Insinööri 2/2017

Page 1

Seniori kouluttautui takaisin työuralle 2

2017

Luottamusmies yhteisön puolesta

Ammattikorkeakoulusta käytönnön osaajia


20

16

38

Sisällys 2/2017 10 14 16 18 20 22 24 26 28 38 43

Luottamusmiehen hyvät ja huonot hetket Ostovoimasta ei tingitä Suomalaisvoimin koneet käyntiin Chilessä Teollisuus kaipaa insinöörejä Museojunan viehätys yksinkertaisuudessa Takaisin töihin konkari-iässä Ongelmat töissä syövät unta Insinööristä myös kuntapäättäjäksi Työn haussa kerrottava osaamisestaan Väistyvän asiamiehen perintö Hevonen opettaa kuuntelemaan VAKIOT

3 4 9 19 30 34 36 42

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Tutkittua Oikeutta Opiskelijat Jäsenpiste

KANNEN KUVA: Mikko Törmänen

Hevosen selässä stressi vähenee

s. 43

2


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten jäsenlehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSSIHTEERI Kirsi Tamminen 0201 801 819 TOIMITTAJAT Janne Luotola 0201 801 822 Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2017 / 27.4., 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 71 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 2342-270X (painettu) ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu) VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO

www.insinoori-lehti.fi

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Jäsenyys on koettava tarpeelliseksi

A

mmattiyhdistysliikettä kohtaan esitetään kritiikkiä eri suunnista erilaisin argumentein. Yksi hyökkää työehtosopimustoimintaa ja työehtosopimusten yleissitovuutta vastaan, toinen perää perusteluja ammattiliittojen yleishyödyllisyydelle, kolmas ei tykkää palkansaajien järjestäytymisestä muuten vaan. Taustalla voi olla myös ideologisia syitä katsoa ay-liikettä karsaasti. Ovat kritiikin syyt mitä tahansa, palkansaajaliikkeen julkinen mollaaminen näyttää purevan. Moni ammattiliitto kamppailee laskevan jäsenkehityksen kanssa. Etenkin nuorille ikäluokille on aikaisempaa hankalampaa perustella, miksi jäseneksi kannattaa liittyä. Nuoret myös eroavat herkemmin kuin ennen, oli kyseessä sitten parisuhde tai ammattiliiton jäsenyys. Jäsenyyden houkuttelevuuden vähenemistä ei voi laittaa pelkästään ay-kriitikkojen piikkiin. Yhteiskunta on muuttunut, työelämä ja nuoret sen mukana. Nuoret työntekijät ovat 2010-luvulla epäyhtenäisempi joukko kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Työn syrjään saati vakituiseen työpaikkaan ei päästä entiseen malliin. Pätkä- ja projektityöt ovat arkipäivää, valitettavan moni putoaa pian koulun jälkeen kokonaan työelämän ulkopuolelle. Monella alalla itsensä työllistäminen ja yrittäjyys ovat syrjäyttämässä perinteisen palkkatyön. Mutta toisin kun julkisesta keskustelusta voisi päätellä, ayliike ei ole jämähtänyt menneisyyteen. Jokainen itseään kunnioittava ja aikaansa seuraava liitto tajuaa, että nuorelle ei voi tarjota pysyvän ja kokopäiväisen työsuhteen autuutta ja iloa sekä sen kylkeen liimattua jäsenyyttä. Työurien pirstaloituminen ja uudet työn tekemisen muodot vaativat liitoilta aikaisempaa monipuolisempia palveluja, mitä ne ovat myös ryhtyneet kehittämään. Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan ole tarpeen hylätä. Yksilöllisyyttä ja omaa pärjäämistä korostavassa maailmassa työntekijä on edelleen työmarkkinoilla heikompi osapuoli. Jäsenyyden ja ay-liikkeen tarpeellisuus tulee esiin juuri ongelmatilanteissa, jotka valitettavasti eivät puhumalla lopu. Jokainen perustelee ammattiliittoon kuulumista omilla argumenteillaan. Joku laskee euroissa mitattavia hyötyjä, toinen kokee sen vakuutuksena pahan päivän varalle. Olen aina pitänyt liittoon kuulumista tarpeellisena, en niinkään hyödyllisenä. Ei maailma niin paljon ole muuttunut, etteikö työntekijä edelleen tarvitsi yhteisöllisyyden tukea ja turvaa.

3


BITTIKATTAUS Minna Virolainen

KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset kiinnostivat Helsingin Insinöörien jäseniä. Suosittua koulutusta on järjestetty ympäri maata ja tilaisuudet jatkuvat koko kevään. Lue lisää www.insinoori-lehti.fi.

9.4.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Tiedot ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukioloajoista ovat osoitteessa www.vaalit.fi.

YTN haluaa neuvotella Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi helmikuussa niin sanotut keskusjärjestösopimukset, minkä myötä sopiminen siirtyy liittotasolle. YTN on esittänyt EK:n liitoille neuvotteluja kevään aikana, joissa alakohtaisiin työehtosopimuksiin tehdään tarvittavat muutokset. Niin sanottujen sopimuksettomien toimialojen osalta YTN esittää laadittavaksi omia sopimuksia, jotka sisällöllisesti vastaavat irtisanottuja sopimuksia.

4

Uusi opas tukee vuorovaikutuksen kehittämistä Työterveyslaitoksen Askeleet kohti sopuisaa työyhteisöä -työkirja tarjoaa työyhteisöille keinoja tarttua epäasialliseen käyttäytymiseen ja kehittää vuorovaikutusta. Työkirja tukee työyhteisöä ja esimiehiä tarkastelemaan ja työstämään yhdessä kielteistä, epäasiallista tai häiritsevää käyttäytymistä. Samalla opas auttaa työyhteisöjä löytämään yhdessä toimivia tapoja vahvistaa myönteistä ja vastuullista käyttäytymistä. Askeleita oppaassa on kuusi. Useimmissa osioissa työskennel-

lään yhdessä työyhteisönä, mutta viides osio on suunnattu erityisesti esimiehille. Työkirjan voi ladata maksutta Työterveyslaitoksen verkkosivujen kautta. Lisäksi sivustolla on tarjolla työkirjan eri askeleita tukevaa materiaalia kuten tietokortteja ja ohjeistuksia. Opas on osa Kohti sopuisaa työyhteisöä – epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin vahvistaminen työpaikalla -hanketta. Lue lisää: www.ttl.fi


BITTIKATTAUS

Rolls-Royce perustaa Turkuun autonomisen meriliikenteen tutkimuskeskuksen. Kehityskeskuksen toiminta alkaa tänä vuonna. Tutkimuskeskus kehittää meriliikenteen digitalisaatiota ja laivojen tekoälyä. Yritys keskittää alan kehitystyön Suomeen. – Suomessa on merkittävää ict-osaamista ja vahva meriklusteri. Näiden vuoksi Rolls-Royce on valinnut tutkimuskeskuksen paikaksi Suomen, kertoo Rolls-Roycen kehitysjohtaja Sauli Eloranta. Tavoitteena on luoda maailman ensimmäiset miehittämättömät merenkulun ratkaisut ja verkosto vuoteen 2025 mennessä. Autonomisuus

ja digitalisaatio tekevät meriliikenteestä aiempaa tehokkaampaa, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Rolls-Roycen uuden tutkimuskeskuksen strategisia kumppaneita ovat VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto sekä lukuisat suomalaiset alan pk-yritykset. Tekes investoi keskuksen toimintaan. Rolls-Roycen kehityskeskus, autonomisen meriliikenteen ekosysteemi, isot tutkimus- ja kehityshankkeet sekä rakenteilla oleva pilotointiympäristö tekevät Suomesta autonomisen meriliikenteen keskittymän ja edelläkävijämarkkinan.

Rolls-Royce

Robottilaivat tuovat töitä Turkuun

Autonomisissa laivoissa ei tarvita komentosiltaa.

Yritysten aggressiivinen verosuunnittelu rehottaa

YTN esittää Kaupan liitolle neuvotteluja Ylemmät Toimihenkilöt YTN jätti helmikuussa Kaupan liitolle neuvotteluesityksen alan ylempien toimihenkilöiden omasta sopimuksesta. YTN:n esittämä sopimusmalli edistäisi merkittävästi paikallista sopimista alan ylempien toimihenkilöiden osalta. YTN tavoittelee kaupan alalla työskenteleville noin 30 000 ylemmälle toimihenkilölle hyvinvointia ja tuottavuutta edistävää kollektiivista sopimusta. – Neuvotteluesityksemme yhdistää alan työelämätarpeet ja asiantuntijatyön erityiskysymykset. Kollektiivinen sopimus edistäisi alalla

merkittävästi myös paikallista sopimista, sanoo YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi YTN:n mallissa yritykset neuvottelisivat kaupan alan ylempien toimihenkilöiden työehdoista omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi työ- ja loma-ajoista sekä ylitöiden korotusosista voisi sopia toisin yritystasolla. – Työnantaja on peräänkuuluttanut erityisesti paikallista sopimista. Neuvotteluesitys tarjoaa sen edistämiseen hyvät työkalut. Työnantajaliiton vastausta odotetaan maaliskuussa.

Kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija, lakimies Henri Telkin mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa yrityksille laajamittaisen verojen välttelyn. Finnwatchin tuoreessa raportissa esitetään kattavat lainsäädäntösuositukset yritysten aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi. Kansalaisjärjestö esittää lyhyen aikavälin lakiuudistuksina muun muassa korkovähennysoikeuden rajoittamista ja väliyhteisölain tiukentamista, jotta pöytälaatikkoyhtiöihin siirrettyjä voittoja voitaisiin verottaa Suomessa aiempaa tehokkaammin. Veronmaksun läpinäkyvyyttä on lisättävä kaikkia suuria monikansallisia yrityksiä sitovalla maakohtaisella veroraportoinnilla. EU:n veronkiertodirektiivi pakottaa muuttamaan veronkiertosäännöksiä myös Suomessa. – On vaarana, että direktiivin toimeenpanossa jopa helpotetaan veronkiertämistä. Suomen tulee toimeenpanna direktiivi siten, että veronkiertosäännökset soveltuvat yhdenmukaisesti kaikkiin oikeushenkilöihin. Lakiin tulee samalla lisätä verottajan todistustaakkaa helpottavia tulkintakriteereitä, Telkki peräänkuuluttaa. Finnwatch suosittaa myös, että Suomi liittyisi ensi kesäkuussa allekirjoitettavaan OECD:n monenkeskiseen verosopimukseen ilman erillisiä varaumia. Monenkeskinen sopimus sisältää yritysten harjoittamaa verokeinottelua estävät määräykset, jotka tällä hetkellä pääosin puuttuvat Suomen kahdenvälisesti solmimista verosopimuksista. Monenkeskisellä sopimuksella määräykset voidaan ottaa Suomen verosopimuksiin ilman aikaa vieviä kahdenvälisiä neuvotteluita.

5


BITTIKATTAUS

Asiantuntijoita ei saa jättää työaikalain ulkopuolelle TOMMIN PALSTA Tommi Grönholm Järjestöjohtaja

Ostetaan hyvä puolue

K

untavaalien alla vaikuttaa, että yksikään puolue ei ole kiinnostunut akavalaisittain keskituloisista palkansaajista eli erityisasiantuntijatehtäviin ja keskijohtoon sijoittuvista henkilöistä. Kokoomuksen ruiskukkalaaksosta ei löydy paljon muuta kuin palkat alas, osingot ylös ja valtiolle elimellisestikin kuuluvat palvelut yksityisille. Perusterveydenhuollolla ja lähes ilmaisella koulutuksella turvataan yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet mielekkääseen työuraan, joten agendalla olevat yksityistämishankkeet nostavat helposti yhteiskuntaluokkien välille muureja ihan kuin jenkkilän rajalle. Keskustassa keittiön kautta tuodaan kokeeksi pikavauhdilla toteutettavia valtavia muutosehdotuksia ilman julkista keskustelua. Esimerkkinä on liikennekaari. Unohduksiin pääsi eduskuntavaaliohjelman linjaus liikennepolitiikan siirtämisestä uusista kalliista hankkeista nykyväylien ylläpitoon. Suhtautuminen palkansaajiin tuli selväksi jo syksyllä 2015. Verta, hikeä ja kyyneliä on luvassa kuin Churchillin puheissa aikanaan. Viimeisenä suurista listalla on demarit. Ymmärrän erinomaisen hyvin progression, mutta vientitaantumassa korpeaa, kun parin vuoden takaisen esityksen mukaan raippavero olisi kopsahtanut niskaan jo käyttöönottoinsinöörin ylitöihin. Vastaavia portaita ja tuloloukkuja on poliittinen ajatusmaailma täynnä. Silti aina löytyy sama joukko, jolta voi vielä nipistää. Perussuomalaisia tuskin voi kannatuksen laskusta huolimatta sivuuttaa. Koska jokaisessa tekstissä pitää jostain kehua, persuja voi kehua selkeästä viestistä. Puolue esittäytyy duunaripuolueena, joka menee toki asiantuntijakohderyhmästä ohi. Viesti on selvä: valtion piikki kiinni, rajat kiinni, tuulivoimalat kiinni. Yksinkertaistaminen on kaunista; jos vaikeita asioita yksinkertaistaa liikaa, asian sisältö katoaa. Kiinnostaakin nähdä, että mistä tulee ensimmäinen puolue, joka on kiinnostunut pitämään keskiössä yhteiskunnan suurimmat nettomaksajat eli ylemmät toimihenkilöt.

6

Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen yksilöllistä hallintaa ja eri toimialojen ja työpaikkojen tarpeita työaikojen säätelyssä pitää helpottaa. Tarve korostuu varsinkin asiantuntijatyössä, jota on usein mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. – Vaikka asiantuntijatyö on joustavaa, asiantuntijoita ei kuitenkaan pidä sulkea työaikalain ulkopuolelle vaan työaikalainsäädännössä pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon modernin tietotyön haasteet, sanoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta. – Myös asiantuntijoiden palautumisesta on huolehdittava. Asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä. Työterveyslaitoksen mielestä työaikojen paikallista sopimista kannattaa lisätä. Paikallinen sopiminen pitää kuitenkin toteuttaa EU:n työaikadirektiivissä määriteltyjen vähimmäisvaatimusten puitteissa. Vähimmäisvaatimukset liittyvät muun muassa lepoaikoihin, viikoittaiseen enimmäistyöaikaan, vuorotyöhön ja yötyöhön. – Toiminta- ja yhteistyömallien on oltava selkeitä varsinkin silloin, jos työaikoja muutetaan olennaisesti esimerkiksi siirryttäessä vuorotyössä yhdestä vuorokierrosta toiseen, Härmä muistuttaa.

Eläketukea voi hakea toukokuussa Pitkään työttömänä olleet voivat hakea eläketukea toukokuun alkupuolella. Kela alkaa maksaa etuutta aikaisintaan kesäkuun alusta. Kelaan on tulossa uusi etuus, eläketuki. Se turvaa toimeentuloa pitkäaikaistyöttömälle, joka on täyttänyt 60 vuotta ennen 1.9.2016. – Tuki on takuueläkkeen suuruinen eli tänä vuonna 760,26 e/kk. Tukea maksetaan siihen saakka, kun henkilö siirtyy esimerkiksi työeläkkeelle. Tuen maksaminen päättyy viimeistään silloin, kun henkilö täyttää 65 vuotta, kertoo etuuspäällikkö Pirjo Raute. Pitkäaikaistyötön voi saada eläketukea, jos hän asuu Suomessa, on syntynyt ennen 1.9.1956 ja on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea lähes yhtäjaksoisesti 5 vuoden ajan ajanjaksolla 1.9.2010–31.8.2016. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ollut oikeus työmarkkinatukeen 31.8.2016. – Kyseessä on siis etuus, joka on voimassa vain tietyn ajanjakson. Olemme arvioineet, että eläketuen saajia olisi noin 5 300, Raute sanoo. Kela on julkaissut verkkosivun eläketuesta. Huhtikuun puolivälissä sivuille lisätään tietoa eläketuen hakemisesta.


BITTIKATTAUS

Teknologiateollisuudessa kesätöitä 15 000 nuorelle Teknologiayrityksissä on kesätyöpaikkoja sekä työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliitot pitävät tätä tärkeänä. Teknologiateollisuuden kesätyöpaikkatavoite on 15 000. Tuhannet kesätyö- ja harjoittelupaikat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kartuttaa taitoja ja vahvistaa valintoja. Vuosittain teknologiayritykset palkkaavat noin

30 000 uutta osaajaa, heistä puolella on ammatillinen koulutus ja puolella korkeakoulututkinto. – Teknologiateollisuuden yritykset ymmärtävät kesätöiden ja harjoittelun merkityksen. MyTech.fi -sivustomme Kesätyöt2017 -osioon on jo linkitetty runsaasti yritysten kesätyöja harjoitteluhakuja, kertoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Työperäinen syöpä on ehkäistävissä Arvioiden mukaan Suomessa todettavista syövistä 5,3–8,4 prosenttia on työperäisiä. Euroopan laajuisesti työperäiset altisteet aiheuttavat arvioiden mukaan noin 120 000 syöpätapausta vuodessa. Eniten työperäistä syöpää aiheuttaa asbesti, myös Suomessa. Tilanteen ei odoteta muuttuvan lähitulevaisuudessa. Vaikka monissa maissa asbestin käyttö on kielletty, syövän pitkän latenssivaiheen vuoksi nyt havaittavat tapaukset johtuvat 20–30 vuotta sitten tapahtuneesta altistumisesta. Työperäisten sairauksien rekisteri antaa tietoa syöpätapauksista, jotka on hyväksytty ammattitauteina korvattavaksi tai joita on esitetty sellaisiksi. Kymmenen viimeisen vuoden aikana näitä on ollut 171–222 tapausta vuosittain. Tilastoissa näkyvien tapausten lisäksi työperäiset altisteet voivat lisätä sairastumisalttiutta syöpään, vaikka ne eivät olisikaan syövän pääasiallinen syytekijä. Työpaikoilla syöpävaaralliset aineet on tunnistettava ja niille tapahtuva altistuminen on selvitettävä. Altistumista voidaan torjua samoilla keinoilla kuin muutakin kemikaalialtistumista. EU on tehostanut työperäisen syövän torjuntaa. Se on esittänyt uusia syöpävaarallisten aineiden sitovia raja-arvoja.

Insinööriopiskelijoiden ja muiden teknologia-alojen opiskelijoiden työharjoittelu- ja kesätyöpaikat varmistavat tarvittavan kokemuksen työelämään valmistumista varten. – Jotta yritykset ja opiskelijat hyötyisivät harjoittelusta parhaiten, on tehtävien vaativuustason vastattava opiskelujen edistymistä, sanoo puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitosta.

Ammattitaitoa on pidettävä yllä Työelämässä vaadittavien taitojen luonne muuttuu jatkuvasti, mikä edellyttää säännöllistä osaamisen kehittämistä ja täydentämistä. Etenkin asiantuntijoiden ja muiden ylempien toimihenkilöiden on ylläpidettävä jatkuvasti osaamistaan. Henkilöstöään kouluttava työnantaja satsaa tulevaisuuteen. Joka työpaikalla ei kuitenkaan näin tapahdu. Vuonna 2015 Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksessa selvitettiin jäsenien koulutuspäiviä. Vastaajista kolme neljästä oli osallistunut johonkin työnantajan maksamaan koulutukseen edellisen 12 kuukauden aikana. Keskimäärin koulutusta oli neljä päivää vuoden aikana. Insinööriliiton helmikuisessa uutiskirjeessä kysyttiin, tarjoaako työnantaja koulutusta. Noin 40 prosenttia vastaajista sanoo, että kurssitusta on tarjolla vain, kun sitä itse pyytää. Vastaajia oli 455, ja heistä vajaa kymmenes katsoi, etteivät he hyödy nykyisistä koulutusmahdollisuuksista. Runsas kymmenes oli sitä mieltä, että työantajan tarjoama koulutus kehittää omaa osaamista. Tarjoaako työnantajasi koulutusta?

kyllä, jotta osaamiseni pysyy ajan tasalla

13 % 39 % kyllä,

jos itse vaadin jotain täsmäkurssia

27 % ei tarjoa,

11 % 9%

kyllä, jotta osaamiseni kehittyy edelleen

tarvitse 1 % enkoulutusta en hyödy nykyisistä koulutusmahdollisuuksista

kouluttaudun omaehtoisesti

7


ILMOITUS


PUHEENJOHTAJAN PALSTA Samu Salo / Puheenjohtaja

Insinööriliitto vaikuttaa

T

eemme Insinööriliitossa yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa monenlaista vaikuttamistyötä. Vaikuttaminen edellyttää yhteisten tavoitteiden asettamista. Valmistelussa oleva työaikalaki koskettaa merkittävää osaa suomalaisista. Vaikutimme vahvasti Akavan työaikalakitavoitteisiin ja olemme niihin varsin tyytyväisiä. Tärkeintä on saada ylemmät toimihenkilöt työaikalain piiriin. Osa työnantajaliitoista vastustaa tätä tavoitetta. Tärkeää on, että ajasta ja paikasta riippumatta kaikki työ ja aika, jolloin olemme työnantajan käytettävissä, lasketaan työksi. Tämä tarkoittaa muun muassa etätyön ja matka-ajan kirjaamista työajaksi. Uudessa työaikalaissa tärkeitä ovat myös työsuojelulliset näkökulmat. Matka-ajan laskeminen työajaksi vapaa-ajan sijaan tarkoittaa, että sitä ei voi määritellä lepoajaksi. Tämä on merkittävä työsuojelullinen asia työssään paljon matkustaville. Vaikuttamistyötä tehdään myös tulevia kuntavaaleja ja maan hallituksen puolivälinriiheä varten. IL:n kuntavaalitavoitteet on hyväksytty ja saatavilla liiton nettisivuilta. Puolivälinriihessä liiton tärkeimpiä tavoitteita ovat osaamisen kehittämiseen tehtävät satsaukset, t&k-investointien lisääminen ja niiden tukeminen. Lisäksi ajamme yhteisen teollisuusohjelman tekemistä. Pitkän aikavälin tavoitteita Insinööriliitossa ovat muun muassa liittojen ryhmäkanneoi-

keus, TE-palvelujen kehittäminen, osaamisen päivittämiseen liittyvän koulutuksen kasvattaminen, harmaan talouden kitkeminen ja innovaatiotoiminnan tukeminen. Neuvottelujärjestö YTN:ssä IL ajaa erityisesti työehtosopimusten kehittämistä ja niiden saamista sopimuksettomille aloille. Koulutustavoitteista tärkein on myönnettävien insinööritutkintojen määrän vähentäminen nykyisestä 6 000:sta 4 000:een. Tämä riittää palvelemaan nykyisiä maamme perustarpeita. Mallissa koulutuslaitokset saisivat lisäksi vuosittain rahoitusta myös muuntoja täydennyskoulutuksen kautta tehdyistä insinööritutkinnoista, joita olisi noin 2 000 vuodessa. Muunto- ja täydennyskoulutuksella uuden alan insinöörejä saataisiin jopa vuodessa työmarkkinoille. Näin pystyisimme kouluttamaan osaajia elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin selvästi nykyistä ripeämmin. Jäseneduistamme nostan esiin työpaikkatorin. Insinööriliiton työpaikkatorilla välitettiin viime vuonna yli 1 100 insinöörityöpaikkaa. Ilmoittaminen on työnantajille maksutonta. Jäsenenä voit liiton internetsivuille kirjautumalla nähdä kaikki avoimet työpaikat. Kehitämme palvelua edelleen. Mahdollista on, että tulevaisuudessa jäsen voi jättää työpaikkatorille CV:nsä ja työnantajat voivat katsella niitä samalla kun ilmoittavat avoimesta työpaikasta.

9


Välillä tuotteiden testaus vie Matti Oksasen lähes koko ajan, toisinaan niiden osuus työajasta on vain kymmenesosa. 10


Työviikkojen sisällöt vaihtelevat TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Esa Siltaloppi

Toimihenkilöiden luottamusmiehet ja työnantaja neuvottelivat työaikapankkisopimuksen, joka takaa joustoja puolin ja toisin. ›› 11


Matti Oksanen varmistaa mitta-antureiden asennusta.

12

P

rojekti-insinööri Matti Oksanen on toiminut ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä neljä vuotta työpaikallaan VEOlla. Mitään erityistä kimmoketta hänellä ei ollut ryhtyessään henkilöstöedustajaksi, sen sijaan taustalla oli pitkäaikainen kiinnostus toimia yhteisön hyväksi. Vuodet ovat menneet pääosin hyvin. – Matkalle mahtuu toki hyviä ja huonoja hetkiä, Oksanen arvioi. Hyväksi hetkeksi voi lukea työaikapankkisopimuksen allekirjoittamisen. Sopimus koskee sekä toimihenkilöitä että ylempiä toimihenkilöitä. Neuvotteluprosessi vei aikansa; ensimmäisistä tunnusteluista allekirjoitettuun sopimukseen kului lähes vuosi. – Sopimus on melko yksityiskohtainen, säännöt ja rajat on kirjattu hyvin, mutta ennen kaikkea sopimus perustuu luottamukseen, Oksanen sanoo. Neuvotteluaika ei kulunut kuitenkaan yksityiskohtien hiomiseen, vaan yhteisymmärryksen löytäminen osassa asioissa vaati sulatteluaikaa. Kirjauksissa, kuinka työaikapankkia käytetään ja halutaan käytettävän, oli erimielisyyksiä. Lopputuloksena on kaikkia osapuolia hyödyttävä sopimus. Työnantaja haluaa lisää joustoja ja henkilöstö on valmis joustamaan, jos joustot toimivat kumpaankin suuntaan. Oksanen muistuttaa, että ylemmät toimihenkilöt tekevät pitkiä työpäiviä, joten saldoliukumaa kertyy runsaasti. Työaikapank-

kisopimus mahdollistaa pidempien vapaiden pitämisen. Sopimus tulee voimaan kesällä. Oksaselle itselle tuskin kertyy liukumia nykyisessä elämäntilanteessa; kahden pienen lapsen isä tekee normaalia työaikaa. LÄHES VUOSIKYMMEN TYÖURAA TAKANA

Oksanen aloitti VEOlla vuonna 2008, samana vuonna kun hän valmistui sähkötekniikan insinööriksi Vaasan ammattikorkeakoulusta. VEO toimittaa automaatio- ja sähköistysratkaisuja energia- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. – Sekä maailman merillä seilaaville laivoille että kiinteisiin tehtaisiin kaikkialle. Vaasan seudulla esimerkkinä isoista asiakkaista on Wärtsilä, jonka voimalaitoksiin ympäri maailmaa toimitamme osaamistamme, projekti-insinööri kiteyttää. Hänen työnsä sisältää tällä hetkellä muun muassa tarjouslaskentaa, pienjännitekeskuksen testausjärjestelyjä, lämpenemistestausta ja raportointia. Oksanen on työskennellyt saman tuotteen ympärillä koko yhdeksänvuotisen työuran ajan, tehtäväkenttä on kuitenkin laajentunut tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Hän ei ole ollut lisäkoulutuksessa, vaan työ on opettanut. Myös tiiviistä työyhteisöstä on ollut apua. – Eniten teen yhteistyötä oman talon kollegojen kanssa, sillä olen mukana suurimmalta osin talon sisäisissä projekteissa. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa sähkö-, kojeisto- ja mekaniikkasuunnittelijat, jotka työstävät pienjännitekojeistoja.


”Sopimus perustuu luottamukseen.”

TUOTEKOHTAISIA TESTAUKSIA JOKA VIIKKO

Kojeisto voidaan suunnitella ja rakentaa esimerkiksi 4000 ampeeriin, jolloin kyseisellä arvolla testataan, ettei laite kuumene liikaa. Standardit määrittelevät raja-arvot, johon asti kukin osa saa kuumeta. Testausprosessi kestää useamman päivän, vaikka itse testaus vaatii yhden päivän. Lisäksi prosessiin kuuluvat valmistelut, kojeiston rakentaminen ja purkutyöt. – Ihannetapauksessa on valmiita, testattuja ratkaisuja ennen kuin toimitusprojekteja aletaan suunnitella, Oksanen kertoo. – Kiire on kaikkialla, kun pitää saada uudet komponentit käyttöön. Välillä työt menevät limittäin, testataan samalla kun tehdään tuotantoversioita, hän jatkaa. Oksasen työviikkojen sisällöt vaihtelevat paljon. Testauksiin voi kulua 10–80 prosenttia viikoittaisesta työajasta. Tasaista työkuormaa tuo VEOn suunnittelujärjestelmä, jota käytetään pienjännitekeskusten suunnitteluun. Oksanen on järjestelmän kehittäjä ja pääkäyttäjä. Ulkopuolisia yhteistyökumppaneita hänellä on vaihtelevasti; lämpenemistestauksia tehdään yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulun Technobothnia-laboratorion kanssa kuukausittain.

Hänen mielestään neuvotteluilla ja niiden lopputuloksella oli työpaikan ilmapiiriin kielteinen vaikutus. – Tiedämme lähiympäristöstä esimerkkitapauksia, yrityksiä, joissa työaikaa ei ole pidennetty. Luottamusmiehet ehdottivat pidennyksen sijaan muita ratkaisuja, esimerkiksi kouluttautumista. – Työnantaja kuunteli sujuvasti työntekijäpuolen näkemyksiä, Oksanen naurahtaa. – Minulle jäi kuva, että työnantajaliitto oli antanut raamit, joilla mennään ja joista pidettiin kiinni. Se ei ollut aitoa neuvottelukulttuuria.

Katkaisijan viritysjousi viritetään, jotta saadaan katkaisija päälle.

EDUSTETTAVAT ERI PAIKKAKUNNILLA

Oksanen edustaa noin 220 ylempää toimihenkilöä, jotka työskentelevät Vaasan lisäksi Seinäjoella, Paimiossa ja Rovaniemellä. Hänen luottamusmiesvuosinaan on ollut muutamia tuotannollis-taloudellisperusteisia, irtisanomisiin johtaneita yt-neuvotteluja. – Tilanteet ovat olleet kovia paikkoja, vaikka luottamusmies ei ole pystynyt paljon tekemään. Luottamusmies viittaa irtisanomisiin ja toteaa, että pääosin työnantaja olisi voitu toimia toisinkin. Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut sujuivat Oksasen mielestä melko kivuttomasti. Kaikkia henkilöstöryhmiä koskevaan sopimukseen päästiin ja työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. Liukumasaldoista vähennetään kaksi tuntia kuukaudesta. – Soraääniä ei ole kuulunut. Työntekijät ovat hyväksyneet sopimuksen, mikäli sitä nyt voi täysin hyväksyä¸ että työaikaa pidennetään ansiotasoa muuttamatta, Oksanen sanoo. 13


Ostovoiman turvaamisesta ei tingitä TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki

Syksyn neuvottelukierroksesta on äitymässä eri syistä mielenkiintoinen. Ostovoiman heikentämisen tie on kuljettu loppuun, viestivät teknologiateollisuudessa työskentelevät ylemmät toimihenkilöt.

Y

TN-teknologiateollisuuden vastaava asiamies Hannu Takala toteaa tulevan työmarkkinakierroksen ympärillä olevan poikkeuksellisen paljon kysymysmerkkejä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n päätös irtisanoa keskusjärjestösopimukset ja vientivetoisen palkanmuodostusmallin kariutuminen viimeistään Metsäteollisuus ry:n vetäytymiseen hankkeesta laittoi palikoita uuteen järjestykseen. – Ylempien toimihenkilöiden teknon työehtosopimuksessa ei ole viittauksia keskusjärjestösopimuksiin, mikä omalta osaltaan helpottaa urakkaa. Mutta ilman niitäkin sovittavaa on aivan tarpeeksi, Takala sanoo. Hänen mukaansa teknologiateollisuudessa valmistaudutaan normaaliin liittokierrokseen, vaikka maan hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt palauttaa niin sanottua Suomen mallia takaisin henkiin. Takalan mielestä malli on henkitoreissaan ja sillä selvä. – Työmarkkinaosapuolet tekivät sen, mitä kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin eli neuvottelivat siitä, 14

voidaanko vientivetoista mallia rakentaa. Kun se ei kaikille käynyt, edessä lienee hyvin perinteinen liittokierros, hän sanoo. PALKANMAKSUKYKY ON PARANTUNUT

YTN eli yksityisen sektorin neuvottelujärjestö on jo aloittanut valmistautumisen tulevaan neuvottelukierrokseen. Teknologiateollisuus on YTN:n suurin sopimusala, jonka luottamusmiehet kokoontuivat helmikuussa Vantaalle muun muassa vaihtamaan ajatuksia neuvottelutavoitteista. Takalan mukaan seminaarin henki oli varsin selvä: palkansaajien ostovoimaa heikentävän sopimuskierroksen aika ei ole nyt. – Teknologiateollisuuden taustaryhmästä on tullut selvää viestiä yritysten kohentuneista talousnäkymistä. Ja samaa todistavat EK:n ja Teknologiateollisuuden omat kalvot. Varmaan tällä ja vuoden 2007 ratkaisun jälkeen tehdyillä ultramaltillisilla sopimuksilla on vaikutusta tulevaan palkankorotustavoitteeseen, hän arvelee. Teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja Ralf Holmlund vahvistaa Takalan näkemyksen.

Tuleva neuvottelukierros oli esillä myös YTN-teknon luottamusmiesseminaarissa helmikuussa Vantaalla.

– Kyllä tällä kierroksella pitää palkankorotusten kohdalla puhua kokonaisluvuista, ei prosentin kymmenyksistä. Siitä on lähdettävä, että ostovoimaa ei heikennetä. Se on minimi, hän sanoo. TYÖAIKALAIN VALMISTELU HIERTÄÄ

Holmlundin mukaan sopimuskierroksella on pöydällä muitakin asioita kuin vain sentit ja prosentit. Hänen mielestään esimerkiksi kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat ylimääräiset tunnit eli työajan pidennys pitäisi pyyhkäistä pois. – Kyseinen työajan pidennys ja siitä neuvotteleminen aiheuttivat monella työpaikalla vain turhaa mielipahaa. Tuottavuuden kasvun kanssa asialla ei ollut juurikaan tekemistä, hän sanoo.


”Yhteistyöstä hyötyvät kaikki ryhmät.”

– Lain sisällöllä on poikkeuksellisen paljon merkitystä juuri ylemmille toimihenkilöille, koska heidän työehtosopimuksissaan työaikaan liittyviä asioita ei ole kirjoitettu auki, kuten työntekijöiden tai toimihenkilöiden sopimuksissa on, hän sanoo. – Oleellista tulevassa laissa on siis työn tekemistä koskevat määritelmät, Holmlund jatkaa. Ralf Holmlundin mielestä ostovoimaa pitää parantaa.

Holmlundin mielestä valmistelussa oleva työaikalain uudistus askarruttaa ylempiä toimihenkilöitä. Hänen mielestään uuden lain sisältö pitäisi olla jokseenkin selvillä ennen työehtosopimuskierrosta.

YHTEISTYÖ HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLILLÄ

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan mukaan valmistautuminen syksyn neuvottelukierrokseen kiihtyy kesää kohti mentäessä. Sopimusalojen taustaryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan puimaan neuvottelutilannetta. Myös liittojen työntekijöille on luvassa koulutusta.

Yhteistyötä on tarkoitusta viritellä teknologiateollisuudessa myös eri henkilöstöryhmien välillä. Insinööriliitolla ja YTN:llä on Oksan mukaan ollut luontevaa tehdä yhteistyötä Metalliliiton ja Pron kanssa. – Olen kohtuullisen varma, että tämä jatkuu. Kyse on paitsi lopputuloksesta myös resursseista. Kun pöydän toisella puolella kaikilla on sama neuvotteluosapuoli, aivan kaikkea ei tarvitse tehdä kolmeen kertaan, hän sanoo. Takalan mukaan YTN-tekno tekee perinteisen kenttäkierroksen keväällä. Kierros vedetään toukokuun alussa tiiviisti kahdeksan päivän aikana. – Ajankohdat ovat muun muassa YTN-teknon verkkosivuilla. Tulkaa ihmiset paikalle, hän kehottaa.

15


Suomalainen insinööri saa koneet käyntiin Chilessä TEKSTI: Jaakko Takalainen KUVAT: Heikki Tomperi

Antti Kulppi meni Pöyryn hommiin Chileen vuonna 1989 ja ajatteli seuraavaksi suuntaavansa Levitunturin kasvaville huvilamarkkinoille.

16

L

ähes 30 vuotta myöhemmin sähköinsinööri Antti Kulppi asuu edelleen Chilessä. Ja perheen insinöörimäärä on tuplaantunut. Antti Kulppi aloitti elon taipaleensa Misin kylästä nykyiseltä Rovaniemeltä. Matka päättyi Vitacuran kaupunginosaan Santiagossa. – Syy Chileen jäämiseeni, Antti Kulppi esittelee vaimonsa Ximena Quesada Werchezin, joka hymyilee ja haastaa muutaman sanan suomea muistona Suomessa asutusta vuodesta.

– Meitähän on perheessä kaksi Anttia, molemmat insinöörejä. Ja myös juuri Finis Terrae -yliopistosta valmistuneen tyttären, Katariinan, tittelissä on insinööri. Mutta hänen koulutuksensa vastaa enemmän suomalaista ekonomia. Siinä ne minun saavutukset sitten ovatkin, Kulppi sanoo vaatimattomasti. Antti Michael Kulppi on valmistunut Santiagon katolisesta yliopistosta teollisuusinsinööriksi, pääaineena tietotekniikka.


Antti Kulpin mukaan suomalaisinsinöörit jäävät Chileen usein naisen takia, kuten hänkin. Vieressä vaimo Ximena Quesada.

SUOMEN TAPA EI OLE AINOA OIKEA

Mikä on suurin oppi, jonka Lapin mies on pitkän matkan varrella saanut? – Kyllä se on hämmästys, miten täällä – ja monessa muussa paikassa – osataan tehdä asioita oikein. Ei aina samalla lailla kuin Suomessa, mutta hyvin ja toimivasti joka tapauksessa, Kulppi arvioi. Hänen yhden miehen firmansa Santiago Electric tekee sähköhuoltoa lähinnä kaivosteollisuudelle. Asiakkaat valitsevat tavarantoimittajat, jotka ovat Yhdysvalloista, Japanista, Kiinasta ja Israelista. Tuotteet ovat välijännitteen taajuusmuuttajia ja pehmytkäynnistimiä. Kulpille kaivosalan lama on tuonut asiakkaita, koska isojen firmojen omiin osastoihin nähden Santiago Electric on ketterämpi ja halvempi. – Isossa firmassa työskentely toisi jatkuvuutta työhön ja ennustettavuutta toimeentuloon. Minulle freelancerooli sopii paremmin. Kulpin äiti elää Rovaniemellä, ja mies itse kokee itsensä edelleen suomalaiseksi. Tosin viime vierailusta Suomeen on kulunut jo yhdeksän vuotta. AINA ON KONE KÄYNNISTYNYT

Kulpin mielestä hänen työnsä salaisuus on hidas ja rauhallinen koneiden käyttöönotto. Usein Chilessä urakka

”Valtaosa työurasta EteläAmerikassa.” on 1–2 kuukautta myöhässä, asiakas huohottaa niskaan ja kone pitäisi saada käyntiin noin kahdessa tunnissa. – Kun asiakas on kysynyt, kuinka monta kahta tuntia vielä tarvitaan, hän väsyy ja minä saan ottaa koneen käyttöön rauhassa. Aina on kone käynnistynyt eikä ole kertaakaan särkynyt käyttöönotossa. Kulpin mukaan suomalaisuudesta, tai ulkomaalaisuudesta ylipäätään, on etua Chilessä työskennellessä. – Made in Finland on tuttu chileläisille koneiden kyljistä. Se lisää meikäläisen uskottavuutta asiantuntijana, Kulppi pohtii. TÄRKEINTÄ ON PUUTARHANHOITO

Puutarhanhoitoa Kulpin-Quezadan perhe harrastaa viiden hehtaarin tilalla Santa Cruzissa, noin 200 kilometriä Santiagosta etelään. Puutarharakkauden kohteena on 100 sitruunapuuta ja 50 avokadopuuta. Eläkeikään on viitisen vuotta, ja koska molemmat lapset ovat saaneet opiskelunsa loppuun, Kulppi voi hieman huokaista helpotuksesta. Pojan koulumaksut olivat tuhat euroa kuukaudessa ja tyttären kahdeksansataa. – Kun koulumaksut loppuivat, voi kai katsoa velvollisuuden tulleen täytettyä. Jatkossa tähtään siihen, että minulla olisi kolmen työpäivän sijaan vain yksi työpäivä viikossa, sanoo Antti Kulppi, onnellinen mies.

Pitkänlainen maa, paljon merenrantaa Etelä-Amerikassa sijaitseva Chile on pitkä (4 350 km) ja kapea maa (enimmillään 180 km) Andien vuoriston ja Tyynenmeren välissä. • maanjäristykset yleisiä • rantaviivaa 6 435 kilometriä • valtakieli on espanja. • asukkaita 17,5 miljoonaa, joista 6,5 miljoonan pääkaupungissa Santiagossa • maan presidentti on Michelle Bachelet.

Michael Kulpin mielestä naisasiakkaat osaavat vaatia, mutta myös arvostavat ohjelmien tuomaa helppoutta.

Isännöitsijöille tietotyökaluja Pari vuotta sitten Antti Michael Kulppi perusti kahden ystävänä kanssa kiinteistöpalveluyrityksen ComunidadFelizin eli onnellisen yhteisön. Yritys on toiminut täydellä teholla 1,5 vuotta ja työllistää nyt 14 henkeä. – Sekä asukkaat että isännöitsijät ja kiinteistönhoitajat ovat onnellisempia taloissa, joissa käytetään meidän kehittämiämme ohjelmia, Kulppi sanoo. ComunidadFelizin työkalut kiinteistön hallintaan ja varainhoitoon ovat ilmeisesti toimineet. Yhtiöllä on asiakkainaan 300 taloyhtiötä. – Aika on rahaa, ja mitä vähemmän aikaa isännöitsijältä kuluu taloyhtiön rutiinien hallintaan, sitä enemmän hänellä jää aikaa muuhun mukavampaan. Parhaimmillaan aikaa säästyy 70 prosenttia entiseen verrattuna, Kulppi mainostaa. ComunidadFelizin 14 työntekijästä kuusi koodaa ohjelmia. – Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä saada tuhat asiakasta. Seuraavan 6–8 vuoden aikana meidän on tarkoitus hankkia asiakkaiksi 20 miljoonaa asuntoa, joissa olisi 80 miljoonaa asukasta, Kulppi kertoo. Nuoren miehen yrityksen tavoitteet eivät ole aivan mahdottomat, koska tietotekniset apuvälineet on helppo skaalata: saman ohjelmapalikan myynti kymmenelle on yhtä halpaa kuin miljoonalle.

17


– Sekä poliittisissa että alueellisissa päätöksissä yliopisto on tärkeämpi kuin ammattikorkeakoulu, Tauno Kekäle harmittelee.

Taitajat soljuvat työelämään TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen

Vaasan seudulla vientiteollisuus tarvitsee käytännöllisiä ja asiansa osaavia insinöörejä.

V

aasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle on sitä mieltä, että ammattikorkeakouluilla on kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta. – Joko fuusioituminen yliopistoihin duaalimallin muutoksen myötä, konkurssiin meno tai pysyminen nykyisen kaltaisina ja kenties tarjonnan kaventaminen. Ratkaisevaa on, kuinka duaalimallille käy. Tällä hetkellä duaalimallissa ammatilliset tutkinnot ovat ammattikorkeakouluorganisaation yksinoikeus; insinöörejä saa tuottaa vain ammattikorkeakoulu. Kekäle uskoo, että ammatilliset tutkinnot säilyvät. Jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että yksinoikeus häviää eli yliopistotkin saavat antaa ammatillisia tutkintoja, on uhkana, että ammattikorkeakoulut häviävät. Fuusioituminen on mahdollista; ammattikorkeakoulu organisaationa hupenee pois etenkin paikkakunnilla, joissa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välimatka on hyvin lyhyt. Vaikka duaalimalli lopetettaisiin kokonaan, tutkinnot täytyy hoitaa. Kekäle arvelee, että todennäköisimmin tiedekorkeakoulut ottavat ne jotenkin haltuun. 18

– Jos duaalimalli jatkuu, ammattikorkeakoulut pysyvät nykyisten kaltaisina. Ne muistavat ehkä alkuperäisen tehtävänsä eli koulutuksen tarjoamisen nimenomaan alueilla eikä vain Tampereelle tai Helsinkiin keskittyneinä. Kolmannen vaihtoehdon, konkurssin seurauksena tulevalla tyhjiöllä on yleensä tapana täyttyä. Joku toinen ammattikorkeakoulu tulisi samoihin tiloihin hoitamaan koulutusta. TOIVEENA PARHAAT OPISKELIJAT

Ministeriön mielestä Suomessa on liian monta korkeakoulua, ja se ajaa niiden määrän vähentämistä. Korkeakoulujen piirissä on viime aikoina rakennettu konserneja, joissa yliopisto saa haltuunsa ammattikorkeakouluja. Kekäle näkee, että koulutustarjonta kapenee, jos yliopistot saavat ammatillisten tutkintojen antamisoikeuden. – Yliopistot pitäisivät yllä vain sitä tarjontaa, joka tukisi niiden maisteri- ja tohtorikoulutuksia. Kekäle arvioi, että tiedekorkeakouluja motivoi nykykehityksessä halu varmistaa oma maisterikoulutukseen tulijoiden määrä mahdollisimman hyvin. Myös ammattikorkeakoulujen t&k-toimintaan tuleva rahoitus kiinnostaa niitä.


KOLUMNI K Kar Karina Jutila johtaja, e2 Ajatuspaja joh

Tietoa vai propagandaa

T PERINTEINEN INSINÖÖRIKORKEAKOULU

Vaasan ammattikorkeakoulussa on 3 000 opiskelijaa, joista runsas tuhat on insinööriopiskelijoita. Tekniikan opiskelijoista 90 prosenttia tulee sadan kilometrin säteeltä Vaasasta. Oppilaitoksen sijainti on ihanteellinen, sillä opiskelijoille riittää harjoittelupaikkoja. Vaasassa teollisuus koostuu sähkötekniikan laitteita, dieselmoottoreja ja taajuusmuuttujia valmistavista tehtaista. Ammattikorkeakoulun omistavat Vaasan kaupunki, kauppakamari ja yliopisto. Niiden näkemyksen mukaan amk:n täytyy tuottaa alueen teollisuudelle osaajia. – Koulutamme asioita, joita alueellinen teollisuus vaatii. Osittain se johtuu siitä, että opettajat tulevat paikallisesta teollisuudesta. YHTEISTYÖTÄ LÄHIETÄISYYDELLÄ

Vaasassa korkeakoulujen välinen yhteystyö on helppoa, sillä yliopisto sekä suomen ja ruotsin kieliset ammattikorkeakoulut ovat kiven heiton päästä toisistaan. Laboratoriot ovat yhteisiä. Viime syksynä Vaasan ammattikorkeakoulu ja Vaasan yliopisto aloittavat yhteisen opetuksen sähkötekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmissa. Käytännössä opintonsa aloittivat 160 insinööri- ja 40 diplomi-insinööriopiskelijaa osallistuu samoille oppitunneille. Yhteisten opintojen pituus on vähintään 120 opintopistettä ja ne toteutetaan kolmen opiskeluvuoden aikana. – Ensimmäinen lukuvuosi on meneillään eikä vielä ole selvyyttä, kuinka moni siirtyy yliopiston puolelle, Kekäle sanoo. Hän arvioi, että 10 prosenttia siirtyviä on realistinen näkemys; vuosittain Vaasan ammattikorkeakoulusta valmistuu noin 220 insinööriä.

yömarkkinoilla tuulee. Työnantajien EK nostatti puhurin irtautumalla keskitetystä sopimisesta. Aina sään huonotessa kannattaa arvioida tilanne, valita sopivat varusteet ja jatkaa eteenpäin. Voivottelu ei auta ketään. Työelämän tilannearvioon kannattaa listata faktat. Työnantajat tarvitsevat työntekijöitä, ihmiset haluavat käydä töissä ja kaikkien etu on, että menestystä ja palkanmaksukykyä riittää. Se onnistuu vain, jos kaikki kantavat vastuuta, kehittämiseen on paukkuja ja työpaikoilla mahdollisuus keskittyä töihin. Työrauhan arvo ymmärretään Suomessa. Kun tupo-ajan työkalut paiskataan arkistoon, sopiminen muuttuu. Silti sovun rakentaminen on edelleen osaamis- ja tahtolaji. Realistinen tavoitteiden asettelu, neuvottelut ja näkemyserojen sovittelu vaativat tietoa ja ammattitaitoa. Yhteinen ymmärrys sovitusta ja ratkaisuun sitoutuminen eivät synny itsestään. Ilmapiiri ei helpota muutosta. Liioittelut, vastakkainasettelut ja yleinen itsekkyys heijastuvat myös sopimiseen. Kun kansakunnan tasolla yhteinen sävel löytyy vain urheilukisojen katsomossa, myös työelämän orkesterit ajautuvat helposti riitasointujen kakofoniaan. Rakennetyöttömyys, eriarvoistuminen, digitalisaatio, työn murros, ympäristökriisit ja muuttoliike eivät ainakaan yksinkertaista tilannetta. Olot ovat hankalat, vastatuulta riittää. Onneksi on muutama vahvuus. Ensinnäkin on aikaa totutella uuteen ja tehdä valintoja. Toinen resurssi ovat työmarkkinoiden järkevät ihmiset. He pystyvät näkemään, millainen tiedon ja palvelujen tarve on edessä, kun toimintaympäristön isot muutokset iskevät päälle. He kykenevät arvioimaan, millaista osaamista tarvitaan, kun sopimista viedään liitto- ja paikallistasolle. Kyse on muutoksesta, jossa tilaa on avoimelle, selkeälle ja arvioinnin kestävälle tiedolle. Vain kuolevat järjestöt laskevat provosoinnin ja propagandan varaan.

19


Hannu Lehikoinen tuijottaa opasteita ja käyttää veturia.

Veturissa käy kova meteli.

MOOTTORIT PAUHAAVAT

M useojunassa viehättää yksinkertaisuus TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola

Dieselmoottorit pauhaavat, kun vauhti kiihtyy suurimpaan ilman automaattista kulunvalvontaa sallittuun nopeuteen 80 kilometriä tunnissa. Ranskassa suunnitellun veturin ohjaamossa leijuu öljyinen haju. – Siinä on ranskalaista hometta, joka antaa sille ominaisen aromin, kuljettaja vitsailee. Lehikoinen toimii leipätyössään Fenniarailin liikennepäällikkönä. Toisinaan työtehtäviin kuuluu veturin kuljettaminen, mutta tänään se on talkootyötä. Kalustollakin on eroa. – Museojunissa viehättää se, kuinka yksinkertaisilla ratkaisuilla on onnistuttu tekemään hienoja ja hyvin toimivia vetureita, hän sanoo. KORI KALLISTUU

Puuvaunussa koivuklapit tuoksuvat, ikkunat huurtuvat ja penkit natisevat.

H

elsingin rautatieasemalta lähtee helmikuisena lauantaiaamuna poikkeuksellinen juna. Lahden MM-hiihtokilpailuihin kulkevassa pötkössä kolisee sinivalkoisia 1960-luvun ja puukorisia 1950-luvun vaunuja. Kärjessä hyrisee 1960-luvun dieselveturi, jota kuljettaa insinööri Hannu Lehikoinen. – Aja, odota, aja, Lehikoinen sanoo. Vieressä kojelautaan nojaava Gunnar Anttalainen tutkii radanvarren 20

opastintaulua ja toistaa Lehikoisen sanat. Ennen Tikkurilaa ohjaamossa ei juuri turista, sillä opasteet seuraavat tiuhaan toisiaan ja vaativat ääneen lukua. Veturin käyttäminen sen sijaan on periaatteessa yksinkertaista. – Säädetään tehoa ja tarvittaessa jarrutetaan. Haastetta junan kuljettamiseen tuovat junan suuri massa ja vaunujen eri tavoin toimivat jarrujärjestelmät, Lehikoinen tiivistää. Kulku on tasaista paitsi vaihteissa, jotka saavat veturin pomppimaan. – Se johtuu jousituksista, Lehikoinen kuittaa.

Matkustajavaunun eteisen lattialla loistaa lumi, mutta vaunuosastossa tulee kuuma. Pienessä kopissa humisee uuni, joka lämmittää seinien putkissa kiertävää vettä. – Sisällä tulivat vastaan klapien tuoksu, huurteiset ikkunat ja mukavan odottava tunnelma, sanoo matkustaja Thomas Lepistö. Junan iän huomaa erityisesti oikorataosuudella. Nopeita junia varten tehdyt kallistukset pakottavat matkustajat seisomaan vinossa. – Tässähän toimii kallistus paremmin kuin Pendolinossa, vitsailee junan asiakaspalvelupäällikkö Tomi Pikkarainen. Juna taittaa matkan tunnissa ja 42 minuutissa. Vaikka keskinopeus on vain noin 60 kilometriä tunnissa, juna on ajallisesti oivallinen valinta, sillä se säästää osan kävelymatkasta.


Lämmityslaite toimii klapeilla.

Pöntöstä näkyvät ratakiskot.

– Katsoin aikatauluja Salpausselän kisoihin ja löysin tämän junan. Muut junat menevät Lahteen, tämä menee kisa-alueelle asti, kehuu insinööri, matkustaja Anssi Korhonen. OLYMPIAVUOSI NÄKYY

Vaunuja on yhdeksän, joista ensimmäisenä kulkee talkoolaisten makuuvaunu. Yksi vaunuista on 1960-luvun sininen konduktöörivaunu ja yksi 1970-luvun sininen ravintolavaunu. Ravintolan pöydät ovat täynnä, ja tiskillä riittää jonoa limonadin ja munkkien perään. Katossa roikkuu hiihtomaiden viirejä Neuvostoliittoa ja DDR:ää unohtamatta. Radiosta kuuluu vanhoja kisaselostuksia. Loput kuusi ovat puurakenteisia matkustajavaunuja, ja niistä viisi 1950-luvun alussa rakennettuja niin sanottuja olympiavaunuja. Istumapaikkoja junassa on yhteensä noin 500. Museojuna Museojunan järjestämiseksi on vaadittu satoj satoja tunteja talkootyötä. Aktiivisia talkoolaisia talkoo on ollut Haapamäen museov museoveturiyhdistyksen kautta noin 20, joista joist junassa toimii noin 15. ulkopuolella työtä on riittänyt Junan ulkopu aikataulujen suunnittelussa, aikata markkinoinnissa, polttoainemar huollossa ja kaluston valmishuo telussa. telu Onneksi talkootyö ei tu tunnu työltä. – Tunnelma on vähän er erilainen kuin arkiajossa, kkoska ihmiset ovat hyvällä tu tuulella, sanoo arkisin kon konduktöörinä työskentelevä talkoolipunmyyjä Jonne Seppä Seppänen.

Juna odottaa lähtöä.

Kisaviirit koristavat ravintolavaunua. 21


– Minua pidettiin aivan hulluna, että jätän eläkeputken käyttämättä, Risto Kallio kertoo.

Takaisin töihin konkariiässä TEKSTI Birgitta Suorsa /UP KUVA: Mikko Törmänen

22


”Työelämästä luopuminen tuntui vaikealta.”

Yli kahden vuoden työttömyysjakson jälkeen voi päästä takaisin töihin, kun pitää silmät auki ja osaamisen kohdallaan. Risto Kallio sai työpaikan liki kuusikymppisenä.

O

ululaisen Metsokankaan koulun salin katto on korkealla, toisen kerroksen kaidetta koristaa Microsoftin lakana. – Koulu käyttää opetuksessaan uutta teknologiaa, Risto Kallio kehuu. Hänen työnään on mahdollistaa erilaisten toimijoiden yhteistyö sekä hyödyntää uusimpia langattomia digitaalisia tekniikoita ja alustataloutta. Vielä kaksi vuotta sitten mies kuljetti potilaita pitkin Oulun yliopistollisen keskussairaalan käytäviä. Te-toimiston kanssa oli päädytty siihen, että mies jättäytyisi 200 päivän velvoitetyöllistämisjakson jälkeen nykyiseen eläkeputkeen. Toisin kävi. – Huomasin kaupungin sisäisessä haussa ilmoituksen 6Aika-hankkeen projektikoordinaattorin paikasta. Ilman velvoitepaikkaa en olisi päässyt sisäiseen järjestelmään tai kuullut työpaikasta. 59-vuotiaan tietoliikennetekniikan insinöörin osaaminen oli juuri sitä, mitä kaupunki halusi. Hän aloitti työt toukokuussa 2015. – En osannut edes jännittää, vaikka edellisestä työpaikkahaastattelusta oli yli vuosi.

Velvoitetyöllistettynä Kallio ehti työskennellä 2,5 kuukautta. – Meitä oli kaikkiaan seitsemän samassa tilanteessa olevaa velvoitetyöllistettyä. Minua pidettiin aivan hulluna, että jätän eläkeputken käyttämättä, mies naurahtaa. TYÖPAIKAT VAIHTUIVAT YRITYSKAUPOISSA

Työttömyysjakso alkoi Kalliolla kuten monella muullakin Oulun äkillisestä rakennemuutoksesta vuonna 2012. Tapahtumaketju käynnistyi vuosia aiemmin. Tuolloin Kallio oli töissä Nokia-Siemens-Networksillä. Yhtiön tuotetietojärjestelmien ylläpitotoiminnot siirrettiin Wipro Technologies:lle, pääosin Intiaan. Kallio oli tukemassa toimintoja 1,5 vuotta, kunnes yhtiö myytiin kansainväliselle pääomasijoittajalle Cobe Capital:lle. Pääomasijoittaja perusti Suomeen Crelint:n vuonna 2011, ja tuotetiedon hallintajärjestelmien tiedonsiirto jatkui Wiprolle. Sopimus irtisanottiin vajaan vuoden kuluttua. – Tiesimme tilanteen etukäteen. Tiimimme oli ehtinyt valmistella uutta liiketoimintaa, tuotetiedonhallinnan konsultointipalvelujen myymistä Pohjois-Suomessa. Johdon asettamat tavoitteet olivat ylittyneet, kun Cobe Capital ajoi Crelintin yllättäen selvitystilaan syksyllä 2012. Konkurssipesän hoitaja ei lämmennyt ajatukselle hakea liiketoiminnalle jatkoa. Tiimi jäi työttömäksi. Kallio jätti aluksi yrityksille tarjouksia konsultoinnista, mutta heikoin tuloksin. Ensimmäisen vuoden aikana hän kertoo laittaneensa monta kymmentä työpaikkahakemusta. Haastattelukutsuja ei kuulunut. Tiedusteluihin vastattiin, että Oulussa oli riittämiin tarjolla tuoreempaa erityisosaamista. – Etelä-Suomessa työskentely ei olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, enkä halunnut muuttaa kauas vaimosta, lapsista ja lapsenlapsista.

PÄIVÄT OLIVAT PITKIÄ

Kallio ajatteli heti työttömäksi jäätyään, ettei työpaikan saanti jää kiinni osaamisen puutteista. – Kävin muun muassa teknologian konsultointi -kurssin, 3D-suunnittelun koulutuksen ja 5aDay-kurssin. Lisäksi osallistuin Insinööriliiton koulutuksiin. Työttömyysjakso söi miestä. – Kaipasin tekemistä ja työyhteisöä. Toki ystäviä pystyi näkemään iltaisin tai viikonloppuisin. Päivät tuntuivat pitkiltä, kun puoliso oli töissä, Kallio muistelee. – Halusin vielä päästä käyttämään ammattitaitoani. Kun 500 työttömyyspäivän ansiosidonnainen jakso tuli täyteen, velvoitetyöpaikka tuntui Kalliosta kelvolliselta ratkaisulta. Työ oli konkreettista ja mielekästä. – Kyllä siinä vanhuksia ja vakavasti sairaita kuljettaessa oppi empatiaa ja arvostamaan eri tavalla olemistaan. ILOA PIENISTÄ ONNISTUMISISTA

BusinessOulun tiloissa Kallion työpöydällä on Nokia-kahvimuki muistona menneestä. – Nokia on merkittävä asiakkaamme, mies sanoo vailla katkeruuden häivää. Hän iloitsee pienistä onnistumisista ja nauttii uuden oppimisesta. Yksi mielenkiinnon kohde on 5G. – Seuraan, miten esimerkiksi koulut voisivat hyötyä siitä. Toinen iso juttu on, kuinka kehittää kaupungin ilmaista WiFiä esimerkiksi matkailijoiden tarpeisiin, Kallio selvittää innoissaan. Määräaikainen työsuhde päättyy vuoden lopulla. Jatkosta Kallio ei vielä tiedä. Minkä neuvon annat muille työttömille konkareille? – Putkeen voi jättäytyä, mutta jos haluaa tehdä työtä, pitää olla sitkeä. Uusi mahdollisuus voi olla kulman takana.

23


Ongelmat töissä syövät unta

Unettomuus ei ole irrallinen ongelma. Siihen voidaan vaikuttaa työpaikan arjessa.

TEKSTI: Minna Virolainen

U

seilla on omakohtaista kokemusta työstressin ja -ongelmien vaikutuksesta uneen ja unettomuuteen. Haitallinen vaikutus on todettu myös monissa tutkimuksissa. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että unihäiriöitä voidaan myös vähentää parantamalla työoloja ja johtamista. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 työntekijää vuosina 2000–2012. Työongelmien vähenemistä seurattiin heidän osalta, jotka kertoivat ensimmäisessä kyselyssä kokeneensa unihäiriöitä ja työstressiä tai johtamisen epäoikeudenmukaisuutta. Työnongelmien harveneminen seurannan aikana vähensi unihäiriöitä. – Tutkimuksessa pystyttiin näkemään ajallisia seuraussuhteita. Ensin muuttui tilanne töissä, jonka jälkeen unen laatu parani, vanhempi tutkija Sampsa Puttonen kertoo.

”Uni on liian tärkeää uhrattavaksi.”

24

EPÄOIKEUDENMUKAISUUS KUORMITTAA

Stressin vähentäminen voi vaatia työn uudelleen organisointia. Työtehtävien määrän ja vaativuuden lisäksi kuormitusta lisää hallinnan tunteen menettäminen. Työntekijän pitää pystyä vaikuttamaan työhönsä ja työtahtiinsa. Kokemus epäoikeudenmukaisesta johtamisesta vaikuttaa työntekijään vahvasti. Puttosen mukaan oikeudenmukaisen kohtelun osalta tärkeintä on lähiesimiehen toiminta. – Hyvinvointi tehdään lähellä työntekijää, työpaikan arjessa, päivittäisissä teoissa. Oikeudenmukainen esimies kuuntelee ja on luotettava sekä tasapuolinen. Esimiehiä voidaan tukea kouluttamalla heitä myös työntekijöiden tasapuolisen ja reilun kohtelun osalta. – Aina ei välttämättä tarvita varsinaista koulutusta. Oikeanmukaisuuden nostaminen esille ja siitä keskustelu voi riittää. Kun esimies tiedostaa asian tärkeyden, hän voi huomioida sen paremmin omassa työssään.


PALAUTUMINEN VAATII AIKAA

Unta on aiemmin pidetty hyvin henkilökohtaisena asiana. Työkyvyn osalta on keskitytty pitkälti työtehtäviin ja -ympäristöön liittyviin riskeihin. Unettomuuden seuraukset laskevat työn tuottavuutta, joten se on syytä huomioida osana työssä jaksamista. – Unettomuus syö luovuutta, innostus työstä vähenee ja vireys laskee. Lisäksi työmuisti ja oppiminen kärsivät. Yhteiskunnan nopeutunut tahti ja vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta muuttavat myös työtä. Jos työyhteisössä ei ole asetettu selviä rajoja, työ valuu helposti vapaa-ajalle. Puttosen mukaan paine ei kuitenkaan aina tule työpaikalta, myös itse on osattava irrottautua töistä. – Motivoituneella työntekijällä on halu tehdä ja oppia asioita sekä toteuttaa itseään. On muistettava, että aivot ja keho tarvitsevat palautumista. Joskus tasapainon saavuttaminen vaatii, että tekee omassa arjessaan suunnitelmallisia rajauksia. Päätökset voivat koskea suoraan työn liukumista vapaalle tai vaikkapa viestintävälineiden käyttöä. TYÖIKÄISET TINKIVÄT UNESTA

Suomalaisten yöuni on lyhentynyt, mutta ei dramaattisesti. Väestötason tietoja tarkastellessa uni on kolmessa vuosikymmenessä lyhentynyt noin 20 minuuttia. Unihäiriöt ovat yleisiä työikäisessä väestössä, jopa 30 prosenttia aikuisista kärsii unettomuudesta vähintään kolmena yönä viikossa. Kaikki unihäiriöt eivät ole yhtä haitallisia. – Toki ajoittainenkin unettomuus kuormittaa ja heikentää elämänlaatua sekä työtehoa. Terveyden kannalta riskit liittyvät ennen kaikkea tilanteeseen, jossa unettomuus yhdistyy unen lyhentymiseen, Puttonen tarkentaa.

Hyvinvointia tukevia valintoja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen painottaa, että pelkkä uni ei riitä palautumiseen. Työpäivän jälkeen mieli kaipaa vaihtelua. Yleensä töistä irrottautuminen on helpompaa, kun tekee jotain aktiivista. On tärkeä löytää itselle toimivat keinot. Tablettien ja puhelimien näyttöjen kirkas valo häiritsee nukahtamista. Vaikka itse kokisi, ettei laitteiden valo häiritse unta, se voi siirtää kehon vuorokausirytmiä. Jos tapa on jokailtainen, sisäinen kello käy väärää aikaa ja aamut käynnistyvät tahmeasti. Nettisurffailu ei muutenkaan ole paras tapa rauhoittua unten maille. Ajatuksia herättävä sisältö ja erityisesti liikkuva kuva aktivoivat keskushermostoa. Lisäksi liian helposti tulee tavaksi vilkaista sähköpostit automaattisesti vielä ennen nukkumaan menoa.

HUOLI KARKOTTAA UNEN Toisinaan päässä pyörivät työasiat vaikeuttavat nukahtamista tai niitä herää märehtimään aamuyöstä. Yöllä asioille ei voi tehdä mitään. Mieltä painavat asiat kannattaa kokeilla kirjoittaa muistiin hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Kun huolet ja seuraavan päivän tehtävät on laittanut konkreettisesti paperille, niistä on helpompi päästää yöksi irti. Pelko ja ennakointi unen tulon vaikeudesta pahentavat tilannetta. Huolestuminen aktivoi aivoissa alueita, jotka pitävät yllä vireyttä ja haittaavat unensaantia. Lisäksi huoli nukkumisesta voi kroonistaa unettomuuden.

25


I nsinööristä on moneen asiaan – myös kuntapäättäjäksi TEKSTI: Minna Virolainen

Insinööriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan huhtikuun kuntavaaleihin tavalla tai toisella. Ehdokasasettelu on päättynyt. Nyt on aika etsiä omaa ehdokasta.

L

iiton hallitus päätti tammikuussa omista kuntavaalitavoitteistaan. Kuntapäättäjät vastaavat edelleen monista kuntalaisten arkeen vaikuttavista asioista. Monilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on vaikutusta insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten työllisyyteen ja elämään. Insinööriliiton tavoitteet painottuvat elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen ja talouteen. Tehokas elinkeinopolitiikka tuo kuntaan yritystoimintaa, synnyttää kasvua ja uusia innovaatioita, mikä puolestaan tukee työllisyyttä ja auttaa kuntaa taloudenpidossa. Kunnilta kaivataan digitaalisen ajan elinkeinopoliittista ohjelmaa, joka tunnistaa kunnan ja seutukunnan vah-

26

vuudet. Uusien ajattelu- ja toimintatapojen lisäksi digitalisaatio edellyttää investointeja kiinteään tietoliikenneinfrastruktuuriin.

män laadullisissa kysymyksissä. Muun muassa joustavien työaikaratkaisujen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen pitää olla kunnissa itsestään selviä asioita.

OSAAMISEN PERUSTA SYNTYY KUNNISSA

Liitto muistuttaa kuntavaalitavoitteissaan osaamisen merkityksestä. Pohja tulevaisuuden insinöörien, ekonomien ja maisterien osaamiselle valetaan kunnissa, jotka huolehtivat varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen järjestämisestä. Kun vielä suuri osa ammattikorkeakouluista on suoraan tai välillisesti kuntien omistuksessa ja ne vastaavat toisen asteen koulutuksen järjestämisestä yksin tai kuntayhtymien kautta, kuntapäättäjillä on iso vastuu osaamisen perustan säilymisestä. Insinööriliitto on erityisen huolissaan matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen laadusta. Oppimistulokset niissä on syytä säilyttää korkealla tasolla, jos Suomi mielii ylläpitää ja kehittää korkeaa osaamistaan tekniikan aloilla. Liitto edellyttää kunnilta myös esimerkillisyyttä työnantajana. Kuntasektorin on oltava edelläkävijä työelä-

VAIKUTTAKAA PAIKALLISESTI

Insinööriliiton viestintäpäällikkö Jari Rauhamäen mukaan kuntavaalien paikallinen luonne näkyy liiton osallistumisessa vaaleihin. Liitto on julkaissut kuntavaalitavoitteet molemmilla kotimaisilla kielillä ja lähettänyt ne eduskuntapuolueille sekä niiden paikallisille alue- ja piiritoimistoille. – Toimistoja on informoitu heidän alueellaan toimivista liiton jäsenjärjestöistä yhteystietoineen. Kuntavaalit tarjoavat puolin ja toisin hyvän tilaisuuden vaikuttamistyölle. Rauhamäki toivoo, että tilaisuutta käytetään täysimääräisesti hyväksi. Tiedossa on, että osa Insinööriliiton jäsenjärjestöistä järjestää kuntavaalien alla omia, vaaleihin liittyviä tilaisuuksiaan. Hän kehottaa kuntavaaleissa ehdokkaana olevia jäseniä ja heidän tukiryhmiään olemaan yhteistyön tiimoilta yhteydessä omaan jäsenjärjestöönsä.


ILMOITUS


Työn haussa on esiteltävä osaamistaan TEKSTI: Merja Uschanoff, urahallinta-asiamies

Yhteistoimintaneuvotteluja seuraavat irtisanomiset ovat valitettavaa todellisuutta monelle. Irtisanominen laittaa ihmisen uuteen tilanteeseen, jossa pitää samanaikaisesti käsitellä eteen tullutta muutosta sekä aktiivisesti suunnitella tulevaisuuttaan ja ryhtyä hakemaan töitä.

K

okemukset irtisanomisista vaihtelevat paljon. Jollekin työnantajan tekemä irtisanomispäätös voi antaa kaivattua vauhtia työntekijän suunnittelemalle työn vaihdokselle. Joku toinen on ajatellut työskentelevänsä nykyisessä työpaikassa pitkään, ja yt-uutiset tulevat ikävänä yllätyksenä. Irtautuminen nykyisestä työstä on muutos, johon liittyville tunteille kannattaa antaa aikaa, jotta asiaan tottuu ja sen vähitellen pystyy hyväksymään osaksi elämäänsä. Kun muutoksen kanssa alkaa tulla sinuiksi, on aika aloittaa työnhaku. Töiden loppuminen on oiva mahdollisuus pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluaa tehdä työkseen. Omille unelmille kannattaa antaa tilaa ja mahdollisuuksia. Kyse on jokaisen ainutlaatuisesta omasta elämästä – on hyvä miettiä, miten siitä voi tehdä omien arvojen ja toiveiden mukaista. Työnhaku helpottuu, kun tietää, millaista työtä on etsimässä. 28

OMIIN TAITOIHIN ON HYVÄ LUOTTAA

Oman osaamisen tunnistaminen on avainasemassa, jotta työnhakijana saa kerrottua itsestään vakuuttavasti. Osaamisen tunnistaminen myös voimauttaa ihmistä ja antaa uskoa työllistymiseen. Kun osaaminen ja urasuunta ovat kirkastuneet, voi ryhtyä päivittämään ansioluetteloa ja hakemusta. Runsasta työkokemusta voi olla vaikea tiivistää – kannattaa kuitenkin keskittyä vain oleelliseen tietoon haettavan tehtävän näkökulmasta. Toisaalta vähäisen työkokemuksen voi paikata oppimishalulla ja motivaation esille tuomisella. Ansioluettelon ja hakemuksen pitää olla selkeitä ja helposti luettavia; niiden tärkein tarkoitus on saada kutsu haastatteluun. Valmiita malleja on runsaasti verkossa, ja Insinööriliiton ura-asiamiehet auttavat hakupapereiden laadinnassa. Suurissa viestimissä ilmoitellaan paljon työpaikoista, samoin yritysten omilla nettisivuilla. Niiden lisäksi on tärkeää etsiä myös niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joista ei ilmoiteta julkisesti tai joista ilmoitetaan vain kapeissa kohdennetuissa kanavissa.


Piilotyöpaikkoja on jopa 50–80 prosenttia täytettävistä työpaikoista. Oma-aloitteisuus ja suorat kontaktoinnit yrityksiin tuottavat hyvää tulosta erityisesti kokeneille osaajille. SOSIAALINEN MEDIA AUTTAA HAUSSA

Linkedinin käyttö sekä avoimena että piilotyöpaikkojen rekrytointikanavana on noussut valtavasti Suomessa. LinkedInissä oleviin työnhaku- ja ammattialaryhmiin kannattaa liittyä, sillä osa yrityksistä ilmoittaa avoimia työpaikkoja vain niissä. Verkostot ovat yleisin keino saada työpaikka. Aktiivinen hakija valjastaa verkostonsa mukaan työnhakuun: tutut, puolitutut sekä entiset työ- ja kurssikaverit. Verkostoihin on kaikille saatava tieto, millaista työtä etsii ja mitä osaamista on. Viestin pitää olla selkeä, jotta sitä pystyy kuljettamaan myös henkilöt, jotka eivät ole hakijan alan ammattilaisia. Jaksaminen voi olla koetuksella erityisesti silloin, kun mieluisa haku ei tärpännytkään. Tasapainon säilyttämiseksi on hyvä muistaa elää muutakin elämää kuin työnhakua. Viikkoaan on hyvä suunnitella: milloin hakee töitä, milloin on vapaa-aikaa. Työn hakeminen ympärivuorokautisesti voi johtaa uupumukseen, ja toisaalta liian vähäinen työnhaku ei tuota tulosta. Rytmitys auttaa keskittymään työnhakuun.

ILMOITUS

ILMOITUS


TUTKITTUA TEKSTI: Tiina Kalliomäki-Levanto, erikoistutkija, Työterveyslaitos

Työtä ei etukäteen suunnitella keskeytyväksi, vaan pyritään sujuvaan ja tavoitteelliseen työhön. Työn muutostrendit ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että työ yhä useammin keskeytyy.

K

eskeytyvään työhön johtavia muutostrendejä ovat muun muassa työn asiakastarvelähtöisyys, muutokset, kilpailu, ajan rajallisuus, tietointensiivisyys ja teknologinen kehitys. Trendit muodostavat kokonaisuuden, jossa etukäteen suunniteltu työn määrä ja toteuttaminen hankaloituvat. Muuttuvissa tilanteissa asiantuntijat venyttävät työaikaansa työn tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeytyvää työtä voidaan ennakoida niihin johtaneiden tilanteiden tunnistamisella. Työn keskeytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen henkilö joko kasvotusten tai tietotekniikan välityksellä aiheuttaa keskeytyksen. Ajoitus ei ole työntekijän hallinnassa. Työntekijän huomio meneillään olevaan tehtävään katkeaa ja pakottaa hänen kiinnittämän huomion keskeytyksen mukanaan tuomaan tehtävään ja palaamaan alkuperäiseen tehtävään myöhemmin. Kun työn alla on kaksi tehtävää, henkiset voimavarat pitää jakaa kahden tavoitteen kesken. Ihminen ei voi kokonaan vain unohtaa yhtä tehtävää ja keskittyä toiseen. 30

Katkot työssä vievät keskustelua eteenpäin KATKOKSET MYÖS HYÖDYTTÄVÄT

Keskeytykset ovat hyödyllisiä laadun ja yhteistyön näkökulmasta. Työtoveri voi huomata toisen toiminnassa virheen mahdollisuuden ja siksi puuttuu asiaan. Työtoverin kysymys voi tuoda mukanaan omaan työhön hyödyllistä tietoa ja siten edistää työtä. Suotuisin tilanne keskeytyksille on silloin, kun työn määrä on kohtuullinen, yksin työskentelyä on vähän ja yhteistyötä tietotekniikan välityksellä tai kasvokkain on useiden kollegojen kanssa. Tilanteessa on vuorovaikutusta ja kommunikointia sekä yhteisen tavoitteen suuntaista toimintaa paljon ja yksin puurtamista vähän. Keskeytykset vievät keskustelua ja työtä eteenpäin.

Keskeytys haittaa eniten suoritusta silloin, kun työssä tarvitaan keskittynyttä yksin työskentelyä. Jos pysäytykset tulevat asiantuntijalle ilman keskustelun ja yhteisen työn tavoitetta, ne yllättävät ja ovat irrallisia. Yksin ja keskittyneesti tehtävää tekevän työtoverin palautuminen työstä hankaloituu, jos hän joutuu tekemään välillä muiden tavoitteiden suuntaisia tehtäviä, joilla ei ole yhtymäkohtaa hänen työn alla olevan tehtävän kanssa. TILANNEKUVIA OSA-ALUEILLA

Asiantuntijan työstä voidaan laatia tilannekuvia tuttujen työn osa-alueiden avulla. Tapahtuuko osa-alueilla lisääntymistä, vähenemistä, vaihtumista tai aikataulun tai sisällön muuttumista?


Ratkaisuehdotuksia työhön 1. Tärkeysjärjestys Kun työssä tulee yllättäviä muutoksia esimerkiksi asiakkaan toiveesta, tarvitaan yhteisesti sovittu toimintatapa edetä. Mitkä asiat työssä saavat mennä toisten edelle? Kun on yhdessä sovittu tärkeysjärjestys, yksittäisen työntekijän on helpompi päättää, mihin milloinkin keskittyy. Asiantuntijalla on hyvä olla myös oma työlistansa ja järjestyksensä siitä, mihin minäkin päivänä keskittyy. 2. Tutustuminen ja kokemus Projektin alussa tarvitaan aikaa siihen, että kaikki ryhmän jäsenet tietävät, mitä muut tekevät ja osaavat. Näin kysyminen ja avun pyytäminen onnistuu helpommin. Myös asiakkaan tunteminen vähentää kysymisen tarvetta. Oman aiemman kokemuksen jakaminen muille esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa voi auttaa toisia arvioimaan, mihin pitää omassa työssä seuraavaksi valmistautua. 3. Tavoitteet Jos keskeneräisiä projekteja ja tavoitteita on monta yhtä aikaa, se sitoo ajatuksia ja vähentää keskittymistä. Jokaisen projektissa työskentelevän on tiedettävä, mikä on työn lopullinen tavoite. Kun tavoite on saavutettu, se on poissa kuormittamasta mieltä ja voidaan ottaa uusi tavoite tehtäväksi.

Osa-alueina voidaan tarkastella esimerkiksi projekteja ja tehtäviä, yhteistyötä eri tahojen kanssa, kokouksia, tietojärjestelmiä sekä ohjeita. Oma huomionsa on laitettava osoitteisiin, joissa työskennellään, aikaa yksintyöskentelyä varten sekä viikkotyöaikaa ja työn ulkopuolista aikaa työtehtäviä varten. Työpaikalla voidaan yhteisesti sopia, mitkä ovat tärkeät työn osa-alueet, joita pitää tietää ennalta yksittäisen asiantuntijan työkokonaisuutta ajatellen. Tutkimuksessa mukana olleella ohjelmistoalalla nopeasti reagoitavia tilanteita kehkeytyi asiakkaan muuttuvista tilanteista ja tarpeista, kolmannen osapuolen tarpeista ja organisaa-

tion omista kerrostumista ja tilanteista sekä näiden muodostamasta kokonaisuudesta, jossa osat ovat kytköksissä toisiinsa. Ohjelmistoalalla palvelu asiakkaalle voi koostua useista osa-alueista ja voi olla jakautunut esimerkiksi sataan erilliseen sopimukseen. Osa-alueet ovat riippuvaisia tosistaan; pienikin virhe tai muutos yhdellä osa-alueella keskeyttää työtä toisaalla.

Lähde: Kalliomäki-Levanto T, Ukkonen A, Kalakoski V (2016): Ratkaisuehdotuksia keskeytyvään työhön. Hankkeen toteutti Työterveyslaitos Työsuojelurahaston määrärahan turvin.

4. Yksin työskentely On tärkeä huolehtia siitä, että projektissa tiedetään, milloin kukin asiantuntija tarvitsee aikaa yksin työskentelyyn, esimerkiksi ongelmanratkaisua varten. Yksin työskentelevän pitää ilmaista ajan tarpeensa ja työyhteisössä on huolehdittava, että samaa ihmistä ei keskeytetä jatkuvasti. 5. Kokoukset Isoissa projekteissa on kokouksia, joissa ei joka kerta käsitellä juuri omaan työhön liittyviä asioita. Osallistumalla jo varhaisessa vaiheessa on mahdollisuus saada etukäteen tietoa, joka tulee jossain vaiheessa vaikuttamaan omaankin työhön. Näin voi valmistautua. Osallistumalla saa myös käsityksen muiden työvaiheista.

31


TUTKITTUA TEKSTI: Marja Heinonen, tutkimusassistentti

Rakennusalalla riittää kesätöitä Insinööriliiton yhdessä Insinööriopiskelijaliiton kanssa toteuttaman Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT:n mukaan tekniikan alan opiskelijoiden kesätyötilanne parani viime vuonna.

Konetekniikan alat

87

7

Sähkötekniikan alat

86

10

57

Tietotekniikan alat

22

Prosessi- ja materiaalitekniikan alat

84

0

20

40 Olin töissä kesällä 2016

V

iime syksynä toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että kesätöiden saaminen on helpottunut ja lukuvuoden aikainen työssäkäynti on pitkän laskun jälkeen taas yleistymässä. Opiskelijoiden työtehtävät ovat myös kartuttaneet opintoja tukevaa työkokemusta ja liittyneet opiskeltavaan alaan useammin kuin aiempina vuosina. Tulosten mukaan tutkinnon tavoiteajan ylittäminen ei näytä työelämän kannalta kannattavalta. Tavoiteajan ylittäneet opiskelijat tekivät muita kuin oman alan töitä niin lukuvuosien aikana kuin kesäisin useammin kuin neljännen vuosikurssin opiskelijat. Lisäksi viidennen tai korkeamman vuosikurssin opiskelijat kokivat kesätöiden hakemisen ja saamisen hankalammaksi kuin alempien vuosikurssien opiskelijat. 32

5

82

Muut opintoalat

4

21

91

Rakennusalat

6

60 En saanut työpaikkaa

80

4

9

9

6

10

100 %

Muu tilanne

KESÄTÖIDEN SAAMINEN ON HELPOTTUNUT

Viime vuonna kesätöissä oli suurempi osa opiskelijoista kuin edellisvuonna, 83 prosenttia. Luku jää edelleen kauas viime vuosikymmenen parhaimmista kesistä: esimerkiksi kesällä 2008 tekniikan alan opiskelijoista työskenteli 93 prosenttia. Huolimatta aktiivisesta hakemisesta noin kymmenesosa ei saanut työpaikkaa viime vuoden kesäksi. Kuten useimpina aiempinakin vuosina rakennusalojen opiskelijat työllistyivät parhaiten: opiskelijoista 91 prosenttia oli töissä viime kesänä. Vain viisi prosenttia jäi hakemisesta huolimatta ilman työpaikkaa. Useimmilla muilla aloilla työllistyneiden määrä oli 85 prosentin tuntumassa, mutta tietotekniikan alojen opiskelijoiden kesätyön saaminen näyttää hankaloituneen entisestään.

Työllistyminen kesällä 2016 koulutusaloittain. Muu tilanne: ei hakenut kesätöitä, opiskeli kesän ajan tai oli vaihto-opiskelijana. Lähde: TOTT 2016.


Tietotekniikan alojen opiskelijoista vain 57 prosenttia työskenteli kesän aikana ja 22 prosenttia jäi hakemisesta huolimatta ilman työpaikkaa. Myös työn hakeminen koettiin kyseisillä aloilla hankalammaksi kuin muilla aloilla. Kesätyöpaikan saamisessa omilla verkostoilla on tärkeä merkitys, mutta työpaikan saaminen ilman verkostoja ei ole mahdotonta. Tekniikan alan opiskelijoista runsas kolmannes pääsi kesätöihin suhteilla. Suhteiden merkitys kuitenkin vähenee opintojen edetessä. Viidesosa opiskelijoista työllistyi ottamalla itse yhteyttä työnantajaansa ja 15 prosenttia työllistyi vastaamalla näkemäänsä ilmoitukseen. Työnantajana tekniikan alan opiskelijoilla oli useimmin rakennusliike. Teknologiateollisuuden merkitys opiskelijoiden työllistäjänä on jatkanut laskuaan, mutta teollisuus on silti merkittävä työnantaja. Tekniikan alaan liittymättömien tehtävien osuus opiskelijoiden työtehtävistä oli viime kesänä pienentynyt aiemmista vuosista. Edelleen vajaa neljännes opiskelijoista – erityisesti tietotekniikan aloilta – teki muita kuin oman alansa töitä. Naiset työskentelivät miehiä useammin muissa kuin oman alan töissä sekä suunnittelutehtävissä, kun taas miehet olivat useammin työnjohdon tehtävissä. TALOUDELLISET SYYT TAUSTALLA

Tekniikan alan opiskelijoista 43 prosenttia työskenteli lukuvuoden aikana joko jatkuvasti tai satunnaisesti. Naiset työskentelivät miehiä useammin, mutta kokivat työnsä opintoja tukevaksi harvemmin kuin miehet. Työskentely opintojen ohessa oli erityisen yleistä pääkaupunkiseudulla ja suurimpien kaupunkien alueilla. Kyseisillä alueilla töitä on tarjolla enemmän, mutta myös elinkustannukset ovat korkeammat. Valtaosa lukukausien aikana työskentelevistä ilmoitti työssäkäynnin syyksi taloudelliset syyt: reilu 40 prosenttia halusi tienata ylimääräistä, kymmenesosalla opintotuki ei riittänyt kattamaan elinkustannuksia. Työkokemuksen saamisen työssäkäynnin syyksi ilmoitti noin viidesosa. Työskentelemättömyyden syyksi mainittiin useimmin halu keskittyä opintoihin; viidesosalla syy oli se, että työpaikkaa ei ollut löytynyt.

ILMOITUS


OIKEUTTA TEKSTI: Maria Jauhiainen, työsuhdelakimies PIIRROS: S: Markku Haapaniemi

Työnantaja johtaa työntekoa Työsuhteen olennaisten en ehtojen muuttaminen voidaan yleensä tehdää vain irtisanomisperusteella..

T

yöoikeuden lähtökohtana on, että työntekijä on velvollinen tekemään sitä työtä ja niillä ehdoilla, joista hänen työsopimuk-sessaan on sovittu. Lisäksii työnantajalla on työntekijää koskeva työjohto- eli direktio-oikeus, joka tarkoittaa työntekijän velvollisuutta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita. Kyseisen oikeuden nojalla työnantajalla on oikeus organisoida, johtaa, kontrolloida ja jakaa työtä niin kuin parhaaksi katsoo, o, mutta määräys ei saa olla kohtuuton tai hyödytön. Työntekijä on myös velvollinen tekemään kaikkea työtä, joka liittyy välittömästi hänen varsinaiseen työhönsä ja jonka tekeminen ei olennaisesti muuta hänen normaalisti tekemänsä työn laatua. Työnjohto-oikeuden käytössä on otettava huomioon työntekijän osaaminen; häntä ei voida siirtää tekemään työtä, jota hän ei osaa tai jota hänen ei pitäisi edes osata. Erään tuomion mukaan esimerkiksi korjaamomiehellä ja asentaja-koneistajalla ei ollut velvoitetta tehdä työtä siltanosturilla, koska heillä kummallakaan ollut siihen riittävänä pidettävää ammattitaitoa. Vaarallisesta vaikuttavasta työstä saa aina kieltäytyä. Myös työsuojeluvaltuutettu saa kieltää työn, jos siitä aiheutuu tai voi aiheutua välitöntä vaaraa työntekijöille. 34

KOHTUUS TYÖNJOHTO-OIKEUDESSA

Jos työsopimukseensa ei ole sopinut kohtaa työntekijä on velvollinen tekemään myös muita työnantajan määräämiä töitä, voi kieltäytyä omia työtehtäviä liikaa laajentavista käskyistä, ohjeista ja määräyksistä. Oikeuskäytännön mukaan edustusjoukkueen valmentajaa ei voitu siirtää juniorijalkapallojoukkueen valmentajaksi. Syinä olivat muun muassa arvotuksen menettäminen ja siirron merkitys työntekijän tulevaisuuden työtehtäviin. Erään korkeimman oikeuden tuomion mukaan 600 neliömetrin suuruisten kuntosalitilojen siivoamisen lisäksi työntekijältä ei voitu vaatia myös noin 400 neliömetrin budosalin siivoamista. Tuomion mukaan yhtiöllä ei ollut työnjohto-oikeutensa nojalla oikeutta määrätä lisätyötä eikä myöskään oikeutta työntekijän työsuhteen päättämiseen lisätyöstä kieltäytymisen perusteella, koska mainitun kokoisten lisätilojen siivousvelvoite olisi olennaisesti muuttanut työsuhteen ehtoja.

Jos työnantaja sen sijaan esimerkiksi maksaa uuden koulutuksen ja työntekijän saa osallistua siihen työajalla, hän joutuu yleensä myös vaihtamaan myöhemmin koulutuksen mukaisiin uusiin tehtäviin. Yleensä työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa tai poistaa niin sanotun vähäpätöisen ehdon tai yksipuolisesti annetun edun kuten esimerkiksi kiitoslahjan; työntekijällä ei synny tällaiseen etuun pysyvää oikeutta. Lisäksi väliaikaiset ja tilapäiset tehtävämuutokset ja siirrot työnteon paikasta toiseen ovat yleensä mahdollisia. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että paluu entiseen työhön on aina turvattava ja paluun pitää tapahtua kohtuullisessa ajassa. MUUTOKSIA IRTISANOMISPERUSTEELLA

Työnjohto-oikeudesta pitää erottaa tilanteet, joissa muutetaan työsuhteen olennaisia ehtoja. Oikeuskäytännön mukaan niitä saa muuttaa ainoastaan laillisella irtisanomisperusteella ja määräaikaisen työsopimuksen yhteydessä vain laillisella purkuperusteella.


Työ Työntekopaikan siirto irtissanomisen siir vaihtoehtona vaih

Irtisanomisperuste voi koskea joko henkilökohtaista perustetta annetun varoituksen jälkeen tai tuotannollista ja taloudellista perustetta yleensä käytyjen yt-neuvotteluiden jälkeen. Työsuhteen olennaista ehtoa ei ole yksityiskohtaisesti laissa määritelty, mutta kyseessä on oltava työsopimuksessa nimenomaisesti ja vastikkeenluontoisesti tarkoituksella sovittu ehto. Kyseeseen tulevat yleensä palkka, työnteko- tai toimipaikka, jollei ole itse sopinut useammasta sekä nimenomainen ja tarkasti rajattu työtehtävä tai muu vastaava asia. Työsopimuksen ehdon olennaisuutta arvioidaan jokaisessa tilanteessa erikseen ja tapauskohtaisesti.

Muutokset voidaan toteuttaa ainoastaan jokaisen työntekijän henkilökohtaista irtisanomisaikaa noudattaen ja muutoksen vaihtoehtona pitää aina olla myös irtisanomisen valitseminen. Jos työtä on ollut tarjolla esimerkiksi todellisessa tuotannollisessa ja taloudellisessa irtisanomistilanteessa ja työntekijä on siitä tietoisesti kieltäytynyt, on syytä muistaa nykyiset tiukennetut säännökset työttömyysturvan karenssiajoista. Työaikaa ja palkkaa koskeva sekä niitä vähentävä muutos pitäisi toteuttaa ensisijaisesti lomauttamalla tai siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon – ei työsuhteen olennaisten ehtojen pysyvillä muutoksilla.

Insinö Insinööriliitonkin jäsentä koskevassa korkeimman oikeuden tuomiossa yhtiö korke oli yhteistoimintaneuvottelujen yh jälkeen ilmoittanut työntekijöilleen toimipaiilmoit kan lakkauttamisesta l ja työntekijöiden siirtymisestä s työskentelemään toisessa kaupungissa sijaitsevaan yhtiön toimipaikkaan. toimip Työntekijä, jonka työsopimukseen Ty oli kirjattu kirj työn suorittamispaikaksi yhtiön vanha v toimipaikka, ei ollut saapunut uuteen u toimipaikkaan ilmoitetun muuttoajankohdan jälkeen. Yhtiö oli muut katsonut työntekijän olevan perusteetkatso ta poissa po työstä ja purkanut työsopimuks muksen seitsemän päivän poissaolon jälkeen. jälkee Korkein oikeus katsoi, että työnanKo taja voi v muuttaa irtisanomisen vaihtoehtona yksipuolisesti työsopimuksen olennaista ehtoa ilmoittamalla riittävän selvästi tiedot irtisanomisperusteesta, muutettavasta ehdosta ja sen voimaantuloajankohdasta sekä seurauksista siinä tapauksessa, ettei työntekijä hyväksy muutettua ehtoa. Yhtiöllä oli ollut oikeus irtisanoa työsopimus sen toiminnoissa tapahtuneiden muutosten johdosta tai tällä perusteella muuttaa työsopimuksen työntekopaikkaa koskevaa ehtoa irtisanomisaikaa noudattaen. Kun yhtiö oli laiminlyönyt vetoamisen irtisanomisperusteeseen ja purkanut työsopimuksen ennen työntekijän irtisanomisajan päättymistä, työntekijällä oli oikeus saada korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä palkkaa irtisanomisajalta. KKO:2016:80

35


OPISKELIJAT TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell

Ideasta toteutukseen Opiskelija kehittää itseään ja omaa osaamistaan, kun hän tekee insinöörityötään. Työelämän kannalta tärkeät projektityötaidot kehittyvät ja asiatekstin kirjoitus luonnistuu entistä helpommin.

H

ämeen ammattikorkeakoulussa insinöörityötään tekevä Tommi Laitinen ideoi ja suunnitteli insinöörityönsä aihetta ja rajausta koulun kanssa kesäopintojen aikana. – Keskustelimme kesäohjaajan kanssa, millaista projektia tekisin kesän aikana. Huomasimme 360-videotekniikan olevan nousussa ja aloin työstämään ideaa, mihin tekniikkaa voi soveltaa. Yhdessä HAMKin markkinointitiimin kanssa aihe rajattiin niin, että siitä saatiin insinöörityön laajuinen. Laitinen aloitti tietotekniikan opinnot HAMKissa vuonna 2012, ja tavoitteena on valmistua kevään aikana. Pääaineena hän opiskelee mediajärjestelmiä, jotka kattavat 3D-mallinnuksen sekä mediapalvelinpuolen. Tutkintoon kuuluvat harjoittelut Laitinen

36

on suorittanut koulun kesäprojektien parissa. Hän on ollut mukana eri yritysten asiakasprojekteissa, joissa hän on harjoitellut projektityöskentelyä. VIDEOKUVAUS TUTUKSI

Laitisen insinöörityön aiheena on 360-videotekniikka ja käytännön työnä Laitinen tuottaa markkinointivideon HAMKille. Työ alkoi jo viime kesänä, mutta toimitusongelmista johtuen Laitinen sai tarvittavan kameran vasta marraskuussa. – Alkuun teimme esituotantoa eli loimme käsikirjoituksen kuvausta varten sekä markkinointisuunnitelman videon jakelua varten. Omat haasteensa esituotantoon toi uudenlaisen kameratekniikan käyttö, jolloin piti ottaa huomioon sekä kameran tuomat mahdollisuudet sekä rajoitteet. Normaali kamera rajoittaa kuvakulmaa sen mukaan, minne kamera on suunnattu. Kun kuvataan 360-videoita, voidaan taltioida kaikki ympärillä oleva. Videoiden kuvaamiseen tarvitaan useampi kamera, jotka ovat niille suunnitellussa kehikossa. Toinen vaihtoehto on erityinen 360-kamera, jossa on useampi linssi, joiden kuvakulmat kattavat koko ympäristön. Yksittäiset videot kootaan yhdeksi panoraama-

Tommi Laitinen opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikössä.

videoksi joko kamerassa itsessään tai jälkikäteen tätä varten suunnitellulla ohjelmistolla. – 360-tekniikka sopii hyvin tapahtumiin, joissa kuvattavat kohteet ovat laajalla alalla, eikä haluta rajata kameralla mitään ulkopuolelle. Käyttökohteet ovat rajattomat, Laitinen sanoo. KATSELUMAHDOLLISUUKSIA ON USEITA

Kun toistetaan 360-tekniikalla tehtyä videota, katsoja voi itse päättää, mitä osaa videosta katsoo. Facebookin ja Youtuben videotoistimissa on tuki 360-videoille. Tietokoneella videon kuvakulmaa vaihdetaan hiiren tai näppäimistön avulla. Älypuhelimen toistin osaa hyödyntää kiihtyvyysantureita ja kuvakulma vaihtuu puhelimen asennon mukaan. – Parhaan kokemuksen 360-videoista saa, kun käyttää virtuaalilaseja. Videon kuvakulma määräytyy pään asennon mukaan ja saadaan luotua illuusio, että olisi itse kuvauspaikalla, Laitinen kertoo. Opintojen aikana Laitisen mielenkiinto on painottunut graafiseen suunnitteluun, videotuotantoon ja 3D-mallinnukseen. Toiveena onkin työskentely näiden asioiden parissa myös tulevaisuudessa.


Opastusta urapolulle Työhaastatteluissa kysytään usein, missä hakija näkee itsensä viiden vuoden kuluttua. Kysymykseen jokaiseen pitää pohtia myös vastauksia. Vaikka jälkikäteen katsottuna tuntuu, että sattuma muokkaa uraa, on tärkeää pyrkiä siihen, että asettaa itselle tavoitteita ja toteuttaa aktiivisesti ne. Insinööriliiton tutkimukset osoittavat, että opiskeluaikainen työkokemus on avainasemassa ensimmäisiä valmistumisen jälkeisiä työpaikkoja haettaessa. Hyvä työkokemus näkyy myös palkassa. Suurikin tavoite muuttuu helpommin tavoiteltavaksi, kun sen ensin pilkkoo kohtuullisiin alatavoitteisiin. Unelmaduuniin pääsee helpommin, kun miettii sopivat väliaskelet kesätöiden, harjoittelun ja opinnäytetyöpaikan osalta. Kun pohtii urapolkua, ei tarvitse ajatella olevansa yksin. Insinööriliiton jäsenenä saa apua urapalveluiden asiantuntijoilta Neuvoa voi kysyä myös omaa verkostoon kuuluvilta ihmisiltä. Jos tuttava työskentelee samantapaisissa tehtävissä kuin itse haluaa, hän voi vinkata, mitä osaamista ja taitoja hänen työssään menestyminen edellyttää ja miten hänen urapolkunsa on kulkenut. Työnhakuun saa opastusta liiton uudessa verkkokoulutuksessa. Lue lisää: www.ilry.fi/verkkokoulutus/nappaatyopaikka

Insinööriopinnot tutuksi jo ennen opiskelua Vaasassa alkoi vuoden vaihteessa erilainen projekti, jonka toivotaan innostavan lisää opiskelijoita insinöörialoille, niin Vaasan ammattikorkeakouluun kuin Vaasan yliopistoon. Youtubessa pyörivässä #Snöörit -realitysarjassa, jossa opiskelijat näyttävät, millaista on tekniikan opiskelu. Sarja koostuu erilaisista jaksoista: pääjaksoissa seurataan opiskelijoiden elämää ja arkea perinteisen realitysarjan tavoin. Pääjaksojen lisäksi on tehtävänantojaksoja, joissa osallistujat oppivat tubettamisesta Suomen ykköstalenteilta ja kuulevat kilpailutehtävänsä Osallistujat pitävät omia vlogeja eli videopäiväkirjoja, joiden avulla he osallistuvat tehtäviin ja näyttävät katsojille opiskelijan arkea. Vlogimaisuus ja oikeat opiskelijat puhuttelevat haluttua kohderyhmää, opiskelupaikkaa valitsevia nuoria.

IOL:n ÄÄNI Teemu Karttunen varapuheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kesätöissä opitaan omaa alaa

K

esätyöpaikkojen hakeminen on kiivaimmillaan, ja yritysten rekrytointiosastot ja -yksiköt täyttyvät insinööriopiskelijoiden työhakemuksista ja puhelinsoittoista. Organisaatioiden rekrytointipuolella on suuri rooli siinä, millaisia työntekijöitä yritys ottaa kesätöihin tai edes haastatteluun. Kesätyönhakijat voidaan jakaa karkeasti kahteen eri leiriin, työelämässä jo olleisiin ja kokeneisiin konkareihin sekä vähän työelämässä olleisiin, ehkäpä juuri opintonsa aloittaneisiin työnhakijoihin. Jo kauemmin työelämässä olleille työnhakijoille työharjoittelu tuo valmiiksi laajalle työelämätaitopohjalle lisää painoarvoa. Nuorille, juuri opintonsa aloittaneille kesätyöt ovat tärkeitä ensimmäisiä työelämätaitoja opettavia kokemuksia, joiden kautta he alkavat rakentaa työelämän verkostojaan. Vaikka kesätyöntekijöissä onkin eroja, he ovat tärkeitä resursseja organisaatioille kesän ajalle. Ilman heitä osa töistä ja projekteista seisoisi lomakuukausien ajan, ja yritykset menettäisivät tuloja. Jos yritykseen otetaan useampia kesätyöntekijöitä, vanhemmat ja kokeneemmat kesätyöntekijät osaavat auttaa ja opettaa uusia työntekijöitä tehokkaasti talon tavoille. Näin uudet työntekijät pääsevät työelämään nopeammin ja kivuttomammin. Opiskelujen aikana joidenkin opiskelijoiden on hankala saada oman alansa tai edes ylipäätänsä kesätöitä. Kaikilla aloilla ei ole tarjolla tarpeeksi harjoittelupaikkoja tai olisi, mutta työnantajat eivät välttämättä osaa tuoda niitä esille. Näen myös suuria eroja eri ammattikorkeakoulujen työnhakutaitojen opetuksessa, mikä eriarvoistaa ihmisiä jo hakuvaiheessa. Insinööriliitto helpottaa työnhakua tarjoamalla jäsenenetuna CV-kommentointi- ja urapalveluita sekä työnhakukoulutuksia, joita kannattaa jo opiskeluvaiheessa hyödyntää. Toivon yrityksiltä rohkeutta ottaa töihin myös kokemattomia, mutta kuitenkin alaa opiskelevia kesätyöläisiä. Ikinä ei tiedä, minkälaisen helmen tulevaisuutta ajatellen sieltä löytää.

Tutustu #Snööreihin: snöörit.fi

37


Väistyvä asiamies antoi viimeisen tehtävän TEKSTI ja KUVA: Janne Luotola

Ammattiliiton pitää onnistua tärkeässä tavoitteessa lopuillakin aloilla.

K

esällä Tapio Soltin jää eläkkeelle 67 vuoden ikäisenä. Samalla tulee täyteen 20 vuotta Insinööriliiton palveluksessa. Sinä aikana hän on toiminut Hämeen ja Keski-Suomen piirin alueasiamiehenä ja asiamiehenä. Tärkeimpänä ansionaan liiton työntekijänä Soltin on pitänyt sitä, että hänellä on pitkä kokemus yksityiseltä puolelta. – Se tuo tietynlaista realismia. On helpompi ymmärtää, mikä on mahdollista ja mikä ei. Insinööriksi Soltin valmistui vuonna 1982 konstruktiotekniikan opinnoista Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta. Työnteko alkoi opiskeluvaiheessa Nokian paperitehtaalla. Valmistuttuaan Soltin ryhtyi neljäksi vuodeksi tehtaan kunnossapitoinsinööriksi. – Saimme yllätykselliset tuotannon pysähdykset vähiin. Ne tulevat työnantajalle todella kalliiksi. Valitettavasti kerran isoa laakeria haettiin Göteborgista asti helikopterilla. Työpaikka vaihtui betonielementtien tuotantolaitteita kehittävään Elematic Engineering -yritykseen Toijalaan, kun sellutehdas ajettiin Nokialla alas. Soltin työskenteli tuotekehitysinsinöörinä vuoteen 1997 asti. Samalla hän toimi yli viisi vuotta ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä. – Jouduin puolustamaan henkilöitä, joilla tuli työnantajan kanssa kiistaa. Onnistuin löytämään ratkaisuja, jotka tyydyttivät kumpaakin, eikä päädytty irtisanomiseen.

NÄKÖKULMA VAIHTUI

Ammattiyhdistysliike vei Soltinin mukaansa työuran puolivälissä. Insinööriliitto ilmoitti Aamulehdessä hakevansa alueelle asiamiestä. 38

– Kun olin 13 vuotta tehnyt samaa työtä, ajattelin, että ehkä vielä voisin vaihtaa näkökulmaa. Alueasiamiehenä Soltin virkisti alueensa seitsemän yhdistyksen toimintaa ja tuki niiden tapahtumia sekä henkisesti että liiton varoista. Vuonna 2011 Soltin vaihtoi alueasiamiehen roolista sopimusala-asiamieheksi ja neuvottelijaksi YTN:n suunnittelualalle ja metsäteollisuuteen. Hän toimi myös yritysyhdistyksien kummiasiamiehenä. EDUNVALVONTA ALKOI

Muutama vuosikymmen sitten Insinööriliitto oli Soltinin mielestä ennen kaikkea ammatillis-aatteellinen yhdistys. Insinöörejä valmistui vähän verrattuna nykypäiviin, ja liki kaikki löysivät koulutustaan vastaavaa työtä. Edunvalvonta tuli kuvioihin vähitellen. Ensimmäinen työehtosopimus syntyi teknologiateollisuuteen ja suunnittelualalle vuonna 1995. – Insinööriliitosta on tullut työehtosopimusten myötä ”oikea ammattiliitto”.

Tapio Soltin tuntee yksityisen puolen asiat yksityissektorilla työskentelyn ansiosta.

Sopimusneuvottelut ovat monella alalla yhä kesken, ja Soltin pitää niitä Insinööriliiton tärkeänä käynnissä olevana tehtävänä. Siihen tarvitaan YTN:ää ja Insinööriliitolta panosta sen toimintaan. – Metsä-, rakennus-, kaupan- ja elintarvikealoilta puuttuu yhä työehtosopimus, ja niillä työskentelee kohtuullisen paljon insinöörejä, Soltin muistuttaa.


Uutta väkeä

L

iiton järjestö- ja palveluyksikössä on kaksi uutta työntekijää. Assistentti Susanna Malinen aloitti asiakaspalvelussa alkuvuonna. Hän valmistui joulukuussa ammattikorkeakoulu Haaga-Heliasta matkailun restonomiksi; aiemmin hän opiskeli markkinointia. Hän on työskennellyt opintojen ohella matkailualalla ja pankissa. – Olen purkanut asiakaspalvelun sähköpostijonoa ja tehnyt alennuspäätöksiä jäsenmaksuihin. Olen myös päivittänyt jäsenrekisteriä ja lähettänyt maksumuistutuksia, Malinen kertoo. Merkonomi Carita Ryynänen on aloittanut toimistoassistenttina järjestötiimissä. Hänen tärkeimpiä työtehtäviä ovat toimiston yleiset tehtävät. Hän vastaanottaa vieraita ja valmistelee kokoustarjoiluja. Ryynäsen kautta kulkevat postitukset sekä tarvikkeiden ja muiden tilausten käsittelyt. Aikaisemmin hän työskenteli Helsingin kaupungilla toimistosihteerinä. inä. n taustaa – Minulla on n median myös sosiaalisen markkinoinnin sekä myynnin ja asiakasakaspalvelun parissa. a.

KUOPION INSINÖÖRIEN KEVÄTKOKOUS AIKA PAIKKA

6.4.2017 klo 18:00 Ravintola Harald Kabinetti Tulliportinkatu 44, 70110 Kuopio

Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi Kuopion Insinöörien sääntömuutos sekä Tahko-Inssin myynti. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 30.3. mennessä puheenjohtajalle, johanna.kinnunen@outlook.com.

Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry:n kevätkokous ke 26.4.2017 klo 19.00 ravintola AsemaX:n kabinetissa osoitteessa Asema-aukio, Riihimäki. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat sekä sääntömuutokset (ensimmäinen käsittely). Tarjolla iltapala. Ilmoittautumiset www.hyri.net

Carita Ryynänen (vas.) ja Susanna Malinen.

ILMOITUS


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

20

9

33

7

17

7 7

34

43 16

7

9 30

6

16

27

12 11 24

6

1. Suomessa junaratojen raideleveys 1 524 millimetriä, kun yleinen eurooppalainen raideleveys on 1 435 mm. Mistä Suomen poikkeava raideleveys johtuu?

3

20

27

34

17

8

11 7

10

39

Tiukka trio

10

11

4

16 26

15

12 39 7

17 © Bulls

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

2. Suomen pelimuseossa on esillä kattava läpileikkaus kotimaisesta pelikulttuurista, kuten lautapelejä, peliautomaatteja ja digitaalisia pelejä. Mikä on vanhin kotimainen edelleen tuotannossa oleva peli? 3.Olet ihmemaassa, jossa on kahdenlaisia asukkaita. Toiset puhuvat aina totta ja toiset aina valehtelevat. Heti ihmemaahan saavuttuasi tapaat kaksi paikallista asukasta, joista ensimmäinen väittää itse puhuvansa aina totta, mutta sanoo toisen mainostavan itseään todellisena valehtelijana. Puhuuko ensimmäinen asukas totta vai valehteleeko hän?


ILMOITUS


JÄSENPISTE TEKIJÄ: IAET-kassa

Muista huolehtia jäsenmaksusta töiden päättyessä Työttömän tai lomautettavan on syytä huolehtia, että jäsenyys työttömyyskassassa pysyy katkotta voimassa. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain, jos jäsenmaksut on maksettu. IAET-kassan jäsenmaksua ei voida periä automaattisesti ansiopäivärahasta, vaan se on maksettava erikseen. Kun työt päättyvät, myös työnantajan mahdollisesti tekemät jäsenmaksutilitykset päättyvät, ja jäsenmaksu on maksettava itse. Jos olet työttömyyskassan jäsen liiton kautta, ota töiden päättyessä yhteyttä suoraan omaan liittoosi.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Kalle Kiili, 050 480 0277 varapuheenjohtaja Lasse Laurikainen, 040 502 5205 varapuheenjohtaja Stig Landén, 040 512 2849 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja palveluyksikkö järjestöjohtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta markkinointisuunnittelija Saara Eriksson, 0201 801 842 tutkija Sampsa Kaataja, 0201 801 801 palvelumuotoilija Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 jäsenhankinta-asiamies Juha Manu, 0201 801 830 jäsenhankinnan koordinaattori Milla Pennanen, 0201 801 801 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoassistentti Carita Ryynänen, 0201 801 868 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu ja talous 0201 801 801 kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 862 vastaava asiamies Tuuli Salonen asiamiehet Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö, Petri Toropainen, Ona Vuorjoki jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit Hyppönen, Tarja Mörsky

42

Ansiopäivärahaan on oikeus vain työttömyyskassan jäsenellä. IAET-kassan sääntöjen mukaan jäsen joudutaan erottamaan kassajäsenyydestä takautuvasti sen vuoden alusta, josta jäsenmaksut ovat maksamatta. Koska liitto ei voi erottaa jäseniä työttömyyskassasta, se ilmoittaa maksurästit IAET-kassalle. Jos jäsen on edelleen työtön, ansiopäivärahan maksamista kassasta ei voida jatkaa ennen kuin maksurästit on hoidettu. Ennen kassasta erottamista IAET-kassa kuulee etuutta saaneita jäseniä aina kirjeitse. Kuulemiskirjeessä

kerrotaan, miltä ajalta ja kuinka paljon ansiopäivärahaa on maksettu. Jäsenelle annetaan mahdollisuus hoitaa jäsenmaksuasiansa kuntoon. Jos jäsen ei edelleenkään maksa jäsenmaksuaan annetussa ajassa, hänet joudutaan erottamaan IAET-kassasta. Kun erottamispäätös on lainvoimainen, jäsenmaksua ei voi enää maksaa eikä takaisinperinnältä voi välttyä.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9–16

talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsenrekisteriasiantuntija Jarkko Ursin, 0201 801 879 pääkirjanpitäjä Ilkka Uusitalo, 0201 801 867

Nuorjäsentoiminta asiamies Heini Ristell, 0201 801 858 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 801 nuorjäsenasiamiehet Mika Kiviharju, 0201 801 801 Ilkka Rautio, 0201 801 801 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 888 järjestelmäasiantuntija Tuire Siitonen, 0201 801 816 Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 tiedottaja Janne Luotola, 0201 801 822 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 Urapalvelut urahallinta-asiamiehet Anu Kaasalainen, 0201 801 871 Veera Udd, 0201 801 876 Merja Uschanoff, 0201 801 893 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870 työmarkkinatutkija Varpu Multisilta, 0201 801 877 tutkimusassistentti Marja Heinonen, 0201 801 801

Lue lisää: www.iaet.fi

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839 assistentti Heini Kauravaara, 0201 801 851 elinkeinopoliittinen asiamies Jenni Karjalainen, 0201 801 890 Asiamiestiimi edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 874 Asiamiehet Minna Anttonen, 0201 801 886 Anu Kanin, 0201 801 859 Heta Ravolainen-Rinne, 0201 801 891 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809 Työsuhdeneuvonta Neuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Marja Kuntsi Työsuhdelakimiehet Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen, Tuomas Oksanen, Eeva Salmi, Satu Tähkäpää Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia Jeganova Alueasiamiehet Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori yhdistysasiamies Juha Niemiaho, 0201 801 860 Olympiakatu 16, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Mikko Sormunen, 0201 801 778 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööri-lehden toimitusneuvosto Jari Vihervirta toimitusneuvoston puheenjohtaja Satakunnan Insinöörit Emilia Kokko Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit Tiina Nortamo Oulun Insinöörit Sami Rautomäki Pohjois-Kymen Insinöörit Mikko Soipio Valkeakosken Insinöörit Emma Ruotsalainen Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Janne Luotola KUVAT: Kimmo Brandt

Hevonen antaa aina suoran palautteen ratsastajastaan.

Hevonen opettaa kuuntelemaan Taitava ratsastaja katsoo jo seuraavan esteen yli ja välittää aikeensa hevoselle hienovaraisin liikkein.

M

aanantai-iltaisin Syrenbackan tallilla Sipoossa kokoontuu viiden naisen ryhmä, josta osa on aloittanut harrastuksen uudelleen aikuisena. Yksi heistä on insinööri Petra Rautio. – Meille ratsastus on kiva harrastus, ei kilpailulaji, hän tiivistää. Ennen ratsastustuntia Rautio valmistelee hevosen. Hän viettää hevosen kanssa yli puoli tuntia, vaikka suitset ja satula kiinnitetään vasta varttia ennen tunnin alkua. Tunti pidetään talvella maneesissa lamppujen alla. Kun maa on kuiva ja ulkona alkaa illallakin olla valoa, siirrytään kentälle. Pari kertaa vuodessa lähdetään ratsastamaan metsäpoluille. – Metsässä on kiva katsella maisemia, ja hevoset popsivat yleensä suuhunsa jokusen oksan. Tunnin jälkeen hevonen talutetaan

talliin ja riisutaan varusteista. Lopuksi hevonen puetaan loimiin tai tarvittaessa pestään hiestä.

– Hevoset ovat rehellisiä. Ihmisten kanssa toimiessa ei tiedä aina, mitä mieltä he ovat, mutta hevosilta saa suoran palautteen.

LUOTTAMUS ANSAITAAN

Tunneilla opetetaan apuja, kuten istuntaa sekä pohkeiden ja ohjien käyttöä, joilla ratsu saadaan toimimaan pyyntöjen mukaan. Ratsastaja on onnistunut, kun apujen käyttö on lähes huomaamatonta eli hevosta ei tarvitse esimerkiksi vetää voimakkaasti ohjista. – Tarkoitus on, että hevonen herkistyy reagoimaan pieniin eleisiin. Ratsastus ei ole tekniikkalaji vaan perustuu hevosen kuuntelemiseen. Rautiolla ei ole omaa hevosta, joten vaihtuvan ratsun kanssa pitää löytää yhteinen sävel. – On todella palkitsevaa, kun hevonen luottaa minuun. Tiedän, että olen silloin ansainnut luottamuksen. Rautio on pitänyt eläimistä ja hevosista pienestä pitäen. Ala-asteikäisenä hän hoiti hevosia ja kiersi näyttelyitä. Opiskeluaikojen tauon jälkeen neljä vuotta sitten hän palasi harrastuksen pariin.

HYPPÄÄMINEN JÄNNITTÄÄ

Satulassa istuminen käy urheilusta. Eniten syke nousee estetunneilla, koska hyppääminen jännittää. Rautiota ei kuitenkaan pelota, sillä hänelle ei ole sattunut koskaan vakavaa onnettomuutta. Varvas on murtunut kerran kavion alla, ja satulasta hän on lentänyt monesti. Liikkeitä on pakko ennakoida, jotta hevonen ehtii reagoimaan ohjaukseen. – Pitää suunnata katse eteenpäin ja miettiä jo seuraavaa asiaa sen sijaan, että keskittyisi pelkästään siihen, mitä sillä hetkellä tekee. Rautio vertaa ennakointia päivätyönsä vaatimuksiin. Työt pitävät kiireisenä, ja päivä jatkuu monesti virka-ajan jälkeen. Ratsastustunneista Rautio ei kuitenkaan tingi. – Vaikka olisi kuinka kiire ja stressaantunut, hevosen selässä pitää unohtaa kaikki.

43


Liiton jäsenyydessä on järkeä Työehtosopimuspöydissä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista.

Turvanasi ovat kattavat oikeusturva- ja vastuuvakuutukset sekä vapaa-ajan vakuutukset.

Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan.

Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua.

i ör öri inö inö inööri insinsins

Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa.

Käytössäsi on monipuolinen valikoima rahanarvoisia etuja.

Jäsenyytesi liitossa Jäsenmaksu

Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä.

Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta.

Työttömyyskassan jäsenyys Verovähennys

Parempi työpäivä Insinööriliitto tekee työtä parempien työpäivien puolesta. YYY KNT[ Ƃ.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.