Insinoori-02-2014

Page 1

Insinööri

osaa valmentaa 2

2014

Työurat pidemmäksi

Kunniajäsen muistelee

Oma yritys pelialalla


10

24

28

Sisällys 2/2014 10 14 16 18 20 22 24 26 28 30 38 43

Lasten leikkien turvaajat Työura pitenee kehittämisellä Abloylla työskennellään pitkään Eläkkeelle vai ei Neuvottelut jatkuvat Insinöörien työpaikat tiukassa Ympäristövastuu on kaikkien asia Uudistuksia EU:ssa jatkossakin Väriä teräksen pintaan Radiosähköttäjästä ay-johtajaksi Mielekäs työ pidentää työuraa Koripalloa koko ikä VAKIOT

3 4 9 19 32 34 36 42

2

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeutta Tutkittua Opiskelijat Jäsenpiste

Opinnot vievät uraa eteenpäin

s. 22


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 68 409 kpl (12.2.2014) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS S Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Palkansaajan ääni ratkaisee

A

kava, SAK ja STTK ovat yhdessä polkaisseet kevään EU-vaaleihin kampanjan, jonka yksi tavoite on nostaa äänestysaktiivisuutta ja saada näin palkansaajan ääni nykyistä paremmin kuuluviin Euroopan unionissa. Kampanjan nimi on Ääniä Suomesta. Äänestysaktiivisuuden lisäämisen ohessa palkansaajakeskusjärjestöjen kampanjoinnin tarkoitus on nostaa EU-vaalien alla esiin palkansaajille tärkeitä asioita. Nyt jos koskaan palkansaajien yhteiselle kampanjalle on tilausta. Tähän saakka EU-vaalit ovat olleet kansalaisille lähestulkoon pakkopullaa. Vuoden 1999 EU-vaaleissa äänestysprosentti ylitti hädin tuskin 30 prosenttia, viisi vuotta sitten päästiin sentään niukasti yli 40 prosentin. Nyt näyttää siltä, että EU-vaaleihin kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa. Muun muassa Euroopan komission Suomen-edustusto rohkeni ennustaa äänestysinnon nousevan toukokuussa jopa 60 prosenttiin. Kuten kampanjassa osuvasti todetaan, niin näissä kuin muissakin vaaleissa palkansaajan ääni ratkaisee. Yli kahden miljoonan äänestäjän joukolla palkansaajille tärkeiden asioiden nostaminen poliittiselle agendalle pitäisi olla helppoa, mutta se edellyttää äänestämistä. Etenkin EU-vaaleissa palkansaajat ovat olleet keskimääräistä laiskempia äänestäjiä, joten ei ole ihme, että työelämäkysymykset ovat jääneet eurooppalaisessa keskustelussa toisarvoiseen asemaan. Nähtävästi ainakin suomalaiset palkansaajajärjestöt ovat tässä asiassa heränneet todellisuuteen. On turha kuvitella, että työelämän asiat ja ongelmat nousevat Euroopan unionin asialistalla kärkipäähän ilman palkansaajien omaa aktiivisuutta. Toivottavasti suomalainen esimerkki innostaa palkansaajia myös muissa Euroopan maissa yhteistyöhön. Toivon mukaan ay-liikkeen yhteinen kampanja häivyttää edes osan niistä epäluuloista, joita palkansaajille on EU:ta kohtaan syntynyt Suomen jäsenyyden aikana. Etenkin äänestämättä jättäminen on suuri virhe nyt, kun Euroopan unionissa vannotaan turhan sääntelyn purkamisen nimeen. Moni puhuja aloittaisi sääntelyn vähentämisen työelämästä ja työmarkkinoilta, leikkaisi ensimmäisenä työntekijöiden turvaa ja oikeuksia. Näin voi tapahtua, jos emme anna äänemme kuulua.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Helsinki on yksi Euroopan kärkikaupunki Euroopan parlamentti on julkaisut tutkimuksen Euroopan kaupunkien Smart City-kehityksestä. Helsinki on valikoitunut 468 kaupungin joukosta kuuden kärkikaupungin joukkoon. Tutkimuksen mukaan Helsingin Smart City -kehityshankkeissa rohkaistaan kehittäjiä käyttämään hyödyksi

kaupungin avaamaa avointa tietoa kehittäessään palveluja ja sovelluksia kaupunkilaisille. Suurin osa paikallisista hankkeista tähtää julkisen tiedon avaamiseen tai kansalaisten osallistamiseen. Smart City -palveluja testataan Helsingin seudulla osana kaupunkilaisten päivittäistä elämää.

Helsinki Region Infoshare -palvelua kehutaan uraauurtavaksi palveluksi avoimen kaupunkidatan saralla, myös kaupungin päätöksenteon avaaminen ja Helsingin kaupunkiyhteisön osallistaminen ja kehittäjäyhteisöportaali on nostettu keskeisesti esille tarkastelussa.

KUVA: Forum Virium

1 549 €

Keskimääräinen kokonaiseläke viime vuonna oli 1 549 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläkkeen luvut kuvaavat Suomessa asuvia, työeläkettä tai kansaneläkettä saavia eläkeläisiä. Tähän tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perheeläkettä saavat. Miesten keskieläke viime vuonna oli 1 760 euroa kuukaudessa, naisten 1 376 euroa. Miesten ja naisten väliset palkkaerot selittävät naisten työeläkkeiden matalampaa tasoa. Ansiotason lisäksi työuran pituus vaikuttaa sukupuolten väliseen eroon. Joukossa on myös naisia, jotka eivät ole olleet lainkaan työelämässä tai heille kertynyt työeläke on jäänyt pieneksi. Tällöin eläke muodostuu pääosin Kelan kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Eläkettä saa yhteensä 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomesta maksettiin ulkomaille eläkettä 62 000 henkilölle. Tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilastotietoihin vuoden 2013 lopussa.

4

Töissä.fi kertoo päätyykö korkeakoulusta kortistoon Korkeakoulussa jo opiskelevalle tai vasta opintoja suunnittelevalle töissä.fi antaa tarkkaa tietoa siitä, millaisiin ammatteihin eri opinnoilla on päädytty. Alan vaihtoa harkitseva työntekijä voi puolestaan katsoa palvelusta, mitä kannattaisi opiskella. Opiskelijoilla on useiden selvitysten mukaan tulevaisuudestaan todellisuutta synkempi kuva. Töissä.fi-palvelun kehittäjät Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta ovat halunneet luoda sivuston, joka tarjoaa opiskelijoille faktaa ja konkreettista tietoa mielikuvien sijaan. Töissä.fi-palvelusta voi hakea tietoa noin 700 pääaineen tai koulutusohjelman nimellä. Erilaisia ammatteja tai tehtävänimikkeitä on kirjattu lähes 3 000. Tiedot palveluun on saatu korkeakoulujen keräämästä uraseurantadatasta, ja mukana on toistaiseksi 11 yliopistoa ja 7 ammattikorkeakoulua. Lisäksi sivustolla on eri alojen työntekijöiden kirjoittamia kuvauksia tavallisista työpäivistään ja siitä, miten he ovat nykyisiin töihinsä päätyneet. Euroopan sosiaalirahaston tuella rakennetun sivuston tavoitteena on tukea korkeakouluopiskelijoiden valmistumista ja siirtymistä työelämään.


BITTIKATTAUS

Työtapaturmat vähenivät Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) ennakkoarvion mukaan vakuutuslaitokset korvasivat noin 123 000 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa viime vuonna. Määrä on noin 3,5 prosenttia edellisvuotta pienempi. Korvatuista tapaturmista noin 21 500 oli työmatkatapaturmia, noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alustavan arvion mukaan kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä laski selvästi. Työpaikkatapaturmissa kuoli ennakkoarvion mukaan viime vuonna 20 työntekijää ja työmatkatapaturmissa 12 työntekijää. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli noin

29,5 työpaikkatapaturmaa /miljoona työtuntia. TVL:n johtaja Mika Tynkkysen mukaan vakuutuslaitosten korvaamien työtapaturmien lukumäärät korreloivat erittäin voimakkaasti talouden kehityksen kanssa. – Hyvää uutista selittää pääasiassa talouden taantuma. Myös yleinen vahinkotaajuuden lasku taantuman aikana selittyy ensisijaisesti riskialojen voimakkaalla taantumalla. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille vakuutusyhtiöt korvasivat arvion mukaan noin 6 900 työtapaturmaa, mikä on 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012.

Kelan kuntoutusta lähes 100 000 suomalaiselle

Läpinäkyvyyttä palkkoihin Euroopan komissio on antanut EU:n jäsenvaltiolle suosituksen naisten ja miesten palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämisestä. Suosituksen tarkoituksena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa. Palkkauksen läpinäkyvyyttä voidaan lisätä esimerkiksi siten, että työntekijät saavat tietoja samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkatasosta, jossa on mukana on erilaiset palkanlisät. Suosituksen mukaan työnantajien pitää säännöllisesti tiedottaa naisten ja miesten keskimääräisestä palkkatasosta. Muita keinoja voivat

olla palkkausta koskevat tarkastukset suurissa yrityksissä sekä palkkatasa-arvon mukaan ottaminen työehtosopimusneuvotteluihin. Palkkauksen läpinäkyvyys auttaa tunnistamaan mahdollisen sukupuolten eriarvoisen kohtelunja syrjinnän. Komissio edellyttää Suomen raportoivan vuoden 2015 loppuun mennessä, mihin toimiin se on suositusten pohjalta ryhtynyt. EU:n jäsenmaissa miesten ja naisten tuntipalkkojen keskimääräinen ero on 16,4 prosenttia.

Kelan kuntoutus on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Viime vuonna Kelan järjestämää kuntoutusta sai 98 900 henkeä, mikä oli 8,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoi aiempien vuosien tapaan kuntoutuspsykoterapia, jonka saajamäärä lisääntyi yli 10 prosenttia. Kelan kuntoutusmuodoista kuntoutujamäärältään suurin on harkinnanvarainen kuntoutus, jota vuonna 2013 järjestettiin 41 200 hengelle. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistui 13 390. Kelan kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy ovat ongelmat mielenterveydessä. Ne syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla. Vuosina 2005–2013 mielenterveyskuntoutujien määrä lähes kaksinkertaistui. Viime vuonna kuntoutusta sai mielenterveyden häiriöiden vuoksi 38 200 henkeä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa kuntoutukseen johti useimmiten selkärangan sairaus. Verenkiertoelinten sairauksissa useammalla kuin joka toisella kuntoutuksen aiheutti aivoverisuonien sairaus. Hermoston sairauksissa yleisimmät sairaudet olivat MS-tauti ja CP-oireyhtymä. Kelan kuntoutusmenot olivat vuonna 2013 yhteensä 380 miljoonaa euroa. Yksilöön kohdistuvat kuntoutusmenot olivat 375 miljoonaa euroa, josta kuntoutuksen osuus oli 292 miljoonaa ja maksettujen kuntoutusrahojen 83 miljoonaa.

5


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

SASK:n talkoomatkahaku on käynnissä MIKON PALSTA Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja

Yksinkertaista johtamista

A

rvosta ihmistä, joka tilanteessa. Niin helppo – ja samalla vaikea – on hyvän johtamisen resepti. Näin kirjoittaa SICK Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö kirjassaan erilaisesta johtamisesta. SICK Oy on noussut yhdeksi alansa ykkösbrändeistä sijoituttuaan viimeisen kuuden vuoden aikana top kolmeen Suomen parhaiden työpaikkojen arvioinnissa. Rämö on omalla johtamistavallaan saanut työn tekemisen ilon ja työviihtyvyyden työpaikalla osaksi kaikkien arkea; arvostaen, kuunnellen, motivoiden ja ihmisten vahvuuksia etsien. Yksilön viihtyvyyden ja yrityksen menestyksen välillä on harvoin mitään ristiriitaa. Työssä jaksaa paremmin ja pidempään. Tehokkuus ja tuloksen teko paranevat, sairauspoissaolot vähenevät. Hyvä johtaminen pidentää huomattavasti työuria. Esimiehellä on vaihtoehtoisena toimintatapana kaikissa ihmisten kohtaamisissa joko arvostelu tai arvostus. Huono johtamien eli arvostelu ja vähättely lyhentävät työuria. Lisäksi on selvää, että yrityksien, joiden johtamiskulttuuriin ei kuulu ihmisten kuunteleminen, tuloksentekokyky ja vetovoima ovat heikompia kuin niiden, joissa kuunnellaan ja arvostetaan. Johtamisen pitäisi olla asiakaskeskeistä. Me kaikki kaipaamme arvostusta. Kaipaamme onnistumisia ja sitä, että joku huomaa sen. Mutta mitä tämä ihmeellinen ja yksinkertainen ihmisten arvostus, sana jota Wikipedia ei tunne, sitten käytännössä työpaikalla tarkoittaa?Esimiehet miettivät ja tekevät asioita yhdessä työntekijöiden kanssa. Ollaan tasapuolisia, mutta asetetaan rajat. Laatujärjestelmiä ei aina tarvita ja asiat sovitaan suullisesti. Tuetaan toinen toisia ja näytetään tunteet. Otetaan toisten mielipiteet tosissaan ja kuunnellaan. Työn pitäisi olla myönteinen osa elämää. Asia, jota odottaa ja jonne tulee mielellään. Mikäli näin ei ole, se johtuu huonosta johtamisesta.

6

Tänä vuonna SASKin opintomatka, eli tuttavallisemmin talkoomatka, suuntautuu Filippiineille. Matkaan lähdetään 21.11.2014 ja kotiin palataan 6.12.2014. Hakuaika päättyy 31.3. Talkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka ohjelman järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. Ohjelmaan kuuluu tutustumista paikallisen ay-liikkeen arkeen. Talkoomatkoilla on vierailtu paikallisissa ammattiliitoissa ja työpaikoilla sekä verkostoiduttu paikallisten ayaktiivien kanssa. Talkoomatkalle valitaan ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita kasvattamaan tietämystään kehitysmaiden arjesta ja työelämästä sekä ay-liikkeen kehitysyhteistyöstä. Talkoomatkojen suuren suosion takia vuonna 2013 talkoomatkalle valittiin vain henkilöitä, jotka ovat SASKin maksavia kannatusjäseniä tai jättäneet kannatusjäsenhakemuksen talkoomatkan hakuajan päättymiseen mennessä. Insinööriliitto on SASK:n jäsen.

YTN kampanjoi metsäteollisuuteen työehtosopimusta YTN Metsäteollisuuden Sopimalla eteenpäin -kampanjalla pohjustetaan ja tuetaan edessä olevaa neuvottelukierrosta. Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt eivät ole tällä hetkellä mukana lokakuussa 2013 solmitussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa. YTN:n ja Metsäteollisuus ry:n välinen työehtosopimussidonnainen palkkapöytäkirja umpeutuu paperiteollisuudessa huhtikuun ja mekaanisessa metsäteollisuudessa syyskuun lopussa. Sopimalla eteenpäin -kampanja jatkuu koko kevään. Sen aikana järjestetään lukuisilla metsäteollisuuspaikkakunnilla aiheeseen liittyviä info- ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi kerätään adressi, jonka allekirjoittamalla ylempi toimihenkilö voi antaa tukensa YTN:n neuvottelijoille. – Sopimalla eteenpäin -kampanjalla kiinnitetään huomiota metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden työelämän kehittämistarpeisiin, alan vastaava asiamies Saku Laapio YTN:stä sanoo. Hän toivoo, että mahdollisimman moni ylempi toimihenkilö osallistuu tilaisuuksiin ja allekirjoittaa kampanjan adressin. Lisätietoja: www.ytn.fi/metsa


BITTIKATTAUS

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuvat Akava on hyväksynyt kolmikantaisen työryhmän esityksen vuorotteluvapaan uudistamiseksi. Päätöksen tehnyt Akavan työvaliokunta korostaa kuitenkin, että uudistuksen vaikutuksia on seurattava työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Kolmen kuukauden työttömyysvaatimuksen tarkastelujaksoksi esitetään neljäätoista kuukautta, joten tämä helpottaa sijaisten saamista niillä aloilla, joissa sijaisuuksien väliin jää työttömyysjaksoja. Jos eduskunta hyväksyy neuvotteluratkaisun, kolmen kuukauden työttömyysvaatimus ei koske alle 25-vuotiaita, alle 30-vuotiaita vastavalmistuneita ja yli 55-vuotiaita. Jatkossa vuorotteluvapaalle lähtevän työhistorian pitää olla vähintään 16 vuotta. Yläikäraja vapaalle jäävälle on

kolme vuotta ennen eläkeiän alarajaa. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään sata, mutta enintään 360 päivää. Jaksotus on mahdollista kahden vuoden sisällä.

Isot odotukset joukkorahoitukselle Joukkorahoitus on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ- ja elinkeino- sekä valtionvarainministeriön tekemään joukkorahoituskyselyyn vastanneet joukkorahoituksen asiantuntijat. – Ala on lähdössä kasvuun myös Suomessa. Se on otettava vakavasti. Toimiala voisi aidosti laatia omat sisäiset toimintaohjeensa ja tämän jälkeen mahdollisesti sertifioida ne toimijat, jotka sitoutuvat kyseisiä ohjeita noudattamaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori linjaa. Joukkorahoituksen keskeisiksi ongelmiksi koettiin kyselyssä väärinkäytösten mahdollisuus, sääntelyn epämääräisyys, viranomaisvalvonnan puuttuminen sekä sijoittajansuojan toteutuminen erityisesti tiedon antamiseen ja saamiseen liittyvissä kysymyksissä. Vapaavuoren mielestä sääntelyn pitäminen kevyenä hallinnollisesti on hyvä tavoite. – Sijoittajansuojan parantamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi voi olla tarpeen säätää esimerkiksi yhtenäisistä alaa koskevista tiedonantovaatimuksista ja toimijoiden rekisteröitymisestä.

Ennen ehtojen muuttumista noudatetaan nykyisiä vuorotteluvapaan ehtoja, kunhan vapaa alkaa tämän vuoden aikana.

Eläkkeelle joustavasti Insinööriliiton uutiskirjeen lukijoita kiinnostaa eläkkeelle siirtymisikä. Uutiskirjeessä kysyttiin, milloin haluaa siirtyä vanhuuseläkkeelle, jos terveys ja työllisyys ovat kunnossa. Lähes 1 900 vastaajasta pitää 45 prosenttia nykyistä joustavaa eläkeikää itselleen parhaana.

14 %

En osaa sanoa, koska eläkkeelle jääminen tuntuu niin kaukaiselta asialta.

13 %

40 työvuoden jälkeen.

25 %

Niin pian kuin mahdollista.

45 %

63–68-vuosien välillä.

3%

Aikaisintaan 70-vuotiaana. 7



PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Kasvulla on esteitä

K

aksi viimeistä Suomeen syntynyttä tuloratkaisua on keskitettyjä. Etenkin viime syksyn työllisyys- ja kasvusopimuksessa palkansaajat kantoivat poikkeuksellisen suurta vastuuta taloustilanteesta laskemalla reaaliansioitaan. Palkansaajat ovat tehneet kaiken mahdollisen, jotta talouteen syntyisi vauhtia. Vähintäänkin kohtuullista on olettaa ja odottaa, että myös sopimuksen toinen osapuoli lunastaisi sopimuksen investoimalla ja työllistämällä jatkuvien vähennysten ja toiminnan alasajojen sijaan. Kevään reippaan yhteisöveron alentamisen ja työllisyys- ja kasvusopimuksen solmimisen jälkeen yritykset ovat toimineet kuten ennenkin. Globaalisti toimivat suuryritykset ovat entisestään parannelleet hyviä tuloksiaan järjestämällä jättimäisiä irtisanomisia. Tulosparannus on siis tehty lähinnä väkeä vähentämällä liikevaihdon pysyessä entisellään tai jopa sen vähentyessä. Suuryritykset ovat investoineet hyvin maltillisesti ja pääosin Suomen rajojen ulkopuolelle. Myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettu aikaisempaa vähemmän. Rahaa jaetaan kuitenkin suuryrityksistä ulos osinkoina kuten hyvinä vuosina. En usko, että sijoitustoimintaa pitkäjänteisesti harjoittavat osakkeenomis-

tajat tätä erityisemmin vaativat. Tällainen toiminta voi olla pikavoittoja tavoittelevan sijoittajan mieleen ja varmasti takaa johdolle hyvät bonukset, jos niiden kriteerinä on osingon arvo osakkeelta. Pk-sektori työllistää jonkin verran tällä hetkellä Suomessa. Pk-sektorin on kuitenkin hyvin vaikea kasvaa. Esteitä on useita. Ensimmäisenä vastaan tulee kaupungin tai kunnan lupamenettelyn byrokratia alkaen sopivan tontin löytymisestä. Suomessa pk-sektori on tottunut toimimaan usein pelkästään globaalin toimijan alihankkijana. Toiminnasta saatu kate on täten usein erittäin ohut, eikä ole mahdollistanut yritykselle juuri minkäänlaista investointivaraa. Yhteisöverokevennys ei kannusta yritystä suoraan investointeihin. Jos pk-sektorin teollisuusyritys haluaa oikeasti kasvaa, sen pitää investoida ja pääsääntöisesti suunnata vientiin, sillä Suomen sisämarkkinat ovat hyvin pienet. Tässä vaiheessa vastaan tulevat todelliset ongelmat. Pankeista ei saa kovinkaan helposti rahoitusta, vaan ne vaativat suhteettomia vakuuksia ja rahan hinta on myös kohtuuton. Myös Euroopan unionista tulee niin paljon säädöksiä, rajoituksia ja byrokratiaa, että pienyritys tukehtuu helposti jo niihin, jos yrityksellä ei ole varaa palkata avukseen säädökset hallitsevaa juristiarmeijaa.

9


Lasten leikkien turvaajat TEKSTI: Jenni Leukumaavaara KUVAT: Kaisa Sirén

Lappsetilla työskentelevät Esa Junttila ja Tuomo Vaarala varmistavat, että lapset voivat leikkiä turvallisesti. Lappsetille laatu ja turvallisuus ovat ykkösasioita. ››

10


Kun valmiit Lappsetin tuotteet lähtevät sujuvasti maailmalle ja niillä leikitään turvallisesti, Tuomo Vaarala ja Esa Junttila ovat tehneet työnsä hyvin. 11


L Tuomo Vaarala vastaa muun muassa laadun ja teknisten ominaisuuksien varmistamisesta.

appsetin hallissa Rovaniemellä seisovat Tuomo Vaarala ja Esa Junttila. He katselevat sinistä köysirakennelmaa ja sen metallisia liittimiä. – Näiden on kestettävä satojen kilojen paino ja parisataa kiloa sivuttaisvetoa, Vaarala sanoo ja nykii liitintä. Laatuinsinöörinä Lappsetilla työskentelevä Vaarala on ollut varmistamassa liittimien laatua ja toimivuutta. Tuoteturvapäällikkönä työskentelevän Junttilan tehtävänä puolestaan on varmistaa, että kaikki Lappsetin tuotteet täyttävät turvallisuusvaatimukset. TURVALLISUUDEN EHDOILLA

Esa Junttila tuli Lappsetille suoraan Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuttuaan. Puutekniikkaa opiskelleelle tuoreelle insinöörille Lappset oli ihanteellinen työpaikka, koska Lappsetin leikkivälineissä ja muissa tuotteissa puu on tärkeässä roolissa. Työura on kulkenut tuotekehityksestä ja suunnittelusta tuoteturvapäälliköksi. – Olen tykännyt suunnittelutyöstä todella paljon ja teinkin sitä vielä viime vuoteen asti. Nyt en enää ehdi, mutta nykyinenkin työ on palkitsevaa, Junttila sanoo. Hän on esimerkiksi mukana standardeja laativissa eurooppalaisissa työryhmissä; toinen laatii standardia ulkokuntovälineille ja toinen, jossa Junttila on puheenjohtajana, parkourtuotteille. Hän myös toimii yhteistyössä viranomaisten ja tarkastajien kanssa. Osa maailmalla toimivista yksityisistä leikkivälineiden tarkastajista saa kitkerää palautetta. – Leikkivälineala on tarkastajien villi länsi. Usein he löytävät merkityksettömiä puutteita, jotka pitää tietysti selvittää asiakkaille. Yhdessä raportissa voi kulua tuntikin ja pahimmillaan raportteja tulee lähes joka päivä. 12

Viimeiset puoli vuotta Junttila on työstänyt uutta Leikisti turvallinen -kirjaa, joka käsittelee leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuutta, suunnittelua ja riskinarviointia. KANSAINVÄLISTÄ TYÖTÄ

Junttila on työskennellyt Lappsetilla kaksitoista vuotta, Vaarala kymmenen. Heidän aikanaan yritys on kasvanut ja kansainvälistynyt voimakkaasti. Nykyään virallinen työkieli on englanti. Asiakirjat ja dokumentit pyritään laatimaan englanniksi, vaikka kotimaassa asiat hoidetaan toki suomeksi. – Nyt tuntuu, että koulussa ei tarpeeksi korostettu kieliopintojen merkitystä. Kielitaito on todella isossa roolissa nykyään, Vaarala sanoo Junttilan nyökkäillessä vieressä. Vaaralan tukikohtana on Rovaniemen pääkonttori, mutta vielä viime keväänä hän kulki Virossa lähes joka viikko. Syynä on Tallinnan lähettyville kaksi vuotta sitten perustettu tehdas. Vaaralan tehtävänä oli ulkoliikuntaan tarkoitetun metallituotesarjan valmistuksen käynnistäminen ja laadun varmistaminen. Lisäksi hän koulutti työntekijöitä. Nykyään reissut ovat harvemmassa, mutta hän käy yhä kouluttamassa paikallista laatuinsinööriä. Laajemmin Lappsetilla Vaaralan tehtävänä on laadun ja teknisten ominaisuuksien varmistaminen alihankinnassa ja tuotannossa. – Laadin toimintaa ohjaavia dokumentteja, monet niistä osaksi laatujärjestelmää, koska vastuulleni kuuluu myös laatujärjestelmien ylläpito ja kehitys, Vaarala sanoo. – Ohjaan komponentteja ja tuotteita laaduntarkistukseen kytkien niihin myös tarkistussuunnitelmat. Tämän lisäksi auditoin säännöllisin väliajoin tärkeimpien alihankkijoiden ja tuotannon prosesseja. Lentokoneet ja matkustamiset ovat tul-


leet tutuiksi myös Junttilalle. Standardisointityöryhmien lisäksi hän tekee yhteistyötä eri maiden jälleenmyyjien kanssa. Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa on myös suunnittelijoita, ja siellä Junttila käy silloin tällöin kouluttamassa. – Sen verran saa reissata, että viime vuonna sain Finnairin kultakortin, Junttila naurahtaa. Viime vuonna tuli siis yli 54 lentoa.

”Raavaat miehet miettivät lasten leikkiä.”

LAPSILLE HYVÄLLÄ OMALLATUNNOLLA

Vaikka Lappsetin insinöörien työnkuvat ovat muuttuneet ja toiminta laajentunut, yksi on ja pysyy: lapset. – Tätä työtä voi tehdä puhtaalla omallatunnolla, eikä tästä kenelläkään voi olla pahaa sanottavaa, Junttila sanoo. Toisaalta myös vastuu on kova, sillä kukaan ei halua lapsille tapahtuvan onnettomuuksia. Lappsetilla on myös pysyttävä ainakin jonkin verran lapsenmielisenä, vaikka insinööreistä silloin tällöin vähän jäyhääkin kuvaa maalataan. – Onhan se välillä hassua kun raavaat miehet miettivät, että miten ne lapset oikein leikkivät. Mutta siihenkin tottuu, Junttila nauraa.

Esa Junttila huolehtii Lappsetin tuotteiden turvallisuusvaatimusten täyttymisestä.

Kiipeilyköysielementtiä pitkin voi kiipeillä tai laskeutua tasolta toiselle.

Lappset hakee kasvua idästä Leikki- ja liikuntavälineitä valmistavan Lappsetin alkuvuosi on ollut erittäin hyvä, kertoo yrityksen hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Nyt Lappsetinkin katseet ovat Krimillä ja Venäjän päätöksissä. – Venäjä on tänä vuonna ollut yksi lupaavimmista kohteistamme. Nyt seuraamme huolestuneena Ukrainan tapahtumia, Ikäheimo sanoo maaliskuun alussa tehdyssä haastattelussa.

VIHAISIA LINTUJA JA KELLUVIA PUISTOJA Lappset on viime vuosina ollut esillä etenkin Angry Birds -aktiviteettipuistojen myötä. Yhteistyö Rovion kanssa on tuottanut puistoja esimerkiksi Englantiin, Espanjaan, Puerto Ricoon ja Kiinaan. – Angry Birdsit ovat meille erittäin tärkeitä, mutta onneksi emme ole vain niiden varassa. Meillä on myös muita teemapuistoja, joista asiakkaille sovelletaan kokonaisuus. Toisena uutena aluevaltauksena on Gibraltarille kesän kuluessa rakentuva jättimäinen, kelluva puisto. Lappset toimittaa leikki- ja liikuntapuiston laitteet sekä alustamateriaalit yhteensä noin 600 neliömetrin alueelle. Kaikkiaan puisto on 2600 neliömetriä. – Rakennamme sinne puistoja lapsille, nuorille, aikuisille ja senioreille. Tämä on todella hieno näytön paikka meille, Ikäheimo sanoo.

INSINÖÖRIT LIIKUTTAVAT LAPPSETIA Rovaniemellä pääkonttoria pitävällä Lappsetilla on noin 350 työntekijää kahdeksassa eri maassa, ja sen tuotteita viedään yli 50 maahan. Tuotantoa Lappsetilla on Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Mukaan mahtuu myös paljon insinöörejä. – Ilman insinöörejä toimintaketjumme olisi liikuntakyvytön. Insinöörit ehkä mielletään tiukan numeraalisiksi osaajiksi, mutta meidän tyypeissämme on myös paljon luovuutta. Esimerkiksi aktiviteettipuistoissa valmiita vastauksia ei ole olemassa, vaan niitä kehitetään jatkuvasti.

13


Työelämän kehittäminen pidentää työuria TEKSTI: Kirsi Tamminen

Kestävyysvajeen ratkaisemiseen on parempia keinoja kuin yksiniittinen eläkeiän nosto. Työelämän kehittäminen johtaa parempaan lopputulokseen. Ilman sitä eläkeiän nosto ei tehoa lainkaan kuvitellulla tavalla.

14


P

arhaillaan on käynnissä neuvottelut eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Neuvotteluja käydään keskusjärjestötasolla, joten Insinööriliittoa edustaa Akava. Julkisuudessa puhutaan paljon eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä. YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kauppi muistuttaa, että ne eivät ole sama asia. Hän vetää Akavan eläketyöryhmää, jossa on mukana muun muassa eläkeyhtiöiden hallituksissa Akavaa edustavia henkilöitä. Insinööriliiton edustaja on puheenjohtaja Pertti Porokari. – Pääpaino pitää olla työurien pidentämisessä, Kauppi sanoo. Ensisijainen keino on pureutua niihin syihin, jotka aiheuttavat ennenaikaista siirtymistä pois työelämästä. Syitä ovat yritysten tapa saneerata ikääntyneitä ja ikääntyvien vaikeat työmarkkinat. Jos esimerkiksi 50 vuotta täyttänyt insinööri jää työttömäksi, häntä ei hevin enää palkata uuteen työsuhteeseen. Lisäksi on terveyteen ja vanhentuneeseen ammattitaitoon liittyviä syitä sekä itse työssä mahdollisesti olevia kuluttavia tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Vaikka kyseessä on laajoja asiaryhmiä, niiden korjaaminen ei Kaupin mielestä ole välttämättä erityisen hankala tehtävä. Tarvitaan ensisijaisesti tahtoa työpaikalla. Korjaukset koostuvat monista eri pienistä toimista, joita voidaan sovitella yksittäisillä työpaikoilla; halua pitää olla sekä työnantajalla että työntekijöillä. – Meillä on esimerkkejä yrityksistä, joissa on haluttu pidentää työuria. Se on hyvin käytännönläheistä työtä. Työuria on pidennetty järjestelmällisesti muun muassa Abloyssa, Bernerissä ja Saarioisessa.

Jos kehitys jatkuu samanlaisena, odote on vuonna 2025 enemmän kuin tavoitellaan eli yli 62,4 vuotta. Kauppi näkee monta syytä myönteiselle kehitykselle. Työvoima on vuosi vuodelta koulutetumpaa. Työt ovat aiempaa vähemmän fyysisesti kuluttavia, ja ne ovat mielenkiintoisempia. Vaikutusta on silläkin, että ikääntyvä työvoima on vaikeammin korvattavaa kuin aikaisemmin. Myös työhalut ovat nousseet. Osa iäkkäämmistä työntekijöistäkin on kenties ennen ajatellut, että he luopuvat töistä nuorten vuoksi. Puhe huoltosuhteesta ja sen heikkenemisestä on näyttänyt, että asialla on toinenkin puoli: silloin itse siirtyy yhteiskunnan elätettäväksi. – Voi olla, että ennen säädettyä ikää eläkkeelle jääminen koetaan vähemmän myönteiseksi kuin aiemmin, Kauppi arvioi. TYÖTTÖMYYSPUTKEN KÄYTTÖ TIUKENTUNUT

Yksi merkittävä tekijä eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen on työttömyysputki, jonka alaikärajaa on nostettu. Se on ollut inhimillinen tapa saneerata ihmisiä, jotta heidän toimeentulonsa on tietyllä tavalla turvattu. Jos lakiin kirjattua eläkeikää mekaanisesti nostetaan, siitä voi Kaupin mielestä pahimmillaan seurata, etteivät työurat lainkaan pitene. Eläkkeen sijaan ihmiset ovatkin työttömyysturvan piirissä, jopa pelkän perusturvan varassa.

– Pahimmillaan voi käydä niin, ettei eläkeiän nosto paranna huoltosuhdetta, mutta aiheuttaa lisää köyhyyttä. Eläkeasioissa voi ehkä ottaa oppia Ruotsista. Siellä eläkkeelle voi jäädä 61–67-vuotiaana, kun Suomessa haarukka on 63–68 vuotta. Silti Ruotsissa jäädään eläkkeelle myöhemmin kuin meillä. Akavan eläketyöryhmä selvittää parhaillaan, mitä naapurimaassa tehdään toisin. TEKNOLOGIA VOI PAIKATA VAJETTA

Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkiset menot ovat isommat kuin tulot. Paras tapa korjata vajetta on keksiä, miten voidaan ansaita enemmän – esimerkiksi parantamalla tuottavuutta, mikä Kaupin mukaan on usein tarkoittanut uuden teknologian käyttöön ottoa. Hänen mielestään työvoimapula on todennäköisesti turha pelko. Tietotekniikan mahdollisuuksista parantaa tuottavuutta on käytetty vasta pieni osa. – Meillä on esimerkiksi noin 100 000 ammatikseen ajavaa autonkuljettajaa. Näyttää siltä, että heidät voidaan korvata tietokoneilla melko pian, 20 vuodessa. Vaikka osaa tästä määrästä tarvitaan ylläpitämään autojen liikkumisen mahdollistavaa järjestelmää, valtaosa heistä vapautuu muihin töihin. – Maailmanlaajuisesti on lisäksi tarjolla ainakin miljardin ihmisen alityöllistetty reservi, josta haluttaessa riittää jokunen käsipari tai aivot tännekin.

ELÄKEIKÄ ON NOUSSUT RAPSAKASTI

Eri tutkimusten perusteella halu jatkaa pidempään työelämässä näyttää kasvaneen. Kun vuonna 2000 eläkeellesiirtymisiän odote oli noin 58 vuotta, tällä hetkellä se on noin 61 vuotta. Odote on laskennallinen suure, joka ennustaa, minkä ikäisenä nyt 25-vuotias jää eläkkeelle. Työeläkkeellesiirtymisiän odote vuosina 1996-2013

Lähde: Eläketurvakeskus

15


Pitkät työurat ovat yleisiä Abloylla TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Ville Kokkola

Perinteisesti paljon insinöörejä työllistävä Abloy on pitkään panostanut työhyvinvointiin ja ikäjohtamiseen. Tulokset näkyvät, sillä eläkkeelle jäädään keskimäärin 63-vuotiaina.

P

alvelusvuosiltaan Heikki Poutiainen on vanhin abloylainen; 46 vuotta yrityksen palveluksessa täyttyy kohta. Hän on elävä esimerkki yrityksessä pitkään viihtyneestä työntekijästä. Kolmisen vuotta sitten 66-vuotias Poutiainen vaihtoi vielä uraa ja siirtyi työsuhdepäälliköksi palveltuaan sitä ennen neljännesvuosisadan valmistuspäällikkönä eri yksiköissä.

16

Yritys arvostaa ikäihmisiä ja vuosijuhlia pidetään kaikille 10, 20, 30 ja 40 vuotta talossa olleille virallisin ohjelmin. Pisimpään talossa olleet palkitaan ylimääräisellä kuukausipalkalla. Parhaimmillaan juhlittavana on ollut yli 60 henkilöä. – Yritys on ansainnut hyvän maineensa, siksi uusia työntekijöitä on helppo palkata ja kesätyöntekijöiksi on suorastaan tunkua, Poutiainen kertoo.

TYÖHYVINVOINTIA SEURATAAN

Parisen vuotta sitten Abloylla otettiin käyttöön Teknologiateollisuus ry:n Hyvä työ – pidempi työura -työhyvinvointihanke. Sen kehittämien työkalujen avulla hyvinvointia työssä on helppo seurata sekä yksilö- että yritystasolla. Hanketta on käyty läpi osastoittain. Yksilökohtaisiin kysymyksiin vastaamalla jokainen henkilö saa selville oman työkykyindeksinsä. Sen tuloksia voi hyödyntää kehityskeskusteluissa ja tarpeen vaatiessa voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Kun kaikki osaston työntekijät ovat vastanneet kyselyyn, saadaan yhteenvetona osaston työhyvinvointi-indeksi. Siitä keskustellaan johdon ja työntekijäryhmien muodostamassa projektiryhmässä. Ne osa-alueet, jotka saivat


Sekä Reijo Hakkarainen (vas.) että Heikki Poutiainen arvostavat yrityksen panostusta työhyvinvoinnin eteen.

”Työhyvinvointi vaatii panostusta.” kohtalaisen tai huonon arvon, joutuvat erityiseen seurantaan. Kaikki kriittiset asiat käydään läpi henkilöstön omaa asiantuntemusta hyödyntäen. – Esille on noussut puutteita sekä esimiestyössä että työn järjestelyssä ja sujumisessa, ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilö Reijo Hakkarainen selvittää. Ulkopuolisen kouluttajan kanssa onkin pohdittu, minkälaisista asioista on tarvetta lisäkoulutukselle. Vastuuhenkilöiden rooleja on täsmennetty ja esimiesten osaamista on arvioitu kyselyllä. HUOMIO IKÄÄNTYNEISIIN

Työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Abloylla työhyvinvoinnin kehittämisessä on työkyvyn ylläpitämiseen, sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn sekä työurien pidentämiseen kiinnitetty erityistä huomiota. Ihmisen voimavarat muuttuvat merkitsevästi iän myötä. Myös työ muuttuu jatkuvasti monesta eri syystä. Työhön ja siinä tarvittaviin voimavaroihin on vaikutettava samanaikaisesti. – Tasapainon ylläpitäminen on haastava ja jatkuva tehtävä, johon tarvitaan esimiesten ja työtekijöiden yhteistä panosta, Poutiainen tietää. Abloylla työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä selvitetään vuosittain konsernin omalla tutkimuksella. Edellisessä tutkimuksessa tyytyväisyys lisääntyi aiempiin tutkimuksiin nähden. Omasta työterveyshuollosta, johon kuuluu oman lääkärin ja työterveyshoitajan palvelut, saatiin erityisen hyvät arvosanat. – Työkyvystä huolehtiminen on

meillä haluttu juttu, sekä Poutiainen että Hakkarainen korostavat. Työnantaja ja työntekijä keskustelevat sairauspoissaolojen syistä. Työperäiset sairaudet halutaan eliminoida varhaisessa vaiheessa. Työnkuvaa voidaan muuttaa vastaamaan osaamista ja terveydentilaa. Kaikille työntekijöille on tarjolla työssäjaksamiseen liittyviä mittavia vapaa-ajan palveluja. Iäkkäämmille työntekijöille on lisäksi tarjolla muita etuja. 55-vuotiaana pääsee ikäohjelman piiriin ja 59-vuotiaasta alkaen saa ikävuosien mukaan lisääntyviä ikävapaita maksimissaan kymmenen päivää vuodessa. Ikäohjelmaan sisältyy ilmaisia hierontoja, kuntosalin käyttöä ja retkiä. – Työnantajan käyttöönottama ikäohjelma koetaan erittäin myönteisenä.

Osaamistarpeiden muuttuminen lisää Reijo Hakkaraisen mielestä työn haastavuutta.

UUTTA OSAAMISTA TARVITAAN

Insinööriosaamisesta elänyt yritys on joutunut laajentamaan rekrytointipohjaa ammattikorkeakoulusta yliopistopuolelle. Insinöörien ja tradenomien elektroniikka- ja ohjelmointipuolen osaamisen lisäksi kysyntää on tuotantotalouden ja logistiikan osaajille. – Myynti, tuotekehitys ja kokoonpano on tärkeätä pitää itsellä, vaikka komponentteja ostetaankin maailmalta, sanoo teknisenä päällikkönä Lukot -yksikössä toimiva Hakkarainen. Suomen parhaaksi keksinnöksi luokiteltu Abloy-lukko on jatkuvan tuotekehityksen kohteena. Uudet sähkömekaaniset lukitusjärjestelmät vaativat jatkuvasti uutta osaamista. Monet työntekijät päivittävät tutkintojaan jatko-opiskelemalla.

Abloylla eläköitymisikä on jo pitkään ollut päälle 63 vuotta, Heikki Poutiainen kehuu. 17


TAMKissa voit opiskella nyt myös rakennusarkkitehdiksi

KEVÄÄN YHTEISHAKU AMK-tutkinto > Bioanalyytikko (AMK) > Ensihoitaja (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Insinööri (AMK) > Kätilö (AMK) > Medianomi (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Muusikko (AMK) > Rakennusarkkitehti (AMK) > Rakennusmestari (AMK) > Restonomi (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Tradenomi (AMK)

WDPN

À KD NX

AMK-tutkinto aikuisopiskeluna > Insinööri (AMK) > Restonomi (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Tradenomi (AMK)

Ylempi AMK-tutkinto > Insinööri (ylempi AMK) > Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto > Sosionomi (ylempi AMK) > Tradenomi (ylempi AMK)

Englanninkielinen ylempi AMK-tutkinto, erillishaku > Information Technology > International Project Management

Eläkkeelle vai ei? TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää

Työeläkevakuuttaja Keva selvitti, miten eläkeikää lähestyvät julkisen sektorin työntekijät kokevat eläkkeelle siirtymisen. Tutkija Samil Aledinin mukaan prosessi vaikuttaa melko jäsentymättömältä.

K

eva selvitti siis, mistä lähtökohdista valitaan eläkkeelle jääminen ja mistä lähtökohdista työuria pidennetään. – Minulle oli yllätys, että eläkkeelle siirtymiseen liittyy niin vähän suunnitelmallisuutta, Samil Aledin tulkitsee tutkimuksen tuloksia. Eläkkeelle siirtymisestä ei juuri puhuta työpaikoilla. Eläköityminen tuntuu olevan yleensä työntekijävetoista ja henkilökohtaista. Eläkkeelle siirtymistä pidetään pitkälti työntekijän omana asiana eikä esimiehillä ei ole tapana kannustaa työntekijää suuntaan tai toiseen. – Työpaikkojen kulttuuri voi olla sellainen, että eläköitymiseen liittyviä kyselyjä pidetään jopa epäsovinnaisena uteluna, Aledin selvittää. HAASTAVA TYÖ KANNUSTAA JATKAMAAN

Hyvä henkinen ja ruumiillinen työkunto on tutkimuksen mukaan perusta työurien jatkamiselle. Työssä jatkaminen kiinnostaa, jos työ lisäksi koetaan haastavana ja tyydytystä tuovana sekä työyhteisölle lisäarvoa tuottavana. Myös taloudellinen kannustin vaikuttaa työurien jatkamiseen. Tutkittavat nostivat esille monia myönteisiä asioita työnteosta; työ on antoisaa, jos saa hyödyntää ydinosaamistaan. Viihtyvyyttä lisäävät mukava työporukka ja työn itsenäisyys. RÄÄPPIÄISTYÖT EIVÄT KIINNOSTA

Siinä missä hyvä työkunto kannustaa jatkamaan, terveydelliset syyt saavat myös jäämään eläkkeelle ennen eläkeikää tai alimmassa mahdollisessa eläkeiässä. Jos työtä ei koeta haastavana ja osaamista hyvin vastaavana, työntekijä valitsee helpommin eläkkeelle jäämisen. – Lopunajan haasteettomat rääppiäistyöt ja työnantajan olematon kiinnostus työntekijän tekemisiin helpottavat eläkkeelle jäämisen päätöstä, Aledin tulkitsee. Työntekijät jäävät eläkkeelle mielellään myös silloin, kun he kokevat, että oma velvollisuus työnantajaa ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan on täytetty. Häiritsevinä tekijöinä koettiin tietotekniikan aiheuttamat hankaluudet, tukitehtävien lisääntyminenja avustavien resurssien heikkeneminen.


HYPPY TUNTEMATTOMAAN

Eläkkeelle siirtymiseen liittyy monenlaisia ajatuksia. Työntekijät voivat olla helpottuneita ja suunnittelevat lisääntyneen vapaa-ajan käyttöä matkusteluun ja mökkeilyyn. Myös lastenlasten hoitoa suunnitellaan ja haaveillaan ajan antamisesta itselle ja puolisolle. Osalle eläkkeelle siirtyminen on ansaittu ja vapauttava elämänvaihe. Myönteisinä asioina koetaan kiireettömyys, runsas vapaa-aika ja aamut ilman velvollisuuksia. Toisaalta olo on haikea, kun joudutaan luopumaan työstä ja työyhteisöstä. Moni on huolissaan siitä, miten uusi arki alkaa sujua ja mitä lähestyvä vanhuusikä tuo tullessaan. – Vanhuus konkretisoituu eläkkeelle siirryttäessä. Työ voi symbolisoida nuoruutta ja tämä murtuu eläkkeelle siirtymisen myötä, Aledin toteaa. Arjen haastavuus, kriisi tarpeettomaksi tulemisesta ja luopumisen haikeus ovat osalle kova oppimisen paikka. Pelko uudenlaisen identiteetin luomisesta työuran jälkeen voi olla suuri. – Sosiaalisen vuorovaikutuksen katoaminen ja tarpeettomaksi tulemisen kokemus voivat olla suoranainen kriisin aihe ja vaatia oman surutyönsä, Aledin pohtii. TOIMIIN TARTUTTAVA

Tulevan eläkeuudistuksen ydinkysymys ovat yli 60-vuotiaat ja heidän valintatilanteensa. – Puolin ja toisin olisi hyväksi, jos eläkkeelle siirtyminen olisi työpaikoilla luonteva puheenaihe. Silloin työnantaja osaisi ja pystyisi varautumaan tilanteeseen, sanoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma. – Myös työntekijän työuran päätökselle on eduksi, jos asia on läpinäkyvästi esillä työpaikalla. Kansantaloudellisesti tärkeää on saada prosessi kuntoon, erityisesti niiden kohdalla, jotka haluaisivat jatkaa työelämässä. Kevan teettämän tutkimuksen toteutti tutkimusyritys 15/30 Research.

KOLUMNI Suvi-Anne Siimes Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja

Kestää, kestää – vai kestääkö?

S

uomalaisten on vaikea arvostaa saavutuksiaan. Se näkyy myös eläkekeskustelussa. Järjestelmämme sai runsaasti tunnustusta vuosi sitten tehdyssä kansainvälisessä arvioinnissa. Työeläkkeemme sopii myös hyvin yhteen pienelle maalle tärkeän työvoiman ammatillisen liikkuvuuden kanssa. Tästä huolimatta keskustelemme lähinnä eläkepolitiikan ongelmista. Haasteita toki onkin. Eliniän piteneminen kannustaa pidentämään työuria. Jos työurat eivät pitene, saamme tulevaisuudessa pienempiä eläkkeitä, koska samoilla ansioilla pitää rahoittaa aiempaa enemmän eläkepäiviä. Joitakin sapettaa se, että työeläkkeet ovat osa sosiaaliturvaa, eivät markkinoita, ja että ne kertyvät samoin periaattein kaikille. Vahvat ottaisivat mielellään itselleen enemmän – ja maksaisivat heikoille vähemmän. Toivon, että työmarkkinajärjestöt onnistuvat eläkeneuvotteluissa tulevaisuuden kannalta kestävällä tavalla. Jos niin ei käy, myöhemmät uudistukset tehdään jo jossain muualla. Työeläkejärjestelmän heikoin lenkki ei nimittäin löydy eläkejärjestelmän taloudesta. Se löytyy siitä, kenellä on oikeus päättää eläkepolitiikasta. Järjestöjen valtaa haastetaan jo nyt monelta suunnalta. Monet poliitikot kaipaavat itselleen vahvempaa roolia. Ekonomistit painottavat julkisen talouden vajeiden umpeen kuromista. Markkinavoimat puolestaan toivovat suurempaa roolia yksityisille ja toimialakohtaisille lisäeläkkeille. Uudistuksen suunnassa onkin kyse arvovalinnasta: kehitetäänkö työeläkettä niin, että se takaa riittävän vanhuuden turvan myös tulevaisuudessa? Vai valetaanko uudistus sellaisiin puihin, että työvoiman ammatilliselle liikkuvuudelle alkaa syntyä esteitä? Meitä suomalaisia on lapset ja vanhukset mukaan luettuina saman verran kuin yhdessä eurooppalaisessa suurkaupungissa on asukkaita. Siksi meidän ei kannata rakentaa työmarkkinoillemme raja-aitoja ainakaan eläkepolitiikan avulla.

Samil Aledin selvitti, miten eläkkeelle siirtymiseen 19


N euvottelut jatkuvat t änäkin vuonna TEKSTI: Kirsi Tamminen PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työllisyys- ja kasvusopimus poiki kaksi työryhmää, joissa neuvotellaan parhaillaan laajoista uudistuksista. Lisäksi neuvotellaan metsäteollisuudessa, joka jäi sopimuksen ulkopuolelle.

Y

lemmät Toimihenkilöt YTN tavoitteli syksyn neuvottelukierroksella metsäteollisuudessa kunnollista työehtosopimusta. – Työnantaja ei ollut valmis tarjoamaan kuin palkkapöytäkirjan, joten alan luottamusmiehet eivät olleet valmiita sopimaan siitä, sanoo Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Metsäteollisuudessa työskentelee ylempinä toimihenkilöinä noin 1 500 Insinööriliiton jäsentä. Alan insinöörit tekevät pidempiä työpäiviä kuin muiden alojen insinöörit, mutta se ei näy palkoissa. – Heidän työaikasuojelunsa on hyvin puutteellista, eikä alalla käytännössä tunneta ylityökorotuksia lainkaan, vaikka ne jo työaikalain mukaan kaikille ylemmille toimihenkilöille saati toimihenkilöille kuuluvat, Kokko listaa. Koska paperiteollisuuden insinööreillä ja muilla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole työehtosopimusta, heidän asiansa eivät ole liittojen valvonnassa, vaan jokainen on oman onnensa nojassa.

20

EI ENEMPÄÄ EIKÄ VÄHEMPÄÄ

Nykyinen palkkapöytäkirja umpeutuu paperi- ja sellupuolella huhtikuun lopussa, mekaanisessa metsäteollisuudessa syyskuussa. Neuvottelut ovat käynnistymässä. – Tavoitteena on YTN:n näköinen sopimus, jossa on perusmääräykset työajasta sekä muista normeista, kuten esimerkiksi teknologia- ja kemianteollisuuden työehtosopimuksissa. Kokon mukaan ratkaisuun pyritään neuvotteluteitse; jos se ei onnistu, katsotaan tilannetta uudestaan. – Uutena asiana olemme käyneet keskusteluja myös syvemmästä palkansaajayhteistyöstä, jotta saisimme apua ja tukea tavoitteillemme. Liitto kiertää kenttää maalis-huhtikuussa. Kokko toivoo, että työpaikoilla jäsenet ottavat asiat esille. – Jos työpaikoilta ei tule selkeää ja vahvaa signaalia rempallaan olevista asioista, työnantajaliitossa ei kuunnella meidän viestiämme. ELÄKENEUVOTTELUT KÄYNNISSÄ

Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittiin kahdesta työryhmästä, joista toinen tähtää eläkejärjestelmän ja toinen neuvottelujärjestelmän kokonaisuudistuksiin. Aikataulu on sama eli aikaa on tämä vuosi. Eläkeneuvottelut käydään keskusjärjestötasolla ja niissä Insinööriliittoa edustaa Akava. – Palkansaajat tavoittelevat sitä, että heillä säilyy edelleenkin nykyisen tasoinen eläketurva, Kokko sanoo. – Työnantajan kärkitavoite on tässäkin asiassa kulujen karsinta eri muodoissaan, eli se haluaa omien sivukulujensa vähentämistä. Lisäksi työnantaja ajaa kaikkien varhennettujen eläkemuotojen poistamista. Jos tämä toteutuu, ei voida puhua kovin joustavasta työelämästä, vaan pikemminkin sanelusta.

– Pahimmassa tapauksessa meillä olisi työkyvyttömiä ihmisiä runsain määrin työelämässä tai työttömyysturvan piirissä, jonne he eivät siis kuulu Yhteiskunnalle työttömyys on kalliimpaa kuin eläkkeellä olo.


TYÖNANTAJA TOIVOI LAKKOSAKKORYHMÄÄ

Neuvottelujärjestelmän uudistustyöryhmä pureksii järjestelmään, työrauhaan, sovitteluun ja työehtosopimusten tulkintaerimielisyyksiin liittyviä asioita. Nimenomaan työnantajapuoli halusi työryhmän mukaan työllisyys- ja kasvusopimukseen. Ryhmässä on edustettuna kattavasti koko työmarkkinakenttä. Akavasta mukana on viisi henkilöä, Insinööriliittoa edustaa Ismo Kokko. Hän kutsuu ryhmää lakkosakkoryhmäksi. Insinööriliiton tavoite on palkansaajien oikeuksien turvaaminen. Työnantajapuoli haluaa muun muassa tiukentaa työrauhavelvoitetta, nostaa lakkosakkoja ja kieltää tukilakot. – Vaikka ylemmät toimihenkilöt eivät ole ahkerasti järjestäneet lakkoja, kaikennäköinen oikeuksien rajaaminen on viime kädessä meiltäkin pois, Kokko painottaa. Hänen mukaansa pahimmillaan lopputuloksena olisi työmarkkinajärjestelmä, jossa työnantaja voi heikentää työsuhteen ehtoja ilmoitusasiana. Työntekijöille olisi kielletty omien oikeuksien puolustaminen, esimerkiksi lakko-oikeus.

– Jos työelämän perusoikeudet viedään pala palalta pois, lopputuloksena työnantaja voi ilmoittaa etujen poistamisesta tai palkan alentamisesta eikä ole mitään keinoja puolustautua. ILMAN SOPIMUSTA OLEVIEN ONGELMA

Toinen iso asia ylemmille toimihenkilöille on sopimuksettomat alat, joissa työnantajat eivät ole suostuneet tekemään työehtosopimuksia. Ne eivät halua maksaa samoja asioita kuin muille henkilöstöryhmille, lähinnä säästösyistä. – Jos jatkossa tupon tyyppisessä sopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkankorotuksista, miten ne sovitetaan aloille, joissa ei ole työehtosopimuksia, Kokko hämmästelee. Useasti palkankorotukset ovat työnantajan hyväntahtoisuuden varassa, mikä taloudellisesti vaikeina aikoina katoaa ensimmäisten joukossa.

LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON ISO ROOLI

Luottamusmiehet ovat työpaikoilla paljon vartijoina. Jos Suomessa romutetaan neuvottelu- tai työehtosopimusjärjestelmää, se näkyy heti luottamusmiehen työssä. Kokko kannustaa viemään liiton viestiä eteenpäin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. – Jos meillä ei ole yhtenäisyyttä ja voimaa, mikään ei ole itsestään selvää. Luottamusmiesten asema ei perustu lainsäädäntöön, vaan työehtosopimuksiin ja siihen, kuinka hyvin liitto pystyy kehittämään järjestelmää ja neuvottelemaan uusia asioita. Luottamusmiehet edustavat viime kädessä liittoa työpaikoilla ja valvovat, että sopimuksia noudatetaan.

21


Timo Toikka on valmis muuttamaan työn perässä.

Insinöörien työpaikat tiukassa TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä ja Johannes Tervo

Tällä hetkellä työllisyystilanne on vaikea. Omaa työmarkkinakelpoisuutta kannattaa pitää yllä esimerkiksi kouluttautumalla.

K

olmen vuosikymmenen monipuoliset sähköalan työt kypsyttivät Timo Toikan ratkaisuun; hän haluaa koota osaamisensa yhteen ja opiskella insinööriksi. Viisikymppisenä oli oikea aika lähteä opiskelemaan. Opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa ovat voiton puolella ja tarkoitus on valmistua ensi vuoden keväällä. Opiskelu on antoisaa ja mieli on virkeämpi, kun miettii uusia asioita. – Kaikki ei mene päähän kuin nuorena, mutta opiskelu antaa enemmän. Toikan mukaan aikuisopiskelijat 22

ottavat opinnot tosissaan, minkä tähden opiskelijat ja opettajat ovat tasa-arvoisempia kuin nuorten koulutuksessa. Opiskelijakavereiden ikähaarukka ulottuu kaksikympistä kuusikymppisiin. Viikonloppuopiskelija asuu ja työskentelee Imatralla, Mikkelissä on opiskelijaporukan kimppakämppä. MONTA SÄHKÖAMMATTIA

Sähköala nähtiin 1980-luvulla tulevaisuuden alana, joka tuntui varmalta työllisyyden suhteen, sillä sähköä aina tarvitaan. Toikan ensimmäinen ammatti oli sähköasentajan pesti. Ammattikou-

lun jälkeen hän kävi Enso-Guzeitin ammattikoulun. Kaukopään paperitehtaat Imatralla ovatkin työllistäneet häntä pisimpään. Tehtävät ja yksiköt vaihtuivat; väliin mahtui Varkaudessa työskentely. Toikka irtisanoutui Stora Ensolta kuutisen vuotta sitten. Sen jälkeen hän on toiminut urakoitsijana, sähköalan opettajana ja teknisenä myyjänä. Tällä hetkellä hän on sähkötyönjohtajana ystävänsä firmassa saneeraus- ja uudiskohteissa. – Teen vajaata viikkoa, jotta ehdin opiskella. Toikalla on pitkä ura myös paperimiesten luottamusmiehenä. Hänen aikanaan alkoi Suomen paperiteollisuuden valtava myllerrys. Silloin väheni yksi mies sieltä ja toinen täältä. Nyttemmin irtisanomiset ovat paljon laajempia.


Niina Autio toivoo työpaikkaa metallialalta.

– Olen kuunnellut ihmisten suruja ja pelkoja työpaikkojen menetyksistä. Luottamusmiehenä hän oppi esimerkiksi neuvottelutaitoja ja kokonaisuuksien näkemistä.

– Näillä näkymin haluan tehdä töitä pitkään. Opiskelu on Toikan tapa pidentää työuraa ja pitää itsensä virkeänä. TUPLATUTKINTO TEKNIIKASSA

TYÖNHAKU ON KÄYNNISSÄ

Timo Toikka hakee aktiivisesi tarjolla olevia työpaikkoja, vaikka ei ole vielä valmistunut. Hän toivoo välttyvänsä ikäsyrjinnältä, jota tuntuu olevan jonkin verran. Kiinnostuksen kohteena on vaihteleva työ, esimerkiksi projektityöskentely. Työpaikka voi olla millä alalla tahansa. Teollisuudesta ja palvelualasta hänellä on kokemusta sekä kunnallispuolesta tuntemusta luottamustehtävien ansiosta. – Olen avoin kaikelle. Toikka on varautunut lähtemään työn perässä, muualle Suomeen tai jopa ulkomaille. Opiskeluporukassa on mietitty eräänä vaihtoehtona lähtöä Norjaan yhdessä. – Lapset ovat jo aikuisia eikä heistä tarvitse enää sillä tavalla huolehtia. TAVOITTEENA PITKÄ TYÖURA

Toikka arvostaa mahdollisuutta valita eläkkeelle siirtymisikä joustavasti. Hänen mielestään ihmisten pitää antaa tehdä töitä niin pitkään kuin se itsestä hyvältä tuntuu. – Pitää ottaa aina yksilön tarpeet huomioon. Jos työ on erittäin raskasta, ei saa pakottaa heitä, jotka eivät enää jaksa tehdä töitä. Opintojen jälkeen hän ei halua heti lopettaa työskentelyä, vaan nauttia siitä.

Niina Autiolla on Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kaksi insinöörin tutkintoa, mekatroniikasta sekä kone- ja tuotantotekniikasta. Ensimmäiset opinnot hän aloitti lukion jälkeen ja samanaikaisesti alkoi myös itsenäistyminen lapsuuden kodista.

valmistavaan Junkkariin, ensin vuokrausyrityksen kautta. Sittemmin Junkkari vakinaisti hänet tuotannonsuunnittelun assistentiksi, jonka tehtäväkuva laajeni koko ajan. Runsaan puolentoista vuoden kuluttua tilaukset romahtivat ja yrityksessä päädyttiin yt-neuvotteluihin. 30 prosenttia henkilöstöstä irtisanottiin, Autio yhtenä heistä. Seuraavana syksynä alkoi toisen insinööritutkinnon opiskelu. METALLI KIINNOSTAA

”Opiskelu pitää mielen virkeänä.” – Vaikka en ole tehnyt mekatroniikan alan töitä, päivääkään en ole koulutusta katunut. Opinnäytetyön Autio teki energiayhtiö Vapolle. Se poiki myöhemmin kaksi puolen vuoden määräaikaisuutta tutkimustiimissä, kun Vapo kehitti uutta turvetuotantomenetelmää. Työkokemus innosti Autiota hakeutumaan bioenergistikoulutukseen. Aikuisopiskelijana hän sai tutkinnon suoritettua parissa talvessa. ALA VAIHTUI

Työpaikka löytyi kuitenkin toiselta alalta. Hän meni maa- ja metsäkoneita

Niina Autio on hakenut ahkerasti töitä, mutta hakijoita on paljon. Häntä kiinnostaa työskentely metalliteollisuudessa, tuotannon kehittämisessä tai esimiestehtävissä. – Keskitän työnhaun Etelä-Pohjanmaan alueelle, Seinäjoelta sadan kilometrin säteelle, sillä elämäni on täällä. Alueella paikkoja vapautuu todella vähän. Aution mukaan on ollut sellaisia kuukausia, ettei ole ollut yhtään työpaikkaa auki. Vaikka toiveena on koulutusta vastaava työpaikka palkansaajana, Autio hakeutui yrittäjäkurssille. – Jos en saa töitä, ei ole oikein muita vaihtoehtojakaan, sillä ei minusta kotona olijaksi ole. Yritys ei kuitenkaan tule tekniselle puolelle, vaan suunnitelmissa on nettikauppa. Yrittäminen on mielessä aiemminkin, mutta rohkeus ei ole riittänyt. – Koulutuksessa testaan omia liikeideoitani myös laskennalliselta kantilta. Insinöörin pitää saada numeroita paperille. 23


Rudus Oy đƫ 1+)!*ƫ&+$0 2 ƫ !0+*%ġƫ& ƫ'%2%. '!*ġ 0 )%/!*ƫ5$0%®ƫ0+%)%%ƫ)5®/ƫ (0% // ƫ & ƫ !*A&A((Aċ đƫ $0%®*ƫ0 .&+*0 ƫ' 00 ƫ !0+*%0Čƫ !0+ġ *%01+00!!0Čƫ'%2% %*!'/!0Čƫ)1./' 1/ġ 1. '+%**%*ƫ/!'Aƫ'%!..A05'/!*ċƫ đƫ $0%®ƫ05®((%/0AAƫ*+%*ƫāƫĂĆĀƫ$!*'!Aƫ /!'Aƫ*+%*ƫĈĀĀƫ (%1. '+%0/%& ċƫ đƫ 1 1/ƫ +*ƫ +/ ƫ %.( *0%( %/0 ƫ ġ '+*/!.*% Čƫ &+' ƫ 05®((%/0AAƫ Ĉćƫ ĀĀĀƫ $!*'!AƫăĆƫ) // ċ đƫ 1 1'/!(( ƫ +*ƫ 1+)!// ƫ 5(%ƫ 01$ 0ƫ $!$0 .% ƫ 1'%ƫ+(!2% ƫ(+1$+'/% ċ

Ympäristövastuu on koko henkilöstön asia TEKSTI: Outi Airaksinen KUVAT: Pekka Sipola ja Jarmo Nieminen

Rudus Oy:n ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen on saanut todistaa asennemuutosta ympärillään. Ympäristövastuullisuudesta on tullut lyhyessä ajassa itsestään selvä osa liiketoimintaa. Ăą

– Oulussa Rudus on rakentanut törmäpääskyrinteen, jonka ansiosta töitä ei enää tarvitse keskeyttää kesällä lintujen pesimäaikaan, Hanna Luukkonen kertoo.


P

ari vuotta sitten kiviainesalalla havahduttiin. Alan johtavalla yrityksellä Rudus Oy:llä on Suomessa yli tuhat hehtaaria auki olevia kiviainesalueita, mutta huolena oli, että jatkossa lupien saaminen uusille alueille olisi vaikeaa. Lupahakemusten käsittelyä hidastivat alueilta löytyneet uhanalaiset eliölajit. Kalliiksi tulivat myös naapureiden valituksista johtuvat viivästykset − ja vaikkapa se, että työt jouduttiin keskeyttämään kesäisin, kun törmäpääskyt pesivät yhtiön tuotekasoissa. – Huomasimme, että luontoasiat ja naapuriyhteistyön lisääminen oli otettava huomioon, jos ylipäätään meinaamme alalla tulevaisuudessa pärjätä, Ruduksen ympäristöpäällikkö Hanna Luukkonen sanoo. Luukkonen aavisteli jo vastavalmistuneena ympäristötekniikan AMK-insinöörinä vuonna 2001, että ympäristö on tulevaisuuden ala, mutta suurin murros on tapahtunut vasta viime vuosina. Luukkonen itse aloitti Ruduksessa ympäristöasioiden sijaan kesätöissä toimistoapulaisena, josta muutamien välietappien kautta hän on päätynyt muun muassa valmistelemaan yhtiön ympäristölupahakemuksia. – Kun sain jalan oven väliin, minulle on avautunut mahdollisuuksia tehdä oman alani töitä, Luukkonen naurahtaa.

HÄRKÄÄ SARVISTA

Ruduksen viisihenkinen ympäristötiimi koordinoi ympäristövastuutyötä eri puolilla Suomea. Vuonna 2012 yhtiössä aloitettiin Lumo- eli luonnon monimuotoisuus -ohjelma, joka pyrkii ottamaan luontoasiat huomioon kaikessa yhtiön toiminnassa. Käytännössä se on tarkoittanut asioihin tarttumista ”insinöörimäisellä otteella” − muun muassa kouluttamalla henkilöstöä, kartoittamalla alueita sekä toteuttamalla pilottikohteita, joissa on rakennettu esimerkiksi perhosniitty sekä törmäpääskyille pesimisseinä, joka houkutteli alueelle pääskyjä moninkertaisesti aiempaan verrattuna. Yksi ohjelman menestystarinoista on uhanalaisen heinäsirkkalajin, sinisiipisirkan elinolojen turvaaminen yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Hanna Luukkonen kiersi viime kesänä noin 60 toimipisteessä kartoittamassa yhtiön alueiden luontoarvoja.

– Lumo-ohjelma on avannut meille aivan uusia keskusteluyhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia sidosryhmien kanssa, Luukkonen kertoo. Tavoitteeksi on asetettu, että Rudus jättää jälkeensä monimuotoisuuden kannalta toimipisteisiinsä arvokkaamman luonnon kuin alueella on ollut yhtiön sinne tullessa. JOHDON TUKI TÄRKEÄÄ

Lumo-ohjelman onnistumisen kannalta tärkeää on ollut, että Ruduksen johto on ollut alusta asti hankkeen takana. – Jos olisimme vieneet asioita eteenpäin vain ympäristötiiminä, olisimme varmaan törmänneet vastustukseen. Asia on kuitenkin toinen, kun asioita on edistetty toimitusjohtaja ja muu johto edellä, Luukkonen kertoo. Viime kesänä Luukkonen kiersi ympäristötiimin, liiketoiminnan vastuuhenkilöiden ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa eri puolilla Suomea kartoittamassa luonnon monimuotoisuutta yhtiön alueilla sekä kertomassa henkilöstölle, mitä luonnon monimuotoisuus Ruduksen kannalta on ja kuulemassa mitä havaintoja alueilla on jo tehty. Vaikka asiantuntijoiden avulla asioita on osattu katsoa uudella tavalla, monet parhaista biodiversiteettiä edistävistä ideoista ovat tulleet yhtiön omilta työntekijöiltä. Myös toteutuksesta on vastannut oma henkilöstö.

Ympäristöstä huolehtiminen edistää lupien saantia YK on julistanut vuodet 2010−2020 luonnon monimuotoisuuden vuosikymmeneksi, ja myös Suomi on valtioneuvoston päätöksellä sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Kiviainesta louhivalle yritykselle sitoumus on tiukka. Vaikka harvaan asutussa maassa on näihin päiviin asti riittänyt maata, josta kiviainesta on saanut ottaa ilman tarkkaa etukäteissuunnittelua alueen eliölajien

säilyttämiseksi, jatkossa lupien saaminen todennäköisesti vaikeutuu. Kiviaineksen otolle tarvitaan yleensä sekä maa-aines- että ympäristöluvat, ja ne irtoavat yleensä vain 5−10 vuodeksi kerrallaan. Viranomaisten tiukentuvien vaatimusten lisäksi lupahakemukset törmäävät yhä useammin myös naapureiden valituksiin, vaikka kyse olisikin vain väliaikaisista louhoksista. Nopeuttaakseen lupien käsittelyä ja rakentaakseen siltaa naapureihin ja

ympäristöviranomaisiin päin Rudus on pyrkinyt toimimaan aktiivisesti luonnon monimuotoisuuden edistäjänä Suomessa. Oman luonnon monimuotoisuus - eli Lumoohjelmansa Rudus aloitti reilut kaksi vuotta sitten. Ohjelman aikana yhtiössä on toteutettu useita pilottiprojekteja, joissa on kompensoitu yrityksen liiketoiminnan vaikutuksia muun muassa rakentamalla eliölajeille alueen sisälle tai lähistölle uusia korvaavia elinalueita.

25


Viime vuonna yli 1 600 jäsentä ilmoitti, ettei enää halua taskukalenteria.

Onko paperikalenteri sinulle turhake? Jos et halua enää liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria, peruuta se 21.4. mennessä sähkĂśisellä lomakkeella osoitteessa YYY KNT[ Ć‚ MCNGPVGTK Lomakkeella tarvittavat tiedot ovat nimi, sähkĂśpostiosoite sekä jäsennumero. Viime vuonna tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikä niitä tarvitse uusia.

)- , , ''&&'' & $( & ! "% ( '' %&

!% %) %)!, ,)!! %&)) "# % ! $) ,& % , %%, &&, "( ! , P # % ' "!! % &'' &)-! " %% ( $&' %& ! "# % '& #" ! !% "%& & " ! ! #,,%&,.P , "# &'%#, ( , + '' ' %% P # !!"& "# "! " %& %'"$ && ('" %% ! - " & % ! "# !&" %''!! & ! ' ! P ' +

"# && %" '$&" " (' # ! * & #'

¤ ¤

Uudistuksille tarvitaan EU:ssa jatkoa TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP KUVA: Olli Häkämies /Lehtikuva

Talouskriisi näytti Euroopan unionin toimintakyvyn. Jan Storen mukaan EU pystyi estämään kriisin syvenemisen. Samalla luotiin entistä vahvempi ja avoimempi unioni.

K

ansainvälinen finanssikriisi ajoi Euroopan unionin tilanteeseen, jossa sen todellinen vahvuus mitattiin. – Tiukan paikan edessä unioni osoitti toimintakykynsä, Jan Store sanoo. Store on tyĂśskennellyt Suomen â€?EU-suurlähettiläänäâ€? eli Suomen pysyvänä edustajana EU:ssa Brysselissä 2008–2013. – Unioni on nyt vahvempi kuin aiemmin. On tärkeää, että seuraava neuvosto ja parlamentti pystyvät jatkamaan tietä kriisistä ulos, hän painottaa. Uuden talouskriisin ehkäisemiseksi unioni on nyt paremmin varautunut jäsenmaidensa talouden alamäkiin. Jäsenmailla on aiempaa selkeämmin vastuu omasta taloudestaan, eikä EU lähde helposti alijäämien paikkaamiseen. Minkään jäsenmaan taloutta ei kuitenkaan päästetä romahtamaan, vaan uhkaan pyritään puuttumaan nopeasti. Tämän takia tarvitaan koordinaatiota, valvontaa ja tarkkoja taloustietoja jäsenmaista. – Tämä tekee kipeätä kaikille, myĂśs Suomelle. Toimet liippaavat läheltä jäsenmaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Se on kuitenkin tarpeen uuden kriisin ehkäisemiseksi, Store sanoo. Edessä on vielä isoja päätĂśksiä pankkien valvonnan lisäämiseksi ja epäterveiden pankkien alasajamiseksi. Niillä halutaan huolehtia, ettei yhdysvaltalaispankki Lehman Brothersin kaltaista kuprua pääsisi syntymään Euroopassa.

VAKAA TALOUS ON KANSALAISTEN ETU

Toisinaan Suomen ahdinko on laitettu euron syyksi. Store huomauttaa, että talouskriisi iski lujaa myĂśs euron ulkopuolisiin maihin. – Romania, Unkari ja Latvia kärsivät paljon. Tätä ei ole Suomessa huomioitu. Latvia pääsi talousahdingostaan irti vahvoin omin toimin, mutta myĂśs unionin ja etenkin Pohjoismaiden avulla. Se on nyt euromaa. Store muistuttaa, että suurin osa euron ulkopuolisista maista on halunnut osallistua vapaaehtoisesti talouden koordinaatioon.


– Ensin on varmistettava, että kriisistä päästään ulos. Lisäksi uudistushalusta ja -vauhdista on pidettävä kiinni, Jan Store kuvaa seuraavan parlamentin kovaa työtä.

– Rahoitusmarkkinoiden toimintaa on uudistettu kovalla kädellä. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tehty enemmän kuin aiemman 10 vuoden aikana. Lainsäädäntötahti on ollut todella kova, Store toteaa. Verojen harmonisointiin Store ei usko, sillä jäsenmaiden hyvinvoinnissa on tasoeroja. Lisäksi päätöksiin vaaditaan yksimielisyys. Sen sijaan verotuksen koordinointi on saanut laajaa tukea. Monet KeskiEuroopan uusista jäsenmaista ovat houkutelleet investointeja tuntuvilla verohelpotuksilla. Tämä halutaan kuriin. – Talletusten tietosuojassakin on tapahtunut edistystä. Luxemburgin ja Itävallan toiminta on aikaisempaa avoimempaa. Nämä maat ovat valmiita löysäämään tietosuojaansa vasta, kun myös Sveitsi ja Liechtenstein saadaan mukaan.

MARKKINOILLE TOIMINTAKYKYÄ

Talouskasvu unionin alueella on pientä ja työttömyys suurta. – Kasvuun ja työpaikkojen luomiseen on keinoja, jotka toimisivat nopeasti ja vahvasti. Tehostetaan sisämarkkinoita, voimistetaan erityisesti palvelukauppaa ja luodaan digitaalimarkkinat. Kilpailukyvyn parantaminen on myös tärkeää. Unionin pitäisi Storen mielestä solmia vapaakauppasopimukset Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Hyödyt olisivat hänestä selvät Suomellekin, sillä EU pääsisi helpommin markkinoille ja kilpailemaan myös Yhdysvaltojen ja Japanin julkisista hankinnoista. Nyt esimerkiksi jäänmurtajia ei voi viedä Yhdysvaltoihin. – Vielä muutama vuosi sitten uskottiin, että neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa ei päästä aloittamaan 20 vuoteen. Ne ovat nyt käynnissä. Store katsoo, että eurooppalaiset pärjäävät kansainvälistyvässä maail-

massa vain tiukalla yhteistyöllä. Yksittäisen eurooppalaisen valtion on vaikea menestyä, kun vastassa ovat Kiinan, Intian, Brasilian, Venäjän ja Yhdysvaltojen kokoiset jätit, joilla on runsaat luonnonvarat. KRIISITILANNE TASOITTUMASSA

Euron kaatumista povattiin vuosina 2011 ja 2012. Tilanne oli äärimmäisen kriittinen, mutta siitä selvittiin. Jan Store painottaa, että osa kriisimaista on päässyt jo jaloilleen. Irlanti ei ole enää kriisiohjelmassa. Portugali saa jo lainaa vapailta markkinoilta, tosin yli viiden prosentin korolla. Kreikka on edelleen suurissa ongelmissa, mutta sielläkin teollisuus kääntyi tammikuussa nousuun ensimmäistä kertaa yli neljään vuoteen. Espanja ja Italia saavat lainaa jo alle neljän prosentin korolla. Espanjassa työttömyys kääntyi laskuun jo viime kesänä. 27


Väriä teräksen pintaan ilman maalausta TEKSTI: Jaakko Takalainen KUVAT: Ilkka Heino

Kahden insinööriveljeksen kiinnostus pintojen lasertyöstöön johti uuden liiketoiminnan syntyyn Kempeleessä Oulun kupeessa. Yrityksen syntyyn ja hakeutumiseen nykyuralleen vaikutti myös katsastusmiehen vinoilu ja VTT:n tyrmäävä lausunto. 28

C

ajo Oy:n omistajaveljekset toimitusjohtaja Niko Karsikas ja tuotantopäällikkö Tomi Karsikas eivät ole herkkähipiäisiä, mutta ottavat vastaväitteet haasteina. Ammattikorkeakoulusta Raahessa valmistuneella Tomilla pääaine oli tietotekniikka. Vain lopputyötä Insinööritutkinnosta vailla olevalla Nikolla se oli konetekniikka. – Eräs katsastusmies tilasi teräksisen äitienpäiväkortin, jossa piti olla ruusu. Kortin nähtyään hän leukaili, ettette kukkaan värejä sentään saaneet. Heti mietittiin, miksipä ei, Niko Karsikas kertoo. Isompi leukailu tuli Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä vuonna 2009, jonka mukaan kosketuksettomalla

lasertyöstöllä ei voi tasalaatuisesti ja isoina sarjoina valmistaa ruostumattoman teräksen värjäämistä. Tekniikka perustuu yksikertaisesti ruostumattoman teräksen pinnan käsittelyyn äärimmäisen ohuelti – 100–200 nanometrin paksuudelta – ja valon taittumiseen. Juju on pinnan oksidikalvon käsittely laserilla niin, että saadaan haluttu valon taittuminen eli väri. – Kaikki muut värit saadaan aikaan paitsi valkoinen, Tomi Karsikas sanoo. – Tulokseen ei tarvita mitään väriainetta, ja teräksen tai muun materiaalin ominaisuudet säilyvät lasertyöstössä. Hänen vastuullaan yhtiössä on ohjelmointi ja Nikon huolena enemmän laserien rakentaminen ja liiketoiminta.


”Ensi vuonna laajennamme ulkomaille.”

Niko (vas.) ja Tomi Karsikkaan lasermerkintäura alkoi yksittäiskappaleiden kuten lahjaesineiden merkitsemisestä. Lisäoppia toi VR:n huoltoautojen työkalujen merkintä.

LIIKKUVUUTTA JA LÖYLYKUUPPIA

Hymyillen veljekset kertovat vuonna 2011 käynnistyneen yhtiön alkutaipaleesta. He panostivat aluksi liikkuvaan laseriin. Siikajoelta hankittiin jakeluauto, jonka kyytiin pakattiin liikkuva lasermerkkauslaite. – Siinä tuli tehtyä hyvin pientäkin sarjaa, innostus ja opettelu olivat tärkeintä. Ei niistä mummon löylykuupan merkitsemisestä paljon voittoa jäänyt, Niko Karsikas toteaa. Tomi huomauttaa, että lasertekniikka soveltuu teräksen lisäksi muillekin pinnoille kuten muoviin ja pulverimaalattuun alumiiniin. Toden totta: lasermerkkauslaitteiden vieressä on yksi sukupotretti työstetty vesivanerille. Samoin tunnetun suomalaisen merkkikirveen muovivarteen on harjoiteltu kymmenittäin numerosarjoja ja viivakoodeja. Vaikka Cajo on saanut patentoitua yhden liikkuvaan laseriin liittyvän keksinnön, liikkuvuus on enää yksi toimintatapa. Tärkein on ruostumattoman teräksen värikuviointi. – Esimerkiksi voisimme värjätä ja merkata vaikka titaania, mutta ruostumattomassa teräksessä on suurin lisäarvo ja liikepotentiaali, Niko Karikas kertoo. Hän tähdentää, että täytyy uskoa omaan juttuun ja muuttaa tekemistä asiakkaiden kysynnän mukaan. SUOMI 2014, MAAILMA 2015

Niko ja Tomi Karsikkaan lisäksi omaan juttuun ovat uskoneet myös muut. Puhtaan teknologian pääomasijoittaja VNT Management ja vientitakuulaitos Finnvera sijoittivat Cajoon noin miljoona euroa viime vuoden lopulla. Tällä hetkellä Cajossa on kuusi työntekijää ja liikevaihto kasvussa, ennuste tälle vuodelle on 750 000 euroa.

Lasermerkintälaite on suojattu savulasilla, jotta valon tietyt aallonpituudet eivät aiheuta vakavia silmävahinkoja. Cajossa silmävahinkoja ei ole sattunut.

– Tarkoitus on laajentua tänä vuonna Suomessa aggressiivisesti. Ja jos kaikki onnistuu, hyökkäämme ensi vuonna ulkomaille, linjaa Niko Karsikas, joka harrastaa kulmikasta urheilulajia, potkunyrkkeilyä. Hänen mukaansa tulorahoitus riittää jo toiminnan pyörittämiseen, mutta investoijien varoja tarvitaan kasvuun ja tuotekehitykseen. Niko kertoo, että yksi yhtiön toimitilassa olevista kolmesta lasermerkkauslaitteesta matkaa lähipäivinä suomalaiselle kulutustavaratehtaalle linjan jatkeeksi. Hinta on ”muutama kymmenen tuhatta euroa”. BRÄNDIT KAIPAAVAT EROTTUMISTA

Cajon asiakkaiksi on hakeutunut ruostumattoman teräksen kotimainen jätti Outokumpu, mutta myös monet korkean profiilin merkkituotteet ovat kiinnostuneet räätälöimään tuotteitaan merkitsemällä. – Jos aluksi lähes kaikki lasermerkinnät olivat puhtaasti informatiivisia, numerosarjoja ja viivakoodeja, nyt merkintävärjäyksen kaltainen kustomointi lisääntyy nopeasti. Uskomme, että massaräätälöinti ohittaa pian informatiivisen merkitsemisen, Niko Karsikas sanoo.

Karsikkaan veljekset tähdentävät lasermerkinnän ja -värjäyksen edullisuutta. Jos yksittäisen puukon terään tai tupakansytyttimeen työstetään päivänsankarin kuva, se maksaa luokkaa 70 euroa. Mutta sarjavalmisteisesti yhden värillisen kuvan teko teräkseen maksaa noin euron kappale. – Laserin sähkökulutus vie ehkä euron tunnissa ja varaosat kuluvat hitaasti. Yhden merkintälaserin perusikä on noin 100 000 tuntia, Tomi Karsikas arvioi. Kooltaan Cajon värjäämät teräslevyt vaihtelevat yksityisille ihmisille tarkoitetuista parin kämmenen levyisistä kappaleista aina parin neliömetrin suuruiseen Itämerestä kertovaan esittelytauluun. Helsingissä on 54 metriä pitkä taideteos, jossa on laservärjättyä ruostumatonta terästä. Kysyttäessä Niko Karsikas sanoo ruostumattoman teräksen värjäyksessä lempivärinsä olevan kulta. Tomi Karsikas ei osaa tai halua sanoa jotain väriä toista miellyttävämmäksi: sitä tehdään mitä asiakas haluaa. Mikä on erikoisin merkintä- tai värjäyspyyntö minkä olette saaneet? – Kai se on se, kun asiakas halusi moottorikelkkaan tehtävän anoppinsa kuvan. 29


Radiosähköttäjästä ay-johtajaksi TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Pauli Henrikssonin arkisto ja Ilona Mäenpää

Pauli Henriksson (vas.) yhdessä teknikko Tikan kanssa Stadionin tornin huipulla lähetyslinkin vieressä.

Insinöörien järjestäytyminen yksityisillä aloilla sai vauhtia, kun Yksityistoimialojen Insinöörit YIL ry perustettiin. Se toi toivottua puhtia myös työmarkkinatoimintaan.

K Pauli Henrikssonilla on monta mukavaa muistoa Yleisradion ajoilta.

Järjestöura YIL:n puheenjohtaja 1972–1980, kunniapuheenjohtaja YTN:n puheenjohtaja 1979–1983 IL:n hallitus 1972–1977, kunniajäsen Akavan hallitus 1977–1983, hopeinen ansiomerkki

30

un YIL perustettiin, työnantajapuoli pelästyi, muistelee Pauli Henriksson, yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Ja hyvä niin, sillä sopimustoimintaa haluttiin kiinteyttää ylempien toimihenkilöiden ja Suomen Työnantajain Keskusliiton – nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK – välillä. Insinöörikunnalle haluttiin tuporatkaisuissa samantasoiset suositukset palkankorotuksista kuin muillekin henkilöstöryhmille. Yksityistoimialojen Insinöörit eli YIL:n perustivat Yleisradion Insinöörit yhdessä Finnairin Insinöörien ja Tampereen Insinööriyhdistyksen kanssa tammikuussa 1972. YIL toimi jäsentensä yhdyssiteenä ja kehitti heidän oikeudellisia, palkkauksellisia ja ammatillisia etujaan. Henriksson toimi perustetun yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuodet 1972–1980. Henriksson arvioi YIL:n perustamisen vieneen koko insinöörikunnan ay-

muotoista järjestäytymistä jopa kymmenellä vuodella eteenpäin. Se loi perustan Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan YTN:n perustamiselle. – Oli kunnia olla mukana perustamassa YTN:ää, Henriksson toteaa ylpeänä. Hän oli neuvottelujärjestön puheenjohtaja vuosina 1979–1983. HARRASTUKSESTA POHJA AMMATTIIN

Pauli Henriksson toimi nuoruudessaan radiosähköttäjänä laivoilla reissaten ympäri maailmaa viitisen vuotta ennen kuin aloitti insinööriopintonsa. Hän kävi lähes 70 maassa näillä matkoillaan. – Elämäni mielenkiintoisinta aikaa oli tutustua moniin Afrikan ja EteläAmerikan maihin ennen niiden itsenäistymisaikoja, hän muistelee. Radiosähköttäjän työ oli helppoa radiotekniikkaa kymmenvuotiaasta harrastaneelle nuorukaiselle. Henriksson hoiti laivoissa myös kirjanpitoa. Harrastuksellaan hän loi pohjaa tekniikan tietämykselle ja pitkälle uralle Yleisradion palveluksessa. Henriksson oli valtion viestintäpoliittisen komitean jäsen parin vuoden ajan sekä mukana monissa Akavan ja IL:n toimikunnissa. Ajankohtainen kysymys erityisesti uran alkuaikoina 1960-luvulla oli, miten kaapelitelevisiotoiminta järjestetään.


ALA-KYMEN INSINĂ–Ă–RIT AKI RY

RADIOVERKKO KOKO MAAHAN

Pauli Henriksson palkattiin Yleisradioon teknikon vakanssille jo ennen valmistumistaan vuonna 1958. Hän toimi Yleisradiossa pitkään radioverkon käyttĂśpäällikkĂśnä. Henriksson muistelee radiotoiminnan alkuaikoja. Erityisen kunnian saa insinÜÜri Arvi Hauvonen, joka aloitti radiotoiminnan ennen Yleisradiota vuonna 1923 perustaessaan ensimmäisen amatÜÜrilähetysaseman Tampereen lähistĂślle Kuljuun. Henrikssonin mukaan radioaaltopula pitkä- ja keskiaaltoalueilla paheni toisen maailmansodan jälkeen. USA:ssa oli kehitetty uusi tekniikka ula-aaltoalueen käyttämiseksi yleisradiotarkoitukseen. – Yleisradio aloitti lähes ensimmäisenä Euroopassa koko maan kattavan ohjelmansiirtoketjun muodostavan ula-tekniikan kokeilun ja asemaverkon rakentamisen, Henriksson kehuu tyĂśnantajaansa. Suomeen rakennettiin nopeassa tahdissa kolme ula-verkkoa Hangosta aina Kilpisjärvelle saakka. Yksi peitti koko maan, toinen ulottui napapiirille saakka kattaen Lapin kokonaisuudessaan ja kolmas palveli rannikon ruotsinkielisiä kuuntelijoita. Suomi oli Henrikssonin mukaan Saksan ohella toinen maa Euroopassa, jossa korkeatasoisista radiolähetyksistä saatiin nauttia koko maassa.

Vuosikokous 2014 Aika: Torstai 10.4.2014 klo 18:00 Paikka: Ravintola Keisarinsatama, Metsontie 41, Kotka Kokouksessa käsitellään sääntÜjen 10 § määräämät asiat. Ilmoittautumiset viimeistään 3.4.2014 RVRLWWHHQ ZZZ DNL ¿ NDXWWD

WWW.AKI.FI

Liity InsinÜÜri-lehden parveen: www.twitter.com/insinoorilehti.

$! # ) )# ! ) $# #$ " )# "$$ ) $$ ) ) # % # )# "$$ ) $ "" ) " %+ " +) ) # " ) " )) #$ ) ) )#$ ! #) $$ $ " #) $ "" ## " )" +) $ "" # ! # "$ )# !% #" %

! "" "" ) $ ) ) $ $ ) "#+) "# ) ""$ ) # #) ) # # ## ) % $ # ! ) ) " #$ # #

+! "#+ +#

!# !

# "#',""+

$ "" # ) )#+! +) $# +)() !% #$ ) ) # " ) # #$

www.euromaintenance2014.org

" "#

&&& * # *

&&& # ! *

31


OIKEUTTA TEKSTI: Insinööriliiton työsuhdelakimiehet KUVA: Shutterstock

Kiusaaminen on

työturvallisuusriski Työturvallisuus on muutakin kuin onnettomuuksien välttämistä, työpaikkakiusaamisen ehkäisyä. Kaikki itseä häiritsevä käytös ei ole kiusaamista. Työpaikoilla on monenlaisia ihmisiä ja erilaisia toimintatapoja ja erilaisuutta on pystyttävä sietämään.

Kiusaamisen tunnuspiirteet Työpaikkakiusaamista on: đƫ toistuva ja järjestelmällinen, đƫ vakavanlaatuinen kielteinen, loukkaava, uhkaava tai alistava käytös, đƫ joka vaarantaa työnyhteisön jäsenen terveyden tai turvallisuuden.

32

Työpaikkakiusaamista ei ole: đƫ työnantajan edustajan työnjohtamiseen tai- jakamiseen liittyvät toimet đƫ työpaikan ongelmien käsittely tai yritykset ratkaista niitä đƫ epäasiallinen käytös, jos se on

kertaluonteista eikä toistu đƫ työnantajan ja työntekijän erilaiset tulkinnat laista ja työ- tai työehtosopimuksista đƫ ihmisten väliset mielipide- tai näkemyserot, vaikka ne vaikuttaisivat työpaikan ilmapiiriin.


T

yöturvallisuuslaki asettaa työntekijälle velvollisuuksia. Velvollisuuksien asettamisella sekä työnantajalle että työntekijöille halutaan painottaa sitä, että häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen ja kitkeminen ovat asioita, joita työnantajan ja työntekijöiden on pyrittävä ratkaisemaan työpaikalla yhdessä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijän ja esimiehen pitää työpaikalla välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa näiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Terveyden vaarantumisesta tekee arvion lääkäri. Jos esimies tai työtoveri häiritsee, häirityn pitää heti – tehokkaasti ja suoraan – ilmaista häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään. Jos tämä ei tehoa, tai jos häiritty ei uskalla näin menetellä, hänen pitää pyytää työtoverin tai työntekijäin edustajan apua ja yhdessä hänen kanssaan pyytää häiritsijää muuttamaan menettelyään. Jos häiritty ei reagoi, se on häiritsijälle viesti siitä, että toinen suostuu uhriksi. Todennäköisesti häiritsijä tuolloin jatkaa häirintää ja tilanne pahenee. HÄIRITSIJÄLLE SELVÄ VIESTI

Kun häiritty on tehokkaasti ilmaissut häiritsijälle, ettei hyväksy hänen menettelyään, häiritsijän voidaan katsoa olevan selvillä menettelynsä kielteisistä vaikutuksista ja tämän jälkeen jatkavan häirintää tahallaan. Eri asia on toki tilanne, jossa joku kiusaa tarkoituksellisesti ja tahallaan. Asian jatkokäsittelyn vuoksi on tärkeää, että häirinnän ilmenemismuodot, toistuvuus ja häirityn reagoinnit dokumentoidaan. Jos häiritsijä kielloista välittämättä jatkaa häirintää, hänelle on ilmoitettava, että asia viedään työnantajan tai linjaorganisaation käsittelyyn. Häirityn tai työntekijäin edustajan pitää pyytää asian käsittelyä. Työpaikkakiusaamisen selvittämiseen on hyvä hakea apua työterveyshuollosta, koska ammattihenkilö pystyy suhtautumaan tilanteeseen

objektiivisesti. Toisaalta lääkärin arviolla on iso merkitys, mikäli asia etenee rikosprosessiin asti. Samoin ilmoitus häiritsijälle ja työnantajalle on ratkaiseva. Asiaa ei voida käsitellä viranomaisteitse, ellei ilmoitusta ole tehty. VELVOLLISUUS PUUTTUA

Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla ja puuttua häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan toimintavelvollisuus ja vastuu alkaa vasta silloin, kun työnantaja on saanut tiedon työntekijään kohdistuvasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta. Tieto asiasta voi tulla paitsi työntekijältä itseltään esimerkiksi työterveyshuollon, työsuojeluorganisaation, luottamushenkilöiden tai muiden työntekijöiden kautta. Työnantajan on selvitettävä tapahtumien kulku puolueettomasti ja kuultava tapauksen molempia osapuolia sekä muita mahdollisia työyhteisön tahoja, jotka saattavat tietää väitetystä häirinnästä jotain. Kun asia on selvitetty osapuolten kesken, työnantajan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi. Jo selvittäminen on omiaan vähentämään epäasiallista käyttäytymistä työpaikalla, mutta lisäksi voidaan laatia ohjeet yhteisesti noudatettavista pelisäännöistä. Toimiin pitää ryhtyä silloin, kun häirintä ja epäasiallinen kohtelu aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle. Tämän arvioinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntemusta. Yleensä asia on sitä helpommin ratkaistavissa, mitä aikaisemmassa vaiheessa siihen puututaan. Tilanteiden syntymistä voi ehkäistä edistämällä työpaikan hyvää työilmapiiriä ja yhteistyösuhteita. RATKAISU TYÖYHTEISÖSSÄ

Työturvallisuuslaissa ei ole yksilöity, miten häirintä on ratkaistava. Lähtökohtana on se, että asiat ratkaistaan työyhteisön sisällä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön kesken. Jos häirinnän, kiusaamisen tai

muun epäasiallisen kohtelun aiheuttaja on asiakas tai muu työpaikan ulkopuolinen henkilö, työnantajan on mahdollisuus ratkaista asia usein vaikeaa. Näitäkin tilanteita voidaan helpottaa esimerkiksi laatimalla toimintaohjeet tapauksia varten. Jos ohjeet ja neuvot eivät auta, työnantajalla on työnjohto- ja valvontaoikeutensa nojalla valta ryhtyä kurinpitotoimiin. Jos työnantaja ei lopeta häirintää ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen, työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai omat toimenpiteet eivät auta, tietoa ja apua voi pyytää työterveyshuollosta tai työsuojeluviranomaiselta. Työnantajan velvollisuutena on tarkkailla, että sääntöjä myös noudatetaan. Jos työnantaja ei noudata velvoitteitaan puuttua työpaikkakiusaamiseen, on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen edustajaan.

Kun kohtaat epäasiallista käytöstä, toimi näin: 1. Keskustele asiasta häiritsijän kanssa ja tee selväksi, että koet hänen toimintansa epäasialliseksi. Pyydä häntä lopettamaan epäasiallinen käytös. 2. Jos häirintä jatkuu, tee ilmoitus esimiehelle tai esimiehen esimiehelle. Ilmoitus on hyvä tehdä kirjallisesti. 3. Ole yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun ja luottamusmieheen sekä työterveyshuoltoon. Voit pyytää työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen mukaan keskusteluihin esimiehen kanssa. 4. Jos asia ei etene ilmoituksesta huolimatta, tee ilmoitus aluehallintoviraston työsuojeluun www.tyosuojelu.fi.

33


TUTKITTUA KOONNEET: Kirsi Tamminen ja Aila Tähtitanner

Jäsenet kysyvät liitolta

Insinööriliiton vuosittaisessa työmarkkinatutkimuksessa vastaajat antavat palautetta liitolle. Viime syksynä avointa palautetta antoi lähes 1 000 vastaajaa. Esille nousivat muun muassa jäsenmaksu, ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja yritysten jatkuvat yt-neuvottelut. Liitto ei voi kieltää yt-neuvotteluja. Sen sijaan liiton urapalvelut ja työsuhdeneuvonta tukevat irtisanottuja tai muissa muutostilanteissa olevia jäseniä. Myös IAET-kassasta saa neuvoa esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan osalta.

Elämä työyhteisössä muuttuu yt-neuvottelujen jälkeen Työterveyslaitoksen tutkija Krista Pahkinin mukaan organisaatiomuutokset herättävät epävarmuuden tunnetta, mikä syö työntekijöiden jaksavuutta ja työyhteisön ilmapiiriä. Muutosprosessi kestää paljon pidempään kuin kuuden viikon yhteistoimintaneuvotteluvaihe. Prosessi alkaa, kun työnantaja ilmoittaa henkilöstön vähennyksiin tähtäävistä tai työtehtävien muutoksiin johtavista yt-neuvotteluista. Aika ennen yt-neuvotteluja ja varsinainen yt-neuvotteluvaihe ovat hankalia, koska työntekijöillä on suuri tiedon tarve, mutta vastauksia kysymyksiin ei ole tarjolla. Noin kuuden viikon neuvottelujen jälkeen henkilöstö saa kuulla päätöksistä.

34

Yt-neuvottelujen lopputulos vaikuttaa sekä irtisanottuihin että niihin, jotka säilyttävät omat työtehtävänsä. Uusien työtehtävien opettelu ja muut muutokset työpaikalla voivat lisätä kiireen tuntua.

OIKEA TIETO TÄRKEÄÄ Pahkin neuvoo työntekijöitä perustamaan oma käsityksensä kokonaistilanteesta oikeaan tietoon eikä huhupuheisiin. Keskustelut työtoverien, luottamusmiesten ja esimiesten kanssa selkeyttää tilannetta itselle. Pahkin kannustaa myös aktiiviseen otteeseen omaan työhön ja osaamisen ylläpitoon. – Muutosten keskellä on hyvä miettiä

omia osaamisalueitaan ja vahvuuksiaan sekä sitä, missä tarvitsee lisäkoulutusta. Jos oma työtehtävä muuttuu, on valmistautunut ja voi tuntea pystyvänsä oppimaan uutta ja muuttamaan työnkuvaa. Kun päätösten teon jälkeen pohditaan töiden uudelleenorganisointia, kannattaa tuoda omia näkemyksiä esille siinä määrin kuin se on mahdollista. Tutkija kehottaa työnantajia vuorovaikutukselliseen viestintään. Kahteen kysymykseen pitää vastata: miksi muutos tehdään juuri nyt ja mihin organisaatio pyrkii muutoksella. – On helpompi hyväksyä ja sitoutua muutoksiin, jos ymmärtää, miksi ne tehdään.


Mitä jäsenmaksulla saa?

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulivat ammattikorkeakoulujen tarjontaan mukaan vuonna 2002 käynnistyneellä kokeilulla. Tekniikan alalla 60 opintopisteen laajuiset opinnot tuottavat yamk-tutkinnon ja tarjoavat rinnasteisen vaihtoehdon DI-koulutukselle. Erityisesti julkisella sektorilla yamk-tutkinnolla on merkitystä, sillä se tuottaa kelpoisuuden ylimpiin virkoihin ja tehtäviin. Ensimmäiset yamk-tutkinnot suoritettiin 10 vuotta sitten. Tällä hetkellä tekniikan alalla niitä on noin 2 200, eli mistään massatuotteesta ei ole kyse. Tutkinto on suhteellisen tuntematon. Ammattikorkeakoulut eivät ole panostaneet tutkinnon julkisuuskuvan markkinointiin mitenkään ponnekkaasti, minkä tähden yamk-tutkintojen tunnettuus erityisesti yksityissektorilla on vielä vähäistä. Liitto teki syksyn työmarkkinatutkimuksen yhteydessä selvityksen, miten yamk-tutkinnot ovat vaikuttaneet vastaajien urakehitykseen ja palkkaukseen. Tutkinnon suorittaneita oli suhteellisesti enemmän julkisella sektorilla, jota selittää alan olevat muodolliset pätevyysvaatimukset. Selvityksen mukaan yamk-tutkinnon suorittaneiden työttömyys oli vähäisempää, palkka oli parempi ja he olivat sijoittuneet korkeampiin asemiin kuin muut insinöörit. Naisten osuus yamk-tutkinnon suorittaneista oli hieman miehiä suurempi. Yksityisellä sektorilla yamk-tutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka oli 350 euroa ja julkisella sektorilla 470 euroa suurempi kuin muilla insinööreillä. Julkisella sektorilla erityisesti johtotehtävissä olevien osuus oli selkeästi yleisempää yamktutkinnon suorittaneilla.

Liiton perustehtävä on työmarkkina- ja koulutuspoliittinen edunvalvonta. Tavoitteena on varmistaa, että insinöörit saavat korkeatasoisen koulutuksen ja että heitä on tarjolla juuri riittävästi työelämän tarpeisiin. Lisäksi liitto työskenteleee sen eteen, että insinööreillä Suomen taloudellisen menestyksen takuumiehinä olisi kilpailukykyiset työehdot. Nämä ydintehtävät ja niistä saadut tulokset näkyvät palkkojen yleiskorotuksia lukuun ottamatta jäsenelle aika harvoin. Tästä syystä liitto tuottaa jäsenille myös näkyviä, laadukkaita palveluita. Palveluiden tavoittaminen on helppoa, sillä työsuhdekysymyksissä, palkkaneuvonnassa ja urapalveluiden tiimoilta voi olla yhteydessä liiton asiakaspalveluun. Heikkoina talousaikoina työllisyys laskee. Liitto parantaa jäsenten työllistymismahdollisuuksia satsaamalla urapalveluihin entistä voimakkaammin. Ura-asiantuntijat auttavat oman omaamisen tunnistamisessa ja sen kirjoittamisessa ansioluettelon muotoon. Samalla saa viimeiset vinkit työhaastattelua varten. Käytössä on asiantuntijoiden lisäksi työpaikkatori, jossa on vuosittain yli 1 200 teknisen alan työpaikkaa. Työnhaun ja työelämän pelisääntöjen selvittämisessä auttavat myös liiton koulutuspalvelut. Koulutuksia järjestetään ympäri Suomen, jotta jäsenten on helppo tulla mukaan. Vaikka työn haku ei olisi ajankohtaista, juuri nyt kannattaa katsoa, miten omaa työuraa voi suunnitella eteenpäin tai miten LinkedInistä ja muista sosiaalisen median sovelluksista saa parhaan tehon irti. Mitä siis jäsenmaksulla saa? Paremman työuran ja laadukasta palvelua niin paljon kuin itse haluaa hyödyntää. Myös jäsenjärjestöt tarjoavat monenlaisia tapahtumia, tilaisuuksia ja koulutuksia jäsenmaksuvaroin.

TEKSTI: Hannu Saarikangas, johtaja

TEKSTI: Tommi Grönholm, projektipäällikkö

Uralla eteenpäin koulutuksella

35


OPISKELIJAT TEKSTI: Ulla-Mari Pasala KUVAT: Marja Seppälä

Niko Arvilommi sai ammattikorkeakoulusta hyvät eväät pelialalle.

Unelmista totta Peliala vetää. Tänä vuonna pelialan työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan 20 prosenttia.

V

ielä muutama vuosi sitten pelialalle palkattiin lähinnä ohjelmoijia. Nykyään haetaan monipuolisia osaajia, esimerkiksi suunnittelijoita sekä liiketoimintajohdon, kuluttajamyynnin, palveluteknologian ja lisensioinnin ammattilaisia. 28-vuotias Niko Arvilommi toteutti unelmansa ja perusti kahden kaverinsa kanssa oman pelialan yrityksen, Blackland Gamesin. Arvilommi työskenteli aiemmin lukkoseppänä. Kun työt alalla loppuivat, piti keksiä, mitä seuraavaksi tekee. Ohjelmointi oli kuulunut yrittäjän kiinnostuksen kohteisiin jo teiniiästä lähtien ja uuden elämäntilanteen edessä vanha haave nosti päätään. – Päätin lähteä kohti pitkäaikaista haavettani ja otin yhteyttä Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. KyAMK vakuutti minut ja hain opiskelemaan. Kesällä 2013 Arvilommi valmistui Kotkasta ohjelmistotekniikan insinööriksi. Opiskeluajasta noin puolet kului 36

opiskelua, perhe-elämää ja työntekoa yhdistäen. Arvilommi suoritti työharjoittelun ja teki projekteja kotkalaiselle pelialan yritykselle. – Työskentely Nitro Gamesilla vahvisti omaa osaamista ja antoi lisää kokemusta. Perheen tuki unelman tavoittelussa oli todella tärkeää.

LOPPUSUORALLA IDEA YRITYKSESTÄ

Ajatus oman yrityksen perustamisesta ei opiskeluaikana ollut vielä ajankohtainen, mutta kipinä syttyi KyAMK:n ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin syksyllä 2012 järjestämässä tilaisuudessa. Myöhemmin samana vuonna kaveriporukka oli mukana alan messuilla ja ajatus vain vahvistui entisestään. – Olimme Digiexpossa kaveriporukalla ja päätimme, että nyt se tehdään – perustetaan oma firma, Arvilommi muistelee.

Siitä alkoi tie kohti yrittäjyyttä. Ensimmäinen askel oli muuttaa Haminasta Kouvolaan, jossa yrityksen toimitilat sijaitsevat. YRITTÄJYYTTÄ OPETELTAVA ITSE

Insinööriopinnot eivät antaneet liikoja eväitä yrittäjyyteen, itse opiskeltiin ja otettiin selvää. – Yrittäjyyskurssit olivat enemmän tilien ja taseiden kanssa puuhastelua, sellaista nakkikioskin pyörittämistä, Arvilommi arvioi. Parasta yrittäjyydessä Arvilommin mielestä on vapaus. – Saan itse päättää asioista ja vaikuttaa niihin. Kolikon kääntöpuolella on yrittäjän epävarmuus, varsinkin palkkatuloista. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää hyvältä. – Meillä on jo yksi julkaistu tuote, Unity3d-editorin lisäosa nimeltään Quickscene. Toinen, Planetary guard: Defender, on tulossa. Nuori yrittäjä kannustaa unelmien toteuttamiseen. Maailma on avoinna ja mahdollisuuksia riittää, kun vain osaa etsiä oikeista paikoista ja ottaa selvää. – Pieneltäkin paikkakunnalta voi ponnistaa suureen maailmaan, alun perin haminalainen Arvilommi rohkaisee.


Työntekoa nyt ja tulevaisuudessa Keskustelu työurien pidentämisestä on ollut esillä säännöllisesti viime vuosina. Tänä vuonna käydään viime syksynä luodun työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä sovitut eläkeneuvottelut, joissa käsitellään myös työurien pidentämisiä. Eläkeneuvottelujen tavoite on järjestelmän uudistaminen niin, että uudet lait tulisivat voimaan vuonna 2017. Akavan opiskelijoiden mielestä työurakysymykset pitää nostaa laajemmin keskusteluun eläkeneuvotteluissa. – Miten opiskelijat saadaan nopeammin työelämään on kummallinen kysymys, koska opiskelijat ovat jo kiinni työelämässä, sanoo Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Jouni Markkanen. – Onko siis yhteiskunnallisesti järkevää kiristää opiskeluaikoja entisestään? Ei ole, sen todistavat monet selvityksetkin. Opiskeluaikaisen työkokemuksen merkitys tulevaan uraan on ratkaiseva niin palkkauksen kuin asematason kannalta; tähän Akavan opiskelijat toivovat tunnustusta. Markkasen mielestä elinikäinen oppiminen ja työnteon kannattavuus kaikissa tilanteissa ovat kokonaisuuksia, jotka pitää huomioida.

Liity kassaan Kotivakuutus otetaan korvaamaan tulipalo tai vesivahinko. Auto vakuutetaan kolarin ja ilkivallan varalta. Mutta kuka korvaa, jos valmistuessa ei olekaan työpaikkaa? Vastaus on työttömyyskassa. Liiton jäsenyys on vakuutus työelämän mahdollisia ristiriitatilanteita varten ja työttömyyskassa vakuuttaa työttömyyden varalle. Ansiosidonnainen päiväraha on taattu, jos on jo opiskeluaikana liittynyt työttömyyskassaan ja täyttänyt työssäoloehdon. Vuoden vaihteessa uudistuneen työttömyysturvalain mukaan työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon kalenteriviikkomäärä on 26 kalenteriviikkoa niille, joille kertyy työssäoloviikkoja 30.12.2013 alkaen. Opiskelijoilla on hyvin aikaa täyttää työssäoloehto, koska opiskelu pidentää normaalia 28 kuukauden tarkastelujaksoa jopa seitsemällä vuodella. Työssäoloehto edellyttää työtä 18 tuntia viikossa sekä joko työehtosopimuksen mukaista tai vähintään 1 154 euron suuruista palkkaa kuukaudessa. Työttömyyskassaan voi liittyä vain, kun työsuhde on voimassa. Liittymistä ei voi tehdä takautuvasti. Jäsenmaksu on tänä vuonna 78 euroa. Kun kesätyö alkaa, hoida työttömyyskassan jäsenyys kuntoon osoitteessa www.iol.fi/muutos tai ota yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun. Lisätietoa: www.iol.fi, www.iaet.fi.

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Kummallinen kiire lisätä aloituspaikkoja

A

lkuvuodesta maan hallitus toi julkisuuteen viisivuotisen aloituspaikkojen lisäysohjelman, jonka avulla korkeakoulujen hakijamäärät nousisivat vähintään 1400 uudella aloituspaikalla ammattikorkeakouluissa joka vuosi. Yksi uusista tutkinnoista on 1990-luvulla lopetettu rakennusarkkitehdin tutkinto. Tämän tuomista takaisin hallitus perustelee esimerkiksi home- ja korjausrakentamisen tarpeilla. Myös opetusministeriö laati alustavan suunnitelman, miten aloituspaikkojen lisäys toteutetaan. Tämä lisäysohjelma kumminkin edellyttäisi korkeakouluille lisärahoitusta, jonka suuruutta ei kuitenkaan ole vielä laskettu. Aloituspaikkojen lisäys on yksi kalleimmista ratkaisuista, jos tähdätään siihen, että toisen asteen opiskelijat siirtyvät korkeakoulutukseen nopeasti. Mistä tämä rahoitus aiotaan löytää, jos päätetyt säästöt ja leikkaukset vähentävät ammattikorkeakoulujen rahoitusta noin viidenneksellä? Mahdollisten lisäpaikkojen pitää perustua tarpeeseen, eikä alalle hakevien määrään; muuten koulutuksen laatu voi kärsiä. Suomi on valitettavasti tippunut korkeakoulutuksessa keskelle, enää emme saa nauttia1990-luvun kunniasta, jolloin olimme johtava korkeakoulutuksen maa. Vuonna 2013 aloituspaikkoja vähennettiin kaiken kaikkiaan yli 2000, joista noin 800 oli ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuspaikkoja. On vaikeaa ymmärtää, miksi näin äkillinen lisäys on tarpeen. Aloituspaikkojen lisääminen hakijamäärän perusteella ei ole syy, jos työttömiä insinöörejä on tälläkin hetkellä noin 6 000. Pyritäänkö aloituspaikkojen lisäämisellä enemmän kansainvälistymiseen, ulkomailla työpaikkoja on esimerkiksi Norjassa ja Venäjällä. Onko edessä pakkomuuttoja?

37


Kesän jälkeen Anneli Haaksivuori keskittyy veteraanikeilailuun.

Mielekäs työ pidentää työuraa TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Minna Virolainen

Mielenkiintoinen ja antoisa työn sisältö on kaiken a ja o pyrittäessä pidentämään työuria. Tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori on viihtynyt Insinööriliiton palveluksessa yli 40 vuotta.

38

V

uoden 1974 tammikuussa Insinööriliiton toimistoon osastosihteeriksi tullut Anneli Haaksivuori on oikea ihminen puhumaan työurien pidentämisestä. Yli 40 vuoden työura ja vielä saman työnantajan palveluksessa alkaa olla suomalaisessa työelämässä harvinainen poikkeus. – Kyllä työn sisältö on avainasemassa siinä, miten ihminen viihtyy


työssään ja työpaikalla. Olen omaa työuraani monta kertaa miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että monipuolinen työ, mahdollisuus oppia uutta ja itsenäisyys ovat saaneet minut jatkamaan näinkin pitkään, kevään aikana eläkkeelle jäävä Haaksivuori sanoo. TAKANA KAKSI TYÖURAA

Haaksivuori oli Insinööriliiton palvelukseen tullessaan liiton yhdeksäs työntekijä. Jäseniä Insinööriliitolla oli siihen aikaan alle yhdeksäntuhatta. – Itse asiassa olin puoliksi Insinööriliiton ja Helsingin Insinöörien palveluksessa. Olin Helsingin Insinöörien ensimmäinen palkattu työntekijä, hän sanoo. Vuodesta 1976 alkaen Haaksivuori oli silloisen toimitusjohtajan Juha-Veikko Kurjen sihteerinä. 1980-luvun lopussa toimitusjohtajan pesti lakkautettiin ja liitto sai kokopäivätoimisen puheenjohtajan. Se oli alkusysäys Haaksivuoren työnkuvan muuttumiselle. – Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner kaipasi 1990-luvun alussa lisää käsiä tutkimukseen, jonka merkitys kasvoi jäsenmäärän kasvun myötä. Ilmoitin olevani kiinnostunut ja siitä alkoi ikään kuin toinen työurani liitossa. TUTKIMUS ON LIITON TIETOPANKKI

Haaksivuoren mukaan työnkuvan vaihtuminen täysin toiseksi on ollut pitkän työsuhteen jatkumisen edellytys. – Se oli kuin lottovoitto. Aila on kouluttanut minut uuteen ammattiin, koko ajan on saanut oppia uutta, työnkuva on ollut laaja ja mielenkiintoinen. En usko, että sihteerin työssä olisin jatkanut näin pitkään, hän sanoo. Haaksivuoren mukaan tehtävät ovat monipuoliset. Hän pyörittää tilastoja, valmistelee tutkimuksia, tekee monipuolisia tilastokuvia, hoitaa palkkaneuvontaa ja kaivaa tietoja puheenjohtajan ja muiden henkilöiden puheisiin ja kirjoituksiin. – Toimittajatkin silloin tällöin soittelevat ja kyselevät kaikenlaista. Tutkimus on liiton tietopankki, kaikkeen mahdolliseen pitää löytyä vastauksia. Minulla on ollut yksi periaate, hankin kyllä tiedot, mutta en puhu enkä esiinny, Haaksivuori myhäilee. KAIKKI ON MUUTTUNUT

Haaksivuoren mukaan 40 vuoden aikana sekä Insinööriliitto että työympäristö ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. – Insinööriliitosta on näiden vuosikymmenten aikana kasvanut työmarkkinajärjestö. Jäsenmäärä on kasvanut lähes kymmenkertaiseksi, on tullut YTN ja muut neuvottelujärjestöt. – Omassa työssäni voi sanoa kaiken muuttuneen. Kun aloitin, ei ollut tietokoneita ja muuta tietotekniikkaa. Nykyään ohjelmat muuttuvat koko ajan, työn hallitseminen edellyttää koko ajan uuden oppimista ja vanhan tiedon päivittämistä. Se on mielenkiintoista ja pitää virkeänä. Mutta mitä tapahtuu yli 40 vuoden työuran aikana kerätylle hiljaiselle tiedolle, onko sen siirtämisestä huolehdittu? – Olen valuttanut sitä ympärilleni kaiken aikaa, Haaksivuori sanoo. 39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

10 23 14

16

5

35 37

6

23 20

34 16 11

11

2 30

16 27

16 10

16 11

1. Ydinvoimaloissa saatetaan tulevaisuudessa käyttää polttoaineena uraanin sijasta toriumia. Mitä etuja sillä on uraaniin nähden?

11 6 3

15

6

14 3

21 29

7

29

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio

39 26

17 2

24 15 32

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

2. Forbes-lehti arvioi Applen viime vuonna maailman arvokkaimmaksi brändiksi. Sen arvo oli yli 104 miljardia dollaria. Mikä tunnettu yhtiö mahtaa olla samaisella listalla sijalla kaksi? 3. Perheen kolmella eri-ikäisellä lapsella on yhteensä 9 kahden euron ja 6 yhden euron kolikkoa. Minkä ikäisiä lapset ovat, kun jokaisella lapsella on yhtä monta kolikkoa ja kolikkojen arvo on lapsen oma ikä?


Vahvistusta liiton toimistoon

Hyvinkään-Riihimäen InsinÜÜrit ry KEVĂ„TKOKOUS ti 29.4.2014 klo 19.00 hotelli Scandic, Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki

K

ehittämispäällikkĂś Paula Utriainen on aloittanut InsinÜÜriliiton jäsentietopalvelussa. Hän toimii Satu SjĂśstedtin opintovapaan sijaisena syksyyn 2015 saakka. Utriaisen tehtäväkuva on kehittämispainotteinen. Se sisältää toimintatapojen kehittämistä, laadun varmistamista, järjestelmäkehityksen koordinointia sekä tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. – Koulutukseltani olen markkinointilinjan merkonomi ajalta, jolloin atk-tunnilla sukkapuikolla reikäkortteja lävistettiin. Lisäksi hän on käynyt useita kymmeniä, kulloiseenkin tyĂśhĂśn liittyviä kursseja ja koulutuksia. Utriaisella on pitkä tyĂśura etenkin eri tietotekniikkayrityksissä. Viimeksi hän on ollut Affecton palveluksessa henkilĂśstĂśpäällikkĂśnä. Kevään aikana Pasilan toimistossa aloittavat urahallinta-asiamiehenä Petra Bedda ja elinkeinopoliittisena asiamiehenä Petteri Oksa.

<ćĆ?Ĺ?ƚĞůůććŜ Ć?ććŜƚƂŊĞŜ žƾŏÄ‚Ĺ?Ć?Ğƚ ŏĞǀćƚŏŽŏŽƾĆ?Ä‚Ć?Ĺ?Ä‚ĆšÍ˜ /ĹŻĆšÄ‚Ć‰Ä‚ĹŻÄ‚Í˜ /ůžŽĹ?ƚƚĂƾĚƾ Ç Ç Ç Í˜ĹšÇ‡ĆŒĹ?Í˜ĹśÄžĆš

Merenkurkun InsinÜÜrit ry Yhdistyksen sääntÜmääräinen kevätkokous pidetään torstaina 24.4.2014 alkaen klo 19 toimistolla osoitteessa Olympiakatu 16 B, 2. kerros. Kokouksessa käsitellään sääntÜjen määräämät asiat ja yhdistyksen sijoitusstraWHJLD ,OPRLWWDXWXPLVHW VLKWHHUL#PHNL ¿ viimeistään 20.4.2014. Lämpimästi tervetuloa! Hallitus

!

!

!

41


JÄSENPISTE TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö

Jäsentietonäkymä korvaa muutoslomakkeen Liitto valmistautuu uuden jäsentietojärjestelmän mahdollistamien uusien toimintatapojen käyttöönottoon kevään aikana. Yksi jäsenille näkyvä uudistus konkretisoituu suunnitellun aikataulun mukaan huhtikuun aikana, kun ensimmäinen osio jäsentietonäkymästä julkaistaan. Jäsensivuilla jäsen pääsee itse katsomaan ja tarvittaessa muuttamaan jäsentietojärjestelmään hänestä rekisteröityjä tietoja. Tunnistautuminen jäsenen näkymään tapahtuu jäsenkortissa olevalla jäsennumerolla.

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö Jemina Fabritius asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Jäsentietopalvelu kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 801 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky Taloushallinto talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

42

Mitä hyötyä tästä uudistuksesta on jäsenelle? Jäsenen perustietojen, kuten posti- ja sähköpostiosoitteen, muutosten käsittelyn viiveet lyhenevät, kun käsin tehtävät toimenpiteet vähenevät. Myös mahdollisten virheiden määrä pienenee. Sähköpostiosoitteeseen toimitetaan vuosittain noin kymmenen uutiskirjettä, joissa kerrotaan muun muassa jäseneduista. Sähköpostiosoitteen oikeellisuus on siten jokaisen yksittäisen jäsenen etu. Postiosoitteeseen lähetetään esimerkiksi Insinööri-lehti, jäsenkortti ja kalenteri. Järjestelmäprojektin edetessä jäsennäkymään avataan mahdollisuus katsoa ja päivittää työpaikkatietoja sekä lisäksi näytetään jäsenen jäsenmaksutietoja. Jäsennäkymän avautumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista kerrotaan huhtikuun aikana jäsensivuilla osoitteessa www.ilry.fi.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818

Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 Johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani-Alidemaj

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870

työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari

Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori alueasiamies Jenni Huhtapelto, 0201 801 833 Olympiakatu 16 B, 65100 Vaasa Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820

Nuorjäsentoiminta asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiasiamies Saara Eriksson, 0201 801 842 asiakasyhteyshenkilöt Anssi Oksanen, 0201 801 838 Meri Heiskanen, 0201 801 822 Vesa Välimäki, 0201 801 814 asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Insinööri -lehden toimitusneuvosto Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala

Lauri Kailiolle insinööriopinnot antoivat oppia analysoimaan pelitilanteita.

Koripalloa koko ikä Valmentaminen on jatkuvaa itsensä ja valmennettavien haastamista.

V

iikoittain Lauri Kailio jättää aikuisten asiat taakseen ja siirtyy teinien maailmaan liikunnan parissa. Koripallokentällä hän kohtaa 11–14-vuotiaita poikia. Kailio valmentaa vantaalaisen PuHu Juniorien talent-ryhmää. johon on valittu jokaisesta ikäluokasta muutama lupaavin pelaaja. Pelaajat harjoittelevat ryhmässä omien joukkueharjoitusten lisäksi. – Olen harrastanut koripalloa vauvasta lähtien isän ja sisarusten mukana. Tällä hetkellä en pelaa missään joukkueessa, mutta pidän itseni kunnossa lenkkeilemällä ja käymällä salilla. Oman pelaajauran jälkeen aloitettu valmennusura on kestänyt viisi vuotta. Valmennettavat ovat olleet lähinnä 15–19-vuotiaita. Aikaa kuluu viikoittain viitisen tuntia, aikaisempina vuosina siihen on mennyt paljon enemmän.

– Viime syksynä aloitin työn ohessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, joten sen vuoksi olen joutunut vähentämään aikaani valmentamisen parissa. OPPIMINEN ILAHDUTTAA

Koripallovalmentaminen antaa Kailiolle mahdollisuuden toimia nuorten liikuttajana. – Parhaan fiiliksen saan siitä, kun näen pelaajien oppivan uusia asioita ja nauttivan lajista. Valmentaja pitää itseään erittäin kilpailuhenkisenä ja roolissaan hän voi kilpailla. – Ottelutilanteet ovat mahtavia, sillä niissä pääsee mittaamaan harjoittelun tuloksia ja taktiikan onnistumista vastustajaa vastaan. Kailio on oppinut harrastuksensa parissa paljon työelämässäkin tarvittavia taitoja: vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa, ryhmän ja yksilöiden johtamista sekä tiimissä toimimista. Vaikeinta valmennuksessa on kokonaisuuden hallinta. Käytettävissä oleva aika on rajallinen, joten on löydettävä juuri oikeat tavat ja harjoitteet, jotta

treeni kehittää yksilöä ja joukkuetta mahdollisimman hyvin. TYÖ JA HARRASTUS TUKEVAT TOISIAAN

Sinebrychoffilla toimitusketjuasiantuntijana työskentelevän Lauri Kailion mielestä insinöörikoulutuksesta on ollut hyötyä harrastukselle. – Koripallovalmentajan on oltava erittäin hyvä analysoimaan erilaisia peliin ja pelaajiin liittyviä asioita. Hyötyä on myös toisin päin. Kailiolle valmentaminen merkitsee loistavaa vastapainoa työelämälle. – Sekä työ että harrastus ovat hyvin taktisia eli molemmissa on erittäin tärkeää ymmärtää muun muassa syy–seuraus-suhteet. Kailion mukaan kummassakin on kyseltävä itseltään samalla tavalla; miten voin olla mahdollisimman hyödyllinen pelaajille ja joukkueelle tai työnantajalle. Omalla tavallaan työ ja harrastus ovat joukkuelajeja, jossa yksilö on tärkeä oma rooli. Eroavuuksia Kailio näkee siinä, että insinöörin työssä asioihin liittyy aina talous. – Raha määrää loppujen lopuksi. Urheilussa määrääviä ovat aivan muut tekijät. 43


rit ht jo to

Yl in oh

o ht

k ij

oh

to

k ij ke s pi

ke s

ih

en

ki

ia

nt

un

tij

a

em

pi

Yl em Al

euroa/kk euroa/kk

Bruttopalkka (mediaani)

60 %

As

4% 3%

Kokonaistyöaika (ka)

euroa/kk

Alkupalkka (mediaani)

40 14

h/viikko

4 072 3 835 2 600 Bruttopalkka (ka)

16 %

m

Keski-ikä

11 %

To i

vuotta

4%

Jo

2%

vuotta

Palkka

o, y

Toimiasema

%

uu

89 41

15 k

Kokopäivätyö

M

ttivuosia ma äär m A eskim in

Insinöörikunnan kokovartalokuva

Naisten osuus

Työnantaja

13 87

%

%

Julkinen sektori

%

Yksityinen Lähde Insinööriliiton Työmarkkinatutkimus sektori 10/2013

Insinööriliitto tekee työtä parempien V[ÒRÀKXKGP RWQNGUVC YYY KNT[ Ƃ


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.