Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti
1 • 2014
”Vanhan synnytyssairaalan pyykkivarastossa tehdään nyt ennaltaehkäisevää lasten suojelua” sivu ..........14 ”Usein kysyttyä Heidekenistä”.......sivu 18 ”Ihanakamala murrosikä”............... sivu 16
Sisällysluettelo Lehden tietoja ................................................................................................................ sivu 2 Pääkirjoitus....................................................................................................................... sivu 3 Järjestölehti Yhdessä enemmän – kiinnostavia lukuhetkiä, ole hyvä! .sivu 4 Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 2/2015....... sivu 5 Pientä suurta toimintaa Kehittämisperhekeskus Marakatissa .............. sivu 6-7 RAY:N Avustusohjelma mahdollisti työpestin perhetalolla........................ sivu 8 Pelastakaa Lapset, Turun toimipiste.................................................................... sivu 9 Uusperheneuvojat uusparien ja –perheiden tukena...................................... sivu 10-11 KOTA ry soveltaa seikkailukasvatusta luovasti ............................................... sivu 12-13 Kriisi- ja väkivaltatyö – erityisen tavallista työtä .......................................... sivu 14 Se tavallinen tarina? .................................................................................................. sivu 15 Ihanakamala murrosikä ............................................................................................. sivu 16-17 Usein kysyttyä Heidekenistä ................................................................................... sivu 18-19 Yhteystiedot..................................................................................................................... sivu 20
Yhteystiedot: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku järjestölehti Yhdessä enemmän on sähköinen julpuh. 044 5355 132/toimisto kaisu, joka lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa toimisto@vslapset.fi lehden kohderyhmille: lasten, nuorten ja lapsiperheiden www.facebook.com/vslapset parissa toimivien järjestöjen yhteyshenkilöt, kuntien sowww.vslapset.fi siaali-, terveys- ja koulutoimen alalla toimijat, kehittäjät, päättäjät, opiskelijat, sekä yleisesti aihealueesta kiinJulkaisija: Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry nostuneet. Paperiversion lehdestä voi tulostaa järjestön Päätoimittaja: Miia Hänninen kotisivuilta löytyvästä linkistä. Toimitussihteeri: Soile Smiley Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n järjestölehti
1 • 2014
Järjestölehden tilausasiat ja yhteydenotot: toimitus@vslapset.fi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa.
Taitto: Mainostoimisto Hurraa Painopaikka: Finepress Kansikuva: Mikko Hed Lehden toimituskunta: Hänninen Miia, Koivunen Ulla, Madsen Sirpa, Smiley Soile.
Kirjoittajat tässä lehdessä: Broström Kirsi, Hallbäck-Vainikka Teija, Heimo Eija, Lindeman Marianna, Lindholm Jorma, Lipasti Roope, Mansikka-aho Hanna, Järjestölehden seuraava numero ilmestyy keväällä 2015. Perho Maija ja Teerijoki Elina.
yhdessä enemmän 2 • 2014
Pääkirjoitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n puheenjohtaja Maija Perho Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista puhuttaessa toistuvat seuraavat teemat: varhainen tuki, ennaltaehkäisevät toimet, osallisuus, asiakaslähtöisyys, kumppanuus, ”koko kylä kasvattaa” – asenne. Kattavin yhteisymmärrys koskee painopisteen ja toimintatapojen muutosta korvaavista, ns. häiriöpalveluista, peruspalvelujen vahvistamiseen ja ongelmia ennaltaehkäisevien palvelujen oikea-aikaiseen ja laajempaan käyttöön. Emeritusprofessori Matti Rimpelä on osuvasti lausunut, että ”miksi ihmeessä nuoret pitää ensin hukata, jotta etsivä nuorisotyö voi heidät löytää”. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan laajasti eri tahoja. Lastensuojelujärjestöjen palveluilla, osaamisella ja vapaaehtoistyöllä on tässä kokonaisuudessa oma tärkeä sijansa. Meillä Turussa on erinomainen tilanne tehdä järjestöjen lapsiperhe- ja lastensuojelutyötä näkyväksi ja tunnetuksi, koska meillä on Perhetalo Heideken ja oma yhteistyöjärjestömme. Perhetalo Heideken on paljon enemmän kuin perinteikäs ja kauniisti entisöity rakennus ja siellä toimivat yksittäiset järjestöt: se on lapsiperhetyön ja lastensuojelun osaamiskeskus ja turkulaisten lapsiperheiden kohtaamispaikka. Se tarjoaa tukea ja apua myös rankkoihin elämätilanteisiin ja sieltä löytyy osaamista ongelmista irtipääsyyn. Kaikki osaaminen ei suinkaan rajoitu Heidekenin seinien sisälle, vaan sitä löytyy runsain mitoin myös muualla majaansa pitäviltä jäsenjärjestöiltä. Heidekenin ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n lisäarvo syntyy synergiasta, tiivistä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta sekä yhdessä pohdituista, ajassa esiin nouseviin ongelmiin ja ilmiöihin tarttuvasta hanketoiminnasta. Tuloksellisinta toiminta on silloin, jos hankkeissa vaikuttaviksi havaitut käytännöt juurtuvat – joko jonkin tai joidenkin järjestöjen vakiintuneeksi toiminnaksi tai ne jalkautuvat osaksi kuntien palvelukokonaisuutta. Uusi sosiaalihuoltolakiesitys edellyttää kunnilta entistä enemmän alussa esitettyjen toimien vahvistamista niin, että ne ovat osa normaaleja lapsi- ja perhepalveluja eivätkä edellytä lastensuojeluasiakkuutta. Nykytilanteessa esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun saaminen voi olla kiven takana ilman hakeutumista lastensuojelun asiakkaaksi. Uusi laki voimaan tultuaan tarjoaa siis entistä laajemman toimintakentän järjestöille, kunhan vain pidetään kirkkaana mielessä, että kunnat eivät voi siirtää ensisijaista vastuuta järjestöille. Joka tapauksessa on peruteltua ja järkevää, että kunnat vahvistavat kumppanuutta, lisäävät erilaisia yhteistyömuotoja ja tukevat myös taloudellisesti järjestöjen toimintaa osana lasten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuutta.
yhdessä enemmän 3 • 2014
VSLJ ry:n järjestölehti Yhdessä enemmän – kiinnostavia lukuhetkiä, ole hyvä! Kädessäsi on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kauan odotettu ensimmäinen järjestölehti Yhdessä enemmän. Lehti on syntynyt järjestön ja jäsenjärjestöjemme yhteistyön ja ideoinnin tuloksena. Lehti on näyteikkuna lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien järjestöjen auttamistyöhön ja kumppanuuteen muiden tahojen kanssa. Lehti tulee nostamaan esiin työntekijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia arjessa tehtävästä työstä, lasten, nuorten ja perheiden omia kokemuksia työssä onnistumisesta sekä asiantuntijuuteen perustuvaa tietoa uusista työmenetelmistä ja kehittämistyöstä. Lehti tekee näkyväksi myös järjestöissä tehtävän työn laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lehden kohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivat järjestöt, kuntien sosiaali-, terveys- ja koulutoimen alalla toimijat, kehittäjät, päättäjät, opiskelijat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet.
Ensinumeron teemana ovat Perhetalo Heideken ja siellä toimivat järjestöt Tässä ensimmäisessä teemanumerossa kerrotaan Perhetalo Heidekenillä sijaitsevien järjestöjen tekemästä työstä lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa sekä perheiden kokemuksista siellä saamastaan tuesta ja neuvonnasta. Perhetalo Heideken on kuuden toimintavuotensa aikana lunastanut paikkansa merkittävänä ehkäisevän lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena, jonka toiminta-alueena on koko Varsinais-Suomi. Perhetalo mahdollistaa varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun varsin tehokkaasti: Talon toiminnassa hyö-
dynnetään järjestöjen vapaaehtoistyö, lastensuojelun erityisosaaminen ja alueellinen tuntemus. Vanhemmat ja nuoret saavat perhetalolta asiantuntevaa tietoa, neuvontaa, kriisi- ja keskusteluapua sekä tukea ja ohjausta elämänsä eri vaiheisiin ja arjen tilanteisiin. Talo tarjoaa myös erinomaiset puitteet järjestöjen ja kuntien toimijoiden verkostoitumiseen ja yhteiseen kehittämiseen, vapaaehtoistyöhön, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen, yhdessäoloon ja osallistumiseen.
varoja yhdistämällä ja koordinoimalla saavutetaan laadullisesti aiempaa parempia ja tarkemmin kohdentuvia palveluja lapsiperheille. Avainasiana oli alusta asti, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa avun ja palvelut helposti ja juuri silloin, kun niiden tarve on polttavimmillaan.
Ajatus järjestöjen yhteisestä toimintakeskuksesta syntyi 2000 -luvun alussa, kun Varsinais-Suomessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivat järjestöt käynnistivät yhteistoimintaansa ja pohtivat kumppanuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Aika perhetalon toiminnalle oli kypsä, kun Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry ostivat Heidekenin kiinteistön Turun kaupungilta ja avasivat ovet järjestöjen toiminnalle ja perheille maaliskuussa 2008.
Kiitoksen aika
Perhetalo syntyi monen tahon ja monen ihmisen yhteisen näkemyksen, kokemuksen, yhteisen innostuksen ja sitoutumisen tuloksena. Taustalla vaikutti tarve lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen syvempään yhteistyöhön ja kumppanuuteen sekä vahva usko siitä, että voima-
yhdessä enemmän 4 • 2014
Tämä näkemys on pysynyt vahvana ja kantavana voimana perhetalon ehkäisevässä toiminnassa.
On ollut hienoa saada olla mukana tässä innostavassa ja rohkeasti tulevaisuuteen katsovassa joukossa. On aika kiittää teitä kaikkia siitä arvokkaasta yhteistyöstä, jota sain tehdä kanssanne lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Toivotan seuraajalleni toiminnanjohtaja Miia Hänniselle onnea uuteen työhönsä, voimia uusien polkujen avaamiseen ja ennen kaikkea rohkeutta nähdä yli ja kauemmas. Eija Heimo
TtT, (toiminnanjohtaja 31.8.2014 asti) Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry
Järjestölehti Yhdessä enemmän, seuraavassa numerossa 2/2015
Yhdessä enemmän nro 2 ilmestyy keväällä 2015 Seuraavassa lehdessä juttua muun muassa Hakulaari.fi-verkkopalvelusta, joka auttaa löytämään palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille Varsinais-Suomessa.
www.hakulaari.fi
Koordinaattori Ann-Mari Lehti puh. 044 5355 134 ann-mari.lehti@vslapset.fi www.hakulaari.fi, www.vslapset.fi
Perhetalo Heideken - Perhetalo on ystävällinen ja iloinen arjen kohtaamispaikka. - Talon jokainen asiakas, talossa vieraileva tai työskentelevä on arvokas. - Perhetalossa ollaan aidosti kiinnostuneita lapsista, nuorista ja lapsiperheistä elämän eri vaiheissa. - Talon ilmapiiri ja miljöö heijastavat kiireettömyyttä ja antavat aikaa rauhoittumiseen. - Perhetalo luo positiivista yhteisöllisyyttä ympärilleen.
Esittelyssä lisää VSLJ ry:n jäsenjärjestöjä – toimintaa, palveluja, tarinoita ja kuulumisia. Järjestölehti Yhdessä enemmän tarjoaa hyödyllistä luettavaa kaikille lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävästä auttamistyöstä kiinnostuneille lukijoillemme!
Ilo auttaa – kampanja tulee taas! Viime vuonna kampanjassa mukana olleet seitsemän järjestöä saivat yli 100 vapaaehtoista ja lähes yhtä moni ilmoitti harkitsevansa asiaa. Kampanja tuotti siis melkoisen määrän lisätukea varsinaissuomalaisille lapsiperheille! Ilo auttaa – kampanjaa toteutetaan jälleen 12.1.–12.2.2015 ja kampanja huipentuu Ilo auttaa – tapahtumaan 12.2.2015 Perhetalo Heidekenillä. Ilo auttaa – kampanjalla varsinaissuomalaiset lastensuojelujärjestöt etsivät uusia vapaaehtoisia lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Kampanjan kotisivut www.perhetaloheideken.fi/iloauttaa
yhdessä enemmän 5 • 2014
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry - Perhekummitoiminta - tukea lasta odottaville ja pienten lasten vanhemmille - Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta auttaa kotiutumaan ja oppimaan kieltä - Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta - vapaaehtoista tukea 7-18 -vuotiaille lastensuojelun asiakkaille - Kaveritoiminta - vapaaehtoista ehkäisevää tukea 6-16-vuotiaille lapsille ja nuorille
yhdessä enemmän 6 • 2014
- Lastenhoitotoiminta - tilapäistä lastenhoitoapua perheille - Lapsiperheiden kotipalvelu - Ammatillinen tukihenkilötyö - Valvotut tapaamiset - Päivähoidon ja koulun vanhempainillat ajankohtaisista teemoista - Työnohjauspalvelut
Pientä suurta toimintaa Kehittämisperhekeskus Marakatissa Teksti ja kuvat:
Roope Lipasti
Kahdeksan kuukauden ikäinen Liina vaikuttaa tyytyväiseltä: ympärillä on sellaista vilskettä ettei kotona ikinä - parikymmentä ikätoveriakin! Ollaan Marakatin vauvakahvilassa, jossa Liina käy äitinsä Miian kanssa: – Kävimme alun perin Marakatin järjestämässä Tanssitan vauvaa – vertaisryhmässä. Kun se loppui meitä jäi porukka joka tapaa edelleen. Nyt päätimme nähdä täällä. On tärkeää päästä vähän pois kotoa, saada jutella omia vauvajuttuja, kysellä muilta jos on epävarma jostain asiasta. Ja tietenkin on kiva että lapset näkevät ikätovereitaan, Miia kertoo. Ja juuri tästä Marakatin toiminnassa onkin kyse: matala kynnys, vertaistukea ja pieni hetki hengähtää vauva-arjesta. Tämän lisäksi Marakatti on eräänlainen Vauvakahviloiden Vauvakahvila: siellä kehitetään lapsiperheille suunnattua toimintaa, jota sitten viedään edelleen muihin MLL:n yhdistyksiin. Ja toisin päin: yhdistyksissä kehitetyt hyvät toimintamallit leviävät Marakatin kautta muualle. Samasta syystä Marakatti on tärkeä asia myös Turun kaupungille, joka on toiminnassa vahvasti mukana.
Hyvä paikka kehittää Marakatissa on avoimia kahviloita, joihin voi tulla ilmoittautumatta ja jotka ovat maksuttomia. Lisäksi on erilaisia vertaisryhmiä joissa on pieni maksu. Esimer-
kiksi Tanssitan vauvaa on sellainen. Tai Vauvahieronnan vanhempainryhmä. – Se on sellainen täällä kehitetty neljän kerran paketti, johon mahtuu kerralla mukaan kuusi perhettä. Ne ovat olleet hyvin suosittuja. Siellä opetellaan vauvahierontaa ja mietitään erilaisia vanhemmuuteen liittyviä tunnepuolen juttuja, kertoo perhetoiminnan ohjaaja Johanna Franska. – Ylipäänsä autamme siinä, etteivät omat jutut pääsisi paisumaan liian suuriksi. Tänne tullaan viihtymään, jakamaan kokemuksia, puhumaan. Verkostot ovat ihmisille tärkeitä ja täällä niitä luodaan. Meillä on ammattilaisiakin paikalla, jos tarvetta on, mutta myös ihan vain kahvia. Tämä on sellaista pientä suurta toimintaa.
Laadukasta kumppanuutta Turun kaupungin Lasten ja nuorten terveyspalveluiden palvelujohtaja Sirpa Kurosen mukaan kumppanuus MLL:n ja erityisesti Marakatin kanssa on selkeä win-win – tilanne: – Ennaltaehkäisyn lisäksi meille on tärkeää, että tällaisella kotien tukemisella pystytään vähentämään kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarvetta. Marakatti on siellä ennaltaehkäisyketjun alkupäässä. Sieltä saa kevyttä tukea ja ohjausta. Toivomme, että pikkulapsivaiheen satsaukset alkaisivat näkyä sitten myöhemmin. Hienoiseen optimismiin on tilastojen perusteella syytä.
yhdessä enemmän 7 • 2014
Sirpa Kuronen kokee MLL:n valioluokan kumppanina: – MLL on luotettava brändi ja laadun tae. Rinta rinnan teemme työtä. Marakatin ohjausryhmässä onkin edustettuna asiantuntijoita muun muassa neuvolasta, nuorten polilta, varhaiskasvatuksesta perheneuvojia ja niin edelleen. Tarkoituksena on, että kun on moniammatillinen porukka, niin osattaisiin kohdentaa toimintaa oikein. Kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueen päällikkö Virpi Kariluoma nostaa Marakatin avoimen toiminnan yhdeksi myönteiseksi puoleksi vielä maksuttomuuden, mikä tekee siitä tasa-arvoista: – Sitä edesauttaa myös se, että meidän lastenhoitajamme työskentelee siellä 20 tuntia viikossa. Hänen tehtävänään on antaa tietoa, apua ja tukea. Hän on mukana kerhossa yhtenä työntekijänä ja pystyy ohjaamaan kaupungin muihin palveluihin.
RAY:N PAIKKA AUKI Avustusohjelma mahdollisti työpestin perhetalolla Teksti:
Marianna Lindeman, järjestötyöntekijä
Puoli vuotta sitten pääsin töihin järjestötyöntekijäksi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:lle. Perhetalo Heideken oli minulle tuttu jo entuudestaan, sillä olin työskennellyt vapaaehtoisena Perhekeskus Marakatin kansainvälisessä kahvilassa ja monissa MLL:n tapahtumissa. Vapaaehtoistoimintaa lukuun ottamatta en ollut aikaisemmin tehnyt järjestötyötä. Salaa olin haaveillut järjestöalalla työskentelystä, mutta olin varma, ettei se olisi mahdollista sosiaalialan koulutuksen puuttuessa. Opiskelin Manchesterissa tapahtumatuotannon ja markkinoinnin maiste-
riksi, joten oletin löytäväni itseni aivan toisenlaisista työtehtävistä. Järjestöalan keltanokkana pääsin kuitenkin unelmieni työhön RAY:n Paikka auki -avustusohjelman kautta. Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Olen päässyt monenlaiseen toimintaan mukaan, sillä toimenkuvaani kuuluu avustaa kaikkia Perhetalon jäsenjärjestöjä. Jäsenjärjestöt toimivat eri tilanteissa olevien lapsiperheiden asialla toiset toimivat uusperheiden parissa, toiset keskittyvät murrosikäisiin nuoriin. Vaihtelevat työtehtävät ovat saaneet minut ymmärtämään kokonaisvaltaisemmin järjestöjen toimintakenttää. Toimistotyön ohella työtäni rytmittävät erilaiset tapahtumat ja kampanjat kuten Perheiden Taiteiden Yö, Lapsen oikeuksien päivä ja Lastensuojelun järjestömessut sekä Ilo auttaa – kampanja; yhden tapahtuman tultua päätökseen
yhdessä enemmän 8 • 2014
Perheiden Taiteiden Yö 2014
alkaakin jo seuraavaan valmistautuminen. Tähän mennessä suurin yksittäinen työprojektini on ollut osallistuminen Perheiden Taiteiden Yön valmisteluun ja toteutukseen. Tapahtumat tuovat vaihtelua päivittäiseen työhöni: Välillä on kiva hyöriä pelastusliivi päällä lasten ongintapisteellä, josta on taas mukava palata järjestötyöntekijän arkeen. Koen olevani todella onnekas löydettyäni näin mielenkiintoisen työn. Vuosien opiskelujen ja mikä minusta tulee isona? – tuskailujen jälkeen tunnen vihdoin löytäneeni oman paikkani – tai ainakin alan, jonka parissa työskentely tuntuu sekä tärkeältä että mielekkäältä.
Pelastakaa Lapset, Turun toimipiste Pelastakaa Lasten Turun toimipisteessä työskentelevät Kati, Sami ja Thomas: Kati Ansaharjun ja Sami Luodon vastuualueina ovat lapsiperheiden tukihenkilötoiminta sekä tukiperhetoiminta. Thomas Karlsson työskentelee adoptioneuvonnan ja perhehoidon parissa. silloin, kun lapsen omat isovanhemmat eivät ole läsnä lapsen elämässä.
Omaa aikaa ja myös aikaa sisaruksille – ihanaa! Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan tavoitteena on auttaa pienten lasten perheitä vapaaehtoisten tukihenkilöiden avulla. Tukihenkilöt toimivat perheissä hyvin monenlaisissa tehtävissä: kuuntelu- ja keskustelukumppanina, apuna lasten hoidossa ja kasvatuksessa, perheen tai perheenjäsenen harrastuskaverina, ohjaajana, neuvojana, opastajana jne. Annettu tuki on perheille ilmaista.
Lapsen saama kokemus siitä, että elämä kantaa Tukiperhetoiminta auttaa lapsiperheitä selviytymään paremmin silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet. Se tukee lasta ja hänen perheensä jaksamista. Kokemuksemme mukaan tukiperhetoiminta pystyy vastaamaan tehokkaasti lapsiperheiden varhaisen tuen tarpeeseen. Tukiperheitä tarvitsemme erilaissa elämäntilanteissa eläville lapsille, sen vuoksi tarvitsemme erityyppisiä tukiperheitä. Tukiperheet ovat tavallisia vapaaehtoisia perheitä, joilla on aikaa, tilaa ja lämpöä lapselle yhtenä, kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Perheellä voi olla omia lapsia, mutta myös lapseton tai mummolan kaltainen perhe on hyvä tukiperhe
Tukiperheessä käyvät lapset asuvat omassa kodissaan, mutta perheen jaksamista heikentävien tilanteiden myötä perheet tarvitsevat tukiperhettä. Vaikean tilanteen perheessä voi aiheuttaa esimerkiksi yksinhuoltajuus, vaikea sairaus tai perheen heikko sosiaalinen tukiverkosto. Lapset käyvät tukiperheissä keskimäärin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheille maksetaan lapsen hoidosta kulukorvausta, joka vaihtelee lapsen hoidettavuuden mukaan. Kotimaisissa adoptioissa työskennellään sekä lapsen, lapsensa luovuttavien ja lasta toivovien perheiden kanssa. Adoptiossa tärkeää on huolehtia lapsen edusta ja löytää lapselle pysyvä ja turvallinen koti. Kansainvälisen adoption tarkoituksena on edistää lapsen etua. Se on vaihtoehto silloin, kun lapselle ei löydy vanhempia hänen kotimaassaan. Adoptiolla luodaan purkamaton suhde lapsen ja vanhemman välille. Adoptiolapsella on perheessä sama oikeudellinen asema kuin biologisella lapsella.
Tärkeä ihan sellaisena kuin on Lastensuojelun perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella sijaiskodissa silloin, kun puutteet lapsen huolenpi-
yhdessä enemmän 9 • 2014
dossa, kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lastensuojelun perhehoidon tavoitteena on edistää lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä, sekä antaa lapselle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Perhehoidosta on vuoden 2012 alusta tullut ensisijainen sijoitusmuoto lapsen sijaishuollossa. Perhehoidon palveluihimme kuuluvat perheiden valmennus, lapsen sijoitus sijaisperheeseen ja perhehoidon aikana annettava tuki ja täydennyskoulutus. Voimme myös valmentaa perheitä kunnille, eli kunta ostaa valmennuksen meiltä ja perheet siirtyvät valmennuksen jälkeen kuntien sijaisperheiksi.
Pelastakaa lapset, Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste - Tukihenkilötoiminta - Tukiperhetoiminta - Paikallisyhdistysten vapaaehtoistyö - Adoptio- ja sijaisperhetoiminta
Uusperheneuvo
Suomen Uusperheiden Liitto ry - Vertaistukiryhmät ja vertaisohjaajakoulutus - Uusperheneuvonta - Parisuhdekurssit - Ammatilliset lisäkoulutukset (mm. uusperheneuvojakoulutus) - Uusperhelomat ja -tapahtumat
yhdessä enemmän 10 • 2014
a n e k tu n e id e rh e p – ja n e ojat uuspari KUVAT: Anna
Gradistanac
Suomen Uusperheiden Liitto ry:n (jatkossa Supli) toiminnan kohderyhmänä ovat uusperheet ja uusperheiden kanssa työskentelevä ammattihenkilöstö. Supli tarjoaa valtakunnallisesti perheytymistä edistäviä ja tukevia vertaistukiryhmiä, uusperhetapahtumia ja parikursseja uuspareille. Supli kouluttaa myös ammattilaisia uusperheiden kohtaamiseen erilaisilla uusperhekoulutuksilla. Supli on kouluttanut vuosien varrella toista sataa uusperheneuvojaa. Uusperheneuvojakoulutuksen tavoitteena on tarjota sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille valmiuksia ja välineitä kohdata työssään uusperheitä ja auttaa ymmärtämään erilaisia perhemalleja. Lisäksi tavoitteena on opettaa uusia vuorovaikutustaitoja eri perheenjäsenten mm. sosiaalisten vanhempien kohtaamiseen. Koulutuksessa käytetään psyko – ja sosiodraamaa oppimisprosesseja ohjaavana menetelmänä. Suplin pääkouluttaja ja toiminnanjohtaja Pekka Larkelan mukaan koulutus on saanut alkunsa uusperheiden kautta tulleista palautteista ja kokemuksista, joissa viestittiin, että ammattilaiset eivät osaa riittävästi huomioida uusperheen erityisyyttä ja monimuotoisuutta. Larkelan mukaan perinteiset perhetyön mallit eivät huomioi riittävällä tavalla haasteita, joita uusperheissä elävät kohtaavat. Asetelma ei ole aina ongelmaton. Uudessa elämäntilanteessa tarvitaan uudenlaista auttamista ja tukea. Kuitenkin Larkela toteaa, että uusperhe on aina myös uusi mahdollisuus. Myös ammattilaisilta tullut viesti uusperhetiedon puutteesta on ollut muovaamassa koulutusta ja sen sisältöjä.
“Olen itse oma työvälineeni ja sen ymmärtäminen on huikea asia”
Uusperheneuvojakoulutuksissa useita vuosia kouluttanut psykodraamakouluttaja Eeva Riutamaa kertoo, että hänen tehtävänsä on haastaa opiskelijoita tutkimaan erilaisia uusperheteemoja kokemuksellisen työskentelyn avulla. Draamatyöskentelyn avulla tutkitaan monimuotoisia uusperhesysteemejä ja niiden ihmissuhde- ja vuorovaikutus-verkostoja. Riutamaan mukaan työskentely toiminnallisin menetelmin ohittaa nopeasti älyllistämisen ja loogisen pohdiskelun. Osallistuessaan koko olemuksellaan jonkun teeman tutkimustyöhön ihminen voi huomaamattaan ohjautua itselleen merkittävän ja ajankohtaisen mentaalisen kysymyksensä äärelle. Psykodraamatyöskentelyn yllätyksellisyys ja intensiivisyys hämmästyttää aina sekä ryhmäläiset että ohjaajan. Kokemuksellisesti jaetut tapahtumat jäävät voimakkaasti mieleen ja tuottavat oivalluksia vielä pitkään ryhmämatkan päätyttyäkin. Koskaan ei draamajakson alussa tiedä, mihin työskentelyssä päädytään. Tämä tekee uusperheneuvojakoulutuksesta mielenkiintoisen, rikkaan ja ravitsevan, kertoo Riutamaa.
”Erityisen tärkeänä pidän tiedon lisääntymistä perheistä, niiden mahdollisista konfliktitilanteista ja menetelmistä, joilla tilanteisiin voi puuttua.” Uusperhekoulutuksen käyneet ammattilaiset kertovat uusperheiden määrän lisääntyneen asiakasperheiden joukossa. Uusperhe näyttäytyy usein monimutkaisena ja monia erityisjärjestelyjä vaativana perhemuotona perhetyötä tekevien ammattilaisten kes-
yhdessä enemmän 11 • 2014
kuudessa. Perhekäsitys on monimuotoistunut, eikä yhteiskunnassa järjestettävät perheille suunnatut palvelut aina huomioi tätä tosiasiaa.
Uusperheen kehitysvaiheen kohta vaikuttaa ammattilaisten mukaan asiakastapaamisten sujuvuuteen, ja jos kehitys-vaiheista ei ole tietoa, voi työntekijällä olla vaikeuksia hahmottaa missä vaiheessa tunnesiteiden muodostus on lasten ja uusperheen vanhempien välillä. ”Lapsi ei ole vielä välttämättä suhteessa esimerkiksi uuteen isäpuoleensa, vaikka suhdetta lähdetään jo työstämään/ tarkastelemaan perheneuvolassa.” Ammattilaisten mielestä on joskus hankala löytää oikeita työkaluja siihen, miten ongelmia lähdetään työstämään. Uusperheneuvojakoulutuksen käyneet ammattilaiset nostavat vahvasti esille sen, että riittämätön koulutus vaikuttaa siihen, että uusperheet eivät saa tarpeeksi tukea olemassa olevista palveluista. Olemassa oleva tuki on usein ongelma- ja ydinperhekeskeistä. Ilman erityistä koulutusta uusperhetietous on sekä ammattilaisilla että vanhemmilla vähäistä. Saattaa olla, että olemassa olevat palvelut eivät palvele esim. uusperheen lapsia ja nuoria, sillä useimmat niistä ovat keskittyneet vanhempien kokemuksiin, esimerkiksi avioeroon. ”Tukimuotoja tulisi suunnitella lasten ja nuorten asemasta käsin.”
Seuraava uusperheneuvojakoulutus alkaa Turussa tammikuussa 2015. Koulutus koostuu kymmenestä lähijaksosta, etäopiskelusta sekä kehittämistehtävästä. Lisätietoja koulutuksesta ja hakuohjeet löydät Suplin kotisivuilta www.supli.fi/uusperheneuvojakoulutus-2015-turku. Tervetuloa mukaan!
KOTA ry soveltaa seikkailukasvatusta luovasti TEKSTI:
Elina Teerijoki
Seikkailukasvatusta soveltava lastensuojelujärjestö KOTA ry on kehittänyt monenlaisia malleja lasten, nuorten, perheiden ja kuntoutujien kanssa toimimiseen. Tällä hetkellä yhdistys työskentelee muun muassa yksin asuvien lukiolaisten tukemiseksi. Seikkailukasvatuksen keinoin voi tukea erilaisten ihmisten arjen hallintaa. Siksi KOTA ry on yli 20-vuotisen toimintansa aikana tehnyt yhteistyötä monien erityyppisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kuntien hyvinvointi- ja opetustointen kanssa. – Vuonna 2013 KOTA ry:llä oli 20 eri yhteistyökumppania, kertoo KOTA ry:n
toiminnanjohtaja Elina Heikkilä. Vakiintuneita yhteistyötahoja ovat muun muassa Aivoliitto ja Lihastautiliitto. Viime vuosina KOTA ry on kehittänyt myös ryhmätoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville yläkoululaisille. Yksi uusimmista kumppaneista on Turun opetustoimi, joka on mukana Opiskelijan Turku – kurssin järjestämisessä. KOTA ry on vuodesta 2012 vetänyt RAY:n tukemana yksin asuvien lukiolaisten arjen hallintaa tukevaa hanketta. Opiskelijan Turku – kurssi on osa hanketta ja toimii pienryhmäperiaatteella. Kurssin tarkoitus on tehdä kotikaupunkia tutuksi: sen harrastusmahdollisuuksia, tärkeiden palvelujen sijaintia, luontokohteita. Essi Ahvenainen ja Julia Gottschalk Kerttulin lukiosta osallistuivat kurssille keväällä 2014. – Halusin mukaan, koska en ole asunut Turussa kauan. Saimme vaikuttaa kurssin sisältöön, ja ohjaajalla oli paljon
yhdessä enemmän 12 • 2014
tietoa kohteista. Moni paikka jäi tutuksi ja muistot ovat hyviä, Essi Ahvenainen kertoo. Hänelle mieleen jäävin yksittäinen kokemus oli omaksi 18-vuotissyntymäpäiväksi osunut melontaretki Aurajoelle. Geokätköilyyn Ahvenainen taas ihastui niin, että sai siitä itselleen uuden harrastuksen. Myös Julia Gottschalkille melontaretki grillaamisineen oli mieleenpainuva, samoin keilaaminen. Kurssin suunnitteluvaiheesta saakka mukana ollut opinto-ohjaaja Nina Östdahl Turun klassillisesta lukiosta sanoo, että palaute kurssista on ollut poikkeuksetta kiittävää. – Kurssilla on ollut opiskelijoista hauskaa. On saatu uusia kavereita, tutustuttu uusiin paikkoihin ja elämyksiin. Yleensä syntyjään turkulaisetkin osallistujat ovat nauttineet kurssista ja saaneet siltä uutta tietoa, Östdahl kertoo.
KOTA ry on käynyt kertomassa kurssista ensimmäisen vuosikurssin aloittajille. Itse kurssin voi suorittaa osana vapaasti valittavia koulun ulkopuolisia opintoja. Östdahlin mielestä se on hyödyllinen elämänhallinnan kannalta. – Lukio-opiskelijoissa on yksinäisiä nuoria, joille tiivis pienryhmä on tervetullut, mutta mielestäni kaikki opiskelijat hyötyisivät tällaisesta kurssista. Elämänhallinta, terveyskasvatus, itsestä huolehtiminen ovat asioita, jotka liittyvät kaikkeen koulun ulkopuoliseen elämään. Pienen järjestön verkostoituminen tarkoittaa myös, että KOTA ry tekee yhteistyötä Perhetalo Heidekenin naapurinsa Linkki-toiminnan kanssa. KOTA ry vetää Linkki-toiminnan kanssa nuorille suunnattuja RennoX-hyvinvointiryhmiä, jotka tähtäävät stressinhallintaan ja jännittämisen vähentämiseen harjoitusten, keskustelun ja seikkailutoiminnan avulla. Uusia toiminta-alueita löytyy edelleen. Tällä hetkellä KOTA ry hakee rahoitusta hankkeeseen, jossa tuetaan 18–25-vuotiaiden nuorten työelämätaitoja. Valmisteluvaiheen yhteistyökumppaneita ovat Turun, Raision ja Kaarinan kaupungit.
KOTA - Lasten ja nuoren hyvinvointi ry - seikkailukasvatusta soveltava lastensuojelujärjestö - toteuttaa hankkeita yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja lastensuojeluorganisaatioiden kanssa - ohjaa kursseja koululaisryhmille, nuorten ryhmille ja kuntoutujien ryhmille - kehittänyt seikkailukasvatuskoulutusta, julkaissut Arki hallintaan – Nuorten ryhmätoiminnan ohjaaminen -oppaan
yhdessä enemmän 13 • 2014
- toiminnan arvoina oppiminen, turvallisuus, yhteisöllisyys ja kumppanuus - toimintaa rahoittaa RAY
Kriisi- ja väkivaltatyö – erityisen tavallista työtä ”Pystyimme puhumaan ilman tilanteiden kärjistymistä; kotona ei kyllä olisi onnistunut.”
Perhetalo Heidekenin Sepänkadun suuntaisessa siivessä sijaitsevat Turun ensi- ja turvakoti ry:n Jussi-työ ja Pilari. Jussi-työtä tekevät Timo Aarnivala ja Hanna Mansikka-aho, Pilarissa perheterapeutit Ewa Tolonen ja Jorma Lindholm. Ensi- ja turvakodin avokriisityöhön kuuluvat myös Lapsityö sekä Tenavatupa.
”Sain vällineitä miettiä parisuhdettani.” Kuulostaako tavalliselta? Vuorovaikutus tuntuu jumiutuneen syyttelyksi ja puolustautumiseksi tai saatetaan olla puhumatta. Toinen pitää mykkäkoulua, toinen haluaa selvitellä asioita. Toinen puolisoista kokee toisen olevan ”niskan päällä” ajankäytössä, työnjaossa, lastenhoidossa. Riidat ovat voineet kärjistyä, pelätään tunteenhallinnan pettävän. On etäännytty, saatetaan miettiä eroamista.
Mikä sitten on se erityisyys? Pilarista ja Jussi-työstä haetaan apua elämän erilaisiin kriiseihin, joihin usein kytkeytyy väkivalta tai sen uhka. Väkivaltaa voi olla hankala tunnistaa. Se voi ilmetä mm. henkisenä, materiaalisena, taloudellisena, hengellisenä tai kuritusväkivaltana. Väkivaltaa on esimerkiksi toisen kontrollointi tai tavaroiden heittely ja rikkominen.
Turun ensi -ja turvakoti ry - Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari - Jussityö
”En enää uhkaile lähtemisellä riidan yhteydessä. Riidan aiheetkin ovat vähentyneet.”
”Työskentelyn kautta ymmärrän nyt paremmin lapsen näkökulmaa ja pysyn itse rauhallisempana kuin ennen.” ”Saatiin istuntojen välissä ollut riita ratkaistua aikuismaisesti.”
Väkivallasta voi selvitä Väkivalta koskettaa koko perhettä, joten kaikilla perheenjäsenillä on mahdollisuus apuun. Jotta väkivalta perheessä saadaan loppumaan, on sitä lähestyttävä eri näkökulmista. Väkivallan tekijän on kyettävä ottamaan vastuu teoistaan, väkivallan kokijan on kyettävä ottamaan vastuu turvallisuudestaan. Mikäli perheessä on lapsia, kummankin on kyettävä ottamaan vastuu lasten turvallisuudesta. Jatkuva riitely tai väkivallan uhka vaikuttaa lapsiin. Kun vanhemmat kykenevät rauhoittamaan riitaisan tilanteensa, on se tärkein lapsia suojaava tekijä. Työskentelyn aikana arvioidaan, tarvitsevatko perheen lapset lisäksi asiantuntija-apua Lapsityöstä. Vaikeisiinkin tilanteisiin löytyy useimmiten keinoja selviytyä ja ristiriitoja voi oppia sietämään vaikkapa luonnollisen verkoston tuella.
yhdessä enemmän 14 • 2014
Mitä me haluttaisiin sanoa nykyisille ja tuleville ammattilaisille? Lähisuhdeväkivalta on rikos eikä koskaan hyväksyttävää. Usein asiakkaat kertovat avun hakemista mietityn jo pitkään, ennen kuin tilanne kärjistyi. Väkivalta perheessä usein pahenee, jos avun hakeminen pitkittyy. Tärkeää on, että väkivallasta keskustellaan ja siitä kysymisestä tehdään rutiinia, koska se on kokemuksemme mukaan koettu helpottavana niissä perheissä, joissa väkivaltaa tai sen uhkaa ilmenee. Apuna voi käyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää Kasvun kumppanit – verkkopalvelua, mihin on koottu lomakkeita lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottamiseen. Pilarin ja Jussi-työn työntekijöitä voi myös konsultoida lähisuhdeväkivalta-asioissa.
Oli syksyinen perjantai-iltapäivä ja odotettu viikonloppu häämötti kiireisen ja raskaan työviikon päätteeksi. Odotin kovasti rauhallista ja rentouttavaa viikonloppua perheen parissa. Hain lapset päiväkodista, kävin kaupassa ja mietin mitä ”hemmottelua” voisin tarjota perheelle ruuan merkeissä. Puolisoni saapuessa kotiin söimme perheen kesken ja suunnittelimme illan kulkua. Ilta päättyi iltapesuihin ja pusuihin ja kaikki oli aivan normaalia, mitä meillä aina on ollut. Vetäydyimme puolisoni kanssa makuuhuoneeseemme ja katsoimme tv:tä niin kuin usein olemme tehneet. Kympin uutiset olivat juuri loppuneet, kun puolisoni nousi sängystä ja katsoi minua ja ilmoitti, että ”tämä on tässä – ei jaksa enää leikkiä tätä helvetin perhe-elämää”. Hän kertoi myös, että pakkaa nyt vähän omia tavaroitaan ja häipyy ja ottaa sitten ensi viikolla yhteyttä, miten tästä edetään. Hän toteutti aikeensa, minä jäin sänkyyn ja odotin painajaisen päättymistä. Kello tuli yksi, kaksi, kolme... Aamulla havahduin siihen, kun nuorempi tyttäreni kipusi sänkyyni ja kyseli, missä toinen vanhempi on. Kerroin hätäpäissäni, että hänelle tuli kiireinen työtehtävä, että joutui lähtemään aikaisin töihin. Aamu meni aivan sumussa ja koko ajan odotin vain, että ovi kävisi ja heräisin tästä painajaisesta. Lauantai ja sunnuntai menivät jotenkuten. Sunnuntai-iltana lasten jo nukkuessa menin nettiin hakemaan tietoa – missä nyt mennään. Siellä en kohdannut puolisoani vaan tapasin monta samantapaista tarinaa. Löysin Yhden Vanhemman Perheiden Liiton sivun ja aloin tonkia sitä: Nappasin sieltä valtakunnallisen eroinfon numeron ja päätin soittaa sinne heti seuraavana aamuna. Tuli maanantai ja olisi pitänyt lähteä töihin - minusta ei vain ollut siihen. Vein lapset päiväkotiin ja soitin työpaikalleni olevani sairas: Työterveyshuollosta sain sairaslomaa ja se helpotti vähän. Soitin eroinfon
numeroon, ja henkilö joka siellä vastasi, kuunteli minua ja teki tarkentavia kysymyksiä. Sain sieltä heti apua ja aloin myös hahmottaa omaa tilanannettani. Sain aivan mahtavaa palvelua ja tietoa, miten meidän prosessi etenee ja mitä meidän pitää tehdä, jos perheneuvolassa käynti ei auta ja päädymme parisuhteessamme eroon. Tätä kertoessani aikaa tuosta perjantai-illasta on kulunut 1 vuosi ja 3 kk ja minä OLEN ELOSSA. Alku oli avain sumussa olemista - avioeron haku ja saaminen meni jotenkuten, ja kun piti saada vielä lasten asiat kuntoon, omaisuus jakaa ym. elävänä selviytyminen tuntuu yhä ihmeeltä.
Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Hakeuduin paikallisyhdistyksen, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n, toimintaan mukaan ja kohtasin siellä samassa elämäntilanteessa olevia, eläviä esimerkkejä siitä, että erostakin voi selviytyä. Lisäksi lapseni tapasivat toisia eroperheiden lapsia, joille ei ollut mitenkään ihmeellistä, että lapsilla voi olla kaksi kotia. Paikallisyhdistys tarjosi perheelleni mm. keskustelu- ja vertaistukitapaamisia, koulutus- ja virkistystilaisuuksia (esim. retkiä) sekä tuettuja lomanviettomahdollisuuksia yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa. Paikallisyhdistys toimii täysin vapaaehtoisvoimin yhteisissä toimitiloissa Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa Perhetalo Heidekenillä.
yhdessä enemmän 15 • 2014
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry YVPL ry on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, ja sieltä sain siis ensivaiheessa asiantuntevaa ja selkokielistä tietoa, miten edetä nyt ja mitä on jatkossa odotettavissa. Kävin myös liiton järjestämän vanhempien eron ABC- illassa ja sain tietooni yhdistyksen/liiton alueellisen, vapaaehtoisen juristin yhteystiedot. Liitto järjesti myös omalla kotipaikkakunnallani Hyvä ero-ryhmän, johon osallistuin: Sen päättymisestä on nyt kuukausi, ja sain sieltä uusia ihania ystäviä - siitä varmaan johtuu tämä nykyinen, ELOSSA oleva tunne!
TSYH ry ja YVPL TSYH ry toimii yhden vanhemman perheiden henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden parantamiseksi Turun seudulla. YVPL ry:n aluetoimisto on Perhetalo Heidekenillä. Aluekoordinaattorina toimii Teija Hallbäck-Vainikka. Teija järjestää alueellaan mm. aikuisten eroryhmiä, vanhemman eron ABC- iltoja ja vastaa liiton eroinfon numeroon 020 774 9800.
Ihanakamala murrosikä TEKSTI:
Roope Lipasti
Murrosiässä maailma menee mullin mallin ja silloin tukea voivat kaivata niin nuori kuin hänen vanhempansa. Linkki-toiminta tukee molempia yhdessä ja erikseen. Yhtenä päivänä se sitten tapahtuu: nuori ei enää tottele, mumisee käsittämättömyyksiä, kivahtelee ja on epäsosiaalinen - paitsi kavereidensa seurassa - ja muistaa muistuttaa monta kertaa päivässä, kuinka idiootteja hänen vanhempansa ovat. Nuoren vanhempien (niiden idioottien) ei auta kuin myöntää: heidän suloisesta lapsestaan on tullut murrosikäinen. Vaikka toki murrosikäkin on suloista, mutta on se myös rasittavaa. Joskus tilanteessa kaivataan ulkopuolista tukea. Tätä varten on olemassa Linkki-toiminta, joka on tarkoitettu varsinaissuomalaisille 12–18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Linkin palvelut Perhetalo Heidekenillä ovat maksuttomia ja niihin hakeudutaan joko itse tai ammattilaisen ohjaamana. Keskustelemaan ja neuvoja saamaan tullaan monenlaisista asioista: seurustelusta, kaverisuhteista, kodin jutuista.
yhdessä enemmän 16 • 2014
Aikuisen kanssa keskustelun lisäksi nuorille on tarjolla erilaisia vertaisryhmiä. Esimerkiksi Vetskari-ryhmässä kokoontuvat eroperheiden nuoret. RennoX-ryhmä puolestaan on lukiolaisille suunnattu hyvinvointiryhmä, jossa käsitellään stressinhallintaa ja jännittämistä sekä annetaan eväitä itsetunnon vahvistamiseen. Omin Jaloin -toiminta on suunnattu 13-18–vuotiaille nuorille. Tarkoituksena on kartoittaa nuoren elämäntilanne kokonaisvaltaisesti, löytää nuoren vahvuudet ja lisätä ymmärrystä omien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen.
Nuoren työ on kyseenalaistaa Vanhemmille Linkki järjestää Eväitä vanhemmuuteen -iltoja sekä Murkkufoorumi-vertaisryhmiä. Entä mitkä asiat vanhempia sitten mietityttävät? Linkki-toiminnan työntekijät Anu Nurmi ja Kirsi Rosten kertovat, että ainakin nämä: säännöt, rajat, netin käyttö, pelaaminen, kaverit, seurustelu, rahan käyttö, vapaa-aika… Mutta myös vanhempien oma jaksaminen - murrosikä kun on siitä mielenkiintoinen elämänvaihe, ettei voi koskaan tietää mitä se tuo tullessaan. - Vanhemmat kaipaavat vertaistukea. Vakuuttelua, että olet tehnyt pohjatyön ihan oikein ja että kyllä se lapsi siellä vielä on. Käytöstavatkin löytyvät aikanaan. Sille arvomaailmalle nuori
kuitenkin rakentaa minkä on lapsena oppinut. Toisaalta nuoren työtä on juuri kyseenalaistaminen, erityisesti sen opitun arvomaailman kyseenalaistaminen. Vanhemman täytyykin muuttaa myös itseään – nähdä itsensä vähän uudessa valossa ja joustaa, Nurmi ja Rosten sanovat.
- Yksi kysymys mitä monet vanhemmat pohtivat on, miten osata löysätä tarpeeksi mutta ei liikaa. Vastaus vaihtelee nuoren mukaan, joten on vain luotettava itseensä ja siihen, että tuntee oman lapsensa. Olisi tärkeää myös pystyä osoittamaan, että lähtökohtaisesti luottaa nuoreen, ei toisin päin, Anu Nurmi sanoo.
Rakkautta ja rajoja Kannattaa myös muistaa, että vaikka nuori vastustaa rajoja, hän samaan aikaan myös kaipaa niitä. Vanhemmiltaan nuoret haluavat vanhempana oloa, vaikkeivät sitä myönnä ja vaikka vanhemmillekin olisi usein helpompaa lähteä kaverilinjalle: - Pitäisi uskaltaa olla vanhempi ja ottaa vastaan se nuoren vastustus. Tärkeää on myös olla läsnä, vaikka tuntuukin, ettei toista kiinnosta pätkääkään. Kyllä nuori kuitenkin tykkää, kun kysytään kuulumisia. On myös hyvä muistaa, että kun nuori kapinoi kotona, se kertoo siitä, että hänellä on koti jossa uskaltaa kapinoida. Tärkeää on, että koti on kyllin turvallinen paikka tulla, vaikka olisi törttöillytkin, Rosten huomauttaa. Itsenäistyminen tarkoittaa sitäkin, ettei nuori enää viihdy kotona vanhempien seurassa, vaan kavereista tulee entistä tärkeämpiä. Samalla myös vanhempien kontrollin mahdollisuus vähenee. Nuorella on uusia ystäviä, hän tulee ja menee eikä vanhemmilla ole mahdollisuutta (eikä ehkä syytäkään) tietää kaikesta:
yhdessä enemmän 17 • 2014
Linkki-toiminta Ohjaus ja neuvonta - Henkilökohtainen tuki ja ohjaus nuorille ja vanhemmille - Lyhytkestoinen keskusteluapu, perhetapaamiset - Omin jaloin -toiminta nuorille - Palveluohjaus nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille Nuorten vertaisryhmät - Vetskari-ryhmä eroperheiden nuorille - RennoX™ -hyvinvointiryhmä opiskelijoille - ART - sosiaalisten taitojen vahvistamisen ryhmä Vanhempien Murkkufoorumi™ -keskusteluryhmät Eväitä vanhemmuuteen -luento- ja keskustelutilaisuudet nuorten vanhemmille
Pääseekö taloon kiertelemään?
Oliko Valkea Rouva oikeasti olemassa?
Missä oli synnytyssali?
yhdessä enemmän 18 • 2014
Mistä nimi Heideken tulee? Milloin Heidekenillä on viimeksi synnytetty?
asuintaloksi, mutta myöhemmin se toimi talonmiehen asuntona ja viimeiset 14 vuotta äitiyspoliklinikkana.
Heidekenin tarina alkaa vuonna 1890, jolloin lääketieteen tohtori Carl Custav von Heideken rakennutti Heidekenin Suomen ensimmäiseksi yksityiseksi synnytyslaitokseksi.
Nykyään puutalo on vapaaehtoistoiminnan keskus Pikku-Heiska, jossa vipeltävät Touhutenavat, Puuhaipanat ja koululaiset omissa kerhoissaan ja jonka voi varata myös lasten syntymäpäiväjuhlien pitopaikaksi.
Edistyksellinen rakennustekniikka ja hygienia yhdistettynä työpaikallaan asuneiden kätilöiden ammattitaitoon ja Heidekenin kodinomaiseen hyvään henkeen tekivät Heidekenistä sadan vuoden ajaksi arvostetun synnytyssairaalan. Enää ei Heidekenillä synny aitoja turkulaisia: viimeinen vastasyntyneen ensiparkaisu kuultiin Heidekenillä uutena vuotena vuonna 1995. Mitä Heidekenillä nyt tehdään? Kuinka kauan järjestöt ovat talossa toimineet? Edelleen Heidekenillä näkee paljon vauvoja ja odottavia perheitä, sillä nykyään Heideken on Perhetalo Heideken, jossa on monenlaisia palveluita lapsiperheille, toimintamahdollisuuksia vapaaehtoisille ja asiantuntijapalveluita ammattilaisille.
Oliko Valkea Rouva oikeasti olemassa?
Talossa sijaitsee kahdeksan eri järjestön toimitilat ja lisäksi moni muukin taho toteuttaa siellä toimintojaan. Kaikille avointen toimintojen ja tapahtumien lisäksi talossa tuotetaan kohdennettuja palveluita, pääosin ehkäisevää lastensuojelutyötä, lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Missä oli synnytyssali? Entä leikkaussali? Pääsivätkö isät mukaan synnytyksiin? Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n nykyinen kokous- ja koulutustila Heideken Sali on toiminut leikkaussalina ja Perhekeskus Marakatin tiloissa on aiemmin synnytetty – päädyn isot ikkunat mahdollistivat turvalliset elämän ensihetket myös ennen sähkövalaistuksen saamista. Sodan aikana synnytykset hoidettiin kellarin saunatiloissa. Synnytyslaitoksen aikana vauvojen huoneessa oli ikkunalliset ovet, joiden läpi vauvoja esiteltiin isälle ja isovanhemmille. Nykyään samaisista ikkunoista voi nähdä järjestöjen työntekijöitä kokoustamassa tai lounastamassa.
Perhetaloksi Heideken syntyi vuonna 2008, kun Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry ostivat Heidekenin kiinteistön RAY:n merkittävällä tuella.
Isätkin pääsivät kyllä Heidekenillä melko varhaisessa vaiheessa mukaan synnytyksiin - Heidekenillä myös aloitettiin ensimmäisenä synnytysvalmennukset Suomessa. Missä käytössä pihapiirissä oleva puutalo on aiemmin ollut? Synnytyssairaalan pihassa oleva puutalo rakennettiin alun perin henkilökunnan
yhdessä enemmän 19 • 2014
Talossa synnytyslaitoksen aikaan työskennelleet ovat kertoneet talon kummituksen, Harmaan Rouvan, olleen vauvoja hoitava ja kelloja soittava nutturapäinen hengetär, jonka olemassaoloon uskottiin vahvasti. Nykyäänkin hengettären legenda elää, tosin hieman vaaleampana mutta yhtä arkisena, sillä hänen mukaansa nimetty Valkean Rouvan salonki on yksi talon päivittäisessä käytössä olevista ja myös vuokrattavista koulutus- ja kokoustiloista. Onko Heidekenistä tehty historiikki? Ryhmä Turun yliopiston uskontotieteen ja folkloristiikan opiskelijoita kokoaa paraikaa Heidekeniin liittyviä tarinoita ja muistoja yksien kansien väliin Muistojen Heideken – projektin puitteissa. Sitä ennen Heidekenin historiaan voi tutustua astumalla taloon sisään. Heidekenin käytävillä voi vieläkin aistia alkuperäistä tunnelmaa ja muistella, missä onkaan syntynyt tai synnyttänyt ja miltä tila silloin näytti. Pääsy kielletty – tekstit löytyvät edelleen entisen synnytyssalin ja vauvojen huoneiden ovista ja keväisin syreenien tuoksu tulvii ikkunoista niin kuin synnytyslaitoksen aikoinakin. Pääseekö taloon kiertelemään? Mistä talon tapahtumista saa tietoa? Heidekenin ovet ovat avoinna arkisin klo 8–16 sekä tapahtumien ja tilaisuuksien yhteydessä. Talon historiaan ja nykyiseen toimintaan ja toimijoihin voi tutustua osoitteessa www.perhetaloheideken.fi
Tässä lehdessä esiteltyjen Jäsenjärjestöjen yhteystiedot Suomen Uusperheiden Liitto ry puh. 02 250 2503 Kirsi Broström, järjestösihteeri puh. 040 689 3418 kirsi.brostrom@supli.fi www.supli.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari puh. 050 3097 606 tai 050 3060 911 Jussi-työ puh. 050 4081 806 tai 050 5599 018 www.tuentu.fi
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry puh. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Facebook: www.facebook.com/MLLVarsinaissuomenpiiri Kotisivut: varsinaissuomenpiiri.mll.fi
TSYH ry Tarja Mäkelä, pj puh. 044 358 8599 (iltaisin) turunyh@gmail.com www.turunseudunyksinhuoltajat.com
Pelastakaa Lapset ry, Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Kati Ansaharju, tukihenkilö ja tukiperhetoiminnan sosiaalityöntekijä puh. 050 4315 186 Thomas Karlsson, tukihenkilö- ja tukiperhe- sosiaalityöntekijä puh. 050 4315 118 Sami Luoto, toiminnan koordinaattori puh. 040 823 2067 etunimi.sukunimi@pelastakaalapset.fi www.pelastakaalapset.fi Kota - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Elina Heikkilä, toiminnanjohtaja puh. 040 533 8098 kota@kota.fi www.kota.fi
YVPL ry Teija Hallbäck-Vainikka, Etelä-Suomen aluekoordinaattori puh. 040 541 5294 teija.hallback-vainikka@yvpl.fi www.yvpl.fi Linkki-toiminta Anu Nurmi, koordinaattori p. 044 7355 130 anu.nurmi@vslapset.fi Kirsi Rosten, koordinaattori p. 044 7355 131 kirsi.rosten@vslapset.fi Johanna Syrjänen, projektipäällikkö p. 044 5355 139 johanna.syrjanen@vslapset.fi www.linkkitoiminta.fi
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry puh. 044 5355 132, toimisto | toimisto@vslapset.fi www.facebook.com/vslapset | www.vslapset.fi