Insinoori-0907-low

9/2007

Pertti UUSI

luotsaa liittoa

sisältö

Pääkirjoitus.............................................5

• Älä tee korvaamatonta työtä!

Uutisia...................................................6 Kolumni.................................................8

• Koulutus osaamisen ja urasuunnittelun välineenä

Puheenjohtajan palsta..............................9

• Kentän ääni ratkaisi Koulutusasiaa.......................................10

• Metropolialle asetettu suuria odotuksia • Vahvaa energiaosaamista Vaasassa • Coaching ja kadotettu kansanperinne • Climbus-teknologiaohjelmalla ilmastonmuutoksen hillintää

• Kunta-ala kehittämisellä houkuttelevaksi

16

Totta ja tutkittua....................................20 Climbus tekno­logiaohjelmalla tue­taan uusien energiateknolo­ gioiden käyttöönottoa suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi, sanoo ohjelmajohtaja Jatta Jussila.

• Uusi Insinööriliitto omien ja muiden silmin.

• Joustavat työjärjestelyt koetaan myönteisesti Maailmalta............................................22

• Brysselin barometri • EU-tirkistyksiä Osaaminen............................................24

• Kultakuumetta Hangasojalla • Äijäjooga sopii myös jäykälle insinööriäijälle • Monikulttuurius on välttämätöntä Edunvalvontaa.......................................30

• Puheenjohtaja Pertti Porokari haluaa kentän äänen kuuluviin

• YTN ja Teknologiateollisuus allekirjoittivat työehtosopimuksen

• Kemian alan sopimukseen ollaan tyytyväisiä • Suunnittelualalla kenttäkierros • Henkiselle työsuojelulle on tilaus Tekniikkaa............................................40

• Hehkulamput ja halogeenit myyntikieltoon Oikeutta...............................................42

24

Kultaa kannattaa huuhtoa siellä, missä sitä on, sanoo yrittäjä-insinööri Heikki Saviharju Saariselällä.

Kannen kuva: Timo Syrjänen UIL:n uusi puheenjohtaja Pertti Porokari

2

• Korkein oikeus liikkeenluovutuksesta • Vastuu vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta

• Kesätyöntekijän syksyinen muistilista Opiskelija-asiaa.....................................44 Kuntauutisia.........................................46 Mennen tullen.......................................49 Järjestöyhteydet.....................................50 Jäsenasiaa............................................51

20.9. numero 9/2007 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.

Aikakauslehtien liiton jäsen.

Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet IF rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Suvi Veramo 0201 801 815 Toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

26

Äijäjooga sopii nuorelle ja vanhalle, notkealle ja jäykälle äijälle.

YTN:n eri alat kiertää kenttää syksyn aikana.

Olkiluodossa 29.8. pidetyssä energia-alan tilaisuudessa paikalle kerääntyi yli 60 TVO:n ja Posivan ylempää toimihenkilöä. Etualalla istuu TVO:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jari Tauluvuori.

35

Toimittaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2007 18.10., 22.11., 20.12.

Tarkastettu levikki 61 449 kpl (17.1.2007) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 000 € /2-väri 3 600 € /4-väri 4 300 € Sivu mv 1 700 € /2-väri 2 100 € /4-väri 2 500 € 1/2 sivu mv 1 200 € /2-väri 1 1500 € /4-väri 1 800 € 1/4 sivu mv 800 € /2-väri 1100 € /4-väri 1 300 € Tilaushinta 45 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 ISSN 1796-8178

UUSI

Insinööri

3

Vihdoinkin todellista varainhoitopalvelua tarjoava rahastopari.

OP-Taktisen Salkun ja OP-Absoluuttisen Salkun avulla voit rakentaa markkinoihin reagoivan ja silti turvallisen sijoituskokonaisuuden. Ammattilaistemme huomassa molempien rahastojen tuotto säilyy hyvänä ja niiden kautta pääset käsiksi todella laajaan valikoimaan sijoitusinstrumentteja. Voisi jopa sanoa, että kyseessä on varallisuudenhoito rahastojen muodossa. Molemmissa salkuissa minimimerkintäsumma on 30 000 euroa. Lisätietoja op.fi ja puhelimitse OP 0100 0500.

Etua elämään OP-sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy.

pääkirjoitus syyskuu 2007

Älä tee korvaamatonta työtä!

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN on aloittanut kampanjoinnin ”Älä tee korvaamatonta työtä”. Tuo lause soveltuu lähes alalle kuin alalle. Meidän ei pidä tehdä työtä vapaa-ajallamme. Vapaa-aikaamme on se aika, jolta työnantaja ei maksa palkkaa. Ja toisaalta: kaikkea vapaa-aikaansa ei kannata myydä. Jos teemme työtä ympäri vuorokauden, emme tee itsestämme korvaamattomia, vaan suurella todennäköisyydellä entisiä työntekijöitä, entisiä puolisoita ja entisiä isiä ja äitejä.

Jos emme lepää riittävästi, ajan myötä terveytemme rapautuu ja läheisemme sekä ystävämme kaikkoavat, kun heille ei riitä aikaa. Levännyt ja rentoutunut ihminen ajattelee kirkkaasti ja hän jaksaa kehittää uusia ideoita ja innovaatioita. Älä siis vietä liikenevää vapaa-aikaasi palkkatyösi parissa, vaan omista se itsellesi!

Sinun on kaiken keskellä kuitenkin syytä pitää huolta siitä, että työnantajasi maksaa sinulle riittävän hyvää ja kannustavaa palkkaa, pitää huolta osaamisestasi ja tarjoaa muutenkin siedettävät työolot. Jos näin ei ole, on asiasta syytä keskustella esimiehen kanssa.

Ammattijärjestösi sekä sen neuvottelujärjestöt pitävät huolta edunvalvonnastasi.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN herättelee kampanjallaan, paitsi työntekijöitä, myös työnantajia. Työaikalain mukaisten työaikakorvausten soveltaminen on saatava kattavaksi ja työaikalain oikeaa soveltamista on valvottava tehostetusti viranomaistoimin. Vapaa-aikana matkustamiseen työasioissa käytetty aika on selkeästi sovittava palkalliseksi työajaksi. Ja luonnollisesti kaikille teollisuuden ja palvelualojen ylemmille toimihenkilöille on varmistettava kunnolliset sitovat palkankorotukset kaikilla sopimusaloilla. Näistä asioista YTN kantaa erityisesti huolta meneillään olevalla neuvottelukierroksella.

Ylemmät Toimihenkilöt ovat päässeet sopimukseen rahoitusalalla, kemian alalla ja teknologiateollisuudessa. Muut alat ovat vielä auki.

Myös kunnan ja valtion puolella ovat neuvottelut tätä kirjoittaessani kesken. Hoitajajärjestöt Tehy ja Super eivät tyytyneet kuntatyöantajan tarjoukseen. Muut järjestöt KTN mukaan lukien olisivat olleet valmiita jatkamaan neuvotteluja.

Paljon työtä on siis luvassa tänä syksynä sekä luottamusmiehille että neuvottelijoille. *

*

*

*

*

Neuvotteluiden etenemistä voit seurata nettisivuilla www.uil.fi. Sivuilta löytyvät linkit neuvottelujärjestöjen sivuille. YTN:n kampanjaan pääset tutustumaan suoraan kampanjasivujen kautta osoitteesta www.korvaamatontatyota.fi.

Siellä voit testata, miten paljon sinua ketuttaa.

Suvi Veramo suvi.veramo@uil.fi

UUSI

InsInöörI

5

uutisia Työvoimapula yhä suurempi ongelma PK-yrityksissä n Neljännes pienistä ja keskisuurista

yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Ongelma on suhteellisesti suurempi PKyrityksissä kuin isoissa, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliitto. Aktiivinen työvoimapolitiikka on nyt erityisen tärkeätä, jotta kaikki työvoimareservit saadaan käyttöön.

Elinkeinoelämä odottaa uudelta työvoima- ja elinkeinoministeriöltä suuria.

– Työvoimahallinnon asiakaslähtöisyyttä tulisi parantaa siten, että asiakkaaksi nähdään yritys. On tarkoituksenmukaista, että aktiiviset toimenpiteet suunnataan siihen väestön osaan, joka on aidosti työllistettävissä. Myös maahanmuuttajien työpanosta tarvitaan, linjaa EK:n PK-johtaja Pekka Tsupari.

Työvoimakoulutusta voidaan tehostaa kohdentamalla työllisyysmäärärahoja osittain yrityksissä järjestettävään ammatilliseen työvoimakoulutukseen sekä tukityöllistämiseen yrityksissä. Yhteishankintakoulutukselle, jossa yritys kustantaa noin 50 prosenttia koulutuksen hinnasta, on kysyntää.

Työvoiman ulkopuolella olevista yli puolet on eläkeläisiä, joten keskimääräisen eläkeiän nostaminen voisi tuoda­ osaltaan helpotusta tilanteeseen.

Työuraa voitaisiin pidentää myös tästä päästä, mutta samalla on huolehdittava ikääntyvän työvoiman hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.

Tekesilta lähes 300 miljoonaa euroa innovaatioihin n Tekes sijoitti 297 miljoonaa euroa yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimus­laitosten tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatioihin tammi-kesäkuussa. Rahoituksen kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta. Noin 60 prosenttia alkuvuonna rahoitetuista projekteista sisälsi kansainvälistä yhteistyötä. Vuotta aiemmin kansainvälisten projektien

6

osuus oli 53 prosenttia.

Kaikkiaan 297 milj. euron rahoituspäätöksistä Tekes sijoitti 179 milj. euroa yritysten innovaatiotoimintaan ja 118 milj. euroa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkiseen tutkimukseen.

Yritysten innovaatiotoimintaan sijoitetusta summasta lähes 60 prosenttia kohdistui pk-yrityksille ja lähes 70 prosenttia alle 500 hengen yrityksille.

Suuret yritykset käyttivät saamansa Tekesin rahoituksen alihankintoihin pk-yrityksiltä sekä tutkimuspalvelujen ostoihin yliopistoilta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta. Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituspäätökset kohdistuivat noin 800 yritykselle Yrityksissä tutkimus- ja kehitysrahoituksen kysyntä vaihteli huomattavasti liiketoiminta-alueittain. Eniten kysyntä kasvoi kiinteistö- ja rakennusalalla sekä metalli- ja kappale­t avaratuotannossa.

Näillä aloilla Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi yli puolitoista­kertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Myös energia- ja ympäristöalalla sekä ohjelmistojen ja digi­taalisen median kehityksessä rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi.

Viidennes kokenut syrjintää työyhteisössä n Viidennes akavalaisista on kokenut syrjintää omassa työyhteisössään viimeisen viiden vuoden aikana. Se merkitsee henkilölukumääränä noin 50 000 kokopäivätyötä tekevää korkeasti koulutettua palkansaajaa. Joka kuudes akavalainen ilmoitti kohdanneensa henkistä väkivaltaa jossain muodossa työyhteisössään, mikä vastaa noin 39 000 henkilöä. Työväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita oli noin 22 000 akavalaista työntekijää kuluneen vuoden aikana.

Työntekijän korkea tai pitkäkään koulutus ei takaa, etteikö työntekijä saata jossakin vaiheessa työuraansa joutua tai ajautua jonkin asteisen työyhteisökonfliktin osapuoleksi. Syrjinnän,

kiusaamisen tai työväkivallan uhriksi joutuminen on aina suuri yksilötragedia, joka voi sairastuttaa työntekijän vakavasti. Seurauksena voi olla esimerkiksi pitkä sairasloma tai ennenaikainen eläköityminen.

Työpaikan ongelmatilanteissa työntekijää auttavat henkilöstöedustajat, kuten työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies tai -valtuutettu. AKAVA vaatii heidän asemansa vahvistamista riippumatta siitä, mihin normistoon heidän asemansa perustuu. Vain näin voidaan turvata apu kaikille henkilöstöryhmille.

Myös työterveyshuolto tarjoaa kanavan hakea apua vaikeisiin tilanteisiin.

AKAVA selvitti viime syksyn työmarkkinatutkimuksessaan koko jäsenkuntansa kokemuksia omalla työpaikallaan havaitsemistaan tai itse kokemistaan työpaikkakonflikteista usealla eri kysymyksellä. Työpaikkakonflikti-käsite tässä kyselyssä kattoi erilaiset syrjinnän muodot, henkisen väkivallan sekä niin kutsutun kolmannen osapuolen taholta tulevan työväkivallan tai sen uhan.

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa talouskasvun jatkuvan n Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa

Suomen talouskasvun pysyvän edelleen vahvana. Kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia.

Kasvua vetävät vienti ja investoinnit.

Inflaatiovauhti kohoaa ensi vuonna 2,6 prosenttiin.

Työllisten määrä kasvaa tänä vuonna 48 000:lla ja ensi vuonna vielä 26 000:lla, jolloin työttömyysaste putoaa jo 6,3 prosenttiin. Julkisen talouden ylijäämä vahvistuu 4,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Maailmantalouden kasvun jatkuminen nopeahkona muodostaa edellytyksen sille, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa ensi vuonnakin suhteellisen ripeästi.

Lisätietoja Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteesta löytyy osoitteesta www.labour.fi

Vuoden laatuinnovaatio -kilpailu käynnistyy n Laatukeskus järjestää osana Suomen

laatupalkintokilpailua Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun. Kilpailun tavoitteena on lisätä Suomessa syntyvien innovaatioiden määrää ja tasoa sekä kannustaa suomalaisia organisaatioita laadun ja toiminnan kehittämiseen.

Kilpailu järjestetään ensimmäisen kerran tänä vuonna ja siinä on kolme sarjaa: suuryritykset, PK-yritykset ja julkinen sektori/yleishyödylliset yhteisöt.

Kilpailuehdotus voi olla onnistunut liiketoimintakonsepti tai se voi liittyä palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen. Se voi myös olla tuote- tai tekno­ logiainnovaatio. Erityisesti palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä innovaatio saattaa olla kokoluokaltaan hyvin pieni. Se voi liittyä myös henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kilpailun ilmoittautumisaika päättyy 4.10. Kilpailuun osallistutaan täyttämällä kaksisivuinen hakulomake, jonka saa osoitteesta www.laatukeskus.fi Kilpailun tulokset julkistetaan marraskuussa.

koulutusta tukevan soveltavan tutkimuksen tehtävät ovat resursoimatta.

Uusi Insinööriliitto on jo aiemmin esittänyt tekniikan alan korkeakoulutuksen tason ja laadun turvaamiseksi useampivuotista määrärahaa, jolla saatetaan oppilaitosten laboratoriot, kirjastot, opetuslaitteet ja -välineistö kilpailijamaiden korkeakoulujen kanssa samalle tasolle. Elinkeinoelämämme kotimarkkinat ovat nykyisin EU-alueella ja vastavalmistuneiden insinööriemme on kyettävä osoittamaan osaamisensa siellä.

– Tasoltaan Suomen paraskaan ei riitä, jos ei ole kansainvälisesti kilpailukykyinen, olipa sitten kysymyksessä tuote tai vastavalmistunut, Hannu Saarikangas toteaa. Jo kymmenen miljoonan euron panostuksella kolmena peräkkäisenä vuonna saataisiin aikaan merkittävää parannusta. Nyt näyttää siltä, että ensi vuoden budjetti ei sisällä minkäänlaista korotusta. Tämä kurjistaa tilannetta entisestään, koska kustannukset nousevat joka tapauksessa.

Kenestä Vuoden Välkky? n Vuoden Välkky -palkinto on tunnus-

Ammattikorkeakoulujen tekniikan alan koulutukselle lisää rahaa n Uusi Insinööriliitto edellyttää, että ammattikorkeakoulujen resurssit korkeatasoisen koulutuksen tuottamiseksi on viimeinkin saatava kuntoon. Teknologian nopea kehitys edellyttää ennen muuta tekniikan alan koulutuksen rahoituksen tuntuvaa korottamista.

– Suomi on valinnut korkeatasoisen osaamisen selviytymisstrategiakseen ja sen uskottavuus horjuu pahemman kerran, ellei valinta näy myös vuoden 2008 valtion talousarvioesityksessä, sanoo liiton koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja Hannu Saarikangas. Hänen mukaansa myös ammattikorkeakouluille sälytetyt uudet aluekehittämisen sekä UUSI

Insinööri

tus ammattiyhdistyksen toiminnan ja/ tai vaikuttavuuden kehittämisestä.

Se jaetaan akavalaisen tai STTK:laisen liiton jäsenelle tai jäsenryhmälle sitkeästä tai oivaltavasta ja uutta luovasta tavastaan tehdä yhdistystoimintaa, joka esimerkiksi parantaa jäsenten tietämystä työsuhdeasioista, nostaa esiin ja poistaa työelämän tai työpaikan epäkohtia, kehittää osaamista ja ammatti-identiteettiä, parantaa työssä jaksamista tai lisää yhdistyksen luottamustoimisten ja aktiivien motivaatiota.

Palkittuja aiheita ovat mm. olleet: liiton jäsenten ammattieettisten ohjeiden työstäminen ja niiden jalkauttaminen kentälle, ay-tutkintokoulutuksen kehittäminen verkkoon, Kulttuuriklubi-opintokerhon perustaminen ja Pulloposti-viestintähanke eli päihdehoitotyön uutisista kertova tiedote. Aiheisiin voit tutustua sivulla www.tjs-opintokeskus. fi/kulttuuri/vuoden_valkky

Palkinnon myöntää Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto, jonka jäseniä ovat AKAVA ja STTK.

Tunnetko Sinä jonkun/joitakuita, kenet haluaisit palkita?

Lähetä ehdotuksesi syyskuun loppuun mennessä kulttuurisihteeri Inka Ukkolalle sähköpostilla inka.ukkola@tjsopintokeskus.fi tai postitse osoitteeseen TJS Opintokeskus, Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki.

YTN ei taivu sopimusrajariidassa n Ylemmät Toimihenkilöt YTN ei tule

taipumaan millään alalla Toimihenkilöunionin puheenjohtajan Antti Rinteen esityksiin työehtosopimusten soveltamisrajojen muutoksista.

– Rinteen esitykset ovat puhtaasti järjestöpoliittisia. Rinne uhkailee työnantajia ja YTN:ää sopimusrajojen siirtämisellä, koska jäsenmäärä Toimihenkilöunionissa on dramaattisesti laskenut.

Suunta jatkuu, jos TU ei saa uusia jäseniä perinteisestä akavalaisesta kentästä. Tärkeintä on jäsenten edunvalvonta, eikä järjestöpoliittinen riitely. Jos Rinne hyökkää YTN:ää vastaan, olemme valmiit käyttämään kaikki mahdolliset keinot hänen tavoitteidensa pysäyttämiseksi, YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

YTN on solminut tällä sopimuskierroksella kolme hyvätasoista työehtosopimusta. Ylemmistä toimihenkilöistä jo noin 70 000 on solmittujen sopimusten piirissä. Näin ollen YTN:llä on riittävät resurssit aikaansaada hyvät sopimukset jäljellä oleville aloille, kuten esimerkiksi suunnittelualalle, jossa palkat ovat 10 % muuta teollisuutta jäljessä. – Suunnittelualalla on nyt suunnanmuutoksen aika.

YTN tavoittelee muuta teollisuutta korkeampia korotuksia ja sopimusta, joka sisältää myös erillisen palkkaohjelman, Fjäder toteaa.

7

kolumni Marko Koskela Sales Executive Marko Koskela työskentelee eCraft Oy:ssä. Koskela toimii Uuden Insinööriliiton koulutus- ja teollisuuspoliittisen valiokunnan puheenjohtajana.

Koulutus osaamisen ja urasuunnittelun välineenä

V

anha aforismi sanoo, että oppineilla ihmisillä on aina rikkautensa mukanaan. Uuden oppiminen ja vanhan poisoppiminen ovat nykyisessä tietoon perustuvassa toimintaympäristössämme keskeisiä keinoja olla kilpailukykyinen niin organisaationa kuin yksilönä. Pirjo Ståhle ja Mauri Grönroos kirjassaan Knowledge Management toteavat, että jos yritys keskittyy vain työvoiman ja pääoman entistä tehokkaampien yhdistelmien etsimiseen, kehitys vähitellen hidastuu ja lakkaa. Heidän mukaansa käytössä olevia tuotannontekijöitä ei voi yhdistää niin, että saatu tuotos kasvaisi. Sen sijaan Ståhle ja Grönroos väittävät, että suurimpaan osaan tietopääomasta alenevan tuotoksen laki ei vaikuta. Osaamisen hallinta ja kehittäminen ovat keskeisiä haasteita jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Yksi keino kehittää omaa osaamista on osallistua koulutukseen.

Insinöörit kouluttavat itseään keskimäärin noin viikon verran vuodessa. Tästä noin puolet on työnantajan järjestämää koulutusta ja toinen puoli ulkoisen toimijan järjestämää. Määrä ei tunnu kovinkaan suurelta, jos sitä vertaa haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita ympäröivä maailma asettaa. Oppimista tapahtuu toki muutenkin, tähän joukkoon voi laskea esimerkiksi ammattikirjallisuuden ja -lehtien lukemisen sekä keskustelut kollegoiden kanssa.

Opiskelutavat ovat kovasti muuttuneet. On perinteistä lähiopetusta ja itsenäistä etäopiskelua sekä näiden yhdistelmänä monimuoto-opiskelua. Perinteinen tiedon kaataminen oppilaiden päähän on mennyttä aikaa ja nyt korostuu opiskelun omaehtoisuus, tiedon etsiminen sekä tiedon kriittinen arviointi ja soveltaminen. Tämä sopii hyvin aikuiselle oppijalle. Tarjolla on huikaisevia kokemuksia, kun voi yhdistää uusia tietoja tai näkökulmia aiempaan oppimaansa ja kokemaansa.

Lisäksi erittäin tärkeä elementti on vertaisoppiminen, esimerkiksi ryhmätyöt aikuisopiskelijakollegoiden kanssa ovat hyvin avaavia ja rikastuttavia.

Ammattikorkeakoulut ovat insinööreille luonnolli-

8

nen väylä tietojen ja taitojen päivittämiseen sekä uuden oppimiseen. Esimerkiksi insinööritutkinnon päivitys ammattikorkeakoulututkinnoksi on oiva vaihtoehto päivittää osaamista ja tutustua nykypäivän oppimiseen. Tästä edelleen voi jatkaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Hyvin suosittu koulutusohjelma on MBA eli Master of Business Administration, joka tukee hyvin esimerkiksi johtamistyöskentelyn kehittämistä. Täsmäosaamisen hankkimiseen suosittuja ovat lyhytkurssit. Uusia ideoita ja näkemyksiä tarjoavat seminaarit ja konferenssit.

Koulutus on yksi keskeinen väline urasuunnitteluun. Uudet tehtävät vaativat osaamismielessä sekä uutta osaamista että vanhan tiedon ja kokemuksen uudelleensoveltamista. Urakehitys nähdään nykyisin sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Kaikki eivät hakeudu päällikkö- tai johtajaputkeen vaan yhä useam­ min urakehitys nähdään asiantuntijuuden Perinteinen tiedon syventämisenä tai laajemman asiakokonai- kaataminen oppilaiden suuden hallitsemisena. päähän on mennyttä Siksi uuden osaamisen aikaa ja nyt korostuu hankkiminen on mitä luontevin keskustelun- opiskelun omaehtoisuus, aihe kehityskeskuste- tiedon etsiminen sekä luissa ja osana omaa tiedon kriittinen arviointi urasuunnittelua.

Oppiminen edel- ja soveltaminen. lyttää tiedonhalua ja uteliasta asennetta. Meillä on helposti taipumus pysytellä niin sanotulla mukavuusvyöhykkeellä, jolloin voi toimia tutuilla, turvallisilla, opituilla ja sujuvilla käyttäytymismalleilla. Mutta oppiakseen on ponnisteltava epävarmuuden ja hämmennyksen vyöhykkeelle.

Organisaatioissa muutosten tuoma oppimisen välttämättömyys edellyttää voimavaroja tukea ihmisiä epämukavuuden vyöhykkeessä. Samaa tukea tarvitaan luonnollisesti myös kotijoukoilta.

puheenjohtajan palsta syyskuu 2007

Kentän ääni ratkaisi

E

dustajakokous valitsi minut liiton uudeksi puheenjohtajaksi ylimääräisessä kokouksessaan.

Kiitos teille luottamuksesta!

Uusi Insinööriliitto UIL ry on syntynyt Insinööriliiton ja Kuntien Teknisten fuusiona. UIL koostuu eri aloilla työskentelevistä insinööreistä ja muista tekniikan alan ammattilaisista.

Jotta fuusio voi onnistua, on molempien osapuolten tultava toisiaan vastaan. Erilaisten kulttuurien yhdistäminen on haaste. On katsottava eteenpäin ja luotava yhdessä voimakas liitto, jossa jäsenen on hyvä olla. Kaikkia jäseniä palvellaan ja kohdellaan tasavertaisesti. Palvelujen ja toiminnan parantaminen edellyttää kentän hyvää tuntemusta.

Liiton yhteisten tavoitteiden ohella kullakin sektorilla on omia tavoitteita. Yksityisellä sektorilla matkaajan palkka, ylityökorvaukset ja työaikakysymykset laajasti ovat keskeisiä ongelmia. Tavoitteena on saada kaikki jäsenet työehtosopimusten piiriin ja TES-toiminta tehokkaaksi, Työehtosopimukset kattavat nyt noin 70 prosenttia yksityisestä sektorin jäsenistöstä.

Julkinen sektori on kokonaisuudessaan sopimusten piirissä.

Kuntasektorilla ja valtiosektorilla keskeinen tavoite on palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Tämä toteutuu monivuotisella palkkaohjelmalla ja tuntuvilla palkankorotuksilla.

Teknologiateollisuudessa ja kemian alalla työehtosopimukset on solmittu kesällä. Teknologiateollisuudessa palkankorotukset ovat lokakuussa 3,9–4,4 prosenttia ja lisäksi elokuussa maksettiin 12 prosenttia kuukausipalkasta, kuitenkin vähintään 350 euroa kertakorvauksena. Kemianteollisuudessa palkankorotus on 2,7–3,4 prosenttia ja kertakorvaus yhdeksän prosenttia.

Sopimusten uutena elementtinä ovat työpaikoilla paikallisesti neuvoteltavat palkankorotuserät. Sopimuskausi näyttää, onko tähän edellytyksiä eli onko työpaikoilla valmiuksia aitoon paikalliseen sopimiseen ilman, että sopimiselle asetetaan tiukkoja raameja esimerkiksi konsernitasolta.

Suunnittelu- ja konsulttialoilla neuvottelut ovat käynnissä ja kentän järjestövalmiutta nostetaan. Tavoitteena on muun muassa tuntuva palkankorotus ja monivuotinen palkkaohjelma, sekä luottamusmiehen aseman vahvistaminen. Ala

UUSI

InsInöörI

on jäänyt palkoissa jälkeen 8 prosenttia muun teollisuuden vastaavia suunnittelutehtäviä.

Liiton yhtenäisyyttä on koeteltu fuusiossa ja puheenjohtajavaalissa jaolla yksityiseen, kunta- ja valtiosektoriin. Tällaisen jaon korostaminen liiton toiminnassa ei ole perusteltua. Vain yhtenäinen liitto menestyy työmarkkinaedunvalvonnassa. Tuota yhtenäisyyttä ja menestymistä mitataan työehtosopimusten sisällöllä.

150 euron korotus jäsenen kuukausipalkkaan on hyvä saavutus ja vastine liiton jäsenmaksulle.

Turvallista tulevaisuutta Sinulle jäsen!

Pertti Porokari

9

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Metropolialle

asetettu suuria odotuksia

H

elsingin Insinöörien elokuisessa tapahtumassa Vartiosaaressa puhuneen Metropolian toimitusjohtaja Riitta Konkolan mukaan suur­-ammattikorkeakoulun valmistelutyö on hyvässä käynnissä, vaikka aikataulu on tiukka. Valmistelutyöhön osallistuu asiantuntijoita molemmista ammattikorkeakouluista. Ryhmän koko on peräti 150 henkilöä, jotka edustavat sekä henkilökuntaa että opiskelijoita.

Konkolan mukaan valmisteluryhmä

tekee sellaisia ratkaisuja, joilla on positiivinen vaikutus opetuksen laatuun. Opetussuunnitelmien perusraamit lyötiin lukkoon heti valmisteluvaiheessa. Ensi elokuussa opintonsa aloittavat opiskelijat noudattavat uutta opetussuunnitelmaa, jossa huomioidaan vahvasti työelämän ja opetuksen läheinen yhteistyö. Opiskelijoiden on tarkoitus tehdä projekteja yrityksille ja näin kehittää teknistä osaamistaan ja saada kontakteja yritysmaailmaan. Valmistelutyössä on myös

elsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta perustivat 31.1.2007 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n, joka tulee toimimaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Uusi ammattikorkeakoulu muodostuu EVTEK-ammattikorkeakoulusta ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta. Toimilupahakemus jätettiin opetusministerille 7.2.2007 ja uusi ammattikorkeakoulu aloittaa

10

EVTEKin rehtori Pertti Törmälä uskoo Metro­­ polian synergiaetuihin.

kiinnitetty huomiota tehokkaan oppimisympäristön kehittämiseen.

Metropolia lyhyesti

H

Jari Kesti

Ensi elokuussa toimintansa aloittava Metropolia-ammattikorkeakoululle on asetettu suuria odotuksia. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta ja EVTEK-ammattikorkeakoulusta muodostuvassa Metropoliassa opiskelee ensi syksystä lähtien noin 14 000 opiskelijaa. Odotukset laadukkaasta opetuksesta ovat korkealla. ­Metropolian odotetaan toimivan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja saavan parhaan opiskelija-aineksen.

toimintansa 1.8.2008.

Uuden kansainväliset mittapuut täyttävän ammattikorkeakoulun neljä koulutusalaa ovat tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä kulttuuri, joilla kaikilla tarjotaan opetusta myös englanniksi.

Opiskelija­määrä tulee olemaan noin 14 000 ja henkilökunnan määrä noin 1 100.

Lähde: www.metropolia.fi

Törmälä uskoo Metropoliaan

EVTEKin rehtori Pertti Törmälän mukaan Metropolian vahvuudet ovat mm. monipuoliset opiskelumahdollisuudet ja hyvät opetusresurssit. Tällä hetkellä opiskelu on pirstaloitunut eri paikkoihin ja opetusryhmät ovat pieniä. Pirstaleisuus näkyy myös opetusresursseissa.

Metropoliassa on mahdollisuus rakentaa isoja opetuskokonaisuuksia ja tarjota englanninkielistä opetusta kaikissa eri koulutusohjelmissa. – Tämä vahvistaa

Päivi-Maria Isokääntä

Helsingin Insinöörit järjesti jäsenilleen iltatilaisuuden Helsingin Vartiosaaressa, jossa keskusteltiin aktiivisesti Metropolian tule­ vaisuudesta.

nuorten mahdollisuuksia kehittää kielitaitoa ja oppia toimimaan kansainvälisessä ympäristössä.

Törmälän mukaan on tärkeää syventää yritysmaailman ja korkeakoulujen yhteistyötä. Yhteistyön toimivuus edellyttää, että opetuksessa pitää huomioida työelämän lyhytjänteisy ys.

Opetussuunnitelmien pitää olla sellaisia, että opiskelujen alkuvaiheessa nuoret saavat hyvät perustiedot tekniikasta. Opiskelujen loppuvaiheessa voidaan erikoistua niihin asioihin, joita yritysmaailma tarvitsee sillä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen on kuunneltava, mitä yritysmaailma tarvitsee ja mukautettava opetusta sen mukaiseksi.

Törmälä muistuttaa, että työelämän edustajia tarvitaan ammattikorkeakouluissa. Hän toivookin, että uusi MetroUUSI

Insinööri

polia houkuttaa parhaita teollisuuden osaajia opetustehtävien pariin.

– Vaikka joskus kuuleekin kritiikkiä opiskelijoilta, että yritysmaailman edustajat eivät osaa opettaa, on tähän vaan yksinkertaisesti totuttava, Opiskelijoiden täytyy oppia poimimaan olennaista asiat ”huonostakin” opetuksesta, koska työelämässä on selvittävä työelämän peli­säännöillä.

Törmälän mukana paras keino varmistaa laadukas opetus on se, että yrityselämän edustajat osallistuvat opetukseen.

Näin on mahdollista saada välittömästi palautetta opetuksesta. – Ainoa laadun tae on tiivis yhteistyö työelämän kanssa.

HI tukee Metropoliaa

Opetusneuvos Esa Kokka Helsingin Insinööreistä kertoo, että yhdistys on

alusta lähtien tukenut Metropolian perustamista. Sen myötä saadaan pääkaupunkiseudulle yksi suuri insinöörikoulutusyksikkö. Suurammattikorkeakoulu tarjoaa parhaat mahdollisuudet korkeakoulun sekä työ- ja elinkeinoelämän yhteistyön lisäämiselle.

Kokka muistuttaa, että Suomen menestyminen globaalissa kilpailussa edellyttää vahvaa insinööriosaamista. – Siksi on tärkeää kuunnella yritysmaailman tarpeita ja ottaa yritykset mukaan ammattikorkeakoulun opetuksen kehittämiseen.

Kokan mielestä Metropolian rehtoriksi pitää valita henkilö, jolla on kokemusta teollisuuden parista, opettajan pätevyys sekä tekniikan ja luonnontieteiden peruskoulutus. Hän peräänkuuluttaakin, että nyt on löydettävä henkilö, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. ■ 11

Tekstit: Jari Hakala n Kuvat: Johannes Tervo

VaasaEMG ja ammattikorkeakoulut yhdistivät energiatietämyksensä

Energiaosaaminen

Vaasassa entistä vahvempaa

V

aasan yliopiston markkinoinnin laitoksella toimiva VaasaEMG on tähän asti antanut lähinnä apua insinöörivetoisille energiamarkkinoille kuluttajakäyttäytymisen ja tarpeiden parempaan ymmärtämiseen.

– Niitä ei välttämättä insinööripainotteisissa paikoissa ymmärretä. Tekniikkapuoli tiedetään täydellisesti, mutta kuluttajakäyttäytyminen on hyvin vaikea osa-alue, kertoo VaasaEMG:n tiedotuspäällikkö Teemu Närvä.

Myös kuluttajat saavat VaasaEMG:n toiminnasta apua kuukausittain tehtävän sähköenergian hintaseurannan muodossa. Apua löytyy myös siihen, miten energiayhtiöiden kilpailuttaminen käytännössä hoidetaan. Energiayhtiöiden toimeksiannoissa VaasaEMG:n työkaluina toimivat energiamarkkinoita sekä asiakkaita koskevat tutkimukset ja konsultointi. Asiakaspiiriin on mahtunut lukuisia sähköyhtiöitä, muita energia-alan yrityksiä ja viranomaisia.

Reilu vuosi sitten aloittaneessa Vaasan energiainstituutissa ovat mukana VaasaEMG:n lisäksi sekä Vaasan suomen- että ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopiston tekninen tiedekunta ja Levon-instituutti. Edustettuna on siis paikkakunnan jokainen korkeakoulu. Närvä pitää yhteenliittymää ainutlaatuisena Suomessa.

– Vaasasta löytyy paljon energiaosaamista. Meillä se on erilaista kuin esimerkiksi ammattikorkeakoululla.

Yhteenliittymän avulla pystytään tekemään laajempiskaalaisia projekteja, esimerkiksi EU-hankkeita.

Tavoite energiainstituutilla on kova. Se pyrkii seuraavien vuosien aikana 12

Energiamarkkinoita ja niiden kuluttajakäyttäytymistä tutkiva VaasaEMG on saanut rinnalleen paikallisten ammattikorkeakoulujen insinööriosaamisen. Vaasan energiainstituutin ­nimellä kulkeva liittymä vie tekemistä entistä enemmän ­käytännön suuntaan. tärkeäksi vaikuttajaksi niin paikallisissa, kansallisissa kuin kansainvälisissä energiahankkeissa ja -projekteissa.

Piakkoin kymmenen vuotta toimineen Vaasa EMG:n aikana energiamarkkinoilla on ehtinyt tapahtua paljon. Närvällä on nykyhetkestä hieman kyyninen näkemys. VaasaEMG:n synty ajoittuu loppuvuoteen 1998, jolloin Suomen energiamarkkinat vapautuivat kilpailulle.

– Alussa yhtiöt olivat erittäin kiinnostuneita kilpailusta. Nyt ne eivät kilpaile oikeastaan ollenkaan.

Kuluttajat passiivisia

Huonosti toimivan kilpailun Närvä laittaa pitkälti valtiovallan piikkiin. Lainsäädännöllisiä esteitä kilpailulle on edelleen sen verran, että toimiviin markkinoihin kuluttajapuolella on matkaa. Nykyään energiayhtiöt joutuvat esimerkiksi ilmoittamaan hinnanmuutoksista yhtä kuukautta aiemmin enerTeemu Närvä.

giamarkkinavirastolle. Jokaista kuluttajaa pitää informoida henkilökohtaisesti ja se on kallista. Ilmoitusvelvollisuuuden kankeuden ja kalleuden vuoksi kuluttajat eivät ole juurikaan hyötyneet pohjoismaisesta sähköpörssistä, Nord Poolista, ostettavan sähkön halpenemisesta. Yhtiöis­sä odotetaan mieluummin korotuksia ja informoidaan kuluttajaa vasta sitten.

– Energiateollisuus on voimakkaasti lobbaamassa tämän muuttamiseksi muiden Pohjoismaiden malliin. Ruotsissa ja Norjassa hinnanmuutoksista pitää ilmoittaa neljäätoista vuorokautta aiemmin. Ilmoitukseksi kelpaa paikallislehdessä julkaistu ilmoitus. Keveämpi ilmoitusmenettely näkyy selvästi ja hinnat myös tippuvat pörssihintojen perässä.

Lisää kilpailun esteitä löytyy siitä, että Suomessa kuluttaja pystyy vaihtamaan sähköyhtiötä vuoden sisällä vain yhden kerran ilman kustannuksia. Toisesta kerrasta joutuu uudelle yhtiölle pulittamaan jo mittarinlukumaksun.

Kilpailua jarruttaa myös kuluttajakäyttäytyminen. Yhtiöiden kilpailuttaminen ei liikoja kiinnosta. Sähköä ja sen hankkimista pidetään yksinkertaisesti tylsänä asiana.

– Ei siitä kukaan muu kärsi kuin suomalainen kuluttaja itse. Jos ei halua kilpailuttaa, niin itsehän laskun maksaa.

Aktiiviset kuluttajat kärsivät siten passiivisten takia. Tilanne kiinnostaa vasta silloin, kun puhutaan hintojen noususta.

Kuluttajat voisivat innostua enemmän kilpailuttamiselle, jos energia-asiois­ ta tiedotettaisiin paremmin. Mikäli kuluttaja saa selvästi tietää, maksaako hän energiasta liikaa, kannattaako sähköntoimittajaa vaihtaa ja paljonko ovat säästöt, voivat ajatukset yhtiön vaihtamiselle nousta jo mieleen.

– Jos kuluttaja saa tietää, että hän pystyy säästämään 50–100 euroa vuodessa kilpailuttamalla ja että se on helppoa, niin kyllä asia kiinnostaa. Jos hän ei tästä tiedä, niin ei tietenkään kiinnosta, Närvä tiivistää. Närvä muistuttaa, että omakotitaloissa säästöt voivat olla paljon isommatkin.

Närvän pessimistisyys jatkuu myös energiamarkkinoiden tulevaisuudennäkymistä puhuttaessa. Ne eivät hyvää lupaa – ainakaan kuluttajalle.

UUSI

Insinööri

– Pohjoismaisesta sähköpörssistä ostetun sähkön määrä lisääntyy. Se tarkoittaa myös sitä, että yhtiöiden hinnat yhtenäistyvät entistä enemmän. Suunta on koko ajan siihen suuntaan, että ku-

luttajat hyötyvät vähemmän ja vähemmän.

Närvä antaa pikku vinkin.

– On viimeisiä hetkiä herätä kilpailuttamiseen. n

Wärtsilä työllistää Vaasassa Vaasan Wärtsilän iso tehdaslaajennus tuo roimasti lisää työtä myös insinöörivaltaiselle suunnittelu- ja myyntipuolelle.

W

ärtsilän Vaasan yksikön puolitoista vuotta kestäneen laajennustyön valmistuminen syyskuussa antaa tuntuvan lisäkapasiteetin Vaasassa tehtävien 32- ja 34-kokoluokan moottoreiden valmistukseen.

Investoinnin kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa. Lisää tuotantotilaa tulee reilu 9 000 neliötä. Wärtsilä Finland Oy:n rekrytointipäällikön Mika Palosaaren mukaan uutta porukkaa palkataan toistasataa, heistä satakunta muualle kuin tuotantoon.

Osa niin työ- kuin toimihenkilöistä on jo pestattu ja loput palkataan tämän vuoden aikana. Uusi väki nostaa Wärtsilän työntekijämäärän Vaasassa lähelle kahta ja puolta tuhatta.

Tekniikan alan korkeakoulutuksen saaneita kaivataan muun muassa esimiestehtäviin, projekteihin ja suunnitteluun. Entistä paremmat suhdanteet näkyvät myös myyntipuolella. Kauppa käy ja lisää ihmisiä tarvitaan.

– Meidän myyntihenkilömme ovat useimmiten insinöörejä, Palosaari kertoo.

Runsaampi tilauskanta tietää työtä huoltopuolellekin. Siellä työskentelee paljon insinöörejä, joista moni tekee reissuhommia ympäri maailman.

Wärtsilän tarvitsemien uusien insinöörien koulutuskirjo kattaa alan laidasta laitaan. Työtä löytyy niin kone-, sähkö-, automaatio- kuin rakennustekniikan insinöörille.

Pula osaavasta työvoimasta johtuu osin Wärtsilästä itsestään. Viime

Mika Palosaari.

aikoina on palkattu niin paljon uutta porukkaa, että vesi ryhtyy olemaan loppu hyvästäkin kaivosta, kuten Palosaari asian muotoilee. Työvoimatarvetta on ollut myös toisilla Vaasan alueen teollisuusyrityksillä.

Wärtsilässä katseet on luotu entistä tiiviimmin Vaasan ammattikorkeakoulujen suuntaan. Osa sieltä piakkoin valmistuvista oli yhtiössä kesätöissä.

Kun Wärtsilällä menee hyvin, menee hyvin myös sen alihankkijoilla. Sitä kautta syntyy sinnekin työvoimatarvetta. n

13

Teksti: Anne Kuusela, lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu n Kuva: Pia Oikarinen

Coaching

ja kadotettu kansanperinne!

Työelämään siirtyvältä insinööriopiskelijalta odotetaan nopeaa sosiaalistumisprosessia työpaikan toimintakulttuuriin, käsitykseen ammattitaidosta ja työn tekemisen tehokkuuteen. Ammattiylpeys saadaan esiin työpaikkavalmentajuuden avulla.

Tuomo Majava osallistui työpaikkavalmentajien koulutukseen viime keväänä.

14

A

mmattikorkeakoulujen toteuttamaan insinöörikoulukseen sisältyy erimittaisia ja erilaisin tavoittein ohjattuja harjoittelujaksoja, joilla työelämän tilanteisiin valmentaudutaan. Opiskelun siirtäminen todellisiin työelämän tilanteisiin edellyttää, että työpaikalla joku henkilöstöstä toimii opiskelijan oppimisen ohjaajana ja työelämään valmentajana.

Työelämäyhteistyön kehittäminen on avannut keskustelun työtehtäviin ja ammattikuntiin aikaisemmin liittyneestä ja nyt kadonneeksi koetusta ammattiylpeydestä.

Työelämään valmentautumista

Oppilaitoksessa insinööriopiskelijan opettajan roolina on olla oppimisen mahdollistaja, teoreettisen tiedon lähteille johdattaja sekä erilaisten oppimistilanteiden aikaansaaja. Tämän tehtävän toteuttamiseksi opettaja on saanut erillisen koulutuksen.

Työpaikalla työpaikkavalmentajan rooli on olla sekä työntekijä että oman ammattialansa asiantuntija. Hänen tehtävänään on toimia oman ammattikuntansa esikuvana, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajana sekä palautteenantajana ja arvioijana. Lisäksi työpaikkavalmentajan harteilla lepää usein vastuu arvioida sitä, voisiko opiskelija olla yritykseen tulevaisuudessa rekrytoitava työntekijä.

Insinööriopiskelijan työpaikkaval­ mennuksesta vastaavat työelämän edus­­ tajat ovat olleet huolissaan omasta osaamisestaan toimia monipuolisessa tehtävässä.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu on valmentanut insinööriopiskelijoiden työssä oppimista ohjaavia työelämän edustajia työpaikkavalmentajiksi syksystä 2006 lähtien. Coaching-menetelmään perustuvalla koulutuksella pyritään antamaan insinööriopiskelijan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaajille eli työpaikkavalmentajille tietoa ohjauksen rooleista, työmenetelmistä sekä valmiuksia oman itsensä tunnistamiseen ohjaajana ja ammatillisena esikuvana.

Valmennuskokemusta

Tuomo Majava osallistui työpaikkavalmentajien koulutukseen viime keväänä. Hänen edustamassaan yrityksessä YIT:llä opiskelijoiden ohjaamiseen on panostettu laatimalla erilaisia harjoitteluun liittyviä toimintamalleja. Valmennustehtävälle pohjaa antavat pitkä työkokemus sekä Oulun teknillisestä oppilaitoksesta hankittu insinöörikoulutus.

Majava valmistui insinööriksi 1987.

Hän on huolissaan ammattiylpeyden ja työhön sitoutumisen muutoksesta.

Enää ei olla ylpeitä siitä, että tuo työ on minun tekemäni ja siinä näkyy minun kätteni jälki.

UUSI

Insinööri

”

2000-luvun valmentavassa työottees­sa

ohjaaja valmentaa opiskelijaa harjoittelun aikana ammattiin, työelämään, yrityksen

toimintakulttuuriin sekä erilaisiin työtehtäviin.

Majavan mielestä työn tekemiseen ei tunneta intohimoa eikä aseteta tavoitteita työssä etenemiseksi. Syitä löytyy sekä koulutusjärjestelmistä että työelämän muutoksista.

Työpaikoilla työhön sitoutumattomuuden selityksenä on työvaiheiden erikoistumisen tuoma pirstaleisuus, jolloin on luonnollisesti vaikea hahmottaa oman työn merkitystä ja tärkeyttä onnistuneen kokonaisuuden tai työprosessin osana.

Majavan kokemuksen mukaan insinööriopintojen harjoittelun osuus koko koulutusajasta voisi olla suurempi.

Opiskelijat eivät tiedä ammattialansa työtehtävien luonteesta riittävän paljon, josta seuraa motivoitumattomuutta ja ”rahasta ollaan töissä” -asennetta.

Ratkaisuksi Majava ehdottaa ennen opiskelupaikan saantia toteutettavaa harjoittelua, jonka jälkeen opiskelija tietää, millaisiin tehtäviin hän insinöörikoulutuksessaan valmentautuu. Työpaikan edustajalla olisi jo tässä vaiheessa ohjauksen mahdollisuus, eli palautteensa avulla työpaikan edustaja voisi ohjata harjoittelijaa hakeutumaan alan opintoihin.

Vaikka työpaikkavalmentaja on vaativan tehtävän edessä toimiessaan työssään ja ammatillisena esikuvana, on tehtävä Majavan mielestä palkitseva.

– Silloin kun opiskelija on hahmottanut kolmiulotteisen ajattelun eli eriaikaiset työprosessit rullaavat jouhevasti yhteen, voi vain tyytyväisenä myhäillen seurata, mitä valmennuksellaan on saavuttanut.

Pohdinta

Työssä oppimisen yhteydessä puhutaan opiskelijan ammattiin kasvusta työpaikalla. Työpaikkavalmentajalla on ratkaiseva rooli siihen, millaisen kasvukokemuksen opiskelija työpaikalla saa ja millainen ammatti-ihminen hänestä kehittyy. Ammattitaito tuo ylpeyttä kuulua sellaiseen ammattikuntaan, jonka osaaminen näyttäytyy hyvän työn tekemisen taitona. Opiskelun siirtäminen työpaikoille on yrityksen kannalta myös tärkeää tulevaisuuteen panostamista.

Majava pitää työpaikkavalmentajien kouluttamista insinööriopiskelijan työssä oppimisen ohjaukseen hyvänä ja tervetulleena avauksena. Hän on työssään ehtinyt nähdä ammattikuntia, joissa ammatti periytyi isältä pojalle kisällioppipoika -mallilla. Oppipojan tehtävänä oli työskennellä ammattikuntansa asiantuntijoiden ohjauksessa jolloin hän sai mallin työn tekemisen laadusta taidosta ja asenteesta työhön. Ammattikunnan asiantuntijat olivat alansa työelämään valmentajia, joiden hiljainen tieto siirrettiin oppipojalle työn ohjaamisen lomassa.

2000-luvun valmentavassa työottees­ sa ohjaaja valmentaa opiskelijaa harjoittelun aikana ammattiin, työelämään, yrityksen toimintakulttuuriin sekä erilaisiin työtehtäviin. Tehtävään sisältyy myös ammattialan hiljaisen tiedon siirto yhteistyössä työpaikan muiden toimijoiden kanssa. Prosessi on vastavuoroinen, jossa myös työpakkavalmentaja kehittyy ja saa palautetta ohjaustyöstään. n 15

Teksti: Ilona Mäenpää n Kuva: Tekes

ClimBus

- teknologiaohjelmalla ilmastonmuutoksen hillintää Kasvihuonekaasupäästöjen hallinta tuo kysyntää uusille tekno­ logioille ja palveluille. Suomella on jo vahvaa osaamista, mutta nopeasti kasvaville markkinoille riittää tulijoita. ClimBus-teknologiaohjelma tukee suomalaisten yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämistä.

T

eknologiaohjelma käynnistyi kesäkuussa 2004 ja jatkuu viisi vuotta, vuoden 2008 loppuun. Ohjelman kokonaisbudjetti on noin 70 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus on noin puolet.

Glimbus-teknologiaohjelmassa on mukana jo 107 projektia, yli 150 yritystä sekä 20 tutkimuslaitosta, kertoi ohjelmajohtaja Jatta Jussila Technopoliksesta.

Hän vieraili UIL:n elinkeinopoliittisen työryhmän kokouksessa elokuussa.

Jussilan mukaan ohjelmassa korostetaan erityisesti liiketoiminnallisuutta ja

palveluiden kehittämistä.

– Suomella on hyvä asema, kun on aktivoiduttu ajoissa ja ilmastonmuutos nähdään mahdollisuutena, Jussila sanoi.

Etulyöntiasema olisi hyödynnettävä heti luomalla lisää työpaikkoja. Se edellyttää tiivistä yhteistyötä poliittisten päättäjien sekä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Kaikki tahot on saatava mukaan ilmastotalkoisiin.

Jussilan mielestä on kiinnitettävä enemmän huomiota nykyteknologian käyttöönottoon – myös Suomessa. Ole-

Jatta Jussila johtaa ClimBus-teknologiaohjelmaa.

massaolevia edistyksellisiä energiatekniikoita on otettava käyttöön. Tässä on valistamisen paikka.

– Suomen vahvuuksia ovat puhdas energiatuotanto ja polttoaineet sekä energiatehokkuusteknologiat. Hiilidiok­ sidin talteenottoteknologia on otettava käyttöön, koska kivihiilen käyttöä ei käytännössä voida lopettaa.

Jussilan mukaan suomalaista bioenergiaosaamista tunnetaan maailmalla

Ilona Mäenpää

Elinkeinopoliittinen ohjelma muotoutuu

Heidi Husari ja Ari Rautakorpi.

16

U

uden Insinööriliiton elinkeinopoliittista ohjelmaa työstetään hyvää vauhtia. Keväällä asetettu työryhmä on kokoontunut projektisuunnitelman mukaisesti kuusi kertaa ja pureutuminen keskeisten teollisuusalojen erityiskysymyksiin jatkuu syksyn mittaan vielä kolmella workshopilla.

Ohjelma on tarkoitus hyväksyä edustajakokouksessa marraskuun lopulla. Se lähtee jäsenyhdistyksiin kommentoitavaksi lokakuussa.

UIL:n hallituksen keväällä nimeämän työryhmän tavoitteena on luoda analyysi jäsenkunnan menestymisen edellytyksiin vaikuttavista elinkeinopolitiikan alueista. Samalla muodostetaan liiton kanta elinkeinopolitiikan keskei-

sistä painopisteistä.

Työryhmän puheenjohtajana toimii liiton varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi edustaen logistiikka-alaa ja valtion sektoria. Jäseninä ovat Matti Mononen, yrittäjyys; Keijo Houhala, ympäristöala ja kuntasektori; Vesa Vauhkala, teknologiateollisuus; Jorma Lassinen, teknologiateollisuus, myynti ja markkinointi; Juha Matikainen, energia-ala; Kaija Peltola, infra ja rakentaminen sekä Anu-Leena Annala, tietoliikenne.

Vahva kytkös UIL:n strategiaan

Uuden insinööriliiton elinkeinopoliittinen ohjelma on liiton keskeisimpiä poliittisia asiakirjoja, osa liiton strate-

Teksti: Hannu Saarikangas, koulutus- ja teollisuuspoliittisen yksikön johtaja

huonosti, samoin energiatehokkuusosaamisemme on huonosti tunnettua. Tähän pitäisi ehdottomasti panostaa.

Suomen ilmastoteknologiaklusterin kilpailuetuja on tutkittu Gaia-groupin tutkimuksessa. Suomelle vahvoja aloja ovat bioenergia, palvelut, energiatehokkuus, jätehuolto ja tuulivoiman komponentit. Alalla toimii jo 300 aktiivista pk-yritystä, joiden viennin painopiste on Euroopassa ja osittain jo globaaliakin.

Jätehuollon markkinoiden kasvu painottuu Aasiaan. Tuulivoimamarkkinoiden kasvu on keskittynyt Eurooppaan, Intia ja Kiina ovat nousevia alueita. Bioenergiamarkkinoilla suomalaisilla on suuri markkinaosuus, mutta kasvu maltillista. Energiatehokkuuden parantamisen markkinat kasvavat vakaasti, markkinat ovat suuret. Palveluliiketoiminnan kasvu alalla on nopeaa mutta markkinat pirstaleiset.

– Päästökauppaan liittyvät palvelut ja kehittämishankkeet ovat niitä, joissa insinööriosaaminen ja kaupallinen osaaminen nivoutuvat yhteen, Jussila sanoo. Ala onkin haasteellinen, samanaikaisesti on hallittava yrityksen toiminta, osattava Kioton mekanismit, uudentyyppiset markkinakonseptit sekä talous kimuranttisesta lainsäädännöstä puhumattakaan. n

giaa. Pääteemoja, joita työryhmä on tarkastellut, ovat talouspolitiikka, koulutuspolitiikka, innovaatiopolitiikka, julkisen sektorin rooli ja palvelut, energia- ja ilmastopolitiikka sekä teollisuuden ja palveluiden sektoritarkastelu. Kestävä kehitys, maailmantalouden megatrendit, ennakointi sekä ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys elinkeinoelämässä tulevat vielä käsiteltäviksi syksyn workshopeissa.

Uuden insinööriliiton elinkeinopolitiikka on ennen muuta jäsenkunnan edunvalvontaa. Sillä vaikutetaan ennakoivasti toimintaympäristöön ja päättäjiin, jotta ammattikunnan työllisyys turvataan, sanoo ohjelman toteutuksesta vastaava teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari. n

UUSI

Insinööri

Valoa putken päässä lähivuosien koulutuksen kehittämisessä

L

ähivuodet ovat melkoista muutoksen aikaa suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Löytyykö kykyä ja halua toteuttaa ikäluokkien pienentymisestä johtuvia sekä Suomen sisäisen muuttoliikkeen edellyttämiä toimenpiteitä?

Maamme kouluverkosto on liian tiuha kaikilla kouluasteilla, osaavan opettajakunnan saanti on hankalaa, koulu­ tuk­s en laatu ja taso huolestuttavat, opiskelijoiden valmistuminen takkuaa.

Lista on pitkä.

Suomessa harjoitettavan koulutuspolitiikan suuntaviivoja linjaava Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu) vuosille 2007–2012 on lausuntokierroksella. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä asiakirja loppuvuodesta.

Keväällä tehty hallitusohjelma sisälsi koulutuspolitiikan päälinjat, joten siinä mielessä Kesu-luonnos ei aiheuta yllätyksiä. Pikemminkin päinvastoin!

Siltä olisi odottanut rohkeita avauksia ja toimenpide-ehdotuksia. Luonnoksessa ei ole puututtu ollenkaan esitettyjen suunnitelmien toteuttamiseen tarvittaviin resursseihin. Sitä voidaan pitää enemmänkin suunnitelmana uusista suunnitelmista kuin toimintaa ohjaavana asiakirjana.

Valitettavimpana puutteena Uusi Insinööriliitto pitääkin toimintaan tarvittavien lisäresurssien puutetta. Tekeminen valitettavasti maksaa, eikä juuri pidetty budjettiriihi luvannut esimerkiksi ammattikorkeakouluille yhtään lisää rahaa. Se tarkoittaa kurjistumisen jatkumista, koska kustannukset palkankorotusten ja yleisen hintatason noustessa kohoavat joka tapauksessa. Samoin opintososiaalisten tukien kehitys näyttää unohtuneen kertaluontoisena toteutuvan korotuksen varaan. Nyt päätetyn tasokorotuksen lisäksi olisi odottanut linjausta tason säilyttämisestä.

UIL katsoo myös, että kaikkien koulutuksen kanssa tekemisissä olevien ministeriöiden tulisi sitoutua valtioneuvoston hyväksymään suunnitelmaan.

Käytännössähän merkittävä osa koulu-

tuksesta tapahtuu työvoimapoliittisena koulutuksena, jonka kanavointi tapahtuu muualla kuin opetusministeriössä.

Leikkauksia tarvitaan

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen saralla suunnitelmat ovat varsin varovaisia. Nyt olisi hyvä aika toteuttaa ne osin kipeätkin leikkaukset korkeakouluverkoston tiivistämisessä, jotka joka tapauksessa on tehtävä.

Samassa yhteydessä voitaisiin puuttua myös aloituspaikkoihin eri koulutusaloilla ja toteuttaa hallitusti UIL:n esittämät vähennykset insinöörikoulutuksen aloituspaikoissa. Aloituspaikkojen vähentämisen kanssa yhtä aikaa tulisi jatkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän kehittämistä siten, että oppilaitosten toimeentulo ei olisi kiinni maksimaalisesta opiskelijoiden sisäänotosta. Koulutuksen hyvä laatu, oman toiminnan kehittäminen ja koulutuksen vastaavuus työelämän tarpeisiin pitäisi ottaa huomioon oppilaitosten rahoituksen mittareina.

Tekniikan ala painopisteala

Positiivisimpina seikkoina kesu-luonnoksessa voidaan pitää tekniikan alan korkeakoulutuksen ottamista painopistealaksi, jolle laaditaan oma tulevaisuuden strategia. Työ on jo käynnistynyt ja siinä yhteydessä esitetään varmasti myös koulutuksen volyymimuutoksia, valmistumisprosentin nostoon tähtääviä toimia sekä laadunparantamistoimenpiteitä.

Keskeiset linjaukset tulee saada aikaan jo kuluvan vuoden loppuun mennessä, jolloin opetusministeriö voi ottaa ne huomioon ensi keväänä valmistuvassa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen toimeenpanosuunnitelmassaan.

Yhtälailla positiivista on, että ammattikorkeakouluille esitetään nykyistä parempaa mahdollisuutta kohdentaa tutkintotavoitteiden puitteissa resursseja vapaasti nuorten ja aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen. n 17

Teksti: Jukka Väyrynen n Kuvat: Kirsti Laurinolli ja Juha Tanhua

Kehittämisellä houkuttelevaksi Vaikka etenkin teknisellä sektorilla palkkatasoa on viime vuosien palkkaohjelman avulla saatu hilattua lähemmäs ­yksityisellä saatavia tienestejä, suurten ikäluokkien eläköityminen ajaa kunnat yhä tiukkenevaan kädenvääntöön osaavasta työvoimasta.

L

upaus kapeasta mutta pitkästä leivästä ei ole ollut kurantti enää aikoihin. Julkinen sektori on viime aikoina saanut kyseenalaisen kunnian pitää kärkisijoja pätkätöiden tarjoajana.

Jos ei palkkataso riitä kilpailussa yksityisen sektorin kanssa eikä työsuhteiden pysyvyydelläkään voi briljeerata, mikä eteen? Aivan näin tummanpuhu­ va ei tilanne suinkaan ole. Esimerkiksi pätkätöiden osuus on teknisellä sektorilla monia muita hallinnonaloja vähäisempi.

Tosiasia on silti, että osaajat ovat tulevaisuudessa yhä kovemman kilpailun kohteena. Yhdeksi kilpailuvaltiksi on noussut henkilöstön kehittämiseen ja urakehitykseen satsaaminen.

mellä tuottaa myös parempaa palvelun laatua ja vaikuttavuutta tehokkaasti, siis lisätä tuloksellisuutta, hän sanoo.

Jo nyt kuntien rakennemuutos heiluttelee henkilöstön tunteita. Kyse ei ole vain uusien kuntarajojen piirtelemisestä kartalle. Muutokset tuntuvat myös henkilöstön työtehtävissä.

– Ilman muuta, vastaa kuntia konsul­ toivan Efeko Oy:n ympäristö ja kuntatekniikka -yksikön johtaja Eila Kenni kysymykseen, edellyttääkö rakennemuutos kunnilta henkilöstön kehittämistoimia.

– Syntyvät isommat organisaatiot antavat myös toivon mukaan mahdol-

Terttu Pakarinen.

lisuuksia tehtäväkiertoon ja uuden oppimiseen.

Kuntien yhteistyöhankkeita vetänyt johtava konsultti Heikki Salonsaari Efekosta jakaa Kennin näkemyksen.

– Hankkeissa tapahtuu aina sitä, että ihmiset joutuvat eri tehtäviin, kuin ovat aikaisemmin olleet. Miten se muuten huomioidaan, kuin kouluttamalla?, hän kysyy.

Parantamisen varaa

Siinä, miten kunnat ovat huomioineet

Investointi tulevaisuuteen

Henkilöstön kehittämisen asiantuntija Terttu Pakarinen Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta muistuttaa, että työelämä edellyttää jatkossa panostusta osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen niin työntekijöiltä itseltään kuin työnantajaltakin. Työnantajana kuntien panos on tarpeen kilpailussa osaavasta henkilöstöstä.

– Se tulisi nähdä myös investointina tulevaisuuteen, joka voi pitkällä tähtäi18

Juha Metso.

henkilöstön kehittämisen omissa rakennehankkeissaan, on Salonsaaren mielestä parantamisen varaa.

– Se ei ole välttämättä asia, joka nousee ensimmäisenä esille, hän sanoo.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta hänen kokemissaan hankkeissa ei ole esimerkiksi varauduttu määrärahoilla kouluttautumiseen.

Eila Kenni puolestaan uskoo, että kunnissa toki nähdään henkilöstön kehittäminen tarpeelliseksi.

– Varmaankin kuntien enemmistössä siihen ollaan myös valmiita satsaamaan.

Samalla hän myöntää, että kunnan taloudellinen tila sanelee lopulta, miten valmius toteutuu käytännössä.

– Henkilöstön kehittämismäärärahat ovat kuitenkin niitä, joista aina voi tinkiä. Niitä on silloin vähennetty, kun kunnan taloudella menee huonosti, hän sanoo.

KTN:n Lahden pääluottamusmiehenä toimiva terveystarkastaja Juha Metso pitää ongelmana keskittymistä organisaatiota koskeviin asioihin itse työn kehittämisen kustannuksella. Hän arvostelee toinen toistaan seuraavia organisaatiouudistuksia.

– Luullaan, että organisaation kehittäminen on se autuaaksi tekevä asia, kun minun mielestäni autuaaksi tekisi se, että mietittäisiin, mitä me teemme, miten me teemme, voimmeko me tehdä asiat toisin, hän sanoo.

– Parhaassa tapauksessa kuntien henkilöstöpolitiikka kehittyy ja monipuolistuu siten, että siinä toteutuvat sekä kuntien tuloksellisuus että henkilöstön hyvinvointi, hän uskoo.

Hän muistuttaa, että yhteistyö mahdollistaa henkilöstöammattilaisten hankinnan kuntiin.

– Henkilöstöjohtaminen voi kehittyä siten, että pystytään muun muassa kehittämään uusia uramalleja ja henkilöstön osaamista, strategisia palkkausjärjestelmiä, työelämäsuhteita ja esimiestyötä.

Urakehitys avainsana

Urakehitys on avainsana kilpailussa osaavasta työvoimasta. Pakarinen tosin huomauttaa, että kunnissa liikkuvuutta rajoittavat joissain tehtävissä vaadittava kelpoisuus ja tehtävän edellyttämä koulutus.

Juha Metso näkee kuntien käyttävän sitä jopa liioitellusti. Hän sanoo monen pätevän ammattilaisen työuran tyssänneen siihen, että tehtävään haetaan korkeamman koulutuksen saanutta, kuin tehtävä itse asiassa edellyttäisi.

Esimerkki päinvastaisesta tulee Oulusta: Yli 30-vuotisen uran Oulun kaupungin palveluksessa tehnyt rakennusmestari Eino Rajakangas on rakennusmestarin toimesta noussut porras portaalta liikelaitosmuotoisen Oulun katutuotannon kunnossapitoyksikön päälliköksi.

Työhyvinvointi unohtuu usein

Lahdessa on viime vuosilta kosolti kokemusta paljon puhutusta rakennemuutoksesta. Kaupungin toimintoja on liikelaitostettu, yhtiöitetty, niputettu kimppuun naapurikuntien kanssa ja yksityistetty. Metson mielestä ihminen on näissä myllerryksissä usein unohdettu.

Hän kaipaakin organisaatioihin taitavia johtajia, jotka osaavat uusiin organisaaatioihin siirtyvän väen oikealla tavalla huomaansa.

– Työhyvinvoinnista huolehtiminen unohdetaan usein.

Myös Terttu Pakarinen korostaa kehittämistoiminnan vaikutusta työhyvinvointiin ja sitä kautta ihmisten pysymiseen työelämässä.

UUSI

Insinööri

Eino Rajakangas

1990-luvulla pitkään oululaisten kuntateknisten pääluottamusmiehenäkin toimineen ay-aktiivin taidot ovat kelvanneet myös työnantajalle.

– Ainakaan siitä ei ole ollut haittaa, hän arvioi luottamusmiesuran vaikutus­ ta urakehitykseen. Hän sanoo myös työn­antajan arvostavan sitä, että tuntee sopmukset ja sopimusmenettelyn.

Rajakangas antaa myös kiitosta työnantajalle kouluttautumismahdollisuuksian järjestämisestä. Muun muassa liikelaitosta perustettaessa kaupunki järjesti yksiköiden päälliköille toimitusjohtajakoulutuksen, joka avasi näkymiä myös yksitysen sektorin toimintatapoihin.

Kehittämisestä kilpailuvaltti

Entä sitten konsulttien näkemys siitä, olisiko henkilöstön kehittämisestä kuntien valtiksi kilpailussa osaavasta työvoimasta?

– Se olisi merkittävä asia, Eila Kenni sanoo.

Hän kertoo Ruotsin kokemuksista, että yksityistettyjen toimintojen henkilöstön palaute kertoo sekä henkilöstön kehittämisen että urakehityksen olevan huomattavasti joustavampaa ja motivoivampaa, kuin aiemmassa kunnallisessa organisaatiossa.

– Täytyy kyllä sanoa, että en ole Suomessa kuullut vastaavaa, hän kuitenkin lisää.

Entisenä Haapajärven kaupungin teknisenä johtajana Heikki Salonsaaren perspektiivi ulottuu konsulttitehtävän yli kunnan teknisen toimen sisälle. Hän korostaakin puhuvansa nyt kunnan teknisestä sektorista: – Näkemykseni mukaan, jotta kunta saa pidettyä ammattitaitoisen henkilöstönsä ja rekrytoitua uusia ammattitaitoisia ihmisiä, siihen vaikuttaa oikeastaan kaksi asiaa: Ensinnäkin palkkatason pitää olla kilpailukykyinen yksityssektoriin nähden. Toiseksi urakehitysmahdollisuuksien on oltava tiedossa jo siinä vaiheessa, kun henkilö rekrytoidaan.

Siihen liittyvät myös jatkokoulutus ja kouluttautuminen.

– Muuten kunnat eivät saa tulevaisuudessa osaavaa väkeä, Salonsaari sanoo. n 19

totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö

Uusi Insinööriliitto jäsenten ja muiden silmin

U

usi Insinööriliitto UIL kartoittaa neljän vuoden välein liiton jäsenten käsityksiä oman liittonsa toiminnasta, painopistealueista ja tavoitteista. Tutkimustulokset toimivat omalta osaltaan liiton pitkän aikavälin tavoiteasetannan pohjana. Liittoa on arvioitu myös Taloustutkimuksen ammattiliittojen mielikuvatutkimuksessa.

Keväällä 2007 toteutetussa Järjestö­ tutkimuksessa jäsenet antavat liitolle­ kokonaisuutena hyvän arvosanan. Eri osa-alueista parhaan arvosanan sai liiton asiantuntijapätevyys. Korkean arvo­sanan saivat myös sähköinen palvelutarjonta sekä jäsenpalvelutarjonta ja palkkaneuvonta. Heikoimmat arvosanat saivat painostusvalmius sekä työllisyystilanteeseen vaikuttaminen.

Vastuunsa tunteva liitto

Liittoa parhaiten kuvaavat adjektiivit olivat jäsenten mielestä vastuunsa tunteva, ammattikuntansa asiantuntija, maltillinen sekä palveleva. Lähes yhtä hyvin liittoa kuvasivat sanat yhteistyökykyinen ja tavoitteellinen sekä jäsentensä tuki, ennakkoluuloton ja hyvinvoinnin rakentaja. Liiton julkisuuskuva koettiin

Suurin osa vastaajista katsoi ay-liikkeen vaikutusvallan pysyvän tulevaisuudessa lähes nykytasolla.

20

hyväksi, mutta julkisuudessa näkymistä voisi jäsenten mielestä olla enemmänkin.

Myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa koettiin parantamisen varaa. Vuoden alussa tapahtunut liittofuusio on sekin jättänyt jälkiään. Liitto koetaan tällä hetkellä sisäisesti aiempaa hajanaisempana. Järjestökentässä jäsenet kokevat liiton kuitenkin tunnetumpana ja etujärjestönä merkityksellisempänä kuin neljä vuotta sitten.

Liiton toimintaa koskevissa väittämissä eniten samaa mieltä jäsenet olivat seuraavien väittämien kanssa: ”on hyvä,­ että kaikki insinöörit voivat kuuluva samaan liittoon”, ”liiton tulee ajaa voimakkaampaa ay-politiikkaa” sekä ”liiton asiantuntija-apu on hyvä”. Sen sijaan väittämää ”minulle on samantekevää mitä liitossa päätetään” jäsenet eivät lainkaan hyväksyneet. Liiton päätöksiä ei siten seurata välinpitämättöminä.

Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi koettiin ansiokehityksen turvaaminen. Muita jäsenten näkökulmasta katsottuna tärkeitä kehittämiskohteita olivat koulutusjärjestelmän kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä työsuhteen ehtojen kehittäminen.

Myös työmarkkinallisen edunvalvonnan vahvistamiseen, työssäjaksamisen tukemiseen sekä insinöörikoulutuksen kehittämiseen olisi liiton syytä paneutua lähivuosien aikana.

Ykkösenä ansiosidonnainen työttömyysturva

Liiton tarjoamista palveluista ja jäsen­ eduista tärkeimmiksi koettiin ansiosidonnainen työttömyysturva sekä edunvalvonta työmarkkinakysymyksissä.

Muita merkittävimmiksi arvioituja palveluja ja etuja olivat työsuhdejuttujen hoito oikeudessa, liiton tarjoamat vakuutukset, joista tärkeimpänä pidettiin oikeusturva- ja vastuuvakuutusta sekä

palkkaneuvontaa. Kärkipäästä löytyvät myös liiton nettisivut ja sähköiset jäsensivut. Ne olivat nousseet tärkeysjärjestyksessä huimasti edellisestä mittauskerrasta ja niitä pidettiin hyvinä.

Tutkimuksessa arvioitiin myös ayliikkeen asemaa tulevaisuudessa. Suurin osa vastaajista katsoi ay-liikkeen vaikutusvallan pysyvän tulevaisuudessa lähes nykytasolla. Muutokseen uskovista enemmistö arvioi ay-liikkeen yleisen vaikutusvallan vähenevän. Huomattavasti optimistisempia jäsenet sen sijaan olivat oman liittonsa kohdalla. Uuden Insinööriliiton vaikutusvallan arveltiin tulevaisuudessa selvästi kasvavan.

Järjestötutkimuksen 624 vastaajaa antoivat myös runsaasti vapaata palautetta. Palautteen aihealueissa esiin nousi vahvasti neljä teemaa: liittofuusio, edunvalvontatyön jämäköittäminen, luottamushenkilön aseman sekä palkkauksen parantaminen.

Taloustutkimuksen kartoitus UIL:stä

Taloustutkimus kartoittaa ns. suuren yleisön mielikuvia eri ammattiliitoista muutaman vuoden välein. Tässä tutkimuksessa Uusi Insinööriliitto arvioitiin sekä yleisessä arvostuksessa sekä eri mielikuvatekijöissä kaikkien liittojen keskitasoa paremmaksi. Uuden nimen myötä liiton tunnettuus oli laskenut, mutta liiton sijoittuminen muihin liittoihin verrattuna oli selvästi kohentunut. Liitto sijoittui nyt viidenneksi koko 23 ammattiliiton vertailujoukossa, neljä vuotta sitten liiton sijaluku oli 10. UIL:n vahvuuksina muihin liittoihin verrattuna nähtiin erityisesti tasapuolisuus kaikkien­ jäsenten asioiden ajamisessa, kansainvälisyysvalmius, tulevaisuudennäkymät sekä yhteiskunnallinen vastuunottokyky. Kehittämiskohteina nähtiin palkka­ etujen ja työaikojen valvonta sekä työpaikkojen turvaaminen. n

Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies

Palkansaajat kokevat joustavat työjärjestelyt pääosin myönteisesti

T

yötä tehdään yhä enemmän muualla kuin varsinaisella työpaikalla: johtavassa asemassa olevista ylemmistä toimihenkilöistä lähes 60 prosenttia tekee päätoimeensa kuuluvaa työtä myös kotonaan ja asiantuntijatehtävissä toimivista ylemmistä toimihenkilöistä noin puolet.

Kotona työskentelevistä peräti neljä viidestä tekee työtä kotona ilman erillistä korvausta.

Työministeriön työpoliittisissa tutkimuksissa ”Joustaako työ?” ja ”Kenen ehdoilla työ joustaa?” tarkastellaan 106 toimipaikalta kerätyn laajan tutkimusaineiston pohjalta erilaisten joustavien työjärjestelyjen yleisyyttä ja toteutumista suomalaisessa työelämässä. Tutkimushankkeen toteutti tamperelais-turkulainen tutkimusryhmä vuosina 2004– 2006.

Tutkimustulosten mukaan joustavat työjärjestelyt ovat varsin yleisiä toimialasta riippumatta.

Etätyö harvinaista

Varsinainen etätyö on kuitenkin edelleen harvinaista: vain prosentti palkansaajista tekee vähintään päivän viikossa etätyötä, joka perustuu työnantajan kanssa tehtyyn sopimukseen. Etätyöpotentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi: esimerkiksi ylemmistä toimihenkilöistä kolmannes voisi omasta mielestään työskennellä ainakin osittain etänä.

Työaika liukuu

Jo noin neljällä viidestä kaikista toimihenkilöstä on käytössä liukuva työaika.

Yleisesti ottaen suomalaiset palkansaajat ovat tyytyväisiä joustavien työaikajärjestelyjen toteutumiseen; ne koetaan pääosin vastavuoroisiksi ja esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista hel-

UUSI

Insinööri

Joustavan palkkauk­sen piirissä olevat ansaitsevat muita palkansaajia paremmin kaikissa henkilöstöryhmissä ja ovat myös tyytyväisempiä palkkauksen ja työpanoksen väliseen suhteeseen.

pottaviksi. Toisaalta työn ”läikkyminen” vapaa-ajan puolelle on yhä paheneva ongelma erityisesti ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Palkkaus joustaa

Joustavan palkkauksen (esim. tulospalkkauksen) piirissä on kaikista toimihenkilöistä yli puolet. Joustavan palkkauk­sen piirissä olevat ansaitsevat muita palkansaajia paremmin kaikissa henkilöstöryhmissä ja ovat myös tyytyväisempiä palkkauksen ja työpanoksen väliseen suhteeseen.

Jousto lisää luottamusta

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että joustavat työjärjestelyt toimivat melko hyvin suomalaisessa työelämässä. Parhaimmillaan – silloin kun kyse on aidosta vastavuoroisuudesta – joustot tukevat myös työntekijöiden ja työnantajan välisen luottamuksen kehittymistä ja vahvistavat työntekijöiden sitoutumista organisaatioon. n

Tiimit yleisiä

Työn toiminnallista joustavuutta – ainakin periaatteessa – kuvastava tiimityön tekeminen on hyvin yleistä suomalaisilla työpaikoilla. Kaikista palkansaajista noin 60 prosenttia ja ylemmistä toimihenkilöistä noin kaksi kolmasosaa ilmoittaa kuuluvansa ”tiimiin tai työryhmään, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on valtuudet suunnitella itse työtään”. Tiimissä/ryhmissä työskentelevät palkansaajat arvioivat muita palkansaajia yleisemmin, että heillä on hyvät mahdollisuudet osaamisensa ja ammattitaitonsa käyttämiseen työssään.

Uhmavaara, Heikki, Niemelä, Jukka, Melin, Harri, Mamia, Tero, Malo, Anita, Koivumäki, Jaakko & Blom, Raimo (2005) Joustaako työ? Joustavien työjärjestelyjen mahdollisuudet ja todellisuus. Työpoliittinen tutkimus 277. Työministeriö, Helsinki.

Mamia, Tero & Melin, Harri (2006) (toim.) Kenen ehdoilla työ joustaa? Johtajien ja henkilöstön näkökulmia. Työpoliittinen tutkimus 314. Työministeriö, Helsinki.

21

maailmalta Teksti: Ari Åberg

Joustaako vai eikö joustaa...

I

han näin ei kysymystä voi kuitenkaan asettaa, vaikka Tanskan kokemusten perusteella joustoturvasta on lähinnä lähdetty puhumaankin. Joustaa pitää; sitä haluavat niin palkansaajat kuin työnantajatkin. Mutta miten joustetaan ja miten asioista sovitaan; kas siinä pulma. Unohtaa ei myöskään pidä asian toista puolta – turvaa. Sen tulee näkyä niin mekanismissa kuin sisällössäkin. Vasta sitten voidaan puhua oikeasta joustoturvasta.

Euroopan komissio julkaisi 27.6. oman tiedonantonsa joustoturvasta. Tiedonannossa esitetään joustoturvalle neljä poliittista toteutusaluetta: 1. joustavat (sopimus)järjestelyt 2. elinikäinen oppiminen 3. tehokas ja aktiivinen työvoimapolitiikka 4. riittävää tukea tarjoavat modernit sosiaaliturvajärjestelmät.

Tarkoitus on, että neuvostossa päästäisiin periaatteista poliittiseen yhteisymmärrykseen Portugalin puheenjohtajakaudella eli vielä ennen vuoden vaihdetta. Vuoden 2008 sosiaalinen huippukokous keskittyy sitten nimenomaan joustoturvaan..

Mutta palataanpa Tanskanmaalle. Yleisesti ajatellaan Tanskan joustoturvan olevan sitä, että yhdistetään matala irtisanomiskynnys korkeaan työttömyysturvaan. Tanskan työttömyysturvan taso ei kuitenkaan oleellisesti poikkea esimerkiksi Ruotsin tai Alankomaiden tasosta. Kun tähän lisätään tehokas ja joustava koulutuspolitiikka, aktiivinen työvoimapolitiikka sekä tehokas työehtosopimus-

22

järjestelmä, selkeytyy se kokonaisuus, jota voidaan mainostaa ”Tanskan mallina”.

Suomi pärjää tässä vertailussa huonosti.

Irtisanomissuojamme on kyllä eurooppalaisittain kevyt, mutta työttömyysturvamme vain karkeasti keskitasoa. Koulutuspolitiikkamme on tunnettu jähmeydestään reagoida ympäröiviin muutoksiin ja työvoimapolitiikkamme on kankeaa ja tehotonta. Myös paikallisen sopimisen vahvistaminen etenee jähmeästi, kun työnantaja suhtautuu kitsaasti luottamusmiesten aseman vahvistamiseen.

Suomi ei siis ole joustoturvan eturintamassa ainakaan, jos sitä tanskalaisittain mitataan.

Mutta miten edetään EU:ssa? Komission tiedonanto on ontuva nimenomaan työehtosopimusten ja työlainsäädännön osalta. Siellä painotetaan kyllä joustoja, mutta turvasta ei juuri puhuta. Unohdetaan kokonaan, että joustoturva tarvitsisi toteutuakseen myös työehtosopimuksissa sovitut ja työlainsäädännössä säädetyt puitteet, joissa rajoissa joustoista voitaisiin sopia ja niitä toteuttaa.

Komissio kutsuu kyllä sosiaalidialogin osapuolet neuvottelemaan joustoturvan periaatteiden toteuttamisesta. Euroopan työnantajien (BusinessEurope) viimeaikainen neuvotteluinnokkuus huomioon ottaen kynnettävänä on aika kyinen pelto. Ay-liikkeellä riittää vielä töitä ennen kuin joustoturvasta saadaan tasapainoinen kokonaisuus. n Kirjoittaja työskentelee Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston johtajana Brysselissä.

Kallis kotimaa

Liikaa läskiä

n Suomi on edelleen kallis maa. Viime vuonna meidän hintatasomme oli viidenneksen kalliimpi kuin EU-maissa keskimäärin. Kallein maa on Tanska ja myös Irlanti on kovaa vauhtia kivunnut kärkisijoille.

Meillä hintojen nousu on kuitenkin ollut muihin maihin nähden moniin muihin, etenkin uusiin jäsenmaihin nähden, maltillista. Vuonna 1995 hintatasomme oli vielä yli kolmanneksen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Suhteellinen hintataso on Suomea nopeammin laskenut vain Itävallassa ja Saksassa.

(Lähde: Eurostat)

n Suomalaisille liikalihavuus on tuplasti pahempi ongelma kuin ruotsalaisille, tanskalaisille, ranskalaisille tai italialaisille.

Painoindeksin lukema ylittää 30 vielä suomalaisia useammin etenkin kreikkalaisilla naisilla.

Jos mukaan otetaan vielä ylipainoiset, joilla painoindeksi ylittää 25, niin etenkin suomalaisten miesten totuus paljastuu. Enemmän ylipainoa on vain kreikkalaisilla ja saksalaisilla sekä brittimiehillä.

Suomalaisnaiset sijoittuvat paremmin, mutta heistäkin hieman yli puolella on ainakin jonkin verran ylipainoa.

(Lähde: WHO)

Suomi ei ime sijoituksia

Verotus on keventynyt

n Suomeen tuli viime vuonna

n Työn verotusta on meillä ke-

toiseksi vähiten EU:hun kuuluvista OECD-maista suoria ulkomaisia sijoituksia joko täällä toimiviin tai tänne perustettuihin yrityksiin. Omaa talouttaan suojelevaan Ranskaankin niitä tuli asukasta kohden yli kymmenkertainen määrä. Mutta ranskalaiset sijoittivat vielä paljon enemmän muualla toimiviin yrityksiin.

Ruotsikin sai ulkomaisia sijoituksia yli seitsenkertaisen määrän Suomeen verrattuna.

Sinne sijoituksia tuli eniten viime vuonna Kiinasta.

(Lähde: OECD)

vennetty tällä vuosituhannella 2,1 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 mennessä. Hollannissa, Tanskassa, Irlannissa ja Ruotsissa kevennyksiä on tullut vielä kovempaa vauhtia, puhumattakaan Liettuasta, Slovakiasta, Virosta ja Bulga­riasta.

Suomi on kuitenkin parantanut sijoitustaan. Kymmenen vuotta sitten olimme EU-maiden joukossa kovin työtulojen verottaja Ruotsin jälkeen. Vuonna 2005 edellämme olivat Ruotsin ohella myös Italia, Belgia ja Ranska.

(Lähde:Eurostat)

Teksti: Noora Rikalainen, kansainvälisten asioiden asiamies

Akava painottaa kauppapolitiikan ja kestävän työllisyyden merkitystä kehityksessä

V

altioneuvoston kehityspoliittinen ohjelma sisältää Suomen kehityspolitiikan poliittiset painopisteet ja periaatteet.

Ulkoministeriössä laaditaan parhaillaan uutta ohjelmaa, jossa määritellään, miten hallitusohjelman kehityspoliittisia tavoitteita ja linjauksia toteutetaan. Muiden järjestöjen ohella myös AKAVA osallistuu keskusteluun.

Akava pitää tärkeänä, että kehityspolitiikka käsitetään laajasti. Sen tulee kehitysyhteistyön lisäksi kattaa myös erityisesti toiminta kauppapolitiikassa. Kestävän kehityksen perustana tulee olla taloudelUUSI

Insinööri

linen ja yhteiskunnallis-sosiaalinen kehitys sekä luonnontaloudellinen kestävyys.

AKAVAn mielestä suomalaisen osaamisen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä on kehitettävä.

Lausunnossaan ulkoministeriölle Akava painottaa kaupan ja kestävän työllisyyden kasvun merkitystä köyhyyden vähentämisessä. Maailman­kauppa voi olla hyvinvoinnin lähde myös kehitysmaiden kansalaisille. Suomen on lisättävä kehitysapua, jolla parannetaan kaupan edellytyksiä kehitysmaissa.

Katkenneet WTO-neuvottelut on saa-

tava käynnistettyä mahdollisimman pian ja kaupan pelisääntöjä tulee kehittää siten, että ne nykyistä paremmin vastaavat ympäristön ja työn perusoikeuksien turvaamisen tarpeeseen.

Akavan mukaan työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen on edellytyksenä kestävälle taloudelliselle kehitykselle.

Se tukee ILO:n globalisaation sosiaalista ulottuvuutta pohtineen maailman­ komission raportin tuloksia ja toivoo sen ehdotuksia käytettävän globalisaation hallinnan edistämisessä. n 23

osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Kultakuumetta Hangasojalla

Yrittäjä, insinööri, panimonpitäjä ja kullankaivaja – tässä järjes­ tyksessä listaa elämäänsä Heikki Saviharju Saariselällä.

Saariselän Panimon vaalea ja tumma olut tuodaan nykyisin tankeissa Kiimingistä.

M

onitoimimies Heikki Saviharjun reviiri alkaa Oulusta ja päättyy Lemmenjoelle. Panimoyritys Polarmallas sijaitsee Oulussa, ravintola- ja hotellibisnes pyörii Saariselällä, kultakaivokset Hangasojalla ja Lemmenjoella. Ivalossa on miehen koti.

Mallasjuomasta se alkoi

Kultaa kannattaa kaivaa siellä, missä sitä on, on Saviharjun motto. Ja löytyihän se hippu­ sieltä viimein.

24

Heikki Saviharju valmistui insinööriksi 1976. Vuonna 1990 hän päätti ryhtyä yrittäjäksi ja hyödyntämään Mallasjuomalla Oulussa sekä Heinekenilla Hollannissa saamiaan oppeja. Tuotantoprosessi oluen keitosta sen pakkaamiseen kiinnosti.

Kun alkoholinvalmistuksen monopoli alkoi 1990-luvun alussa purkautua, alkoholijuomien valmistaminen vapautui meilläkin. Oulun pienpanimo

perustettiin vuonna 1993. Hankkeen käynnistäjänä oli Oulun olutseura. Saviharjua pyydettiin Oulun Panimon vetäjäksi.

Tästä lähti liikkeelle nopea kehitys.

Viides panimo avattiin jo seuraavana vuonna. Samaan aikaan rakennettiin keskuskeittämöä Kiiminkiin. Sieltä pystyttiin toimittamaan olutvierrettä useam­mallekin panimolle aina Kemiä, Rovaniemeä, Kuopiota, Vaasaa, Kajaania ja Raahea myöten.

Saariselän panimo vihittiin vuonna 1995. Sen yhteyteen perustetun 50 litran pontikkapannun vihki Ivalon nimismies. Tuossa pannussa keitettiin pontikkaa makean jellonatervasnapsin sekä vahvemman tervaviinan raaka-aineiksi.

Tuotteet saatiin Alkon valikoimiin 1997.

Nykyisin ne pullotetaan Kiimingissä.

Sieltä myös vaalea pils- ja tumma münchener-tyyppinen olut kuljetetaan nykyisin tankeilla Saariselälle ja Leville.

Saviharjun omistaman Saariselän Panimon yhteydessä pidettyjä majoituspaikkoja laajennettiin 1999. Ravintola ja 40 hotellihuonetta palvelevat asiakkaita, samoin Panimo-torin toisella puolella sijaitseva ravintola Teerenpesä.

Viimeisin investointi ja laajennus, kymmenen kelohonkamökkiä Kaunispään rinteessä, valmistui viime kesän ja

alkusyksyn kuluessa. Niiden yhteyteen on suunnitteilla ravintola ja vastaanottokeskus.

Kultaa kaivetaan siellä, missä sitä on

Heikki Saviharju tutustui kullanhuuhdontaan ystävänsä Kari Merenluodon kanssa Lemmenjoella vuonna 1988. Ensimmäisen kesän saalis oli kymmenen kiloa puhdasta kultaa. Tuon kesän jälkeen Saviharju on ymmärtänyt kullan merkityksen pohjoiselle elämälle.

Innostus on johtanut kullanhuuhdonnan ja kaivamisen laajempaankin pyörittämiseen.

Saariselän panimon yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö harrastaa myös malminetsintää ja kaivostoimintaa.

– Siinä mielessä asiat on hyvin, että meillä on kultakaivos, Saviharju toteaa.

Hangasojan kaivospiiri käsittää 48 hehtaaria, Lemmenjoen piiri 7 hehtaaria.

Kaivosoikeuden omistaja saa maa-alueen hallintaansa. Vuoden 1997 jälkeen ei kaivosoikeuksia ole huuhdontakultavaltauksille enää myönnetty.

Hangasoja on 1880-luvun lopun pohjoisen kultaryntäyksestä lähtien ollut tuottoisimpia kultajokiamme. Siellä on tänäkin kesänä ollut kymmenisen kullanhuuhtojaporukkaa Saviharjun

Laanilan kultareitti vie myös tänne Everstin kaivokselle.

UUSI

Insinööri

H

uuhtominen on rytmilaji. Kvartsi­ hiekan erottaminen painavammista punaisesta granaattihiekasta sekä rautahiekasta vaatii jämäkkää vaskoolin pyörittämistä ja veden kera huuhtomista. Vähitellen kevyemmät kivilajit huuhtoutuvat veden mukana ja vaskooliin jää hienoimmat hiekanjyvät ja niiden alle piiloutuneina kultahiekka ja hiput. ”Kultaa kannattaa huuhtoa vain siellä, missä sitä on”, on Saviharjun motto.

vuokraamilla alueilla. Lemmenjoella on niinikään kymmenkunta kaivajaa.

Suurin osa kaivaa käsin. Koneella kaivavat tienaavat enemmän, mutta joutuvat myös maksamaan koneista.

– Kullankaivajia on kaikenlaisia, on perheitä, pariskuntia, miehiä, naisia ja työporukoita, Saviharju kertoo.

Merkittävä elinkeino

Kulta on merkittävä tulolähde pohjoisessa. Saviharju arvelee, että kesällä lähes puolet yrityksen liikevaihdosta tulee kullankaivuun harrastajilta. Kulta käy maksuvälineenä ravintolassa, hotellissa, pyykkituvassa ja baaritiskillä.

Yhdellä grammalla kultaa irtoaa janoiselle kaivajalle neljä olutta Panimon tiskillä.

Lapin kullanhuuhdonta tuottaa vuodessa jopa 30 kiloa puhdasta kultaa.

Ammattimaisia kaivoksia on kymmenkunta ja ne tuottavat suurimman osan kullasta. Maailmanmarkkinahinnoilla kertomalla voi jokainen laskea määrän arvon.

Suurin myyty kultahippu ”Pikku Mammutti” myytiin huhujen mukaan 100 000 eurolla. Yleensä ne myydään uniikkikappaleina tai säilytetään ja kannetaan esimerkiksi koruina.

Ainoa, mikä rajoittaa tämän matkailun kehittymistä, on Finnairin hintapolitiikka ja monopolihinnat. Siihen toivotaan pohjoisessa pikaisesti kilpailijoita. n 25

osaaminen Teksti ja kuvat: Jari Peltoranta

Joogaohjaaja Veikko Tarvainen on vetänyt Äijäjoogaksi nimeämäänsä miehille suunnattua joogaa vuoden 2006 alusta lähtien. Ensimmäisessä ryhmässä oli kaksi osallistujaa, mutta nykyisin Tarvaisen vetämät kahdeksan viikoittaista joogaryhmää vetävät jo hyvin äijiä mukaan.

T

arvaisen joogaryhmä näyttää päällisin puolin läpileikkaukselta tavallisista suomalaisista miehistä.

Mukana on nuorempia ja vanhempia, notkeampia ja jäykempiä äijiä joka lähtöön.

– Tavallisella sekajoogatunnilla ylivoimainen enemmistö osallistujista on

26

Äijäjooga sopii myös jäykälle insinööriäijälle naisia. Yksi tai kaksi miestä naisjoukossa tuntee helposti olonsa epämukavaksi.

Olen itsekin vetänyt paljon naisvaltaisia sekaryhmiä ja sain idean kokeilla, tulisiko miehiä enemmän, jos heillä olisi oma ryhmä, Tarvainen kertoo.

– Alussa minulle sanottiin, että Äijäjooga on muuten hyvä idea, mutta se ei

tule menestymään.

Tarvainen käynnisti ensimmäisen Äijäjoogaryhmänsä vuonna 2006. Miessakit ry tuli taustatueksi, mikä helpotti liikkeelle lähtöä. Ensimmäisessä ryhmässä oli mukana kaksi miestä, mutta melko nopeasti idea alkoi ottaa tuulta siipiensä alle.

Lisätietoja: www.aijajooga.fi

– Joogasta on ollut apua selkävaivoihin. Äijäjooga on minulle myös rentoutumista ja vaihtelua arkeen, Vänskä sanoo. Äijäjooga on rentoa, yksinkertaista, ei-suorittavaa ja helppoa joogaa, joka on suunnattu miehille, määrittelee Äijäjoogi Veikko Tarvainen.

Tänä syksynä Tarvainen vetää Äijä­ joogaa kahdeksan kertaa viikossa eri puolilla pääkaupunkiseutua, ja tunnit ovat alkaneet täyttyä nopeasti. Äijäjooga­ ryhmiä on syntynyt myös muualle Suomeen, ainakin Tampereen seudulle, Turkuun, Kotkaan, Kemiin, Lappeenrantaan ja Ouluun. Mitään yhtenäistä valtakunnallista Äijäjoogaformaattia ei kuitenkaan ole, vaan eri vetäjät vetävät tunteja omalla tyylillänsä.

Rentoa, yksinkertaista ja helppoa

– Tämä on melko kevyttä joogaa, lähinnä hatha-tyylistä, kuitenkin voimakkaampaa kuin sekaryhmille vetämäni hathajooga. Rentoa, yksinkertaista, eisuorittavaa ja helppoa. Ohjelma on rakennettu Suomen Joogaliiton joogaohjelman lähtökohdista. Pyrin kuitenkin tuomaan eri joogaperinteistä Äijäjoogaan sopivia liikkeitä, Tarvainen luonnehtii.

Liikkeet ovat niin yksinkertaisia, että aloittelijankin on helppo tulla mukaan, vaikka ei olisi muuta liikuntaa harrastanutkaan. Puolitoistatuntinen alkaa ja loppuu rentoutuksella, minkä Tarvainen kokee tärkeäksi liian koville kierroksille viritetyille miehille. Äijäjoogassa käy paljon esimerkiksi IT-alalla työskenteleviä miehiä, joilla on kova työstressi päällä.

– Useampi äijä on todennut, että on mukavaa kun täällä ei ole suorittamista tai kilpailua. Mukaan on tullut monia UUSI

Insinööri

sellaisia miehiä, joiden ei olisi ikinä uskonut tulevan joogaan, Tarvainen sanoo.

Joillekin saattaa alkuvaiheessa tehdä vähän tiukkaa Äijäjoogan tavallista pidempi loppurentoutus. Kiireisen ihmisen voi olla vaikea pysähtyä kuuntelemaan ja vapauttamaan kehoaan.

– Kun keskitytään omaan kehoon, se on energisoivaa hiljaisuutta, joka on hyvä vaihtoehto liian rationaaliselle elämälle. Joogaaminen voi lisätä luovuutta ja paradoksaalisesti tehokkuuttakin.

Ei-suorittamisen kautta voikin suorittaa enemmän, Tarvainen toteaa.

Joogasta on hyötyä myös muihin harrastuksiin. Jooga antaa joustavuuden lisäksi energiaa ja mielenrauhaa. Hengitysharjoitukset ovat monelle antoisia.

– Eräskin äijäjoogaaja sanoi, että jooga on auttanut häntä golfin pelaamisessa. Lyönnit onnistuvat paremmin, kun keho on joustavampi. Toinen kertoi pyöräilyn olevan helpompaa kuin ennen, Tarvainen kertoo.

Helpotusta selkäkipuihin

Tarvainen mukailee tunnin ohjelmaa aina ryhmän mukaan. Nuorempi ryhmä saa vähän raskaamman ja vaikeamman ohjelman, keski-ikäiset ja vanhemmat helpomman ohjelman. Keskiviikkoisella iltatunnilla Elannon salissa pääosa osallistujista oli keski-ikäisiä miehiä, mutta mukana oli myös nuorempaa kaartia edustava, Vantaan EVTEKissa automaatioinsinööriksi opiskeleva Jani Vänskä.

Selkäkivut toivat Vänskän Äijäjoogan pariin. Muuta liikuntaa hän ei harrasta.

– Olen käynyt Äijäjoogassa puolisen vuotta, noin kerran viikossa. Joogasta on ollut apua selkävaivoihin. Olen saanut vetreyttä lisää. Tällä hetkellä selän tilanne on ollut jo jonkin aikaa hyvä, parempi kuin aikoihin. Särkyjä on tuskin ollenkaan, Vänskä kertoo.

– Äijäjooga on minulle myös rentoutumista ja vaihtelua arkeen, hän jatkaa.

Veikko Tarvainen löysi itsekin uutta kehotietoisuutta joogan myötä.

– Ennen joogan aloittamista en tiennyt, että jännitän niin paljon kehoani.

Joogan avulla pääsin irti monista lihasjännityksistä. n 27

osaaminen Teksti ja kuva: Jenni Jusslin

Johtamistaidon opiston kehittämisasiantuntija Abdirizak Mohamed:

”Monikulttuurisuus on välttämätöntä” Johtamistaidon opiston (JTO) kehittämisasiantuntija Abdirizak Mohamed on ehtinyt hankkia näkemystä monimuotoisuudesta. Somaliasta alun perin kotoisin oleva Abdirizak Mohamed on ollut vahvasti mukana kehittämässä monikulttuurisuutta työyhteisöissä Suomeen ­saapumisensa jälkeen.

V

iimeisin Abdirizak Mohamedin projekti on Monikulttuurinen työyhteisö -koulutusohjelman työstäminen yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa. Kyseinen koulutusohjelma tähtää työpaikkojen johtotason ja henkilöstön kehittäjien kouluttamiseen monikulttuurisen työyhteisön rakentamiseksi.

– Koulutusohjelma pohjautuu kahteen jo päättyneeseen monikulttuuriseen hankkeeseen, kertoo Mohamed.

ETMO eli Monikulttuurisuus voimavarana työyhteisössä -projekti tähtäsi suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden kehittämiseen työpaikoilla sekä maahanmuuttajien työllistämiseen.

SAK:n isännöimän hankkeen päätyttyä ETMOn tiellä jatkoi Petmo, Perehdyttämällä monikulttuuriseen työyhteisöön” -hanke. Sen tavoitteet olivat myös työpaikan monikulttuuristamisessa.

– Monikulttuurisuus on välttämätöntä työvoimalle. Nykyään useat työn-

28

Johtamistaidon opiston kehittämisasiantuntija Abdirizak Mohamed näkee käytännön kautta tapahtuvan opetuksen olevan tehokkainta monikulttuurisuuskouluttamisessa. – Koulutuksessamme aihetta lähestytään käytännön ongelmien kautta, Mohamed sanoo.

tekijät erityisesti palvelualoilla ovat eri kulttuuritaustoista. Rekrytointi on nykyään erittäin monikulttuurista, Mohamed sanoo.

Kiitos koulutukselle

Sekä ETMO että Petmo olivat vahvasti tutkimukseen ja organisaatioiden toiveisiin pohjautuvia hankkeita.

– Projektit olivat tutkimus- ja kehityshankkeita, joita hyödynnettiin sekä osallistuvien organisaatioiden että kou-

lutuksen kehittämisen parissa, toteaa Mohamed.

Hankkeista saatu palaute puhui myönteistä kieltä. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän perehdytyksestä hyödyttiin sekä työntekijä- että esimiestasolla.

– Suomalaisilla on liian vähän tietoa eri kulttuuritaustoista ja se aiheuttaa usein väärinkäsityksiä. Haastavaa monikulttuurisessa johtamisessa on muun muassa se, miten annetaan eri kulttuuritaustoista tulleelle palautetta. Afrikasta tulleille työntekijöille ei voi sanoa palau-

tetta samalla tavalla kuin amerikkalaisperäisille, Mohamed vertaa.

Projektit toteutettiin työelämälähtöisesti niin, että sekä ETMOon että Petmoon osallistui henkilöitä eri organisaatioista. Sen lisäksi, että hankkeissa saatiin korvaamatonta tietoa maahanmuuttajien toiminnasta työyhteisössä, saivat myös työyhteisöt pelimerkkejä itselleen omaa kehitystään varten.

– Tutkimusraportin lisäksi teimme jokaiselle mukana olleelle organisaatiolle tiivistelmän työpaikkakohtaisesti. Näin hankkeista hyödyttiin sekä käytännön että tutkimuksen tasolla, Mohamed selvittää.

Kehitys johtaa lopputuloksiin

Petmo-hanke päättyi huhtikuussa 2007.

Sekä ETMOn että Petmon tutkimukset

kuitenkin puhuivat jatkuvuuden puolesta. Monikulttuurisuuskoulutus oli koettu hyödylliseksi. Lokakuusta alkaen Johtamistaidon opisto sekä Kiljavan opisto tarjoavat yhdessä Monikulttuurinen työyhteisö -koulutusohjelmaa.

– Koulutuksessa opetetaan muun muassa esimiehiä, luottamusmiehiä, sekä perehdyttäjiä monikulttuurisen työyhteisön rakentamisessa sekä annetaan tietoa joillekin kulttuureille tyypillisistä käyttäytymistavoista, Mohamed mainitsee.

Koulutus on ainutlaatuinen, sillä se perustuu tutkimuksiin ja se on tehty yhdessä työnantajien kanssa. Mohamedin mukaan tällaista koulutusohjelmaa ei ole koskaan ollut Suomessa.

– Mukana on monia osaavia kouluttajia. JTO:lla on työnantajatausta, kertoo Mohamed.

Koulutuksessa opittu palvelee myös työn ulkopuolella jokapäiväisissä kulttuurikohtaamisissa. Monikulttuurisuudesta pitäisikin Mohamedin mukaan puhua enemmän.

– Monet kouluttautuneet ulkomaalaistaustaiset eivät saa koulutustaan vastaavaa työtä. Työntekijöitä ja työtovereita ei perehdytetä riittävästi monikulttuuriseen työyhteisöön, ja siitä seuraa ongelmia, toteaa Mohamed.

Parhaiten ulkomaalaistaustaista työllistyvät Mohamedin mukaan insinöörit sekä kauppatietieteistä valmistuneet.

Hän sanoo, että näille kahdelle alalle on tilausta Suomessa.

– Insinööreillä on eri osaamisalueita, ja niistä riippuu, millaista työtä saa.

Työllistymismahdollisuudet insinööriksi kouluttautuneilla ovat kuitenkin hyvät, hän summaa. n

Näkemystä opetukseen ulkomailta

A

bdirizak Mohamedin tausta on monipuolinen. Johtamisopiston kehittämisasiantuntija Abdirizak Mohamed ei väsy uuden oppimiseen.

– Olen yhä opiskelija, hän naurahtaa.

Mohamed työstää parhaillaan työn ohessa väitöskirjaansa Vaasan yliopistolle. Ennen Vaasaa Mohamed opiskeli Helsingin yliopistossa tilastotieteitä ja kansantaloutta, kunnes siirtyi Tampereen yliopistoon.

Tampereelta taskuun jäi maisterin tutkinto pääaineena kansantalous. Vahva sivuaine tuli johtamisesta. Ennen Suomea Abdirizak Mohamed asui Somaliassa.

– Opiskelin lukioon asti Somaliassa.

Yliopiston aloitin Sudanin puolella, jossa suoritin kandidaattitutkinnon valtiotieteistä ja kansantaloudesta, kertoo Mohamed.

Ennen Suomea Mohamed teki kierroksen vielä Egyptin kautta, jossa hän opiskeli kaksi vuotta hallintoa. Helsinkiin Mohamed saapui 1990-luvun alkupuolella. Hän toimi opettajana Espoon ja Vantaan kaupungeilla opettajana.

– Sain heti maisteriksi valmistumisen jälkeen töitä Metsäteollisuus ry:ltä kauppapolitiikan asiamiehenä. Olen sikäli onnekkaassa asemassa, sillä olen koulutustani vastaavassa työssä. Kaikilla ulkomaalaisilla ei ole Suomessa yhtä hyvä tuuri, hän toteaa.

UUSI

Insinööri

29

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuvat: Timo Syrjänen

UIL:n ylimääräinen edustajakokous kutsuttiin koolle puheenjohtajavalinnan vuoksi.

Puheenjohtaja Pertti Uuden Insinööriliiton vasta­ valittu puheenjohtaja Pertti Poro­kari kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Jäsenistön edunvalvonta, arvostaminen ja kuunteleminen on Porokarille tärkeää. Hän kertookin olevansa kiitollinen jäsenistölle ­saamastaan luottamuksesta.

30

U

uden Insinööriliiton ylimääräinen edustajakokous valitsi 31. elokuuta asiamies Pertti Porokarin UIL:n puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi, eli 23. marraskuuta asti. Porokari valittiin puheenjohtajaksi jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Ääniä Porokari sai 36, varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 19 ja 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 15.

Porokari arvioi tärkeimmäksi tehtäväkseen koko kentän yhdistämisen ja jäsenten tahdon kuuntelemisen. Hän lupasikin kiertää kenttää syksyn aikana ja tavata mahdollisimman paljon jäseniä.

Porokarin mukaan on tärkeää luoda Uudesta Insinööriliitosta entistä vah-

Porokari

vempi. Se edellyttää kaikkien jäsenjärjestöjen yhteistyötä. – Yhdistymiset ovat aina vaikeita paikkoja, mutta nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen, Porokari sanoo.

Porokari haluaa ottaa huomioon jäsenten tahdon entistä enemmän päätösten teossa.

– Insinööriliitossa on aina kunnioitettu jäsenten tahtoa ja haluan vahvistaa tätä perinnettä Uudessa Insinööriliitossa.

Porokari pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että insinöörien osaamista arvostetaan entistä enemmän Suomessa.

Insinöörien osaamisen arvostaminen kytkeytyy tiiviisti laadukkaaseen teknii-

UIL:n puheenjohtajaksi valittu Pertti Porokari haluaa rakentaa liitosta entistä vahvemman ja yhtenäisemmän.

haluaa kentän äänen kuuluviin kan alan opetukseen. – Puheenjohtajana aion peräänkuuluttaa tasokasta insinöörikoulutusta, jossa otetaan huomioon mm. työelämän tarpeet, hän lupaa.

Vilkas syksy tiedossa

Syksy on vilkasta aikaa uudelle puheenjohtajalle. Työehtosopimusneuvottelut ovat vielä kesken sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden neuvotteluja Porokari seuraa hyvin läheltä. Ennen kesälomaa teknologiateollisuuteen ja kemian alalle saatiin tehtyä sopimukset. Rahoitusalalle sopimus tehtiin jo keväällä. Porokari arvelee, että suunUUSI

Insinööri

nittelu- ja konsulttialalla sekä energiaalalla käydään vielä vaikeat neuvottelut.

Kunta-alan neuvotteluja Porokari aikoo seurata myös aktiivisesti.

Pertti Porokari muistuttaa, että UIL:n puheenjohtajana hän ajaa järjestöjen välistä yhteistyötä. Kaikkien palkansaajien etu on se, että liitot toimivat yhteistyössä ja rivit ovat yhtenäiset. – Järjestöriitoihin ei kannata tuhlata aikaa, vaan kaikki resurssit on laitettava jäsenistön edunvalvontaan.

Sähköinsinööristä puheenjohtajaksi

Porokari kertoo olevansa pitkän linjan vaikuttaja. Sähköinsinöörinä Siemen-

sillä toistakymmentä vuotta työskennellyt Porokari ajoi ylempien toimihenkilöiden etuja mm. yritysyhdistyksen puheenjohtajana, ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä ja Yksityistoimialojen Insinöörit YIL ry:n halli­ tuksen jäsenenä. Vuonna 2003 hän siirtyi Insinööriliittoon asiamieheksi ja sai vastuulleen teknologiateollisuuden, jonka piiriin kuuluu yli 60 000 ylempää toimihenkilöä.

Kirkkonummen Veikkolassa asuva Porokari kertoo harrastavansa mökkeilyä ja puutarhatöitä. Kotipihaa laittaessa saa ajatukset irti työasioista. Myös vapaaehtoinen maanpuolustus on Porokarille tärkeää. n 31

edunvalvonta

Ilona Mäenpää

YTN ja Teknologiateollisuus allekirjoittivat työehtosopimuksen

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus allekirjoittivat heinäkuun alussa hyväksymänsä työehtosopimuksen 21. elokuuta.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN ja Teknologiateollisuus pääsivät neuvottelusopimukseen heinäkuun alussa.

Teknologiateollisuuden ylempien toimi32

henkilöiden työehtosopimuksen kustannusvaikutus on 7,2–8,5%. Ensimmäisenä vuonna palkankorotus on 3,9–4,4% ja toisena vuonna 3,3–4,1%. Lisäksi

elokuun loppuun mennessä maksettiin kertakorvaus, jonka suuruus oli 12% tai vähintään 350 euroa. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Seppo Ketoviita

Ari Ketonen:

Teknologiateollisuuden työehtosopimus sisältää hyviä uudistuksia

K

oneen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Ari Ketonen on tyytyväinen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden uuteen työehtosopimukseen. Luottamushenkilökorvauksen kirjaaminen työehtosopimukseen sekä työsuojeluvaltuutettujen palkkioiden korottaminen ovat hyviä saavutuksia.

– Ylempien toimihenkilöiden määrä teknologiateollisuudessa kasvaa koko ajan. Samalla lisääntyy myös luottamusmiesten työmäärä. Siksi on tärkeää, että ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet saavat korvauksen työstään, Ketonen toteaa.

Uutena asiana työehtosopimukseen kirjattu kertakorvaus lämmittää myös ylempien toimihenkilöiden mieltä.

Vaikka teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on hyviä parannuksia, valitettavasti työehtosopimukseen ei saatu kirjattua normaalin työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaamista koskevia pelisääntöjä, Ketonen muistuttaa.

Ketonen arvioi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen olevan vähintään yhtä hyvä kuin SAK:laisen Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksia. Ylempien toimihenkilöiden sopimus saatiin solmittua kohtuullisen nopealla aikataululla vain vajaa viikko Metalliliiton sopimuksen jälkeen.

ta lähes kaikille osapuolille. Valmiuksia paikalliseen sopimiseen on vielä harvassa yrityksessä, Ketonen sanoo.

Työehtosopimukseen kirjattiin tämän ja ensi vuoden palkankorotusten sisältävän paikallisesti sovittavia työpaikkakohtaisia eriä. – Kun osa palkankorotusneuvotteluista viedään paikalliselle tasolle, luottamusmiesten on oltava todella osaavia ja aktiivisia, jotta neuvotteluissa päästään oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Vaikka uusi työehtosopimus sisältää luottamushenkilökorvauksen, ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöiden asemassa on vielä parannettavaa. Luottamustehtäviin käytettyä aikaa ei ole kirjattu työehtosopimukseen toisin kuin SAK:laisen Metalliliiton luottamushenkilöillä. Tämä asia olisi tärkeä saada sopimukseen, varsinkin kuin ylempien toimihenkilöiden määrä kasvaa koko ajan teknologiateollisuudessa, Ketonen sanoo.

Nykyinen työehtosopimus on voimassa huhtikuun 2010 loppuun asti, tosin se on irtisanottavissa syyskuussa 2009. Ketonen arvioi, että taloussuhdanne säilyy hyvänä ja tilausmäärät pysyvät korkeina teknologiateollisuudessa, sopimuskausi kestää loppuun asti. – Metallialalla menee nyt lujaa ja töitä riittää, joten todennäköisesti suurempia muutoksia tilanteeseen ei tule lähivuosina.

Paikallinen sopiminen uutta kaikille

Koneella eniten ylempiä toimihenkilöitä

Ketonen suhtautuu paikalliseen sopimiseen hieman skeptisesti. – Vaikka työnantajat ovat ajaneet vahvasti paikallisen sopimisen lisäämistä, asia on vielä uutUUSI

Insinööri

Julkisuudessa esillä olevat rajanvetokiistat ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välillä eivät ole ongelma Ko-

Ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvussa teknologiateollisuudessa, Koneen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Ari Ketonen tietää.

neella. Valtaosa Koneelle palkattavista ihmisistä on ylempiä toimihenkilöitä ja perinteiset toimihenkilötehtävät ovat vähentyneet. Tehtävän vaativuus, nimike ja koulutus määräävät sen, mihin henkilöstöryhmään työntekijä kuuluu.

Suomessa Koneen palveluksessa työskentelee noin 1 500 ihmistä, joista lähes 600 on ylempiä toimihenkilöitä.

Seuraavaksi suurin henkilöstöryhmä on työntekijät ja sitten toimistotyöntekijät. Nämä luvut antavat kuvaa siitä, että ylempien toimihenkilöiden merkitys teknologiateollisuudessa on merkittävä.

Tämä heijastuu jatkossa entistä enemmän myös sopimusneuvotteluissa, Ketonen arvioi. n 33

edunvalvonta Teksti: Päivi-Maria Isokääntä n Kuva: Marketta Harinen

Berit Harvistola on tyytyväinen kemian alan sopimukseen

K

emian alan ylempien toimihenkilöiden palkkapöytäkirja on suhteellisen hyvä, sanoo Teknoksen ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettu Berit Harvistola. Erityisesti hän iloitsee siitä, että sopimus saatiin tehtyä suhteellisen nopeassa aikataulussa.

– Toki olisi tärkeää saada työehtosopimus myös ylemmille toimihenkilöille, koska työehtosopimus suojaisi kaikkia ylempiä toimihenkilöitä. Kemian alalla työskentelee nykyisin paljon ylempiä toimihenkilöitä ja heidän määränsä sen kuin kasvaa.

Harvistolan mielestä palkkapöytä­ kirjassa sovitut yleiskorotusprosentit ovat melko hyviä, varsinkin kun yleiskorotusten päälle tulevat vielä yritys- tai työpaikkakohtaiset erät. Kemian alalla on aikaisemminkin maksettu yritys- tai työpaikkakohtaisia eriä, joten asia on jo entuudestaan tuttu Teknoksessa.

Tämän ja parin seuraavan vuoden yrityskohtaisista eristä ei ole vielä sovittu Teknoksessa, mutta aikaisempien yleiskorotusten yhteydessä työpaikkakohtainen erä on maksettu kaikille ylemmille toimihenkilöille. Lähiaikoina selviää, miten lokakuussa toimitaan.

Palkkapöytäkirja ei herättänyt kyselyjä

Teknoksen ylemmät toimihenkilöt eivät ole kyselleet Harvistolalta palkka­ pöytäkirjan sisällöstä sen enempää.

Ainoastaan kysymyksiä herätti kertakorvauksen maksuaikataulu. Teknoksessa kertakorvaus maksettiin elokuun palkanmaksun yhteydessä. Harvistola arvioi, että ylempien toimihenkilöiden 34

Ylempien toimihenkilöiden etuja Teknoksessa ajaa Berit Harvistola.

hiljaisuus palkkapöytäkirjasta johtuu siitä, että lähes heti palkkapöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen sen sisällöstä kirjoitettiin Teknoksen henkilöstön sisäisessä tiedotteessa, joka ilmestyy sekä sähköisesti että painettuna. Ylemmillä toimihenkilöillä oli näin mahdollisuus tutustua heti palkkapöytäkirjan sisältöön.

Palkkapöytäkirjassa sovittiin myös työryhmän perustamisesta. Sen tehtävänä on selvittää työaikapankin käyttöönottaminen ylempien toimihenkilöiden

kohdalla. Harvistolan mukaan työaikapankkijärjestelmää rakennetaan jo Teknoksessa ja sen on tarkoitus olla yhteinen kaikille henkilöstöryhmille.

Harvistola arvioi, että seuraavalla neuvottelukierroksella esiin nousevat ainakin ylityökorvausten maksaminen sekä työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaaminen. – Ylemmät toimihenkilöt matkustavat paljon ja heille kuuluu myös korvaus työajan ulkopuolella tapahtuvasta matka-ajasta. n

Teksti ja kuva: Päivi-Maria Isokääntä

Jari Tauluvuori haluaa perusoikeudet kuntoon energia-alalla

E

nergia-alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvottelut työantajapuolen, Energiateollisuus ry:n, kanssa ovat vielä kesken.

Energia-alan ylempien toimihenkilöiden keskeisenä tavoitteena on saada perusoikeudet kuntoon. – Perusasiat kuntoon laittamalla voidaan paremmin sitouttaa energia-alalla työskentelevät ylemmät toimihenkilöt yrityksiinsä, sanoo Teollisuuden Voiman ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Jari Tauluvuori.

Tauluvuori kertoo, että ylityökorvaus­ ten maksaminen työaikalain mukaan sekä työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-ajan korvaaminen ovat keskei-

Energia-alan ylempien toimihenkilöiden keskeiset tavoitteet • Energia-alan ylemmät toimihenkilöt vaativat, että Finergyn ja Enertan työehtosopimusten yhdistämisen ei saa heikentää kenenkään työsuhteen ehtoja.

• Ylityöt korvataan prosenttikorotuksena työaikalain mukaan ja työajan ulkopuolella tapahtuvan matka-aika korvataan tunti tunnista.

• Luottamusmiesten toimintaedellytyksiä ja tiedonsaantia on kehitettävä.

• Palkkaratkaisun on oltava kannustava ja motivoiva, jossa huomioidaan alan tuottavuuden kasvu.

UUSI

Insinööri

siä asioita, joita ylemmät toimihenkilöt edellyttävät kirjattavaksi työehtosopimukseen. Energia-alalla pitkään jatkunut korkeasuhdanne ja yritysten hyvä taloudellinen menestys pitää myös näkyä syntyvässä palkkaratkaisussa.

Tauluvuoren mukaan työehtosopimusneuvotteluissa täytyy päästä eroon epämääräisistä kokonaispalkkasopimuksista, joita on solmittu ennen edellistä työehtosopimusta ja sen aikana.

Näistä epämääräisistä kokonaispalkkasopimuksista tulee luottamusmiehelle yhteydenottoja lähes viikoittain. – Kokonaispalkkasopimusten tarkasteluun tai niiden muuttamismahdollisuuksiin eivät meidän ylemmät toimihenkilömme ole nyt tyytyväisiä.

Matka-ajasta saatava korvaus

Työajan ulkopuolella tapahtuvan matkaajan korvaaminen on kuuma aihe myös TVO:lla. – Meillä työskentelee ylempiä toimihenkilöitä, jotka matkustavat paljon ja joutuvat käyttämään runsaasti omaa aikaansa matkustamiseen. Ylemmillä toimihenkilöillä ei korvata matkaaikaa yksiselitteisesti päinvastoin kuin kaikilla muilla henkilöstöryhmillä. Siksi tämä asia nousee esille niin voimakkaasti, Tauluvuori sanoo.

Työnantajapuoli on vaatinut paikallisen sopimisen lisäämistä eri aloilla. Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin selkeitä pelisääntöjä. – Usein yrityksissä on yksipuolisesti käyttöönotettuja toimintatapoja, joista on muodostunut paikallinen sopimus. Näitä paikallisia sopimuksia, etenkin jos niitä ei ole huolella

Ylempien Toimihenkilöiden energia-alan tilaisuus veti paikalle yli 60 Teollisuuden Voiman ja Posivan ylempää toimihenkilöä Olkiluodossa. Etualalla istuu TVO:n ylempien toimihenkilöiden luottamusmies ja TVO-YTN yritysyhdistyksen puheenjohtaja Jari Tauluvuori.

kirjattu, on myöhemmin melko vaikeaa muuttaa tai purkaa tarpeen vaatiessa, Tauluvuori muistuttaa.

Yryssä pohdittu neuvottelutilannetta

Teollisuuden Voiman ja Posivan ylemmät toimihenkilöt ovat pohtineet työehtoneuvottelutavoitteita yritysyhdistyksensä TVO-YTH:n kokouksissa.

Yritysyhdistykseen kuuluu noin 300 henkilöä. Järjestäytymisaste on huima, sillä yhtiön palveluksessa työskentelee noin 350 ylempää toimihenkilöä.

– Johtokuntamme kokouksissa keskustelemme sopimusneuvotteluista aina sen mukaan mikä vain on mahdollista. Pitkälti olemme keskittyneet päättymässä olevan työehtosopimuksemme jalkauttamiseen liittyviin ongelmiin, mutta nyt viime aikoina esillä on ollut luonnollisestikin uudet neuvottelutavoitteet, Tauluvuori toteaa. n 35

edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Suunnittelualan kenttäkierros käynnistyi Kouvolassa YTN:n suunnitteluala aloitti laajan kenttäkierroksen elokuussa.

Ensimmäinen alueellinen tilaisuus pidettiin Kouvolassa tiistaina 28.8.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan kenttäkierros pääsi vauhtiin Kouvolassa tiistaina 28.8. Laajan kenttäkierroksen aikana YTN:n asiamiehet kertovat alan työehtosopimustavoitteista ja neuvottelujen kulusta 17 eri tilaisuudessa, joista osa on alueellisia, osa suurimmissa yrityksissä. Kierroksen ohjelman näet tästä: http://www.ytn. fi>suunnitteluala YTN on jättänyt neuvottelutavoitteensa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL:lle jo elokuun puoles-

sa välissä. Palkankorotuksiin liittyvät tavoitteet annetaan tulevissa neuvotteluissa.

Työvoimapulasta kärsivällä suunnittelualalla palkat ovat noin 8 prosenttia vastaavia teollisuuden palkkoja pienemmät. Alalle haetaankin nyt palkkaratkaisua, joka olisi yleisen linjan mukainen ja jossa lisäksi palkkakuilu kurottaisiin umpeen useamman vuoden palkkaohjelmalla.

Neuvottelutavoitteissa keskeisiä ovat myös vapaa-aikana matkustamisen kor-

vaaminen ja luottamusmiehen aseman ja toimintaedellytysten parantaminen.

Kouvolan tilaisuuteen oli saapunut kymmenen alan aktiivia Kouvolasta, Lappeenrannasta ja Kotkasta. Suunnittelualan työvoimapula näkyy myös itäisessä Suomessa: joillakin työpaikoilla on jo ryhdytty maksamaan rekrytointipalkkioita niille, jotka onnistuvat löytämään taloon uuden työntekijän. Kouvolassa kaivattiin korjausta erityisesti suunnittelualalla työskentelevien nuorten ja naisten palkkoihin. n

Teksti: Päivi-Maria Isokääntä

Erkki Mattila haluaa saada suunnittelualan palkat ylös

S

uunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuuden takia palkka-asiat on saatava kuntoon, sanoo Swecon ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Erkki Mattila. Suunnittelualan yhtenä neuvottelutavoitteena onkin saada yleistä linjaa parempi ratkaisu. – Insinöörien houkutteleminen ja jääminen suunnittelualalle edellyttää sitä, että palkkojen 36

on noustava samalle tasolle kuin muilla teollisuuden aloilla, Mattila toteaa.

Mattilan mukaan suunnittelualan neuvottelutavoitteet ovat oikeat. Yleistä linjaa korkeamman palkankorotuksen lisäksi vapaa-aikana matkustamiseen käytetystä ajasta halutaan saada korvaus­ joko vapaana tai rahana. Henkilöstön edustajien aseman parantaminen on

edellytys sille, että paikallista sopimista voidaan kehittää ja sen käyttöä voidaan lisätä yrityksissä.

Mattila toivookin työnantajapuolelta ennakkoluulotonta suhtautumista ylempien toimihenkilöiden tavoitteisiin ja muistuttaa, että nuorten halukkuus tulla töihin suunnittelualalle ei parane, jos palkat eivät nouse. n

Elintarvikeala haluaa työehtosopimuksen

Kunta-alan neuvottelut keskeytyivät Hoitoala hylkäsi 270–420 euron korotukset

K Seinäjoen YTN-Forumissa oli runsas osanotto.

T

yönantajaa edustava Elintarviketeollisuusliitto ETL vitkastelee neuvotteluja YTN:n kanssa. Työehtosopimusneuvotteluja ei ole saatu vielä käynnistymään YTN:n yrityksistä huolimatta. ETL selvittelee asiaa sisäisessä työryhmässä syksyn kuluessa.

YTN:n elintarvikeala jatkaa kenttä­

kierrosta yrityskohtaisin tapahtumin.

Ylemmät toimihenkilöt haluavat korjausta erityisesti työaikakysymyksiin, matka-ajan palkkaan sekä luottamusvaltuutettujen asemaan.

Kentän palaute on selvä: ylempiä toimihenkilöitä ei saa jättää sopimustoiminnan ulkopuolelle. n

Joustoturvasta ”Suomen malli” Jouston ja turvan tasapaino työmarkkinoilla ja työelämässä on otettu työministeriön syyniin.

Työministeri Tarja Cronberg on asettanut työryhmän uudistamaan niitä koskevia pelisääntöjä. Akavan edustaja työryhmässä on johtaja Pekka Immeli.

T

yöryhmän keskeisenä tehtävänä on luoda yhteinen kansallinen kokonaisnäkemys, ”Suomen malli”, jolla tulevaisuudessakin varmistetaan työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan, sosiaaliturvan, työlainsäädännön, työelämän laadun ja elinikäisen oppimisen koordinoitu kehittäminen. ”Syyniin” tulevat mm. määräaikaiset työsuhteet, joiden vähentämiseksi on tulossa työnantajaa koskeva ”peloitelaki”.

Välityömarkkinoiden tehostamiseksi räätälöidään polkuja heikoimmassa asemassa olevien työllistymiseksi mm. TEkeskusten kautta. Vuorotteluvapaata jatUUSI

Insinööri

ketaan kahdella vuodella ja sinä aikana selvitetään vakinaistamisen rahoitusta.

Joustoturva on keskeisessä asemassa vuonna 2008 Euroopan kasvu- ja työpaikkastrategian (ns. Lissabonin prosessi) uudistuksessa, johon jokainen EU-maa luo oman kansallisen joustoturvamallinsa. Suomen mallia esitellään Euroopan unionille esimerkkinä työelämän jouston ja työntekijöiden turvan yhdistämisessä. n – IM

Tarja Gronberg tapasi toimittajia Königstedtin kartanossa Vantaalla.

unta-alan sopimusneuvottelut keskeytyivät myöhään keskiviikkoiltana 5. syyskuuta, kun hoitoalan pääsopijajärjestö TNJ kieltäytyi signeeraamasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tarjousta. Muut kunta-alan pääsopijajärjestöt JUKO, Kunta-alan unioni ja KTN olisivat olleet hyväksymässä esityksen.

Kuntatyönantaja esitti sopimusta, johon olisi sisältynyt lähes kahden ja puolen vuoden sopimuskaudella kolme yleiskorotusta ja kaksi paikallista järjestelyerää. Näiden kustannusvaikutus olisi ollut yhteensä 9 %.

Esitykseen sisältyi myös merkittävä tasa-arvopaketti, jolla pyrittiin edistämään samapalkkaisuutta kunta-alalla. Se olisi tuonut korotuksia kaikkien kunnan sopimusalojen naisvaltaisille koulutetuille ryhmille.

Erityisen tuntuvia palkankorotukset olisivat olleet hoitajaryhmissä, mutta vastaavanlaisia korotuksia olisi kohdennettu myös mm. kirjastotoimen, sosiaalitoimen ja päivähoidon henkilöstölle.

Kuntatyönantajan tarjous olisi nostanut sairaanhoitajien ja perushoitajien palkkoja sopimuskaudella keskimäärin 270–420 euroa. Sairaanhoitajien palkat olisivat nousseet sopimuskauden aikana keskimäärin 301 euroa, ylihoitajien 415 euroa, osastonhoitajien 344 euroa ja perushoitajien 267 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä sairaanhoitajien kokonaiskeskiansiot ovat 2 487 euroa ja perushoitajien 2 236 euroa kuukaudessa.

Työnantajan tarjous koski kaikkia kunnan sopimusaloja, joilla työskentelee yhteensä 428 000 palkansaajaa. Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa syyskuun 2007 loppuun. n 37

edunvalvonta Teksti ja kuva: Kirsti Levander

Henkiselle työsuojelulle on tilaus

Jatkuva työstressi nakertaa mielenterveyttä Ajoittainen kiire ja stressi kuuluvat työelämään. Mutta jos stressi jatkuu jatkumistaan, se horjuttaa paitsi fyysistä myös psyykkistä terveyttä. Ei ole siis mitään syytä vähätellä henkistä työsuojelua.

– Tuottavuutta ei saavuteta sillä, että ihminen ajetaan loppuun.

Stressaantunut suoriutuu kyllä rutiineista, mutta luovuus kärsii ja ajattelu ontuu, psykiatrian erikoislääkäri T ­ eija Honkonen Työterveyslaitokselta sanoo.

T

yön huono organisointi, epäoikeudenmukainen johtaminen tai työpaikan huono ilmapiiri voivat aiheuttaa työstressiä, jolla on lopulta haitallinen vaikutus ihmisen mielenterveyteen.

– Vaikka vain harvoin mielenterveyden häiriöt ovat yhden tekijän aiheuttamia, niin Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat työstressillä olevan kiistatta kielteisiä mielenterveysvaikutuksia, psykiatrian erikoislääkäri Teija Honkonen Työterveyslaitokselta kertoo.

Aiheesta on kertynyt viimeisten kym­menen vuoden aikana runsaasti 38

tutkimustietoa. Tulokset osoittavat, että työn suuret vaatimukset yhdessä pienten vaikutusmahdollisuuksien ja vähäisen sosiaalisen tuen kanssa sekä työssä ponnistelun ja palkitsevuuden epäsuhta ennustavat psyykkistä oireilua.

Mielenterveydellisistä häiriöstä, etenkin masennustiloista johtuva työkyvyttömyys onkin lisääntynyt merkittävästi.

– Tuottavuus- ja joustavuusajattelu­ on kasvattanut paineita työpaikoilla.­ Epävarmuus, kilpailu, työsuhteen mää­ rä­­aikaisuus ja työtahdin kiristyminen syövät voimavaroja. Samalla työtehtävät ja -ympäristöt ovat muuttuneet psyykkisesti aiempaa haastavammiksi. Työ

vaatii keskittymistä ja tarkkuutta sekä jatkuvan informaatiotulvan hallintaa, Honkonen toteaa.

Henkiseen työsuojeluun ja hyvinvointijohtamiseen on siis syytä tarttua tosissaan.

– Henkinen työsuojelu on nostettu esiin maan hallitusohjelmassakin.

Siinä todetaan, että ikäjohtamiseen ja henkiseen työsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, Honkonen sanoo tyytyväisenä.

Esimiehen pitää myös toppuutella

Avainasemassa on ennaltaehkäisy. Raamit henkiseen työsuojeluun löytyvät työturvallisuuslaista. Käytännön vastuu kannetaan työyhteisöissä.

Erityisen suuri vastuu henkisestä työsuojelusta lankeaa esimiehen harteille.

Esimiehen on selvitettävä työstä aiheutuvat henkiset kuormitustekijät ja hänen on myös puututtava mahdollisiin ongelmiin.

– Esimiehen pitää tarkkailla työssä suoriutumista. Hyvä esimies kannustaa alaisiaan, mutta myös toppuuttelee ja hillitsee liian ahkeraa. Hyvää ja tunnollista työntekijää ei pidä palkita taakkaa lisäämällä, Honkonen muistuttaa.

Esimiehen ei tarvitse ryhtyä lääkäriksi, mutta tietyt hälytysmerkit on hyvä tunnistaa.

– Työhyvinvoinnissa voi olla jotain vialla, jos ihminen tekee jatkuvasti ylipitkiä päiviä, hänen kykynsä toimia työyhteisössä on heikentynyt, hän ei pysty pitämään kiinni sovituista aikatauluista ja työn laatu ja tuottavuus ovat huonontuneet. Honkosen mielestä myös alainen voi ottaa puheeksi stressaavat työolosuhteet.

– Meistä jokainen on oman työnsä asiantuntija. Jos tarvetta on, pitää uskal-

taa sanoa, että nyt minä ja muut olemme väsyneet tilanteeseen. Omaa jämäkkyyttä on kasvatettava ja ainakin pyrittävä parantamaan olosuhteita.

Honkonen kehottaa myös tarttumaan ongelmiin ajoissa ja tuomaan tilanteeseen ratkaisuehdotuksia.

Aktiivinen työsuojelu tukee ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointia

YTN edistää työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten yhteistoimintaa

Organisaation toimintatapoja voi muuttaa

Honkosen mielestä kiireen saa kuriin ja monet muut työpaikan ongelmat järjestykseen, jos vain on halua. – Usein on kyse aika yksinkertaisista asioista. Joskus voi vain ihmetellä, miksei tilanteeseen ole puututtu ajoissa.

Työjärjestelyt ja selkeät vastuut ovat kaiken a ja o. Ihmisen on tiedettävä, mitä häneltä odotetaan. Myös osaamisesta on pidettävä huolta.

– Osaamista korostettaessa on muistettava, että uuden oppimiseen on varattava aikaa ja raivattava tilaa, muuten oppimisvaateet stressaavat vain entisestään.

Vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuudet on konkretisoitava. Mihin ja miten meidän työpaikallamme voidaan vaikuttaa?

– Kehittämispäätöksistä on seurattava aitoa muutosta, muuten ihmiset kyynistyvät ja pettyvät, Honkonen muistuttaa.

Hyvinvoivassa työpaikassa ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti.

– Suosikkijärjestelmä vie hetkessä pohjan hyvältä työilmapiiriltä. Myös erilaisten persoonallisuuksien sietäminen työyhteisössä on tärkeää. Toisia ei erilaisuuden nimissä saa silti loukata, kiusata tai kohdella epäasiallisesti vaan työpaikalla jokaisen on osattava käyttäytyä hyvin, Honkonen jatkaa.

Työhyvinvoinnin tukipilareiksi on usein nostettu liikunta, terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä nukkuminen. – Hyvä fyysinen kunto vahvistaa ihmistä. Mutta jos asiat ovat työpaikalla huonosti, ei siinä yksin auta, että on hoikka ja liikunnallinen. Terveelliset elintavat ja organisaation toimintatapojen kehittäminen eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Hyvinvointiin tarvitaan molempia. n UUSI

Insinööri

Riitta Roisko.

-T

yöpaikoilla tulee eteen asioita, jotka eivät kuulu yksiselitteisesti vain työsuojeluvaltuutetulle tai vain luottamusmiehelle. Paras lopputulos saadaan yleensä toimimalla yhdessä, YTN:n työsuojelutiimiä vetävä Riitta Roisko sanoo.

Esimerkkejä asioista, joita voidaan tehokkaimmin hoitaa yhteistyössä, ovat ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointi ja työajanseuranta.

– Kentältä tulee jatkuvasti kysymyksiä muun muassa siitä, miten työssä jaksamista voidaan edistää, Roisko kertoo.

YTN:n tavoitteena on parantaa ylempien toimihenkilöiden tietämystä työsuojeluasioista.

– Valitettavan harva työsuojeluvaltuutettu on käynyt edes Työturvallisuuskeskuksen järjestämän työsuojelun peruskurssin. Tiimimme ensimmäisenä tehtävänä onkin vahvistaa tiedotusta työsuojelukursseista. Tarjoamme aiheesta myös omaa koulutusta. Palaute tämän vuoden YTN-työsuojelukurssista rohkaisi laajentamaan kurssin ensi vuonna kaksipäiväiseksi. Jatkossa tarjoamme ylemmille toimihenkilöille sopivia työsuojelukursseja yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa.

Kun kontaktit työsuojeluvaltuutettuihin on luotu, voidaan toimin-

taa tiivistää järjestämällä esimerkiksi tapaamisia samalla alueella toimivien luottamusmiesten ja -valtuutettujen kanssa.

YTN:n työsuojelun edistämishankkeessa seuraavan kohderyhmän muodostavat YTN:läiset työsuojelupäälliköt. Heidän osaltaan toiminta selviää, kun yhteystiedot ja koulutustarpeet saadaan selville.

– Tiimimme toivoo, että työsuojeluvaltuutetut ottavat yhteyttä ja esittävät omia näkemyksiään toiminnan käynnistämisestä ja sisällöistä.

YTN:n työsuojelutiimiin kuuluvat

Riitta Roisko UIL, Sirkku Pohja TEK, Timo Ruoko UIL, Lotta Savinko SEFE, Juha Särkkä UIL, Daniel Valtakari TEK, Tomi Seppä UIL, Jarna Savolainen TEK. Jos sinulla on kysyttävää tai haluat ilmoittaa/tarkistaa yhteystietosi, ota yhteyttä riitta.roisko@ytn.fi, puh 0201 801 842 tai gsm 040 5307 937.

• Työsuojeluvaltuutettu on valittava vähintään kahden vuoden välein, jos työpaikalla työskentelee yli 10 henkilöä. Toimihenkilöillä on oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa.

• Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä, ei pelkästään liittojen jäseniä.

• Työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta huolehtii Työturvallisuuskeskus.

• Työturvallisuuskeskus: www.työturva.fi • Valvova viranomainen on työsuojelupiiri.

• Työsuojelupiirit: www.tyosuojelu.fi

39

Teksti ja kuvat: www.adlux.fi

Hehkulamput ja halogeenit

MYYNTIKIELTOON Ensi vuosikymmenellä ei ole enää saatavana halogeeneja eikä hehkulamppuja.

Perusteita on jo riittävästi, valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo AD-Lux Oy:stä ennustaa.

A

ustralia on päättänyt kieltää hehkulamppujen myynnin vuonna 2010. Koska halogeenit kuluvat sähköteknisesti hehkulamppujen ryhmään, saattaa kielto koskea niitäkin.

Pekanheimon mielestä halogeenit ovat vielä vaarallisempia käytössä kuin hehkulamput ja kuluttavat yhtä paljon energiaa.

– Monet muut maat seuraavat perässä, Kanadassa ja USA:ssa, esim. Kaliforniassa, suunnitellaan vastaavaa kieltoa.

EU:n komissio valmistelee parhaillaan ehdotuksia valaistuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä johtaa todennäköisesti hehkulamppujen ja ehkä siinä ohessa halogeenienkin kieltämiseen ennemmin tai myöhemmin.

EU:lle on tehty myös aloite kieltää energiaa turhan paljon kuluttavien hehkulamppujen myynti EU:n alueella vuodesta 2010 alkaen.

40

Euroopan lampputeollisuus on kesällä 2007 ilmoittanut ehdottavansa hehkulamppujen myyntikieltoa vuodesta 2015 alkaen. Lampputeollisuuskin siis myöntää kieltoajatuksen realistiseksi, mutta ajaa vain viisi vuotta myöhempää aikataulua. Jos siirtymäaika pitenee viidellä vuodella, voidaan vain kuvitella, montako tulipaloa, tapaturmaa ja kuolemaa tänä aika sattuu ja paljonko nämä lamput kuluttavat turhaan energiaa. EU-komissiolle tekemäni lamppujen kieltoaloite suosittaa siirtymäajan lyhentämistä.

– Koska on erittäin todennäköistä, että EU:n alueella jonakin vuonna tullaan kieltämään hehkulamput ja halogeenit, suositan, että niiden käytöstä luovuttaisiin välittömästi, ainakin uusia valaisimia hankittaessa, Pekanheimo sanoo.

Tommi Berg.

Jos hankitaan hehkulamppuvalai-

Valaistussuunnittelija, EHL Ilkka Pekanheimo on Suomen Valoteknillisen seuran ja CIE:n (kansainvälinen valaistuskomissio) jäsen.

§

Laki hehkulamppujen myynnin kieltämisestä

H

allitus on päättänyt hallitusohjelmassaan korostaa

panostuksia energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen tällä eduskuntakaudella. Sähkönkulutus kasvaa Suomessa pari prosenttia vuodessa. Vuonna 2006 energiankulutus oli 90 terawattituntia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pelkkä

”

energiamuotojen kehittäminen ja edistäminen ei riitä. Energianku-

Itse asiassa halogeeni on huonoin ja vaarallisin kotikäytössä oleva lamppu.

simia, kannattaa selvittää, että hehkulampun tilalle mahtuu usein hieman kookkaampi energiansäästölamppu, sillä kaikkiin valaisimiin se ei mahdu. Jo tässä vaiheessa on jo syytä laittaa kaikkiin valaisimiin energiansäästölamppu.

Halogeenivalaisimien hankintaa suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä, että ko. valaisimiin ei mahdollisesti enää 10 vuoden kuluttua saada lainkaan uutta halogeenilamppua. LEDit tulevat myös korvaamaan halogeenilamppuja, mutta tällä hetkellä niiden värintoisto on huono ja värisävy monien mielestä kammottava.

Halogeeneilla ja hehkulampuilla on haitallinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Tämä on yksi suurimmista syistä, jotka johtivat Australian kieltoon ja sillä tulee olemaan myös EU:ssa suuri merkitys.

Nämä lamput kuluttavat viisi kertaa enemmän energiaa kuin loistelamput ja pienloistelamput. Ne ovat erittäin paloUUSI

InsInöörI

lutuksen kasvun katkaiseminen on myös välttämätöntä. Jos hehkulamput korvattaisiin energiansäästölampuilla, sähkön säästö vuosita-

ja räjähdysvaarallisia. Esim. Hämeenlinnan asuntomessuilta löytyi useita palovaarallisia valaisimia.

Kynttilälamppu on Kuluttajaviraston tutkimuksen mukaan kodin lampuista herkimmin räjähtävä.

Halogeenit häikäisevät, liika kirkkaus voi olla esim. lapsen silmille haitallista.

Kun LEDien valomäärä lisääntyy, ovat ne häikäisyn suhteen yhtä ongelmallisia kuin halogeenit.

Halogeenit saattavat aiheuttaa pään ja silmien särkyä uusimpien havaintojen perusteella. Ne aiheuttavat alhaistaajuisen häiriötilan aivoihin, kun kävellään kattoon upotettujen halogeenien alla.

Itse asiassa halogeeni on huonoin ja vaarallisin kotikäytössä oleva lamppu, Pekanheimo sanoo.

Jos jokin muu tuote, esim. elintarvike, sähkölaite tai lasten lelu, aiheuttaisi yhtä suuria riskejä kuin nämä lampputyypit, olisi tuote poistettu markkinoilta Jani Hannonen. jo aikoja sitten. n

solla olisi noin 1 TWh. Työtehoseura TTS:n julkaisun nro 384 mukaan valaistusenergian kokonaiskulutukseksi vuonna 2010 arvioidaan 1 747 GWh/a, mikä merkitsee 8 prosentin kasvua kymmenessä vuodessa. Tästä energiankulutuksesta hehkulamppujen osuudeksi arvioidaan 78 prosenttia.

Jos kaikki hehkulamput Suomessa vaihdettaisiin energiansäästölamppuihin, sähkön säästö olisi noin 1 TWh, eli 1 000 000 000 kWh vuodessa. Yksityistalouksien osalta tämä merkitsisi 80–100 miljoonan euron säästöä vuodessa. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät 200 000– 300 000 tonnia vuodessa.

41

oikeus

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2007:65 liikkeen luovutukseen liittyvässä työsopimusasiassa

L

iikkeenluovuttajat ja luovutuksensaaja olivat olleet sidottuja eri työehtosopimuksiin. Liikkeen luovutuksensaaja oli kuitenkin tehnyt palvelukseensa siirtyneiden työntekijöiden kanssa uudet työsopimukset ja myös uusi työehtosopimus oli tullut työsuhteissa noudatettavaksi. Ongelman aiheut­t i se, että liikkeen luovuttajan soveltama työehtosopimus oli ollut vuosi­loman pituuden osalta edullisempi kuin luovutuksensaajaa sitova ja työsuhteissa sittemmin sovellettavaksi tullut työehto­sopimus.

Kysymys oli siitä, että oliko työehto­ sopimusta tai työsopimusta tulkittava niin, että työntekijöillä oli kaikesta huolimatta säilynyt oikeus pidempään vuosi­lomaan.

Korkeimman oikeuden mukaan luovutuksensaajalla on ollut velvollisuus noudattaa liikkeenluovuttajia sitovien

työehtosopimusten määräyksiä ja ehtoja siirtyneiden työntekijöiden työsuhteissa ainoastaan näiden työehtosopimusten voimassaolon päättymiseen saakka. Tämän jälkeen työnantajalla on ollut oikeus soveltaa työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin sitä työehtosopimusta, johon se on myös itse sidottu.

Koska siirtyvien työntekijöiden pidempi lomaoikeus ei ole voinut aikaisemmin sovellettavien työehtosopimusten voimassaolon päättymisen jälkeen perustua enää näiden työehtosopimuksen ns. jälkivaikutukseenkaan, ovat siirtyneiden työntekijöiden työsuhteiden ehdot voineet niihin nyt sovellettavan, luovutuksensaajaan sitovan työehtosopimuksen perusteella heikentyä. Siten näiden työehtosopimusten määräysten mukaan kantajilla olisi jatkossa oikeus ainoastaan lyhyempään, 30 päivän vuosi­lomaan.

Kanteen mukaan yhtiön ja kantajien välillä oli kuitenkin erikseen sovittu siitä, että työntekijöiden vuosilomaoikeudet säilyisivät myös tulevaisuudessa entisen suuruisina tai heidän oli annettu tämä ainakin ymmärtää. Tästä vastuusta selvitäkseen olisi yhtiön tullut jo liikkeen luovutustilanteessa kertoa työntekijöille selvästi siitä, että tämän mainitun siirtymäkauden jälkeen heidän työehtonsa tulisivat tältä osin huonontumaan.

Yhden kantajan kohdalla tämä paremmista eduista sopiminen oli myös tuomioistuimessa näytettävissä ja hänen katsottiin olevan oikeutettu aikaisempaan, pidempään vuosilomaansa. Muiden kohdalla tätä ei voitu näyttää, mutta koska heidän kohdallaan hovioikeus oli ilman hyväksyttävää syytä evännyt suullisen pääkäsittelyn, palautettiin juttu sinne uudelleen ratkaistavaksi. n

Vastuu vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta

S

uomalaisen vahingonkorvausoikeuden pääsääntönä on, että jos työntekijä aiheuttaa työssään vahinkoa sivulliselle, korvausvastuu kanavoituu työnantajan kannettavaksi. Jos työtä suorittava yritys kuitenkin on vuokrannut vahinkoa aiheuttaneen työntekijän toiselta yritykseltä, ei ole aina selvää, kumman yrityksen kannettavaksi lopullinen vahinko jää. Tutkija Olli Norros Helsingin yliopistosta on tarkastellut vahingonkorvausvastuun kohdentumista työvoimanvuokraukseen liittyvissä vahinkotilanteissa.

Norroksen mukaan vuokrausyritys ei sinänsä vastaa tavanomaisessa työvoimanvuokrauksessa käyttäjäyritykselle vuokraamansa työntekijän toiminnasta.

Vastuu voi syntyä vain, jos vuokraus­ yrityksen todetaan laiminlyöneen omat velvoitteensa työntekijän valinnassa.

42

Käyttäjäyritys ei yleensä vastaa vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingosta myöskään vahingonkorvauslain nojalla.

Lisäksi arvioitavaksi tulee korkeimman oikeuden 1990-luvulla luoma periaate, jonka mukaan työntekijä ei voi juurikaan joutua vastuuseen työnantajansa sopimuskumppania kohtaan. Tämä periaate näyttää soveltuvan myös vuokratyöntekijän ja käyttäjäyrityksen väliseen suhteeseen. Tästä seuraa, ettei vuokratyöntekijä voi joutua käyttäjäyritystä kohtaan vastuuseen ainakaan ilman erityisperusteita, kuten esimerkiksi vahinkoteon törkeää tuottamuksellisuutta.

Vuokratyöntekijän sivulliselle aiheuttamasta vahingosta on vahingonkorvauslain mukaisessa isännänvastuussa ensisijaisesti vuokrausyritys, mutta myös käyttäjäyritys voi joutua isännänvastuu-

seen, jos käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän oikeussuhde muistuttaa riittävästi työsuhdetta. Tällöin huomiota tulee kiinnittää ennen kaikkea siihen, minkälaiset mahdollisuudet käyttäjäyrityksellä on ollut ohjata ja valvoa vuokratyöntekijää.

Jos vuokraus- ja käyttäjäyrityksen katsotaan olevan yhdessä vastuussa vuokratyöntekijän sivulliselle aiheuttamasta vahingosta, määräytyy keskinäinen vastuunjako ensisijaisesti yritysten välisen vuokraussopimuksen ja toissijaisesti vahingonkorvauslain 6:3.1 §:n perusteella (korvausmäärä jaetaan korvausvelvollisten kesken sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta mahdollisesti saatu etu ja muut seikat). n

Teksti: Maria Harju, työsuhdelakimies

Kesätyöntekijän syksyinen muistilista

K

un kesätöiltä palataan jälleen opiskelujen pariin, on syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: vuosilomakorvaukseen, työtodistukseen sekä mahdollisten ylitöiden korvaamiseen.

Yleensä kesätöiden aikana kertynyttä vuosilomaa ei pidetä lomana, vaan työnantaja maksaa työntekijälle rahallisen vuosilomakorvauksen. Tämä vuosilomakorvaus tulisi lain mukaan maksaa työntekijälle tämän viimeisenä työpäivänä, mutta käytännössä sovitaan usein niin, että loppupalkka vuosilomakorvauksineen maksetaan työntekijälle vasta yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä. Tästä tulisi kuitenkin sopia erikseen, eikä se saisi olla itsestäänselvyys.

Kesätyö kestää yleensä vain muutamia kuukausia ja tuolloin kesälomaa kertyy alle vuoden mittaisessa työsuhteessa kaksi päivää sellaisessa kuussa, jossa töitä tehdään joko 14 päivää tai 35 tuntia kuussa. Ensimmäinen kertymissääntö on pääsääntö ja toinen toissijainen. Nämä kertymismallit eivät voi vuorotella, vaan kesälomaa voi kertyä ainoastaan jommankumman säännön mukaisesti.

Ja jollei työtä jossakin kuussa ole 14 päivää kesäloman kertyessä tuon säännön mukaan, ei lomaa kerry tuolta kuukaudelta laisinkaan.

Vuosilomakorvauksen laskeminen ja työtodistus

Jos kesätöistä maksetaan normaalia kuukausipalkkaa, lasketaan vuosilomakorvaus seuraavasti: kiinteä kuukausipalkka jaetaan 25:llä ja kerrotaan lomapäivien määrällä. Jos työtä on sen sijaan tehty tunti- tai urakkapalkkalaisena, lasketaan vuosilomakorvaus seuraavasti: Ensin lasketaan työsuhteen aikana maksettu palkka siten, tässä summassa ei huomioida ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta. Seuraavaksi tämä summa jaetaan kesätyön aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon määrään taas kuitenkin lisätään vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen yliUUSI

InsInöörI

työtuntien kahdeksasosa. Lopuksi tämä ns. keskipäiväpalkka kerrotaan vuosilomalaista löytyvällä vuosilomapalkkakertoimella.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada myös kirjallinen työtodistus työsuhteensa kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä tulee todistuksessa mainita myös työsuhteen päättymisen syy sekä arvioida työntekijän työtaito ja käytös.

Ylitöiden teettäminen ja korvaaminen

Työaikalaki koskee myös kesätyöntekijöitä. Työaikalain mukainen säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia vuorokaudessa tai jaksotyössä 80 tuntia kahdessa viikossa tai 120 tuntia kolmessa viikossa.

Ylityötä on sellainen työ, joka ylittää mainitun säännöllisen työajan. Ylityötä saa lain mukaan teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella ja niiden tekemisen on tapahduttava työnantajan aloitteesta.

Tämä tarkoittaa joko työnantajan nimenomaista pyyntöä tai jotakin muuta sellaista menettelyä, jonka perusteella työnantajan voidaan katsoa tehneen aloitteen tai suostuneen ylitöiden tekemiseen: ilman työnantajan aloitetta tai suostumusta ei ylitöitä voida katsoa varsinaisesti edes syntyneen.

Jos ylitöiden määritelmä täyttyy, on vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava taas 50 prosentilla korotettu palkka. Jaksotyössä on taas joko 12 (kaksiviikkoisjakso) tai 18 (kolmiviikkoisjakso) ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Lisätietoja lakimiehiltä 02 01 801 858 tai lakimiehet@uil.fi. n

Opas kilpailurajoituksista ja salassapidosta julkaistu

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN on julkaissut Työsuhteeseen liittyvät kilpailunrajoitukset ja salassapito –oppaan. Oppaan tarkoitus on auttaa YTN:n jäseniä, luottamusmiehiä sekä sen jäsenliittojen työsuhdelakimiehiä ratkaisemaan salassapitoon ja kilpailukieltoihin liittyviä monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia kysymyksiä.

Oppaassa käsitellään työsuhteen aikaiset työntekijän yleiset lojaalisuusvelvoitteet ja tarkastellaan sekä kilpailukielto- että liike- ja ammattisalaisuuksiin liittyviä sopimuksia ja erityiskysymyksiä. Esille on otettu myös koulutuskustannuksiin liittyvät sitouttamissopimukset.

Uuden Insinööriliiton jäsenet voivat maksutta ladata ja tulostaa oppaan kirjautumalla liiton jäsensivuille, www.uil.fi ->Jäsensivut –> Materiaalipankki –> Esitteet ja oppaat. n 43

opiskelijat

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät... n Insinööriopiskelijoiden vuoden pää-

tapahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Turussa 13.–14.10. IOP:n yhteydessä lauantaina aamupäivällä pidetään myös kaikille avoin seminaari aiheesta ”Ekotehokkuus strategisessa johtamisessa”.

Päivän aikana ratkotaan myöskin joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X-kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tekniikka ja Ilmastonmuutos.

Paikallisyhdistykset myyvät lippu-

ja koulunsa opiskelijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yhteiskuljetuksen Turkuun, joten mukaan pääset vaivattomasti lähes kotiovelta.

Majoituksellisia realisti-passeja myydään perjantaihin 28.9. saakka, joten jos et ole vielä omaasi ostanut, tee se pikaisesti oman paikallisyhdistyksesi kautta. Majoituksettomia Optimisti-passeja on mahdollisuus ostaa vielä myöhemminkin.

IOL:n järjestöjohdon neuvottelupäivät 17.–19.8.

Järjestöjohdon neuvottelupäivillä ryhmätöitä vauhditettiin mm. kirkkovenesoutukilpailulla. n IOL:n järjestöjohtajat kokoontuivat

Espoon Nuuksioon keskustelemaan liiton ajankohtaisista asioista. Keskeisinä aiheina olivat mm. liiton sääntöjen soveltaminen jäsenkelpoisuuden osalta, tulevan syksyn haasteet, sekä liiton

missio, visio ja strategiatyön aloittaminen. Neuvottelupäivillä lähestyttiin ryhmätyöskentelyä myös tavallisuudesta poikkeavilla tavoilla, esimerkiksi kilpailemalla katapultin rakentamisessa ja kirkkovenesoudussa.

Insinöörityötä tekemässä? n IOL:n asiamiehet kiertävät syksyn kenttäkierroksella kaikki tekniikan yksiköt vähintään kerran. Syksyiseen tapaan kierroksiin opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaamisten lisäksi kuuluvat Insinöörityöinfot. Info on suunnattu noin kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat alkavat olla ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa.

Insinöörityöinfossa käydään ylei-

sesti läpi työn saantiin ja palkkaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan?

Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Mm. näihin kysymyksiin saat vastauksen tulemalla infoon.

Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua infosta ja tule paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöstä!

AKAVA CAMP 2007 -korkeakoulukiertue tarjoaa korkeakouluopiskelijoille tukea työelämäasioissa. Lue lisää www.akavacamp.fi

44

Mikko Torvela puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Siellä missä opiskelijakin

I

nsinööriopiskelijoiden oma yhteisö syntyy yhteisten asioiden ympärille.

Ollakseen aidosti jäsenlähtöinen tulee yhteisön toimia siellä, missä jäsenet ovat.

Insinööriopiskelijaliiton 28 paikallisyhdistystä toimivat vapaaehtoisperiaatteella kaikkialla, missä suomalaista insinöörikoulutusta tarjotaan. Liittomme toimii aidosti jäsenen lähellä, siellä missä opiskelijakin. Jokainen jäsen on tervetullut toimintaamme mukaan.

Jäsenkuntamme rikastuu jatkossa, sillä rakennusmestarit ja laboratorioanalyytikot aloittavat opiskelunsa samaan aikaan. Tekniikan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden on vedettävä yhtä köyttä. IOL tarjoaa jatkossa jäsenpalvelut myös näille ryhmille. Tervetuloa mukaan!

Vapaaehtoisuus on meidän suuri voimavaramme, jota ilman nykyisen kaltainen toiminta ei olisi mahdollista.

Liittoyhteisö antaa tueksi verkostoja ja selkänojaa, mutta tärkein työ tehdään aina paikkakunnilla. Aloittavat insinööriopiskelijat otamme jälleen avosylin vastaan. Järjestämme tilaisuuksia, kierrämme luokkia ja esittelemme muuten yhteisöämme. Tehkäämme se positiivisella mielellä, sillä asiamme on tärkeä ja sen sisäistäminen on eduksi kaikille.

Vahva insinöörikulttuuri yhdistää meitä. Siitä on helppo olla ylpeä ja sitä kelpaa esitellä. Erinomainen näyteikkuna on insinööriopiskelijapäivät. Muistakaa ottaa insinöörilakit, laulumatit ja uudet jäsenet mukaan Turkuun 13.10.

Syksy on paikallistoiminnan sesonkiaikaa, nyt on aika viedä eteenpäin tärkeät tiedot yhteisöstämme ja sen tehtävästä.

Edunvalvontaorganisaation painoarvo rakentuu jäsenpeiton kautta, vain yhdessä voimme onnistua. Tehkäämme se iloisesti ja määrätietoisesti!

Toivotan aktiivista syksyä kaikille!

Teksti ja kuvat: Stadian formulatiimi

Formulatiimillä

kova kilpailukausi takana Siinä missä kesä on tavalliselle opiskelijalle lomailun ja työnteon aikaa, on se Stadian formulatiimin jäsenille vain ja ainoastaan jälkimmäistä.

K

ansainvälisessä yliopistoformuloiden kuninkuusluokassa kilpaileva Helsinki Polytechnic Formula Engineering Team koostuu kahdestatoista auto- ja konetekniikan opiskelijasta, jotka uhraavat formulalleen lähes kaiken aikansa.

Tiimi suunnittelee ja valmistaa itse autonsa, sekä kiertää kilpailemassa sillä ympäri maailmaa. Kouluaikoina keskiverto tiimiläinen työskentelee koulun

UUSI

InsInöörI

ohella auton kimpussa noin 40 tuntia viikossa, loma-aikoina jopa 90 tuntia.

Kesän aikana tiimi kiersi kilpailuja Yhdysvalloissa, Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa.

Näkeehän siinä maailmaa.. tai ainakin lentokenttiä ja hotellihuoneita, kommentoi tiimiä johtava Jari Rask formulatiimin arkea.

Tiivis aikataulu ei jätä juurikaan aikaa lomailuun, sillä kilpailuiden väliset ajat kuluvat testiradalla tai pajalla.

Motivaatio onkin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista valittaessa uusia jäseniä tiimiin.

Kilpailukausi 2007 oli ehkä koko tiimin historian vaikein. Jatkuvat luotettavuusongelmat heijastuivat tuloksiin läpi vuoden. Yhdysvalloissa kilpailu keskeytyi tekniseen vikaan ja Englannissa auton moottori rikkoutui aika-ajossa.

Saksan kilpailua edeltäneet viikot tiimi

testasi autoaan lähes yötäpäivää. Kova työ palkittiin hienolla 4. sijalla.

– Neljäs sija oli hyvä, muttei missään tapauksessa tyydyttävä. Ensi kauden tavoitteeksi on asetettu sijoittuminen Yhdysvalloissa viiden parhaan joukkoon sekä Euroopan kilpailuiden voittamisen.

Menestyminen ensikauden kilpailuissa tarkoittaa armottoman tiukkaa aikataulua rakennuskaudelle. Uuden kilpurin suunnittelemiseen sekä valmistamiseen on varattu yhteensä 20 viikkoa, joten Stadian formulatiimissä lomailusta voidaan jatkossakin vain unelmoida.

Juuri tällä hetkellä tiimi hakee uusia jäseniä riveihinsä. Joten, mikäli opiskelet Helsingin ammattikorkeakoulussa vähintään toisella vuosikurssilla ja olet kiinnostunut kansainvälisestä motorsport-toiminnasta, niin tämä voi olla elämäsi tilaisuus. n Lisätietoja: Jari Rask, Team Manager Helsinki Polytechnic Formula Engineering Team +358 40 555 5857 formula@edu.stadia.fi www.formula.stadia.fi

45

KUNTA uutisia

Poiminnat: Kari Tirronen

Seminaareissa kuultua Lappeenrannan työmarkkinaseminaari elokuussa

”Tässä projektien maailmassa on hyvä muistaa, että innovatiivisuus ei ole projekti, vaan pikemminkin meille myös kuntatyössä työtä tekeville rikastuttava mahdollisuus iästä, tittelistä tai toimenkuvasta riippumatta.” ”Uudenlaisten palvelukonseptien kehittäminen edellyttää kunnan perinteisten sisäisten hallinnonrajojen ylittämistä, avoimuutta ja uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta arviointia” Suomen Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen kuntapalvelujen innovatiivisuudesta.

”Psykologiset sopimukset ovat tavallisesti suurelta osin julkilausumattomia. Työntekijöille ne ovat yksilöllisiä ja subjektiivisia. … Korkeaan luottamukseen liittyy lojaalisuuden ja emotionaalisen sitoutumisen sekä näiden vastineeksi saatavan arvostuksen ja turvallisuuden kaipuun suuri merkitys.

Tällaisen suhdesopimuksen piirteitä on ollut tyypillisesti eniten ylempien toimihenkilöiden ja muiden koulutetuimpien palkansaajien psykologisissa sopimuksissa.”

Helsingin yliopiston dosentti ja työministeriön projektipäällikkö Tuomo Alasoini kuntatyöntekijöiden psykologisista sopimuksista.

Matti Rutonen

”Arvoihin sitoutuminen tunnetasolla on jäänyt suurten tavoitteiden varjoon, vaikka arvot ovat juuri sitä yritysten ydintä, jossa henkilöstö sitoutuu (jos sitoutuu) yhteisiin tavoitteisiin. Arvoillahan sanotaan usein tavoiteltavan ”me-henkeä” yritykseen, sitä samaa yhteenkuuluvuutta, jonka avulla tulosta saadaan paremmaksi. Arvoprosessin monimutkaisuus

ja tunnetason korostuminen ovatkin usein nousseet kompastuskiviksi yritysten virallisia arvoja prosessoitaessa: arvot ovat hyvistä tavoitteista huolimatta jääneet vain seinätauluksi kahvihuoneen seinälle.”

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaopettaja Merita Mattila yritysarvoista.

Rauman työmarkkinaseminaari kesäkuussa

Paikallinen sopiminen on vapaata, yksi­ mielisyyteen pyrkivää sopimista. Tätä mieltä on 62 % kuntatyönantajista, mutta vain 32 % henkilöstöstä. Työnantajista 36 % ja henkilöstöstä 58 % on sitä mieltä, että paikallinen sopiminen on lähinnä työnantajan ehdoilla toteutettua sopimista, jossa myös työntekijäpuolen näkemyksiä ja ehdotuksia on kuitenkin otettu huomioon.

Luottamusmiehet osallistuvat lähes aina paikallisiin sopimusneuvotteluihin ja pääsääntöisesti myös valmisteluihin.

Noin viidenneksessä kuntia luottamusmiehillä on rooli myös kunnallisina päätöksentekijöinä.

Paikalliset sopimukset ovat aina tai yleensä kirjallisia ja ne ovat 60 %:ssa toistaiseksi voimassa olevia.

Noin viidennes henkilöstön edustajista arvioi paikallisen sopimisvalmiuden kunnassa huonoksi.

Turun yliopiston työoikeuden professorin Matti Kairisen tutkimustulosten esittelystä Jos osapuolet ovat arvioineet oikein tahtotilansa, julkisen mielipiteen, voimavaransa ja osaamisensa, niillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset arvioida työtaistelun panos-tuotos -suhdetta eli yleisemmin sanottuna menestyksellisyyttä.

Valtakunnansovittelija Juhani Salonius työtaistelujen sovittelusta.

Savonlinnan Kunta ja tekniikka -foorumi kesäkuussa

Syksyn sopimusneuvottelut nousivat odotetusti esille Lappeenrannan työmarkkinaseminaarin mediainfossa. Keskustelijoina JUKOn neuvottelujohtaja Risto Kangas (vas.), JHL:n neuvottelupäällikkö Jouko Launonen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Palola, KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KTN:n puheenjohtaja Keijo Houhala ja Superin puheenjohtaja Juhani Palomäki.

46

Vuonna 2006 tekniseltä alalta kunnalliselle eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta.

Teknisellä alalla tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat selvästi yleisempiä kuin kuntasektorilla keskimäärin.

Kahdeksan henkilöä tuhannesta alan ihmisestä siirtyi näistä syistä työkyvyttömyyseläkkeelle v. 2006.

Kuntien eläkevakuutuksen tilastoja eläkepoistumista. n

Epävarmuus varjostaa kuntajohtajien työhyvinvointia n Kunta-alan muutokset vaikuttavat

kuntajohtajien työhyvinvointiin. Vaikka kuntajohtajat arvioivat työkykynsä kaiken kaikkiaan hyväksi, viidennes kuntajohtajista kokee erittäin tai melko paljon stressiä ja kolmanneksella on uupumisoireita. Aikomukset vaihtaa alaa ovat kuntajohtajilla kaksi kertaa yleisempiä kuin kunta-alan korkeakoulutetuilla keskimäärin.

Tulokset käyvät ilmi Kuntien eläkevakuutuksen ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tutkimuksesta ”Kuntajohtajien työhyvinvointi 2007”. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon vastasi 304 Suomen 416 kuntajohtajasta (73 %). Yhtä kattavaa tutkimusta kuntajohtajien työhyvinvoinnista ei ole aiemmin tehty.

Lähes kaikki kuntajohtajat pitävät työtään merkittävänä tai tärkeänä. Työtyytyväisyyttä heikentää kuitenkin työn yksinäisyys. Työtyytyväisyyttä laskee myös se, että työstä saadun korvauksen ei koeta vastaavan työn kovia vaatimuksia. Kuntajohtajien työtyytyväisyys onkin alempi kuin kunta-alan korkeakoulutetuilla keskimäärin. Työhyvinvointia voitaisiin parantaa esimerkiksi luomalla vertaistuen mahdollisuuksia alueellisesti. Kuntajohtajat kaipaavat myös työnohjausjärjestelmän luomista.

Kyselyyn vastanneiden kuntajohtajien keski-ikä oli 53 vuotta, miehiä heistä oli 84 prosenttia ja heillä oli keskimäärin 12 vuoden kokemus kuntajohtajan työstä. Kuntajohtajat tekivät keskimäärin 51 tuntia työtä viikossa.

Kuntien verkkopalvelut monipuolistumassa n Kuntien verkkosivujen sisältö on mo-

nipuolistumassa. Kuntaliiton tilaaman selvityksen mukaan yksittäisten palveluiden lisäksi tietyille ryhmille suunnattujen internetpalveluiden määrä on kasvanut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana kuntien verkkosivuilla. Yhä useampi kunta tarjoaa myös mobiilipalveluita.

UUSI

Insinööri

Tietyille ryhmille suunnatuista verkkosivuista ovat lisääntyneet eniten vanhuksille, perheille ja lapsiperheille sekä nuorille suunnatut sivustot. Tällä hetkellä kaksi viidestä kunnasta tarjoaa perheille suunnattuja verkkosivuja. Viisi vuotta sitten näitä sivuja oli vain joka viidennellä kunnalla.

Yleisimpiä erityissivustoja ovat edelleen matkailijoille ja yrittäjille suunnatut sivustot ja kolme neljästä kunnasta pyrkiikin tavoittamaan matkailijoita heille suunnatuilla sivukokonaisuuksilla. Sen sijaan esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuja sivukokonaisuuksia tarjoaa vain joka kymmenes kunta.

Mobiilipalveluiden tarjonta on lisääntynyt kunnissa viimeisen viiden vuoden aikana. Nyt palveluja on saatavilla joka kuudennessa kunnassa, kun viisi vuotta sitten niitä oli tarjolla joka kymmenennessä kunnassa. Lisäksi viidennes kunnista suunnittelee mobiilipalveluiden käyttöönottoa. Mobiilipalveluiden tarjoaminen on keskittynyt lähinnä yli 40 000 asukaan kuntiin.

Yleisimmät kuntien tarjoamat mobiilipalvelut ovat kirjasto- tieto- ja uutispalveluita. Jonkin verran tarjotaan myös aikataulu- ja karttapalveluita. Joka viidennessä mobiilipalveluita tarjoavassa kunnassa voi hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioita matkapuhelimen avulla.

Kunnat eivät innostu pormestarimallista n Vajaa vuosi sitten voimaan tullut kun-

talain muutos on mahdollistanut pormestarin valitsemisen kunnan- tai kaupunginjohtajan sijaan, mutta Kuntaliiton toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella malli ei ole saamassa jalansijaa.

Vain 5,6 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoittaa, että heidän kunnassaan on käyty yleistä keskustelua pormestarimallista. Pormestarimallia on sovellettu Tampereella vuoden 2007 alusta ja Pirkkalassa se aiotaan ottaa käyttöön vuoden 2009 alusta lähtien.­ Muissa kunnissa ei näillä näkymin suunnitella mallin käyttöönottoa.

Muunlaiset johtamisjärjestelmien,

kuten palveluiden järjestämisen ja johtamisen sekä kunnan poliittis-hallinnollisen järjestelmän kehittämistä koskevat muutokset kiinnostavat kuntia enemmän. Yhteensä 24,5 prosenttia kunnista harkitsee nykyisen johtamisjärjestelmänsä kehittämistä. Suuret kunnat ovat pieniä kuntia valmiimpia johtamisjärjestelmien muuttamiseen.

Kuntien talous parani alkuvuodesta reippaasti n Kuntien verotulot ja valtionosuudet

kasvoivat nopeasti tammi-kesäkuussa.

Tämä paransi kuntien yhteenlaskettuja vuosikatteita, jotka kasvoivat 49 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tiedot ilmenevät Tilasto­ keskuksen kuntien talouden tarkistetusta neljännesvuositilastosta.

Kuntien verotulot kasvoivat tammi-kesäkuussa yhdeksän prosenttia ja valtionosuudet kuusi prosenttia edellis­ vuoteen verrattuna. Kuntien tulot myynneistä ja palvelumaksuista lisääntyivät samaan aikaan viisi prosenttia. Kuntien toimintamenot kasvoivat tammi-kesäkuussa viisi prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot lisääntyivät kolme prosenttia.

Ympäristö ja Terveys -lehti jäsenetuhintaan n Uusi Insinööriliitto on sopinut Ympäristö ja Terveysalan kustannuksen kanssa, että liiton jäsenet voivat tilata Ympäristö ja Terveys -lehteä 38 euron vuosihintaan ainakin ensi vuoden loppuun asti. Lehden normaalihinta on 56 euroa/vuosi. Lisäksi alaa koskevista oppaista, kirjoista ja muista erillisistä julkaisuista myönnetään UIL:läisille 10 prosentin alennus tilaushinnoista. Alan koulutustilaisuuksien osallistujahinnoista myönnetään myös 10 prosentin alennus.

Lisätietoja: www.ymparistojaterveys.fi Tiedustelut ja tilaukset: tilaukset@ymparistojaterveys.fi 47

uutisia Teksti: Antero Tala, kassanjohtaja, AYT-kassa

Yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa Ilona Mäenpää

keinonharjoittaja, AY:n yhtiömies, KY:n vastuullinen yhtiömies, OY:n enemmistöosakas) • Työntekijäin eläkelain (TyEL) mukaan vakuutetuista katsotaan työttömyysturvassa yrittäjiksi: • – Johtavat osaomistajat • = Omistusosuus: itse vähint. 15 % tai perhe vähint. 30 % • = Johtava asema: toimitusjohtaja, hallituksen jäsen (ei vara-) • – Yli 15 % tasaomisteisessa yhtiössä omistavat (esim. 5 henk., kukin 20 %) • – Perheyrityksessä (omistus väh.

• 50 %) työskentelevät, samassa talou­dessa asuvat perheenjäsenet = avio- tai avopuoliso = lapset tai vanhemmat

K

un viime keväänä käytiin eduskuntavaaleja, ilmoittautuivat kaikki puolueet yrittäjien ystä-

viksi.

Yritystoimintaa ja sen käynnistämistä luvattiin kovasti tukea. Joistakin yrittäjille myönteisistä uudistuksista on jo ilmoitettu, mutta työmaatakin on vielä jäljellä. Myös yrittäjän työttömyysturva kaipaa kipeästi joitakin uudistuksia.

Yrittäjien ansioturvajärjestelmä käynnistettiin lakiuudistuksella vuoden 1995 alusta, jolloin perustettiin myös Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT. AYT-kassan jäsenmäärä on nyt lähes 9 500. Viime vuonna yrittäjien työttömyysaste oli 4,2 % ja päivärahoja sai noin 7,5 % jäsenistä yhteensä 4,3 milj. €.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan: • Yrittäjien eläkelain (YEL) ja Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan vakuutetut yrittäjät (elin48

Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus

AYT-kassaan liittymisen ehtona on se, että yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden.

Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8 520 euroa/vuosi. Myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketasovaatimus.

Milloin yrittäjä on työtön?

Yrittäjän voidaan katsoa lopettaneen yritystoimintansa esimerkiksi silloin, kun: • yritys on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan • yritys on myyty • yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille • yleensä edellytetään myös, että yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta on luovuttu tai sen arvosta on tehty selvitys työttömyyskassalle

Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on todisteellisesti keskeytynyt yli neljän kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen tulee osoittaa työvoimaviranomaisille.

Perheenjäsenyrittäjien asemaan parannusta lokakuussa

Lokakuun 2007 alusta tulee voimaan työttömyysturvalain muutos, joka koskee perheenjäsenyrittäjien työttömyysedellytyksiä. Uudistus koskee sellaisia tilanteita, joissa perheenjäsenyrittäjältä, joka ei itse omista osuuksia yrityksestä, loppuvat työt sen vuoksi, että yritys luopuu jostakin toimialastaan tai ulkoistaa jotkin toimintonsa. Tällaisissa tilanteissa kyseinen perheenjäsenyrittäjä voidaan katsoa työttömäksi, vaikka yritys muutoin jatkaakin toimintaansa.

Kassassa oltava jäsenenä vähintään 2 vuotta

Ansiopäivärahan saamisen edellytys on, että työssäoloehto,kaksi vuotta jäsenenä AYT-kassassa täyttyy. Työssloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan. n Yhteystiedot www.ayt.fi.

Puhelinpalvelunumero 0800 9 0888 kaikkina päivinä klo 8–20.

Lokakuun alusta tulee voimaan työttömyysturvalain muutos, joka koskee perheenjäsenyrittäjien työttömyysedellytyksiä.

mennen tullen n Merenkurkun Insinöörit

n HELSINGIN Insinöörit

Muistin parantamisen kurssi 4.10. ja 9.10. klo 17.30-21.20 Paikka HI:n toimisto Tietäjäntie 4, Pohjois-Tapiola.

Kouluttajana psykologi Juhani Jääskeläinen.

Hinta 25 euroa. Ilm. 26.9. mennessä.

Tarkemmat tiedot: www.helins.fi Hallitsetko sidosryhmä- ja asiakastilanteet kotimaassa ja ulkomailla?

Ruokatapa kulttuuri torstaina 18.10. klo 17-20.

Tutustuminen eri ateriatyyppeihin ja niiden eroihin, mm. aamiaisten eroavaisuuksiin sekä päivällisen ja illallisen etikettisääntöihin. Illan aikana selvitetään yleisimpien pöytämuotojen istuma- ja arvojärjestysten eroavaisuudet ja niiden etiketin mukaiset muodollisuudet. Tarkastellaan menukorttimalleja ja niiden sisällön järjestetystä.

Kansainvälinen tapakulttuuri torstaina 8.11. klo 17- 20.

Tutustutaan etikettikulttuurien eroihin ja niiden rikkauteen. Opitaan tunnistamaan suomalaisten tapakulttuuri ja muun Euroopan väliset erot sekä niiden kansalliset piirteet. Lisärikkautta iltaan luo katse Euroopan rajojen yli, mm. Aasiaan.

Kouluttajana lehtori Leena Savolainen, Ravintolakoulu Perhon hotelli- ja ravintolapalvelun osaston johtaja. Koulutuspaikka Ravintolakoulu Perho, Perhonkatu 11, 00100 Helsinki.

Hinta jäsenelle 25 euroa ja avecille 42 euroa.

Sitovat ilmoittautumiset toimisto@ helins.fi tai (09) 477 4540 Ruokatapakulttuuri-koulutukseen 25.9. mennessä ja Kansainvälinen tapakulttuuri -koulutukseen 16.10. mennessä.

MeKI tarjoaa jäsenilleen (avec) teatteriillan lauantaina 13.10. klo 19.00. Komedia Valehtelevat poliisit. Liput noudettava Vaasan kaupunginteatterin kassalta 5.10. mennessä. Omavastuu 5 euroa/ henkilö maksetaan kassalle. Muista näyttää Insinöörikorttisi !

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous järjestetään toimistolla 15.11. klo 18.30. Ilmoittautumiset osoitteeseen meki@meki.fi.

Perinteinen Korsusauna 30.11. klo 18.00. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä meki@meki.fi.

Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry VUOSIKOKOUS lauantaina 6.10. klo 14.00, Best Western Atlas Hotel, Haapaniemenkatu 22, Kuopio. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.

Insinöörien kesäpäivillä suursuosio

S

atakunta insinööriä puolisoineen tutustui Vakka-Suomen Insinöörien­ järjestämien insinöörien kesäpäivien antiin Uudessakaupungissa elokuun lopulla. Monipuolisessa ohjelmassa oli tarjolla tutustumista museoihin, erilaista urhei-

lua hiihtoputkihiihdosta golfiin, risteilyä saaristossa, taidetta ja lapsillekin omaa ohjelmaa.

Suurin vetonaula oli Pytinkien Paris – puutalotapahtuma, jossa yli 60 puutaloa oli avannut ovensa vierailijoille.

Kesäpäivien puuhamies Jukka Vaurio vaimonsa Tuijan kanssa esittelemässä omaa puutaloaan­Ylinenkadulla.

UUSI

Insinööri

Yli 150 vuottakin vanhoja puutaloja oli korjattu ja entisöity pieteetillä ja asiantuntemuksella.

Kesäpäivien iltatunnelma tiivistyi rauhansoudun, venetsialaisten ja ilotulituksen merkeissä. n – IM

Matti Kallio ehti kesäpäivien järjestelyjen ohessa kuljettaa vierailijoita kohteesta toiseen pien­junalla.

49

järjestöasiaa

KESKUSTOIMISTO Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

KOULUTUS- JA TEOLLISUUSPOLIITTINEN YKSIKKÖ

yksikönjohtaja Hannu Saarikangas 0201 801 820 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari 0201 801 839 TOIMINNAN JOHTO urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen puheenjohtaja Pertti Porokari 0201 801 810 0201 801 821 1. varapuheenjohtaja Keijo Houhala 0201 801 607 asiamies Björn Wiemers 0201 801 836 varapuheenjohtaja Timo Ansio 040 779 9800 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta varapuheenjohtaja Vesa Haakana 0400 707 878 tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner 0201 801 828 varapuheenjohtaja Seppo Mäkiranta 040 553 2899 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori 0201 801 829 varapuheenjohtaja Riitta-Liisa Niemi 040 587 6281 tutkimusasiamies Jaakko Koivumäki 0201 801 801 varapuheenjohtaja Ari Rautakorpi 040 552 3737 JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ johdon assistentti Eeva Kylä-Paavola yksikönjohtaja Ari Impivaara 0201 801 822 0201 801 811 assistentti Mervi Kinnunen 0201 801 823 hallinnon assistentti Satu Muukkonen järjestökoordinaattori Kari Tirronen 0201 801 838 0201 801 608 asiamies Erik Sartorisio 0201 801 824

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ hallintojohtaja Titu Järvenranta 0201 801 812 taloussihteeri Eeva Heikkinen 0201 801 664 budjettipäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki 0201 801 865

Jäsentietopalvelu 0201 801 877 jasentietopalvelu@uil.fi

jäsenpalveluesimies Jenni Vanhanen 0201 801 862 jäsensihteerit Tarja Mörsky (äitiyslomalla), Tuula Oksanen, Emmi Porvari, Anna-Maija Posti, TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ Sami Ruotsalainen, Satu Sjöstedt, Susanna neuvottelujohtaja Aleksei Solovjew 0201 801 840 ­Saarila (äitiyslomalla) ja Tarja Salmi assistentti Anne Herne 0201 801 841 työnantajaperintä 0201 801 833 koulutus- ja kehityspäällikkö Kyösti Käki kuntasektorin työnantajaperintä 0201 801 869 0201 801 803 Yksityisen sektorin asiamiehet Opiskelija-asiat Matti Koskinen 0201 801 846 opiskelijarekisteri@iol.fi Tomi Seppä 0201 801 844 vs. opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) Juha Simell 0201 801 848 Pekka Hongell 0201 801 830 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä projektiasiamies Marjo Nykänen 0201 801 832 0201 801 843 assistentti Pia Haveneth 0201 801 834 assistentti Riitta Roisko 0201 801 842 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamiehet Anu Kaasalainen (Helsinki), LAKIASIAINYKSIKKÖ Antti Riipinen (Oulu) työelämän oikeudelliset palvelut PALVELUT-YKSIKKÖ 0201 801 858 palvelujohtaja Soilikki Naukkarinen 0201 801 814 lakimiehet@uil.fi assistentti Heli Heino 0201 801 813 toimialajohtaja Jari Järvi 0201 801 851 tietohallintovastaava Kari Malinen 0201 801 825 assistentti Paula Tapani 0201 801 805 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu 0201 801 816 johtava työsuhdelakimies Ari Kiiras järjestelmäasiantuntija Harri Lahtinen työsuhdelakimiehet 0201 801 806 Maria Harju, Anssi Heiliö, Kati Hallikainen, toimistoemäntä Seija Welling 0201 801 868 Hanne Salonen postitus-/kopiointivastaava Maria Varvikko VIESTINTÄYKSIKKÖ 0201 801 872 viestintäjohtaja Suvi Veramo 0201 801 815 viestintäassistentti Sari Lehtonen 0201 801 897 tiedottaja Sinikka Aho-Salomaa 0201 801 819 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä 0201 801 827 toimitussihteeri Ilona Mäenpää 0201 801 826

50

ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi Uusimaa ja Varsinais-Suomi alueasiamies Olli Pulkkinen puh. 0201 801 835 alueasiamies Tomas Wass 0201 801 804 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko Porin toimisto: Isolinnankatu 24 A, 5. krs, 28100 Pori puhelin 0201 801 856 Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin 0201 801 855 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Vesa Niemi Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere 0201 801 776 Kaakkois-Suomi ja Etelä-Savo alueasiamies Eero Seppälä Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli puhelin 0201 801 857 Itä-Suomi alueasiamies Tuomo Hiltunen Huvilakatu 26 B 24, 80200 JOENSUU 0201 801 775 Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo GSM 0400 585 052 alueasiamies Mikko Sormunen GSM 040 7216 879 Hallituskatu 29 A 4. krs., 90100 Oulu

HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna sähköposti: ham.inssi@mail.htk.fi www.uil.fi /hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY Pl 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.uil.fi /ksi KUNTIEN TEKNISTEN LIITTO Vilhonvuorenkatu 5 B 34, 00500 Helsinki puhelin (09) 7206 320 www.kuntientekniset.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 sähköposti: lsi@lsi.fi www.lsi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistokatu 16, 5. krs 94100 Kemi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 MIKKELI faksi (015) 361 832 SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sähköposti: sati@satakunnaninsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY Pl 129, 24101 SALO sai.ry@salo.salonseutu.fi

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Tietäjäntie 4, 02130 ESPOO puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki sähköposti: toimisto@hyri.net www.hyri.net

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Ritva Piippo ritva.piippo@ tampereeninsinoorit.fi järjestösihteeri Jyrki Koskinen GSM 0400 338 024 jyrki.koskinen@ tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi VARSINAIS-SUOMEN ALUEEN INSINÖÖRIT RY Aurakatu 20 A, 20100 Turku yhdistysasiat Jukka Vaurio, tai@tai.fi jukka.vaurio@uusikaupunki.fi GSM 044 041 2015 www.tai.fi

jäsenedut

Kuukauden tuote

Valoa pimeään!

V

iime syksyn hittimenestystuote MTX 15 -taskulamppu laserpointilla on taas myynnissä!

Taskulampussa on 15 kpl LED-lamppuja ja 2mW laserosoitin. Lamppu on alumiinirunkoinen ja vesitiivis. Se on pituudeltaan 12 cm, kädensijahalkaisija 28 cm ja lampunhalkaisija 34 cm. Lamppu sisältää 3 AAA paristoa.

MTX-valodiodit kestävät iskuja ja tärinöitä ja niiden käyttöikä ja hyötysuhde tavallisiin polttimolamppuihin verrattuna on monikymmenkertainen. Paristojen tyhjentyessä LED-lamppujen teho hiipuu hallitusti.

MTX-15 taskulampun hinta on 18 euroa + posti tus kulut.

Kehitämme IL-Shopia UIL-Shopiksi tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä UIL-Shopissa myydään laadukkaita

solmioita, huiveja, koruja, lompakoita ja muita tuotteita.

Tunnetuin UIL-Shopin tuotteista on Insinöörilakki, joka on insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus.

Tuotevalikoiman ja tilauslomakkeen löydät verkkosivuiltamme www.uil.fi. Tuotteita voi hankkia myös suoraan toimistoltamme, Ratavartijankatu 2 A 8 krs, Helsinki. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9–15 ja maksuvälineeksi käy vain käteinen.

Huomaathan, että kuukauden tuotetta on myynnissä vain rajoitettu erä!

Uuden Insinööriliiton urahallintapalvelut jäsenille Toimenvälitys Työmarkkinoilla on juuri nyt hyvin vilkasta. Insinöörityöpaikkoja on ollut tarjolla ennätysmäisen paljon myös omassa toimenvälityksessämme, Insinööripörssissä.

Julkaisemme työnantajien ilmoituksia vapaista työpaikoista nettisivujemme jäsenosiossa, jossa liittoyhteisömme jäsenet voivat niitä käydä tutkimassa. Palvelu ei edellytä työnhakijaksi kirjautumista. Jos avoinna oleva työpaikka kiinnostaa, hakija ottaa suoraan yhteyttä työnantajaan. Poikkea usein tarkistamassa työpaikkatarjonta osoitteessa www.uil.fi -> Jäsensivut -> Avoimet työpaikat Uusia työhaasteita kaipaava liittomme jäsen voi myös jättää netin kautta työnhakijatietonsa ja näin hän pääsee mukaan suorahakutoimintoihin. Työpaikkaa välittäessämme otamme huomioon ensisijaisesti työnhakijan toiveet, lisäksi kartoitamme työnantajan valintakriteerit.

Koulutustilaisuudet Järjestämme myös koulutustilaisuuksia urahallinnan

UUSI

InsInöörI

näkökulmasta, yksin tai yhteistyössä muiden akavalaisten ammattijärjestöjen kanssa. Tilaisuuksien kestot ovat yhden illan luento- tai keskustelutilaisuuksista aina viikonlopun mittaisiin koulutuksiin. Koulutustilaisuuksista tiedotetaan Uusi Insinööri- lehdessä ja nettisivuillamme.

Henkilökohtainen ohjaus Jäsenillä on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa työuraan ja sen suunnitteluun liittyvissä asioissa.

Keskustelut käydään asiakkaan tarpeitten mukaan ja ne vaihtelevat esimerkiksi käytännöllisestä työnhaun ja dokumenttien parantamisen neuvonnasta kauaskantoiseen koko elämänuran suunnitteluun. Toimistossa tapahtuvaan neuvontaan on tapaamisaika sovittava etukäteen, lyhytkestoista neuvontaa voidaan antaa myös puhelimessa tai sähköpostitse. Ohjausta järjestetään myös suurimmilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea.

Kaikesta edellä mainitusta saat lisätietoa Seija Utriaiselta, seija.utriainen@uil.fi, puhelin 0201 801 821.

51

ä toimihenkilöillä. an. Pisin työpäivä on ylemmill Ainakin jos työtunteja lasketa a osa ilman tav mat työpäivän viikossa. Huo Moni tekee ylitöitä kokonaisen atontatyota.fi aam orv Käy osoitteessa www.k työaikalain mukaista korvausta. lustaa puo i sias euk asian muuttamiseksi. Oik ja katso, mitä sinä voit tehdä 1.

367 352 040 YTN:n päivystävä puhelin Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

Äl korva ä tee amato työtä nta