmäsi netissä äänekoskelaiseen Kotiapu-ketjuun, jonka myötä kynnys oman yrityksen perustamiseen madaltui ja näin toiminimi Sari Kovanen sai alkunsa. Liikeideana oli kotisairaanhoito ja töitä riitti kuntien kanssa tehtävän yhteistyön ja markkinoinnin ansiosta. – Työssäni huomasin koko ajan lisääntyvän jalkojenhoidon tarpeen ja nimenomaan sairausperäisten ongelmien. Omat senhetkiset taitoni riittivät vain jalkojen perushoitoon, joten lähdin etsimään opiskelupaikkaa, jossa valmistuisin jalkojenhoidon ammattilaiseksi, kertoo Kovanen. Opiskelupaikka löytyi Porista, jonka jälkeen Kovanen selvitteli yrittäjän mahdollisuuksia
opiskella työn ohessa eli pääasiassa rahallista puolta ja tukien saamista. Lopulta hän sai selville, että oppisopimuskoulutus yrittäjänä on mahdollinen ja se olikin loistava mahdollisuus hänen tilanteeseen. Kovasen opinnot kestivät noin kaksi vuotta eli 40 opintoviikkoa. Opintoja suoritettiin joka toinen viikonloppu Porissa ja väliviikoilla suoritettiin aiheeseen liittyviä tehtäviä. – Opiskeluun kuului myös oppisopimuspaikka, jossa opiskeltiin käytännön työtä. Koin sen hyvin antoisaksi, kuvailee Kovanen. Kaiken kaikkiaan opiskelu töiden ohella oli erittäin hyvä kokemus ja voin suositella sitä lämpimästi kaikille, jotka miettivät työn ja perheen yhdistämistä opintoihin. Tällä hetkellä Kovanen pitää sivutoimista yksityisvastaanottoa Seinäjoella Sinfoniassa opiskelutoverinsa kanssa. Työnjako toimii niin, että he jakavat huoneen ja vastaanottopäivät. Järjestely mahdollistaa palvelujen tarjoamisen aamusta iltaan neljänä päivänä viikossa. Aika näyttää missä muodossa jalkojenhoitotyö kehittyy. Tällä hetkellä työtä on hyvin. TEKSTI JA KUVA: JENNI KOIVUMÄKI
5
Ravitsemusala | Sedu aikuiskoulutus Lisätietoja dieettikokin erikoisammattitutkinnosta: kouluttaja Minna Ojala, puh. 040 868 0827 tai minna.ojala@sedu.fi
Erityisruokavaliot osana kokonaisvaltaista hyvinvointia Sari Seppälä suoritti diettikokin erikoisammattitutkinnon Sedu Aikuiskoulutuksessa.
K
auhajoelta lähtöisin olevan Sari Seppälän oma ala alkoi hahmottua lukion jälkeen talouskoulussa, vaikka ruoanvalmistus ja kiinnostus ruokaan on ollut aina hänen sydäntään lähellä. – Ravitsemisala tuntui omaltani ja halusin kokiksi, niinpä suoritin talouskoulun jälkeen cateringalan perustutkinnon. Olin onnekas, kun heti valmistuttuani sain koulutustani vastaavaa työtä, kertoo Seppälä. Perustutkinnon jälkeen Seppälä halusi vielä lisätä tietämystään erityisruokavalioista ja syventää omaa ammattitaitoaan. Hän hakeutui suorittamaan diettikokein erikoisammattitutkintoa Sedu Aikuiskoulutukseen. – Koulutus oli todella antoisa ja vaikutti suoraan omaan urakehitykseeni, sillä nyt työskentelen erityisruokavaliokokkina Tampereella Koukkuniemen vanhainkodin yhteydessä toimivassa Koukun Helmi -ravintokeskuksessa. On hienoa, kun saa käyttää koulutuksen anteja ja työskennellä monipuolisesti erityisruokavalioiden parissa.
Alan osaajia arvostetaan Alalla riittääkin haasteita ja sen osaajia myös arvostetaan. Seppälä osallistui Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n yhteistyökumppaneineen järjestämään kilpailuun ja voitti ensimmäisen palkinnon erityisruokavalioiden taitaja -kilpailussa annoksellaan, joka oli suunniteltu moniallergiselle asiakkaalle. – Voitto lämmitti suuresti mieltä ja on todiste
6
Ihminen voi hyvin, kun ruokavalio on kunnossa. Sari Seppälä hyvästä koulutuksesta sekä omasta osaamisesta. Kilpailu on osoitus ruokapalveluammattilaisten ammattitaidon ja erityisosaamisen arvostamisesta, Seppälä iloitsee. Kilpailu on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Ammattikeittiöiden imagonkohotuskampanja -hanketta.
Allergiat yleistyvät Erityisruokavalio-osaajille on todellakin kysyntää, sillä erilaiset allergiat yleistyvät koko ajan. Yleisimpiä allergioita ja yliherkkyyttä aiheuttavia ruoka-aineita ovat erilaiset kasvikset, juurekset, hedelmät sekä mausteet, pähkinät, kala, maito, muna ja vilja. Allergiaa ja yliherkkyyttä aiheuttavien ruoka-aineiden sieto on yksilöllistä. Toiset sietävät allergisoivia ruoka-aineita pieniä määriä, toiset
voivat saada reaktion jo pelkästään tuotteen hajusta. – On tärkeää, että erilaisista ruokavalioista menee tarkat ja mahdollisimman yksityiskohtaiset tiedot ruoanvalmistajille, kommentoi Seppälä. Ravitsemisalan ammattilainen osaa myös tarvittaessa neuvoa, millä raaka-aineilla allergisoivaa ainesosaa voidaan korvata, jotta asiakas saa ateriastaan riittävästi ravinto-aineita.
Aamupala yhä tärkeä Hyvä ruokavalio koostuu Seppälän mukaan monipuolisesta ravinnosta riittävän usein nautittuna. – Hyvään ruokavalioon kuuluu kevyitä perusruokia, maitotuotteita, täysjyväviljaa sekä paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lautasmalli ohjaa täyttämään lautasen oikein ja sen avulla on helppo keventää ja monipuolistaa ruokavaliotaan, Seppälä muistuttaa. – Runsas aamiainen saa päivän hyvään alkuun ja jos työpaikalla on lounasmahdollisuus, sitä kannattaa ilman muuta hyödyntää, sillä joka ammatissa se ei ole mahdollista, hän huomauttaa. Syömisen säännöllisyys on myös tärkeää; joka päivä on jokaisen syötävä, allergioista tai kulttuurista riippumatta. Ihminen voi hyvin, kun ruokavalio sekä ateriarytmi ovat kunnossa ja liikunta osana terveellistä elämäntapaa. TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI
7
Eläkettä odottaville uusia mahdollisuuksia Psykologi Pirkko Lahti toivoo yhteiskunnalta toimintamalleja, joiden avulla ikääntyvien työntekijöiden ”eläkeodotusvuodet” käännettäisiin uudeksi mahdollisuudeksi.
8
9
Nuorella polvella on putkiosaamista, kun vanhemmiten katsontakanta laajenee mustasta ja valkoisesta muihinkin sävyihin. Pirkko Lahti
PIRKKO LAHTI Syntynyt: 1941 Koulutus: psykologi, filosofian lisensiaatti Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Eläkkeellä vuodesta 2006, työskentelee yhä noin kolme päivää viikossa. Arvostettu puhuja, on joka on tehnyt mielenterveyttä tunnetuksi eri yhteyksissä.
T
yöelämää monelta kantilta katsellut psykologi Pirkko Lahti herättelee oivaltamaan, millaiset mahdollisuudet harmaantuvassa työväessä on. Vahvojen verkostojen ja elämänkokemuksen myötä kehittyneet taidot kannattasi jalostaa yrittäjyydeksi. Lahdella on valmis toimintamalli mietittynä. – Yhteiskunta antaisi 55 vuotta täyttävälle tukea, että hän voisi olla vuoden poissa työstä ja perustaa sinä aikana oman yrityksen. Sen jälkeen hän voisi palata työhönsä yrittäjäpohjalta määritellen itse oman työpanoksensa määrän, Lahti hahmottelee. Uudenlaisella tukijärjestelmällä olisi suotuisat vaikutukset paitsi yksilön omaan elämänlaatuun, myös yhteiskunnallisesti. – Olen vakuuttunut, että tämänkaltainen malli pidentäisi monen työntekijän työuraa 68 vuoteen. Yrittäjyys olisi luonnollisesti kaikille mahdollista, ei mikään pakko. Ihmiselle on mieluisampaa tehdä vapaaehtoisia valintoja kuin elää pakollisessa putkessa, psykologi muistuttaa.
Harmaus tuo väriä Lahti miksaisi mielellään työpareiksi eri-ikäisiä ihmisiä. Pitkä elämänkokemus tuo työhön tarvittavia värisävyjä, joita ei välttämättä ihan nuorilla ole. – Nuorella polvella on putkiosaamista, kun vanhemmiten katsontakanta laajenee mustasta
10
ja valkoisesta muihinkin sävyihin. Työnkierto on erinomainen tapa kannustaa henkilöstöä kehittymään ja viihtymään työssään. Työmotivaatiota nakertaa usein työtehtävien pirstaloituminen yhä kapeammiksi osa-alueiksi. Jos ihminen joutuu tekemään vain jotain tiettyä juttua hahmottamatta laajempaan kokonaisuutta, on työiloa vaikea pitää yllä. Työn mielekkyys kärsii. Lahti korostaa, että kaikille pitäisi pystyä tarjoamaan työssä riittävästi haasteita. –Työn pitäisi rasittaa aivoja, aisteja ja lihaksia, hän luettelee.
Esimiehillä suuri vastuu Esimiesten olisi hyvä oivaltaa, miten suuri vastuu heillä on työntekijöiden henkisestä hyvinvoinnista. Uudistunut työlainsäädäntö on antanut esimiehille lisää valtaa, mutta myös vastuuta. – Laissa todetaan selvästi, että esimiehen tehtävänä on pitää huolta, ettei työntekijää saa kuormittaa liikaa fyysisesti tai henkisesti. Esimiehellä täytyisi olla valppaus seurata henkilöstön jaksamista, Lahti toteaa. Arvostettava ajatus, mutta käytännössä lienee hepreaa. Kaikkialla vallitseva kiire pitää huolta, ettei monenkaan esimiehen aika riitä kuin välttämättömyyksien sanelemiseen. – Työtä teetetään käskyttämisen, ei kannustamisen kautta. Monet nuoret esimiehet
eivät myöskään oivalla kannustavan palautteen voimaa, hän harmittelee.
Tukevuutta työyhteisöön Lahti toivoo työpaikoille kannustavampaa ilmapiiriä. Liika kilpailuhenkisyys katkaisee siivet herkiltä kehittämisideoilta. Hän ei pidä temperamenttisuutta huonona puolena, sillä työpaikan rikkautta ovat erilaiset ihmiset. Omien henkilökohtaisten ongelmien heijastuminen töihin on ymmärrettävää, mutta jossain kulkee aikuismaisen käytöksen raja. – Ei voi olla niin, että yhden ihmisen huono käytös vie työilon vaikkapa kuudelta muulta. Esimiehen tehtävänä on puuttua tähän, mikäli näin on. Lahti muistuttaa työpaikoilla vallitsevista erilaisista toimintakulttuureista. Ne ovat kuin kirjoittamattomia normeja, joihin kaikki sitoutuvat melko nopeasti. Jossakin työyhteisössä sallitaan paljon enemmän arveluttavaa käy-
töstä kuin toisissa. Esimiehen vastuulla on pitää huolta, ettei ylilyöntejä puoleen tai toiseen tapahdu. Uudelle esimiehelle toimintakulttuurin oivaltaminen on aina haaste. Mikäli hän tulee talon sisältä, saattavat opitut mallit jatkua vaikka ne olisivat huonojakin. Tai jos hän on kokenut ne heikoiksi, muutosta tapahtuu. Psykologin mukaan sillä on usein virkistävä vaikutus, kun esimies tulee työpaikan ulkopuolelta. Muulta tullut tarkastelee totuttuja tapoja miettien, missä kaikessa on uudistumisen mahdollisuus. Tämä taas voi herättää pitkään talossa olleissa työntekijöissä muutosvastarintaa.
Ennakointi auttaisi Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä nainen on erinomainen esimerkki työkyvyn ylläpitäjästä. Eläkkeellä oleva Pirkko Lahti tekee edelleen töitä kolmisen päivää viikossa. Työstään nauttiva eläkeläinen kertoo va-
likoivansa mielekkäitä ja kehitystä eteenpäin vieviä tehtäviä. Hyvä esimerkki tästä on eräiden yritysten käyttämä toimintamalli, jonka voisi monistaa muillekin työpaikoille. – Olemme tehneet sopimuksen muutaman yrityksen kanssa, että heidän työntekijät saavat halutessaan tulla kolmen kerran hoitokäynnille luokseni. Ei tarvita välissä hoitomääräyksiä, vaan soitto minulle riittää. Tämä on osoittautunut hyväksi avuksi henkilökohtaisissa elämän kriisikohdissa, kuten esimerkiksi avioerotilanteissa. – Työantajalle tämä on taloudellisesti kannattavaa, koska henkilöstö saa nopeasti apua eikä heidän tarvitse olla yleensä edes pois töistä. Minä ilmoitan vain työterveyteen nimikirjaimin, ketä on luonani käynyt eikä asiaa kerrota siitä eteenpäin, hän jatkaa. TEKSTI: OUTI MYLLYMÄKI KUVAT: JAAKKO KUIVAMÄKI
11
Lisätietoja sosiaali- ja terveysalan tiimityökoulutuksista: aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä, puh. 040 830 4259 tai tuula.seppa@sedu.fi
V
Asiakkaan etu korostuu
tiimityöskentelyssä Kotihoidon tiimiyttäminen tarkoittaa käytännössä kahden erillisen yksikön yhdistämistä yhdeksi tiimiksi ja uuden toimintamallin luomista.
irtain kaupungin kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa ollaan yhdistämässä yhdeksi kotihoidon tiimiksi ja henkilökunnan muutoksen valmistautumiseen haluttiin avuksi ulkopuolinen kouluttaja. – Muutos aiheuttaa jo sanana pelkoa ja epävarmuutta omasta työnkuvasta, joten henkilöstö haluttiin mukaan alusta saakka, kertoo vuodesta 2006 Virtain kaupungin vanhustyötä johtanut Marika Silmonen. – Oikeastaan sanoisin niin, että muutoksen sijaan kyseessä on oman työn kehittäminen. Muutos ei kuitenkaan tapahdu johtajan pöydän äärellä, vaan kentällä, jatkaa Silmonen. Kotihoidon tiimiyttäminen tarkoittaa käytännössä kahden erillisen yksikön yhdistämistä yhdeksi tiimiksi ja uuden toimintamallin luomista. Kilpailutuksen jälkeen tiimityön kouluttajaksi valikoitui Sedu Aikuiskoulutus, jolla oli aiempaa kokemusta vastaavista koulutuksista. – Kotihoidossa on olemassa kahdenlaista ammattitaitoa; kodinhoitoa ja sairaanhoitoa. Koulutuksen avulla pyrimme varmistamaan sen, että osaaminen säilyy ja siirtyy yhdistymisen jälkeen, kuvailee Silmonen.
Prosessi käyntiin Tarjouksen hyväksymisen jälkeen Sedu Aikuiskoulutuksen kouluttaja Marita Lahti meni paikan päälle keskustelemaan koulutuksen sisällöstä nimenomaan Virtain tarpeiden näkökulmasta. Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että koulutuksen ensimmäinen vaihe syksyllä on tarkoitettu ainoastaan henkilöstölle, joka näin saa prosessoida asiaa vapaasti. Esimiehet otetaan mukaan koulutuksen toisessa vaiheessa. – Aiempi kokemus tiimityöskentelyn koulutuksesta toki näkyy, mutta tärkeää oli myös se, että koulutus räätälöitiin nimenomaan meidän tarpeisiin ja toteutettiin joustavasti, painottaa Silmonen. Ensimmäisen vaiheen palautetilaisuudessa käytiin läpi syksyn antia. – Koulutus todettiin erittäin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi. Kouluttajan kokemus tuli esille, hän tiesi mitkä ovat herkkiä asioita ja on osannut ottaa roolinsa prosessin etenemisessä, kiittää Silmonen. Henkilöstölle on alusta saakka korostettu,
12
että kaikille ammattiryhmille on muutoksen jälkeen koulutusta vastaavaa työtä ja työstä ei tule olemaan pulaa. Koulutuksen tarkoituksena onkin ottaa henkilöstö muutokseen mukaan ja edesauttaa työntekijöiden yhteen hitsautumista.
on konkreettisia kysymyksiä käytännön asioista: muuttuvatko työajat, millaiset työalueet ja tulevat tehtävänkuvat tulevat olemaan.
Tiimityöskentely toimintatapana
Tiimiyttämisprosessi jatkuu tänä keväänä ja nyt on edessä esimieskontaktoinnit ja päätöksenteko. Kaikki tähtää siihen, että toimintamalli saataisiin valmiiksi ja yhdistyminen tapahtuisi syksyllä 2011. – Käymme kevään aikana läpi konkreettisia asioita, miten voimme palvella asiakkaita paremmin uuden toimintamallin avulla, kertoo Silmonen. Nyt ei ole kyseessä enää tiimityön peruskoulutus, vaan nimenomaan tähän prosessiin liittyvät olennaiset asiat, kuten millaisia resursseja uusi toimintamalli vaatii, esimerkiksi atk-ratkaisuiden ja tilojen suhteen. Asiakkaille toimintatavan muutoksesta on tiedossa konkreettisia hyötyjä, kuten hoidon jatkuvuus ja turvallisuus. Yhteisvastuu asiakkaasta jakaa vastuuta tiimin jäsenien kesken, joten tieto ei jatkossa ole enää yhden henkilön varassa. Asiakastuntemus lisääntyy ja mahdollistaa tiedon pysymisen tiimissä myös esimerkiksi sairaslomien ja eläkkeelle jäämisten yhteydessä. Sovittu malli mahdollistaa myös työn itsenäisyyden. – Kun vastuu kasvaa, sitä myös otetaan, painottaa Silmonen. Asiakkaiden asioita ei pompotella edestakaisin, vaan tiimin on ratkaistava asia sisäisesti. Toimiva kotihoito on asiakkaiden asioiden hoitamisen perusta. Kotihoito ei ole vain vanhustenhoitoa, vaan asiakkaina on myös lapsiperheitä ja vajaakuntoisia. Kotisairaanhoidossa on asiakkaina lasten lisäksi myös työikäisiä, akuutteja sairaustapauksia. Tiimityöskentelyn yhtenä tavoitteena onkin kotisairaanhoidon osaamisen valjastaminen koko tiimin käyttöön ja tiedon levittäminen. Koulutuksen aikana on tullut esiin hyviä oivalluksia jotka ovat selkeyttäneet tiimityöskentelyn tarkoitusta. – Hoitohenkilökunnan sitoutuminen on erittäin korkealla tasolla ja ongelmia ratkaistaan yhdessä, uskoo Silmonen.
Koulutuksen aikana käytiin syvällisesti läpi, mitä tiimityöskentely toimintatapana tarkoittaa. Tiimi tiivistää yhteistyötä ja henkilöstölle iskostuu ajatus kotihoidosta tiiminä, ei erillisinä yksikköi-
Koulutus aktivoi muuttamaan työntekijöiden ajatusmaailmaa.
nä. Koulutus aktivoi muuttamaan työntekijöiden ajatusmaailmaa, että voisiko asiat tehdä toisella tavalla. Koulutuksen aikana käytiin läpi kotihoidon työprosesseja ja asioita, mitä pitää tapahtua, että muutos on mahdollinen. Virtain vanhainkodissa tiimityöskentely on toteutettu jo aiemmin ja se oli osaltaan kotihoitoa helpompi toteuttaa, sillä osastot olivat jo olemassa. – Kotipalveluiden työ on itsenäisempää, joten uuteen toimintatapaan totuttautuminen kestää jonkin aikaa, asiaa täytyy prosessoida, kuvailee Silmonen. Tiimityöskentely vahvistaa omahoitajuutta entisestään ja tuo sen mukaan kotipalveluun. Kotipalvelussa ei ole aiemmin ollut oma-asiakkuuksia, joten se aiheuttaa omat haasteensa. Joka tiimiin tulee sairaanhoidon asiantuntijuutta sairaanhoitajan tai kokeneen lähihoitajan toimesta. Joka tapauksessa kyseessä on asiakkaan etu; kun asiakas soittaa, tiimissä tiedetään heti kuka on asiakasta hoitanut. Koulutuksen jälkeen käytiin läpi palautetta tiimien toiminnasta, hyvät ja huonot puolet. Tiimin rakennusaineet ovat valmiina, mutta jäljellä
Asiakkaan etu tärkein
TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI
13
Kevään ensiapu-, sähkö-, tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutukset
Huomio työturvallisuuteen
jo opiskeluaikana
Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutukset 2.3., 6.4., 4.5. ja 1.6.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 150 €, sis. kortin. Sähkötyöturvallisuuskorttikoulutus 21.3.2011, Lapua. Osallistumismaksu 150 €, sis. kortin.
SuojainExpertti Seinäjoki Oy palkitsee vuosittain työturvallisuudessa ansioituneen opiskelijan.
Tulityökoulutukset 9.2., 9.3., 13.4., 11.5. ja 8.6.2011, Seinäjoki 14.2. ja 6.5.2011, Lapua Osallistumismaksu 100 €, sis. opiskelumateriaali.
T
Työturvallisuuskorttikoulutukset 11.2., 11.3., 15.4., 20.5. ja 10.6.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 100 €, sis. opiskelumateriaalin ja kortin. 4.3. ja 27.5.2011, Lapua. Osallistumismaksu 110 €, sis. opiskelumateriaalin, kortin, ruokailun ja kahvit.
yöturvallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota jo opiskeluvaiheessa. – Näin työturvallisuuteen liittyvät asiat ovat jo hallussa työelämään mennessä, kuvailee SuojainExpertin toimitusjohtaja Katri Hietala. Stipendin lisäksi SuojainExpertin asiantuntijat käyvät pitämässä työturvallisuusluentoja eri koulutuksissa. – Työturvallisuus merkitsee viljelijän ammattitutkintoa opiskeleville usein hieman eri asioita kuin esimerkiksi työterveyshoitajaksi opiskeleville ja luennot räätälöidään sen mukaan. – Viljelijöillä on omat ammattitautinsa, kun taas terveydenhoitajat haluavat saada oppia tulevaa ammattiaan varten, Hietala toteaa. SuojainExpertin rooli on toimia työturvallisuuden asiantuntijana. Kone- ja metallialan opiskelijoita koulutetaan teollisuutta varten, jossa korostuvat erilaisten suojainten käyttö, kyltit ja opasteet Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on arvioitava työpaikalla esiintyvät vaarat ja niistä aiheutuvat riskit. Työnantajan on myös annettava tarkoituksenmukaiset, työoloihin soveltuvat ja vaatimusten mukaiset suojaimet työntekijöiden käyttöön. – Suojainten antaminen ei kuitenkaan riitä, vaan niiden käyttöön on myös opastettava ja käyttöä on valvottava. Työnantaja kantaa kuitenkin
14
Ensiapukoulutus (EA 1) 7. ja 11.3.2011 ja 28.3. ja 1.4.2011, Lapua
aina viime kädessä vastuun työntekijöiden työturvallisuudesta, Hietala muistuttaa.
Suojaa ammattitauteja vastaan Suomessa esiintyy noin 5000 ammattitautia vuosittain, eniten teollisuudessa ja rakennusalalla. Ammattitaudeiksi luokitellaan esimerkiksi rasitusvammat, meluvammat sekä ihotaudit, kuten ihottumat, allergiat ja erilaiset nuhat. – Tiedotusvälineet antavat usein harhaanjohtavaa tietoa esimerkiksi hengityssuojainten käytöstä. Kirurgin suusuoja ei, kuten yleisestä luullaan, suojaa tartuntataudeilta, vaan estää ainoastaan suojaimen käyttäjän omien pisaroiden leviämisen, kertoo Hietala. Kaikille hiukkasille tarvitaan luokiteltu, CEmerkitty hengityssuojain. Esimerkiksi P2-luokan suojaimet estävät allergisoivan pölyn hengittämisen heinätöissä, mutta viruksia vastaan on suojauduttava P3-tason suojaimella, jossa on moottorisoitu hengityssuojain.
Väärinkäytöstä ei suojaa – Suojainta on käytettävä koko työssäoloajan, ei vasta silloin kun melu alkaa häiritä tai kurkkua kutittaa, Hietala tarkentaa. On siis tärkeää etsiä sellainen suojain, jota
pystyy pitämään pitkään. Jo pelkkä hengityssuojaimen tai kuulosuojan raottaminen vie suojaimen tehoa yllättävän paljon pois. Suojaimen täytyy olla myös oikeanlainen, sillä väärän suojaimen käyttö voi olla jopa vaarallisempaa, kuin olla ilman suojaimia. Suojainten on myös oltava oikeankokoisia ja jokaiselle työntekijälle pitäisi olla omansa. – Suojaimia on myös huollettava säännöllisesti. Kaiken kaikkiaan, kaikilla ammattiryhmillä on omat vaatimuksensa ja ratkaisut niihin on löydettävä yhdessä työturvallisuusasiantuntijan kanssa.
Yli satatuhatta työtapaturmaa Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain 130 000 työtapaturmaa, joista 50 000 johtaa vähintään neljän päivän työstä poissaoloon. Lisäksi työtapaturmissa menehtyy vuosittain 50 ihmistä. Työtapaturmat ja ammattitaudit maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa yhteiskunnalle, työpaikoille ja vahingoittuneille itselleen. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa työstä poissaolot, tapaturman tai ammattitaudin hoito sekä uusien työntekijöiden palkkaaminen ja perehdyttäminen.
Työturvallisuuskortin täydennyskoulutukset 11.2., 11.3., 15.4., 13.5. ja 10.6.2011, Seinäjoki. Osallistumismaksu 70 €, sis. opiskelumateriaalin ja kortin. Räätälöimme koulutuksia yrityksille myös sopimuksen mukaan. Ilmoittautumiset koulutussihteereille, puh. 020 124 4500 tai aikuiskoulutus@sedu.fi Kysy myös trukki- ja henkilönostinkoulutuksista.
TEKSTI JA KUVA: JENNI KOIVUMÄKI
15
TYÖHYVINVOINTI | Sedu aikuiskoulutus
C
las Ohlson rantautui Seinäjoelle Epstorin laajennuksen yhteydessä vuonna 2008 ja on vakiinnuttanut paikkansa kauppakeskuksen myymälänä ja asiakkaiden keskuudessa. – Pääsimme heti alusta mukaan Sedu Aikuiskoulutuksen toteuttamaan Tykes-hankkeeseen, jonka tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin saada Epstorista Suomen hyväntuulisin kauppakeskus, kertoo myymäläpäällikkö Timo Seppälä. Hankkeessa on panostettu Epstorin sisäiseen viestintään sekä palvelun laatuun ja teetetty asiakas- ja henkilöstökyselyjä. Clas Ohlsonin työntekijät ovat osallistuneet ahkerasti eri koulutuksiin. – Olemme saaneet oppia paitsi asiakaspalvelusta ja positiivisesta asenteesta, mutta myös esimerkiksi reklamaatioiden käsittelystä, kuvailee Seppälä.
Clas Ohlson panostaa henkilöstöön Clas Ohlson näki työntekijänsä suurperheenä ja tunsi heistä jokaisen nimeltä. Tästä periaatteesta on syntynyt omaleimainen yrityskulttuuri, jonka tuntomerkkejä ovat myönteisyys, omistautuneisuus ja lojaalisuus. – Henkilöstöä sitoutetaan Clas Ohlson -henkeen ja se on aidosti olemassa, vakuuttaa Seppälä. Perehdytysvaiheessa käydään läpi yrityksen historia ja arvot, jotka korostavat lämminhenkisyyttä sekä asiakkaita että henkilöstöä kohtaan. Pienillä asioilla aikaansaadaan työhyvinvointia, mutta myös työturvallisuutta, kuten huolehtimalla mattojen, tikkaiden, jakkaroiden turvallisuudesta ja pitämällä esimerkiksi pelastussuunnitelman ajantasaisena.
– Clas Ohsonilla tarjotaan myös työsuhdehedelmiä, jotta kahvihuoneesta saataisiin tarvittavaa virkistystä päivän töihin. Joulun alla työnantaja tarjosi joululimppua, juustoa, kinkkua ja joulupiparia sekä glögiä puhdiksi joulunaluskiireisiin, kertoo Seppälä tyytyväisenä. Lisäksi työnantaja antoi työntekijöille lahjaksi jouluisen herkkupaketin. Yritys osallistuu vuosittain menestyksekkäästi Great place to work -kilpailuun ja on saanut kunniamaininnan Varman Hyvä työnantaja -kilpailussa. Yritys teettää myös joka vuosi oman työtyytyväisyyskyselyn, jonka tulokset käsitellään tarkasti ja otetaan yhtä lailla oppia kuin asiakkailtakin saatavasta palautteesta. Kaiken kaikkiaan, kun henkilöstö viihtyy työssään, se näkyy myös asiakkaille.
Hyvä yhteishenki koko kauppakeskuksen etu Suomen hyväntuulisin ostoskeskus -hanke teetti Epstorin yrityksille henkilöstökyselyn, jossa kartoitettiin paitsi myymäläkohtaista työtyytyväisyyttä, myös myymälöiden yhteishenkeä. – Hankkeen ja sen tapahtumien aikana on tutustunut muiden myymälöiden ihmisiin ihan eri tavalla kuin yleensä arjen kiireessä, kertoo tiiminvetäjä Sami Sillanpää. – Hanke on ehdottomasti parantanut kauppakeskuksessa työskentelevien ihmisten yhteishenkeä ja joitakin konkreettisia parannuksiakin olemme saaneet aikaan, esimerkiksi siisteyteen liittyen, jatkaa Sillanpää. – Tutuksi tuleminen mahdollistaa paremman sisäisen tiedottamisen, joka on ollut yksi hankkeen keskeisimmistä tavoitteista, kuvailee Seppälä.
Harjoittelusta kipinä alalle
Hyvä fiilis
välittyy asiakkaille Pienillä asioilla aikaansaadaan työhyvinvointia sekä työturvallisuutta. 16
Clas Ohlson työllistää Seinäjoella viisi vakituista ja noin saman verran osa-aikaisia. Työsopimuksista pyritään tekemään pitkiä ja vaihtuvuus onkin pientä. Viime vuodesta saakka myymälään on otettu myös työharjoittelijoita, ysiluokkalaisia TET-jaksoille ja Koulutuskeskus Sedun opiskelijoita pidemmille, 6-9 viikon jaksoille sesonki- ja loma-aikoina. – Parasta palautetta on, kun nuori kertoo hakeutuvansa kaupan alalle töihin meiltä saamansa positiivisen kokemuksen ansiosta, kertoo Seppälä hymyillen. TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI
Tykes-rahoitus Työelämän kehittämisohjelma Tykes tukee suomalaisten työpaikkojen toimintatapojen kehittymistä. Tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen. Ohjelman rahoittamissa projekteissa johto ja henkilöstö kehittävät toimintaa yhteisvoimin. www.tykes.fi
17
Sedu aikuiskoulutus | MAATALOUS
Lisätietoja maatilayrittäjien OOKKO KUNNOS? –hankkeesta: projektipäällikkö Elina Sepponen, puh. 040 868 0791 tai elina.sepponen@sedu.fi Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja MTK Etelä-Pohjanmaa.
Maataloudessa esiintyy parisensataa ammattitautia ja noin kymmenen kuolemantapausta vuodessa.
S
edu Aikuiskoulutuksen Ookko kunnos -hanke keräsi Koskenkorvan trahteeriin paikalle parisenkymmentä pakkasta pelkäämätöntä maatilayrittäjää, jotka tulivat kuulemaan maatalouskoneiden helppokäyttöisyydestä ja työturvallisuudesta. Päivä piti sisällään tärkeää asiaa. – Työturvallisuus on tärkeä osa maatilayrittäjien työhyvinvointia ja siihen on hankkeessa kiinnitetty erityistä huomiota, kertoo projektipäällikkö Elina Sepponen.
Maataloustyössä monia terveysvaaroja Melan asiamies Heikki Mäkirintala toi pysäyttävässä puheenvuorossaan esiin maataloustyön erilaisia vaaroja. – Raskaat nostot, toistotyö ja hankalat työasennot aiheuttavat fyysistä kuormitusta, joten maataloustyön ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota, kuvailee Mäkirintala. Maataloustyössä on myös suuri tapaturmavaara, johtuen koneista, työympäristöstä ja -menetelmistä, mutta myös inhimilliset tekijät kuten kiire ja väsymys herkistävät tapaturmille. – Eläinten kanssa työskennellessä tapahtuu tapaturmia, sillä tilanteet ovat usein ennalta arvaamattomia, kertoo Mäkirinta. Huolehtimalla työturvallisuudesta tilanteita voi kuitenkin ennakoida ja ehkäistä. Maataloustyön psykososiaalisesti kuormittavia tekijöitä ovat mm. alan nopeat muutokset, yrittäjyys, yksintyöskentely ja koko elämänpiirin liittyminen maatalouteen. – Ihmissuhteista huolehtiminen ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa maatilayrittäjän hyvinvointia, muistuttaa Mäkirintala.
Tapaturmia tapahtuu lukematon määrä ja
läheltä piti -tilanteista ei
tilastoihin merkintää tule.
Maatilayrittäjiä uhkaavat monet riskit
Pölyä ja kaasua Maatalouden parissa esiintyy terveydelle vaarallisia pölyjä, joita on tarjolla sekä orgaanisia (lannoite-,
18
kivennäis-, metallipöly ja hitsaushuurut) että epäorgaanisia (eläin-, vilja-, rehu- ja jauhopöly). Biologiset ilmiöt, kuten homeet, sädesienet, punkit, virukset ja bakteerit saattavat myös olla terveydelle vaarallisia. Lisäksi eläimistä voi saada esimerkiksi myyräkuumeen tai jänisruton. Pakokaasujen pienhiukkaset vaikuttavat hengitysilmaan, samoin kuin erilaiset kemialliset altisteet, kuten torjunta-aineet sekä pesuja desinfiointiaineet. Fysikaalisesti vaaralle altistavat esimerkiksi melu, tärinä, UV-säteily ja lämpöolot (työskentely kuumassa/kylmässä). – Äärimmäiset, nopeasti vaihtuvat sääolosuhteet vaikuttavat siihen, etteivät aina isotkaan miehet tiedä miten pukeutua, kärjistää Mäkirintala.
Tapaturmat ja niiden ehkäiseminen Maataloudessa esiintyy noin 200-300 ammattitautia ja noin kymmenen kuolemantapausta vuodessa. Tapaturmia tapahtuu lukematon määrä ja läheltä piti -tilanteista ei tilastoihin merkintää tule. Ammattitauteja ja tapaturmia vastaan voi suojautua, mutta kuten Mäkirintala muistuttaa, suojan saavat vain ne, jotka suojaimia käyttävät. Suojaimia ja työvälineitä pitää myös huoltaa säännöllisesti sekä myös uusia tehonsa menettäneet välineet. Oikeat työmenetelmät ja rauhallisuus auttavat myös pitkälle.
Maatalousyrittäjän työterveyshuolto Maatalousyrittäjän ehdottomasti tärkein voimavara on oma työkyky ja sitä ei ole varaa menettää. Työterveyshuoltoon liittyminen on vapaaehtoista, mutta sieltä on saatavilla ammattihenkilöiden apua. Joka toinen vuosi tehdään terveystarkastus ja joka neljäs vuosi tilakäynti, jossa kartoitetaan tilan työturvallisuus ja ergonomia. Ulkopuolinen henkilö osaa kiinnittää vaarakohteisiin paremmin huomiota kuin tilalla päivittäin työskentelevä yrittäjä. Myös taukojen ja jopa loman merkityksen esiintuominen on tärkeää, sillä yrittäjän työssä on ajankäytön hallinta usein ongelmallista. TEKSTI: JENNI KOIVUMÄKI KUVA: JAAKKO KUIVAMÄKI
19
Sedu aikuiskoulutus yhteystiedot
Aikuiskoulutusjohtaja Pasi Artikainen 040 830 2415
Maaseutu , Aikuiskoulutuspäällikkö Tarmo Vuorenmaa 040 830 4124
Oppisopimusjohtaja Sirpa Nurmela 040 868 0629
Palvelu Vs. aikuiskoulutuspäällikkö PIRJO TERVONEN 040 868 0836
Hyvinvointi, Aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Seppä 040 830 4259
Kehityspäällikkö Marja-Terttu Kurunsaari 040 868 0814
Yrittäjyys, kauppa ja kulttuuri Aikuiskoulutuspäällikkö Virpi Lehtimäki 040 868 0817
Tekniikka , Aikuiskoulutuspäällikkö Leena Tuomisto 0400 761 952