ITÄ-TURUN JA LITTOISTEN OMA KAUPUNKILEHTI JO 33 VUOTTA
29.4.2015
KUNNIAKÄYNTI TOVERIHAUDOILLA
Uuden hautausmaan punaisten haudalla kello 9.00 Työnlaulajat / Jaakko Lindfors, Vas. / Antti Sandberg, SKP
VAPPUMARSSI
Järjestäytyminen Puutorilla kello 11.00 Liput, tunnukset, kyltit ja banderollit mukaan!
VASEMMISTON VAPPUJUHLA
Vanhalla Suurtorilla kello 12.00 Työnlaulajat / Eira Kejonen, SKP / Anna Mäkipää, Vas. / Veikko Korhonen, Vanu / Markku Palokangas, Ammattiliitto PRO / Turun Vapun Kisällit / Väinö Grön / Tarja Puotsaari, PAM / Tilhet, pajut ja muut / Juontajana: Petri Rajala
VAPPUILTAMAT
Urheilutalo Rientolassa kello 17.30 Sirpa Puhakka: Kansandemokraateista punavihreään Vasemmistoliittoon Väinö Grön / Tilhet, Pajut ja muut RSVP 29.4.2015 mennessä 045 852 3343 / Birgitta Mattsson .
Aatteen ja AY-liikkeen vappu Turussa 1.5.2015
2
Lukijalta-palsta: Lähetä napakka mielipiteesi sähköpostitse osoitteeseen lauri.simola@uusikulmis.fi, perinteisellä postilla osoitteeseen Kulmakunta-lehti, Kousankatu 1, 20610 Turku tai kotisivujen palaute-osion kautta. Tekstaillaan-palsta: Tekstiviestejä voi näppäillä numeroon 050 467 5936. Tekstiviesti maksaa normaalin operaattorimaksun. Soitellaan-palsta: Puh. 050 467 5936. Facebook: www.facebook.com/kulmakunta Twitter: @Kulmakunta
PÄÄKKÄRISIVU
15 VUOTTA SITTEN
Itä-Turussa 29.4.2015
Luvassa levottomia aikoja Ristiriitainen EU SDP:N historiallisen heik-
rinteiseltä väittämältä, jonka mukaan kokoomus ja sdp päättävät Turun asioista keskenään sopusoinnussa ja käsikkäin. Pääskyvuorelaisvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) haikailee tässä lehdessä (s. 7) Heli Paasion kuntavaaliehdokkuuden perään. Paasiolle satavat äänet varmasti tilkitsisivätkin demarilaivan äänivuotoja. On täysin toinen asia, miten innokkaasti valtakunnanpolitiikasta vastikään eroon päässyt Paasio haluaa lähteä vääntämään asioista Turun valtuustosaliin. Turun demarit tarvitsisivat oman Sanna Marininsa, nuoren ja räväkän henkilön, joka ravistelisi puoluetta hereille. Voi olla, että sitä myötä sdp saisi jokusen äänen myös Yliopistonmäeltä ja ylipäätään nuorilta aikuisilta.
ko eduskuntavaalitulos voi merkitä levottomia aikoja Turun kuntapolitiikassa. Demarit keräsivät eduskuntavaaliääniä Turussa vasta neljänneksi eniten. Turun ykkönen oli kokoomus, kakkonen perussuomalaiset ja kolmonen vasemmistoliitto. Kuntavaalit käydään kahden vuoden kuluttua. Eduskuntavaalien kaltainen tulos paikallisvaalissa on turkulaisdemareille pahan luokan painajainen. Jokainen vaali on toki omanlaisensa, ja kuntavaalien luonne poikkeaa selvästi eduskuntavaaleista. Eduskuntavaalien tulos on kuitenkin vakava varoitus Turun perinteiselle ”valtionhoitajapuolueelle”. Kokoomuksen ja sdp:n aseveliakseli voi olla kovilla, kun vaalitappiosta ärhäköityneet demarit alkavat nostaa paikallispoliittista profiiliaan. Jos aseveliakseli rämähtää poikki, voidaan samalla heittää hyvästit kaupungin päätöksentekoa raamittaneelle Turku-sopimukselle. Ehkä sdp saisi oikaistua Lauri Simola kannatustaan, jos se pys- lauri.simola@uusikulmis.fi tyisi katkomaan siivet pe- Twitter: @LauriSimola
POIMINNAT
Professori Esko Antola sanoi ristiriitojen repivän Euroopan Unionia (Kk 26.4.2000).
VIIKON EKOVINKKI
Vaihda työmatkamaisemaa OLETKO KYLLÄSTYNYT
TURUN yliopiston Jean
Monnet -professorina EUasioiden tutkimisen ja opettamisen parissa työskennellyt Antola arvioi, ettei EU voi kovin hyvin. - Sitä repivät ristiriidat, joille on vaikea löytää kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Integraatio on edennyt valtioiden itsenäisyyden ydinalueille, kuten rahaan ja puolustuspolitiikkaan. Kansallisten etujen valvominen tulee yhä tärkeämmäksi, Antola pohdiskeli. Suomessa asiat olivat An-
tolan mukaan materiaalisesti kohdillaan. Kansalaisten henkinen hyvinvointi tosin kaipasi kohennusta. - Henkinen hyvinvointi ei ole kunnossa. Nuorten ongelmat, vanhusten tilanne ja työstä syrjäytyneiden asema edellyttäisivät paljon suurempaa huomiota. Antolaa pyydettiin ennustamaan, millainen Suomen tilanne olisi kymmenen vuoden kuluttua haastatteluhetkestä, vuonna 2010. - Hyvin paljon samanlainen kuin nyt, Antola arveli.
istumaan kaikki työmatkat yksin autossasi päivästä toiseen? Haluaisitko huomioida vuodenaikojen vaihtumisen punaisten liikennevalojen tuijottamisen sijaan? Mitäpä jos heittäytyisit muiden liikkumisvälineiden vietäväksi edes kerran viikossa? Vaihtoehtoja kulkemiseen on monta päivästä ja mielialasta riippuen: kävellen, pyörällä, linja-autolla, kimppakyydillä tai näiden yhdistelmällä.
Kansanedustajien kolumnien julkaiseminen Päättäjän paikka -palstalla jatkuu ensi viikolla. Kolumnisteina Kulmakunnan sivuilta tuttuja kasvoja sekä uusia tuttavuuksia. Koko kolumnistijoukkio paljastetaan ensi viikon lehdessä! - Kansallisten etujen valvominen tulee yhä tärkeämmäksi, professori Esko Antola arvioi EU:n kehitystä (Kk 26.4.2000).
VIIKON KUVA
KYSYMYS Haluatko perussuomalaiset hallitukseen? Vastaa kysymykseen osoitteessa www.uusikulmis.fi!
Näkövammainen urheilija Jani Kallunki Vammaisurheilu & liikunta -lehdessä 1/15
Vastausaika päättyy maanantaina klo 8.
Alkuvuosina keikkareissut tehtiin henkilöautolla ja kotiin tultiin kelillä kuin kelillä. Soittokamat survottiin takakonttiin ja takapenkille sekä apukuskin ja takana matkustaneen syliin. Kaasujalka pidettiin kuitenkin kurissa, sillä perille oli päästävä kamat ja miehet ehjänä.”
Kulmakunta ei mainosnippua, kiitos. Ryhdy Kulmakunnan tilaajaksi, niin paikallisuutiset kannetaan sinulle kotiin joka keskiviikko päiväpostin mukana käytännössä omakustannehintaan. Vuositilaus 45 euroa + 10 % alv. - Tilaa numerosta 050 4381 523 tai uusikulmis.fi -sivuston palautelomakkeella.
Ekovinkin kirjoitti Liisa Harjula Valoniasta
Päättäjän paikka -palsta jatkuu ensi viikolla!
Ehkä me ollaan Kalle Palanderin kanssa vähän samanlaisia höpöttäjiä. Puhutaan paljon ja suoraan ja aina vähän pilke silmäkulmassa. Kun menee huonosti, niin sanotaan, että kyllä oli paska päivä ja kun menee hyvin, niin jumalauta me ollaan mestareita.”
Apulannan rumpali Simo Santapukki Liikennevilkku-lehdessä 1/15
Kun et istu itse ratin takana ehdit katsomaan ympärillesi ja havainnoimaan maisemia ja niiden muutoksia. Hyvässä t apauksessa säästät aikaa tai rahaa, mutta takuuvarmasti vähennät ilmastovaikutuksiasi jopa 20 prosenttia viikossa kulkutavasta riippuen. Bonuksena saat työpäivääsi uusia ulottuvuuksia!
VIIME VIIKON VASTAUS Varissuon yleisiä alueita siivottiin porukalla edellislauantaina Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n perinteisten talkoiden voimin. Noin 70 hengen talkooväki nautti lihasoppaa urakan päätteeksi.
SOITELLAAN
Älä koske kytkettyyn koiraan - Liikkeen edustalla kytkettynä olevaan koiraan ei saa koskea. Koira voi hermostua ja ottaa kiinni. Omistaja ei ole vastuussa, jos ulkopuolinen henkilö menee ja koskee kytkettyyn koiraan, muistuttaa koiranomistaja.
Kommentoi tekstarilla 050 467 5936
Tyydyttääkö eduskuntavaalien tulos? KYLLÄ
57 %
EI
43 %
3
29.4.2015 N:o 16
Valtuutettu Ilvessalo (vihr.) muutti Kulmakunnan levikkialueelle
”Kipinä politiikkaan syttyi varhain” Lauri Simola
le. Hän vastasi kirjeeseeni avustajansa välityksellä. Minusta ei silti tullut demaria - onneksi, Ilvessalo hymyilee. Varsinaisesti Ilvessalo tempautui politiikkaan 18-vuotiaana. - Janina Andersson soitti ja kertoi kuulleensa, että minussa olisi ainesta kuntavaaliehdokkaaksi. Aluksi luulin, että kyseessä on pilapuhelu. Puhelu oli kuitenkin totisinta totta. Anderssonin soiton jäljiltä Ilvessalo on osallistunut kaksi kertaa sekä kuntaettä eduskuntavaaleihin ja kertaalleen eurovaaleihin. Vaalimenestys ja poliittinen vastuu ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Äänimäärä on lisääntynyt vaaleista toiseen, ja tällä hetkellä kaupunginvaltuutettu Ilvessalo hoitaa merkittävää pestiä rakennuslautakunnan puheenjohtajana.
Itä-Turku KULMAKUNNAN levikkialueella asuvien kaupunginvaltuutettujen määrä lisääntyi loppuvuodesta valtuutettu Saara Ilvessalon (vihr.) muutettua aivan levikkialueen laitamille Hippoksentielle. Itä-Turun nurkat olivat Ilvessalolle tuttuja entuudestaan. - Asuin lapsuuteni Itäharjulla, ja nuorena vietin kavereiden kanssa paljon aikaa Varissuolla. Varissuolla kävin myös isoiskoulutuksen. On tuntunut hyvältä palata tänne puolelle kaupunkia. Viime viikon torstaina haastateltu Ilvessalo huokaisee hiljalleen toipuneensa eduskuntavaalipyörityksestä. Hän keräsi merkittävän äänisaldon: 2.138 varsinaissuomalaista päätyi äänestämään tänä vuonna 26 vuotta täyttävää Ilvessaloa. - Kampanja sujui loistavasta, siinä ei jäänyt jossittelun varaa. Hiukan tietysti harmittaa, ettei vihreille tullut toista kansanedustajanpaikkaa, eikä äänimääräni riittänyt varasijalle asti.
Eduskunta houkuttaa yhä
Varhain mukaan politiikkaan Politiikka houkutti Ilvessaloa jo varhain. - Kirjoitin Paavo Väyryselle fanikirjeen neljävuotiaana. Väyrynen ei vastannut, joten se fanitus loppui lyhyeen. Myöhemmin kirjoitin myös tasavallanpresidentti Martti Ahtisaarel-
Loppuvuodesta Kulmakunnan levikkialueelle muuttanut kaupunginvaltuutettu Saara Ilvessalo (vihr.) tietää Turun päätöksenteon olevan toisinaan pitkäjänteistä hommaa. Esimerkiksi näillä näkymin Triviumin tontille nousevasta uudesta palloiluhallista on keskusteltu vuosikymmenten ajan. - Toivottavasti lopputuloksesta tulee hyvä, Ilvessalo sanoo.
Ilvessalo kommentoi poliittisia suunnitelmiaan varovasti. Hän kuitenkin myöntää kansanedustajuuden siintelevän edelleen pitkän tähtäimen tavoitteena. - Minulle tärkeitä asioita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä, tasa-arvoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, pystyy edistämään parhaiten eduskunnasta käsin. Seuraavaksi Ilvessalo pyrkii kuitenkin koulutustaan vastaavan työpaikan löytämiseen. - Oikeustieteen maisterin
paperit pitäisi olla kädessä loppukesästä. Sitten pitäisi löytää töitä. Se voi olla haastavaa, koska alan työpaikat ovat keskittyneet pitkälti pääkaupunkiseudulle.
Turussa riittää tehtävää Kuntapolitiikan puolella Ilvessalo iloitsee vastikään tehdystä palloiluhallipäätöksestä. Näillä näkymin Triviumin tontille Kupittaalle nouseva palloiluhalli on vuosikymmenten työn tulos. - Palloiluhallille on kova tarve. Asiasta on puhuttu vuosikymmeniä. Toivottavasti lopputuloksesta tulee hyvä. Vihreille tärkeästä pikaraitiotiesuunnitelmasta päätetään ennen kesää. Silloin ratkaistaan, jatketaanko Turun raitsikan suunnittelemista edelleen vai upotetaanko hanke Kauppatorin saveen samalla, kun vihreiden vastustamaa toriparkkia ryhdytään kaivamaan. Ilvessalo muistuttaa pikaraitiokysymyksen olevan mitä suurimmassa määrin myös itäisen Turun kysymys. Yksi ensimmäisessä vaiheessa toteutettavista linjoista vedettäisiin Varissuolle. Pikaraitiotie voisi toteutuessaan merkitä piristysruisketta raitiotiekiskojen viistämille itäisille alueille, kuten vaikkapa Itäharjun teollisuusalueelle. - Voisin ajatella, että Itäharjun teollisuusalueelta voisi jossain vaiheessa löytyä hyvää tilaa myös Tyksin laajenevalle toiminnalle, Ilvessalo suunnittelee.
Littoisten päiväkoti evakuoitiin puun kaatumavaaran vuoksi Minna Lämsä Littoinen LITTOISTEN päiväkoti eva-
kuoitiin viime viikon torstaina puun kaatumavaaran vuoksi. Aamurutiinejaan hoitanut kiinteistönhoitaja huomasi aamulla, että päiväko-
din päärakennuksen vieressä kasvava puu on haljennut kahtia. Hän hälytti paikalle pelastuslaitoksen, joka tuki puun vaijereilla ja kuormaliinoilla. Turvallisuussyistä pelastuslaitos suositteli päärakennuksen evakuointia. Rakennuksesta evakuoi-
tiin kolme ryhmää, joissa on yhteensä noin 55 lasta. Kaksi ryhmää siirrettiin samassa pihapiirissä sijaitsevaan rantataloon ja kolmas ryhmä Ristikallion toimipisteeseen. Lapset viettivät turvallisuussyistä myös perjantaipäivän evakossa.
Maksuhyvitys vanhemmille Littoisten päiväkodin johtajan Mika Pyyn mukaan torstai ja perjantai sujuivat ongelmitta, vaikka tilanne oli poikkeuksellinen. Pyy kiittää kaikkia lasten vanhempia avusta. - Esitimme vanhemmille
toiveen, että he voisivat järjestää lapsilleen perjantaiksi muun hoidon. Lapsia oli perjantaina päiväkodissa normaalia vähemmän, joten mahduimme olemaan mukavasti, Pyy kertoo. Päiväkoti antaa maksuhyvityksen kaikille niille vanhemmille, jotka järjes-
tivät lapsilleen perjantaipäiväksi muun hoidon. Pelastuslaitos kaatoi puun viikonloppuna. Kaadon yhteydessä paljastui, että puu oli lahonnut sisältä ontoksi, minkä vuoksi se ei kestänyt tuulta. Päiväkodin arki palautui normaaliksi maanantaina.
4
Puutarhajätettä vastaanotetaan koko vuoden ajan
Topinojan, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksiin sekä Auranmaan lajitteluasemalle voi viedä puutarhajätettä koko vuoden ajan. Yksi kuutio haravointijätettä maksaa viisi euroa. Risut ja oksat otetaan vastaan maksutta.
PIHA & PUUTARHA Lähde: Turun Seudun Jätehuolto Oy
Kotitalkkari pilkkoo puut pieniksi Minna Lämsä
Kotitalkkarina työskentelevä Pertti Toukoniemi (vas.) on tullut päiväksi pilkkomaan puita Heimo Klaukan luo. – Toissavuonna pinosimme silloisen kotitalkkarin kanssa kasaan puut, joita nyt Pertin kanssa pilkomme, Klaukka sanoo.
O
makotitalon takapihalta kuuluu teräviä kirveen iskuja. Pihan perällä Pertti Toukoniemi on kirveen varressa pilkkomassa puita. Kuusiaidan viertä seuraavan puupinon päässä Heimo Klaukka ojentaa puita Toukoniemen käsiteltäväksi. Hän on tyytyväinen siihen, että kotitalonmiehenä toimiva Toukoniemi on tullut auttamaan häntä halkourakassa. – Puut pienevät hyvin. On mukavaa tehdä töitä yhdessä, sillä aina ei jaksa puurtaa yksin, Klaukka kertoo. Toukoniemikään ei pistä pahakseen sitä, että hän pääsee kirveen varteen. Viime marraskuusta saakka kotitalkkarina työskennellyt Toukoniemi viihtyy pihatöissä. – Tämä on tuttua työtä. Nuoruudessani asuin kymmenisen vuotta Kuralan kylämäessä. Jokaisessa huoneessa oli
kakluuni, joten puita tuli hakattua, Toukoniemi naurahtaa.
Haravoinnista maankääntöön
Toukoniemi työskenteli yhdeksäntoista vuotta varastomiehenä ennen kuin hän jäi työttömäksi pari vuotta sitten. Turun Pientalosäätiön työllisyyshankkeen kautta Toukoniemi pääsi Vaalan omakotiyhdistyksen kotitalkkariksi. Toukoniemi tekee talkkarin töitä yhdistyksen jäsenten kotona Vaalan alueella, jonne hän pyöräilee polkupyörällään Varissuolla sijaitsevasta kodistaan. Kotitalkkarit ovat avuksi kodin erilaisissa töissä, jotka eivät vaadi erityistä ammattitaitoa. Talkkari voi esimerkiksi luoda lunta, leikata nurmikon tai kääntää kompostin. – Teen kaikenlaisia kodin sisä- ja pihatöitä. Olen esimerkiksi kantanut kaappeja, leikannut omenapuita ja haravoi-
nut lehtiä, Toukoniemi sanoo. – Jos on kyse isommasta työstä, kuten vaikka maankäännöstä, kotitalkkareita lähtee mukaan useampi. Kylpyhuoneremontit ja muut vastaavat työt jätetään kuitenkin ammattimiehille. Ne eivät kuulu kotitalkkarin työ-
hön.
Auttamisen ilo
Toukoniemi on viihtynyt hyvin kotitalkkarina. Pelkästään rahan takia mies ei töitä tee, vaikka työstä pieni korvaus maksetaankin. – Tämä on hyvää ajankulua. Seinät alkavat kaatua päälle, jos on
vain kotona. Unirytmikin menee sekaisin, jos vain torkkuu päivät. Toukoniemestä on myös tärkeää päästä auttamaan toisia. Mies ei pistä pahakseen, vaikka työpuhelin soisi työpäivän päätyttyä. – On paljon vanhuksia, joilla on kädet ja jalat huonoina. Annan mielelläni apua, kun sitä tarvitaan.
Toukoniemen työsopimus kestää elokuun loppuun saakka. Hänen toiveenaan olisi, että sopimusta jatkettaisiin toisella puolella vuodella. – Katson koko ajan muita töitä. Jos minulla olisi onnea ja saisin varastomiehen töitä, joita tein lähes parikymmentä vuotta, Toukoniemi sanoo.
T!ETO Mikä on kotitalkkari? – Turun Pientalosäätiön hallinnoimalla työllisyyshankkeella työllistetään työttömiä ja autetaan heitä takaisin työelämään. – Kolmivuotista hanketta rahoittaa VarsinaisSuomen ELY-keskus sekä Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin kaupungit. – Kotitalkkari on omakotiyhdistyksen tarjoama jäsenpalvelu. Talkkaria kannattaa tiedustella oman asuinalueen omakotiyhdistyksestä. – Talkkari tekee kodin sisä- ja ulkotöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lumityöt, nurmenleikkuu ja lehtien haravointi. – Talkkarille maksetaan tuntiveloituksen mukaan ja tarvittaessa matkakorvaus. – Talkkarin työllä ei tavoitella voittoa, vaan maksuilla katetaan työllistämiseen liittyvä kulut. Lähde: Turun Pientalosäätiö
Puukasa odottaa pilkkomista.
5
29.4.2015 N:o 16
Nurmikko vihertämään Minna Lämsä
Paikkaus
Ruoho voi olla talven jäljiltä paikoitellen huonossa kunnossa. Nurmikon paikkaukset kannattaa tehdä keväällä tai syksyllä, jolloin nurmikko itää hyvin. Keskikesällä on sen sijaan parempi turvautua siirtonurmeen. Riko ensin paikattavan kohdan pinta, levitä multaa ja siemenet mullan päälle. Pinta on hyvä jyrätä lopuksi, jotta siemenet varmasti tarttuvat multaan. Kastele paikkaus kunnolla kerran viikossa, kunnes nurmikko alkaa itää. Itäminen vie aikaa puolestatoista viikosta kahteen. Huolehdi, että pintavedet pääsevät valumaan pois. Rikkaruohoja ei kannata heti poistaa, sillä ne suojaavat kasvavaa nurmikkoa ja keräävät kosteutta. Rikkaruohoja kitkettäessä siemenet myös lähtevät helposti liikkeelle. Jätä nurmikko ensimmäisellä leikkauskerralla noin kymmenen sentin korkuiseksi.
Ilmastointi
Nurmikon ilmastoinnilla tarkoitetaan sitä, että nurmikkoon tehdään pystyreikiä. Ilmaaminen parantaa tiivistä kasvualustaa, jolloin nurmikko voi paremmin. Ilmaaminen myös auttaa lannoitteita imeytymään paremmin. Reikiä voi tehdä
esimerkiksi talikolla tai tarkoitukseen suunnitelluilla koneilla. Levitä tehtyihin reikiin hiekkaa.
Kalkitus ja lannoitus
Paras aika lannoitukselle on kevät, jolloin maa on vielä kostea. Lannoitteeksi käy esimerkiksi kanankakka tai merilevä, jotka ovat luonnonmukaisia lannoitteita. Levitä lannoitetta kourallinen neliölle. Varo, ettet laita lannoitetta liikaa yhtään kohtaan, sillä muutoin nurmikko voi palaa. Hyvä aika lannoittamiselle on ennen sadetta tai kastelua tai sateella, jolloin lannoite imeytyy maahan hyvin. Voit lannoittaa nurmikon toiseen kertaan kesällä varsinkin, jos nurmikko on väriltään vaalea tai se kellertää. Kalkitus kannattaa tehdä noin kolmen vuoden välein.
Leikkaus
Alkukesästä nurmikko on hyvä leikata kerran viikossa. Loppukesää kohti nurmikon kasvu hidastuu, jolloin sitä ei tarvitse leikata niin usein. Ruohonleikkureiden terien korkeutta kannattaa säätää. Jotta nurmikko ei pala auringossa, se on hyvä jättää 5-6 senttimetrin korkuiseksi. Kesähelteillä nurmikon voi jättää jopa 10 senttimetrin korkuiseksi. Kun nurmikon leikkaa ennen
syksyä viimeisen kerran, nurmikon voi leikata lyhyeksi. Pitkä nurmikko houkuttelee paikalle myyriä ja antaa otollisen kasvupaikan homeelle.
Kastelu
Nurmikkoa tarvitsee kastella lähinnä sen perustamisvaiheessa. Kovilla helteillä nurmikkoa voi tarvittaessa kastella esimerkiksi sadettimilla. Kastelu on hyvä tehdä illalla, jolloin siitä on eniten hyötyä nurmikolle. Päivällä kasteltaessa jopa kuusikymmentä prosenttia vedestä haihtuu ilmaan.
Sammalen ja rikkakasvien torjunta
Sammaleen ja rikkaruohojen kasvu johtuu siitä, että maa on liian tiivistä, hapanta tai siinä on vähän ravinteita. Sammaleen kasvua voi estää ilmastoimalla, kalkitsemalla ja lannoittamalla nurmikon huolellisesti. Kasvaneen sammaleen voi poistaa levittämällä sammaleelle sammalsyöppöä. Voikukista pääsee eroon käsin kitkemällä, voikukkaraudalla tai levittämällä niihin etikkaa tai pelargonihappoa. Levittäminen täytyy toistaa useita kertoja, jotta siitä on apua. Maahan voi myös istuttaa maanpeittoperennoja. Sopivia lajeja ovat esimerkiksi kurjenpolvi, kai-
honkukka ja talvio. Niitä ei tarvitse hoitaa ja ne myös kestävät kävelyä.
Muut ongelmat
Jääpolte syntyy, kun pitkään nurmikkoon jäänyt vesi jäätyy ja vahingoittaa nurmikkoa. Jääpoltteen syntymisen voi estää leikkaamalla nurmikon lyhyeksi ja huolehtimalla nurmikon kallistuksista. Tuhoutuneen nurmikon saa kasvuun ilmastoimalla kasvualustan ja laittamalla reikiin soraa. Vesimyyriä voi torjua leikkaamalla nurmikon lyhyeksi. Myyrien kulkureittejä voi myös rikkoa pitämällä pihan siistinä. Juuripaakun ympärille voi istutusvaiheessa laittaa verkon, joka estää myyriä pääsemästä juuristoon. Huolehdi myös, ettei avokompostissa ole syötävää myyrille. Kenttä- ja peltomyyrien varalle puiden ja pensaiden ympärille voi laittaa spiraalin. Kellastunut, auringon polttama nurmikko toipuu yleensä itsestään vesisateen jälkeen. Nurmikon palamista voi estää jättämällä nurmikon leikkaamatta kuumilla helteillä. Asiantuntijana toimi puistopuutarhuri Veli-Matti Malmström ammattiopisto Liviasta.
www.uusikulmis.fi
6
OMA KOTI
Rikkinäiset tekstiilit keräykseen
Suomen ympäristökeskus esittää, että rikkinäisille tekstiileille järjestettäisiin erillikeräys. Tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista kierrätystä lisäämällä. Tutkimuksen mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaaa kiloa tekstiilejä. Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE
Vessanpytystä tiilen raaka-aineeksi Minna Lämsä
Jos jätekatoksesta ei löydy jätteelle sopivaa astiaa, se tulee kierrättää asianmukaisesti. Topinojan jätekeskuksen lajitteluasema ottaa vastaan kotitalouksien jätteitä.
tekstiilit. Betoni- ja tiilijätettä tai puhdasta maaainesta voidaan käyttää materiaalina maarakentamisessa. Viimeinen vaihtoehto jätteelle on kaatopaikka, minne toimitetaan esimerkiksi asbestia omalle, merkitylle alueelleen.
Vastaanottorakennus lähemmäs laitureita
T
opinojan jätekeskuksessa jätteet lajitellaan noin 30 eri jätelajiin. Keskukseen tuoduista jätteistä yli 90 prosenttia voidaan hyödyntää. Tuotavat jätteet pyritään käyttämään uudelleen, kierrättämään tai hyödyntämään energiana. Uudelleen käyttö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kuorma-lavat toimitetaan yritysten käyttöön. Jos jätettä ei voi käyttää uudelleen, se pyritään kierrättämään teollisuuden raaka-aineeksi. - Bitumikattohuopaa voidaan käyttää asvaltin raaka-aineena. Saniteettiposliinia viedään tiilitehtaaseen, joka käyttää posliinia tiilien valmistuksessa, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n neuvoja Miia Jylhä sanoo.
Astiamuovien ja keramiikan kierrätystä
Tiilien raaka-aineeksi kerätään myös astiakera-
Vessanpyttyjä ja lavuaareja voidaan murskauksen jälkeen käyttää tiilien raaka-aineena. Posliini parantaa tiilen kestävyyttä.
miikkaa ja saviruukkuja, joita on voinut toimittaa Topinojan jätekeskukseen viime vuoden lopulta lähtien. Tämän vuoden alkupuolella keskuksessa alettiin kokeilla kovien astiamuovien keräystä. Keräykseen voi tuoda puhtaita muovituotteita, esimerkiksi ämpäreitä, saaveja ja kanistereita.
- Nyt keskukseen voi tuoda myös maalattua tai tapetoitua kipsilevyä. Aikaisemmin pystyimme ottamaan vastaan ainoastaan puhdasta kipsilevyä. Jätekeskuksessa otetaan vastaan myös vaarallisia jätteitä sekä elektroniikka- ja sähköromua. Jos jäte ei kelpaa kier-
Jätekeskukseen voi tuoda tasolaseja ja puitteellisia ikkunoita. Niistä valmistetaan esimerkiksi vaahtolasia.
rätykseen, se poltetaan. Keskukseen tuotavat risut ja puutavara murskataan aika ajoin hakkeeksi, joka jatkaa matkaansa
energialaitoksiin. - Huonekalut murskataan aina ensin, jolloin niistä saadaan kierrätykseen esimerkiksi jouset ja
Lajitteluasemalle voi tuoda jätteitä kotitalouksista henkilöautolla, peräkärryllä ja pakettiautolla. Jätekeskuksen pienasiakkaiden jätteiden vastaanottorakennus siirtyi viime viikon maanantaina lähemmäs lajitteluaseman laitureita. Va s t a a n o t t o r a k e n nukseen saavuttaessa kuorma tarkastetaan ja kuormasta suoritetaan maksu, joka määräytyy jätteiden kappalemäärän tai tilavuuden mukaan. - Jätteet on hyvä lajitella kotona, sillä se nopeuttaa asiointia ja keventää kukkaroa. Henkilökunta auttaa ja neuvoo jätteiden purkamisessa.
Kameravalvonta on lisääntynyt Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n kiinteistöhuollon palveluesimies Hannu Koiviston mukaan taloyhtiöiden jätekatoksiin ja jäteastioiden ympärille hylätään valitettavan usein jätettä, joka pitäisi toimittaa muualle. Tavallisimpia ovat suuret huonekalut, kuten pöydät ja sohvat. Kiinteistöpalvelu laskuttaa jätteiden noutamisesta taloyhtiötä tai jätteen tuojaa, jos tiedetään varmuudella, kuka jätteet on tuonut. - Osa taloyhtiöistä on lisännyt kameravalvontaa taloyhtiöihinsä juuri sen vuoksi, että romujen noutamisesta on alkanut kertyä maksuja, Koivisto sanoo. Viime vuoden lokakuusta alkaen Akseli Kiinteistöpalvelujen keräyspiste on toiminut Turun Seudun Jätehuollon virallisena vaarallisten jätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopisteenä. Keräyspisteeseen on ollut mahdollista toimittaa veloituksetta vaarallisia jätteitä ja SE-romua kaikkialta Turun Seudun Jätehuollon piiriin kuuluvien 14 kunnan alueelta. - Vastaanotettavien jätteiden määrä on lisääntynyt jonkin verran. Jätteitä tuodaan nyt esimerkiksi Kaarinasta. Enemmänkin voisi toki tuoda. Vaarallisista aineista keräykseen on toimitettu eniten maaleja ja öljyjä. Sähkö- ja elektroniikkaromuista tavallisimpia ovat tietokoneet ja muu pienelektroniikka. Keräyspisteeseen voi toimittaa kaikkia muita vaarallisia aineita ja sähköja elektroniikkaromua lukuun ottamatta räjähteitä ja lääkkeitä. Huoltotoimen asiakkaina olevien kiinteistöjen asukkaat voivat toimittaa keräyspisteeseen maksutta myös muita romuja, kuten rikkinäisiä huonekaluja.
7
29.4.2015 N:o 16
EDUSKUNTAVAALIT 2015 Sdp romahti Turussa neljänneksi
”Tämä on todellinen pohtimisen paikka” Lauri Simola Turku Sdp menetti eduskuntavaaleissa VarsinaisSuomessa noin 9.000 ääntä ja oli maakunnan neljänneksi suosituin puolue. Edelle karkasivat suuruusjärjestyksessä kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta. Myös Turussa sdp tippui neloseksi. Kaupungin kärkipaikan nappasi kokoomus, kakkossijan perussuomalaiset ja kolmospaikan vasemmistoliitto. Huomionarvoista on, että niukasti sdp:n ohi kirinyt vasemmistoliitto oli eduskuntavaaleissa Turun suurin työväenpuolue. - Yksi iso syy puolueen heikkoon vaalitulokseen oli, ettei ehdolla ollut ainuttakaan Paasiota. Heli Paasion ääniä ei saatu kotiutettua, toistamiseen varakansanedustajan paikkaan yltäneen äänimäärin kerännyt pääskyvuorelaisvaltuutettu Mika Maaskola (sd.) analysoi. Perussuomalaiset menestyivät hyvin etenkin lähiöissä. Työväestö tuntui valtakunnallisestikin hakeutuvan perussuomalaisten taakse, Maaskola arvioi.
”Ei Antin piikkiin”
Maaskola arvelee myös hallitusvastuun murentaneen sdp:n valtakunnallista tulosta. - Etenkin hallitusyhteistyön loppu vaikutti, hän viittaa erityisesti ki-
vikkoisen hallitusrupeaman huipentaneeseen ennennäkemättömään loppunäytelmään, jossa hallituksen omat ministerit äänestivät hallituksen esityksiä vastaan. - Antin (Rinne) piikkiin tappiota ei voi laittaa. Hän kiersi kentällä ahkerasti myös Varsinais-Suomessa. Maaskola miettii, että puolueen vaaliohjelman olisi pitänyt olla tiiviimpi ja konkreettisempi. - Vaalityötä tehdessäni sain loppuun asti selvittää, että sdp ei suostu eläkeläisten ja työttömien indeksien leikkauksiin. Myös puolueen verolinja oli monelle epäselvä. Piti vakuutella, että emme ole kiristämässä pieni- ja keskituloisten verotusta.
Kaksi vuotta kuntavaaleihin
Kuntavaalit ovat ovella melko tarkkaan kahden vuoden päästä. Sdp:n tipahtaminen eduskuntavaaleissa vasta Turun neljänneksi suurimmaksi puolueeksi on Maaskolan mukaan vakava paikka. - Sdp:n on pystyttävä tekemään Turussa omaa politiikkaa. Pitää erottua kokoomuksesta. - Harras toiveeni on, että valtakunnan politiikan jättänyt Heli Paasio lähtisi mukaan kuntapolitiikkaan, eli saisimme Helin ehdolle kahden vuoden päästä, Maaskola vetoaa.
Kaupunginvaltuutettu Mika Maaskola keräsi eduskuntavaaleissa lähes 4.800 ääntä. Mies on tyytyväinen omaan äänimääräänsä, mutta puolueen kannatuksen romahtaminen vetää ilmeen vakavaksi. (Kuva: Kk arkisto)
Kolmas kerta toden sanoo? Kk Pääskyvuori - Ainakaan ei voida sanoa, että olen ”yksinkertainen” varakansanedustaja, eduskuntavaaleissa toista kertaa varasijalle yltänyt Mika Maaskola (sd.) veistelee. Hän kuitenkin vakavoituu nopeasti. Varasija tuntuu pettymykseltä, kun miehen henkilökohtainen äänimäärä oli erinomainen. Ääniä kertyi miltei 4.800, lähes 2.000 ääntä enemmän kuin neljä vuotta sitten. - Olen erittäin tyytyväinen henkilökohtaiseen äänimäärääni. Erityisesti lämmittää, että olin Pääskyvuoren koulun äänestyspisteen äänikuningas. Puolueen heikko menestys on kova pettymys. Maaskola ei vielä lähde ennakoimaan mahdollista ehdokkuuttaan neljän vuoden päästä. - Tämä oli kokonaisvaltainen urakka sekä taloudellisesti että henkisesti. Nyt pitää hiukan toipua. Joku tosin ehti jo heittää, että kolmas kerta toden sanoo.
KOTISI PARHAAKSI SANEERAUS JA MAALAUS
Antti Rajalainen - vesikattopinnoitukset - tiilikatot 044 282 7386 • rajalainen@netti.fi Tmi Saneeraus ja maalaus Rajalainenja • Kaitaistentie 4 E 38 • 20320 Turku - mineeriitti varttikatot - peltikatot - maalaustyöt puh. 044 282 7386 info@rajalainen.fi www.rajalainen.fi
LUE LEHTI MYÖS NETISSÄ www.uusikulmis.fi
8
29.4.2015 N:o 16
Elämän suurin aarre Minna Lämsä Varissuo
T
ulevana sunnuntaina viisikymmentä vuotta täyttävä kristillinen seurakunta Uusipesulan pastori Emmanuel Kabongo muistaa vieläkin ne kehotukset, joilla häntä pyydettiin ryhtymään pastoriksi lähes parikymmentä vuotta sitten. Paimeneksi ryhtyminen ei ollut miehelle itsestään selvä asia. Aluksi Emmanuel ei olisi halunnut alkaa pastoriksi. - Tein sähköinsinöörin töitä, sillä ajattelin, että minun täytyy tienata rahaa, perustaa oma yritys. Tuntui, että jos olisin pastori, olisin kuin vankilassa. En voisi tehdä muuta kuin auttaa muita. - Jumala antoi kuitenkin sanan, että minun pitää palvella.
Kolmen vuoden piina
Seurakunta Uusipesulassa Emmanuel on työskennellyt pastorina lähes siitä saakka, kun hän saapui Suomeen. Maahan hän muutti yhdeksän vuotta sitten Kongosta. Elämä sotaisassa Kongossa ei ollut turvallista, joten Emmanuel ja hänen vaimonsa päättivät lähteä maasta. Emmanuelin vaimo Nathalie saapui Suomeen kolme vuotta ennen Emmanuelia. Emmanuel asui kahdestaan parin ensimmäisen lap-
Kristillinen seurakunta Uusipesulan pastori Emmanuel Kabongo on työskennellyt pastorina lähes kaksikymmentä vuotta. Hänen elämäänsä rikastuttavat vaimo ja viisi lasta.
sen kanssa levottomuuksien keskellä ennen kuin hän sai lopulta viisumin Suomeen. - Se oli todella vaikeaa aikaa. Oli raskasta olla yksin, kun puoliso ei ollut vierellä, Emmanuel huokaa. Tänä päivänä Emmanuel ei voisi kuvitella, että hän ei työskentelisi pastorina. Hän on päättänyt, että hän jatkaa tehtäväänsä loppuun saakka. - En voi jäädä eläk-
keelle, vaan jatkan niin kauan kuin Jumala antaa voimia. Takanani on kuitenkin toinen käsi, pyhä henki, mikä tekee työstä helpompaa. Emmanuel näkee, että pastorina hänen tehtävänään on rohkaista ihmisiä. Tähän tarvitaan rakkautta ihmisiä kohtaan. Jos tätä ei löydy, pastorina työskentely on mahdotonta. Seurakunta Uusipesulassa rakkaus on nostettu omalle korokkeelleen.
Emmanuel korostaa sitä, että rakkaus ei ole vain sanoja, vaan se on ennen kaikkea tekoja. - Kyse on siitä, että jos ihmisellä on ongelmia, häntä pitää auttaa eri tavoin. Niin henkisesti kuin muillakin keinoilla. Seurakunta Uusipesulassa rakkautta osoitetaan esimerkiksi järjestämällä viikoittain leipäiltoja, joiden päätteeksi jaetaan ruokakasseja kaikille niitä tarvitseville.
Suurin aarre
Uskoon Emmanuel tuli hiukan yli kaksikymmentävuotiaana. Hänelle usko on suurin aarre, jonka ihminen voi elämässään löytää. Kysymys siitä, mikä on uskon merkitys ihmisten elämässä tänä päivänä, saa Emmanuelin mietteliääksi. - Osa ihmisistä haluaa tehdä Jumalan tahdon mukaan ja seurata, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Jotkut halu-
avat löytää helpon tien. Meidän jokaisen pitää kuitenkin kantaa oma ristimme. Jotain ihmisten uskosta kertoo kuitenkin seurakunnan jäsenmäärän kasvu. Kun Emmanuel aloitti pastorina, jäseniä seurakunnassa oli alle sata. Nyt heitä on yli kaksisataa. - En voi sanoa, että voima olisi minussa. Jumala on laittanut ihmisten sydämeen janon löytää hänet.
Äidille 10.5.2015
Hellevi Malmberg SKY-Kosmetologi Jösse Sakonkatu 8 • S-kerros 20610 Turku • puh. 02 253 1525
Varaa vappupiknikille mukaan: - huopa tai muu sopiva alusta - halutessa myös erillinen liina ruokien alle - kylmälaukku, kylmävaraajia
- (kertakäyttö)astioita ja -välineitä - lautasliinoja ja kosteuspyyhkeitä - viihdykettä osallistujille: esimerkiksi pelikortit, lukemista
- riittävästi roskapusseja – piknikpaikka jätetään siistiksi (Lähde: Maa- ja kotitalousnaiset)
9
VAPUN MENOVINKIT
Ylioppilaslakin historia Minna Lämsä Y l i o ppi l a s l akk i ,
yleiskielessä valkolakki, ja sen käyttö periytyvät saksalaisesta kulttuurista. Saksan yliopistoissa opiskelijat ovat käyttäneet järjestönsä värein ja tunnuksin koristeltua lakkia. Suomessa ylioppilaslakit otettiin käyttöön 1810-luvulla. Tuolloin lakki oli osa ylioppilasunivormua ja se oli väriltään musta. Malli nykyisin käytössä olevaan, valkoisesta sametista tehtyyn lakkiin on saatu Tanskasta ja Ruotsista, joissa valkoinen lakki alkoi yleistyä 1840-luvulla. Upsalasta saadun mallin mukaisesti pieni joukko Helsingin yliopistossa aloittavia ylioppilaita pyysi keväällä 1865 hatuntekijätär Maria Grapea valmistamaan heille valkoiset lakit. Grape tilasi lakkeja varten Upsalasta valkoista samettia ja valmisti ylioppilaille lakit. Alkuun lakkeja pilkattiin maitolakeiksi , mutta tästä huolimatta lakkien käyttö alkoi vähitellen yleistyä. Seuraavana keväänä lakkeja oli kymmenillä ylioppilailla ja muutama vuosi myöhemmin valkoisia lakkeja tilattiin Jyväskylästä saakka.
Naisille oma lakki
Va l k o l a k k i p e r i n n e juurtui Suomeen varsinaisesti Upsalassa vuonna 1875 pidetyn suuren pohjoismaisen y l i o p p i l a s ko ko u k s e n johdosta. Tuolloin neiti Grape ja kuoronjohtaja Gösta Sohlström muotoilivat lakin yhdessä lopulliseen muotoonsa. Ylioppilaslakin vuorin väriksi he valitsivat sinisen. Myöhemmin, 1900-luvun alkupuolella Virosta levisi tapa, jonka mukaan ylioppilakin vuorin väreiksi valittiin oman osakunnan värit. Teknillisen opiston opiskelijat puolestaan ottivat käyttöönsä punaisen värisen vuorin. 1890-luvulla oli jonkin aikaa käytössä naisille tarkoitettu ylioppilaslakki. Lakki otettiin käyttöön siitä syystä, että käytössä ollut lakki oli naisten mielestä turhan miehekäs. Muoti meni kuitenkin nopeasti ohi. Ylioppilailla oli tapana käyttää valkolakkia kesäisin päähineenä. Lakki otettiin käyttöön toukokuun ensimmäisenä päivänä ja sitä käytettiin aina syyskuun loppuun saakka. Tämän vuoksi ylioppilaslakki laitetaan nykyisin päähän juuri
vappuna. Lakista on tullut yliopisto-opiskelijoiden ja yliopistoon kuulumattomien ylioppilaiden vapunvieton tunnus, mikä näkyy etenkin yliopistokaupungeissa.
Ylioppilaaksitulopäivästä varsinainen valkolakin päivä
Vuoteen 1917 saakka ylioppilastutkinto suoritettiin osin koulussa ja osin Helsingin yliopistossa, jonne kaikki maan kokelaat matkustivat suullisiin kokeisiin. Tutkinnon läpäisseet hankkivat ylioppilaslakin saatuaan tietää läpipääsystä. Seuraavaan vuoteen
saakka ylioppilaaksi tulo merkitsikin automaattista yliopistoon kirjoittautumista. Ylioppilas oli yliopiston jäsen. Sanaa ylioppilas käytettiin yliopiston nuoresta vielä vuoden 1923 lakitekstissä. Vasta myöhemmissä teksteissä käytetään sanaa opiskelija. Vuonna 1919 ylioppilastutkinnosta tuli koulun päättötutkinto, ja siitä lähtien ylioppilaslakki on pantu päähän koulussa. Koska yliopistoon ei kuitenkaan ollut erillistä sisäänpääsykarsintaa, ylioppilaaksi tulo merkitsi 1940-luvulle ja vielä
1960-luvullekin saakka oikeutta kirjautua yliopistoon. Vasta pääsykokeiden tuleminen ja uusien yliopistojen perustaminen eri puolille maata romuttivat käytännön. Tästä huolimatta kaikissa uusissa ylioppilaslakeissa on Helsingin yliopiston lyyrakokardi, vaikka on toivottu, että ylioppilaat käyttäisivät lakeissa oman yliopistonsa tai korkeakoulunsa kokardia.
Solidaarisuuden merkki
Ylioppilaslakin käyttö kesäajan päähineeni väheni 1950-luvun aikana siitä syystä, että nuo-
ret alkoivat liikkumaan lämpimään aikaan avopäin. 1960-luvulla puolestaan ajateltiin, että ylioppilaslakin käyttäjä halusi ylpeillä oppineisuudellaan. 1970-luvulla ylioppilaslakki alkoi olla yleinen työväen vappukulkueissa, sillä opiskelijat halusivat osoittaa solidaarisuuttaan. Työväen ja ylioppilaiden vapputraditiot yhtyivät hetkeksi aikaa. 1980-luvulla ylioppilaslakki palasi jälleen yleisempään käyttöön. Lakkia ryhdyttiin käyttämään Ruotsin mallin mukaisesti akateemisena juhlapäähineenä. Lähde: Matti Klinge & Laura Kolbe, Suomen ylioppilas, Otava, 1991.
LUE LEHTI MYÖS NETISSÄ www.
uusikulmis
.fi
10 AJANKOHTAISTA
Myynti: puh. 050 438 1523 / Taru Heino puh. 050 342 5320 / Sari Vuotila Ilmoitusvalmistus: 3W Mediatalo Oy, kulmakunta@mediatalo.net JakeluhäiriÜt: 050 342 5320 / Kulmakunta
Kousankatu 1, 3. krs Julkaisija: Uusi Kulmis Oy Päätoimittaja: Lauri Simola p. 050 4675 936
Hurja takaa-ajo päättyi Nummenpakalle Kk Itä-Turku LAUANTAIAAMUNA hiu-
kan ennen kuutta poliisi sai ilmoituksen Orikedolta, jossa oltiin murtautumassa koneliikkeeseen. Poliisin saapuessa paikalle paikalta oli poistunut mÜnkijä, jonka perässä oli peräkärryyn lastattu vesijetti. Yhdistelmä pakeni ulkoilureittejä pitkin poliisin seuratessa perässä. Samalta paikalta poistui myÜs pakettiauto ja henkilÜauto. Pakettiauton kuljettaja ajoi autolla umpitien päähän, josta poliisi otti hänet kiinni. Pakettiauto oli anastettu muutamaa päivää aiemmin. MyÜs mÜnkijä saatiin pysäytettyä ja kuljettaja otettiin kiinni. Murtopaikalta poistuneen henkilÜauton kuljettaja ei noudattanut poliisin pysäytysmerkkiä vaan pakeni kovalla vauhdilla Ohikulkutien suuntaan. Takaa-ajo jatkui Ravattulan kautta Kohmoon, jossa kuljettaja ajoi läpi kevyenliikenteen väylällä olevan heiluriportin, menetti ajo-
neuvon hallinnan ja tÜrmäsi valopylvääseen, joka katkesi. Hän onnistui kuitenkin vielä jatkamaan matkaansa kohti Jaanintietä ja sieltä edelleen Nummenpakalle päätyen lopulta Virmuntielle, jossa hän tÜrmäsi autollaan kahteen valopylvääseen ja lopulta puuhun. Tämän jälkeen kuljettaja yritti lähteä juosten karkuun, mutta poliisi otti hänet kiinni. Tapahtumasarjassa ei tullut henkilÜvahinkoja, mikä johtui pelkästään aamun vähäisestä liikenteestä. Pakeneva auto ajoi Ohikulkutiellä lähes 200 km:n nopeutta 100 km rajoitusalueella. Taajama-alueellakin nopeudet vaihtelivat sadan molemmin puolin rajoitusten ollessa Nummen puutaloalueella 40 km/h. Pakoautona ollut BMW romuttui täysin. Kaikki kolme kiinniotettua olivat myÜs päihteiden vaikutuksen alaisena, joten heitä epäillään varkausrikosten lisäksi myÜs rattijuopumuksista ja tÜrkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
KIRKOLLISET
@Kulmakunta
nistinen tiedekunta myÜnsi vuoden 2014 Humanistiteko -kunniamaininnan Turun TyttÜjen Talolle Humanistipäivänä 23. huhtikuuta. Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan perustelut Turun TyttÜjen Talon valitsemiseksi vuoden 2014 Humanistiteoksi: Vuoden humanistiteko -kunniamaininnan sai Turun TyttÜjen Talo ja sen tarjoama mak-
suton vapaa-ajantoiminta kaikille 12–28-vuotiaille tytÜille ja nuorille naisille. Humanistiteon valinnalla tuodaan vuosittain julkisuuteen sellainen henkilÜ, yhteisÜ tai toimenpide, joka edistää humanistisia arvoja ja toimintatapaa. Tiedekunta valitsee vuoden humanistiteon yleisÜäänestyksellä yleisÜn tekemien ehdotusten perustella. Turun TyttÜjen Talolla on toimintaa myÜs Varissuolla.
Pyhän Katariinan kirkko: su 3.5. klo 10 Messu, Viirros, Paatere, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro Varissuon kirkko: su 3.5. klo 12 Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Vesti, Juho Kopperoinen Rauhanyhdistyksestä, Lautjärvi – ma klo 8.30 Aamurukouspiiri – ti klo 12 Valpurin Kammari, klo 16.30 Isoskoulutus – ke klo 17 Heprean piiri, klo 18.30 Miesten piiri Nummen srk-koti: ti 5.5. klo 9.30 Perhekerho (Pun.tupa) Hannunniitun srk-talo: to 30.4. klo 9.30 Perhekerho Hurttivuoren srk-koti: to 30.4. klo 9.30 Varttuneen väen kerho, Kairavuo – ma klo 10 Hurttivuoren äitikaverit Sokkelo, Jaanintie 36: ma 4.5. klo 14 Sirpan kerho Petkeltie 5, kerhohuone: ma 4.5. klo 12 Raamattupiiri Varissuon diakoniatoimistolla os. Kousankatu 6: - DiakoniatyÜn ajanvaraus ti ja pe klo 10-11.30 p. 040 341 7172 - IkäArvokas päivystyspuhelin (varttuneelle väelle ja heistä huolissaan oleville) ti ja pe klo 9-10 p. 040 3417 172.
LAPSIPERHEILLE Kesän perheviikonloppu Sinapissa 26.–28.6. Viikonloppu on tarkoitettu vanhemmille lapsineen. Hinnat alle 2v 0e ja 2-17v 31e, aikuiset 46e. Omasta diakoniatoimistosta voi hakea avustusta maksuihin. Hakulomakkeita voi tilata srksihteeri Katri Lautjärveltä s-postitse katri.lautjarvi@ evl.fi tai p. 040 3417 350 (arkisin klo 9-15). Järj. Katariinansrk perhetyÜ
Turun TyttÜjen Talo Perhepysäkki Nooassa vuoden humanistiteoksi tapahtuu torstaina TURUN yliopiston huma-
Jakelu: Turku-Palvelu Oy Paino: Hämeen Paino Laskutus: Tilitoimisto Kimmo Heikkinen Ky p. 050 505 6623 www.uusikulmis.fi facebook.com/kulmakunta @Kulmakunta
Kk Varissuo ELĂ„MĂ„NTAIDON ja van-
hemmuuden tuki ry järjestää torstaina 30.4. klo 1014 tapahtuman osoitteessa Kousankuja 5 A, Perhepysäkki Nooa.
Tapahtumassa on myynnissä kotona valmistettuja munkkeja ja perinteistä kotisimaa. Myynnissä on myÜs itse tehtyjä tuotteita. Yhdistys toimii vapaaehtoisvoimin, ja tapahtumasta saatavat varat käytetään yhdistyksen kuluihin.
Varttuneen väen retkipäivä Sinapin leirikeskukseen to 18.6. LähtÜ Varissuon kirkolta klo 8.00 Hurtin, Jaanin, Hannuniitun ja Hakapellon kadun kautta Katariinan kirkkoaukiolle ja sieltä Sinappiin. Päivä päättyy noin klo 15, kun lähdemme Sinapista. Hinta 25e sis. matkat, ruuan ja juhannusjuhla -ohjelman. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä srk-sihteerille p. 040 3417 350 (arkisin klo 9-15). KUULUTUKSET: Katariina evl Kastetut: Aleksandra Eveliina Pyysalo Kuolleet: Veikko Antero Kallajoki 86 v, Taisto Armas Rantanen 80 v, Jukka Voitto Nieminen 79 v, Martti Vilhelmi Niiranen 79 v
uusikulmis.fi
YHDISTYKSET TOIMIVAT • YHDESSÄ-yhdistys: Nisse Kavon katu 3 (p. 044744 5523). Toimisto ma-to 9-16, pe 9-14. Lukusali mape 9-20, la-su 10–20. Kaikille avoin kohtaamispaikka Varissuolla, tule lukemaan päivän lehdet tai osallistu ryhmätoimintaan! Uutuutena mahdollisuus kokeilla rumbatanssia ke 6.5. ja ke 20.5 klo 19.30-20.15 ja reggaetonia samoina päivinä klo 20.1521! MyÜs muut ryhmätoiminnot jatkuvat, viikoittain
mm. suomen helppo keskusteluryhmä ma klo 14-15.30, poikakerho ke 16-18 ja miesten pelikerho ke 18-19.30. Koko ohjelma osoitteessa www.yhdessa.org/fi. Tervetuloa mukaan! Toiminta on ilmaista ja kaikille avointa. • Varissuon TyÜttÜmät VT ry: Majanummen toimitalo avoinna ma-to klo 8-16, pe klo 8-15. Hintsankuja 4, (02) 236 5202. Monipuolista liikuntaa päivittäin: peruskun-
tojumppa / keppijumppa / kuntopiiri / jooga / pingis / sulkkis / lentopallo / ulkoliikunta. Ma: (parittomat vkot) Seniorikerho klo 12. Ti: Ompelukerho klo 10-13. Ke: Keskiviikkoklubi klo 11-14. Lauluryhmä Valo klo 14. Joka kk:n ensimmäinen pe klo 12 Pelikerho. Kalakerhon kokouksista ilmoitetaan erikseen. Katso kaikki palvelumme: www.vtry.fi ja ruokalista mm. liikekeskuksen S-Marketin ja Tokmannin ilmoitustaululta.
TyÜtÜn / tyÜssäkäyvä / eläkeläinen, tule mukaan toimintaamme!
loa mukaan uudet ja vanhat kerholaiset! Lisätietoja: www. mll.fi/littoinen.
• Itä-Turun Eläkkeensaajat ry: Toimintaa Majanummessa joka ke klo 12. Jäsentilaisuus parittomilla viikoilla, Bocciaa parillisilla viikoilla.
• Turun Seudun Vanhustuki ry: Yhdistyksen toimistolla, Läntinen Pitkäkatu 33, Turku: Keskiviikkona 29.4. klo 12 Avoimet Ovet, maanantaina 4.5. klo 11 Oloneuvoksen olohuone ja tiistaina 5.5. klo 13 Tukiystäväkoulutus. Ikäystävät - Äitienpäivä tiistaina 5.5. klo 14 Ruusukorttelin hyvinvointikeskuk-
• Littoisten MLL: Perhekerho perjantaina klo 9.3011.30. Leikkiä, kahvia, pullaa ja seurustelua Littoisten monitoimitalolla. Tervetu-
sessa, Puistokatu 11, Turku. Uusia tukiystäviä vanhuksille tarvitaan puh 044 536 7721, www.vanhustuki.fi. • Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry: Toukokuun taidenäyttely: Ulla Joutsamo Ma 4.5. klo 10 Äitienpäiväviikon konsertti, Hannunniitun koulun kuoro esiintyy. Esityksen jälkeen mahdollisuus jäädä kahville.
11
29.4.2015 N:o 16
Littoistenjärven ympärijuoksu uudistuu Kk Littoinen Toukokuussa nykymuodossaan viidettä kertaa järjestettävä Littoistenjärven ympärijuoksu uudistuu monella tavalla. Aikaisemmin matkaan lähdettiin Ristikallion koululta, mutta nyt lähtö- ja maalipaikkana toimii Tehtaan kenttä. Tämä tarjoaa tapahtumalle paitsi enemmän tilaa, myös mahdollisuuden järjestää tilaisuus, joka palvelee yhä suurempaa joukkoa koko perheen liikuntatapahtumasta kiinnostuneita. Kisa on tullut tunnetuksi siitä, että siihen voi osallistua kuka tahansa ikään ja kuntoon katsomatta joko tosimielellä kilpailemalla tai kävellen. Viime vuonna vanhin reitin juossut oli 76-vuotias.
km:n pituista reittiä. Laukaus lähettää matkaan myös Ristikallion koulun esikoululaiset. Heidän matkana on kierros tehtaan kentällä. Reittiennätys on Niklas Wihlmanin viime vuonna juoksema 24:23. Tapahtuman järjestävät LC Littoinen, Littoisten Työväen Urheilijat,
Liedon Eränkävijät ja Turun Työpaikkaliikunta – TUPI. Kaikkien järjestäjien tavoitteena on omalla tavallaan tukea nuorisotyötä. Mukana on myös Liedon SPR. Ilmoittautuminen on käynnissä. Mukaan voi ilmoittautua myös tapahtumapaikalla tuntia ennen lähtöä.
VUOKRA-ASUNTOJA
kotikäyttöön
VARISSUO, Pelttarinkatu 4 3h+k 78,5 m2 2. kerroksen asunto 80-luvun talossa, ei hissiä. Peruskorjaus tehty 2011. Varissuon liikekeskuksen palvelut vieressä mm. kauppa, postipalvelut, terveysasema ja apteekki. Asunto on nopeasti vuokrattavissa. 680,00 €/kk KERROSTALOT 1h+kk 23,0 m2 2h+kk+s 41,0 m2 2h+kk 41,0 m2 2h+k 58,5 m2 2h+k+s 64,0 m2 2h+k+s 65,0 m2 3h+k 76,0 m2 3h+k 76,0 m2 3h+k 76,5 m2 3h+k 77,0 m2 3h+k 80,0 m2 4h+k 80,0 m2 RIVITALOT 2h+k+s 63,0 m2 3h+k+s 77,0 m2 4h+k+s 103,0 m2 4h+k+s 103,0 m2
Töykkälänkatu 17 Kivilinnankatu 6 Savonkatu 1 Kämnerinpolku 4 Paavinkatu 4 Merimiehenkatu 9 Karvataskunkatu 32 Piinokankuja 4 Raatimiehenpolku 7 Ankkurikylänkatu 16 Lampolankatu 8 Lumikonkatu 3
330,00 €/kk 470,00 €/kk 507,00 €/kk 562,00 €/kk 645,00 €/kk 690,00 €/kk 646,00 €/kk 665,00 €/kk 675,00 €/kk 655,00 €/kk 638,00 €/kk 709,00 €/kk
Ymmyrsuonkatu 11 Säkkikuja 3 Talviseisaus 2 Vähähuhkonkatu 2
660,00 €/kk 827,00 €/kk 949,00 €/kk 975,00 €/kk
Asuntojen vuokraan sisältyy 10 Mbit/s laajakaistayhteys.
Esikoululaiset juoksevat oman matkansa
Uusia vuokrakoteja keskustassa
Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 21.5. Pertti Karppisen ampuma lähtölaukaus pamahtaa kello 18.30. Puoli tuntia ennen starttia on mahdollista osallistua ohjattuun, Sirpa Ylikylän vetämään alkulämmittelyyn. Kun lähtölaukaus on ammuttu, osallistujat lähtevät kiertämään Littoistenjärveä, noin 8
Lue lisää ja hae: www.tvt.fi
TVT Asunnot Oy Käsityöläiskatu 3, 20100 Turku Avoinna: ma 10–17, ti–pe 10–16 Vuokraus, puh. (02) 262 4888 www.tvt.fi
Vakuusmaksut alk. 400 €. Lemmikit sallittu. Tee hakemus kätevästi netissä www.tvt.fi tai kysy lisää.
I <3 LITTOINEN
ME PALVELEMME SINUA ASIANAJOTOIMISTOT
AUTOHUOLLOT
AUTOVARAOSAT
JALKAHOIDOT
PAINONHALLINTA
RÄYSTÄSKOURUT (kanttiset ja puolipyöreät)
AUTOHUOLLOT AUTOLIIKKEET
HAMMASLÄÄKÄRIT
Soita 050 342 5320
TV-HUOLLOT PARTURI-KAMPAAMOT
INVATAKSIT
Ilmoituksesi voisi olla tässä!
KULTASEPÄT
PUTKITYÖT MAANRAKENNUSTYÖT
Ilmoituksesi voisi olla tässä! Soita 050 342 5320
12
29.4.2015 N:o 16
VIEMÄRITUKOSTA
EI KANNATA ODOTTAA. FIKSU EHKÄISEE SEN ENNALTA. Kiireisissä tilanteissa voit soittaa päivystykseen kellon ympäri: 010 636 2000
L&T tyhjentää ja puhdistaa kaikentyyppiset jätekaivot sadevesikaivoista lokakaivoihin. Sadevesikaivot on suositeltavaa tyhjentää vähintään kerran vuodessa hiekasta, lehdistä ja roskista. Kevät on tyhjennykselle otollista aikaa, sillä talven aikana pihoille ja kaduille levitetty hiekoitushiekka on yleinen viemäreiden tukkija. Myös sako- ja lokakaivot sekä umpitankit vaativat säännöllistä huolenpitoa. Teemme kaiken mahdollisimman ekologisesti, jopa kaivojen tyhjennyksen. Tyhjennysjätteistä saadaan raaka-ainetta teollisuudelle ja polttoainetta voimalaitoksiin. L&T:ltä kaikki viemärihuollon palvelut:
• viemäreiden avaukset ja sulatukset • viemäreiden kuvaukset ja tutkimukset • kaivojen ja erottimien tyhjennykset • putkistojen pesut ja huuhtelut • nesteiden imupalvelut • salaojien kuvaukset ja pesut Ota yhteyttä ja kysy lisää! www.lassila-tikanoja.fi/asioi 010 636 7000