Mätäjoen hoitosuunnitelma by Jarmo Holttinen

Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelma sekä Mätäjoen valuma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma 1 Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 201x:x / Katu- ja puisto-osasto

Julkaisija: Helsingin kaupungin rakennusvirasto Teksti: Sarianne Silfverberg, Anna Ryymin, Hanna-Leena Ventin Visualisointi: Anna Ryymin, Hanna-Leena Ventin Taitto: Anna Ryymin Kuvat: Karitta Liikka, Anna Ryymin, Sarianne Silfverberg, Jukka Tarkkala, Hanna-Leena Ventin Kartta-aineistot © Kaupunkimittausosasto, Helsinki (xxx/xxxx) ISBN: xxxx (painettu versio) xxxx (verkkoversio) Painosmäärä: xx kpl Paino: Kopio Niini Oy, 201x 2

HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO PL 1500 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

KUVAILULEHTI

Tekijä(t)

Sarianne Silfverberg, Anna Ryymin, Mikko Somersalmi, Hanna-Leena Ventin Julkaisun yhdyshenkilö rakennusvirastossa

Jere Saarikko, jere.saarikko@hel.fi Nimeke

Mistä julkaisua saa (henkilö ja huone)

Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelma, sekä Mätäjoen valuma-alueen hulevesiselvitys ja suunnitelma

Jere Saarikko, puh. 09 310 xxx

Sarjan nimeke

Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 201x:x / Katu- ja puisto-osasto Sarjanumero

Julkaisuaika

201x:x

Xxxxkuu 201x

Sivuja

Liitteitä

xxx

13 kpl

ISBN

ISSN

xxxxx (painettu versio) xxxxx (verkkoversio) Kieli koko teos

Yhteenveto

suomi

suomi, ruotsi

Tiivistelmä

Hoito- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena oli kokonaiskuvan luominen Mätäjoen ja sen varren ympäristöstä. Työ jakautuu kahteen osaa, joista ensimmäisessä käsitellään Mätäjokea ja sen varren viheralueita ja toisessa Mätäjoen koko valuma-alueen hulevesiä. Syksyllä 2010 alkanut työ on tehty maisema-arkkitehtitoimisto Studio Terra Oy:n toimesta, jossa työryhmään ovat kuuluneet Sarianne Silfverberg, Meri Mannerla-Magnusson, Anna Ryymin, Karitta Liikka, Annina Sarlos ja Juha Kanerva. Suunnitelmat hulevesien osalta ovat tehneet Mikko Somersalmi ja Hanna-Leena Ventin Ramboll Oy:ltä. Työtä on ohjannut katu- ja puisto-osastolla aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen sekä Jere Saarikko. Hoito- ja kehittämissuunnitelma laadittiin vuorovaikutteisesti asukkaiden, järjestöjen, hallintokuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. I planen föreslås åtgärdsobjekt beträffande både grönområden och dagvatten. Åtgärdsförslagen är indelade i åtgärder som vidtas på kort sikt respektive på lång sikt. För planeringsområdet har man dessutom gjort förslag om naturvårdsåtgärder. Arbetet som påbörjades under hösten 2010 har utförts av landskapsarkitektsbyrån Studio Terra Oy. Arbetsgruppen bestod av Sarianne Silfverberg, Meri Mannerla-Magnusson, Anna Ryymin, Karitta Liikka, Annina Sarlos och Juha Kanerva. Dagvattenplanerna har utarbetats av Mikko Somersalmi och Hanna-Leena Ventin från Ramboll Oy. Vid byggnadskontoret leddes arbetet av områdesplanerare Mikko Koivistoinen och Jere Saarikko. Skötseloch utvecklingsplanen upprättades i växelverkan med invånare, organisationer, förvaltningar och andra intressentgrupper. Avainsanat

Hoito- ja kehittämissuunnitelma, hulevesiselitys, hulevesisuunnitelma, Mätäjoki

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ............................................................................................................................................................................................................................8 SAMMANDRAG.................................................................................................................................................................................................................. 10 1 JOHDANTO.................................................................................................................................................................................................................... 12 2 YLEISTÄ........................................................................................................................................................................................................................... 13 2.1

Suunnittelualueen sijainti................................................................................................................................................................................ 13

2.2

Kaavat ja maanomistus . ................................................................................................................................................................................... 13

2.3 Työryhmä. .......................................................................................................................................................................................................... 14 2.4 Asukasyhteistyö. ............................................................................................................................................................................................... 14 3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET............................................................................................................................................................................. 15 3.1 Työn lähtökohdat............................................................................................................................................................................................. 15 3.2

Suunnittelualueen sijainti viheraluerakenteessa. .......................................................................................................................................... 16

3.3 Työn tavoitteet.................................................................................................................................................................................................. 17 3.4 Asukkaiden toiveet. ........................................................................................................................................................................................... 18 3.4.1 Asukastilaisuus............................................................................................................................................................................. 18 3.4.2 Asukaspalaute............................................................................................................................................................................... 18 3.4.3 Kerro kartalla kommentit. .......................................................................................................................................................... 19 HOITO-JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA....................................................................................................................................................................... 20 4 SUUNNITTELUALUEEN KEHITYSVAIHEITA.......................................................................................................................................................... 20 4.1 Esihistoria. ......................................................................................................................................................................................................... 20 4.2 Historia. ............................................................................................................................................................................................................. 20 5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA......................................................................................................................................................................... 22 5.1

Kaavatilanne...................................................................................................................................................................................................... 22 5.1.1 Maakuntakaava............................................................................................................................................................................. 22 5.1.2 Yleiskaava...................................................................................................................................................................................... 22 5.1.3 Asemakaava. .................................................................................................................................................................................. 22

5.2 Jokivartta seuraavat reittiyhteydet................................................................................................................................................................. 24 5.2.1 Kevyt liikenne. ............................................................................................................................................................................... 24 5.2.2 Ladut. ............................................................................................................................................................................................ 25 5.3 Maisemakuva ja näkymät. ................................................................................................................................................................................. 26 5.4 Maisemavauriot ja melu.................................................................................................................................................................................... 27 5.5

Kulttuurimaiseman arvokohteet...................................................................................................................................................................... 28

5.6 Maa- ja kallioperä............................................................................................................................................................................................ 29 5.7

Kasvillisuus ja arvokkaat kasvikohteet........................................................................................................................................................... 30

5.8 Linnusto ja arvokkaat lintukohteet................................................................................................................................................................ 31 5.9 Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet................................................................................................................................................................... 32 5.10

Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät......................................................................................................................................................................... 33

5.11

Rakenteet. ......................................................................................................................................................................................................... 34

5.12

Valaistus........................................................................................................................................................................................................... 34

5.13

Kalusteet ja varusteet..................................................................................................................................................................................... 35

5.14

Käyttö. .............................................................................................................................................................................................................. 36 5.14.1 Palvelut......................................................................................................................................................................................... 36 5.14.2 Saavutettavuus............................................................................................................................................................................. 36

5.15

Hoitoluokitus................................................................................................................................................................................................... 37

6 MUUT SUUNNITELMAT............................................................................................................................................................................................. 38 6.1

Helsinki.............................................................................................................................................................................................................. 38

6.2

Vantaa............................................................................................................................................................................................................... 39

6.3

Espoo................................................................................................................................................................................................................. 40

7 SUUNNITELMA ............................................................................................................................................................................................................ 41 7.1 Maisemakuva ja näkymät. ................................................................................................................................................................................. 41 7.2 Yhteydet............................................................................................................................................................................................................. 41 7.3 Rakenteet. .......................................................................................................................................................................................................... 42 7.4 Valaistus............................................................................................................................................................................................................ 44 7.5

7.6 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset.................................................................................................................................................. 46 7.7 Puistosuunnitelmat........................................................................................................................................................................................... 46 8 ESITETTYJEN HANKKEIDEN YHTEENVETO.......................................................................................................................................................... 48 MÄTÄJOEN VALUMA-ALUEEN HULEVESISELVITYS JA SUUNNITELMA............................................................................................................ 52 9 HULEVESITARKASTELU............................................................................................................................................................................................. 52 9.1

Johdanto........................................................................................................................................................................................................... 52

10 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA......................................................................................................................................................................... 52 10.1

Vesitalous.......................................................................................................................................................................................................... 52

10.2

Valuma-alueet.................................................................................................................................................................................................. 53

10.3

Mätäjoen virtaama........................................................................................................................................................................................... 56

10.4

Mätäjoen vedenlaatu....................................................................................................................................................................................... 57

11 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET.............................................................................................................................................................................. 58 11.1

Rakentamisen vaikutukset hulevesiin. ............................................................................................................................................................. 58

11.2

Suunnitteilla olevia hankkeita Mätäjoen valuma-alueella ja niiden vaikutus hulevesiin......................................................................... 59

12 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET.............................................................................................................................. 63 12.1

Hulevesien virtaamien hallinta. ...................................................................................................................................................................... 63

12.2

Hulevesien puhdistaminen ja laadullinen hallinta....................................................................................................................................... 64

12.3

Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä uusissa rakennuskohteissa. ................................................................................................. 65

13 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET.................................................................................................................................................................................... 66 13.1

Pääperiaatteita. ................................................................................................................................................................................................ 66

13.2

Ehdotukset........................................................................................................................................................................................................ 66

13.3

Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman maisemaosuuden kanssa yhtenevät toimenpide-ehdotukst. ............................................... 73

14 YHTEENVETO................................................................................................................................................................................................................ 74 15 LÄHTEET......................................................................................................................................................................................................................... 76 15.1

Kirjallisuus ja julkaisut. ................................................................................................................................................................................. 76

15.2

Internetlähteet................................................................................................................................................................................................. 78

15.3

Suunnitelmakuvat............................................................................................................................................................................................. 78

15.4

Kuvalähteet. ..................................................................................................................................................................................................... 79

16 LIITTEET.......................................................................................................................................................................................................................... 80

TIIVISTELMÄ x-osaston johtoryhmä hyväksyi Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman linjaukset ja painotukset xxx. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi suunnitelman xxx ohjeellisena noudatettavaksi. Syksyllä 2010 alkanut työ on tehty maisema-arkkitehtitoimisto Studio Terra Oy:n toimesta, jossa työryhmään ovat kuuluneet maisemaarkkitehti Sarianne Silfverberg ja Meri Mannerla-Magnusson, suunnitteluhortonomi AMK Anna Ryymin sekä maisemaarkkitehtiylioppilaat Karitta Liikka, Annina Sarlos ja Juha Kanerva. Suunnitelmat hulevesien osalta ovat tehneet DI Mikko Somersalmi ja DI Hanna-Leena Ventin Ramboll Oy:ltä. Työtä on ohjannut katu- ja puisto-osastolla aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen sekä Jere Saarikko. Ohjausryhmään ovat lisäksi kuuluneet Helsingin kaupungin rakennusvirastosta Päivi Islander, Kaisu Ilonen, Pekka Engblom, Markus Holstein ja Tarja Lahin. Lisäksi ohjausryhmään kuului Kimmo Kuisma talous- ja suunnittelukeskuksesta, Eila Saarainen kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä Katja Pellikka ja JariPekka Pääkkönen ympäristökeskuksesta. Liikuntavirastosta mukana olivat Petri Angelvuo, Hanna Lehtiniemi, Matti Mielonen sekä Asko Rahikainen. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Laura Yli-Jama ja Vantaan kaupungilta Pirjo Siren. Hoito- ja kehittämissuunnitelma laadittiin vuorovaikutteisesti asukkaiden, järjestöjen, hallintokuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa. Katu- ja puisto-osasto järjesti kevään 2011 aikana tilaisuuden suunnittelualueen asukasyhdistyksille sekä asukastilaisuuden. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus antaa palautetta Kerro kartalla-internet palvelun kautta. Hoito- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena oli kokonaiskuvan luominen Mätäjoen ja sen varren ympäristöstä, sillä suunnittelualueen erillisiä osia on aiemmin käsitelty useissa alue-, viheralue- ja luonnonhoitosuunnitelmissa. Tarkoituksena oli kohteen kehittäminen kokonaisuutena. Työ jakautuu kahteen osaa, joista ensimmäisessä käsitellään Mätäjokea ja sen varren viheralueita ja toisessa Mätäjoen koko valuma-alueen hulevesiä.

Suunnitelmassa on esitetty toimenpidekohteita sekä viheralueisiin että hulevesiin liittyen. Toimenpide-ehdotukset on jaoteltu lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä tehtäviin. Lisäksi suunnittelualueelle on tehty luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset. Viheralueilla toimenpiteiden tavoitteena on yhtenäinen reittiverkosto Mätäjoen varrella. Toimenpiteinä esitetään käytävien, polkujen, siltojen ja alikulkujen rakennusta ja kunnostamista. Huomiota kiinnitetään myös kalaston elinmahdollisuuksiin patojen kunnostuksen avulla. Hulevesiin liittyvät toimenpide-ehdotukset tähtäävät veden laadun parantamiseen sekä virtaamahuippujen tasaamiseen. Tarkoitus on pienentää tulvariskejä, parantaa veden laatua sekä säilyttää ja kehittää Mätäjoen luontoarvoja. Luonnonhoidon toimenpiteet ovat pienipiirteisiä ja ottavat huomioon alueen moninaiset luontoarvot. Tavoitteena on pitää yllä monipuolista luontoa samalla huomioiden virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Nykyisellään monin paikoin umpeenkasvaneita näkymiä joelle avataan harkitusti.

SAMMANDRAG Ledningsgruppen för avdelning X godkände riktlinjerna och tyngdpunkterna för skötsel- och utvecklingsplanen för Rutiån xxx. Nämnden för allmänna arbeten godkände planen xxx som normativ. Arbetet som påbörjades under hösten 2010 har utförts av landskapsarkitektsbyrån Studio Terra Oy. Arbetsgruppen bestod av landskapsarkitekterna Sarianne Silfverberg och Meri MannerlaMagnusson, planeringshortonom YHS Anna Ryymin samt landskapsarkitekturstuderandena Karitta Liikka, Annina Sarlos och Juha Kanerva. Dagvattenplanerna har utarbetats av DI Mikko Somersalmi och DI Hanna-Leena Ventin från Ramboll Oy. Vid byggnadskontoret leddes arbetet av områdesplanerare Mikko Koivistoinen och Jere Saarikko. I styrgruppen satt dessutom Päivi Islander, Kaisu Ilonen, Pekka Engblom, Markus Holstein och Tarja Lahin från Helsingfors stads byggnadskontor, Kimmo Kuisma från ekonomioch planeringscentralen, Eila Saarainen från stadsplaneringskontoret samt Katja Pellikka och Jari-Pekka Pääkkönen från miljöcentralen. Idrottsverket representerades av Petri Angelvuo, Hanna Lehtiniemi, Matti Mielonen och Asko Rahikainen. Med i styrgruppen var också Laura Yli-Jama, Esbo stad, och Pirjo Siren, Vanda stad. Skötsel- och utvecklingsplanen upprättades i växelverkan med invånare, organisationer, förvaltningar och andra intressentgrupper. Gatu- och parkavdelningen ordnade under våren 2011 ett möte för invånarföreningar i planeringsområdet och ett invånarmöte. Invånarna kunde dessutom ge respons via webbtjänsten Kerro kartalla. Målet med skötsel- och utvecklingsplanen är att skapa en helhetsbild av Rutiån och dess omgivning. Enskilda delar av planeringsområdet har nämligen behandlats redan tidigare i många områdes-, grönområdes- och naturvårdsplaner. Avsikten var att utveckla objektet som helhet. Arbete indelas i två delar, varav den första behandlar Rutiån och grönområden längs den och den andra dagvatten i Rutiåns hela avrinningsområde.

I planen föreslås åtgärdsobjekt beträffande både grönområden och dagvatten. Åtgärdsförslagen är indelade i åtgärder som vidtas på kort sikt respektive på lång sikt. För planeringsområdet har man dessutom gjort förslag om naturvårdsåtgärder. I grönområdena är målet med åtgärderna att skapa ett sammanhängande ruttnät längs Rutiån. Åtgärder som föreslås är byggande och sanering av gångar, stigar, broar och gångtunnlar. Även fiskebeståndets levnadsmöjligheter med hjälp av sanering av dammar beaktas. Målet med åtgärdsförslagen om dagvatten är att förbättra vattenkvaliteten och jämna ut flödestoppar. Syftet är att minska riskerna för översvämning, förbättra vattenkvaliteten samt bevara och utveckla Rutiåns naturvärden. Naturvårdsåtgärderna är småskaliga och beaktar områdets mångfacetterade naturvärden. Målet är att upprätthålla en mångsidig natur samtidigt som möjligheterna för rekreation och friluftsliv beaktas. Vyerna mot ån som i dagens läge är igenvuxna på många ställen öppnas efter övervägande.

1 JOHDANTO Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelma on laadittu Mätäjokivarren kehittämiseksi kokonaisuutena. Suunnitelma on laadittu kevään 2011 aikana. Helsingin länsilaidalla sijaitseva Mätäjoki on Helsingin suurin kaupunkipuro. Mätäjoen merkittävyyttä vielä lisää sen historia entisenä Vantaanjoen purku-uomana. Mätäjokivarsi on suosittua virkistysympäristöä palvellen useiden kaupunginosien asukkaiden ulkoiluympäristönä. Uusi asuinrakentaminen Helsingin ja naapurikuntien alueella lisää entisestään jokivarteen kohdistuvaa virkistyskäyttöä. Osuuksia Mätäjokivarresta on käsitelty useissa aluesuunnitelmissa, hoitoja kehittämissuunnitelmissa sekä luonnonhoitosuunnitelmissa. Tämän työn tarkoituksena on koota yhteen aiempien suunnitelmien Mätäjokivartta koskevat ratkaisut, päivittää ne sekä esittää tarvittavat täydennykset yhtenäisen virkistyskeitaan aikaansaamiseksi. Lisäksi tarkoituksena on jokivarren reitistön kehittäminen yhtenäiseksi ja jatkuvaksi kokonaisuudeksi. Hulevesien virtaamien hallinta sekä hulevesien laadun parantaminen ovat tärkeimmät näkökulmat työn hulevesiin liittyvässä osiossa. Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelma on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee Mätäjoen maisemasuunnittelua, reittejä, valaistusta ja rakenteita joen välittömässä vaikutuspiirissä Helsingissä. Maisemasuunnitelmat on laatinut Studio Terra Oy. Toinen osa hoitoja kehittämissuunnitelmasta käsittelee hulevesiä (sade- ja sulamisvesiä) ja tässä osiossa suunnittelualueena on koko Mätäjoen valuma-alue. Tämän osuuden on laatinut Ramboll Oy.

2 YLEISTÄ 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueena on Mätäjokivarsi Vantaan kaupungin rajalta aina meren rantaan saakka. Joki kulkee Malminkartanon, Kannelmäen, Lassilan, Marttilan, Pitäjänmäen ja lopulta Talin alueiden kautta Isoon Huopalahteen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 61 ha. Hulevesien hallintaa tarkastellaan tämän työn yhteydessä koko Mätäjoen 24,4 km2:n laajuisella valuma-alueella, joka ulottuu aina Espoon ja Vantaan kaupunkien alueille.

2.2 Kaavat ja maanomistus Pääosa suunnittelualueesta sijaitsee Helsingin kaupungin omistamilla asemakaavalla puistoksi määrätyillä alueilla. Poikkeuksia tähän ovat valtion omistamat liikennealueet, kuten yleiset tiet (Vihdintie, Kehä I) ja rautatiet (Pitäjänmäessä ja Kannelmäessä). Lisäksi Sponda kiinteistöt Oy omistaa suunnittelualueen pohjoisosassa Yliopiston viljelypalsta-alueen ja Mätäjoen uoman palstojen kohdalla. Pitäjänmäessä osuus Puropuiston pohjoisosasta rautatiehen saakka on ABB Oy:n omistuksessa. Talin golfkentän alue on kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu golfklubin käyttöön.

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vantaan kaupunkiin, etelässä Isoon Huopalahteen kulkien Malminkartanon , Kannelmäen, Lassilan, Marttilan, Pitäjänmäen ja Talin läpi

Suunnittelualueen sijainti Helsingissä.

2.3 Työryhmä Suunnittelutyön projektiryhmään ovat kuuluneet Helsingin kaupungin rakennusvirastosta Mikko Koivistoinen ja Jere Saarikko jotka ovat vastanneet suunnittelutyön ohjauksesta, Päivi Islander on vastannut pienvesiosuudesta, Markus Holstein luonnonhoidosta, Tarja Lahin tiedottamisesta ja Kaisu Ilonen toiminut asiantuntijana. Lisäksi ohjausryhmään kuului Kimmo Kuisma talous- ja suunnittelukeskuksesta. Heidän ohellaan ohjausryhmään ovat kuuluneet rakennusvirastosta Pekka Engblom, kaupunkisuunnitteluvirastosta Eila Saarainen ja ympäristökeskuksesta Katja Pellikka sekä Jari-Pekka Pääkkönen. Liikuntavirastosta ohjausryhmään kuuluivat Petri Angelvuo, Hanna Lehtiniemi, Matti Mielonen sekä Asko Rahikainen. Lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Laura Yli-Jama ja Vantaan kaupungilta Pirjo Siren. Konsulttina työssä on toiminut Studio Terra Oy:n työryhmä, johon ovat kuuluneet projektipäällikkö maisema-arkkitehti Sarianne Silfverberg ja suunnitteluhortonomi AMK Anna Ryymin. Työryhmään kuuluivat lisäksi puutarhateknikko, maisema-arkkitehtiylioppilas Juha Kanerva, suunnitteluhortonomi, maisema-arkkitehtiylioppilas Karitta Liikka ja maisema-arkkitehtiylioppilas Annina Sarlos. Laadunvalvonnasta huolehti maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson. Hulevesiä koskevista erityiskysymyksistä työryhmässä ovat huolehtineet Ramboll Finland Oy:n hydrauliikan asiantuntija DI Mikko Somersalmi, hulevesisuunnittelija DI Hanna-Leena Latvala ja kalatalous- ja vesistöasiantuntija MMM Otso Lintinen avustajanaan piirtäjä Mirja Jaskari.

2.4 Asukasyhteistyö Mätäjokivarsi on hyvin suosittua virkistysaluetta. Mätäjokivarren asukasyhdistykset ovat olleet hyvin kiinnostuneita Mätäjoen kehittämisestä. Asukkaiden integroimiseksi tähän suunnitteluhankkeeseen työn alkuvaiheessa maaliskuussa 2011 järjestettiin asukasyhdistysten sekä luontojärjestöjen edustajille tilaisuus, missä kuultiin heidän

näkemyksiään Mätäjokivarren vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä paikallistuntemukseen pohjautuvaa tietoa. Luonnokset olivat esillä rakennusviraston internet-sivustoilla sekä Kanneltalon aulassa 15.4. – 4.5.2011. Suunnitelmaluonnos esiteltiin asukkaille 27.4.2011 asukastilaisuudessa Kanneltalossa. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 31 asukasta. Tilaisuudessa suunnitelmaluonnoksesta saatiin suullista palautetta, jotka kirjattiin. Lisäksi Kanneltaloon palautettiin 6 kpl kirjallisia palautteita. Asukkailla oli asukastilaisuuden lisäksi mahdollisuus antaa palautetta internetissä sijaitsevan Kerro kartalla-palvelun kautta 10.3.– 30.4.2011. Vuorovaikutteinen palvelu antaa mahdollisuuden antaa palautetta ja keskustella esillä olevista eri virastojen ajankohtaisista suunnitelmista. Palveluun voi myös lisätä omia valokuvia ja merkitä kohteita suoraan kartalle. Kerro kartalla-palvelun kautta saatiin yhteensä 13 mielipidettä, jotka koskivat suunnittelualuetta. Saatu asukaspalaute käsitellään tarkemmin raportin kohdassa 3.3 Asukkaiden toiveet.

3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Työn lähtökohdat Työn tarkoituksena on luoda kokonaiskuva Mätäjoen alueesta. Työssä osoitetaan toimet joilla tätä Helsingin läntisen vihersormen vetovoimatekijää kehitetään ja ylläpidetään jatkossa. Liikkeellepanijana hankkeelle toimii Kuninkaankolmion alue ja sen hulevesipilotti. Osa Kuninkaankolmion alueen hulevesistä virtaa Mätäjokeen. Suunnittelu keskittyy jokimaisemaan virkistysalueilla. Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelma sisältää toimenpide-ehdotukset mm. täydentävistä kulkureiteistä, valaistuksesta ja rakenteiden kunnostuksesta. Maisemanhoitotoimet käsittävät joen välittömän vaikutuspiirin. Lähtökohtana ovat jokivarren kulkijan kokemukset toiminnallisesti ja näkymällisesti.

3.2 Suunnittelualueen sijainti viheraluerakenteessa Sunnittelualueen sijainti kaupungin viheraluerakenteessa on keskeinen. Helsingin kaupungin viheralueita on jaoteltu ns. vihersormiksi. Vihersormet toimivat viheryhteyksinä kaupungin halki, useimmat ulottuen mereltä Vantaan tai Espoon rajalle saakka. Mätäjoen pohjoisosat Kehä I:n pohjoispuolelta lähtien kuuluvat ns. kulttuurisormen alueeseen, jonka poikittain kulkee Malminkartanossa vihervyö yhdistäen liikuntasormen keskuspuistoon.

Helsingin vihersormet. Mätäjoki kuuluu Helsingin Länsipuistokokonaisuuteen (kartassa oranssilla).

3.3 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on jokiympäristön vaihteleva maisemakuva, toimivat yhteydet, monipuolinen luonto ja hoidettu kulttuuriympäristö. Erityistavoitteena on parantaa Mätäjokivarren virkistysreitistöä sujuvammaksi, kattavammaksi ja monipuolisemmaksi sekä parantaa reittien palveluita ja reiteiltä aukeavia näkymiä. Luonnonhoidossa tavoitteena on ympäristön virkistysarvojen kohentaminen näkymiä parantamalla huomioiden kuitenkin arvokkaan lajiston ja eliöstön vaatimukset. Luonnon monimuotoisuus pyritään huomioimaan tarjoamalla vaihtelevia elinympäristöjä ja haitallinen lajisto pyritään pitämään kurissa. Kulttuuriympäristön avoimet maisematilat ja arvokohteet pyritään säilyttämään. Hulevesiosiossa tarkastellaan hulevesien nykytilaa, mahdollisia ongelmakohtia sekä ennakoidaan maankäyttömuutosten aiheuttamia haasteita. Tavoitteena on osoittaa nykytilaa korjaavia toimenpiteitä sekä etsiä keinoja joilla maankäyttömuutokset olisivat parhaimmillaan jopa nykytilaa parantavia. Hulevesiä käsitellään koko valumaalueen laajuudelta.

Suunnittelualueen sijainti kaupunki- ja viheraluerakenteessa.

3.4 Asukkaiden toiveet 3.4.1 Asukastilaisuus –– Luontoarvojen huomioinnista oltiin huolestuneita; pensaikkojen poistaminen, valaistuksen lisääminen ja uusien käytävien rakentaminen nähtiin uhkana. Toisaalta toivottiin joen rantojen siistimistä puistomaisemmaksi tai ainakin pahimpien ryteikköjen siistimistä. –– Kaarelassa uusi siltayhteys ja käytävien parantaminen koettiin hyväksi asiaksi ja istuskelupaikkoja toivottiin lisää. Myös esitetyt alikulut nähtiin hyväksi asiaksi. –– Kysymyksiä esitettiin mahdollisesta melontareitistä ja uimapaikasta. Pohjapadon lisäämistä tai ruoppausta viljelypalstojen sillan yhteyteen esitettiin, pato laajentaisi vanhan kastelualtaan laajemmaksi vesipinnaksi. –– Mätäjoelle tulisi saada omat purokummit samaan tapaan kuin puistolla voi olla puistokummeja, jotka toimivat vapaaehtoisina alueen hoidossa. 3.4.2 Asukaspalaute –– Levähdyspaikkoja (penkkejä, huvimajoja, pöytäryhmiä) toivottiin mm. siltojen lähistöille. –– Kasvillisuuden liiallisesta poistamisesta varoiteltiin linnuston kannalta. –– Mätäjoen padon kivien heittelyyn toivottiin kieltomerkkiä ja rannoille vanerisia graffitiseiniä. –– Kalaston hoitotoimenpiteistä toivottiin tiedotusta asukkaille ja kiinnostuneille.

3.4.3 Kerro kartalla kommentit –– Joen veden laadusta ja rantojen siisteydestä kannettiin huolta. Kaarelan alueella toivotaan romujen ja roskien siivousta, sekä rämeiköiden siistimistä. Osa toivoi satakielipensaiden säästämistä ja monipuolista käsittelyä rannoille, toiset taas selkeästi avoimia ja huolitellumpia rantoja. –– Kävelytietä toivottiin hevostallien puolelle jokea ja käymälöitä Kartanonhaan puistoalueelle. Ilkivallan kestäviä roskiksia ja penkkejä toivottiin lisää. –– Strömberginpuistoon toivottiin lisävalaistusta turvallisuuden lisäämiseksi. –– Talin kartanonpuisto ja Kartanonhaan puistomaiset osiot saivat kiitosta viehättävyydestään. Vaikka asukkaiden toiveet vaihtelivat ja olivat osin vastakkaisia, voidaan niistä kootusti päätellä seuraavaa. Suunnittelualueen reitistöä tulee kehittää ja levähdyspaikkoja lisätä. Rantojen kasvillisuuden käsittelyn avulla luotavien osioiden tulee olla monipuolisia ja vaihtelevia; osin puistomaisia, osin luonnontilaisia. Alueelle toivotaan kasvillisuuden harkinnanvaraista harventamista siltapaikoilla, voimalinjojen alueen ryteikköjen siistimistä, puistomaisten osioiden hoitoluokan mukaiseksi kehittämistä ja luontoarvot huomioonottavaa suunnittelua.

HOITO-JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4 SUUNNITTELUALUEEN KEHITYSVAIHEITA 4.1 Esihistoria Mätäjoki on Vantaanjoen entinen lasku-uoma, kunnes noin 2000 vuotta sitten maankohoaminen kallisti Vantaanjoen reitin nykyiseen uomaansa. Joen laakso ja sen muodostama merenlahti ovat toimineet esihistoriallisella ajalla ympärivuotisena kulkureittinä ja ravinnon antajana tarjoten kalaa ja pyyntieläimiä. Laakson alueella on asutusta ollut jo kivikaudelta lähtien ja lähistöllä sijaitsee useita muinaisjäännöksiä, pääosin Malminkartanon alueella. Muinaismuistot eivät kuitenkaan sijaitse varsinaisen suunnittelualueen sisällä. Asutus on jatkunut yhtäjaksoisesti pronssi- ja rautakaudelta keskiajalle asti.

4.2 Historia Viljelyn on arveltu alkaneen Mätäjoen laaksossa jo mahdollisesti 1300-luvulla. Joen savilaaksot ovat olleet lähes kokonaisuudessan niittyinä tai peltoina, kunnes aktiivinen rakentaminen alkoi 1900-luvulla. Vielä 1950-luvulla otetuissa kuvissa pohjoisosan jokirannat ovat avointa viljely- ja niittymaisemaa. Malminkartano ja Talin kartano ovat suunnittelualueen tärkeimmät historialliset kohteet. Talissa on ollut kartano 1700-luvulta lähtien ja mm. Suomenlinnan Piperin puiston lisäksi Helsingin ainoa englantilaistyyppinen maisemapuutarha. Malminkartanon tila on perustettu 1500–1600-lukujen vaihteessa ja nykyinen kartanorakennus on 1800-luvulta. Kartanoiden ympäristöt ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.

Suuren Rantatien Helsinginniemelle ulottuva haara, vanha Turuntie, on noudattanut koskipaikalla Strömbergintien linjausta. Kosken partaalla on ollut teollisuuden lisäksi matkailupalveluja ja krouvi 1600-luvulta aina 1900-luvun alkuun saakka. Puropuistikko ympäristöineen on ollut Strömberg-yhtiön korkeatasoinen rakennettu edustuspuisto. Suunnittelualueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita.

Malminkartano

Kannelmäki

Muinaismuistot suunnittelualueen läheisyydessä Suunnittelualueen sisällä ei sijaitse muinaismuistoja. Lähistön muinaismuistot kuten kivikautiset ja historialliset asuinpaikat sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusasemat sijaitsevat pääasiassa suunnittelualueen pohjoisosan lähistöllä Malminkartanossa ja Kannelmäessä.

5 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 5.1 Kaavatilanne 5.1.1 Maakuntakaava Maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 8.11.2006, on suurin osa suunnittelualueesta merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Talin alue on merkitty virkistysalueeksi, mutta viheryhteyksiä ei suoranaisesti ole linjattu Mätäojan laaksoa pitkin lukuun ottamatta joitakin poikittaisyhteyksiä, kuten Malminkartanon kautta Vihdinteiltä Keskuspuistoon. Uudenmaanliiton inventoinnin mukaisia kulttuuriympäristöjä ovat Malminkartano, Etelä- Kaarelan osa, Pitäjänmäen vanha teollisuusalue, Talin kartano ja siirtolapuutarha, sekä vanha Turuntie. Lisäksi Talin kartano on merkitty merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. Kaarelan ja Malminkartanon kivikautiset asuinpaikat on myös merkitty maakuntakaavaan. 5.1.2 Yleiskaava Vuodelta 2002 olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on määritelty joko kaupunkipuistoksi tai virkistysalueeksi, lukuun ottamatta Pitäjänmäellä sijaitsevaa laaksoa, jossa joki kulkee tällä hetkellä putkessa. Suurin osa suunnittelualueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Ainoastaan osuus Kehä I:n pohjoispuolelta Puropuistikkoon ei sisälly tähän. 5.1.3 Asemakaava Suurin osa suunnittelualueesta on merkitty lähivirkistysalueeksi VL. VP-puistoalueeksi on merkitty Puropuistikko, Strömbergin puisto sekä Talin siirtolapuutarhan viereiset alueet. Golfkenttä on VU/saluetta. Osia joesta on merkitty W-vesialueeksi. Suojeltavia alueita (s ja sm) löytyy Kaarelasta ja Talin alueelta. Suojelukohteissa on kyse luontoon ja kulttuuriympäristöön liittyvistä arvoista. Lassilan reunapuisto on osin ilman asemakaavaa.

Ote maakuntakaavasta 2006.

Ote Helsingin yleiskaavasta 2002.

5.2 Jokivartta seuraavat reittiyhteydet 5.2.1 Kevyt liikenne Mätäjoen varren käytävät toimivat sekä paikallisina, että osin seudullisina yhteyksinä. Suurin osa rakennetuista käytävistä on kivituhkapintaisia. Puropuistikosta Vihdintien ja Kaupintien risteykseen jatkuva osuus on asfalttipintaista. Meren rannasta lähtien joen länsipuolella Talin huipun ja joen välissä kulkee hyvä valaistu käytäväyhteys kohti pohjoista ja joen itäpuolella on Talin hoitoja kehittämissuunnitelman mukaisesti vuonna 2010 parannettu kapea polkuyhteys. Kummatkin yhteydet ohjaavat kulkemaan kohti golfkenttää kahden uuden sillan kohdalla. Talin golfkentällä jokea seuraavaa reittiä ei ole ja olevat yhteydet ovat epäselviä. Talin siirtolapuutarhojen kohdalla kulkee joen itäpuolella talvikunnossapidettävä ja valaistu puistokäytävä, joen länsipuolella yhteys on mutainen ja osin nokkosten valtaama polku. Pitäjänmäentien kohdalla joki sukeltaa ahtaaseen tunneliin ja jalankulkijoiden reitti on epäselvä ja erillään joesta. Strömbergin puistossa yhteydet ovat hyvät, mutta jatkoyhteys kohti Puropuistikkoa ei ole erityisen selvä. Puropuistikon viertä pääsee kulkemaan, mutta joen sukeltaessa tunneliin katoaa yhteys uudelleen, eikä joen seuraavaa ulostulopaikkaa pysty arvioimaan. Rautatien alituksen jälkeen on joen vartta kuljettaessa siirryttävä Kaupintien varteen, jossa kevyen liikenteen yhteys joen puolella tietä katkeaa kokonaan. Kulkuyhteys on meluisan Kaupintien varressa yhtenäinen ainoastaan tien eteläpuolella, eikä jokeen ole näköyhteyttä kuin kahdella siltapaikalla. Marttilan puolella katuverkko tarjoaa katkonaisen jokivarsiyhteyden. Vihdintien ylityksen kohdalla joki pujahtaa huomaamattomasti Vihdintien alitse ja jalankulkija tai pyöräilijä joutuu ylittämään Vihdintien valo-ohjatussa tasoristeyksessä. Jokea seuraava reitti on epäselvä ja takapihamainen. Lassilan alueella yhteyden joen kummallakin puolella ovat hyvät ja joen vartta on melko helppo seurata vaikka näköyhteyttä ei siltapaikkojen lisäksi ole useasti saatavissa. Kehä I:n alikulku on selkeä, mutta melutason ja hämäryyden takia epämiellyttävä kulkea.

Ylhäältä alas: Talinlehdon polku, Talin golfkenttä , Talin siirtolapuutarhan polku, Kaupintie ja käytävä Lassilassa (AR)

Kannelmäen alueella kevyen liikenteen yhteydet ovat erinomaiset ja joen vartta on helppo kulkea varsinkin kun näköyhteys on jatkuvasti tarjolla. Kaarelan kohdalla yhteydet jatkuvat joen itäpuolella hyvinä aina yliopiston viljelypalstoille saakka, josta eteenpäin jatkuu ainoastaan kapea kinttupolku. Joen länsipuolella entisten peltojen ja joen välissä kulkee paljon käytetty polkuyhteys, joka jatkuu peltojen jälkeen hyvin kapeana ja varsinkin loppuosiltaan hedelmätarhojen yhteydessä huonosti kuljettavana kinttupolkuna. Vanhan Nurmijärventien alituksen kohdalla joki sukeltaa syvään siltarumpuun. Hienot graniitit peittyvät johtolinjan taakse. Samalla polkuyhteys jokivarressa katkeaa. Joen poikittaisella raitilla on työmaanomainen ilme. 5.2.2 Ladut Suunnittelualueella on osin varsin kattavat hiihtoladut talvisin. Liikuntavirasto huolehtii latujen kunnossapidosta ja lisäksi asukkaat tekevät jonkin verran omia reittiyhteyksiä. Koko matkalla ei latuja ole, eikä joen vartta pääse hiihtäen seuraamaan. Pohjoisosassa Kaarelan pelloilta aina Vihdintielle asti on olemassa latuverkosto, samoin eteläosassa Talin alueella. Ylhäältä alas: Käytävä Kannelmäessä, polku Malminkartanon pelloilla ja Yliopiston viljelypalstoilla (AR)

Talin golfkentän latuja. (KL)

5.3 Maisemakuva ja näkymät Aiemmat laajat ja avoimet kulttuurimaisemat ovat suurelta osin hävinneet. Jäänteitä niistä on enää Talin kartanon, Malminkartanon ja Kannelmäen alueilla. Hevostallien alue Malminkartanossa on kulttuurimaiseman suojelukohde. Alue on ollut keskiajalta lähtien viljeltyä. Jokivarren /s merkitsee suojelualuetta, jonka merkitystä ei kuitenkaan ole määritelty tarkemmin. Suojelunarvoisina voidaan täällä pitää avointa kulttuurimaisemaa, historiallisia ja esihistoriallisia rakenteita sekä harvinaista lajistoa ylläpitäviä kasvi- ja vesiekosysteemejä. Joki itsessään erottuu maisemassa suurelta osin heikosti. Tiheähkö kasvillisuus viestii joen sijaintia, ja vesipeili on esillä lähinnä joillakin siltapaikoilla ja pieninä vilahduksina polulla kulkijalle. Ainoastaan Kartanonhaan ruopatut ja rakennetut uoman osat ovat laajalti nähtävissä. Umpeenkasvaminen on alkanut 1950-luvulla ja jatkuu edelleen. Voimakas kasvittuminen on toisaalta tuonut uoman ympärille luontoarvoja mitä asukkaat vaikuttavat arvostavan. Pensaikkojen satakielet koetaan tärkeiksi. Valitettavasti samalla on menetetty avoimen kulttuurimaiseman ominaispiirteitä. Maisemallisesti mielenkiintoisia paikkoja: –– Siltapaikat, joilta näkymä pitkin jokea on avoin, mutta puuston kehystämä (mm. Marttilan sillat, viljelypalstojen silta) –– Avoimet vanhan puuston rytmittämät kohdat (Tali) –– Uoman varren käytävien puoliavoimet ja vaihtelevat näkymät jota rajaavat puusto ja pensaat (esim. Talin siirtolapuutarhassa, Lassilassa, Kartanonhaassa) –– Virtapaikat missä veden solina kiinnittää huomion. Vaikuttavin on Strömbergin puiston tulva-aikoina kuohuva ja pauhaava putous –– Pieniksi lammiksi laajenevat patoaltaiden vesipeilit –– Laajat avoimet maisemat missä joen sijainnin voi aistia maastonmuodoista ja jokivarren puu- ja pensasnauhasta (Tali, Lassila, Kannelmäki ja Malminkartano)

Ylhäältä alas: Malminkartanon avoin kulttuurimaisema, Yliopiston viljelypalstojen sillalta näkymä kohti entistä kasteluallasta, näkymä pitkin Mätäjokea sillalta Kannelmäessä. (KL)

Näkymät Mätäjoen uoman varrelta ympäristöön ovat hyvin vaihtelevat. Kartanonhaan ja Kaarelan alueella on vielä toistaiseksi jäljellä pitkiä näkymäyhteyksiä. Myös Talissa on niitä jonkin verran jäljellä. Jännitettä ja mielenkiintoa kulkijan kokemusmaailmaan tuo maiseman vaihtelu ja alati uudet ”löydöt”.

5.4 Maisemavauriot ja melu Suunnittelualueella on useita alueita ja osuuksia, joissa voidaan puhua maisemavauriosta. Kartanonhaan ja Kaarelan hienon avoimen kulttuuriympäristön leikkaavat voimalinjat. Voimalinjojen risteäminen ja läheinen sijoittuminen joen uomaan aiheuttaa myös ongelmia, sillä johtokatualue raivataan varsin kovakouraisesti ja jälkiä siistimättä. Voimalinjat hallitsevat maisemaa myös Lassilan alueella. Kehä I:n silta ja Vihdintien alue, varsinkin Vihdintien ja Kaupintien risteyksen ja huoltoaseman ympäristö on maisema-arvoiltaan heikentynyt. Edellä mainittujen lisäksi maisema-arvoiltaan heikkoja ja siksi eheyttämistä vaativia alueita ovat: –– –– –– ––

Kaupintien varsi Pitäjänmäentien alitus Vanhan Nurmijärventien ja joen yhtymäkohta Golfkentän patoallas

Ylhäältä alas: voimalinja Malminkartanossa, Pitäjänmäetien alikulku, Vanhan Nurmijärventien käytävä (KL, SS) Alla vasemmalta: Kannelmäen rautatiesilta ja Kehä I (KL, SS)

Meluun liittyviä ongelmia on useassa kohtaa suunnittelualuetta. Melun negatiivinen vaikutus kohdistuu todennäköisesti eniten virkistyskäyttöön. –– Turun moottoritien melu kantautuu Talin alueella meren rantaan lahden yli –– Kaupintien varsi –– Lassilassa varsinkin joen länsipuoli, jonne kantautuu Vihdintien liikennemelu –– Kehä I:n ympäristö, liikennemelu kantautuu sillalta syvälle Kannelmäkeen ja Lassilaan Edellä mainittujen kohteiden lisäksi myös joen poikki kulkevat rautatiet Pitäjänmäellä ja Kannelmäessä ja vilkkaasti liikennöidyt kadut kuten Pitäjänmäentie aiheuttavat paikallista meluhaittaa.

5.5 Kulttuurimaiseman arvokohteet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä arvokohteita ovat Talin kartanoympäristö ja Malminkartanon entiset tilukset Kannelmäessä ja Kaarelassa. Kummassakin kohteessa on myös käytön kannalta parhaat arvot. Puistokohteena Strömbergin puisto on erityisen arvokas ja ainutlaatuinen kohde. Myös Puropuistikosta voisi tulla jatke tälle, jos puisto peruskorjattaisiin.

Strömbergin puiston putous (AR)

Muita kehitettäviä arvokohteita ovat mm. –– Hedelmätarhan ympäristö –– Entisen kastelualtaan ympäristö sillan koskipaikalle saakka yliopiston viljelypalstojen kohdalla –– Lassilassa Teboilin lähellä sijaitseva vanha silta virtapaikkoineen ja kallioineen –– Vanha Nurmijärventie Arvoympäristöjen säilymisen uhat –– Lisärakentaminen –– Maiseman umpeenkasvaminen –– Hoidon laiminlyönti, roskaisuus, epäsiisteys

5.6 Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen kallioperä on maisemassakin näkyvästi liuskoittunut koillinen-luode suuntaisesti. Alueen pohjoisosissa kallioperä on pääsääntöisesti kvartsimaasälpägneissiä, eteläisissä osissa myös amfiboliittia ja kiillegneissiä. Välissä kulkee raitoina graniittia. Mätäjoki kulkee pääosin Litorinamereen kerrostuneiden savitasanteiden läpi, väistellen hiekka- ja moreeniselänteitä, jotka nousevat savilaakson ympärille. Kalliopaljastumat ovat suunnittelualueella harvinaisia. Strömbergin puiston pohjoispäädyssä sijaitsee arvokkaaksi geologiseksi kohteeksi arvioitu kalliojyrkänne, jossa on vesiputous. Se on pienehkö pystyseinäinen kalliojyrkänne, joka muodostaa Mätäjoen noin 3 metriä korkean ja 6 metriä leveän putouksen. Kohde on arvioitu arvoltaan tärkeimpään luokkaan Antti Sailan vuonna 2004 tekemässä inventoinnissa, jossa kartoitettiin kallio- ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä.

Ylhäältä alas: Viljelypalstojen entinen kasteluallas, hedelmätarha, silta Lassilassa ja sillan viereinen virtapaikka (AR)

5.7 Kasvillisuus ja arvokkaat kasvikohteet Suunnittelualueen kasvillisuus vaihtelee viidakkomaisista pensaikoista ja luhdista aina avoimiin puistomaisiin ja istutettuihin osioihin. Meren rannasta alkaa luhtainen osuus, joka muuttuu puistomaiseksi golfkentän kohdalla. Talin siirtolapuutarhan kohdalla joen varren kasvillisuus on taas melko luonnontilaista puustoa ja pensaikkoa. Strömbergin puiston ja tunnelissa kulkevan osuuden jälkeen on vuorossa taas melko luhtamainen osuus Kaupintien varressa, joka jatkuu aina Kehä I:lle saakka. Kartanonhaan alue on kasvillisuudeltaan puistomaista ja väljää. Rautatiesillasta lähtien alkaa melko luonnontilaiselta vaikuttava osuus, joka pohjoiseen päin mentäessä muuttuu varsin pusikoituneeksi, vaikka lajisto onkin osin istutettua ja alun perin hoidettua. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi arvokkaaksi luontokohteeksi arvioitua aluetta; Mätäjokisuun luhta Talin alueella sekä Mätäjoen käytävä Kaarelassa suunnittelualueen pohjoisosassa. Talin luhta-alue on arvokas ja Helsingissä harvinainen suojaisen sisälahden ruohoinen ruokoluhta, jossa ovat lisäarvona Helsingissä huomionarvoiset lajit lehtopalsami, lehtotähtimö ja rantayrtti. Myös kohteen vallitseva luonnontilaisuus ja kasvillisuustyyppien edustavuus lisäävät kohteen arvoa. Mätäjoen käytävä on Helsingissä hyvin harvinainen ympäristötyyppi; lähes luonnontilainen jokikäytävä. Lisäksi kohteessa kasvaa alueellisesti uhanalainen ja Helsingissä äärimmäisen uhanalainen laji isohierakka. Lisäarvoina kohteessa ovat Helsingissä silmälläpidettävä laji kevätlinnunsilmä, Helsingissä muuten huomionarvoiset lajit lehtokorte ja lehtotähtimö sekä kohteen säilyneisyys, maisemalliset arvot, ”viidakkotunnelma” ja kasvillisuustyyppien edustavuus, etenkin pajuviitaluhdat. Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan kohteen luonnontilaisuus on säilytettävä, eli alueella ei saa ruopata, raivata tai istuttaa vierasta kasvillisuutta. Rauhoitettua puuvartista lajistoa suunnittelualueella ei ole. Asukkaat arvostavat mm. Kaarelassa kasvavaa kerrottukukkaista tuomea ja Talin siirtolapuutarhan vieressä kasvavia kookkaita omenapuita.

Ylhäältä alas: joen varren lehtipuita Talin golfkentällä, kerrottukukkainen tuomi ja Mätäjoen pensoittunut uoma (KL, SS)

5.8 Linnusto ja arvokkaat lintukohteet Suunnittelualueen linnusto on monipuolista ja se vaihtelee alueen eri osissa. Linnustollisesti arvokkaiksi alueiksi on arvotettu suurin osa suunnittelualueesta lukuun ottamatta Talin golfkentän keskeisimpiä osia ja pääteiden risteyksien ympäristöjä. Joen lähes luonnontilaiset osiot, vanha puusto sekä avoimemmat alueet houkuttelevat linnustoa pesimään ja ruokailemaan. Alueella pesii erittäin runsas peruslehtimetsälajisto, lisäksi kultarinta, mustapääkerttu, ryti-, ruoko-, luhta- ja viitakerttunen, viitasirkkalintu, tikli, hemppo, sepelkyyhky, tavi, satakieli ja leppälintu sekä pikkutikka. Kartanomaisissa ja puistomaisissa ympäristöissä nurmikoilla laiduntavat valkoposkihanhet ja ajoittain meriharakat. Arvokasta lajistoa ovat kivitasku ja punavarpunen sekä yölaulajat, kuten satakieli, luhtakerttunen ja viitakerttunen. Kartanomaisen ympäristön lajistoa ovat mm. nokkavarpuset, lehtopöllöt, kivitaskut, naakat ja tervapääskyjt. Vesilinnuista alueella pesii mm. liejukanoja, mustakurkku-uikkuja ja tukkasotkia.

Haapanapariskunta Kannelmäessä (AR)

5.9 Lepakot ja tärkeät lepakkokohteet Mätäjoen varsilla elää lepakoita useilla alueilla. Tunnistettuja lajeja ovat viiksi- ja vesisiippa sekä pohjanlepakko. Paikallisesti arvokkaita, eli III-luokkaan kuuluvia lepakkoalueita ovat Malminkartanon alue suunnittelualueen pohjoisimmassa osassa ja Kartanonhaan alue. IIluokkaan, eli tärkeäksi lepakkoalueeksi on arvotettu Talin alue, jossa lepakkoalue jatkuu huomattavasti suunnittelualueen ulkopuolelle. Talin arvokkaalla lepakkoalueella Iso Huopalahden etelärannan rantametsä ja Mätäjoen alkuosan ja Talin kartanon kohdalla oleva tervalepikko soveltuvat lepakoiden saalistamiseen. Pohjanlepakot saalistavat kohteen reuna-alueilla. Vesisiippaa esiintyy Mätäjoen suulla ja Isolla Huopalahdella, runsaiten Talin kartanon luoteispuolella joella. Pikkulepakko on havaittu Talin rannassa, jossa se lentelee tervaleppien latvustossa sekä kerran Talin kartanon luoteispuolella olevan ulkorakennuksen vieressä. Kartanonhaassa pohjanlepakoita saalistaa runsaasti piha-alueilla ja vesisiipat saalistavat Mätäjoen yllä sen leveimmissä kohdissa. Kaarelanpuistossa saalistaa koko kesän reuna-alueilla pohjanlepakko ja alkukesästä viiksisiipat. Malminkartanon puistossa on lisäksi korvayökköjä, mutta ne eivät liiku varsinaisen suunnittelualueen sisällä. Yrjö Siivosen julkaisussa Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003 esitetään, että lepakoiden kannalta on Kartanonhaassa uhkatekijänä alueen rakentaminen. Mätäjoki kulkee suoraan, eikä siinä ole usein paljoakaan virtausta. Lepakoiden kannalta olisi hyvä, jos joki saataisiin mutkittelevammaksi ja joen rannoille istutettaisiin rantapuustoa. Tällä hetkellä jokialue on paljolti tiheää pusikkoa. Kaarelanpuistossa lepakoiden kannalta uuden tallin ja Mätäjoen välinen alue kannattaisi Siivosen mukaan kehittää puistomaiseksi alueeksi, jonka halki Mätäjoki mutkittelisi. On esitetty myös, että lentoaukkojen raivaaminen tiheikköihin olisi eduksi lepakkokannalle.

5.10 Kalat, hyönteiset ja nisäkkäät Luontaisesti Mätäjoessa elää mm. haukia, kiiskiä, ruutanaa, ahvenia ja särkiä. Talin siirtolapuutarhan kohdalla ovat harrastajat tehneet talkoilla kiveyksiä ja soraikkoa sekä tuoneet jokeen Ingarskilan taimenen mätiä. Tarkoituksena heillä on kokeilla miten kala menestyy Mätäjoella. Lisäksi on istutettu kirjolohta ja taimenta. Mätäjokeen lasketaan kasvatettuja kirjolohia ja taimenia mm. vuotuisten Mätisfestivaalien yhteydessä yleisön kalastettavaksi. Uudenmaan ympäristökeskus on laatinut Helsingin kaupungin rakennusviraston toimeksiannosta esiselvityksen Strömbergin puiston kalatiestä. Vuonna 2006 valmistuneen selvityksen mukaan kalatie rakennettaisiin kiertämään Strömbergin puiston putous. Selvityksessä on esitetty myös Strömbergin puiston ja golfkentän patojen muokkaamista kalaston nousulle soveltuvaksi. Hankkeelta on toistaiseksi puuttunut rahoitus. Hyönteistön suhteen ei ole tehty yhtä kattavia selvityksiä. Talin golfkentän ja kartanon alue on toiminut kuitenkin hyönteistutkimusalueena 2000-luvulla. Jarmo Saarikiven julkaisussa Helsingin matelija- ja sammakkoeläinlajisto ja tärkeät matelija- ja sammakkoeläinalueet vuonna 2007 ei ole suunnittelualueella havaittu arvokkaita matelija- tai sammakkoeläinkohteita. Mätäjoella tavattuja lajeja ovat sisilisko, rupikonna ja sammakko. Joen varressa on tavattu ainakin seuraavia nisäkkäitä: siilit, ketut, supikoirat, lumikot, piisamit, saukot sekä jäniseläimet ja rotat. Ainakin aiempina vuosina hedelmätarhojen kohdalla joen penkassa on asunut mäyrä. Lajeja ei kuitenkaan ole merkitty kaupungin luontotietojärjestelmään.

5.11 Rakenteet Suunnittelualueen useat sillat ovat melko huonossa kunnossa ja vaatisivat siistimistä, korjaamista tai uusimista. Viljelypalstojen silta suunnittelualueen pohjoisosassa on pikaisen uusimisen tarpeessa. Padoista mm. Kannelmäen pato vaatisi eheyttämistä lähinnä ympäristöstään. Kalojen nousuesteeksi todetut padot mm. Talin alueella vaatisivat muokkaamista kalastolle soveltuvammaksi. Useassa paikoin ovat uomaan purkavat putket ja uoman yli kulkevat putkilinjat ympäristöstä huonolla tavalla esiin tulevia elementtejä.

5.12 Valaistus Suurimmalta osin Mätäjoen vartta on mahdollista seurata valaistuja yhteyksiä pitkin. Valaistuksen taso ja valaisimet vaihtelevat osa-alueiden välillä. Valaisemattomia osuuksia Mätäjoen varren käytävillä on tällä hetkellä: –– Meren rannasta golf-kentälle Mätäjoen itäpuolta kulkeva parannettu polku (Lepakkoaluetta) –– Talin golfkenttä (Lepakkoaluetta) –– Mätäjoen länsipuoli Kartanonhaasta aina joen pohjoispäätyyn asti (Osittain lepakkoaluetta) Huonosti valaistuja kohteita ovat selkeimmin Pitäjänmäentien ja Kehä I:n alikulut ja lisäksi Strömbergin puisto.

Ylhäältä alas: Yliopiston viljelypalstojen silta Malminkartanossa, Kannelmäen pato, Korsutien ja Meijeritien välinen silta Marttilassa ja pato sekä silta Talin golfkentällä (AR, SS) Pitäjänmäentien alikulku valaistuksineen (SS)

5.13 Kalusteet ja varusteet Varsinkin puistomaiset osuudet joen varresta ovat melko hyvin varustetut. Levähdyspaikkoja ei ole kuitenkaan tarjolla riittävästi ja osittain joen varren yhteydet ovat täysin vailla kalusteita. Kalustemallit ja niiden kunto vaihtelee alueittain. Osuudet, joilla kalusteet ja varusteet ovat puutteellisia, eli penkkejä tai roska-astioita ei tällä hetkellä ole: –– Meren rannasta golf-kentälle Mätäjoen itäpuolta kulkeva parannettu polku –– Talin siirtolapuutarhan kohdalla joen länsipuoli –– Puropuistikon ympäristö –– Osuus Kaupintien varressa kokonaisuudessaan –– Lassilan alueella joen länsipuoli, osuudella sijaitsee ainoastaan yksi puistoroskis –– Joen länsipuoli tallien ja peltojen alueella aina rautatiesillalta pohjoiseen –– Joen koko pohjoisosa hedelmätarhojen ja viljelypalstojen kohdalla

Penkki ja roska-astia Kannelmäessä (AR)

5.14 Käyttö Virkistyskäyttö joen eri osuuksilla on vilkasta. Jokivarren käytävät toimivat pohjois-eteläsuuntaisena yhteytenä Helsingin ja Vantaan rajalta aina merelle. Kaarelassa hiihdetään ja ulkoillaan, lisäksi joen välittömässä läheisyydessä sijaitsee hevostalli. Kannelmäessä jokivarren laajat puistoalueet ovat aktiivisessa käytössä myös palstaviljelijöiden, urheilijoiden, koiranulkoiluttajien ja auringonottajien taholta. Asukasyhdistys järjestää siellä vuosittain kesällä Mätäjokifestivaalin joka kerää tuhansittain osallistujia. Myös Lassilassa ulkoilu ja hiihto onnistuvat mainiosti, myös täällä on viljelypalstoja ja koirapuisto. Talin siirtolapuutarha ja viereiset palstat ja leikkipuisto tuovat osaltaan käyttäjiä joen varrelle. Talin golfkenttä on suosittu ulkoilualue talvisin varsinkin hiihtäjien puolesta ja kesäisin kentät ovat erittäin vilkkaassa golfkäytössä. Joella kalastetaan, mutta uimakäyttöön veden laatu ei riitä. Helsingin kaupunki, asukasyhdistykset ja luontojärjestöt järjestävät alueelle useita erilaisia kävelykierroksia ja kaupunkipolkuja. Virkistyskäyttöä rajoittaa osin puuttuvat yhteydet ja ranta-alueiden runsas kasvillisuus.

Mätäjoen puistokävely (KL)

5.14.1 Palvelut Talin kartanossa on kahvila- ja ravintolapalvelut, lisäksi golf-seura ylläpitää avointa yleisökäymälää kenttäalueen lävistävän reitin varressa. Pitäjänmäellä palvelut sijoittuvat kerrostalojen liiketiloihin. Kaupintien-Vihdintien liittymässä on Drive-in hampurilaisravintola ja huoltamo kahviloineen. Malminkartanossa ja Kannelmäessä palvelut sijoittuvat aluekeskuksiin. 5.14.2 Saavutettavuus Julkisella joukkoliikenteellä Mätäjokivarteen pääsee junalla mm. Pitäjänmäen, Kannelmäen ja Malminkartanon asemilta. Linja-autoilla pääsee mm. Pitäjänmäentielle, Vihdintielle ja Vanhalle Nurmijärventielle. Malminkartanon ja Kannelmäen alueella pääsee suunnittelualueelle linja-autoilla varsin kattavasti.

Golfkentän kahvila (SS)

Hesburger Lassilassa (AR)

5.15 Hoitoluokitus Hoitoluokat 1:15 000 A2 käyttöviheralue A3 käyttö- ja suojaviheralue B1 maisemapelto B2 maisemaniitty B3 maisemaniitty ja laidunalue C1 lähimetsä C2 ulkoilu- virkistysmetsä C5 arvometsä

Hoitoluokitus suunnittelualueella vaihtelee varsin paljon riippuen alueen ominaisuuksista. Tällä hetkellä voimassa oleva hoitoluokka ei aina vastaa todellista tilannetta ja hoitoluokissa on tarkistamistarvetta. Joen uoma on pääosin puistomaisilla osuuksilla A2 tai A3, muilta osin C1 ja Talissa C2. Uoman ulkopuoliset alueet ovat puistomaisilta osin A2 tai A3, luonnontilaisilla osuuksilla C1, C2 tai C5 ja avoimilla alueilla B1, B2 tai B3. Lassila

Marttila Malminkartano

Pitäjänmäki

Talin siirtolapuutarha

Kannelmäki

Talin golfkenttä Lassila

Hoitoluokat vuonna 2011, pohjoisosa

Hoitoluokat vuonna 2011, eteläosa

6 MUUT SUUNNITELMAT Suunnittelualueelle on tehty useita aluesuunnitelmia, luonnonhoitosuunnitelmia ja viheraluesuunnitelmia. o o o o o

Malminkartanon maiseman kulttuurihistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet 2001 Kaarelan luonnonhoitosuunnitelma vuosille 2008–2017 Kaarelan aluesuunnitelma 2008 Haagan aluesuunnitelma 2007–2016 Pitäjänmäen viheraluesuunnitelma 2001

Mätäjoen vaikutusalueella on käynnissä useita suunnitteluhankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttavat Mätäjoen vesistöön ja ympäristön virkistyskäyttöön.

6.1 Helsinki Yksityiset –– ABB Oy:n suunnitelmat putkitetun osuuden palauttamisesta avouomaksi tontilla kulkevalla osuudella. Liikennesuunnitelmat –– Raidejokeri, osuus Pitäjänmäentiellä. Raidejokerin rakentamisen yhteydessä olisi mahdollista ottaa huomioon tien alikulut, joista reittiyhteys ja joki kulkevat. –– Tiehallinnon suunnitelma Vihdintien alikulkutunnelista ja ympäristön parantamisesta. Vaikuttaa koko risteysalueen käsittelyyn. –– Kehäradan raitti, Kannelmäen rautatiesillan ympäristössä. Koko siltaympäristön parantaminen olisi suotavaa toteutuksen yhteydessä.

Muut suunnitelmat –– Liikuntaviraston suunnitelma Malminkartanon liikuntapuisto ja ratsastustalli ympäristöineen. Yleissuunnitelmassa vuodelta 2010 on suunniteltu alueen reitistöjen kehittämistä, ratsastusreittejä, liikuntapuistosuunnitelmien toimivuutta ja ratsastustallin toimintojen sijoittumista. Ratsastustallilla on ollut haluja laajentaa toimintaansa ja liikuntapuiston suunnitelmien päivitys on yhdistetty suunnitelmakokonaisuuteen. Suunnitelma toimii pohjana asemakaavalle. –– Liikuntaviraston ja Rakennusviraston Talin kartanon hoitoja kehittämissuunnitelma. Vuoden 2007 suunnitelma tarkasteli alueen luonnon ja maiseman hoitoa ja kehittämistä kulttuurihistorialliset näkökulmat huomioon ottaen. Suunnitelmassa otettiin kantaa myös ulkoilureitteihin. Suunnitelmat ovat osin toteuttamatta. –– Kaupintien runkovesijohdon uusimissuunnitelmat. Suunnittelun yhteydessä voidaan tarkastella Kaupintien osittaisen siirron mahdollisuutta kevyen liikenteen yhteyden mahdollistamiseksi Mätäjoen puolelle tien viereen.. –– Strömbergin puiston kalatien esiselvitys. Selvitys on valmistunut vuonna 2006 ja sen ovat tehneet Harri Aulaskari ja Kari Rantakokko Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Suunnitelmassa selvitettiin vesistöolosuhteet ja inventoitiin kalaston nousuesteet. Selvityksen mukaan kalatie olisi mahdollista rakentaa, eikä se aiheuttaisi haittoja maisemalle, eläimistölle tai ympäristölle. Hanke ei ole edennyt esiselvityksen jälkeen eteenpäin.

6.2 Vantaa Mätäjoen nykyiset alkulähteet ovat Vantaan Mätäojalla. Kuntarajalla vantaalaisen Mätäojan nimi vaihtuu helsinkiläiseksi Mätäjoeksi. Mätäojan ympäristö on vantaalainen aarreaitta LUO- ja luonnonsuojelualueineen sekä kivikautisine asuinpaikkoineen. Toimintapaikat, erityisesti Jokiuoman puisto, ovat suosittuja. Uusi kaava-alue Kaivoksela 3B tuo alueelle lisää asukkaita aivan kuntarajan tuntumaan.

Vantaa on laatinut Mätäjokilaaksoon viheralueiden yleissuunnitelman ja kasvillisuuden kehittämis- ja hoitosuunnitelman sekä suojelualueiden ja LUO-alueiden hoitoja käyttösuunnitelmat. Tavoitteena on luontoarvojen säilyttäminen, reitistön ja toimintojen kehittäminen sekä hulevesien kunnon arviointi ja kunnostus. Hulevesitoimenpiteet sisältävät eroosiosuojausta, viivytystä ja puhdistusta. Mätäjokilaakson eteläosaan on tulossa viljelypalsta-alue ja koirapuisto. Toimenpiteet toteutettaneen seuraavien 10 - 15 vuoden aikana. Yleiskaavassa 2007 esitetään seudullinen reittiverkosto. Jokilaakson itäpuolelle on tulossa yhtenäinen reittiverkosto kuntarajaan saakka. Kehä II:n linjaus ylittää Mätäojalaakson Vantaan puolella.

6.3 Espoo Espoon puolelle ulottuvalle Mätäjoen valuma-alueelle suunnitellaan kahta uutta asuinaluetta. Uusmäkeen ja Painiittyyn on molempiin tulossa tiiviit ja matalat pientaloalueet. Puistoalueille on laadittu hulevesisuunnitelmat, joissa tulvareitistön ohella esitetään pohjapatoja, viivytysaltaita ja optioalueita tulvien varalle. Espoon hulevesiohjelma on valmistumassa.

7 SUUNNITELMA 7.1 Maisemakuva ja näkymät Maisemakuvaa vaalitaan jatkossakin monimuotoisena ja vaihtelevana. Arvokkailla luontoalueilla kasvillisuus on monikerroksellista ja sulkeutunutta tarjoten eläimistölle suoja-, pesintä- ja ruokailupaikkoja. Kulttuurialueilla vaalitaan avoimuutta ja pitkiä näkymiä. Siltapaikoilla, levähdyspaikoilla ja ajoittain myös käytäväjaksoilla huolehditaan näköyhteydestä joen uomaan. Metsä- , niitty- ja peltoalueiden hoitoa ohjeistavat luonnonhoitosuunnitelmat. Rakennettuja puistoja hoidetaan hoitoluokkien ja hoitoja kehittämissuunnitelmien mukaisesti.

7.2 Yhteydet Olevat yhteydet eivät joen varressa ole täysin yhtenäiset ja monilta osin käytävät on linjattu erilleen joen välittömästä läheisyydestä. Käytävien osin kaukaisen sijainnin vuoksi luontainen yhteys jokeen häviää, jolloin sen varresta on helppo eksyä. Tavoitteena on eheyttää reitistöä rakentamalla uusia reittejä puuttuviin kohtiin. Opastusta on syytä kehittää. Parantamalla osaa olevista polkuyhteyksistä ohjataan kulkua pois herkemmiltä alueilta, eikä ympäröivä maasto pääse kulumaan tai luontoarvot vaarantumaan. Samalla joen arvostus lisääntyy, kun joen varret tulevat paremmin esille ja hyödynnetyksi. Osa ehdotetuista reittiyhteyksistä on mainittu alueelle aiemmin valmistuneissa suunnitelmissa. Tavoitteet Tavoitteena on yhtenäinen, monipuolinen ja vaihteleva reitistö joen koko matkalla. Tavoitteena on, että ainakin toisella puollella jokea on jatkuva esteetön ja talvikunnossapidettävä yhteys. Kulkuyhteys pyritään saamaan myös joen kummallekin puolelle mahdollisuuksien mukaan, joskin tällöin voi ratkaisuna olla huomattavasti kevyemmin rakennettu vaihtoehto. Niillä osin, kun pääreitti ei kulje joen välittömässä yhteydessä, pyritään joen varteen saamaan kevyt polkuratkaisu, silloin kun se on mahdollista. Tavoitteena ovat myös toimivat yhteydet joen yli tarvittavissa kohdin. Reittien sijainti suhteessa uomaan tarkentuu toteutussuunnitteluvaiheessa.

Ehdotukset –– Pitkän tähtäimen tavoitteena Talin golfkentän kohdalla jokivarteen järjestetään turvallinen yhtenäinen reittiyhteys. Tämä edellyttänee golfkentän peliväylien uudelleenjärjestelyä. –– Talin siirtolapuutarhan ja joen väliin rakennetaan kapea pohjustettu kivituhkapolku –– Pitäjänmäentien nykyinen alikulku vaatii välittömästi toteutettavia toimenpiteitä. Jalankulkutunnelin lattia kivetään, seinät ja katto maalataan ja valaistus uusitaan. Suuaukkojen yläpuolista lumiestettä korotetaan ja edustaa avarretaan ja valaistusta lisätään. Pitkäntähtäimen suunnitelma sisältää tunnelin korvaamisen avaralla sillalla. Tavoitteena on, että suuaukko on niin leveä, että kevyt liikenne pääsee kulkemaan joen vierellä. Toteutusta esitetään Raidejokerin yhteyteen. –– Kaupintien varrella pitkän tähtäimen toimenpiteisiin kuuluu jokivarteen rakennettava rauhallinen kapea luontopolku. Polku voi olla esim. puiden lomaan sovitettu kevyt pitkospuupolku. –– Pitkän tähtäimen suunnitelmassa Kaupintietä siirretään etelämmäksi siten että myös joen puolelle saadaan yhtenäinen valaistu ja talvikunnossapidetty kevyen liikenteen yhteys. Samalla voidaan kunnostaa joen Vihdintien alituksen ympäristö. –– Vihdintien ylityksen kohdalla on pitkän tähtäimen suunnitelma rakentaa kevyelle liikenteelle jokea seuraava alikulkuyhteys. –– Malminkartano-Kaarela osuudella täydennetään reittiyhteyksiä parantamalla olevat polkuyhteydet puistokäytäviksi. Maa-alueet ovat osin yksityisessä omistuksessa. –– Pitkän tähtäimen suunnitelma sisältää uuden sillan Mätäjoen ylitse.

7.3 Rakenteet Tavoitteet Maisemaan hyvin istuvat, toimivat ja kestävät ratkaisut. Patojen suhteen huomioidaan kalanhoidolliset tavoitteet. Rakenteiden yhtenäistäminen HKR:n ohjeistuksen mukaan; sillat, valaisimet, opasteet sekä putkien maisemoinnit.

uusi alikulku

Ideasuunnitelmia Pitäjänmäen alikulun perusparannuksesta ja uudelleenjärjestelystä; olevan alikulun p

Ehdotukset –– Talin golfkentän alueen siltojen kunnostus (vars. pohjoispäädyn sillat) –– Talin golfkentän patoaltaan kunnostus –– Talin alueen patoja kunnostetaan siten että kala pääsee nousemaan Mätäjokeen –– Suoja-aita Talin siirtolapuutarhan viereisen nykyisen polun pohjoispäässä tulee uusia ja käytävien rakentamisen yhteydessä myös korjata tai siistiä alueen sillat –– Strömberginpuiston siltamaiset käytävät vaativat muutamalta osin kunnostusta –– Strömberginpuiston padon muokkaus ja kalaportaiden rakentaminen –– Korsutien ja Meijeritien välisen sillan uusiminen –– Kehä I:n alikulku muunnetaan kokonaisvaltaiseksi valaistuksi ympäristötaideteokseksi –– Kannelmäen padon kiveyksen uusiminen, kasvitus –– Rautatiesillan ympäristön parannus (valaistus, pinnat jne.), myöhemmin uusiminen –– Rautatiesillan viereisen kevyen liikenteen sillan uusiminen –– Uusi silta joen kaarteen eteläpuolelle hevostallin peltojen kohdalla –– Viljelypalstojen ja peltoalueiden välissä oleva valkoinen silta vaatii siistimistä ja korjausta –– Yliopiston viljelypalstojen silta korjataan tai uusitaan (silta yk sityisessä omistuksessa) –– Hedelmätarhan kohdalla osin rikki oleva aita uusitaan ja siirretään tarvittavilta osin enimmillään 2 m sisemmäs uuden käytäväyhteyden mahdollistamiseksi.

Siltojen yhteydessä olevat putket sijoitetaan siltarakenteiden alle, ei viereen kuten nyt. Putket voidaan myös maisemoida koteloimalla esim. metalliverkkoratkaisulla.

7.4 Valaistus Tavoitteet Joen vartta pääsee kulkemaan valaistua käytävää pitkin koko matkalla. Luontoarvot, kuten lepakkoalueet huomioidaan. Ehdotukset –– Talin siirtolapuutarhan puolella kulkeva uusi käytäväyhteys jätetään valaisematta. –– Pitäjänmäentien alikulusta lähtien Strömbergin puiston kautta aina Puropuistikkoon valaistus voisi olla puistomainen ja sisältää hieman korkeatasoisempiakin ratkaisuja. –– Kaupintien varren luontopolkutyyppistä käytävää ei valaista. Kaupintien varren valaistus normaali katuvalaistus. –– Kehä I:n alikulku valaistaan korkeatasoisesti –– Harkitaan vielä valaistaanko Mätäjoen länsipuoliset käytäväyhteydet Kartanonhaasta eteenpäin pohjoiseen. Kaarelan aluesuunnitelmassa on tällaista ehdotettu. Toisaalta joen toista puolta kulkee valaistu talvikunnossapidettävä reitti koko matkan viljelypalstoille asti. Viljelypalstojen kohdan uuden yhteyden valaistuksella toinen sivu saataisiin kokonaisuudessaan valaistuksi.

Ideakuva Kehä I:n alikulun valaistuksesta

7.5 Kalusteet ja varusteet Tavoitteet Jokivarren käytävillä on levähdyspaikkoja joen kummallakin puolella sopivin välimatkoin. Olosuhteiltaan tai maisemallisilta arvoiltaan erityisiin paikkoihin voidaan lisätä oleskelupaikkoja. Ehdotukset uusiksi levähdyspaikoiksi: –– Talin siirtolapuutarhan puolelle uuden käytävän varteen –– Kaupintien varren linja-autopysäkit –– Lassilassa eteläisimmän sillan viereinen kallioalue –– Lassilassa joen länsipuolella tarve yhdelle paikalle –– Lisää oleskelumahdollisuuksia Kartanonhaassa –– Hevostallien kohdalla esim. uuden sillan luona joen länsipuolella –– Joen kaarteen jälkeen länsipuolelle tuomipensaikon luona –– Viljelypalstojen kohdalla joen vanhan kastelualtaan sekä sillan luona –– Hedelmätarhojen luoteispuolella suuren vaahteran luona, josta näkymä hedelmätarhaan Talin golfkentälle suunnitellaan opastus. Lisäksi koko joen matkalle suunnitellaan opastaulujen sarja, joissa käsitellään joen historiaa, luonto- ja kulttuuriarvoja, sekä veden ja hulevesien hallintaan ja kalastonhoitoon liittyviä asioita. Sijoituspaikkoja esim. padot, siltakohdat, oleskelupaikat jne.

Joen rannan tuomipensaiden viereen muodostuu miellyttävä levähdyspaikka Malminkartanossa

7.6 Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset Tavoitteet Tavoitteena on parantaa maisemaa ja kohentaa joen arvostusta avaamalla harkitusti näkymiä joelle. Samalla pidetään yllä monimuotoista ja vaihtelevaa luonnonympäristöä. Luonnonhoidon tavoitteisiin kuuluu myös luontoon karanneiden haitallisten lajien poistaminen ja leviämisen estäminen. Pääosin toimitaan olevien luonnonhoitosuunnitelmien puitteissa. Ehdotukset –– Rantakasvillisuuden hoitoa ja näkymien varovaista avausta –– Siltakohdilla näkymien avausta –– Haitallisten rikkakasvien kuten jättipalsamin poisto –– Jokeen jääneen raivausjätteen poisto –– Harvennus ja pienpuuston hoito jalavan ehdoilla jalavametsikössä. luonnonhoitosuunnitelman mukaisesti

7.7 Puistosuunnitelmat Tavoitteet Talin siirtolapuutarhan pohjoiskulmasta aina Pitäjänmäen aseman liikenneympyrään jatkuvasta osuudesta kehitetään korkeatasoisesti rakennettu puistojen kokonaisuus, johon sisältyy Pitäjänmäentien alikulun ympäristö, Strömbergin puisto, Puropuistikko ja mahdollisesti ABB:n suunnitelmien mukainen osuus teollisuusympäristön keskellä. Ehdotukset: –– Kohennettaville alueille laaditaan puistosuunnitelmat.

Tavoitetila siltakohdilla. Vesipeili näkyvissä kasvillisuuden kehystämänä. (AR)

Muut ehdotukset –– Muokataan Kaupintien ja Mätäjoen välisestä alueesta näyttävä, viihtyisä portti jokivarteen ja (Pohjois-Haagaan) Marttilaan ja Lassilaan. –– Kehä I alituksen kohdalla rakennetaan koko siltakansien alapuolisen alueen käsittävä kivinen kestävä ympäristötaideteos. –– Ruoppaus yliopiston viljelypalstojen vanhalla kastelualtaalla, luontoarvot kuitenkin selvitettävä tarkemman suunnittelun yhteydessä

kallion esiin otto

uoman laajennus

huoltoaseman alueen muuttaminen puiston osaksi

uusi alikulku

Idealuonnos Vihdintien ja Kaupintien risteyksen ympäristöstä. 47

8 ESITETTYJEN HANKKEIDEN YHTEENVETO Mätäjoen ympäristön kehittämiseksi löydettiin työn aikana runsaasti toimenpidekohteita. Korjaustoimenpiteiden toteutusaikataulu riippuu luonnollisesti käytettävissä olevasta rahoituksesta. Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman ja sen ohessa tehdyn hulevesisuunnitelman yhteisiä toimenpide-ehdotuksia ovat: –– Viljelypalstojen sillan korjaus ja entisen kastelualtaan kunnostus –– Lassilassa putken avouomaksi muuttaminen –– Patojen muokkaus kalastolle soveltuvaksi –– Pitäjänmäentien alikulkutunnelin korvaaminen sillalla Tarkoituksen on, että ehdotuksia voidaan toteuttaa myös osana muita hankkeita silloin kun ne sijaintinsa tai tavoitteiden puolesta ovat yhteen sovitettavissa. Osa ehdotuksista on käytännössä täysin riippuvaisia suunnittelualuetta sivuavista tulevista suunnitelmista, kuten Kaupintien vesihuoltolinja, Raidejokeri ja Kehäradan raitin II-vaihe. Hulevesiselvityksen huomioon ottaminen on keskeistä hankkeiden priorisointijärjestystä arvioidessa. Mätäjoen vedenlaatu on nykyisellään varsin heikko. Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet mm. hulevesien viivyttämiseksi ja puhdistamiseksi tulisi olla ensisijaisia. Kalateitä ei ole mielekästä rakentaa ennen kuin vedenlaatu saadaan joessa kohentumaan.

Luonnonhoidolliset toimenpide-ehdotukset Toimenpide Talin huipulta näkymien auki pitäminen Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla Tatar- ja nokkoskavustojen poisto tulevan käytävän reunoilta Kasvillisuuden siistiminen/karsiminen Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla Kasvillisuuden siistiminen/karsinta Kasvillisuuden siistiminen, vesikasvien niitto Kasvillisuuden siistiminen Jalavien ehdoilla ja niitä suosien tehtävä metsänhoito Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla Kasvuston valikoiva harvennus näkymien avaamiseksi sillan kohdalla

Kohde Talin ranta Talin golfkentän uudet sillat Talin siirtolapuutarhan kohdalla olevat sillat Talin siirtolapuutarha Pitäjänmäentien alikulun ympäristö Kaupintieltä lähtevät sillat, Marttila Lassilan sillat Kehä I:n ympäristö, Lassila Trumpettipuiston silta, Kannelmäki Rautatiesilta, Kannelmäki Rautatiesillan pohjoispuolen jalavametsikkö Kaarelan sillat Malminkartanon sillat

Kasvillisuuden siistiminen tarkoittaa ylikasvaneiden tai risuuntuneiden pensaiden ja puiden hoito- tai alasleikkausta tai tarpeen vaatiessa uusimista tai poistamista. Kasvuston valikoivalla harvennuksella näkymien avaamiseksi tarkoitetaan harkiten tehtäviä puiden tai pensaistojen poistamista, jotta näkymä joen vesiintaan avautuisi sillalta ja sen ympäristöstä.

Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet Hanke 1. Uudet reittiyhteydet Kaarelassa 2. Pitäjänmäen alituksen kunnostus Sillat 3. Sillan uusiminen Malminkartanon ja Hakuninmaan välissä 4. Sillan uusiminen Malminkartanon ja Kannelmäen välissä 5. Sillan Uusiminen Korsutien ja Meijeritien välissä 6. Uusi silta Kaarelan tallin itäpuolelle

Kustannusarvio 97 200 € 70 000 € 100 000 € 100 000 € 100 000 € 100 000 €

Kunnostushankkeet Hanke 7. Levähdyspaikat ja kalusteet 8. Polun vahvistus Talin siirtolapuutarhan kohdalla 9. Palstojen kastelualtaan ruoppaus hedelmätarhan kohdalla Malminkartanossa 10. Kallion esiin otto ja uoman laajennus Kaupinmäentien kohdalla Lassilassa 11. Patojen muokkaus golfkentän kohdalla kalojen nousun mahdollistaviksi 12. Padon maisemointi ja muokkaus Kannelmäen kohdalla

Kustannusarvio 30 000 € 10 000 € 20 000 € 20 000 € 20 000 € 10 000 €

Pitkän tähtäimen hankkeet Hanke Strömbergin puiston ja Puropuistikon peruskorjaus ja kalaportaiden rakennus Kehä I:n alikulun kunnostus Kaupintien varren pitkospuut Pitäjänmäen alikulun uusiminen Kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen Kaupintien varteen (vaatii Kaupintien linjauksen osittaista Käytäväyhteyksien parantaminen golfkentän alueella Alikulkujen rakentaminen Vihdintien ali ja Vihdintien-Kaupintien ympäristön kokonaisvaltainen parannus Opasteet

3 1

10 5

2 8 11

Uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden, sek채 kunnostushankkeiden sijainti suunnittelualueella. 51

MÄTÄJOEN VALUMA-ALUEEN HULEVESISELVITYS JA SUUNNITELMA 9 HULEVESITARKASTELU 9.1 Johdanto Mätäjoen hulevesitarkastelu on osa laajempaa Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelmaa. Työn tarkoituksena on luoda kokonaiskuva Mätäjoen valuma-alueesta. Hankkeen liikkeellepanijana toimii Kuninkaankolmion alue ja sen hulevesipilotti. Osa Kuninkaankolmion alueen vesistä johtuu Mätäjokeen. Vuonna 2007 toteutetussa Helsingin Pienvesiohjelmassa oli annettu Mätäjoelle seuraavia visioita: Veden laadun parantaminen, kalaston elinmahdollisuuksien parantaminen, tulvariskien minimointi, luontoarvojen säilyttäminen ja roskien vähentäminen. Hulevesien hallinta vaikuttaa Mätäjoen virtaamiin sekä laatuun. Molemmilla näistä tekijöistä, virtaamalla ja laadulla, on vaikutusta niin joen virkistyskäyttöön kuin sen luontoarvoihinkin.

10 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 10.1 Vesitalous Mätäjoki on virtaamaltaan ja valuma-alueen kooltaan suurin Helsingin kaupunkipuroista. Sen valuma-alue on kooltaan noin 24,4 km2 ja alueella asuu 72 000 ihmistä. Valuma-alue sijoittuu suurimmalta osin Helsingin kaupungin alueelle, mutta Mätäjoki saa alkunsa Vantaan Kaivokselan pohjoispuoliselta suolta Hämeenlinnan moottoritien kupeesta. Se kulkee Vantaalla ja Helsingissä ja laskee lopulta Isoon Huopalahteen. Vantaan puolella joen nimi on Mätäoja, mutta Helsingin puolelle tultaessa nimi vaihtuu Mätäjoeksi. Valuma-alueeseen kuuluu osia Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta. Valuma-aluetta on eniten Helsingin puolella, jossa sen koko on noin 15 km2. Hulevesiselvityksen suunnittelualue on koko Mätäjoen valu-

ma-alue. Toimenpide-ehdotuksia on esitetty kuitenkin vain Helsingin puolella. Pieni osa valuma-alueesta on myös lännessä Espoon kaupungin alueella. Mätäjokeen juoksutetaan vettä Vantaalla sijaitsevasta Silvolan tekoaltaasta toukokuusta syyskuuhun noin 55 l/s. Lisäveden juoksutus parantaa hieman Mätäjoen laatua ja kuivana aikana virtaamaa. Suunnittelualueella ei sijaitse tärkeitä pohjavesialueita.

10.2 Valuma-alueet Mätäjoen valuma-alue sijaitsee tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella, jossa kuitenkin on myös pieniä metsä- ja peltoalueita. Valuma-alueella on lisäksi kaksi suurta teollisuusaluetta. Seuraavalla aukeamalla on esitetty Mätäjoen valuma-aluekartta nykytilanteessa. Valuma-aluekartta on myös liitteenä 11. Valuma-alue on jaettu 35 osavaluma-alueeseen. Suurin osavaluma-alue on Konalanojan osavaluma-alue (7), joka on noin 500 ha. Konalanojan valumaalueeseen kuuluvat Konalan lisäksi myös Espoon puolelta Painiity, Uusmäen ja Nybackan alueet. Muita laajoja osavaluma-alueita ovat Lassilanojan (26) sekä Malminkartanonojan (17) osavaluma-alueet. Seuraavan aukeaman taulukossa näkyy kunkin osa-valuma-alueen pinta-alat. Mätäjoen valuma-alueen sadevesiviemäristön pituus on noin 124,84 km ja avouomaston pituus on noin 109,42 km. Varsinkin Kannelmäessä ja Pitäjämäessä valtaosa hulevesistä johdetaan viemäreitä pitkin Mätäjokeen. Avouomastoa on jäljellä vielä mm. Konalassa (osavaluma-alueilla 7 ja 8).

M채t채joen valuma-alue ja sen osavaluma-alueet Helsingin alueella.

Osavaluma-alueiden pinta-alat

pinta‐ala (ha) Osavaluma‐alueen Helsingin puolella nro Alue 1 65,5 Tali, Pajamäki 2 26,2 Tali, Pitäjänmäki 3 24,5 Pitäjänmäki, Pajamäki 4 37,5 Pitäjänmäki 5 11,7 Marttila 6 5,8 Lassila 7 333,2 Konala, Reimarla, Nybacka, Uusmäki, Painiitty 8 109,9 Malminkartano, Kartanonhaka 9 16,7 Malminkartano 10 21,8 Malminkartano 11 12,9 Malminkartano 12 13 Malminkartano, Kaarela 13 25,6 Malminkartano 14 34,3 Honkasuo ja Malminkartanon huippu 15 65,2 Kaarenmäki, Kuninkaantammi 16 7,8 Kaarela 17 175,8 Kuninkaantammi, Hakuninmaa 18 8,7 Kannelmäki 19 6,5 Kannelmäki 20 36,3 Kannelmäki 21 26,8 Kannelmäki 22 5,9 Kannelmäki 23 3,7 Kannelmäki 24 13,3 Lassila 25 11,5 Lassila 26 190,3 Lassila, Kannelmäki ja Maununneva 27 67,1 Pohjois‐Haaga 28 3,4 Lassila 29 37,1 Marttila, Pohjois‐Haaga 30 27,8 Pitäjänmäki 31 12,2 Strömberg 32 4,3 Strömberg 33 14,4 Tali 34 6,2 Tali 35 14,8 Tali

10.3 Mätäjoen virtaama Mätäjoen tärkeimmät sivuojat ovat Konalanoja, Lassilanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaanoja. Sivuojat sekä sadevesiviemärit tuovat hulevesiä Mätäjokeen valuma-alueelta. Mätäjoen laskennallinen keskivirtaama on noin 220 l/s, mutta kuivina kesinä luontainen virtaama voi olla vain joitain kymmeniä litroja sekunnissa (Olli Ruth 2004). Mätäjoen laskennallinen keskivirtaama ennen Vihdintien alitusta on 0.195 m3/s ja keskiylivirtaama noin 3,3 m3/s. Kerran 100 vuodessa tapahtuva ylivirtaama noin 5,9 m3/s. Ennen junaradan alitusta Pitäjämäen kohdalla keskivirtaama on noin 0,205 m3/s ja keskiylivirtaama 3,4 m3/s. Kerran 100 vuodessa tapahtuva ylivirtaama tässä kohtaa on noin 6,2 m3/s. Mätäjokeen juoksutetaan lisäksi Päijännetunnelin vettä Silvolan altaasta. Vettä juoksutetaan toukokuusta syyskuuhun noin 55 l/s. Päijännetunnelin lisäveden juoksutus on parantanut Mätäjoen veden laatua varsinkin yläjuoksulla, mm. sähkönjohtavuus ja typpipitoisuus ovat laskeneet (Ruth). Alajuoksulla lisäveden juoksutus on vaikuttanut visuaalisesti siten, että kuivanakin kesänä uomassa riittää vettä aikaisempaa paremmin.

Mätäjoen Pitäjämäentien alitus 12.4.2011 (HLV)

Mätäjoen pääuomasta alle kahdeksan (8) % on putkitettu ja yli 92 % on avouomaa. Mätäjoen uoman reunoilla on paikoin paljon kasvillisuutta, joka hidastaa (tasaa) virtaamia. Varsinkin Mätäjoen pohjoisosassa uoma on paikoin lähes umpeen kasvanut. Tiheällä kasvustolla uoman ylävirrassa on merkittävä viivyttävä vaikutus. Jos hydrologisia ominaisuuksia muutetaan merkittävästi, voi alavirran puolella ilmetä uudenlaisia tulvaongelmakohtia. Kasvillisuudella on todennäköisesti myös puhdistavaa vaikutusta. Myös Kartanonhaassa sijaitseva patoallas tasaa virtaamia sekä toimii kiintoaineen lasketusaltaana. Kyseinen pato ei ole täysin pitävä, vaan vettä virtaa padon sivuilta. Tulvatilanteissa ongelmallisia kohtia Mätäjoen uomassa voivat olla mm. Vihdintien alitus, Pitäjämäenkohdalla junaradan alitus (joki kulkee tunnelissa), sekä Pitäjämäentien alitus. Pitäjämäentien alituksen kapasiteetti on melko täynnä jo tavallisella sateella. Tällä kohtaa onkin ollut paha tulva elokuussa 1998, joka johtui alituksen tukkeutumisesta.

10.4 Mätäjoen vedenlaatu Teollisuus-, katu- ja liikennealueet sekä rakennustyömaat kuormittavat pienvesistöjä. Näiden lisäksi golfkentät, maanviljelys, viljelypalstat ja koirapuistot aiheuttavat pienvesiin ravinnekuormitusta. Mätäjoen valuma-alueelta löytyy näitä kaikkia kuormitustekijöitä. Kaupunkialueella pienvesien laadunkuormittajatekijä on myös sekaviemäröinti (hulevedet ja jätevedet samassa viemärissä). Sekaviemäröinnin suuri ongelma on se, että suurten sateiden aikana jätevettä voi päästä ylivuotojen kautta pienvesiin. Tarkkaa tietoa sekaviemäröinnin määrästä Mätäjoen valuma-alueella ei ole. Mätäjoen valuma-alueella on kaksi suurta teollisuusaluetta, jotka kuormittavat Mätäjokea. Helsingin pienvesiohjelman mukaan Mätäjoen laatu on ollut 2004 valtaosalla Mätäjoesta välttävä. Koko Mätäjoen matkalla väriluku ja sameus ovat olleet hyviä, mutta enterokokki- ja fosforipitoisuus ovat olleet korkeita. Myös happipitoisuus on ollut huono. Happipitoisuus on parempi alavirrassa päin. Yksi pienvesiohjelman asettamista tavoitteista Mätäjoelle oli veden laadun parantaminen.

11 RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET 11.1 Rakentamisen vaikutukset hulevesiin Rakentaminen muuttaa alueen vesitasetta. Kun vettä läpäisemätöntä pintaa rakennetaan, hulevesien imeytyminen maaperään vähenee ja hulevesivirtaamat kasvavat. Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisia valumakertoimia erilaisille pinnoille. Asfalttipintojen ja kattojen valumakerroin on moninkertainen verrattuna pellon, niityn tai metsän valumakertoimeen. Rakennetut pinnat, jotka eivät läpäise vettä kasvattavat huippuvirtaamia. Tällaiset pinnat eivät pidätä vettä, eivätkä siksi paranna Mätäjoen keskivirtaamaa, vaan aiheuttavat nimenomaan virtaamapiikkejä, mikä ei ole toivottavaa. Rakentaminen voi jopa pienentää Mätäjoen keskivirtaamaa, kun maahan satanut vesi poistuu kerralla alueilta aiheuttaen virtaamapiikin. Luonnontilassa vettä imeytyy ja varastoituu maaperään, josta se pikkuhiljaa suotautuu eteenpäin. Pienvesiohjelma ohjeistaa, että tulevat kaavat eivät saisi pienentää alivirtaamia. Hulevesivirtaama lasketaan seuraavalla kaavalla:

Q = q ⋅ ϕ ⋅ A = q ⋅ Σϕ n ⋅ An , missä Q = purkuojan virtaama q = mitoitussateen rankkuus, l/s*ha φ = valumiskerroin A = valuma-alueen pinta-ala, ha φn = osa-alueen valumiskerroin An = osa-alueen pinta-ala, ha Laajoilla valuma-alueilla myös veden virtausajalla on merkitystä. Tällöin tulee kaavaan lisätä hidastumiskerroin ψ. Mätäjoen valuma-alueella ainekin osavaluma-alueilla 7, 8, 17 ja 26 tulee hidastumiskerroin ottaa huomioon.

Kallioinen metsä Niitty, pelto, puutarha Sorakenttä Asfalttipinta, tiivissaumainen Katto

Valumakerroin φ 0,15

Valumakerrointaulukko

0,1 0,3 0,8 0,9

Mikäli Mätäjoen valuma-alueella rakentamisen myötä kasvavia hulevesivirtaamia ei viivytetä eikä tasata rakennettavalla alueella, Mätäjoen huippuvirtaamat kasvavat ja alavirran alueiden tulvaherkkyys lisääntyy. Alivirtaama sen sijaan voi pienentyä. Virtaamapiikkien aikana jokeen kohdistuva kiintoaines-, ravinne- ja muu kuormitus lisääntyy, mikä on kriittistä mm. kalojen elinympäristön säilymisen kannalta. Varsinkin, jos Mätäjokeen suunnitellaan kalaportaiden rakentamista taimen nousemiseksi jokeen, on samalla huolehdittava, ettei Mätäjoen laatu entisestään huonone, vaan päinvastoin paranisi. Kasvavat virtaamat voivat myös muuttaa suojelualueiden vesitaloutta ja näin vaikuttaa suojelualueiden luontoarvoihin. Eliöstön kannalta on tärkeää, että Mätäjoen virtaama pysyisi mahdollisimman tasaisena (alivirtaamat mahdollisimman suuret ja huippuvirtaamat mahdollisimman pienet).

11.2 Suunnitteilla olevia hankkeita Mätäjoen valuma-alueella ja niiden vaikutus hulevesiin Mätäjoen valuma-alueella on paljon uusia rakennushankkeita. Alla on listattu Mätäjoen valuma-alueella olevia uusia asemakaavakohteita, aluesuunnitelmia, liikennesuunnitelmia ja muita suunnitelmia: –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– –– ––

Pitäjänmäki, asemakaavakohde (aseman seutu) Lassila, asemakaavakohde (Laurinniityn alue) Malminkartano, asemakaavakohde (Luutnantinpolku) Kaarelantalli, asemakaavakohde (Malminkartanon liikuntapuisto ja ratsastustalli) Kuninkaantammen keskus, asemakaavakohde Honkasuo ja Malminkartanon huippu, asemakaavakohde Länsi-Reimala, asemakaavakohde Trumpettitien aluesuunnitelma Kaarelan aluesuunnitelma Pitäjämäen viheraluesuunnitelma Konalan viheraluesuunnitelma Talin kartano hoitoja kehittämissuunnitelma Kaupunginosapuistojen kehittäminen esikaupunkien renessanssialueilla (Kaarelan jokilaakso) ABB (Yksityinen) 59

–– Raidejokeri, liikennesuunnitelma –– Vihdintien alitus, liikennesuunnitelma –– Rautatiesilta, liikennesuunnitelma Espoon puolella Mätäjoen valuma-alueella uusia rakennusalueita ovat Uusmäki ja Painiitty. Vantaan puolella puolestaan asemakaavakohteena ovat mm. Kaivoksela 3 B ja Myyrmäen urheilupuisto. Rakentamisen myötä hulevesivirtaamat tulevat kasvamaan, kun läpäisemättömien pintojen määrä kasvavaa. Uusissa asemakaavoissa tulee ottaa huomioon hulevesien viivytys. Alla on kommentoitu erikseen muutamaa uutta asema-kaavakohdetta: Pitäjänmäki: Lisärakentamisen kasvattamia hulevesimääriä tulee viivyttää rakennettavan alueen sisällä. Hulevesimäärien kasvu lisää todennäköisesti hulevesipainetta Marttilan alueella (mäen juuressa) osavaluma-alueella 4 (Pitäjänmäki, Marttila). Tarvittaessa voidaan kartoittaa hulevesipainanteen mahdollisuutta osavaluma-alueen avouomassa, joka laskee Mätäjokeen. Huleveden virtaavat nopeasti alamäkeen ja patoutuvat helposti kohtaan, jossa maasto tasaantuu. Lassila (Laurinniityn alue): Lassilanojassa on ollut tulvaongelmia, joten tämän ojan hulevesimääriä ei tulisi kasvattaa. Tontilta voitaisiin etsiä vaihtoehtoista kulkureittiä Mätäjokeen. Hulevesiä tulisi lisäksi tasata tontilla, johon lisärakentamista on tulossa. Kuninkaantammen keskuksen suunnittelun yhteydessä on tehty hulevesien hallintasuunnitelma. Alueelle tulee hulevesien viivytysaltaita ja muita virtaamia tasaavia ratkaisuja. Hulevesimäärien ei pitäisi kasvaa tältä suunnalta rakentamisesta huolimatta. Honkasuo on tällä hetkellä suoaluetta. Mikäli alueelle tulee rakentamista, tulee alueen vesitase muuttumaan merkittävästi. Hulevesien tasaamiselle tulee varata riittävästi tilaa. Hulevedet virtaavat Honkasuolta Vantaan puolelle Mätäojaan ja sitä kautta Mätäjokeen. Vantaan kaupungin puolella olevat valuma-alueet: Vantaalla on oma

hulevesiohjelma ja uusien asemakaavojen yhteydessä kiinnitetään huomioita hulevesiin ja virtaamien säilyttämiseen nykyisellä tasolla. Mätäjoen varteen on suunniteltu hulevesien tasausaltaita. Lähellä Vantaan ja Helsingin rajaa Mätäjoki kulkee Vanhan Nurmijärventien ali rummussa. Rumpu padottaa vettä Vantaan puolelle suurten virtaamien aikana. Jatkossa tulee kiinnittää kyseiseen rumpuun huomiota. Jos veden padottamisesta Vantaan puolelle ei ole haittaa, rumpua ei tule suurentaa. Rummun suurentaminen kasvattaisi Mätäjoen virtaamia Helsingin puolella. Tähän kyseiseen kohtaan on vireillä liikennesuunnitelma Kaivoksela 3 B.

Mätäjoen Vanhan Nurmijärventien alitus. (HLV)

Espoon kaupungin osa valuma-alueesta: Painiityn ja Uusmäen alueille tulevilla asuntoalueilla hulevesien viivytyksiin on varauduttu, mutta rakentaminen aiheuttaa paineita myös Helsingin puolelle. Toimenpiteitä olisi hyvä tehdä hulevesivirtaamien tasaamiseksi ennen niiden päätymistä Vihdintielle (osavaluma-alue 7). Hulevesiä purkautuu Espoosta Helsingin puolelle Mätäjoen valuma-alueella neljästä kohtaa. Uusmäen pohjoisosan hulevesien viivyttämiselle on suurin tarve kohde A2). Uusmäen itäosan hulevedet purkautuvat myös Helsingin puolelle, mutta hulevesivirtaamien kasvu on vähäisempää, kuin pohjoisosassa (hulevesiä tulee pienemmältä alueelta). Uusmäen eteläosan hulevedet kulkevat viivytysaltaiden sekä Nybackan ja Painiityn kautta. Painittyn alueelta purkautuvat hulevedet kulkevat Helsingin puolella avouomassa melko pitkän matkaa Konalassa avouomassa ennen päätymistä Vihdintien ojiin. Tällä pitkällä avouomalla olisi mahdollisesti löydettävissä hyvä paikka viivyttävälle hulevesipainanteelle (kuvan kohde B). Nybackan alueelta kulkeutuu hulevesiä Helsingin puolelle, mutta tällä alueella tilanne ei ole muuttumassa nykyisestä (ei lisärakentamista).

KOHDE B. Painiityn alueelta tuleva avo-oja Konalassa. Kohteen tarkempi sijainti selviäää liitteestä 11. (HLV)

12 HULEVESIEN HALLINNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 12.1 Hulevesien virtaamien hallinta Hulevesien hallinnan tavoitteena on ehkäistä ja vähentää kasvaneiden pintavaluntojen mahdollisesti aiheuttamia aineellisia vahinkoja ja ekologisia haittoja. Aineelliset vahingot tulvimisen seurauksena ovat mahdollisia rakennettavalla alueella tai vastaanottavassa vesistössä. Uusissa rakennuskohteissa hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti tontin virtaamapiikki tulee rakennetussa tilanteessa mitoitussateella viivyttää vastaamaan rakennettava kohteen nykyisen tilanteen virtaamaa samalla mitoitussateella laskettuna. Mitoitussateena on käytetty esimerkiksi 150 l/s/ha, (1/5 v., 10 min). Tätä suurempien sadepiikkien aiheuttamien hulevesivirtaamien viivytykseen voidaan käyttää myös tontin pinnantasausta eli antaa huleveden lammikoitua tontille. Mitoitussade 250 l/s/ha (1/50 v. 10 min) tulisi viivyttää joko tontilla lammikoituneena tai jos mahdollista yleisten alueiden hulevesien viivytyspainanteissa. Viivyttävien rakenteiden tulee myös tyhjentyä tietyn ajan kuluessa, jotta viivytysrakenteilla ei pienennetä Mätäjoen keskivirtaamaa. Mätäjoessa ja Mätäjoen sivu-uomissa on kohtia, joissa runsaan kasvillisuuden tai pienten kaltevuuksien johdosta hulevedet alkavat tulvimaan herkästi. Hulevesien hallinnan kannalta tulviminen on kuitenkin myönteinen asia, jos se tapahtuu sellaisessa paikassa, missä se ei aiheuta haittaa. Hallittu tulviminen tasaa virtaamia ja ehkäisee tulvavahinkoja alavirrassa. Hulevesien hallinnan kannalta avo-uoma on parempi kuin hulevesiviemäri (pääuomassa ja sivu-uomissa). Avouomassa vesi virtaa tasaisemmin ja uomassa oleva kasvillisuus voi käyttää vedessä olevia ravinteita hyödykseen ja puhdistaa vettä.

12.2 Hulevesien puhdistaminen ja laadullinen hallinta Rakennetun alueen toiminnot, erityisesti teollisuus sekä kasvavat liikennemäärät, heikentävät päästöillään alueen hulevesien laatua. Hulevesien laatua heikentävät myös suurten virtaamien aiheuttama eroosio ja ainekulkeumat purku-uomissa sekä alaville peltoalueille nousevien tulvien aiheuttama ravinnehuuhtouma vesistöihin. Hulevesiä puhdistavilla rakenteilla pyritään hulevesien hallinnan laadulliseen tavoitteeseen eli pyritään estämään ja vähentämään hulevesien laadun heikkeneminen maankäytön muutoksesta huolimatta. Kasvillisuus, suodattaminen maaperäkerrosten läpi ja maaperän bakteerit puhdistavat tehokkaasti hulevesiä. Huleveden laadun kannalta onkin oleellista, että valuma-alueella hulevesiä voitaisiin johtaa mahdollisimman paljon esimerkiksi biosuodatuksen, kosteikkojen sekä painanteiden kautta ennen purkautumista Mätäjokeen. Hulevesipainanteet, -altaat ja -lammikot, joissa virtaama hidastuu, toimivat myös kiintoainesta ja siihen sitoutuneita haitta-aineksia laskeuttavina altaina. Luonnonmukaiset hulevesien puhdistusmenetelmät vähentävät rakennettavalta alueelta tulevan huleveden laadun vaihteluja ja vastaanottavien vesistöjen kuormitusta. Mätäjoen veden laatua voidaan parantaa osavaluma-alueiden hulevesien käsittelyllä ennen niiden päätymistä Mätäjokeen sekä kartoittamalla jätevesien ylivuotokohdat ja muut pistekuormittajat. Vuotovesien ja sadevesien pääsy jätevesijärjestelmään tulisi estää, jotta jäteveden ylivuototilanteilta vältyttäisiin. Muille pistekuormittajille tulee tapauskohtaisesti suunnitella hulevesien käsittelytapa. Mätäjoen veden laatua voidaan parantaa myös muuttamalla sadevesiviemäristöä avouomiksi. Avouomissa oleva kasvillisuus käyttää vedessä olevia ravinteita ja samalla puhdistaa vettä. Purkupisteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos purkautuvan veden nopeus on suuri, se kuluttaa purkupisteen reunoja irrottaen kiintoainesta vesistöön. Tällaisissa kohdissa, joissa purkautuvan sivuhaaran virtausnopeus on suuri, ja jos purkupaikka on eroosioherkkä, voidaan purkupaikka verhoilla esimerkiksi kiveämällä.

Mätäjoen veden laadulle on haasteena myös teiden suolaus valumaalueella. Hulevesien mukana teiltä kulkeutuvasta suolasta on haittaa vesieliöille. Ongelma suolan käytössä on se, että liukoisessa muodossa se ei ole puhdistettavissa. Tutkimuksia korvaavaan liukkaudentorjuntaan tehdään Suomessakin parhaillaan.

12.3 Esimerkkejä hulevesien hallintamenetelmistä uusissa rakennuskohteissa Hulevesien määrää rakennettavalla alueella voidaan vähentää viherkatoilla, läpäisevillä pinnoitteilla ja hulevettä sitovan ja haihduttavan kasvillisuuden avulla. Hulevesien viivytys ja tasaaminen voidaan toteuttaa esim. viherpainanteilla ja imeytyskaistoilla, biopidätysalueilla eli ns. sadepuutarhoissa tai maanalaisilla tasausratkaisuilla, joita ovat mm. louhe- ja soratäytöt, penkereet sekä hulevesikasetit ja – säiliöt. Tontteja suunniteltaessa tulee läpäisemättömien pintojen määrä minimoida. Kerroksellista kasvillisuutta puolestaan tulisi olla mahdollisimman paljon. Kasvillisuudella ja maaperäkerroksilla on sekä viivyttävä että puhdistava vaikutus hulevesiin. Kasvillisuuden ja kasvukerrosten tulee kestää vaihtelevia kosteusoloja niin laadultaan kuin mitoitukseltaan. Liikennöidyiltä päällystetyiltä pinnoilta hulevedet huuhtovat mukaansa epäpuhtauksia, jotka kuormittavat vastaanottavaa vesistöä. Tästä syystä liikennöidyiltä päällystetyiltä pinnoilta syntyvät virtaamat tulisi esikäsitellä pintavalutuksen tai biosuodatuksen avulla ennen hulevesien johtamista viivyttävään rakenteeseen ja sitä kautta vastaanottavaan vesistöön.

13 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13.1 Pääperiaatteita Seuraavaksi on listattu tärkeitä asiakokonaisuuksia Mätäjoen hoidossa ja kehittämisessä hulevesien kannalta jatkossa:

13.2 Ehdotukset Liitteenä 11 on suunnitelmakartta (1:10 000) Mätäjoen valuma-alueesta, johon on kerätty alueella olevia uusia hankkeita, ongelmakohtia ja toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotuksista on valittu neljä kohdetta (A-D), joista on tehty tarkemmat suunnitelmakartat (1:2500 ja 1:5000). Nämä löytyvät liitteistä 7-10. Toimenpide-ehdotukset kerättiin myös listaksi. Lista jaettiin kolmeen eri kategoriaan. Ensimmäisessä kategoriassa on lueteltu toimenpideehdotuksia hulevesien hallinnan parantamiseksi sekä ideoita, joita Mätäjoen valuma-alueeseen liittyen on kertynyt suunnittelun aikana. Toisessa kategoriassa ovat kohteet, joissa on nykytilanteessa ongelmia. Tähän kategoriaan liittyvät toimenpiteet ovat korjaavia toimenpiteitä. Kolmannessa kategoriassa on listattu tärkeitä ennakoivia toimenpiteitä uusissa kohteissa. Lähes kaikki toimenpide-ehdotukset koskevat Mätäjoen sivu-uomia tai kohteita valuma-alueella. Itse pääuomassa ei ole kuin viisi toimenpide-ehdotusta. Näihin kohtiin on listaan merkattu ”TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA” selvennykseksi. Toimenpide-ehdotuskohteiden maanomistusta ei ole tarkastettu, yliopiston viljelypalstoja lukuun ottamatta.

* Uusien kaavojen yhteydessä hulevesien tasaamisen huomioonottaminen siten, että rakentaminen ei merkittävästi muuta alueen vesitasetta * Espoon puolelta tulevat hulevedet ja Vihdintien varren avouomien ongelmat * Vanhojen asutusalueiden hulevesivirtaamien hillitsemien siellä, missä se on mahdollista, esim, Kannelmäki, Lassila * Mätäjoen Helsingin pohjoisosissa mahdollisesti tehtävät maisemalliset toimenpiteillä ei saa merkittävästi muuttaa Mätäjoen hydraulisia virtausominaisuuksia (mahdolliset ongelmat alavirran puolella) * Jätevesien ylivuotojen ehkäiseminen Mätäjoen valuma-alueella (vuotovesien ja sadevesien pääsyn estäminen jvviemäröintijärjestelmään)

Kategoria I (Parannuksia ja ideoita) ALUE

ONGELMA TAI TARVE, (Osavaluma-alueen nro)

TOIMENPIDE-EHDOTUS

Malminkartano Hulevesivirtaamien tasaus, /Kartanonhaka, (Osavaluma-alue 21) valuma-aluiden 21 ja 8 SV-viemärin purku, KOHDE C, Liite 9

Lassila, Kaupintien ja Vihdintien risteys, KOHDE D, Liite 10

Kaarelan jokilaakso

Kannelmäki

Talin padot Strömbergin puisto

Kannelmäen pato

Kuninkaantammen eteläisemmän ojan purku Mätäjokeen

Tarkastelu hulevesiviemärin muuttamisesta avo-uomaksi. Valuma-alue 21 hulevedet Kannelmäestä tulevat nyt hulevesiviemärillä suoraan Mätäjoen uomaan. Kannelmäen puolella olisi tilaa purkaa vedet avo-ojaan hieman aikaisemmin ja tasoittaa hieman virtaamapiikkejä ennen Mätäjoen varsinaista uomaa. Myös valuma-alueen 8 SV-viemäriosuudelle Kartanonhaan nurmikentällä voisi tehdä samanlaisen tarkastelun. Hulevesivirtaamien tasaus, Tarkastelu hulevesiviemärin 27 (Osavaluma-alue 27) muuttamisesta avo-uomaksi. Tarkoitus osavaluma-alueen 27 hulevesien viivyttäminen/virtaamapiikkien tasoittaminen ennen Mätäjoen varsinaista uomaa. Varsinkin Lassilan svviemäröidyltä alueelta tulee kohtaan virtaamapiikkejä, jotka ovat aiheuttaneet tulvimista risteyksen ympäristössä. Kaupunginosapuistojen Hulevesien käsitteleminen kehittäminen esikaupunkien luonnonmukaisesti (viivytysaltaat) ennen renessanssialueilla (11,12, 15, Mätäjokeen purkamista 16) Tutkittava olisiko osavaluma-alueen 20 Hulevesien viivyttäminen vesiä mahdollista viivyttää ennen Mätäjoen (Osavaluma-alueelta 20) uomaa. Este kalojen nousulle Kalateiden rakentaminen, TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA Este kalojen nousulle, Kalatien rakentaminen, alavien kohtien aikaisemmin paha tulva, muokkaus tulvaa vastaan, tulevaisuuden (Osavaluma-alueet 3, 31 ja mahdollinen toimenpide Mätäjoen ja 32) kävelytien Pitäjänmäentien alikulkujen yhdistäminen ja laajentaminen. TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA Este kalojen nousulle, Kalaportaat/Kalatie (,jos kaikki alavirran (Osavaluma-alue 23) esteet on poistettu), virtaamamittaus, padon muokkaus esteettisemmäksi, TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA (Osavaluma-alue 17) Selvitykset suunnitellun sillan yhteydessä veden patoamisesta pääuomassa, TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA

ALUE

ONGELMA TAI TARVE, (Osavaluma-alueen nro)

TOIMENPIDE-EHDOTUS

Hulevesivirtaamien tasaus Vihdintien ja Muonamiehentien (Osavaluma-alue 7) risteys, Vihdintien ja Mätäjoen välissä, Konalanojan purku Mätäjokeen Aino Ackten puisto Hulevedet jäävät seisomaan avo-ojaan (asukkaan kommentti), tasaavat virtaamia, mutta esteettisesti ei miellyttävä (Osavaluma-alue 27) (Osavaluma-alue 15) Yliopiston viljelypalstat (Sorolantie, ei kaupungin omistuksessa)

Osavaluma-alue 7 pinta-ala on laaja ja hulevedet purkautuvat yhtä ojaa pitkin Mätäjokeen. Tarkastelu purku-uoman riittävyydelle. Tällä kohdalla kaupungin taimisto on jäämässä pois käytöstä. Tulvapainanteen rakentaminen hulevesivirtaamien tasaamiseksi. Rummun putsaus, mahdollinen hulevesien tasausaltaansuunnittelu alivirtaamauomalla

Vanha Nurmijärventie (Helsingin ja Vantaan rajalla)

Selvitys onko tämänhetkisestä padottumisesta haittaa vai voidaanko Mätäjoen virtaamapiikkejä padottaa jopa lisää Vantaan puolelle.

Vettä padottavia kohtia Mätäjoen uomassa. (alavirranpuolesta hyvä asia). (Osavaluma-alue 12 )

Mahdollinen Mätäjoen kastelualtaan ruoppaus, TOIMENPIDE PÄÄUOMASSA

Strömberginpuistossa sijaitsevat putoukseen kalaportaiden rakentamien on mittava investointi (kustannusarvio pienvesiohjelmassa 110 000 €). Talin alueella sijaitsevaan kolmeen patoon voitaisiin kalatiet rakentaa jo aikaisemmin. Näiden rakentaminen onnistuisi pienemmällä budjetilla (kustannusarvio pienvesiohjelmassa 16 000€) ja tällöin taimen nousulle Strömbergin puistoon asti ei olisi esteitä.

Strömberginpuiston putous. (JT)

KOHDE C Kannelmäessä. Puistoalueella sadevesiviemäri voitaisiin muuttaa avouomaksi hulevesien virtaamien ja laadun tasaamiseksi. Kohteen tarkempi sijainti selviää liitteestä 9. (HLL)

Osavaluma-alueen 7 (Konala, Espoo) hulevedet tulevat tätä sivu-uomaa pitkin Mätäjokeen. Osavaluma-alue on laaja ja lisärakentamisen yhteydessä purkuuoman kapasiteettia olisi hyvä seurata. Kohtaa ympäröivällä pellolla on tällä hetkellä kaupungin taimisto, joka on jäämässä pois käytöstä. Toimenpideehdotus: tulvapainanteen rakentaminen valumien tasaamiseksi. (HLL)

Kannelmäen pato. (HLV)

Kategoria II (korjaavia toimenpiteitä) ALUE Vanha Hämeenkyläntie, KOHDE A1, Liite 7

ONGELMA TAI TARVE Tulvaongelma risteyksessä. Risteyskohtaan virtaavien vesien määrä sadepiikin aikaan. (Osavaluma-alue 7)

Lassila, Punnuspolun pohjoispuolella kulkeva avo-oja ennen Mätäjokeen purkamista (LIITE 7)

Oja tulvinut. (Osavaluma-alue SV-rummun kapasiteetin kasvattaminen 26). Kohta on mainittu myös kohdassa, jossa avo-oja purkaa Mätäjokeen sekä uoman muokkaus ennen tulvimiskohtaa Helsingin Pienvesiohjelmassa. Pieniä toimenpiteitä on tehty, mutta tulvimista on kuitenkin yhä havaittu (syksyllä 2011).

Konala, Yrityspiha

Maapato padottaa hulevesiä tonteille, (Osavaluma-alue 7)

Yliopistojen viljelypalstojen kohdalla oleva silta (Sorolantie, ei kaupungin omistuksessa)

Silta jää veden alle suurilla virtaamilla, (Osavaluma-alue 12, 15)

Kehä I kohdalla lännestä tuleva sivu-uoma

Laadun parantaminen(Osavalumaalueella ei nroa, sijainti osavaluma-alueiden 7 ja 8 ja pääuoman välissä) Lassila, Kehä I:n Meluvallin kohdalla ollut eteläpuoli tulvaongelmia, kasvillisuus kärsii, (Osavaluma-alue 26) Kehä I, Vihdintien Tulvimista, avo-ojissa loivat lounaispuolella kaadot. (Osavaluma-alue 7) Antinniitynpuisto Tulvimista (suurudesta ei tietoa), hulevesivirtaamien tasaus (Osavaluma-alue 26) Yliopiston viljelypalstat (Sorolantie, ei kaupungin omistuksessa)

TOIMENPIDE-EHDOTUS Tukkeutunut rumpu puhdistetaan tai mahdollisesti vaihdetaan uuteen. Tutkitaan olisiko vesiä mahdollisuus viivyttää enemmän ylävirran puolella esim. laajentamalla joitain kohtia leveämmiksi painanteiksi.

Tarkastelu haitallisen tulvimisen ehkäisemiseksi. Uoman muokkaus siten, että tulviminen ei leviä tonteille. Sillan uusiminen (korkeammalle). Tällä hetkellä silta toimii suurilla virtaamilla padottavana rakenteena. Jos silta uusitaan korkeammaksi, virtaamat alavirran puolella tulevat suurilla sateilla hieman kasvamaan. Selvitys pistekuormituksen syystä ja siitä, onko kyseessä jatkuva kuormitus . Tarvittaessa sivuuoman hulevesille luonnonmukainen käsittely..

Vihermaisemointi, alueen muokkaus sellaiseksi, että tulvia voidaan ohjata hallitusti, hulevesien virtaamien kannalta hallittu tulviminen on eduksi (viivytys). Tarvittaessa toimenpiteenä voi olla uoman muokkaaminen siten, ettei tulvimisesta aiheudu haittaa. Tarkastelu avo-ojan laajennusmahdollisuuksista

Viljelypalstoilla tulvinut, (sivu- Hulevesialtaita, mahdollinen hyötykäyttö uoma), (Osavaluma-alue 15) kasteluvedeksi

KOHDE A1. Vihdintien ja Vanhan Hämeenkyläntien risteyksessä on yksi Mätäjoen valuma-alueen akuuteimmasta tulvaongelmakohdasta. Kohteen tarkempi sijainti selviää liitteestä 7. (HLV)

Kehä I:n pohjoispuolella lännestä Mätäjokea kohti laskeva puro. Sivu-uomassa on vedenlaatuongelmia. (HLV)

Yliopiston viljelypalstojen kohdalla oleva silta Mätäjoessa 6.4.2011. (JT)

Kategoria III (hulevesivirtaamien huomioiminen rakenteilla olevissa ja tulevissa kaavakohteissa) ALUE Vihdintie varressa kulkeva avo-oja, KOHDE A2, Liite 7, KORKEA PRIORITEETTI! Konalassa kulkeva avo-oja, KOHDE B

ONGELMA TAI TARVE Uusmäen pohjoisosan hulevedet kulkevat tätä reittiä. Tähän kohtaan tulee suurin viivytystarpeen paine Espoon puolelta. (Osavaluma-alue 7) Osa Uusmäen, Nybackan ja Painiityn hulevesistä kulkee tätä avouomaa pitkin. Virtaamapiikit tulevat kasvamaan rakentamisen myötä. (Osavaluma-alue 7) Uusi asemakaava, lisärakentamista eli hulevesivirtaamat kasvavat, (Osavaluma-alue 26)

TOIMENPIDE-EHDOTUS Rakennuksia lähellä avouomaa (kuva x). Avo-ojan muotoilu virtaamia tasaavaksi ja sellaiseksi, että rakennuksille aiheudu haittaa hulevesistä.

Pitäjänmäki

Uusi asemakaava, lisärakentamista eli hulevesivirtaamat kasvavat, (Osavaluma-alue 1, 3)

Honkasuo

Uusi asemakaava, lisärakentamista eli hulevesivirtaamat kasvavat, (Osavaluma-alue 14) Uusi asemakaava, lisärakentamista eli hulevesivirtaamat kasvavat, (Osavaluma-alue 10,11)

Hulevesien huomioonottaminen rakentamisessa ja virtaamien viivytys tonteilla nykyisten hulevesiperiaatteiden mukaisesti. Hulevesien tasaamisessa huomioitava että kasvavat virtaamat Pitäjänmäen puolelta (osavaluma-alueet 4 ja 5) aiheuttavat selvän tulvimisriskin alavammalle Marttilan alueelle ennen Mätäjokea. Hulevesien tasaaminen huomioitava kaavassa

Lassila, Laurinniitty

Kaarelantalli ympäristöineen

Malminkartano, Luutnantinpolku

Konalantien ja Vihdintien risteys

Uusi asemakaava, lisärakentamista eli hulevesivirtaamat kasvavat (Osavaluma-alue 9) Uutta rakentamista tulossa (mahdollisesti), (Osavalumaalue 7)

Avo-ojan muotoilu ja alavirtaan päin olevien rumpujen koon tarkistaminen siten että kohtaan padottuu hulevesiä rankimmilla sateilla. Ojaan esimerkiksi alivirtausuoma ja tulvapainanteet. Hulevesien huomioonottaminen rakentamisessa ja virtaamien viivytys tontilla nykyisten hulevesiperiaatteiden mukaisesti. Tontilla tehtävien toimenpiteiden lisäksi tarkastelu hulevedet vastaanottavien nykyisten avouomien laajentamisesta mahdollisimman suuren viipymän aikaansaamiseksi ennen Mätäjokea.

Avouomat olisi hyvä säilyttää. Hulevesien huomioonottaminen rakentamisessa ja virtaamien viivytys tonteilla nykyisten hulevesiperiaatteiden mukaisesti. Tarvittavasta hulevesien puhdistuksesta huolehdittava. Hulevesien huomioonottaminen rakentamisessa ja virtaamien viivytys tonteilla nykyisten hulevesiperiaatteiden mukaisesti. Avouomat pitäisi säilyttää virtauksen hallinnan vuoksi. Lisäksi lähellä sijaitsee harvinainen saraesiintymä Vihdintien varren avouomassa.

13.3 Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman maisemaosuuden kanssa yhtenevät toimenpide-ehdotukst

KOHDE A2. Tähän ojaan hulevesimäärät mahdollisesti kasvavat Uusmäen rakentamisen myötä. Kohteen tarkempi sijainti selviää liitteestä 7. (HLV)

Mätäjoen hoitoja kehittämissuunnitelman maisemaosuudessa kerättiin myös toimenpide ehdotuksia. Ne ovat kuitenkin monelta kohtaa erillisiä hulevesitarkastelun toimenpide-ehdotuksista. Maisemallisista toimenpide-ehdotuksista, joissa on ehdotettu kasvillisuuden avaamista siltojen yhteydessä, ei yhtä kohtaa lukuun ottamatta puututa uoman virtausominaisuuksiin. Ainoastaan Yliopiston viljelypalstojen eteläreunassa olevan valkoisen sillan kohdalla uomasta on ehdotettu poistettavan kasveja. Yliopiston viljelypalstojen kohdalla on myös ideoitu uoman ruoppausta vanhan kastelualtaan kohdalta. Nämä toimenpiteet eivät ole ristiriidassa hulevesiselvityksen toimenpide-ehdotusten kanssa, kunhan uoman virtausolosuhteita ei merkittävästi muuteta. Mätäjoen Helsingin osuuden pohjoisosassa oleva runsas kasvillisuus viivyttää virtaamia ja ehkäisee tulvimista alavirran puolella. Alla on lista toimenpide-ehdotuksista, jotka liittyvät Mätäjoen hoito – ja kehittämissuunnitelman maisemaosion sekä hulevesitarkastelun toimenpide-ehdotuksiin: –– Valkoisen sillan kohdalla pääuoman kasvillisuuden avaus –– Pääuoman ruoppaus Yliopiston viljelypalstojen vanhan kastelualtaan kohdalta –– Yliopiston viljelypalstojen kohdalla tulvaveden alle jääneen sillan uusiminen –– Kalaportaat –– Kaupintien ja Vihdintieristeyksessa suunniteltu hulevesiviemärin muuttaminen avouomaksi (KOHDE D) –– Pitäjänmäentien alitus

14 YHTEENVETO Mätäjoen valuma-alueelle on tulossa paljon muutoksia maankäytössä. Alueella on uusia asemakaavakohteita, aluesuunnitelmia, liikennesuunnitelmia sekä joitakin yksityisiä hankkeita. Maankäytön muutokset valuma-alueella sekä lisärakentaminen muuttavat Mätäjoen vesitasetta, ellei hulevesien hallintaan kiinnitetä huomiota. Hulevesien määrällisellä hallinnalla eli virtaamapiikkien tasaamisella tasaustilavuuksien avulla ja vettä läpäisemättömien pintojen minimoimisella pyritään vähentämään suurten virtaamien aiheuttamia mahdollisia aineellisia vahinkoja ja ekologisia haittoja Mätäjoessa sekä virtaamien vähenemistä alivirtaaman aikaan. Virtaamien hallinta parantaa myös Mätäjoen veden laatua vähentäen suurten virtaamien aiheuttamaa eroosiota ja ainekulkeutumia purku-uomissa sekä alaville peltoalueille nousevien tulvien aiheuttamaa ravinnehuuhtoumaa vesistöihin. Hulevesiä puhdistavilla rakenteilla sivu-uomissa, kuten kosteikoilla, biosuodatusrakenteilla ja selkeytysaltailla voidaan vähentää hulevesien laadun heikkeneminen maankäytön muutoksesta huolimatta. Mätäjoen laatua voidaan parantaa lisäksi kartoittamalla pistekuormittajat ja tehdä näille tarvittavat toimenpiteet. Pistekuormittaja voi olla esimerkiksi jätevesi- ja sekaviemäreiden ylivuotokohdat. Mätäjokeen tulee hulevesiä suhteellisen suurelta valuma-alueelta ja siksi Mätäjoen virtaamia onkin helpoin hallita hulevesivirtaamien muodostumiskohteissa. Uusissa rakennuskohteissa voidaan vaikutta hulevesien hallintaan, niin virtaamien kuin laadullisten tekijöiden osalta. Jo rakennetuilla hulevesiviemäröidyillä alueilla hulevesien luonnonmukainen hallinta on jälkeenpäin paljon hankalampaa. Hulevesitarkastelussa etsittiin Mätäjoen valuma-alueelta nykyisiä kohteita, joissa voitaisiin tehdä toimenpiteitä hulevesien hallinnan parantamiseksi (lista, kategoria I). Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat esimerkiksi sadevesiviemärin muuttaminen avouomaksi tai nykyisten avouomien muokkaaminen viivyttäviksi painanteiksi. Avouomat ovat hulevesien hallinnan kannalta parempi vaihtoehto kuin hulevesiviemärit. Avouomissa virtaamat ovat tasaisempia kuin viemärissä. Lisäksi kasvillisuuden käyttö suunnittelukohteissa

pienentää hulevesivirtaamia ja parantaa hulevesien laatua. Kasvillisuuden ja kasvukerrosten tulee kestää vaihtelevia kosteusoloja niin laadultaan kuin mitoitukseltaan. Kasvillisuuden tulee olla lajistoltaan monipuolista ja kerroksellista. Niihin kohtiin Mätäjoen valuma-alueella, joissa nykyisin esiintyy haitallisia tulvaongelmia, tulee tehdä korjaavia toimenpiteitä (lista, kategoria II). Korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä suoraan ongelmakohtaan, mutta on tärkeää myös tarkastella kohdetta ylävirtaan päin ja tutkia, jos ongelma voidaan jo ratkaista ennen ongelmakohtaa. Tulviminen ei ole välttämättä haitallista, jos se tapahtuu oikeassa paikassa. Mikäli tulvimisesta ei ole haittaa, se tasaa virtaamia ja ehkäisee tulvatilanteita alavirran puolella. Esimerkki tällaisesta kohtaa on Mätäjoen pääuomassa Helsingin pohjoisosassa, jossa pääuoma kulkee tiheän kasvuston läpi. Tällä tiheällä osuudella on viivyttävä (padottava) vaikutus Mätäjoen virtaamaan. Virtaaman viivytys pohjoisosassa ehkäisee tulvatilanteita alavirassa. Mikäli pääuomassa tehdään toimenpiteitä tällä tiheällä osuudella, tulee samalla varmistaa, ettei Mätäjoen virtausolosuhteita merkittävästi muuteta. Toimenpide-ehdotuslistaan kerättiin myös lista uusista hankkeista ja toimenpiteistä, joita näiden yhteydessä tulisi tehdä tai ottaa huomioon (lista, kategoria III). Näistä akuutein on Vihdintien varressa sijaitseva kohde A2 (liite 7). Tässä hulevesitarkastelussa on pyritty luomaan kokonaiskuvaa Mätäjoen valuma-alueesta ja hulevesien tilasta, sekä esitetty toimenpiteitä hulevesien hallinnan parantamiseksi. Liitteenä 11 on suunnitelmakartta, johon raportissa esitetyt asiat on kerätty kartalle. Mätäjoen virkistysarvoa halutaan nostaa ja siinä hulevesienhallinnalla on merkittävä rooli.

15 LÄHTEET 15.1 Kirjallisuus ja julkaisut Aspiala, A., Haapakoski, t. ja Koivistoinen, M. 2007. Haagan aluesuunnitelma 2007–2016. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2007:17 / Katu- ja puisto-osasto Aulaskari, Harri ja Rantakokko, Kari. 2006. Mätäjoen Strömbergin puiston kalatie. Uudenmaan ympäristökeskus. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. 2007. Helsingin pienvesiohjelma. Helsinki: Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2007:3 / Katu- ja puisto-osasto Jormola, Jukka. 2011. Ajankohtaista hulevesistä. SYKE. Powerpointesitys Rambollin sisäisessä hulevesikoulutuksessa. MA-arkkitehdit Oy. Honkasuon ja Malminkartanonhuipun maisemasuunnitelma. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 200x:x. Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen. 2006. Seurasaaren hoitoja kehittämissuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2006:6 / Katu- ja puisto-osasto. Kaarelan luonnonhoitosuunnitelma vuosille 2008–2017. Helsingin kaupungin rakennusvirasto / Katu- ja puisto-osasto 2008. Koivistoinen, Mikko. 2008. Kaarelan aluesuunnitelma Yleisosa. Osaalue 1 Malminkartano kadut ja viheralueet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:11 / Katu- ja puisto-osasto. Koivistoinen, Mikko. 2008. Kaarelan aluesuunnitelma. Osa-alue 2 Kannelmäki kadut ja viheralueet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:11 / Katu- ja puisto-osasto.

Koivistoinen, Mikko. 2008. Kaarelan aluesuunnitelma. Osa-alue 3 Hakuninmaa kadut ja viheralueet. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2008:11 / Katu- ja puisto-osasto. Koivistoinen, Mikko & Virtanen, Timo. 2003. Konalan viheraluesuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2003:2 / Viherosasto. Koivistoinen, Mikko. 2001. Pitäjänmäen viheraluesuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2001:25 / Viherosasto. Koivistoinen, M., Tammisto, P., Bergman, A. & Kuosmanen, K. 2010. Malminkartanonhuipun hoitoja kehittämissuunnitelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:2 / Katu- ja puisto-osasto Liikuntavirasto, rakennusvirasto & Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen. 2007. Talin kartanon hoitoja kehittämissuunnitelma. Helsingin kaupungin liikuntaviraston julkaisuja, B36. Liikuntavirasto, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennusvirasto & MAarkkitehdit. 2010. Malminkartanon liikuntapuisto ja ratsastustalli ympäristöineen yleissuunnitelma. Liikuntaviraston julkaisusarja B40. Pihlajamaa, Kati Annika. 2010. Selvitys hulevesien luonnonmukaisesta käsittelystä Suomessa. Vaasan ammattikorkeakoulu. Ramboll Finland Oy. 2007. Helsingin pienvesiohjelma. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 2007:3 / Katu- ja puisto-osasto Suunnittelukeskus Oy. 2001. Malminkartanon maiseman kulttuurihistoriallinen selvitys ja kehittämisperiaatteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Kaavoitusosasto Ympäristötoimisto & Helsingin Rakennusvirasto Viherosasto. Suunnittelukeskus Oy. 2007. Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto.

Studio Terra Oy. 2008. Mätäojan laakso. Viheralueiden yleissuunnitelma. Kehittämis- ja hoitosuunnitelma. Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala Viheralueyksikkö. Studio Terra Oy. 2009. Mätäojanlaakson suojelualueiden ja LUO-alueen hoitoja käyttösuunnitelma 2009–2019. Vantaan ympäristökeskus ja Vantaan kaupunki/Viheralueyksikkö. Vantaan kaupunki. 2011. Kaivoksela 3B. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako, joka koskee 15.3.2010 päivattyä asemakaavakarttaa nro 161300.

15.2 Internetlähteet Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmä www.rky.fi www.ymparisto.fi Ruth, Olli. Helsingin yliopiston maantieteenlaitos. Mätäjoki nimeään parempi. http://www.helsinki.fi/~oruth/matajoki.html. Päivitetty 8.6.2006

15.3 Suunnitelmakuvat Espoon kaupunki. 2008. Uusmäki pohjoinen, viheralueiden alustava yleissuunnitelma. 6018/200 Espoon kaupunki. 2008. Uusmäki pohjoinen, vesihuollon alustava yleissuunnitelma.6018/300 Espoon kaupunki. 2008. Painiitty, vesihuollon yleissuunnitelma. 6062/300. Espoon kaupunki. 2008. Painiitty, tulvareitit. 6062/301.

15.4 Kuval채hteet Liikka, Karitta (KL) Ryymin, Anna (AR) Silfverberg, Sarianne (SS) Tarkkala, Jukka (JT) Ventin, Hanna-Leena (HLV)