insinoori-06-2011

Page 1

6/ 6/2011 /20 011

UIL toivottaa tietoalan toimihenkilรถt tervetulleiksi joukkoonsa


sisältÜ Pääkirjoitus ............................................... 5

t "SWPTUVT KB MVPUUBNVT FTJNJFT BMBJTTVIUFFO LVMNBLJWJĂŠ Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8

t ,VJOLB SJLLJ NFOOZU UBMPVT LPSKBUBBO Puheenjohtajan palsta ................................ 9

t 1BMLBOTBBKJFO ZIUFJTSJOUBNBTTB PO WPJNBB Edunvalvontaa – Tietoalan toimihenkilÜt..... 10

t +ÊSKFTUÚKPIUP UPJWPUUJ 5JFUPBMBO UFSWFUVMMFFLTJ t 5JFUPBMBO VVTJ BKBOKBLTP JOTJOÚÚSJFO LVNQQBOJOB Edunvalvontaa – esimies-alaistaidoista....... 14

16

t +PIUBNJOFO PO WBBUJWB BNNBUUJ t -VPUUBNVT UVLFF FTJNJFIFO KB BMBJTFO Irma Torkkel ja Veikko Päivärinne arvostavat luottamusta esimiehen ja alaisen välisissä suhteissa.

ZIUFJTUZĂšUĂŠ

t ,JJOB IVPMFTUVUUBB 7BBTBO 8ĂŠSUTJMĂŠTTĂŠ t 5FLOPO MVPUUBNVTNJFIFU UZZUZWĂŠJTJĂŠ ZIUFJTJJO UBWPJUUFJTJJO t -VPUUBNVTNJFIFU UBWPJUUFJEFO UBLBOB Yhteiskunnasta ........................................ 22

t *MNBTUPUBWPJUUFFU LBTWBUUBWBU JOTJOÚÚSJFO LZTZOUÊÊ KB WBJLVUVTWBMUBB t -BJWBOSBLFOOVT TVVOUBB LFVMBO FOFSHJBUFLOPMPHJBBO Osaaminen .............................................. 26

t *OTJOÚÚSJU & EFTJHO QVVO VVTJ NBBJMNBOWBMMPJUVT Totta ja tutkittua ...................................... 28

t 0TBBNJOFO KB FUFOFNJOFO UĂŠSLFĂŠĂŠ OVPSJMMF FTJNJFIJMMF Oikeutta.................................................. 30

t &TJNJFIFO PJLFVLTJTUB KB WFMWPMMJTVVLTJTUB

26 Kannen kuva: Tuulikki Holopainen

2

Maailmalta .............................................. 32 Kyamkissa katsotaan nyt, minkälaista osaamista syntyy, kun insinÜÜriosaaminen ja muotoilu yhdistetään, sanoo Raimo Pelli. Kädessä hänellä on puusta sorvattu koulun logo.

Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Jäsenedut ............................................... 36 JärjestÜyhteydet....................................... 42 Mennen tuleen ........................................ 43


6.10. numero 6/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2011 10.11., 15.12. Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011)

28

Painos 69 000 Nuoret, teknisellä alalla työskentelevät esimiehet pitävät tärkeänä ammatillisen osaamisen kehittämistä.

Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi

Ilmoitushinnat

39

Syyskiertueen Helsingin tilaisuudessa ollutta Tuomas Lehtosta kiinnosti palkka- ja urakehityskeskustelut. UIL:n syyskiertuetta voi seurata myös facebookissa www.uil.fi/facebook

UUSI

INSINÖÖRI

Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178

3


+ + + + ++ + + + % & ," &&, ' " "% "--$ &#" , % " ", % "' #" ( ''&' % %%, " "% #%& # & # '& &&' !#" " &' " %,( ''&' % " %% % "" && )- )"&,, '& %,,%&,& % (,, $ !

* '

! ! ! " !

! ! ! !!


pääkirjoitus

Arvostus ja luottamus esimies-alaissuhteen kulmakiviä Lokakuu 2011

Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi

yvä alainen kantaa osaltaan vastuuta työpaikan

Erään väitöstutkimuksen mukaan (ks.sivu 28) nuo-

hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä”, sanoo

rille esimiehille on uran alkuvaiheessa tärkeätä oman

osastopäällikkö Veikko Päivärinne sivun 17

osaamisen kehittäminen ja uralla eteneminen. Orga-

haastattelussa. 15 vuoden esimieskokemuksella hän tie-

nisaation menestyminen tulee tärkeäksi työvuosien

tää, että paras osaamistuki löytyy oman ammattiverkos-

karttuessa. Ja tämä puolestaan heijastuu esimiesten

ton avulla. Siihen turvautuen henkilö onnistuu työteh-

omaan työhyvinvointiin.

”H

tävissään ja kehittyy. Nykyään penätään yhä enemmän hyvien alaistaitojen perään. Vaikka esimiehellä on oma vastuunsa ase-

Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden takana on hyvät palkkiot omasta työstä. Työhyvinvointia voidaan siis kehittää kehittämällä palkkioita.

masta riippuen myös juridisissa kysymyksissä, voi alai-

Työelämää kehitettäessä ja työuria pidennettäessä

nen myös olla aloitteellinen, tehdä ehdotuksia, antaa

onkin hyvä ottaa huomioon, ovatko ponnistukset ja

palautetta ja olla kriittinen.

palkkiot tasapainossa. Nyt kun Suomi on rankattu

Molemminpuolinen arvostus ja luottamus ovat hy-

maailman neljänneksi kilpailukykyisimmäksi maaksi,

vän esimies-alaissuhteen kulmakiviä. Esimies voi näyt-

on työntekijöiden pidettävä huolta myös omista oi-

tää mallia antamalla tukensa, ottamalla huomioon alai-

keuksistaan ja työsuhteen ehdoistaan työmarkkinoilla.

sen tarpeet sekä antamalla mahdollisuuksia ja palkitsemalla.

UUSI

INSINÖÖRI

5


uutisia

Työehtosopimusneuvottelut käynnissä N Teknologiateollisuudessa, suunnittelualalla, tietotekniikan palvelualalla sekä rahoitusalalla ovat neuvottelut käynnissä. Seuraa ajankohtaisia uutisia neuvotteluista Uuden Insinööriliiton verkkosivuilta: www.uil.fi

NSN:n yt-neuvottelut päättyivät 30 työpaikan vähennykseen Suomessa N Nokia

Siemens Networksin myynnin ja asiakaspalvelun yt-neuvottelut päättyivät 28.9. 30 työpaikan vähennykseen Suomessa. Alun perin yhtiö ilmoitti pyrkivänsä noin 40 työpaikan karsimiseen. Suomen lisäksi Pohjoismaiden ja Baltian yksiköistä vähennetään yhteensä 90 työpaikkaa. NSN:n Suomen myynnin ylempien luottamusmies Markku Karhula kertoo, että lähes kaikki 30 ovat ylempiä toimihenkilöitä NSN:n Espoon toimipaikasta. MyösTampereelta vähennetään jokunen työpaikka. – Työnantaja tarjoaa irtisanomispaketteja, joissa maksetaan 3–15 kuukauden palkka palvelusvuosien määrästä riippuen. Myönteinen asia on, että työnantaja antaa kolmen viikon harkinta-ajan valita eropaketin tai irtisanomisen välillä, Karhula kertoo. YTN-liittojen jäsenten kannattaakin olla yhteydessä oman liittonsa lakimiehiin selvittääkseen, kumpi vaihtoehto on omassa tapauksessa parempi.

Metsäteollisuudessa satsattava leikkausten sijaan uudistumiseen aloitti Myllykosken tehtaan sulkemiseen tähtäävät yt-neuvottelut. – Jos näin käy, Myllykoskesta tulee surullinen lisä lakkautettujen paperitehtaiden jo aivan liian suureen joukkoon. Työskentelymetsäteollisuudessa on kuin venäläisen ruletin peluuta. Henkilöstö joutuu jatkuvasti jännittämään, koska oman työpaikan kohdalla pamahtaa,

YTN:n metsäteollisuuden vastaava asiamies Saku Laapio harmittelee. Neuvotteluissa YTN tukee ylempien neuvottelijoita ja työttömyysuhan alle joutuvia liittojen jäseniä. UPM-Kymmene on luvannut harkita Työstä työhön -ohjelman käyttämiseksi työpaikkansa menettävien uudelleentyöllistymistä helpottamaan. YTN seuraa tarkasti tukitoimenpiteiden toteuttamista. – Aikaisemmista tehtaiden lakkautuksista on kertynyt kokemusta vahinkojen minimoimiseksi. Yhtiön ja alueellisten viranomaisten on ponnisteltava rahaa ja vaivoja säästämättä ihmisten hädänalaisen tilanteen helpottamiseksi, Laapio vaatii. Hän muistuttaa, että UPM-Kymmene ja koko metsäteollisuus eivät kehity ainoastaan kapasiteettia leikkaamalla. – Alalla on kiireellinen uudistumistarve. Uudet tuoteinnovaatiot ja liiketoimintamallit syntyvät osaavien ihmisten henkisten ponnisteluiden tuloksena. Tehtaiden lakkautusten sijaan on satsattava osaaviin ihmisiin. Päävastuu on metsäteollisuuden yrityksillä, mutta tukea voidaan odottaa myös valtiovallalta. Perusteollisuus on kuitenkin edelleen suomalaisen yhteiskunnan selkäranka. Se on syytä pitää mielessä.

N UPM-Kymmene

6

Vuorottelukorvausmuutokset eivät vaikuta vapaalla olevien korvauksiin N Hallitus päättää vuorotteluvapaalain muutoksista samanaikaisesti, kun se antaa eduskunnalle vuoden 2012 talousarvioesityksen viikolla 40. Koska lain voimaantulon vaikutuk-

sista jo vuorotteluvapaalla oleville on esiintynyt paljon kysymyksiä, on syytä todeta ennen esityksen antamista, että lain muutosten valmistelussa on otettu huomioon, jos työntekijä on aloittanut vuorotteluvapaan vuoden 2011 aikana tai jo sopinut vuorotteluvapaan alkamisesta vuonna 2012. Jos henkilö on aloittanut vuorotteluvapaan kuluvan vuoden aikana, hän saisi korvauksen tänä vuonna voimassa olevien säännösten mukaan koko vapaan ajalta, vaikka vapaa tai sen jakso jatkuisi vuoden 2011 jälkeen. Myös ne työntekijät, jotka tekevät vuorottelusopimuksen 31.10.2011 mennessä, saisivat nykyisen korvauksen koko vuorotteluvapaalta, jos sopimuksessa sovittu vuorotteluvapaa alkaa 1.1. ja 30.4.2012 välisenä aikana.

Etätyö tuo joustoa työelämään N Akava

muistuttaa etätyön merkityksestä työelämän laadun kehittämisessä. Etätyö on hyvä keino lisätä joustavuutta sekä parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta esimerkiksi monissa asiantuntijatehtävissä. Toimiva etätyöjärjestely hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. – Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, kun työmatkaan ei kulu aikaa. Säästyneen ajan voi käyttää virkistäytymiseen ja palautumiseen. Ympäristönäkökohdat ovat keskeinen etätyön etu, joten etätyötä pitää edistää muun muassa ilmastomuutoksen torjumiseksi, muistuttaa edunvalvontajohtaja Minna Helle. – Etätyökäytännöistä on hyvä keskustella yhteisesti työpaikalla. Sen lisäksi, että etätyön pääperiaatteet sovitaan yhdessä, järjestelyissä pitää ottaa huomioon yksilölliset tilanteet. Keskeisistä etätyön ehdoista on hyvä sopia kirjallisesti, jotta järjestelyt eivät aiheuta epätietoisuutta tai epäluuloja. Helteen mukaan vanhahtavat asenteet ja perinteiset johtamismallit ovat hidastaneet etätyön yleistymistä. – Etätyö on haaste johtamiselle ja työn organisoimiselle. Työnteon mittarina on tapana edelleen käyttää ensisijaisesti läsnäoloa työpaikalla, vaikka työn-


neuvottelujohtajan palsta

Ismo Kokko neuvottelujohtaja

Kilpailukyky on yrityksen renki ǡ ǀ: ( Ƽ$ǝ ǂ Ƹƣ, ƿ$ 2 ƫ,

teon tavat ja -mallit sekä vaatimukset ovat muuttuneet. Nykytekniikka mahdollistaa työnteon etänä tai liikkuvana työnä entistä useammin, mutta ei kuitenkaan kaikissa tehtävissä. – Etätyössäkin on huolehdittava työajan seurannasta ja jaksamisesta. Yhteiset kokouskäytännöt ja muut työpaikan toimintamallit, työtavat ja tiedottaminen on sovitettava tukemaan etätyötä. Etätyön ei tarvitse olla kokoaikaista. Osittaisessa etätyössä voidaan parhaiten yhdistää etätyön hyödyt ja työpaikalla läsnäolo. Myös yksittäiset etätyöpäivät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tehdä keskittymistä vaativaa työtä.

TEM asetti kaksi työryhmää harmaan talouden torjumiseksi N Työ-

ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy 31.12.2011. Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toimenpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön. – Halusimme lähteä ripeästi liikkeelle käytännön toimissa harmaan talouden torjunnan osalta rakennusalalla ja majoitus- ja ravitsemusalalla, toteaa työministeri Lauri Ihalainen. UUSI

INSINÖÖRI

Meneillä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa törmää jatkuvasti työantajan toistamaan hokemaan, jonka mukaan meidän on pidettävä huoli Suomen kilpailukyvystä, emmekä me saa vaatia itsellemme mitään kehitystä omiin työskentelyoloihimme. Tuota hokemaa kun riittävän kauan kuuntelee, alkaa normaali ihminen väkisinkin ihmetellä, mikä olento se kilpailukyky oikein on ja mitä se on syönyt? Suomi rankattiin syyskuun alussa neljänneksi kilpailukykyisemmäksi maaksi maailmassa. Suomen vahvuuksia on korkea osaamisja koulutustaso, huipputasokas infrastruktuuri, poliittinen vakaus sekä vähäinen (suora) korruptio. Lisäksi mainittiin erikseen tehokas ja mukautuva työvoima. Teollisuusyrityksen tasolla kun katsotaan kustannusrakennetta, niin henkilöstökulut eivät suinkaan ole suurin erä, vaan edelle menevät esimerkiksi raaka-aine- ja energiakustannukset. Meille vaan kerrotaan poliittisista lähtökohdista, että syyllisiä yritysten mahdollisiin ongelmiin olemme me, kun emme ymmärrä jatkuvasti joustaa työnantajan hyväksi. Pitämällä puolemme työelämässä ja ennen kaikkea työsuhteen ehdoissa pidämme samalla yhteiskunnan tarjoaman koulutuksen, sairaanhoidon, teknisen kehityksen ja turvallisuuden puolta. Yksipuolinen yritysten kustannusten tuijottaminen ei vielä tähän päivään mennessä ole taannut Suomeen yhtään investointia eikä yhtään uutta työpaikkaa. Nämä ratkaisut tehdään aivan muiden taustatekijöiden pohjalta. Meidän työsuhteen ehtomme ovat kansainvälisessä vertailussa varsin keskiarvoiset ja ostovoimassa olemme muuta läntistä Eurooppaa jäljessä. Meillä on tänä syksynä parin vuoden heikon menestyksen jälkeen mahdollisuus pitää puoliamme ja hakea parannuksia työehtoihin kaikki yritysten työntekijät yhdessä. Tämä tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi.

7


kolumni

Arto Suninen on talousasioiden konsultti

Kuinka rikki mennyt talous korjataan

E

lokuussa Suomen Kuvalehti käsitteli rikkaiden maiden järjetöntä velkaa. Lehdessä talouskomissaari Olli Rehn totesi: ”Monet asiat, jotka eivät näyttäneet realistisilta puoli tai puolitoista vuotta sitten, ovat toteutuneet”. Näin sanoessaan Rehn ei voi olla tosissaan. Kaikesta siitä, mitä on tiedetty ja mikä on ollut näkyvissä, on ollut helppo ennustaa mitä tulee. Rehn ei ota, eikä kukaan poliitikko ota, hartioilleen syyllisyyttä siitä, että talouden on rikkonut huono politiikka. Politiikantekijöiden syyttävä sormi osoittaa Standard & Poor´s:n kaltaisia luottoluokittajia. Syyttä, sillä ilman totuudenkertojia hulvaton meno vain jatkuisi. Kahden vuoden ajan taloustieteilijät ovat ennustaneet ja vaatineetkin julkisten menojen leikkauksia. Tästä huolimatta velkojen määrä on vain noussut, eikä poliitikkojen haaveilema talouskasvu ole kääntänyt suuntaa parempaan. Velkaantuminen on kuitenkin hoidettava. Julkinen velka on meidän kaikkien, vaikka emme olisi sitä ottaneet, saati käyttäneet. Käytännössä vaihtoehtoja on kolme: deflaatio tai inflaatio, tai sitten ristisiitos, stagflaatio. Inflaatiosta puhuminen tai kirjoittaminen on leimattu suureksi synniksi. Siksi varsinkin talouslehdistössä on otettu käyttöön sanat nimellinen BKT ja reaalinen BKT. Kun ne jaetaan toisillaan, saadaan aikaan BKT:n deflaattori, eli inflaatiosta puhuminen voidaan lopettaa. Todennäköisesti tulee tapahtumaan seuraavaa: jokin suurista talousalueista (Yhdysvallat) aloittaa nimellisen bruttokansantuotteen kasvattamisen rahan määrää lisäämällä. Setelielvytys nostaa nimellistä BKT:tä, mutta ei samassa määrin reaalista BKT:tä. Jokin BKT kuitenkin kasvaa ja se saa alussa riittää. Kasvuluvut luovat nostetta, vaikkakin hinnat nousevat enemmän kuin ansiot. Kuluttajat siirtyvät säästämisestä ostamiseen, koska rahan arvo laskee. Tämä käynnistää hitaan, mutta vakaan reaalisen BKT:n kasvun. Vuorossa on työttömyyden väheneminen ja samalla nousukausi. Jos samalla toinen suuri talousalue (euromaat) noudattaa inflaation vastaista, perinteistä, rahapolitiikkaa, niin edessä on syrjäytyminen maailmantaloudesta ja taantuminen. Matka uuteen nousuun on tuskallinen hevoskuuri. Nimellisen ja reaalisen BKT:n ero ei sinänsä ole haitallista. Kyse onkin siitä, keihin seuraukset kohdistuvat. Niiden loiventamiseksi muutos ei saisi olla äkillinen, vaan tiedostettu ja pitkäaikainen. Tähän ei päästä ilman yhteistä tahtoa. Kun sitä ei voi löytää politiikasta, on se haettava reaalitalouden

8

toimijoiden kesken. Toisin sanoen työnantajien ja – tekijöiden. Talouden korjaaminen tarkoittaa vaikeita aikoja palkansaajille, toisin sanoen keskiluokalle. Ja koska poliitikot elävät keskiluokan tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä, jälkimmäiseen tukeutuvat pääsevät valtaan. Taloutta on korjattu jo kolme vuotta, edessä on vähintään seitsemän vuoden jatkoaika; menetetty vuosikymmen. Vaadittava pitkä ajanjakso johtuu lähinnä kahdesta tekijästä. Kansallisesti kyse on siitä, että uuden ajan talouspolitiikkaa ei täällä ole vielä kyetty muodostamaan. Kun vaihtoehtoja on vähän, ja finanssipolitiikka jo valmiiksi kovilla, niin jäljelle jää työmarkkinapolitiikka. Joitain esityksiä siitä on tehty, mutta villoja on perinteisesti kertynyt vähän. Laajemmalti arvioiden Euroopan unionissa ja yhteisvaluutassa on vakavia valuvikoja. Niiden korjaaminen on samankaltaista kuin kuntamäärän pienentäminen. Poliittiset edut ohittavat keskiluokan edut. Jos tilannetta tarkastelee liiketalouden näkökulmasta, kyseessä on johtajuuskriisi. Hyvillä ja erinomaisesti menevillä yrityksillä on johdossaan tiukkoja, mutta sinänsä vaatimattomia johtajia. Heitä ei aja oma etu. He pyrkivät ja pääsevät tavoitteisiin, jotta organisaatio pärjäisi. Nykyiset johta- Hyvillä ja erinomaisesti mistutkimukset kerto- menevillä yrityksillä on vat, että poliittisten instituutioiden, valtioi- johdossaan tiukkoja, den, järjestöjen ja puo- mutta sinänsä lueiden johdossa ei ole sellaisia johtajia, jotka vaatimattomia johtajia. menestyisivät hyvin yritysjohdossa. Poliitikot kun pelaavat karismallaan ja omalla eduntavoittelullaan. Eräät huippupoliitikot ovat välttäneet tämän ansan. Eräs oli Winston S. Churchill’llä, joka totesi: ”Valtiojohto ei voi tehdä pahempaa virhettä kuin herättää turhia toiveita, jotka pian murskataan.” Jatkuva talouskasvu on suosinut positiivisesti ajattelevia johtajia. Vaikeina aikoina todellisiksi johtajiksi nousevat ne, jotka jaksavat uskoa tavoitteisiin, mutta ovat pessimistejä. Tätä kutsutaan Stockdalen paradoksiksi. Ankara pessimisti ei menetä uskoaan, optimisti pettyy kerta kerran jälkeen, ja lopulta menettää uskonsa ja tulevaisuutensa. Suomen talouspolitiikassa olisi yritysjohtajan aika astua johtoon.


puheenjohtajan palsta

Palkansaajien yhteisrintamassa on voimaa Lokakuu 2011

ätä tekstiä kirjoittaessani ovat teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä rahoitusalan työehtosopimusneuvottelut käynnissä ja tietotekniikan palvelualan neuvottelut juuri käynnistymässä. Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat mielenkiintoisimmat tässä vaiheessa, sillä kaikki muut alat käytännössä odottavat niiden lopputulosta. Samaan aikaan keskusjärjestöt yrittävät etsiä kattavaa vakausratkaisua entisaikojen tupojen malliin. Vakausratkaisu on tavoittelemisen arvoinen, mutta sitä ei voi tässä tilanteessa rakentaa pelkästään pienten palkankorotusten ja tuloverokevennysten varaan. Samaan pakettiin on saatava myös rutkasti laadullisia, esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyviä elementtejä. On myös osattava ottaa huomioon, että mahdolliset veroalennukset voidaan korvata suuremmilla veronkorotuksilla puolen vuoden, vuoden päästä. Valmistautuminen teknologiateollisuuden eli teknon neuvotteluihin käynnistyi tällä kertaa poikkeuksellisella tavalla, kolmen palkansaajaliiton – YTN:n, Metalliliiton ja Proliiton yhteisrintamana. Tämä historiallinen ja massiivinen ryhmittymä sopi

T

UUSI

INSINÖÖRI

Pertti Porokari

keskenään neljästä yhteisestä tavoitekokonaisuudesta sekä palkankorotuspyynnöstä. Yhteisrintama taisi yllättää työnantajapuolen täysin, sillä työehtosopimusten soveltamisrajariidat pitivät palkansaajat eripuraisina ja tehottomina usean vuoden ajan. Nyt riidat ovat ohi ja palkansaajat ovat yhtenäisiä. Liittojen väliset luottamukselliset suhteet ja henki on rakennettu Teollisuuden Palkansaajissa viime vuosien aikana. Yhteisrintamasta saatavat kokemukset ovat varmasti helposti otettavissa käyttöön myös muilla aloilla jatkossa. Kaikki tänä vuonna syntyneet palkkaratkaisut ovat olleet yli kolme prosenttia, joten teknon 110 euroa tai vähintään 4 prosenttia tänä syksynä ja 60 euroa tai 2 prosenttia ensi keväänä ovat täysin linjassa muiden alojen kanssa, sillä alalla on tehty jo kolme vuotta muita maltillisempia sopimuksia. YTN:n slogan onkin osuvasti: ”Meidän vuoro”. Täytyy myös muistaa, miten paljon Suomi on riippuvainen teknologiateollisuuden viennistä, joka tahkoaa hyvää tulosta. Olisiko aika myös tuloksen tekijöiden saada osa menestyksestä? Hauskaa syksyä!

9


edunvalvonta Teksti: Minna Anttonen

Minna Anttonen

Tietoalan Eija Hirvonen (vas.) ja Pirkko Venäläinen olivat varsin tyytyväisiä päivän antiin. Muun muassa keskustelu liiton omaisuudesta ja aiheen käsittely tilintarkastajan johdolla olivat mielenkiintoisia. Sali tuntui olevan hyvin tietoinen näistä asioista.

Järjestöjohto toivotti Tietoalan tervetulleeksi Tulisiko YTN:n olla Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuspöydässä vai ei? Kysymys oli yksi Uuden Insinööriliiton järjestöjohdon neuvottelupäivän eniten puhuttaneista aiheista. Kysymyksiä kirvoitti myös liiton puheenjohtajaehdokkaiden esittäytyminen. llansuuhun venyneen, mutta erityisen mielenkiintoisen neuvottelupäivän 17.9. aloitti puheenjohtaja Pertti Porokari. Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen historiassa käännettiin tänä syksynä uusi sivu, kun Tietoalan toimihenkilöt ry päätti erota Toimihenkilöliitto ERTOsta ja liittyä Uuteen Insinööriliittoon. Tietoalan ja UIL:n välillä oli käyty keskusteluja jo vuosia, mutta vasta tänä keväänä järjestöt löysivät ratkaisumallin, jota kannatti lähteä toteuttamaan.

I

10

– Ratkaisun avain oli jäsenten työmarkkinaedunvalvonnan turvaaminen ja tehostaminen. Tähän liittyi oleellisimpana osana alan loistavan työehtosopimuksen neuvotteluoikeuksien siirtyminen ERTOsta UIL:oon, ilman että se valuisi YTN ry:n hallintaan. Porokari kertoi myös, että kun tämä yhteenliittymisen perusta oli löytynyt, sujuivat neuvottelut hyvinkin nopeasti. – Tietoalan neuvottelijat laittoivat paperille asiat, jotka liittymisessä pitää

toteutua ja me puolestamme takasimme, että näin voidaan edetä ja toimia. Henkilöresurssit kasvavat jäsenistön kanssa

Alueiden järjestöjohtoa kiinnosti myös se, onko toimistolle tarkoitus palkata lisää henkilöstöä, kun liittoon tulee kerralla koko joukko uusia jäseniä. Puheenjohtaja selitti, että henkilöstöresurssien riittävyys oli yksi Tietoalan UIL:oon liittymisen edellytyksistä, UIL tulee rekrytoimaan tarpeellisen määrän lisähenkilöstöä sitä mukaan, kun Tietoalan jäsenmäärä kasvaa, jotta palveluiden taso pystytään säilyttämään. Myös huoli Tietotekniikan palvelu-


Uusi jäsenetulehti tammikuussa

jäsenille niin naistenlehdistä, miestenlehdistä, perhelehdistä kuin lastenlehdistäkin. Jäsenjärjestöt saavat myös alennusta ilmoittelusta 3T-lehdessä. Tärkeintä on edunvalvonta

Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Jouko Malinen ei päässyt paikalle, mutta lähetti videon välityksellä tervehdyksensä kokousväelle. Minna Anttonen esitteli uuden jäsenjärjestön toimintaa. Esittelyn yhteydessä käytiin kiihkeää keskustelua YTN:n sopimusoikeudesta tietotekniikan palvelualalla: Tulisiko YTN ottaa mukaan sopijaosapuoleksi tai tulisiko koko työehtosopimus siirtää YTN:n nimiin. Osa järjestöjohdon edustajista pelkäsi sitä, että UIL polttaa siltansa vanhoihin yhteistyökumppaneihin, ellei YTN pääse mukaan sopimaan tietoalan sopimusta. Anttonen selitti, että tietotekniikan palvelualalla ovat kaikki työntekijät saman sopimuksen piirissä. – Meillä ei ole ylempiä eikä alempia toimihenkiöitä. Olemme kaikki it-duunareita, joita koskee yksi ja sama työehtosopimus. Me emme halua luopua ylityökorvauksista, varallaolokorvauksista, vähimmäispalkoista tai vapaa-aikana tapahtuvan työasioissa matkustamisen korvauksista tai muistakaan sopimuksemme ehdoista. Tietoalan toimihenkilöiden mielestä sopimuksen siirtymien YTN:n nimiin

Jyrki Koskinen

Ennen ruokataukoa ehti vielä Sanoma Magazines Finlandin johtaja Heikki Nurmela valottaa UIL:n ja Samoma Magazinesin yhteistyön tuomia etuja ja uuden 3T-viikkolehden päätoimittaja Marko Haikonen kertoa jäsenetulehden suunnitellusta sisällöstä. Nurmela lupasi tuntuvia etuja UIL:n

Pertti Porokari (oik.) ja Marko Koskela osallistuivat puheenjohtajaehdokkaiden haastatteluuun. UUSI

INSINÖÖRI

Tuulikki Holopainen

alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta mietitytti tilanteessa, jossa Tietoalan jäsenmäärä tilapäisesti laskee. Siihen tulikin vastaus yleisön joukosta. UIL:n varapuheenjohtaja Pekka Laakso selitti, että yleissitovuuden määrittää työnantajien järjestäytyminen, ei se, minkä verran työntekijät ovat mihinkin liittoon järjestäytyneet. Porokari vielä täsmensi vastausta kertomalla, että Teknologiateollisuuden muutamaa päivää aikaisemmin ilmoittama jäsenyritysten työntekijämäärä on 28 000 ja että yhteensä Tietoalan toimihenkilöissä ja UIL:n aluejärjestöissä on jo yli 11 300 jäsentä. Tietoalan ja UIL:n edustavuus tietoalalla on jo hyvin kattava. Tietoalan päätöksen jälkeen kahden ensimmäisen päivän aikana noin 4 500 tietoalan toimihenkilöä ilmoitti halustaan siirtyä Uuteen Insinööriliittoon. Alkurytinän jälkeen siirtovaltuutuksia on tullut tasaista tahtia noin 100 valtakirjaa päivässä. Myös uusia jäseniä on liittynyt mukavaa tahtia.

Puheenjohtajat Pertti Porokari ja Jouko Malinen.

saattaisi merkittävästi heikentää sopimuksen turvaamisessa. Tietoalan ammattilaiset haluavat itse vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön myös jatkossa. Tietoala uskoo, että yhdessä UIL:n kanssa sopimuksen nykyisistä ehdoista pystytään pitämään kiinni ja ehkä jossain vaiheessa jopa parantamaan niitä. Anttosen puheenvuorossa kävi selväksi, että Tietoalan toimihenkilöille tärkeintä on edunvalvonta, ei järjestöpolitiikka. Uuden Insinööriliiton talouden nykytila

Tilintarkastaja Soila Rantala kertoi UIL:n talouden nykytilasta ja siitä, että se on vakaalla pohjalla. Neuvottelupäivän päätteeksi yleisön eteen istutettiin kaksi liiton puheenjohtajaehdokasta: nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari sekä hänen haastajansa Marko Koskela. UIL:n edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäen jakamien puheenvuorojen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille. Kysymykset olivat melko kesyjä eivätkä puheenjohtajaehdokkaat muutenkaan nokitelleet toisiaan, vaan paneeli sujui rauhallisesti asialinjalla. Tunnelmaltaan kokouspäivä oli ainakin Tietoalan toimihenkilöiden edustajien mielestä avoin ja välitön. Tietoalan naiset kokivat, että Tietoalan toimihenkilöt toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi Uuteen Insinööriliittoon. N 11


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Tuulikki Holopainen

Tietoalan uusi ajanjakso insinöörien kumppanina Kun Tietoalojen toimihenkilöiden yhdistyskokous päätti elokuussa yksimielisesti liittyä Uuteen Insinööriliittoon, Toimihenkilöliitto Erto teki kiusaa estämällä jäsenten massasiirron. Silti kaksi kolmasosaa jäsenkunnasta siirtyi UIL:n puolelle kolmen päivän sisällä.

lospäin näytti, että Tietoalan toimihenkilöiden liittyminen Uuteen Insinööriliiton jäsenjärjestöksi tapahtui nopeasti, mutta takana on kuitenkin vuosien prosessi. – Jo pari työehtosopimuskierrosta työnantajat olivat käyttäneet voimakkaampia äänensävyjä: ne kyseenalaistivat sen, kauanko meillä on enää enemmistöä alalla, kertoo Tietoalan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Jouko Malinen. – Vaikka meillä oli enemmän alalla toimivia jäseniä, niin akavalaisissa liitoissa kasvu on ollut nopeampaa onnistuneen opiskelijajäsenhankinnan vuoksi. Tietoalan toimihenkilöitäkään ei tyydyttänyt, että osa väestä ei pääse vaikuttamaan sopimukseen, vaikka ovat sen piirissä. – Olisimme halunneet heidät jäseniksi, mutta akavalaisuus ja tutkintopohja ovat monelle tärkeitä. Meillä on eri lähtökohta eli tes-lähtöisyys. Tietoalan toimihenkilöt itse panosti näkyvyyteen ja jäsenhankintaan, mutta resurssit olivat lähinnä talkooresursseja. Emojärjestöllä, Toimihenkilöliitto Ertolla ei ollut antaa kuin minimiresurssit.

U

Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. 12


– Tuntui liian raskaalta, että taisto hävitään pidemmän päälle. Halusimme itse vaikuttaa siihen, että olemme osapuolena sopimassa, Malinen toteaa. Erto kävi viime vuonna epävirallisia tunnusteluja kokonaan siirtymisestä Akavan puolelle. Tietoalan toimihenkilöt kävi itsekseen neuvotteluja useiden eri liittojen kanssa. Osoittautui, että UIL pystyi tarjoamaan Tietoalan hakemia lisäresursseja: voimakasta, isoa liittoa, jotta Tietoala pystyy vastaamaan tes-kuvioon. Malinen muistuttaa, että lisäksi UIL:n jäsenedut olivat aivan toista luokkaa, mitä Erto pystyi tarjoamaan. – Jäsenmaksupaineetkin loppuivat, Ertossa jäsenmaksut olivat jatkuvassa nousussa. Muuttava ympäristö kiihdytti prosessia

Nokian strategian muutos viime keväänä vauhditti Tietoalan toimihenkilöiden kumppanin hakua. Strategiamuutos aiheutti tietotekniikan alalle rakennemuutoksen ennen kaikkea Nokian alihankintaketjuun. – Alihankinnassa on paljon enemmän väkeä, ei Nokia heille mitään hyvitä, vaan vähentää työtä sieltä. 1500 mobiili-puolen ammattilaista siirtyy Accenturelle eli meidän sopimuksemme piiriin, Malinen sanoo. Tietoalan jäsenkentässä on jatkuvasti yt-neuvotteluja, muun muassa sen tähden, että Nokia vähentää tilauksiaan. Malisen mukaan alalla on totuttu muutokseen, mutta muutoksen pitää olla hallittu, jotta ihmiset säilyttävät työkykynsä. Tietoalan kokovartalokuva

Tietoalan toimihenkilöiden jäsenkunta koostuu tietotekniikan UUSI

INSIN INSINÖÖRI

palvelualalla työskentelevistä henkilöistä, niin it-ammattilaisista kuin muissakin tehtävissä it-alalla työskentelevistä. Heidän työnantajansa ovat usein isoja palvelualan yrityksiä kuten Tieto, Logica, Fujitsu, IBM, Accenture ja Digia. Puolet väestä on isoissa yrityksissä, toinen puoli on pienissä. Jäsenistöstä yli puolet on suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Miehiä on reilu 60 prosenttia. Jäsenien koulutustaustat ovat moninaisia, mukana on esimerkiksi datanomia, insinööriä, merkonomia, tradenomia. Koulutustasot nousevat koko ajan. Ikäjakauma on vaihtelevaa. It-alaa sanotaan edelleen nuoreksi. – Itse olen ollut alalla lähes kolmekymmentä vuotta: ei ala enää kovin nuori ole, Malinen naurahtaa. Uutta väkeä palkataan koko ajan. Itammattilaisten keski-ikä on noin 35 vuotta. Perinteisemmin käyttöpalvelupuolella voi olla ikärakenne korkeampi. Tietoalan toimihenkilöt ry vietti muutama vuosi sitten 35-vuotisjuhliaan. Yhdistys on kasvanut alan myötä pikkuhiljaa. Tietotehtaan talokohtainen sopimus oli alkusykäyksenä. Yleissitovuus saavutettiin 2000-luvun alkupuolella. – Muut liitot laittoivat hanttiin, sillä it-ala on ollut aina kiinnostava moneen suuntaan, Malinen muistelee. Hän muistuttaa, että taustalla on kuitenkin työnantajan järjestäytyminen. Työnantajat ovat tiivistäneet rivejään viime vuosina. Kun tietotekniikan palveluala meni teknologiateollisuuteen, se vahvistui entisestään. Innolla yhteistyöhön

Jouko Malinen tyytyväinen tietoalan väen saamaan vastaanottoon. – UIL on vanha, perinteinen liitto, jossa jäsenillä on insinööritutkinto, mutta joka on ottanut rohkeasti uudenlaisen porukan mukaan. Odotan yhteistyötä, jota pääsemme työpaikoilla tekemään. Vaikka siirtymisprosessi on ollut raskas, tietoalan jäsenistön päätöksenteossa on ollut yksimielinen tuki.

Työehtosopimusneuvottelut käynnistyneet usi Insinööriliitto neuvottelee tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta lokakuussa. Ensimmäinen neuvottelu työehtosopimuksesta oli 27.9. Työnantajaliitto on Teknologiateollisuus ry, joka neuvottelee myös teknologiateollisuuden ja suunnitteluja konsulttialan sopimuksista. Vanha työehtosopimus päättyi syyskuun lopussa. Sopimuksen koskevat määräykset ovat kuitenkin voimassa niin sanotun jälkivaikutuksen perusteella niiden osalta, jotka olivat työsuhteessa sopimuksen voimassaoloaikana. Neuvottelut ovat käynnistyneet hitaanlaisesti, sillä ensin odotettiin kolmikantaista eli palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen välistä vakausratkaisua. Ennen aitoja neuvotteluja odotetaan myös teknologiateollisuuden sopimusratkaisuja. Tänä syksynä kaikissa sopimuspöydissä on samankaltaiset tavoitteet. UIL tavoittelee tietotekniikan palvelualalle mahdollisimman hyvää työehtosopimusta. UIL edustaa reilua 11 000 alalla työskentelevää toimihenkilöä. Lue ajankohtaiset uutiset neuvotteluista: www.uil.fi.

U

– Kun entinen liitto on yrittänyt haitata prosessia, se on ärsyttänyt porukkaa: eihän tässä ollutkaan mitään reilua peliä. Tietoalan toimihenkilöillä on entinen järjestäytymispohja: it-alalla työskentely tutkinnosta huolimatta. – Toimimme kuitenkin tekniikan alalla. Kuukauden aikana UIL:n jäsenjärjestö Tietoalan toimihenkilöihin on siirtynyt lähes 6 000 jäsentä, mutta siirtyminen jatkuu koko ajan. N 13


edunvalvonta Teksti ja kuva: Anitta Valtonen

Johtaminen

on vaativa ammatti Johtaminen ja esimiestyö sujuvat joiltakin, mutta kaikista ei ole johtajiksi, sillä johtaminen on vaativaa työtä. Se ei ole sivujuonne muiden töiden ohessa, vaan ammatti, johon pitää satsata.

auppatieteiden tohtori Sari Salojärvi on vuodesta 2004 työskennellyt Johtamistaidon Opistossa asiantuntijana ja viimeiset kolme vuotta johtajana. Koulutuksensa ja kokemustensa perusteella hän tietää, miten vaativasta ammatista johtamisessa on kysymys. Hän korostaa sanaa ammatti, sillä sitä johtaminen on. Esimerkiksi tiimin vetäminen ei ole jokin ylimääräinen tehtävälisuke, joka pitää hoitaa varsinaisten töiden ohella. – Tiimin johtajuus on yhtä tärkeä osa työtä kuin se, mitä tiimi tekee. Moni kuvittelee, että esimiestehtävä on vain ylimääräinen sivujuonne. Usein ajatellaan myös, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa. Jos asiantuntijaorganisaatioiden esimiestehtävien tärkeyttä ei ymmärretä, niihin ei myöskään kouluteta niin määrätietoisesti kuin pitäisi. – Tuotannollisissa yrityksissä johtamisen rooli on yleensä selvempi kuin asiantuntijaorganisaatioissa. Asiantuntijatiimien vetäjiä pitäisi kuitenkin valmentaa toimimaan ryhmänsä esimiehinä samalla panostuksella kuin myynti-insi-

K

Usein ajatellaan, että ryhmän vetäminen on tehtävä, johon ei oikeilta töitä oikein olisi aikaa.

14

nöörejä valmennetaan toimimaan myyjinä, Salojärvi sanoo. Hän kehottaa tutustumaan Pekka Järvisen kirjoittamaan kirjaan Ammattina esimies. Insinööreissä on potentiaalia

Insinöörit ovat Salojärvelle erityisen mieluisia koulutettavia. – He kyseenalaistavat asioita terveellä tavalla. Kun he kysyvät, mihin mikäkin toimenpide johtaa ja kun he saavat kysymyksiinsä kunnon vastauksen, he ovat tyytyväisiä. Hyvin moni heistä kiinnostuu valmennusohjelmien aikana itsensä kehittämisestä. – Aina joku saa heikohkoja tuloksia työkavereiden ja alaisten antamissa 360-arvioissa. Heikot tulokset voivat yllättää ja jopa järkyttää. Fiksuimmat suhtautuvat tulokseen vakavasti ja päättävät ryhtyä kehittämään itseään esimiesroolissaan. – Nuori esimies voi tuntea olonsa epävarmaksi. Silloin hänen kannattaa pyytää yrityksen HR-ammattilaisia etsimään sopivia vertaisryhmiä, joiden kanssa esimiestyöhön liittyviä asioita voi käydä läpi. Tukea voi saada myös omalta esimieheltä. Myös oman tiimin jäsenten mielipidettä kannattaa kysyä, jos suhde tiimiläisten kesken on hyvä.

– Moni ei tunne johtamiseen liittyvää juridiikkaa eli tehtävään lain perusteella lankeavia vastuita ja oikeuksia. Ihminen saattaa tietää aika paljon strategisen johtamisen periaatteista ja ihmisten johtamisen teoriasta, mutta johtamisen juridiikka voi olla epäselvä. Esimiestehtävän luonteeseen kuuluu esimerkiksi se, että tehtävän hoitaja on työnantajan edustaja, eikä esimerkiksi työntekijöiden asioita ajava luottamusmies. Salojärvi itse toimi esimiestehtävissä ensimmäistä kertaa jo 1990-luvulla. Asiat sujuivat hyvin, mutta juridisen puolen oivaltaminen nosti kynnystä ottaa vastaan johtajan tehtävää myöhemmin uralla. – Jos kaikki menee hyvin, esimiestyö sujuu ilman ongelmia, vaikkei juridista puolta tunne. Kriisitilanteissa tehtävän sisältämä vastuu voi olla yllätys. Varsinkin talousvastuu voi tuntua raskaalta. Erityisen raskasta on irtisanoa ihmisiä. Silloin juridiikan tuntemus on välttämätöntä. Yt-neuvottelut on käytävä lain edellyttämällä tavalla, samoin irtisanomiset. Irtisanottaville on kerrottava, mihin ratkaisut perustuvat. Lisäksi heillä on kerrottava, mitä tukea he voivat saada, onko yrityksellä esimerkiksi outplacement-palveluja. Motivaatiota ja jämäkkää empatiaa

Johtamisjuridiikka hakusessa

Yllättävää Sari Salojärven mukaan on se, ettei moni Johtamistaidon Opiston valmennuksiin tuleva tiedä, onko hän juridisesti esimies.

Salojärvi toteaa, että onnistumismahdollisuudet esimiestehtävissä ovat huteria, jos tehtäviin päätyy muusta kuin omasta halusta. Tehtävässä kuin tehtävässä on vaikea onnistua, ellei ole motivoitunut.


Sari Salojärvi tuntee onnistuneensa työssään, kun asiakkaat kertovat oivalluksistaan ja siitä, miten he ovat alkaneet tehdä asioita uudella tavalla.

– Esimerkiksi jotkut nuoret insinöörit päätyvät työnjohtotehtäviin, vaikka ominta heille olisivat asiantuntijatehtävät. Työnantaja saattaa direktio-oikeutensa perusteella jopa määrätä joitakin ihmisiä esimiehiksi. Hyvä suuntaus on se, että nykyisin ura voi kehittyä myös asiantuntijapolulla. Vankka motivaatiokaan ei vielä takaa onnistumista. Monella on pyrkyä johtajaksi, vaikka edellytykset hoitaa esimiestehtäviä ovat puutteellisia. – Johtajalla täytyy olla terve itsetunto, mikä ilmenee muun muassa siten, että hän luottaa itseensä ja muihin. Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu myös se, että hän on kiinnostunut ihmisistä, haluaa saada aikaan tuloksia ja se, että hän haluaa kehittää ja viedä asioita eteenpäin. Esimiestehtävään liittyy usein taloudellista vastuuta ja projektien vetovastuuta, jolloin tarvitaan neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja. On siis tunnettava leadership-johtamisen perusteet. Salojärvi maistelee termiä jämäkkä empatia. Hän viittaa Rob Goffeen & Gareth Jonesin kirjaan Why should anyone be led by you?, jossa termi on muodossa tough empathy. Sen mukaan hyvä johtaja on yhtaikaa myötätuntoinen ja jämäkkä. Hän ei ole terapeutti, vaan kuunteleva, ymmärtävä ja kysymyksiä tekevä ihminen. Keskusteluja ja pohtimista hän ei kuitenkaan jatka loputtomiin, vaan päättää sopivan ajan kuluttua, miten toimitaan. Hänen on kyettävä tekemään päätöksiä, vaikkeivät ne aina miellytä alaisia. N UUSI

INSINÖÖRI

15


edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen N Kuvat: Tuulikki Holopainen

Luottamus

tukee esimiehen ja alaisen yhteistyötä Projektipäällikkö Irma Torkkel Sweco Industry Oy

– Olen ollut esimiehenä projektiorganisaatiossa sekä linjaorganisaatiossa alaisena. Insinööritoimistossa alais-esimiessuhde ei ole lainkaan kankea. – Hyvällä esimiehellä pitää olla aikaa alaisen kysymyksiin ja antaa neuvoja ja apua tarvittaessa. Esimiehen pitää luottaa alaiseensa, mutta kuitenkin olla tietoinen ”missä ja miten mennään”. Alaisen on voitava luottaa esimieheensä eli lupaukset on pidettävä ja oltava sanojensa takana. – Hyvän esimiehen ominaisuuksia on ymmärtää erilaisia ihmisiä ja antaa aikaa keskustelulle. Hän on vaativa, mutta häneen voi luottaa.

Erkki Lehtimäki.

Ylitarkastaja Erkki Lehtimäki, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto

– Tällä hetkellä työskentelen alaisena, mutta minulla on aikaisempaa esimieskokemusta. Toimiva alais-esimiessuhde on luottamuksellinen sekä kummankin asiantuntemusta ja osaamista arvostava. – Hyvä esimies on rehti, rehellinen ja sanansa pitävä. Luottamuksen voi menettää vain kerran. Hyvä esimies ottaa vastuun silloin, kun se hänelle kuuluu. Ongelmia syntyy niin alaisen työn kannalta ja koko organisaatiossa, jos esimies ei ole ajan tasalla tai pakoilee vastuutaan. Hän tuntee alaisen työn, sillä hyvin voi johtaa vain, jos tietää mitä johtaa. – Kunnollinen esimies on tasapuolinen suhteessaan alaisiin. Jos suhtautumisessa alaiseen vaikuttaa muut kuin työn sisältöön liittyvät asiat, on varmaa, että se myrkyttää työilmapiirin ja ainakin työteho laskee. 16

– Sopivuus ei luo edellytyksiä menestykselle, vaan on oltava riittävän pätevä ja osaava. Osaavan ei täydy ainakaan piiloutua muodollisen aseman taakse. Todellinen esimies, eikä vain muodollinen. – Odotan hyvältä esimieheltä hyviä käytöstapoja ja tehtäviinsä aidosti paneutumista. Tärkein tehtävä on luoda alaisen työlle parhaat mahdolliset edellytykset ja poistaa mahdollisia esteitä tälle. – Hankauksia tulee, jos esimies ei itse noudata yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, vaan antaa ”tiskin alta” ja salassa jollekin/ joillekin poikkeuksia. Esimerkkinä voi mainita salassa tehdyt, työpaikan henkilöstöpolitiikan vastaiset nimitykset. – Huonoa on myös, jos esimiehellä ei tahdo löytyä aikaa keskusteluun alaisen kanssa heti tai edes lähiaikoina. Esimies ei tunnusta menetelleensä väärin, vaan syyllistää alaista lisää. Irma Torkkel.


Osastopäällikkö Veikko Päivärinne, Sweco Industry Oy

Mika Meriluoto.

Ryhmäpäällikkö Mika Meriluoto, Fujitsu Services Oy

– Olen työskennellyt it-alalla useissa eri tehtävissä yli 10 vuotta, joista viimeiset kolme vuotta esimiestehtävissä. Toimiva alais-esimiessuhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. – Hyvä alainen on luotettava, tunnollinen, innovatiivinen ja aidosti kiinnostunut siitä, mitä tekee. Hän ymmärtää oman vastuunsa organisaatiossa ja toimii yrityksen arvojen mukaisesti. – Alaiselta odotan aktiivista osallistumista yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä halua kehittää omaa ammatillista osaamistaan. On myös äärimmäisen tärkeää osata vastaanottaa palautetta. Rakentava palaute auttaa miettimään omaa toimintaa ja kehittämään itseään ammatillisesti paremmaksi. – Työyhteisöissä työskentelee hyvin erityyppisiä henkilöitä. Lienee itsestään selvää, ettei aina voida välttyä myöskään ristiriidoilta. Kiperissä tilanteissa on puolin ja toisin pyrittävä käsittelemään asiat avoimesti ja rakentavasti. Välillä on hyvä myös asettaa itsensä vastapuolen rooliin ja pohtia, miten itse kokisi tilanteen vastapuolen asemassa. UUSI

INSINÖÖRI

– Olen työskennellyt Sweco:lla yli 20 vuotta, josta esimiestehtävissä noin 15 vuotta. Asiantuntijaorganisaatiossa hyvä alais-esimiessuhde perustuu molemminpuolisesti sekä osaamisen että henkilön arvostukseen ja tietysti luottamukseen. – Jotta hyvä alais-esimiessuhde johtaisi myös menestykseen työtehtävissä, sen pitää terveellä tavalla johtaa haasteellisuuteen. Parhaimmillaan tilanne on silloin, kun alainen on työtehtävissään oppinut asettamaan haasteet itselleen ja esimies vain tukee alaistaan. – Hyvä alainen soveltaa tavoitteellisella ja ratkaisuhakuisella asenteella osaamistaan kaikkiin työtehtäviinsä. Tavoitteellinen ja ratkaisuhakuinen asenne vie työtä aina parhaiten eteenpäin, poistaa työn etenemistä haittaavia esteitä, tuo yritykselle tulosta ja samalla mahdollistaa alaisen oman kehittymisen, – Hyvä nuori alainen tarttuu ennakkoluulottomasti uuteen työhaasteeseen, kerää aktiivisesti työhönsä liittyviä lähtötietoja ja pyrkii hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia, johon oma työ kytkeytyy. Hän tekee työtään keskittyneellä ja reippaalla otteella. Nuoren ammattilaisen kohdalla suurin haaste on löytää itsemotivoitumisen myönteinen kierre. Pienet onnistumiset, oikeanlainen esimiestuki ja kannustava ilmapiiri auttavat myönteisen kehityksen syntymistä.

– Hyvä kokenut alainen ottaa vastuuta, luottaa terveellä tavalla omaan ammattitaitoonsa sekä hyödyntää ja kehittää omaa ammattiverkostoaan luonnollisena osana ammattiaan. Hän kantaa myös osaltaan vastuuta työpaikan hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä yhdessä esimiehensä kanssa. – Suunnittelu- ja projektiosaaminen on parhaimmillaankin melko hitaasti kehittyvää ammattitaitoa. Oman ammattiverkoston avulla löytyy nopeammin ja laadukkaammin paras osaamistuki omaan työhön, jolloin henkilö onnistuu työtehtävissään ja edelleen kehittyy. – Toivon, että voimme yhdessä toimien saavuttaa niin hyvän molemmin puolisen luottamuksen, että sen avulla selviydytään hankalistakin asioista ja tilanteista. Ja vieläpä niin, että hyvä työilmapiiri säilyy. Luottamusta ei kukaan voi toiselta vaatia. Se syntyy ajan kanssa, kun molemmat osapuolet sitä haluavat rakentaa ja toimivat luottamuksen arvoisesti. – Joskus henkilö on haluton antamaan parastaan tai ehdollistaa oman hyvän panoksensa, mihin syynä voi olla joko työhön tai siviilielämään liittyvät asiat. Silloin on tärkeätä, että oikea syy nousee keskusteluissa esille. Erimielisyydet on voitava avoimesti keskustella ja hyväksyä, että välillä on erilainen näkemys. Toivottavasti näitä näkemyseroja ei ole liikaa olennaisissa asioissa. N

Veikko Päivärinne.

17


edunvalvonta Teksti: Jari Hakala N Kuva: Said Karlsson / Gorilla

Kiina huolestuttaa Vaasan Wärtsilässä Wärtsilä ilmoitti kesälomien kynnyksellä aloittavansa Kiinassa parin vuoden säteellä 32-mallin moottorin valmistamisen. Tismalleen samaa moottorityyppiä valmistavalla Vaasan tehtaalla tieto asiasta ei herättänyt riemunkiljahduksia. lolla ei tietoa otettu vastaan toimihenkilöiden parissa. Työn haihtumisesta Suomesta halvan työvoiman Kiinaan on monen yrityksen työntekijöillä vähemmän mukavia kokemuksia tarpeeksi jo aiemmilta vuosilta. – Kyllä tieto oli ihmisille aika pettymys, kertoo tunnoista ylempien toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund. Holmlundille itselleen tieto Kiinassa aloitettavasta moottorin valmistuksesta ei tullut isona yllätyksenä. Asiasta oli kiertänyt huhuja jo pitemmän aikaa. Uuden moottorimallin tuotannon aloittaminen on suhteellisen helppoa, sillä tehdastilat Wärtsilältä löytyvät Kiinasta jo valmiina. Tällä hetkellä Kiinassa valmistuu 20-mallin merimoottoreita. Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta riittää Holmlundin mukaan kahvitauoilla paljonkin puhuttavaa. Mitään taisteluhuutoja Holmlund ei ole asian tiimoilta kuullut. – Porukka miettii, mitä tämä tarkoittaa ja spekuloi sitä, mikä on koko paketin sisältö, Holmlund kertoo. Näillä näkymin Kiinassa valmistuvat moottorit myös menisivät ainoastaan maan omille markkinoille. Mikäli näin myös tapahtuu, voisi Kiinan tehdas jopa

I

18

hyödyttää Wärtsilän Vaasan yksikköä. – Vaasasta Kiinaan ei mene montaakaan moottoria. Vaasassa saadaan ehkä valmistaa Kiinaan sellaisia komponentteja, joita siellä ei valmisteta. Näin tehdään jo nyt 20-mallin moottorin tapauksessa. Vastakkainasettelua ilmassa

Mikäli Kiinan tehtaan tuotannon pyörähtäminen täysille 32-moottorin valmistuksen suhteen vaatii oman etsikkoaikansa, hyödyttää myös se Wärtsilän Vaasan yksikköä. Tällaisessa tapauksessa Kiinan markkinoille menevät moottorit valmistuisivat ainakin alkuvaiheessa Vaasassa. Holmlund ei itse usko, että työtä siirretään Vaasasta Kiinaan. Kiinan tehdas on Wärtsilän ja kiinalaisen alan toimijan yhteistyöyritys. Oman firman työn siirtämistä yhteistyöyritykselle olisi Holmlundin mukaan vaikea ymmärtää. Vaikka työtä Kiinaan siirtyisikin, ei se koskettaisi ainakaan ensimmäisenä Vaasan toimihenkilöitä. Suunnittelutyön kun Holmlund uskoo pysyvän myös vastaisuudessa tukevasti oman maan kamaralla. – Tietty vastakkainasettelu on kuulunut vähän puheissakin. Puhutaan, että

”eihän toimihenkilöillä ole pelkoa tästä, mutta miten työntekijät”, Holmlund sanoo. Vaikka tieto Kiinan tehtaan tuotannon laajenemisesta ei Holmlundia ilahdutakaan, myöntää hän sen olevan ainut tapa pysyvämpään toimimiseen Kiinan markkinoilla. Korean moottorimarkkinat on jo käytännössä menetetty paikallisille toimijoille, joten enempään lepsuiluun Aasiassa ei ole varaa. – Kiinassa tehdään maailman laivanmoottoreista kuitenkin yli 60 prosenttia. Holmlund ei pidä kiinalaista osaamista insinööritaidonkaan suhteen kovin ihmeellisenä. Miehen mukaan Suomessa osataan vastaavat moottorinvalmistukseen liittyvät asiat taatusti paremmin. – Toisaalta kyllähän asioista pitää olla varuillaan. Kyllähän siitä on ikäviäkin esimerkkejä, kuinka muuallakin osataan erittän hienoa huipputekniikkaa. Päällimmäinen huoli Vaasan Wärtsilän toimihenkilöillä on Holmlundin mukaan ailahtelevasta maailmantaloudesta. Holmlund itse uskoo Wärtsilän laajenevan Aasian suunnassa myös tulevaisuudessa. – En lähde spekuloimaan, minkä tyyppistä laajenemista on tulossa, Holmlund päättää. N


Katso lisää: mustatulevaisuus.fi

Sisäasiainministeriö | Oikeusministeriö | Sosiaali- ja terveysministeriö | Poliisi | Tulli Verohallinto | Akava | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eläketurvakeskus | Finanssialan Keskusliitto | Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa Palkansaajajärjestö Pardia | Palvelualojen ammattiliitto PAM | Rakennusliitto Rakennusteollisuus RT | SAK | STTK | Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL | Suomen Yrittäjät


edunvalvonta Teksti ja kuva: Marketta Harinen

Teknon luottamusmiehet tyytyväisiä yhteisiin tavoitteisiin Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten seminaarissa oli tunnelma korkealla: YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyötä neuvotteluihin valmistautumisessa tervehdittiin ilolla.

uottamusmiesseminaariin 2.–4.9. osallistuneet saivat käsiteltäväkseen teknologiateollisuuden liittojen yhteisen tavoitelistan. Palkankorotusten tasoon ja tekstitavoitteisiin oltiin yleisesti tyytyväisiä. Tavoitteena oleva puolentoista vuoden sopimuskausi ja tämän vuoden palkankorotustavoite 110 euroa mutta vähintään 4 prosenttia sekä ensi vuoden tavoite 60 euroa mutta vähintään 2 prosenttia kelpasivat. Matka-ajan korvaaminen ja työssä jaksamisen kohentaminen työaikaa lyhentämällä ovat nekin ylemmille toimihenkilöille tärkeitä tavoitteita Patria Land Systemsin Johanna Kuitunen, Rolls Roycen Seija Meriläinen ja ABB:n Raimo Sillanpää kiittelivät seminaarin aamukahvilla joukolla liittojen yhteistyötä. Heidän työpaikoillaan eri henkilöstöryhmien yhteistyö on sujunut mainiosti muutenkin, joten myös liittotason yhteistyöltä odotetaan neuvotteluissa paljon. – Asetelma on nyt loistava. Hyvä tavoitteita on riittävästi ja kun pysytään yhtenä rintamana, saavutetaan myös tuloksia. Toivottavasti ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen kirjaukset saataisiin samalle tasolle muiden henkilöstöryhmien kanssa, YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsen Sillanpää sanoi. Kuitunen huomautti, että viime kierrosten sopimuskorotukset ovat jääneet pieniksi ja reaalipalkat tippuneet. – Jokainen tuntee sen kyllä tilipussissaan.

L

20

– Kukaan ei ole ollut tyytyväinen aiempiin sopimuksiin. Minusta palkankorotustavoite olisi voinut olla suurempikin, Meriläinen tuumasi. Seminaarin yhteydessä koolla ollut taustaryhmä sitoutui yksimielisesti yhteisiin tavoitteisiin. Niin teki viikko seminaarin jälkeen myös YTN:n hallitus. Jo aiemmin liittojen yhteiset tavoitteet oli ehditty hyväksyä Metalliliiton ja Pron hallintoelimissä. Kullakin järjestöllä on myös joitain omia tavoitteita neuvottelupöytään vietäväksi.

Johanna Kuitusen (vas.) ja Seija Meriläisen mielestä olisi tärkeää, että matka-ajan korvaaminen saataisiin työehtosopimukseen.

neet tyytymään varsin vaatimattomiin korotuksiin. Aina on ollut huono aika. – Nyt on meidän vuoro, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Jani Huhtamella totesi. Meidän vuoro -sloganiin kiteytyykin tänä syksynä YTN:n teknon kampanja ja kenttäkierros.

Luottamus avainsana

Luottamusmiesseminaarissa päästiin kuulemaan sekä Metallin että Pron edustajien näkemyksiä yhteistyöstä ja sen onnistumisesta. Metalliliiton työehtosihteeri Heikki Holappa ja Pron sektorijohtaja Markku Palokangas uskoivat molemmat yhteistyön ja yhteisten tavoitteiden tuovan kaikille paremman ratkaisun. Samaa sanoi YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko. – Me olemme miettineet liittojen kesken yhteisiä tavoitteita ja niistä on tarkoitus pitää kiinni. Vain kimpassa pärjäämme. Luottamus on tässä avainsana, Kokko sanoi. Nyt on meidän vuoro!

Viime vuosien sopimuskierroksilla palkansaajat ovat jääneet jalkoihin, ja joutu-

Laakerit kuumina

Kokko muistutti seminaarissa, että palkat tai palkankorotukset eivät ratkaise yritysten ja Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn ratkaisevat energia ja raakaaineet. Seminaarissa saatiin kuulla luottamusmiesten viestejä omien työpaikkojensa taloudellisesta tilanteesta. Työtä paiskitaan lähes kaikissa yrityksissä laakerit punaisina, väkeä palkataan lisää ja tilauskirjat ovat täynnä. Samaa kertoo kesäinen alan luottamusmiehille lähtenyt kysely. Noin 90 prosentissa alan yrityksistä taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat vähintään hyvällä tasolla. Vain kolmasosassa yrityksistä ei tehdä ylitöitä. Kyselyyn vastasi yli 1 200 luottamusmiestä, joista 230 edusti ylempiä toimihenkilöitä. N


Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Lue ajankohtaiset uutiset neuvotteluista www.uil.fi

Luottamusmiehet tavoitteiden takana Kyselimme muutamalta Uuden Insinööriliiton jäseneltä, mitä mieltä he ovat teknologiateollisuuden neuvottelutavoitteista.

1. YTN, Metalliliitto ja Pro lähtevät teknon neuvotteluihin yhteisin tavoittein. Mitä mieltä olet yhteisrintamasta, onko siitä apua neuvotteluissa? 2. Tilastot kertovat viennin vetävän, mutta ne kertovat myös reaalipalkkojen laskeneen. Mitä mieltä olet palkankorotustavoitteen tasosta ja esitetystä sopimuskaudesta? 3. Tavoitteissa on myös parannuksia työsuhteen ehtoihin: matka-ajan korvaamista ja työssä jaksamista muun muassa työaikaa lyhentämällä. Mitä mieltä työpaikallasi ollaan näistä tavoitteista? 4. Ollaanko teillä valmiita painostustoimiin, jos sellaiseen tulee tarvetta? 5. Mitä toimia odotat YTN:ltä?

Markku Koivumäki on ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Patria Aviationissa. 1. Yhteisrintama on ainut oikea tapa vastata työnantajan ’hajota ja hallitse’ tavoitteisiin. Koska työnantajat ovat yhdessä rintamassa, täytyy meidän toimia samalla tavalla. 2. Palkankorotustavoite on varsin kohtuullinen, kun sitä vertaa inflaatioon. 4% ei juurikaan nosta reaalipalkkaa, mutta takaa ostovoiman säilymisen ja pitää Suomen talouden pyörät pyörimässä. Pienet tai olemattomat palkankorotukset ja veronalennukset vain pahentaisivat valtiontalouden alijäämää. Meidän yrityksessä ei ainakaan ole lamasta tietoakaan ja ensi vuosikin näyttää tavallista UUSI

INSINÖÖRI

paremmalta. Palkankorotusvaraa työnantajalla kyllä on, halu on sitten eri asia. Mainittakoon vielä, että paikalliset erät on ’syvältä’. Niitä eivät halua työntekijät, eivätkä yritykset – ainoastaan EK. 3. YTN:n edustaja kävi meillä esittelemässä neuvottelutavoitteet ja niihin oltiin erittäin tyytyväisiä. Tekstikysymyksistä meille tärkein on matka-ajan korvaus. Myös muut tavoitteet ovat hyviä ja tukevat työnantajankin tärkeinä pitämiä tavoitteita: työssä jaksamista ja työurien pidentämistä. 4. Nyt on meidän vuoro! Ylemmät eivät tunnetusti ole sitä painostusherkintä porukkaa. mutta nyt on ilmassa sellainen henki, että palkka ja työehdot pitää saada kuntoon – vaikka sitten painostustoimin. 5. Tiedotusvälineet ovat pullollaan työnantajan ’propagandaa’. Jos lamaa ei muutoin saada aikaan niin työnantaja ja tiedotusvälineet manaavat sen vaikka väkisin esiin. YTN:n (yhdessä Metallin ja Pron kanssa) pitäisi tulla voimakkaasti julkisuuteen omilla argumenteillaan. Raimo Sillanpää on luottamusmies ABB:llä Vaasassa. 1. Ehdottomasti on apua. Teknologiateollisuuden keskeiset liitot ovat vihdoin löytäneet aidosti toisensa. Tes-neuvotteluja on tähän saakka käyty kaavalla: Metallin ja YTN:n kanssa neuvotellaan, Metalli tekee ”maltillisen” sopimuksen, YTN tekee ”maltillisen” sopimuksen, Pro vähän ”vikisee” ja nöyrtyy lopulta, ehkä lakkojenkin kautta. Nyt kun ollaan yhteisin tavoittein liikkeellä, on mahdollista, että vaatimukset menevät paremmin läpi. 2. Palkankorotustavoitteiden tasot

ovat oikeassa suhteessa verrattaessa niitä Teknologiateollisuuden merkitykseen maamme vientiteollisuudessa. Inflaatioelementtiä ei ole tähän saakka tuotu tespöytään. Palkankorotustavoitteen taso takaa juuri ja juuri ostovoiman säilymisen. Sopimuskauden pituuteen vaikuttaa aivan olennaisesti mahdollinen kesäkuun 2012 tarkistus. Jos siihen ei päästä, sopimuskausi on ehdottomasti liian pitkä. 3. Työpaikallani on valmiutta tarkastella vapaa-ajan lisääntymistä tasa-arvoisena elementtinä palkankorotustavoitteiden kanssa. 4. Tekemämme tutkimuksen mukaan mielekkäät painostustoimet ovat paikallaan, mutta palkankorotustavoitteiden taso on oltava riittävä tai neuvottelussa olevan vapaa-ajan lisääntymisen osuus palkankorotustavoitteiden korvaajana merkitsevä. 5. Yhtenäistä viestintää Metallin ja Pron kanssa. YTN-puheenjohtajan voimakasta esiintymistä yhteisen rintaman puolesta yhdessä Pron ja Metallin kanssa. Anne Pahtakari on ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Nokialla. 1–3. Yhteisrintamasta on ehdottomasti apua neuvotteluista. Tavoitteet ovat hyvät ja työntekijät ovat hyvin samaa mieltä kuin tavoitteenasettajat. 4. Ihmiset, joiden kanssa olen puhunut, tuntuvat olevan hyvin motivoituneita. Työpaikallamme ongelmana voivat olla ulkomaalaiset. Monet heistä ovat luulleet liittyvänsä liittoon, vaikka ovat liittyneet yleiseen kassaan. Lisäksi osa heistä saattaa pelätä liittoon kuulumista ja mahdollisia työtaisteluita. Toinen ongelma tuntuu olevan yleinen kiinnostuksen puute. Osa ei tunnu välittävän omasta parhaastaan, eivätkä he tule tilaisuuksiin, joita liitot ja YTN järjestävät. 5. Tiedotusta ja hengennostatusta. N 21


yhteiskunnasta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää

Senior Consultant Päivi Luoma Gaia Consultingista (vas.) oli asiantuntija-apuna ilmasto-ohjelmaa työstettäessä. Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari oli UIL:n asiantuntijana työryhmässä.

kin Luoman mukaan poliittiset toimenpiteet Suomessa, maailmantaloudessa tapahtuvat käänteet sekä asiakkaiden ja kuluttajien uudet tarpeet. Puupohjaiseen biotalouteen

Ilmastotavoitteet

kasvattavat insinöörien kysyntää ja vaikutusvaltaa Insinöörien ilmasto-ohjelma nostaa esiin kolme tulevaisuuden alaa: puupohjaisen biotalouden, älykkäät verkot ja kestävän yhdyskuntarakenteen. Näillä aloilla nähdään merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali Suomessa. Niillä myös tarvitaan tulevaisuudessa uudenlaista insinööriosaamista. nsinöörien ilmasto-ohjelman jatkoosassa arvioidaan insinöörien, diplomi-insinöörien ja arkkitehtien kysynnän kasvavan puupohjaisessa biotaloudessa sekä älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Näillä aloilla ammattikunnan edustajien tarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 58 000:sta yli 80 000:een. UIL:n jäsenkunnan osalta kasvua olisi noin 15 000 työpaikan verran.

I

22

Vaikuttavuus kasvaa

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää insinööriosaamisen kysyntää ja kasvattaa insinöörien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve kasvaa, ja niitä tekemään tarvitaan insinöörejä, sanoi Päivi Luoma esittäessään Gaia Consultingin insinöörien ilmastoohjelman jatko-osaan tekemää selvitystä. Epävarmuuksia aiheuttavat kuiten-

Globaalit ilmastotavoitteet vaativat bioenergian, biopolttoaineiden, biokemikaalien sekä muiden biomateriaalien käytön lisäämistä. Biotuotteisiin, puurakentamiseen sekä bioenergian tuottamiseen liittyvä insinööriosaamisen kysyntä kasvaa. Puhtaan energian laite- ja teknologiaosaamisella on varmasti myös vientimahdollisuuksia ja kansainvälistä kysyntää, Luoma arvelee. Älykkäitä verkkoja

Älykkäisiin verkkoihin liittyvän insinööriosaamisen kysynnän aiheuttaa niiden sulautuminen osaksi tavanomaista energiantuotantoa ja sähköverkkotoimintaa. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat myös kokonaan uusien liiketoimintaalueiden, kuten reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden, synnyn. Tärkeimmät osaamistarpeiden muutokset liittyvät sähköverkkojen hallintaan, hajautettuun energiantuotantoon ja ICT-sovelluksiin. Myös sähköverkkojen rakentaminen, uudet asiakastuotteet ja -palvelut sekä energian varastointi asettavat haasteita. Kestävää yhdyskuntarakennetta

Kestävään yhdyskuntarakenteeseen liittyvä insinöörityön kysynnän kasvu johtuu energiatehokkaan rakentamisen yleisty-


misestä. Kiristyvät määräykset rakennusten energiatehokkuudelle vaativat parempaa suunnittelua, rakennusteollisuudelta puutuotteiden kehittämistä, energiatehokkaita ja kierrätettäviä materiaaleja ja uusia tuotantoteknologioita, esimerkiksi robotiikkaa. Konsepteja on kehitettävä erityisesti korjausrakentamiseen. Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen vaatii myös uusia liikenne- ja energiantuotantoratkaisuja. Kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon nämä uudet tarpeet. Muutos kasvattaa etenkin arkkitehtien kysyntää. Epävarmuuksia liittyy siihen, miten rakentamismääräykset kehittyvät, miten kiinnostus energiatehokkuuden kehittämiseen lisääntyy sekä tietysti energian hinta. Myös rakentamisen kulttuurin, talotekniikan sekä hajautetun energiantuotannon kehittyminen vaikuttavat. Insinöörien yhteiset suositukset YK:n ilmastokokoukseen

Insinöörien ilmasto-ohjelma on osa kan-

Insinöörien vaikuttavuus

Syntyy merkittäviä päästövähenemiä

Insinöörien kysyntä

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve kasvaa

Ilmastomyönteisiin ratkaisuihin liittyvän osaamisen tarve kasvaa

2011

sainvälistä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions -projektia, johon osallistuu järjestöjä kaikkialta maailmasta. Kansallisten ohjelmien pohjalta laaditaan insinöörijärjestöjen

Ilmastonmuutos kasvattaa insinööriosaamisen tarvetta, samalla insinöörien työn ja osaamisen vaikuttavuus yhteiskunnassa lisääntyy, sanoo ilmasto-ohjelmatyöryhmässä Uutta Insinööriliittoa edustanut elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. allitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) neljäs seurantaraportti pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä välttämättömänä, jotta peruuttamattomilta ympäristötuhoilta vältyttäisiin. IPCC:n mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus olisi saatava laskemaan globaalisti 50–85 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2050 mennessä. Parhaassakin tapauksessa tämä tarkoittaisi 1,8 celsiusasteen lämpötilan nousua. Kahden asteen lämpötilan nousu voisi kuitenkin riskeerata jopa kolmasosan maailman eliölajeista ja 3,5 asteen nousu lämpötiUUSI

INSINÖÖRI

2050

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää kysyntää niihin liittyvälle insinööriosaamiselle. Alaa liittyvä liiketoiminta kasvaa ja päästöt vähenevät.

Muutos lisää insinöörityöpaikkoja

H

2030

Uusien ratkaisujen liiketoiminnot kasvavat

lassa asettaisi jopa 40–70 prosenttia maailman eliölajeista vaaraan kuolla sukupuuttoon. Insinöörien ilmasto-ohjelmassa arvioidaan, että ilmastomyönteinen kehitys merkitsee muutosta, joka on mittasuhteiltaan verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Kehityskulku muuttaa yhteiskunnan ja yritysten rakenteita ja vaikuttaa niiden kulttuuriin ja arvoihin. Samalla muuttuvat eri teollisuusalojen rajat ja insinööritehtävien rajapinnat. – Elinkeinojen on uudistuttava, jotta tulevaisuudessa pärjätään, Husari painottaa. N

yhteiset suositukset teknologiaan perustuvista keinoista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle loppuvuodesta 2011. N

usi Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset TEK julkistivat Insinöörien ilmasto-ohjelman toisen osan 1.9. Helsingissä. Ohjelma on ladattavissa osoitteesta www.uil.fi/ ilmasto. Mukana hankkeessa ovat Pohjoismaisten järjestöjen lisäksi mm. Yhdysvaltojen, Japanin, Saksan, Intian ja Australian insinöörijärjestöt. Englannin insinöörijärjestö isännöi syyskuun lopussa pidettyä kansainvälistä kokousta, jossa koottiin kansallisten ohjelmien pohjalta insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset teknologiaan perustuvista keinoista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle loppuvuodesta 2011. Asiasta lisää Uusi Insinööri -lehden seuraavassa numerossa.

U

23


yhteiskunnasta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Laivanrakennus suuntaa keulan

energiateknologiaan Perinteinen laivanrakennus suuntaa keulan kohti ympäristöystävällisiä energiateknologioita ja ratkaisuja. STX Finland murtaa kärjessä ja aloittaa tuulivoimapuistojen kokonaistoimitukset.

ernon telakan varaluottamusmies Jan Pettersson ei pelkää uusia haasteita, vaan toivoo osaamisen pitävän insinöörit töissä jatkossakin. Jan Pettersson valmistui laivanrakennusinsinööriksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Suuri osa kolmestatoista silloin linjalta valmistuneesta ovat työllistyneet telakkateollisuudessa tai siihen liittyvissä suunnittelutöissä.

P

Toistaiseksi laivoja

STX Finlandin Turun telakalla rakennetaan toistaiseksi laivoja. Elokuussa siellä aloitettiin erikoislastialuksen tuotanto Gaiamarelle. Laiva antaa työtä tuotannon eri vaiheissa yhteensä noin 300 henkilölle. Ympäristöystävällinen erikoisalus luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012. Viking Linelle rakennettavan uuden sukupolven risteilylautan suunnittelutyöt ovat nekin jo pitkällä.

STX:lle uusia tilauksia Saksalainen TUI Cruises tilasi syyskuun lopulla 300 metriä pitkän risteilyaluksen STX:n Turun telakalta. Rsiteilijä toimitetaan vuoden 2014 keväällä. Risteilijään tulee runsaasti ympäristöystävällisiä ominaisuuksia ja sen energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Projekti tuo STX Finlandin Turun telakalle työtä noin 5 500 henkilötyövuotta. Tilaukseen sisältyy optio sisarlaivasta.

24

– Laivan rakentaminen aloitetaan vielä syksyn kuluessa, Pettersson kertoo. Varaluottamusmiehenä hän tietää, että nämäkään tilaukset eivät tuo niin paljon töitä telakalle, että kaikki lomautetut saataisiin takaisin töihin. Telakan noin 1 400 työntekijästä on yli puolet eli noin 900 toistaiseksi lomautettuina. Heistä ylempiä toimihenkilöitä on noin 10. Ely-keskuksen ja telakan yhteinen projekti Trooli on löytänyt töitä osalle, osa on muuttanut muualle. Uusi alus on erityisen ympäristöystävällinen suuri matkustaja-alus siinä mielessä, että se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua ja päästöt mereen ja

ilmaan on eliminoitu lähes kokonaan. Laiva on suunniteltu kulkemaan herkässä ja matalavetisessä saaristossa Turun ja Tukholman välillä. Erikoislastialus vaativaan kuljetukseen

Elokuussa Turun telakalla aloitettu Gaiamarelle rakennettava ympäristöystävällinen erikoisalus antaa työtä tuotannon eri vaiheissa yhteensä noin 300 henkilölle. Se luovutetaan tilaajalleen keväällä 2012. – Laiva on suunniteltu vaativien ja raskaiden projektilastien kuten offshoretuulipuistojen rakenteiden kuljettamiseen, Pettersson tietää. Alus soveltuu erinomaisesti myös Itä-


meren alueen energiapuukuljetuksiin. Laivassa on lukuisia innovaatioita, muun muassa dieselsähköisen laivakoneiston bioöljykäyttömahdollisuus sekä perä- ja keula edellä jäissäkulkuominaisuudet. Rahtialus on suunniteltu niin, että se voidaan jatkovarustella öljyn keräykseen merestä. Tuulivoimapuistot uusi aluevaltaus

Tuulivoimapuistot ovat STX:lle uusi aluevaltaus, jossa halutaan osallistua ympäristöystävällisen energiateknologian ja energiaratkaisujen kehittämiseen. Offshore-laivanrakennukseen ja offshoreUUSI

INSINÖÖRI

tuulivoimapuistoihin kohdistuvat monet samat kriittiset vaatimukset. STX Groupin tarjoamia synergioita hyödyntäen STX Finland ja STX Windpower ryhtyvät yhteistyössä toimittamaan tuulivoimapuistoja Pohjois-Eurooppaan, keskittyen erityisesti offshorekohteisiin pohjoisella Itämeren alueella ja onshore-kohteisiin Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Näin STX Finlandin ja sen tytäryhtiöiden erikoisosaamisella arktisessa suunnittelussa ja -rakentamisessa sekä STX Windpowerin suoravetoisissa onshore- ja offshoreturbiineissa mennään kohti arktisen offshore-ratkaisupaketin lanseerausta.

STX on jo usean vuoden ajan ollut sitoutunut uusiutuvaan energiaan. Näyttöä on sekä maailmanluokan osaamisesta että ympäristöystävällisten laivojen rakentamisesta, Pettersson kertoo.

Koehankkeena STX Finland harkitsee kahden 2 megawatin STX 93 suorakäyttöisen turbiiniyksikön asentamista Rauman telakalle. Nämä olisivat mannekiineja palvelusta, jota yhteistyöllä voidaan tarjota. Projekti voi toteutua ensi vuoden aikana sisältäen turbiinien lopullisen käyttöönoton vuoden 2012 loppuun mennessä. N 25


osaaminen Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää

Miten tästä lautakasasta saadaan houkutteleva ja myyvä tuote, jolla valloitetaan maailmanmarkkinat, sitä nyt mietitään Kymenlaaksossa, Juha Rissanen kertoo.

Insinöörit & design

= puun uusi maailmanvalloitus Teknisen osaamisen ja muotoilun yhdistäminen on herättänyt mielenkiintoa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoissa. Visioiden lisäksi tarvitaan rahaa ja yritysyhteistyötä, jotta Puulaakso-unelma toteutuu, sanoo toimialajohtaja Juha Rissanen.

ymenlaakso on perinteisesti elänyt metsästä. Vuodesta 2004 lähtien Kymijoen rannoilta on kuitenkin menetetty 4 000 työpaikkaa tehtaiden sulkemisen lopputulemana. Samalla kun Kouvolan kaupunki etsii kiihkeästi ratkaisuja puurakentamisesta ja puumateriaalien uusista käyttötavoista, komppaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Wood Academy-hankkeellaan. Suunni-

K 26

telmissa on perustaa kansainvälinen tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä. – Haluamme tehdä yhteistyötä Kouvolan kaupungin kanssa puuhun liittyvissä hankeasioissa, sanoo Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen toimialajohtaja Juha Rissanen. Tämä puualan osaamiskeskittymä tarjoaisi monia eri toimintamuotoja,

myös muunto-, täydennys- ja ajankohtaiskoulutusta, – Osaamisen syvyys ei ole vielä riittävä uusiin haasteisiin, tekniikan kehittämistä pitää miettiä, sillä perinteistä rakentamisen osaamista on menetetty, Rissanen lataa. Koulutusjärjestelmämme ei tosin ole järin ketterä muutoksiin. – Uuden koulutusohjelman aloittaminen on pitkä prosessi, ideasta tulee valmista ehkä 6–7 vuodessa, tietää puutekniikan koulutusohjelman koulutusvastaava Olavi Liukkonen. Hän kertoo, että suunnitelmissa on arkkitehti- ja rakennussuunnittelijakoulutusta sekä koulutus- ja työelämäpalvelujen kehittämistä. Lisäyhteistyö yritys-


ten kanssa ei olisi pahitteeksi. Yritykset voisivatkin ottaa aktiivisemmin yhteyttä oppilaitoksiin. Ammattikorkeakoulu on hyvä yhteistyökumppani yrityksille, sillä siellä juuri tehdään soveltavaa tutkimusta. Liukkonen on toiveikas, sillä puutuoteteollisuus työllistää seudulla jo enemmän kuin paperiteollisuus. – Bioenergia on myös tulevaisuuden mahdollisuus, sen koulutus aloitettiin kaksi vuotta sitten. Tosin kilpailu betonin ja puun välillä on kovaa. Tekniikka ja muotoilu yhdessä

WoodAcademyn tarkoitus on tarjota koulutusta, lisätä yrittäjyyttä sekä innovaatioita puutuotteissa. – Haluamme yhdistää muotoilun ja insinööriosaamisen hyödyn ja katsoa, minkälaista bisnestä siitä syntyy, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialajohtaja Raimo Pelli. – Puu on monialaisempi kuin paperi, sillä tietotaidon osuus siinä on suuri, Pelli tietää. – Miten teknistä osaamista ja muotoilua pystytään yhdistämään, sitä lähdemme tutkimaan yhdessä yliopiston ja yritysten kanssa, kertoo tutkimusjohtaja Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala. – Jalostusasteen nosto on tärkeää, oppilaitosten tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on tässä tärkeä rooli, Neuvonen-Rauhala sanoo. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun vahvuus on puun käyttöominaisuuksien jatkuva tutkiminen omassa tutkimuslaboratoriossa Mussalossa, Kotkassa. – Painekyllästys ja lämpökäsittely puun ominaisuuksien parantamisessa kiinnostaa, sanoo tutkimuspäällikkö Reeta Stöd. Myös biojalostamon uudet tuotteet ja logistiikka ovat olleet tutkimisen kohteena. Euro Modo 2011

Opiskelijavetoisen Euro Modo -muotoilukilpailun teemana oli tänä vuonna PaUUSI

INSINÖÖRI

Urbaani laituri kohtaamispaikkana voitti Euro Modo -muotoilukilpailun. Anne Ikosen mukaan muotoilun ja tekniikan yhdistäminen nähdään Kymenlaakson mahdollisuutena.

Habitare-messuilla syyskuussa oli esillä Euro Modo -kilpailutöiden lisäksi kymenlaaksolaista uutta puuosaamista, kuten tämä Walter Neton 200 palasesta kokoama vastaanottotiski.

rantavat ympäristöt ja materiaalina puu sen eri muodoissa. Kilpailu on osa Kymenlaakson ”Puulaakson” tulevaisuutta. Healing Environment eli puun merkitys ihmiselle parantavana ja elvyttävänä materiaalina on nousussa ja kiinnostus sen käyttöalueiden laajentamiseksi on kasvussa. – Nuoret muotoilijat näkevät paljon mahdollisuuksia puun käytössä, kertoo kilpailun projektipäällikkönä toiminut Anne Ikonen. Hän uskoo insinööriosaamisen ja muotoilun yhdistämisestä syntyvän uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kymenlaaksoon. N

ouvolan kaupunki satsaa puurakentamiseen Woodinno-yrityskeskushankkeellaan. Tarkoituksena on saada puutuoteteollisuutta ja teollista puurakentamista Kymenlaakson alueelle. Tavoitteena on synnyttää jopa 1 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2015 mennessä. Näköpiirissä on 2–8 kerroksisia asuinkerrostalojen lisäksi koulu, päiväkoti, opiskelijatalo, senioriasuntoja sekä vuokra-asuntoja kun ”puurakentamisen kieltolaki” vihdoin uusittujen rakentamismääräysten myötä kumoutui.

K

27


totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkkö N Piirros: Markku Haapaniemi

Osaaminen ja eteneminen tärkeää nuorille esimiehille Nuorten, alle 36-vuotiaiden esimiesten tyypillisimmät henkilökohtaiset työtavoitteet ovat ammatillinen osaaminen, uralla eteneminen, työssä jaksaminen ja viihtyminen sekä uusi työ tai yrittäjyys.

uoret esimiehet kuvaavat harvoin tärkeänä tavoitteena työn jatkuvuutta, organisaation menestymistä tai parempaa palkkaa. Yli puolet asetti tärkeimmäksi tavoitteekseen oman uran luomisen. – Uran alkuvaiheessa keskitytään itseen liittyviin työtavoitteisiin, kuten osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen. Organisaation menestymiseen liittyvät tavoitteet lisääntyvät iän karttumisen myötä, tutkija Katriina Hyvönen kertoo. Hyvönen tutkii tuoreessa väitöskirjassaan uransa alkuvaiheessa olevien esimiesten tärkeimpiä henkilökohtaisia työtavoitteita, niiden roolia työhyvinvoinnissa sekä tavoitteiden muuttumista kahden vuoden seurantajaksolla. Tutkittavat olivat teknisten alojen keskijohdon, johdon tai työnjohdon tehtävissä toimivia nuoria esimiehiä.

N

Palkkiot saavat tavoittelemaan organisaation menestystä

Työstä saadut palkkiot – kuten palkka, työn jatkuvuus, etenemismahdollisuudet ja työstä saatu arvostus – olivat yhteydessä henkilökohtaisiin työtavoitteisiin. Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden taustalla oli hyviksi koetut palkkiot työstä. Myös oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen liittyvät tavoitteet lisääntyivät palkkioiden kohenemisen myötä. Sen sijaan kokemukset riittämättömistä palkkioista suhteessa työhön kohdistettuihin 28

ponnisteluihin suuntasivat esimiesten tavoitteita uuden työn etsintään tai yrittäjyyteen. Tulokset osoittivat myös, että henkilökohtaiset työtavoitteet välittivät psykososiaalisten työolojen – ponnistukset, palkkiot ja niiden epäsuhta – yhteyksiä työhyvinvointiin. Työolot olivat yhteydessä siihen, millaisia henkilökohtaisia tavoitteita esimiehet asettivat itselleen, mikä puolestaan oli yhteydessä heidän työhyvinvointiinsa. Organisaation menestykseen liittyvät tavoitteet olivat suotuisia esimiesten omalle työhyvinvoinnille. – Näitä tavoitteita kuvanneet esimiehet kokivat muita useammin työn imua, kuten energisyyttä, innostuneisuutta ja uppoutumisen kokemuksia. Heillä oli myös vähiten työuupumusta, Hyvönen sanoo. Työtavoitteet muuttuvat

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös henkilökohtaisten työtavoitteiden ja psykososiaalisten työolojen muuttumista ja niiden yhteyksiä kahden vuoden seuranta-ajalla. Työtavoitteissa tapahtui paljon muutoksia, mutta uusia tavoiteluokkia ei esiin noussut. Organisaation menestymiseen liittyvien tavoitteiden määrä kuitenkin liki kaksinkertaistui seuranta-aikana. Tulos heijastaa todennäköisesti tutkittavien uralla etenemistä ja työkokemuksen karttumista. Ne tutkitut, jotka kokivat palkkioidensa lisääntyneen seuranta-aikana, suuntautuivat muita useammin ammatilliseen osaamiseen


tai organisaation menestykselliseen toimintaan liittyviin tavoitteisiin. Työolojen huonontumista taas olivat kokeneet ne tutkittavat, jotka luopuivat työn jatkuvuuteen liittyvistä tavoitteista. Yhteenvetona väitöstutkimuksesta voidaan todeta, että työolot muovaavat henkilökohtaisia työtavoitteita ja toisaalta, että työtavoitteiden sisällöt määrittävät merkittävästi työhyvinvointia. Tutkimus osoitti myös, että työtavoitteet olivat lyhyellä aikajaksolla muuntuvia ja siksi tavoitteiden tutkimuksella on käytännön merkitystä työpaikkoja ja työelämää kehitettäessä. Avainasemassa ovat palkkioiden jatkuva kehittäminen ja seuranta organisaatioissa. Kiinnittämällä huomiota etenemismahdollisuuksiin, työn jatkuvuuteen, arvostukseen ja oikeudenmukaiseen palkkaukseen voidaan edistää työntekijöiden kehittymistä, organisaatioon sitoutumista ja työhyvinvointia. Tällaiset palkkiot ovat myös organisaation etu, koska ne suuntaavat henkilöstön henkilökohtaisia tavoitteita kohti organisaation menestymistä. N

Lähde: Katriina Hyvösen väitöskirja Personal work goals put into context: Associations with work environment and occupational well-being. Julkaisu on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen nettisivuilla: http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4240-3. Tutkimus liittyy Jyväskylän yliopiston FINNMA-10 projektiin, jossa on laajalti kartoitettu esimiesten työhyvinvointia. Tutkimusten kohderyhmänä ovat olleet Uuden Insinööriliiton ja Ammattiliitto PROn jäsenet. Lisätietoa projektista: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/ tutkimus/tyoelaman_psykologia/esimiesten_tyo_ ja%20tyohyvinvointi

UUSI

INSINÖÖRI

29


oikeus Teksti: Jukka Siurua, työsuhdelakimies

Esimiehellä on oikeuksia ja velvollisuuksia Vastavalmistunut insinööri asettuu työelämässään useimmiten ensin asiantuntijatehtävään. Työkokemuksen ja osaamisen myötä saattaa tulla kuitenkin eteen tehtäviä, joissa on myös esimiestehtäviä. Esimiehen juridinen ja organisatorinen rooli on erilainen kuin yksittäisen asiantuntijan, jolla ei ole alaisia johdettavana.

yöntekoa säätelevät lait, työ -tai virkaehtosopimukset sekä näitä tarkentava työsopimus, joihin sekä työnantaja että työntekijä sitoutuvat työsopimuksen allekirjoittaessaan. Näistä seuraa molemmille sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Kun työtehtävät muuttuvat puhtaasta asiantuntijuudesta esimiestehtäviin tai niitä tulee vanhojen työtehtävien ohelle, asiasta pitää sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimusmuutokset on syytä tehdä aina kirjallisesti ja siten, että uudet ehdot ja tehtävät ovat molemmille osapuolille selviä. Esimies on juridisessa mielessä työnantajan edustaja ja vastuussa siitä, että työntekijän oikeudet toteutuvat ja että hän toisaalta noudattaa velvollisuuksiaan. Koska työnantaja on vastuussa siitä, että lakeja ja työehtosopimuksia noudatetaan, esimiehen pitää tunnistaa ne tilanteet, joissa hänen toimintansa tai toimimattomuutensa saattaa vaarantaa työsopimuksissa sovittujen asioiden toteutumisen. Vaikka esimieheltä ei lakimiestaitoja edellytetä, esimiehen on tunnettava riittävästi työlainsäädäntöä sekä alalla noudatettavaa työehtosopimusta. Lait ja sopimukset ovat aina tulkinnanvaraisia, joten niiden käytössä on syytä olla varovainen ja tarvittaessa kääntyä alaa hallitsevan lakimiehen puoleen. Esimies käyttää työnantajan edustajana työnjohto- eli direktio-oikeutta. Di-

T

30

rektio-oikeus tarkoittaa esimiehellä olevaa oikeutta antaa työntekoa ja sen järjestelyjä koskevia määräyksiä. Esimies siis päättää, mitä työtä tehdään, miten työ tehdään ja missä se tehdään. Direktio-oikeus ei tietenkään ole rajaton, vaan sen laajuuden ja rajat määrittelevät työntekijän työsopimus, työehtosopimus ja lainsäädäntö. Yksiselitteisestä asiasta ei ole kyse, vaan ristiriitatilanteet direktio-oikeuden laajuudesta pitää ratkaista tapauskohtaisesti asiaa kokonaisuutena tarkastellen. Työnantajan edustajana esimiehellä saattaa olla oikeus myös ottaa työntekijä työsuhteeseen ja toisaalta oikeus päättää työntekijän työsuhde. Tätä oikeutta ei ole kaikilla esimiesasemassa olevilla, vaan se voi perustua esimiehelle erikseen annettuun asemaan. Esimiehen velvollisuudet

Yleisvelvoitteena esimiehellä on työnantajan edustajana kohdella alaisiaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijä voi suoriutua tehtävistään sekä antaa työntekijälle mahdollisuuksia kehittyä työssään kykyjensä mukaan. Työntekijöitä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ja muutenkin työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti. Esimerkiksi osa- ja määräaikaisten työntekijöiden työsuhteisiin ei saa soveltaa muista epäedullisem-

pia työehtoja, ellei siihen ole perusteltua asiallista syytä. Työnantajalla on myös työsuojeluvelvoite, jonka mukaan työnantajan on varmistettava, ettei työ kuormita liikaa työntekijän terveyttä. Huomioon tulee ottaa sekä työntekijän fyysinen että henkinen hyvinvointi. Työturvallisuuslaki korostaa myös yhteistyön merkitystä työolojen terveellisyyden, työpaikan turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Työnantajan edustajana esimies vastaa siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja niitä koskevat ohjeet ovat kaikkien tiedossa. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu myös työajanvalvonta. Esimiehen on tarvittaessa puututtava sovitun työajan alle tai sen yli tekevien työntekijöiden työaikoihin. Työaikavalvonta on erityisen tärkeää palkanmaksuvelvollisuuden täyttämisen suhteen, mutta myös työturvallisuusnäkökulmasta. Työaikalain erilaiset rajat, kuten ylityörajat, on tehty työsuojelullisista lähtökohdista. Mikäli esimiehen oikeuksiin kuuluu työntekijän työhönotto, siihen kuuluu usein myös oikeus päättää tämän työsuhde. Työsuhteen päättäminen on poikkeuksetta vaikea tilanne myös esimiehelle. Työsuhteen päättämisen syyt on oltava lain mukaiset. Ellei näin ole, työntekijä riitauttaa varmuudella työsuhteen


David Trood / Gorilla

päättämisen perusteet ja asia menee viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Työsuhteen päättämistilanteissa olisi aina syytä muistaa tekemisen lisäksi se, miten asiaa tehdään. Mitä huonommin esimies on suoriutunut esimerkiksi työsuhteen päättämistilanteesta, sitä varmemmin asia kärjistyy riidaksi, vaikka lain mukaiset edellytykset työsuhteen päättämiselle olisivatkin olemassa. Vaikeissa tilanteissa kouliintuneenkin esimiehen on syytä kääntyä ulkopuoliseen apuun. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia myös työntekijän osaamisesta esimerkiksi järjestämällä työntekijöilleen tarvittavaa perehdytystä ja koulutusta. Työnantajan pitää lain mukaan myös pyrkiä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan, jotta hän etenee työurallaan. Tämä esimiehen on syytä pitää mielessä erityisesti kehityskeskustelujen yhteydessä. Työntekijän oikeudet

Työnantajan velvollisuudet johtavat työntekijän oikeuksiin ja työnantajan oikeudet toisaalta työntekijän velvollisuuksiin. Työntekijällä on oikeus työ- tai virkaehtosopimusten mukaiseen palkkaan, oikeus välttyä kaikenlaiselta syrjinnältä työpaikalla, oikeus saada ohjeita ja perehdytystä työhönsä, oikeus työsuojeluun – eli terveellisen ja turvalliseen työympäristöön ja järjestäytymisvapaus eli oikeus liittyä tai olla liittymättä ammattiliittoon tai muuhun työntekijäjärjestöön Työntekijän velvollisuus on taas noudattaa työnantajan ohjeita siitä, mitä, miten ja missä työtä tehdään, pyrkiä tekemään työ huolellisesti, noudattaa työsuojelu- ja työterveyteen liittyviä ohjeita. Työntekijällä on vaitiolovelvollisuus työnantajan liikesalaisuuksista ja työtehtävissä saadusta luottamuksellisesta tiedosta, velvollisuus kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta ja velvollisuus ottaa huomioon työnantajan etu omissa toimissaan. N UUSI

INSINÖÖRI

31


maailmalta Teksti: Liisa Folkersma, kansainvälisten asioiden asiamies, Akava

Ammattiyhdistystoimintaa hengen kaupalla Murhia, pidätyksiä, toiminnan estämistä. Ammattiyhdistysaktiivien kohtalo on joissakin maissa raadollinen. alkansaajien maailman kattojärjestö ITUC julkaisi kesäkuussa vuosiraporttinsa ammattiyhdistysoikeuksien tilasta eri puolilla maailmaa. Raportti käsittää tällä kertaa 143 maan tilanteen ja muodostaa kattavimman ja luotettavimman lähdeaineiston eri maiden lainsäädännöstä sekä käytännöstä. Raportti valottaa maailmanlaajuisia trendejä kuten puutteellista työlakien toimeenpanoa, työsuojelun riittämätöntä rahoitusta, siirtotyöntekijöiden hyväksikäyttöä ja naisvaltaisen työvoiman huonoa kohtelua erityistalousalueilla. Vuonna 2010 murhattiin 90 ammattiyhdistysaktiivia, 75 henkeä uhattiin, vähintään 2500 pidätettiin ja ainakin 5000 sai potkut ammattiyhdistystoimintansa vuoksi.

työntekijät eivät uskalla raportoida oikeuksien rikkomisesta työpaikan menettämisen pelossa. Julkisen sektorin työntekijöiden neuvottelu- ja lakko-oikeus ovat usein hyvin rajoitettuja. ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimusten vastaisesti esimerkiksi Virossa julkisella sektorilla ei ole lakko-oikeutta lainkaan. Monessa Itä-Euroopan maassa ja entisessä neuvostotasavallassa ammattiyhdistysoikeuksien tila on heikentynyt. Ääritapaus on Valko-Venäjä, missä 90 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä pitää ammattiliittojen toiminnan heikolla tasolla. Naapurissamme Venäjällä ammattiyhdistysten painostus ja jopa väkivalta on niin yleistä, että maan ammattijärjestöt ovat tehneet virallisen kantelun ILO:lle.

Talouskriisi heikentää työntekijöiden tilannetta Euroopassa

Aasiassa kuohuttavat itsemurhat

P

Euroopassa talouskriisi ja säästötoimenpiteet julkisen velan vähentämiseksi heikensivät työntekijöiden tilannetta monissa maissa. On yhä tavallisempaa, että

Lähi-idässä hallitukset sortavat kansojaan, jotka yrittävät parantaa elämänsä taloudellisia edellytyksiä ammattiliittojen, parempien palkkojen ja työehtosopimusneuvotteluiden avulla. Afrikassa ti-

lanne on käytännössä kautta linjan vaikea. Aasiassa kohua ovat herättäneet erityisesti työntekijöiden itsemurhat Kiinassa ja Intiassa. Lyhyet työsopimukset ovat kasvava ongelma erityisesti Aasian tekstiiliteollisuudessa. Kiinassa toimii puolueen jatkeena ainoa sallittu ammattijärjestö. Sen ulkopuolelle on syntynyt ruohonjuuritason liikehdintää, joka paikoitellen on nostanut työntekijöiden palkkoja. Amerikan manner on puolestaan vaarallisin manner ammattiyhdistysaktiiveille, ja väkivalta Latinalaisen Amerikan maissa on yleistä. Yhdysvalloissa työnantajapuoli käyttää jopa ammattimaisia ammattiliittojen hajottajia. Kanadassa provinssit eivät ole muuttaneet lakejaan, jotka rajoittavat useiden korkeasti koulutettujen ryhmien järjestäytymisvapautta maan korkeimman oikeuden päätöksestä huolimatta. N Koko raportti ITUC:in sivuilla: http://survey.ituc-csi.org

Teksti: Risto Kousa / FinUnions

Työaikadirektiivineuvotteluilla vaikeat lähtökohdat alkansaajia edustava EAY sekä työnantajien järjestöt BusinessEurope, CEEP ja UEAPME ovat ilmaisseet halukkuutensa aloittaa neuvottelut työaikadirektiivin uudistamisesta. Lähtökohdat ovat vielä kuitenkin kaukana toisistaan. EAY painottaa työturvallisuutta ja terveyttä, työnantajilla on keskeisintä työaikojen joustojen lisääminen. EAY halua aloittaa neuvottelut direktiivin laajasta uudistamisesta ja työnantaja

P

32

keskittyä vain päivystysaikoihin ja palkallisiin sairaus poissaoloihin ja lomiin. EAY pitää yksilöllistä poikkeamista työaikalaista eli ns. opt out -mahdollisuutta keskeisimpänä ongelmana. EU:ssa on tällä hetkellä 20 miljoonaa ihmistä, jotka tekevät yli 48 tunnin viikkotyöaikaa. Kymmenen vuotta sitten opt out oli käytössä vain Isossa-Britanniassa, mutta nyt sitä sovelletaan jo 16 EU:n jäsenmaassa. EAY:lle on tärkeätä, että tasoitusjak-

soja ei nosteta yli 4 kuukauden pituiseksi ja mahdollisuus lepoaikaan järjestetään heti työajan jälkeen. Työaikajärjestelyillä on taattava myös työn ja perhe-elämän ja vapaa-ajan hyvä yhteensovittaminen. Lisäksi EAY haluaa neuvotella uusista työmuodoista, itsensä työllistävien työntekijöiden asemasta ja monissa työsuhteissa samanaikaisesti olevien henkilöiden asemasta. Työnantajat pitävät opt outin säilyttämistä tärkeänä, eivätkä siksi halua ottaa


Pitkiä päiviä

kokoaikaisen työtunnit vuodessa Romania Puola Bulgaria Viro Unkari Britannia Slovenia Hollanti Tšekki Itävalta Liettua Saksa Portugali Kreikka Slovakia Belgia Ruotsi Espanja Irlanti Ranska Italia Tanska EIRO UP/HL Suomi 1400 1600 1800

Vähemmälläkin oppii

Alv-alennus on syöty

Työajoissa on isoja eroja

Vuokratyö leviää

N Suomalaislapset istuvat koulun penkillä 7–14-vuotiaina yhteensä runsaat 5 700 tuntia, kun italialaislapset saavat opetusta samana aikana yli 1 400 tuntia enemmän. Puolassa koulutunteja kertyy vain runsaat 4 700. Belgiassa ranskankielisellä alueella asuvat lapset käyvät koulua 700 tuntia eli kymmenen prosenttia enemmän kuin flaaminkielisen alueen lapset. Koulutuntien kokonaismäärällä ei tunnu kuitenkaan olevan kovin paljon merkitystä oppimistulosten kanssa, sillä suomalaislapset ovat menestyneet erittäin hyvin OECD:n Pisa-tutkimuksissa. Tosin suomalaiset saavat esimerkiksi äidinkielen opetusta pienemmissä opetusryhmissä kuin OECD-maissa keskimäärin. (Lähde: OECD)

N Elintarvikkeiden

N Kokopäiväiset

N Vuokratyöntekijöitä

kuluttajahinnat ovat Suomessa nousseet vuodessa Eurostatin tilastojen mukaan lähes kaksi kertaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomessa nousua kertyi elokuusta elokuuhun 5,3 prosenttia. Suurempia kasvulukuja oli vain Baltian maissa, Bulgariassa ja Britanniassa. Naapurimaassa Ruotsissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa vain prosentin ja euroalueella keskimäärin kaksi prosenttia. Elintarvikkeet maksavat meillä nyt keskimäärin saman verran kuin mitä syyskuussa 2009 ennen ruuan arvonlisäveron laskemista eli se alennus on syöty. (Lähde: Eurostat)

sitä neuvotteluiden kohteeksi. Työnantajapuolella nähdään realistisena tavoitteena sopia vain päivystysajasta ja lomista. Työnantajat olisivat tarvittaessa myös viemään neuvottelut sektorikohtaisiksi. Työnantajapuheenvuoroissa kuitenkin todettiin, että tasoitusjakson piUUSI

INSINÖÖRI

palkkatyöntekijät tekivät Suomessa viime vuonna päätyössään keskimäärin 37,8 tunnin todellista työviikkoa. Se oli lyhin kaikista EU-maista. Eniten suomalaisten työajat poikkesivat alaspäin suhteessa ”vanhojen” EU-maiden keskiarvoon hotelli- ja ravintola-alalla, viestinnässä sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Teollisuudessa esimerkiksi Suomen ja Ruotsin ero on pieni. Lomat ja kansalliset vapaapäivät lyhentävät vuosittaista työaikaa. Saksassa lyhennys on keskimäärin 300 tuntia, kun puolalaiset ja belgialaiset saavat tyytyä 75 tuntia eli lähes kaksi viikkoa lyhyempiin vapaisiin. Suomalaisilla lyhennystä tulee lakisääteisen loman kanssa 255 tuntia. Saksalaisten vapaa-aikaa kasvattavat pitkät lomat, espanjalaisilla etenkin 13 kansallista vapaapäivää. (Lähde Eiro)

dentäminen 12 kuukauteen vähentäisi paineita opt outin käyttöön. Euroopan parlamentissa työaikadirektiivin valmistelujen raportöörinä toimii espanjalainen S&D-ryhmän jäsen Alejandro Cercas, joka oli samassa tehtävässä myös edellisen epäonnistuneen val-

käytetään joissakin maissa paljon. Belgia ja Hollanti, josta tosin täysin vertailukelpoisia tietoja ei ole saatavissa, ovat vuokratyön käytön kärkimaita. Suomessakin yli 40 prosentilla yli kymmenen hengen työpaikoista käytettiin vuokratyöntekijöitä vuonna 2009. Puolassa vuokratyöntekijöitä tapaa työpaikalla harvoin. Siellä sen sijaan määräaikaiset työntekijät ovat jopa yleisempiä kuin Suomessa. Heitä oli puolessa yli kymmenen hengen työpaikoista. Tanskassa määräaikaisia työntekijöitä on vain muutamalla prosentilla työpaikoista. Mutta siellä vakinaistenkin työntekijöiden irtisanominen on Tanskan mallin mukaan helppoa. (Lähde: Eurofound)

mistelun yhteydessä. Cercas totesi, että kun työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut, parlamentti ei osallistu valmisteluun, ellei siltä erikseen jotain pyydetä. Jos neuvottelutulos aikanaan syntyy, se viedään suoraan neuvoston vahvistettavaksi. N 33


opiskelijat www.iol.fi

I

Insinööriopiskelijapäivät lähestyvät

Juho Mäkinen

nsinööriopiskelijoiden vuoden päätapahtuma Insinööriopiskelijapäivät (IOP) juhlitaan tänä syksynä Porissa 8.–9.10. Avajaiset ovat Porin kauppatorilla klo 12, jonka jälkeen rastikisa jalkauttaa opiskelijat pitkin Porin keskustaa ja laittaa joukkueet ratkomaan insinöörimäisiä tehtäviä. Ilta huipentuu perinteisiin loppubileisiin, joissa koko tuhatpäinen insinööriopiskelijajoukko kokoontuu bailaamaan IOP-klubille Porin Sokos Hotel Vaakunan yökerhoon.Esiintyjiä ovat Jonna, Fauna ja Lost Madison. Päivän aikana ratkotaan myös joukkueiden paremmuus Tekniikka ja X-kisassa, jonka aiheena tänä vuonna on Tekniikka ja Hyötyliikunta. Paikallisyhdistykset myyvät osallistumispasseja opiskelijoille. Useimmat paikallisyhdistykset järjestävät myös yhteiskuljetuksen Poriin, joten mukaan pääset vaivattomasti lähes kotiovelta. Mitä

kauempaa mukaan lähdetään, sen pidempikestoiset ovat bileetkin. Bussimatkathan luonnollisesti ovat oma osansa reissuja! Jos et ole vielä omaa passiasi hankkinut, tee se heti oman paikallisyhdistyk-

sesi kautta. Näin takaat pääsyn vuoden parhaisiin bileisiin. Lisätietoja IOP:stä ja Tekniikka ja X -kisasta saat omalta paikallisyhdistykseltäsi tai IOP:n nettisivuilla www.iop.fi. N

Insinööriopiskelijat markkinoinnin ihmeellisessä maailmassa Kuvat: Anu

Kaasalainen

Marko Koskela valmentamassa opiskelijoita markkinoinnin saloihin. Pertti Porokari kävi kertomassa liiton ajankohtaisuuksista.

Palveluiden markkinoijat 2011 yhdessä.

34

n nsinööriopiskelijaliiton Palveluiden Markkinointi-koulutus, tutummin PalMa, järjestettiin n el elokuussa Espoon Nuuksion kansallispuiston maise semissa. Noin 50 IOL ry:n aktiivia eri puolilta Suomea p pääsi ä kolmipäiväisen koulutuksen aikana oppim maan ja harjoittelemaan markkinoinnin ja myymissen e saloja liiton toiminnan eri osa-alueilta. Ensimm mäinen päivä sujui tutun PalMa -kouluttajan, insinööri Marko Koskelan tahdissa. Marko luennoi si myymisen ja markkinoinnin tiimoilta laajalti, tarm kennuspisteen ollessa liiton ja opiskelijoiden toiminnassa. Toisen päivän harjoituksissa osallistujat pääsivät v kokeilemaan myymistä sekä rakentamaan myyntiesityksiä. m Liiton aktiiveja kävivät tervehtimässä UIL ry:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja yksikön johtaja p Hannu H Saarikangas, jotka kertoivat ajankohtaisia asioita a liiton toiminnasta. Iltaisin rentouduttiin maukkaiden ruokien ja k kotakylpylän paljujen parissa. Rento ja sisältörikas koulutus tarjosi tietotait toja, joista varmasti on hyötyä niin paikallisessa toiminnassa m oppilaitoksissa kuin henkilökohtaisissa h haasteissa tulevaisuuden työuralla. N

I


Insinöörityötä tekemässä? OL:n syksyn kenttäkierros on käynnissä. IOL:n asiamiehet kiertävät kouluilla tapaamassa opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä pitämässä Insinöörityöinfoja. Info on suunnattu noin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille eli heille, joilla opinnäytetyöhön liittyvät asiat alkavat olla ajankohtaisia. Toki infoa voi tulla kuuntelemaan jo opintojen varhaisemmassakin vaiheessa. Insinöörityöinfossa käydään yleisesti läpi työn saantiin ja palkkaukseen liittyviä asioita UIL:n tekemien tutkimusten pohjalta. Miten työ on saatu? Kenelle työ tehdään? Millaista korvausta työstä yleisesti saadaan? Mitä on otettava huomioon, jos teet työn stipendillä palkan sijasta? Näihin kysymyksiin saat vastauksen tulemalla paikalle. Seuraa siis oman paikallisyhdistyksesi ilmoittelua ja tule paikalle kuulemaan hyödyllistä tietoa insinöörityöhön liittyen! N

I

Oletko jo vastannut tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen? atkava opiskelija, muistathan vastata IOL:n ja UIL:n Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella tehdään muun muassa seuraavan vuoden harjoittelu- ja kesätyöpalkkasuositukset. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä kattavamman ja todenmukaisemman profiilin saamme tekniikan ammattikorkeakouluopiskelijoista luotua. Kysely lähetetään jäsenille sähköpostiin. Jos et ole sitä saanut, sinun kannattaa päivittää yhteystiedot oikeiksi jäsenrekisteriimme. Kyselyn voi täyttää myös omalta paikallisyhdistykseltä saatavalla tutkimuslomakkeella tai netissä osoitteessa www.iol.fi/ kyselyt. Muista kuitenkin, että vastaat tutkimukseen vain kerran jotakin edellä mainituista tavoista käyttäen. N

J

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n liittokokous nsinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 12.–13.11.2011 Riihimäellä hotelli Scandic Riihimäessä. Liittokokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat; vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2010, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2010 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2012 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2012. Tarkemmat tiedot esityslistoineen ja toimitetaan paikallisyhdistyksien liittokokousedustajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Lisätietoja liittokokouksesta antavat IOL:n puheenjohtaja Tero Rinne, 0400 722 721 ja UIL:n opiskelija-asiamies Juha Manu, 040 865 9236. N

I

UUSI

INSINÖÖRI

Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Yhteiskunnallista vaikuttamista yksy on lähtenyt hyvin käyntiin niin paikallistoiminnassa kuin Insinööriopiskelijaliitossakin. Syksyn aikana toiminta on kiireistä ja tehtävää riittää. Jäsenhankinnalla on syksyllä suuri rooli. Tällä hetkellä olemme aika hyvin viime vuoden vauhdissa ja näyttäisikin, että tavoiteltu 4 000 uuden jäsenen raja ylitetään vuoden loppuun mennessä. Tästä kaikesta kuuluu iso kiitos paikallisille toimijoille ja aktiiveille. Syksy on koulutuspolitiikan saralla aktiivista aikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on tullut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2012–2015 luonnos sekä ammattikorkeakoulujen uudistamisen suuntaviivat kommenttikierrokselle. Insinööriopiskelijaliiton koulutuspoliittinen valiokunta käsittelee jo asiakirjoja ja molempiin annetaan IOL:n kommentit. Vuoden aikana Insinööriopiskelijaliiton tarkoituksena on nousta entistä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Liitto haluaa kannustaa myös paikallistason toimijoita entistä aktiivisempaan vaikuttamiseen omalla alueellaan. Lokakuussa aktiiveille järjestetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen seminaari, jonka tarkoituksena on antaa paremmat eväät paikalliseen vaikuttamiseen. Vaikka syksy onkin kiireistä aikaa toiminnassa, niin aikaa rentoutumiseen ja hauskanpitoon löytyy. Hyvä paikka ottaa rennosti ja tutustua uusiin ihmisiin on Insinööriopiskelijapäivät 8.–9.10. Porissa. Ei muuta kuin haalarit päälle, imppulakki päähän, laulumatti matkaan ja Poriin edustamaan insinöörikulttuuria ja verkostoitumaan. Nähdään Porissa! Muistattehan, että Insinööriopiskelijaliiton liittokokous lähenee ja uusia toimijoita tarvitaan jatkamaan ansiokasta työtä liittoyhteisömme hyväksi. Mikäli herää kysymyksiä hallitustoimintaan liittyen, niin minä ja IOL:n hallituksen jäsenet vastaavat näihin mielellään. Ottakaa siis rohkeasti yhteyttä. Oikein hyvää alkusyksyä kaikille!

S

35


jäsenedut Teksti: Kirsi Tamminen N Kuva: Juha Salminen

3T tarjoaa uutta Päätoimittaja uskoo, että UIL:n jäsenistö kokee uuden jäsenetulehden niin omakseen, ettei sille ole vertaistaan kilpailijaa.

un 3T-lehti ilmestyy tammikuusta alkaen, päätoimittaja Marko Haikonen haluaa, että lukijan on helppo tarttua siihen. Jo ensi silmäys kertoo, mitä lehti tarjoaa. Lehden jutut eivät keikaile, eivät ole koukeroisia eivätkä ole enemmän kuin ovat. – Peräänkuulutan ennen kaikkea hyviä näkökulmia lukijoita ajatellen: selkeitä juttuja. Uuden lehden kohderyhmä on teknisen alan asiantuntijat ja päättäjät, joita lehti palvelee parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoitus on tarjota tekniikan alalta laaja-alaisesti ajankohtaista tietoa. – Viikkolehden hyvä puoli on, ettei meidän täydy puskea päivittäistä uutisvirtaa samalla tavalla kuin päivälehden. Pystymme kuitenkin ajankohtaisuuteen, mutta meillä on mahdollisuus katsoa laajemmin, päätoimittaja arvioi. 3T-lehdellä on kaimoja, muun muassa Helsingissä kulkee samanniminen raitiovaunu. Lehden kolme t-kirjainta tulevat sanoista teknologia, talous ja työelämä. Nimeä testattiin Uuden In-

K

36

sinööriliiton jäsenkunnasta kootulla kohderyhmällä. Muitakin nimivaihtoehtoja oli, mutta graafinen ja visuaalinen nimi vetosi parhaiten insinööreihin. Ensi vuodesta alkaen Uuden Insinööriliiton jäsenkunnalleen tarjoaman jäsenetulehden kustantaa Sanoma Magazines Finlandin tytäryhtiö Suomen Rakennuslehti Oy. Yhtiö kustantaa ennestään muun muassa viikoittain ilmestyvää Rakennuslehteä. Suomalainen menestys tärkeää

– 3T-lehden arvona on puolustaa suomalaisia työntekijöitä ja yrityksiä sekä suomalaista työtä, Haikonen sanoo. Hänen mukaansa Suomen pärjäämisen kannalta on ratkaisevaa, että ammattitaitoiset ihmiset kehittävät ja keksivät uusia asioita. Lukijakuntaakin kiinnostanee yhä enemmän henkilökohtainen näkökulma: miten kukin työelämässään pärjää. Tavoitteena on siis tarjota lukijakunnalle oman ammatin kannalta hyödyllistä tietoa eli nostaa heidän arvoaan


Kolme t:tä kuvaavat myÜs lehden laajaalaisuutta. Päätoimittaja Marko Haikonen kertoo, että 3T on lukijan kannalta hyvällä tavalla nopealukuinen: siitä ei tule informaatioähkyn tunnetta.

tyĂśmarkkinoilla. KansainvälisyysnäkĂśkulmaa lehti ei aio unohtaa: suomalaisia tyĂśskentelee paljon suomalaisissa yrityksissä maan rajojen ulkopuolella. Suomessakin osa tyĂśkavereista ei puhu suomea ja yhteistyĂś ulkomaalaisten sidosryhmien kanssa on monelle arkea. – Vaikka arvona sinänsä on puolustaa suomalaista tyĂśtä, tyĂśntekijää ja yrityksiä, niin seuraamme myĂśs mielenkiinnolla muitakin Suomessa toimivia yrityksiä, Haikonen kertoo. – Onko niillä kenties jotain, mistä meillä on opittavaa tai onko heillä meistä opittavaa, esimerkiksi teknologisia ratkaisuja tai erilaisuuksia tyĂśkulttuurissa. Haikosen mukaan 3T seuraa kaikkia eri toimialoja laaja-alaisesti. – Pyrimme kohtelemaan tasapuolisesti eri toimialoja, jos siihen esimerkiksi ajankohtaisuuden takia on tarvetta. Yksi lehden tehtävä on tuoda tyĂśn tekijĂśitä esille. Erilaisia aiheita lähestytään tekijĂśiden kautta. MyĂśs alueellisuus on tärkeää, sillä lukijakunnasta suurin osa on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. – 3T tulee olemaan hyvin alueellinen lehti. Rakennamme itsellemme kirjoittajaverkoston, joka pystyy tarvittaessa tarttumaan myĂśs ajankohtaisiin aiheisiin, päätoimittaja ennakoi. TeknologiamyĂśnteisyys lähtĂśkohtana

Tekniikan viikkolehti on olemassa sen takia, että se kertoo tekniikasta ja teknologia-alan ajankohtaisista asioista. LähtĂśkohtana siihen on innostuneisuus ja myĂśnteisyys. – Ajattelemme samalla tavalla kuin UUSI

INSINĂ–Ă–RI

lukija: hän on lähtĂśkohtaisesti kiinnostunut tekniikasta ja sen vaikutuksista, Haikonen sanoo. Asiantuntijuus nousee esiin muun muassa tekniikan kautta. Päätoimittaja haluaa, että 3T näyttäytyy modernina lehtenä, jolla on aktiivinen ja nuorekas ote. TyĂśelämän suurissa, jatkuvissa muutoksissa lehti haluaa olla aktiivisena lukijoidensa rinnalla ja auttaa tyĂśelämässä kehittymisessä. Asiallisuuden lisäksi 3T-lehden persoonassa pilkahtaa insinÜÜrihuumoria. – Aiomme vaalia insinÜÜrihuumoria, joka on omanlainen juttunsa verrattuna moneen muuhun kohderyhmään. Wau-elämyksiä tarjoava lehti

Päätoimittaja Marko Haikosella on pitkä journalistinen kokemus. Hän on innoissaan täysin uuden aikakauslehden perustamisesta, mikä on aika harvinaista Suomen markkinoilla. Vuosikymmenessä ei kovin monta täysin uutta lehteä perusteta. – Uudessa lehdessä pystytään tekemään asioita ilman vanhoja rasitteita ja miettimään ainoastaan kohderyhmän tarpeita. Lehti on kiinnostanut myĂśs muita: rekrytointi-ilmoitus poiki pari sataa hakemusta alan ammattilaisilta. Lehteen palkataan syksyn aikana uutta väkeä sekä Sanoma-konsernin sisältä että talon ulkopuolelta. Päätoimittajan mukaan hyvän lehden salaisuus on kyky tarttua ajankohtaisiin asioihin ja jalostaa niitä kohderyhmää ajatellen sellaiseksi, että lukija ei ehkä ole tullut ajatelleeksi tai jos on tullut ajatelleeksi, niin ei ole ainakaan tĂśrmännyt siihen muualla.

3T-lehti t FOTJNNĂŠJOFO MFIUJ t JMNFTUZZ QFSKBOUBJTJO LFSUBB WVPEFTTB LFTĂŠMMĂŠ QJEFNQJ UBVLP t UJMBBKJMMF UBSLPJUFUVU MVLVMBJUFWFSTJPU UBNNJLVVTTB t WFSLLPTJWVTUP NZĂšT WVPSP WBJLVUVTUB WBSUFO

Hyvässä lehdessä on relevanttia tietoa lehden lukijalle ja se viihdyttää lukijaa niin, että hän viihtyy lehden äärellä. Päätoimittaja tietää hyvin, että lehti kilpailee ihmisten ajankäytĂśstä. Kaikilla on käytĂśssään vain se 24 tuntia vuorokaudessa. Hän toivoo kuitenkin, että 3T on omalla sarallaan se lehti, josta lukija ei halua luopua. – Olemme hyvin avoimia lukijoiden palautteelle, Haikonen vinkkaa UIL:n jäsenkunnalle. N 37


Nyt sesonkitilauksena edullisesti. Tilaa viimeist채채n 15.10.

38


Kirsi Tamminen

Kuvat: Minna Virolainen

Uusia työntekijöitä UIL:n toimistoon on palkattu uusia määräaikaisia eri tehtäviin. Tradenomi Vassa Honkanen aloitti syksyllä määräaikaisena assistenttina IOL:ssa. Hänen työkenttäänsä ovat insinöörisormustilauksien hoitaminen, materiaalitilaukset, stipendit ja jäsenasiat. Honkanen tuli SEB Kort AB Helsingin sivuliikkeestä, jossa hän työskenteli luottokorttien parissa. Lisäksi työkokemusta on kertynyt myyjän tehtävistä.

Syyskiertueen puhujat innostivat Laura Rutia (vas.) ja Lea Salmista huolehtimaan paremmin oikeuksistaan omassa työsuhteessaan.

Syyskiertue käynnistyi jälleen ketin liiton asioista sekä siitä, mitä valtakunnallisesti tapahtuu. Illan tarjoaman annin pohjalta Salminen aikoo ottaa asioita räväkämmin esille seuraavassa kehityskeskustelussa. – Taidamme olla peruskilttejä, meidän pitää oppia pitämään puolemme, hän arveli virvoketauolla Laura Rutille. Työympäristöpäällikkönä työskentelevää Rutia kiinnosti illan annista eniten lakiasiat. – Seuraavalla kerralla tutustun työsopimukseen tarkemmin. Ehkä lähetän sen myös liittoon tarkistettavaksi. N (KT) Olli Backman

elsingissä ja Lahdessa pidetyissä ensimmäisissä tilaisuuksissa oli yhteensä satakunta osallistujaa. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari kertoi sekä liiton että työehtosopimusneuvottelujen ajankohtaisista asioista. Työsuhdelakimies Niina Suvannon aiheena olivat työelämän sopimukset. Alueasiamies Marjo Nykänen Helsingissä ja Olli Backman Lahdessa puhuivat palkkauksesta. Palkkakehitys keskustelutti yleisöä kummallakin paikkakunnalla. Lahdessa yksi yleisökysymys koski ylityökorvauksia. Porokari kannusti laskuttamaan ylitöistä. – Työnantaja lähes poikkeuksetta maksaa korvaukset, kunhan ylempi toimihenkilö laskuttaa. Ei kannata itse alentaa palkkaansa, puheenjohtaja painotti. – On kaikkien yhteinen etu, että ylitöistä laskutetaan työehtosopimusten mukaan.

H

Puheenvuorot havahduttivat

Julkisella sektorilla asiantuntijana työskentelevä Lea Salminen kiitteli illan ohjelmaa. Hän ei juuri käy Lahden Seudun Insinöörien kokouksessa, mutta nyt sai samalla kertaa laajan paUUSI

INSINÖÖRI

Merkonomi Eero Husari työskentelee jäsensihteerinä jäsentietopalvelussa. Hänen pääasiallinen tehtävänsä on jäsenpalvelu puhelimitse ja sähköpostitse. Husari on aiemmin opiskelujensa ohella työskennellyt sekä UIL:n jäsentietopalvelussa että myyjänä tavaratalossa.

Esiintymisvalmentaja Pyry Järvinen kertoi työelämän vuorovaikutustilanteista.

Opiskelija Miika Pernu toimii jäsensihteerinä jäsentietopalvelussa. Hänen keskeisiä työtehtäviään ovat jäsenrekisterin ylläpito ja puhelinpäivystys. UIL:n jäsentietopalvelu on Pernulle ennestään tuttu, sillä hän on työskennellyt samoissa tehtävissä aiemminkin.

Tietoverkkoinsinööriopiskelija Aleksi Eteläharju jatkaa opintojensa ohella UIL:ssa osa-aikaisena ATK-tukihenkilönä. Hän työskentelee liiton tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon parissa. Eteläharju on työskennellyt samoissa tehtävissä UIL:ssa harjoittelijana kesinä 2010 ja 2011. N 39


KAKURO

9

32

21 30 14

17 25

39 30 36

24 30 30 16

24

28 11 27

30 29 12

4

23

31 24

39 26

4

5

4

4 19

11 16

16 6 35

1. Missä kaupungissa ovat sillat nimeltään 1. Insinöörisilta ja 2. Insinöörisilta?

9

34

6 © Bulls

KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle.

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi.

ilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan vuonna 2009 vapaaehtoistyötä oli tehnyt 29 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Korkeasti koulutetut tekevät vapaaehtoistyötä matalammin koulutettuja enemmän. Yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt tekevät myös runsaasti vapaaehtoistyötä. Miehet osallistuvat urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden, luonto- ja ympäristöyhdistysten sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön enemmän kuin naiset. Naiset taas osallistuvat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yh-

40

3. Kuka tai mikä on Insinööri Pettersson? 4. Mitä tarkoittaa lyhenne IPCC? 5. Milloin vietetään kansainvälistä ihmisarvoisen työn päivää eli ”World Day for Decent Work”?

Vapaaehtoistyöhön osallistuminen ennallaan 2000-luvulla

T

2. Mitä Rolls Roycen Rauman ja Kokkolan tehtailla valmistetaan?

distysten, maa- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä enemmän. 59 prosenttia vastaajista oli auttanut toista kotitaloutta ajankäyttötutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Useimmin oli autettu ystäviä, työtovereita tai naapureita. Lähes puolet oli saanut apua kotitalouteensa liittyvissä töissä tuttavalta, sukulaiselta tai naapurilta tutkimusta edeltäneen neljän viikon aikana. Eniten apua saivat omaa kotitalouttaan hoitavat, ja eniten apua saatiin lastenhoidossa. Korkeasti koulutettujen kotitaloudet saivat enemmän apua kuin vähemmän koulutetut. N

6. Mistä suomalaisesta marjasta saat eniten terveellisiä vitamiineja ja flavonoideja? 7. Mikä maa on Euroopan unionin puheenjohtajamaa syksyllä 2011? 8. Mikä on herkkutatin latinankielinen nimi? 9. Mikä on Suomessa lain määräämä vähimmäis-/minipalkka? 10. Miksi isojen kalojen määrä valtamerissä on vähentynyt?

Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi


TyÜelämän pelisäännÜt Koulutuskiertue

Sinä tyÜurasi alussa oleva insinÜÜri tai tekniikan alan ammattilainen, tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan tyÜelämän kiemuroista. MyÜs kokeneet konkarit mahtuvat mukaan.

Illan ohjelma

Aikataulu

Avaus ja esittäytyminen

10.10. Tampereen InsinÜÜrit

TyÜsopimusten perusteet Mitä tyosopimuksella voi, täytyy ja ei ole mahdollista sopia? Tarvitseeko tyÜsopimusta päivittää ja miten?

11.10. .QWPCKU 5WQOGP +PUKPĂ’Ă’TKV 6WTMW

TyĂśaika r /KVĂ€ V[Ă’CLCNNC VCTMQKVGVCCP! Käsitteet uusiksi ja muutetaan aika rahaksi. r 5ÀÀPPĂ’NNKPGP V[Ă’CKMC r 8CRCC CKMC r .KWMWXC V[Ă’CKMC r ;NKV[Ă’ Yt-neuvottelut Kuka edustaa ja ketä edustaa? TiedätkĂś oikeutesi ;V PGWXQVVGNWLGP QUWGUUC MQJFCNNGUK!

Tampereen InsinÜÜrien toimisto, klo 17.30 Upseerikerho, klo 17.30

12.10. /GTGPMWTMWP +PUKPĂ’Ă’TKV 8CCUC

Merenkurkun InsinÜÜrien toimisto, klo 17.30

13.10. Helsingin InsinÜÜrit, Pasila

7+. P UCWPC MNQ

18.10. .CRRGGPTCPPCP +PUKPĂ’Ă’TKV

.CRRGGPTCPPCP WRUGGTKMGTJQ MNQ

20.10. Satakunnan InsinÜÜrit, Pori

Satakunnan InsinÜÜrien toimisto, klo 17.30

25.10. .Ă€PUKRQJLCP +PUKPĂ’Ă’TKV -GOK

.Ă€PUKRQJLCP +PUKPĂ’Ă’TKGP VQKOKUVQ MNQ

26.10. Oulun InsinÜÜrit

7+. P VQKOKUVQ 1WNW MNQ

27.10. .CRKP +PUKPĂ’Ă’TKV 4QXCPKGOK

.CRKP +PUKPĂ’Ă’TKGP VQKOKUVQ MNQ

1.11. 2QJLQKU -CTLCNCP +PUKPĂ’Ă’TKV ,QGPUWW

4CXKPVQNC %CTQNKKPC 4CPVCMCVW MNQ

3.11. *#/- CNWGGP +PUKPĂ’Ă’TKV 4KKJKOĂ€MK Scandic Hotel, klo 17.30

8.11.

Kainuun InsinÜÜrit, Kajaani 5QMQU *QVGNNK 8CNLWU MNQ

8.11. 8CTMCWFGP +PUKPĂ’Ă’TKV 8CTMCWU Hotelli Oskari, klo 17.30

Tulevaisuuden turvaa UUSI

INSINĂ–Ă–RI

www WKN Ć‚

41


järjestöyhteydet

KESKUSTOIMISTO

JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ

KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ

Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi

järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823

johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841

Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821

TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865

TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842 Asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Maria Harju, Eeva Honkanen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Juha Teerimäki Työsuhdeneuvoja: Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839

Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Atte Lepistö ja Tarja Mörsky, Miika Pernu, Eero Husari palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 ATK-tukihenkilö Aleksi Eteläharju Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori Pirkanmaa ja Kanta-Häme alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Pohjois-Suomi alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 801 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen 0201 801 870 Opiskelija-asiat info@iol.fi opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874

YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki järjestösihteeri Jaana Kälviäinen jaana.kalviainen@helins.fi, 050 403 2363 asiamies Kari Ritvasalo, 045 314 8400 kari.ritvasalo@helins.fi toimisto@helins.fi www.helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml

LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.uil.fi/lappi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. 94100 Kemi lansipohjan.insinoorit@gmail.com www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 PORI toimistosihteeri Pia Luovula puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen gsm 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi

KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com

Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi.

42


mennen tullen N

TURUN INSINÖÖRIT, TUIKE RY

Syyskokous ke16.11. Syyskokous pidetään Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18. Aloitamme klo 18.00 olutkoulutuksella, joka kestää noin 45 minuuttia ja tämän jälkeen pidämme varsinaisen syyskokouksen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Haasta itsesi ja avecisi Kaarinan syysmaratonille 29.10. Matkoja on monenmoisia, tutustu tarjontaan tapahtumien www-sivuilla: www.kaarinansyysmaraton.fi/ Ilmoittautumiset 22.10 mennessä osoitteeseen tuikeilmoittautumiset@hotmail. Lisätiedot: www.tuike.fi

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT Syyskokous ti 1.11.klo 19.00 Scandic hotellissa Riihimäellä (osoite Hämeenaukio 1). Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan HyRin nettisivuilla www.hyri.net N

Hämeen piirin Insinöörien golfkisa järjestettiin elokuussa. Katso lisää kuvia verkkolehdestä osoitteessa www.insinoori-lehti.fi, kentän kuulumisia -palstalla.

Uudesta insinööriliitosta apua työnhakuun Työnhaku ei aina ole helppoa. Vaikeuskerroin nousee, jos edellisen työhakemuksen tekemisestä on vierinyt vuosia. Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi voivat tuntua vaikeilta. Uusi Insinööriliitto toteuttaa syksyn 2011 aikana yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kaksipäiväisen Pysytään polulla -koulutuksen, joka tarjoaa apua oman osaamisen tunnistamiseen ja työnhakuvalmiuksien kehittämiseen. Koulutus on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alaisille jäsenille. − Koulutuksessa tunnistetaan, mitä osaamista juuri minun pitäisi tarjota uusille työnantajille. Päivittäin töissä käytetty ja siinä kerrytetty osaaminen muuttuvat helposti niin tutuksi, ettei sitä enää näe. − Työnhakua auttavaa koulutusta järjestävät myös kuntien TE-toimistot. Pysytään polulla -koulutus ei ole niiden kanssa päällekkäistä, vaan täydentää niitä tarjoamalla tukea myös työnhakutilanteessa jaksamiseen ja oman alan muutoksenhallintaan.

Kerro omat kokemuksesi järjestösi toiminnasta.

Kirjoitusten keruu 1.9.2011-31.5.2012. Jos kaipaat apua kirjoittamisen aloittamiseen ja tekstin jäsentelyyn, niin pyydä ilmainen muistelmakirjoittamisen oppimateriaali. Lisätietoja: www.tjs-opintokeskus.fi/kulttuuri/jarjestotarinat

Koulutus järjestetään TJS Opintokeskuksen tiloissa Helsingissä, Itä-Pasilassa 10.11. sekä 1.12.2011. Ilmoittautumiset: www.uil.fi/koulutukset. Linkki ilmoittautumiseen on Pysytään polulla –koulutuksen kohdalta. Lisätietoja: inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi

UUSI

INSINÖÖRI

43


UIL kulkee kanssasi Parempaan työpäivään

7+. LÀTLGUVÀÀ U[[UMKGTVWGVKNCKUWWMUKC

Palkka Tule selvittämään, miten hyödynnät UIL:n työkaluja palkkasi parantamiseen.

6[ÒGNÀOÀP sopimukset Tunnista vaaran merkit työelämän sopimuskoukeroissa.

u Ilmoittaud TVWG U[[UMKG YYY WKN Ƃ

Tulevaisuuden turvaa

www WKN Ƃ


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.