Huili 1 / 2013 by Huili-lehti

T u l e va isu u den l eh t i k estävä ä n el ä m ä ä n

HINTA

8,50 €

7 71799

286005

1 2 0 04

2 0 13

K ä ä n n y tä pu n a j u u r e n v i h a a j a 58 Ta l l i n n a n k a l a m a j a 26 to t eu ta u n e l m a si 18 m a r i a v ei tol a n k e ppi pöl lö 63 luom u n j ä l k e e n t u l e e luoko 57 10 0 k m / h t u u l i voi m a l l a 66 a i no v e n n a u n e l moi 37

ISSN 1799 -2869

H U I L I N O 4 2 012 , S Y Y S – L O K A K U U

Haloo tulevaisuus, miltä siellä näy ttä ä? PÄ Ä N AV A U S

uoden 2012 teemana tuntui olevan maailmanloppu. Maya-intiaanien ennustama joulukuun 21. meni ohi – ja oliko se koko ennustus vielä väärinkäsitystäkin. Kaikenlaisia epätarkemmin ajoitettuja uhkia joka tapauksessa jäi. Ilmastonmuutos? Sukupuuttoaalto? Valtamerien happamoituminen? Ennusteet siitä, kuinka kauan ihmiskunnalla on aikaa, tulevat koko ajan lähemmäs. Esimerkiksi marraskuun lopussa Maailmanpankin raportissa arvioitiin, että tällä menolla lämpötila voi nousta neljään asteeseen jo 2060-luvulle mennessä, eikä ole mitään takeita siitä, että tästä selvittäisiin.

K U VA : katja tä h jä

otta maailma voisi muuttua, meidän kaikkien toki pitää luopua paljosta. Vai pitääkö? Ei, jos kysyy tutkija Tuuli Kaskiselta, jonka haastattelu on tässä lehdessä sivulla 39. Hänestä luopumisesta puhuminen on tyhmää. On parempi jatkaa eteenpäin, mutta muuttaa suuntaa. Eihän kasvissyöjäkään valitse wieninleikettä kermaperunoilla niin, että annoksesta on poistettu leike ja kerma. Annokset pitää suunnitella kokonaan uusiksi. Suuntaa olisi tietenkin pitänyt muuttaa jo ajat sitten, ja hyviä ideoita on ollut jo pitkään. Luin hiljattain lapselle tekniikkakirjaa 1970-luvulta. Siinä kerrottiin autoilun historiasta.

Historiakatsaus loppui tutulta kuulostavaan toteamukseen: nykyään jotkut ajattelevat, että meidän pitäisi palata sähköautoihin, koska ne saastuttavat polttomoottoriautoja vähemmän. Miksi näin ei tehty jo silloin? Maailma olisi aika toisenlainen.

uoden 2013 teema voisi olla muutos: hyvä, aktiivinen ja innostunut muutos. Uskoa siihen, että muutos kestävään suuntaan on mahdollinen, antaa Elina Grundströmin kolumni sivulla 54. Sivulta 20 alkaa testi, jolla voit testata, millainen ekokatastrofiin varautuja olet. Saitpa vastaukseksi mitä tahansa tai vaikka mikään vaihtoehto ei tuntuisi omaltasi, lue kuitenkin vastauksiin poimimamme esimerkit. Niistä saat ideoita, miten voit auttaa itseäsi tai maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. Tai ehkä enemmän motivoi unelmien toteuttaminen? Lue unelmiaan toteuttaneiden parhaat vinkit sivulta 26.

uilin ajatuksena on, että ekologisen elämän pitää olla helppoa, hauskaa ja kaunista, ei hampaiden kiristelyä ja kaikesta kivasta luopumista. Vain tällä tavalla ekologisesta elämästä tulee se juttu, johon kaikki haluavat mukaan.

E l i n a V e n e s m ä k i • t o i m i t u s pä ä l l i k k ö

Ps. Tämä numero on osittain rahoitettu Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun avulla. Kiitos kaikille rahoittajille! Lisää joukkorahoituksesta s 52.

sig

n&P r

n o. 1 / 2 013 , Ta m m i – h e l m i k u u • t e e mana tul e vaisuus

a r d s 20 11

A N TA

LIS

Näistä unelmoidaan. Lue, millaista on kun toteuttaa unelmansa!

Parisuhde ,

Hyvä suhde syntymäperheeseen, Kivojen yhteinen lomapaikka, Kirjan kirjoittaminen, Henkinen hyvinvointi,

Tarkoituksellinen elämä, Hyvää seksiä, Saada oma yritys kannattamaan,

Hylättyjen eläinten hoitokoti Afrikkaan, Merkityksellinen työ, Sisäinen rauha...

40 37

Vuosi 2009 oli ilmastonmuutoksen hullu vuosi. Elina Grundström kertoo kolumnissaan, mitä sitten tapahtui ilmastovallankumoukselle.

28 6

Tämä kirjakaapistoon piilotettu salaovi vie aika hurjaan paikkaan.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Tuuli Kaskinen tarjoilee yrityksille vihreitä mahdollisuuksia.

a s ia k a sle ht

STÄV

UOD Ä V



LÄM Ä E

TA 2 0 1 0

pä äto i m it ta ja

Riikka Suominen A R T D I R E C TO R

Jesse Kühn / Matti Sipiläinen t o i m i t u s pä ä l l i k k ö

Elina Venesmäki

Alku

6 Tammi-Helmi 10 Parasta nyt 12 Lempipaikka: Reidar Palmgren 13 Nannaa!: Johanna Sumuvuori 14 Huili taulukoi: ekot asuinalueet 15 Ekotekijä: uusiomuotisuunnittelija Reet Aus 16 Mun juttu: elämäntaitovalmentajat 18 Tähän tyyliin: Maria Veitola

Ilmoitusm y y nti

Maritta Humala / Palmera • palmera@kotiposti.net puh. 040-709 98 56 www.huililehti.fi /mediakortti K i r j o i t ta j at



Huili

Ole varautunut –tulevaisuuteen! Unelmille siivet Punaposkinen talvi – Huilin talvireseptit Yritysten ekosparraaja Tuuli Kaskinen Nuoren arkkitehdin unelma: Villa Dogi Elina Grundströmin kolumni: Vuoden 2009 lapset Joukkorahoitus tulee nyt myös Suomeen Tommi Musturin sarjakuva: Helppoa elämää, rakenna iglu



VALOK u va a j at

Anna Autio Juliana Harkki Hanna Koikkalainen Laura Oja Satu Pirinen Markus Sommers Laura Vesa K uvittajat

Libris Oy Huili on painettu k asvisöl jypohjaisill a painoväreill ä ja sen paperi Cocoon offset on FSC- merkitt yä .

K U S TA N TA J A

Ekoyhtiö Huili Oy Tilaa Huili: www.huililehti.fi/tilaa

Huili — LEHTI KESTÄVÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN • Ekoyhtiö Huili Oy, PL 9 6 5, 0 0101 Hel sinki toimitus@huililehti.fi • w w w.huililehti.fi • ISSN / ISSN - L 179 9 – 28 6 9

H U ILI OY

OY HT

I Ö

H U I LI OY

Kahdennentoista Huilin kannessa tulevaisuuden toivo Patu 6v. Kannen kuvasi Satu Pirinen ja ideoivat Huilin uudet AD:t Matti ja Jesse. Patun mielestä tulevaisuudessa hänestä tulee tähti. Lisää visioita tulevaisuudesta sivulla 20.

PAINATUS JA R E P R O

Jäätävää surffausta Kestävämpää matkailua: Tallinnan Kalamaja Mainoskatko: Luonnosuojeluvaipat Kokkioppi: Tammikuun juomasuositukset Tuomas Mattilan kolumni: Luomun jälkeen tulee LuoKo Missä tämä on nyt: Raleigh Fitness Vastustan: golfia Kolme toivomusta: Aino Venna

Saara Helkala Janic Leino Sakke Yrjölä

OY HT

Eko-opas

57 58 60 61 63 64 65 66



20 26 35 40 46 53 54 56

Elina Grundström Veera Honkanen Liisa Jokinen Veera Jussila Reeta Laamo Verna Leinonen Tuomas Mattila Laura Rantanen Jenni Stammaier Johanna Sumuvuori Mari Valkonen

Huili ON Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ekologinen lifest ylelehti. Lehteä my ydään irtonumeroina Ak ateemisissa kirjak aupoissa ja Kiasma - k au passa . TILAA HUILI hinta an 35 euroa / vuosi (kesto, määr ä aik aistil aus 50 euroa / vuosi): WWW.HUILILEHTI.FI



  

Ta m m i h e l m i STÄV

UOD Ä V

Petri Luukkainen kyllästyi tavaroihinsa, luopui niistä ja teki aiheesta loistavan dokumentin. Te k s t i r i i k k a s u o m i n e n kuva matti tanskan e n

Elokuvan aluksi Petri Luukkainen panee aivan koko omaisuutensa varastoon. Tässä hän juoksee hakemaan ensimmäistä tavaraa. Mikäköhän se on?

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Tavar ataivas

LÄM Ä E

TA 2 0 1

maailman menot

Joogafestarit KOONNUT r i i k k a s u o m i n e n & E l i n a V e n e s m ä k i

26-vuotias nuori mies laittaa koko irtaimen

omaisuutensa varastoon. Hän on päättänyt päästä irti kamavuoristaan ja hakea varastosta esiin yhden esineen päivässä. ”Jos olisin ollut happy happy joy joy, tuskin olisin lähtenyt muuttamaan elämääni tällä tavalla. Mutta mulla oli muutoksen paikka. Tavaraa oli kertynyt ihan sikana ja projisoin niihin omaa pahaa oloani” elokuvan päähenkilö ja ohjaaja Petri Luukkainen kuvailee. Dokumentti Tavarataivas kuvaa tätä yhden vuoden koetta, jossa Luukkainen elää ilman rakkaita tavaroitaan. Alun perin hän omisti muun muassa noin 5000 vinyylilevyä. Tavaroiden listaaminen ja karsiminen oli ollut liian vaikeaa. Viikon miettimisen jälkeen Luukkainen päätti kokeilla luopua kaikesta. ”Aluksi ajattelin, että suunnilleen kuolen, jos mulla on vain tuhat tavaraa”, Luukkainen kuvailee. Elokuvan kuluessa käy ilmi, että aika paljon vähemmälläkin pärjää. Tai ainakaan onnellisuus ei ole tavaroiden lukumäärästä kiinni. ”Yksin rakensin niin paljon onnellisuuttani tavaroiden varaan.” Esimerkiksi ilman kännykkää pystyy elämään useita kuukausia –vaikka se tarkoittaa viikonloppuiltaisin harhailua kaupungilla toivoen, että törmäisi johonkin kaveriin. ”Aamuisin yritin herätä auringon mukaan töihin. Sähköpostia käytin julkisten tilojen ja kirjaston tietokoneilla.” Elokuva muutti pysyvästi tekijänsä suhteen tavaroihin. Mutta joihinkin tavaroihin Luukkainen on yhä kiintynyt. ”Kalastuskamoistani en olisi valmis luopumaan.” D o c P o i n t - e l o k u va f e s t i va a l i H e lsin g issä 2 2 . - 2 7.1. w w w. d o c p o i n t. i n f o

äiden festareiden jälkeen ei ole kännykkä kateissa ja pää kipeä. Päinvastoin! Joogafestivaalille tullaan tankkaamaan hyvää oloa. Turun Logomossa järjestettävä joogafestivaali tarjoaa mahdollisuuden kokeilla eri joogalajeja, kuten äitiysjoogaa, leikkijoogaa ja spiraalimeditaatiota. Myös miehille on oma kokeilutuntinsa. Lisäksi luentoja muun muassa mindfulnesista. Erityisesti järjestäjät toivovat paikalle yläkoulu- ja lukioikäisiä. Jooga poistaa niin tehokkaasti stressiä, että haluaisimme myös nuorten löytävän sen. Heidän olisi hyvä oppia, kuinka lisätä omaa hyvää oloaan”, sanoo tapahtuman järjestäjä Riitta Lusenius Turun Joogayhdistyksestä. Logomon ravintola satsaa festivaalin aikana kasvisruokaan.

”

J o o g a f e s t i va a l i , L o g o m o s s a T u r u s s a 19.1. w w w.t u r u n j o o g ay h d i s t y s . c o m

Näin valloitat maailman

aluatko tehdä ideastasi yhteiskunnallisen innovaation? Nyt apua tarjoaa kansalaistoimijoille tarkoitettu scale up -kurssi. Kevään kestävällä kurssilla keskitytään ongelmanratkontaan, hankitaan kontakteja ja tietoa sekä sparrataan kurssilaisten ideoista vastustamattomia. Kurssin järjestää Otava-opisto ja osuuskunta ja sitä vetää muun muassa kaupunkiviljely- ja kaupunkisuunnitteluaktiivi Jaakko Lehtonen. Kurssille ovat tervetulleita yhdistysten jäsenet, yrittäjät ja muut idearikkaat, jotka haluavat nähdä unelmansa leviävän. Kurssi 8.2 alkaen. Viimeinen ilmoittautumispäivä 31.1. Hinta 100 euroa. w w w.o tava o p i s t o. f i

Lasten puolesta

yt loppuu puhe jostain epämääräisistä tulevista sukupolvista! Suomessa perustettiin joulukuussa uusi yhdistys: Ilmastovanhemmat ry. Sen tarkoituksena on herättää päättäjät ja kansalaiset siihen, että kyse on jo meistä ja meidän lapsistamme – ja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan nyt heti. Ilmastovanhemmat-yhdistys on avoin kaikille, myös lapsettomille. Kyse on näkökulmasta: Päätöksiä pitää tehdä nyt lastemme takia. Yhdistyksen aikeena on vaikuttaa ennen kaikkea poliittiseen päätöksentekoon, ei niinkään arjen ympäristötekoihin. Yhdysvalloissa on jo vastaava järjestö nimeltään Climate Parents ja Ruotsissa samoihin aikoihin Suomen Ilmastovanhempien kanssa aloittanut Föräldravrålet. w w w. i l m a s t o va n h e m m at. f i

Aktivistit vaativat myrkyttömiä Levi´s -peppuja.

Gore-texpusakkamme jääntet löytyvät lopulta jääkarhun vatsasta.

Aletangot notkuvat vatteista. Valitettavasti ostoksilla piilee myös vaaroja. Vaatteissa käytetään paljon muun muassa nonyylifenoli-etoksylaatteja (NPE), jotka hajoavat hormonihäiritsijöiksi. Samoin kuin vaatteissa käytetyissä perfluoratut yhdisteet (PFC), jotka hylkivät vettä ja öljyä, ja ovat siksi muun muasa Gore-tex-tuottajien suosiossa. Nämä yhdisteet kertyvät kehoon vuosikausiksi ja rikastuvat ravintoketjussa. Meidän Goretex-pusakkamme jääntet löytyvät lopulta jääkarhun vatsasta. Yhdisteiden epäillään vaikeuttavan lisääntymistä ja aiheuttavan syöpää. Myös ympäristöviranomaiset haluaisivat, kieltää aineet. Monissa valmistajamaissa vaateteollisuuden jätteet päätyvät suoraan vesistöihin ja aiheuttavat vakavia terveyshaittoja paikallisille ihmisille. Mutta nyt vaatefirmat ovat joutu10

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

massa lupaamaan myrkyistä. Sellaiset vaatejätit kuin H&M, Zara, Mango, Esprit ja Levi´s ovat julkisesti lupautuneet parantamaan tapansa. Taustalla on ympäristöjärjestö Greenpeacen maailmanlaajuinen Detox-kampanja, joka alkoi vuonna 2011. Viime marraskuussa järjestö lisäsi painostusta, koska neuvottelut eivät riittäneet vaatejättien taivutteluun. 80 maassa tuhannet aktivistit järjestivät mitämielikuvituksellisimpia tempauksia. Nyt noin kymmenen erittäin suurta vaatemerkkiä on jo mukana. Nyt Greenpeace pitää esillä sellaisia brändejä, jotka eivät ole vielä luvanneet puhdistaa tuotantolinjojaan. Näitä brändejä ovat esimerkiksi Calvin Klein, GAP ja Victoria’s Secret. Mukaan lähteneet merkit sanovat tarvitsevansa vuosikausia aikaa myrkkytuotannon lopettamiseen,

useimmat vuoteen 2020. Miksi ihmeessä? Suomen Greenpeacen Juha Aromaa kertoo, että nämä merkithän eivät itse enää valmista vaatteitaan. Ne vain markkinovat niitä. ”Vaatteiden valmistajia saattaa olla vaikka sata, ja näillä monilla on vielä omat alihankkijansa.” Menee siis aikaa, että vaatemerkit saavat edes selvitettyä, mistä heidän vaatteensa tulevat. Lisäksi pitää vielä valvoa, että yritykset toteuttavat lupauksensa luopua myrkyistä. Tehtävää myrkkyjen poissaamiseksi riittää. Mukaan lähteneet vaatefirmat edustavat vain noin kymmentä prosenttia maailman vaatealasta. Elina V e n e smäki

k u va : g e o r g e n i k i t i n 7 g r eenpe a ce

Myrk yille k y y tiä

rikulttuu r intama LTA

Hiilineutraali Suomi

Musta r inda ART AND ECOLOGICAL TRANSITION 2012

Mustarinda-julkaisun kannessa Elina Tuhkasen kuva ’Nimetön’, pysäytyskuva videosta 2012.

Mustarinda tähyä ä ihmisy yden r ajoja Mustarinda- lehti on vakava puheenvuoro ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Muutamassa vuosikymmenessä olemme aiheuttamassa ekosysteemien hiipumisen, mutta silti me ihmiset jatkamme kuin mitään ei tapahtuisi. Mustarindan toive on taiteen avulla ravistella ihmisiä. Että taide onnistuisi siinä, missä tieteellinen argumentaatio tai ympäristöjärjestötkään eivät näytä onnistuvan, eli muuttamaan tapaamme suhtautua luontoon ja kulutukseen. ”Monilla on esimerkiksi mökiltä luontokokemuksia, mutta kun palataan kaupunkiin, ne unohtuvat. Taide voi muistuttaa elävästä luontosuhteesta. Liikauttaa sellaisia tuntemuksia, joita ei kaupunkiolosuhteissa muuten muista”, sanoo Mustarinda-lehden päätoimittaja Paavo Järvensivu. ”Olen itse tutkija, ja aiheet, joista saa keskustella valtamediassa ovat rajattuja. Keskustelu ihmisyydestä ja luonnon rajoista tuntuu siellä vieraalta, mutta taiteen avulla aihetta voi avata keskustelulle”, Järvensivu sanoo. Joulukuussa ilmestynyt lehti on Mustarinda-seuran ensimmäinen vuosijulkaisu. Seura on perustettu 2009 ja sen tarkoituksena on edistää kestävää elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä eri tieteen- ja taiteenlajien asemaa. Lajityyppi, tiedostavia esseitä sisältävä vuosikirja, on lukijalle vaativa. Riski on, että hyvää tarkoittava sisältö jää sanahötöksi. Mustarindan julkaisu on kaunis. Julkaisu on englanniksi, sillä tavoite on viritellä aiheesta kansainvälistä keskustelua. RS

Hiilineutraali Suomi on opas siihen, kuinka Suomi tosissaan voisi torjua ilmastonmuutosta. Hiilineutraali tarkoittaa, ettei Suomi tuota enempää kasvihuonekaasuja kuin se pystyy sitomaan. Miksi Suomen sitten tulisi pyrkiä hiilineutraaliuteen? Siksi, koska kansainväliset sopimukset purevat ilmastonmuutoksen uhkaan liian hitaasti. Esimerkiksi Malediivit pyrkii hiilineutraaliuteen jo vuonna 2020, Norja vuonna 2030 ja Ruotsi 2050. Kirja ei todellakaan sisällä mitään pieniä ”ekotekoja” kankaisista ostoskasseista tai kännykkälaturin irroittamisesta pistorasasta, vaan kertoo rajusta muutoksesta, jota hiilineutraalius vaatii. Keinot ovat pääosin tuttuja: ekotehokasta rakentamista, uusiutuvaa energiaa, henkilöautoilun vähentämistä, led-valoja… Toisaalta toimenpiteiden tuttuus on myös rohkaisevaa. Meillä on jo keinot siirtyä hiilineutraaliin Suomeen. Enää pitää toteuttaa ne kaikki yhtä aikaa. RS K ati B e r nin g e r : H i i l i n e u t r a a l i S u o m i (G a u de a m u s 2 012)

Miksi luomu ei my y? Kirjasta Hyvä ja paha ruoka on turha hakea herkkureseptejä. Sen sijaan se on kokoelma ajankohtaisia kirjoituksia ruuasta. Kiinnostavaa on esimerkiksi pohdinta siitä, miksi luomuruoka on yhä marginaalissa. Luomu lisää kyllä suosiotaan, mutta edelleen (vuonna 2011) vain alle kaksi prosenttia ruokaostoksistamme on luomua. Syitä on monia. Luomuala ei vielä ole Suomessa organisoitunut kattavasti ja koska Suomessa ei ole ollut ruokaskandaaleita, kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ylimääräistä luomutuotetusta. Minulle oli uusi tieto, että alun perin luomu kehitettiin Suomessa maatalouspolitiikan välineeksi, ei suinkaan ympäristösyistä tai ruuan laadun vuoksi. Tuo ajatustapa näkyy Suomessa vieläkin siinä, ettei ruuan makua pidetä erityisen oleellisena. Tässäkin kirjassa se jää sivuosaan. T o i m . T u i j a M o n o n e n & T i i n a S i lva s t i : H y vä j a pa h a r u o k a (G a u de a m u s 2 012)

lampaaton lankakauppa Netissä on auennut erilainen lankakauppa. Tuumaus. comin myymät langat ovat vegaanisia, eli ne eivät sisällä mitään eläinperäistä. Näin myymälän kaikki langat sopivat myös villa-allergikoille. Valikoimissa on muun muassa Reilun kaupan banaanilankaa, nokkoslamkaa, hamppulankaa, pellavalankaa, kierrätettyä puuvillalankaa. Kaikkia myös ihanissa väreissä. w w w.t u u ma u s .c o m

w w w. m u s ta r i n d a . f i

Parasta nyt

Pähkinäsesonki

Lämpimät jalat

Unelma kesästä

Hyvä ruoka

Himailu

Tämän paremmaksi ei pähkinä enää tule. Puuuunissa paahdetut tuoreen sadon luomumantelit ja hasselpähkinät saavat toivomaan, että seuraavassa elämässä syntyisi oravaksi. Barcelonalaiseksi oravaksi, sillä E & A Gispert – Euroopan paras pähkinänpaahtaja – toimii siellä. Suomessa näitä herkkuja löytyy hyvinvarustelluista ruokakaupoista.

huopikkaat 2.0. Tämän talven kuumimmat kengät tulevat Töysästä, vuonna 1932 perustetusta kenkätehtaasta. Töysän kenkätehtaan uutuustuore Arctips, eli huopalapikas ihanissa väreissä, on noussut blogimaailman hitiksi. Tehtaan seitsemän suutaria saavat nyt nakutella huopikkaita urakalla. Kengät maksavat 225 euroa.

Kun on oikein pimeää, on ihana suunnitella kesää. Tämä katalogi vie päiväunissa sinut kohti lämpöä ja aurinkoa… Hyötykasviyhdistyksen tämän vuoden siemenluettelo on nimittäin ilmestynyt. Tilauksia aletaan postitella helmikuussa.

Koskaan eivät ruuantähteet ole olleet niin muodikkaita kuin tänä talvena. Siitä kiitos kuuluu Roskaruokaliikkeeelle, joka järjestää tempauksia ruokahävikin vähentämiseksi. Seuraavaksi huippukokki Sami Tallberg loihtii 19.1. hävikkiruuasta brunssin helsinkiläiseen Café Agricolaan. Ja brunssi jos mikä on mainiota talviohjelmaa.

Kotona on kaunista. Ainakin, jos ei nosta katsettaan ylös uudesta viehättävästä käsityölehdestä Koto Livingistä. Anu Harkin luotsaama lehti sisältää käsitöitä, sisustusta, kokkausta ja askartelua. Seuraava numero ilmestyy 6.2.

http://www.arctips.fi/ www.tostada.fi

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

www.hyotykasviyhdistys.fi

www.facebook.com/roskaruokaillallinen

www.kotoliving.fi

k u vat ja k u v i t u kset: kn i t ’ n ’ ta g , a nn a au t i o, m u sta 510 1, L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a , c au se a n d e f f ect / g esta lten

Tammikuussa Huili yrittää löytää talven valoisammat puolet.

Minkä sinä valitsisit?

Tutustu ja löydä itsellesi sopiva sähkösopimus osoitteessa www.nordicgreen.ﬁ Nordic Green Energy toimittaa vain alkuperämerkittyä uusiutuvaa energiaa Suomessa ja Ruotsissa. Nyt tarjoamme Huilin tilaajille uusasiakasedun! Mikäli täytät määräaikaisen sähkösopimuksen kanssamme, saat 10 € kertaluontoisen alennuksen sähkölaskussasi. Toimi näin: Sopimuksen täyttämisen yhteydessä, kirjoita meille kampanjakoodi ”Huili” sopimuslomakkeen viestikenttään. Kampanja on voimassa 10.02.2013 asti.

Switch Nordic Green AB Filial Finland | Rauhankatu 16 Vaasa | Puh: 06-357 77 50 Sähköposti: Asiakaspalvelu@nordicgreen.ﬁ

”Pelkään, että toimin metsän vahingoksi kertomalla siitä lehdessä. ”

Palmgrenin luonnonsuojelijaystävä tutustutti hänet Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen, jonne autotonkin pääsee helposti. Lähelle kulkee julkinen liikenne.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Vallankäytön käsikirjat

• L EMP I KA

L EM

•

K K A • LE

PIPA

I PA

nannaa !

A IK K A P IP

Turvassa metsässä Reidar Palmgren latautuu ikimetsässä. T e ksti L au r a Rantan e n K uvat L au r a V e sa

Kirjailija ja näyttelijä Reidar Palmgren on kiireinen mies. Kirjoitustöitä, parisuhde Satu Silvon kanssa ja kahden teini-

ikäisen pojan isyys. Palmgren yrittää olla tekemättä liikaa ja siteeraa mielellään espanjalaista kirjailija Carlos Ruiz Safonia, joka kirjoitti, että pakonomainen toimeliaisuus on yksi pelkuruuden alalajeista. ”Ihmiset aikatauluttavat elämänsä. Hiljaisuus ja verkkaisuus tuovat ihmisen kasvokkain itsensä kanssa, ja se saattaa toisinaan olla pelottavaakin. Ehkä siksi nykyihminen tekee niin paljon.” Ikimetsiä Palmgren rakastaa. Siksi yksi hänen lempipaikoistaankin on Halimasjärven luonnonsuojelualue Tampereella. Hän käy siellä seuraamassa vuodenaikojen vaihtumista. Yhdessä poikiensa tai puolisonsa kanssa he tutkivat sammakonpoikasia ja muurahaisia, kuuntelevat tikkoja, katselevat silkkiuikun pesintää ja syövät eväitä kallion laella. ”Pulahdamme uimaan, jos on kesä, ja noukimme sieniä, jos on syksy.” Parasta lempipaikassasi? ”Parasta on liikkua hiljaisuudessa, itse niin huomaamattomana kuin suinkin. Näin luonnon läsnäolo tuntuu korostuvan. Koska kyseessä on luonnon-

suojelualue, yritän olla jättämättä jälkiä. Nöyrä asenne luonnon edessä tekee hyvää.” Mitä paikka tuo elämääsi? ”Se

on muodostunut vuosien mittaan turvapaikaksi. Toisaalta metsä elää elämäänsä, joten aina on uutta nähtävää. Vanha puu on kaatunut, rastaanpesä on ilmestynyt oksanhaarukkaan, sammalikko on alkanut soistua. Kaupunkilaiselämän keskellä se muistuttaa minua ajoittaisesta pysähtymisestä ja elämän hengittämisestä. Kiireeni ja vaivalloiset arkiset asiani ovat onneksi vain arkisia asioita.”

Kenet haluaisit viedä sinne?

”En haluaisi viedä sinne enää ketään uutta ihmistä. Mieluummin se saisi pysyä mahdollisimman tuntemattomana. Niin se ei kuluisi, kuten kaupunkimetsille monesti tapahtuu. Taidan toimia paikan vahingoksi kertomalla siitä lehdessä!” Lempiekoilusi? ”Pyrin olemaan hankkimatta mitään, mitä en todella tarvitse. Jos ostan jotain, yritän käyttää tuotteen loppuun. Esimerkkinä monivuotiset, kirpputorilta ostamani talvikengät, jotka ovat viimein tulossa tiensä päähän.”

Johanna Sumuvuori

unnen monta poliitikkoa, joiden suosikkikirja on Sun-Tzun Sodankäynnin taito. Se opettaa, miten neuvokas soturi toimii vihollisia kuhisevassa maastossa. Suosikkini kirjan ohjeista on se, miten ärtynyttä vihulaista käsitellään: ärsyttämällä lisää. Sun-Tzu neuvoo myös esittämään heikkoa, kun kokee itsensä vahvaksi ja päinvastoin. Näin vainolainen hätääntyy ja sekoaa strategiassaan.

un Yleisradio viime keväänä selvitti poliitikkojen lempikirjoja, Sodankäynnin taitoa ei listoissa näkynyt. Sen sijaan niissä vilisi Raamattua, Väinö Linnaa ja Santeri Alkiota. Aika tylsää, mutta kukapa sitä nyt korttejaan paljastamaan. Strategiaa se henkilöbrändäyskin vaatii.

len kahlannut muutamia vallankäytön oppikirjoina pidettyjä klassikoita ja pohtinut, kuka mitäkin on tankannut. Yksi mainio kaskuveikko aikuiseen makuun on Machiavelli, jonka Ruhtinasta verestelin juuri esseetä varten. Machiavellin neuvoihin kuului esimerkiksi, että hallitsijan ei kannata välttää kitsastelua, sillä se on avain vallassa pysymiseen. Kotimainen empiria todistaa, että tämä pitää paikkansa esimerkiksi istuvan presidentin kohdalla. Puhemiehenä toimiessaan Sauli Niinistö tuli tunnetuksi säästäväisenä tarkan euron miehenä. Hän sai valtavan kansansuosion vaihtamalla kansanedustajien bisnesliput turistiluokkaan ja karsimalla eduskunnan kuluja. Jokunen edustaja kitisi kirpuista hotellihuoneissa, mutta puhemies kasvoi vain korkoa ja päätyi maan isäksi. "Saituus on näet niitä paheita, jotka pönkittävät ruhtinaan valtaistuinta", opetti Machiavellikin.

allituspolitiikasta voi myös tunnistaa machiavellilaisia juonenkäänteitä. Machiavellin mukaan liika anteliaisuus syö pidemmän päälle valtion varat ja aiheuttaa tyytymättömyyttä, jos taloustilanne heikkenee. Hyviä tekoja on tehtävä siis vain vähän kerrallaan, “jotta niiden maku olisi aina suussa”. Tästä viimeisin esimerkki on hallituksen työttömyysturvalaista antama joululahjaesitys, jonka seurauksena puolison tulot eivät jatkossa enää vaikuta työttömyysturvan tasoon. Esitys sai osakseen odotettua tyytyväistä hyrinää.

ohtalon painoarvo hallitsijan elämässä oli Machiavellin mielestä noin puolet. Toisesta puolesta voi päättää itse. Poliitikon päätökset voivat kuitenkin uhmata muiden kohtaloa. Siksi ruhtinaiden metkujen opiskelu pitäisi olla suorastaan kansalaisvelvollisuus.

nannan

Karl-Ove Knausgårdin Taisteluni 1 ja 2. Juuri niin koukuttavaa, kun kaikki väittävät.

tä r pit:

Robert Harrisin Haamukirjoittaja. Oliko Tony tai Cherie Blair CIAagentti? Salaliittoteoriaa parhaimmillaan!

Club Bangles Kokomossa (Uudemaankatu 16, Helsinki). Pyöritän levyjä siellä yhdessä Tiia Vanhatapion kanssa.

Huili taulukoi Huili selvitti, mikä ekoa on suomalaisissa ekokortteleissa ja -kaupunginosissa.

Te k s t i M a r i Va l k o n e n

EKOIN

Ekokaupunginosa Vuores

Jätkäsaaren ekokortteli

Kempeleen ekokortteli

Mikä?

Viime kesän asuntomessuja isännöinyt uusi kaupunginosa Tampereen ja Lempäälän rajalla.

Vihdissä, Nummelan lähellä sijaitseva 11 talolle kaavoitettu asuinalue.

Helsingin Jätkäsaareen suunniteltu kortteli, jonka valmistuminen on lykkääntynyt vuoteen 2016.

Oulun lähellä sijaitseva kymmenen omakotitalon asuinalue

Miten asutaan?

Kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Kun 14 000 asukkaan kaupunginosa on valmis, puolet asukkaista asuu kerrostaloissa.

Noin 150-neliöisissä, puurakenteisissa omakotitaloissa. Ekokylää pyörittävä osuuskunta rakentaa alueelle parhaillaan yhteistä saunaa ja tapahtumalatoa.

Vuokra-asunnoissa sekä hitas-hintarajoitetuissa ja vapaarahoitteisissa omistuskämpissä. Keskimäärin neliöitä on noin 70.

Suurissa matalaenergiataloissa, joiden pinta-ala on 150–360 neliömetriä.

Miten liikutaan? Palvelut?

Omalla autolla, pyörällä tai bussilla. Vuoresta markkinoidaan myös tulevana ratikkakaupunginosana, mutta ratikan rakentamisesta ei ole päätetty. Alueella on kauppa, päiväkoti ja pikkuputiikkeja.

Omalla autolla. Lähin bussipysäkki on Nummelan keskustassa 2,5 kilometrin päässä. Palvelut ovat samassa paikassa kuin bussipysäkkikin – kaukana.

Ratikalla ja fillarilla, mutta talon asukkaille rakennetaan myös 150 autopaikkaa. Kortteliin on tarkoitus saada ainakin ruokakauppa, kahvila-ravintola, yleinen sauna, kestävän kehityksen kauppa ja ekopesula.

Omalla autolla. Bussivuoroja kulkee kerran tunnissa ja pysäkille on matkaa 1,5 kilometriä. Missä palvelut? Kaikkien Oulun ohi ajaneiden keitaassa, kauppakeskus Zeppelinissä kolmen kilometrin päässä.

Pääosa asunnoista lämpiää kaukolämmöllä ja saa sähkönsä verkosta. Monessa omakotitalossa käytetään maalämpöä ja esimerkiksi vesikiertoista takkaa.

Sähkö tulee verkosta, ja lämpönsä talot tuottavat itse esimerkiksi aurinko- tai maalämmöllä sekä vesikiertoisella takalla. Alueelle suunniteltiin omaa lämpövoimalaa, mutta suunnitelma kariutui, kun kylän naapuriin kaavailtu senioritalo päätettiin rakentaa muualle.

Pääosin kaukolämmöstä ja verkkosähköstä, kuten tavallisissakin kerrostaloissa. Aurinkoenergialla on tarkoitus tuottaa osa sähköstä ja lämmittää mahdollisesti käyttövettä.

Sähkö ja lämpö tuotetaan omassa voimalassa polttamalla kaasutettua puuhaketta. Lisäksi sähkönkulutus on painettu alas ledivalaistuksella ja vaatimalla asukkailta energiatehokkaita kodinkonehankintoja. Alueella on myös tuulivoimala, mutta lähinnä näön vuoksi.

Yllättävää?

Vuoreksessa ei kierrä roskaautoja, vaan roskat pistetään maanalaiseen putkistoon, josta ne päätyvät keräysasemalle.

Julkkispari Maria ja Reino Nordin rakensivat alueelle taloa reality-sarjassa Iholla. Sarjan kuvaamisen jälkeen talo myytiin keskeneräisenä.

Kortteliin halutaan vihreitä palveluita ja talon yhtiöjärjestykseen kaavaillaan lauseketta, joka velvoittaisi suosimaan liiketilojen vuokralaisina kestävästi toimivia yrityksiä.

Ekokorttelin energiaratkaisuja suunnitellutta yritystä luotsasi aikanaan nykyinen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

Tälläkö maailma pelastuu?

Kyllä, kunhan tulevaisuuden vuorekset rakennetaan olemassa olevien kaupunkirakenteiden sisälle eikä kauas kaupungin rajalle.

Pelastuuko maailma tällaisella rakentamisella? Asukkaille kylämäinen asuminen luonnon lähellä on idyllistä, mutta yksittäiset olkipaalitalot kehyskunnan reunalla eivät ratkaise suuren mittakaavan ongelmia.

Jos jollakin, niin tällaisella. Asuminen tiiviiksi, autoton elämä helpoksi ja palvelut lähelle. Tule jo, ekokortteli!

Puhdas energiantuotanto ja energiatehokkuus ovat välttämättömyyksiä, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Mutta haloo: 360-neliöinen talo on öky-, ei ekorakennus, vaikka se lämpiäisi pyhällä hengellä.

Mistä sähköt ja lämpö?

Ekok ylä Linnanniittu

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

k u va : L i s a B j ö r ne r / g o r i l l a



Reet Ausin uusin mallisto on tehty farkkutilkuista. Esimerkiksi napit ovat Viron poliisin virka-asuista kierrätettyjä. Aus kuvattiin työhuoneellaan Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Meillä toimii internetissä wastemappingpalvelu.

Tilkkujen taikoja Virolainen vaatesuunnittelija Reet Aus tekee uusiomuotia ja tutkii nyt, miten myös massamuoti taipuisi kierrättäjäksi. t e k s t i V er n a Le i n o n e n , k u va M a r i a H a l k i l a h t i

Käytät suunnittelemissasi vaatteissa vaatetehtaiden ylijäämäjätettä. Miksi lähdit uusiomuodin tielle?

Mielestäni vaateteollisuus vaikutti typerältä ja yltiötuhlailevalta, ja sitä se onkin. Meidän on pakko alkaa tehdä vaatteita kestävämmin. Kierrätysmuoti ei ole luksusta, nykyinen tuhlaileva vaateteollisuus on. Raaka-aineiden, kuten puuvillan, hinta nousee koko ajan – maapallolla on rajansa. Käytän vaatteissani teollisuuden vaatejätettä, koska se on kaikkein ekologisinta. Kuluttajilta kierrätettyjen vaatteiden käyttäminen on hankalaa, sillä niissä materiaali on kirjavaa.

Isoja ketjuja, kuten H&M:ää, kiinnostaa hupsuna, ja minun piti selitellä työtäni. Nyt vaatejätteen minimointi. Se on jo nyt ajattelu on muuttunut, vihreät arvot ovat teoreettisesti mahdollista mutta kallista. nousseet ja upcyclingista on tullut suosittua. Syy ei ole Aasian hikipajoissa. Olen nähMeillä toimii internetissä wastemapnyt kenttämatkoillani Bangladeshissa, että ping-palvelu, jossa vaatetehtaat ilmoittavat siellä on fiksuja yrittäjiä, jotka ovat vaatejätteestään. Kuka kiinnostuneita ekologisesta tuotahansa voi hakea jätetVaateteollisuudessa tannosta. Jätteen minimointi on tä uusiokäytettäväksi ja on jopa 20 prosentin tehtaat pääsevät eroon myös heidän etunsa. ylituotanto. Jopa 10 prosenttia kaikesta Kuluttajien teot ovat avainaseylijäämämateriaalistaan. kankaasta menee massa. Jos ostamme vain ekoloSuunnittelemme wastesuoraan roskiin tehgisia vaatteita ja vain sen verran, mappingin laajentamistaissa. Suomalainen heittää vuosittain 9 ta Suomeen ja Ruotsiin. mitä tarvitsemme, se vaikuttaa kiloa vaatetta pois, koko vaateteollisuuteen. ja valtaosa menee kaatopaikalle.

Miten upcycling toimii Virossa? Tee se itse -muoti on tullut suosituksi, mutta jääkö uusiomuoti pienen piirin jutuksi?

Kun aloin suunnitella vaatejätteestä muotia, minua pidettiin vähän

Lähteet: Reet Au s i n vä i t ö s k i r ja , K u l u tta jat u tk i m u s keskus

www.reetaus.com

Mun juttu Elämäntaitovalmennus. Yhtäkkiä heitä on kaikkialla. He haluavat parantaa elämääsi. Oletko valmis?

Luovuusvalmentaja Marie Mikkonen, 36, taidevalmentaja, taiteilija ja sosionomi amk, Helsinki.

”Minua on aina kiehtonut, mikä tekee ihmiset onnellisiksi. Olen hakenut vastauksia kirjoista, opiskeluohjelmista, kasvuryhmistä... Olin opiskellut jo monenlaista menetelmää, kun löysin elämäntaidonvalmennuksen. Hain heti Marika Borgin vuoden pituiseen koulutusohjelmaan. Työpäiväni sisältävät kaikkea kirjoittamisesta maalauspäiviin, nuorten tapahtumista nettivalmennukseen. Asiakkaani haluavat taiteen avulla esimerkiksi löytää oman näköisiä ratkaisuja parisuhteessa yhdessä ja erillään oloon. Yksikin pariskunta halusi rakentaa kaksistaan tallirakennusta. Toiset viettävät aikaa erillään, palatakseen sitten rakkaan luokse levänneenä ja vastaanottavaisena. Luovuus tulee siitä, että romutetaan toimimattomat 18

mallit ja muokataan arkea aitojen tarpeiden mukaan." Lisääkö valmennus oman navan kaivelua? Kokemukseni mukaan ihminen, joka elää arvojensa mukaista elämää, on päinvastoin myötätuntoinen ja osallistuva. Onnellisuuden kokemukseen sisältyy uusimpien tutkimusten mukaan olennaisesti muiden auttaminen, kiitollisuus ja hyvän kierrätys. Valmennus lisää niitä ominaisuuksia, joita tarvitsisimme yhteiskunnassa lisää.

Entinen triathlonmestari Ilkk a Koppelomäki, 31,valmentaja, myös koulutettu urheiluhieroja, Kirkkonummi.

”Opiskelin yliopistossa ja olin kilpauraani lopetteleva triathlonisti, kun kaverini antoivat minulle ajattelun voimasta kertovan Earl Nightingalen Asenne-kirjan. Kiinnostuin asiasta. Aloin opiskella NLP:tä, joka pyrkii parantamaan ihmisten välistä kommunikaatiota ja oppimista. Kouluttauduin lisää opiskelemalla life coachiksi, ja 2007 perustin itsensä kehittämistä

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Suomessa edistävän yrityksen. Sen jälkeen aloin valmentaa itsekin enemmän. Osa asiakkaista haluaa nopeammin parempia tuloksia. Toiset haluavat rauhoittua ja unohtaa kaikki tavoitteet. Valmennukset voivat tuoda ratkaisun kummallekin. Itse olen life coachauksen ansiosta oppinut esimerkiksi tulkitsemaan ja hallitsemaan tunteitani paremmin. Koska minusta on tullut joustavampi, ihmissuhteeni toimii paremmin. Jos toinen arvostaa vapautta, osaan antaa hänelle sitä.” Kenelle valmennus ei sovi? Valmennus ei ole terapiaa eikä hoitomuoto sairauksiin. Se ei sovi niille, jotka odottavat valmentajalta tuloksia, mutta eivät ole valmiit tekemään itse asian eteen mitään.

Kehon coachaaja Essi Lahti, 34, Holistic Human Coach, Helsinki.

”Holistic Human Coachille keho on sama kuin ihminen itse. Kun ihminen tai elämäntilanne muuttuu, keho

muuttuu. Asiakkaani tulevat hoitoon jonkin fyysisen vaivan tai ongelman, kuten ylipainon takia. Joskus he haluavat valmennusta esimerkiksi työssä tai parisuhteessa. Kysyntäni kasvaa koko ajan. Opetan asiakkaalle kehotietoisuutta. Olen myös osteopaatti ja hieroja ja yhdistän niitä valmennukseen. Pienten keholuentahavaintojen jälkeen asiakas huomaa esimerkiksi, miten pallea ja hengitys jännittyvät, kun hän puhuu tietyistä asioista. Vuonna 2004 kävin valmentaja Thomas Hertleinin vastaanotolla Münchenissä. Thomas hoitaa kehon ongelmia ja ihmistä kokonaisuutena. Hänen valmennuksessaan painoni putosi 17 kiloa ja akne hävisi, vaikka en muuttanut ruokailu- tai liikuntatottumuksiani. Valmentajani opetti minut huomaamaan milloin menin käytökselläni, esimerkiksi läheisyyteen liittyen, omien rajojeni yli. Pää sanoi, että minä haluan ja minun pitää, kun taas kehoni

T e ksti L au r a Rantan e n K u vat a n n a a u t i o j a l a u r a ve s a ( h h )

STÄV

Ä LÄM Ä E

”Teen valmennuksia joka viikko. Valmennan joko kotistudiolla tai asiakkaan yrityksen neuvottelutiloissa. Lisäksi kirjoitan aiheesta. Taustallani on monia johtaja- ja esimieskoulutuksia, sekä Valmentamon vuoden pituinen elämäntaidonvalmentajan koulutus. Aikaisemmin tein pitkän uran

TA 2 0 1 0

Maaretta Tukiainen, 44, Helsinki, LCF life coach ja sisältöjohtaja, Vojo Wellbeing Oy.

Huippuhetkesi valmentajana? Esimerkiksi viime keväänä, kun kaksi vaikutusvaltaista naista, joita olin valmentanut, laittoi saman päivän aikana viestin. He olivat päässeet opiskelemaan unelmiensa ammattia. Se tuntui lottovoitolta. Olin niin iloinen heidän puolestaan!

Mediapomosta valmentajaksi

epäonnistua on mahdollisuus löytää itsestään uusia puolia. Kohtaamalla pelkonsa lähestyy luultavasti oman potentiaalinsa ydintä. Sen jälkeen muutos on tekemistä vaille valmis.”

UOD Ä V

Valmennuksen ansiosta: Tunnen itseni enemmän itsekseni. Teen asioita, koska ne ovat minulle tärkeitä ja koskettavia.

johtotehtävissä media-alalla, minkä jälkeen olen perustanut kaksi yritystä, toisen yhdessä kolmen muun naisen kanssa. Valmennuksen kesto sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Yksi sessio kestää 1-2 tuntia. Suosittelen vähintään neljää tapaamiskertaa, jotta asiakas pääsee työstämiensä asioiden kanssa eteenpäin. Osa valmennettavista on käynyt valmennuksissa puolen vuoden ajan, jos kyseessä on ollut isompi elämänmuutos. Näen, että valmennusala tulee digitalisoitumaan. Olemme kehittäneet Vojoapplikaation, jotta jokainen voisi tulevaisuudessa käyttää puhelinta tukityökaluna oman elämän merkityksellisten hetkien tallentamiseen. Sen kautta itsetuntemus kehittyy ja elämänlaatu paranee. Jenkeissä self help- ja johtamiskirjallisuuden sekoittuminen on iso juttu. Uskon sen rantautuvan pian Suomeenkin. Itsensä valmentaminen on jatkuva prosessi. Kun uskaltaa

sanoi, että ei noin ja ei tuolla tavalla. Kun lopetin sen, kehoni rauhoittui ja paino putosi. Opiskelin Thomasin HomoSimplex-akatemiassa useita vuosia. Thomas opettaa myös lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ympäri Eurooppaa diagnosoimaan ihmis-eikä tautilähtöisesti.

HUILI NETISSÄ: W W W.huililehti.fi

Tähän tyyliin T E KSTI LIISA JOKIN E N K U VA J U L I A N A H A R K K I

Sohva: "Sohva on kaverini Karoliina

Korhosen tekemää käsityötä, tehty jätepuusta ja päällystetty luomuhamppupuuvillakankaalla. Muutenkin kalusteeni ja astiani ovat lähinnä perittyjä. Ja niitä on vähän." Valokirjain: "Dyykkasin McDonaldsin M-valokirjaimen roskalavalta kolme vuotta sitten. Kirjain on ihana kapistus, vaikka enhän minä Mäkkärissä syö. Olen ollut kasvissyöjä 15-vuotiaasta. En syö lihaa eettisistä syistä." 2

Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut -kirja: "En ole paasaaja

– ihmiset savat itse päättää, mitä syövät. Vaikka ärsyttää, kun suurin osa jengistä ei mieti, mistä niiden hunajamarinoidut broilerisuikaleet tulevat." Keppipöllö: "Olen yrittänyt vähentää lentomatkailuani. Jos lennän, niin lennän pitkäksi ajaksi. Ennen lensin ehkä 5 kertaa vuodessa, nyt vain kerran. Viikonloppureissuja en harrasta. Ostin Taistolle Nora Helsingin maalaaman keppipöllön, jolla Nora kannustaa tekemään mielikuvitusmatkoja. Retkeilen sillä." 4

Samujin mekko: "Arvostan sitä, miten paljon Samu-Jussi Kosken Samuji-vaatemerkissä mietitään eettisyyttä ja kestävää kulutusta. Pyrin ostamaan vain aarteita, joita jaksan käyttää vuositolkulla. Ja usein käytänkin. Kertakäyttöshoppailua en harrasta ollenkaan enkä osta juuri mitään halpisketjuliikkeistä. Saan mielenrauhaa, kun tiedän, missä vaatteeni on tehty." 5

Maria Veitola Toimittaja, tv-juontaja Maria Veitolan, 39, epäekologisin teko on oma lapsi Taisto, 10 kk. Hän tyynnyttää omaatuntoaan ostamalla mahdollisimman ympäristöystävällisiä vaippoja, vähentämällä lentomatkailua ja ostamalla harkiten.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Marjat: "Pakastimeni on täynnä

marjoja, etenkin mustikoita. Osa on itse poimittuja, osan ostan vanhalta tutulta, ex-skeittarilta jonka thai-vaimo poimii marjat ja mies kuskaa ne kotiovelle."

KOKEILE HUILIA.

HUILIN PALV E LUHAK E MISTO

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €). Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa

ekomy ymälöitä

www.huililehti.fi

Ekotin Täydenpalvelun ekotavaratalo Runeberginkatu 17 Helsinki www.ekotin.fi

Luomuruok a a

Tilaa näytenumero!

Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle.

Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin! Hinta vain 35 € / 5 numeroa. Määräaikainen tilaus, 50 € / vuosi. TA 2 0 1

SUKUNIMI

LÄM Ä E

E t unimi

Oma maa Lähiluomukauppa Kalliossa Karlenkatu 15 Helsinki www.omamaa.fi

STÄV

KE M a k s a j a n l a s k u t u s - j a t i l a u s t i ed o t

HUILI MAKSA A POSTIMAKSUN

UOD Ä V

K at u o s o i te

P o st i n u me r o

Luamupuati Volter

P o st i t o i m i pa i kk a

l ähet ysosoite

P u he l i nn u me r o

Koko perheen lähiluomukauppa Teemulantie 57 Loimaa www.luomuvolter.fi

S ähkö p o st i

A l l ek i r j o i t u s

Yrit ysvastuuta

L a h j at i l a u k s e n s a a j a n t i ed o t, j o s m u u k u i n m a k s a j a

T unnus : 5 017 9 6 41 0 0 0 0 3 VASTAUSLÄH E TYS

E t unimi

sukunimi

K at u o s o i te

People Planet Profit L E I K K A A JA L U U K U TA !

P o st i n u me r o

Kaikille avoin suomalainen yritysvastuun kohtaamispaikka www.peopleplanetprofit.fi Facebook: People Planet Profit Twitter: 3PFinland

P o st i t o i m i pa i kk a

P u he l i nn u me r o

S ähkö p o st i

y hte y st i et o ja n i e i s a a käy ttää ekoy ht i ö H u i l i n u l ko p u o l i seen m a r kk i n o i nt i i n .

www.huililehti.fi

Edessä

tuntema tulevaisuus Mitkä ovat parhaat eväät tulevaisuuden varalle? Huili kartoitti kolme eri tapaa varustautua tulevaan. E l i n a V e n e s m ä k i K u v i t u s : S a k k e Yr j ö l ä

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

aton

Ekokatastrofi uhkaa. Testaa, millainen tulevaisuuteen varautuja olet. Valitse sopivin vaihtoehto joka kohdasta.

1 /

Viljeletkö? • En. Ehdin olla niin vähän kotona, että kuihtuisivat kuitenkin. 2 pistettä. • Olen kaupunki- tai parvekeviljelijä. 1 piste. • Minulla on pala maata, kokeilen erilaisia maatiaislajeja ja pyrin kehittymään yhä paremmaksi permakulttuuriviljelijäksi. 0 pistettä.

2 /

Mietitkö kulutusvalintojesi vaikutuksia kaupassa? • En osta kaupasta juuri mitään. 0 pistettä. • Mietin todella. Joskus voi mennä pitkään, kun mietin, onko parempi tukea luomua vai reilua kauppaa. 2 pistettä. • Valitsen eettisimmän tuotteen, jos se on hyvä ja helposti saatavilla. 1 piste.

3 /

Viihdytkö kaupungissa? • Minusta on ihana istuskella kavereiden kanssa lattella isoikkunaisissa kahviloissa. Harrastan kundalinijoogaa ja olen kaupunginosa-aktiivi. 1 piste. • Kaupungissa on kuitenkin parhaat opiskelu-/työmahdollisuudet. Kaikki olennaiset kontaktini ovat lähellä tai hyvien liikenneyhteyksien päässä. 2 pistettä. • Oikeastaan viihdyn mieluiten erämaassa, yksin. 0 pistettä.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

4 /

Millainen mökkeilijä olet? • En viihdy mökillä. Inhoan ötököitä ja minusta on kurjaa, kun vesikin pitää kantaa itse. Takkatuli on kiva, mutta polttopuut ovat lähihuoltamolla tosi kalliita. 1 piste. • Minusta on aina välillä kiva viettää jonkin aikaa mökillä hyvässä seurassa. En kuitenkaan ehdi mökille kovin usein. 2 pistettä. • Käytännössä asun mökillä, ainakin kasvukauden. Viljelen siellä paljon hyötykasveja, poimin sieniä, kuivaan niitä talveksi saunan jälkilämmöllä ja rakentelen kaikenlaista pientä. 0 pistettä.

5 /

Millaisia energiamuotoja käytät mökilläsi tai kotonasi? • Olen asentanut itse aurinkopaneelit tai rakentanut pienen tuulimyllyn. 0 pistettä. • Lamppuina on energiansäästölamppuja. 1 piste. • En ole tyytyväinen lämpöyhtiöni tuotantotapoihin. Olen antanut asiasta palautetta ja mahdollisimman ekologisen sähköntoimittajan kilpailutin. 2 pistettä.

6 /

Mitä tekisit, jos voittaisit lottovoiton? • Hankkisin pienen metsätilan vähintään viiden metrin korkeudesta merenpinnasta ja lahjoittaisin loput vanhoja metsiä suojelevalle Luonnonperintösäätiölle. 0 pistettä. • Maksaisin asuntolainan pois, ostaisin vanhuuden turvaksi vuokra-asunnon ja lahjoittaisin loput valitsemiini hyväntekeväisyyskohteisiin. 2 pistettä. • Kiertäisin vähän maailmaa ja ostaisin isomman asunnon. 1 piste.

7 /

Mitä osaat? • Keskustelen sujuvasti useilla kielillä, kirjoitan ja esiinnyn hyvin. 2 pistettä. • Tunnistan suuren määrän ruokaja lääkekasveja. Ensiaputaitoni ovat ajan tasalla. 0 pistettä. • Soitan jotakin instrumenttia ja/ tai olen taitava kokki. 1 piste.

8 /

Miten seurasit Dohan ilmastokokouksen etenemistä? • En mitenkään. Eivät ne tuollaisissa kokouksissa saa mitään aikaiseksi. 0 pistettä. • Seurasin tarkasti Ilmasto.org-sivuston blogeja, ilmastokokoussihteeristö UNFCCC:n Twitter-päivityksiä ja oneclimate.netsivujen videoraportteja. 2 pistettä. • Pari uutista taisin nähdä. 1 piste.

9 /

Kuinka todennäköisenä pidät, että maailmanloppu on edessä vielä omana tai lastesi elinaikana? • Varsin todennäköisenä, mutta jos saamme käännettyä kehityksen suuntaa nopeasti, toivoa on. 2 pistettä. • Ei kai vielä meidän elinaikanamme? Pelkään, ettei omilla teoillani kuitenkaan ole tarpeeksi merkitystä. 1 piste. • Ilmastonmuutos pelottaa minua paljon, mutta haluan tehdä kaikkeni pelastaakseni itseni ja läheiseni. Toivottavasti käyn myös esimerkiksi muille. 0 pistettä.

0–6 pistettä

Uskot ainakin teollisen tuotannon romahdukseen ja siihen, että tulevaisuutemme on omavaraistaloudessa maaseudulla. Permakulturalisti ja turkulaisen Mikä kestää -yhdistyksen aktiivi Henri Koivisto kertoo omista ratkaisuistaan ja antaa vinkkejä samaa suunnitteleville.

Henrin vinkit tulevaisuuden varalle: Omavaraisuus kasvaa asteittain. Opettele uusia juttuja ja ala harjoitella niitä jo nyt. Tee itse kynttilät, saippuat ja tarve-esineet savesta ja pajusta. Kasvata osa ruoastasi itse; ruukkupuutarhassa, palstalla, katolla tai ikkunalla. Kotona voi kasvattaa ympäri vuoden paljon tuoretta ruokaa. Kasvisten lisäksi myös ruokasieniä ja vaikka jauhomatoja. Hanki hyvät tiedot ja taidot keruutuotteista ja niiden säilömisestä.

“O

pettelen sellaisia tietoja ja taitoja, joiden avulla voisin pärjätä ilman vallitsevaa yhteiskuntaa. Osaan rakentaa suojan ja hankkia ruokaa. Asun yhteisössä ja nostan omavaraisuusastettani pikkuhiljaa. Meillä ruoka hankitaan dyykkaamalla noin 80 prosenttisesti, loput tilataan suoraan tuottajilta. Tämän talven asun ystävän kanssa saaristossa 1900-luvun alussa rakennetussa pienessä puutalossa, jossa on puulämmitys ja -hella, ulkohuussi ja -sauna. Taloon tulee juokseva kylmä vesi.

Olen varannut talvea varten: Ruokaa: säilöttyjä villivihanneksia, dyykkihedelmiä ja omien viljelmien satoa (kuivattua, hapatettua, pakastettua) kuukaudeksi kerrallaan. Sieniä ja marjoja tulee kerätä noin 200 kiloa, mikä on noin 10 päivän homma. Siemeniä voi syödä suoraan, kypsentää, idättää tai tarpeen vaati-

essa kylvää. Varaan suomalaista öljyhamppua, pellavaa, auringonkukansiemeniä sekä härkäpapua ja hernettä. Ruishiutaleita ostan 50 kiloa kerralla. Teetä olen kerännyt luonnosta ja kasvattanut yli oman vuotuisen tarpeeni. Tätä kuviota kun toistaa muutaman vuoden, oppii omat tarpeensa ja mielitekonsa. Energia: Olen varannut polttopuita lämmitykseen, ruoanlaittoon ja hygieniaan noin kolme mottia talvikuukautta kohden. Lisäksi mehiläisvahaa noin 20 kiloa (siitä tekee muun muassa koko talven kynttilät) ja paristoja. Näillä pysymme lämpimänä ja saamme hoidettua valaistuksen ilman sähköäkin. Neste: Haemme lähdevettä ison satsin

kerralla; juomavedeksi sitä riittäisi ainakin kuukaudeksi. Vesi säilyy talvella jäätyneenä kanistereissa. Taloon tulee vesi lähikaivosta, joten vaikka vesiverkon vesi pilaantuisi (case Nokia), se ei vaikuttaisi meihin.

Jo olemassa olevalle mökille voi rakentaa kaikenlaista: aurinkokeittimen, tulisijan ruoanlaittoa varten, kellarin ja kuivurin säilömistä varten, vedenkeruusammioita, pienen kasvihuoneen ja palstan yksivuotisille satokasveille. Vähän kanoja lannoittaman ja munimaan.

Lisäksi syksyn sadosta saan kymmeniä litroja mehuja. Viiniä teen myös kymmeniä litroja. Se säilyy pulloissaan ja on energiapitoinen juomavarasto. Lääkintävälineitä on hyvä varata paljon. Taidot opitaan ensiapukursseilla. Itse käytän lähinnä luonnon lääkkeitä, joita on kerättynä runsaasti. Kirjoja on hyvä varata laajalla skaalalla; niistä saa tärkeitä tietoja ja viihdettä. Elinympäristöni muuttuu huomattavasti kestävämmäksi, kun kasvatan itse syömäni ruoan, kompostoin ruokajätteen ja näin palautan ravinteet niiden alkulähteille (saadulla energialla). Siksi rakensin meille aumakompostin pihalle sekä matokompostorin sisälle. Matoja voi myös kasvattaa ruoaksi hädän hetkellä!.”

7–12 pistettä

Olet huolissasi tulevaisuudesta, mutta et halua muuttaa elämääsi tämän takia ainakaan kovin paljon. Opettaja Marianne Juntunen Pelkosenniemeltä kertoo, mitä harkitsevan kuluttajan kannattaa tehdä.

“P

anin asuntoni Espoossa vuokralle ja muutin rakkauden perässä Pyhätunturiin, jonka ympäristöohjelmasta poikaystäväni vastaa. Olen melkoisen harkitseva kuluttaja ja teen paljon. Mietin koko ajan sitäkin, pitäisikö elää vielä säästävämmin. Viljelin Espoossa jo kovasti kaikenlaista, mutta täällä olen vasta aloittanut. Multaa en enää osta luettuani Riikka Kaihovaaran kirjan Riippumaton puutarha. Haen multaa metsästä ja omasta kompostistamme. Ostamme vain eettistä lihaa, ja kotona ruoka on pääosin vegaanista. Syön maitotuotteita kuitenkin, jos joku tarjoaa. Se on sosiaalisesti helpointa. Kotimme on pieni kelomökki”rivari” joka lämpiää ostopuilla ja ekosähköllä. Otan lyhyitä kuumia suihkuja ja mietin energian kulutusta usein arjessa. Töihin 24 kilometrin päähän Pelkosenniemen koululle kuljen bussilla ja kimppakyydeillä. Keväällä teen etätyönä kehittämistutkimuksena väitöskirjaa aiheesta: “kestävä kehitys kemian opetuksessa”. Käytän vain luonnonkosmetiikkaa ja ekopesuaineita. Yritän rajoittaa lentämistä noin kertaan vuodessa, mutta kokonaan en näy siitä pääsevän. Jos joudun lentämään, kompensoin lennot hiilimaksuilla. En osta kuin tarpeellista ja harkittua materiaa ja inhoan kauppaketjuja. Haluaisin myös esimerkiksi luopua jääkaapista ja tehdä tilalle maakellarin.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Mariannen vinkit, mitä ainakin kannattaa tehdä: Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat tärkeimmät. Meillä sisälämpötila on noin 17 astetta, käytämme ekosähköä, auto on mahdollisimman vähäpäästöinen ja töihin kuljen kimppakyydeillä. Olen vähentänyt eläinperäisiä ruokia. Lahjoitan aikaani ja rahaa ympäristö- ja eläinoikeusjärjestöille. Opettajana pystyn vaikuttamaan myös oppilaiden asenteisiin, ainakin jossain määrin. Tärkeää on, että vanhemmat auttavat lapsia sopeutumaan muuttuvaan maailmaan ja myös muuttamaan maailmaa. Koulussa yritämme saada lapset kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista.

13–18 pistettä

Sinusta maailma voi muuttua ja ekokatastrofi voidaan vielä estää, kunhan sen eteen tehdään paljon töitä. Olet itsekin valmis barrikadeille. Greenpeace Internationalin energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta kertoo, mihin sinun kannattaa keskittyä.

O “

len töissä kansainvälisellä Greenpeacellä. Koordinoin neljän hengen tiimissä hiilivoiman vastaista kampanjaa. Halusin tämän työn, koska halusin nostaa hiilivoimakamppailun merkitystä järjestön työssä ja kansainvälisellä tasolla koen saavani eniten aikaiseksi. Hiilivoimalat ovat ilmastonmuutoksen etenemisen keskeinen syy. Kampanjassa keskityn ennen kaikkea ilmansaasteiden vaikutusten analyysiin ja annan tietoja paikallisille aktivisteille. Hiilivoimalat saastuttavat ilmaa ja vesistöjä, ja tämän vuoksi niiden rakentamista vastustetaan paikallisesti paljon ympäri maailmaa. Turhaa hiilivoimaa vastaan taisteleminen ei ole. Vuoden 2007 jälkeen Yhdysvalloissa on saatu estettyä tai päätetty sulkea noin 300 hiilivoimalaa ja myös Intiassa ollaan samoissa luvuissa. Taustalla on toki myös taloudellisia syitä. Näin suureen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen Kioton sopimus ei ole yltänyt.

Laurin vinkit kamppailuun liittyvälle:

Myös uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeammin kuin viisi vuotta sitten olisi voitu kuvitella. Viime vuonna uudesta energiantuotannosta jo 30 prosenttia oli uusiutuvaa. En tiedä, riittääkö tämä tai mikään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ihmiskunta on jo aiheuttanut maailmalle paljon vahinkoa. On kuitenkin todennäköistä, että sillä, mitä teemme seuraavien viiden tai kymmenen vuoden aikana on suuri merkitys. On vaikea ajatella, mihin oma työni riittää, mutta eihän tässä ole muita vaihtoehtoja kuin tehdä, mitä voidaan. Olisi tyhmää nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa nyt.”

� Jokainen pysäytetty hiilivoimala, suojeltu metsä tai suo on voitto, siitä riippumatta, mitä muuta tapahtuu. Ala tehdä, mitä itseäsi motivoi eniten. Ehkä uusiutuvan energian edistäminen kiinnostaa? Jos trooppiset metsät kiinnostavat, suomalainen Neste on maailman suurin palmuöljyn kuluttaja. Suomessa turpeen polttaminen on suuri hiilidioksidipäästöjen lähde. � Jos sinulla on jo asiantuntemusta joltakin alalta, siitä voi olla ympäristöjärjestölle paljon apua. Esimerkiksi vapaaehtoisiksi ja työntekijöiksi tarvitaan myös aerosolimallintajia ja graafisia suunnittelijoita. � Kampanjoissa on paljon työtä, jossa voi auttaa mistä päin maailmaa tahansa. Esimerkiksi http:// coalswarm.org on wiki-pohjainen sivusto, joka kerää tietoa hiilivoimasta paikallisten kampanjoiden käyttöön vapaaehtoisverkoston voimin.

Unelmille siivet

– LI –OHKEALKM H U I L I N O 1 4 2 013, 012 , TA SY M Y SM UIUK U U

Millaista on rep채ist채 itsens채 irti arjesta? Jenny Stammaier toteutti unelmansa ja purjehti puoli vuotta. T e ksti ja kuvat J e nni S tammai e r K uvitus J e ss e K 체 hn

“A

i te menette Omaghiin asti? No sitten teen teille eväsleivät mukaan." Näin topakasti meidät evästää Pohjois-Irlannissa carrickfergusilainen leipomon emäntä, kun olemme tekemässä lähtöä. On elokuinen lauantaiaamu ja olemme lähdössä Belfastin lähellä sijaitsevasta Carrickfergusista Omaghin kansanmusiikkifestivaaleille. Autiokaupungin kaikki väki tuntuu kokoontuneen pieneen leipomoon. Bussissa kohti Omaghia, pyörittelemme päätämme liikutuksesta. Emäntä oli pakannut muovipussiin eväsleipien lisäksi kahta sorttia leivoksia. Olimme muuttuneet maksavista asiakkaista vieraiksi siinä hetkessä, kun kiinnostuimme heidän elämästään. Tämä on ollut yksi purjehdusretkemme monista hienoista hetkistä. Tuona aamuna olin varma, että matkamme oli kaiken vaivan arvoista.

ielä keväällä Helsingissä oli iskeä paniikki. Ei tästä tule mitään! Katsoin Atlantin myrskyistä otettuja kuvia ja yritin ymmärtää vuorovesitaulukoita. Purjehdusoppaat varoittivat salmien vuorovesivirtauksista ja matalan veden aikaan vaanivista matalikoista. Olen purjehtinut kaikki lapsuuden ja nuoruuden kesät, mutta vain Saimaalla heinäkuun helteissä. Nyt suunnittelimme toisen luokan matkaa. Olin varma, että sähläisin ja karauttaisin veneen karikolle. Minulla ei ollut myöskään takataskussa puolen vuoden elämiseen tarvittavia säästöjä. Vuokralaisiakaan ei löytynyt. Sulosta, joka on viisitoistametrinen, kaksimastoinen teräsvene, olivat kyljet ja purjeet laittamatta. Kun suunniteltuun lähtöön oli enää kolme viikkoa, olin varma, että olisi parempi jäädä kotiin.

Unelmia paarpuurissa!

Biskajanlahdella näimme matkan suurimman delffiiniparven, kymmenet delffiinit uivat veneen ympärillä.

H U I L I N O 4 2 012 , S Y Y S – L O K A K U U

Eki savustaa nokkahaukea.

Näin toteutat unelmasi:

oka ikinen vapaailta vedimme kuitenkin remonttihaalarit päälle ja jatkoimme Sulon nakertelua. Mitä enemmän teimme töitä, sitä vähemmän epäilykset kaihersivat. Sulo on ollut miehelläni Ekillä parikymmentä vuotta ja hän on seilannut sillä Karibialle asti. Lopulta palaset loksahtivat kohdalleen. Pieni, mutta säännöllinen tulo olisi tiedossa freelancerina sopimistani jutuista. Vuokralaisiksi löytyi ihana pariskunta ja saimme Sulon purjeisiin UV-suojakankaat ajoissa kiinni. Kun äitini tuli talkooavuksi, saimme kaapeista ikivanhat hammastahnatuubit ja tahmeat maustepurkit roskiin ja hyllyt hohtaviksi. Tuntui selkeältä ja hyvältä lähteä. Matkasuunnitelmamme Skotlannin ja Irlannin kautta Portugaliin ei ole helpoin, mutta edessä olisi Euroopan puhtaimpia vesiä ja hienoimpia maisemia. Skotlantilainen ja irlantilainen kulttuurihistoria kiehtoivat meitä molempia. Näkisimme linnoja ja vuoria, ehkä muutaman delfiininkin.

urjehtiessa näkee palan Eurooppaa, jota lentomatkaileva turisti ei tavoita. Olemme kohdanneet vieraanvaraisuutta, jonka luu-

lin jo kadonneen. Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa emme tutustuneet yhteenkään paikalliseen, mutta kelttimaiden syrjäisillä rannoilla tapaamamme ihmiset alkoivat tarjota kyytiä kauppaan, tuoretta kalaa tai kaljat mantookin (eli veneen kaiteen) yli. Parasta oli, kun satunnaiset kohtaamiset rönsyilivät spontaaneiksi illanistujaisiksi, jossa huilut ja kitarat kaivettiin esille ja joissa jokainen esitti vuorotellen jonkin osamaansa laulun.

uori ei tottele!” huusin rankkasateen yli Ekille. Olin herännyt ruorivuorooni yöllä ukkosmyräkän keskelle, päästämään Ekiä arvokkaille parin tunnin yöunilleen. Yhtäkkiä ohjaus lakkasi toimimasta. Eki kokeili kääntää ruoria äärilaidasta toiseen, mutta Sulo ei kääntynyt. Biskajanlahden ylitys on purjehtijoille haastava etappi. Useita kilometrejä syvän lahden vesimassa kohtaa matalan rannikon, jolloin maininki kasvaa korkeaksi ja kovalla tuulella erityisen vaaralliseksi. Eki syöksyi veneen perässä olevasta luukusta tarkastamaan peräsintä. ”Tuo jakoavain, äkkiä!” Säntäsin sisään penkomaan taskulampun kajossa jakoavainta. Hätäpäissäni tartuin valtaviin putkimiehen

1. Hyväksy nykytilanne Unelmasi voi olla uuden ammatin opiskelu. Hyväksy, ettet viihdy työssäsi, niin energiaa irtoaa unelman tavoitteluun sen sijaan, että velloisit työn aiheuttamassa pahassa olossa. 2. Tunnista unelma. Anna itsellesi lupa unelmoida. Ajattele miltä elämä tuntuisi, jos unelma olisi jo tapahtunut. 3. Tiedosta itse rakentamasi esteet Jos alamme unelmoida esimerkiksi maailman ympäri matkasta, mieleen nousevat heti kaikki mahdolliset esteet. Useimmiten nämä ovat ulkomaailman uskomuksia ja odotuksia. 4. Sitoudu unelmiisi. Mitä voit tehdä tänään, että pääset millimetrin lähemmäksi sitä mitä haluat saavuttaa? Selvitä vaikka, kuinka kallista maailman ympäri matkustaminen oikeasti on. 5. Älä anna arjen nujertaa unelmaa. Väsymys ja stressi vaikeuttavat unelmaa kohti pyrkimistä. Jostain pitää pystyä luopumaan, että unelmasi saa tilaa. Sitoutuminen asiaan voi olla viisi minuuttia päivässä. 6. Pilko unelma palasiin. Unelmaan ei kannata ainakaan heti lastata huolta toimeentulosta. Jos haluat jättäytyä työelämästä, tahti kannattaa pitää sellaisena, ettei heti aluksi tarvitse taistella laskuista selviytymisen kanssa. Heittäydy, kun aika on oikea. 7. Unelma saavutetaan harvoin heti. Ihanan asian tavoittelu ei saa olla kärsimystä. Muuta elämää mieluummin pikkuvasaralla kuin lekalla. Lähde: Mili Kaikkonen

Jenni rahoitti matkan myymällä purjehdukselta juttuja lehtiin ja radioon.

tonkeihin ja konttasin sateen piiskatessa peräkannelle. ”Käännä ruori vasemmalle!” Käänsin, mutta mitään ei tapahtunut. Sulo ajelehti ja keikkui aaltojen mukana, keskellä Biskajaa ukkosen jyristessä. ”Toimivatko ne tongit?” huusin ääni käheänä peräkannelle, mutta Eki ei kuullut. Minuutit kuluivat, eikä itku ollut kaukana. ”Käännä oikealle!” kuului lopulta luukusta. ”Se tottelee!” kiljaisin takaisin. Pian viereeni kömpi läpimärkä ja hieman tärisevä kapteeni, joka kertoi ohjaussylinterin tangon olleen irti peräsimestä. Kovassa väännössä se oli vähitellen irronnut kierteiltään, mutta Eki sai sen ruuvattua paikoilleen. Tämän episodin jälkeen rajuilma ei enää tuntunut lainkaan niin hurjalta. Myrskyä seurasi, kuten aina, tyyni sää. Aamun valjetessa Pohjois-Espanjan vuoret alkoivat häämöttää horisontissa. Myräkkä toi meille myös uuden ystävän. Yhtäkkiä kaiteella nimittäin istui vihreänruskea pikkulintu, joka oli todennäköisesti ajautunut ukkosen aikana Sulon suojiin. Murensimme sille keksejä ja pian se hyppelehti niiden perässä nälkäisenä. Nimesimme linnun Baskiksi, Baskimaata kohti kun olimme menossa. Viitakerttuseksi tunnistamamme lintu pyrähteli ympärillämme luottavaisena koko päivän. Baski jäi iloksemme vielä toiseksi päiväksi ja tuli vielä seuraavan päivän aamuna syömään murenia, mutta sitten sitä ei suruksemme enää näkynyt. 32

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Unelmien toteuttaminen on monelle hedonististen mielijohteiden seuraamista.

Myräkän jälkeisenä päivänä näimme myös matkan suurimman delfiiniparven. Illan tullen ensin muutama otus hyppi veneen vieressä. Pian alkoi näkyä useiden kymmenien delfiinien selkäeviä, kun ne uivat rivissä Suloa kohti. Neljä delfiiniä ui samaa tahtia, ja niiden selkäevät nousivat aaltojen päälle yhtäaikaa. Sitten ne tekivät kaikki saman hyppytempun ennen kuin sukelsivat muiden uivien joukkoon. Lauma pyöri ja temppuili keulassa. Sitten, kuin yhteisestä päätöksestä, otukset päättivät jatkaa matkaa. Yksi tuli vielä hyvästelemään heittäytyen kyljelleen veteen. Sitten sekin oli kadonnut ja jäljelle jäi vain auringonkajon kullankeltaiseksi värjäämä meren pinta.

onet epäilivät ennen matkaa, että parisuhde on koetuksella, kun olemme jatkuvasti yhdessä. Päinvastoin. Pariskuntia pitkän matkan purjeveneissä yhdistää yksi seikka: he ovat toisilleen kunnioittavia ja hyviä. Mekin olimme tottuneet toimimaan työparina jo ennen pitkää purjehdusreissua. Meri pakottaa reiluun kanssakäymiseen. On vaarallista alkaa jossitella ja syytellä, jos ukkosmyrskyssä pettää ohjaus ja vene ajelehtii tuulen mukana holtittomasti. Tiukoissa tilanteissa on sanottava tiukasti ja suoraan, mutta toisaalta tyyninä hetkinä

Matkaan pienellä budjetilla Pässinpökkimät: Yksi parhaista

varusteista matkallamme ovat olleet äitini rasvaisesta villalangasta kutomat paksut vanhan ajan villahousut. Ne hylkivät kosteutta ja pitävät lämpöisenä. Tuulta ja jopa pientä sadetta vastaa toimii myös kirpputorilta löydetty ja kuumassa vedessä tiiviiksi huovutettu paita 100-prosenttista villaa.

Tee se itse: Voit ostaa venetarvikkeet kaupasta ja maksaa jollekulle asennuksesta. Mutta jos luet korjausoppaita ja teet itse, pääset samaan lopputulokseen, vaikka hitaammin. Jos näet pursiseurassasi itsetekeviä nikkareita, tarjoa apuasi ja opit samalla heiltä. Tuuli vie: Matkanteko on ilmaista

tuulivoimalla ja ankkurilahdissa voi yöpyä ilmaiseksi. Satamamaksut vaihtelevat kymmenestä viiteenkymmeneen euroon. Polttoainetta kuluu jonkin verran rantautumisissa.

Aurinkoenergiaa: Sulon kaksi 75

Sum et offici dolorro ritaturis dolenit que nonseque nam quat aborit volupta tiaectus sintotae vere,

on aikaa puhua toiveista ja odotuksista. Olennaista on, että ei suunnittele aikatauluaan liian tiukaksi, vaan etenee hyvien tuulten aikaan. Paras vinkkini irtiotosta haaveilijoille on, että tee jotakin unelmiesi eteen. Elä sellaista elämää, jota haluat elää. Mitä enemmän teet, sitä enemmän saat kokemuksen tuomaa varmuutta. Toisaalta kysymys unelmista on minusta myös eettis-filosofinen. Unelmien toteuttamisesta on tullut tänä päivänä jonkinlainen trendi. Kaikki haluavat downshiftata, tehdä mahdollisimman vähän töitä ja nautiskella. Unelmien toteuttaminen on monelle hedonististen mielijohteiden seuraamista. Mielestäni unelman toteuttamisessa olennaista on

myös vuorovaikutus ympäristön kanssa ja omien tekojen seurausten pohdinta. Onnelliseen elämään kuuluu, että osaa olla nöyrä ja tunnistaa omien tekojensa motiivit. Unelmia ei toteuteta hampaat irvessä. Silloin kyse on pakkomielteestä.

uolen vuoden reissu päättyi joulukuussa ja jätimme Sulon Portugaliin talvehtimaan. Puoli vuotta on purjehtijalle hämmentävän lyhyt aika. Keväällä jatkamme matkaa. Ehkä Azoreille, Kap Verdelle tai sitten Välimerelle. On hyvä palata hetkeksi Suomeen, mutta on myös hyvä tietää, että Sulo ja uudet seikkailut odottavat.

watin aurinkopaneelia riittävät mainiosti tietokoneen pyörittämiseen, jotta saamme tehtyä työmme. Suurin energiasyöppö jääkaappi on päällä vain, kun olemme olleet sähköt tarjoavassa satamassa.

Luonnonantimia: Mukaan otim-

me lähes kilon kuivattuja sieniä ja nokkosta keitto- ja muhennostarpeiksi. Keulavarastossa mukana kulkeva itsekyhätty savustupönttö muuttaa kalat juhla-aterioiksi.

Lihasvoimaa: Jolla ja polkupyörät

kulkevat Sulon kannella ja rannikon seudut ovat tulleet pyörän selästä tutuiksi. Syrjäseuduilla liftari löytää kyydin helposti.

Pelkäsin ympäristön kritiikkiä

Olin kärsimätön, mutta unelmani on vaatinut, että työstin omat juttuni

“K

un rohkaisen asiakkaitani sallimaan muutoksen, he saattavat vastustaa, että hyvähän minun on sanoa, kun elän näin. Mutta olen ollut samassa tilanteessa. Unelmoin parikymppisestä asti tästä työstä, jota teen nyt täysipäiväisenä. Kymmenen vuotta tein tätä päivätyöni ohella. Työskentelin nuorena kirjastossa, kunnes lähdin reppu selässä KaakkoisAasiaan. Siellä asuin yhteensä seitsemän vuotta ja työskentelin hallinto-tehtävissä kansainvälisessä hyväntekeväisyysjärjestössä. Aasiasta muutin Englantiin ja etenin kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön keskijohtoon. Päivätyön ohella suoritin holistisen terapeutin tutkinnon ja muun muassa meediokoulutuksen. Tiivis tahti johti loppuun palamiseen. Kuuden Englannin vuoden jälkeen muutin Suomeen ja ryhtyin kokopäiväi34

H U I L I N O 4 2 012 , S Y Y S – L O K A K U U

seksi yrittäjäksi alani arkinen henkisyys. Nykyään asun ja työskentelen Helsingissä ja Lontoossa ja opetan myös Holistic College of Eastbournessa. Olin kärsimätön, mutta unelmani on vaatinut, että työstin omat juttuni. Minun esteeni matkalla unelmaan olivat pelko tehdä valintoja, joihin ympäristö voisi suhtautua kriittisesti ja huoli siitä, voinko tulla taloudellisesti toimeen. Olen kasvanut köyhässä yh-perheessä. Olen joutunut tekemään töitä sen eteen, että elämä kantaa, myös taloudellisesti. Vaikka tämä työ on unelmani, en olisi aiemmin sallinut itselleni tätä muutosta.” www.milikai.com

M i l i n k u va , K u va a ja : Jenn i K a u pp i l a

M i l i K a i k k o n e n , 3 7, n ä k i j ä , k o u l u t e t t u h o l i s t i n e n t er a p e u t t i j a h e n k i s e n k a s v u n o p e t ta j a :

Raha on unelmien este T i t t i M i e t t i n e n , 41, k i r j o i t ta j a :

“O

len toteuttanut suurimman osan unelmistani: matkustanut, asunut ulkomailla, julkaissut omaa lehteä, pitänyt vintage-tavaran liikettä ja nyt viimeksi hankkinut koiran. Minusta järki estää useimpia toteuttamasta unelmiaan. Jos miettii töissä vuosia, pitäisikö minun lähteä, niin varmaan pitäisi. Yksi tärkeimmistä syistä, miksi olen uskaltanut seurata sydäntäni, on ettei minua kiinnosta raha. Se, ettei pelkää varallisuuden menettämistä, vapauttaa. Riemuitsen pienistä asioista ja köyhäily on minusta hauskaa. Nytkin silti odotan veronpalautusta, että voisin ostaa talvikengät. Siihen saakka kuljen lumessa kumisaappaissa. Jos joku toteuttaa unelmiaan, yleensä ihmiset kuvittelevat, että hänellä täytyy olla hirveästi rahaa. Esimerkiksi Pariisissa voi kuitenkin asua kuukauden siinä kuin Suomessakin. Opiskelijana olin Kerholehden päätoimittaja ja kustantaja. Ei meillä ollut yhtään rahaa, mutta julkai-

simme kaksi numeroa lehteä. Vintageliike on projekteistani ainoa, joka vaati enemmän rahaa. Näin liikkeen performanssitaideteoksena ja elämäntilanteeni oli silloin sellainen, että pystyin siihen. Minulla oli takanani hyväpalkkainen työ mainostoimistossa ja varakas puoliso, joka oli innoissaan liikkeestäni. Kahden ja puolen vuoden kuluttua lopetin liikkeen. Suhde mieheen oli päättynyt ja liike tuotti vielä huonommin kuin olin luullut. Unelmieni vuoksi minulla ei ole merkittävää omaisuutta, mitä ikätovereillani voi jo olla. Asuntolaina määrittää monen elämää parisuhdetta ja työpaikkaa myöten. Riskinotto on myös helpompaa kun ei ole lapsia. En minäkään kaikkein suurimpia, yksityiselämään ja kirjoittamiseeni liittyviä unelmia ole toteuttanut vielä. Unelmia ei voi pakottaa. Harvoin ne toteutuvat edes sellaisena kuin suunnittelee, mutta ne voivat toteutua parempina. Kun hakkaa päätään unelmaansa, voi vaikka löytää puolison.”

Huilille huutia? Kerro meille, mitä tykkäsit tästä lehdestä! Mikä oli paras juttu, mistä haluaisit lukea lisää ja mikä ärsytti. Lähetä palautteesi osoitteeseen toimitus@huililehti.fi tai kommentoi Facebookissa www.facebook.com/huililehti. Kaikkien palautetta lähettäneiden kesken arvotaan Ecover -siivoustuotepaketteja.

More than Honey | Markus Imhoof

www.huililehti.fi

Liput festivaalille myynnissä 3.12. alkaen osoitteessa www.docpoint.info/lippukauppa

Talvireseptit

T E KST i j a KU VAT R ee ta L a a m o

1 2 3

käännytä Punajuuren- vihaaja pähkinöinä Universumin paras linssikeitto

PUNAPOSKINEN TALVI p o i m i ta lteen !

Talvireseptit

saksanpähkinöiden syömisessä on järkeä. Varsinkin vegaanien tulisi syödä pähkinöitä joka päivä.

Universumin paras linssikeitto Neljälle, valmistusaika noin puoli tuntia.

Ohjeet Ainekset • 200g perunoita (mielellään luomua ja / tai puikulaa) • 1,25l kasvislientä • 200g punaisia linssejä • 40g jauhettua mantelia • oliiviöljyä • sormisuolaa • pippuria • 1/4 sitruunan mehu • 1/2tl kurkumaa • 1tl kuminaa • veitsenkärjellinen sahramia • valkosipulin kynsi

1 Valmista kasvisliemi (esimerkiksi kuutioista) kuori perunat, paloittele ja laita kiehumaan liemeen yhdessä linsien kanssa. Lisää Keitä 15 minuuttia. 2 sitruunamehu ja mantelijauhe. 3 Sekoita sahrami kylmään veteen ja lisää keittoon. 4 Jauha morttelissa suola, kurkuma, valkosipuli, kumina ja hiukan öljyä. Lisää keittoon. Mausta lopuksi mustapippurilla.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Superpähkinöitä! Pähkinöissä on runsaasti proteiinia, noin 25–30 prosenttia. Rasvaa on runsaasti, mutta siitä suurin osa on monityydyttämätöntä linolihappoa. Lisäksi pähkinät sisältävät paljon vitamiineja E, B1, B2, B3, B6 ja C sekä foolihappoa,rautaa, kalsiumia, kaliumia, sinkkiä, magnesiumia. Pähkinöitä ja siemeniä tulisi säilyttää viileässä, pimeässä ja ilmatiiviissä rasiassa. Oikea säilytyspaikka on siis jääkaappi, eikä suinkaan jauhokaappi. Jääkaapissa pähkinät säilyvät lajista riippuen 2–9 kuukautta. Parhaiten pähkinät säilyvät kuorimattomina. Cashew-pähkinä on maultaan hiukan mitäänsanomaton, mutta paahdettuna ne sopivat hyvin salaatteihin, riisi- ja curryruokiin. Voin ja sokerin kanssa paahdettuna ne kohottavat arkisalaatin aivan uudelle tasolle.

Salaattisattumat Ohjeet 1 Paista pähkinöitä voissa ja sokerissa, kunnes sokeri karamelisoituu. 2 Mausta suolalla ja pippurilla.

Ainekset • 1 rkl voita • 1 rkl sokeria • 1 dl cashewpähkinöitä • suolaa, chiliä tai pippuria

Paha punajuuri miten käännyttää punajuuren vihaaja

alvella tulisi kausiruoka-ajattelun mukaan suosia ruokavaliossa juureksia, kaaleja ja papuja. Valitettavasti monelle tulee ensimmäisenä, ja ihan aiheesta, mieleen koulun kaalipata ja ylikypsät pakastejuurekset. Minulle punajuuri on se juures, jota on vaikea hyödyntää. Mielikuvissani se sotkee koko keittiön eikä hyviä reseptejä ole tarjolla. Meidän taloudessamme punajuuren pääsyssä lautaselle on ollut myös suurempi este –aviomieheni. Pientä empiiristä tutkimusta tehdessäni huomasin, että hän ei ole ainoa miespuolinen tuttuni, joka ei ole erityisen innoissaan punajuuren mausta. Mutta nyt punajuuren syrjimiseen tulee muutos! Nämä reseptit pelastavat punajuuren heikon maineen, etenkin miesten keskuudessa.

Kirjoittaja Reeta Laamo on toinen Mindo.fi -sivuston perustajista. Mindo on vastuullisen ruokailijan verkkopalvelu, joka laskee ensimmäisenä maailmassa käyttäjän lisäämän reseptin hiilijalanjäljen.

Punajuuri browniet Ohjeet

D Neljä tällaista saa piilotettua brownie –reseptiin!

1 Peitä kädet kumihanskoilla, jos haluat estää käsien tahraantumisen. Kuori ja paloittele punajuuret ja laita isoon mikron kestävään kulhoon. Lisää loraus vettä ja laita mikroon* kypsentymään korkealla lämmöllä noin 12 minuutiksi, tai kunnes punajuuri on pehmeää. 2 Lämmitä uuni 180 asteeseen. Voitele noin 20 x 30 cm korkeareunainen vuoka. Paloittele suklaa ja leikkaa voi kuutioiksi. Kaada valmis punajuuri siivilän läpi päästäksesi eroon ylimääräisestä nesteestä. Sekoita tehosekoittimessa punajuuri, suklaa, voi ja vanilja, kunnes ainekset ovat tasaista massaa. 3 Laita isoon kulhoon sokeri ja munat. Vatkaa kunnes taikina on paksua, vaaleaa ja vaahtomaista. Lusikoi punajuurimössö kulhoon (pelästymättä kokonaisuuden tämänhetAinekset kisestä epäilyttävää ulkomuotoa) ja sekoita lusikalla. Yritä pitää sekoitus • 4 kpl kokonaisia, mahdollisimman ilmavana. Siivilöi sekaan vehnäjauho ja kaakaojauhe, raakaa punajuurta ja sekoita varoen tasaiseksi. 4 • 100 g suolatonta Kaada voideltuun vuokaan ja laita voita, plus vähän uuniin 25 minuutiksi tai kunnes seos vuoan voiteluun on kunnolla kohonnut. Anna jäähtyä • 200 g 70 % suklaata ja paloittele sitten kuutioiksi. • 1 tl vaniljajauhetta • 250 g ruokosokeria *Huom. Jos et käytä mikroa, keitä pu• 3 luomukananmunaa najuuri kuorineen pehmeäksi kattilas• 100 g vehnäjauhoa sa ja kuori vasta kypsänä. Voit myös • 25 g tummaa ostaa valmiiksi keitettyä punajuurta, kaakaojauhoa mutta muista ottaa purkki, johon ei ole lisätty etikkaa.

Talvireseptit

Punajuuriraviolit Resepti on Delicieux-nimiseltä sivustolta. Brisbanessa asuva ruokabloggaaja on kopioinut sen huippukokki Bruno Loubetilta. Resepti on työläs, mutta palkitseva. Punajuuriraviolit ovat todellista kausigourmetia ja punajuurenvihaajamieskin muisteli näitä monta päivää. Valmistusaika n. tunti.

Ainekset Pastataikina: • 2 isoa luomukanamunaa • 2 tl vettä • 2 dl vehnäjauhoja • suolaa

Ohjeet

Paahda punajuuret. Esilämmitä uuni 200 asteeseen ja kääri punajuuret folioon. Pidä uunissa 45–60 minuuttia. Anna jäähtyä, kuori ja paloittele kuutioiksi. Kuori Täyte: irroaa helposti kypsistä punajuuris• 2 keskikokoista Sekoita taikina-ainekset. ta. 2 punajuurta Ota taikina pöydälle ja vaivaa käsin • 1 valkosipulin kynsi muutama minuutti, kunnes taikina • 100 g ricotta-juustoa on sileä. Kääri kelmuun ja laita • 50 g pehmeää sivuun asettumaan 30 minuutiksi. 3 vuohenjuustoa Sekoita punajuuret, valkosi• 50 g parmesaania puli, ricotta, vuohenjuusto, parmesaani, timjaminlehdet sekä mausKastike: teet tehosekoittimessa tasaiseksi • 100 g suolatonta voita massaksi. 4 Levitä pastataikina • 15-20 lehteä salviaa jauhoiselle pöydälle ja kauli ohueksi levyksi. 5 Leikkaa piparimuotilla tai teräväreunaisella lasilla ympyränmuotoisia paloja. Täytä jokainen ympyrä teelusikallisella punajuuritäytettä ja paina reunat yhteen. Jos taikina ei tunnu tarttuvan, kosteuta sitä hieman vedellä. Laita valmiit raviolit liinan alle odottamaan, etteivät ne kuivu. Voit myös pakastaa ylimääräiset raviolit. 6 Keitä isossa kattilassa suolatussa vedessä. Keitä kunnes raviolit nousevat pintaan. 7 Pastan valmistuessa tee kastike. Lämmitä paistinpannu keskilämmöllä ja lisää voi. Kun voi on sula, lisää salvianlehdet ja paista viisi Siivilöi minuuttia, tai kunnes voin väri on pähkinäisen ruskea. 8 pasta ja kaada kastike päälle. Sirottele pintaan parmesaaniraastetta ja tarvittaessa vastarouhittua mustapippuria. Itse paahdoin päälle lisäksi saksanpähkinöitä antamaan annokselle paremman proteiinipitoisuuden.

Punajuuriapplesiinisalaatti Halusin ottaa mukaan myös yhden salaatin todistamaan, että punajuuri voi olla hyvää ilman järkyttävää määrää suklaata ja rasvaa. Appelsiinit ovat parhaimmillaan juuri talvella. Tämä resepti on klassikko- syystä.

Ohjeet

1 Lämmitä uuni 190 asteeseen. Huuhtele punajuuret ja pirskota niiden päälle oliiviöljyä. Kääri folioon ja paahda uunissa noin 45 minuuttia Jäähdytä hetki, kuori ja pilko tai kunnes punajuuret ovat kypsiä. 2 lohkoiksi. 3 Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. 4 Leikkaa appelsiineista molemmat päädyt ja kuori ne. Irrota appelsiinin palaset ja poista niiden ohut kuori. 5 Paahda pähkinöitä hetki kuumalla pannulla ilman öljyä. Minuuttikin riittää, sillä pähkinät palavat helposti. Sekoita Pilko vuohenjuusto. 6 salaatinlehdet, punajuuret, appelsiiAinekset nit ja kastike. Lisää päälle paahdetut pähkinät ja vuohenjuusto. Salaatti: • 4 punajuurta • oliiviöljyä • 100 g vuohenjuustoa • 2 applelsiinia • punamangoldin lehtiä • saksanpähkinöitä

Kastike: • 1 rkl valkoviinietikaa • 1 rkl applesiinin mehua • 0,25 tl Dijon-sinappia • 1,5 rkl oliiviöljyä • 1,5 rkl pähkinäöljyä • 0,25 tl juoksevaa hunajaa

LÄM Ä E

Ä UOD Ä V

Kiitos,

STÄV

TA 2 0 10

että mesenoitte Huilia ja mahdollistitte tämän lehden teon:

Nämä henkilöt ovat rahoittaneet Huilia 31.12.2012 mennessä. Seuraavassa lehdessä kerromme, miten Mesenaatti-rahoitus kokonaisuudessaan sujui ja kiitämme muita rahoittajia.

Aino Alasentie • Aleksi Pihkanen • Anna Laine • Anne Luoto • Anne Ruotsalainen Annukka Berg • Atso Iivari • Eeva Vähänäkki • Elina Heino • Harri Lammi Heidi Hirsto Heta Heiskanen • Ina Mikkola • Iti Rainio • Jari Salmi • Jenni Torkkola Jolie • Joonas Lyytinen • Juha Merimaa • Kaisa Leka • Katja Valaskivi • Linda Kallas Lotta Haikkola • Marja Konttinen • Mikko Puumala • Minttu Jaakkola • Niina Mälkiä Noora Jokinen • Pantterimedia KY • Paula Sankelo • Pauliina Lehtinen Pauliina Seppälä • Petra Jyrkäs • Pia Pässilä • Pirita Juppi • Sakari Sainio Salla Tuomivaara • Sanna Sommers • Sara Eklund • Seija Kurunmaki • Tapio Pesola Timo Klaavo • Timo Puronen • Torikorttelit • Tuomo Tammenpää • Tuula Sjöstedt Vihreä Lanka • Virpi Kotro

Tuuli Kaskinen soveltaa ruokaan ja

syömiseen samaa periaatetta kuin muuhunkin elämään: tee enemmän niitä asioita, jotka eivät aiheuta ongelmia. Ruoassa kannattaa suosia kausiherkkuja ja kotimaista villikalaa, kuten silakkaa. Juustot ja naudanlihat voi jättää herkkuhetkiin. 42

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Sanansaattaja Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Tuuli Kaskinen pohtii yritysten kanssa, miten kestävästä elämästä tulisi houkuttelevaa bisnestä. Te k s t i : V eer a H o n k a n e n K u vat: L a u r a O j a

›O

nko ilmastonmuutosta mahdollista torjua ilman ajatusta syyllisyydestä? Tutkija Tuuli Kaskisen mielestä on. ”Tähän sotkuun ei syyllistäminen auta. Täytyy katsoa, mikä on tilanne ja sanoa se ääneen. Historiallisten ratkaisujen kaiveleminen ei vie eteenpäin.” Kaskinen työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä, joka visioi esimerkiksi, millaisia kestävät elämäntavat ovat vuonna 2050. Ajatushautomo tuottaa pääosin teoreettisia selvityksiä ja raportteja, mutta tulokset voivat näkyä meille vaikka lounaslinjastolla. Energistä ja edustavaa tutkijaa myös kuunnellaan. Näkemyksiään hyvästä elämästä Kaskinen on kertonut muun muassa Gloriassa ja Oliviassa. Toisaalta työ on vienyt hänet myös Ylen aamutelkkariin keskustelemaan verotietojen julkisuudesta ja Helsingin Sanomiin arvioimaan tasavallan presidentin tulevia haasteita. Päätyönään tutkija opastaa yrityksiä kohti kestävää liiketoimintaa. Yksi pitkistä projekteista on Demoksen ja Sitran yhteinen Peloton-hanke. Se on jo vuodesta 2009 etsinyt keinoja, jotka tekevät vähän energiaa kuluttavista vaihtoehdoista vaivattomia ja houkuttelevia.

”M

onet suomalaiset haluaisivat arjessaan ja elämäntavoillaan ratkaista ympäristö- ja luonnonvaraongelmia. Usein toivotunlaisia tuotteita tai palveluita ei ole tarjolla”, Kaskinen sanoo. Viime aikoina Kaskinen on muun muassa pohtinut yhdessä Fazerin ja Biolanin kanssa, miten yritykset voivat helpottaa fiksujen kulutusvalintojen tekemistä. Esimerkiksi Fazer kehitti Pelotontyöpajassa ilmastoystävällisen lounasvaihtoehdon, jossa tarjolla oli kotimaista järvikalaa, juureksia ja luonnonmarjoja. Tämän hän haluaa muuttaa. Ajatus on lopulta yksinkertainen: esimerkiksi lounasravintolan tarjonta vaikuttaa suuresti siihen, miten ekologista ruokaa ihmiset lounaallaan syövät. Mielellään Kaskinen eläisi maailmassa, jossa olisi globaali hiilivero tai jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö olisi lopetettu. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa sellaista maailmanlaajuista hallintoa, joka saisi aikaan kaikkia sitovan hiilisopimuksen. ”On tärkeää ajatella, että yritykset tuottavat ratkaisuja ongelmiin”, Kaskinen toteaa.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Maailmanpelastusmotiivi ohjaa ihmisistä vain neljäsosaa.

E Yritykset pelastavat maailman? - Liikevaihdoltaan maailman 10 suurimmasta yrityksestä 7 toimii öljy- ja kaasualalla. Päästöjen kasvu jatkuu, sillä öljyä, hiiltä ja kaasua löytyy koko ajan lisää. - Päästövähennyksiä pitää hakea eri keinoja yhdistelemällä, sillä esimerkki päästökauppa, globaali hiilivero, maakohtaiset päästökiintiöt tai erittäin tiukat ympäristönormit eivät välttämättä yksin riitä. - Lisäapuna tarvitaan elämäntavan muutosta, uusia suuryrityksiä ja uusia yrittämisen muotoja, joissa vaurautta luodaan erityisesti pienissä vihreissä kasvuyrityksissä. - Kestävällä taloudella pidetään talous ylipäänsä voimissaan: maailman talouden kutistuminen jopa viidenneksellä voidaan välttää, jos noin prosentti maailman bruttokansantuotteesta käytetään ilmastonmuutoksen hillintään. Lähde: Tuuli Kaskinen Sitran ja Aalto EE:n Kestävä talous -kurssilla.

hkä on nurinkurista ajatella, että suurten kansainvälisten yritysten avulla voidaan edistää vähähiilistä yhteiskuntaa. Kaskinen kuitenkin sanoo, että yrityksillä on suuri rooli siinä, miltä maailma näyttää ja tuntuu. Ja maailmaahan Kaskinen yrittää muuttaa. Demoksen elovenanaisen uskottavuutta yritysihmisten silmissä todennäköisesti lisää hänen kauppatieteilijän koulutuksensa. Toisaalta Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan opinnot auttavat Kaskista ymmärtämään yritysten tapaa toimia. ”Bisnes-juttuja ei voi vain pohdiskella, vaan pitää tehdä ja kokeilla, toimivatko ne. Bisnespuolella asioita toteutetaan vauhdilla.” Kaskinen kertoo, että kaikesta opitusta on ollut hyötyä nykyisessä työssä. Esimerkiksi logistiikan kurssit ovat auttaneet hahmottamaan, miten maailman tavaroita siirretään paikasta toiseen. Ilmaston kannalta on merkitystä, kuljetaanko teollisuuden raaka-aineita, ruokaa ja kauppatavaroita lentokoneilla vai rahtilaivoilla. ”Se on tärkeää, ja tuntui opiskeluaikana vielä nykyistäkin keskeisemmältä ympäristökysymykseltä.”

annuksensa ympäristötyöhön Kaskinen on hankkinut ympäristöjärjestö Dodon aktivistina, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntijana ja Suomen YK-liiton ilmastokoordinaattorina. Hän kuvailee Dodoa ja Suomen luonnonsuojeluliittoa toiseksi korkeakoulukseen, jossa on asioita saanut rauhassa opetella. Dodon toiminnassa Kaskinen on opetellut kuuntelemaan monia mielipiteitä ja perustelemaan omiaan. Demoksen projekteissa Kaskinen yrittää ennen kaikkea ymmärtää, millaiset motiivit tai lähtökohdat yrityksellä, organisaatiolla tai ihmisellä on tehdä ekologisesti järkeviä ratkaisuja. ”Ehkä se on tietynlaista empatiaa. Ainakin yritän kuunnella avoimesti, miksi asia kiinnostaa”, hän sanoo. Kaskisen mielestä on pelkästään hyvä, että yhteiskunnassa on paljon erilaisia syitä kestävän elämän tavoitteluun. Esimerkkinä hän mainitsee rautakauppiaat: on aivan hyväksyttävä lähtökohta myydä omakotitaloaan remontoiville energiatehokkaita palveluita, jotta saa lisää rahaa. Motiivina taloudelliset asiat eivät ole sen huonompia kuin ajatus velvollisuudestakaan. Tietenkin osa ihmisistä ja yrityksistä haluaa myös tehdä oman osansa ilmastotyössä, mutta Kaskinen sanoo, että maailmanpelastusmotiivi ohjaa ihmisistä vain neljäsosaa.

Tuulin koira on Nasu Neuvonen.

massa arjessaan Kaskinen testaa ja aikka Kaskisen työhön kuuluu tuletoteuttaa ajatuksiaan vähähiilisestä vaisuuden miettiminen, ei hänelämästä. Hän asuu aviomiehensä kään tiedä, millaisessa maailmassa kanssa Helsingin keskustassa kuuelämme muutaman vuosikymmeden hengen kommuunissa, pyöräilee nen kuluttua. ja kulkee junalla sekä syö kasvispainotteista kausiruo”Voi olla, että olemme nyt aidosti kuutamolla. kaa. Lentämistä hän välttää enemmän kuin monet. Voi olla, että joudumme toteamaan, että kykymme ”En oikein voi tehdä toisella tavalla elämässä arvioida tilannetta ihmiskuntana tai kansakuntana kuin opetan. Se on myös uskottavuuden edellytys”, oli täysin virheellinen”, Kaskinen sanoo. Kaskinen sanoo. Kymmenen viime vuoden aikana ilmaston Hänen mielestään kaikkien ei kuitenkaan tarlämpeneminen ja päästöjen määrän kasvu ovat vitse pyöräillä töihin tai asua Helsingin keskustassa. rikkoneet koko ajan pessimistisimpiä ennustuksia. On tärkeää miettiä myös, millä tavalla NurmijärEniten Kaskista huolestuttaa kaksi vaihtoehvellä voi elää kestävästi. toa. Ensimmäinen on se, jossa ihmiset eivät pysty ”Tämä on vain yksi elämäntapa. 50 tai 100 ratkaisemaan ongelmia yhdessä, vaan taistelevat vuoden päästä kaikki eivät edelleenkään vähenevistä luonnonvaroista entistä enemmän. elä samalla tavalla kuin minä nyt.” Myös ratkaisujen etsiminen erilaisilla Kun Kaskiselta kysyy, onko geoinsinöörikokeiluilla pelottaa. hän joutunut luopumaan ”Se tarkoittaa esimerkiksi, että “Voi olla, jostakin elämäntapansa takia, tietynlaista kaasua ajetaan ilmaettä olemme vastausta saa odottaa hetken. kehään ja saadaan nopeallakin nyt aidosti Itse asiassa luopumisen käsiaikataululla lämpötila laskemaan te on Kaskisesta ongelmallitietyksi ajaksi. Niiden vaikutukkuutamolla.” nen. Hän vertaa ajatusmallia sista ei tiedetä mitään.” laihduttamiseen: jos vain Kaskinen kuitenkin luottaa, kieltää itseään, elämästä että ihmiskunta on sopeutuvaikatoaa nautinto. nen. Voi käydä niinkin, että pahim”Pitää tehdä niitä asioita, jotka mat uhkakuvat eivät toteudukaan. eivät aiheuta ongelmia. LuopumiAinakin vielä Kaskinen tarjoaa seen liittyy ajatus syyllisyydestä, ja se on Demoksen suuren pöydän äärellä taateleita, huono motivaattori.” kausiruokaa parhaimmillaan.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Tuuli Kaskinen, 34. Asuu: Helsingin keskustassa kuuden ihmisen kommuunissa. Aviomies Aleksi Neuvonen ja koira Nasu. Työskentelee: Tutkijana ajatushautomo Demos Helsingissä. Demos tekee yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa ympäristöministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Amnesty International. Harrastaa: Ruoanlaittoa ja junamatkailua. Kaskinen on yksi vuonna 2011 ilmestyneen Kausiruokaa-kirjan kirjoittajista. Eräs mieleenpainuvimmista junamatkoista vie Kaskinen yöjunalla Helsingistä Moskovaan. ”Venäjällä junamatkailun staili on mahtava.”

Kaskinen kertoo, että demoslaisilla on vuosittain tapana lähteä yhdessä muutamaksi viikoksi Etelä-Eurooppaan. Toimisto vuokraa talon ja matkat tehdään junalla. Lomareissusta ei kuitenkaan ole kyse. ”Suunnittelemme siellä kuluvan vuoden toimintaa ja kehittelemme toimintaa eteenpäin.”

Oma tupa Yrjö Kumpulan esikuva ovat vanhanajan maalaishammaslääkärit, joilla oli vastaanotto kotonaan. Hänen talonsa on jännittävä sekoitus Barcelonaa, Karjalaa ja luonnonläheisyyttä. teksti Riikk a Suominen k u vat h a n n a k o i k k a l a i n e n

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Edellisellä sivulla: 4000-kiloinen takka on talon keskipiste. Luukku on mahdollisimman suuri, jotta asukkaat pääsevät nauttimaan avotulesta. A Arkkitehdin suosikki on koivusta rakennettu seinäsohva. Mittasuhteet ovat sellaiset, että sohva on yllättävän mukava istua.

”T

ämä on se paikka!” Hammaslääkäri Yrjö ”Ykä” Kumpula oli oikeastaan ajatellut rakentaa talon

Paraisille tai muiden tuttujen purjehduspaikkojen tuntumaan, mutta kymmenen vuotta sitten hehtaarin tontti Inkoossa lumosi hänet. Tontin yhdellä reunalla nousee mahtava Isokallio, rantaan on vain 300 metriä ja lähimpään lyhtypylvääseen puolitoista kilometriä. ”Tähdetkin ovat täällä lähempänä”, Kumpula kuvailee tontille laskeutuvaa pimeyttä. Tänne Kumpula on rakennuttanut ”Villa Dogiksi” ristityn talonsa, jossa hän asuu ja ottaa vastaan, ja jopa majoittaa potilaitaan. Esikuvana on ollut vanhanaikainen hammaslääkärin vastaanotto, joka oli lääkärin oman kodin yhteydessä. Muuten taloa voi tuskin kutsua vanhanaikaiseksi.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

G Yrjö Kumpulan esikuva on vanhanajan maalaishammaslääkärin talo. Niinpä vastaanotto sijaitsee alakerrassa, käynti sinne on kirjahyllyn salaovesta.

Talon ilme on sekoitus Karjalaa, Barcelonaa ja luonnonl채heisyytt채

Villa Dogi Valmistunut: vuonna 2006 Arkkitehti: Jussi Kalliopuska Rakennettu pinta-ala: Noin 300m2 Asukas: Yrjö “Ykä” Kumpula, lomillaan talossa vierailee myös Lontoossa kaupunkisuunnittelua opiskeleva Tuuli-tytär. Syntynyt Porissa. Ammatti: Hammaskirurgi, vuoristo-opas. Harrastukset: metsurin työt, retkeily, melonta, purjehdus.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

ältä siis näyttää nuoren arkkitehdin unelma. Siinä on leijuva huone, kaappiin kätketty salaovi, orgaanisia muotoja, paljon portaita ja kaiken keskellä tulisija. Talon on suunnitellut Kumpulan serkku ja kummipoika, arkkitehti Jussi Kalliopuska. Viimeksi Kalliopuska on ollut mukana suunnittelemassa Helsingin yliopiston pääkirjastoa Kaisa-taloa. Villa Dogin suunnittelu oli hänen lopputyönsä Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle. Kalliopuska sai toimeksiantoon poikkeuksellisen vapaat kädet. Syntyi moderni lato, jossa yksi avara tila on jaettu ilman ovia eri asuintiloihin. Talon ilme on sekoitus Karjalaa, Barcelonaa ja luonnonläheisyyttä. "Talon tilaratkaisuihin ja muodonantoon ovat vaikuttaneet minun ja Ykän yhteiset retket", arkkitehti Kalliopuska sanoo. Rakkaus mereen on tallennettu väribetonista valettuihin portaisiin, jotka muistuttavat rantakivistä. Kylpyhuoneen seinässä kiemurtelee kirjavista laatoista koottu lohikäärme, jonka siivet on koottu vanhojen porsliinilautasten paloista.

A Makuuhuoneen hieno kaapin ovi.

A Puuvajan rungossa ei ole käytetty nauloja tai ruuveja, vaan japanilainen arkkitehti ja puuseppä Yoshimasa Yamada teki liitokset perinteisillä puutapeilla.

alo lämpiää maalämmöllä ja puulla. Asuintilan sydän on 4000 kiloa painava varaava takka. Takkaan rakennettiin normaalia suurempi tuliluukku, jotta takkatuli pääsisi oikeuksiinsa ja siinä voisi polttaa myös suuria halkoja. Takkahuone toimii toisinaan myös odotushuoneena, sillä talossa on hammasimplantteihin erikoistuneen Kumpulan vastaanotto. Takkahuoneen koivupuisesta kirjahyllystä johtaa salaovi alakerran vastaanotolle. Yläpuolella on vierashuone, joka näyttää leijuvan portaiden päässä, mutta on oikeasti kiinni kattorakenteissa terästankojen kannattamana. Erikoiset ratkaisut ovat herättäneet kiinnostusta jopa ulkomailla. Japanilainen asumiseen erikoistunut I´m Home -lehti julkaisee alkuvuodesta reportaasin talosta.

illa Dogi on Jussi Kalliopuskan ensimmäisiä toteutuneita töitä, mutta jatkoa on seurannut. Vastikään Anttinen Oiva arkkitehdit Oy, jossa Kalliopuska työskentelee, voitti kutsukilpailun Helsingin Jätkäsaareen rakennettavasta puurakenteisesta toimisto- hotelli- ja asuinkorttelista Wood Citystä. Kokonaisuudesta toivotaan kansainvälisestikin kiinnostavaa puuarkkitehtuuri kohdetta. Kalliopuska oli mukana kilpailun voittaneessa työryhmässä. Hiukan toisenlaista puurakentamista nähdään kesällä myös Villa Dogin tontilla. Sinne nousee vielä ainakin yksi lisärakennus: kuusipuusta rakennettava ulkohuussi. Eikä mikä tahansa huussi, vaan huussikilpailun voittaja. Sen suunnittelija, Fiskarsissa asuva puuseppä Yoshimasa Yamada, pokkasi nimittäin sisustustapahtuma Habitaren huussikilpailun voiton vuonna 2011. Sen jännittävistä ikkunoista, oksanrei´istä kelpaa ihailla Inkoon tähtitaivasta. A Ammuut. Tuuli-tyttären tekemät ihastuttavat puulehmät. G Moderni lato. Talon ulkopinta jäljittelee uringonvalossa elävää punamultaa. Katto on kolmiorimainen huopakatto.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Vuoden 2009 lapset

Euroopan historiassa on kaksi vuosilukua, jotka kilpailevat Euroopan hullun vuoden tittelistä. Ensimmäinen on 1848. Se oli vuosi jolloin kaikkialla Euroopassa leimahteli liberalismin ja kansallisuusaatteen innoittamia kapinoita. Toinen hullu vuosi oli 1968. Silloin opiskelijat osoittivat mieltä ympäri Eurooppaa. Vietnamin sotaa vastustettiin, Prahassa uhmattiin neuvostoarmeijaa ja Suomessa vallattiin Vanha ylioppilastalo. Tämän vuosisadan hullu vuosi oli ehdottomasti 2009. Siihen huipentui uudenlainen ilmastoliikehdintä, johon osallistui miljoonia nuoria ja heidän vanavedessään poliitikkoja ja yritysjohtajia kaikkialta maailmasta. Ihmiskunnan historiassa ei ole koskaan nähty samanlaista globaalin vastuullisuuden hyökyaaltoa. Hallitukset ja kansainväliset suuryritykset suorastaan kilpailivat siitä, kuka lupasi suurimmat päästövähennykset tai eniten rahaa kehitysmaiden ilmastotoimiin. Suomen hallitus julkaisi selonteon ilmastopolitiikasta ja eduskunnan edessä sadat mielenosoittajat vaativat sadeviittaan pukeutuneina ilmastolakia. Innostus ja usko nopeisiin muutoksiin kuoli Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistumiseen joulukuussa 2009 - hiukan samaan tapaan kuin Tsekkoslovakian kansannousu tyrehtyi Neuvostoliiton panssareihin vuonna 1968. Sitovaa ilmastosopimusta ei saatu aikaan. Lupauksia ei pidetty. Päästöt eivät lähteneet vähenemään, vaan ne kasvoivat vuosina 2010 ja 2011 enemmän kuin koskaan ennen. Samalla hirmumyrskyt, kuivuus ja jäätiköiden sulaminen lisääntyivät arvioitua nopeammin. Vuosi 2009 jätti kuitenkin jälkeensä kokonaisen sukupolven, jotka yrittää kaikessa hiljaisuudessa huolehtia siitä, että maapallo säilyy elinkelpoisena.Ympäristöaktivistit, hipsterit, lohas-kuluttajat ja miten heitä sitten kutsutaankin, ovat 1970-luvun hippien ja itäblokin toisinajattelijoiden perillisiä. He eivät anna myöten yleiselle

kyynisyyden lisääntymiselle, tosiasioiden kieltämiselle ja talouskasvun ylikorostamiselle – silläkään uhalla, että heille naureskellaan suvun jouluaterialla ja lehtien pääkirjoituksissa.

ööpenhamina oli sukupolvikokemus ja Huili on tämän sukupolven lehti. Huili ei selittele, miksi kulutusvalintojen pitäisi olla ilmastoystävällisiä. Se lähtee oletuksesta, että sen lukijat pitävät ilmastonmuutosta vakavana uhkana, jota pitää torjua kaikin mahdollisin keinon – eli että kaikki ajattelevat yhä edelleen niin kuin vuonna 2009 ajateltiin. Niin ei enää ole. Yhtä ilmastonmuutoksesta huolestunutta poliitikkoa kohden on kaksi, jotka ovat innostuneita koillisväylän jääpeitteen katoamisesta. Vuoden 1968 jälkeen rautaesirippu kolahti takaisin paikoilleen. Itäblokin toisinajattelijat joutuivat vainon kohteiksi, hävisivät julkisuudesta ja alkoivat tavata toisiaan salaa. Lännessä hippiliike kesytettiin kaupallisen vaate- ja musiikkiteollisuuden palvelukseen. Vuoden 2009 sukupolvelle on käynyt vähän samaan tapaan. Aito huoli ilmastosta leimataan helposti fanaattiseksi viherpiiperrykseksi, josta voi olla suoranaista haittaa esimerkiksi työnhaussa. Samalla ilmastoargumentteja käytetään kaikenlaiseen kaupalliseen viherpesuun. Nämä ovat kuitenkin pieniä harmeja, joista ei kannata lannistua. On hyvä muistaa, että Vietnamin sota päättyi vuonna 1975 ja Neuvostoliittokin hajosi parikymmentä vuotta myöhemmin. Vuoden 1968 sukupolvi saavutti tärkeimmät tavoitteensa, vaikka heille välillä naureskeltiin. Niin voi käydä myös vuoden 2009 lapsille. Elina Grundström Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Vähän kerrallaan Joukkorahoitus mahdollistaa taidetta ja keksintöjä, joita ei muuten syntyisi. Oikotie se ei kuitenkaan ole – etenkään vielä Suomessa. t e k s t i V eer a J u s s i l a k u v i t u s J a n i c Le i n o

eministinen sarjakuva-antologia. Vesiviljelyyn perustuva ikkunapuutarha. Dokumentti Mongolian paimentolaisten musiikkiperinteestä. Tällaiset projektit jäisivät helposti ideoiksi. Yhdysvaltalaisessa Kickstarter-palvelussa niistä on kuitenkin tullut hittejä. Sivusto on suurin esimerkki ilmiöstä nimeltä joukkorahoitus. Se tarkoittaa projektin, vaikka taideteoksen, rahoituksen keräämistä internetissä. Jos yhtye tarvitsee levyntekoon 1000 dollaria, 50 ihmistä saattaa kukin klikata bändille parikymppiä – tulevaa levyä vastaan. Jos summa ei täyty, osallistujat saavat rahansa takaisin. Yli kolmivuotias Kickstarter on rahoittanut onnistuneesti jo yli 34 000 projektia. Vastaavia palveluja on virinnyt moneen lähtöön. Kasvuyritys voi kerätä sijoittajilta alkupääomansa CrowdCube- tai GrowVC-palvelussa. Hollannissa kirjailijat julkaisevat rahoittajille tekstinäytteitään TenPages-sivustolla.

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

Joukkorahoitus liittyy osallistuvan kulttuurin nousuun, sanoo vieraileva tutkija Tanja Aitamurto Stanfordin yliopistosta. Hän tutkii joukkoistamista, ja joukkorahoitus on yksi joukkoistamisen muodoista. ”Siihen taas on vaikuttanut teknologian kehitys. Joukkorahoitusalustan perustaminen ja maksumekanismien käyttö on yhä halvempaa.”

uotsilla on jo oma Kickstarterinsa, FundedByMe. Mutta Suomessakin kuhisee. Kasvuyrityksiin voi sijoittaa Invesdorin ja Venture Bonsain kautta. Avoin Tampere -ohjelmassa yritysten tueksi aiotaan luoda joukkorahoituspalvelu. Eniten huomiota on kerännyt helmikuussa avautuva Mesenaatti.me-palvelu. Se painottaa kulttuurisia ja yleishyödyllisiä projekteja – sen kautta voisi vaikka perustaa osuuskunnan kyläkaupan pyörittämiseen. (Huili-lehti on ollut yksi Mesenaatin pilottihankkeista.) Mesenaatti on aluksi itsekin hanke. Siitä on tarkoitus leipoa voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. ”Emme halua olla koko ajan etsimässä jotain (hittimuusikko) Robinia”, sanoo Pauliina Seppälä, yksi palvelun perustajista. ”Volyymi ei ole tärkeintä, vaan meillä on laadullisia ja sisällöllisiä tavoitteita. Hyvinvointivaltiokin on eräänlaista yhteisörahoitusta.”

ksi Mesenaatin piloteista on ollut Jussu Pöyhönen Bel Vel -yhtyeineen. Hän sai kerättyä levyynsä yli tuplasti hakemansa summan. 156 tukijaa osallistui yhteensä 6174 eurolla. ”Se oli yllättävää. Minulla ei ollut mitään hajua, miten tämä Suomessa toimisi.” Digitaalinen albumi välitetään tukijoille tammikuussa, CD helmikuussa. Osa on saanut vastikkeena jo studiovisiitin.

”Muusikkona olen valmistautunut siihen, että tällä alalla asiat tehdään yhä enemmän itse.” Venäjällä vaikkapa punk-yhtye Tarakany! on kerännyt levylleen rahoituksen Start.planeta.ru-palvelussa.

ikään oikotie joukkorahoitus ei ole. Sen tutkija Aitamurto huomasi, kun keräsi rahaa Egyptin juttumatkaansa toimittajille tarkoitetussa Spot. Us-palvelussa. Parituhatta euroa kertyi hitaasti, ja esittelyvideon teko oli työlästä. ”Kukaan ei rahoita yritystäkään, jos sillä ei ole hyvää ideaa ja esitystä siitä netissä.” Tukijoiden tulee myös saada jatkuvasti päivityksiä projektin etenemisestä. Parhaimmillaan hankkeet laajentuvat kanaviksi. Egyptin mellakoissa uutislähteet ottivat yhteyttä Aitamurtoon juuri projektin esittelysivun kautta.

oukkorahoitus leviää yhä kirjavampiin tarkoituksiin. Kiva. org:in kautta voi lainata rahaa kehittyvien maiden yrittäjille – vaikka elsalvadorilaiselle leipurille uunia varten. Ruotsalaisen Centrum för Molekylär Medicin -keskuksen sivuilla voi valita, tukeeko masennuksen vai aivokasvainten tutkimusta. Joukkorahoituksen käyttö esimerkiksi terveydenhuollossa vaatii tietysti kriittistä tarkastelua. Aitamurto uskoo, että ainakin kulttuurialalla siitä tulee rahoitusmalli muiden joukossa. Kickstarter välittää projekteille jo enemmän tukea kuin Yhdysvalloissa taidetta virallisesti tukeva National Endowment for the Arts.

uomessa ilmiötä on hidastanut lainsäädäntö. Poliisin silmissä joukkorahoitus on helposti luvanvaraista rahankeräystä. Sen huomasi Senja

Larsen eli Fröken Senja, joka joutui syksyllä keskeyttämään ruotsin oppikirjansa Kickstarter-rahoituksen. “Me käytimme kolmea sanaa, jotka on Suomessa varattu rahankeräykseen: tuki, lahja ja palkinto.” Larsen ja tukijoukot uusivat kuitenkin hankkeen onnistuneesti. Tällä kertaa he korostivat myyvänsä kirjan tulevaa iPad-sovellusta ja jo painettuja kirjoja. “Teimme palveluksen niille, jotka tekevät ammattimaisesti vastaavaa.” Mesenaatti.me-palvelussa korostetaan, että kyse on tavallisesta kaupankäynnistä. “Meille on hirveän tärkeää, että vastikkeet ovat järkevässä suhteessa rahoitukseen”, sanoo Pauliina Seppälä. Lakeja olisi kummankin mielestä silti syytä muuttaa niin, ettei sanoilla tarvitse kikkailla.

iskejäkin joukkorahoituksella tietysti on. Syksyllä paljastui, että rikolliset käyttivät yhdysvaltalaisen Gittip-palvelun tilejä

rahanpesuun. Larsen ymmärtää, että viranomaiset suhtautuvat uuteen ilmiöön varovaisesti. “Tukijamme ovat kuitenkin seuranneet meitä äärimmäisen tarkasti. Uskon, että väärinkäytökset jäävät avoimessa ympäristössä helpommin kiinni.” Tutkija Aitamurto taas on huomannut, että joukkorahoituksen hakijat kokevat avoimuuden lisäävän suoriutumisen painetta. Sen voi nähdä myös hyvänä asiana. Tutkija pitääkin joukkorahoitusta yhtenä joukkoälyn muotona. ”Lahjoittajat sanoivat antavansa rahaa sellaiseen journalismiin, joka parantaa yhteiskuntaa.” Mesenaatti.me:lle on lähetetty valmiiksi yli sata hanke-ehdotusta. Facebookissa Senja opettaa sinulle ruotsia -sivulla on lähes 17 500 fania. Uteliaita ainakin on jo iso joukko.

os r ak a 7 e nna i g lu

Helppo elämä Tom m i Musturi

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

mcdona l ds v egei l ee

K E S TÄVÄ M PÄ Ä M AT K A I L U A

J ääll e pu r j e htimaan !

KOKKIOPPI

K U VA : z

Tarvitaan kelkka, purje ja jäässä oleva vesistö, tuulta 4–10 metriä sekunnissa. Talvipurjehdus onnistuu siis meren rannalla tai lähijärvelläsi, ja vauhtia riittää. Parhaimmillaan talvipurjehtijat ovat mitanneet yli 100 km/h nopeuksia. Voimanlähteeksi riittää tuuli. Lue lisää sivulta 59.

MISSÄ TÄMÄ ON NYT ?

HY VÄT UUTIS E T

VA S T U S TA N !

PÄ

TA 2 0 1

STÄVÄ M

Ä M AT AI

LU A V U O

Ikäväni Tallinnaan M AT K A VINKIT

Eesti Disaini Maja

T e ksti : L au r a Rantan e n

Tulen onnelliseksi jo ajatellessani Tallinnaa. Tuntuu, että kaupunki vain paranee. Joka vierailulla Tallinnasta löytää jotain uutta ja ihanaa, - vaikka siellä kävisi viikoittain. Tallinna-suositukseni vuoden 2013 alkuun on Kalamajan alue. Viron itsenäistyessä työläisalue voi heikosti, mutta nyt siellä haluavat asua etenkin luovat työläiset, opiskelijat ja lapsiperheet. Lapsia on paljon ja se on hyvä. Sekaan sujahtaa helposti omien naperoiden kanssa! Kalamaja on kiinnostavia, kierrätyshuonekaluilla sisustettuja ravintoloita, somia puutaloja, sopivasti särmää ja takuutuoreita meren antimia. Kalamajan löydät Tallinnan rautatieaseman eli Baltijaamin kupeesta ja voit kävellä sinne myös kultuurikilomeeteriä, eli kulttuurikilometriä pitkin. (Parin kilometrin mittainen kävelyreitti, joka aukesi rantaan kulttuuripääkaupunkivuoden myötä.)

Ta l l i n n a n ta r j o n ta a

1 /

F-hoone – Lapsiystävällinen, virolaista lähiruokaa tarjoileva ravintola on parasta nyky-Tallinnaa. (Telliskivi 60a) Ison terassin vieressä on lasten leikkipaikka ja sisällä ravintolassa on lapsiasiakkaille oma huone. 2 km vanhasta kaupungista, Telliskiven vanhalla tehdasalueella. Samasta rakennelmasta eli loomelinnakista löytyy esimerkiksi luomukauppa, kirpputori, etnokauppa, antikvariaatti ja skeittihalli nimeltä Haigla. Loomelinnak: http://telliskivi.eu/

2 /

Kukeke – F-hoonetta vastapäätä, osoitteessa Telliskivi 57, sijaitsee Kalamajan ravintolaskenen uusi vahvistus, kodikas Kukeke-bistro, josta löytyy naposteltavaa isompaan ja pienempään nälkään. http:// www.kukeke.ee/

3 /

Kohvik Moon – Virolaisruokaa Tallinnan sataman ja Kalamajan puolessa välissä. Ravintola-ammattilaisten suitsuttamassa ruokapaikassa on hyvä hinta-laatusuhde. Miljöö on simppeli ja uudehko paikka hyvin suosittu. Vegelle Kalamaja tarjoaa osuvampiakin ruokapaikkoja. http://www.kohvikmoon.ee

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

4 /

Eesti Disaini Maja – Virolaisen muotoilun talossa voit joko vain fiilistellä tai vaikka shoppailla kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita. Samassa paikassa on sympaattinen Café Klaus. http://www.estoniandesignhouse.ee

5 /

Sidruniga tee -liike on kierrättäjän keidas, jonka ideologiaan kuuluu tehdä kodista hurmaava olemassa olevia tavaroita hyödyntäen ja vanhaa entisöiden. Sidruniga teessä saat vinkkejä korjausprojekteihin ja voit viedä omat huonekalusi korjattavaksi liikkeen työhuoneelle. Liikkeessä myydään esimerkiksi somia sisustustavaroita, huonekaluja ja keramiikkaa: http://sidrunigatee.ee/

6 /

Tasapisi Tasakaal -hyvinvointikeskus huomioi jokaisen kävijän yksilöllisesti. Tarjolla on tunteja vauvalaulusta ja lasten baletista aikuisten pilatekseen ja hathajoogaan. Saatavilla myös erilaisia hoitoja, kuten hierontaa ja logopediaa. (Graniidi 1) http://www.tasapisitasakaal.ee/

7 /

Kalatori palvelee lauantaisin kello 10-16 samalla paikalla, jossa kalastajat kauppasivat saalistaan jo sata vuotta sitten! (Kalaranna 1)

Talvista surffausta

T e staa tämä

T e ksti : Elina V e n e smäki

Talvipurjehdus on extreme-laji, jota varten ei tarvitse lentää mihinkään, ei tankata mitään eikä välttämättä hankkia paljoa varusteitakaan. Kelkkoja tarvitaan oikeastaan kaksi: liikkeelle voi lähteä turvallisesti, kun jäätä on 10 senttiä. Kun jää on puhdas tai lunta vähän, liikkeelle voi lähteä luistinkelkalla. Kun lunta on enemmän, kelkaksi kannattaa vaihtaa siinä kulkeva suksikelkka. Jos haluaa purjehtia tuulella kuin tuulella, purjeita on hyvä olla iso pienelle tuulelle ja pieni kovemmalle puhurille. ”Purjehtia voi, kun tuuli on 4–10 metriä sekunnissa. Pienempi tuuli ei riitä ja kovemmalla tuulella ainakin kokematon surffaaja voi saada kovia tällejä”, sanoo Feodor Gurvits, joka on talvipurjehtinut aktiivisesti vuosia ja ylläpitää talvisurf.fi-sivustoa, jonka kautta laitteiden vuokrauksesta voi sopia ja saada muutakin tietoa lajista. Gurvits itse jääsurffaa jo niin paljon, että sopii työvuorojaan tuuliennusteiden mukaan. Jos haluaa purjehtia kerran, kaksi talvessa, kannattaa vuokrata välineet. Lajin MM-kisat järjestetään maaliskuussa Kalajoella. Tsekkaa: Halutessaan kelkan voi askarrella itse. Ohjeita tähän löytyy esimerkiksi sivustolta www.purjelautaliitto.fi tai www.winterwindsurf.com. www.talvisurf.fi

Vihreä Tuuma nostaa esiin ajankohtaisia aiheita ja havainnollistaa yhteiskunnan muutosta. Vuoden ensimmäinen numero ilmestyy helmikuussa teemalla 2010-luvun lähipalvelut.

Lue verkkolehteä osoitteessa

Lisäksi uusia analyysejä, kirja-arvioita ja puheenvuoroja julkaistaan joka kuukausi.

m a inosk at ko

Luonnonsuojeluvaipat

www.visili./tuuma

H uilia hämm e ntää

“Vaipat ovat suurin yksittäinen kotitalousjäte.” ”Vaipat maatuvat kaatopaikoilla useita satoja vuosia ja niistä vapautuu metaania.” Nämä madonluvut ovat vauvaperheille tuttuja. Siksi onkin yllättävää, että kaupan vaippahyllyssä kahdella tuotteella kolmesta on Pohjoismainen ympäristömerkki. Joutsenmerkki pyrkii ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristön kannalta viisaasti .Joutsenmerkin asiantuntija Niina Tanskanen, onko kertakäyttövaippa ympäristövalinta?

Tä s tä o n k y s e

Karttasi.fi on aivan uudenlainen mobiililaitteet huomioon ottava pilvipohjainen karttapalvelu, joka auttaa sinua parantamaan yrityksesi tai tapahtumasi asiakaskokemusta.

“Joutsenmerkki kertakäyttövaipoille on olemassa siksi, että niitä käytetään paljon, vaikka ympäristön kannalta kertakäyttötuotteita ei pitäisi suosia. Hyöty tulee siitä, että merkki ohjaa tehtaita valmistamaan vaipat ympäristölle parhaalla mahdollisella tavalla. Koska enemmistö kuluttajista käyttää kertakäyttövaippoja, on merkitystä, minkälaisia vaippoja nämä kuluttajat valitsevat. Kestovaipoille ei ole enää Joutsenmerkkiä, koska vaippavalmistajat eivät olleet kiinnostuneita hakemaan sellaista tuotteilleen.” H ä lve n i k ö H u i l i n h ä m m e n n y s ?

Tutustu palveluun tarkemmin osoitteessa:

http://www.karttasi.fi

Enemmistö kuluttajista käyttää varmasti jatkossakin kertakäyttöisiä vaippoja, jos siihen vielä ympäristömerkkikin rohkaisee. Mutta vaippavalmistajat joutuvat koko ajan skarppaamaan. Joutsenmerkin kriteerit nimittäin kiristyvät 3-5 vuoden välein. Nyrkkisääntö on, että vain markkinoiden edistyksellisin kolmannes täyttäisi merkin ehdot. Valitettavasti vaipat ovat aina ongelmallisia. Tanskanen muistuttaa, että myös kestovaippojen pesemisellä on ympäristövaikutuksia. Puuh, vauvaperheen on siis mahdoton tehdä oikein! Mutta siksi minua ympäristösyntistä lohduttaa, että osaa vaippavalmistajista ympäristö kiinnostaa niin paljon, että valmistus täyttää Joutsenmerkin vaatimukset. Riikk a Suominen

Karttasi.fi - Anna asiakkaan löytää palvelusi! Selkeä ja edullinen hinnoittelu ALK. 650€ / vuosi sisältäen kaiken tarvittavan kartan julkaisemiseen.

Tällä palstalla annetaan ajankohtaisia ruokaja juomavinkkejä

kok k ioppi

Mitä lasiin tipattomassa tammikuussa?

ietokirjailija ja kustantaja Kai Linnilä on oikea henkilö kertomaan, mitä tammikuussa kannattaa juoda. Hän on nimittäin intohimoinen herkkusuu, joka ei juo alkoholia. Mutta Linnilän valinta on perin arkinen, Hänestä vesi, luonnonvesi tai mineraalivesi, on lyömätön ruokajuoma. Toinen vaihtoehto on alkoholiton olut. “Niissä valikoima on runsastunut ja joukossa on muutama mainio yksilö.” Linnilän suosikki on Erdinger Alkoholfrei, joka sopii erinomaisesti muun muassa haudutettujen liharuokien ja makkaroiden kyytipojaksi. Alkoholittomista viineistä Linnilä ei perusta. “Espanjalainen Torresin Natureo Free on aivan siedettävä, jos haluaa olla erottumatta muista oikean valkoviinin juojista.”

atureoa tuo maahan Tuomas Meriluoto, joka on myös toinen suomalaisista Master of Wine-tasoisista viinitietäjistä. “Natureo tehdään aromaattisesta moscatelrypäleestä ja alkoholi haudutetaan siitä varoen”, Meriluoto sanoo. Muita alkoholittomia juomia hänen yrityksensä ei tuo maahan. Ei siitäkään huolimatta, että Meriluoto teki lopputyönsä juuri alkoholittomista viineistä. Hänen mukaansa alkoholittomia viinejä on tarjolla niukasti ja niistä on vaikea

saada hyvänmakuista. ”Lisäksi ihmisille on järkytys, että alkoholiton viini on kalliimpaa kuin tavallinen.” Koska viini tehdään käymällä, siinä on aina alkoholia. Alkoholittomasta se pitää erikseen poistaa, jolloin maku kärsii ja hintakin kohoaa. Punaviini on kaikkein hankalin. ”Kun alkoholi poistetaan, tulee viinistä luuranko”, Meriluoto kuvailee. Jos punaviinin rakennetta yritetään korjata lisäämällä sokeria, ei lopputulos maistu viinille vaan mehulle. Jos tammikuussa haluaa kuitenkin juoda jotain juhlavampaa ja alkoholitonta, vastaus on kuohuva rypälemehu. Italialaisen viinitalo Colonnaran uutuustuote luomurypäleistä tehty Icemary-juoma maistuu raikkaalle ja yllättävän vähän mehulle. R IIKKA SUOMIN E N

Yhdistä ruuan kanssa itämaisittain teetä • Vihreä tee sopii maultaan useiden samojen ruokien kanssa kuin valkoviinikin, kuten suolaiset alkupalat, uppopaistetut ruuat sekä aasialaiset ruuat ja sushi. • Musta tee sopii puolestaan punaviini-tyyppisten ruokien kanssa. • Darjeeling-tee kalaruuat, munaruuat, kermaiset jälkiruuat • Assam-tee raskas ruoka, suklaa, vaniljaiset tai sitruunaiset jälkiruuat • Pu’er-tee sopii raskaan ruoan kyytipojaksi. • Lapsang Souchong – savulohi, makeat tai sitruunaiset jälkiruuat, jäätelö

Luonnonkauneutta

Nyt koulutetaan hiilivirkamiehiä

Tuote-uutuus

ILMIÖ

ontoolaisessa kaupallisen alan koulussa LSBF:ssä voi opiskella MBA-tutkinnon aiheesta Carbon Management eli hiilihallinto. Tutkinto antaa valmiudet uralle uusiutuvan energian parissa. Hyvä diili, sillä ala kasvoi vuonna 2011 17 prosenttia ja maailmanlaajuisesti uusiutuviin sijoitettiin 257 miljardia dollaria (194 euroa). Suurimmat investoijat ovat Kiina, Yhdysvallat, Saksa, Italia, Intia ja Iso-Britannia. Vuonna 2030 uusiutuvien arvioidaan työllistävän 20 miljoonaa ihmistä.

www.lsbf.org.uk

Luonnonkosmetiikka on saanut ensimmäisen kotimaisen luksussarjansa. Mia Höytö Cosmetics on Ecocert-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tuotteet valmistetaan Helsingissä. Sarjan tehokosteuttaja ja silmänympärysgeeli ovat juuri sitä, mitä epätoivonen talviiho Suomessa kaipaa. Hinnat 29–48 euroa. Tuoteperhe laajenee kevään aikana.

mc v e g e

Hampurilaisketju McDonalds avaa tänä vuonna Intiaan kaksi pelkästään kasvishampurilaisia tarjoilevaa ravintolaa. Mäkkärin myydyin hampurilainen Intiassa on mausteisella perunapihvillä täytetty McAloo Tikki.

hy viä uutisia · hy viä uutisia · hy viä uutisia

uoden Energiaperhe -kilpailu on sujunut yli odotusten. Erkka Westerlund, Jukka Tammi ja Heidi Kyrö ovat perheineen säästäneet yhteensä yli 20 000 kilowattituntia sähköä. Tavoite oli säästää 10 prosenttia energiaa verrattuna edellisvuoteen, mutta kilpailijoiden omakotitaloissa on nähty 22–37 prosentin energiansäästölukemia. Energiayhtiö Vattenfallin järjestämä kilpailu kestää helmikuun 2013 loppuun asti. Suomen edistyksellisin kestävän

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

kehityksen päiväkoti aloitti syksyllä toimintansa Vantaalla PohjoisNikinmäessä. Tämä Siimapuiston uusi päiväkoti lämpiää maalämmöllä, valaisimissa on liiketunnistimet ja päiväkotiin otetaan tietoisesti lapsia vain lähialueelta, jolloin kuljetukset voidaan hoitaa autoitta. Matematiikkaa opetellaan laskemalla siemeniä ja pihalla ruksuttaa kompostori. Huomionarvoista on, että päiväkodin perustaminen ja toimintakustannukset ovat samanhintaisia kuin ns. tavallisissa päiväkodeissa. Merkittävä minkintuottajamaa Hol-

lanti kieltää turkistarhauksen. Maan senaatti on hyväksynyt lain, jonka mukaan minkkien tarhaaminen loppuu vuoteen 2024 mennessä. Hollanti on jo aikaisemmin kieltänyt kettujen ja chinchillojen tarhauksen. Hollannilla on vajaan kymmenen prosentin osuus maailman minkkimarkkinoista. Turkistarhaus on jo kokonaan tai osittain kielletty muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Kroatiassa. www.vattenfall.fi/energiaperhe

Tuomas Mattila on luomuviljelijä ja tutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Vapaa-ajalla hän ihmettelee ekosysteemien toimintaa 1-vuotiaan mentorinsa opastuksella.

suut puhta a ksi

Kun luomu ei riitä

mpäristötietoiselle kansalaiselle alkaa olla selvää, että ympäristön tila näyttää synkältä. Kasvihuonekaasut rikkovat vuosittain uusia ennätyksiä, maankäytönmuutokset kiihtyvät ja aavikoituminen ja eroosio puskevat eteenpäin. Ratkaisuksi tarjotut kulutustottumusten muutokset eivät erityisemmin vakuuta. Palavalla planeetalla tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Onneksi niitäkin löytyy. Maailmalla on viime vuosina kasvattanut suosiotaan Regenerative Agriculture -liike. Termiä on hankala suomentaa: eheyttävä tai uusiutuva viljely… Ajatuksena on ekologian oppi, jonka mukaan eliö ei selviä ilman ympäristöään. Eteenpäin päästään ainoastaan yhteistyöllä yli lajirajojen.

ouhua voisi kutsua LuoKo-viljelyksi, koska sen tavoitteena on korjata vuosikymmeniä jatkuneen yksipuolisen viljelyn aiheuttamia vahingot maan rakenteelle, vesitaloudelle ja koko maaseutuyhteisölle.

Luonnonmukaista, luomua, se ei ole missään tapauksessa. Esimerkiksi korkeuskäyrän suuntaisesti ajavassa, maata syvältä kyntävää jankkuria kiskovassa traktorissa on hyvin vähän luonnonmukaista. Siitä huolimatta se voi olla ällistyttävän hyvä asia ympäröivälle eliökunnalle. Kun maaperän vesitalous saadaan hallintaan, eroosio vähenee, kasvien olot paranevat ja koko ravintoketju hyötyy. Joidenkin tutkimusten mukaan sopivasti optimoidulla nurmiviljelyllä saataisiin sidottua suuri osa ihmisen lisäämästä hiilidioksidista takaisin maaperään. Sivutuotteena olisi puolisen metriä lisää elävää ruokamultaa. Optimaalisten kasvilajien siirto halki mantereen ja maan syväkuohkeutus eivät ole kovin luonnonmukaisia toimenpiteitä, mutta luonnon hyvinvoinnin kannalta kerrassaan tarpeellisia temppuja kuitenkin. LuoKo viljely ei ole valvottua, tuettua eikä sertifioitua toimintaa. Sitä ohjaa kuitenkin eettinen velvollisuus korjata ja elävöittää sekä biologista että sosiaalista ympäristöä. Hyvä esimerkki LuoKo viljelystä on amerikkalainen Carbon Farmers -kilpailu, jossa viljelijät kisaavat siitä, kuka saa lisättyä maan hiilivarantoja nopeimmin. Maanviljelyn jatkuvuudelle (”kestävyy-

delle”) on keskeistä, että maatalous toimii virkeissä kyläyhteisöissä joissa luonto ja talous elävät sopusoinnussa.

len kokeillut regeneratiivisen viljelyn menetelmiä omalla luomutilallani muutaman vuoden ajan ja tulokset ovat vakuuttavia. Viisivuotinen luomuviljely ei ollut riittänyt korjaamaan maan tiivistymisen vaurioita, mutta vuoden päämäärätietoinen nurmikasvien manipulointi korjasi tilanteen. Ruokamultakerrosta saatiin vuodessa lisää viitisen senttiä ja jostain alkoi ilmestyä kaikenlaisia toukkia maaperää möyrimään. Seuraavaksi vuodeksi on tarkoituksena tehdä kaksi kilometriä pitkä kaistale hedelmäpuulehtoa ja ryhtyä vesiviljelemään kosteikossa. Luonnonmukaista? Ei. Hauskaa? Ehdottomasti. Ehkä regeneratiivista toimintaa on turha rajata viljelyyn. Enenevissä määrin ekologit ja ympäristötieteilijät kannustavat hakemaan positiivista suhdetta ihmisen ja ympäristön välillä. Sen voi aloittaa vaikka hymyilemällä bussikuskille. Ja kas, ympäristö muuttui heti piirun verran paremmaksi paikaksi elää.

fa n ta s t i s ta

Villinä villiruokaan Näin paljon korkean profiilin ystäviä ei suolaheinällä, mesiangervolla ja jäkälillä ole ennen nähty. Nyt villiruuasta eli villinä kasvaneesta riistasta, kalasta, marjoista, sienistä ja yrteistä toivotaan Suomen uutta valttikorttia. Villiruuan hehkuttajiin ovatkin liittyneet huippukokkien lisäksi muun muassa Jyrki Katainen ja Sirkka-Liisa Anttila. Villiruuan ympärille toivotaan kehittyvän myös runsaasti elämysmatkailua.

Ulkomaille suomalaista villiruokaa brändätään Klaus Haapaniemen hienon logon avulla. Villiruoka on myös Suomen kokkimaajoukkueen salainen ase tammikuun lopussa pidettävissä kokkien MM-kilpailuissa Lyonissa. Lisää vinkkejä villiherkkuihin www.hortoilu.fi www.arktisetaromit.fi

SA R JASSA KUMMAST E LLAAN E NTISAIKOJ E N UUTUUKSIA .

MI S TÄMÄ S Ä NYT ON ?

Herkkua pesään!

ilmiö

oisiko rappukäytävässä olla yhteinen kaappi, johon asukkaat vievät ylijäänyttä ruokaa naapureiden käytettäväksi? Helsinkiläisessä taloyhtiössä tätä kokeillaan parhaillaan. Tarkoitus on vähentää ruuan joutumista roskiin. Roihuvuorelaisen taloyhtiön kaappi on ristitty Herkkupesäksi. Sinne voi viedä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, avaamattomia ruokapakkauksia, joissa on vielä parasta ennen aikaa jäljellä tai samana päivänä valmistettua ruokaa. Taloyhtiön muut asukkaat voivat ottaa näitä vapaasti syötäväkseen. Kokeilu alkoi marraskuun lopussa ja jatkuu helmikuun loppuun. Lähes 30 perhettä on joko hakenut Herkkupesästä ruokaa tai tuonut sitä. ”Yllätys on ollut, että Herkkupesästä kyllä haetaan innokkaasti ruokaa, mutta sitä tuodaan sinne niukasti”, kertoo hankkeen suunnittelija Heikki Savonen palvelumuotoilutoimisto Palmusta. Hän arvelee syyksi, että ihmisiä nolottaa tuoda jaettavaksi omia kokkailuitaan. Kodeissa heitetään roskiin noin 5 prosenttia ostetusta ruuasta. ”Nykyään ajatellaan helposti, että biojätehän kerätään talteen ja ruoka maatuu takaisin kiertoon. Ruokahävikkiin auttaisi jo, että ihmiset tiedostavat, että ruuan poisheittäminen on ympäristöongelma”, Savonen sanoo ja muistuttaa, että ruokahävikkiä pidetään jopa Euroopan kolmanneksi suurimpana ympäristöongelmana. Huili toivoo Herkkupesästä uutta suomalaista vientituotetta! VINKKI

Ennen kauppaan menoa kannattaa silloin tällöin inventoida jääkaapin ja pakastimen sisältö. Käytä sieltä tuotteet ennen kuin ne ehtivät vanhentua. Kauppaan ei ehkä tarvitse lähteäkään. www.saasyoda.fi

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

RALEIGH FITNESS MIES, helsinki*: ”Minun piti alkaa kuntoilla. Näin jo itseni kesällä Mustikkamaan kinginä pullistelemassa. Pyörän lisäksi ostin sopivat sisäpyörätrikoot. Kapuna päälle sain juomapullonkin. Mutta sitten tuli ne normaalit: neljännesvuosiraportin kirjoitus, kaverin läksiäiset, pikkulensu, Oulun matka, uusi naisystävä ja treffikiireet, isän kuusikymppiset, lätkän MM-kisat... Kolmisen kertaa taisin sitä Mustikkamaa-kuntoa viritella. Kun uusi tyttöystävä sitten muutti kämppään, niin kuntopyörä ei sinne enää sopinut. Valitsin rakkauden.”

TILASTO

Vuonna 2011 kaikesta tuotetusta viljasta luomua oli noin 2 prosenttia. Maidosta luomua oli 1,4 prosenttia ja kananmunista 4 prosenttia. L ä hde: M a atil atil a stolline n v uosik ir ja

KOKEILE HUILIA.

! VA S TUS TA N

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €).

SA R JASSA VASTUST E TAAN IHAN HUOL E LLA .

Tilaa Huili oheisella tilauslomakkeella, tekstiviestillä, puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai netissä osoitteessa www.huililehti.fi

Määräaikainen tilaus, 50€ / vuosi. TA 2 0 1

E t unimi

STÄV

KE M a k s a j a n l a s k u t u s - j a t i l a u s t i ed o t

HUILI MAKSA A POSTIMAKSUN

SUKUNIMI

LÄM Ä E

UOD Ä V

K at u o s o i te

P o st i n u me r o

P o st i t o i m i pa i kk a

P u he l i nn u me r o

l ähet ysosoite

S ähkö p o st i

A l l ek i r j o i t u s

L a h j at i l a u k s e n s a a j a n t i ed o t, j o s m u u k u i n m a k s a j a E t unimi

sukunimi

K at u o s o i te

P o st i n u me r o L E I K K A A JA L U U K U TA !

AU K E A M A N K U VAT: M AR K U S S O M M E R S , j o o n a s ly y t i sen ko t i a l b u m i . * Tämä tekst i o n es i me r kk i t o t u u d esta . S e e i k a i kk i ne y ks i t y i sko ht i neen o l e t o tta . T i e d ämme va i n , että p yö r ä k u vatt i n jäte l ava l l a M u nkk i v u o r ess a 2 2 .10 .

Kyllä kiitos, haluan Huilin kestona kotiin! Hinta vain 35 € / 5 numeroa.

Helsinkiläinen Joonas Lyytinen ei tajua, että golfia edes kutsutaan urheiluksi. ”Golf on laji, jossa ei tule hiki ja jonka ammattilaiset ovat ylipainoisia ja polttavat. Eihän kävely hassunkurisissa vaatteissa vielä ole urheilua. Golfkenttä manikyroituine nurmineen on kuin sairas luontosimulaattori. Seurasin, kun Jyväskylään rakennettiin golfkenttä. Ensin kuusimetsä parturoitiin maan tasalle, lanattiin sileäksi ja lopuksi sinne rakennettiin uudelleen mäkiä, kuoppia ja vesiesteitä. Oma lukunsa on lajin epädemokraattinen puoli. Esimerkiksi Helsingissä kaupunki vuokraa Talin golfkenttää törkeään alihintaan. 50 hehtaarin alueella kaupungin sydämessä golfaa kultapossukerho, joka valikoi itse omat jäsenensä. En ole kokeillut lajia, enkä kokeile! Siksi puhun täydellisen tietämättömyyden mukanaan tuomalla ehdottomalla varmuudella. Golffarit ovat maailman sietämättömimpiä ihmisiä. Taudinkuvaan kuuluu, että jossain vaiheessa, kun golffari on käyttänyt kaikki kesä- ja talvilomansa vieraissa maissa, joissa hän ei ole vahingossakaan tutustunut paikalliseen kulttuuriin, koska koko loma on vietetty hermeettisellä golfklubilla, hän menettää kyvyn muodostaa yhtään täydellistä lauseita muusta kun golfista.”

Golf aargh!

Tilaa näytenumero!

Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle.

P o st i t o i m i pa i kk a

P u he l i nn u me r o

S ähkö p o st i

y hte y st i et o ja n i e i s a a käy ttää ekoy ht i ö H u i l i n u l ko p u o l i seen m a r kk i n o i nt i i n .

T unnus : 5 017 9 6 41 0 0 0 0 3 VASTAUSLÄH E TYS

www.huililehti.fi

Kolme toivomusta Teks t i E lina V enesm ä ki K u va S a a r a H e l k a l a

Aino V e nna

Toivoisin, että mahdollisimman monet ihmiset osaisivat lukea. Kun naiset saavuttavat lukutaidon, se vaikuttaa suoraan heidän kykyynsä vaikuttaa yhteiskunnassa, työllistyä ja muuttaa valtarakenteita. Tämän lisäksi lukutaito antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua uusiin monimuotoisiin ja mielikuvituksellisiin maailmoihin. Uskon että lukutaito edesauttaa tätä kautta myös suvaitsevaisuutta. 66

Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus rauhoittua edes joskus. Eli toivon, että kaikilla olisi oma rauhan paikka. Sitä kautta saa asioita oikeaan perspektiiviin ja uusia voimavaroja käyttöön. Minulla tämä mahdollisuus on ollut kesäpaikassamme Kemiön saaressa, jossa on ihanaa kävellä rantaviivaa pitkin ja sienestää. Se on itselleni paikka, jossa pulssi laskee heti. On se sitten metsä, merenranta tai mikä tahan-

H U I L I N O 1 2 013, TA M M I – H E L M I K U U

sa pöpelikkö, mahdollisuus hiljentymiseen on tärkeää. Maailma on hektinen paikka.

Kolmas toiveeni on minulle itselleni. Toivoisin, että musiikista tulisi entistäkin keskeisempi osa elämääni. Keikkailun ja levyttämisen lisäksi, haluaisin säveltää musiikkia teatteriin ja elokuviin. Musiikin kautta olen saanut kiinnostavia kontakteja ihmisiin, joita en välttämättä

olisi ikinä muuten tavannut. Saamme nettisivujemme kautta ja keikoilla mahtavaa palautetta ihmisiltä eri puolilta Suomea. Se että muita ihmisiä kiinnostaa oma tekeminen tuntuu todella hyvältä. Laulaja Aino Vennan bändin ensimmäinen levy Marlene ilmestyi lokakuun lopussa. Alkuvuodesta hän keikkailee Espoossa, Tampereella, Oulussa, Helsingissä ja Turussa.

VAIN 35 € / vuosi!

KOKEILE HUILIA.

Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi — kestotilauksena 35 € (määräaikainen 50 €).

TA 2 0 1 0

STÄV

UOD Ä V

LÄM Ä E

www.huililehti.fi

Tilaa näytenumero!

Voit tilata irtonumeron myös maksamalla 8 euroa Huilin tilille FI17 1228 3000 0155 76 (Nordea). Kirjoita viestikenttään osoitteesi, niin postitamme uusimman numeron sinulle.

Tilaa puhelimitse numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa