Ikkunapaikka 2 • 2013 Maaliskuu/March
Window Seat
25.vuosikerta/25th year
MATKAILUALAN AMMATTILEHTI • FINNISH TRAVEL TRADE JOURNAL • FACKTIDNING FÖR RESEBRANSCHEN I FINLAND
Matkanjärjestäjät uskovat: ”Länsi on uusi itä”
Länsitrendi jatkuu talven 2013-2014 valmismatkakohteissa
Chartereita lentää Suomesta nyt entistä useampi yhtiö
Laos on lumoava
matkailumaa
s. 7
n Väli-Amerikan suosikkikohteisiin Meksikoon, Kuubaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan lennetään suorilla lennoilla Helsingistä Finnairin A330-kalustolla usean matkanjärjestäjän voimin. n Karibian uutuuskohteita ovat mm. Trinidad ja Tobago, Jamaika ja Grenada. n Lähi-idässä Marokko tekee paluuta matkanjärjestäjien ohjelmaan. Myös Thaimaasta ja Kanarialta on löydetty uusia rantakohteita. ESA AALTO
S
uurimmat matkanjärjestäjät näyttävät suhtautuvan luottavaisesti valmismatkojen kysyntään. Ensi talvikauden kokonaisvolyymit kasvavat hieman pian päättyvän talvikauden tasosta. Talven 2013-14 charter-matkakohteista uskotaan Väli-Amerikan ja Karibian kasvattavan edelleen suosiotaan. Volyymeissa mitattuna suosikkikohteet Kanariansaaret ja Thaimaa ovat kuitenkin edelleen aivan omaa luokkaansa. Myös erilaisille yhdistelmä- ja kiertomatkoille, risteilyille ja aktiivilomille uskotaan olevan lisää kysyntää.
Lentoja ensi talven tilauslentokohteisiin operoivat kotimaisen Finnairin ohella yhä enemmän myös matkanjärjestäjäkonsernien omat lentoyhtiöt. Finnmatkojen turisteja lennättävät ainakin TUIfly Nordic ja Thomson, Tjäreborgilla Thomas Cook Airlines, Lomamatkoilla Primera Air ja uusimpana tulokkaana Apollomatkojen Novair. Myös Norwegian aikoo ottaa osansa ensi talvena etelän lämpöön matkaavista.
Lisää ensi talven tarjonnasta sivulla 9.
IATA:n New Distribution Capability
Uusia lentomatkustuksen
jakeluajatuksia valinkauhassa
Finnmatkojen uutuuskohteessa Jamaikalla palmutkin huojuvat reggaen rytmien tahtiin.
50-vuotiaan Aurinkomatkojen juhlavuosi
Markkinajohtaja elää
ajassa trendien mukana n Kun Aurinkomatkat vuonna 1963 perustettiin, elettiin ulkomaan matkailun näkökulmasta hyvin toisenlaisessa Suomessa kuin nyt. Aurinkomatkat valtasi muutamassa vuodessa lentäen tehtyjen vapaa-ajan matkojen markkinajohtajan paikan ja pitää sitä yhä hallussaan.
Helsinki-Vantaa subventoi maakuntien lentoasemia
EERO HAVIA
FBTA:n Business Travel Forumin Hot Topics seminaarissa Matkamessuilla puhuivat ETTSA:n (European Technology and Travel Services Association) pääsihteeri Christoph Klenner sekä IATA:n liiketoimintajohtaja Yanik Hoyles, joiden välissä tilaisuuden avannut FBTA:n toiminnanjohtaja Sari Viljamaa. Aiheeseen johdatteli BARIFin edustajana Icelandairin Suomen maajohtaja Pekka Mäkinen.
n Lentoyhtiöiden tuotteiden jakelu on saamassa uudenlaisen toimintamallin, kun kansainvälisessä ilmakuljetusliitto IATA:ssa viritetty hanke etenee käytännön toteutukseensa asti. IATA aikoo tulevien 2-3 vuoden aikana tuoda lentoyhtiöiden tuotteiden ja palveluiden jakeluun uusia innovaatioita ja uuden lähestymistavan. EERO HAVIA
S
uomessa IATA:n (International Air Transport Association) tuore hanke oli esillä tammikuisilla Matkamessuilla Business Travel Forumissa Suomen Liikematkayhdistys ry. FBTA:n Hot Topics –aamuseminaarissa.
Uusi standardi IATA:n jakeluhanke tuntee nimen New Distrubution Capability (NDC). Siitä ollaan IATA:n mukaan synnyttämässä sähköisen viestinnän vaatimusten mukaisesti uutta standardia koko toimialalle. IATA:n päätöslauselma eli resoluutio 787 asiasta hyväksyttiin muodollisesti ja virallises-
ti IATA:n matkustajapalveluiden konferenssissa (PSC) lokakuussa 2012 ja NCD- liiketoimintamalli esiteltiin IATA:n johtoelimille joulukuussa 2012. “NDC -hankkeessa keskitytään aluksi rakentamaan kaikki ne standardit, joilla on vaikutusta lentomatkustuksen ostoprosessiin”, sanoo Helsingin Messukeskuksessa IATA:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Yanik Hoyles. ”Tarkoituksena on myös kuroa umpeen aukko, joka lentopalvelujen jakelussa on ollut suorien ja epäsuorien jakelukanavien välillä.”
Jatkuu sivulla 19.
Maaliskuu 2013 . 2
Y
htiön syntyminen ajoittui lentoliikenteen suuren harppauksen vanaveteen. Suihkukoneet muuttivat 1960-luvun Suomessa ilmakuljetukset olennaisesti potkurikoneisiin nähden. Koneiden koko ja lentomatkojen toimintaetäisyys kasvoivat ja kansalaisten kohentunut tulotaso mahdollisti lentomatkat yhä laajempien kansankerrosten ulottuville. Loma Välimerellä tai Kanarian saarilla sai ”tavallisen” kansan suuren suosion.
Lentoasemaverkoston
kehittämistä tutkitaan n Liikenne- ja viestintäministeriön asettama lentoliikenteen strategiatyöryhmä selvittää Suomen lentoasemaverkoston nykytilaa ja kehittämiskohteita. Strategiahanke on osa eduskunnan keväällä 2012 hyväksymää liikennepoliittista selontekoa. Sen on määrä olla valmis vuoden 2014 loppuun mennessä.
Markkinajohtajuus Markkinajohtajan aseman Aurinkomatkat sai vuonna 1974. Tuolloin sen kova kilpailija, omilla DC8koneillaan operoinut Keihäsmatkat, ajautui konkurssiin. ”Perinnönjaossa” Aurinkomatkoista tuli suomalaisten kiistaton ykkönen. Markkinoillamme oli tuolloin jo kansainvälistä kilpailua, sillä tanskalaiset Spies ja Tjäreborg olivat rantautuneet Suomeen. Aurinkomatkojen omistus oli aluksi sen jälleenmyyjillä, matkatoimistoilla, jotka tarvitsivat oman vahvan tuotantoyhtiön. ”Sittemmin merkityksellistä on ollut Finnairin omistus. Se kasvoi jo 1970-luvun lopulla 97 prosenttiin ja on nyt täydet sata”, sanoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tuomo Meretniemi.
Jatkuu sivulla 10.
Valtion omistama Finavia pitää yllä Suomessa 25 lentoasemaa. Lentoasematoiminta on kuitenkin kannattavaa vain Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä kolmella sotilasilmailun kentällä. Helsinki-Vantaan matkustajamäärät olivat viime vuonna 14,8 miljoonaa.
EERO HAVIA
L
Aurinkomatkat juhli tammikuussa Helsingin Korjaamolla 50-vuotispäiviään. Retrohenkeä bileisiin toi vuosikymmenten takaiset virkapuvut. Aurinkomatkojen toimitusjohtaja, itsekin oppaana toiminut, Tuomo Meretniemi oli löytänyt päälleen 70-luvun tyylikkään puvun. Vanhojen hittien ja tanssin lumoihin joutui antautumaan myös Finnairin matkapalveluiden johtaja Kaisa Vikkula.
entoasemaverkostoa on tarkoitus arvioida erilaisten kriteerien avulla. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi lentoasemia arvioidaan matkustajien palvelutason turvaamisen ja alueiden saavutettavuuden näkökulmasta. ”Palvelutason kannalta olisi tärkeää, että matka lentoasemalle ei nouse yli kolmen tunnin ja matkaketjun kokonaismatka-aika maakunnista Helsinki-Vantaan lentoasemalle ei nousisi yli kuuden tunnin”, linjataan selonteossa.
Alle tunnin lentoyhteydelle noin kolmen tunnin juna- tai linja-autoyhteys on sangen kilpailukykyinen, koska lentomatkaan kuuluvat liityntäyhteydet lentoasemalle ja odottaminen lentoasemalla. Siksi on tärkeää katsoa kaukohenkilöliikenteen palvelutasoa kokonaisuutena myös vaihtoehtoisten joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta.
Jatkuu sivulla 10.
Ikkunapaikka
3