SITOUTUMATON KAUPUNKILEHTI • PORI • LUVIA • ULVILA
TAMMI-ALE ALKOI! KAIKKI -10%, JOPA -40%
Pehmeetä kauppaa!
03 • LAUANTAINA V I I 21. KVUOSIKERTA K O L• NRO EH T I • 31.1.2015 2 014 SIVU
3
Tapajuoksija Porista, päivää
KIRVESMIEHEN TYÖT maalla ja saaristossa.
JEPPE VIRONEN KY
Porsmusankuja 14, Luvia puh. 0500 475 271
SIVUT
4-13
Rakentamisen tietopaketti
(Tarjoushinnat eivät koske uutuuksia.)
ITÄPUISTO 5, PORI Ark. klo 9–17.30 ja la klo 10–14 Puh. 0400 449 016 www.jcdesign.fi
Sanataiteelle mahdollisuus 2
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
Kristiina Suutari Vihdoinkin. Kulmakunnallemme on saatu kirjallisuuden
läänintaiteilija. Moista ei ole ollutkaan sen koommin, kun Sini Kiukaan pesti Porissa päättyi. Nyt on, tarkemmin
sanottuna soveltavan sanataiteen läänintaitelija. Tampereelta tuleva Karoliina Suoniemi viilaa toimenkuvallaan uudenlaista särmää sanankäyttäjien työkaluun. Siihen hänellä on sivullisen tarkka työstöote. – En ole itse kirjailija. Sen sijaan olen kyllä aikaisemmin opettanut sanataidetta vauvasta vaariin. Mitä sitten tarkoittaa ”soveltava sanataide”? Suoniemi selventää käsitettä esimerkkien avulla.
Erityisryhmille
– On tehty vaikka nuorisoporukan kanssa murhamysteerejä. On yhdistetty draamaa ja sanataidetta, sillä soveltava sanataide ei ole pelkästään kirjoittamista.
Jaakko Saariluoma vierailevana ohjaajana on pitänyt langat hyvin käsissään. Kokonaisuus on täynnä hienoja komediallisia nyansseja. Satakunnan Kansa 8.9.2014
LA LA PE LA TO PE TO TO
7.2. KLO 13.00 7.2. KLO 19.00 13.2. KLO 19.00 14.2. KLO 13.00 26.2. KLO 19.00 27.2. KLO 19.00 5.3. KLO 13.00 5.3. KLO 19.00
LA PE LA TO TO LA LA PE
7.3. 13.3. 14.3. 19.3. 19.3. 21.3. 4.4. 10.4.
KLO 19.00 KLO 19.00 KLO 13.00 KLO 13.00 KLO 19.00 KLO 19.00 KLO 19.00 KLO 19.00
€ 23 20 18
KE PE LA LA LA TO KE LA
15.4. KLO 19.00 17.4. KLO 19.00 25.4. KLO 13.00 25.4. KLO 19.00 2.5. KLO 19.00 7.5. KLO 19.00 13.5. KLO 19.00 16.5. KLO 19.00
Hallituskatu 14, Pori | Liput: 02 6344 840 www.porinteatteri.fi
Erityisesti Karoliina Suoniemeä kiinnostaakin juuri se työ, jota tehdään erityisryhmien kanssa. Siinä viimeistään tulee konkreettisesti esille, että sanataiteen harjoittaminen itsessään ei tarvitse erityistaitoja. – Kaikki osaavat tehdä. Jokainen osaa esimerkiksi kirjoittaa runoja. Niinpä sanataiteen soveltavalla kentällä toimitaan vaikkapa vanhusten, kehitysvammaisten, lasten, nuorten tai maahanmuuttajien parissa.
Työmahdollisuus
Suoniemen nykypestissä hän ei voi itse opettaa sanataidetta, mutta tehtävänä on luoda muille työmahdollisuuksia. Se edellyttäisi ennen kaik-
Karoliina Suoniemi on uusi läänintaitelija.
kea hyvien valmiuksien tarjoamista. Ja niitähän alueella on jo pitkään ikävöity. – Moni on esittänyt haaveita sanataidekoulusta. Entä pitäisikö jär-
jestää Satakunnan Kirjamessut? Pääasia on, että saadaan suunnitelmat käyntiin ja pyörimään. Katsotaan sitten minne tie vie ja johtaa.
31. Tammikuuta 2015
Kunnonrakennus liikunnasta:
V I I K K O L E H T I • 2 013
3
Tapajuoksija Starck Porista, päivää! Kristiina Suutari Kun juoksemisesta on tullut tapa, on tapajuoksija. Näin sanoo ja ajattelee porilainen Pekka Starck, joka on juossut kauan ja kauas, juokseepa edelleen. Starckin näkee milloin Porin metsän poluilla, milloin Yyterin Piikin raiteilla ja reiteillä. Tavasta on vaikea päästä. Eikä ole väliksikään. – Kun tulee riittävästi ikää, pitää yllä tapajuoksuaan. Vuosia on kertynyt lähes kahdeksankymmentä, mutta ne eivät askelta paina. Juoksu on ollut mukana aina, mutta painotukset ovat ajan mittaan vaihdelleet. Esimerkiksi työaikana tuli toki liikuttua, mutta aktiivipaneutuminen johonkin lajiin jäi. Muilta kiireiltä ei ikään kuin ehdi. – Hyötyliikunta kuului automaattisesti elämään, tietysti. Kun sen sisäisti, ei tarvinnut puhua erikseen hyötyliikunnasta. – Nyt se tulee uudelleen, Pekka Starck nauraa. – Vatsakumpu pysyy pois ja niin edelleen. Maratonille harjoittelu jää vähäisemmälle. Ei aina parta kuurassa muutenkaan vedetä. Joskus kyllä. Kun liikunnasta on muodostunut tapa, ei tarvitse tiettyä julkilausuttua tavoitetta liikkeelle lähteäkseen. Tavoitteena voi pitää sitä, mikä kannustaa lähtemään huonollakin kelillä. Kannustuksen vastapoolina ovat lähtemättä jäämisen syyt. Ja tekosyyt. Varsinkin silloin, kun tavoitteet eivät ole kilpailulliset. – Joka aamu, kun jaksaa nousta mukavuuskynnyksen yli, on voitto. Tuntuu
Pekka Starck juoksee kesät talvet, tavakseen. – Ihminen uudistuu kun hän jaksaa nousta mukavuuskynnyksen yli, uskoo Pekka Starck.
hyvältä, kun on sen kynnyksen ylittänyt. Liikkuminen on tapa, yksi niistä osista, jotka ovat elämässä merkityksellisiä. Musiikit ja muut ovat niitä toisia osia. Ja kun niissä istutaan, tarvitaan tasapainotekijäksi muuta. Ihmisellä on oltava fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä kuor-
mitusta, on kuormitettava itseä monipuolisesti. Se käy fyysisesti liikkumalla. Ja kun ollaan saman harrastuksen parissa, sanotaan morjes. Sosiaalinen kuormitus ei tosin saa olla liiallista, jos on, sitä ei pidä sietää. Osa-alueiden tasapainotukseen soveltuu käytäntö:
Jos tulee liikaa makeaa, tulee aika, jolloin ripaus suolaa pelastaa! Tapajuoksijalla ei ole personal traineria. Miten hän voi tietää ja tiedostaa tarpeitaan? – Jos on aikaisemmin harrastanut hyväksi havaittua, puuttumisen huomaa. Olen esimerkiksi
osallistunut 800 kilometrin mittaiselle pyhiinvaellukselle Ranskassa ja Espanjassa Hermanni Kekin kanssa. Tulee miettineeksi vaihtoehtoja, kun ikää on tämän verran takana, ja niitä maratoneja. Olisiko hiihto Suomen halki hyvä? Voi tutusta eri maihin ja mahdollisuuksiin.
HUITTINEN
Kun olimme taannoin vaimon kanssa Budapestissä, emme käyttäneet julkisia kulkuneuvoja, vaan kävelimme. Entä syntymäpäivälahja itselle: juosta puolimaratoni jossakin Krakovassa? – Kukaan ei ole vielä näin omaksumaansa tapaliikuntaa harmitellut.
– KÄYTÄ OMAN KUNNAN PALVELUITA!
auttaa tien päällä missä oletkin
HINAUSPALVELUMME
Ammattitaitoista hinauspalvelua Huittisista. Myös raskas kalusto on erikoisosaamistamme.
KORJAAMOPALVELUMME
• Pelti ja maalaustyöt • Nelipyöräsuuntaukset • Alustan ja korin mittaukset • Ilmastointihuollot Metsälinnankatu 29, 32700 Huittinen hinaus-ojala@hinaus-ojala.fi
0400 222 787
www.hinaus-ojala.fi
4
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
RAKENTAMINEN -energiasäästäminen
Rakenteille mata Kristiina Suutari
Katkaisimet löytyvät rakennuksesta kuin rakennuksesta.
Ilmastonlämpeneminen tuottaa uhkakuvien ohelle ajatuksia mahdollisuuksista. Entä, jos emme tarvitse tulevaisuudessa keinotekoista lämmitystä ollenkaan? Vielä tällä hetkellä iloitsemme erilaisten ratkaisujen, kuten vaikkapa ilmalämpöpumpun, tarjoamista viilennysmahdollisuuksista. Talvella pumppu lämmittää, kesäkuumalla jäähdyttää. Entistä kiinnostavampi tulevaisuuskuva väikkyy ns. passiivitalona. Entä jos joskus tulevaisuudessa talot tuottaisivat enemmän energiaa kuin kuluttavat!
Matala energia
Jo tällä hetkellä voidaan rakentaa ns. matalaenergiataloja ilman erityisjärjestelyjä. Mutta vain harvat teollisuuden uuneista ovat energiatehokkaita. – Harva teollisuusyri-
31. Tammikuuta 2015
alaenergiatalot tys tehostaa tuotantouuniensa energiankulutusta, vaikka uunit ovat usein tehtaiden suurimpia yksittäisiä energiankäyttäjiä. Karsimalla uunien turhaa kulutusta yritys voisi vähentää tuntuvasti energiankäyttöään ja säästää vuosittain miljoonia euroja kuluissa, kerrotaan Motiva Oy:stä. Mahtaisiko tällainen passiivitalo olla myös omakotitalo?
Oma toiminta
Energianeuvoja Motiva Oy:n mukaan myös tavallinen Perhe Porilainen voi kiinnittää huomiota energiatalouteensa, varsinkin näin talvella. – Kovilla pakkasilla energiankäyttö kasvaa, kun lämmintä tarvitaan enemmän. Energiaa voi ja kannattaa pakkasillakin käyttää järkevästi ja tehokkaasti. Omia toimintatapojaan kannattaa tarkkailla erityisesti aamuin ja iltapäivisin, kun energian käyttö on huipussa. Jokaisen talon rakentaja on onneksi varustanut talot sähkökatkaisimien paikoilla.
Teollisuusrakentaminenkin muuttuu entisestä.
Uusi Pori on edullinen ja näkyvä ilmoituskanava!
V I I K K O L E H T I • 2 013
5
6
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
RAKENTAMINEN
Kosteiden tilojen saneeraus Asunnon kostean tilan saneeraus vaatii aina erityistä huomiota, jotta vältytään vesivahingoilta ja homeongelmilta asunnossa. Useinkin ammattilaisten käyttäminen saneerauskohteessa on kannattavaa, sillä määräykset kosteiden tilojen saneerauksessa ovat aika tarkkoja ja työvälineidenkin hankintaan menee jonkin verran rahaa. Tässä muutamia ohjeita, joita kannattaa miettiä ennen saneerauksen aloittamista. Ensiksi kannattaa varmistaa ettei pohjassa ole jo valmiiksi vesivahinkoa tai homevauriota. Seuraavaksi kannattaa tarkistaa seinien suoruus lattiapinnoissa veden kaadot viemäreihin. Tämän jälkeen tehdään tarkka suunnitelma vedeneristyksestä alkaen.
Miten tehdään vedeneristys oikein?
Muista oikea työjärjestys. Vesieristys tehdään aina ensin seiniin. Lattia vesieristetään vasta sitten, kun seinät on jo laatoitettu lähes kokonaan alakulmia lukuun ottamatta. Vesieriste ei
Asuntorakentaminen
Pori
Julkisivusaneeraus
yleensä kestä paljon sen päällä kävelyä vaan saattaa hiertyä rikki kengän alla. Jos eristeelle putoaa vaikka laatta tai jokin terävä työkaluesine eristeeseen saattaa tulla reikä joka ei enää eristä vettä. Siksi lattia vesieristetään viimeiseksi ja laatoitetaan kun eriste on kuivunut. Eristäminen aloitetaan aina kulmista, joihin nauha kiinnitetään massalla. Nauha ottaa vastaan talon kuivumisessa mahdollisesti ilmaantuvat halkeamat. Eriste levitetään kaikkialle kahteen kertaan. Menekkiä on tarkkailtava, vesieristysmassaa on käytettävä valmistajan ohjeen mukaisesti ja riittävästi, näin myös varmistetaan tuotevastuulain mukainen kuluttajasuoja. Vesieristeiden pohjustus. Jos pesuhuone tehdään levyrakenteisena, pohjustus voidaan tehdä primer tartuntasilta suoraan laimentamattomalla primerillä. Levyjen saumat ja ruuvin kannat peitetään nauhalla. Itse eriste levitetään kahteen kertaan, mieluiten ristiin. Lattiakaivon vesie-
Lappeenranta Kouvola Hyvinkää Helsinki
kulmakappaleet sisä- ja ulkonurkkaan, lattiakaivoon ja läpivienteihin. Vanhoissa vesieristysohjeissa annetaan usein ristiriitaisia ohjeita. Usein kosteusvaurioituneet rakenteet johtuvat jostakin vanhasta ohjeesta tai väärin tehdystä vesieristyksestä. Vesieristettäessä kannattaa myös miettiä vastuukysymyksiä, esimerkiksi jos asunto on tarkoitus myydä. Vesieristys sertifikaatin suorittaneet ammattilaiset antavat työlleen takuun ja vastuu asunnon omistajalla on siten pienempi. Taloyhtiöissä vesieristämiseen isännöitisijät vaativat ammattipätevyyden eli vesieristys sertifikaatin omaavan tekijän. Laatoitustöiden ammattilaisilla on useimmiten myös vesieristyssertifikaatti suoritettuna ja eristystyön saa usein edullisesti laatoitustyön yhteydessä.
Laatoitus
Tarkista aina ensin alusta ja tasoita epätasaisuudet. Suunnittele tarkkaan työvaiheet ja laattajako sekä varmista
Toimitilarakentaminen
Tampere
Turku
ristämisessä on tärkeää, että kiristysrengas tulee kaivon yläpintaa alemmaksi. Rengas on hyvä tiivistää massalla, jotta esim. pesukoneen poistovesi ei roiskeina pääse kaivon sisältä vesieristeen alle irrottamaan vesieristettä pohjastaan. Kivipintoja kuten esimerkiksi betoni- tai siporex pintoja vesieristettäessä vedetään pinnoille ensin ensimmäinen kerros primeriä 1:1 laimennetulla liuoksella, toinen kerros laimentamattomalla liuoksella. Tartuntasiltakerrosten kuivuminen kestää puolesta tunnista kahteen tuntiin riippuen työmaan olosuhteista. Saunassa ei tarvitse vesieristää seiniä, mutta lattian eriste on hyvä nostaa seinälle niin ylös, että se varmsti ulottuu riittävästi seinäpaneloinnin taakse. Markkinoilla on useita toisiaan muistuttavia vesieristysjärjestelmiä, joissa massa levitetään joko telaamalla tai siveltimellä. Moniin kuuluu myös vahvikekangas ja kulmanauha. Joissakin järjestelmissä on lisäksi erikseen muotoillut
Oma tontti Siikaisista Eteläpään matkailu- ja virkistysalueen vierestä
Rakenna nyt toiveittesi talo keskelle kauneinta luontoa. Nauti kesäisin kimaltavista järvinäkymistä ja talvella lähes kotiovelta avautuvista hiihtoladuista. Tervetuloa tutustumaan! Lisätiedot :
Kunnanjohtaja Päivi Rantanen, puh. 044 720 1021 Tekninen johtaja Anne Järvenranta puh. 044 720 1028
www.jatke.fi
ntiitssä Ton n y y m nyt! www.siikainen.fi
Siikainen – Luontoa Käydä Edellä
31. Tammikuuta 2015
että sinulla on kaikki tarvittavat työvälineet. Laatoituksen työvälineitä joita tarvitset. Hiomakivi jos esimerkiksi tarvitsee hioa betonialustoja, vispilä laastin ja tasoitteiden sekoittamiseen sivellin, harja tai maalaustela
kosteussulun levittämiseen, sakset tiivistysnauhan leikkaamiseen, hammastettu teräslasta kiinnitys- laastin levittämiseen, tiheämpi hammastettu teräs- tai muovilasta kaakeliliiman levittämiseen, suora teräslasta
tasoitusten ja oikaisujen tekemiseen , ämpäri, muurauskauha, suora lauta tai linjari, vesivaaka, saumanarua valitun saumaleveyden mukaan, laattaleikkuri laattojen leikkaamiseen, laattavasara, porakone, mittanauha, suorakul-
V I I K K O L E H T I • 2 013
ma, hohtimet laattojen pienien osien tekemiseen, kumilasta tai hierrinlaatta saumalaastin levittämiseen, prässi eli massapuristin, maalarinteippiä, vaahtomuovinen sieni puhdistusta varten, rätti tai trasselia loppupuhdistukseen.
Laatoittajan työvaiheiden muistilista 1.Tarkista ensin onko alusta varmasti valmis laatoitukseen ja vedeneristys tehty oikein.
2. Tarkista onko laatat valittu oikean käyttökohteeseen. 3. Käytä kiinnitykseen kiinnitysainetta joka sopii alustaan ja laattatyyppiin. 4. Suunnittele huolellisesti laatoitettavan alueen laatoitus, eli esimerkiksi saumojen sijoittaminen ja mihin kohtaan tulee leikatut laatat sillä useimmiten laatoitettava alue ja laattojen leveys ei mene tasan.. 6. Noudata ehdottomasti valmistajien laatoitusaineiden käyttöohjeita. 7. Älä anna ylimääräisen laastin kuivua kiinni laattojen pintaan, vaan poista kuivuva laasti ennen kuin se on myöhäistä. 8. Anna laatoitettu alue kuivua rauhassa noin 1-3 vuorokautta valmistajan kiinnitysaineohjeiden mukaisesti. 9. Suorita saumaus. Puhdista saumausaine laattojen pinnasta sekä liiat saumausaineet saumoista työn edetessä - älä anna saumausaineiden kuivua laattoihin tai liian paksuina saumoina. 10. Himmeiden ja lasittamattomien laattojen saumaamisessa ei kannata käyttää värillisiä saumaaineita sillä ne saattavat tahrata. 11. Älä käsittele laattapintoja muilla aineilla kuin ennen kuin olet puhdistanut laatoituksen huolellisesti. 12. Muista suojaus jos huonetilassa tehdään vielä muita asennustöitä, suojauksen voi tehdä vaikka pahvilla tai muovilla. 13. Laatoitusjärjestys - ensin seinät, sitten lattia. 14. Lopuksi suojaa laatoituksen seinän ja lattian väliset kulmat esimerkiksi homesuojatulla siikoonilla. Kokosi Tapio Oksanen
SAARINEN JA POJAT • putkiasennukset • tarvikkeet • maalämpö • aurinkolämpö Tapani puh. 0400-706 870 Juhani puh. 050-384 8669 Vanhatie 34 C, 29630 POMARKKU
UUSI PORI
7
8
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
RAKENTAMINEN -kiinteistöissä paljon korjausvelkaa Satakunnassa
Taloyhtiöissä on paljon korjausvelkaa Tapio Oksanen
Porin seudulla rakennuskannassa on paljon korjausvajetta. Kun muualla Suomessa on jo aikaisemmin havahduttu vanhempien 60-, 70ja 80-luvulla valmistuneiden rakennusten korjausvajeeseen, niin Porin seudulla ollaan vasta aloittelemassa korjaustoimenpiteitä. Korjausvajeessa oleviin ongelmiin havahdutaan usein sitten kun haittavaikutukset oikeasti alkavat vaikuttamaan selvästi normaaliin elämän. Kaikki me tiedämme, että esimerkiksi homeongelmat ovat kiinteistöissä lisääntyneet huomattavasti, osasyynä varmaan on se, että vanhasta talonmiesjärjestelmästä on käytännössä luovuttu. Talomiehet kun aikaisemmin katselivat taloja kuin omiaan ja korjailivat paikkoja kun pienempiä ongelmia Julkisivuremontti päivittää talon ulko-asun nykypäivän vaatimusten tasolle. Kuva viime kesänä PRM-Yhtiöiden tekemästä julkisivuremontti kohteesta osoitteessa Uusikoivistontie 81 Pori.
tuli. Päätäntäprosessi monissa asunto-osaketaloissa on todella hidas, vaikka isännöitsijät vastuullisesti yrittävätkin taloyhtiöiden hallituksia patistaa päätöksentekoon. Taloyhtiöiden puheenjohtajillakaan ei varmasti ole mieluinen tehtävä kertoa asukkaille, että nyt on pakko korjata ja asukkaiden on otettava lainaa tai maksettava aikaisempaa selvästi suurempaa yhtiövastiketta. Asukkaiden olisi silti hyvä muistaa, että remontti aina nostaa myös asunnon arvoa, lisää viihtyvyyttä ja usein myös säästää energiakuluissa. Mitä siis kannattaa korjata? Ammattitaitoiset isännöitsijät tekevät taloyhtiölle suunnitelmat korjattavien kohteiden tarpeesta ja taloyhtiön asukkaiden pää-
31. Tammikuuta 2015
tettäväksi jää tarjousten perusteella päättää mitä korjataan ja kuka tekee. Julkisivusaneeraus suojaa rakennuksen seiniä rapistumiselta. Samaan aikaan energiatehokkuus kasvaa ja talon ulkoasu päivittyy nykypäivän tasolle. Julkisivuja korjattaessa tulee mietintään korjataanko vain rakennuksen seinät vai kannattaisiko esimerkiksi parvekkeet lasittaa samaan aikaan, niin saadaan kokonaisvaltaisesti enemmän myös energiahyötyä. Parvekelasitus tekee myös parvekkeesta suojaisan ”ylimääräisen” huoneen asuntoon ja samalla suojaa parvekkeita Suomen monissa vuodenajoissa. Joissakin taloyhtiöissä on myös asukkaan itse mahdollisuus tilata parvekelasitus vaikka vain omalle parvekkeelleen. Usein paljon edullisemmaksi tulee korjata useita asioita samaan aikaan sillä rakennusyhtiöiltä saa silloin edullisemman kokonaistarjouksen. Linjasaneerauksissa
kannattaa miettiä korjataanko ilmastointi sekä vesi- ja viemäriverkosto, sähköjärjestelmät tai vaikka keittiöt samalla kertaa, kun nämä korjaukset saattavat vaikuttaa jopa siihen voiko asunnossa korjausvaiheessa edes asua. Jos useampi korjaus tehdään samaan aikaan, niin sittenpä ne on tehty. Porissa Länsipuisto 20:ssä tekee Veljet Mäkilä Oy juuri nyt linjasaneerausta jossa uusitaan taloyhtiön vesi- ja viemäriliittymät sekä taloyhtiön sähköistykset, sekä yhteiset että asuntokohtaiset kosteat tilat. Työpäällikkö Jani Peltosen mukaan asukkaat joutuvat olemaan evakossa noin 3 kuukautta. Työ koko asuntoyhtiössä kestää noin 10 kuukautta. ”Tällainen laajamittainen projekti jossa kaikki laitetaan kerralla kuntoon maksaa asukkaille Porin seudulla yleensä vain 400-500 euroa/m2, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla projekti maksaisi huomattavasti enemmän”
kertoi Jani Peltonen. Isännöitsijä on asiantuntija, jota jokaisen taloyhtiön asukkaan on syytä kuunnella tarkalla korvalla. Ennen kuin isännöitsijä voi tilata korjaussuunnitelmia tai kustannusarvioita on
Laatoituksen jälkeen alkaa vesiputkistojen liittäminen. Kuva Länsipuisto 20:stä.
Asunnon sisällä piikataan ensin kostean tilan seinälaatat vesi- ja viemäriremontissa. Kuva Länsipuisto 20:stä.
V I I K K O L E H T I • 2 013
9
taloyhtiön tehtävä päätöksiä. Hyvässä kunnossa olevassa talossa on varmasti mukavampi asua. Hyvä on myös muistaa, että talvi on parasta aikaa kysyä tarjouksia korjauskohteista.
10
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
RAKENTAMINEN
Ilma lämmittää ja r Kristiina Suutari Miten säästän energiaa? Miten säästän lämmityskuluissa? Miten toimin kokonaistehokkaasti? Niin rakentajan kuin saneeraajan mieltä tuulettavat monenlaiset kysymykset, joista iso osa meillä Pohjolan perillä liittyy lämpöön. Asumismukavuudessa ei ehkä haluta palata vanhaan, mutta onko uusi konsti parempi kuin pussillinen aikaisempia, hyviksi miellettyjä. Näinä energiansäästön ja luomuilun aikoina näytään napattavan vanhoista keinoista
Paikalliset pojat
ei pakkasta pelkää! Pakkasta, viimaa, lunta ja jäätä – kattoremontti ei katso säätä. • Uusi katto jopa 2 päivässä • Pienempi kosteusriski pakkasella • Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siistit pihat • Aina paikallinen asennusporukka
Soita 02 3619 7791
Porin yksikkö
www.laaturemontti.fi
NYT ON OIKEA AIKA
vaihtaa kiinteistöösi MARKKINAJOHTAJIEN lämpöovet ja -ikkunat SUOMALAISTA PALVELUA!
• Joustava rahoituspalvelu • Avaimet käteen -periaatteella • Tee laaturatkaisu – valitse meidät!
Paikallinen asiantuntijasi
Pauli Lahtinen 050 5019 760 ikkunaremontit.fi
niiden parhaat puolet samalla, kun yhdistetään uuden teknologian tiedot ja taidot palvelemaan tätä päivää. Pohdinnan paikka rakentamisessa on sekin, mikä energiaratkaisu soveltuu mihinkin tarkoitukseen. Onko pientalon lämmönlähde sama kuin suuren teollisuushallin? Vielä löytyy pohdittavaa ympäristön kannalta. Voinko lämmittää takkaa puilla, vai tärvelenkö silloin ilmakehää. Entä, jos hankin hienot tekniset laitteet. Onko niiden valmistukseen tuhraantunut turhaa energiaa, ja mikä on niiden materi-
aalien ekologisuus? Vastauksia kysymyksiin löytyy niiltä, jotka ratkaisuja tarjoavat. Kuluttajan tilaisuus kannanottoon koittaa käyttökokemuksen jälkeen. Porin Lämpökeskus on Vanhakoivistontiellä toimiva yksi lämpöpumppujen asiantuntijaliikkeistä, jonka edustuksessa on muun muassa lämpöpumppuja ja, lämminvesivaraajia. Asiantuntijaliikkeistä saa lämpöpumppuoston yhteydessä myös asennukset ja neuvot. Lämpöpumpuissa on tarjolla
useampien eri valmistajien merkkejä, joista kuluttajan tehtäväksi jää valita itseä eniten miellyttävä ja omaan käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva malli ja laite. Hyvin asennettu ilmalämpöpumppu on ehkä edullisin ratkaisu energian säästämiseen. Tässä tullaan mahdolliseen sudenkuoppaan, eli asennukseen. Jotta laitteisto täyttää kaikki tehtävänsä, se tulee olla asianmukaisesti paikoillaan. Asentajia on ikävä kyllä monenlaisia ja työn jälki sen mukaista.
31. Tammikuuta 2015
raikastaa Ammattitaito tulee näkyville siinä kuinka huolellinen asentaja asennuksessaan on. Löytyy markkinoilta kauppiaita, jotka myyvät 1000 euron pumppuja asennettuna, näitä asennuksia en suosittele, kertoi Heikki AIvero Porin Lämpökeskuksesta.
Neuvonta mukana
Laadukas ilmalämpöpumppu ja laadukas asennus kustantavat ostajalleen normaalisti puolet enemmän, eli noin 2000 euroa, mutta laatu näkyy ja laitteet toimivat. Suosittelen tunnettuja merkkejä asiakkaillemme. Tunnetummat merkit kuten esimerkiksi Panasonic-merkki on pysynyt Averion kertoman mukaan lämpöpumppumarkkinoilla jo 30 vuotta. Ilmalämpöpump-
pua voi asentaa mihin vaan. Tehoja riittää 250 neliömetriin. Erikseen ovat suuret tilat. Ilmalämpöpumppujen ohella niissä toimivat vesi- ja maalämpöpumput, jotka tosin ovat hieman arvokkaampia yleensä. Kaikki lämpöpumput sopivat asennettavaksi sekä uusiin että vanhoihin taloihin. Laadukkaat ilmalämpöpumput tuottavat säästöä vielä 30 asteen pakkasessakin. Täysitehoiset vesija maalämpöpumput pystyvät lämmittämään asunnon käyttöveden ja asunnon tilat käytännössä läpi vuoden. Lämpöpumppuja asuntoihinsa hankkivat ihmiset ovat kaiken ikäisiä, tietää Heikki Averio. Myös ammattiliikkeiden asentajalta saa asennuksen yhteydessä paljon hyviä neuvoja.
Irma ja Reino Rohkea ovat tyytyväisiä ilmalämpöpumppuun.
LUE LEHTI MYÖS NETISSÄ!
V I I K K O L E H T I • 2 013
11
12
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
RAKENTAMINEN -maanrakennus
Maan rakentaminen ja jätevesijärjestelmien asentaminen onnistuu myös talvella Moni saattaa miettiä maanrakennustöiden, kuten esimerkiksi tontin kaivuun, salaojien tai vaikka jätevesijärjestelmien asentamista ensi kesänä, mutta harva on ajatellut, että nimenomaan talvi olisi monellakin tavalla paljon otollisempaa aikaa näille töille. Satakunnassa useinkin on rakennettu tai rakennetaan savisille tonteille. Keväällä kun maassa on paljon kosteutta tai sateisena kesänä, saattaa kaivuutöistä tulla paljon hankalampia kuin talvella. Talven etuna maanrakennuksessa on se, että kaivetun montun reunat pysyvät varmasti paremmin kasassa eivätkä niin sanotusti rossaa monttuun . Kun montun reunat pysyvät kasassa ei kaivuutyössä tarvitse kaivaa suurempaa monttua kuin kohde todellisuudessa tarvitsee.Kun kaivetun montun reunat pysyvät kasassa tarvitaan myös vähemmän maa-ainesten täyttöä ja pois kuljettamista kaivuu alueelta, tällöin säästyy selvää rahaa. Satakunnassa perinteisesti ei routakaan ole syvällä ja maan piikkauksen tarve talvella on siten aika vähäinen. Lisäksi säästöä syntyy kun ammattitaitoista työvoimaa on paremmin saatavilla talvirakentamisessa kuin kesän kiireisinä aikoina. Mikko Mäntysaari, joka jätevesiasiantuntijana suunnittelee, myy ja asentaa kertoi Uudelle Porille ajatuksia ja faktaa jätevesistä. Nykyaikaisen sivistyneen ihmisasutuksen toimintaan ei kuulu se että asumisen jätevedet johdetaan puhdistamattomana omaan pihaan tai sen lähiympäristöön aiheuttaen eriasteisia haju-, terveys- ja ympäristöhaittoja. Kiinteistöillä syntyvien jätevesien käsittelyä säätelevät useat eri lainsäädännön pykälät. Määräyksiä on muun muassa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), vesihuoltolaissa (681/2014) ja asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Näissä
määräyksissä annetaan hyvin yksiselitteiset säännöt jätevesien käsittelystä ja myös kriteerit joilla tietyissä tapauksissa voidaan myöntää vapautus käsittelyvaatimuksista. Lisäksi kunnat voivat määrätä jätevesiasioista omissa ympäristönsuojelumääräyksissään. Vesihuoltolain m u kaan
kiinteistön, joka sijaitsee vesihuoltolaitoksen jätevesiviemärin toiminta-alueella, on liityttävä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Uusi 1.9.2014 voimaan tullut vesihuoltolaki ottaa tosi inhimillisen kannan liittymisvelvollisuuteen. Laissa nimittäin sanotaan, että taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistön jätevesijärjestelmä on laitettu määräysten mukaiseen kuntoon ennen vesihuoltolaitoksen viemärin toiminta-alueen hyväk-
symistä. Toisin sanoen, jos kiinteistö sijaitsee alueella jonne suunnitellaan vesihuoltolaitoksen viemäröintiä eikä omistaja halua liittyä vesihuoltolaitok-
sen viemäriin, niin on syytä laittaa pikimmiten määräysten mukainen kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä kuntoon. Aina kun mietitään kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnostamista, ensisijainen vaihtoehto on liittyminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin.. Kun minä menen kiinteistölle suorittamaan ns. kartoituskäyntiä asioiden kuntoon saattamiseksi,
kysyn ensimmäisenä: ”missä mennee vesihuoltolaitoksen viemäri, voitasko liittyä siihen?” Vasta jos se ei ole kohtuudella esim. teknisesti mahdollista aletaan miettiä kiinteistölle omaa jätevesijärjestelmää. Jos päädytään tekemään kiint e i s t ö ko h t a i n e n järjestelmä niin sen tarkka kustann u s selvi-
ä ä k u n mietitään mikä olisi juuri sille kiinteistölle järkevin ratkaisu. Vesihuoltolaitos tai -osuuskunta antaa yleensä selkeän liittymistaksan kun taas kiinteistökohtaisen järjestelmän hintaan vaikuttaa suuri määrä kiinteistökohtaisia asioita. Näitä ovat mm. asuinpinta-ala, kiinteistön käyttötarkoitus, vedenkulutus, vesikalusteet, vedenhankintatapa, ympäröivät maasto-olosuhteet jne. Karkeasti voi sanoa että kiinteistökohtainen järjestelmä voi olla kokonaiskustannuksiltaan hal-
vimmillaan luokkaa 1000€ ja kalleimmillaan luokkaa 15000€. Valtaosa esim. minun kunnostamistani kiinteistökohtaisista järjestelmistä on ollut kokonaiskustannuksiltaan 5000-10000€ välillä. Kiinteistökohtaisen järjestelmän käyttökustannukset ovat järjestelmästä riippuen karkeasti sanottuna 100-500€ / vuosi. Kustannukset syntyvät mm. lietetyhjennyksistä ja mahdollisesta sähkön ja saostuskemikaalin käytöstä. Kaikki tänä päivänä markkinoilla olevat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät ovat oikein suunniteltuina ja asennettuina toimivia eikä järjestelmän kunnostamista sen takia tarvitse epäröidä. Järjestelmiä myyvät ja asentavat yritykset ovat myös sitoutuneita huolehtimaan asiakkaistaan asennuksen jälkeenkin. Huijarimyyjien aika on ohi. Kiinteistökohtainen järjestelmä vaatii kuitenkin omistajalta aina jonkinasteisen sitoutumisen järjestelmän ylläpitoon ja sen toiminnan seuraamiseen. Vesihuoltolaitoksen viemäri taas on tässä mielessä niin sanotusti huoleton vaihtoehto. Jätevesijärjestelmä vaatii kunnostamista aika ajoin aivan samoin kuin rakennuksia muutenkin pitää kunnostaa. Sen takia monen kiinteistön jätevesiasiat on joka tapauksessa laitettava kuntoon lähiaikoina riippumatta siitä mitä jätevesiasetus sanoo. Olen kunnostanut aika monen kiinteistön jätevesijärjestelmät ja moni vanha omakotitalon jätevesijärjestelmä on osoittautunut kunnostusta tehdessä vetelevän viimeisiään. On haisevia ja vuotavia betonikaivoja, huonosti vetäviä viemäreitä, rikkinäisiä tai tukkeutuneita putkia jne. Jokaisen kiinteistönomistajan intresseissä luulisi olevan se, että jätevesijärjestelmä on ajanmukaisessa ja toimivassa kunnossa. Se on nykyaikaa ja nostaa myös kiinteistön arvoa, samoin kuin vaikkapa toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet.
31. Tammikuuta 2015
V I I K K O L E H T I • 2 013
OSMO W. OJALA KY 0400 595 178 OLAVI OJALA
PAALUTUKSET
HARJAVALTA
– KÄYTÄ OMAN KUNNAN PALVELUITA!
13
14
Kirkkohistoriaa Ulvilasta V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015
Raimo Oksanen Wanha-Ulvila yr
Kokemäellä, jota mainitaan Ulvilan kantapitäjäksi, on muistitiedon mukaan useita entisiä kirkonpaikkoja. Useiden lähteiden mukaan Kokemäki olisi Suomen vanhin seurakunta, jonka kirkossa kävivät Tyrvään, Köyliön, Huittisten ja Ulvilan asukkaat. Kirkkoluoto = Kirkkosaari (asiakirjoissa myös Kyrckieholm, Kirckiesaar) 1/2 manttaalia, joka käsittää Kokemäenjoessa olevan isomman luodon, missä Ulvilan ensimmäinen kirkko lienee sijainnut. Paikka oli piispan tilana, mutta jouti uskonpuhdistuksen tapahtuessa valtiolle. Saari kuuluu Anolaan. Ennen 1300-lukua Suomessa oli vain noin 20 seurakuntaa. Vuonna 1311 perustettiin siis Ulvilan seurakunta
Kokemäestä. Ulvilassa oli ollut kirkkoja aiemminkin. Entinen Suur-Ulvila käsitti Pohjanlahden rannikolla sen alueen, jota etelässä rajoittivat nykyinen Luvia, Eurajoki, Kiukainen ja Harjavalta ja pohjoisessa Närpiö. Länsirajana oli Pohjanlahti ja itärajana Harjavalta, Kokemäki, Kauvatsa, Kiikoinen, Lavia, Kankaanpää ja Hongonjoki (Honkajoki). Suur-Ulvilan pituus etelästä pohjoiseen oli noin 84 km ja leveys lännestä itään noin 52 km. Nykyisen Ulvila suurin pituus etelästä pohjoiseen on noin 16 km ja leveys lännestä itään noin 23 km. (Lähdeteos, Ulvilan seurakunta, 1932)
Ulwilasta perustettiin 1558- Porin maaseurakunta 1558- Porin srk 1609- Sigby 1640- Sastmola srk 1691- Hvittibofjärd kappeli 1763- Nakkila kappeli 1766- Levanpelto kappeli 1766- Koski kappeli 1771- Noormarkku kappeli 1771- Siikainen kappeli 1802- Pomarkku saarnahuone 1922- Lassila Papistoa Ulwilasta 1355- Hermanus 1363- Olaus Jackopi 1440- Håkon Olofsson 1451- Laurenttus Andreae 1460- Jackobus 1498- Petrus Andreae 1505- Magnus Laurentti 160017001800- Tri Heikki Huhtala
Maamme-laulun isä, Johan Ludvig Runeberg Helmikuun viidettä päivää juhlistetaan Johan Ludvig Runebergin päivänä. Juhlimme tuona päivänä kansallisen runoilijamme muistoa. Raimo Oksanen Wanha-Ulvila yr Johan Ludvig Runeberg syntyi tuona päivänä, vuonna 1804 Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä rannikkoseudulla, pienessä Pietarsaaren kaupungissa. Suvun kantajuuret johtavat Ruotsiin. Runoilijan oma isä, merikapteeni Lorents Ulrik Runeberg oli nuoruudessaan ylioppilaana Turussa, eikä siis ollut osaton aikansa tietopuolisesta sivistyksestä. Äiti Anna Maria Malm taas oli vanhaa pietarsaarelaista sukua, kauppiaantytär, jolla oli vain luontainen sivistyksensä. Johan Ludvigin äidillä oli laaja sydän, sujuva kertomiskyky ja synnynnäistä taipumusta musikaalisuuteen. Johan peri suoraluonteiselta isältään terveen
todellisuustajun ja hilpeältä äidiltään mielikuvituksen lahjan. Heiltä molemmilta hän sai johdatuksen runouteen. Kirjalliset harrastukset eivät olleet vieraita kodissa ja poika tutustui jo pienenä Franzènin lauluihin, joiden viattomaan kauneuteen hän mieltyi, ja joita kohtaan hän säilytti elämänsä iltaan saakka ihastuksensa. Varallisuuden puolesta ei koti tarjonnut ylellisyyttä tai mukavuuksia. Varsinaista puutetta ei ollut niin kauan kuin isä pysyi kunnossa. Isää kohtasi vuonna 1821 halvaus, joka pakotti hänet vuoteeseen aina kuolemaansa asti (1828). Isän sairauden aikana kävi perheen toimeentulo vähitellen tukalaksi. (Lähdeteos, OMA MAA, 1907)
Vårt Land Maamme
Suomen kansallislauluun J. L. Runeberg kirjoitti sanat syksyllä 1846 ruotsiksi. Vårt Land on Vänrikki Stoolin tarinoitten ensimmäinen runo. Runeberg yritti sitä myös itse säveltää, mutta pyysi lopulta F. A. Ehrströmiä (suoma-
lainen säveltäjä ja laulunopettaja) laatimaan sävelmän. Sävellys ei kuitenkaan saavuttanut laajempaa suosiota, ja Maammelaulu tulikin tunnetuksi nykymuodossaan ensimmäisen kerran vasta Floran päivänä, 13.5.1848. Tuolloin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ylioppilaskunta järjesti kevätjuhlan Kumtähden kentällä Helsingissä. Juhlassa laulettiin Kaartin soittokunnan säestyksellä ensimmäisen kerran julkisesti Fredrik Paciuksen säveltämä, J. L. Runebergin runo Vårt Land, Maamme, joka vakiintui Suomen kansallishymniksi. Maamme-laulun sävelen väitetään olevan plagiaatio ikivanhasta saksalaisesta juomalaulusta (Oi paavi jospa oisin ma). Väite voi pitää hyvinkin paikkansa, sillä kerrotaan Paciuksen joutuneen säveltämään sen aikamoisessa kiireessä, noin kolmessa päivässä. Olisikin hyvin ymmärrettävää, että hän käytti siihen jotain hänelle ennestään tuttua sävelkulkua. Viron kansallislaulussa (Mu isamaa, mu õnn ja rõõm) käytetään sa-
maa säveltä. Professori Matti Klingeä lainaten: ”Maammelaulun ensi-iltana Kumtähden kentällä, Floran päivänä 1848, oli hurjat juomingit. Kolmelle sadalle ylioppilaalle ja heidän seuralaisilleen oli varattu 500 kannua punssia, 2,5 litraa henkeä kohden. Totia oli runsain määrin, Bishoffboolia, Carolina-juomaa (viiniä, sokeria ja pomeranssiviinaa) ja simaa, jota juotiin sarvista. Sammuneita kannettiin läheiseen latoon jota sittemmin kutsuttiin ivallisesti Monrepos’ksi.”
Runebergin torttujen valmistusohje Raaka-aineet (12 torttua): 100 g margariinia 1 dl sokeria 1 kpl kananmunia 1 dl vehnäjauhoja 1 dl korppujauhoja 0,5 dl mantelijauhetta 1 tl leivinjauhetta 1 tippa karvasmantelia Pinnalle: vadelmahilloa Sokerikuorrutus: 0,5 rkl sitruunamehua 1 rkl vettä 2-3 dl tomusokeria Ohjeet: Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. 1. Mausta taikina tipalla karvasmantelia. 2. Sekoita kuivat aineet keskenään. 3. Lisää ne taikinaan ja sekoita taikina tasaiseksi. 4. Laita pellille 12 kpl paperisia leivosvuokia ja jaa taikina niihin. 5. Paista torttuja noin 200 asteessa noin 10 minuuttia. 6. Sekoita kuorrutuksen aineet ja tee siitä lusikalla valuttaen rengas jokaisen tortun pinnalle. Aseta renkaan keskelle vadelmahilloa.
J. L. Runeberg vuonna 1948 julkaistussa muistopostimerkissä
Tortut voi paistaa myös pienissä teflon vuokissa. (12kpl). Valmistusaika 15-30 min
31. Tammikuuta 2015
V I I K K O L E H T I • 2 013
15
URHEILUSSA
Väärin äänestetty? Tammikuun alussa palkittiin Suomen Urheilugaalassa vuoden 2014 parhaita suomalaisurheilijoita. Olympiakultaa Sotshin talvikisoissa voittanut hiihtäjäkaksikko Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi pokkasi Vuoden urheilija –pystin. Tämä valinta ei aiheuttanut suurta nurinaa, mutta pohtia sopii, menikö yksittäinen olympiamenestys oikeutetusti joensuulaisen Kaisa Mäkäräisen koko
vuoden ampumahiihdon maailmancupissa jatkuneen menestysmarssin edelle. Olympiamitali on urheilijoiden ajatuksissa menettänyt arvoaan, mutta useimmille urheilutoimittajille se on selvästikin edelleen merkittävin menestyksen mittari. Samaisen Vuoden urheilija -äänestyksen tuloksia luettaessa koettiin hämmennyksen hetkiä. Kaksi jalkapallon toiseksi korkeimman sarjata-
son pelaajaa oli saanut urheilutoimittajilta huumoriääniä ja noussut tuloslistalle. Valtakunnan media huomioi yllättävät äänet, ja uutisissa kyseltiin: ”Miten Ykkösen maalivahti, joka ei pelannut viime kaudella minuuttiakaan, saattoi nousta jonkun toimittajan listalle?” Kuten Suomen Urheilutoimittajain liiton puheenjohtaja Heikki Miettinen eräässä haastattelussa totesi, näiden jalkapal-
loilijoiden saamat äänet menivät takuulla niin sanotun poikahuumorin piikkiin. En osallistuisi näiden jalkapalloilijoiden saamien äänten teilaukseen, koska joskus urheilunkin maailmassa on hyvä antaa huumorille, itseironialle ja naurulle tilaa. Enemmän minua hätkähdytti se, että äänillään kyseiset Ykkösen pelaajat sijoittuivat miesjalkapalloilijoista äänestyksessä sijoille
kolme ja neljä. Edelle mahtuivat ainoastaan lajin maajoukkueemme tähdet Roman Eremenko ja Niklas Moisander. Muutkaan joukkueurheilijat eivät yltäneet äänestyksen kärkisijoille. Kautta aikain Vuoden urheilija -tittelin joukkuelajien edustajista ovat vuosien saatossa saaneet ainoastaan jalkapalloilijat Jari Litmanen sekä Sami Hyypiä. Ilmeisesti tarvittaisiin tulevina vuosina lisää
käytäviä. Vaikka mopo maksaa siellä enemmän kuin Suomessa, löytyy mopedeja ainakin kaksi per talous. Se kun myydään sinulle ilman käsirahaa pitkällä maksuajalla. Ja rieppaasti niillä myös mennään, koska sekä Thaimaan että Vietnamin mopoissa kuutioita on kaksinverroin enemmän meikäläisiin verrattuna. Kun Vietnamissa on asukkaita 94 miljoonaa, niin naapurissa, Kamputseassa "vain" 14 miljoonaa. Hirmuhallitsija Pol Pot tosin kavensi
tuota lukua parilla miljoonalla. Jos köyhyyttä näkee Vietnamissa ja Thaimaassa siellä ja täällä, niin Kamputseassa se on käsin kosketeltavissa. Amerikka se aikanaan sorkki molempia maita, mutta nyt ulkomainen apu tulee kehitysapurahoista eri puolilta maailmaa. Thaimaalaisen sanomalehden niin sanottu alakertajuttu oli hätkähdyttävä. Siinä selitettiin juurta jaksain, että me valitamme aivan turhaan varastetusta rahas-
ta, jota liikkuu maailmalla. Lehti muistuttaa, että ei se raha oli mihinkään kadonnut. Sillä on vain ostettu hotelleja, kultaa ja jalkapallojoukkueita! Mutta maalta aamuhämärissä saapunut katukauppias on ajan hermolla: Hänellä on turistille tarjota hienoja selfiekeppejä, halvalla tietenkin. Viikon laushadus kuultiin suomalaisten suosiman hotellin altaalla. Kaveruksilla oli viereiset aurinkotuolit. Toinen köllötteli yksin ja toisella
eri puolille Poriin. Porin Jakelukeskus Oy, Puinnintie 10, Puh. 635 9760, www. porinjakelukeskus.fi
OSTETAAN: Rautaromu, sekapelti ja autot noudetaan nosturiautolla. Maksan hyvän hinnan reilusti käteisellä. P.
Anssi Laakso
heidän kaltaisiaan hypertähtiä, jotta maamme urheilutoimittajat heräisivät äänestämään myös joukkueurheilijoita.
JOHNNYN JOUTAVAT
Selfiekeppejä viidakosta Turistivirrat Kauko-Idässä ovat muuttuneet. Viime vuonna Thaimaan tanhuvilla vallitsi venäjänkielinen sorina ja eteläkorelaiset kansoittivat liikkeet ja huvihuoneet. Nyt on toisin. Ruplan romahdus, taalan ja euron levottomat liikkeet ovat saaneet aikaan sen, että nyt on joissakin suurissa liikekeskuksissa hiljaista. Taikka niin hiljaista kuin voi olettaa niissä olevan. Viime vuoden mielenosoituksista on tähän päivään saakka jäänyt tiukka määräys: Yli vii-
den hengen ryhmät eivät saa kokoontua yleiselle paikalle! Valtaisat kiinalaisturistien bussikaravaanit liikkuvat ripeästi paikasta toiseen. Mutta paikalliset rypistelevät kulmiaan, rahaa kiinalaiset eivät jälkeensä jätä. Neljäkymmentä vuotta sitten Vietnamissa oli 180 miljoonaa polkupyörää. Ne ovat vuosien saatossa vaihtuneet mopoihin. Hanoin ja Ho Chi Minhin ajoradat eivät riitä enää mopoilijoille, osa joutuu ajelemaan pitkin jalka-
Johnny-Kai Forssell johnnymoi@luukku.com oli seuranaan edellisiltana tapaamansa baariperhonen. Kuin leikillään yksin oleva miekkonen läpsäisi kaverinsa pikaheilaa pylyllle, jolloin suomiurho ärähti, että mitä sitä läpsit! Osta oma poka!
Julkaisija: SPN-Markkinointi Oy Painopaikka: Sanomapaino Jakelunsuorittaja Porin Jakelukeskus Oy (02) 635 9760 Ilmestyminen lauantaisin. Painosmäärä: 60 000 kpl Toimitus puh. 0400 788 620 VT päätoimittaja / Toimitusjohtaja Tapio Oksanen puh. 0440 300 207 tapio.oksanen@uusipori.fi Ilmoitusmyynti: Ritva Luojukoski, myyntipäällikkö puh. 050 342 5380 ritva.luojukoski@uusipori.fi Julia Oksanen, ilmoituskonsultti puh. 050 595 036 julia.oksanen@uusipori.fi Jenni Lehtonen, Ilmoituskonsultti puh. 045 600 4877 jenni.uusipori@gmail.com Mona Ahlberg, Ilmoituskonsultti puh 045 195 2022 mona.ahlberg@uusipori.fi Vastuu virheistä Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Mainostoimistoalennus 20% (mainostoimiston toimittamista ohjehintaisista mainoksista.) llmoituskonttori Isolinnankatu 28, 6 krs. 28100 Pori
PÄREKORI Tarvitsemme lehdenjakajia - Keskusta - Toejoki - Ruosniemi - Sampola - Musa Pihlava - Reposaari -Tuuraajia
045-678 7936, www.romukuljetus.fi, Satakunnan Romu ja Kuljetus Oy
16
V I I K K O L E H T I • 2 013
31. Tammikuuta 2015