Insinoori-01-2014

Page 1

Terveysteknologiassa vienti vet채채 1

2014

Rehn uskoo koulutukseen

Normip채iv채 valtiolla

Palkkauksen perusteita


40

16

34

Sisällys 1/2014 10 14 16 18 20 22 22 24 26 34 38

Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana Salon rakennemuutoksen kourissa Siltojen lumoissa Insinööri hoitaa ihmisten terveyttä Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi Palkansaajat EU-kampanjaan Työelämää kehitetään taantumassakin Renkaita valmistetaan Venäjällä Intiasta pohjoiseen töihin Jääkiekolla insinööriksi Järjestöjohtajat koolla VAKIOT

3 4 9 15 28 36 42 43

Pääkirjoitus Bittikattaus Puheenjohtajan palsta Kolumni Oikeus Opiskelijat Jäsenpiste Luuppi

Tekniikkaa Puolustusvoimiin 2

s. 10


Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaistenjärjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen.

JULKAISIJA Insinööriliitto IL ry Osoite Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki PUHELINVAIHDE 0201 801 801 PÄÄTOIMITTAJA Jari Rauhamäki 0201 801 847 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ilona Mäenpää 0201 801 826 TOIMITTAJA Kirsi Tamminen 0201 801 819 VERKKOTIEDOTTAJA Minna Virolainen 0201 801 827 TAITTO Aste Helsinki Oy ILMESTYMISPÄIVÄT 2014 / 20.3., 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., 11.12. TARKASTETTU LEVIKKI 67 947 kpl (14.1.2013) Painos 72 000 OSOITTEENMUUTOKSET puh. 0201 801 801 PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab VERKKOLEHTI JA NÄKÖISLEHTIARKISTO www.insinoori-lehti.fi ILMOITUSHINNAT Sivu 3 600 € 1/2 sivu 2 500 € 1/4 sivu 1 850 € TILAUSHINTA 50 /vuosikerta ILMOITUKSET JA TILAUKSET Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN-L 1796-8178ISSN 1796-8178 (Painettu) ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)

PÄÄKIRJOITUS Jari Rauhamäki / Päätoimittaja

Uusi nousu tarvitsee leveitä hartioita

N

äinä aikoina ei ole herkkua työskennellä julkisen sektorin palveluksessa. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella Etelä-Euroopan hurlumhei-valtioiden julkisen velan vastuuton paisuttaminen on rantautunut myös Suomeen. Valtiovalta ja puolueet puhuvat kovin äänenpainoin valtiontalouden tasapainottamisesta, kiistelevät säästöjen ja veronkorotusten oikeasta suhteesta ja etsivät keinoja julkisten palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen. Viesti on selkeä, Suomen julkinen talous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Velan varassa ei voi loputtomiin elää, ei yksittäinen ihminen, perhe, kunta tai valtio. Tätä ei käy kiistäminen, mutta säästövimman keskellä on pidettävä järki päässä. Valitettavan monelle yhteiskunnalliselle keskustelijalle pohjoismainen hyvinvointimalli julkisine palveluineen on lähes paholaisesta, asia, josta on päästävä rivakasti eroon. Asian voi nähdä perustellusti toisinkin. Kansakunnan menestys on vuosikymmenten ajan levännyt suurelta osin hyvinvointimallin ja julkisen sektorin tuottamien palvelujen varassa. Suomalaisyritykset eivät olisi menestyneet ilman korkeatasoista ja tasa-arvoista peruskoulutusta. Edullinen ja kaikkien saatavilla oleva päivähoito on puolestaan mahdollistanut sen, että yhä useampi nainen voi osallistua työelämään. Toisin kuin monista puheenvuoroista voisi päätellä, nämä ja monet muut verovaroin rahoitetut palvelut ovat luoneet kilpailukykyä, eivät rapauttaneet sitä. Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun Suomi etsii keinoja uudelle talouden nousulle. Hartioiden on oltava leveät, on huolehdittava siitä, että menneiden vuosikymmenten tavoin mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua uuden rakentamiseen. On tarkkaan harkittava mistä säästetään ja kuinka paljon, jotta emme kansakuntana sahaisi omaa oksaamme. Menojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös tuloihin. Yritykset huutavat kuorossa verohelpotuksia ja verosuunnittelun nimissä yrittävät parhaan kykynsä mukaan minimoida Suomeen maksettavia veroja. Lyhytnäköistä tai ei, jokainen verottajan ulottumattomiin ulkomaille kiikutettu euro on pois valtiovallan mahdollisuuksista luoda Suomeen uuden kasvun edellytyksiä, pitää tiet ja muu infrastruktuuri kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta.

3


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Kuljetusten häiriöiden vähentämiseen on useita keinoja Kun tunnistetaan toimitusketjujen riskejä, seurataan tavarankuljetuksia nykyistä paremmin, reagoidaan poikkeaviin tapahtumiin ja kirjataan häiriötilanteita ylös, voidaan ehkäistä tavarankuljetusten kuljetusvahinkoja, varkauksia ja muuta hävikkiä sekä viivästyksiä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on parin vuoden ajan kehitetty tavarankuljetusten turvallisuutta ja pyritty tutkimuksen keinoin vähentämään kuljetuksiin liittyviä häiriötekijöitä. Logistiikan häiriöiksi hankkeessa tunnistettiin muun muassa aikataulujen epätarkkuus, katoamisesta tai varastamisesta johtuva hävikki sekä tiedonkulun erilaiset ongelmat. Eniten hävikkiä kohtaavat korkean teknologian tuotteet, erityisesti elektroniikka.

Häiriöt aiheuttavat sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia. Merkittävimpiä ovat sellaiset häiriöt, jotka aiheuttavat helposti todennettavia suuria kustannuksia tavaranomistajille sekä niiden lisäksi lisäävät toimitusten viiveitä, muita kuluja ja vahinkoja. Tutkimuksessa selvisi myös, että tieto

40 %

Taloustutkimuksen mukaan tablet-tietokoneiden käyttäjämäärät ovat kaksinkertaistuneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena Suomessa. Yhä useampi suomalainen käyttää internetiä jollakin mobiililaitteella. Heidän netin käytöstä jopa 40 prosenttia tapahtuu mobiilissa.

ja tietämys häiriöiden laadusta sekä määrästä on hajallaan monimutkaisissa kuljetusketjuissa eikä osapuolilla ole yhtenäisiä toimintatapoja häiriöiden hallintaan. Koska asiantuntemus on hajallaan, myös häiriöihin puuttuminen ja niiden estäminen on hankalaa, puutteellista ja satunnaista.

Talvilomakausi alkaa Insinööriliiton vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kysyttiin talvilomaviettotapoja. Vastaajien suosikki on talvinen ulkoilu ja liikunta. Vastaajia oli 1 260, ja heistä 31 prosenttia ulkoilu oli mieluisin vaihtoehto. Tammi-helmikuun vaihteessa tullut lumipeite mahdollistaa lumilajien harrastamisen koko maassa. Viidennes vastaajista ei lomaile talvella.

21 % En pidä talvilomaa.

10 %

Ohjelma rakentuu lasten lomailun ympärille.

31 % 18 %

Liity Insinööri-lehden parveen: www.twitter.com/insinoorilehti.

4

31 % Ulkoilen ja liikun talvilomien parissa.

Puuhailen ja rentoudun kotosalla.

Matkustan etelän lämpöön tai muuten ulkomaille.


BITTIKATTAUS

Julkisen sektorin kokoa voi mitata eri tavoin Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan yksityisestä ja julkisesta arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Tilastokeskuksen pääjohtajan Marjo Bruunin mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon mittari on julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä. Se

kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista. Suomessa tuo osuus oli 20 prosenttia vuonna 2012. EU-maista osuus oli suurempi Tanskassa ja Ruotsissa. Toinen vertailukelpoinen, helposti ymmärrettävä mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa 28 prosenttia. Julkiset kulutusmenot sisältävät paitsi julkisen talouden arvonlisäyk-

sen, myös julkisen sektorin ostamat tavarat ja palvelut, joista on vähennetty asiakasmaksut ja vastaavat tulot. Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen kuvaa siten julkisen sektorin tuottaman ja ostaman palvelutuotannon nettomenoja verrattuna koko kansantalouden tavara- ja palvelu-tuotannon arvoon. Suomessa suhdeluku oli 25 prosenttia vuonna 2012. EU-maista suhdeluku oli suurempi Alankomaissa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Eläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaanat

Auton näkyvyys kuntoon Talven pakkaskelit tietävät lunta ja jäätä auton pinnoille ja ikkunoihin. Näkyvyyden varmistamiseksi ennen ajoa pitää puhdistaa auton ikkunat, peilit ja valot. Liikenneturva muistuttaa, että oiva apu jään sulattamiseen on auton riittävä esilämmitys. – Esilämmittämällä autoa sopivan ajan lumet ja jäät poistuvat ikkunapinnoista, eikä laseja tarvitse skraapata. Liikkeellelähtö sujuu sekä nopeammin että mukavammin, sanoo Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Talvella auton matkustajien kenkien ja vaatteiden mukana autoon

voi kulkeutua lunta ja jäätä. Lämpimässä autossa lumi sulaa ja ilmaan syntyy vesihöyryä, joka usein tiivistyy ikkunoihin. Koska lika sitoo kosteutta, huurtuu likainen ikkuna herkemmin kuin puhdas. – Auton esilämmitys auttaa myös huurtumisen ehkäisyyn. Kun auto on lämmin ja kosteus on poistunut, eivät lasit myöskään huurru niin helposti. Esilämmitystä voi siis ajatella myös turvallisuustekijänä, Elovaara täydentää. Sisätilojen lämmin ilma ehkäisee huurtumista, mutta pidemmällä ajalla on tärkeää huolehtia myös ilman kierrosta.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote pysyi vuonna 2013 samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana. Viime vuonna eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi edellisestä vuodesta ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vaikka eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi selvästi, muutokset eri ikäryhmissä ja suhteessa ikäluokkien kokoon olivat pieniä. Siksi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pysyi ennallaan. Eläketurvakeskuksen julkaisema odote perustuu eläkelaitoksilta saatuihin tietoihin. Eläkkeellesiirtymisiän muutosta seurataan tilastollisella odoteluvulla. Luku kertoo, missä iässä eläkkeelle siirrytään, jos alkaneiden eläkkeiden määrä suhteessa vastaavanikäisen työeläkevakuutetun väestön määrään pysyy tilastovuoden (2013) tasolla. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 73 300 henkilöä, mikä on yli 4 000 henkilöä enemmän kuin aiempana vuonna. Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa, yli 70 prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle. Viime vuonna heitä oli ensimmäisen kerran yli 50 000 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Viime vuonna 20 000 henkilöä jätti työelämän työkyvyttömyyden vuoksi. Seuraa ajankohtaista eläkekeskustelua osoitteessa www.elakeuudistus.fi.

5


BITTIKATTAUS KOONNUT: Kirsi Tamminen

Opiskelijat haastavat ohjaukseen ISMON PALSTA Ismo Kokko Neuvottelujohtaja

Julkisen sektorin leikkaaminen

T

alouspoliittinen keskustelu käy juuri nyt kuumana Suomessa. Vieläpä varsin usein siitä näkökulmasta, että meillä on liian suuri ja tehoton julkinen sektori, ja että ratkaisu ongelmiimme on sen leikkaaminen. Valtiontaloudessa meillä onkin noin kahdeksan miljardin euron vuotuinen alijäämä, joka joudutaan kattamaan tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilta hankittavalla lainarahalla. Näin ei voida pitkällä aikavälillä jatkaa, joten ongelma on todellinen. Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Keinoina on lueteltu taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset ja säästöt. Verojen ja leikkausten osuudet on hallituksen sisällä sovittu 50/50. Hallitus ei useiden arvioiden mukaan ole onnistunut edellä luetelluissa tavoitteissaan. Tilanne onkin todella hankala. Inhorealistisesti voi kysyä: otetaanko lapsilta, sairailta vai vanhuksilta? Kunta- ja sote-uudistukset ovat karanneet käsistä. Säästöjä ei tällä vaalikaudella ole tiedossa. Jäljellä ovat selkeät menoleikkaukset kunta- ja valtionpalveluissa. Reilun vuoden päässä olevat eduskuntavaalit eivät perinteisesti kannusta vaikeisiin päätöksiin. Meilläkin on Insinööriliiton sisällä kahtalainen tilanne. Valtaosa jäsenistä työskentelee teollisuudessa ja sitä lähellä olevilla palvelualoilla. Suuressa kuvassa he toivovat yleensä tiukempaa kulukuria julkiselle puolelle, joka vähentäisi kokonaisverorasitusta. Toinen osa jäsenistä työskentelee kunnilla ja valtiolla. He tuottavat meille kaikille niitä julkisia palveluita, joita me ja perheemme kulutamme. Tasapainon löytäminen on vaikeaa. Tosiasia on kuitenkin se, että taas seuraava hallitus on yhtä askelta lähempänä leikkaamisen absoluuttista pakkoa, kun velkataakka jatkaa kasvuaan.

6

Korkeakoulutuksen laajenemisen myötä harjoitteluista ja työkokemuksesta on muodostunut yhä keskeisempi koulutuksen kehitystrendi. Esimerkiksi ammattiyhdistykset ovat julkisuudessa vedonneet yrityksiin työharjoittelujen laadun kehittämiseksi. Harjoittelun toivotaan edistävän työllistymistä. Opiskelijat arvioivat kokemuksiaan pääasiassa myönteisesti ja kokivat harjoittelujen laajentaneen osaamistaan. He suhtautuivat kuitenkin kriittisesti ammattikorkeakouluista saamiinsa oppimistehtäviin, itsearvioinnin ohjaukseen ja ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen harjoittelunohjauksen avulla. Työnantajat toivoivat enemmän yhteydenpitoa erityisesti opiskelijoiden ohjauksen ja käytännön järjestelyjen tiimoilta. He olivat myös kiinnostuneita ohjaajakoulutuksesta. harjoittelua voidaan parantaa kehittämällä laatujärjestelmiä työnantajien näkökulmia paremmin huomioiviksi. Maarit Virolainen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen työharjoitteluja. Tuoreen tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään lähtökohtia harjoitteluissa oppimisen ja ammattikorkeakoulujen harjoitteluyhteistyön vahvistamiseksi.

Uudet yritystukialueet kesällä Äkillisen rakennemuutoksen alueena Salon seutukunta sekä harvan asutuksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on nimetty korkeimman tukitason alueiksi. Yritysten investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuvat heinäkuun alusta alkaen. – Tulevalla rakennerahastokaudella haluamme kohdistaa käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin. Nyt päätetyt tukialueet on arvioitu sillä perusteella, missä hyöty olisi kaikista suurin, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Aiemmin on jo päätetty rakennerahastovarojen tehokkaammasta hallinnoinnista. Nyt halutaan varmistaa, että rahaa olisi siellä, missä sitä eniten tarvitaan eli yritysten kehittämishankkeissa. Tukikarttaan tehdään EU-säädösten mahdollistama välitarkastus ja alueet määritellään tarpeen mukaan uudelleen ajalle 1.1.2017–31.12.2020. Väliarvioinnin yhteydessä myös Salon asema arvioidaan uudelleen. Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Rakennemuutosalueiden nimeäminen tukialueiksi mahdollistaa korkeamman tukiprosentin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä suurten yritysten tukemisen ja vahvistaa alueiden talouskasvun edellytyksiä.


BITTIKATTAUS

Työsuojelu osaksi työpaikan arkea Työsuojelu koetaan edelleen muusta toiminnasta irrallisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. – Vaikka työpaikan työsuojelun hallintajärjestelmät ovat paperilla ja suunnitelmissa kunnossa, toiminta ei näy käytännössä, koska työ, työtilanteet ja vastuuhenkilöt muuttuvat jatkuvasti, sanoo asiantuntija Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta. – Työpaikoilla tarvitaan näkyvää turvallisuusjohtamista ja toimivia hallintajärjestelmiä työsuojelun toimivuuden varmistamiseksi. Työsuojelutoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeätä yhdistää työsuojelu osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa, esimerkiksi ottamalla se palaverien asialistalle. Keskeistä on myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen. – Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa, järjestelmällisessä seurannassa sekä henkilöstön mukaanotossa työn kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, Merivirta kertoo. Tärkeää on myös, että kaikki ottavat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta, ettei työturvallisuuspuutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstön tai esimiesten kontolle.

Työmatkojen mediaanipituudet (kilometrejä) asuinmaakunnittain vuonna 2010

Akavan hallitus on järjestäytynyt

9,8

UUSIMAA PIRKANMAA KANTA-HÄME

7,4

KOKO MAA KYMENLAAKSO VARSINAIS-SUOMI POHJOIS-POHJANMAA KESKI-SUOMI PÄIJÄT-HAME POHJOIS-SAVO

Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

Insinööriliitolla on kolme jäsentä keskusjärjestö Akavan hallituksessa kaudella 2014–2015. Heillä on jokaisella henkilökohtaiset varajäsenensä IL:n puheenjohtajistosta. Neuvottelujohtaja Ismo Kokon varajäsen on varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää. Puheenjohtaja Pertti Porokarin varajäsen on 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin varajäsen on varapuheenjohtaja Matti Häkkinen. Akavan puheenjohtajana jatkaa Sture Fjäder. Varapuheenjohtajiksi on valittu Olli Luukkainen Opetusalan Ammattijärjestöstä, Heikki Kauppi Tekniikan akateemiset TEK:stä, Lotta Savinko Suomen Ekonomiliitosta sekä Jyrki Wallin Agronomiliitosta.

POHJOIS-KARJALA ETELÄ-KARJALA ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA SATAKUNTA LAPPI ETELÄ-SAVO AHVENANMAA KESKI-POHJANMAA KAINUU

Käy tutustumassa jäsenetuihisi.

0

2

4

6 Km

8

10

12

Taulukossa on käytetty vuoden 2013 aluejakoluokitusta.

7


!


PERTIN PALSTA

Pertti Porokari / Puheenjohtaja

Seminaareja riittää

H

allitus on ottanut uuden käytännön maan asioiden hoitamisessa. Kun ideat ovat loppuneet, pidetään seminaari, johon kutsutaan kaikki talouselämän vaikuttajat. Ensimmäisen kutsun esitti pääministeri; Heurekassa pohdimme, miksi valtakunnan talousasiat eivät luista. Malli oli saatu vanhasta ja legendaarisesta Korpilammen seminaarista. Lukuisat esitykset keskittyivät tarkoitushakuisten kalvojen avulla todistamaan, kuinka kurja tilanne on ja kuinka paljon pahempaa on vielä tulossa. Päätöksiä ei tehty ja yhdessä sovimme, että kenellekään ei hiiskuta, mitä monipuolisissa ryhmätöissä puhuimme. Seuraavaksi asialla oli elinkeinoministeri ja tilaisuuden nimenä selkärankaseminaari. Paikalle oli kutsuttu lähinnä teollisuuden talousvaikuttajia, olihan aiheena teollisuutemme tila ja tulevaisuus. Paikalla oli paljon globaalisti toimivien yrityksien toimitusjohtajia, mutta myös pk-sektorin johtoa sekä yrittäjien edustusta. Suuryritysten edustajien viesti oli suunnilleen yhdestä suusta; kannattavuuden näkökulmasta Suomeen ei kannata investoida. Esitykset olivat jopa ivallisen ylimielisiä. Pk-sektorilta kuului sentään hajanaisia kommentteja, että täällä on osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Joku puhui varovaisesti isänmaastakin. Pankkisektori latasi kaikkein isoimmalla

tykillä, että Suomi-neito on sairas ja niin edelleen. Onhan pankkien tilanne todella kurja. Nordeakin teki vain neljän miljardin tuloksen ja ilmoittikin saman tien aloittavansa 900 miljoonan kulukuurin pohjalla olevien 500 miljoonan säästöjen päälle. Jostain sairaudesta tämä kyllä kertoo. Suuryritysten äänitorvi EK on huutanut, että yrityksille pitää luoda kilpailukykyiset toimintaedellytykset. EK:n mielestä palkat ovat liian korkeat, niistä pitää maksaa ikäviä sivukuluja, verotus on liian kovaa ja irtisanominen kallista ja hankalaa. Totuus on aivan toinen. Työvoimamme on vanhojen EU- maiden halvinta. Palkat ovat toki pienempiä entisissä Itä-Euroopan ja päiväntasaajan alapuolella olevissa maissa, mutta jos yritys ajattelee, että yksikköhinnalla luodaan kilpailukyky, yritys ei voi olla kovinkaan innovoiva ja menestyvä. Palkkojen sivukuluista on sovittu ja palkka on suhteutettu kokonaiskuluihin. Yhteiskunta kustantaa verovaroin koulutuksen, joka takaa yrityksille korkeatasoisen ja osaavan työvoiman. Myös yritysten tarvitsema infra on rahoitettu verovaroin. On reilua, että yrityksetkin maksavat veroja. Lisäksi irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa, lähes ilmaista. Väkeä irtisanotaankin massoittain. Elämmekö ahneuden aikakaudella? Siihen vaivaan eivät seminaarit auta.

9


Kopterit

valmiudessa sodan ja rauhan aikana TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä

Lentoteknisen johtajan Pasi Kaikosen tehtävänä on pitää Utin jääkärirykmentin helikopterit ilmassa. ››

10


Pasi Kaikonen huolehtii, että lentopalveluun osallistuvat henkilöt ovat pukeutuneet asianmukaisesti ja että heillä on ohjeet hallussa. 11


Pasi Kaikosen mielestä Puolustusvoimissa ei tarvitse pidentää sotilashenkilöiden työuria yli 55 ikävuoden.

U

tissa on nyt 17 isoa NH90-helikopteria, mutta pian niitä on 20. Pienempiä koulutusoptereita on seitsemän. Kopterit ovat päivällä joko ilmassa tai odottelevat lentovuoroaan hallissa. Ympäri vuorokauden, jokaisena vuoden päivänä yksi on valmiudessa lähteä auttamaan siviilitehtävissä, esimerkiksi jos joku on eksynyt maastoon. Pasi Kaikosen osaston tehtävänä on varmistaa kopterien toimintaedellytykset niin sodan kuin rauhan aikana. Hän suunnittelee helikopterien huoltotoimintaa. – On oltava riittävästi koulutettua väkeä, koulutus on kohdennettu oikeisiin henkilöihin, sekä laadullisesti että määrällisesti. Huoltotilat ja -välineet ovat asianmukaiset ja täyttävät sotilasilmailuviranomaisen vaatimat edellytykset, Kaikonen kuvailee vaatimuksia. Hänellä on kahdeksan suoraa alaista; he tekkevät työtä noin sadan hengen organisaation eeteen lentoteknisellä toimialalla. Kaikosen päivästä ison osan vie esimiestyö, jonka rinnalla ovat asiantuntijatehtävät. Tällä jon hetkellä hän suunnittelee vuosien 2015 ja 2016 hetk toimintaa. toim lyödään lukkoon kokonais– Määrärahat M summana suunnittelun perusteella, mutta summ suunnittelusyklin pituuden takia on vaikea su nähdä kaikkia tarpeita. ILMASSA ENÄÄ TOISTEN KYYDISSÄ

Lentoteknisen johtajan tehtävät ovat hallinnollisia eikä Kaikonen lennä nykyään kuin matkustajana. Nuoremmat miehet hoitavat koelennot. 12

– Yritän pitää helikopterit ilmassa. Ilmailupuoli on hyvin ohjeistettua ja normitettua. Kun toimitaan ohjeiden mukaan, niin turvallisuus on otettu huomioon. Kaikonen vertaa helikopteria mustaan taikalaatikkoon. – Hyppäät mustaan boksiin jossakin, vähän aikaa ravistusta ja olet jossain muualla, kun astut ulos. Myös matkustaminen maata pitkin on vähentynyt huomattavasti videoneuvotteluiden ansiosta. Neuvottelut sujuvat hyvin, kun palaverin väki on tuttua. Yhteistyökumppanit sijaitsevat ympäri Suomea, ja palaveriajoihin kului helposti viisi, kuusi tuntia päivässä. – Nyt matkapäiviä on vuodessa noin 20; aiemmin olin reissussa lähes pari päivää viikossa. ILMAILUA KOKO URA

Kaikonen opiskeli insinööriksi Tampereen teknisessä opistossa. Viimeisenä opintovuotena alkoi ilmailukoulutus, johon hän lähti mukaan. Hän teki insinöörityön Ilmavoimien varikolle, mistä syntyi kontakti Puolustusvoimiin. Muutama kuukausi valmistumisen jälkeen aukeni työsopimussuhteinen insinöörin paikka Ilmavoimissa Tampereella. – Nelisen vuotta kesti ennen kuin laitoin virkapuvun päälle ja sain erikoisupseerin viran. Ura jatkui Kuopiossa Karjalan lennostossa, jonka aikana Kaikonen kouluttautui koelentoinsinööriksi Ilmavoimien koelentokeskuksessa Kuorevedellä. 2000-luvun alussa hän siirtyi lentotekniseksi johtajaksi Utin jääkärirykmenttiin, jossa hän on viihtynyt siitä asti.


Tehtävät ovat kehittyneet vuosien varrella suhteellisen nuoressa organisaatiossa. Ura on edennyt askel askeleelta. Koulutus on tuonut lisää vastuuta. Kaikonen on päivittänyt tutkintonsa ammattikorkeakoulussa. Johtamisen osaamiseen antoi eväitä ylempi ammattikorkeakoulututkinto teknologiaosaamisen johtaminen -koulutuksessa. INSINÖÖRIT TEKNIIKAN TAITAJIA

Kaikosen mielestä insinöörin koulutuksella pärjää hyvin Puolustusvoimissa. Hyvästä kunnosta on hyötyä, sillä kuntoa testataan monin eri tavoin. – Kipinä Puolustusvoimia kohtaan helpottaa täällä oloa. Insinöörit tuovat Puolustusvoimiin teknisen osaamiseen, jota ei voi muulla korvata. – Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma. Kaikosella insinöörikollegoja on kymmenkunta. Kaikkiaan Utissa työskentelee runsas 350 henkilöä. Lennostoihin verrattuna insinöörejä on ihan hyvin asiantuntijatehtävissä. Iso osa erikoisupseereita on aliupseeritaustalla. Puolustusvoimat on rakentanut koulutusohjelman, jossa täydennetään erikoisupseerien sotilaallisia taitoja. Osittain koulutusten läpikäynti on vaatimus ylenämisellekin. Kaikonen on sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti.

Mullistuksilla Kaikonen viittaa useiden joukko-osastojen lakkauttamiseen ja henkilöstön siirtymisiin paikkakunnilta toisiin. – Puolustusvoimauudistus on kohdellut Utin jääkärirykmenttiä silkkihansikkain. Olemme kehittyvä joukko-osasto eikä täällä ole paljon muutoksia. Kuohuntaa ympärillä kuitenkin on ollut. Kaikonen tietää sen, sillä hän on Puolustusvoimien Kymen alueen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ESJA-sopimusalan luottamusmies. Edustettavia on kolmisenkymmentä ja alueeseen kuuluu Itä-Suomen huoltorykmentti Kouvolasta, Karjalan prikaati Vekarajärverltä ja Reserviupseerikoulu Haminasta. Kaikonen on tukenut Itä-Suomen huoltorykmentin väkeä ja ennen kaikkea kuunnellut heidän murheitaan. Kouvolan seudulla muutamalle ei löydy Puolustusvoimista lainkaan paikkaa ja useat joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa. – Jos oikein harmittaa syvältä, kuuntelukin saattaa auttaa. Luottamusmiehelle voi aina purkaa tuntojaan. Kaikonen perustelee luottamustehtäviään ja osallistumistaan Maanpuolustuksen Insinöörit MPI:n hallitukseen sillä, että ne ovat yksi kanava vaikuttaa. Hän on hyötynyt esimiestehtävissään luottamusmiestiedoistaan. – En myöskään väheksy koulutusta, jota luottamustehtävissä saa.

Olkapäällä lepää Utin jääkärirykmentin joukko-osastotunnus.

ARMEIJAN PALVELUKSESSA VIIHDYTÄÄN

Työilmapiirikyselyjen perusteella Puolustusvoimia pidetään hyvänä työympäristönä. Vaikka takana ovat suuret mullistukset, ne eivät ole näkyneet notkahduksina työympäristökyselyissä.

”Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma.”

13


Salo

rakennemuutoksen kourissa TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää

Salon kaupunki elvyttää talouttaan seuraavan kolmen vuoden ajan palvelu- ja organisaatiomuutoksilla.

S

yynä talouden huonoon jamaan on pääasiassa Nokian, sen alihankkijoiden ja muun ict-teollisuuden katoaminen alueelta. Siitä on aiheutunut yli 50 miljoonan euron menetys vuosittaisissa verotuloissa. Tänä vuonna päästään tuskin kahdeksaan miljoonaan. Samaan aikaan työttömyys on noussut yli 13 prosenttiin. Työpaikkoja on hävinnyt viidessä vuodessa yli 6 000. Nokialta hävisi lähes 3 500 työpaikkaa ja sen alihankkijoilta yli 1 000. – Olemme viime vuosina pyrkineet välttämään tilannetta, että joutuisimme yhtäkkiä irtisanomaan useita työntekijöitä, sanoo kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi. Vapautuvia työpaikkoja ei ole täytetty automaattisesti, jos ollenkaan. Kuntaliitoksesta tuli tämän vuoden alussa kuluneeksi viisi vuotta. Samalla päättyi työntekijöiden suoja-aika, jona 14

Mika Mannervesi arvioi, että insinöörimäinen ajattelu kuplii pinnan alla.

aikana heitä ei saanut irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä. Mannerveden mukaan kuntaliitoksen arveltiin tuovan järkevyyttä yhteisten varojen käyttöön. – Joskus tulee raja vastaan siinä, että ulkopuolisia ei voi rekrytoida, vaan olemassa olevat työntekijät jatkavat, Mannervesi ennustaa.

kouluttamiseen etupäässä rakennus- ja hoitoaloille. Huoli aluesairaalan tulevaisuudesta on suuri. – Uusi päivystysasetus on jo aiheuttanut päänvaivaa; minkälaista pätevyyttä päivystystä hoitavilta vaaditaan ja onko heidän palkkaamiseensa varoja, Mannervesi kertoo. TOIVE PAREMMASTA ELÄÄ

OSAAMISTA TARVITAAN

Nykyisen 55 000 asukkaan Salon kaupungin osaamis- ja koulutusrakenne on laaja, yleistä osaamista on paljon. Mannerveden mukaan syvempää osaamista voisi kuitenkin olla enemmän. Euroopan rakennerahastolta saatava tuki Salon alueen kehittämiseen, lähemmäs 20 miljoonaa euroa, menee kokonaan Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden

Salon kaupunki on jo petrannut tulostaan ja viime vuoden tulos oli huomattavasti ennakoitua parempi. Insinöörimäinen ajattelu kuplii edelleen ihmisten mielessä pinnan alla. – Piirilevyjä on rakennettu jokaisessa autotallissa vuosikymmenten ajan, mikä on jättänyt jälkensä ihmisten mieleen, Mannervesi muistuttaa. Lumian tuotekehittely tehtiin Salossa ja vieläkin yli tuhat henkilöä on


töissä Nokialla tehtävissä, jotka yrityskaupan myötä siirtynevät suureksi osaksi Microsoftille. – Toivo elää, että siitä tulee vielä moottori, joka synnyttää jotain uutta. PÄRJÄÄMISELLÄ ON PERINTEET

Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä Salossa on aina vallinnut pärjäämisen henki. Vaikka vaatetusteollisuus, meijerilaitos ja sokeritehdas ovat lähteneet sekä Nokia alihankkijoineen on romahtanut, usko uuteen nousuun on yllättävän vankka. Henkilöstömenojen karsimiseen tähdännyt organisaatiomuutos on toteuttamista vaille valmis. Esimiesportaasta voidaan irtisanoa enimmillään 11 työntekijää. Työntekijätason yt-neuvottelujen aloittamisesta ei ole vielä päätetty. Leppäsen mukaan irtisanottaville on tarjottava muita tehtäviä. Teknisessä toimessa ei ole pilvin pimein insinöörejä tai arkkitehtejä, joita voisi irtisanoa. – Tahto suur-Salosta oli kuntaliitoksen aikoihin korkealla. Nokia tahkosi rahaa, pikkukuntia oli monta ja niiden tulevaisuus näytti heikolta. Ajateltiin, että on hyvä diili panna hynttyyt yhteen, Leppänen muistelee. Ja niinhän se olikin; kaikki kunnat pääsivät osallisiksi yhteisöverotuotoista. Nyt ajat ovat toiset. Muutos agraariyhteiskunnasta tietotekniikkavetoiseksi oli suuri. Mutta harppaus uuteen palveluyhteiskuntaan taitaa olla vielä suurempi.

KOLUMNI Pekka Liimatainen 1. varapuheenjohtaja

Harmaalta vyöhykkeeltä illaksi kotiin

V

altiolla insinöörien määrä suhteessa muihin asiantuntijoihin on vähentynyt yhteen liitetyissä mammuttivirastoissa. Vinoutuman takia insinöörien asema heikkenee. Heidän tehtävän vaativuuttaan ja työkäytäntöjään ei tunnisteta, joten palkkakilpailukyky on huono. Palkkatasoon vaikuttaa valtiolla urakiertomahdollisuus, joka on paljon heikompi kuin yksityisellä sektorilla. Palkan ohella valtion insinöörejä jurppii matkustaminen. Virastoissa ei mielletä insinöörityön luonnetta. Tekniselle alalle tyypillisesti työ on siellä, missä suunnitellaan ja rakennetaan. Työ ei tunne välttämättä virka-aikaa ja arkipäivää tai virkapaikkaa. Insinöörin projektiin suunnittelemansa sidosryhmätai maanomistajien kuulemistilaisuuden järjestäminen illalla etäällä virkapaikasta tuntuu lähes mahdottomalta. Hallinto näkee tilaisuuden mieluummin virka-aikana järjestettävänä tilaisuutena, jolloin sidosryhmäläiset ja maanomistajat ovat yleensä itse töissä. Matka-ajan korvattavuus on ongelma. Iltatilaisuudesta 200 kilometrin päässä korvataan tilaisuuden kesto eli pari tuntia, vaikka kulutettu matka-aika on viisi tuntia. Toisinaan vaaditaan menetettyjen työtuntien tekemistä takaisin, jos on lähtenyt työmatkalle kello 14. Virkamies on menettänyt normipäivänsä ja lataa väsyneenä akkujaan, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas aloittaa virkatyöt. Normipäivä-käsitteestä ei hevin luovuta eikä normipäivän ylittämistä noteerata tai korvata. Asiantuntijoina muiden akavalaisten työ on paljon staattisempaa. Insinöörin on oltava läsnä suunnittelussa, rakentamisessa ja kuunneltava katselmuksissa myös valitukset. Asiantuntijoita huonommassa asemassa ovat esimiesasemassa olevat päällikkötason insinöörit. Hallinto ottaa aikansa, matkustamista ja pitkiä päiviä riittää, eikä työpaikalta uskalleta poistua ennen kuin päivän aikana kertyneet sähköpostit ja taskuun kirjoitetut muistilaput on käyty läpi. Työhön on hiipinyt harmaa alue, jonka ongelmat halutaan välttää tulemalla ajoissa illaksi kotiin. Jäävätkö työt tekemättä ja kenen on vastuu oikein aikuisten oikeesti?

Antero Leppäsen mielestä Salossa vallitsee pärjäämisen henki. 15


Siltojen

lumoissa TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Petri Blomqvist ja Mari Männistö

Jari Nikki vietti 20-vuotista taiteilijajuhlaansa siltojen parissa viime vuonna. Rakennusinsinööriksi valmistumisesta tuli vierähtäneeksi sen verran. Hän lumoutui siltoihin jo kesätöissä, kun valoi betonia ja kantoi rautaa.

16


N

ykyisin siltainsinöörinä työskentelevä Jari Nikki vastaa siltojen ja laitureiden kunnossapidosta sekä siltasuunnittelu- ja rakentamishankkeiden toteuttamisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Työsarkaa riittää pohjoisessa sijaitsevalta Honkajoelta eteläiseen Kasnäsiin. Siltaurakoiden rahoitukseen käytetään vuosittain 6–9 miljoonaa euroa. – Tarve olisi vieläkin suurempi, Nikki toteaa huolestuneena. Siltojen kunto on hänen mielestään huonontunut viimeisten 15 vuoden aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. TARKASTUKSIA JA KORJAUKSIA

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen 1 800 sillasta yli 400 sillalle tehtiin erilaisia tarkastuksia viime vuonna. Yleis- ja erikoistarkastusten perusteella siltainsinööri tekee tulevien vuosien korjausohjelmat. – Ongelmana on se, että osa pitää jättää toistaiseksi korjaamatta, Nikki kertoo. Sillankorjaussuunnitelmien ja -urakoiden teettäminen on siltainsinöörin arkipäivää. Nykyisin ei uusia teitä ja siltoja juuri rakenneta; pääpaino on korjaamisessa. – Korjaaminen on haastavaa puuhaa. Koskaan ei tiedä, mitä sillasta paljastuu. Työmenetelmien vaihtaminen kesken työn nostaa myös kustannuksia. – Siltojen rakentamisessa käytettävä raaka-aine betoni on parantunut hurjasti laadultaan siitä, mitä se oli 1960-luvulla. Nyt se

ELY-keskukset ylläpitävät Suomessa 1. 78 000 kilometriä maantieverkkoa 2. 5 000 kilometriä pyöräteitä 3. 14 600 siltaa

kestää suolausta paremmin, eikä rapaannu niin herkästi, Nikki tietää. Sillanrakentamisen asiantuntijana hän on kysytty myös muiden teettäjien hankkeissa. Jäsenenä valtakunnallisessa SILKO-Pintarakenne -työryhmässä hän on mukana laatimassa ohjeita sillan korjaamiseen. Tarvittaessa hän osallistuu siltakonsulttien ja -urakoitsijoiden laatuauditointeihin. PAINORAJOITUKSET LISÄMURHEENA

Uuden ajoneuvoasetuksen myötä painorajoitettujen siltojen määrä miltei seitsenkertaistui VarsinaisSuomen ELY-keskuksen silloilla. Vanhoista kiviholvisilloista yli puolelle jouduttiin asettamaan painorajoitus, mikä nähtiin merkittävänä ongelmana etenkin metsäteollisuuden kuljetuksille. – Kiviholvisilloilla on alkujaan ajettu hevosella ja kärryillä, nyt niillä pitäisi päästä kulkemaan suurilla rekoilla, Nikki ihmettelee. Kiviholvisiltojen uusimista mietitään yhdessä muun muassa Museoviraston kanssa. Nikki on vastannut omalla toiminta-alueellaan lossin korvaavien siltahankkeiden kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta. Siltoja on tehty hänen aikanaan yhteensä kahdeksan kappaletta. Esimerkiksi Turun saaristossa on useita losseja, joiden korvaaminen silloilla on keskusteluttanut asukkaita ja kesävieraita vuosikausia. Nyt lossien korvaamisohjelma silloilla on keskeytyksissä. – Lossit ja lautat saaristossa vanhenevat. Pitää miettiä, kumpi kannattaa, lossin ylläpito vai uuden sillan rakentaminen, Nikki huomauttaa. Uusi silta on kuolettanut investointimaksunsa vajaassa kymmenessä vuodessa. Lossin ylläpidosta ja liikennöinnistä pitää maksaa jatkuvasti vuosittain satoja tuhansia euroja. Vuonna 2010 valmistuneen Lövön sillan on suunniteltu kestävän sata vuotta. Yleensä peruskorjaus silloille tehdään 40 vuoden välein.

Satu Pekkasen työ ELY-keskuksen aluevastaavana on monipuolista ja itsenäistä.

Alueurakat kestävät vuosia Rakennusinsinööri Satu Pekkanen on kiireinen Äänekosken alueurakan kilpailuttamisen kanssa. Uuden viisivuotisen urakan tarjouspyyntöasiakirjat ovat aluevastaavan käsittelyssä ja ne pitää saada kohta valmiiksi. Urakka kestää vuoteen 2019 saakka. Se käsittää yli 700 kilometriä maanteitä ja lähes 70 kilometriä kevyen liikenteen väyliä. Pekkanen vastaa Keski-Suomen ELY-keskuksessa myös Karstulan urakasta, joka päättyy vuonna 2016. Kumpikin urakka on kustannuksiltaan koko urakkakaudelle 10 miljoonan euron luokkaa. Pekkanen osallistuu Itäisen yhteistyöalueen eli Pohjois-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien, Kaakkois-Suomen sekä Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteisen kilpailutustyöryhmän työhön Kuopiossa. Pitkät päivät urakointeja pisteyttämässä ovat poissa normaalista työajasta Jyväskylässä.

OMA TYÖ TOIVEAMMATTI Rakennusinsinööriksi vuonna 2005 valmistunut Pekkanen kertoo olevansa unelma-ammatissaan. Yhdyskuntatekniikan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa kiinnostivat alusta pitäen; erityisesti tie- ja vesirakentaminen ovat olleet hänelle mieleen. Opiskeluaikana Pekkanen teki töitä työnjohtoharjoittelijana Tampereen kaupungin katuyksikössä sekä Tampereen Vedellä. Valmistuttuaan hän sai töitä Tiehallinnon KeskiSuomen tiepiiristä. Työkseen hän valmisteli erilaisia lupia kuten opaste-, mainos-, kaapeli- ja vesijohtolupia. Ne kuuluvat nykyisinkin ELY-keskusten toimialaan, samoin liikenteen ja infrastruktuurin ylläpito.

MAASTOKÄYNTEJÄ ON VIIKOITTAIN Kahden hoitourakan aluevastaavan päivät kuluvat toimistotöiden ohella maastokäyntien, pistokokeiden ja mittausten tekemisessä. Kummankin urakka-alueen kiertämiseen kerran viikossa kuluu helposti kaksi työpäivää: 700 kilometriä ajettavaa ja mittaukset päälle. – Talvella teen mittauksia polanteen vahvuudesta, tien tasaisuudesta, lumivalleista ja lumimäärästä sekä kitkasta, Pekkanen listaa. Urakoitsijoihin hän on yhteydessä päivittäin sähköpostilla ja puhelimitse. Sähköisten järjestelmien ja säätietojen seuranta on osa työnkuvaa. Tienkäyttäjän linjalta tulevien viestien seurannasta sekä urakoitsija että aluevastaava saavat tietoa tienkäyttäjiltä teiden kunnosta 24 tuntia vuorokaudessa.

17


Työelämää

kehitetään myös huonoina aikoina TEKSTI: Mika Peltonen / UP ja KUVA: Shutterstock

Työelämä 2020 -hankkeen johtaja Margita Klemetti uskoo, että suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä, vaikka tällä hetkellä käydään jatkuvasti yt-neuvotteluja ja irtisanotaan ihmisiä.

18

J

ohtaja Margita Klemetin mukaan maailma on muuttunut siitä, kun Euroopan paras työelämä -hankkeen tavoitteet kirjoitettiin. – Ei muutos ole tavoitetta pienentänyt, vaan se on vahvistanut hankkeen tarpeellisuutta. Kun menee huonosti, se ei tarkoita, että työelämän kehittäminen lopetetaan. Euroopan paras työelämä 2020 -hankkeen käytännön työ tehdään työpaikoilla. Klemetin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla, joilla on työpaikkakontaktit ja kanavat tukea työpaikkoja. – Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota toteuttamalla tehtäisiin menestyvä työpaikka tai Euroopan paras työelämä. Jokaisella työpaikalla on oma tilanteensa ja lähtötasonsa, Klemetti sanoo. Hänen mukaansa jokaisella työpai-

kalla pitäisi miettiä omia vahvuuksia ja sitä, missä olisi kehitettävää. Euroopan parhaaseen työelämään pyritään myös alueverkostojen työllä. Verkostot toimivat 15 ELY-alueella. Niiden tavoitteena on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva yhteinen toimintatapa työelämäpalveluiden parantamiseksi. – Alueilla on ollut eri toimijoiden välillä yhteistyötä tähänkin asti. Nyt yhteistyötä katsotaan nimenomaan työelämästrategian näkökulmasta ja etsitään samalla synergiaa. Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla panostaa. – Minä uskon vahvasti alueverkostojen toimintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tuntevat alueensa tilanteen. Myös alueen toimijat tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että me hoidamme tämän ja te tuon.


Klemetin mukaani yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa palveluita ja tukea työpaikoille. Tavoite on, että lupaukset johtaisivat kunkin työpaikan omiin kehittämisohjelmiin. ON SUOMESSA ENNENKIN SELVIYDYTTY

Hankkeen arvopajoissa on pohdittu suomalaisen työn tekemisen arvoja ja päädytty neljään: luottamus, sinnikkyys, rohkeus ja tarkoitus. – Keskiössä on tarkoitus. Se antaa merkityksen muille arvoille. Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja dynaamisuutta. Sinnikkyys taas tulee suomalaisesta sisusta, siitä, että ei anneta periksi, vaan hoidetaan hommat. Tällä hetkellä suomalainen työelämä luokitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi. – Meillä on todella hyvä perusta, joka liittyy luottamukseen ja yhteistyö-

hön. Tällaista ei muualta löydy, Klemetti korostaa. Hän muistuttaa, että Suomessa on hyviä esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista selviytymisestä. – Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas uusi askel eteenpäin. Emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme. Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista. – Iso haaste on hankkeen suuruus, miten pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan suuntaan. Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan. Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti suostuu myöntämään, että jos Euroopan paras työelämä ei onnistu, kakkostilakin olisi ”aika hyvä”. – Ykköstä kuitenkin tavoitellaan. Pitää ottaa käyttöön vahvuutemme ja miettiä asioita rohkeasti.

Mukaan haetaan uusia toimijoita Euroopan paras työelämä 2020 -hankkeen käynnisti viime vuoden alussa ydinryhmä, johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantuntijalaitos ja -yhdistys. Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat tehneet yhteistyölupauksen hankkeen te kanssa. Uudet toimijat tuntevat ja noudatka tavat toiminnoissaan valtioneuvostossa ta

hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita. Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia työelämän kehittämiseen. Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia on tällä hetkellä 34. Työelämähankkeen johtajan Margita Klemetin mukaan toimijoiden määrä kasvaa jo tänä vuonna.

Oulun kaupunki edistää työhyvinvointia Oulun kaupunki toteutti viime syksynä pilottihankkeen, joka kiinnitti huomiota henkilöstön liikunnalliseen elämäntapaan. Oulun kaupungin henkilöstöliikunnan, Oulun Työterveyden ja Virpiniemen liikuntaopiston yhdessä toteuttaman hankkeen tavoitteena oli luoda organisaatioon toimiva malli liikunnalliseen elämäntapaan aktivoimiseksi. Hankkeeseen valittiin kolme työn kuvaltaan erilaista ryhmää. Kohderyhmänä olivat organisaatiosta valitut henkilöt, joiden työ ja työssä jaksaminen edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. Mukana oli yhteensä 45 henkilöä hyvinvointipalveluiden vuodeosastolta, Oulun Konttori -liikelaitoksesta ja Oulun Tekninen -liikelaitoksesta. – Heille räätälöitiin matalankynnyksen liikuntaohjelma, joka sisälsi mittauksia ja monipuolista ohjattua liikuntaa, henkilöstöliikunnan koordinaattori Nina Ylitalo kertoo. Pilottihanke toteutettiin syyskaudella 2013. Hanke rahoitettiin kaupungin osuudella ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelman hankerahalla. Ohjatun liikunnan lisäksi hankkeessa korostettiin myös omatoimista liikkumista sekä arkiliikuntaa. Liikunnat merkattiin sähköiseen Hymis -liikuntapäiväkirjaan. Suosituimmat liikuntalajit, joita harrastettiin, olivat kävely, pyöräily, pihatyöt ja työmatkaliikunta. TEKSTI: Ilona Mäenpää

19


Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi TEKSTI Jari Rauhamäki KUVAT Kimmo Brandt

EU:n talouskomissaari ja komission varapuheenjohtaja Olli Rehn pitää syksyn työmarkkinaratkaisua rohkaisevana. Maltilliset palkankorotukset takaavat, että Suomi kuroo kiinni kilpailukykyeroa teollisiin kilpailijamaihin.

V

uodesta 1998 lähtien Euroopan komissiossa työskennellyt Olli Rehn on näinä aikoina poikkeuksellisen kiireinen mies. Talouskomissaarin epäkiitollinen tehtävä on pitää jäsenmaat ruodussa julkisen velan kasvun suhteen. Kiireitä lisää 20

Euroopan liberaaliryhmän Alden kärkiehdokkuus toukokuun Euroopan parlamentin vaaleissa. Haastatteluun Rehn rientää Sitran kestävän talouspolitiikan seminaarista. Komissaari saapuu helsinkiläisen tavaratalon kabinettiin täsmällisesti ajallaan. Aloitus kuitenkin lykkääntyy muutamalla minuutilla.

– Onhan tämä huono tekosyy, mutta Kreikan pääministeri on puheeni aikana tavoitellut parikin kertaa. Pakko tarkistaa, mitä murheita hänellä on, Rehn pahoittelee. TUTTUJA KÄPPYRÖITÄ

Rehn on esitellyt seminaarissa faktoja, jotka ovat työmarkkinapolitiikassa toimivalle tuttuja. Rehnin esittämät kuvaajat todistavat, kuinka yksikkötyökustannukset ovat 2000-luvulla kääntyneet Suomen kannalta epäedulliseen suuntaan. Tekijän kohdalla ei kuitenkaan lue tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliitto tai Teknologiateollisuus ry, vaan European Commission. Rehnin mukaan etenkin viime vuosikymmenen lopun palkkaratkaisut


Olli Rehn sanoo olevansa valtiotieteilijänä suvun musta lammas; lähes kaikki muut ovat insinöörejä.

”Nyt on tartuttava toimeen” rapauttivat suomalaista kilpailukykyä. Työnantajapuolella oli halua päästä irti keskitetystä sopimisesta, mikä myös tapahtui. Julkinen sektori määritteli palkankorotusten tason, joka oli pienelle, viennistä riippuvaiselle kansantaloudelle liian korkea. Sen tuloksena syntyi liittojen välinen kilpalaulanta, jonka seurauksena kilpailukyky rapautui. – Avoimessa taloudessa julkinen sektori ei voi toimia palkkaveturina. Yhdessä Euroopan maassa eli Kreikassa sitä testattiin 30 vuotta, ja tulos näkyy. – Olen itsekin virkamies ja arvostan virkamiehiä, mutta ei virkamiesten palkkakehitys voi terveessä kansantaloudessa olla nopeinta. Kyllä isänmaan parhaiden voimien pitää hakeutua oikeisiin, tuottaviin töihin, Rehn sanoo ja pitää viime syksyn työmarkkinakierrosta kilpailukyvyn palautumisen kannalta rohkaisevana. SOPIMISTA TARVITAAN

Kilpailukyky, yksikkötyökustannus, innovaatiot ja tuottavuus toistuvat tasaisin välein Rehnin puheessa. Se ei ole ihme, olihan filosofian tohtorin väitöskirjan aihe Oxfordin yliopistossa nimenomaan pienen valtion talouspoliittiset strategiat kilpailukyvyn näkökulmasta. Vuodet Brysselissä eivät ole täysin vieneet Rehnin uskoa suomalaisen tulopolitiikan mahdollisuuksiin. Hänen mielestään palkansaajan ja kilpailukyvyn kannalta paras malli on keskitetty palkkaratkaisu, joka jättää tilaa valtion vastaantulolle. – Sen sisällä on oltava tilaa paikalliselle sopimiselle, joka ottaa huomioon tuottavuuden kehityksen. Uskon, että tällaisella mallilla päästään pitkällä tähtäimellä parhaaseen tulokseen. Menestymisen ehto on, että suomalaiset tunnistavat ja tunnustavat

toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Avoin kansainvälinen kilpailu ei jätä loputtomiin pelivaraa tinkiä esimerkiksi tuottavuudesta. Myös julkisen sektorin koko on mitoitettava talouden kestokyvyn mukaan. – En näe mitään estettä, ettei Suomi menestyisi myös jatkossa. On vain uskallettava tarttua toimeen, rakennettava uudistusten kautta pohjaa talouden uudelle nousulle, hän sanoo.

– Innovaatiot ja investoinnit ympäristöön ovat tulevaisuuden musiikkia, Olli Rehn sanoo.

PERUSKOULU MENESTYKSEN TAE

Rehn kuluu niihin taloustieteilijöihin, jotka näkevät kilpailukykytekijöitä muuallakin kuin pelkissä numeroissa tai ”käppyröissä”. Erityisen lämpimästi hän puhuu peruskoulusta, jota ilman Suomi olisi pudonnut kilpailijoiden kyydistä jo aikoja sitten. – Ilman peruskoulua kumpikaan meistä ei olisi tässä nyt. Peruskoulu on taannut sen, että jokaisella pienimmänkin peräkylän pojalla tai tytöllä on ollut mahdollisuus kouluttaa itsensä. Pienellä maalla ei ole varaa tinkiä tasaarvoisesta koulutuksesta. Vakaan ja toimivan yhteiskunnan sekä luotettavaksi koetun oikeusvaltion Rehn laskee Suomen kilpailuvalteiksi. Hänen mielestään Suomella on paljon annettavaa myös vihreän talouden sekä ympäristöteknologian saroilla. – Liikkuessani eri puolilla maailmaa olen konkreettisesti huomannut, miten energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvien asioiden merkitys kasvaa. Uskon, että esimerkiksi suomalainen metsäteollisuus ja puunjalostus kokevat uuden tulemisen, mutta se edellyttää uusia innovaatioita, panostusta tuotekehitykseen ja kykyä kaupallistaa uudet tuotteet ja palvelut nykyistä paremmin. – Onneksi näistä on jo hyviä esimerkkejä, Rehn sanoo.

IKÄVÄ VELVOLLISUUS

EU:n talouskomissaarina Rehnin velvollisuus on huolehtia siitä, että EU:n jäsenmaat eivät Huittisten hullun miehen tavoin syö enemmän kuin tienaavat. Tällaisessa tehtävässä saa helposti ikävän miehen maineen. – Ei komission suositukset tai vaateet mitään kevytmielisiä heittoja ole. Niiden takana on iso määrä tutkimusta ja vakavaa harkintaa. Sellaisia Janne Kivivuoren hommiahan nämä ovat, eurooppalaisen huoltopoliisin hommia; paljon kiitosta ei saa, mutta asialliset hommat pitää vain suorittaa, Rehn puolustautuu. Pahin vaihe Euroopan taloudessa näyttäisi olevan ohi. Varovaisena miehenä Rehn ei kuitenkaan ryhdy paukuttelemaan henskeleitään; työtä on paljon tehtävänä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. – Paine nopeisiin ratkaisuihin on hellittämässä, mutta edessä on edelleen pitkä tie julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kestävän talouskasvun luomiseksi. – Minä olen reformisti. Uskon, että erilaisten uudistusten kautta, luottamalla laajan koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen voimaan sekä luomalla tilaa uusien yritysten synnylle ja vanhojen kasvulle pääsemme kasvuuralle, Rehn sanoo. 21


Lauri Haimelinin päätyö on tukea teknisesti asiakkaita eri puolella maailmaa.

Insinööri hoitaa

ihmisten terveyttä TEKSTI Kirsi Tamminen KUVAT Annika Rauhala

Teknisen tuen päällikkö Lauri Haimelin viihtyy terveysteknologia-alalla. – Ala kehittyy nopeasti ja lisäksi kasvaa jatkuvasti. Uusia markkina-alueita tulee koko ajan lisää. 22


”Planmecassa arvostetaan kielitaitoa”

T

erveysteknologian toimialajärjestö FiHTAn mukaan alan vienti kasvoi vuonna 2012 yli 20 prosenttia vuotta aiemmasta. Terveysteknologian tuotteita vietiin Suomesta tuolloin runsaan 1,6 miljardin euron arvosta. Terveysteknologia-ala tuottaa noin 40 prosenttia Suomen huipputekniikan viennistä ja työllistää Suomessa yli 10 000 henkeä. Yksi heistä on insinööri Lauri Haimelin, joka työskentelee Planmecassa. Yritys kuuluu alan suurimpiin Suomessa. – Planmeca suunnittelee, valmistaa ja markkinoi hammaslääkärin vastaanotoille laitteistoja: kuvantamisen laitteita, hammashoitokoneita ja ohjelmistoja, Haimelin kertoo. Helsingin Herttoniemessä on yrityksen kaikki yrityksen toimitilat, myös tuotantolaitos. Planmeca työllistää noin 700 henkeä. Koko Planmeca Groupissa on maailmanlaajuisesti noin 2 500 työntekijää. Tuotteiden jakelijoita on reilussa 120 maassa ja tuotteista vientiin meneekin yli 90 prosenttia. – Kun tulin taloon, 3D-laitteita oli yksi. Nyt on viisi erilaista, toki samaa tuoteperhettä, Haimelin toteaa. – Viimeisin aluevaltauksemme on suuskanneri, joka on kuin iso sähköhammasharja. Skannerin sinisen valon avulla potilaan hampaiden pinnasta luodaan kolmiulotteinen pintamalli, joka tuodaan ohjelmistoon. Ohjelmistossa potilaalle voidaan suunnitella esimerkiksi paikka tai kokonaan uusi hammas. Suunniteltu työ lähetetään jyrsimelle, joka työstää potilaalle uuden hampaan noin 15 minuutissa. Mahdollisten jatkokäsittelyjen jälkeen työ on valmis asetettavaksi potilaalle.

TEKNISTÄ TUKEA ASIAKKAILLE

– Jälkimyyntisastomme tukee kaikkea sitä, mitä Planmeca valmistaa ja myy, Haimelin sanoo. Jälkimyynnissä työskentelevällä esimiehellä on osastollaan 14 teknistä tuotespesialistia, jotka antavat jakelijoille teknistä tukea puhelimitse,

Afrikan mantereella kasvaa kysyntä terveysteknologiatuotteille.

sähköpostitse ja etäyhteyksiä hyväksikäyttäen. Myös esimies osallistuu tuen antamiseen. Planmeca myy tuotteensa jakelijoille, joilla on vastuu huollosta. – Suurimman osan he pystyvät hoitamaan omatoimisesti, mutta välillä on niin hankalia tapauksia, että he ottavat meihin yhteyttä. Puolet Haimelinin työajasta menee teknisen tuen hoitamiseen. Loppuaika jakautuu esimiestehtävien, yrityksen sisäiseen suunnitteluun ja tuotekehitykseen osallistumisen sekä kouluttamisen kesken. Englanti on päätyökieli, mutta työssä tarvitaan monipuolista kielitaitoa; saksaa, ranskaa, espanjaa, ruotsia ja niin edelleen. Koska asiakkaita on lukuisissa eri maissa, kaikissa ei edes näillä kielillä pärjää. Jakelija etsii tulkin, joilla valitettavasti useimmilla ei ole teknistä taustaa tai ymmärrystä laitteista. – Silloin toiminta menee rikkinäiseksi puhelimeksi. Joku joka ei ymmärrä, mitä kääntää, yrittää kääntää teknistä sanastoa, Haimelin kuvailee. Avuksi kielivaikeuksiin Planmeca järjestää paljon teknistä koulutusta eri maista tuleville teknikoille. Vuosittain järjestetään vähintään kolme kertaa parin viikon mittainen peruskurssi, jossa käydään läpi hoitokoneet, röntgenlaitteet ja ohjelmistot. TYÖMATKOILLA OPASTETAAN

Jälkimyyntiosaston vastuualue kattaa koko maailman. Osaston väki matkustaa paljon, jotta huolto-ongelmia ja asennuksia voidaan tutkia paikan päällä. Samalla paikallisiin toimijoihin tutustuu, mikä auttaa etäneuvonnassa. – Eri puolilla maailmaa on erilainen tapa käyttää kuvantamislaitteitamme. Esimerkiksi Aasiassa mennään kuvan laatu edellä, kun taas Euroopassa ta-

voitteena on mahdollisimman pieni säteilyannos, Haimelin sanoo. Paikallinen lainsäädäntökin vaikuttaa. Kaikkialla Aasiassa ei ole kovin tarkkoja siitä, kuka tulkitsee kuvia. Sen sijaan Italiassa tai Israelissa 3D-röntgenkuvien tulkitsijalla täytyy aina olla radiologin koulutus. Yhtenä rankimpana matkana Haimelin pitää Kiinan reissuna; se oli samalla yksi mielenkiintoisimmista. Parin viikon ajan tavattiin useita asiakkaita eri puolilla Kiinaa. Kielitaidon puute toi ongelmia, vaikka tulkki oli mukana. – Välillä asennettiin laitteita fyysisesti eli lähes haalarihommia ja iltapäivällä pidettiin luentoja ohjelmistojen käytöstä radiologeille. Sillä reissulla pääsi käyttämään koko osaamistaan. Päivien venyminen teki siitä rankan, Haimelin muistelee. OPINNOT ANTAVAT PERUSTIEDOT

Lauri Haimelinin mielestä insinöörikoulutuksella pärjää terveysteknologiaalalla hyvin, kunhan on valmis oppimaan uutta. – Ammattikorkeakoulu opettaa teknisen ymmärryksen ja kyvyn soveltaa esille tulevia asioita. Mutta oman työpaikan tuotteita ei pysty missään muualla opiskelemaan. Koulutukseen sisältyi esimerkiksi opintoja kuvantamislaitteista ja röntgensäteilystä, joista on ollut paljon apua. Myös ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja potilaan kohtaamista opiskeltiin. – Matkoillani kohtaan potilaita, joihin pitää pystyä asennoitua oikein eikä heihin voi suhtautua vain insinöörimäisesti. Haimelinista ihmiset tuovat työhön kiehtovuutta, sillä heitähän laitteilla hoidetaan. – Jos sorvaa akseleita tai tekee kännyköitä, ihmisestä ei tarvitse huolehtia.

23


Suomea lähinnä oleva miljoonakaupunki on Pietari. Siellä on monen suomalaisen työpaikka.

Rengas on

muutakin kuin musta ja pyöreä

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Kirsi Tamminen

Heidi Keltanen kiertelee mielellään Pietarin nähtävyyksissä vapaa-ajallaan. 24


T

ehdasesittely Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla on päättymässä. – Nyt ymmärrän, mistä renkaan hinta muodostuu. Renkaiden tekeminen on yllättävän monimutkaista, hihkaisee yksi suomalaisvierailijoista. Koetoimintainsinööri Heidi Keltanen hymähtää; tämän hän on kuullut useasti aiemminkin. Kun ulkopuoliset kuulevat, mitä tapahtuu renkaan valmistuksen aikana, moni havaitsee, ettei tuotantoprosessi ole kovin yksinkertainen. Keltanen tietää, miten tuotteita valmistetaan Nokian Renkaan tehtailla. Hän on itse tehnyt renkaita insinööriopintojen aikana. Valmistumisen jälkeen hän on ollut talossa 11 vuotta. Tuosta ajasta noin puolet hän on työskennellyt Vsevolozhskin tehtaalla, joka sijaitsee 40 kilometrin päässä Pietarista. – Tulin pariksi kuukaudeksi tuuraamaan työkaveria, joka halusi olla hetken Suomessa. Kun hän vaihtoi osastoa, minulta kysyttiin, että onko kiinnostusta lähteä pidemmäksi aikaa.

VASTUUNA TUOTTEIDEN SISÄÄNAJO

Keltanen työskentelee tuotekehityksessä rengasteknisellä osastolla, joka vastaa renkaidenvalmistusresepteistä. – Teemme uusien tuotteiden jokaiselle koolle koesarjat. Valmistamme pienen erän, joita testaamme ja mittaamme eri tavoin, hän sanoo. Kun tuotantokelpoisuus on todettu, voidaan tuote hyväksyä tuotantoon, jolloin se on valmistettavissa isoilla määrillä. – Teemme piirustuksista tuotantokelpoisia komponentteja, Keltanen tiivistää. Hänellä on paikallinen tiimi, joka tekee koesarjoja. Itse hän on koko tuotekehityksen ainoa suomalainen Venäjän tehtaalla. – Autan myös paikallisia laatuteknikoita; hyväksyn esimerkiksi reseptimuutokset. Jos en itse pysty auttamaan, pyydän vinkkejä Nokialta. Keltanen toimii linkkinä Nokian ja Vsevolozhskin tehtaan välillä, sillä osa

asioista on helpompi selittää kasvotusten kuin sähköpostitse. Joten Nokialta soitetaan hänelle, ja hän välittää viestin paikallisille. JOKA VIIKKO KIELIOPINTOJA

Teknisen koulutuksen saaneiden kollegoiden kanssa työkieli on englanti. Venäjää Keltanen ei osannut ennen maahan muuttoa, mutta kielitaito on kehittynyt runsaassa viidessä vuodessa. Työantaja tarjoaa viikoittaisen venäjän kielen tunnin. – Toimiston pojat ovat opettaneet paremman sanavaraston, Keltanen nauraa. Hän kehuu tiimiään, joka on ahkera ja jonka kanssa on myös hauskaa. Väki on nuorta, noin kolmenkympin hujakoilla. Tehdaskin on nuori verrattuna Nokian tehtaaseen. Suomessa ei tule juurikaan uusia tilanteita vastaan, kun käytännöt ovat vuosikymmeninä muotoutuneet omalle saralleen. – Siellä on ihmisiä, jotka ovat tehneet koko ikänsä Hakkapeliittaa. Keltanen arvostaa sitä, että hän on päässyt uudella tehtaalla rakentamaan uusia toimintatapoja. Koetoimintainsinöörin mielestä venäläisillä työntekijöillä pitää olla tarkka työn kuva, jota he seuraavat järjestelmällisesti. Heihin verrattuna

Pietari on innostava kotikaupunki.

suomalaiset ovat itsenäisempiä ja oma-aloitteisempia. Venäläiset eivät helposti kyseenalaista esimiestensä hölmöjäkään ideoita. – Olemme yrittäneet luoda sellaista kulttuuria, että jos joku tekee virheen, niin häntä ei ensimmäisenä toruta, vaan kannustetaan ja ohjataan häntä oikeaan suuntaan. VIISUMIN HAKU VUOSITTAINEN RIESA

Heidi Keltanen on tehnyt noin vuoden työsopimuksia Venäjän-komennuksen aikana. Nykyinen päättyy kesällä, joten keväällä taas neuvotellaan, jatkaako hän maassa vai palaako Suomeen. Sopimuksiin liittyy työviisumin haku. Työnantaja huolehtii lomakkeiden täyttämisestä, mutta itse on käytävä erilaisissa terveystesteissä. On varauduttava siihen, että passi saattaa olla kuukaudenkin viisumin haussa. Byrokratian kiemuroita on muuallakin. Iltapäivällä Keltanen huomaa tarvitsevansa yhden erityisen renkaan varastolta. Hän huokaa ja ryhtyy täyttämään lomakkeita. Niihin on saatava vielä muutamia nimikirjoituksia, jotta rengasta ei tarvitse odotella viikkoa. SUOMEN KUULUMISET TYÖMATKALLA

Työpäivä päättyy kuudelta ja kuten useimpina päivinä koetuotantoinsinööri istahtaa kuuden muun suomalaiskollegan kanssa pikkubussiin. Matkan kesto on noin tunti, Pietarin ruuhka ja mahdollinen lumentulo määrittelevät aikaa. Suomen kieli pysyy vetreänä, kun keskustelee omalla äidinkielellään aamuin illoin työmatkabussissa. – Toimistossa kuuntelee koko ajan venäjää ja muiden kanssa kommunikoi englanniksi. Useina iltoina urheilullinen Keltanen käy venäjänkielisissä jumpissa tai kuntosalilla. Vaikka Tampereen-kodissa vierailuja on noin puolentoista kuukauden välein, kotiutuminen Pietarin keskustaan on sujunut hyvin. – Kun palasin joululomalta Suomesta, ajattelin, että on hauska olla taas kotona.

25


P ohjoiselle

l eveyspiirille ja aaltopituudelle TEKSTI: Sami Korkala ja KUVA: Mikko Törmänen

Suomalaisen työelämän systemaattisuus on tehnyt vaikutuksen intialaiseen Hemalatha Govindasamyyn. 26


Intialainen insinööri jännitti aluksi vieraaseen maahan muuttamista.

O

ttaako vastaan vuoden työrupeama Suomessa, mietti Hemalatha Govindasamy kaksi ja kolmekin kertaa. Hyppäys Etelä-Intian lämmöstä Espoon kautta talviseen Ouluun ei ollut kevyt, mutta hyviä puolia Suomessa työskentelemisestä on löytynyt paljon. – Täältä saatu työkokemus antaa minulle lisää itsevarmuutta. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on tärkeä virstanpylväs urallani, Govindasamy, 27, sanoo. Hän on toiminut koko kuusivuotiaan työuransa it-alan konsultointitehtävissä. Oulussa hän koodaa metriikka- ja raportointityöluja. – Yksinkertaisesti sanottuna koodaan työkaluja johdon päätöksenteon avuksi.

TYÖKULTTUURI TEKI VAIKUTUKSEN

Govindasamy uskoo, että täkäläisen työkulttuurin sisäistäminen helpottaa jatkossa kanssakäymistä suomalaisen yrityskumppanin työntekijöiden kanssa. Työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle pääseminen on tärkeää. – Täällä työskennellään enemmän ryhmissä. Kun asiat on sopivasti vastuutettu, se auttaa meitä saavuttamaan tavoitteet ajallaan. Olen myös oppinut, miten voi olla vielä systemaattisempi. Säännölliset työajat ovat ”Heman” mieleen. – Ehkä kaikkein vaikuttavin asia Suomessa on toimistoaikaan työskentely. Se auttaa saavuttamaan tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Joissain tapauksissa Intiassa meidän täytyy sopeutua kumppaneiden läntisiin toimistoaikoihin, mikä hankaloittaa rutiineja. Suomessa hänen työmatkansa hoituu kävellen tai bussilla. Etenkin Intian suuremmissa kaupungeissa työmatkaan voi tuhrautua jopa tunteja. – Itse asuin puolen tunnin ajomatkan päässä työpaikastani. Valitsin tarkoituksella sellaisen asuinpaikan, että

työmatkalla ei tarvinnut seistä liikennevaloissa. Govindasamy on maisteri (Master Of Computer Applications) ja perheensä ensimmäinen toimistotyöntekijä. Hänen isosiskonsa on kouluttautunut opettajaksi, mutta on kotirouvana. – Suomessa tasa-arvo on hieno asia. Naiset voivat omalla osaamisellaan nousta hyviin asemiin. Suomalaisessa kaupunkikuvassa näkyi heti naisia ammateissa, jotka Intiassa kuuluvat yleensä miehille.

”Naiset voivat omalla osaamisellaan nousta hyviin ammatteihin.” – Olin niin yllättynyt, kun näin täällä naisten ajavan bussia ja taksia. Sekin kertoo, että naiset pystyvät hoitamaan monia tehtäviä siinä missä miehetkin. HARPPAUS JÄNNITTI

Govindasamy tuli Suomeen yksin ja tiesi jo tulleessaan olevansa vuoden omillaan. – Huolehdin etukäteen siitä, kuinka selviän yksin vieraassa maassa. Täällä on kuitenkin turvallista, mikä osoittaa että ihmiset ovat rehellisiä ja luotettavia. Loppujen lopuksi päätös tulla Suomeen oli todella hyvä, ja toivottavasti voin vielä palata Eurooppaan tulevaisuudessa, Govindasamy kertoo sujuvalla englannillaan. Hänen onnekseen työpaikalla on kymmenkunta muutakin eteläintialaista, joiden kanssa hän voi rupatella äidinkielellään. Suomalaiset kollegat ovat tulleet tutuiksi myös kasvotusten. – Aluksi pidin suomalaisia hieman varautuneina. Kun luottamus rakentui, totesin heidän olevan todella ystävällisiä ja kunnioittavia minua kohtaan. Useimmat intialaiset it-alan osaajat

tarttuvat lyhyisiinkin mahdollisuuksiin työskennellä Suomessa, sillä kaikille tätä tilaisuutta ei tarjoudu. Monet tulevat Suomeen vain kolmeksi kuukaudeksi. – Muutama kuukausikin Suomessa voi auttaa paljon. Marraskuussa Espooseen ja joulukuussa Ouluun saapuneelle Hemalle ilmasto oli luonnollisesti pieni yllätys. – Kylmyys ja pimeys olivat aluksi vaikeita, mutta oikeastaan osaan jo nauttia niistä. Suomen komennuksella hän sai luonnollisesti palkankorotuksen. – Vaikka tuloni nousivat Suomessa, ne ovat tietysti verrannollista elinkustannuksiin. Jotkut tuotteet voivat olla täällä jopa 10 kertaa kalliimpia kuin kotona. Hema palaa komennuksen jälkeen Intiaan ja aikoo edetä elämässään seuraavalle askelmalle. – Kun palaan kotiin, ensimmäinen tavoitteeni on päästä naimisiin, hän hymyilee.

”Koulutus on hoidettu kunnolla” Työvoiman ulkoistamisesta on tullut Suomessa viime vuosina trendi. Nokia on ulkoistanut viime aikoina satoja työpaikkoja HCL Technologies- ja TATA Consultancy Services -yhtiöille. Osa suurille intialaisille ulkoistamiskumppaneille siirtyneestä työvoimasta on irtisanottu ja työtehtäviä on siirtynyt Intiaan. Joillakin toimipaikoilla Nokian työtekijät eivät ole suhtautuneet suopeasti siihen, että he ovat joutuneet opettamaan omia, Aasiaan siirtymässä olevia työtehtäviään ulkoistamiskumppanin työntekijöille. – Vaikka purnaamistakin on ollut, koulutus on hoidettu kunnolla ja tyylikkäästi, aiemmin Nokialla työskennellyt henkilö kertoo. Myös suomalaisille Nokian työntekijöille on tarjottu tilaisuutta työskennellä Intiassa esimerkiksi vuoden ajan, mutta näihin mahdollisuuksiin ei tiettävästi ole tartuttu kovinkaan hanakasti. Esimerkiksi Peking vetää suomalaisia puoleensa paljon vahvemmin.

27


OIKEUTTA TEKSTI: Tiina Savikko, työsuhdelakimies PIIRROS: Markku Haapaniemi

Työ- ja virkasuhteet

eroavat toisistaan Toisin kuin yksityisellä sektorilla, julkisella sektorilla työskentelee henkilöitä sekä työ- että virkasuhteissa. Vaikka arjessa oman palvelussuhteen juridinen muoto ei ole päällimmäisenä mielessä, niin työsuhteen ja virkasuhteen välillä on merkittäviäkin eroavaisuuksia. 28

T

yösuhteissa oleviin henkilöihin sovelletaan työsopimuslakia, joka toimii kehyksenä työn tekemisen ehdoille. Työsopimuslain määräysten lisäksi työn tekemisen ehtoja määrittävät sovellettava työehtosopimus sekä osapuolten kesken laadittu työsopimus. Työsopimuslain lisäksi merkittäviä työsuhteessa sovellettavia lakeja ovat esimerkiksi työaikalaki, vuosilomalaki ja yksityisellä sektorilla laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Valtion virkasuhteissa puolestaan

sovelletaan lakia valtion virkamiehistä ja kunnan virkasuhteissa toimiviin henkilöihin lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Vaikka virkasuhteiden lähtökohdat ovat pääasiassa samat, näidenkin lakien välillä on eroavuuksia. Olennaisesti palvelussuhteen ehtoihin vaikuttavat myös virkasuhteissa sovellettavat virkaehtosopimukset. Valtiolla sekä kunnissa työskenteleviä koskevat myös omat lait yhteistoimintavelvoitteiden täyttämisestä. Toisaalta esimerkiksi vuosilomalaki tulee sovellettavaksi myös virkasuhteissa.


suhteessa kumpikaan osapuoli ei saa yleensä muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja yksipuolisesti.

asioiden ollessa osapuolten tuoreessa muistissa ja asian sovinnollinen selvittäminen edellyttää, että kanneaikaa on vielä riittävästi jäljellä.

PERUSTEETON PÄÄTTÄMINEN EROAA

VIRKAAN MÄÄRÄYKSELLÄ

Yksi työsuhteen tunnusmerkeistä on se, että työn tekeminen perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Virkasuhteessa vastaavanlaista sopimusta ei kuitenkaan tehdä. Virkaan hakeneista henkilöistä valitaan tehtävään sopivin ja tätä päätöstä seuraa kirjallinen virkamääräys. Virkaan nimitettävä henkilö ei siis voi neuvotella työn tekemisen ehdoista samalla tavoin kuin työsopimuslain piirissä oleva työntekijä. Virkasuhteessa toimivan henkilön on pitkälti noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantajan edustaja antaa. Työsuhteessa työsopimus rajaa työnantajan työnjohtovallan laajuutta; henkilön työtehtävät määritetään pääpiirteissään työsopimuksessa. Työ-

Perusteet palvelussuhteen päättämiselle ovat työ- ja virkasuhteissa toimiville hyvin yhtenevät, vaikka näitä säätelevätkin eri lait. Irtisanomisperusteita on aina tarkasteltava asiaa koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa. Esimerkiksi tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, onko kyseessä työntekijä, kunnallinen viranhaltija vai valtion virkamies. Virkasuhteita koskee niin sanottu jatkuvuusperiaate. Sen mukaan virkasuhde jatkuu suoraan lain nojalla, jos virkasuhteen päättäminen katsotaan tuomioistuimessa perusteettomaksi. Mikäli asiaa ei saada irtisanomisaikana selvitettyä, virkamies on käytännössä pidätettynä virasta, kunnes asiaan saadaan lopullinen päätös. Jos päättämisperuste todetaan tuomioistuimessa lain vastaiseksi, henkilö palaa takaisin virkaansa ja hänelle suoritetaan korvausta aiheutuneesta ansionmenetyksestä. Korvauksen määrässä huomioidaan toki vastaavalta ajalta mahdollisesti saatu työttömyysturva. Jatkuvuusperiaatteen vuoksi perusteettomaksi koettuun päättämiseen pitää reagoida suhteellisen nopealla aikataululla. Viranhaltijalle tai virkamiehelle annettu irtisanomisilmoitus sisältää valitusosoituksen, jossa kerrotaan tarkasti, miten ja milloin päätökseen on viimeistään haettava oikaisua. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä seurauksena puolestaan ei ole työsuhteen palautuminen vaan rahallinen korvaus. Työsopimuslain mukaan perusteettomasta päättämisestä pitää yleensä suorittaa korvausta henkilön 3–24 kuukauden palkkaa vastaava summa. Kanne perusteettomasta työsuhteen päättämisestä on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Luonnollisesti irtisanomisperusteita on hyvä selvittää

ONGELMIEN SELVITYS PAIKALLISESTI

Niin työ- kuin virkasuhteissakin kohdataan aina välillä ongelmatilanteita. Erimielisyys voi liittyä esimerkiksi tietyn lain noudattamisesta tai työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksestä nousseeseen näkemyseroon. Virkasuhteissa ilmenneissä erimielisyyksissä edellytetään lähtökohtaisesti, että asiasta käydään ensin neuvotteluja paikallistasolla. Usein ensimmäinen askel ongelmatilanteen ratkaisemiseen onkin yhteydenotto paikalliseen luottamusmieheen.

Eroavuudet käytännössä Henkilö A on solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka perusteena on tietty työprojekti. Koska A ei ole erikseen sopinut siitä, että työsuhde olisi irtisanottavissa ennen työsuhteen päättymistä, hän ei voi irtisanoa työsuhdetta yksipuolisella ilmoituksella. A:lle käy työsuhteen kestäessä ilmi, että työnantajan työvoiman tarve ei olekaan tilapäistä ja hän tahtoo riitauttaa asian. A voittaa riita-asian käräjäoikeudessa, joka katsoo, että työsuhde olisi tullut tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos A:n työsuhde olisi jo päättynyt, hän voisi saada korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Henkilö B on aloittanut valtion määräaikaisessa virassa. Määräaikaisuuden perusteena on eräs viraston projekti. Valtion virkamieslain mukaan B voisi halutessaan irtisanoutua irtisanomisaikaa noudattaen. B:n virkasuhdetta jatketaan uudella määräaikaisella jaksolla ja hän alkaa epäillä määräaikaisuuden lainmukaisuutta. Jos B:n määräaikaisuus katsottaisiin perusteettomaksi, hän voisi valittaa asiasta ja saada korvausta valtion virkamieslain mukaan. Virkasuhdetta ei kuitenkaan katsottaisi toistaiseksi voimassa olevaksi.

29


OIKEUTTA TEKSTI: Insinööriliiton työsuhdelakimiehet

Työttömän

turva selkeentyi Työttömyysturvalaki muuttui vuoden alusta. Muutokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pian henkilö on kassan jäsenenä oikeutettu ansiopäivärahaan ja kuinka suurta ansiopäivärahaa hänelle työttömyyden ajalta voidaan maksaa.

T

yöttömyyskassan jäsenenä olevan palkansaajan jäsenyysehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon eli noin kuuteen kuukauteen. Samoin palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Työssäoloehdon lyhenemisestä johtuen jäsenet voivat saada päivärahaa entistä lyhyemmän työskentelyn perusteella. 30.12.2013 alkaen myös korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan. Yleensä päivärahan suuruus määritellään silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Lakimuutosten myötä päiväraha kuitenkin määritellään uudelleen vain kerran vuodessa. Omavastuuajan pituus lyheni seitsemästä arkipäivästä viiteen. Myös omavastuuaika asetetaan yleensä silloin, kun työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Kuten päivärahan määrittelyn kohdalla omavastuuaikakin asetetaan jatkossa uudelleen vain kerran vuodessa.

PÄIVÄRAHAN OSISSA MUUTOKSIA

Aikaisemmin työttömyyskassa maksoi jäsenilleen eri perusteilla ansiopäivärahaa, korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Lakimuutosten myötä työsuhteen päättyessä maksettava korotettu ansio-osa 20 päivältä poistui, samoin muutosturvan ansio-osa. Jatkossa korotettua ansio-osaa voidaan maksaa vain työllistymistä edistävien palvelujen eli TEP-palvelujen ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä. Korotetun ansio-osan suuruus nousi vuoden alusta entisen muutosturvan ansioosan suuruiseksi. Henkilöt, jotka viime vuoden puolella saivat työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, saavat jatkossa korotettua ansio-osaa TEP-palvelujen ajalta. Pitkän työuran päättymisen perusteella voidaan jat30

kossa maksaa korotettua ansio-osaa entisen 100 päivän sijaan enintään 90 päivää, mutta maksettavan etuuden suuruus taas puolestaan nousi entisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi. Myös edellytykset, joiden perusteella korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä voidaan maksaa, ovat osittain muuttuneet. Työttömäksi jääneen henkilön pitää edelleen täyttää palkansaajan työssäoloehto ja hänellä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta sekä kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. Nykyisin henkilön pitää ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, jotta hänellä on oikeus korotettuun ansio-osaan. Enää ei myöskään edellytetä, että työnantaja on irtisanonut työsuhteen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja on yksipuolisesti irtosanonut työsuhteen ja että irtisanominen ole johtunut työntekijästä. Oikeutta korotettuun ansio-osaan ei edelleenkään synny esimerkiksi tilanteessa, jossa jäsen on itse irtisanoutunut, työsuhde on purettu, työnantaja ja työntekijä ovat yhteisesti sopineet työsuhteen päättämisestä, kyseessä on lomautus tai työsuhde on irtisanomisaikaa noudattaen muutettu osa-aikaiseksi. PÄÄTTÖSOPIMUSKÄYTÖNTÖIHIN HELPOTUSTA

Insinööriliiton johtava lakimies Kati Hallikainen pitää erittäin hyvänä, että työttömyysturvalain muutokset tuovat jatkossa jäsenille selkeän helpotuksen irtisanomisen jälkeen tehtyjen päättösopimusten osalta. Jäsenillä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päätyttyä, jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen tai irtisanomisehdoin tehdyn määräaikaisen työsuhteen, eikä irtisanominen ole johtunut työntekijästä. – Uutta on, että jos jäsen on irtisanomisen jälkeen tehnyt sopimuksen, jolla vähennetään hänen työsopimuslaista joh-


tuvia oikeuksiaan, hänellä on edelleen oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran päätyttyä muiden edellytysten täyttyessä. Hallikaisen mukaan uudistus auttaa yleiseen ongelmaan, että irtisanottujen jäsenten ohimennen ja kiireellä allekirjoittamat käytännön asioita koskevat sopimukset ovat aiemmin vieneet heiltä korotusosat. Muutos koskee vuoden 2014 puolella päättyneitä työsuhteita. PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKA VAIHTELEE

Aikaisemmin ansiopäivärahaa voitiin maksaa enintään 500 päivän ajalta. Vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten myötä työttömyyskassa voi edelleen maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta. Enimmäisaika, jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhentyä 300 tai 400 päivään työhistorian pituudesta ja/tai työ- ja elinkeinotoimiston aktiivitoimista kieltäytymisen johdosta. Jos henkilöllä on työhistoriaa yli kolme vuotta, ansioosan enimmäisaika on edelleen 500 päivää. Jos työhistoriaa taas on alle kolme vuotta, ansio-osan enimmäisaika on 400 päivää. Ansio-osaa voidaan jatkossa lyhentää 100 päivällä myös sen vuoksi, että henkilö on ensimmäisen 250 ansiopäivärahan maksupäivän aikana kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttänyt tällaisen palvelun ilman hyväksyttävää syytä. Kieltäytymistä tai keskeyttämistä koskeva säännös koskee kaikkia päivärahan saajia. Jos ansio-osan maksamisaikaa lyhennetään edellä mainituissa tapauksissa, maksaa kassa ensimmäiset 300 tai 400 päivää ansiopäivärahaa ja loput 100 tai 200 päivää peruspäivärahan suuruista päivärahaa enimmäismaksuaikaan, eli 500 päivään asti. ANSIOPÄIVÄRAHAAN UUSI SUOJAOSA

Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Aikaisemmin kaikki tulot huomioitiin sovittelussa siten, että puolet ansaitusta tulosta vähensivät päivärahan määrää. Lakimuutosten myötä sovittelussa huomioidaan niin sanottu suojaosa, joka tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Suojaosa on 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksossa. Jatkossa vasta puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähentävät päivärahan suuruutta. Suojaosasta huolimatta kaikki työt pitää ilmoittaa työttömyyskassalle ja palkkatiedot on edelleen toimitettava hakemuksen liitteeksi. Kassa huolehtii suojaosan huomioimisesta. Lain säännöksen mukaan päivärahan ja työtulon yhteissumma ei saa olla suurempi kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty. Myös näihin tuloihin sovelletaan niin sanottua suojaosuutta; kun tulot ovat alle 300 euroa kuukaudessa, enimmäismäärää koskevaa säännöstä ei sovelleta. Kuitenkin jos edellä mainitut yhteenlasketut tulot ylittävät suojaosan, kaikki tulot huomioidaan, kun enimmäismäärää lasketaan.

LYHYTAIKAISTYÖ EI PIENENNÄ PÄIVÄRAHAA

Hallikainen arvioi, että päivärahan määrittelyn uudistus kannustaa työttömäksi jääneitä jäseniä ottamaan vastaan huonompipalkkaisiakin lyhyitä määräaikaisuuksia. Päivärahaa ei määritellä jatkossa enää uudelleen, jos uudelleen maksaminen alkaisi vuoden kuluessa edellisen maksamisen alkamisesta, ja henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on silloin laskettu. Tällöin siis verrataan edellisen 500 päivän päivärahakauden ensimmäistä maksettua päivää uuden 500 päivän päivärahakauden ensimmäiseen maksettavaan päivään. Jos nämä päivät ovat vuoden sisällä, päivärahaa ei määritellä uudelleen. – Useampaa osa-aikatyötä tekeville jäsenille on myös selvä parannus, että palkanmäärittelyssä otetaan kokonaisuudessaan huomioon palkat kahdesta tai useammasta työstä, Hallikainen sanoo. Aiemmin työt luettiin työssäoloehtoon suhdelukujen mukaan enimmäistyöaikaan asti, mutta jatkossa päivärahan perusteeksi huomioidaan palkat kokonaisuudessaan kaikista osa-aikatöistä.” Lisäpäivien osalta muutosta tuli ainoastaan vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneiden osalta, sillä heille voidaan lakimuutosten myötä maksaa ansiopäivärahaa enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

Uralounaskiertue Uudelle urapolulle? Uralounaalla saat liiton asiantuntijalta tiivistettyä tietoa urasuunnittelusta ja työnhaun peruskysymyksistä. Ruokailun lomassa keskustellaan ja verkostoidutaan sekä tutustutaan liiton palveluihin. Tervetuloa! 11.3. Mikkeli 12.3. Lappeenranta 12.3. Kokkola 13.3. Kouvola 13.3. Pori 14.3. Turku 18.3. Hämeenlinna 19.3. Seinäjoki 19.3. Kajaani

20.3. Tampere 20.3. Joensuu 21.3. Kuopio 25.3. Lahti 26.3. Jyväskylä 26.3. Rovaniemi 27.3. Kemi 28.3. Oulu

Tarkemmat tiedot tilaisuuksista YYY KNT[ Ƃ VCRCJVWOCV 31


TUTKITTUA TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies

P alkkaan

v aikuttavat useat tekijät

Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen avulla kartoitetaan insinöörien palkkatasoa, ansiokehitystä, insinöörikunnan rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä keskeisiä työsuhteen ehtoja. Palkka on yksi työsuhteen tärkeimpiä ehtoja. Vastavalmistuneen, 10 ja 20 vuotta työelämässä olleiden insinöörien keskiarvopalkka.

Vastavalmistunut 2 692 €

10 vuotta työelämässä 4 029 €

20 vuotta työelämässä 4 768 € 32

Aseman vaikutus palkkatasoon asiantuntijoihin verrattuna 53 %

YLIN JOHTO 35 %

JOHTO YLEMPI KESKIJOHTO

19 %

ALEMPI KESKIJOHTO

6%

ASIANTUNTIJAT -16 %

-20 %

T

TOIMIHENKILÖT

0

ärkein palkan suuruuteen vaikuttava tekijä on tehtävän vaativuus. Lisäksi palkkaukseen vaikuttaa merkittävästi työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen tehtävistään. Tilastoista voidaan ammentaa muitakin palkkakehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja niitä käsitellään tässä artikkelissa. Artikkelissa esitettyjä tilastollisia lukuja voi käyttää omien palkkapohdintojen tukena. Tilastolliset luvut eivät kuitenkaan toteudu kenenkään yksittäisen työntekijän kohdalla sellaisenaan, eivätkä ne ole yhteenlaskettavissa. Valmistumisen jälkeinen työkokemuksen karttuminen nostaa palkkaa. Palkka nousee eniten työuran alkupäässä ja sen kasvu hidastuu myöhemmin uran aikana. Tutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuotena palkka kasvaa keskimäärin 2,7 prosenttia. Vuonna 2013 valmistuneiden keskiarvopalkka oli 2 692 euroa kuussa, kun taas 10 vuotta työelämässä olleiden insinöörien keskiarvopalkka oli noussut jo yli 4 000 euroon, tarkemmin sanottuna 4 029 euroon kuussa. Vaikka

20 %

40 %

60 %

valmistuneiden insinöörien työtilanne on heikentynyt aiemmista vuosista, pitkään paikallaan polkenut alkupalkkataso nousi vuodesta 2012. Työsuhteen laatu vaikuttaa myös palkkatasoon, sillä vakituisissa työsuhteissa työskentelevillä palkkataso on keskimäärin 6,5 prosenttia korkeampi kuin määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevillä. Sukupuolellakin on merkitystä palkkaeroissa. Insinööreillä naisten ja miesten palkkaerot ovat kuitenkin pienet moneen muuhun ammattikuntaan verrattuna. JOHDOSSA KORKEIMMAT PALKAT

Työntekijän asema yrityksessä heijastelee tehtävän vaativuutta ja se on keskeinen palkan suuruuteen vaikuttava tekijä. Johtotehtävissä työskentelevien palkat ovat muissa tehtävissä työskentelevien palkkoja korkeammalla tasolla. Ylimmässä johdossa työskentelevät insinöörit ansaitsevat keskimäärin 53 prosenttia enemmän kuin asiantuntijatehtävissä toimivat. Ilman itsenäistä asemaa toimihenkilötasoisissa tehtävissä työskentelevien insinöörien palkat taas ovat keskimäärin 16 prosenttia


alemmalla tasolla kuin asiantuntijoilla. Työnantajayrityksen koko ja työnantajan sektori vaikuttavat myös palkkatasoon. Mitä suurempi yritys, sitä korkeampi keskimääräinen palkkataso on. Yli kolmentuhannen, kotimaassa työskentelevän työntekijän yrityksissä palkkataso on keskimäärin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin pienissä 1-10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Yksi palkkaeroa selittävä tekijä on työtehtävien erilaisuus erikokoisissa yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä työtehtävät ovat usein laaja-alaisempia kuin pienissä yrityksissä. Julkisen sektorin työpaikoissa palkkataso on jonkin verran alempi kuin yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin ero yksityiseen sektoriin on yhdestä viiteen prosenttiin alasta riippuen. PALKKATASO VAIHTELEE

Pääkaupunkiseudun palkkataso on muuta maata keskimäärin 6–11 prosenttia korkeammalla tasolla. Kai-

kat ovat usein myös pidempiä kuin muualla Suomessa, joten niihin kuluu enemmän aikaa ja rahaa. Maantieteellisiä palkkaeroja selittävät myös muut tekijät kuten maakuntien toimiala- ja elinkeinorakenne sekä paikkakuntakohtainen työllisyystilanne. PALKKANOSTURI ARVIOINNIN AVUKSI Vakituinen työsuhde nostaa palkkaa 6,5 prosenttia määräaikaiseen verrattuna.

ken kaikkiaan palkkataso on alhaisin Vaasan alueella ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla palkat jäävät keskimäärin 11 prosenttia pääkaupunkiseutua alemmiksi. Vaikka pääkaupunkiseudun palkat ovat muuta maata korkeammat, ostovoimaa heikentää kuitenkin muuta maata korkeammat asumiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla työmat-

Insinööriliiton jäsensivuilla olevan palkkanosturin aineisto on päivitetty vuoden 2013 työmarkkinatutkimuksen tuloksilla. Palkkanosturilla voi arvioida omaa palkkatasoa tai sitä voi käyttää työnhaun apuna työhakemuksen palkkatoivetta pohtiessa. Vaikka uusia työpaikkoja on viime aikoina ollut melko vähän tarjolla, palkkanosturi on jäsenten paljon käyttämä työkalu. Lisäeväitä palkkakeskusteluun on Paranna palkkaasi -oppaassa, joka on liiton jäsensivuilla. Insinööriliitto tarjoaa myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa.

Työmarkkinatutkimuksesta faktaa Lokakuussa 2013 toteutetun insinöörien työmarkkinatutkimuksen mukaan kokopäivätoimessa olevien insinöörien mediaanipalkka eli palkka, joka jakaa insinöörikunnan kahtia oli 3 835 euroa. Ammattikunnan keskiarvopalkka oli 4 072 euroa. Ansiokehitys oli vuosien 2012 ja 2013 välillä varsin maltillista. Insinöörien mediaanipalkka nousi lokakuusta 2012 seuraavaan lokakuuhun 2,3 prosenttia ja keskiarvopalkka 1,8 prosenttia. Insinöörien työmarkkinatutkimus toteutetaan vuosittain lokakuussa. Tutkimuksen perusotokseen kuuluvista insinööreistä palkkatietonsa ilmoitti tänä vuonna 9 221 kokopäivätoimessa olevaa insinööriä. Vuonna 2013 tutkimuksen otoskokoa laajennettiin, mikä näkyy aiempaa kattavimpina palkkatilastoina. Palkkaan vaikuttavista taustatekijöistä saatiin lisätietoa regressiomenetelmällä muodostetun tilastollisen mallin avulla. Muodostettu palkkamalli selittää 64 prosenttia palkan vaihtelusta, muu osa palkan vaihtelusta selittyy mallin ulkopuolella olevilla tekijöillä ja satunnaisvaihtelulla. Pääkaupunkiseudun palkkatasosta jäädään muualla Suomessa. 33


Heidi Huhtamäki voisi hyvin kuvitella työskentelevänsä tulevaisuudessa muuallakin kuin Suomessa.

Jääkiekolla

insinööriksi TEKSTI: Eija Kallioniemi KUVAT: Kimmo Brandt ja Tom Killips

Espoolainen Heidi Huhtamäki pääsi opiskelemaan insinööriksi yhdysvaltalaiseen huippuyliopistoon, koska pelaa huippujääkiekkoa. 34


”Peli on nopeampaa kuin Suomessa”

V

iisivuotiaana Heidi Huhtamäki alkoi pelata jalkapalloa. Jääkiekon vuoro tuli kymmenvuotiaana. Kiekon peluusta tuli niin vakavaa, että Huhtamäestä tuli lopulta jääkiekkoseura Espoon Bluesin puolustaja. Lukiossa Huhtamäki oli pitänyt eniten matemaattisista aineista. Hän järkeili, että insinööriopinnot voisivat olla hänen juttunsa, vaikka ei yhtään insinööriä tuntenutkaan. Kun Espoon Blues voitti viime keväänä ensimmäisen naisten jääkiekon SM-kultansa, puolustaja Huhtamäki palkittiin SM-sarjan tehopelaajana. Samana keväänä Huhtamäestä tuli ylioppilas. Siinä vaiheessa hänellä oli jo opiskelupaikka takataskussa. Huhtamäki oli kuullut, että pelaamisen ja opinnot voisi yhdistää Yhdysvalloissa, jos saisi opiskelustipendin. Huhtamäki ryhtyi etsimään tietoa. – Selvisi, että kyse on yliopistosarjasta. Aloin etsiä sarjan joukkueita, ja päädyin omaani heti nimen perusteella: Rensselaer Engineers, Huhtamäki kertoo. Huhtamäki oli löytänyt Yhdysvaltain vanhimman teknillisen yliopiston, Rensselaer Polytechnic Instituten, naisjoukkueen. Tämä yksityinen yliopisto sijaitsee New Yorkin osavaltiossa ja Troyn kaupungissa. Sen insinööritutkinto on rankattu maailman kymmenenneksi parhaimmaksi. Huhtamäki otti yhteyttä joukkueen valmentajaan, joka vastaavasti alkoi selvittää kandidaatin taustoja suomalaisilta valmentajilta. Yliopisto lennätti Huhtamäen tutustumaan opintoihin ja jääkiekkojoukkueeseen syksyllä 2012. Valmentaja halusi Huhtamäen, josta tuli samalla naisjoukkueen ensimmäinen eurooppalainen pelaaja. Myös opiskelupaikkaa oli haettava, mutta hakuprosessi oli enää muodollisuus. Stipendi kattaa neljän vuoden opetuksen kirjoineen, majoituksen,

He Huhtamäki (vas.) ja Heidi hänen joukkuetoverinsa hä Delaney Middlebrook ovat De puolustajia. pu

ruuat, jääkiekkovarusteet, osin vaatteetkin. Jääkiekkokaukalossa tuleva insinööri on kuutena päivänä viikossa. PÄÄAINEENA YDINFYSIIKKA

Kampuksella ensimmäinen syksy on sujunut matematiikan, fysiikan ja kemian perusopinnoissa. Huhtamäen pääaine on ydinfysiikka, ja siinä opiskelija voi valita joko energiatuotannon tai lääketieteen. Huhtamäkeä kiinnostavat lääketiede ja radiologia, erityisesti syövän hoidon kehittäminen. – Opinnot tuntuvat ensimmäisen syksyn perusteella hyviltä ja oikeilta. Pääasia on, että pääsen keksimään sekä soveltamaan matematiikkaa ja fysiikkaa, nyt 20-vuotias Huhtamäki sanoo. – Kieli oli alkuun shokki, koska ihmiset puhuvat nopeasti. Oli vaikeata osallistua keskusteluun, koska energiani meni siihen, että käänsin asioita suomeksi. Pian aloin jo nähdä unia englanniksi. Kurssit ovat olleet tähän mennessä suhteellisen helppoja, ja kun nyt luen kemian kirjaa, sanoja ei tarvitse enää kääntää. Keskustelutkin sujuvat jo.

opinnot alkavat kärsiä jossain vaiheessa, pitää mennä sitten juttelemaan valmentajan kanssa. Sellaista vapaaaikaa ei ole, että ehtisi löhötä television ääressä tai hengailla kaverien kanssa. Viime syksynä Huhtamäellä oli vain yksi vapaa viikonloppu. Silloin hän kävi tutustumassa Bostoniin. Joukkueen tavoite on pelata kevätkauden playoffseissa. Syksyn peleissä puolustaja Huhtamäki teki yhden maalin ja syötti seitsemän nousten heti joukkueen pistetilaston kolmanneksi. Muut fuksit pysyivät kaukana perässä, mutta Huhtamäki on vaatimaton. – Olen saanut hyvin vastuuta ja sitä myötä itseluottamusta ja pisteitä. Tuntuu välillä, että muut ovat käsitelleet minua silkkihansikkailla, koska olen ensimmäinen eurooppalaispelaaja. Huhtamäki on pannut merkille, että joukkueessa tasoerot on pienempiä kuin Suomessa, ja peli on nopeampaa kuin Suomessa. – Myös pelaajien keskinäinen kunnioitus on isompaa; kaukalossa ei saa esimerkiksi iskuja käsille. Huuteluun tai loukkaaviin kommentteihin kesken pelin olen törmännyt enemmän Suomessa.

VAPAAHETKIÄ NOLLA

Peruspäivään mahtuu luentoja, omatoimista opiskelua ja kiekkotreenejä. Jääkiekkoa Huhtamäki treenaa kahdesta neljään tuntia päivässä. Sarjapelit joukkue pelaa perjantaisin ja lauantaisin. Vain sunnuntai on vapaa jääkiekosta, mutta ei opinnoista. Kun päivä voi venyä 10–12-tuntiseksi, herää kysymys, kärsivätkö joko opinnot tai jääkiekko? – Kun tykkään siitä, mitä opiskelen, tahti ei tunnu pahalta. Olen päättänyt suorittaa tutkinnon ja varaudun siihen, että se vie paljon energiaa. Jos

KAKSI UNELMAA

Huhtamäen työunelma on päästä pysäyttämään syöpää ja auttamaan ihmisiä esimerkiksi kehittämällä koneita. – Miten kehitettäisiin teknologiaa niin, ettei syöpä uusiudu? Uskon, että teknologia on jo olemassa, mutta on vielä niin paljon sellaista, mitä siitä ei tiedetä. – Jääkiekkounelmani on, että urani huipentuisi Suomen maajoukkueessa olympialaisissa Etelä-Koreassa 2018. Sen jälkeen keskityn uraan ja perheen perustamiseen, suunnitelma kuuluu. 35


OPISKELIJAT TEKSTI: Ulla-Mari Pasala KUVA: Erik-Mikael Telkki

Arvokasta työkokemusta julkiselta sektorilta Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen mukaan insinööriopiskelijoista yhdeksän prosenttia työskentelee julkisella sektorilla ja valmistuneiden joukosta osuus on 13 prosenttia.

P

orilainen kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Mikko Tuomivirta on työskennellyt kaksi kesää ja yhden kokonaisen vuoden Liikennevirastossa harjoittelijana operatiivisen tieliikenteen hallinnan ja liikennekeskustoiminnan kehittämisessä. Hän päätyi Liikennevirastolle normaalin prosessin kautta. Avoin tehtävä kiinnosti, hän laittoi hakemuksen ja tuli valituksi. – Ensimmäisenä kesänä työhön sisältyi kehittämistä sekä pelastus- ja poliisiviranomaisten kanssa viranomaisyhteistyössä että tieliikennekeskuspäivystäjien koulutuksessa, Tuomivirta kertoo. Seuraavana kesänä hän haki Liikennevirastoon hyvällä menestyksellä. Tehtävinä olivat tieliikenteen ohjausprosessien selvittäminen, toiminnan kuvaaminen ja erilaiset kehittämistehtävät. Toisena kesänä alettiin keskustella insinöörityön tekemisestä.

myksen mukaan julkisella sektorilla pyritään ajattelemaan hieman suuremmassa mittakaavassa asioiden kehittämistä. – Tosin tämä voi johtua liikennealan omalaatuisuudesta; liikennettähän käyttävät kaikki ihmiset joka päivä. YHTEISTYÖ OPETTI KOKONAISUUTTA

Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa Tuomivirta oppi näkemään, miten eri alojen toiminnan kehittäminen nivoutuu yhteen.

TIEDOTTAMINEN OPINNÄYTETYÖNÄ

Tammikuussa 2013 Tuomivirta aloitti insinöörityön tekemisen Liikenneviraston tieliikenteenohjausyksikölle. Työ käsitteli häiriötiedottamisen kehittämistä käynnissä olevan liikenteenhallinnan ohjausjärjestelmien uudistusprojektin myötä. Muut tehtävät vaihtelivat viranomaisten välisen yhteistyön parantamisesta nykyisen häiriötietojärjestelmän kehittämiseen. Ammattikorkeakouluopintojen aikana Tuomivirralle on kertynyt työkokemusta kesätöistä YIT:llä haalariharjoittelijana, Insinööriliiton jäsensihteerinä ja Helsingin seudun ympäristöpalveluissa putkiasentajana. Satakuntalaisopiskelijan näke36

Voimalaistotekniikkaan ja johtamiseen suuntautunut Mikko Tuomivirta on hankkinut opiskelujen ohessa monipuolista työkokemusta.

– On ollut mielenkiintoista nähdä pitkän tähtäimen infrakehitystä. Projektijohtamisen ja -hallinnan kursseista sekä yhdistystoiminnasta on ollut hyötyä projektien vetämisessä, Tuomivirta summaa. – Koulun penkillä turhalta tuntunut raporttien tekeminen on kehittämistehtävissä osoittautunut yllättävänkin tarpeelliseksi. Tuomivirralla häämöttää valmistuminen noin vuoden kuluttua. Satakuntalaista opiskelijaa huolestuttaa tulevaisuus. – Metson, STX:n ja Hollming Worksin alasajot mietityttävät. Eniten tulevaisuudessa arveluttaa, työllistynkö vai joudunko kortistoon, Tuomivirta pohtii.


Kesäduunitorin kautta töihin Tässä vaiheessa kevättalvea kesätyömarkkinat ovat yleensä kuumillaan. Nyt on viimeiset hetket hypätä kesätyönmetsästäjien kelkkaan, jos et vielä ole käynnistänyt työnhakua. Vuoden vaihteessa uudistuneen Insinööriliiton Työpaikkatorin kainaloon on pystytetty nyt myös Kesäduunitori, jossa työnantajat etsivät osaajia kesätöihin, harjoitteluun sekä opinnäytetöitä tekemään. Kannattaa käydä tarkistamassa, onko siellä paikka, joka vastaisi sinun tarpeitasi. Kesäduunitorin lisäksi Insinööriliiton urapalvelu tarjoaa apua työnhakuun ja oman uran suunnitteluun jo opintojen alkumetreiltä. Alkuvuoden aikana osassa oppilaitoksissa järjestetään CV-klinikoita. Jos klinikka ei ole osunut kohdallesi, kysy vinkkejä ansioluettelon muokkaamiseen ja hakemuksen kirjoittamiseen urapalvelusta tai Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan kevätkiertueständeilllä oppilaitoksessasi. Kesäduunitorin ja Työpaikkatorin avoimet työpaikat ovat osoitteessa www.ilry.fi/urapalvelut. Avoimien työpaikkojen selaaminen vaatii kirjautumisen jäsensivulle. Asiamies Anu Kaasalainen vastaa opiskelijajäsenien uraan ja työnhakuun liittyviin kysymyksiin osoitteessa anu.kaasalainen@ilry.fi.

Aleksi Suomalainen

TEKSTI: Anu Kaasalainen

Tien päällä taas Nuorjäsentoiminnan kevään kiertue startattiin Roveniemen Isona insinööriksi -teemapäivänä tammikuussa. Kiertueen aikana liitto vierailee työelämäkysymysten merkeissä kaikilla tekniikan opetusta tarjoavilla ammattikorkeakouluilla. Kevään teemana ovat kesätyöt ja työttömyyskassa. Osa kierrospäivistä toteutetaan yhteistyössä Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n kanssa. Lisätietoja osoitteessa www.iol.fi.

IOL:n ÄÄNI Marjut Lehtinen puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Lukukauden kiireet käynnistyivät

O

piskelijoiden uurastus on käynnistynyt ja se jatkuu kohti kevätlukukauden loppua. Toimijat ovat vaihtuneet niin Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa kuin paikallisyhdistyksissäkin. Myös minulle, niin kuin monelle uudelle toimijalle, vuoden alku oli askel tuntemattomaan. Viime vuoteni meni hallituksen jäsenen kengissä, jossa muodostui perspektiiviä hallituksen toiminnasta ja into tehdä jatkui koko vuoden ajan. Tänä vuonna hoidan innoissani puheenjohtajan tehtävää. Kun uudet toimijat aloittavat, Insinööriopiskelijaliiton koulutusten tärkeys korostuu. Koulutukset sisältävät kaikkea kokoustekniikasta työnhakuun ja neuvottelutaitoihin. Samalla perinteet ja tietotaito siirtyvät eteenpäin antaen hyvät valmiudet uusille toimijoille. Vuoden ensimmäinen koulutus kokosi paikallisyhdistysten puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja nyt jo toista kertaa koulutuspoliittiset vastaavat PuSiRaKo-koulutukseen tammikuussa. Koulutuksessa käytiin läpi yhdistysten perustoimontoja sekä tulevan vuoden tapahtumia ja ohjelmaa. Kuluva vuosi antaa haasteita monessa eri muodossa niin paikallisyhdistystoimijoille kuin liittohallituksellekin. Myös liittohallitus on kokoontunut ensimmäisen kerran ja vastuualueet toimijoille on valittu. Hallituksen jäsenet toimivat paikallisyhdistysten kummeina varmistaen, että edunvalvontamme osa-alueita seurataan ja jäsenten etuudet toteutuvat. Viime vuonna rikottiin monia ennätyksiä paikallisyhdistyksissä niin jäsenhankinnan kuin Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen (TOTT) vastanneiden osalta. Myös uusia jäseniä tuli melkein 4 000, vaikka aloituspaikkoja vähennettiin paljon. Määrä ei ole mikään mahdoton tavoite myöskään tuleville vuosille. Kuluva vuosi on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, mutta niitä ei pidä pakoilla vaan rohkeasti tarttua niihin.

37


Uusia ideoita

järjestötoimintaan TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki ja Kirsi Tamminen

Järjestöjohdon neuvottelupäivät ovat myös verkostoitumista varten. Oikealla Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:n puheenjohtaja Stig Landén.

Insinööriliiton jäsenjärjestöjen puheenjohtajat ja muut vaikuttajat kokoontuivat perinteisille Järjestöjohdon neuvottelupäiville.

Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kalle Kiili odottavat kokouksen jatkumista. 38

Tänä vuonna kokouspaikkana oli Jyväskylä. Päivien teemana oli alueellisten ja valtakunnallisten yhdistysten yhteistyö. Aihetta pohdittiin ennen kaikkea koulutuksen ja jäsenhankinnan näkökulmasta. Kotiin viemisiksi järjestövaikuttajat saivat uusia ajatuksia erilaisista tavoista järjestää jäsentilaisuuksia. Useat toivoivat enemmän yhdistysten välistä yhteistyötä koulutusten järjestämisessä. Päivät avasi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt. Puheenjohtaja Pertti Porokari sekä johtajat Hannu Saarikangas ja Ismo Kokko pitivät ajankohtaiskatsaukset. Jäseneduista kertoi asiamies Erik Sartorisio.


1.

Neuvottelupäivät Jyväskylässä 1. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt (vas.) ja JIL:n Juhani Kaukosuo saapuvat kokouspaikalle.

4.

2. Työpajojen pienryhmissä kerättiin erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja järjestää tilaisuuksia yhdistysten jäsenistöille. 3. Työpajoissa pohdittiin jäsenhankintaa ja koulutusten järjestämistä. Etualalta Hyvinkää-Riihimäen Insinööreistä Tuija Rinne-Ketonen, Insinööriopiskelijaliiton Marjut Lehtinen ja Jani Pelkonen Turun Insinööreistä. 4. Järjestöjohtajat ja muut vaikuttajat kuulivat muun muassa liiton tarjoamista jäseneduista. Edessä Maarit Ratavaara Länsi-Pohjan Insinööreistä.

2.

5. Valkeakosken Insinöörien yhdistys on edelläkävijöitä sosiaalisessa mediassa. Puheenjohtaja Jani-Petri Semi rentoutui kokoustauolla. 6. Uudenmaan piirin puheenjohtaja Lasse Laurikainen (oik.) on ruisleipä kädessään kotiinlähtötunnelmissa. Vierellä Insinööriliiton varapuheenjohtaja Matti Häkkinen ja Jyri Hakkarainen Kuopion Insinööreistä.

3.

5.

6.

39


PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO

9

18

12

1

11 13

29 10 14

24 6 7

24

8

14

3

15

20

12 24 11

11

1. Maapallon kiertoradalla sijaitseva Hubbleavaruusteleskooppi on nimetty amerikkalaisen astronomin Edwin O. Hubblen mukaan. Mistä herra Hubble on tullut tunnetuksi? 2. Nykyaikaisia olympialaisia on järjestetty 1800-luvun lopulta lähtien. Mitä tarkoittaa olympialaisten latinankielinen motto Citius, altius, fortius?

6 34 6

17

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi

40

Tiukka trio

24

29 21

3

21

39 16 25

22 44

3

23

7

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista 1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.

3. Kirjoita järjestyksessä jonosta 8, 2, 3, 6, 4, 0, 7, ___, ___ ja ___ puuttuvat kolme numeroa. Minkä säännön mukaan numerot on järjestetty?


Hanna Kuntsi ja Ari Åberg luotsaavat ay-kampanjaa.

Palkansaajat EU-kampanjaan TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää

P

alkansaajajärjestöt haluavat nostaa työelämäkysymykset EU-vaalien keskiöön. Työpaikkatapaamisissa ja valtakunnallisen kiertueen tapahtumapisteissä työntekijöitä koskevat tärkeät teemat nostetaan kevään aikana esiin. Ay-liittojen jäsenet, 2,6 miljoonaa ihmistä, muodostavat Suomen suurimman kansanliikkeen. – Jos heidät saadaan äänestämään työntekijöiden etuja ajavia parlamenttivaaliehdokkaita, paljon on jo saavutettu, kampanjapäällikkö Hanna Kuntsi painottaa. Kampanja nostaa työelämän tulevaisuutta koskevat asiat voimakkaasti esiin. Tarkoitus on puhua työaikoihin, työehtoihin ja työsuojeluun liittyvistä jokaista koskettavista asioista mahdollisimman kansantajuisesti. Vaikeat termit kuten sääntely, harmonisointi ja rakennemuutos halutaan kampanjan aikana avata niin, että jokainen ymmärtää, mitä ne tarkoittavat omaa työpaikkaa ja työtä koskien. Ja miten niihin vaikutetaan. Kuntsin mukaan suomalaisen palkansaajan etu on, että komissio ja parlamentti käyttävät valtaa EU:ssa, eivät markkinavoimat. Kampanjakoordinaattori Ari Åbergin mielestä rahamarkkinoita sääntelevää lainsäädäntöä tarvitaan pikaisesti. Valtaosalla työpaikoista on törmätty siihen, että konsernin sisällä sääntely menee yli maiden rajojen. – Jostain kumman syystä EU-tasolla vallitsevat tässä suhteessa eri säännöt kuin kansallisella tasolla, Åberg ihmettelee. Omaa toimistoa Hakaniemen rannassa pyörittää kuusi henkilöä. Kuntsin ja Åbergin lisäksi muut ovat Merja Lehmussaari (SAK), Tuula Laitinen Akavan Erityisalat (Akava), Henrik Haapajärvi Pro (STTK) sekä Eva Fager (SAK). Palkansaajavaalikone aukeaa kampanjan kotisivuille maaliskuussa. Siellä voi tentata ehdokkaiden mielipiteitä muun muassa rakennemuutosdirektiivin tarpeellisuudesta tai työaikadirektiivin uusimisesta.

Täältä tullaan työelämä Ota suunnaksi parempi työura. Insinööriliiton Kevätkiertueella saat asiantuntijoilta arvokkaita vinkkejä työnhakuun ja urasi alkutaipaleelle.

Kiertuepaikkakunnat 2014 11.3. Lappeenranta

20.3. Riihimäki

12.3. Kotka

20.3. Joensuu

12.3. Vaasa

21.3. Kuopio

13.3. Helsinki

25.3. Jyväskylä

13.3. Turku

26.3. Lahti

14.3. Pori

26.3. Rovaniemi

18.3. Seinäjoki

27.3. Helsinki

19.3. Tampere

27.3. Kemi

19.3. Kajaani

28.3. Oulu

Tule mukaan hakemaan vauhtia ja varmuutta oman urapolkusi rakentamiseen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen YYY KNT[ Ƃ MGXCVMKGTVWG


JÄSENPISTE TEKIJÄ Tommi Grönholm, projektipäällikkö

Insinööriliitto tarjoaa askeleen parempaan työpäivään Insinööriliitto on ollut nimenä käytössä jo toista kuukautta. Hämmentävä etuliite ”Uusi” on poistunut, mutta muuten uusi suunta on säilynyt. Liitto palvelee jatkossakin jäseniä työuran kaikissa eri vaiheissa. Insinööriliitto on merkittävässä roolissa sopimassa jäsenten työelämään vaikuttavia työ- ja virkaehtosopimuksia. Sopimuksen piirissä oleva jäsen saa näistä etua, vaikkei ak-

Toiminnan johto Puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 040 052 4191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 152 2500 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811

Järjestö- ja kenttäyksikkö järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Järjestötoiminta koulutusasiamies Jani Huhtamella, 0201 801 835 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 asiamies Marja Riihimäki, 0201 801 865 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Asiakaspalvelu 0201 801 801 palvelupäällikkö / Jemina Fabritius Asiamiehet Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö, Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt Jäsentietopalvelu kehittämispäällikkö Paula Utriainen, 0201 801 801 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 Jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Tarja Mörsky Taloushallinto talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 talousassistentti Riitta Malinen, 0201 801 808

42

tivoituisi millään tavalla liiton suuntaan. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapa edistää omaa työuraansa. Kun käyttää liiton palveluita, hyödyntää jäsenmaksun mahdollisimman tehokkaasti. Liitto painottaa jatkossa entistä enemmän jäsenten palvelemista. Tästä hyvänä esimerkkinä on asiakaspalvelu, jossa on kohta vuoden ajan autettu jäseniä kaikissa jäsenyyteen, liittoon ja työelämään liittyvissä asioissa. Yhden yhteydenoton periaatteella on mahdollisimman helppo ottaa jäsenyydestä hyöty irti. Uusina asioina liiton toiminnassa ovat laadukkaat jäsenkoulutukset, joihin osallistumalla saa perustiedot niin työn hausta, liiton toiminnasta kuin työelämän pelisäännöistä. Koulutuksia on runsaasti tarjolla koko kevään. Liitto kiertää maata maaliskuussa uralounaiden merkeissä.

Insinööriliitto IL Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki toimisto avoinna arkisin klo 9–16

Asiakaspalvelu 0201 801 801 avoinna arkisin klo 9-16

Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Jenni Larjomaa, 0201 801 870

Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 verkkotiedottaja Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 0201 801 845 Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, 70210 Kuopio Länsi-Suomi kenttäpäällikkö Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu

Koulutus- ja tutkimusyksikkö johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871

Nuorjäsentoiminta asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875 projektiasiamies Tero Rinne, 0201 801 832 nuorjäsenasiamiehet Jaana Kuorelahti, 020 1801 873 Ilkka Malkavaara, 0201 801 885 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834

asiakaspalvelu@ilry.fi www.ilry.fi

Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä asiakaspalvelun kautta 0201 801 801 Johtava lakimies / Kati Hallikainen assistentti / Paula Tapani-Alidemaj Työsuhdelakimiehet Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina Savikko, Jukka Siuria, Niina Suvanto, Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari Työsuhdeneuvojat Matti Andström, Paavo Honkanen

Jäsenjärjestöt Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö

Insinööri -lehden toimitusneuvosto

johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 projektipäällikkö Tommi Grönholm, 0201 801 848 projektiasiamies Saara Eriksson, 0201 801 842

Mika Paukkeri toimitusneuvoston puheenjohtaja Lounais-Suomen Insinöörit

Asiakasyhteyshenkilöt Anssi Oksanen, 0201 801 838 Meri Heiskanen, 0201 801 822 Vesa Välimäki, 0201 801 814 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 0201 801 778 Juha Särkkä, 0201 801 843 Hannu Takala, 0201 801 809

Milla Pennanen Tietoalan toimihenkilöt Niina Salmi Ala-Kymen Insinöörit Jani-Petri Semi Valkeakosken Insinöörit Jari Vihervirta Porin Insinöörit Tuomas Ylläsjärvi Insinööriopiskelijaliitto


LUUPPI TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Anna Bonnor / Yle

Kari Kontusen vakaa aikomus on polkaista insinöörinura kunnolla käyntiin.

Työnantajat tutuiksi rasteja kiertämällä Töitä voi hakea monin tavoin. Mikkelissä kokeiltiin, voiko pelaaminen olla avuksi työnhaussa.

M

ikkelissä järjestettiin viime syksynä digitaalinen seikkailupeli, jonka tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat kaupungin tarjontaan. Peliaikaa oli viikon verran, ja pelissä kierrettiin avainkohteisiin sijoiteltuja rasteja ympäri kaupunkia. Rasteilla oli tarkoitus tutustua kyseiseen kohteeseen ja vahvistaa tietämystä tietokilpailulla. Paikkarastien lisäksi pelissä oli myös tapahtumarasteja kuten työvoimatoimiston esittely tai yrittäjyysinfo sekä kerran päivässä yksi salarasti. Rasteilta sai pisteitä. Kilpailun voitti töitä hakeva insinööri Kari Kuntonen. – Pisteiden keruun ohella asetin peliviikolle myös henkilökohtaisen tavoitteen työnsaannista. Monet paikkarasteista olivat potentiaalisia työnantajia, joten ajattelin käyttää pelin

suoman tilaisuuden hyväksi kontaktien luomiseen, voittaja kertoo. – Tulostinkin peliviikolle noin 20 kopiota ansioluettelostani ja pyrin pitämään mahdollisimman suurta melua siitä, että etsin töitä. SINNIKKYYS PALKITTIIN

Kontunen arvioi voittaneensa pelin sinnikkyytensä ja nopeutensa ansiosta. – Jokaisena pelipäivänä pyrin olemaan ensimmäisenä liikkeellä ja saapumaan tapahtumarasteille ensimmäisenä. Nopeus oli Kontusen apuna salarasteilla, sillä niille ensimmäiseksi ehtinyt sai isomman pistepotin ja niiden sijainti paljastettiin kryptisillä vihjeillä. Kilpailun pääpalkintona oli matka New Yorkiin, jossa voittaja vieraili viikon ajan tyttöystävänsä kanssa. Kilpailun ansioiksi Kontunen lukee myös paikallisen tunnettavuutensa hienoisen lisäyksen sekä luodut kontaktit. Esimerkiksi pelin teknisestä toteutuksesta vastannut mikkeliläinen ict-yritys Observis oli mukana yhtenä tapahtumarastina.

TEKNISET AINEET OLIVAT HELPPOJA

Lukion jälkeen Kari Kontunen oli hetken vailla suuntaa. Pienen pähkäilyn jälkeen hän päätyi siihen, että matemaattiset aineet ja tietotekniikka kiinnostivat enemmän kuin humanistiset aineet. Viime kesänä insinööriksi valmistunut Kontunen on työtön työnhakija ja hakee aktiivisesti palkkatyötä monin eri tavoin. Tällä hetkellä hän on työkokeilussa Observiksessa. – Toiveissani on työpaikka, jossa toimenkuva on koulutusta ja osaamista vastaava. Harrastuneisuuden takia etenkin pelialan työpaikat kiinnostavat. Kontunen toteaa, että hänelle on vaikeaa hyväksyä epäonnistumisia, mikä tähden pettymys on usein suuri, kun toiveissa ollut työpaikka jää saamatta. Hakuprosessin aloittaminen alusta tuntuu välillä raskaalta. Aikomus ei ole kuitenkaan lannistua, vaan etsiä oman insinöörinuran käynnistystä avoimin mielin. Hakijalla on silmät ja korvat koko ajan auki työpaikkavihjeiden varalta.

43


7WFGNNG WTCNNG 6[Ă’RCKMMCVQTKNVC #XQKOGV V[Ă’RCKMCV TyĂśpaikkatorin avoimissa tyĂśpaikoissa yritykset etsivät erilaisia tekniikan alan osaajia. Viime vuoden aikana liiton rekrytointipalvelussa oli yli 1 200 tyĂśpaikkaa.

AVOIMET

TYĂ–PAIKAT

CV PANKKI

PAIKKA

VAHTI

%X RCPMMK

2CKMMCXCJVK

1UCNNKUVW UWQTCJCMWKJKP NWQOCNNC QOC RTQĆ‚KNKUK cv-pankkiin. Suorahaussa tyĂśantaja tekee toimeksiannon, jonka perusteella liiton asiantuntijat etsivät sopivia ehdokkaita pankista.

Paikkavahdin avulla pysyt ajan tasalla juuri itsellesi sopivista avoimista tyÜpaikoista. Tee kohdennettuja hakuja ja saat ilmoituksen uusista paikoista sähkÜpostiisi.

YYY KNT[ Ć‚ V[QRCKMMCVQTK


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.