85%20Yl%c3%a4-Satakunta%203.11.2011 by Mainostoimisto Semio

Torstaina 3. marraskuuta

Parkanon – Karvian – Kihniön paikallislehti

Rakkaus suomeen teki Arvi Pertusta kirjailijan

Tänään Kansanäänestyspäätöksestä valitus

Parkano Minna Lautamäki

■ Veikko Häyrynen on valittanut hallinto-oikeuteen Parkanon kaupunginvaltuuston 22.9. tekemästä päätöksestä olla järjestämättä neuvoa antavaa kansanäänestystä. Aloite kansanäänestyksen järjestämisestä koski suunniteltua monikuntaliitosta.

Syksyllä Parkanoon muuttanut kirjailija Arvi Perttu kaivaa salkustaan uusimman romaaninsa Skumbrian. Lokakuussa julkaistua kirjaa esiteltiin Helsingin kirjamessuilla viime viikonloppuna. Perttu tapasi messuilla lukijoita, jotka olivat jo ehtineet saada kirjan käsiinsä ja lukea sen. Palaute oli myönteistä. Hän on syystä tyytyväinen, sillä teos on saanut kiitosta myös kriitikoilta. Sanomalehti Karjalaisessa Pertun alkuvoimaista tyyliä verrataan Charles Bukowskiin. Myös Etelä-Saimaa on kiitellyt romaania. – Vertaus Bukowskiin on osuva, vaikka itselleni mieluisampi kirjailija onkin Henry Miller, hän sanoo ja kertoo lisää lukuelämyksistään. – Sain hiljattain luettua Volter Kilven Alastalon salissa. Messuilla minua haastatellut Jan Erola ihmetteli, kuinka jaksoin lukea sen loppuun. Siihen menikin kuukausia, koska luin säästellen. Kirjan kieli on niin uskomattoman makeeta.

sivu 5

18 PARKANO

23 3

JÄMIJÄRVI

KANKAANPÄÄ

Aiheissa ripaus omasta elämästä Suomen kieli oli yksi syy, miksi Petroskoissa syntynyt Perttu muutti Suomeen kymmenen vuotta sitten. – Suomen kieli on äidinkieleni ja haluan kirjoittaa suomeksi. Suomen kieli on kuitenkin Venäjän Karjalassa vain työväline. Sillä ei ole enää muuta käyttöä. Kirjat eivät mene kaupaksi, toimittajana Petroskoissa työskennellyt Perttu kertoo. Skumbria on hänen kolmas romaaninsa. Se käsittelee maahanmuuttoa, kulttuurien kohtaamista ja rakkautta. Aiheet ovat lähellä kirjoittajan omia kokemuksia. Päähenkilön lailla hänkin on muuttanut rakkauden perässä Suomeen. Yhtäläisyydet loppuvat kuitenkin siihen. Kirja ei kerro Pertun tarinaa. Hänen mukaansa omassa elämässä ei ole tapahtunut mitään niin dramaattista, että se olisi sellaisenaan kiinnostavaa. Maahanmuutto on kuitenkin ajankohtainen teema. Sitä ehdotti aiheeksi paikallisen taidetoimikunnan sihteeri Pertun asuessa vielä Lappeenrannassa. Aihe ei aluksi innostanut, mutta kun juoni löytyi, palaset loksahtivat kohdalleen. Kahden erilaisen kulttuurin kohtaamisesta tehdyille muistiinpanoille löytyi käyttöä kirjan taustamateriaaliksi.

N:o 85 - 2011 | 79. vuosikerta

UUSI KUNTA

Tätä on tekeillä ■ Tieto voi lisätä tuskaa, mutta silti kannattaa lukea tämän lehden välissä oleva liite siitä, millaista uutta kuntaa Parkano, Jämijärvi ja Kankaanpää valmistelevat ja miksi. sivu

Valtion maata kaupan pieninä paloina Kirjailija Arvi Perttu on asunut Suomessa kymmenen vuotta. Sinä aikana hän on julkaissut kolme romaania ja kaksi novellikokoelmaa. Neljännen romaaninsa kirjailija viimeistelee Parkanossa.

Kirjassa käsitellään myös suurvaltapolitiikkaa. Päähenkilö on Afganistanin sodan veteraani. – Halusin kuvata sitä, miten koko maailmaa ravisuttava väkivalta vaikuttaa pieneen ihmiseen. Breivik ja Norjan elokuiset tapahtumat tekivät aiheesta entistä ajankohtaisemman, Perttu pohtii. Karjalassa riittää ammennettavaa Arvi Perttu on asunut vasta

kuukauden päivät Parkanossa. Muutto Pohjois-Pirkanmaalle tuli eteen, kun vaimo Svetlana Perttu aloitti työt Kihniön kanttorina. Kirjailija kirjoittaa jo uutta romaania. Siinä palataan vuoteen 1918. Ajankohtaa on käsitelty paljon monelta eri kantilta, mutta Pertulla on aiheeseen uusi mielenkiintoinen näkökulma. – Kirja kertoo sodan vuosista Vienan Karjalan alueella. Sikäläiset runokylät olivat tuolloin kansainvälisen kiinnostuksen

kohteina. Englantilaiset muun muassa varustivat sinne Karjalan rykmentin tukemaan itsenäisen Vienan syntymistä, Perttu kertoo. Karjalaiset juuret näkyvät hänen tuotannossaan vahvasti. – Kaikki kirjani liittyvät tavalla tai toisella Karjalaan ja sen kulttuuriin. Se on maa, jota ei ole koskaan ollut ja jossa on aina vuodatettu hirveästi verta. Nyt siellä on rauha, mutta karjalaisuuden erityispiirteet ovat häviämässä, Perttu pahoittelee.

■ Valtion omistamat irralliset maapalstat ovat kiinnostaneet ostajia vuosien saatossa. Metsähallitus on nyt vastannut kysyntään ja pannut myyntiin pienpalstoja, jotka ovat kooltaan enintään 5 hehtaarin suuruisia. sivu 6

Irtonumero 1 €

2 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Heimo Enbuska tulkitsee tuntoja Parkanossa ja Kihniössä

Rakkaamme

Saara ASUMANIEMI

vihitty

o.s. Leikko Parkano Kihniö

22. 6.1927 Kihniö 20.10.2011 Kihniö Kaivaten Sinikka ja Erkki Niiro perheineen sukulaiset ja ystävät Jäi jälkeesi mökkipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. Ei pihalla enää kulkijaa, vain muisto siellä asustaa. Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos myös Iltakodin ja sairaalan henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta.

Rakkaamme

Helena Marjatta SAMPOKOSKI o.s. Friman 21. 2.1945 14.10.2011 Rakkaudella muistaen Tarmo Pauli ja Marjo Elina, Petri, Emma ja Oskari sukulaiset ja ystävät Oli sulla sydän niin lämmin hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle, mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit meitä aina muistit ja huolta kannoit. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.

Laulaja, suomalaisten tuntojen tulkki Heimo Enbuska on laulanut tuttua ja vähän uudempaakin hengellistä musiikkia 1980-luvun alusta alkaen. Vuosien saatossa häneltä on ilmestynyt toistakymmentä äänitettä, joista viimeisin ilmestyi syyskuussa 2011. Uusi joululevy on myös ilmestymässä. – En pidä itseäni niinkään laulajana vaan enemmänkin tarinan kertojana, tunnustaa Enbuska, jonka omat tekstit kertovat useimmiten ihmisistä ja näiden kohtaamisista eri elämäntilanteissa. – Hengellinen musiikki on sekin tapa kertoa, puhua julki sisimmän tuntoja. Parhaimmillaan koen musiikkitilaisuudet silloin, kun huomaan, että tarina saa kuulijassa vastakaikua, että onnistun laulullani sanoittamaan kuulijoiden omia kokemuksia. Sellainen vuorovaikutus on äärettömän antoisaa myös laulajalle itselleen. Heimo Enbuska kiertää pääsääntöisesti eri seurakuntien järjestämissä tilaisuuksissa. Heimo Enbuska esiintyy

Mari (o.s. Kuivanen) ja Jari Kannisto vihittiin 23.7. Karvian kirkossa. Kuva: Seppo I. Myllyviita.

Heimo Enbuska

Parkanon Helluntaitemppelillä lauantaina kello 14 sekä Kihniön Saalemilla Kihniöntie 41 lauantaina kello 18 ja sunnuntaina kello 11.

Kihniön vapaaseurakunnan nuorisokuoro ja Petri TERVETULOA!

Aittoniemi ym.

tulevien päivien iloksi talletan sydämeeni muistojen aurinkoiset maisemat. Elina Sammi

–

Doron Schneider Israelista vieraana Parkanon Vapaasrk:ssa, Satakunnankatu 32 maanantaina 7.11. klo 19.00. Mukana Juha Ketola sekä Fernando ja Susanne Rodrigues.

siinä tärkeimmät –

Järj. ICEJ Suomen osasto ja Vapaaseurakunta

Taivas ehjäksi rakastaa n tarinat L aulut ja lauluje Enbuska o kitsijana H eim Tul

5.11. klo 14.00 Parkanon Helluntaitemppelillä, Keskuskatu 2. Kahvitarjoilu. 5.11. klo 18.00 ja 6.11. klo 11.00 Kihniön Saalemilla, Kihniöntie 41 Vapaa pääsy ! Järj. Parkanon ja Kihniön Helluntaiseurakunnat ZZZ DLNDVKRS À

– sinun kotisivusi –

su 6.11. klo 18 Kihniön seurakuntatalolla

Esiintymässä Miriam-yhtye (akustinen) TERVETULOA! Vapaa pääsy

Seurakunnat KARVIA

Israel-ilta

GOSPELKONSERTTI

järj. Helluntaiseurakunta

Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Karvian kirkossa 12.11.2011 klo 11.00. Siunauksen jälkeen muistotilaisuus Juhlatalo Tuulentuvalla.

Kiitos

Riikka (o.s. Mäkinen) ja Janne Lehtisaari vihittiin 27.8. Parkanon kirkossa. Kuva: Tiina Myllykoski

Karviasalissa pe 4.11. klo 19

Kulje mummi lähellämme, muistoissamme mukanamme sävelinä sielussamme, elämämme enkelinä. Lapsenlapset

Satu (o.s. Kallioniemi) ja Mika Lylyn avioliitto siunattiin 20.8. Kauhajoella. Kuva: Karin Kamera

Kuollut: Laura Maria Ylilammi 84 v ja Marja Leena Seppä 61 v To 3.11. Eu-ruokajakoa työttömille ja vähävaraisille diakoniatoimistossa klo 9–12. Klo 14 Syreenin ehtoollishartaus. Klo 18 kuoroharjoitukset. La 5.11. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18. Alussa kynttilöiden sytyttäminen vuoden aikana kuolleiden muistolle. Myyryläinen, Yli-Antola, diakoniajohtokunta, kirkkokuoro ja Kaisla Yli-Antola viulu. Huom! päiväjumalanpalvelusta ei ole. Su 6.11. klo 10 messu. Lempinen, Yli-Antola, naiskuoro, Tauno Wrang. Klo 16 Rauhanyhdistyksen seurat srk-talolla. To 10.11. klo 18 kirkkokuoron harjoitukset srk-talolla. Su 6.11. klo 10 messu, Lempinen, Yli-Antola, naiskuoro. Klo 16 Rauhanyhdistyksen seurat srk-talolla. To 10.11. klo 18 kuoroharjoitukset. Su 13.11. klo 10 sanajumalanpalvelus. Lempinen, YliAntola, Eija Hietala kitara ja laulu. Isänpäivälounas srktalolla klo 11–13.30. Aikuiset 12 €, lapset alle 12 vuotta 6 €, alle kouluikäiset ilman. Uniwaje esiintyy lounaan aikana. Lisäksi Aino Pihlava esittelee kummilapsityötä. Lounaan kattaa Sarvelan kinkeripiiri. Klo 19 Metsäkirkko Kantissa, Kantin pururadan (lentokentän) laavulla. Myyryläinen, Lempinen, Yli-Antola, Kirkkokuoro, Soittokunta, LC-Karvia tarjoaa kirkkokahvit.

Tulossa: uimareissu Kauhajoelle ti 15.11. lähtö klo 15.20. Ilmoittautumiset Annelle viim. ma 14.11. puh. 040 593 6700. To 17.11. Kauhajoen Kansalaisopiston runoilta; Isän ja tyttären runoja elämästä ja kuolemasta, Jumalasta ja Ihmisestä (Lauri Pohjanpää, Helena Anhava). Musiikki Hannu Syrjälahti & Martti Hautamäki, ohjaus Tuuli Tamminen-Syrjälahti, kahvitarjoilu. Nuoret: Isoskoulutus to 3.11. klo 16, nuortenilta pe 4.11. sekä 11.11. klo 19.

KIHNIÖ Ehtoollisjumalanpalvelus pyhäinpäivänä 5.11. klo 10. Jumalanpalvelus su 6.11. klo 10. Pyhäinpäivän iltakirkko 5.11. klo 19. Kirkkokuoro laulaa, puhe Pihlajamaa. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen Kihniöön haudattujen, kirkkoon kuuluneiden vainajien nimet ja sytytetään muistokynttilät. Kristittyjen yhteinen rukousilta to 3.11. klo 19 Helluntaiseurakunnassa. Lähetyspiirejä: Jokikylän ti 8.11. klo 18.00 Kauko Autiosalolla, Länsi-Nerkoon ke 9.11. klo 19 Eija Kärkelällä. Lauluseurat Iltaruskossa ma 7.11. klo 13. Rauhanyhdistyksen seurat ma 7.11. klo 19 seurakuntatalolla. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 seurakuntatalolla. Diakoniapiiri ti 8.11. klo 12 seurakuntatalolla. Kuorot ke 9.11. seurakuntatalolla: eläkeläiskuoro klo 17.30, kirkkokuoro klo 18.30. Pähkinänsärkijät-ilta ke

9.11. klo 18 seurakuntatalolla. Perhekerho ke 9.11. klo 10 seurakuntatalolla. Nuoret: Gospel-konsertti su 6.11. klo 18 seurakuntatalolla, Miriam-yhtye. Kaikki tervetulleita! Samalla rippikoulun aloitus. Rippikouluun voivat ilmoittautua v. 1997 tai sitä aikaisemmin syntyneet.

PARKANO

4.11. klo 17 srk-talolla. Eläkeliitto ja Eläkkeensaajat, Kyrönviita ja Evans. Raamatun lukupiiri su 6.11. klo 17 srk-talolla. Tervetuloa! Naisten raamattupiiri to 10.11. klo 15 srk-talon takkahuoneessa. Naisten ilta ke 9.11. klo 18.30–21 srk-talolla Tarvitseeko musiikki kuvaa. Anna-Kaarina Kiviniemi kertoo näyttein lähes 40-vuotisesta musiikkitoimittajan urastaan Yleisradiossa. Iltapala ja hiljentyminen. Tervetuloa! LÄHETYS Käsityöpiiri to 10.11. klo 9.30 srk-talolla. DIAKONIA Kultaiseniän kerho ti 8.11. alkaen ruokailulla (5 €) klo 11.30 ja jatkuen ohjelmalla klo 12.30. Työelämästä poisjääneiden ryhmä to 10.11. klo 13 srk-talon takkahuoneessa. MUSIIKKITOIMINTA Pe 4.11. klo 16.45 eläkekuorot saliin. La 5.11. klo 17.30 ja su 6.11. klo 9.30 kirkkokuoro parvelle. Ti 8.11. klo 18.30 kirkkokuoro salissa. Ke 9.11. klo 10.45 Mesimeri salissa. Isänpäivän tilaisuus Pohjois-Parkanon koululla su 13.11. klo 18. Eläkeliiton lauluryhmä, PohjoisParkanon kuoro ja koulun oppilaat. Hirvi ja Evans. Vapaaehtoinen kahviraha.

Kastettu: Miska Alfred Vataja, Jenni Soﬁa Koivisto, Valtteri Martti Henrik Harju. Kuollut: Toini Emilia Haajanen s Talonen 93 v, Martti Johannes Nikander 83 v. Jumalanpalvelus pyhäinpäivänä la 5.11. klo 10, s Myyryläinen, l Hirvi, k Evans. Rauhanyhdistyksen nuoret avustavat. Pyhäinpäivän iltakirkko la 5.11. klo 18, s Hirvi, l Kyrönviita, k Evans, kirkkokuoro. Luetaan vuoden aikana (pyhäinpäivästä pyhäinpäivään) kuolleiden/haudattujen Parkanon seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään jokaiselle kynttilä. Messu su 6.11. klo 10, s ja l sairaalapastori Ulla Luukkanen, av Hirvi, Kyrönviita, Taru Myllymäki, k Evans, kirkkokuoro avustaa. I vaalinäyte kirkkoherranvirkaan. Kahvitilaisuus, jossa voi haastatella pastori Ulla Luukkasta, messun jälkeen srktalolla. Metsänlaulajaiset- konsertRAUHANYHDISTYS ti kaikenikäisille to 3.11. klo 18 La 5.11. klo 13.30 seurat. srk-talolla. Järj. lapsikuoro ja Ti 8.11. klo 13.30 lähetysseumusiikkiluokka 3A. Liput 3 €. rat Rauhalan palvelukeskukLaulun ja soiton ilta pe sessa.

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 3

Kangaspuiden renessanssi kuuluu työpajassa Karvia Sirpa Ala-Rämi

Tekstiiliosaston ompelimossa on viikonpäivät kuulunut kangaspuiden luhan louskuna ja sukkulan suhina, kun työpajan työntekijät ovat vuorollaan kutoneet perinteistä räsymattoa. Tällä hetkellä puissa syntyy kätevän kokoisia 75 x 60 sentin kynnysmattoja, joita asiakkaat ovat eniten halunneet. – Valmistamme mattoja mittatilaustyönä ja asiakkaan haluamilla värisävyillä. Matonkuteet ovat pääosin kierrätysmateriaalia, leikkaamme kuteet lahjoitetuista kankaista ja siteenä käytämme ostokudetta, kertoi työvalmentaja Laura-Maaria Koskela. Koskelan mukaan kangaspuilla kutominen on nyt muotia. Vanhat matontekijät ovat jättäneet ison aukon, jota nuorempi sukupolvi nyt yrittää parhaan mukaansa paikata. Hän tietää, että kangaspuilta on paljon liikkeelle nettihuutokaupoissa ja niistä on kova kysyntä.

Vanhainkodin varastosta käyttöön Karvian työpaja sai näppärän kokoiset kangaspuut käyttöön-

Karvian työpajan ompelimosta voi jatkossa tilata räsymattoja omaan makuun. Kangaspuissa vuorostaan sukkulalle antaa vauhtia työntekijä Päivi Pukkila.

sä Karvian vanhainkodilta, jossa työvälineet olivat seisoneet varastossa käyttämättöminä useita vuosia. Vähän käytetyt kangaspuut olivat edellisen kerran käytössä kunnan palvelukeskuksessa, jossa pidettiin palvelupäiviä. Nyt rakennuksessa sijaitsee palvelukoti Syreeni. Karvian nuorten työpaja on täystyöllistetty. Uusia työtilaisuuksia ja tilaustöitä tulee tasaisena nauhana, joten omien myyntikäsitöiden ideoiminen ja tekeminen on jäänyt vähemmälle. – Nyt osa tilaustöistä saa odottaa, sillä meidän pitää valmistautua omaan myyntinäyttelyyn. Olemme mukana yrittäjien joulutapahtumassa, jotka pidetään tämän kuun lopussa Karviatalolla. Esittelemme toimintaamme ja tuomme myyntiin omia käsitöitämme. – Siksi työntekijät kutovat urakalla villasukkia, virkkaavat pyöreitä lattiamattoja ja huovuttavat jouluaiheisia pannulappuja, kertoi Laura-Maaria Koskela. Karvian työpajan tiloihin ja ompelimon palvelukirjoon voi tutustua jo perjantaina, kun työpaja pitää Willin viikon kunniaksi avoimet ovet.

Muista isää 13.11. Kaikki miesten paidat ja neuleet

–15 %

Lahjakortit

Plussaa kengistä Keskuskatu 7, Parkano Puh. 03 448 4700 Avoinna: ma–pe 9.30–17.30, la 9–14

Muotitalo KULMALA

ISÄNPÄIVÄLOUNAS 13.11. KLO 11–19 Tervetuloa nauttimaan noutopöytämme herkuista! Aikuiset 16 €, lapset 8-10 € *varaa paikkasi*

menot Parkano 3.11. Oppilaskonsertti musiikkiopistolla klo 18.30. 4.11. Päättäjiä torilla klo 9–11. 5.11. Palaveri bändikämpästä nuorisokahvilassa klo 16. 6.11. Lupinet-esittely Kallion päiväkodilla klo 16. 8.11. Lukupiiri kirjastossa klo 18. Desai: Menetyksen perintö. 9.11. Naisten ilta srk-talolla, mukana Anna-Kaarina Kiviniemi klo 18.30. 10.11. Stephen Evansin Schubert-ilta musiikkiopistolla klo 18.30.

Kihniö 6.11. Gospel-konsertti seurakuntatalossa /Miriam-yhtye klo 18.

Karvia 4.11. Willin Kansan viikon ja näyttelyjen avajaiset kunnantalon aulassa klo 18. 4.11. Vihtahousu Sampolassa klo 19. 4.11. Ala-asteen oppilaiden 4H-Topin synttärijuhlat Karviatalon nuorisotilassa klo 18–22. 4.11. Hengellisen musiikin konsertti Karviasalissa klo 19. 5.11. Kotiruokapäivälliset Ämmälän Sopukalla klo 12–16. 5.11. Musiikkitapahtuma Saran talolla klo 13. 5.11. Animaatioelokuvia yli 12-vuotiaille Karviasalissa klo 16–18. 5.11. Toppakahvia Sampolassa klo 19. 5.11. Hetki lyö -konsertti valtuustosalissa klo 20. 6.11. Marrasmarkkinat Sampolassa klo 11–15. 6.11. Noora Västisen luento Karviasalissa klo 14. 7.11. Seniorit turvallisesti pimeällä liikenteessä -luento valtuustosalissa klo 18. 7.11. Satakuntalaisten pitäjäkuninkaiden jalanjäljillä Suomijärven Tussarilla klo 18. 8.11. Onnellisuusprofessori Markku Ojanen Karviasalissa klo 19. 9.11. Arjessa jaksaminen-ilta Karviasalissa klo 18. 9.11. Metsä- ja sahaperinne -ilta kunnanhallituksen kokoushuoneessa klo 18.30. 10.11. Luontoilta Sampolassa klo klo 18. 10.11. Kankaanpään Musiik-

kiopiston konsertti valtuustosalissa klo 19. 10.11. Mattilan sisarusten konsertti Karviatalossa klo 19.

Hellun Herkku: Matkailuyhdistys kotona ja muualla 4.–13.11.

Galleria Raamikko, Parkano: Maalauksia ja installaatioita.

Elokuvat Bio Sirius: Vain seksiä pe klo 21. Syvälle salattu la–su klo 19, ti klo 19.30, to (10.11.) klo 19.30.

Näyttelyt: Kaupungintalon näyttelytila: Myllykonsti 29.11. saakka. Karviatalon aula: Karvian ja Honkajoen kuvataiteen perusopetusryhmien sekä Honkajoen lukion ja Karvian yläkoulun oppilaiden taidetta 18.11. saakka. Karvian kunnantalo: Graafikko Teemu Rauduskoski Unen omaiset 30.11. asti. Kunnanhallituksen kokoushuoneessa Juha Sunin näyttely sahateollisuudesta 4.–13.11. Karvian kirjasto: Kansalaisopiston posliininmaalauspiiri.

*A-oikeudet* *savuton* *200 asiakaspaikkaa*

Pikkujouluaika lähestyy! Tuo ystäväsi tai työtoverisi tunnelmalliselle pikkujoululounaalle! Myös a la carte annoksia, grilliruokia, jättihampurilaisia

Tei tupa Teikankaantie 340 Teiharju, Ikaalinen 03 458 7656

KIITOS

kaikille pankkimme 90-vuotisjuhliin osallistuneille. Kolmen päätapahtuman; juhlatanssien, juhlakahvituksen sekä hyväntekeväisyyskonsertin yleisömäärä nousi yhteensä yli 1100 henkilön!

Piristä kotiasi kauniilla syksyn verho- ja sisustuskankailla Voit myös ompeluttaa edullisesti verhot, päiväpeitteet, pöytäliinat ym. kodintekstiilit. Ota mitat ja tule - suunnitellaan yhdessä!

LEENAN KANGASTUPA Kirkkokatu 1, Parkano, puh. 448 2252, ma–pe 9.30–16, la 9.30–13

Yhdessä hyvä tulee.

90 v. 1 9 2 1 – 2011

op.ﬁ Ostamme käteisellä kultaa ja hopeaa, myös rikkinäiset, mustuneet ja tarpeettomat pöytähopeat kelpaavat. Tarkka punnitus ja luotettavuutta alan ammattilaiselta.

Tervetuloa maksuttomaan pankki- ja vakuutusasioiden kartoitukseen ke 9.11.2011 klo 9.30 – 18 Tule tarkastamaan onko vakuutusturvasi ajantasalla. Paikalla myös yritys- ja maatilavakuutusten asiantuntija Virpi Lehtinen. Käydään yhdessä läpi pankkipalvelusi ja varmistetaan samalla parhaat keskittämisedut. Opastamme henkilökohtaisesti verkkopalvelun monipuolista käyttöä. Pohjolan uusille ja vanhoille asiakkaille maksuton palosammuttimien tarkastus klo 10-14. Voit tuoda sammuttimesi jo tiistaina ja noutaa sen tarkastettuna keskiviikkona klo 13 jälkeen.

Voit varata oman aikasi myös etukäteen p. 03 440 120

Yhdessä hyvä tulee.

Joka päivä 7-20 Noutopöytä 11-19

Anna rivi-ilmoituksesi HELPOSTI netissä osoitteessa: www.ylasatakunta.fi

4 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

pääkirjoitus

3.11.2011 Ylä-Satakunnan arkisto/Niina Martikainen

Säästääkö vai eikö säästää? Suomen Pankki ja Säästöpankit puhuvat selvästi eri asioista uutisoidessaan säästämisestä. Säästäväisyysviikkoa parhaillaan viettävän Parkanon Säästöpankin toimitusjohtaja Tuomo Kemppainen toteaa, että yhä harvempi suomalainen ilmoittaa suunnittelevansa säästämistä tai lisäävänsä sitä lähimmän 12 kuukauden aikana. Suomen Pankin kuukausiraportin mukaan taas suomalaisten talletusinto kasvoi syyskuussa 600 miljoonalla eurolla. Yhteensä määräaikaistalletusten kanta kasvoi 1 200 miljoonalla vuoden takaisesta. Suomalaisilla tileillä makaakin nyt riihikuivaa 81,2 miljardia euroa. Säästöpankkien barometrinkin mukaan seitsemällä kymmenestä suomalaisesta jää rahaa säästöön, ja yhä useampi haluaisi säästää tai sijoittaa nykyistä enemmän. Samaan aikaan kuluttajat ovat aiempaa vahvemmin sitä miel-

tä, että heidän taloutensa tulee heikkenemään seuraavien 12 kuukauden aikana. Moni myös suunnittelee talouttaan hyvin lyhyellä jänteellä, enintään kolme kuukautta eteenpäin. Alamme uskoa yhä enemmän siihen, että mitä vain voi sattua. Siksi mietimme, ovatko rahamme turvassa, jos ne johonkin sijoitamme. Tästä voi johtua sekin, että kiinnostus oman talouden pitkäjänteiseen hoitamiseen on laskussa. Nyt ei saa antaa periksi. Tilanteet voivat muuttua hetkessä huonompaan suuntaan, mutta ne voivat muuttua nopeasti myös parempaan suuntaan. Sitä odotellessa pitää elää kuten ennenkin. Pitää ostaa, olla ostamatta, pitää säästää, sijoittaa ja tehdä pieniä tai isompia tekoja, jotta elämä tästä eteenpäinkin hymyilisi mahdollisimman leveällä suullaan. ❐❐❐

Tutkimuksen mukaan kahvinjuonti lisää kykyä ymmärtää puhutun tai kirjoitetun kielen tarkoitus. Me suomalaiset olemme siis vahvoilla!

Veli-Matti Heinisuo

muistilehtiön reunasta 10.11.1961

Netin käytöllä omat haittansa

Lukiessani Nicholas Carrin kirjaa Pinnalliset. Mitä internet tekee aivoillemme tein saman havainnon kuin itse kirjoittajakin, että on nykyään tuskaista saada luettua läpi mitään kirjaa, vaikka se ennen sujui vaivatta. – Tuntuu kuin joutuisin jatkuvasti raahaamaan harhailevaa mieltäni takaisin tekstin pariin. Syventynyt lukeminen, joka aikaisemmin oli luonnollista, on nykyään kamppailu, hän murehtii. Carr uskoo tietävänsä, mitä on tapahtunut. Hän – kuten minäkin – on viettänyt paljon aikaa internetissä. Hän on kokenut uuden välineen siunaukseksi (kuten minäkin), mutta hän varoittaa, että sillä on hintansa: aivomme muuttuvat kokemuksemme, esimerkiksi taa-

hätävara

jan internet-käytön myötä. ❐❐❐ Carr toteaa, että lineaarinen kirjallinen mieli on muodostanut taiteen, tieteen ja yhteiskunnan ytimen niiden 500 vuoden ajan, joina kirjat ovat olleet suosittu harrastus. – Mukautuvana ja hienovaraisena se on toiminut renessanssin mielikuvituksellisena mielenä, valistuksen rationaalisena mielenä, teollisen vallankumouksen innovatiivisena mielenä ja jopa modernismin kumouksellisena mielenä, Pian se voi olla eilisen mieli, Carr arvelee. Tekijä ei peittele eikä vähättele internetin hyviä puolia, mutta toteaa, että jokainen tiedotusväline kehittää jotakin kognitiivista kykyä muiden kustannuksella. – Kasvava internetin käyttö on johtanut laajaan visuaalis-avaruudellisten kykyjen kehitykseen, mutta nämä uudet vahvuutemme kulkevat käsi kädessä sen syvän käsittelyn heikkenemisen kanssa, joka tukee tietoista tiedon hankintaa, induktiivista analyysia, kriittistä ajattelua, mielikuvitusta ja pohdiskelua.

Carr huomauttaa, että internetin niin yleisessä selailussa ja silmäilyssä ei ole mitään pahaa, mutta hänen mielestään on huolestuttavaa, että silmäilystä on tullut lukemisen pääasiallinen muoto. – Olemme tulleet tilanteeseen, jossa filosofiaa opiskeleva Joe O’Shea Floridan yliopistosta kertoo helpottuneena, ettei enää lue kirjoja eikä edes näe mitään erityistä syytä lukea niitä. Miksi vaivautua, kun kaikki tiedot voi hakea Googlesta sekunnin murto-osassa? Vertauskuvallisesti olemme kokemassa sivilisaation kehityksen suunnan muutosta: taannumme henkilökohtaisen tiedon viljelijöistä elektronisen datametsän metsästäjä-keräilijöiksi, Carr päättelee. – Kun automatisoimme mielemme työn ja luovutamme ajatustemme ja muistojemme virran hallinnan tehokkaalle elektroniselle järjestelmälle, saatamme kadottaa inhimillisyyttämme ja voimme uhrata juuri ne ominaisuudet, jotka erottavat meidät koneista. ❐❐❐ Moniin tutkimustuloksiin nojautuen tekijä korostaa, että aivom-

me muuttuvat jatkuvasti reaktiona kokemuksiimme ja käytökseemme tehden uusia kytkentöjä tai tietoisuuden muutoksia. Mutta samalla tavalla kuin aivot muodostavat uusia tai vahvempia piirejä fyysisen tai mentaalisen harjoittelun kautta, piirit voivat myös heikentyä tai kadota käyttämättömyyden seurauksena. Carrin mukaan kymmenet psykologien, neurotieteilijöiden, opettajien ja verkkosuunnittelijoiden tekevät tutkimukset osoittavat, että verkon avatessamme saavumme ympäristöön, joka kannustaa kursooriseen lukemiseen, nopeaan ja sekasortoiseen ajatteluun ja pinnalliseen oppimiseen. Sen sijaan painettu kirja keskittää huomiomme ja kannustaa syvään ja luovaan ajatteluun. Carr otaksuu, että rauhallinen, keskittynyt ja häiriintymätön mieli sysätään nyt syrjään. Sen korvaa uudenlainen mieli, jonka on pakko jakaa tietoa lyhyinä, irrallisina pyrähdyksinä – mitä nopeammin, sen parempi..

Taisto Nummi

Karvian Nuorisoseura paras karsintaottelussa Nuorisoseurojen valtakunnallisen tietokilpailun karsintojen ensimmäinen eräkilpailu pidettiin Pohjois-Satakunnan nuorisoseurojen osalta Kankaanpäässä. Mukana kilpailussa oli viisi seuraa, Karvian, Kankaanpään, Siikaisten, Ahlaisten ja Lyttylän nuorisoseurat. Tässä eräkilpailussa tuli Karvian Nuorisos. ensimmäiseksi pistemäärällä 17,5. Seuraavina olivat Siikainen ja Kankaanpää. Karvian Nuorisoseuran joukkueessa seuraa edustivat Jouko Ojanperä, Asko Moisio ja Aarne Yli-Mattila. Seuraava kilpailu on vielä karsinta, joka pidetään ensi sunnuntaina. Tämän kilpailun voittaja osallistuu ns. länsilohkon kilpailuun.

heh Kaupunkilaisserkkumme ihimetteli että, kuinkas kurvikas maalaistyttö uskaltaa liftata yksin Helsinkiin harva se viikonloppu. - Sehän on ihan sitte turvallista, maalaisserkku kerto. - Ku minulta kysytään, että minne mä olen matkalla, niin kerron meneväni Auroran sairaalaan, koska siellä hoidetaan aids-tapaukset. www.isohalla.net

päivän laina Maaseudun Tulevaisuus: Viitisen prosenttia sekä ruoka- että tärkkelysperunasta saattaa jäädä nostamatta maan märkyyden takia. Kuukausi sitten tilanne näytti paljon pahemmalta, kun jatkuvat sateet tekivät pelloista liejua. Viime viikkoina nostot ovat sujuneet, eikä pelättyjä yöpakkasiakaan ole tullut. Suurin kysymysmerkki on, miten märkänä korjattu perunasato säilyy varastoissa. Heikompilaatuisten erien myyminen markkinoilla halvalla on saattanut sekoittaa markkinoita. Perunan korjuu on ollut hankalaa muuallakin kuin Suomessa.

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 5

uutiset

Torstaina 3. marraskuuta 2011

Häyrynen valitti kansanäänestysaloitteen käsittelystä Parkano Veli-Matti Heinisuo

Alakoulun jokaisessa luokassa on kaksi ilmanpuhdistuslaitetta.

Alakoulussa arki jatkuu odottavalla kannalla

Parkanon kaupunginvaltuuston 22.9. tekemä päätös Parkanon puolesta -ryhmän aloitteesta ei Veikko Häyrysen mielestä syntynyt oikealla tavalla. Ryhmä esitti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä suunniteltuun monikuntaliitokseen liittyen, mutta valtuusto päätti sen sijaan toteuttaa mielipidekyselyn. Väyrynen on tehnyt päätöksestä valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. – Valitin asian valmistelusta. Esityksemme ei mielestäni saanut asianmukaista käsittelyä sillä tavalla, miten kuntalaki sitä edellyttää, perustelee Häyrynen. Hänen mielestään virheellinen menettelytapa oli myös se, että valtuusto päätti samassa asiakohdassa mielipidekyselyn järjestämisestä kansanäänestyksen sijaan. Asiat olisi pitänyt käsitellä erillisinä. Nyt mielipidekysely ikäänkuin korvasi kansanäänestyksen, vaikka kansanäänestysesityksestä olisi pitänyt tehdä joko kielteinen tai myönteinen päätös. – Aloitteemme hylättiin sitä sen enemmin tutkimatta. Valmistelun olisi pitänyt olla perusteellinen, vaikka aloitteemme mahdollisesti olisikin sisältänyt puutteita, sanoo Veikko Häyrynen. Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kertoo, että Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta on saapunut kaupungille kirje, jossa pyydetään lausuntoa valituksen johdosta tämän kuun loppuun mennessä. – Kaupunginhallitus laatii vastauksen kokouksessaan marraskuun aikana, sanoo Malmberg.

Aloite leikkaisi palkkiot Parkanon seurakunnan luottamushenkilöiltä Parkano

Kihniö

Lea Luodetlahti Maarit Lehto

Hallintojohtaja Hannele Nevanperä on saanut syksyn mittaan lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta vanhemmilta, jotka pelkäävät alakoulua käyvien oppilaiden terveyden puolesta. Sanat koulu ja home samassa lauseessa nostavat tunteet pintaan. Koulun alapohjassa todettiin alkusyksystä laaja lahovaurio. Kaikki alakoululaiset kuitenkin jatkavat koulunkäyntiä eikä kukaan vanhemmista ole ottanut lastaan pois koulusta. Alakoululla on jokaisessa luokassa ja aulatilassa kaksi sisäilmanpuhdistuslaitetta. Kunnanjohtaja Petri Liukku sanoo, että laitteet ovat VTT:n testaamat. Samoja ilmanpuhdistuslaitteita käytetään esimerkiksi yliopistollisissa sairaaloissa. – Koulussa hengitetään ilmanpuhdistuslaitteilla puhdistettua sisäilmaa, ei rakenteiden lahovaurioita. Puhdistetun ilman näytteet ovat eri asia kuin rakenteesta otetut näytteet, Liukku toteaa. Hän korostaa, että oppilaiden terveys on kaikille osapuolille ensiarvoisen tärkeää. – Etenemme tilanteessa tutkitun tiedon mukaisesti, emme mielikuvien pohjalta.

Korvaavat tilat on mietitty Alakoulun sisäilma tutkittiin viimeksi kaksi viikkoa sitten. Tulokset saadaan näinä päivinä. Luokkien siirtäminen muihin tiloihin tulee ajankohtaiseksi, jos terveys-

Koulun ilmaa puhdistavat laitteet ovat samanlaisia, joita käytetään sairaaloissa.

Sokkelin tuuletusaukkoihin on vaihdettu metalliritilät.

luokkaa juhlasaliin tai Saalemin tiloihin. Samat tilat olivat käytössä, kun yläkoulu oli remontissa. Kosteus- ja homevauriot tutkineen Ositum Oy:n toimenpidesuosituksen mukaan alakoulun koko alapohjarakenne on uusittava. Alapohjan uusimisen alustava kustannusarvio on 540 000 euroa ja koko koulun saneeraamisen kustannusarvio on 1 370 000 euroa. Tekninen lautakunta käsitteli alakoulun tilannetta eilisillan kokouksessa. Vaihtoehtona on, ettei alakoulua korjata, vaan yläkoulun yhteyteen rakennetaan uusi koulu joko jatkona tai erillisenä rakennuksena.

neerattavaa kuin alapohjan rakenteet. – Alustavan kustannusarvion mukaan koulun korjauskustannukset eivät kannata kokonaistaloudellisesti, Jalonen sanoo. Uuden koulun rakentamista puoltaa sekin, että samaan yhteyteen tulisi myös päivähoitotilat. – Rivitaloissa olevat päivähoitotilat eivät ole tällä hetkellä asianmukaiset, Nevanperä toteaa. Uuden koulurakennuksen opetustilat olisivat otettavissa käyttöön aikaisintaan syksyllä 2013. Alakoulun tulevaisuutta pohtii tilatoimikunta, johon kuuluvat tekninen johtaja, rehtori, hallintojohtaja ja konsultti. Koulun henkilökunnan ja toimikunnan välisenä yhteyshenkilönä toimii rehtori ja päivähoitohenkilökunnan yhteyshenkilönä toimikuntaan toimii hallintojohtaja.

”Uuden koulurakennuksen opetustilat olisivat otettavissa käyttöön aikaisintaan syksyllä 2013.” viranomaiset katsovat, ettei koulu ole turvallinen. Tekninen lautakunta tekee päätöksen terveystarkastajan antaman lausunnon mukaan kunnan rakennusvalvonnan ja kiinteistöjen hallitsijan roolissa. Alakoulun oppilaille on suunniteltu korvaavia tiloja. Tarpeen tullen yksi luokka siirtyy yläkoulun musiikkiluokkaan, kaksi

Korjattavaa olisi muutakin kuin alapohja Tekninen johtaja Pertti Jalonen kertoo, että alakoulu on remontoitu 1980-luvun lopulla. Rakennuksessa on paljon muutakin sa-

Kirkkovaltuustolle jätti Peruskristillisten arvojen puolesta-ryhmä aloitteen, jossa esitetään, että Parkanon seurakunnan luottamushenkilöiden palkkioiden maksamisesta luovuttaisiin kuluvalla vaalikaudella. Palkkioista luovuttaisiin vuoden 2012 alusta alkaen. Aloitteen perusteluna on Parkanon seurakunnan tiukka taloustilanne, joka on aiheuttanut diakoniamäärärahojen supistuksia. Aloitteessa todetaan niin ikään, että useissa naapuriseurakunnissa, kuten Karviassa, Kihniössä ja Kankaanpäässä, ei kokouspalkkioita makseta. Parkanon seurakunnassa luottamushenkilöiden palkkiot ovat vuositasolla noin 10 000 euroa. Tämäkin raha toisi huomattavan lisän esimerkiksi juuri diakoniatoimintaan, aloitteessa todetaan. Aloitteen allekirjoittajina ovat Helena Ojennus, Lauri Haukkaluoma, Jorma Lannetta, Tellervo Kilkki ja Ritva Eränlinna-Ali-Sisto.

Kaupunki tekee maakaupat kolmostien varresta Parkano Heikki Pettinen

Parkanon kaupunki on ostamassa reilut 2 hehtaaria maata kolmostien varresta. Kauppa on neuvoteltu valmiiksi Helvi Salosen kuolinpesän osakkaiden kanssa ja kaupunginhallitus esittää valtuustolle sen hyväksymistä. Kauppahinta on 64 000 euroa. Kysymys on Parkanontien eteläpään ja kolmostien väliin jäävästä rakentamattomasta alueesta, josta suurin osa on kaavoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Puistoa on mukana reilut 6 000 neliömetriä ja pieni siivu myös huoltoasemakortteliksi kaavoitettua maata Teboilin kylmäaseman reunassa.

6 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Varajäsenet kutsujärjestyksessä Karvia Täsmennyksenä Karvian vaalilautakuntaa koskevaan uutiseen (Y-S 1.11.), että vaalilautakunnan varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Heidät on kirjattu päätökseen siinä järjestyksessä kuin heidät kutsutaan tarvittaessa. Kunnanhallitus päätti, että presidentinvaaleja varten järjestetty vaalimainostila pyritään jakamaan tasan kunkin ehdokkaan kesken.

Musiikkia kuvan kanssa vai ilman? Parkano Parkanon seurakunnan Naistenillassa Anna-Kaarina Kiviniemi kertoo näyttein lähes 40 vuotta kestäneestä työurastaan Yleisradion musiikkitoimittajana, -ohjaajana ja tuottajana otsikolla Tarvitseeko musiikki kuvaa? Hän kertoo keskiviikko iltana, miten voimakas kombinaatio syntyy, kun musiikkiin tai siitä kertomiseen liitetään kuvaa. Nyt kun Suomi on saanut upean uuden Musiikkitalon ja sieltä aletaan välittää konsertteja, lienee kiinnostavaa kuulla, miten konsertin välittäminen tv-ruutuun oikein tapahtuu. Ohjelmassa lisäksi iltapalaa ja hiljentymistä.

Naiskuoro korvaa Heli Keinosen Karvia Lauantaina Karvian kunnantalon valtuustosalissa Kansanmusiikkiyhdistyksen järjestämän konsertin ohjelmasta vastaavat Karvian Naiskuoro, sekakuoro Karpalot ja omintakeinen trio Suo, Kukka ja Jussi. Ohjelmassa aiemmin ilmoitettu Heli Keinonen ei valitettavasti pääse osallistumaan tilaisuuteen. Karvian Naiskuoro on jo useiden vuosien ajan viihdyttänyt karvialaisia korkeatasoisella osaamisellaan, kuoroa johtaa Tauno Wrang. Sekakuoro Karpalot on toiminut vuodesta 2008 johtajanaan Tiina-Kaisa Aro-Heinilä. Suo, Kukka ja Jussi -yhtyeessä soittavat Jesi Blomgren (laulu, haitari, lyömäsoittimet), Outi Jussila (piano, harmooni, laulu) ja Tiina-Kaisa Aro-Heinilä (huilu, laulu). Konsertti alkaa kello 20.

Metsähallituksen pienpalstoista tehty kymmeniä tarjouksia Parkano Minna Lautamäki

Metsähallitus on myynyt sen omistuksessa olevia pienikokoisia metsäpalstoja lokakuun alusta lähtien. Metsähallitus Laatumaan myyntineuvottelijan Pasi Silomäen mukaan kysyntä on ylittänyt kaikki odotukset. Yhteydenotot alkoivat heti sen jälkeen, kun myynnistä ilmoitettiin julkisuuteen. – Puhelin on ollut kuumana siitä lähtien ja sähköpostit täyttyneet. Ensimmäiset kaupatkin on jo ehditty tehdä, Silomäki kertoo. Myytäviä palstoja on koko maassa yhteensä 1 500. Silomäen hoidossa on Länsi-Suomen alue, jossa kohteita on 150. Kaikki palstat ovat kooltaan alle viisi hehtaaria, pienimmät alle hehtaarin. Myytävät maapalat ovat irrallaan muusta valtion maasta. Silomäen mukaan palstalla on mahdollisen ostajan kannalta merkitystä erityisesti silloin, kun se on oman metsätilan sisällä tai rajalla. Valtiolle on jäänyt irrallisia paloja esimerkiksi lisämaiden lohkomisten yhteydessä, kun niistä on haluttu erottaa sora- ja turvealueita. Vaikka vilkas kysyntä on yllättänyt Metsähallituksen, Silomäki osasi odottaa jonkinlaista ostoryntäystä. – Tiedusteluja mahdollisuudesta ostaa maapaloja on tullut vuosien varrella tasaiseen tahtiin. Myyntikampanjalle oli selkeä tarve. Palstoja ovat kyselleet metsänomistajien lisäksi valtion mailla metsästävät, jotka haluavat asuntovaunulle paikkaa tai omaa retki- ja polttopuumetsää haluavat mökkiläiset.

Ei mikään alennusmyynti Kyse on sikäli poikkeuksellisesta kiinteistökaupasta, että myytäviä kohteita ei ole valmisteltu myyntiin. Niitä ei ole käyty etukäteen arvioimassa tai merkitsemässä maastoon. – Kohteet eivät ole niin arvokkaita, että olisi kannattavaa tuhlata myyntiin kovin paljon resursseja, Silomäki sanoo. Myyntikohteet on merkitty karttapohjille nettiin, josta löytyy myös kiinteistön rekisterinumero. Kiinnostuneen ostajan on itse käytävä tutustumassa kohteeseen ja tehtävä sen jälkeen tarjous. Lohkoille ei ole määritelty

Metsähallitus Laatumaan karttapalvelusta löytyvät pienpalstojen sijainti ja pinta-alatiedot.

Silomäki korostaa, että Metsähallitus ei tee pienpalstakauppaa bisneksen takia. Projektiin on lähdetty sen takia, että sille on ollut kysyntää järkevien tilusrakenteiden takia. Meneillään on projektin ensimmäinen vaihe, ja myöhemmin tulee myyntiin vielä lisää palstoja. Lisäkohteista ei ilmoiteta erikseen. Uusia palstoja lisätään karttapohjiin aikaisintaan ensi keväänä. – Kannattaa seurata internetissä olevaa palvelua, Silomäki sanoo.

”Tämä on projektin ensimmäinen vaihe. Myöhemmin tulee myyntiin vielä lisää palstoja.” myyntihintaa. – Mikään alennusmyynti tämä ei kuitenkaan ole. Kun tarjous on tehty, arvioimme käyvän hinnan ja teemme myyntipäätöksen sen mukaan, Silomäki toteaa. Vaikka palstat ovat kooltaan pieniä ja vähäarvoisia, myyjä ei lähde tekemään kauppoja satasilla. – Alle tuhannen euron kaupantekoon ei ryhdytä. Kiinteistökauppaan liittyy muun muassa lohkomis- ja lainhuutokuluja. Niiden suuruus on tullut joillekin tonteista kiinnostuneille yllätyksenä. Silomäen mukaan kulut voivat joissa-

Pienpalstojen kysyntä yllätti Pasi Silomäen.

kin tapauksissa olla korkeammat kuin itse kauppahinta.

Rantakohteissa ei ole rakennusoikeutta Parkanossa, Karviassa ja Kihniössä palstoja on myynnissä useita ja tarjouksiakin niistä on jo jätetty. Silomäki kertoo juuri sopineensa yhden rantapalstan kaupasta Karviassa. Myynnissä olevista pienpalstoista osa sijoittuu vesistöjen rannoille. Mistään ranta-

tonteista ei kuitenkaan ole kyse, sillä niihin ei saa rakennusoikeutta. – Rantapalsta on arvokas silloin, kun se sijoittuu tontin ja vesistön väliin. Kiinteistönomistajalle se tarkoittaa käytännössä sitä, että omasta tontista tulee kaupan myötä rantatontti, jolloin siitä kannattaa maksaakin vähän enemmän. Tällaisia kohteita on esimerkiksi Kurussa Näsijärven rannalla, Silomäki kertoo.

Pala maata alkaen 2249 euroa Koko 0–5 hehtaaria. Palstan hinta alkaen 1000 euroa

Lohkomiskustannukset alkaen 1000 euroa.

Varainsiirtovero 4 pro-

senttia kauppahinnasta.

Lainhuuto 104 euroa. Kaupanvahvistajan palkkio 105 euroa.

Kankaanpään Seutu paikallislehtikilpailun ykkönen Taas veisataan Parkano Perjantaina seurakuntatalolla veisataan tuttuja virsiä ja kuullaan Eläkeliiton lauluryhmän ja Eläkesaajien kuoron hengellisiä lauluja. Juontajana toimii Esko Vilhonen, kanttorina Stephen Evans ja pappina Marianne Kyrönviita. Veisuu alkaa kello 17 ja kahvit puoli tuntia aikaisemmin.

Ylä-Satakunta Vuoden 2011 parhaat paikallislehdet Sanomalehtien Liiton järjestämässä kilpailussa ovat Laukaa-Konnevesi, Kankaanpään Seutu, Valkeakosken Sanomat ja Nya Åland. Kaksi kertaa viikossa ilmestyvistä paikallislehdistä parhaana palkittiin Kankaanpään Seutu. Tuomaristo antoi lehdelle tunnustusta muun muassa koukuttavasta etusivusta ja toimituksen omasta videotuo-

tannosta. Sarjassa kunniamaininnan saivat Tyrvään Sanomat ja Lauttakylä. Laukaa-Konnevesi voitti kerran viikossa ilmestyvien lehtien sarjan. Tuomaristo arvosti lehden runsasta tarjontaa ja tasaisen varmaa laatutyötä. Yksipäiväisten lehtien sarjassa kunniamaininnan saivat Kiuruvesi ja Härmänmaan paikallislehti Komiat. Vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvien lehtien sar-

ja oli tänä vuonna jaettu kahtia lehden toimituksellisen henkilömäärän mukaan. Pienempien (toimituksellista henkilöstöä 1–9) useampipäiväisten lehtien sarjassa voittajaksi valittiin Valkeakosken Sanomat. Tuomarit kehuivat lehden hallittua etusivua ja uutisten taustoittamista toimituksen kommenteilla. Tässä sarjassa kunniamaininnat menivät Nokian Uutisille ja Jämsän Seudulle. Isompien useampipäiväisten lehtien sarjan voitto meni Nya

Ålandille. Menestykseen siivittivät moderni ilme ja kyky jalostaa puheenaiheita uutisiksi. Kunniamaininnan saivat Ålandstidningen ja Åbo Underrättelser.

Verkkosivuissakin voitto Kankaanpäähän Paikallislehtikilpailun yhteydessä palkittiin myös paikallislehtien parhaat verkkosivut. Sarjojen voitot menivät Kalajoen Seudulle, Kankaanpään Seudulle, Jämsän Seudulle ja

Ålandstidningenille. Parhaat paikallislehdet palkitaan tänään torstaina Sanomalehtien Liiton Paikallislehtipäivillä Heinolan Vierumäellä. Sanomalehtien Liiton järjestämään paikallislehtikilpailuun osallistui 80 lehteä, jotka saivat myös tuomarin ammattilaisarvion lehdestään.

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 7

18 PARKANO

23 3

JÄMIJÄRVI

KANKAANPÄÄ

UUSI KUNTA

Kuntaliitos

8 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Vireä kylä

Omista lähtökohdista, omiin tarpeisiin

eväällä valittu Jyrki Kataisen hallitus on laatimassa Suomen nykyistä kuntakenttää supistavaa rakennemuutosta. Suomessa on tänään kuntia 336 ja lukua halutaan tiputtaa - ehkä radikaalistikin. Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntaliitos sai alkunsa kuntien omasta tahdosta ja tahtotila alueen kehittämiseen on vahva. Tulevaisuutta on lähdetty rakentamaan omista lähtökohdista niin, että alueen palvelut säilyvät myös jatkossa ja niitä pystytään lisäksi kehittämään. Tarve muutokseen on kiistaton, yksin emme pysy vahvoina ja vetovoimaisina. Tulevaisuuden haasteet löytyvät eläkesumasta, työväen vähenemisestä ja osaavan työvoiman pakkautumisesta pääkaupunkiseudulle. Tähän haasteeseen vastataan luomalla vahva uusi kaupunki, jossa palvelut pelaavat, nuoria koulutetaan ja yrityksillä ovipumppu laulaa. Halu rakentaa omiin tarpeisiin tehty, riittävän iso kunta on voimakas. Uuden kaupungin lähtökohdat ovat selvät ja taustatyö on tehty, miksi siis nyt jäätäisiin odottamaan mitä hallituksen kuntaryhmä meille lusikalla antaa, kun meillä on kauhallinen jo omasta takaa? Tälle liitokselle on myös kuntaministeri Henna Virkkusen tuki, se käytiin eduskunnasta hakemassa. Selvää on, että täältä löytyy tieto siitä mikä tälle alueelle on parasta. Aloitetaan me täällä Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla uusi elinvoimainen aikakausi, jonka päämääränä on vetovoimainen kaupunki hyvillä kaksinapaisilla palveluilla. Muutosta on turha pelätä, kun sairaan-

”

Tarve muutokseen on kiistaton, yksin emme pysy vahvoina ja vetovoimaisina.”

hoitopalvelutkin entisestään vain paranevat. Eikä kuntaliitos muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että myös jatkossa me asumme maaseutumaisessa pikkukaupungissa, jossa päätöksenteossa pysyy maalaisjärki mukana ja kaupassa käydään saappaat jalassa. Yhteistyötä on vanhan Pohjois-Satakunnan alueella tehty satoja vuosia, ja nyt tullut aika tehdä alueesta sellainen vahva maaseutumainen kaupunki, mihin naapuritkin haluavat liittyä. Uusi kaupunki perustetaan, jotta alueelle voidaan turvata hyvän elämän edellytykset. Vaihtoehtona on, että jäädään asemalle seisomaan, kun nykyiset palvelut siirty-

Torstaina 3. marraskuuta 2011

KANKAANPÄÄ Vireä kankaanMIRKKA RUOHONEN

vät yksi toisensa perään Tampereelle ja Poriin. Nyt kysytään vielä kuntalaisilta - haluatteko te olla mukana kehittämässä Porin, Seinäjoen ja Tampereen välille vahvaa, elinvoimaista kuntaa? Nyt on tilaisuus jakaa oma näkemys ja mielipide sekä kuntaliitoshankkeesta että kuntien kehityksestä, jäämme odottamaan vastauksianne. Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kunnanvaltuustojen puheenjohtajat Tapio Rajalahti Jorma Lepistö Ari Lamminmäki

pääläiskylä, Venesjärvi, elää rikasta aikaa. Uusia asukkaita muuttaa asumaan, vapaita tontteja kartoitetaan ja kyläkoulu on kaiken toiminnan keskus. Venesjärven kyläyhdistyksen puheenjohtajan Tiina Junnilan mukaan monikuntaliitoksen vaikutus kylän kehitykseen riippuu siitä, millainen kuntaliitos tulee olemaan. – Kylien kehittyminen on kiinni oman paikkakunnan edustajista eli kuinka hyvin he osaavat ajaa asiansa ison uuden kunnan päättävissä elimissä. Näen, että vaikutusmahdollisuudet pienentyvät ja koulujen lakkautukset otetaan taas esille. Myös päätöksenteko ajautuu kauemmas ja vieraantuu normaalin ihmisen arjesta ja esimerkiksi kylien arkisista asioista. Aletaanko ajattelemaan vain näitä kolmea keskusta ja syrjäkylät jäävät paitsioon. Toisaalta monikuntaliitoksen mahdollisuutena Tiina Junnila arvelee isomman kokonaisuuden tuovan päätöksentekoon järkevyyttä. – Kylien kehittämisessä on käytettävä järkeä. Kyläkoulun kehittymiseen ei vaikuta se,

Terveisiä Venesjärveltä. Iloiset ja a

mistä päättäjä on kotoisin tai missä hänen sukulaisensa ovat. On pelattava tosiasioiden perusteella eikä tunneseikoilla. Uuden kunnan pitäisi pitää kylätoimintaa koko kaupunkia tukevana hyötynä. – Pitää ajatella, että kylissä paiskitaan töitä koko kunnan

Tykköön syd JÄMIJÄRVI Tykköö on vireä ja aktiivinen kyläyhteisö Parkanon ja Kankaanpään puolivälissä. Asukkaita alueella on noin 160. Kylän toiminnallinen keskus on äskettäin valmistunut kylätalo. Historian havinaa tarjoaa samalla paikalla seisova aitta-alue. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2010 toiminut Timo Sorvali arvioi, et-

tei kuntaliitoksella ole suoranaista vaikutusta kylätoimintaan. – Koulu meiltä taitaa mennä, mutta tuskin koulu säilyisi itsenäisessäkään kunnassa, koska lapsiluku laskee vauhdilla. Opetus varmaan keskitetään kirkonkylän kouluun. Riittääkö isommalla kunnalla kiinnostusta yksityisteiden tukemiseen. Epäilen, että ra-

Kerro mielipiteesi kuntaliitoksesta Postia Mielipidekysely jaetaan koteihin näinä päivinä Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kunnanvaltuustot ovat päättäneet toteuttaa kuntalaisille mielipidekyselyn kuntaliitoksesta ja sen toteuttamisesta. Kuntaliitosneuvotteluja ohjaava ohjausryhmä ehdotti kyselyn toteuttamisesta ennen lopullista päätöksentekoa. Kysely on neuvoa antava ja sillä haetaan kuntalaisten näkemyksiä kuntien kehitystyölle ja uuden kunnan perustamisel-

”

Kyselyn vastausaika jatkuu 16. marraskuuta asti ja vastata voi postitse tai netissä.”

le. Kyselyn toteuttamisesta vastaa tutkimusyritys Innolink Research Oy, joka myös analysoi ja raportoi kyselyn tulokset. Mielipidekysely jaetaan

marraskuun alussa kirjeenä jokaiselle kolmen kunnan täysi-ikäiselle asukkaalle. Kyselyn vastausaika jatkuu 16. marraskuuta asti ja vastata voi postitse tai netissä.

Nettilomakkeelle pääsee kuntien kotisivuilta ja vastaamaan pääsee lomakkeesta löytyvän tunnistekoodin ja nimen avulla. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajien henkilötietoja yhdistetä vastauksiin. Tutkimusyritys ei myöskään luovuta yksittäisiä vastauksia tai henkilötietoja kunnille. Asukaskyselyssä on 15 monivalinta-, valinta- ja asteikkokysymystä sekä yksi

avoin kysymys, jossa on mahdollista antaa kuntaliitostyöryhmälle palautetta. Kyselyn vastaukset ohjautuvat sekä postitse että verkon kautta vastattaessa suoraan tutkimuslaitokselle, missä vastaukset analysoidaan. Kuntaliitosta valmisteleva ohjausryhmä suosittelee kuntalaisia tutustumaan ennen kyselyyn vastaamista uuden kunnan sopimusluonnoksen. Yhdistymissopi-

muksesta löytyvät uuden kunnan lähtökohdat ja kuntaliitoksen ydinasiat. Sopimus ja siitä tehty lyhennelmä löytyy kunnantaloilta tai hankkeen omilta sivuilta osoitteessa www.kuntaliitos. ﬁ. Mielipidekyselyn vastaukset tarkastetaan Innolinkin toimesta ja tutkimuslaitos raportoi tulokset kunnille ja kuntalaisille joulukuun alussa.

Kuntaliitos

Torstaina 3. marraskuuta 2011

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 9

ä on imagotekijä TIINA JÖNKKÄRI

Maakuntien kulmauksessa eivät kuntarajat haittaa

LEA LUODETLAHTI

PARKANO Pohjois-Parkanon

ktiiviset venesjärveläiset haluavat muistuttaa, että kylissä paiskitaan töitä koko kunnan eteen.

eteen. Esimerkiksi asukasmarkkinointi tuo lisää verotuloja. Kylätoiminnalle pitäisi varata omat budjettinsa, jotta sitä ei unohdettaisi kokonaan. Palvelut pitää saada myös kyliin eikä vain kaupunkien keskustaan, sillä veronmaksajia on myös sivukylissä, sanoi Tiina Junnila.

Maakunnalla on merkitystä kylätoiminnassa. – Oman maakunnan ihmiset tietävät parhaiten, mitä lähikylissä tehdään. Se on myös imagotekijä. Osa haluaa asua Pirkanmaalla osa Satakunnassa. Yhteistyön lisääminen ja yhteiset projektit sekä tapahtumat voisivat lisätä ky-

lämme tunnettuutta, pohti Junnila. Terveiset päättäjille. – Kyläkoulujen tulevaisuus pitää taata myös kuntaliitoksen jälkeenkin. Ettei käy kuten Kuopiossa, jossa 80 oppilaan kyläkoulu aiotaan lopettaa heti kuntaliitoksen jälkeen, sanoi Junnila.

Kyläseuran puheenjohtajan Arto Leppäsen mielestä kyläseuran ja alueen ihmiset ovat kautta aikain liikkuneet kunta- tai maakuntarajoista välittämättä. – Pääasiallisena suuntana ovat olleet Karvia ja Kihniö sekä Etelä-Pohjanmaalta Jalasjärvi. Kankaanpään suunta on oudompi. Ruohonjuuritasolla asian vahvistaa, ettei Kankaanpäästä ole tuotu montaakaan miniää PohjoisParkanoon, Leppänen huumorilla pohtii. Mitä monikuntaliitos Kankaanpään ja Jämijärven kanssa Leppäsen mielestä vaikuttaisi Pohjois-Parkanon kehitykseen? – Liitos vaikuttaisi varmaankin jollain tavalla, sen näemme tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että liitoskunta on kiinnostunut kaikkien kyliensä elinvoimasta ja kehittämisestä tasapuolisesti. Mahdollisen uuden kunnan Leppänen toivoo suhtautuvan kylätoimintaan yhteis-

Kokoontumispaikka. Pohjois-Parkanon Nuorisoseuran talo Erkala on keskeinen kokoontumispaikka esimerkiksi kesäisille markkinoille, Arto Leppänen sanoo.

Leppänen heittää tulevaisuuden kuntaratkaisuissa pallon myös kylien omalle väelle. – Mielestäni useamman kunnan liitoksessa kylien oman aktiivisuuden merkitys kasvaa. Rakentava yhteistyö muihin kyliin ja kaupunkiin on tärkeää.

työhaluisesti. – Pitää kuunnella herkin korvin kylien asukkaita ja kehitysideoita. Asukkaat tuntevat kylänsä tarpeet parhaiten. – Uuden kunnan nimellä tai maakunnalla ei kylän toiminnan kannalta ole isoa merkitystä. Täällä maakuntien kulmauksessa yhteistyö on vilkasta rajoista huolimatta.

ANTERO KARPPINEN

dän on kylätalo haa ei riitä samalla tavalla tiestön kunnossapitoon, uumoili Timo Sorvali. Tykköön ja Kuusijoen kylien asukkaat sukkuloivat nykyisinkin luontevasti maakuntarajan yli. – Täältä asioidaan Parkanossa ja Kankaanpäässä, myös Ikaalisissa. Kankaanpäähän ja Parkanoon on sama matka. Oma näkemykseni

on, että olemme jo nyt enemmän kallella Pirkanmaan suuntaan. Kylätalon vihkiäisissä meitä kävi onnittelemassa Pirkanmaan kyläasiamies, satakuntalaista kollegaa ei paikalla näkynyt. Uusista asukkaista suurin osa on muuttanut Pirkanmaan suunnalta, muistutti kyläpomo. Timo Sorvali toivoo, että uusi isompi kaupunki näkee

2009 Uuden kunnan rakennustyö sai alkunsa Jämijärven kunnan aloitteesta keväällä 2009. Jämijärvi kutsui yhteisen pöydän ääreen yhteensä kymmenen kuntaa Satakunnan ja Pirkanmaan raja-alueelta ja kolme päättäväisintä anoi selvitystyölle avustusta. Selvitystyöhön kutsuttiin avuksi konsultti Aija Tuimala, joka laski yhteen kolmen kunnan plussat ja miinukset. Plussien katsottiin painavan kupissa enemmän, ja nyt kuntaliitoshanke on päätöstä vaille valmis.

14.4.2009 Jämijärvi tekee aloitteen uuden, isomman kunnan perustamisesta Satakunnan ja Pirkanmaan raja-alueelle ja kutsuu koolle kymmenen kuntaa. Ensimmäisen vaiheen valmisteluihin lähtevät mukaan Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Parkano.

ja kokee kylät mahdollisuutena ja voimavarana. – Kylät ovat oleellinen osa monimuotoista asumista. Toivon, että uusi isompi kunta antaa tukensa kylien kehittämiseen. Tärkeää, että kylät pidetään vireinä ja asuttuina. Kaikki hyvin. Tykköön kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Sorvali

Kesäkuu 2010 Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon valtuustot päättävät kuntaliitoksen selvitystyön aloittamisesta.

14.9.2010 Kuntaliitosta valmisteleva, kuntien luottamushenkilöistä koostuva, ohjausryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran. 8.10.2010 Kuntaliitoksen selvitystyöhön saadaan valtiovarainministeriöltä määräraha.

26.1.2011 Valtuustoseminaari kuntien luottamusmiehille ja virkamiehille.

10.6.2011 Uuden kunnan perustamisesta tehty selvitystyö valmistuu ja työ esitellään valtuustojen yhteisessä seminaarissa.

17.4.2011 Eduskuntavaalit. 6.4.2011 Selvitystyön väliraportti käsitellään kuntien valtuustoissa. Lausuntojen jälkeen sopimusneuvotteluja jatketaan.

2013

2012

2011

2010

27.9.2011 Kuntajohtajista ja ohjausryhmän jäsenistä koostuva delegaatio tapaa kuntaministeri Henna Virkkusen.

Kesäkuu 2011, Kuntalaisille järjestetään 3.11.2011. Tiedotuslehti infotilaisuudet kolmessa ilmestyy. kunnassa. 16.11.2011 Mielipidekyse22.6.2011 Jyrki Kataisen lyn viimeinen vastaushallitus aloittaa. päivä.

Viikko 6, 2012 Kuntien valtuustot käsittelevät uuden kunnan perustamista.

31.12.2012 Jämijärven kunta ja Kankaanpään ja Parkanon kaupungit lakkautetaan.

4.5.2012 Viimeinen hetki toimittaa kuntien yhdistymistä koskeva esitys valtiovarainministeriölle.

PARKANO

28.10.2012 Kuntavaaleissa valitaan uuden kunnan päätöksentekijät.

JÄMIJÄRVI

KANKAANPÄÄ

Kesäkuu 2011, Tiedotuslehti Lähde ilmestyy.

18.8.2011 Kuntalaisille järjestetään infotilaisuus erikoissairaanhoidosta.

Joulukuu 2011 Mielipidekyselyn tulokset raportoidaan kuntiin ja kuntalaisille.

1.1.2013 Uusi kunta aloittaa.

Kuntaliitos

10 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Torstaina 3. marraskuuta 2011

Näkökulmat kaartelevat Antero Ruohonen, Jämijärvi, Kontinkylä Tampereen kaupungin liikuntapaikkojen hoitaja löysi kankaanpääläisen vaimonsa kanssa järvenrantatontin Jämijärveltä vuonna 2002. Noin 150 kilometrin työmatka kuluu mukavasti englanninkieltä cd:ltä opiskellessa. Eläkepäiviä hän aikoo viettää tulevaisuudessa Espanjassa, joten vanhainkotipaikkaa ei murehdita. 1. – En ole seurannut kuntaliitoskeskustelua, mielenkiintoni suuntautuu liikuntaan. Tulevaisuudenajatukseni ovat ihan muualla kuin Suomessa. Lomailemme paljon Espanjassa. 2. – Kyllä vastaan. Siihen mennessä täytyy perehtyä tarkemmin niin liitosasian hyötyihin kuin haittoihin. 3. – Kaipaan tietoa palvelujen pysymisestä. Varsinkin ikäihmisistä on pidettävä huolta. Ilman muuta työpaikat vähenevät joko lopputileinä tai eläkeputkina, kun päällekkäisyyksiä karsitaan. 4. – Päättäjät on valittu päättämään. Uskon että he saavat alan ammattilaisilta tietoa. 5. – Kunnantalolla poikkesin juuri jättämässä sormenjälkeni ja hakemassa kuntosalikortin koko vuodeksi 60 eurolla. Kai sellaisen saa jatkossakin yhtä edullisesti? Terveyskeskuksessa en ole aikoihin käynyt. Marko Saario, Jämijärvi, Kirkonkylä Eteläpohjalaissyntyinen kulttuuripersoona, joka muutti Jämijärvelle vaimon vanavedessä 20 vuotta sitten. 1. – Olen seurannut liitoskeskustelua etäältä, eli sen mitä lehdissä on ollut. Tietoa on tihkunut jotenkin heikosti. Ihme möhkäle koko asia. Tietysti sillä on merkitystä, minkä nimisessä kaupungissa elää. Emme halunneet Venäjän sen enempää kuin Ruotsinkaan alaisuuteen, joten kyllä tämä juurevuus on henkistä pääomaa. 2. – Kai siihen on pakko vastata, jos aikoo jotain asian eteen tehdä. Kantaani en vielä ilmoita. 3. – Pakko luottaa, mutta kyllä mielipidekysely vaikuttaa. 4. – Peruselämiseen tarkoitetut palvelut pitää säilyttää. En minäkään usein kunnantalolla tai terveysasemalla käy, mutta onhan se henkistä pääomaa, että tietää niiden löytyvän läheltä silloin kun niitä tarvitsee. Täällä lääkäripalvelut ovat jo nykyisinkin vähän kiikun kaakun. Kuka kaipaa kasvottomia palveluja. – Monet palvelut ovat jo etääntyneet. 30 kilometriäkin tekee paljon. Näissä piilee vaara, että kunta näivettyy asumalähiöksi. Jämin ne haluavat, eivät koko Jämijärveä. Saa nähdä meneekö tällainen rajapitäjä kivikautiseen olotilaan. Noora Puranen, Jämijärvi, Suurimaa Kotikunnasta työpaikan löytänyt 19-vuotias nuori, joka muutti ekaluokkalaisena Kankaanpäästä perheen mukana Jämijärven Suurimaalle. Kokee vielä 12 vuoden jälkeen olevansa enemmän kankaanpääläinen kuin jämijärveläinen. 1. – Suurin piirtein tiedän, mistä on kyse. Aika turhalta tuntuu yhdistellä kuntia, toisaalta ei kuntaliitoskaan hetkauta minua mitenkään. Yhtä hyvin voisin olla parkanolainen. 2. – En ole vielä miettinyt omaa vastaustani, mutta olisihan se vaikuttavampaa jos kaikki vastaisivat. 3. – En ole saanut selville sen enempää hyötyjä kuin haittojakaan. Tarvitsen vielä lisätietoa. 4. – Jos kuntaliitokseen päädytään, niin antaa mennä. 5. – En ole kovin paljoa käynyt, mutta voin molempia tarvita. Terveyskeskusta tarvitaan Jämijärvellä. Kouluista ainakin Keskuskoulun toivon säilyvän. Sinne voi kulkea taksilla pidemmän matkan päästä, mutta yhtään kauemmas koulua ei saa siirtää. Matti Pitkämäki, Jämijärvi, Suurimaa Puualan yrittäjä valtatie 23:n pohjoispuolelta pitää kyselyä kansan lepyttelynä. Jämijärven Pitkämäen suvun juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Yrittäjän on pitänyt nähdä kuntarajojen yli jo pitkään, ja samaa tulosvastuuta tarvitaan nyt kunnissakin. 1.– Kuntaliitospäätös on käytännössä jo tehty, joten ei se enää kiinnosta. Nyt haetaan vain hyväksyntää valmiille suunnitelmalle. 2. – Tuskin. Saan sitten mahdollisuuden arvostella muiden päätöksiä. 3. – En tarvitse enää mitään. 4. – No ne on jo nähty, hämmentämiseen kyvyt kyllä riittävät. Päätöksiä tehdään virkamiesten eduksi, kuntakyselyillä ei ole käytännön merkitystä.

Ilpo Konttinen

Sirkka Nurminen

5. – Kunnan hoidettavaksi jää enää koulutus, teiden kunnossapito, terveydenhuolto ja vanhustenhuolto. Tiepalvelut ostetaan muualta ja teiden kunnossapitokin on valtion asia, joten ei silläkään niin merkitystä ole. Etäisyyksillä on merkitystä, koska hädän tullen ehtii kuolla pitkälle matkalle monta kertaa. Puolet kunnan väestä saa kenkää. Virasto on täynnä turhaa paperinpyörittelyä, yhden paperin käsittelyyn menee pari viikkoa ja siinä ajassa se varmasti hukkuukin kerran. Vanhustenhuolto on tärkeämpi kysymys. Sitä itsekin haluaisi olla siellä, missä läheiset asuvat. Pitkien etäisyyksien päähän on vaikea päästä sukulaista katsomaan. Anneli Raski, Kankaanpää Anneli Raski on Kankaanpään keskustassa asuva eläkeläinen. Kihniöstä kotoisin oleva rouva on asunut Kankaanpäässä jo yli 50 vuotta. 1. – Olen seurannut kuntaliitoskeskustelua. Koen itseni kankaanpääläiseksi, joten minulle kaupungin nimellä on merkitystä. Pienemmät kunnat voivat pärjätä kuntaliitoksessa ihan hyvin, mutta haluan Kankaanpään pysyvän Kankaanpäänä. 2. – Riippuu tietenkin kyselystä, mutta uskon vastaavani. 3. – En osaa sanoa. Luulen, ettei päätös ole tavallisen kaupunkilaisen käsissä lainkaan. 4. – Jätän vastaamatta tähän, kun en siihen voi vaikuttaa. 5. – Käytän paljon kunnan palveluja, kuten kirjastoa. Kunnanvirastoa en käytä niin usein. Terveyskeskus on sellainen, jota ehdottomasti tarvitaan lähietäisyydelle. Sirkka Nurminen, Kankaanpää Sirkka Nurminen on 55 vuotta Kankaanpäässä asunut eläkkeelle jäänyt opettaja. 1. – Kyllä. Pelkään Parkanon kasvavan keskuspaikaksi sijainnin vuoksi, ja Kankaanpään jäävän vähitellen sivukyläksi. Parkanoon menee rautatie ja se sijaitsee Valtatien 3 vieressä. Kankaanpää on syrjemmässä. Toivon Kankaanpään pysyvän Sata-

”

Miina Tuovila

Kaupungin nimellä ei ole merkitystä. Pääasia on, että palvelut pysyvät.”

kunnassa. – Varuskunnan lakkauttaminen olisi myös valtava tappio Kankaanpäälle. 2. – Kyllä aion vastata. 4. – En osaa suoralta kädeltä sanoa luotanko. 5. – Kankaanpäässä palvelut toimivat todella hyvin. Minulla on vain positiivisia kokemuksia terveyskeskuksesta ja Satakunnan keskussairaalasta. Kankaanpää on hyvä paikka asua, lapsille on aina riittänyt harrastuksia ja koulu on järjestetty hyvin. Miina Tuovila, Kankaanpää 19-vuotias rakennusalaa opiskeleva Tuovila on tuore nuorisovaltuutettu. 1. – Olen lehtien kirjoittelua seurannut. Kuntaliitos ei ole iso puheenaihe ikäisteni piirissä, eikä nimellä ole suurta merkitystä. Se on enemmän tunneasia, eikä minulla ole niin vahvoja siteitä Kankaanpäähän. Vanhempieni juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. 2. – Vastaan, jos ehdin ja muistan. 3. – Tietenkin haluaisin tietää, kuinka palveluille käy, mutta lopputulosta on mahdotonta ennustaa. 4. – Ohitan tämän. 5. – Kaupungintalolle menen seuraavan kerran ensi kuussa nuorisovaltuutettuna. En siellä muuten kovin usein asioi. Pal-

Kuntaliitos

Torstaina 3. marraskuuta 2011

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 11

Mitä kysyttiin? 1. Oletko seurannut kuntaliitoshankkeen etenemistä? Onko merkitystä, minkä nimisessä kaupungissa asut vuoden 2013 alussa? 2. Aiotko vastata kuntaliitosta koskevaan mielipidekyselyyn? 3. Minkälaista tietoa kaipaat kantasi muodostamiseen?

4. Luotatko päättäjien kykyyn tehdä ratkaisu puolestasi? 5. Palvelujen on väitetty etääntyvän liitoksessa. Milloin olet viimeksi asioinut kaupungin-/kunnantalolla?

Noora Puranen

Minna Kiho

Mira Viitasalo

Arja Tolonen

Urho Vienola

Matti Pitkämäki

Marko Saario

Antero Ruohonen

veluja toivon tietenkin lähelle, varsinkin terveyskeskusta. Arja Tolonen, Kankaanpää Arja Tolonen työskentelee hammashuollossa. Kankaanpääläisenä hänellä on vierähtänyt 28 vuotta. 1. – Olen kiinnostunut. Nimellä on merkitystä, sillä ihmiset ovat aina kotoisin jostain ja omaan kotipaikkakuntaan liittyy paljon tunnesiteitä. Historiansa puolesta pienten kuntien liittymistä voisi ohjata Satakunnan suuntaan. 2. – Kyllä aion vastata, ja kantani on selvä. 3. – Palvelujen sijoittuminen on tärkeimpiä asioita, kuten oman työpaikan kohtalo. Hallinto ei ole tavalliselle kuntalaiselle iso asia. 4. – Täytyy luottaa, mutta muistaa myös sanoa kysyttäessä oma mielipide. 5. – Äänestämässä. Tavallinen kuntalainen asioi fyysisesti kaupungintalolla todella harvoin, sillä asiointi sujuu yleensä netissä. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö virastoa tarvittaisi. Kaupungintalon kohtalo on tunnekysymys. Tuntuu, ettei meille jäisi mitään. Ilpo Konttinen, Parkano Lamminkoski Maanviljelijä Ilpo Konttinen on lamminkoskelaisen tilan viljelijä toisessa polvessa. Konttinen tekee liitännäiselinkeinona koneurakointia yhdessä poikansa Rainen kanssa. Hän toivoo Rainen aikanaan jatkavan tilaa. 1. – Tietysti olen kiinnostunut. Mieluiten asun kaupungissa nimeltä Parkano. Joka tapauksessa suuntana pitää olla akseli Ikaalinen–Hämeenkyrö–Tampere. 2. – Mielipidekyselyyn vastaan ilman muuta. Sehän on velvollisuus. 3. – Tietoa pitää tulla päättäjiltä, koska he ovat tiedon suh-

”

Anneli Raski

Mielipidekyselyyn vastaaminen on velvollisuus.”

teen etuasemassa. Ei tavallinen maantallaaja pysty vaikuttamaan asioihin, mutta onhan se hienoa, että mielipidettä kysytään. Mielipidetiedustelun järjestäminen on asiallista. 4. – Kyllä sen verran pitää päättäjiin luottaa. Toivottavasti he tekevät oikean päätöksen. 5. – Noin kuukausi sitten. Asioin usein maaseutusihteerin kanssa ja hänen paikkansa pitää pysyä Parkanossa. Lomituspalvelut jo menivät Honkajoelle. Jos ei maaseutusihteeriä ole omalla paikkakunnalla, niin sitten olemme tuuliajolla. Minna Kiho, Parkano Vahojärvi Vahojärveläinen Minna Kiho on syntyperäinen parkanolainen. Hän sanoo, että paikkakunnalla on hyvät mahdollisuudet harrastamiseen. Ainut puute on uimahalli. 1. – Olen kiinnostunut. Kotipaikkakunnan nimelläkin on merkitystä, mutta myös suunnalla. 2. – Aion vastata kyselyyn. Tiedän kantani. 3. – Tiedon pitää olla varma esimerkiksi terveydenhuollon suunnasta. Suuntana pitää olla jatkossakin varmuudella Pirkanmaa. Selvyyttä pitää saada myös lukion ja ammattikoulun kohtalosta. Niiden pitää pysyä omalla paikkakunnalla. 4. – Luotan ja en luota. Välillä tuntuu, että päättäjillä on oma lehmä ojassa.

5. – Kaupungintalolla kävin äänestämässä eduskuntavaaleissa. Muuten sinne ei ole ollut asiaa. Urho Vienola, Parkano Alaskylä Urho Vienola on paluumuuttaja. Eläkkeellä oleva alaskyläläinen toimii aktiivisesti paikallisen hengitysyhdistyksen toiminnassa. Tähän aikaan vuodesta kahden metsästysseuran jäsen liikkuu arkisin lintumetsällä ja viikonloppuisin hirvenmetsästyksessä. 1. – Toki olen kiinnostunut kuntaliitoksesta. Kaupungin nimellä ei ole merkitystä. 2. – Kyllä aion. Kantani on tiedossa ja aina sanon mielipiteeni asiasta suoraan, kun sitä kysytään. 3. – En kaipaa tietoa. Kantani on selkeä. Kyselin pienessä määrin lisätietoa, mutta ei sillä ollut merkitystä päätökselleni. 4. – Kyllä luotan. Itsehän olen ollut heitä sinne valitsemassa. 5. – Olen juuri menossa hengitysyhdistyksen palaveriin kaupungintalolle. Maanmittausasioissa asioin talolla myös hiljattain. Kaupungintalolla on hyvä ruokala, joten käyn silloin tällöin siellä myös syömässä. Mira Viitasalo, Parkano Yliskylä 20-vuotias Mira Viitasalo on syntyperäinen parkanolainen. Hän on työskennellyt myyjänä eri liikkeissä. Parhaillaan hän on työharjoittelussa. 1. – Olen lueskellut kuntaliitoksesta. Nimellä on merkitystä, mutta toisaalta en tiedä missä asun vuonna 2013. 2.– Kyllä aion. 4. – Poliitikon vastaus: toivottavasti voin luottaa. 5. – En ole asioinut kaupungintalolla. En edes muista, milloin olen siellä käynyt.

Kuntaliitos

12 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Torstaina 3. marraskuuta 2011

Maakunnat murrokse

Ministeri vastaa Henna Virkkunen kertoo kuntauudistuksen taustoista Mirkka Ruohonen

Ministerivierailulla 27. syyskuuta Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon edustajat saivat vihreää valoa kuntaliitoshankkeelle. Onko suunnitteilla oleva uusi kunta kuntauudistuksen mukainen vahva peruskunta, jonka valmistelua voidaan valtioneuvoston tuella edelleen jatkaa? – Hienoa, että alueella on ryhdytty kehittämään kuntarakennetta. Valmisteilla oleva kuntaliitos ei ole mielestäni vastoin kuntajakolain tai kuntauudistuksen tavoitteita. On hyvä pohtia millaisilla muutoksilla kyetään kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Valta ja vastuu on hyvä olla samalla taholla uudessa kunnassa. Kuntauudistuksen valmistelu on kesken, enkä siksi ole ottanut kantaa yksittäisiin tapauksiin. Näitä linjauksia valmistelee rakenneryhmä. Valtioneuvostolla on mahdollisuus jättää hyväksymättä kuntien yhdistymisesitys, jos se on vastoin kuntajaon kehittämisen tavoitteita ja kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Onko olemassa riski, ettei valtioneuvosto hyväksy Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon rakentamaa kuntaa? – Kynnys hylkäämiselle on korkea ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota kuntien omiin perusteluihin. En näe tässä vaiheessa estettä kuntaliitoksen toteuttamiselle, jos kunnat kuntaliitosta esittävät.

Voimassa olevan kuntajakolain mukaanhan kuntaliitosesitys voidaan hylätä vain, jos kuntajaon muuttaminen olisi ilmeisesti vastoin laissa säädettyjä kuntajaon kehittämisen tavoitteita tai kuntajaon muuttamisen edellytyksiä. Mikä merkitys maakunnilla on tulevaisuuden kuntakartassa? – Kuntauudistus tarkoittaa, että maakuntien asema ja tehtävät tulevat arvioitavaksi kuntauudistuksen rakennemuutosratkaisujen jälkeen. Mitä tavoitteita hallituksen käynnistämällä kuntauudistuksella on? Miksi kuntia kannustetaan luomaan suurempia kokonaisuuksia? – Kuntauudistuksen tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan. Tarkoituksena on: – turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut – vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa – luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä kuntien taloutta vahvistavalle. – Lyhyesti vastattuna kysymys on siitä, millä pystymme vastaamaan väestö- ja talouskehitykseen ja turvaamaan hyvinvointipalvelut. Kunnille tarvitaan taloudellisesti vahvemmat hartiat, jotta jokainen kunta pystyisi turvaamaan laadukkaat palvelut asukkailleen ja kunnan talous olisi tasapainossa sekä ennus-

”

Hienoa, että alueella on ryhdytty kehittämään kuntarakennetta.”

tettavissa. Uudistus on tarpeellinen koko Suomen kannalta. Isommat kunnat pystyvät paremmin houkuttelemaan työpaikkoja alueelleen sekä kehittämään yhdyskuntarakennetta koko alueen parhaaksi. Porkkana- ja keppikeinoja pohditaan tällä hetkellä rakenneryhmässä ja nämä keinot selviävät työryhmän jättäessä esityksensä. Jos kuntakenttää ei uudisteta vapaaehtoisesti, voiko edessä olla pakotettuja liitoksia? – Kuntauudistuksen toteuttamistapoja pohditaan parhaillaan rakennetyöryhmässä. Kun meillä on ehdotukset niin muutoksista, kriteereistä kuin toteuttamistavoista, voimme linjata uudistuksen toteuttamistapaa. Toteuttamistavassa olisi syytä ottaa huomioon kuntasektorin palaute ehdotuksista. Mitkä ovat kunnan tehtävät rakenneuudistuksen jälkeen? – Vahvan peruskunnan on kyettävä vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikois-

Henna Virkkunen Kunta- ja hallintoministeri

sairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Lisäksi sen on kyettävä tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön. Tarkemmin näitä tehtäviä linjataan rakennetyöryhmän työssä. Lisäksi olen asettamassa työryhmän joka vielä tämänkin työn jälkeen voisi katsoa, voitaisiinko joitain muita tehtäviä siirtää esimerkiksi valtiolta kunnille. Tämä jatkotyö edellyttää kuitenkin, että tiedämme, millaisille kunnille olemme siirtämässä tehtäviä.

Realismia. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kannustaa kuntia tekemään kuntaliitoksia vuonna 2013, mutta muistuttaa, että valtioneuvosto voi jättää hyväksymättä esityksen, jos se ei ole tarkoituksenmukainen.

Petäjä-opisto näyttää yhteistyön mallia KAS ARKISTO

Marko Vuosjoki marko.vuosjoki@sps.ﬁ

KANKAANPÄÄ/PARKANO Sata-

kunnan ja Pirkanmaan maakuntarajan ylittävästä yhteistyöstä on olemassa hyvä esimerkki. Pohjois-Satakunnan alueopiston ja Parkanon kansalaisopiston yhdistymisen tuloksena syntynyt Petäjäopisto toimii Kankaanpäässä, Parkanossa, Kihniössä, Honkajoella ja Pomarkussa. – Kokemukset ovat hyvät. Maakuntarajoilla ei ole meille periaatteessa mitään merkitystä, kertoo Petäjä-opiston rehtori Outi Itäluoma. Itäluoman mukaan opistojen fuusio oli jopa kansalaisopistotoiminnan pelastus. – Ennen fuusiota tunti-

Digipajalla. Petäjä-opiston uusiin palveluihin kuuluu digipaja, jossa voi esimerkiksi muuntaa vinyylilevyjä mp3-tiedostoihin. Digitoinnin opastajina Olli Ruohomäki ja Minna Salmi.

määriä jouduttiin leikkaamaan, nyt olemme pystyneet jopa lisäämään niitä. Kansalaisopiston työn onnistumisesta paras mittari on tietenkin tyytyväinen opiskelija. Kankaanpää–Parkano -akselilla näitä opiskelijoita on paljon. – Omilla paikkakunnilla

toimivat opiston ryhmät ovat edelleen tuttuja lähipalveluja opiskelijoille. Mutta opiskelijoilla on nyt myös mahdollisuus laajempaan opintotarjontaan, toteaa Itäluoma. Alueellisuus tuo siis kansalaisopistolle, ja etenkin opiston asiakkaille eli opiskelijoille, selkeitä hyötyjä – entä tuottaako alueellisuus haittoja? – Eipä juuri. Pyrimme suunnittelemaan tunnit niin, ettei kenellekään opettajista tule liikaa reissaamista. Jonkun verran työmatkoja on toki tullut lisää, mutta aika vähän. – Hyödynnämme myös etäkokousvälineitä, joten jokaiseen palaveriin ei tarvitse ajella kaupungista toiseen.

Kuntaliitos

Torstaina 3. marraskuuta 2011

essa

MAURI RATILAINEN

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 13

Kehittämisyksikkö teroittaa kaupungin kärjet Uuden kunnan yhdistymissopimuksessa painotetaan, että ”kuntaliitoksen tavoitteena on turvata palvelut alueella sekä luoda edellytyksiä elinvoiman vahvistamiseksi”. Elinvoimaisuus ei synny ainoastaan kuntarajoja poistamalla, miten tavoitetta siis lähdetään toteuttamaan? ILMARI MATTILA

Mirkka Ruohonen

Kuntaliitoshankkeen ytimessä on ajatus elinvoimaisesta kunnasta. Jotta elinvoiman vahvistaminen ei jäisi vain kauniiksi sanoiksi, on uuteen kaupunkiin päätetty perustaa kehittämisyksikkö, jolla yhdistymissopimuksen sanoin tavoitellaan tehokasta, osaavaa ja nopeasti reagoivaa toimintatapaa sekä alueen markkinoinnin tehostumista. Kehittämisyksikköä lähtee vetämään Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia, joka siirtyy kehitysjohtajan virkaan 1.1.2013 alkaen. Kehittämisjaosto on kaupunginhallituksen alainen ja sen toimintaa luotsaa viisi kaupunginhallituksen jäsentä. AlaKarvia toivoo, että yksikköön saadaan tekijöiksi myös henkilöstön luovin ykkösporukka.

Erinomaiset lähtökohdat

Kankaanpään, Parkanon ja Jämijärven mahdollisen kuntaliitoksen myötä Petäjä-opistossa halutaan laajentaa opintotarjonta myös Jämijärvelle. – Se on meidän toiveemme, jos uusi kunta syntyy, että Petäjä-opisto tarjoaisi opiskelumahdollisuuksia koko kunnan alueella. – Jämijärven sijaintikin on aivan optimaalinen Kankaanpään ja Parkanon välillä. Koska toimimme jo Kihniössä, Honkajoella ja Pomarkussa, meillä on valmis toimintamalli pienessä kunnassa toimimiseen, kertoo Itäluoma. Petäjä-opistossa on nykyisellään jo jämijärveläisiä opiskelijoita, joten opisto tunnetaan kunnassa jo varsin hyvin.

Kehittämisyksikön haasteena on tuoda uusi kaupunki muuttuvassa kuntakentässä valtakunnallisesti tunnetuksi. Riskinä on, että uusi kaupunki jää tuntemattomaksi, jolloin asukashankinta ja uusien työntekijöiden rekrytoiminen kaupungin yrityksiin vaikeutuu. Kaupungin vetovoimaisuus edellyttää monipuolisia palveluita sekä kuntalaisille että vierailijoille. Jo nyt alueella on lukuisia vetovoimatekijöitä, joita tulevaisuudessa voidaan entisestään kehittää. – Matkailun osalta esimerkiksi Jämin kehittämiseen tulee panostaa voimakkaasti ja siinä kaavoituksella on iso rooli. Jämin kehittyminen matkailukeskuksena on myös Jämijärven palveluiden säilymisen ja kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeää, AlaKarvia toteaa. – Urbaanissa mielessä uusi kaupunki on kaksinapainen, jossa nykyiset Kankaanpään ja Parkanon kaupunkikeskustat muodostavat kaupungin kaupalliset keskukset. Niitä tulee kehittää omista hieman erilaisista lähtökohdistaan. Parkanolla on logistisen asemansa johdosta, valtateiden ja rautatien keskellä, loistavat mahdollisuudet imeä ulkopuolisia rahavirtoja kaupungin ja kaupungin yrittäjien kassaan. Kankaanpää on puolestaan perinteisempi seudullinen kaupan keskus, jossa jo tällä hetkellä on erittäin hyvät kaupalliset palvelut.

Vahvuudet esiin Kuntalaisille on ensiarvoisen tärkeää, että peruspalvelut pysyvät laadukkaina ja omassa kunnassa on hyvä ja turvallinen elää. Sen lisäksi, että uudessa kaupungissa on vakaa teollinen pohja

JONNA HAAVISTO

FAKTA O Uuteen kuntaan perustetaan kehittämisja konsernijaosto.

O Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva jaosto vastaa kaupungin kannalta keskeisistä vetovoimaan, markkinointiin, maankäyttöön, elinkeinoelämään ja matkailuun liittyvien asioiden kehittämisestä ja valmistelusta. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu kaupungin konsernihallinnon ohjaus.

O Jaoston vetäjäksi siirtyy Jämijärven kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia.

Tulevaisuus. Jämin kehittäminen koko kansan tuntemaksi matkailukeskukseksi on täydessä vauhdissa. Lääniä riittää - yhtä paljon kuin ideoita.

ja lähes sataprosenttinen omavaraisuus työpaikkojen suhteen, ovat kaksinapaisen kaupungin valttikortteja luonnon läheisyys ja maaseutumaisuus. Ala-Karvian mukaan kehitystyötä vie eteenpäin myös koko alueelle rakennettava laajakaista, mikä lyhentää yhteyksiä ja helpottaa asiointia. – Kaupunkimaisuuden vastapainoksi uudella kaupungilla on iso haaste kehittää alueellaan olevaa maaseutumaista asumismuotoa. Elävät kylät, turvallisuus ja lyhyet etäisyydet palveluihin ovat niitä valtteja, joita ei saa hukata uuden kaupungin sisällä, vaan ne on käännettävä vahvuudeksi. Elinvoimainen kaupunki tarvitsee

myös yrityksiä, työntekijöitä ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet. – Kun alueella on pysyvää koulutusta, saadaan yrityksille työvoimaa ja pidetään nuoret omalla paikkakunnalla. Koulutus myös tuo nuorta muuuorta väkeä muu alta Suomesta meille..

ILM AR I MATT ILA

Kuntaliitos

14 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Torstaina 3. marraskuuta 2011

20 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KUNTALIITOKSESTA Kiitos kysymyksistä! Kysymyksiin ovat vastanneet kuntajohtajat Esa Ala-Karvia, Paavo Karttunen ja Jarkko Malmberg.

1. Mikä taho vastaa siitä, että uusi kunta on toimintavalmis 1.1.2013? – Valmisteluista vastaa yhdistymishallitus. Kuntien valtuustot tekevät yhdistymispäätöksen helmikuussa 2012. Jos päätös on myönteinen, valitsevat valtuustot omasta kunnastaan jäsenet ns. yhdistymishallitukseen. Yhdistymishallitukseen valitaan kolmesta kunnasta yhteensä 22 jäsentä ja paikkajako suhteutetaan kuntien kokoon ja puoluepoliittiset valtasuhteet huomioidaan. Yhdistymishallitukseen tulee 10 edustajaa Kankaanpäästä, 8 Parkanosta ja neljä Jämijärveltä. Yhdistymishallituksen tehtävä on vastata yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja valmistella uuden kunnan asiat niin, että 1.1.2013 kaikki on valmista. Yhdistymishallitus vastaa toiminnan käynnistämisestä siihen saakka, että syksyn 2012 kuntavaalit on pidetty ja uusi kunnanhallitus valittu. Yhdistymishallituksen lisäksi välivuonna 2012 toimivat vanhojen kuntien hallitukset ja valtuustot. Ne keskittyvät omien kuntiensa toiminnan hoitamiseen ja noudattavat yhdistymissopimusta.

”

Isompi kunta turvaa kuntalaisten palvelut.”

2. Huomioiko uusi kunta alueelliset erityispiirteet ja tarpeet?

– Aluedemokratia turvataan aluetoimikunnilla. Aluetoimikunnat koostuvat luottamushenkilöistä, jotka ovat mukana uuden kunnan luottamustehtävissä valtuutettuina tai valtuuston valitsemina. Aluetoimikuntien tehtävä on tiedon välittäminen ja alueen asukkaiden aktivointi oman elinympäristön kehittämiseksi. Aluetoimikuntia on yhteensä kolme, yksi jokaisen vanhan kunnan alueelta.

3. Miksi Kankaanpään ja Jämijärven alueella asuvien on vaihdettava sairaanhoitopiiriä? – Uusi kunta sijoittuu Pirkanmaan maakuntaan ja on luontevaa keskittää kaikki kunnan palvelut samaan maakuntaan Erikoissairaanhoidossa uusi kunta on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta. Kuntalaisten asiointi Satakunnan sairaanhoitopiirin suuntaan mahdollisestaan palvelusopimuksella, jolloin esimerkiksi Kankaanpään alueella asuvien on mahdollista käyttää Porin keskussairaalan palveluita myös kiireellisissä tapauksissa. Uuden terveydenhuoltolain mukaan kiireetöntä hoitoa tarvittaessa potilaalla on mahdollisuus hakeutua hoitoon yli kunta- ja sairaanhoitopiirirajojen. Asiasta neuvotellaan oman lääkärin kanssa. Palvelu laajenee vuonna 2014 koskemaan myös erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto järjestetään uuden kunnan omana palveluna ja nykyiset terveyskeskukset jatkavat toimintaansa. Perusterveydenhuollon palvelua tarjotaan laajemmin myös naapurikunnille, nykyisen PoSan tapaan.

4. Mitä yhdistymissopimus tarkoittaa ja pitää sisällään? – Kuntajakolaki edellyttää yhdistyviltä kunnilta yhdistymissopimuksen. Sopimus on suunnitelma uuden kunnan toimintatavoista ja palveluista.

”

Kuntaliitoksella tähdätään riittävän vahvan, itsenäisen peruskunnan muodostami-

sen.”

14. Mitkä ovat kuntaliitoksen hyödyt, haitat, uhat ja mahdollisuudet? – Suurin hyöty on kuntalaisten palvelujen turvaaminen.

6. Miten kuntaliitos vaikuttaa päiväkoteihin? Jos tilaa ei ole muissa päiväkodeissa, joudutaanko lapsi viemään Kankaanpäästä Parkanoon päivähoitoon? – Lähipalvelut säilyvät entisellään. Uuden kunnan valmistelun lähtökohtana on, että asiakaspalvelu säilyy kuntien taajamissa pääosin nykyisellään. Tavoite on, ettei kuntalaisen tarvitse liikkua, vaan asiantuntijat liikkuvat (kts. kysymys 5). Lähipalveluina säilyvät perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, kirjaston, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä rakennusvalvonnan, maaseutuhallinnon ja hallinnon neuvontapalvelut. Myös lukion nykyisten koulupisteiden säilyminen turvataan.

7. Miten pelastuslaitos on uudessa kunnassa järjestetty? – Pelastuslaitos on osa Tampereen aluepelastuslaitosta. Palo- ja pelastustoimen osalta aluepelastuslaitokset ovat neuvotelleet eri vaihtoehdoista. Aluepelastuslaitokset ovat varautuneet järjestämään palvelut kuntien päätösten mukaisesti.

8. Miksi kunnat eivät voi jatkaa entisellään? – Nykyisen kokoisina kunnat eivät ole riittävän vahvoja ja vetovoimaisia turvaamaan palveluita. Kuntien väestökehitys on tulevaisuudessa dramaattinen. Vuoteen 2025 työikäisiä on kolmen kunnan alueella 2800 vähemmän ja yli 64-vuotiaita 2000 henkilöä enemmän.

9. Mitä hyötyä kuntalaisille kuntaliitoksesta on? – Isompi kunta turvaa kuntalaisten palvelut. Isompi kunta pystyy tulevaisuudessa paremmin turvaamaan kuntalaisten palvelut ja vaikuttamaan kunnan kehitykseen.

10. Mitä tapahtuu jos kuntien valtuustot eivät hyväksy yhdistymisesitystä? – Joudutaan mukautumaan valtion suunnitelmaan kuntarakenteen muuttamiseksi. Jyrki Kataisen hallitus on käynnistänyt kuntauudistuksen ja maan kuntarakenne uudistetaan vastaamaan 2020-luvun haasteita.

11. Mitä järkeä kuntaliitoshankkeella on? – Kuntaliitoksella tähdätään riittävän vahvan, itsenäisen peruskunnan muodostamisen. Uusi kunta muodostetaan Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntien omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Selvitykseen lähdettiin vapaaehtoisesti ja tahtotila uuden vahvan kunnan perustamiseen on vahva. Uuden kunnan perustamisella pyritään vastaa-

”

kuntaliitos parantaa asukkaiden elinolosuhteita, kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä järjestää palveluja tulevaisuudessa sekä kehittää elinkeinojen toimintamahdollisuuksia ja alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

Mitä tapahtuu, jos kuntien valtuustot eivät hyväksy yhdistymisesitystä?”

Yhdistymissopimus on sitova kuntien valtuustojen tekemästä yhdistymisesityksestä lähtien. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun eikä muutoksia voida tehdä ilman valtioneuvoston lupaa. Yhdistymissopimuksessa määritellään mm. maakunta, kunnan palvelut, uuden kunnan valtuuston koko ja myös nimi ja vaakunaasiat. Valtioneuvosto tekee päätöksensä uuden kunnan muodostamisesta noin 10-sivuisen yhdistymissopimuksen pohjalta.

maan yhteiskunnalliseen murrokseen mm. liittyen maan ikärakenteen ja työvoiman kehitykseen.

5. Missä esimerkiksi tonttiasioissa jatkossa asioidaan? – Asiakaspalvelu säilyy pääosin nykyisellään.

12. Mikä merkitys mielipidekyselyllä on? – Kuntalaiskyselyllä selvitetään kuntalaisten mielipiteitä.

Lähtökohta on, että asiakaspalvelu säilyy yhdistyvissä kunnissa pääosin nykyisellään. Uuden kunnan keskushallinto sijoitetaan Kankaanpäähän ja osastojen ylin hallinto ja asiantuntijahenkilöstö sijoittuvat tasapuolisesti Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloille. Olemassa olevat tilat hyödynnetään ja palveluiden järjestämisessä huomioidaan sähköisten palveluiden merkitys. Kankaanpään ja Parkanon kaupungintaloista saa myös jatkossa kaikki nykyiset viranomaispalvelut ja Jämijärvelle sijoitetaan palvelupiste. Sama asiantuntijahenkilö, esimerkiksi maaseutusihteeri voi työskennellä 2-3:ssa eri toimipisteessä ja asioimista helpotetaan ajanvaraus-systeemillä.

Liitosneuvotteluja ohjaava ohjausryhmä esitti kantanaan kunnille, että kolmessa kunnassa järjestettäisiin kuntalaiskysely ennen lopullista päätöksentekoa. Mielipidekyselyllä kartoitetaan kuntalaisten mielipidettä asiasta ja kerätään myös palautetta. Kysely on neuvoa antava, kuntien valtuustot päättävät yhdistymisestä helmikuussa.

13. Mikä on kuntaliitoksen ns. liikeidea ja menestystekijät? – Kuntaliitos parantaa kuntien toimintakykyä. Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon valtuustot katsoivat, että

Kuntaliitoksen hyödyt ja edut näkyvät palvelutarjonnan turvaamisessa. Vahva ja elinvoimainen kunta pystyy myös kehittämään palveluja ja elinkeinotoimintaa, sekä saada alueelle lisää yrityksiä ja asukkaita. Kuntaliitoksen haittoina ovat mm. lisäkustannukset kolmen kunnan järjestelmien yhdistämisessä, kaupunkirakenteen hajautuminen ja alkuvaiheen isot henkilöstökustannukset. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten ulkopuolisen kuntakentän uhkana on työpaikkojen keskittyminen, väestön ikääntyminen, muuttotappio ja henkilökunnan saatavuus.

15. Paljonko on arvioitu muuttovoitto kuntaliitoksen jälkeen? Eli mikä on tavoitteellinen asukasmäärä viiden vuoden päästä liitoksesta? Mihin laskelma perustuu? – Tavoitelaskelmia asukasmäärästä ei ole tehty. Kuntaliitos perustuu kuntien nykyisten palvelujen turvaamiseen. Uudet asukkaat ovat luonnollisesti plussaa ja uusi elinvoimainen kaupunki pyrkii houkuttelemaan uutta asukasvirtaa alueelle.

16. Plussa ja miinukset Satakunta vs. Pirkanmaa? Eli Satakunnan plussat ja miinukset sekä Pirkanmaan plussat ja miinukset? – Selvitystyössä ei tehty valintaa maakuntien välillä. Pirkanmaa oli selvillä jo lähtötilanteessa. Kuntaliitosta lähdettiin rakentamaan siitä lähtökohdasta, että uusi kunta kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Kuntien valtuustot tekivät tiettyjä linjauksia neuvottelujen aluksi, ja maakunta oli yksi näistä lähtökohtaisista linjauksista. Tämän vuoksi selvitystyössä ei ole ollut tarpeen listata maakuntien plussia ja miinuksia.

17. Mikä on kuntaliitoksen ensisijainen tavoite? – Tavoite on turvata kuntalaisten palvelut ja luoda edellytyksiä elinvoiman vahvistamiseksi. Kuntaliitoksen tavoite linjataan yhdistymissopimuksessa: ”Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano tavoittelevat maakuntarajan ylittävällä liitoksella riittävän elinvoimaista kuntayksikköä, joka turvaisi alueensa asukkaille peruspalvelut sekä kykenisi vahvistamaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen yritysten, asukkaiden ja valtion viranomaisten kanssa.”.

18. Mistä ylimenokauden jälkeen säästöt tehdään? – Kuntaliitoksessa tavoitellaan tuottavuuden parantamista. Tuottavuuden parantamisessa tavoitellaan sitä, että palvelut voidaan turvata alueella myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi henkilöstön määrä vähenee luonnollisen eläkepoistuman kautta, vuositasolla eläkepoistuma on uudessa kunnassa noin 75 hlö/vuosi.

19. Miksi ei Satakunta? – Maakunta päätettiin neuvotteluiden käynnistyessä. Ennen selvitystyön käynnistymistä kunnissa linjattiin selvitystyötä ohjaavia asioita. Uuden kunnan maakunnaksi nimettiin Pirkanmaa, koska sen katsottiin tukevan alueen ja alueen tulevaisuuden kehitystä. Maakunnan lisäksi alkuvaiheessa päätettiin myös mm. siitä, että uuden kunnan nimi ei voi olla yksikään nykyisistä nimistä.

20. Koska nimiasiasta päätetään? – Uuden kaupungin nimi päätetään helmikuuhun 2012 mennessä. Paikallislehdet järjestivät uuden kunnan nimestä kilpailun heinäkuun aikana. Kankaanpään Seudun ylivoimainen nimisuosikki oli Niinisalo (107 ehdotusta) ja Ylä-Satakunnan vastauksissa hajontaa oli huomattavasti enemmän, mutta kaksi eniten ehdotuksia saaneet olivat Sydänmaa (14) ja Pohjankangas (12). Kaikki nimiehdotukset, eli noin sata mahdollista nimeä, on annettu kuntaliitosta neuvottelevan ohjausryhmän tiedoksi ja asiasta päätetään alkuvuodesta 2012.

”

Uuden kaupungin nimi päätetään helmikuuhun 2012 mennessä.”

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 15

”Ainahan sitä voisi enemmänkin nukkua” Karvia

liikaa vuorokausirytmiä. – Jos viikonloppuisin valvoo aamutunneille ja nukkuu iltapäivään, päivärytmi on sekaisin vielä kouluviikolla. Se heijastuu jaksamiseen. Kouluaikana olisi hyvä noudattaa säännöllistä rytmiä myös viikonloppuisin, Käkelä neuvoo. Hän puuttuu nuorten väsymisoireisiin hanakasti vastaanotoilla. – Kysyn nukkuma-ajoista ja neuvon nukkumaan ja liikkumaan riittävästi. Nuoret tuntuvat välillä oikein kaipaavan sitä, että joku sanoo, mitä tehdään.

Minna Lautamäki

Karvian yläkoulun yhdeksäsluokkalainen Väinö Hautaluoma nukkuu viikolla kahdeksan ja puolen tunnin yöunet. – Mielestäni se on tarpeeksi, mutta ainahan sitä voisi enemmänkin nukkua, hän sanoo. Karvian yläkoululla tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset kokevat päivittäistä väsymystä aikaisempaa enemmän. Myös muut oireet, kuten pääsärky ja masennus ovat lisääntyneet. Hautaluoma sanoo, ettei tunne väsymystä koulupäivän aikana. – Koulumatkalla aamulla bussissa voi väsyttää, mutta ei enää koulussa. Hautaluoma nukkuukin lähes suositusten mukaan, sillä kouluterveydenhoitaja Minna Käkelän mukaan yläkouluikäisten unentarve on 9 tuntia ja alakoululaisten 10 tuntia yössä. – Kahdeksan tuntia on ok, mutta yhdeksän olisi ehdottomasti parempi ja auttaisi jaksamaan koulupäivän loppuun asti, Käkelä huomauttaa. Karvian yläkoulussa koulupäivä kestää joka päivä kuusi tuntia, aamuyhdeksästä iltapäivä kolmeen. Kahdeksasluokkalaiset Eveliina Lentovaara ja Saana Heiniluoma nukkuvat kahdeksan tuntia viikolla ja viikonloppuisin pitempään. – Vanhemmat patistavat illalla nukkumaan, mikä on ihan hyvä asia, tytöt sanovat. He myöntävät kokevansa

Nuoret käyttävät liikaa alkoholia

Saana Heiniluoma, Väinö Hautaluoma ja Eveliina Lentovaara eivät nuku aivan suositusten mukaan, mutta kunnon yöunet kuitenkin.

joskus väsymystä koulupäivän aikana. Lentovaara muuttuu levottomaksi väsyneenä. – Olen silloin pikemminkin ylipirteä kuin väsynyt, hän kuvailee. Väinö Hautaluoma sanoo, että yöunien pituuden ohella säännöllinen vuorokausirytmi on tärkeä. Hän itse menee arkisin nukkumaan yhdeltätoista ja herää aamulla puoli kahdeksalta.

– Meillä ei ole kotona onneksi televisiota, ja vanhemmat ovat kieltäneet tietokoneen käytön iltakymmenen jälkeen. En menen koskaan nukkumaan suoraan tietokoneen äärestä.

usein käsi kädessä väsymyksen kanssa. – Se kielii suurella todennäköisyydellä sitä, että nuori viettää liian paljon aikaa tietokoneen ja television äärellä. Käkelä muistuttaa, että suositusten mukainen päivittäinen ruutuaika on vain kaksi tuntia. Hänen kokemuksensa mukaan se ylittyy monen nuoren kohdalla reippaasti. Nuorten viikonloppumenot sekoittavat hänen mielestään

Päivittäinen ruutuaika saisi olla vain 2 tuntia Kouluterveydenhoitaja Minna Käkelä tietää, että nuorten kokema päänsärky, mielialavaihtelut sekä niska- ja hartiaseudun kivut kulkevat valitettavan

Masennusoireiden lisääntyminen kielii siitä, että nuoret ovat aikaisempaa avoimempia ja uskaltavat hakea apua. – Tietoisuus on lisääntynyt ja kulttuuri muuttunut. Masennusta ei enää hävetä, Käkelä toteaa. Eveliina Lentovaara on samoilla linjoilla kouluterveydenhoitajan kanssa. Masennuksesta puhutaan myös nuorten keskuudessa. – Itselläni on tuttuja, joilla menee huonosti. Heitä kannustetaan puhumaan aikuisten kanssa ja hakemaan apua. Väinö Hautaluomaa huolestuttaa nuorten alkoholin käyttö. – Karviassa juodaan alkoholia enemmän kuin muualla. Meno on välillä kuin villissä lännessä, nuori mies harmittelee. Jos on huolenaiheita, niin löytyy hyvääkin. Nuoret toteavat tyytyväisinä, että tupakanpoltto on selvästi vähentynyt yläkoululaisten keskuudessa.

Kouluterveyskysely Ilonaiheita: Vanhemmat tiesivät

paremmin lastensa viikonlopun viettopaikan. Fyysistä uhkaa koettiin vähemmän. Koulun työolot ja ilmapiiri koettiin paremmiksi. Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi. Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi. Kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulukuraattorin ja psykologin vastaanotoille pääsi paremmin.

Huolenaiheita: Vanhempien työttömyys lisääntyi.

Useiden oireiden koke-

minen päivittäin lisääntyi. Päivittäin koettu väsymys lisääntyi. Viikoittain koettu päänsärky yleistyi. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi. Ylipaino lisääntynyt. Hampaidenpesun laiminlyönti.

Torstaina 24.11. lehden teemana

Joulunavaus laajennettu jakelu yli 16 000 taloutta

Ik Ikaalinen (keskusta), Kilvakkala, Riitiala, Kovelahti, Jämijärvi, Niinisalo, Te Tevaniemi, Sisättö, Röyhiö, Luhalahti, Kuru, Luode, Länsi-Aure, Suurimaa, Ko Koskue, Yli-Valli, Ilvesjoki ja lisäksi jakelu joka kotiin: Parkano, Karvia ja Ki Kihniö.

Läheltä hankitut paketit lämmittävät

39700 Parkano Käyntiosoite: Parkanontie 63

Puhelin: 03 44 381 Fax: 03 443 844 LOPRLWXNVHW#\ODVDWDNXQWD ¿

Muista teema-alennus

20 %

ovh:sta tekstissä

HUOM! Teema-alennukselliset ilmoitukset Ylä-Satakuntaan viim. pe 18.11. mennessä.

16 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

mielipide

Osoite: Mielipidesivu, Ylä-Satakunta, Parkanontie 63, 39700 Parkano Sähköposti: toimittajat@ylasatakunta.ﬁ Puhelin: 443 826 tai 443 823 tai 443 825 tai 443 824 tai 443 827 Faksi: 443 844

Suosittelemme kirjoittamaan omalla nimellä. Nimimerkilläkin voi esiintyä, mutta silloinkin on kirjoittajan liitettävä mukaan nimensä ja osoitteensa. Ne jäävät vain toimituksen tietoon.

Pesunkestävät pelisäännöt turvetuotannolle

sää

Ylä-Satakunnan arkisto / Mari Kallio

Istuva hallitus aikoo toteuttaa laatimansa hallitusohjelman mukaan ministeriön tekemää kalatiestrategiaa. Edistetään jokien kala- ja luonnontaloudellista kunnostamista ja toteutetaan kalatiestrategia. Strategian toimeenpano yksin ei riitä. Ei riitä se, että kalat voivat liikkua vesissä. Vesissä pitäisi olla kaloille myös elämisen ja lisääntymisen edellytykset. Turvetuotannon aiheuttamat haitat vesistöille ja kaloille ja kalastukselle ovat osaltaan pikaista ryhtiliikettä kaipaava oikaisuliike. Hallitusohjelman energiapolitiikan osioissa on maininta turpeesta. Turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti sen aiheuttamien päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vuoksi siten, ettei turve korvaudu hiilellä. On mielenkiintoista nähdä millaisiin konkreettisiin toimiin hallitusohjelmassa mainitut toimenpiteet turvetuotannon vesistön-

ja pölynkuormituksen estämiseksi johtavat. Ympäristönsuojelulaki edellyttää käyttämään turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, tähän ei mitään suostrategiaa tarvita, vaan lain kirjaimellista noudattamista. Linjaus tuoda lupamenettelyn piiriin myös alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeet edistää osaltaan vesiensuojelua.

Nämä ovat oikeita toimenpiteitä, jotka on syytä ottaa käyttöön nopeasti koko maassa. Ilmeisesti Suomen ympäristölainsäädännössä ei nykyisellään oteta riittävästi huomioon turvetuotannon kielteisiä vesistö- ja kalastovaikutuksia eikä turvetuotannon kalataloudelle aiheuttamia haittoja. Sanalla sanoen, lainsäädäntö on jäljessä turvetuotannon ympäristövaikutusten osalta.

Turvetuotannon lupaehdot ovat nykyisellään hyvin väljiä. Kyllä ehtojen pitää olla selkeät ja napakat ja jos niitä ei noudateta, siitä pitää aiheutua aitoja seuraamuksia tai turvetuotanto alueella on lopetettava. Lupaehtojen noudattamisen valvontaa tulee merkittävästi saada tehostettua. Turvetuotantoon liittyvät riidat ympäristövaikutusten osalta vesistöihin ja kaloihin ovat lisääntyneet eri puolilla Suomea. Mökkiläiset, kalastajat ja muutkin vesiympäristön kanssa toimivat valittavat järviensä ja kalakantojensa pilaantumisesta. Kynnys lähteä käräjöimään asiasta on kuitenkin korkea. Turvelilluun tuhrittujen mitta alkaa maakunnissa täyttyä.

Tänään

Huomenna +7

+8 +7

+9 Parkano

Parkano

Lauantai

Sunnuntai

+6 Parkano

Parkano

Suomi tänään Markku Myllylä

Toiminnanjohtaja Kalatalouden Keskusliitto

Sää on heikkotuulista ja enimmäkseen pilvipoutaista. Paikoin pilvipeite rakoilee. Päivälämpötila vaihtelee maan lounaisosan n. 10 asteesta Lapin nollan vaiheille.

Suomi huomenna Lauhaa ja kosteaa ilmaa virtaa etelästä Suomeen. Sää on pilvistä ja monin paikoin utuista. Maan pohjoisosassa heikot vesisateet yleistyvät. Etelässä on enimmäkseen poutaa. Lämpötilat pysyvät suunnilleen ennallaan.

sunnuntaiksi

Katsaus lähipäivien säähän Lauha säätyyppi jatkuu edelleen. Sää on pilvistä, myös utua tai tihkusadetta voi esiintyä. Lauantaina pohjoisessa tulee myös jatkuvampaa vesisadetta. Lämpötila on maan länsiosassa 6...8, maan itäosassa 2...7, Lapissa pääosin 0...+5 astetta.

Rakkaudesta . . . Se on kaikista sanoista suurin. Se on kirkas ja ihmeellinen. Se on kaikista sanoista kaunein. Kaikkein pieninkin ymmärtää sen. Yksi sana ja vuoria siirtyy. Yksi sana luo historiaa. Yksi sana kun sydämiin piirtyy, ilon hauraan se kukkimaan saa. Se on RAKKAUS, Se on RAKKAUS . . .” Näin runoilee Anna-Mari Kaskinen eräässä hengellisessä laulussa. Seurakuntamme kuoro laulaa sitä ja pidän tuosta laulusta kovasti. Ensi lauantaina vietämme pyhäinpäivää. Silloin voimme muistella lähellä ja kaukana olevia rakkaitamme.

ressä ja hämmenteli puuroa. Jenna istui työpöydällä mummin tukemana ihan puurokattilan vieressä. Hetki oli täydellinen mummille ja rakkailleen. ”Mummi, minä rakastan sinua ja mummi olet minulle rakas.” Näin tytöt vakuuttelivat mummillensa. Kuinka mummin mieli ilostuu ja voimaantuu moisista rakkaudentunnustuksista. ”Kaikkein pieninkin ymmärtää sen.” Raamattukin kehottaa meitä rakastamaan. ”Rakasta lähimmäistäsi!” Monta kertaa, täytyy tunnustaa, rakastamisen jalo taito on ollut itsellänikin koetuksella. Mutta on hyvä tietää, että

Itselleni pyhäinpäivä on merkittävä juhlapyhä, koska juuri pyhäinpäivänä meidät vihittiin avioliittoon. 45 vuotta sitten lupasimme puolisoni kanssa rakastaa toisiamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Lupasimme rakastaa ja tahdomme rakastaa. Rakkaus on ihmeellinen asia, kuten alussa olevassa laulussakin todetaan. Tällä hetkellä elän hyvin vahvasti ihanaa mummin roolia. Kolme ihanaa lapsenlasta tulla tupsahtaa mummia ja vaaria ilostuttamaan tämän tuosta. Eräänkin kerran keittelimme iltapuuroa Sannin ja Jennan kanssa. Sanni istui emännän jakkaralla hellan vie-

joka aamu on armo uusi ja aina on uuden aloittamisen mahdollisuus. Kaikkein jalointa rakkautta ihmistä kohtaan osoitti Jeesus kuollessaan Golgatan keskimmäisellä ristillä. Hän kuoli, että saisimme iankaikkisen elämän uskomalla Häneen. Eräässä laulussa hyvin sattuvasti kuvataan: Ääretöntä rakkautta mihin voisin verrata? Syvä on se niin kuin meri, luja niin kuin kuolema. Siunattua Pyhäinpäivää! Ritva Hietala

Kihniön helluntaiseurakunta

Yrittäjäjuhla videolla ruohonjuuri

Nenäpäivä = nuhapäivä Valtakunnallinen nenäpäivä on taas ajankohtainen. Sen toi tietoisuuteen Katri-Helena, joka lienee ollut jo vuosikymmeniä kansan suosikki ja siksi uskot-

Kihniö myös jakamalla sydämenmuotoisia nenäliinoja tusinan pakkauksissa, mieluummin julkkisten toimesta. Jossain elämänsä vaiheessa ihminen hoksii, ettei joulupukkia oikeasti ole olemassa, enempää kuin joulutonttujakaan, (muunlaisia tonttuja kylläkin.) Nuhaviruksia sen sijaan on ihan oikeasti olemassa,

tava ilman poliittista keinoimagoa. Punainen tekonenä symbolisoi myös joulupukin persoonaa. Tosin nenän väri voin olla myös sininen ja valkoinen, jollaiset ovat myös Suomen lipun vakiovärit. Ajankohtaista nenäpäivää tulisi juhlia paitsi julistamalla se viralliseksi liputuspäiväksi,

vaikka niitä ei edes taikalaseilla näe. Ne osaavat, oppaita ja teitä vailla, hakeutua jokaiseen nenään, riippumatta nenän koosta, mallista tai väristä. Nenä esiintyy myös paikanmäärityksessä, esimerkiksi Nenäinniemi, ja myös maastoa määriteltäessä: Niemennenä. Nuhanenä on juhlakalu, joka on aina paikalla.

toimitus

Kihniön Yrittäjien 30-vuotisjuhlasta on nyt myös videota katsottavissa. Kuvissa näkyvät Mika Sundqvist, Markku Ala-Salomäki ja Matti Erkkilä sekä muuta juhlaväkeä. Linkki löytyy osoitteesta www.ylasatakunta.fi

Kerro mielipiteesi tai ideasi tekstiviestillä. Kirjoita viestin alkuun YSLUKIJA tee välilyönti ja kirjoita viestisi. Lähetä viesti numeroon 17233. Viestin pituus enintään 160 merkkiä, jatkoviesti ei tule perille. Onnistuneesta lähetyksestä saat kuittauksen. Palvelu maksaa 0,95 euroa.

ilmoitukset

taloushallinto

Mervi Niemi puh. 443 831

Tarja Nikkola puh. 443 821

Ilmestyy tiistaisin ja torstaisin. Sanomalehtien Liiton jäsen.

Parkanontie 63 39700 PARKANO

Puhelin 03 44 381 Telefax 03 443 844 Konttori avoinna ma–pe klo 8.30–16.15. http://www.ylasatakunta.fi toimittajat@ylasatakunta.fi ilmoitukset@ylasatakunta.fi

Veli-Matti Heinisuo puh. 443 822 tai 040 566 5364

Heikki Pettinen puh. 443 826 tai 050 351 7226

Maarit Lehto puh. 443 827 tai 050 351 7227

Ilmoitushinnat €/pmm (+ alv 23%) Tekstissä ............................. mv 1,03/väri 1,36 3-sivu .................................. mv 1,07/väri 1,40 Tekstin jälkeen..................... mv 1,00/väri 1,33 Takasivu ............................. mv 1,11/väri 1,44 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset ................. 0,97 Palveluhakemisto alk. ............................. 0,49

Lea Luodetlahti puh. 443 824 tai 050 351 7224

Niina Martikainen puh. 443 825 tai 044 545 2919

Minna Lautamäki puh. 443 823 tai 044 570 8402

(sis. alv 23%) Seuratoiminta..............................0,60 €/pmm Onnittelupalsta (1x30) ............................................. 18,00 € (1x60) kuvallinen ............................ 20.00 € Kierrätysnurkka (1–6 riviä)................. 17,00 € – kestotilaajalle ............................... 10,00 €

Mari Kallio äitiyslomalla

Jaana Viilo puh. 443 830

tarja.nikkola@ylasatakunta.fi

Ilmoitusten jättöajat: Tiistain lehteen viimeistään perjantaina klo 16. Torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 16. Ainoastaan pikkuilmoituksia voidaan ottaa vielä ilmestymispäivää edeltävänä päivänä klo 10 saakka.

Kustantaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy Päätoimittaja/toimitusjohtaja Veli-Matti Heinisuo Sivunvalmistus Ylä-Satakunta Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy 2011 ● Tilaushinnat Kestotilaus kotimaahan 65 €. Määräaikaistilaus kotimaahan 12 kk 76 €, 6 kk 46 €, 3 kk 29 €. Tilaus pohjoismaihin 12 kk 82 € ● Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. © Koskee Ylä-Satakunta-lehden valmistamaa aineistoa.

Torstaina 3. marraskuuta 2011 â&#x20AC;&#x201C; 17

ONKO SINULLA tavaroita, jotka haluat kiertoon?

ILMOITA

niistĂ¤ YlĂ¤-Satakunnassa!

MetsĂ¤- ja peltopalstoja sekĂ¤ rantatontteja

Eeva Kuivasniemi on koonnut runojaan ja muuta kirjallista tuotantoaan kansien vĂ¤liin. Teoksen ElĂ¤mĂ¤n lanka kansipiirros on niin ikĂ¤Ă¤n hĂ¤nen omaa kĂ¤sialaansa.

ElĂ¤mĂ¤n lanka-runoteos on eletty ja koettu itse Kuru Lea Luodetlahti

Kurun Luoteessa vuosikymmenet asunut Eeva Kuivasniemi (73) on julkaissut elĂ¤mĂ¤nsĂ¤ ensimmĂ¤isen runokirjan ElĂ¤mĂ¤n lanka. Kirjanen henkii hĂ¤nen ja hĂ¤nen lĂ¤hiomaistensa elettyĂ¤ perhe-elĂ¤mĂ¤Ă¤; suruja ja iloja, joissa luonto ja maanlĂ¤heisyys on vahvasti lĂ¤snĂ¤. Runojen ja riimien kirjoittajalle on annettu erityislahja, jonka hĂ¤n on ymmĂ¤rtĂ¤nyt ottaa vastaan. â&#x20AC;&#x201C; Muutamat runot olen kuullut unissani. Kaiken huippu on, ettĂ¤ sain pariin runoon myĂśs valmiit sĂ¤velet ylhĂ¤Ă¤ltĂ¤, Kuivasniemi kuvailee. HĂ¤n tĂ¤hdentĂ¤Ă¤, ettĂ¤ suurin osa runoista on toki syntynyt ihan realistisella menetelmĂ¤llĂ¤; pohtien ja taas pohtien. â&#x20AC;&#x201C; PĂśytĂ¤laatikkoon niitĂ¤ on kertynyt siitĂ¤ saakka, kun olin 28-vuotias. Koen kuitenkin, ettĂ¤ tuolloin uskoon tulemisellani oli vaikutusta runosuonen puhkeamiseen, Kuivasniemi sanoo.

Mandoliinilla sĂ¤velmĂ¤ nuottiviivastolle Valmiina tulleet sĂ¤velmĂ¤t ja runojen sanat eivĂ¤t katsoneet aikaa tai paikkaa. Eeva Kuivasniemi istui saunassa, kun hĂ¤n kuuli sĂ¤velmĂ¤n. â&#x20AC;&#x201C; SiitĂ¤ paikasta hain mandoliinin kĂ¤siini. Se on ainut soitin, jota osaan soittaa. Sain mandoliinin avulla nuotit viivastolle.

Jokin iso, henkilĂśkohtainen tapahtuma Eevan pohdintojen mukaan laukaisee tĂ¤mĂ¤n ilmiĂśn. NĂ¤itĂ¤ voivat olla suuri suru tai suuri ilo. â&#x20AC;&#x201C; Kun isĂ¤ni kuoli, nĂ¤in jopa etiĂ¤isen. Ennusmerkin nĂ¤in valkoisen koiranpennun hahmossa, kun matkasimme Kurun kirkonkylĂ¤Ă¤n. En pelĂ¤stynyt tĂ¤tĂ¤kĂ¤Ă¤n ilmiĂśtĂ¤, vaikka se tapahtui keskellĂ¤ pĂ¤ivĂ¤Ă¤. Vasta myĂśhemmin ymmĂ¤rsin, ettĂ¤ nĂ¤ky oli etiĂ¤inen. Monta kertaa elĂ¤mĂ¤ssĂ¤ni ei nĂ¤in ole tapahtunut, Kuivasniemi kertoo. Kyseinen tapahtuma lĂśytyy runokirjasesta. Kirjassa on runoa, pieniĂ¤ kertomuksia ja havaintoja, kronikoita ja laulelmia lĂ¤hes joka vuodenaikaan, kuin myĂśs juhlahetkiin. â&#x20AC;&#x201C; Omille lapsilleni sepitin vuonna 1972 runon Kolme peikkoa. Lapset lauloivat sitĂ¤ HĂ¤mĂ¤-hĂ¤mĂ¤hĂ¤kki-laulun sĂ¤velellĂ¤ pieninĂ¤ ja isompina ryhminĂ¤. Kun Kuivasniemen lĂ¤hisuvulla tai ystĂ¤villĂ¤ on ollut merkkipĂ¤iviĂ¤, on Eeva rustannut lahjan oheen monet runonpĂ¤tkĂ¤t. NĂ¤itĂ¤ on runokirjassa lukuisia. MikĂ¤ on runoilijan lempiruno omasta kokoelmastaan? â&#x20AC;&#x201C; Eevan virsi. Vahva ja tunnepohjainen sĂ¤vel tuli minulle ensin. Sanat laadin Psalmin 96:n pohjalta. Runo vuodelta 2000 puolestaan kuvastaa sitĂ¤, etteivĂ¤t kaikki riimit Eevallekaan aukene tuosta vain:

Runoa rustasin, riimitin, kitkin. Samoilin sieluni maisemaa pitkin. PysĂ¤hdyin, katsoin; mitĂ¤ on siellĂ¤, olenko pysynyt kaidalla tiellĂ¤? Salattu rakkaus, viha vai pelko, ottaa nyt ihmisen mielestĂ¤ selko. Ihme pakkaus. MistĂ¤ sen aiheet? LĂśytyykĂś kaikki elĂ¤mĂ¤nvaiheet? MissĂ¤ on hersyvĂ¤n huumorin kukka, kaihoisan lemmen petetty rukka? Muokkasin runoa tyyliin jaloon, ajatuksistaniâ&#x20AC;&#x201C;pĂ¤ivĂ¤nvaloon.

ElĂ¤mĂ¤n lanka Eeva Kuivasniemen

runoja. Pariin runoon hĂ¤neltĂ¤ on syntynyt myĂśs sĂ¤velmĂ¤t. Kirjanen sisĂ¤ltĂ¤Ă¤ myĂśs hengellisten laulujen sanoja. Kuivasniemi on kirjoittanut vuosien varrella riimejĂ¤ ystĂ¤villeen ja eriikĂ¤isille sukulaisilleen onnittelusĂ¤keiksi. Kirjasta lĂśytyy myĂśs kronikoita ja eri tilaisuuksissa esitettyjĂ¤ pieniĂ¤ kertomuksia. Runokirjassa on 162 sivua. Kirja on omakustanne. SitĂ¤ on saatavilla muun muassa Parkanon kirjakaupasta.

Kingcobralla reipas tahti YlĂ¤-Satakunta Parkanolainen lĂ¤mminveriruuna Kingcobra kilpailee tiuhasti, muttei turhaan, sillĂ¤ menestystĂ¤ myĂśs tulee tĂ¤lle Fincumet Oy.n omistamalle saksalaiselle. Forssassa sunnuntaina kirjattiin vuoden seitsemĂ¤s voitto ajalla 16,8a. Mika Forssin ajama viisivuotias kilpaili edellisen kerran saman viikon tiistaina Teivossa, jossa tuloksena oli kakkossija ennĂ¤tysajalla 15,3a. Samoissa Teivon raveissa Fincumetin osin omistama Incredible Dream D otti Antti Teivaisen naruttelemana voiton

ajalla 16,1a. Porissa lauantaina suitsiin tarttui Mika Forss, ja tuloksena oli pronssidivisioonan karsinnassa kolmas tila, sekin ajalla 16,1a. Porissa ravattiin viikonloppuna kahtena pĂ¤ivĂ¤nĂ¤. Perjantaina kihniĂślĂ¤isen Kai Koivulan omistama ja valmentama TuplaPrinsessa oli edellisen starttinsa tavoin neljĂ¤s, nyt laukan hidastamana ajalla 34,7. Ohjaksissa oli Ilkka Korpi. Lauantaina Porissa neljĂ¤nnen sijan saavutti parkanolainen Karoliina ja Janne Talosen omistama Nightless Sky Peter Lindroosin ajamana ajalla 18,0a.

KihniĂślĂ¤isen Heikki Hoffrenin valmentama ja yhdessĂ¤ Satu Hoffrenin kanssa omistama nelivuotias lĂ¤mminveriori Maniac Korpe on pantu myyntiin. Hoffrenien oma kasvatti on startannut 18 kertaa, joista voittanut kolme kisaa. MyynnissĂ¤ on myĂśs Heikki Hoffrenin viisi kertaa startannut lĂ¤mminveriori Everest Windcape ja yksivuotias suomenhevosori Sirkkeli sekĂ¤ lĂ¤mminverinen tamma Katkera, joka aikoinaan starttasi 31 kertaa ja siirtyi sitten siitokseen. JĂ¤lkelĂ¤isiĂ¤ Katkeralla on toistaiseksi yksi, toukokuinen orivarsa Enigma.

Peltopalsta n. 6 ha Parkanon AlaskylĂ¤ssĂ¤. EU-tukikelpoista peltoa n. 5 ha vuokrattuna v. 2014 saakka. Tarjoukset jĂ¤tettĂ¤vĂ¤ pelloista 15.11. mennessĂ¤. MetsĂ¤palsta n. 21 ha Parkanon YliskylĂ¤ssĂ¤ Hiukkahuhdan metsĂ¤tien varressa. Puustoa n. 1500 m3. Hp 49 900 â&#x201A;Ź. MetsĂ¤palsta n. 10 ha Parkanon Kovesjoella Koniviidantien varressa. Puiden takaa kimmeltelee Paattanlampi ja palstalla on valmiina puuvarastot ja pieni laavu sekĂ¤ huvimaja. Hp 39 900 â&#x201A;Ź. MetsĂ¤tila 44 ha Parkanon VuorijĂ¤rvellĂ¤ Latosuontien varressa, hyvien hirvimaiden keskellĂ¤. Puustoa 2300 m3, josta tukkia 500 m3. Tarjoukset jĂ¤tettĂ¤vĂ¤ 11.11.2011 mennessĂ¤. Joenrantatontti 1 ha Parkanon Kovesjoen Paattankoskella. Tonttia mahdollista suurentaa. Hp. 29 900 â&#x201A;Ź/tarjous. Rantatontti 4,5 ha Parkanon AurejĂ¤rven Oravalahdessa, jonne voi rakentaa 100 m2 mĂśkin, 25 m2 sauna ja 30 m2 talousrakennuksen. Omaa rantaa noin 300 m. Hp. 110 000 â&#x201A;Ź. MetsĂ¤tila 55 ha ja 2 rantakaavatonttia KihniĂśn HirvijĂ¤rven lĂ¤nsirannalla. Tila rajoittuu Hirvi- ja VĂ¤hĂ¤-HirvijĂ¤rviin. Koko tila tontteineen 174 800 â&#x201A;Ź. Tontit erikseen 39 900 â&#x201A;Ź ja 44 900 â&#x201A;Ź tai pelkkĂ¤ metsĂ¤ erikseen 90 000 â&#x201A;Ź. Omakotitalo KihniĂśssĂ¤, KihniĂśntie 73. Rak. v. 1981, tiiliverhoiltu sis. toimistohuoneiston (n. 40 m2) ja asunnon (n. 75 m2), jossa on oh, 2 mh, k, s, at ja 2 varastoa. Asunto heti vapaa. Hp. 120 000 â&#x201A;Ź/tarjous.

KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET SYYS- JA TALVIKAUDELLA 2011â&#x20AC;&#x201C;2012 POSAN ALUEELLA Maksuttomaan kausi-inďŹ&#x201A;uenssarokotukseen ovat oikeutettuja t o LVVLBVEFO JLĂ&#x160;JTFU MBQTFU t 3BTLBBOB PMFWBU t WVPUUB UĂ&#x160;ZUUĂ&#x160;OFFU JĂ&#x160;O QFSVTUFFMMB

t -Ă&#x160;Ă&#x160;LFUJFUFFMMJTJJO SJTLJSZINJJO LVVMVWBU o WVPUJBBU TBJSBVUFOTB WVPLTJ t 1PUJMBT KB IPJWBUZĂ&#x161;UĂ&#x160; UFLFWĂ&#x160; UFSWFZT KB TPTJBBMJ BMBO IFOLJMĂ&#x161;LVOUB NZĂ&#x161;T QĂ&#x160;JWĂ&#x160;LPEFJTTB MBTUFO QBSJTTB UPJNJWB IFOLJMĂ&#x161;LVOUB

5FSWFFU BMMF WVPUJBBU IFOLJMĂ&#x161;U WPJWBU PTUBB SPLPUUFFO SFTFQUJMMĂ&#x160; BQUFFLJTUB SFTFQUJO WPJ QZZUĂ&#x160;Ă&#x160; ,BOLBBOQĂ&#x160;Ă&#x160;TTĂ&#x160; 1FSVTQBMWFMVLFTLVT 5BQBMBO BJLVJTOFVWPMBTUB 1P4B 5ZĂ&#x161;UFSWFZEFTUĂ&#x160; ,VOJOLBBOMĂ&#x160;IUFFOLBUV UBJ KĂ&#x160;TFOLVOOJTTB PNBTUB QFSVTQBMWFMVLFTLVLTFTUB FJ WBBEJ MĂ&#x160;Ă&#x160;LĂ&#x160;SJMMĂ&#x160; LĂ&#x160;ZOUJĂ&#x160; Lasten, koululaisten ja opiskelijoiden kausi-inďŹ&#x201A;uessaSPLPUVLTFU IPJUBB PNB UFSWFZEFOIPJUBKB OFVWPMPJTTB KB LPVMVJMMB BKBOWBSBVLTFMMB "KBOWBSBVT PNBMUB UFSWFZEFOIPJUBKBMUB Raskaana olevat TBBWBU SPLPUUFFOTB Ă&#x160;JUJZTOFVWPMBTUB UBJ IBLFVUVNBMMB BWPJNJJO SPLPUVTUJMBJTVVLTJJO TyĂśterveyshuolto hoitaa TPQJNVTUFOTB NVLBJTFTUJ LBVTJ JOnVFOTTBSPLPUVLTJB UZĂ&#x161;QBJLPJMMB UBJ UZĂ&#x161;UFSWFZTIVPMMPO UPJNJQJTUFJTTĂ&#x160; KANKAANPĂ&#x201E;Ă&#x201E; AIKUISNEUVOLA, Tapalankatu 20 ROKOTUKSEN SAA ILMAN AJANVARAUSTA ke 16.11. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 to 24.11. klo 10.00 â&#x20AC;&#x201C; 15.00 to 1.12. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 17.00 ke 7.12. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00 ti 13.12. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 Muuna aikana ajanvaraus etukĂ¤teen terveydenhoitajalle puh. 577 3272 klo 08.00 - 14.00 SENIORINEUVOLA, JĂ¤mintie 2 E ROKOTUKSET AJANVARAUKSELLA, 65 vuotta tĂ¤yttĂ¤neille Varaukset klo 09.00 â&#x20AC;&#x201C; 11.00, puh. 044 577 3288 HONKAJOKI PERUSPALVELUKESKUS ROKOTUKSEN SAA ILMAN AJANVARAUSTA to 17.11. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 to 24.11. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 to 8.12. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 Muuna aikana ajanvaraus etukĂ¤teen puh. 577 3600 JĂ&#x201E;MIJĂ&#x201E;RVI PERUSPALVELUKESKUS ROKOTUKSEN SAA ILMAN AJANVARAUSTA ti 22.11. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00 ti 29.11. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 to 15.12. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00 Muuna aikana ajanvaraus etukĂ¤teen puh. 577 3700 KARVIA PERUSPALVELUKESKUS ROKOTUKSEN SAA ILMAN AJANVARAUSTA ma 7.11. klo 10.00 â&#x20AC;&#x201C; 15.00 ti 8.11. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 14.00 pe 11.11. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00 ma 21.11. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 15.00 ke 23.11. klo 08.00 â&#x20AC;&#x201C; 15.00 Muuna aikana ajanvaraus etukĂ¤teen puh. 577 3800 SIIKAINEN PERUSPALVELUKESKUS ROKOTUKSEN SAA ILMAN AJANVARAUSTA ti 15.11. klo 09.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00 to 24.11. klo 12.00 â&#x20AC;&#x201C; 16.00 Muuna aikana ajanvaraus etukĂ¤teen puh. 577 3500 ke 9.11. klo 10.00 â&#x20AC;&#x201C; 12.00, lapset ja odottavat Ă¤idit KOTIHOIDON POTILAAT ROKOTETAAN KOTIHOIDON TOIMESTA. Rokotukset aloitetaan SPLPUUFJEFO TBBQVNJTFO NZĂ&#x161;UĂ&#x160; FTJN WBTUBBOPUUPKFO ZIUFZEFTTĂ&#x160; UĂ&#x160;TTĂ&#x160; JMNPJUFUUVB BJFNNJO +PLBWVPUJTFU JOnVFOTTBSPLPUVLTFU PWBU UFIPLLBJO UBQB WĂ&#x160;IFOUĂ&#x160;Ă&#x160; LBVTJ JOnVFOTTBFQJEFNJBO WBJLVUVLTJB *OnVFOTTBSPLPUF TVPKBB WBJO JOnVFOTTBWJSVTUFO BJIFVUUBNBMUB UBVEJMUB FJ UBWBMMJTUB nVOTTBB UBJ OVIBLVVNFUUB BJIFVUUBWJMUB WJSVLTJMUB 5VUVTUV UBSLFNNJO JOnVFOTTBPIKFJTJJO 5FSWFZEFO KB IZWJOWPJOOJO MBJUPLTFO OFUUJTJWVJMMB IUUQ XXX LUM m QPSUBM TVPNJ UJFUPB@UFSWFZEFTUB SPLPUUBNJOFO JOnVFOTTBrokotukset 5FSWFUVMPB SPLPUVLTFMMF

Aki Haapaniemi toiminnanjohtaja kiinteistĂśnvĂ¤littĂ¤jĂ¤ julkinen kaupanvahvistaja MetsĂ¤nhoitoyhdistys KihniĂś-Parkano ry Puh. 044 739 3100 DNL KDDSDQLHPL#PK\ Âż Keskuskatu 5, 39700 Parkano ZZZ PK\ Âż NLKQLRSDUNDQR WDL ZZZ PHWVDWLODW Âż

,BOLBBOQĂ&#x160;Ă&#x160;TTĂ&#x160;

ONNITTELE LEHDESSĂ&#x201E; kuvaton 1x30

18 â&#x201A;Ź

kuvallinen 1x60

Puh. 03 44 381, www.ylasatakunta.fi

20 â&#x201A;Ź

18 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

(=(1(0:90,/(

LUPINET

Artuniikki Taulu ja Taide Kehystämö

kaupunginosayhdistys ry toimikunnan kokous sunnuntaina 6.11.2011 klo 16.00 Kallion päiväkodilla DƵŬĂŶĂ >hW/E dͲĞƐŝƩĞůǇ <ĂŝŬŬŝ ƚĞƌǀĞƚƵůŽĂ

Nyt erä upeita kehyksiä! ISÄNPÄIVÄKSI, JOULUKSI

Ahertajankatu 2, Parkano, puh. 044 053 3335 Avoinna ark. 10–18, la 9–14

Parkanon kaupunki

PÄÄTTÄJÄT TORILLA perjantaina 4.11.2011 klo 9–11 Parkanon kaupungin johtavat luottamushenkilöt ja kaupunginjohtaja ovat yllä mainittuna päivänä torilla tavattavissa ja keskustelemassa ajankohtaisista asioista, mm. mahdollisesta uuden kunnan perustamisesta Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kesken. Tervetuloa keskustelemaan!

PARKANOLAISET BÄNDIT JA TOIMINNASTA KIINNOSTUNEET Bändikämpän suunnittelupalaveri pidetään la 5.11. klo 16 nuorisokahvilassa. Tule ilmoittautumaan mukaan tulevan bändikämpän toimintaan. Lisätietoja: 044 786 5512 / Taina Vapaa-aikatoimi

KUULUTUS PARKANON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ Ehdotus Parkanon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiksi on nähtävissä Parkanon kaupungintalolla, osoitteessa Parkanontie 37, 39700 Parkano. Kunnan asukkaat ja osalliset voivat esittää ympäristönsuojelumääräyksiin mielipiteitä, ehdotuksia tai täydennyksiä. Kirjalliset ehdotukset pitää jättää Parkanon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 5.12.2011 mennessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta

KIERRÄTYSNURKKA www.ylasatakunta.fi

Ylä-Satakunnan kierrätysnurkka tiistaisin ja torstaisin. Voit jättää ilmoituksesi myös netissä osoitteessa www.ylasatakunta.fi

Edullinen ilmoituspaikka: 1– 6 riviä 17 €, kestotilaajan etuhinta 10 €. Laskutuslisä 4,30 €.

myydään

Okt, Nuolikatu 8, 5h,k,takkah,s,kph,2 x WC, varasto, 119,5/129 m² Hyvä vaihtoehto tilaa tarvitsevalle. Neljä mh ja runsaasti muita tiloja käsittävä talo 595 m²:n tontilla. Iso katettu parveke, autotalli ja maakellari. Mh 88 000 €. Okt, Pihakuja 2, 5h,kaksi keittiötä, s, th, kph, autotalli, 193/267 m² Hyväkuntoinen talo, jossa asuintilaa kahdessa kerroksessa. Alakerrassa erillinen asunto keittiöllä. Reilusti varastotilaa ja todella iso terassi. Kuntotarkastus tehty. Tontti 1264 m². Mh. 133 000 €. Kt, Viinikanrinne 2, 3h,k,kph,p, 72 m² Erittäin siistikuntoinen asunto. Ylimmän kerroksen parvekkeelta komeat maisemat. Erinomainen vaihtoehto ensiasunnon ostajalle. Vastike 195,44. Mh. 58 000 €. Kt, Satakunnankatu 15, 2h,k,kph, 58,5 m² Siistikuntoinen ja tilava kaksio keskeisellä paikalla. Oma parveke, taloyhtiössä mukavat saunatilat sekä

ostetaan

Halutaan ostaa Parkanosta r i v i t a l o - o s a k e 3h+k+s+autokatos tai -talli. Puh. 040 835 0416 tai 03 448 1345.

SELLUVILLAA puhallettuna, myös irtosäkkejä edullisesti! 044 260 9095 Perjantaina Parkanon torilla Hyvää hiekkamaan

Kt, Keskuskatu 6, 2h,k,s, 62,5 m² Keskustassa tilava kaksio omalla saunalla. Tupakeittiö ratkaisu ja tilava makuuhuone. Huoneisto tällä hetkellä vuokrattuna eli sijoittajalle valmis vuokralainen. Tarvittaessa myydään myös omaan käyttöön. Vastike 210,92 €. Mh 49 000 €. Kt, Parkanontie 41 B, 4h,k,kph, 81,5 m² Erittäin kaunis ja valoisa läpitalon huoneisto keskeisellä paikalla. Lattiapinnat parkettia, laatoitettu kylpyhuone ja lasitettu parveke, siistit ja lähes uudenveroiset keittiökaapistot. Paljon säilytystilaa sekä vaatehuone. Vastike 236,35 €. Mh. 77 000 €. Rt, Kiertokatu 1, 3h,k,s, 79 m² Erittäin siistikuntoinen päätyasunto rauhallisella alueella. Remonttia on tehty paljon. Takapihalla todella iso terassi ja pihan viihtyvyyden suhteen tehty paljon töitä. Vastike 79 €, sähkölämmitys. Mh. 88 000 €. Pt, Kuismankuja 5, 2h,k,s, 62 m² Erittäin siistikuntoinen, kiinteistömuotoinen paritalokaksio rauhallisella alueella Kalliossa. Toimiva tupakeittiöratkaisu, oma sauna ja terassi kauniille takapihalle tuovat mukavaa kodikkuutta. Palvelut lähellä. Mh. 82 800 €.

Pohjois-Hämeen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Parkano, Kirkkokatu 5, 39700 Parkano Eija Karhu, kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 050 394 9847

OK-TALO Karvian keskustassa. 160 m2 + isot autotalli- ja varastotilat.

RUOKAPERUNAA

Puh. 050 517 6777

Leponiemi

Remontoitu, 1. krs, Parkano

V. 1994 rak.

2h+k+parveke 62 m²

Karvian keskustasta. Ok-talo n. 120 m2 ja autotalli/varasto 60 m2. Tied. puh. 040 561 8014

Hieno! Uudet pinnat ja koneet. Esittely ja tiedustelut 0500 668 720

Lajikkeet: Pito, Matilda, van Gogh. Porkkanat, lantut, punajuuret, sipulit, suomalaista Lobo-omenaa.

OK-TALO

<ĂŚǀŝƚĂƌũŽŝůƵ

uima-allas ja hissi. Vastike 156 €. Mh. 64 000 €.

Myydään

sekalaiset

Uusi Solifer moposkootteri, V u o k r a t t a v a n a edullisesti. Puh. 050 446 2h+kk+sauna+lasitettu parveke (45 m2) os. As. Oy. Pa2680. roonitar, Satakunnankatu 14, MIG-hitsauskone EWM/Mi- Parkano, 1.12.2011 alkaen. ra 251, Toyota Corolla -93. Puh. 03 448 3244. Puh. 050 585 9520. Vuokralle tarjotaan kt-yksiö 2 Suzuki Swift -09. Aj. 35 000 35 m Pentinalueella, Parkanossa. Puh. 040 867 1726. km. Takuuhuollettu, pieniruokainen talviauto. Hyvillä lisävarusteilla. Hp. 11 500 €. Puh. 040 583 2297. VW Golf 1.8 GL -96 5-ov. Katsastettu 08/11, aj. 300 000 km. 2 renkaat. Tosi siisti. 950 €. Puh. 0400 624 762.

Okt, Heinosentie 28, 4h,s,kph,wc,et, yläaula, 126/196 m² Heti vapaa okt-talo 2504 m²:n tontilla. Asuintilat ovat kahdessa kerroksessa ja lisäksi kellarissa on varasto- ym. tilaa runsaasti. Pihamaalla on iso talousrakennus. Mh. 88 000 €.

ǁǁǁ͘ůƵƉŝŶĞƚ͘Į Puhelin: 044 786 5701 ja 044 786 5703 ^ćŚŬƂƉŽƐƟ͗ ƟŵŽ͘ůĞŚƟŶĞŶΛƉĂƌŬĂŶŽ͘Į ũƵŚĂ͘ŶŝŬŬŽůĂΛƉĂƌŬĂŶŽ͘Į

MYYNTIKOHTEITAMME Okt, Jokitörmänkatu 16, 5h, k,s,kph,khh,takkah,varastot, vilpola, 187/240 m² Asuinrakennuksessa on tilaa isollekin perheelle ja paljon varastotilaa. Talossa on mm. kaksi takkaa ja poreamme. Kaiken kruunaa ulkorakennuksessa oleva uima-allas! Vaihdossa voidaan ottaa yksiö tai kaksio. Tontti 1915 m². Mh. 240 000 €.

Kallion

45.500 €

La 5.11.

C97 harjoituspeli PK83-KieHa klo 11.00 YLEISÖLUISTELU mailavuoro klo 13.00-14.00 mailaton vuoro klo 14.00-15.00 III-div. EDUSTUS PK83-KaVo klo 17.00

Su 6.11.

Naisten harrastesarjapeli klo 14.30-17.00

*PK83-USiKi klo 15.15 *PK83-Mamma Pingviinit klo 16.15 PK83 www.parkanonkiekko.com

www.ylasatakunta.fi www.ylasatakunta.fi Vuokrattavana

Parkanosta kt 2h+kk 50 m² 347 €/kk kt 2h+k 62 m² 400 €/kk kt 4h+k 94 m² 592 €/kk

Puh. 0500 668 720

Huutokauppoja HUUTOKAUPALLA

kuolinpesän ym. koti-irtaimistoa Jalasjärvellä, Koskuen kylätalolla lauantaina 5.11. klo 12.00 alk. Tervetuloa! Harju. Meklarina M. Siltala

Lue Ylä-Satakunta

Seuratoimintaa Kihniön Nuorisoseuran sääntömääräinen syyskokous to 17.11.2011 Kihniön Ihantolassa. Johtokunnan kokous klo 18 ja yleinen kokous klo 19. Muistikerho kokoontuu Rantakodolla ma 7.11. klo 13. Jutustellaan kahvikupin ääressä. Tervetuloa. Arja

Karvian Kirkonkylän maatalousnaisten yhdessäoloilta ti 8.11.2011 klo 18 säästöpankin kerhohuoneella Anjan ja Annin pitämänä. Arvontaa. Su 20.11.2011 retki Härmän kylpylään. Lähtö st1:ltä klo 11. Hinta 25 e/hlö, sis, uinti ja ruoka, matka ilmainen. Sitovat ilm. 16.11. mennessä puh. Lempi 544 1315, Anni 045 134 1065. Tervetuloa joukolla mukaan. Ylä-Satakunnan Sos.dem. ry. Syyskokous su 13.11.2011 klo 17.00 Sakkilassa. Johtokunta klo 16.00. Kokousvieraana kansanedustaja Pia Viitanen. Käsitellään mm. valtuustoasiat, syyskokousasiat ja uuden kunnan neuvottelutilanne. Opintokerhossa teemana eduskuntavaalit. Kakkukahvit. Tervetuloa. Johtokunta

Kihniön-Linnankylän kyläseura ry. Puurojuhla la 5.11.2011 klo 13 Linnankylän asemalla. Ohjelmassa musiikkia, runoja ym. Puuro, kiisseli, kahvit ja sörsselit 10 e, alle 16 v. ilmaiseksi. Arpajaiset. Kaikki tervetuloa.

Ikakemia ry. osasto 002. Syyskokous ja yhdistetty pikkujoulu pidätään lauantaina 19.11.2011 alk. klo 16.00 Ikaalisten kylpylän Klubisaunalla. Ohjelmassa saunomista, pikkujoulubuffet ja tanssia. Tervetuloa. Hallitus

Parkanon Yrittäjät ry:n sääntömääräinen syyskokous to 10.11.2011 klo 19 kaupungintalolla. Ilm. Janne Kirjoselle puh. 040 550 8257 tarjoilun vuoksi 8.11. mennessä. Tervetuloa.

Eläkeläistoimintaa Parkanon Kansalliset Seniorit ry. Sääntömääräinen syyskokous ti 15.11.2011 kaupungintalon kokoushuoneessa nro 4. Ruokailu klo 12. Varsinainen kokous klo 13. Vierailijana kaupunginjohtaja Malmberg. Hallitus kokoontuu Anneli Humalan luona ti 8.11. klo 13. Tervetuloa.

Torstaina 3. marraskuuta 2011 – 19

U P P O L N O K I I W WILLI n o k ii v n a s n a k n li il W

T E E L I B S I A J A V A

Pe 4.11. klo 21–03

KARAOKE/DISCO Vapaa pääsy!

La 5.11. klo 22–03 Bilebändi

Pe 4.11.

ROXANNA Liput 5 €

MUSTAT ENKELIT Jaki & Jussi

KARVIA A – OIKEUDET

Su 6.11. alkaen klo 16

TIETOVISAILU

Parhaat palkitaan!

Tervetuloa!

La 5.11. Pyhäinpäivänä

KAAMOSROCK esiintyjänä TOUGHT STONE

Su 6.11. Willi karaoke-ehtoo Vapaa pääsy!

18 vuoden kokemuksella

KIITÄ muistamisesta lehtiilmoituksella!

Karvia Puh. (02) 5441207

Kädentaitajien Joulupuoti

avataan Parkanossa 1.12.2011 (ent. Matin Asuste) Varaa paikkasi Puh. 040 773 0529 Riitta Rajamäki

POIMI PARHAAT YLÄ-SATAKUNNASTA TILAUSKUPONKI

YläSatakunta maksaa postimaksun

65 € ❑ 76 € ❑ 29 € ❑

tilaus alkaen ____/____ 2011 tilaajan nimi lähiosoite postinumero

postitoimipaikka

VASTAUSLÄHETYS 5005559

puhelinnumero Jos maksaja eri kuin tilaaja, nimi ja laskutusosoite

6,50 €

Talviaikaan avoinna:

OSTOSMATKA TUURIIN ma 7.11. klo 9.00 Parkanon linja-autoasemalta puh. 040 584 6114

rapeat, ohutpohjaiset pizzat pastat kana-ateriat kebabit sis. salaatti, vesi ja kahvi

Palveluhakemistostamme nimesi huomataan

kestotilaus 12 kk 3 kk

Lounasaikana 10.30–14.00

00003 HELSINKI

MA–TO 10.30–21.00 PE 10.30–22.00 LA 11.00–22.00 SU 12.00–22.00

HOT WINGS ateriat normaali 10 kpl iso 16 kpl

8,50

10,00

Lisukevaihtoehdot: Lohkoperunat, ranaskalaiset, kermaperunat, riisi Kastike: medium tai hot, dippi

SIIPIANNOKSET 10 kpl 16 kpl 20 kpl 25 kpl 30 kpl 40 kpl

7,50 9,50 12,00 14,00 16,00 22,00

Soita ja tilaa, myös mukaan!

Parkanontie 72, Parkano Puh. 03 448 5506

PIKKU- ! JOULU

Kutsu väki koolle ilmoituksella paikallislehdessä.

Tilaa edullinen Ylä-Satakunta oheisella kupongilla itsellesi niin tiedät mitä alueellamme tapahtuu. Samalla näet kauppiaiden tarjoukset ja yrittäjien palveluvinkit.

20 – Torstaina 3. marraskuuta 2011

Vihtahousu tempaa katsojan mukaansa

Ilmoituskin on

Karvia

UUTINEN

teatterissa

Huvinäytelmä Vihtahousu sai ensi-iltansa lauantaina Nuorisoseurantalo Sampolassa Karviassa. Alkuperäisteoksen on kirjoittanut Eduard Wilde ja näytelmän on Sampolan estradille sovittanut ja ohjannut Rauni Virtanen. Puolitoistatuntinen komedia on viihdyttävä, ja näyttelijäkaartin suoritukset paikka paikoin nauruhermoja kutkuttavia. Tarinan henkilöt ovat bisnesmies Ukko Westmann (Hannu Syrjälahti), hänen tyttärensä Mathilde (Aila Pukaralammi) ja Laura (Susanna Viitasaari), Ukon vävypoika Ludvig Sander (Raimo Erkkilä) sekä köyhä kirjailija Tiit Piibeleht (Jari Harjaluoma). Pienemmässä roolissa hääräilee talon sisäkkö Liina (Ella Aromaa). Tarinan pääpaino on vä-

Ylä-Satakunnassa

KOKOUSKUTSU Keskiviikkona 16.11.2011 klo 9.30 pidetään toimituskokous koskien lohkomista t:no 2011388736 tiloilla Peltoniemi 113:5 Parkanon kaupungissa Sydänmaan kylässä sekä 10:24 Ikola Jämijärven kunnassa Kovelahden kylässä. Lohkomisen yhteydessä mahdollisesti suoritetaan rajankäynti, joka koskee myös kiinteistöä 181-407-876-1 Kuusijoen yhteinen vesialue sekä tieoikeuden perustaminen joka koskee myös kiinteistöä 581431-876-9 Alakuusijärven talon vesialue. Kokouspaikka on lohkottavalla kiinteistöllä 10:24 Ikola Jämijärvellä Kuusijoentien varrella noin 700 metriä Parkanontien risteyksestä. Asianosaisten poissaolo ei estä toimituksen suorittamista. Tarkempia tietoja saa toimitusinsinööriltä.

muistamisessa, muttei kuitenkaan niin usein, että katsoja olisi siitä kiusaantunut. Näyttelijät eläytyvät rooleihinsa mainiosti. Lavalla melkein koko ajan oleva Raimo Erkkilä suoriutuu Sanderin roolissa kiitettävästi, ja saa tossukkamiehen hahmon olemaan samanaikaisesti sekä hieman ketkuileva että sympaattinen. Tarinan herkullisimman hahmon tarjoilee kuitenkin Hannu Syrjälahti Ukko Westmannina. Hänen halveksuva asenteensa vävyään kohtaan naurattaa paitsi häntä itseään myös yleisöä. Kirsi Niemi

Vihtahousu Raimo Erkkilä ja Aila Pukaralammi aviopari Ludvig ja Mathilde Sanderina näytelmässä Vihtahousu.

NYT ON AIKA OSTAA Akut autoihin ja työkoneisiin laadukkaat ruotsalaiset Lumiauran terät Jäähdytinnesteet Led-työvalot 12–24 W Heti varastosta! Marraskuussa arvomme joka päivä radiokuulosuojaimen!

Ikaalisissa 1.11.2011, toimitusinsinööri Kari Hännikäinen, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Kauppakatu 12, 39500 IKAALINEN, puh. 040 865 5671, email. kari.hannikainen@ maanmittauslaitos.ﬁ.

teoksensa loppuun. Vaimoa ei kuitenkaan niinkään tunnu kiinnostavan miehensä hengentuotokset vaan pikemminkin tämän saavutuksilla kerskaileminen. Sander joutuukin turvautumaan epäilyttäviin keinoihin säilyttääkseen asemansa vaimonsa silmissä. Tästä alkuasetelmasta näytelmä soljuu eteenpäin sujuvasti, ehkä joissain paikoin hieman ennalta-arvattavasti, mutta näyttelijät eivät rooleissaan

vy Sanderin ongelmassa, jonka hän on itse itselleen luonut. Statuksesta tarkkaa vaimoaan Mathildea miellyttääkseen hän on kertonut kirjoittavansa kirjaa, vaikka oikeasti ei ole riviäkään mitään ikinä kirjoittanut. Aikoinaan vaimoaan kosiskellessaan mies on rustaillut tälle runoja, jotka tosin on lainattu toisilta runoilijoilta. Vaimo kuitenkin on siinä uskossa, että miehensä on mahtava runoilija, ja kärttää tätä kirjoittamaan

SORVAAMO E. AALTO Parkanontie 90, puh. Eero 0400 620 765, Eira 040 538 1339

pahemmin kompastele. Näytelmä nojautuu pääasiassa pelkän dialogin varaan. Sampolan lavalla ei toimintaa juurikaan nähdä, mutta esitys ei siitä huolimatta ole pitkäveteinen. Käsikirjoitus on hauska ja pitää katsojan hyvin koukussaan. Näyttelijät ovat harjoitelleet roolinsa hyvin, sillä vuorosanoja on paljon ja dialogi välillä pitkää. Muutaman kerran ohjaaja joutui antamaan apua repliikin

kirjoittanut Eduard Wilde

sovittanut ja ohjannut Rauni Virtanen

Karvian nuorisoseuran Teatteri Sampola

Rooleissa Hannu Syrjä-

lahti, Aila Pukaralammi, Susanna Viitasaari, Raimo Erkkilä, Jari Harjaluoma ja Kati Niemenmaa. Esitykset Sampolassa pe 4.11. klo 19 ja su 13.11. klo 15.

Takuumureaa

JEN O K K I I V A H LI TI A A R A P A T PA vo it a

LIHAVIIKKOA

i o s a ll is t u ja e r m a r k e t .f w w w.k - s u p

K-supermarketista

K-supermarketit ovat kiinni pyhäinpäivänä la 5.11. Sunnuntaina 6.11. palvelemme normaalisti. Hyvää

Pyhäinpäivää!

reseptit ulliset liha Katso herk estä. irkka-lehd K-RuokaP

HELIHA AISTIJAU P N A D U NA kg )

n. 1, 2 kg

tia 3,39

Ilman kort

)

rs (8,48 kg

KANANPOJAN FILEESUIKALEET 250-300 g (9,96-8,30 kg)

Costa Rica

KAHVI

700 g (6,41 kg)

-24 %

Jumbo

IRTO HERKKUSIENET Hollanti

-33 %

Ilman korttia 3,29 rs (13,16-10,97 kg)

500 g (3,98 kg) rajoitus: 2 pkt/talous

Ilman kort

KINKKUSUIKALE

tia 14,95

Atria pehmeän pippurinen

-34 %

tia 5,99

Ilman kort

Kariniemen

n. 1 kg

-11 %

murea

SISÄNAUDAN OPAISTI T H A A P ja

R S AS RYPSIPOPAISTI U H E RK K

8 40 0 g (7,42 rs /talous rajoitus:

HK takuu

pkt

-33 %

Ilman korttia 2,99 pkt (5,98 kg)

Takuumurea

NAUDAN ULKOFILEE palana Suomi

ERÄ

Voimassa ke-pe 2.-4.11.

PARKANO

VALMISSALAATTIPUSSIT Caesar, salaattisekoitus Rucola, Provence, Palermo ja Toscana 60-230 g (33,33-8,70 kg) Ruotsi

2 PS

Yksittäin 2,49 ps (41,50-10,83 kg)

ARKISIN LA SU

8-21 8-18 12-18

KLEMENTIINI Espanja 1,5 kg/ps (1,26 kg)

-17 %

Ilman korttia 2,29 ps (1,53 kg)

Suomalainen voittaa aina Meillä voit myös veikata Keskuskatu 9 Parkano puh 441 100