ITÄ-TURUN JA LITTOISTEN OMA KAUPUNKILEHTI JO 33 VUOTTA
DECUBAL CLINIC CREAM 250 g OSTAJALLE 100 g TUUBI
KAUPAN PÄÄLLE!
RAJOITETTU ERÄ!
Onneksi on myös Drive-in Apteekki Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17. Puhelin (02) 275 2150 • Fax (02) 275 2160
Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla
Yhteistyössä AboaPharm Oy
11.2.2015
2
Lukijalta-palsta: Lähetä napakka mielipiteesi sähköpostitse osoitteeseen lauri.simola@uusikulmis.fi, perinteisellä postilla osoitteeseen Kulmakunta-lehti, Kousankatu 1, 20610 Turku tai kotisivujen palaute-osion kautta. Tekstaillaan-palsta: Tekstiviestejä voi näppäillä numeroon 050 467 5936. Tekstiviesti maksaa normaalin operaattorimaksun. Soitellaan-palsta: Puh. 050 467 5936. Facebook: www.facebook.com/kulmakunta Twitter: @Kulmakunta
PÄÄKKÄRISIVU
15 VUOTTA SITTEN
Itä-Turussa 11.2.2015
PÄÄTTÄJÄN PAIKKA
Vastuu sitä, vastuu tätä Palveluita yli rajojen LÄHESTYVÄT eduskun-
kannon tärkeyttä. ”Me uskallamme kantaa vastuuta ja tehdä kipeitäkin päätöksiä.” Kuinka vastuullista on rokottaa edellä mainituilta lapsiperheiltä viimeisetkin eurot? Mitä vastuunkantoa se sellainen on? Vastuunkanto vaikuttaakin usein tyhjältä fraasilta, jonka taakse piiloudutaan, kun tehtyjä päätöksiä ei pystytä perustelemaan omalle äänestäjäjoukolle. Olisi kuitenkin syytä muistaa, etteivät äänestäjät ole lampaita, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan. Näitä niin sanottuja kipeitä päätöksiä olisi perusteltava juurta jaksain eikä verhota päätöksentekoa epämääräiseen höpinään vaikeista ajoista ja vastuusta. Viesti menee perille, jos maltetaan selkeästi avata, mistä kulloinkin on kysymys. Jos asia on kimurantti, pitää tarjota riittävästi rautalankaa. Ylenpalttinen jauhaminen vastuusta tuntuu useasti äänestäjien aliarvioimiselta.
tavaalit ja Turku-sopimuksen jatkosta käytävät neuvottelut pitävät huolen, että vastuun kantamisesta puhutaan lähikuukausina tiuhaan. On kyse sitten valtakunnan tai paikallistason politikoinnista, puolueet nauttivat vastuunkantajan viitan sovittelemisesta harteilleen. Vastuunkantaminen on erottamaton osa jotain myyttistä suomalaisuutta, samoin kuin sisu ja muut kansan kollektiiviseen tajuntaan taotut arvot. Vastuutakantavan puolueen on totta kai oltava suoraselkäinen, jalomielinen ja kunnioitusta herättävän tiukka. Väkisinkin mieleen tulevat tarinat tehtaiden patruunoista, joista sivistyneimmät pitivät huolta tehtaidensa ja tuotantolaitoksiensa työntekijöistä aina koulutuksesta vanhainkotipaikkaan – kuten esimerkiksi Littoisten verkatehtaassa. Puolueiden vastuunkanto-puheet tuntuvat kuitenkin useimmiten falskeilta. Kun tehdään jotain tiettyä kansanosaa rokottava päätös, kuten vaikkapa lapsiperheitä, korostetaan vastuun- Lauri Simola
Turku ja Kaarina pohtivat kuntien palvelutarjonnan yhtenäistämistä Halisissa (Kk 2.2.2000). NA APU R I KAU PU NG I T
suunnittelivat ylikunnallisia palveluita Halisissa. Aikaisemmin ylikunnallisia palveluita oli yritetty tarjota Littoisissa, mutta huonolla menestyksellä. Turun palvelut eivät kelvanneet littoislaisille. Turun kaavoitusosaston päällikkö Markku Toivonen arvioi, että Turun seutua on käytännössä pakko
kehittää kuntarajoista piittaamatta. Toivonen katsoi Turun kasvaneen jo niin suureksi, ettei kasvusuuntia enää ole. Siksi rakentamista pitäisi hajottaa kaupungin laitamille, ja silloin yhteistyö naapurikunnan kanssa on taloudellisesti järkevää. - Kunnilla saattaa olla lähekkäin kaksi pientä asuinaluetta rajojen molemmin puolin, ja silloin järjetöntä rakentaa omat koulut päiväkodit. Voimat yhdistämällä palvelut saadaan kannattaviksi.
Turku ja Kaarina pohtivat mahdollisuuksia ylikunnallisten palveluiden kehittämiseksi Halisissa (Kk 2.2.2000).
Suomen etu ensin KOKOOMUKSEN ja sdp:n johtama hallitus on epäonnistunut keskeisissä tavoitteissaan: ei ole näkynyt sdp:n lupaamaa 100.000 uutta työpaikkaa, tasaveroja on nostettu ja uusia veroja keksitty. Tänäkin vuonna uutta velkaa otetaan reilut 5 miljardia euroa. Vasemmiston mielestä pitäisi ottaa vieläkin enemmän velkaa, vaikka eräs luottoluokittaja jo pudotti Suomen luokitusta. Työllisyyden saaminen nousuun on myös eläkeläisten, työttömien ja sairaiden etu. Kaiken työn on oltava kannattavaa. Se, että terveet ja työkykyiset ihmiset saadaan töihin, on ainoa keino hoitaa Suomen vähävaraisten asiaa, maksaa parempaa perusturvaa, parempaa eläkettä tai saada parempia palveluita. Myös julkista sektoria on karsittava. Vuonna 2000 kunnilla oli 399 lakisääteistä tehtävää, mutta vuonna 2012 niitä oli jo 535. Ongelmat eivät ole opettajissa, sairaanhoitajis-
Maria Lohela (ps.) kansanedustaja
KYSYMYS
LUKIJALTA
Mummojen ja vaarien potkijat liikkeellä
Rasismi estää kotoutumisen
TAAS OLIVAT idiootit liik-
MAAHANMUUTTAJIEN
Vapaan kasvatuksen idea on epäonnistunut. Busseihin rynnätään ensimmäisinä ja vanhukset joutavat väistää edestä. Maahanmuuttajataustaisella nuorisolla on huomattavasti paremmat tavat. Olemmeko me jälleen metsäläisiä? Käytöstavat kunniaan!
maista hekin tulevat. Uskonto ja ihonväri poikkeavat kantaruotsalaisesta. Ruotsissa erilaisuus otetaan muutenkin paremmin vastaan. Myös vammautuneiden ja osatyökykyisten työllisyysasteet ovat Ruotsissa selkeästi Suomea korkeampia. Ei tarvitse olla täydellinen ja kaikkien muiden kaltainen päästäkseen työn syrjään kiinni. Rima on ikään kuin matalammalla, koska erilaisuus hyväksytään. Suomessa sen sijaan rasismi estää usein työhön pääsyn ja siten yhteiskuntaan juurtumisen. Onko mahdollisuus saada pala Ruotsia Suomeen?
alhainen työllisyysaste on niin sanottujen maahanmuuttokriittisten suosikkiaiheita. Hommafoorumilaisten ja muiden konservatiivien suosikkiselitys ilmiölle on maahanmuuttajien heikko osaaminen, laiskuus tai muu oma heikkous. Osa on etsinyt syitä ihan genetiikasta asti. Miksi maahanmuuttajien työllistyminen sitten on niin vaikeaa? Myös suomen kieltä hyvin oppineet ja koulutuksen hankkineet maahanmuuttajat ja Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat törmäävät työmarkkinoilVinkki päättäjille, jotka haluavat palaveerata luot- la usein muuriin. Esimerkiksi Ruotsissa tamuksellisesti: Menkää TPS:n kotimatsiin. Turkumaahanmuuttajien työlli- Nelli Baran hallissa ei muihin törmää. Toimittaja Matti Simula POLKOM-palstalla Suo- syysluvut ovat paljon kor- V-S Demarinaisten keampia, vaikka samoista puheenjohtaja men Kuvalehdessä 6.2. keellä. Nuoret kävivät yhden vaarin päälle porukalla kuin susilauma. Kaadettiin ja potkittiin maahan – ei tultu mies miestä vastaan kokeilemaan. Porukassa tyhmyys tiivistyy. Yritetään kai olla miehiä, vaikka ollaan pelkkiä pojankoltiaisia. Opettajille ja kotiin terveiset: lisää tapakasvatusta ja kuria nuorisolle. Jari Juhani
POIMINTA
sa tai poliiseissa, vaan siinä että uusia määräyksiä käsittelemään tarvitaan uusia henkilöitä. Politiikan on ajettava Suomen etua. Perussuomalaiset eivät halua jakaa rahaa ympäri maailman kehitysapuna, tukea tehottomia tuulivoimayhtiöitä tai tehdä yksipuolisia ympäristösopimuksia, jotka kuristavat teollisuutemme hengiltä. Perussuomalaisten linja on kauttaaltaan suomalaisten puolella oleminen. Iltalehden hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset leikkaisivat mieluiten maksuista EU:lle, kehitysavusta ja taiteen ja kulttuurin tukemisesta. Tässä kansan tahtoa vastaa parhaiten Perussuomalaisten ohjelma. Jos hallituksessa istuneet puolueet eivät ole ajaneet Suomen etua tällä vaalikaudella, miksi ne tekisivät sitä seuraavallakaan?
Ovatko mielenterveyspalvelut riittävät?
Kulmakunta ei mainosnippua, kiitos.
Vastaa kysymykseen osoitteessa www.uusikulmis.fi! Vastausaika päättyy maanantaina klo 8.
Ryhdy Kulmakunnan tilaajaksi, niin paikallisuutiset kannetaan sinulle kotiin joka keskiviikko päiväpostin mukana. Vuositilaus 45 euroa + 10 % alv. Kysy lisää puh. 050 4381 523!
VIIME VIIKON VASTAUS Vietitkö tipattoman tammikuun? KYLLÄ
35 % EI
65 %
3
11.2.2015 N:o 05
Mielenterveysongelmat nostettiin pöydälle Majanummessa
”Sairaus se on mielisairauskin” Lauri Simola Varissuo MIELENTERVEYTEEN
liittyvien ongelmien kanssa painivat tarvitsevat lisää matalankynnyksen paikkoja, joissa tarjottaisiin vertaistuen lisäksi myös ammattitaitoista apua. Näin mielen oireiluun päästäisiin käsiksi jo varhaisessa vaiheessa, mikä nopeuttaisi kohti tervehtymistä johtavien askelmerkkien löytymistä. Asia nousi päällimmäisenä esille torstaina Majanummen toimitalossa järjestetyssä Asianmukaista hoitoa –mielenterveyskeskustelupaneelissa. Mielenterveyskuntoutujan näkökulmaa paneeliin tuoneen Tiina Mannisen mukaan reitti avun saamiseksi on useimmissa tapauksissa turhan koukeroinen. - Pääsääntöinen reitti hoitoon kulkee terveyskeskuslääkärin kautta, joka kirjoittaa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle. Psykiatrista hoitoa voi joutua odottamaan viikkoja, usein jopa pidempään. Manninen arvioi avun hakemisen terveyskeskuslääkäriltä olevan monella korkean kynnyksen takana. - Eihän hän ole mielenterveysasioiden ammattilainen, Manninen kritisoi. - Ylipäätään ennaltaehkäisystä puhutaan paljon. Se on totta kai hyvä asia, mutta jo sairastuneet tuntuvat jäävän usein heitteille. Ihan kuin olisimme toivottomia tapauksia.
Terapia usein paitsiossa Kaupunginvaltuutettu Li Andersson (vas.) huomauttaa, että mielenterveysongelmien hoitoon etsitään ratkaisuja turhan usein lääkepurkista. - Suomessa harjoitettava mielenterveysongelmien hoito on hyvin lääkepainotteista. Lääkkeet voivat toki olla hyvä ratkaisu joillekin, mutta hoitomuodoista esimerkiksi terapia jää usein paitsioon. Manninen myötäilee
Itä-Turun vasemmistoliiton järjestämään Asianmukaista hoitoa –paneelikeskusteluun osallistuivat lähihoitaja, mielenterveyskuntoutuja Tiina Manninen (vas.), ensihoitaja, Huoli2015-mielenterveyskampanjan aktiivi Erik Lydén, sekä kaupunginvaltuutetut Johannes Yrttiaho, Li Andersson ja Alpo Lähteenmäki.
Anderssonin näkemystä. - Monet hylätään kotiin lääkkeiden kanssa. Ei esimerkiksi reumapotilasta jätetä kuntouttamatta, jos hänet on mahdollisuus hoitaa työkuntoiseksi, Manninen vertaa. Keskustelua vetävä kaupunginvaltuutettu, ItäTurun vasemmistoliiton puheenjohtaja Elina Sandelin (vas.) huomauttaa, ettei mielenterveyteen liittyviä sairauksia useinkaan mielletä samalla tapaa hoitoa vaativiksi sairauksiksi kuin vaikkapa influenssavirusta. - Sairaus se on mielisairauskin, Sandelin siteeraa terveisiä, joita viime syksynä järjestettyyn Mad-pride –tapahtumaan osallistuneet lähettivät päättäjille. Keskustelua herättävät myös Kelan maksamat terapiakorvaukset, jotka ovat edelleen 90-luvun tasolla.
Hallintohimmeleitä ja leikkauksia Kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho (vas.) nostaa esiin terveydenhoitoa ja erikoisterveydenhoitoa jatkuvasti kurittavat leikkaukset ja tempoile-
van uudistuspolitiikan. - Hyviä malleja mielenterveysongelmien hoitamiseksi löytyy kyllä. Resursseja kuitenkin leikataan alati, ja tuntuu siltä, että koko ajan on menossa joku hallintorakenteiden uudistus. Puuhaillaan hallintohimmeleiden parissa. Ammattilaiset eivät saa keskittyä töihinsä, vaan aika kuluu jatkuviin uudistuksiin sopeutumiseen. Kaupunginvaltuutettu, pitkään sosiaali- ja terveyslautakunnassa vaikuttanut, Alpo Lähteenmäki (vas.) sanoo mielenterveysasioiden jäävän turhan usein jalkoihin päätöksenteossa. - Näiden palveluiden kehittämiseen ei satsata riittävästi. Olen havainnut, että mielenterveydettä tukevista hoitomuodoista myös leikataan herkästi. On huomattu, ettei sieltä suunnasta tule reaktioita kun karsitaan, joten taas on helppo pikkuisen tinkiä palveluiden tasosta. Tämä on tiettyjen ryhmien taktiikka poliittisessa päätöksenteossa, Lähteenmäki muotoilee.
”Pitkäaikaistyöttömyys on synkkyyden tuotantolaitos” VALTUUTETTU Alpo Lähteenmäki (vas.) muistuttaa pitkäaikaistyöttömyyden ja mielenterveysongelmien kulkevan monissa tapauksissa käsi kädessä. - Pitkäaikaistyöttömyys on epätoivon ja synkkyyden tuotantolaitos, Lähteenmäki luonnehtii. - Ja fakta on, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon porukkaa, jotka eivät enää työllisty avoimilla työmarkkinoilla tai ovat työkyvyttömiä. Työkyvyttömät henkilöt pitäisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle ja heille kuuluvien palveluiden piiriin. Mielenter veyskuntoutujia pyritään avittamaan kiinni arkeen muun muassa kuntouttavan työtoiminnan avulla. Panelistit katso-
vat kuntouttavan työtoiminnan olevan monin paikoin ongelmallinen ratkaisu. Ensihoitaja, Huoli2015 –mielenterveyskampanjan aktiivi Erik Lydén sanoo arkirutiinien, kuten työnteon, olevan aina ihmisen kannalta hyvä ratkaisu. - Tarvitaan arjen tekemistä, mutta työstä pitäisi saada palkkaa, Lydén muistuttaa. Valtuutettu Johannes
Valtuutettu Elina Sandelin johti paneelikeskustelua.
Yrttiaho (vas.) on Lydénin kanssa samoilla linjoilla. - Pahimmillaan kuntouttavatyötoiminta on laillistettu orjatyön muoto, Yrttiaho sanoo. - Mutta totta kai joissain tapauksissa kuntouttava työtoiminta voi olla paikallaan. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus vastikään leikkasi kuntouttavan työtoiminnan viikkopäivistä yhden pois, Yrttiaho hämmästelee. Valtuutettu Li Anderssonin (vas.) mukaan osa yrityksistä käyttää kuntouttavaa työtoimintaa häikäilemättä hyväkseen juuri sen mahdollistaman ilmaistyövoiman takia. - Siksi suhtaudun kuntouttavaan työtoimintaan kriittisesti. Palkkatuettu työ on parempi vaihtoehto.
4
11.2.2015 N:o 05
Ilmainen musiikkiseikkailu kirjastossa
Luistelutapahtuma valtaa Pelttarinkentän ystävänpäivänä
Kk Varissuo
Kk Varissuo Ystävänpäivänä Va-
rissuolla luistellaan Uusipesula-seurakunnan järjestämässä Ystävänpäivän luistelutapahtumassa. Leikkejä ja leikkimielistä kisailua lapsille ja lapsenmielisille on luvassa Pelttarin kentällä klo 13-15. Talviurheilun lomassa osallistujat pääsevät nauttimaan ilmaisista letuista, joita seurakunnan lapsityötiimi paistaa luisteluradan laidalla. Jos sää tekee tepposet, eikä rata ole luistelukunnossa, pyritään järjestämään korvaavia pelejä viereisillä kentillä ilman luistimia. Ystävänpäivän luistelutapahtuma järjestettiin ensi kerran viime vuoden helmikuussa. Mukana oli enimmäkseen Uusipesula-seura-
Ystävänpäivän luistelutapahtuma järjestettiin Pelttarin kentällä ensimmäistä kertaa viime vuonna.
kunnasta tuttua porukkaa, joten nyt toivotaan, että muutkin varissuolaiset löytäisivät paikalle nauttimaan ulkoilmasta ja mukavasta seurasta. - Kaikkein hauskinta on, kun aikuiset leikkivät ja pelaavat lastensa kanssa. Tässä on hyvä tilaisuus viettää perheenä
aikaa yhdessä ja nähdä muitakin perheitä, kertoo Uusipesulan lapsityökoordinaattori Teija Ekholm. - Meille on tärkeää Uusipesulan väkenä olla osa Varissuon elämää. Haluamme antaa alueen ihmisille mahdollisuuksia toistensa kohtaami-
Ystävänpäivänä hyvinvointitapahtuma Varissuolla Kk Varissuo Yhdessä-yhdistyksessä
järjestetään hyvinvointitapahtuma ystävänpäivänä. Tapahtumassa voi ystävyyden lisäksi etsiä mielen virkistystä monipuolisesta ohjelmasta. Osallistujat pääsevät halutessaan kokeilemaan esimerkiksi vyöhyketera-
piaa tai kuumakivihierontaa ja SPR on paikalla mittauttamassa verenpaineen halukkailta. Tapahtumassa opetetaan myös erilaisten terveysjuomien valmistusta ja pidämme yhteisen jumppatuokion. Lapsille luvassa on askartelua sekä kasvomaa-
lausta. Kello 13 puolestaan esiintyy TST:n teatteri Lennart ja näytelmä ”Päivänsäteen paluu”. Näytelmä sopii koko perheelle. Hyvinvointitapahtuma Yhdessä-yhdistyksessä (os. Nisse Kavon katu 3) lauantaina 14.2. klo 11-15.
seen ja tarjota perheille puitteita yhteiseen puuhasteluun. Lapset ja perheet tarvitsevat yhteistä aikaa. Ystävänpäivän luistelutapahtuma Pelttarin kentällä lauantaina 14.2. klo 13-15.
40V.
Tohtori Fiktio Fakta (Marko Laihinen, vasemmalla) ja Maestro Markus (Markus Rantanen) viihdyttävät lapsia Varissuon kirjastossa perjantaina. (Kuva: Sauli Soini)
Lapsille suunnattu Maestro Markuksen ja tohtori Fiktio Faktan Suurenmoinen Musiikkiseikkailu saapuu Varissuon kirjastoon perjantaina. Noin puoli tuntia kes-
tävässä esityksessä yhdistellään kansanmusiikkia ja klovneriaa. Tarinassa selvitetään, mistä musiikki on ehkä alun perin syntynyt, ja miten soittimet ja laulut ovat mahdollisesti muotoutuneet. Esitys on suunnattu 4-10 –vuotiaille lapsille. Maestro Markus on Markus Rantanen, musiikinmaisteri SibeliusAkatemian kansanmusiikin osastolta. Tohtori Fiktio Faktaa esittää Marko Laihinen, kirjailija sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, jolla on aiempaa lastenteatterikokemusta muun muassa Turun Seikkailupuistosta. Maestro Markuksen ja tohtori Fiktio Faktan Suurenmoinen Musiikkiseikkailu Varissuon kirjastossa perjantaina 13.2. klo 12.
TURK U -PALVELU OY Suorajakelua jo vuodesta 1973
Tarvitsetko lisäansiota?
HAEMME LEHDENJAKAJIA www.lisaduuni.fi
TURKU-PALVELU OY hoitaa suorajakelua kaksi kertaa viikossa Turussa ja lähikunnissa. Jaettavia tuotteita ovat mm. kaupunkilehti Aamuset ja Turkulainen sekä erilaiset mainokset.
• Jakopäivät keskiviikko ja lauantai tuotteet toimitamme • Jaettavat jakajan kotiosoitteeseen,
jossa jakaja lajittelee ne ennen jakelua
määräytyy jakopiirin koon ja • Palkka jaettavien tuotteiden mukaan
vähintään 14 vuoden ikää • Edellytämme (alaikäisellä tulee olla holhoojan suostumus)
Soita arkisin klo 9-16 269 4387 • 269 4467 • 269 4447
www. t u r k u pa l ve l u .fi
5
11.2.2015 N:o 05
Lepakkoasiantuntijat tutkivat rakennusten ullakoita
Kirkkotieltä ei löytynyt merkkejä lepakoista Lauri Simola Nummi Lepakkopopulaatio
tuskin torppaa Kirkkotien jo lainvoiman saaneen kaavan toteutumista. Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kertoo kaupungin tutkineen Kirkkotien ympäristössä tehtyjä lepakkohavaintoja, joista Kulmakunta uutisoi alkuvuodesta (14.1.). - Lepakkoasiantuntijat ovat käyneet lepakoiden väitetyissä yöpymispaikoissa. Lepakothan talvehtivat muualla, mutta mistään ei löytynyt sen kaltaisia merkkejä, että lepakot olisivat yöpyneet alueella kesäaikaan, Hintsanen sanoo. Luonto-liiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Milla Aalto kertoi Kulmakunnalle (14.1.) tehneensä säännöllisiä lepakkohavaintoja Kirkkotien ympäristössä kesällä 2013 ja 2014. Aalto arvioi olevan perusteltua olettaa, että Kirkkotien ympäristössä asuu lepakkopopulaatio. Epäily oli merkittävä, koska kaikki lepakkolajit ovat yhtälailla suojeltuja kuin esimerkiksi liitooravat. Jos lepakkohavainnot olisi todennettu,
kymmenen kerrostalon rakentamisen Kirkkotielle mahdollistavaa kaavaa olisi todennäköisesti jouduttu keventämään radikaalisti. Kuuvuori-yhdistys ry vaati Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) joulukuussa, että se kumoaisi viime kesän päätöksensä, jossa linjattiin, ettei KHO ota käsittelyyn Kuuvuori-yhdistyksen jättämää Kirkkotien asemakaavanmuutoksen muutoslupahakemusta. Hakemus oli jo kaatunut Turun hallintooikeudessa. Yhdistys katsoi lepakkohavaintojen muuttaneen tilannetta niin, että muutoslupahakemuksen käsittely olisi perusteltua. Kuuvuori-yhdistyksen mukaan Kirkkotien kaavassa olisi huomioitava vuorijalava-metsikön ja vanhan rakennuskannan merkitys alueen väitetylle lepakkopopulaatiolle. KHO ei ole vielä käsitellyt yhdistyksen vaatimusta.
Purkutyöt jäissä
Hintsanen kertoo, että Kirkkotien alueelle myönnetään rakennus-
Kaupungin asiantuntijat eivät löytäneet Kirkkotien rakennusten ullakoilta merkkejä lepakkopopulaatiosta.
luvat lähiaikoina. Tosin rakennustöitä voidaan valmistella ainoastaan Kirkkotien ympäristön rakentamattomille tonteille. Vanhan rakennuskannan, kuten nykyisin Ekotorin käytössä olevan Merilän entisen polkupyörätehtaan, purkusuunnitelmat ovat
toistaiseksi jäissä. Kuuvuori-yhdistys vaatii Turun hallinto-oikeudelta historiallisten rakennusten purkupäätöksen hylkäämistä. Yhdistys jätti vaateensa Turun hallinto-oikeuteen joulukuun loppupuoliskolla. Purkutyöt etenevät, jos yhdistyksen valitus
hylätään. - Luonnon, ympäristön ja ilmaston kannalta on järkevää suunnitella uutta rakentamista jo olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään. Hankkeet kuitenkin etenevät hitaasti valitusten takia, Hintsanen sanoo. Hän huomauttaa, että syrjään suunnitellun
uuden alueen rakentamisessa päästäisiin eteenpäin nopeasti, mutta kaupunkirakenteen ylenpalttinen hajauttaminen ei ole ekologisesti järkevää. Jo lainvoiman saanut kaava mahdollistaa kymmenen kerrostalon rakentamisen Kirkkotien ympäristöön.
Ohrapäänpolun päiväkodin rakennustyöt alkamaisillaan Lauri Simola Varissuo Ohrapäänpolun var-
teen suunnitellun yksityisen päiväkodin tontti lepäsi kaikessa rauhassa lumipeitteensä alla vielä viime viikon perjantaina. Kulmakunta uutisoi lokakuussa (15.10.14), että Cor Group Oy:n päiväkodin rakennustyöt nytkähtäisivät liikkeelle vuoden 2014 marrasjoulukuussa ja että päiväkoti otettaisiin käyttöön ensi elokuussa. Cor Groupin halli-
tuksenjäsen Olli Karhi vakuuttaa hankkeen olevan aikataulussa, ja päiväkodin ovet avataan suunnitelman mukaisesti elokuussa. - Rakennuslupa tuli vasta edellisviikolla, joten työmaa käynnistyy ihan lähipäivien aikana, Karhi selvittää aiemmista arvioista poikkeavaa työmaan alkamisajankohtaa.
Paikkoja 70 lapselle
Ohrapäänpolun päiväkotitontin pinta-ala noin 2.000 neliötä. Ton-
tille rakennetaan 550 neliön kokoinen päiväkotirakennus, josta löytyy paikkoja noin 70 lapselle. Turun ja Kaarinan yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuokrata kyseisen tontin Car Groupille viime vuoden kesäkuussa. Cor Group maksaa tontista 7.335 euron vuosivuokraa. Vuokrasopimus laadittiin 50 vuodeksi. Cor Group pyörittää päiväkotitoimintaa useilla paikkakunnilla. Kaikkiaan yhtiöllä on omistuksessaan 40 päiväkotia ympäri Suomea.
Ohrapäänpolun varteen suunnitellut yksityisen päiväkodin rakennustyöt eivät olleet alkaneet vielä viime viikon perjantaina.
Varissuon Lämpö Oy:n tiedotusaukeama
Ympäristö kiittää, ja euroja säästyy
Biolämpölaitoksen rakentaminen oli onnistunut ratkaisu Nelisen vuotta toiminut biolämpölaitos on lunastanut käytännössä kaikki sille asetetut odotukset - niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Konkreettisimmin biolämpölaitoksen toiminta näkyy varissuolaisten lämpölaskuissa. Lämmön hinta on nykyisin huomattavasti edukkaampaa lähinnä merkittävästi pudonneen öljyn käytön myötä. Ennen biolämpölaitoksen valmistumista puolet Varissuon lämmöntarpeesta tuotettiin öljyllä, ja toinen puolisko ostettiin Turku Energia Oy:ltä. Nyt biolämpölaitoksen tuotanto kattaa 85 prosenttia alueella tarvittavasta lämpöenergiasta. Turku Energian siivu Varissuon lämmittämisestä on 10 prosenttia. Öljyllä tuotetun lämmön osuudeksi jää ainoastaan viisi prosenttia. - Aiemmin Varissuon lämmittämiseen käytettiin kolme miljoonaa kiloa raskasta polttoöljyä vuodessa. Nyt öljyä kuluu vuositasolla noin 300.000 kiloa, eli kymmenesosa entiseen verrattuna, Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n energianhallintapäällikkö Teemu Halenius konkretisoi. Laitoksen rikkipäästöt ovat samalla pienentyneet lähes olemattomiksi. - Öljyä käytetään enää kovilla pakkasilla. Öljynpolttovaihtoehto on hyvä olla olemassa myös mahdollisten biolämpölaitoksen toimintahäiriöiden varalta. Vaikka öljyn hinta on ollut rajussa laskussa, raskaan polttoöljyn käyttö entisissä mittasuhteissa olisi edelleen noin tuplasti kalliimpaa kuin lämmitys biolämpölaitoksella. Varissuon Lämmön pääosin biolämpölaitoksella tuot-
Biolämpölaitoksen käytönvalvoja Olli Korkeakosti (vas.), käytön varavalvoja Juha Ruohonen ja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n energianhallintapäällikkö Teemu Halenius laitoksen ylimmässä kerroksessa. Biolämpölaitoksen tuotanto kattaa 85 prosenttia Varissuolla tarvittavasta lämpöenergiasta. Turku energian siivu alueen lämmittämisestä on 10 prosenttia. Öljyllä tuotetaan vain viisi prosenttia Varissuon lämmöntarpeesta.
tama lämpöenergia on noin 20 prosenttia halvempaa kuin valtakunnallinen kaukolämmön keskihinta. Vertailut osoittavat varissuolaisten nauttivan Turun seudun edukkaimmasta lämpöenergiasta.
Puun hinta ei heilahtele Biolämpölaitoksen tuottama lämpöenergia syntyy puunpoltosta. Kuorma-autot kippaavat polttoaineen vastaanottosiiloon metsätähde- ja
rankapuuhaketta sekä sahanpurua. Puu on hyvä polttoaine, koska sen markkinahinta ei juuri heilahtele – kuten esimerkiksi ylös alas maailman markkinoilla sahaavan öljyn. Vakaahintainen puu on myös edullista. Sen hintakehitys Varissuolla on tiedossa vuoteen 2018 saakka. Ympäristöseikatkin puoltavat puunjalostuksessa syntyvän, muutoin käyttämättä jäävän, puuaineksen hyödyntämistä.
Biolämpölaitoksen myötä ilman epäpuhtaudet ovat vähentyneet merkittävästi. Laitoksen piipusta kohoaa käytännössä pelkkää vesihöyryä. - Ilmaan pääsevien pienhiukkasten määrä on vain kymmenesosa biolämpölaitosta edeltävistä päästöistä, Halenius sanoo. Päästöjen radikaali putoaminen johtuu kehittyneestä suodatintekniikasta. Palamisesta syntyvä savukaasu kulkee ensin läpi sähkösuodattimen, joka nap-
paa pienhiukkaset kaasusta. Sähkösuodattimesta savukaasu johdetaan savukaasupesuriin, joka puhdistaa savukaasun vedellä. Savukaasupesuri myös minimoi lämpöhävikin nappaamalla savukaasusta talteen viimeisetkin lämmönrippeet niin, että piipusta tupruava vesihöyry on enää noin 40-asteista. Hyötyaste on melkoinen, kun huomioi kattilan palamislämpötilan huitelevan noin 850 lämpöasteen tietämillä. Biolämpölaitos suodattaa
epäpuhtaudet niin tehokkaasti, etteivät lähitulevaisuudessa voimaantuleviksi suunnitellut päästömääräysten tiukennukset aiheuta siellä minkäänlaisia toimenpiteitä; arvot ovat jo riittävän matalalla. Biolämpölaitoksen käytön varavalvoja Juha Ruohonen huomauttaa laitoksen jopa puhdistavan ilmanlaatua tietyissä olosuhteissa. - Piipusta tulevassa ilmassa on toisinaan jopa vähemmän pienhiukkasia kuin ulkoilmassa.
- Teemme valvontakierrokset aamuin ja illoin. Yöpäivystystä hoitaa jokainen aina viikon kerrallaan. Järjestelmä herättää päivystäjän tekstiviestillä, jos jotain vikoja ilmenee. Päivystäjä pystyy selvittämään valtaosan yöhäiriöistä etänä kotikoneeltaan käsin, Korkeakoski kertoo. Valvojat joutuvat puuttumaan biolämpölaitoksen toimintaan esimerkiksi, kun puupolttoaineen sekaan on
eksynyt ylipitkää puutavaraa tai muita joukkoon kuulumattomia tuotteita, kuten vaikkapa metalliesineitä. Liian pitkä puun pätkä voi vaikkapa jumittaa kuljettimen, jota pitkin puupolttoaine matkaa kattilaan poltettavaksi. - Vaikka valtaosa metallista jää polttoaineen vastaanoton metallierottimeen, aina toisinaan jokunen metallitavara pääsee läpi. Hankalimpia tapauksia ovat olleet piikkilan-
ka-aidan pätkät, jotka ovat joutuneet kuormaan jotain metsänpohjaa kaavittaessa. Jos piikkilanka jää jumiin kuljettimeen, sen selvittäminen on työlästä hommaa. - Onneksi meillä on kattava kameravalvonta, jonka avulla näemme häiriöpaikat valvomosta tai kotikoneelta käsin. Muuten joutuisimme käymään koko laitoksen läpi jokaisessa häiriötilanteessa.
Biolämpölaitos vaatii valvontaa Varissuon Lämpö Oy:n biolämpölaitoksen käytönvalvoja Olli Korkeakoski silmäilee valvomon lukuisia monitoreja. Tietokonenäytöt kertovat pienintä yksityiskohtaa myöten kaiken, mitä laitoksessa tapahtuu. Laitoksen toimintaa seurataan maallikolle lähinnä numeroilla kuorrutetuilta hieroglyfeiltä vaikuttavien näyttönäkymien avulla.
ILMOITUS
- Tuosta esimerkiksi näkee, että kattilan palamislämpötila on tällä hetkellä lähes 850 astetta. Tuo luku taas kertoo, että Turku Energian verkkoon menee parhaillaan lämpöenergiaa 2,6 megawatin edestä, Korkeakoski näyttää. Varissuon biolämpölaitoksen toteutuminen oli Korkeakoskelle opettelun paikka. Vuodesta 1979 alueen lämmityksen parissa työskennelleen Korkeakosken työnkuva
muuttui täysin. - Se oli raju muutos. Uuden tekniikan opettelemisessa oli kova työ. Silloin kun lämmitettiin öljyllä riitti, että laitos napsautettiin päälle. Nyt toimintaa pitää valvoa koko ajan, Korkeakoski vertaa. Korkeakosken lisäksi biolämpölaitoksen toiminnasta huolehtivat käytön varavalvoja Juha Ruohonen ja lämpölaitoksen hoitaja Jukka Varho.
Varissuon Lämpö Oy:n tiedotusaukeama
”Ei minkäänlaista haittaa tai häiriötä”
Varissuon biolämpölaitos • Otettiin käyttöön lokakuussa 2011. Rakentamiskustannukset kaikkineen noin 6 milj. euroa.
• Tuottaa lämpöenergiaa noin 55.000 MWh vuodessa. Määrä on noin 85 prosenttia Varissuon lämmöntarpeesta. Jäljelle jäävä osuus tulee Turku Energialta tai tuotetaan Varissuon Lämmön öljykattiloissa.
• Polttoaineena käytetään metsätähde- sekä rankapuuhaketta ja sahanpurua.
• Varissuon lämmityskulut ovat biolämpölaitoksen myötä noin 20 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2011.
• Varissuon Lämpö Oy tuottaa ja jakelee kaukolämpöä Varissuon alueella. Yhtiön omistavat Varissuon alueen taloyhtiöt ja kiinteistöt. Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa, vaan se ostaa toimintansa edellyttämät käyttäjäpalvelut Akselilta.
As. Oy Nurkkapuiston hallituksen jäsen Petri Ratilainen asuu biolämpölaitosta vastapäätä. – Laitoksen toiminnasta ei ole aiheutunut minkäänlaisia häiriöitä, Ratilainen sanoo.
Varissuon biolämpölaitoksen lähinaapurin, Pihkalankadulla sijaitsevan As. Oy Nurkkapuiston hallituksen puheenjohtaja Lauri Riikosen mukaan lämpölaitoksesta ei ole aiheutunut minkäänlaista haittaa yhtiön asukkaille. Riikonen sanoo kannattaneensa biolämpölaitoksen rakentamista alusta asti, vaikkakin häntä huolettivat puupolttoaineen käytös-
tä mahdollisesti aiheutuvat pölyämisriskit. Riikonen oli selvittänyt, että pölyä voisi ilmetä polttoaineen käsittelyvaiheessa. - Kun aikanaan järjestettiin naapureiden kuulemistilaisuus, toivoin, että riski huomioitaisiin suunnitteluvaiheessa. - Ilmeisesti näin tehtiin, sillä minkäänlaista pölyämistä ei ole havaittu.
Varissuon Lämpö Oy ja Turku Energia Oy tekevät saumatonta, molempia osapuolia hyödyttävää, yhteistyötä. Varissuon biolämpölaitos tuottaa leudoilla keleillä lämpöä yli alueen tarpeen. Ylikapasiteettia johdetaan Turku Energian verkkoon Hintsankujalla sijaitsevan venttiiliaseman välityksellä. Hintsankujan venttiiliasema automatisoitiin viime keväänä. Venttiiliasema johtaa biolämpölaitoksen lämpöä Turku Energian asiakkaille, kun aseman automatiikka havaitsee Turku Energian verkosta löytyvän tilaa - ja Varissuon verkosta taas vastaavasti ylimääräistä kapasiteettia. Turku Energian toimittamaa lämpöä taasen tarvitaan Varissuolla kovilla pakkasilla ja biolämpölaitoksen kesäseisakin aikana.
Biolämpölaitoksen käyttäminen pienellä teholla kesäaikaan ei ole taloudellisesti järkevää, ja noin neljän kuukauden käyttökatko tarjoaa tilaisuuden lämpölaitoksen vaatimille huoltotöille. Turku Energian tuottama lämpö myös turvaa Varissuon lämmönsaannin, jos biolämpölaitoksen toiminnassa ilmenee häiriöitä.
Bussitkin häiritsevät kuljettavat rekka-autot eivät enemmän ole häirinneet. Enemmän As. Oy Nurkkapuiston hallituksen jäsen Petri Ratilainen on Riikosen kanssa samoilla linjoilla: mitään haittoja ei ole ilmennyt. Ratilaisen asunto sijaitsee miltei suoraan lämpölaitosta vastapäätä, joten hän jos kuka olisi havainnut mahdolliset haittavaikutukset. - Edes puupolttoainetta
melua syntyy joukkoliikenteen busseista, Ratilainen sanoo.
"Kannattava hanke" Riikonen kiteyttää biolämpölaitoksen yhtiöille ja osakkaille kannattavaksi hankkeeksi, jonka ajoitus oli kohdallaan ja toteutus ammattimaista.
Seuraavaksi saneerataan öljykattilat Varissuon Lämpö Oy:n seuraava mittavampi investointi on vanhojen öljykattiloiden saneeraaminen. Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n energianhallintapäällikkö Teemu Halenius sanoo urakan toteutuvan kahden vuoden sisällä. - Tiukentuneet ympäristönormit ovat yksi saneerausperuste. Toinen on laitoksen ikä. Laitoksen valmistumisestahan on jo yli kolme vuosikymmentä, Halenius perustelee. Varissuon Lämpö on jo uusinut öljysäiliön. Säiliö uusittiin vuonna 2013.
Saumatonta yhteistyötä Turku Energian kanssa
”Molemmat hyötyvät” Turku Energian lämpöyksikön johtaja Jari Kuivanen sanoo molempien toimijoiden hyötyvän yhteistyöstä. - Meidän ei välttämättä tarvitse kaikissa tilanteissa käynnistellä öljykäyttöisiä varalaitoksiamme, kun verkkoon tulee lämpöä Varissuolta. Kuivanen alleviivaa Turku Energian tekevän mie-
Varissuon biolämpölaitos tuottaa leudoilla keleillä lämpöä yli alueen tarpeen. Ylikapasiteettia johdetaan Turku Energian verkkoon Hintsankujalla sijaitsevan venttiiliaseman välityksellä. Turku Energian toimittamaa lämpöä taasen tarvitaan Varissuolla kovilla pakkasilla ja biolämpölaitoksen kesäseisakin aikana. Turku Energia ja Varissuon Lämpö tekevät myös molempia hyödyttävää yhteistyötä päästökaupan saralla.
luusti yhteistyötä erilaisten pientuottajien kanssa. - Emme me ole mikään musta monopoli. Teemme mieluusti taloudellisesti järkevää yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa, jotka haluavat tuottaa itse lämpönsä, Kuivanen vakuuttaa. Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä huomauttaa Turku Energian ja Varissuon Lämmön välisestä päästökauppaan liittyvästä yhteistyöstä, joka säästää kumpaisenkin toimijan euroja ja vaivaa. - Teetämme vuosittaiset päästölaskelmien todennukset yhdessä. - Todennus on hiukan samantyyppinen lakisääteinen toimenpide kuin yritysten tilintarkastukset: tarkistetaan, ovatko päästölaskelmat pitäneet, Syrjälä kuvailee.
ILMOITUS
8
LIIKENTEESSÄ
Taapero kulkee turvallisimmin selkä menosuuntaan
Selkä ajosuuntaan olevat istuimet antavat lapsen päälle ja kaulalle parhaimman tuen törmäyksissä. Pienten lasten vielä kehittyvä keho ei kestä törmäyksestä aiheutuvia kolhuja niin hyvin kuin varttuneempana. Jo taajamanopeudessa sattuvassa onnettomuudessa lapsen päähän ja herkkään niskaan kohdistuu kohtuuton voima. Liikenneturva suositteleekin selkä menosuuntaan asennettavia turvaistuimia käytettäväksi vähintään kolmivuotiaaksi asti.
Kousankadun rollaattoriralli risoo autoilijoita Lauri Simola Varissuo Varissuon liikekeskuk-
sen ja Kousankadun alkupäässä palvelevan apteekin välinen rollaattoriralli on poikinut useita yhteydenottoja Kulmakunnan toimitukseen. Kousankadun ajorataa pitkin taivaltavat rollaattorin käyttäjät aiheuttavat potentiaalisia vaaratilanteita puikkelehtiessaan autojen seassa kohtalaisen vilkkaasti liikennöidyllä kadulla. Henkilöautojen lisäksi Kousankatua liikennöivät Varissuon liikekeskuksen myymälöihin tavaraa kuljettavaa raskaat ajoneuvot. Kousankatua reunustaa jalkakäytävä, joka kulkee apteekista katsoen kadun vastakkaisella puolella. Jalkakäytävän käyttäminen on rollaattorin varassa kulkeville haasteellista etenkin talvisaikaan, kun aurausvallit kohottavat kadunreunusta entisestään. Ellei rollaattorin käyttäjä kierrä apteekkiin Littoistentien puolelta ja oikaise Kousankulman toimistotalon päädystä Kousankadulle, ajoradalla liikkuminen on käytännössä välttämätöntä.
Rollaattorin käyttäjät kulkevat tämän tästä pitkin Kousankadun ajorataa.
Haastava tilanne
Turun kaupungin liikennesuunnitteluinsinööri Eero Paavola tarkastelee Kousankadun tilannetta Kulmakunnan pyynnöstä. - Jos esimerkiksi miettii, olisiko Suurpään-
kadulta mahdollista rakentaa jalkakäytävän pätkä Kousankadun apteekin puoleiselle sivulle, niin vastaus on, ettei se onnistu, Paavola silmäilee. - Ensinnäkin jalkakäytävä ei mahdu ajoradan
reunaan, vaan se pitäisi rakentaa toimistotalon tontille. Käytännössä se tarkoittaisi, että tontin omistajan olisi teetettävä rakennustyö omalla kustannuksellaan. - Ja pitää miettiä, onko keskelle kylmäaseman
mittarikenttää johtavan jalkakäytävän rakentaminen ylipäätään mielekästä. - Toinen ongelma on Suurpäänkadun ja Kousankadun nurkassa sijaitseva katuvalaistusjakokaappi, jonka siir-
täminen on työlästä ja hankalaa. Paavola katsoo, ettei kaupungilla ole keinoja puuttua tilanteeseen, joten henkilöautojen rollaattoripujottelu jatkunee Kousankadulla vastedeskin.
Pelti kolisee parkkipaikoilla Lähes puolet vakuutusyhtiöiden korvaamista liikennevahingoista tapahtuu pysäköintialueilla. Kolhut olisi helposti vältettävissä ennakoinnilla ja parin keskeisen liikennesäännön kertaamisella. Alkuvuodesta julkaistun Vakuutusyhtiöiden liikennevakuutustilaston mukaan Suomessa tapahtui vuonna 2013 yhteensä reilut satatuhatta liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Niistä peräti 45 prosenttia sattui pysäköintialueilla. P y s ä kö i n t i a l u e i d e n yleisin vahinkotyyppi on peruutuskolari, joita tapahtui vuonna 2013 yhteensä lähes 27.000. Peruutuskolarin riskiä olisi helppo pienentää ennakoinnilla jo parkkipaikalle saavuttaessa.
- Peruuttamista tulisi välttää. Näkyvyys on yleensä huono parkkiruudusta peruutettaessa viereen pysäköityjen autojen takia. Lisäksi kuljettajan pitää varoa molemmista suunnista tulevaa liikennettä sekä mahdollisia vastakkaisista ruuduista samaan aikaan lähteviä ajoneuvoja. Peruuttamisen voi parhaiten välttää etsimällä kaksi peräkkäistä tyhjää pysäköintiruutua, jolloin voi ajaa ensimmäisen ruudun läpi. Näin sekä ruutuun ajo että siitä poistuminen
onnistuvat peruuttamatta, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen neuvoo. Toiseksi paras vaihtoehto on peruuttaa ruutuun pysäköitäessä, jolloin pois lähteminen on helpompaa. Muista pysäköintiruuduista lähtevien tulee väistää ajoväylältä ruutuun peruuttavaa. Pysäköintialueilla kulkevien väylien väistämissäännöt aiheuttavat paljon epätietoisuutta. Erityisesti silloin kun osa väylistä on selkeästi leveämpiä. Parkki-
paikoilla väylien väliset risteykset ovat kuitenkin tasa-arvoisia, ellei liikennemerkein ole muuten määrätty. Pysäköintialueella pitäisi aina liikkua ajoväyliä pitkin. Pysäköintiruutujen kautta oikaisija katsotaan aina ruudusta lähtijäksi ja siten väistämisvelvolliseksi, tuli liikennettä sitten mistä suunnasta tahansa. Moni erehtyy ajojärjestyksestä myös pysäköintialueelta poistuttaessa. Pysäköintialueelta poistujan on väistettävä
Liikennevahingon riski vähenee, kun välttää parkkiruudusta peruttamista.
kaikkea muuta liikennettä. Myös suoraan edestä tietä pitkin lähes-
tyvää, vaikka poistuja kääntyisikin oikealle tai jatkaisi suoraan.
9
11.2.2015 N:o 05
Poliisi vinkkaa:
Näin minimoit onnettomuusriskin kovassa lumituiskussa Autoilija • Varaa reilusti matkaaikaa, ja ole kärsivällinen. • Aja hitaammin kuin hyvällä kelillä ja pidä tavallista pidempää turvaväliä. • Napsauta suuntavilkku päälle ajoissa. Näin muut ehtivät reagoida liikkeisiisi. • Putsaa takavaloumpiot, jotka peittyvät helposti tuiskuavaan ja tarttuvaan lumeen. • Putsaa tuulilasinpyyhkijät ja varmista, että pesunestettä on riittävästi.
Jalankulkija • Vaikka näet autot selvästi, kuljettajat eivät välttämättä näe sinua. Käytä heijastinta tai lamppua niin olet helpommin havaittavissa. • Kulje tavallista kauempana ajoradan reunasta - et edes liukastuessasi joudu autojen alle. • Ole tavallistakin tarkempana. Kaulus, huivi tai päähine haittaa kuuloa ja mahdollisesti kaventaa näkökenttääsi. Lumipyry voi myös heikentää autojen äänien kuulemista.
Jos onnettomuus kuitenkin tapahtuu • Varoita muuta liikennettä muun muassa hätävilkuilla. • Soita tarvittaessa hätänumeroon 112. • Anna hätäensiapua. • Pikkukolarit, joissa kukaan ei loukkaan ja joissa syyllisyys on selvä, voidaan sopia onnettomuuspaikalla osapuolten kesken. Poliisin saapuminen saattaa kestää pitkäänkin.
LUE LEHTI NETISSÄ
10 AJANKOHTAISTA
Kousankatu 1, 3. krs Julkaisija: Uusi Kulmis Oy Päätoimittaja: Lauri Simola p. 050 4675 936
Myynti: puh. 050 438 1523 / Taru Heino puh. 050 342 5320 / Sari Vuotila Ilmoitusvalmistus: 3W Mediatalo Oy, kulmakunta@mediatalo.net JakeluhäiriÜt: 050 342 5320 / Kulmakunta
Jakelu: Turku-Palvelu Oy Paino: Hämeen Paino Laskutus: Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky p. 050 505 6623 www.uusikulmis.fi facebook.com/kulmakunta @Kulmakunta
KIRKOLLISET
Paikalliset pojat
ei pakkasta pelkää!
Pakkasta, viimaa, lunta ja jäätä – kattoremontti ei katso säätä.
facebook.com/ kulmakunta
• Uusi katto jopa 2 päivässä • Pienempi kosteusriski pakkasella • Tuomme tullessamme, viemme mennessämme – siistit pihat • Aina paikallinen asennusporukka
Varissuon diakoniatoimistolla os. Kousankatu 6: - DiakoniatyÜn ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 - IkäArvokas päivystyspuhelin (varttuneelle väelle ja heistä huolissaan oleville) ti ja pe klo 9-10 p. 040 3417 172.
Soita 02 3619 7961
Tu r u n y k s i k kĂś
www.laaturemontti.fi
HAUTAUSPALVELUA
Pyhän Katariinan kirkko: su 15.2. klo 10 Messu, Markkula, Kairavuo, Kerokoski Varissuon kirkko: to 12.2. klo 17 Nuortenilta, klo 18 Raamattupiiri – pe klo 9.30 Perhekerho – su klo 12 Sanajp, Kairavuo, Kerokoski, klo 17 Yhteyden messu, Vesti – ma klo 8.30 Aamurukouspiiri – ti klo 13 Raamatun äärellä �Mitä Vanha Testamentti opettaa? – Elämän pelisäännÜt�; S-L Vappula – ke klo 17 Heprean piiri Nummen srkkoti: ti 17.2. klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa), klo 13 Varttuneen väen kerho, ForsstrÜm-Roivanen Hannunniitun srk-talo: to 12.2. klo 9.30 Perhekerho – pe klo 15 Rukouspiiri – ke klo 11 Annan tupa, Paatere Hurttivuoren srk-koti: ma 16.2. klo 10 Hurttivuoren äitikaverit
HARTAUSKIRJOITUS
Odottavan hyvä osa – kynttilänpäivän viesti Det är bättre att tänka pü kyrkan och sitta i kroget än sitta i kyrkan och tänka pü kroget. (On parempi istua kapakassa ja ajatella kirkkoa, kuin istua kirkossa ja ajatella kapakkaa, ruotsalainen sananlasku) Odottavan ajatukset ovat muualla, eikä hän koskaan ole täydellisesti läsnä siellä missä on. Odottaminen on vaikea asia. Erityisen vaikeaa se tuntuu olevan meidän instant-sukupolvellemme – meille, jotka olemme tottuneet saamaan kaiken välittÜmästi, yhdessä hetkessä. �Mulle kaikki, ja nyt� on monien tunnuslause. Odottaminen on kuitenkin kirkon ja kristityn osa. Eikä se ole huono osa. Verratkaapa mielessänne niitä tuntemianne henkilÜitä, jotka ovat saaneet kaiken tavoittelemansa, ja asettakaa sitten heidän rinnalleen ne, jotka odotta-
vat jotain. Jotka tavoittelevat ja ponnistelevat odottamaansa kohti ja tekevät tyÜtä odottamansa hyväksi. Kummissa havaitsette enemmän elämän merkkejä? Siitä huomaatte helposti, mikä on odottamisen todellinen voima meissä. Odottaminen tekee meidät vahvoiksi, sillä odottaessamme se voima, mitä odotamme, vaikuttaa jo meissä. Joka odottaa kärsivällisesti, on jo saanut voimaa siitä, mitä hän odottaa. Odotus on kuin virta, joka lähtee liikkeelle pienestä alusta, mutta kasvaa omasta voimastaan ja vääjäämättÜmästi murtaa esteet matkaltaan ja saavuttaa vihdoin meren, oman täyttymyksensä. Kaikkien meidän on nÜyrryttävä odottamaan Jumalaa, odottamaan Kristusta valkeuttamme, uskomme sytyttäjää ja ylläpitäjää. Kaikkien mei-
klubi klo 11-14. Lauluryhmä Valo klo 14. Joka kk:n ensimmäinen pe klo 12 Pelikerho. Kalakerhon kokouksista ilmoitetaan erikseen. Katso kaikki palvelumme: www. vtry.fi ja ruokalista mm. liikekeskuksen S-Marketin ja Tokmannin ilmoitustaululta.TyÜtÜn/tyÜssäkäyvä/eläkeläinen, tule mukaan toimintaamme!
rolainen, Tekonivelleikkaus - kenelle ja milloin? La 14.2. klo 13.00 Ystävänpäiväkahvit toimistolla, Aninkaistenkatu 14b3, ovisummeri. Aiheena vanhan muistokirjan tarinat. Tuo oma kirja mukaasi. Ma 16.2. klo 16-17 Lonkan nivelrikkoisten vertaisryhmä toimistolla Aninkaistenkat 14b3, ovisummeri. Ma 16.2. klo 12 Kauppakeskuskävelyt jatkuvat Hansassa. Kokoontuminen Viking Linen edessä.
HYVÄ VAPAAEHTOINEN JA VAPAAEHTOISTYÖSTÄ KIINNOSTUNUT Lämpimästi tervetuloa Katariinansrk:n vapaaehtoisten iltapäivätapaamiseen Varissuon kirkolle (Kousankatu 6) ti 24.2.2015 klo 15.00. Iltapäivän ohjelmassa: Kahvit, kuulumisten vaihtoa, tutustumme �Lähde lÜytÜretkelle� –kampanjaan, Nyt tarvitaan ystävää - tehtävien antoja tekijÜille / Mervi Kanniainen. Ilmoittautumiset srk-sihteerille 20.2.2015 mennessä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9-15). KUULUTUKSET: Katariina evl Kastetut: Seela Olga Talvikki Koskinen, Alfons Miki Casimir Sundsten, Vincent Sisu Sylvester Sundsten Kuolleet: Tyyne Elisabet Lehtinen 93 v, Vesa Eero YrjÜ Kleimola 72 v, Niklas Juhani Heikku 2 kk dän on odotettava, raivattava itsessämme esteitä Hänelle, jota odotamme, rohkaistava toinen toisiamme yhteisessä odotuksessamme, myÜs siinä, että emme voi sanoa omistavamme Jumalaa ja Kristusta. Mutta odottaessamme olemme Hänen, jota odotamme, vallassaan. Hänen voiman-
sa voi vaikuttaa meissä, kun odotamme. Tulen ja valon kantajia tarvitaan. Pimeitä ja kylmiä kolkkia riittää tässä Jumalan maailmassa
tanssit ja Joken yhteislaulut �Rakkaudella�.
13.2 klo 12 vietetään ystävänpäivää. Kutsuttu vieraita Raisiosta, Kaarinasta ja PiikkiÜstä. Yhteistä ohjelmaa, ainakin bingon peluuta.
Lasse Vahtola Liedon vt. kirkkoherra
YHDISTYKSET TOIMIVAT • YHDESSÄ-yhdistys: Nisse Kavon katu 3 (p. 044744 5523). Toimisto ma-to 9-16, pe 9-14. Lukusali mape 9-20, la-su 10–20. Ystävänpäivän hyvinvointitapahtuma 14.2. klo 11-15. Tule mittauttamaan verenpaineesi, kokeilemaan kuumakivihierontaa tai vyÜhyketerapiaa. Luvassa myÜs yhteinen jumppahetki, teatteri klo 13 ja lapsille kasvomaalauksia. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin! Ryhmätoiminta on käynnissä ja viikoittain kokoontuvat mm. helppo suomen keskusteluryhmä ma
klo 14-15.30, käsityÜkerho ma 17–19 ja miesten pelikerho ke 18-19.30. Koko ohjelma osoitteessa www.yhdessa. org/fi. Tervetuloa mukaan! • Varissuon TyÜttÜmät VT ry: Majanummen toimitalo avoinna ma-pe klo 8-17, Hintsankuja 4, (02)2365202. Monipuolista liikuntaa päivittäin: peruskuntojumppa / keppijumppa/kuntopiiri / jooga / pingis / sulkkis / lentopallo / ulkoliikunta. Ma: (parittomat vkot) Seniorikerho klo 12. Ti: Ompelukerho klo 10-13. Ke: Keskiviikko-
• Turun Seudun Nivelyhdistys: To 12.2. klo 18.00 Luento Happy Housessa, Ursininkatu 11. Tyksin tules-toimialajohtaja Petri Vi-
• Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry: Pe 13.2. n. klo 12 alkaen Vanhojen
• Itä-Turun Eläkkeensaajat ry: Toimintaa Majanummessa joka ke klo 12. Jäsentilaisuus parittomilla viikoilla, Bocciaa parillisilla viikoilla. • Littoisten MLL: Perhekerho perjantaina klo 9.3011.30. Leikkiä, kahvia, pullaa ja seurustelua Littoisten monitoimitalolla. Lisätietoja: www.mll.fi/littoinen. • Turun TyÜväen Eläkeläiset: Perjantaina T-Talolla
• Turun Seudun Vanhustuki ry: Juttutuokio yhdistyksen toimistolla tiistaina 17.2. klo 13-14.30, Läntinen Pitkäkatu 33, 4.krs, Turku. Tuolijumppa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen Liikuntasalissa torstaina 19.2. klo 13, Puistokatu 11, Turku. Uusia tukiystäviä vanhuksille tarvitaan puh 044 536 7721.
11
11.2.2015 N:o 05
Sdp raamitti rajat Turku-sopimukselle Lauri Simola Turku Sdp:n valtuustoryhmä ja
kunnallisjärjestö rustasivat perjantaina 13 kohdan paperin, jonka pohjalta puolue lähtee neuvottelemaan jatkostaan Turku-sopimuksessa. Neuvottelupaperi ei syntynyt kevyesti, vaan sdp pihtisynnytti tavoitelistaansa torstai- ja perjantai-iltoina. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Mika Maaskola (sd.) mukaan sdp:n joukoista kuuluu vahvoja
vaatimuksia puolueen oman politiikan kirkastamiseksi. - Sen kaltaisia puheenvuoroja käytettiin, että sdp:n pitäisi pyrkiä tekemään enemmän omannäköistään politiikkaa; pitäisi erottua selvemmin kokoomuksesta. Maaskola sanoo itsekin kuuluvansa porukkaan, joka vaatii oman viestin terävöittämistä. Hän uskoo, että puolueen listaamat 13 kohtaa kiillottavat sdp:n kilpeä,
jos esitykset etenevät Turku-sopimus –neuvotteluissa. Vaatimuslistasta Maaskola korostaa erityisesti laadukkaan perus- ja toisen asteen opetuksen turvaamista, sekä naapurikuntien suuntaan tehtävää vetoomusta koulujen loma-aikojen yhtenäistämisen puolesta, mikä näkyisi joukkoliikenteen säästöinä. - Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on
neuvottelujen pohjaksi laadittu lista. Tavoitteena on hyvä kompromissi. Emme kävele sopimuksesta ulos, vaikka kaikki 13 pykälää eivät menisikään läpi sellaisinaan. Turku-sopimuksen jatkosta neuvotellaan helmikuun aikana. Neuvotteluja johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Lindholm (kok.). Kaupunginvaltuusto äänestää sopimuksesta maaliskuussa.
Alkuvuodesta kaupunginhallitukseen valittu kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) toivoo puolueensa kirkastavan viestiään.
”Paikka kaupunginhallituksessa pitkäaikainen tavoite” Lauri Simola Pääskyvuori - Pitkäaikainen tavoite täyttyi, alkuvuodesta kaupunginhallitukseen valittu pääskyvuorelaisvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) kuvailee tuntojaan hallituspaikasta. Maaskola on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu. Ennen kolmea varsinaista valtuustokautta Maaskola ehti kerätä valtuustokokemusta kahdelta edeltävältäkin valtuustokaudelta, joiden aikana hän nousi valtuustoon varasijalta. Haastattelua tehtäessä vastavalittu, rajusti uudistunut, kaupun-
ginhallitus on ehtinyt kokoontua kertaalleen. Maaskola luonnehtii ensikokoontumisen sujuneen positiivisissa, vielä tunnustelevissa, merkeissä. Maaskola uskoo, että uusien hallitusjäsenten suuresta määrästä huolimatta hommat pysyvät hanskassa ja demokraattisesti valittujen päättäjien näpeissä. - Usein puhutaan, että virkamiesvalta voi lisääntyä tämän tyyppisissä tilanteissa, kun henkilövaihdoksia tehdään paljon. Uusista kaupunginhallituksen jäsenistä myös nuori kaarti on
iästään huolimatta käynyt sen verran kovaa koulua, etten usko virkamiesvallan lisääntymiseen, Maaskola puntaroi. Hän arvelee talouden ja työpaikkojen luomisen näyttelevän edelleen merkittävää roolia kaupunginhallituksen päätöksenteossa. - Isossa kuvassa koko VarsinaisSuomi pitäisi saada puhaltamaan yhteiseen hiileen. Yhteistyötä pitäisi tehdä kaikilla rintamilla, jotta pystyisimme edesauttamaan esimerkiksi yritysten edellytyksiä investointien tekemiseen.
ME PALVELEMME SINUA APUA TARJOLLA
AUTOHUOLLOT
AUTOVARAOSAT
KULTASEPÄT
PAINONHALLINTA
PUTKITYÖT
LOUNASPALVELUT TV-HUOLLOT
INVATAKSIT
ASIANAJOTOIMISTOT
PARTURI-KAMPAAMOT
AUTOHUOLLOT JALKAHOIDOT
Ilmoituksesi voisi olla tässä! Soita 050 342 5320
LUE MYÖS NETISSÄ
www.uusikulmis.fi
Ilmoituksesi voisi olla tässä! Soita 050 342 5320
12
11.2.2015 N:o 05
KAIKKI MERKIT KAIKKI VARAOSAT
en Alkuperäiinlyy! takuu, esttääAutofit-
Tiesitkö rjaamolla voit ? huoltokouudenkin auton a huollatta ishuollon ääräaika astakuut m t– fi d h Auto te i aikk jälkeen kat voimassa. ov
Monimerkkikorjaamo kaikille merkeille Kysy huoltotarjous autollesi! Autokorjaamo Alanko Kai Oy
Autofit Nummi
Teollisuuskatu 38, 20520 Turku Puh. 010 281 0070 alankokai@gmail.com ma-to 7.30-17, pe 7.30-16
Hämeentie 35, 20540 Turku Puh. 040-652 1113 autofit.nummi@gmail.com ma-to 8-16.30, pe 8-16
Neste Satama
Rengas Turku Oy
Pansiontie 8, 20200 Turku Puh. 020 747 9700 jari.laine@autofit.fi, ark. 8-17
Rieskalähteentie 80, 20300 Turku Puh. (02) 510 5310 rengasturku@autofit.fi ark. 8-17
Huoltoasema Jari Laine Ky
Varaosat Turku Oy Teollisuuskatu 38, 20520 Turku, puh. 020-734 8900 varaosat.turku@gmail.com
Pro Autopalvelut Oy Markulantie 1, 20300 Turku Puh. 040-709 4547 proautopalvelut@autofit.fi ark. 8-17
???? ??